LEX Soininvaara”

Olen käsi­tel­lyt asi­aa blo­gil­la­ni aiem­min­kin, mut­ta kos­ka asia näyt­tää yhä puhu­tut­ta­van, käyn tämän asian läpi uudes­taan. Asia näyt­tää pää­se­vän jopa Ryh­mä­teat­te­rin näytelmään

Paa­vo Arhin­mä­ki on anta­nut nimen ”LEX Soi­nin­vaa­ra”  laki­muu­tok­sel­le, jon­ka mukaan perus­kou­lun jäl­kei­ses­tä kou­lu­tuk­ses­ta kiel­täy­ty­väl­tä voi­daan mui­den olo­suh­tei­den sen sal­lies­sa alen­taa toi­meen­tu­lo­tu­kea enin­tään 20 pro­sen­til­la. Lain ris­ti­mi­nen LEX soi­nin­vaa­rak­si on sikä­li eri­kois­ta, että edus­kun­nan valio­kun­ta­kuu­le­mi­ses­sa esi­tin, että asia rat­kais­tai­siin kumoa­mal­la vas­taa­va pykä­lä työt­tö­myys­tur­va­lain puolelta. 

Asian taus­tal­la on työt­tö­myys­tur­va­lain 8 luvun toi­nen pykä­lä, jon­ka mukaan alle 25-vuo­tias työ­tön, joka ei ole edes hake­nut toi­sen asteen kou­lu­tuk­seen, ei ole oikeu­tet­tu saa­maan työ­mark­ki­na­tu­kea. Laki tuli voi­maan vuon­na 2003 ja sitä kan­nat­ti esi­mer­kik­si Vasem­mis­to­liit­to.  Kai­kis­sa muis­sa tapauk­sis­sa karens­sin hank­ki­mi­nen työt­tö­myys­tur­vaan mer­kit­see myös toi­meen­tu­lo­tuen leik­kaus­ta, tois­tu­vis­sa tapauk­sis­sa jopa 40 pro­sen­til­la eli 160 eurol­la. Tähän pykä­lään tuo­ta leik­kaus­mah­dol­li­suut­ta ei lii­tet­ty, mikä joh­ti sii­hen, että sank­tio koh­dis­tui kun­taan eikä kou­lu­tuk­ses­ta kiel­täy­ty­vään nuo­reen itseen­sä. Saman rahan sai sos­sus­ta, mut­ta mak­sa­jak­si tuli val­tion sijas­ta kunta.

Tämä epä­sym­met­ria joh­ti aivan nurin­ku­ri­seen tilan­tee­seen. Kun ei saa­nut työ­mark­ki­na­tu­kea, ei päässyt/joutunut myös­kään työ­voi­ma­toi­mis­to­jen toi­men­pi­tei­siin, työl­li­syyt­tä tuke­vil­le kurs­seil­le tai tul­lut työl­lis­te­tyk­si palk­ka­tuel­la. Juu­ri se jouk­ko, jon­ka syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­ta oltiin eni­ten huo­lis­saan, jou­tui kaik­kien tuki­toi­mien ulko­puo­lel­le ja saat­toi jat­kaa syr­jäy­ty­mis­tä yhteis­kun­nan varoin.

Esi­tin edus­kun­nan työ- ja tasa-arvo­va­lio­kun­nas­sa, että asia rat­kais­tai­siin kumoa­mal­la tuo työ­mark­ki­na­tuen epää­vä pykä­lä työt­tö­myys­tur­va­lain puo­lel­ta. Käsit­te­lys­sä oli tul­lut esil­le monia tämän pykä­län sovel­ta­mi­seen liit­ty­viä älyt­tö­myyk­siä. Monel­la koh­de­po­ruk­kaan kuu­lu­val­la on niin suu­ria oppi­mis­vai­keuk­sia, ettei tut­kin­toon täh­tää­vät toi­sen asteen kou­lu­tus ollut heil­le lain­kaan oikea vaih­toeh­to.  Jos heil­tä ei kät­te­lys­sä evät­täi­si työ­mark­ki­na­tu­kea, he pää­si­vät muu­hun työ­voi­ma­po­liit­ti­seen kou­lu­tuk­seen tai eri­lai­siin tuet­tui­hin työ­paik­koi­hin. Näis­tä kiel­täy­ty­mi­nen joh­taa myös toi­meen­tu­lo­tuen leik­kauk­seen, on joh­ta­nut jo pitkään.

Työ­mark­ki­na­tuen sito­mi­nen toi­sen asteen kou­lu­tuk­seen hakeu­tu­mi­seen joh­taa koh­tuut­to­miin tilan­tei­siin. Vuo­den 2003 lain tar­koi­tus oli hyvä, mut­ta se toi­mii vää­rin. Ongel­mis­sa ole­via nuo­ria ei pidä jät­tää heit­teil­le, vaan eri­lai­set tuki­toi­met on koh­dis­tet­ta­va juu­ri hei­hin. Päih­de- ja mie­len­ter­vey­son­gel­miin on myös hyvä puut­tua heti. Avun lyk­kää­mi­nen ei aina­kaan lisää kun­tou­tu­mi­sen todennäköisyyttä.

