Oikeus lyhentää työaikaansa

Laman seu­rauk­se­na val­tion­ta­lous on pahas­ti sekai­sin. Tulot eivät rii­tä peit­tä­mään meno­ja, ellei meno­ja lei­ka­ta kipeäs­tä, vero­ja koro­te­ta roi­mas­ti tai saa­da aikaan voi­ma­kas­ta talous­kas­vua niin, että työt­tö­mien mää­rä vähe­nee ja työs­sä käy­vien mää­rä lisään­tyy. On myös piden­net­tä­vä työ­uria. Yhä useam­man pitäi­si siis teh­dä töitä.

Kan­na­tan työl­li­syy­den lisää­mis­tä voi­mak­kaas­ti. Toi­saal­ta olen kir­joit­ta­nut kir­jan ”Vau­raus ja aika”, jos­sa suo­sit­te­len työn­teon vähen­tä­mis­tä ja tuot­ta­vuu­den kas­vun ulos­mit­taa­mis­ta vapaa-aika­na mie­luum­min kuin yhä suu­rem­pa­na tava­ra­pal­jou­te­na. Miten voin kan­nat­taa molem­pia asioi­ta yhtä aikaa?

Esi­tän, että tulee teh­dä kuin Ruot­sis­sa. Ruot­sin työl­li­syy­sas­te on niin pal­jon parem­pi kuin Suo­mes­sa, että meil­lä pitäi­si 250 000 ihmi­sen enem­män olla töis­sä, jos työl­li­syy­sas­teem­me oli­si sama. Sil­loin rahaa riit­täi­si kaik­keen, niin kuin Ruot­sin jul­ki­sel­la sek­to­ril­la riit­tää­kin. Ruot­sa­lai­set teke­vät hen­keä koh­den kui­ten­kin yhtä pal­jon töi­tä kuin suo­ma­lai­set. Hei­dän kes­ki­mää­räi­nen työ­ai­kan­sa on vas­taa­vas­ti lyhem­pi. Näin on pal­jon parem­pi. Vähem­män työt­tö­myyt­tä, enem­män vapaa-aikaa ja van­kem­pi jul­ki­nen talous!

Pari­kin ammat­ti­jär­jes­töä on kysy­nyt jäse­nis­töl­tään, kum­paa nämä arvos­ta­vat enem­män, kah­den pro­sen­tin pal­kan­ko­ro­tus­ta vai viit­tä työ­päi­vää vuo­des­sa vähem­män. Enem­mis­tö kan­nat­ta­nut lisää vapaa-aikaa, mut­ta nii­tä­kin on, jot­ka arvos­ta­vat rahaa enem­män kuin vapaa-aikaa. Eikö voi­tai­si toteut­taa molem­pien tah­to ja antaa jokai­sen vali­ta itse?

Suo­mes­sa van­hem­mil­la on oikeus lyhen­tää työ­ai­kaan­sa omal­la kus­tan­nuk­sel­laan, jos heil­lä on kou­lua aloit­te­le­via lap­sia. Oikeus ei ole ehdo­ton. Sitä ei tar­vit­se hyväk­syä, jos lyhen­net­ty työ­ai­ka tuot­taa työ­nan­ta­jal­le koh­tuut­to­mia vai­keuk­sia. Ulo­tet­ta­koon tämä oikeus kaikkiin.

Siis­pä:

Jokai­sel­la olkoon peri­aat­teel­li­nen oikeus lyhen­tää työ­ai­kaan­sa pitäen tun­ti­palk­ka ennal­laan, ellei täs­tä aiheu­du työ­nan­ta­jal­le koh­tuut­to­mia vaikeuksia.

37 vastausta artikkeliin “Oikeus lyhentää työaikaansa”

  1. Kuten itse­kin Sata­ko­mi­teas­sa toteat, niin Suo­men ja Ruot­sin ver­taa­mi­nen on ongel­mal­lis­ta, kos­ka ruot­sa­lai­sis­ta 85% asuu uusia työ­paik­ko­ja syn­nyt­tä­vil­lä alueil­la, suo­ma­lai­sis­ta 65% (luvut ulko­muis­tis­ta). Ruot­sis­sa ovat syr­jä­seu­dut tyh­jen­ty­neet asu­jis­ta kas­vu­kes­kuk­siin ja nii­den lie­peil­le aivan eri mää­ris­sä kuin Suo­mes­sa. Sik­si meil­lä esi­mer­kik­si on Kes­kus­ta suu­ri puo­lue ja Ruot­sis­sa pieni.

    En nyt muis­ta täy­sin lis­taa­si vaa­li­tee­mois­ta, mut­ta alue­po­li­tiik­ka ei tain­nut olla lis­tat­tu­na käsi­tel­tä­väk­si tee­mak­si. Sii­tä­hän voi­sit kir­joit­taa ana­lyy­sin Suo­men ja Ruot­sin erois­ta. Sata­ko­mi­teas­sa se jäi totea­mi­sen tasol­le, mikä teki sii­tä mie­les­tä­ni yhden kir­jan heik­kouk­sis­ta. Suo­men ja Ruot­sin ver­taa­mi­nen edel­lyt­täi­si tämän sol­mun avaa­mis­ta ja ana­ly­soi­mis­ta. Muu­toin­han jää pimen­toon, mitä teki­jöi­tä todel­la tar­koi­te­taan jos keho­te­taan Suo­mea otta­maan mal­lia Ruotsista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Kan­na­tan sinän­sä aja­tus­ta, mut­ta en näe yhtä­löä kovin toi­mi­vak­si: jos työn­te­ki­jän siir­ty­mi­nen osa-aikai­sek­si ei hait­tai­si työ­nan­ta­jaa, niin toki­han työ­nan­ta­ja sal­li­si tämän nyt­kin eikä mitään lakia tarvita. 