Vail­le kou­lu­tus­ta jää­nei­siin nuo­riin tuli­si kiin­nit­tää eri­tyis­tä huo­mio­ta, tar­jo­ta sovel­tu­vaa kou­lu­tus­ta, työl­lis­tää tuki­töi­hin tai työ­pa­joi­hin ja aut­taa ter­vey­son­gel­mis­sa. Sii­nä ei ole mitään vää­rää, että jotain yhteis­työ­ha­luk­kuut­ta voi­daaan toi­meen­tu­lo­tu­kea nos­ta­val­ta nuo­rel­ta edel­lyt­tää.  Toi­meen­tu­lo­tu­ki ei ole tar­koi­tet­tu syr­jäy­ty­mi­sa­vu­tuk­sek­si, jon­ka tur­vin voi hen­gail­la elä­män­sä pilalle.

64 vastausta artikkeliin “”LEX Soininvaara””

  1. Eiks täs­sä oo kyse sii­tä, että mitä teh­dään sit­ten, jos kiel­täy­tyy tuki­toi­mis­ta? Tai siis rajan­käyn­tiä sii­tä, että miten pal­jon rahaa anne­taan kenel­le­kin riip­puen sii­tä miten pal­jon ne kiel­täy­ty­vät tukitoimista.

    Toi­ses­sa lai­das­sa on se, että ei anne­ta mitään tukia, kos­ka jo pel­käs­tään se, että ei elä­tä itse­ään omal­la työl­lään on kiel­täy­ty­mis­tä ja toi­ses­sa lai­das­sa taas se, että anne­taan sama mate­ri­aa­li­nen elin­ta­so kuin muil­la­kin on yhteis­kun­nas­sa riip­pu­mat­ta sii­tä mitä tekee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Ymmär­sin­kö nyt oikein, rau­ta­lan­gas­ta vääntäen:
    — Alle 25-vuo­ti­aal­ta kou­lu­tuk­ses­ta kiel­täy­ty­väl­tä evä­tään työmarkkinatuki.
    — Työ­mark­ki­na­tuen epää­mis­tä käy­te­tään yleen­sä pai­nos­tus­kei­no­na sii­hen, että työ­tön käyt­täi­si työllistymistukitoimia.
    — 25-vuo­tias saa kui­ten­kin saman rahan toi­meen­tu­lo­tu­ke­na, joten pai­nos­tus­kei­no ei toimi.
    -> jos kiel­täy­ty­mi­nen alen­tai­si myös toi­men­tu­lo­tu­kea, se toi­mi­si pai­nos­tus­kei­no­na käyt­tää työllistymistukitoimia. 

    Itse kyl­lä näen, että tuo 20% sos­su­ra­han alen­nus ei toi­mi­si inten­sii­vi­nä pala­ta tuki­toi­mien pii­riin. Tämä ryh­mä vain oppi­si tule­maan toi­meen vähem­mäl­lä ja mah­dol­li­ses­ti ottai­si enem­män har­maan talou­den töi­tä. Eron pitäi­si olla suu­rem­pi. Tuli­si­ko ero siten alen­ta­mal­la sosi­aa­li­tuen mini­miä vai työl­lis­tä­mis­kei­no­jen työ­mark­ki­na­tu­ki­li­siä (tai­taa olla nyt 8eur/päivä), sitä en osaa sanoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Emma, eihän se toi­meen­tu­lo­tuen leik­kaus miten­kään pai­nos­ta käyt­tä­mään työl­lis­ty­mis­tu­ki­toi­mia. Se on vain ran­gais­tus sii­tä ettei hake­nut mää­ri­tel­lyl­lä taval­la yhteis­haus­sa, oli se sit­ten jär­ke­vää sii­nä tilan­tees­sa tai ei. 

    Oikeus työ­mark­ki­na­tu­keen menee, ja toi­meen­tu­lo­tu­kea lei­ka­taan, sii­nä­kin tapauk­ses­sa että kysei­nen alle 25-vuo­tias on esim. työharjoittelussa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Oikeus työ­mark­ki­na­tu­keen menee, ja toi­meen­tu­lo­tu­kea lei­ka­taan, sii­nä­kin tapauk­ses­sa että kysei­nen alle 25-vuo­tias on esim. työharjoittelussa.

      Tämä esi­mer­kik­si on tuos­sa vuo­den 2003 työt­tö­muus­tur­va­lais­sa täy­usin jär­je­tön­tä ja sik­si se pitäi­si kumota.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Raken­teel­li­sen väki­val­lan byro­kra­tia­kie­li vil­je­lee “tuki­toi­mia”, “kan­nus­ti­mia”, “sitout­ta­mis­ta”, “huo­mion kiin­nit­tä­mis­tä syr­jäy­ty­mis­vaa­raan” ja mui­ta eufe­mis­me­ja. Kie­li kes­kel­lä suu­ta laa­dit­tu pos­taus, jos­sa on loo­gi­nen aja­tus taus­tal­la — mut­ta joka raken­tei­den ulko­puo­lel­la, sil­le alle 25‑v työt­tö­mäl­le, avau­tuu ihan toi­sen­lai­si­na käytäntöinä.

    Kir­joit­tai­sit rei­lus­ti kepis­tä ja pork­ka­nas­ta. Tukien leik­kaa­mi­ses­ta kei­no­na moti­voi­da mui­den rahoil­la elä­viä nuo­ria. Sos­sun luu­kul­la lak­ki kou­ras­sa ei puhu­ta saa­naa­kaan mis­tään moti­vaa­tios­ta, eikä kyl­lä työkkärissäkään. 

    Pork­ka­na: syr­jäy­ty­neet saa­vat rahaa elä­mi­seen­sä, ettei­vät jou­du varas­ta­maan ruokaansa.
    Kep­pi: raha ei ole vas­tik­kee­ton­ta, syr­jäy­ty­neen täy­tyy jat­ku­vas­ti hakea kou­lu­paik­kaa, käy­dä kurs­sia, etsiä työ­tä ja olla käs­kys­tä paikalla.
    Uusi kep­pi: leik­kauk­set kos­ke­vat myös toi­meen­tu­lo­tu­kea, ettei kukaan hen­gai­le elä­mään­sä pilalle.
    Tavoi­te: byro­kraat­ti­sen kont­rol­lin lisää­mi­nen ja oirei­den hoi­ta­mi­nen tau­din sijaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Art­tu­ri B: kysy­mys on sii­tä että niin teh­dään vää­räs­sä pai­kas­sa. On alle 25-vuo­tiai­ta työt­tö­miä joil­le opis­ke­lu oppi­lai­tok­ses­sa ei ole jär­ke­vä vaih­toeh­to. Mik­si siis ajaa hei­dät sos­sun luu­kul­le työt­tö­myy­sa­jak­si vain sik­si että eivät joka kevät ja syk­sy hae yhteis­haus­sa kol­meen kouluun?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Sym­met­rian vuok­si mie­les­tä­ni parem­min­kin toi­meen­tu­lo­tu­kea ei pitäi­si lei­ka­ta kenel­tä­kään. Tämä oli­si pal­jon oikeu­den­mu­kai­sem­paa. Jos ker­ran elä­mi­sel­le täy­sin vält­tä­mä­tön mini­mi­ta­so on toi­meen­tu­lo­tu­keen nor­mi­tet­tu, mitä sil­lä saa­vu­te­taan, että tätä lei­ka­taan? Käy­tän­nös­sä­hän se joh­taa sel­viy­ty­mis­kei­no­jen etsi­mi­seen nor­mi­te­tun yhteis­kun­nan ulko­puo­lel­ta, eli syr­jäy­ty­mi­seen ja rikol­li­suu­teen. Mik­si hitos­sa nämä tyy­pit haluai­si­vat integroi­tua yhteis­kun­taan, joka kään­tää heil­le sel­kän­sä? Jos se on muu­ten­kin vai­ke­aa, ei ran­gais­tuk­set­kaan tilan­net­ta kyl­lä paranna.

    Epäi­le­mät­tä, jos kou­lu­tus­kaan ei kiin­nos­ta, kysees­sä on näkö­alat­to­muus ‑ei usko­ta näis­tä ole­van itsel­le hyö­tyä. Oli­si­ko jär­ke­väm­pää läh­teä kehit­tä­mään mie­lum­min välit­tö­miä pork­ka­noi­ta? Jos kou­lu­tuk­seen ym. toi­miin osal­lis­tu­mi­sen hyö­dyt ovat kau­kai­sia ja abstrak­te­ja, ne eivät aina kan­nus­ta tarpeeksi.

    Oli­si­ko aivan mah­do­ton­ta antaa ‘toi­men­pi­tei­siin’ osal­lis­tu­mi­ses­ta ihan vii­kot­tain akti­voin­ti­ra­ha, että lyhyt­jän­tei­sem­pi­kin säl­li koki­si hyö­dyn kon­kreet­ti­se­na? Var­mas­ti oli­si yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun mukaista.

    Minus­ta se, että aja­tuk­se­si ovat ymmär­tääk­se­ni jos­sa­kin mää­rin kään­ty­neet etuuk­sien suu­rem­man tar­ve­har­kin­nan suun­taan voi osit­tain olla ris­ti­rii­das­sa Vih­rei­den perus­tu­lon kan­ta­van idean kans­sa: Tar­ve­har­kin­taa­kin tar­vi­taan, mut­ta läh­tö­koh­tai­ses­ti jokai­sen on saa­ta­va n. 500 € perus­tu­lo ja tar­ve­har­kin­tai­set kan­nus­ti­met ja tuet tuli­si­vat sen päälle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Simo Ruot­ti­nen:

    Jos ker­ran elä­mi­sel­le täy­sin vält­tä­mä­tön mini­mi­ta­so on toi­meen­tu­lo­tu­keen nor­mi­tet­tu, mitä sil­lä saa­vu­te­taan, että tätä leikataan?

    No siks, että täy­sin vält­tä­mä­tön­tä mini­mi­ta­soa ei oo normitettu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Tai­taa olla mah­dol­lis­ta myös yli 25 vuo­ti­aal­le täl­lai­nen tapaus, että käy työ­voi­ma­po­liit­tis­ta kurs­sia tai on työ­har­joit­te­lus­sa mut­ta ei saa työt­tö­myys­tur­vaa sekä toi­meen­tu­lo­tu­kea on alen­net­tu 40%.

    Miten täl­lai­seen voi pää­tyä? No siten, että käy esim. ammat­ti­kor­kea­kou­lun ilta­kurs­sia jol­le työ­voi­ma­vi­ran­omai­nen ei ole anta­nut lupaa. Siis käy kah­ta kou­lu­tus­ta pääl­le­käin — pak­koa ja omaa valin­taa päällekkäin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. #
    Taval­li­nen Tek­nik­ko kir­joit­ti 18.2.2011 kel­lo 16:34
    #

    Tuos­sa tapauk­ses­sa on vaan mie­len­kiin­toi­nen point­ti, että kehoit­tai­si­ko viran­omain (alle 25 tai yli 25 vuo­tias­ta) lopet­ta­maan iltao­pis­ke­lun­sa saa­dak­seen toi­meen­tu­lo­tu­ken­sa 100 pro­sent­ti­se­na. Kun opis­ke­lu on ns. pak­koa kou­lut­tau­tu­mat­to­mil­le alle 25 vuotiaille.