    Näin­hän tämä ei käy­tän­nös­sä juu­ri­kaan kui­ten­kaan ole, joten oikeus osa-aikai­seen töi­hin voi­tai­siin toteut­taa vain lain nojal­la yri­tys­ten toi­min­tae­del­ly­tyk­siä huo­non­taen. Sik­si tun­tuu­kin huo­nol­ta aja­tuk­sel­ta, var­sin­kin kun “koh­tuut­to­man vai­keu­den” mää­ri­tel­mäs­tä epäi­le­mät­tä saa­tai­siin aika mon­ta rii­taa aikaiseksi. 

    Luu­len, että nyky­ään moni työ vain on sel­lais­ta ettei sitä voi niin hel­pos­ti jakaa. Mitä miel­tä itse olet oman työ­ko­ke­muk­se­si kaut­ta esim. mah­dol­li­suu­des­ta jakaa minis­te­rin työtä? 

    Minis­te­rei­tä on tie­tys­ti vähän, mut­ta vaa­ti­vaa asian­tun­ti­ja­työ­tä ja esi­mies­työ­tä ylei­ses­ti on kui­ten­kin paljon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Kir­joi­tit “Ruot­sa­lai­set teke­vät hen­keä koh­den kui­ten­kin yhtä pal­jon töi­tä kuin suo­ma­lai­set. Hei­dän kes­ki­mää­räi­nen työ­ai­kan­sa on vas­taa­vas­ti pidem­pi. Näin on pal­jon parem­pi. Vähem­män työt­tö­myyt­tä, enem­män vapaa-aikaa ja van­kem­pi jul­ki­nen talous!”, en oikein ymmär­tä­nyt miten tämä yhtä­lö toi­mii. Muu­ten komp­paan kyl­lä ajatuksiasi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Kan­na­tan sitä peri­aa­tet­ta, että yksi­löil­le tajo­taan entis­tä parem­mat mah­dol­li­suu­det sää­del­lä työ­ai­kaan­sa. Tämän sovit­ta­mi­nen yri­tyk­sen tar­pei­siin voi vaa­tia viilaamista.

    Jokai­sel­la olkoon peri­aat­teel­li­nen oikeus lyhen­tää työaikaansa ”

    Onko jokai­sel­la oikeus myös pide­tää tai palaut­taa työ­ai­kan­sa ennal­leen? Jos on, niin miten menet­te­lee yri­tys, jos­sa kaik­ki työn­te­ki­jät ovat vähen­tä­neet työ­ai­kan­sa puo­leen, ja uusia työn­te­ki­jöi­tä on sik­si pal­kat­tu, mut­ta sit­ten kaik­ki päät­tä­vät­kin pala­ta täy­teen työ­ai­kaan? Jos lisä­töi­tä ei ole, irti­sa­no­taan­ko puolet?

    Yksi tyy­li oli­si antaa työn­te­ki­jöil­le oikeus kor­va­ta osa työ­ajas­taan vas­taa­val­la päte­väl­lä työ­voi­mal­la. Työn­te­ki­jä voi­si vaik­ka­pa siir­tyä toi­mi­maan jon­kin työn­te­ki­jöit­ten oman resurs­si­fir­man kaut­ta, joka takai­si työ­nan­ta­jal­le vain tie­tyn tun­ti­mää­rän työ­tä. Työn­te­ki­jät voi­si­vat sopia tun­ti­mää­rät kes­ke­nään. Työ­nan­ta­jal­la oli­si kai oikeus hyväk­syä käy­te­tyt työn­te­ki­jät ammat­ti­tai­toi­sik­si tai vaa­tia tiet­ty ammat­ti­tai­to. Työ­nan­ta­jal­la oli­si kai oikeus kiel­täy­tyä jär­jes­te­lys­tä, jos kysei­nen työ­teh­tä­vä perus­tuu nime­no­maan tuon työn­te­ki­jän hen­ki­lö­koh­tai­siin eri­tyi­so­mi­nai­suuk­siin eikä ylei­seen kysei­sen teh­tä­vä­tyy­pin hal­lin­taan (esim. pää­joh­ta­ja, näyt­te­li­jä, ohjel­mis­ton x yllä­pi­tä­jä). Jat­kos­sa tuol­lai­nen hen­ki­lö­koh­tai­suus työ­suh­tee­sa ja vaa­dit­tu mini­mi­tun­ti­mää­rä ja oikeu­tet­tu mak­si­mi­työ­mää­rä voi­tai­siin mer­ki­tä työ­so­pi­muk­seen. Hen­ki­lö­koh­tai­suus voi­si nos­taa myös palkkaa.

    Nämä oli­vat vain esi­merk­ke­jä. Tar­kem­mat sään­nöt tarvitaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Ihan kan­na­tet­ta­val­ta aja­tuk­sel­ta kuu­los­taa. Työ­tä on jaet­ta­va, kos­ka työ­tä ei tule mis­sään tapauk­ses­sa riit­tä­mään kai­kil­le — var­sin­kaan sil­le mää­räl­le aka­tee­mis­ta työ­voi­maa, jon­ka nykyi­set kor­kea­kou­lut puhal­ta­vat ulos vuosittain. 