    Toki luvan voi työk­kä­ris­tä iltao­pis­ke­lul­leen pyy­tää, mut­ta jos opis­ke­lu­lu­paa ei myönnetäkkään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Soi­nin­vaa­ra: “Kan­nat­taa muis­taa, että lei­kat­tu­na­kin toi­meen­tu­lo­tu­ki on suu­rem­pi kuin opintoraha.”

    Niin, ja jos ei saa opin­to­lai­naa, tätä voi täy­den­tää toi­meen­tu­lo­tuel­la. Oli­ko joku sitä miel­tä, että opis­ke­li­ja­kaan eläi­si pel­käl­lä opin­to­ra­hal­la? Eikä tämä muu­ten­kaan ker­ro mitään sank­tioi­den toimivuudesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. toi­meen­tu­lo­tu­ki on suu­rem­pi kuin opintoraha.”

    Opis­ke­li­jan vel­voi­te­taan lisäk­si hank­ki­maan aina vaan enem­män ja enem­män mate­ri­aa­lia. Aikoi­naan pär­jä­si kir­joil­la ja funk­tio­las­ki­mel­la. Aina vaan vaa­di­taan osta­maan enem­män ja kir­jo­jen hin­nat kar­kaa­vat käsis­tä. Juu­ri mitään ei saa enää kir­jas­tos­ta, jos se liit­tyy pakol­li­seen kurssiin.

    Nyt on pakol­li­sia kurs­se­ja myös acp:ssä. Se tar­koit­taa pakol­lis­ta tie­to­ko­net­ta, laa­ja­kais­taa, net­ti­ka­me­raa jne. Suu­res­sa kau­pun­gis­sa voi ehkä olla mah­dol­lis­ta men­nä kir­jas­toon tai jotain, mut­ta tääl­lä kir­jas­to ei ole aamui­sin auki. 

    Mate­ri­aa­li­ku­lu­jen kar­kaa­mi­nen pitäi­si saa­da kuriin. Ne pitäi­si huo­mioi­da edes joten­kin edes jossakin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Yhtään fik­su nuo­ri aikui­nen kyl­lä oppii, että kun sen asu­mis­tuen ja toi­meen­tu­lu­tuen saa teke­mät­tä mitään, se on lep­poi­sam­paa kuin a) opsi­kel­la tai b) olla töis­sä, jol­loin vas­taan tulee todel­la jyrk­kä progres­sii­vi­nen kun­na­lis­ver­ko (!) ja tukien menettäminen.

    Paluu­ta tuol­ta muka­vuusa­lu­eel­ta ei näy­tä olevan.
    “Ei viitisikkös.…” –

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Art­tu­ri:

    …täy­sin vält­tä­mä­tön­tä mini­mi­ta­soa ei oo normitettu.

    Se on tosi­aan aika mie­len­kiin­toi­nen mää­ri­tel­mä, “Tukea mak­se­taan se mää­rä, jol­la asiak­kaan tukeen oikeut­ta­vat menot ylit­tä­vät hänen tulon­sa ja varansa.”

    Eli tukeen oikeut­ta­vat menot voi­vat teo­rias­sa olla vaik­ka Hali­kon kar­ta­non yllä­pi­to (har­ras­tus- ja virkistystoiminta).

    Pitäi­si­kö “vii­me­si­jai­nen toi­meen­tu­lo­tur­van” lisäk­si mää­ri­tel­lä “mini­mi­toi­meen­tu­lo­tur­va” jol­loin polii­ti­kot ei pää­si­si sekoit­ta­maan (tar­koi­tuk­sel­la tai ymmär­tä­mät­tö­myyt­tään) näi­tä asioita.

    Lai­naus:

    http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Simo Ruot­ti­nen kir­joit­ti 18.2.2011 kel­lo 17:34

    #
    Soi­nin­vaa­ra: “Kan­nat­taa muis­taa, että lei­kat­tu­na­kin toi­meen­tu­lo­tu­ki on suu­rem­pi kuin opintoraha.”

    Niin, ja jos ei saa opin­to­lai­naa, tätä voi täy­den­tää toi­meen­tu­lo­tuel­la. Oli­ko joku sitä miel­tä, että opis­ke­li­ja­kaan eläi­si pel­käl­lä opin­to­ra­hal­la? Eikä tämä muu­ten­kaan ker­ro mitään sank­tioi­den toimivuudesta.
    #

    No sai­var­rel­laan hiu­kan vie­lä, mut­ta tämä voi olla monel­le­kin opis­ke­li­jal­le täyt­tä tot­ta, että kun toi­meen­tu­lo­tuel­la ovat jou­tu­neet opin­to­jaan tuke­maan, niin jokai­nen tie­nat­tu euro opis­ke­lua­jal­laan las­ke­taan toi­meen­tu­lo­tues­sa tulok­si. Kun taas opin­to­tuel­la ja opin­to­lai­nal­la opis­ke­le­val­la on oikeus tie­na­ta rajo­jen puit­teis­sa yli­mää­räis­tä talou­teen­sa tukien alentumatta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Taval­li­nen Teknikko

    toi­meen­tu­lo­tuel­la ovat jou­tu­neet opin­to­jaan tuke­maan, niin jokai­nen tie­nat­tu euro opis­ke­lua­jal­laan las­ke­taan toi­meen­tu­lo­tues­sa tulok­si. Kun taas opin­to­tuel­la ja opin­to­lai­nal­la opis­ke­le­val­la on oikeus tie­na­ta rajo­jen puit­teis­sa yli­mää­räis­tä talou­teen­sa tukien alentumatta.

    No nyt en ymmär­rä, siis pahak­sut sitä että kun joku ottaa lai­naa (joka pitää _itse_ mak­saa takai­sin), niin se saa vapaam­min päät­tää talou­des­taan kuin se kun heit­täy­tyy mui­den elätiksi?

    Osmo

    Taval­li­nen Tek­nik­ko puhui juu­ri perus­tu­lon puolesta.

    Eka vali­di kom­ment­ti perus­tu­loa vas­taan, täy­tyy var­maan vie­lä ker­ran miet­tiä tätä, ehkä se ei ole­kaan niin hyvä idea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Thai­maas­sa kes­ki­palk­ka on noin €400, ran­nan lähel­lä kol­men makuu­huo­neen käm­pän vuo­kra on €600 kuussa.

    Suo­mes­sa on ala­ti lisää nuo­ri mie­hiä, jot­ka eivät saa. Eivät töi­tä, eivät nais­ta, eivät per­het­tä eivät tulevaisuutta. 

    Kos­ka rikol­li­suus riis­täy­tyy käsistä?

    Aasia­lai­set nai­set ja euroop­pa­lai­set miehet.

    Vih­rei­den perus­tu­lo oli muis­taak­se­ni €400.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Suat­taa­han asia noin­kin olla, vuan suat­taa­han se noin­kin olla olematta.

    Riip­puu vähän sii­tä, miten asiat “oikeas­ti” ovat ja tie­ten­kin sii­tä, mil­tä asiat näyttävät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Aina vaan vaa­di­taan osta­maan enem­män ja kir­jo­jen hin­nat kar­kaa­vat käsis­tä. Juu­ri mitään ei saa enää kir­jas­tos­ta, jos se liit­tyy pakol­li­seen kurssiin.

    Suu­ren osan suo­si­tuis­ta englan­nin­kie­li­sis­tä oppi­kir­jois­ta saa ilmai­sek­si netis­tä. Jos ei halua rik­koa lakia, niin kan­nat­taa hyö­dyn­tää lyhyt­lai­no­ja. Kyl­lä yhden vii­kon­lo­pun aika­na ehtii teh­dä muis­tiin­pa­not koko kir­jas­ta. Kir­jo­ja kan­nat­taa lai­na­ta myös muul­loin kuin kurs­sien aika­na, esim. kesäl­lä, jol­loin niis­tä voi teh­dä itsel­leen tii­vis­tel­mät tai ottaa kopiot tule­via kurs­se­ja ennakoiden.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Vih­rei­den las­kel­mas­sa 2007 perus­tu­lo oli 440 €, mut­ta kun sii­tä on jo aikaa men­nyt, nyt puhu­taan n. 500 € perus­tu­los­ta. Tähän­hän pää­dy­tään jo las­ke­mal­la suun­nil­leen indek­si­ko­ro­tus alku­pe­räi­seen laskelmaan.

    Tosi­aan­kin, halusin kysyä Soi­nin­vaa­ral­ta, olet­ko alka­nut ajat­te­le­maan etuuk­sien suu­rem­man tar­ve­har­kin­nan ole­van hyväk­si? Näin voi­si jois­ta­kin koh­dis­ta Sata-komi­tea ‑kir­jas­sa­si pää­tel­lä, vai olen­ko tul­kin­nut vää­rin? Ja jos, mis­sä mää­rin tämä voi olla ris­ti­rii­das­sa Vih­rei­den perus­tu­loa­ja­tus­ten kans­sa? Ja edel­leen, jos on ris­ti­rii­das­sa, kum­man hyvät puo­let pai­na­vat enemmän?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Kou­lu­tus on suo­mes­sa mak­su­ton­ta. Mik­si nuo­rel­le ihmi­sel­le, joka ei hakeu­du kou­lu­tuk­seen, vaan päät­tää heit­täy­tyä sos­sun elä­tik­si, pitäi­si mak­saa yhtään mitään? Pikem­min­kin lai­tet­tai­siin leik­ku­ri vaik­ka 150 pro­sent­tiin niin, että nämä jui­pit sai­si­vat mak­saa sii­tä, että lorvivat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Olen seu­ran­nut sivus­ta monen nuo­ren kehit­ty­mis­tä lap­ses­ta aikui­sek­si. Nyky­ään 15–25 ‑vuo­ti­aan ongel­ma, on että ellei hän ole kiin­nos­tu­nut opis­ke­lus­ta niin vaih­toeh­toa ei ole. ’
    Töi­hin on mah­do­ton pääs­tä ellei ole muo­dol­lis­ta ammattitutkintoa.
    Yleen­sä­kin paras­ta lää­ket­tä syr­jäy­ty­mi­seen on työ ja hyväk­si se on muil­le­kin nuo­ril­le. Teol­li­sen työ­kult­tuu­rin oppi­mi­nen nuo­re­na ede­saut­taa menes­ty­mis­tä työ­mark­ki­noil­la aikuisenakin

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Kopio­ko­nei­den ja kopioin­nin hin­ta on ollut kokoa­jan las­kus­sa, joten minun on vai­kea ymmär­tää, miten mate­ri­aa­li voi kokoa­jan kal­lis­tua. Ilmei­ses­ti opis­ke­li­joi­den aika on kal­lis­tu­nut omis­ta opis­ke­li­ja-ajois­ta­ni kovas­ti, mikä selit­täi­si pru­jaus­kus­tan­nus­ten nousua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Tie­de­mies:

    Pikem­min­kin lai­tet­tai­siin leik­ku­ri vaik­ka 150 pro­sent­tiin niin, että nämä jui­pit sai­si­vat mak­saa sii­tä, että lorvivat.