    Toi­saal­ta 700 000 suo­ma­lais­ta työs­ken­te­lee jo nykyi­sin eri­lai­sis­sa tila­päi­sis­sä työ­suh­teis­sa. Ja vaik­ka Osmo ja vih­reät eivät tätä halua kuul­la eivät­kä myön­tää, niin heis­tä val­tao­sa tekee tätä jous­to­työ­tä vas­ten tahtoaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Van­hem­mil­la on oikeus lyhen­tää työ­ai­kaa sii­hen saak­ka, kun­nes per­heen nuo­rin lap­si menee kol­man­nel­le. Myös siis kaik­kien alle kou­lui­käis­ten van­hem­mil­la ei vain kou­lua aloit­te­le­vien van­hem­mil­la. Poik­keus tähän ovat uudes­sa työ­pai­kas­sa aloit­ta­vat: puo­li vuot­ta on teh­tä­vä täyt­tä päi­vää ennen kuin oikeus työ­päi­vän lyhen­tä­mi­seen Osit­tais­ta hoi­to­ra­haa mak­se­taan vain, jos joku lap­sis­ta on alle kol­me­vuo­tias tai kou­lu­lai­nen (ekal­la tai tokalla).

    Osit­tai­sen hoi­to­ra­han mak­sa­mi­nen on teh­ty muu­ten­kin moni­mut­kai­sek­si. Sitä saa vain jos nime­no­maa lyhen­tää työ­ai­kaa. Hakeu­tu­mi­nen äitiys­lo­man jäl­keen suo­raan osa-aika­työ­hön ei käy. 

    Näin ollen oikeus osit­tai­seen hoi­to­ra­haan ja työ­päi­vän lyhen­tä­mi­seen on lähin­nä hyvä­osais­ten vaki­työs­sä ole­vien oikeus. Ns. muis­ta syis­tä osa-aika­työ­tä teke­vä jää ilman osit­tais­ta hoi­to­ra­haa vaik­ka todel­li­nen syy hakeu­tua osa-aika­työ­hön oli­si se, että näin jää enem­män aikaa lap­sil­le. Samoin oikeus puut­tuu kai­kil­ta, jot­ka teke­vät pätkätöitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Hie­no aja­tus var­maan. Mikä on kohtuuton?Ymmärrän pro­ses­si­teol­li­suu­den ja tie­tyt pal­ve­lua­lat, mut­ta jos mää­rit­te­ly on tom­mo­nen, vai­keuk­sia tiedossa.
    Ymmär­tääk­se­ni jois­sa­kin työ­pai­kois­sa on liu­ku­va työ­ai­ka ja niis­sä työ­ai­ka “nol­la­taan” tie­tyin välein, jol­loin hlö pitää mahd. yli­tun­nit loma­na ja vajauk­set vähen­ne­tään pal­kas­ta. Jois­sain on tiet­ty rajat/kausi, mut­ta aina­kin alku.
    Eikös muu­ten niis­sä vuo­kra­työ­fir­mois­sa hlö voi vali­ta halua­man­sa työmäärän?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Vaik­ka täl­lai­nen oikeus annet­tai­siin­kin, niin eihän se pois­ta kit­kaa työ­pai­koil­la. Iso osa ihmi­sis­tä (pahoit­te­len, en tie­dä kuin­ka suu­ri osa) on töis­sä pie­nis­sä yri­tyk­sis­sä, jois­sa osa-aikai­suu­des­ta on joka tapauk­ses­sa hait­taa vaik­ka se ei “koh­tuu­ton­ta” oli­si­kaan. Onko joku syy mik­si et halua kyt­keä kaik­kia hen­ki­lös­tön pitä­mi­ses­tä koi­tu­via kulu­ja työ­ai­kaan, niin että työ­ajan pituus oli­si työ­nan­ta­jan kan­nal­ta täy­sin kus­tan­nus­neut­raa­li asia? Siis niin että kus­tan­nuk­set kah­des­ta puo­li­päi­väi­ses­tä oli­si­vat täs­mäl­leen yhtä suu­ret kuin yhdes­tä kokopäiväisestä.

    Luu­li­sin että tuos­sa Ruot­sin mal­lis­sa Suo­men tol­kut­to­mat asu­mis­kus­tan­nuk­set oli­si­vat estee­nä suu­rel­le osal­le ihmisiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Yksin­ker­tai­sin (ei vält­tä­mät­tä paras) tapa teh­dä tuo sään­tö toi­mi­vak­si myös työ­ajan lisää­mi­sen kan­nal­ta voi­si olla työ­ai­kaan­sa vähen­tä­nei­den työn­te­ki­jöi­den aset­ta­mi­nen etusi­jal­le sil­loin, kun työ­nan­ta­ja halu­aa lisä­tä teh­tä­vän työn mää­rää. Työn­te­ki­jäl­lä ei siis oli­si oikeut­ta pala­ta enti­siin työ­tun­tei­hin auto­maat­ti­ses­ti, ja työ­nan­ta­jal­la ei oli­si oikeut­ta pal­ka­ta uusia teki­jöi­tä, jos van­ho­ja­kin haluk­kai­ta työ­ajan lisää­jiä on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Ruot­sa­lai­set teke­vät hen­keä koh­den kui­ten­kin yhtä pal­jon töi­tä kuin suo­ma­lai­set. Hei­dän kes­ki­mää­räi­nen työ­ai­kan­sa on vas­taa­vas­ti lyhem­pi. Näin on pal­jon parem­pi. Vähem­män työt­tö­myyt­tä, enem­män vapaa-aikaa ja van­kem­pi jul­ki­nen talous!”