    Fasis­mia. Kan­sa­lai­sel­la, myös työ- ja opis­ke­lu­ky­kyi­sel­lä, tulee olla oikeus olla teke­mät­tä mitään. Vaik­ka sit­ten ilman tukia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. opis­ke­li­ja:

    Opis­ke­li­jan vel­voi­te­taan lisäk­si hank­ki­maan aina vaan enem­män ja enem­män mate­ri­aa­lia. Aikoi­naan pär­jä­si kir­joil­la ja funk­tio­las­ki­mel­la. Aina vaan vaa­di­taan osta­maan enem­män ja kir­jo­jen hin­nat kar­kaa­vat käsis­tä. Juu­ri mitään ei saa enää kir­jas­tos­ta, jos se liit­tyy pakol­li­seen kurssiin.

    Sit­ten on toi­saal­ta sel­lai­sia­kin alo­ja, jois­sa ei mark­ki­na­hin­tai­sel­la kir­ja­pi­nol­la, tie­to­ko­neel­la ja laa­ja­kais­tal­la pää­se alkua pidem­mäl­le. Mm. tai­dea­loil­la opis­ke­li­ja kus­tan­taa pää­sään­töi­ses­ti kaik­ki har­joi­tus­töi­hin kulu­vat mate­ri­aa­lit ja suu­ren osan tar­vit­ta­vis­ta työ­vä­li­neis­tä itse. Mate­ri­aa­li­han­kin­nois­sa ei myös­kään voi loput­to­miin sääs­tää, sil­lä hal­voil­la (ja huo­noil­la) mate­ri­aa­leil­la töis­tä­kin tulee huo­nom­pia. Ohjel­mis­to­li­sens­sei­hin menee myös osal­la pit­kä penni.

    En sano tämän vält­tä­mät­tä ole­van epä­rei­lua, kos­ka tai­dea­lo­jen kou­lu­tus mak­saa myös val­tiol­le taval­lis­ta enem­män — on siis taval­laan koh­tuul­lis­ta, jos­kin ikä­vän eriar­vois­ta­vaa, että opis­ke­li­ja jou­tuu opin­nois­sa menes­tyäk­seen lait­ta­maan omaa­kin (tai van­hem­pien..) rahaa sii­hen kiinni.

    Mut­ta toi­saal­ta, mitä tuo vali­tuk­se­si oikein mah­taa tar­koit­taa? Toi­voi­sit­ko, että kir­jas­tot täy­tet­täi­siin juu­ri sinun opis­ke­lua­la­si uusim­mil­la kurs­si­kir­joil­la, joi­den tar­jon­taa jat­ku­vas­ti päi­vi­tet­täi­siin, vai että sai­sit kir­jat digi­taa­li­ses­sa muo­dos­sa ilmai­sek­si? Eikö noi­ta tar­vit­ta­via kir­jo­ja ole mah­dol­lis­ta kopioi­da omaan käyt­töön? Jos minä voi­sin vain kopioi­da itsel­le­ni tar­vit­se­ma­ni mää­rän hyviä val­mis­tus­ma­te­ri­aa­le­ja jol­la­kin joka nur­kas­ta löy­ty­väl­lä masii­nal­la, koh­tuul­li­sin kus­tan­nuk­sin, oli­sin kyl­lä onne­ni kukkuloilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Sylt­ty: En vali­tet­ta­vas­ti muis­ta men­nei­den aiko­jen kopio­kort­ti­hin­to­ja, mut­ta nyky­ään näem­mä 500 kopion kort­ti mak­saa 36 euroa. Jos kopioi aukea­man (2 sivua) per pape­ri, niin 500-sivui­sen kir­jan pru­jaa­mi­nen mak­sai­si 18 euroa, ei tuo nyt ihan hal­val­ta kuu­los­ta. Joi­tain hal­pis­pai­nok­sia jois­tain oppi­kir­jois­ta var­maan saa ostaa samaan hintatasoon.

    http://www.yliopistopaino.fi/fi/pikapainon_hinnasto

    Vai vetää­kö Yli­opis­to­pai­no välis­tä? Saa­ko jos­tain valo­ko­pioin­tia Yli­opis­to­pai­non hin­to­ja halvemmalla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Tie­de­mies:
    Nuori/nuori aikui­nen voi jät­tää mene­mät­tä opin­toi­hin esim. sik­si että
    1) sai opis­ke­lu­pai­kan, mut­ta vain sel­lai­sel­ta alal­ta joka ei kiin­nos­ta yhtään (pak­ko­haun takia)
    2) huo­maa että ala jota on opis­kel­lut ei sovi itsel­le ja ero­aa voi­dak­seen lukea toi­sen alan pääsykokeisiin
    3) omaa oppimisvaikeuksia
    4) ei ter­vey­den­ti­lan­sa vuok­si pys­ty opiskelemaan
    5) ei ole varaa mat­kus­taa toi­sel­le paik­ka­kun­nal­le pää­sy­ko­kei­siin ja vie­lä mah­dol­li­ses­ti mak­saa niistä

    Voi­ko joku perus­tel­la mik­si sel­lai­ses­ta pitää rangaista?