    Ruot­sis­sa ikään­ty­nei­den työl­li­syys on kor­keam­pi, kos­ka pit­kään pal­vel­lei­ta ei voi­da sanoa ensim­mäi­se­nä irti.Työsopimuslaissa on irtisanomisjärjestys.
    Suo­mes­sa val­tio taas kan­nus­taa iäk­käit­ten irti­sa­no­mi­sin tuke­mal­la nuor­ten työl­lis­tä­mis­tä eri­lai­sin tuin ja sal­li­mal­la ilmai­sen työn tekemisen

    Samoin ay-lii­ke tukee iäk­käit­ten kor­vaa­mis­ta nuo­ril­la sal­li­mal­la nuor­ten alen­ne­tut palkat.

    Myös­kin ylei­nen työ­ajan lyhen­tä­mi­nen lop­pui Suo­mes­sa 1980-luvul­la. Työ­tun­nit ovat sii­tä huo­li­mat­ta vähen­ty­neet , mut­ta työt­tö­myys­jak­so­jen mää­rä on moninkertaistunut.

    Suo­mes­sa työ­ai­ka aje­taan työt­tö­myy­den ja syr­jäy­ty­mi­sen kautta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Mikä on se raha­mää­rä jol­la saa­vu­te­taan tämä “van­kem­pi jul­ki­nen sek­to­ri”? Täl­lä het­kel­lä Suo­ma­lai­ses­ta työ­väes­tä 1/3 osa on työs­sä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ja hei­dän työ­pa­nok­sel­laan emme kyke­ne takaa­maan esim. kai­kil­le van­huk­sil­lem­me ihmi­sar­vois­ta van­huut­ta. Aut­tai­si­ko jul­ki­siin pal­ve­lui­hin kaa­de­tut lisäeu­rot tämän­kal­tai­siin asioi­hin? Jos tämä mää­rä tuplat­tai­siin ja 2/3 osaa meis­tä työs­ken­te­li­si jul­ki­sel­la sek­to­ril­la asiat eivät vält­tä­mät­tä oli­si juu­ri­kaan parem­min, ellei pal­ve­lui­ta koh­den­ne­ta oikein. Vai­pan­vaih­toa odot­ta­van van­huk­sen tilan­net­ta ei paran­na se, että sai­raa­lan hal­lin­to­lää­kä­rei­den mää­rä on kak­sin­ker­tais­tet­tu vii­mei­sen vuo­den aika­na. Toi­von että Osmon kal­tai­set jär­ke­vät polii­ti­kot avaa­vat tämän tabuk­si muo­dos­tu­neen kysy­myk­sen: voi­si­ko jul­ki­sia pal­ve­lui­ta paran­taa koh­dis­ta­mal­la resurs­sit perus­pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­seen? Kun tähän on saa­tu vas­taus oli­si vero­ja mak­sa­vien kan­sa­lais­ten hel­pom­pi hyväk­syä se, että hei­tä vero­te­taan enem­män. Jos sii­hen vie­lä oli­si tarvetta.…..

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. että työt­tö­mien mää­rä vähe­nee ja työs­sä käy­vien mää­rä lisään­tyy. On myös piden­net­tä­vä työ­uria. Yhä useam­man pitäi­si siis teh­dä töitä.”
    Nykyi­sen hal­li­tuk­sen aja­mal­la mal­lil­la on tar­koi­tus vaih­taa elä­ke­läi­set työttömiksi.

    Se mer­kit­see myös­kin työ­urien lyhe­ne­mis­tä, sil­lä työ­ai­ka jae­taan sitt­ne useam­man kesken.

    Tuos­ta elä­keiän nos­tos­ta tule mie­leen elo­ku­va Gekko.
    sii­nä yri­tys­jo­hat­ja kapap­si elä­ke­va­rat ja jakoi työn­te­ki­jöil­le ns minimit.
    Samas­ta asias­ta on täs­sä­kin kysymys..

    Useim­mat maat aiko­vat rat­koa vajeon­gel­man­sa jul­kis­ten alo­jen palk­ko­jen leikkauksilla,esim Viro, Lat­via, Liet­tua, Irlan­ti, Kreik­ka ‚Espan­ja etc­mo­net USA:san osa­val­tiot­kin ovat pää­ty­mäs­sä tähän samaan ratkaisuun .
    Tun­tuu kum­mal­ta , että Suo­mi ei halua olla täs­sä asias­sa perässähiihtäjä ??

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Osmo:

    Jokai­sel­la olkoon peri­aat­teel­li­nen oikeus lyhen­tää työ­ai­kaan­sa pitäen tun­ti­palk­ka ennal­laan, ellei täs­tä aiheu­du työ­nan­ta­jal­le koh­tuut­to­mia vaikeuksia.

    Tämä on oikein hyvä idea, jos koh­tuut­to­mat vai­keu­det mää­ri­tel­lään sil­leen, että työn­te­ki­jän on pääs­tä­vä sopi­muk­seen työ­nan­ta­jan kans­sa työ­ajan vähen­tä­mi­ses­tä ja että ne saa sopia myös sil­leen, että tun­ti­palk­ka muut­tuu ylös tai alaspäin.