    Itse yri­tin opis­kel­la jotain 5 vuot­ta amk:ssa ja 2,5 vuot­ta yli­opis­tos­sa, eikä tul­lut val­mis­ta, pää­asias­sa sik­si että olen 18-vuo­ti­aas­ta asti kär­si­nyt unet­to­muu­des­ta. Opin­to­lai­naa minul­la on jotain 18 000 euroa ja mak­san sitä nyt takai­sin työmarkkina/toimentulotuestani. Oli­si pitä­nyt lopet­taa aikai­sem­min. Opis­ke­le­mal­la­kin voi siis pila­ta elämänsä.

    Alkuai­koi­na muu­ten luu­lin etten saa mis­tään mitään tukia jos en val­mis­tu, ja että jou­dun kadul­le jos­ta paluu­ta ei ole. Kelan ohjeet ovat har­haan­joh­ta­via ja toi­meen­tu­lo­tues­ta niis­sä ei edes kerrota.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Mitä tulee itse lain­muu­tok­seen, mis­tä täs­sä nyt on kyse, niin se oli ihan tur­ha. Luin ko. pykä­län toi­meen­tu­lo­tu­ki­lais­ta ja sii­nä ei mah­dol­lis­tet­tu mitään, mikä ei oli­si ollut mah­dol­lis­ta ja tapah­tu­nut jo ennen lain­muu­tos­ta. Siis pal­jon porua tyh­jäs­tä mitä itse lain­muu­tok­seen tulee. 

    Jo ennen muu­tos­ta pys­tyt­tiin teke­mään toi­meen­tu­lo­tuen alen­nus ihan samal­la taval­la kuin lain­muu­tok­sen jäl­keen­kin. Vaan saa­tiin­pa­han pal­jon pahaa miel­tä alle 25‑v:lle. Ja ennen kaik­kea kat­ke­ria tunteita. 

    työt­tö­myys­tur­va­lain 8 luvun toi­nen pykä­lä, jon­ka mukaan alle 25-vuo­tias työ­tön, joka ei ole edes hake­nut toi­sen asteen kou­lu­tuk­seen, ei ole oikeu­tet­tu saa­maan työ­mark­ki­na­tu­kea. Laki tuli voi­maan vuon­na 2003 ja sitä kan­nat­ti esi­mer­kik­si Vasemmistoliitto. 

    Sekaan­tu­mat­ta mil­lään taval­la polii­tik­ko­jen kiis­toi­hin (poli­tii­kas­ta ajat­te­len, että suo siel­lä, vete­lä tääl­lä), niin itse asias­sa vuo­den 2003 lain­muu­tos oli askel parem­paan aikai­sem­mas­ta. Ennen tuo­ta lain­muu­tos­ta hom­ma toi­mi muis­taak­se­ni niin, että kun alle 25‑v jät­ti ker­ran hake­mat­ta yhteis­haus­sa, hän menet­ti oikeu­den työ­mark­ki­na­tu­keen sii­hen asti, kun­nes täyt­ti 25 v. Rau­ta­lan­gas­ta: jos vaik­ka 19‑v jät­ti ker­ran hake­mat­ta yhteis­haus­sa, niin hän menet­ti oikeu­den työ­mark­ki­na­tu­keen sii­hen asti, kun­nes täyt­ti 25‑v. Hän ei siis pääs­syt työt­tö­myys­tur­van pii­riin ellei onnis­tu­nut hank­ki­maan päi­vä­ra­haan oikeut­ta­vaa työs­sä­oloeh­toa ja pääs­syt siten päi­vä­ra­han pii­riin. Vuo­den 2003 lain­muu­tok­sel­la mah­dol­lis­tet­tiin paluu työ­mark­ki­na­tuen pii­riin, kun­han täyt­ti saa­man­sa 5 kk:n ran­gais­tus­vel­voit­teen, jon­ka sisäl­lön jätän täs­sä tar­kem­min käsittelemättä. 

    Sinän­sä minä pidän vää­rä­nä koko työt­tö­miin koh­dis­tu­vaa ran­gais­tus­jär­jes­tel­mää. Se toi­mii ihan lii­an usein sekä koh­tuut­to­mas­ti että mie­li­val­tai­ses­ti — työ­voi­ma­toi­mi­kun­tien teh­tä­vä­muu­tos­ten jäl­keen vie­lä mie­li­val­tai­sem­min, kun aikai­sem­paa useam­min ran­gais­tuk­sen voi mää­rä­tä yksit­täi­nen TE-toi­mis­ton virkailija. 

    Minus­ta koko työt­tö­miin koh­dis­tu­va ran­kai­su­jär­jes­tel­mä on kuvot­ta­va, mikä sekin on lie­väs­ti ilmais­tu. En ole työ­tön, joten en kir­joi­ta omas­ta puolestani. 