    Jos taas Osmo tar­koit­taa sitä, että työn­te­ki­jä saa vaan ilmoit­taa työ­nan­ta­jal­leen teke­vän­sä täs­tä lähin lyhyem­pää työ­päi­vää tämä on yks type­rim­mis­tä ideois­ta mitä Osmo on täl­lä blo­gil­la esittänyt.

    Työ­elä­mään pitä­si lisä­tä työn­te­ki­jän ja työ­nan­ta­jan mah­dol­li­suuk­sia sopia kes­ke­nään jous­tois­ta, eikä mis­sään nimes­sä lisät­tä­vä sääntelyä.

    Mitä huo­nom­maks nämä sopi­mi­sen edel­ly­tyk­set teh­dään sitä vai­keam­paa pien­ten yri­tys­ten on pal­ka­ta työn­te­ki­jöi­tä ja sitä useam­pi ala jou­tuu palk­kaa­maan työn­vuo­kraus­fir­mo­jen kaut­ta, jot­ka eri­kois­tuu näi­den kei­no­te­koi­ses­ti luo­tu­jen ris­kien kantamiseen.

    On ihan äly­tön aja­tus, että byro­kraa­tit alkaa tut­ki­maan jon­kun yri­tyk­sen toi­min­taa ja päät­tää sii­tä onko jos­ta­kin työ­ajan lyhen­tä­mi­ses­tä hait­taa vai ei. Eikö­hän sil­lä yrit­tä­jäl­lä itsel­lään oo ihan riit­tä­vät kan­nus­ti­met tie­tää mis­tä on yri­tyk­sel­le hyö­tyä ja mis­tä haittaa.

    vph:

    Onko joku syy mik­si et halua kyt­keä kaik­kia hen­ki­lös­tön pitä­mi­ses­tä koi­tu­via kulu­ja työ­ai­kaan, niin että työ­ajan pituus oli­si työ­nan­ta­jan kan­nal­ta täy­sin kus­tan­nus­neut­raa­li asia?

    On, se että yri­tyk­set ja työn­te­ki­jät eivät halua. Se taho kan­taa ris­kin joka on par­hai­ten kyke­ne­vä ris­kin kan­ta­maan, kun mark­ki­nat saa itte allo­koi­da sen ris­kin. Jos taas val­tio allo­koi ris­kin se ei jakau­du par­haal­la mah­dol­li­sel­la tavalla.

    Minus­ta on kans älyl­li­ses­ti aika lais­kaa olet­taa, että tämä ehdo­tus vai­kut­tai­si siten, että työ jakaan­tui­si tasai­sem­min väes­tön kes­ken. On ihan yhtä hyvin mah­dol­lis­ta, että tämä lisä­jäyk­kyys työ­mark­ki­noil­la lisää työt­tö­myyt­tä ja pal­ka­taan enem­män nii­tä, jot­ka arvioi­daan sel­lai­siks, jot­ka ei käy­tä yksi­puo­lis­ta oikeut­taan lyhen­tää työaikaansa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Ajat­te­lit­ko samal­la verot­taa myös sitä vapaa­eh­tois­ta vapaa-aikaa? Progres­sii­vi­sen vero­tuk­sen ansios­ta­han 20 % lyhen­nys työ­ai­kaan tar­koit­taa useil­le vain 15 % vähen­nys­tä net­to­tu­loi­hin. Se sopi­si esi­mer­kik­si minul­le lois­ta­vas­ti. Mak­se­tut verot sen sijaan pie­ne­ni­si­vät 30 %, joka voi­si aiheut­taa val­tiol­le ongelmia.

    Progres­sii­vi­nen vero­tus aiheut­taa suu­ria talou­del­li­sia kan­nus­tei­ta hyvä­tu­lois­ten osa-aika­työl­le. On val­tion talou­den onni, että työ­mark­ki­nat ovat niin jäy­kät ettei osa-aika­työ­tä ole asian­tun­ti­joil­le tar­jol­la. Täl­lä het­kel­lä tuloe­ro­ja voi­daan tasa­ta vero­tuk­sen avul­la tehok­kaas­ti, kos­ka val­tao­sa hyvä­palk­kai­sis­ta ei voi juu­ri­kaan vai­kut­taa työn­tar­jon­taan­sa. Jos tämä muut­tuu, ei 50 % veroas­teet enää toi­mi. Se tar­koit­taa kor­keam­pia vero­ja kai­kil­le pienipalkkaisille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Ongel­ma täs­sä on että työ­na­na­ta­jan kus­tan­nuk­set työn­te­ki­jäs­tä eivät ole tun­ti­poh­jai­sia vaik­ka työn­te­ki­jän palk­ka usein onkin. Eli työ­na­na­ta­jal­la on val­ta­va mää­rä kiin­tein­tä kus­tan­nuk­sia työn­te­ki­jäs­tä var­sin­kin toi­mi­hen­ki­lö­työs­sä. Ter­vey­den­huol­to, kou­lu­tus, työ­pis­te, atk, esi­mies­ten pal­kat ym. ym. Täs­tä syys­tä työ­nan­ta­jal­le on hal­paa teet­tää yli­työ­tä koro­tet­tuun hin­taan mut­ta hyvin kan­nat­ta­ma­ton­ta antaa lyhen­net­tyä työ­ai­kaa vaik­ka edes las­ke­tul­la tuntipalakalla.

    Nuo alat jol­la työn­te­ki­jän kus­ta­nuk­set ovat niin tun­ti­koh­tai­sia että tuo työ­ajan lyhen­tä­mi­nen oikeas­ti onniis­tui­si ovat todel­la harvass.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Ruot­si on huo­no esi­merk­ki. Siel­lä­hän on maa­il­man sai­rain työ­vä­ki, aina­kin tilas­to­jen mukaan. Mis­sään muu­al­la ei sai­ras­pois­sao­lo­ja ole työn­te­ki­jää koh­den yhtä pal­jon kuin Ruotsissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Hie­no aloite! 

    Kum­mas­te­lin tilan­net­ta itse vii­me taan­tu­man aikaan. Työ­nan­ta­jat valit­ti­vat, ettei­vät huo­non mene­kin takia voi hyväk­syä pal­kan­saa­ja­puo­len pal­kan­ko­ro­tus­toi­vei­ta. Lop­pu­tu­los tai­si olla joku mini­ko­ro­tus. Mik­sei­vät lii­tot tuol­loin toden­neet, että ok, pide­tään pal­kat pai­kal­laan, mut­ta lei­ka­taan kuu­kausit­tai­sia työtunteja?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. OS: “Laman seu­rauk­se­na val­tion­ta­lous on pahas­ti sekaisin.”

    Minä­pä väit­täi­sin, että val­tion­ta­lous ei ole sekai­sin laman seu­rauk­se­na, vaan nousu­kau­den ja sil­loin pää­te­tyn rahan­käy­tön seurauksena.

    Kun menot mitoi­te­taan aina noususuh­dan­teen muka­na, mut­ta las­kusuh­dan­tees­sa on tulo­puo­lel­la paha nyh­jäis­tä tyh­jäs­tä, tulok­se­na on ongelma.

    Lama ei ole täs­sä syy eikä aiheut­ta­ja — vaan vää­rät raken­teet, vää­rät odotukset.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. OS: “Jokai­sel­la olkoon peri­aat­teel­li­nen oikeus lyhen­tää työ­ai­kaan­sa pitäen tun­ti­palk­ka ennal­laan, ellei täs­tä aiheu­du työ­nan­ta­jal­le koh­tuut­to­mia vaikeuksia.”

    Työ­nan­ta­jal­le ei siis saa aiheut­taa koh­tuut­to­mia vai­keuk­sia, mut­ta koh­tuul­li­sia vai­keuk­sia kui­ten­kin. Ker­ta toi­sen­sa jäl­keen, vai­keus toi­sen­sa pääl­le — aja­tuk­se­na: kyl­lä­hän se kame­lin sel­kä tuon edel­li­sen kor­ren kes­ti, joten kyl­lä se kes­tää tämänkin.

    Vaik­ka yksit­täi­set aske­leet ote­taan hyvil­lä aiko­muk­sil­la kivet­tyä tie­tä, tämä mat­ka ei minus­ta joh­da pit­kän pääl­le mihin­kään hyvään.

    Aja­tus oli­si hie­man koh­tuul­li­sem­pi, jos asia muo­toil­tai­siin vaik­ka­pa näin:

    Jokai­sel­la olkoon peri­aat­teel­li­nen oikeus lyhen­tää työ­ai­kaan­sa pitäen tun­ti­palk­ka ennal­laan, mikä­li tämä ei aiheu­ta vai­keuk­sia työ­nan­ta­jal­le, tai mikä­li aiheu­tu­vat vai­keu­det voi­daan kom­pen­soi­da työ­nan­ta­jil­le val­tion varoista.”

    Jos aja­tel­laan että “val­tiol­la ei ole varaa”, niin mik­si aja­tel­laan, että jol­la­kul­la muul­la tätä varaa olisi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Työ­elä­mään pitä­si lisä­tä työn­te­ki­jän ja työ­nan­ta­jan mah­dol­li­suuk­sia sopia kes­ke­nään jous­tois­ta, eikä mis­sään nimes­sä lisät­tä­vä sääntelyä.”

    Nyt on lähes rajat­to­mat mah­dol­li­suu­det sopia työ­ajan jous­tois­ta, ongel­ma on, että har­va työ­nan­ta­ja tai työn­te­ki­jä osaa hyö­dyn­tää mahdollisuutta.
    Minä olen teh­nyt jous­to­työ­so­pi­muk­sia jo 80-luvun lopul­ta ja täy­sin työ­eh­to-ja työ­sai­ka­la­kien mukaisia.
    Esim seson­kiai­koi­na on teh­ty 12 tun­nin päi­vää ja hil­jai­se­na aika­na pidet­ty vapaa­päi­viä tai lyhyem­piä päiviä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Peri­aat­tees­sa hie­no idea, käy­tän­nös­sä ei toimi.

    Monel­la työ­pai­kal­la lisään­ty­vät osa-aikai­suu­det eivät lisäi­si työn­te­ki­jöi­den mää­rää vaan yli­töi­tä. Mah­dol­li­sel­la yt-kier­rok­sel­la omas­ta halus­taan osa-aikai­set oli­si­vat ensim­mäis­ten läh­ti­jöi­den joukossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Eli työ­na­na­ta­jal­la on val­ta­va mää­rä kiin­tein­tä kus­tan­nuk­sia työn­te­ki­jäs­tä var­sin­kin toi­mi­hen­ki­lö­työs­sä. Ter­vey­den­huol­to, kou­lu­tus, työ­pis­te, atk, esi­mies­ten pal­kat ym. ym. Tä”

    Tämä on tot­ta, mut­ta tuo­tan­non­suun­nit­te­lul­la voi­daan tilan­ne muut­taa edulliseksi.
    Esim luo­pu­mal­la kop­pi­kont­to­ris­ta ja hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta työ­pis­teis­tä etc saa­daan työ­pis­teen kuor­mi­tus kor­keak­si myös joustotyössä.

    Eten­kin jul­ki­nen sek­to­ri suo­sii kop­pi­kont­to­ria ja hen­ki­lö­koh­tai­sia työvälineitä.

    Kaik­kea ei voi kom­pen­soi­da esim työ­ter­veys­huol­lon kulu on per pää ei per tunti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Ajat­te­lit­ko samal­la verot­taa myös sitä vapaa­eh­tois­ta vapaa-aikaa?

    Has­sua, mie­tin aika­naan ihan samaa, kun luin Soi­nin­vaa­ran Vapaus ja Aika- kir­jaa. Neut­raa­li vero­tus, jota Osmo muu­al­la kan­nat­taa, oli­si täs­sä se, että vero ei sai­si kan­nus­taa sen parem­min lyhen­tä­mään kuin piden­tä­mään työ­ai­kaan­sa, vaan teke­mään sitä vain sen ver­ran kuin on “hyö­dyl­lis­tä”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Mik­si et Osmo ehdot­tai­si siir­ty­mis­tä kiin­te­ään nup­pi­koh­tai­seen verotukseen? 

    Sil­loin mar­gi­naa­li­ve­ro­pro­sent­ti oli­si nol­la eikä kukaan voi­si vai­kut­taa omil­la valin­noil­laan verovelvollisuuteensa.

    Ei tar­vit­si­si teh­dä muu­ta kuin jakaa opis­ke­lu­pai­kat 16-vuo­tiail­le älyk­kyys­tes­tien mukaan…

    Vero toi­mi­si erään­lai­se­na urhei­lu­kil­pai­lu­jen tasoi­tuk­se­na. Jokai­nen saa juos­ta omal­la vauh­dil­laan, mut­ta läh­tö­pis­tet­tä on siir­ret­ty hen­ki­lön omi­nai­suuk­sien mukaan.

    Eli yhteis­tö odot­tai­si kyvyk­käim­mil­tä jäse­nil­tään enem­män ja vas­taa­vas­ti tuki­si vero­tuk­sen kaut­ta vähem­män lahjakkaita.

    Täs­sä mal­lis­sa ras­kas­ta ruu­miil­lis­ta työ­tä teke­vä työ­läi­nen voi­si saa­da parem­mat net­toan­siot kuin yli­opis­tos­sa lusi­va pro­fes­so­ri jo ilman mitään erityiskorvauksia.

    Vapaa-aikaa voi­si jokai­nen ottaa niin pal­jon kuin halu­aa eikä se mak­sai­si val­tiol­le mitään kun palk­ka ei suo­raan vai­kut­tai­si verovelvollisuuteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Yhä useam­man pitäi­si siis teh­dä töitä.Kannatan työl­li­syy­den lisää­mis­tä voi­mak­kaas­ti. Toi­saal­ta olen kir­joit­ta­nut kir­jan ”Vau­raus ja aika”, jos­sa suo­sit­te­len työn­teon vähen­tä­mis­tä ja tuot­ta­vuu­den kas­vun ulos­mit­taa­mis­ta vapaa-aika­na mie­luum­min kuin yhä suu­rem­pa­na tava­ra­pal­jou­te­na. Miten voin kan­nat­taa molem­pia asioi­ta yhtä aikaa?”

    Voi­si­ko olla niin, että inves­toi­mal­la tuot­ta­vuu­den kas­vuun jul­kis­hal­lin­nos­sa ja muu­al­la­kin paran­nam­me itse asias­sa työl­li­syyt­ta ja eri­tyi­ses­ti laa­dul­li­ses­ti parem­paa työl­li­syyt­tä kestävästi.Väitteeni (epä­tie­teel­li­nen) perus­tuu sii­hen, että talous­kas­vu (= uusien pal­ve­lui­den ja lii­ke­toi­min­nan syn­nyt­tä­mi­nen) edel­lyt­tää riit­tä­vien hen­kis­ten voi­ma­va­ro­jen ole­mas­sao­loa. Esi­mer­kik­si 1970–1990-luvun kas­vun erää­nä moot­to­ri­na oli ehkä suu­ren ikä­luo­kan, ja aikai­sem­paa kou­lu­te­tum­man, suu­ri mää­rä työ­mark­ki­noil­la. Jat­kos­sa käy­tet­tä­vis­säm­me on suh­teel­li­sen pie­net voi­ma­va­rat ikä­luo­kan siir­tyes­sä pois työelämästä.Vaarana on nega­tii­vi­nen kier­re: pie­net voi­ma­va­rat eivät ole riit­tä­vät uusien pal­ve­lui­den, lii­ke­toi­min­nan, kas­vun synnyttämiseen,heikko tuot­ta­vuus jul­kis­hal­lin­nos­sa rasit­taa enti­ses­tään niin val­tio­ta kuin yksi­tyis­tä lii­ke­toi­min­taa, työl­li­syys heik­ke­nee entisestään.
    Ja kysy­mys ei vält­tä­mät­tä ole niin­kään tava­ra­pal­jou­deen lisää­mi­ses­tä kuin parem­pien pal­ve­lui­den aikaan­saa­mi­ses­ta ihmis­ten arkeen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Monel­la työ­pai­kal­la lisään­ty­vät osa-aikai­suu­det eivät lisäi­si työn­te­ki­jöi­den mää­rää vaan yli­töi­tä. Mah­dol­li­sel­la yt-kier­rok­sel­la omas­ta halus­taan osa-aikai­set oli­si­vat ensim­mäis­ten läh­ti­jöi­den joukossa. 

    Osit­tai­sel­la hoi­to­va­paal­la ole­vien koh­dal­la tuo yt-ris­ki on otet­tu huo­mioon työ­lain­sää­dän­nös­sä. Siel­lä lukee joten­kin niin, että jos irti­sa­not­taes­sa ei muu­ta osoi­te­ta, niin irti­sa­no­mi­sen kat­so­taan joh­tu­van osit­tai­ses­ta hoi­to­va­paas­ta. Ajat­te­li­ko Osmo laa­jen­taa tämän suo­jan kaik­kiin työ­päi­vääns­tä lyhentäviin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. On ihan äly­tön aja­tus, että byro­kraa­tit alkaa tut­ki­maan jon­kun yri­tyk­sen toi­min­taa ja päät­tää sii­tä onko jos­ta­kin työ­ajan lyhen­tä­mi­ses­tä hait­taa vai ei. 

    Ei sitä mikään “byro­kraat­ti” tut­ki. Mars­si­jär­jes­tys on se, että työn­te­ki­jä pyy­tää lupaa lyhen­tää työ­päi­vään­sä. Jos lupaa ei tule, työn­te­ki­jä pyy­tää perus­te­lut. Jos perus­te­lut eivät tyy­dy­tä, työn­te­ki­jä haas­taa työ­nan­ta­jan­sa oikeuteen.

    Käy­tän­nös­sä tuo­ta vii­meis­tä koh­taa ei kukaan tee itse, vaan sen hoi­taa lii­ton lakimies.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Oli­si kyl­lä var­sin hyvä, jos entis­tä useam­pi voi­si vapaam­min ja ongel­mit­ta vali­ta työ­ai­kan­sa. Sään­te­lyn lisää­mi­nen ei kui­ten­kaan mie­les­tä­ni ole oikea toteu­tus­ta­pa. Tai vähin­tään pie­ny­ri­tyk­set tuli­si vapaut­taa sään­te­lys­tä (hyvin suu­rien yri­tys­ten koh­dal­la, jois­sa työn­te­ki­jöi­den hyväk­si­käyt­tö ja pai­nos­tus onnis­tuu hel­pom­min, ymmär­rän parem­min sään­te­lyn tarvetta).

    Vaa­lioh­jel­maa­si ehdo­te­tut hel­po­tuk­set (pien)yrittäjyyteen ja paran­nuk­set yrit­tä­jän sosi­aa­li­tur­vaan toi­si­vat var­maan­kin osa­rat­kai­sun tähän­kin ongel­maan. Kun entis­tä useam­pi alkai­si teh­dä töi­tä itsel­leen, eli myy­dä työ­suo­ri­tus­taan tun­ti­ve­loi­tuk­sel­la halua­mil­leen tahoil­le, työn mää­rää­kin voi­si itse sää­del­lä jous­ta­vam­min. Samal­la sai­si kan­taak­seen osan työ­nan­ta­jien riskistä.

    Minus­ta vapauk­sia ei pitäi­si lisä­tä ilman että vas­tuu­kin lisään­tyy oikeas­sa suhteessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Mark­ki­na­ta­lous toi­mi­si ehkä teo­rias­sa täy­del­li­ses­ti, jos kaik­ki oli­si­vat yrit­tä­jiä ja myi­si­vät omaa työ­tään tai teke­mi­ään tuot­tei­ta. Sen sijaan näyt­tää sil­tä, että vapaas­ti toi­mi­vat mark­ki­nat joh­ta­vat­kin aina isom­piin, kes­kus­joh­toi­ses­ti toi­mi­viin yri­tyk­siin — jos uskom­me Wil­liam­so­nia ja Ostro­mia, ja mik­si emme uskoi­si 😉 — ja hel­pos­ti vie­lä mono­po­lei­hin, ellei lain­sää­dän­nöl­lä sitä este­tä — eli iso osa mark­ki­na­ta­lou­des­ta onkin itse asias­sa kes­kus­joh­tois­ta talout­ta… Kaik­kein nurin­ku­ri­sin­ta on, että lain­sää­dän­nöl­lä voi­daan “pie­nil­le ja kes­ki­suu­ril­le” yri­tyk­sil­le mää­rä­tä kai­ken­lai­sia vel­voit­tei­ta, joi­ta ei auta kuin totel­la — mut­ta jos aio­taan vaa­tia jotain isol­ta yri­tyk­sel­tä, sen lob­ba­rit pitä­vät kyl­lä huo­len, että ehdo­tuk­sek­si vain jää…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Riit­ta:

    Ei sitä mikään “byro­kraat­ti” tut­ki… …työn­te­ki­jä haas­taa työ­nan­ta­jan­sa oikeuteen.

    ?! Mitä ihmeen hius­ten­hal­ko­mis­ta sä nyt oot tän­ne tul­lu harjotteleen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle az Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.