    Olen kai aikai­sem­min­kin lait­ta­nut nuo lin­kit, mut­ta link­kien taka­na löy­tyy vies­te­jä, jois­sa käy tar­kem­min sel­vil­le se, miten sys­tee­mi toimii: 

    http://www.tvy.fi/forum/viewtopic.php?t=23

    http://www.tvy.fi/forum/viewtopic.php?t=16

    Vail­le kou­lu­tus­ta jää­nei­siin nuo­riin tuli­si kiin­nit­tää eri­tyis­tä huo­mio­ta, tar­jo­ta sovel­tu­vaa kou­lu­tus­ta, työl­lis­tää tuki­töi­hin tai työ­pa­joi­hin ja aut­taa terveysongelmissa. 

    Pakol­la tuol­lai­nen ei onnis­tu. He, joi­den osal­ta näyt­täi­si onnis­tu­van, oli­si onnis­tu­nut ilman pakkoakin. 

    Ainut rat­kai­su minus­ta oli­si tar­jo­ta nuo­ril­le kun­non amma­til­lis­ta kou­lu­tus­ta yleis­ten oppi­lai­tos­ten yhtey­des­sä, joka voi­si olla sel­lai­sil­le, jot­ka eivät ylei­siin oppi­lai­tok­siin yhteis­haus­sa pääs­seet, perus­o­pe­tus­ta hei­dän pyr­ki­mil­tään ja halua­mil­taan aloil­ta. Perus­o­pe­tuk­sen pitäi­si sit­ten tuo­da riit­tä­viä lisä­pis­tei­tä uudel­leen oppi­lai­tok­seen pyrit­täes­sä. Tuo­ta puol­ta pitäi­si tie­tys­ti kehi­tel­lä ope­tus­hal­li­tuk­sen vir­ka­mies­ten kans­sa ja teh­dä tar­vit­ta­vat lainmuutokset. 

    Sel­lai­sil­le, joil­la ei ole kou­lut­tau­tu­mis­ha­luk­kuut­ta, tuli­si tar­jo­ta PALK­KA­työ­tä. Ja heil­le, joil­le ei palk­ka­työ­tä sit­ten rii­tä, voi­si olla tar­jol­la har­ras­tus­luon­teis­ta ja kiin­nos­ta­vaa työ­pa­ja­toi­min­taa, johon työ­mark­ki­na­tu­kea saa­va nuo­ri voi­si VAPAAEHTOISESTI osal­lis­tua ja sai­si täl­tä ajal­ta jotain lisäporkkanaa. 

    Eikö­hän tuol­la nuo­ret oli­si hoidettu. 

    Siis kai­ken­lai­set työ­nan­ta­jil­le suun­na­tut tuet sekä mihin­kään joh­ta­mat­to­miin kou­lu­tuk­siin haas­kat­ta­vat varat pois ja niil­lä rahoil­la luo­ta­va val­tiol­le ja kun­nil­le PALK­KA­työ­paik­ko­ja, jot­ka suun­nat­ta­va ensi­si­jas­sa nuorille. 

    Tuo oli­si minun resep­ti­ni tilanteeseen. 

    Toi­meen­tu­lo­tu­ki ei ole tar­koi­tet­tu syr­jäy­ty­mi­sa­vu­tuk­sek­si, jon­ka tur­vin voi hen­gail­la elä­män­sä pilalle. 

    Ettei kui­ten­kin tuos­sa ole käy­mäs­sä niin, että eri­lai­set sank­tiot aja­vat nuo­ret ja van­hem­mat­kin syr­jäy­ty­mään mar­gi­naa­liin ulko­puo­lel­le kaik­kien tukien, myös toi­meen­tu­lo­tuen. Ja Luo­ja var­jel­koon tuon aiheut­ta­mas­ta lop­pu­tu­lok­ses­ta, vaik­ka tai­taa olla jo monen koh­dal­ta lii­an myö­häis­tä. En yhtään ihmet­te­li­si, vaik­ka ennen pit­kää sai­sim­me taas lukea Kau­ha­joen ja Joke­lan tapai­sis­ta mur­he­näy­tel­mis­tä, paik­ka­na vain ei oli­si koulu…

    …toi­meen­tu­lo­tu­kea ei pitäi­si lei­ka­ta kenel­tä­kään. Tämä oli­si pal­jon oikeu­den­mu­kai­sem­paa. Jos ker­ran elä­mi­sel­le täy­sin vält­tä­mä­tön mini­mi­ta­so on toi­meen­tu­lo­tu­keen nor­mi­tet­tu, mitä sil­lä saa­vu­te­taan, että tätä lei­ka­taan? Käy­tän­nös­sä­hän se joh­taa sel­viy­ty­mis­kei­no­jen etsi­mi­seen nor­mi­te­tun yhteis­kun­nan ulko­puo­lel­ta, eli syr­jäy­ty­mi­seen ja rikol­li­suu­teen. Mik­si hitos­sa nämä tyy­pit haluai­si­vat integroi­tua yhteis­kun­taan, joka kään­tää heil­le sel­kän­sä? Jos se on muu­ten­kin vai­ke­aa, ei ran­gais­tuk­set­kaan tilan­net­ta kyl­lä paranna.

    Epäi­le­mät­tä, jos kou­lu­tus­kaan ei kiin­nos­ta, kysees­sä on näkö­alat­to­muus ‑ei usko­ta näis­tä ole­van itsel­le hyö­tyä. Oli­si­ko jär­ke­väm­pää läh­teä kehit­tä­mään mie­luum­min välit­tö­miä pork­ka­noi­ta? Jos kou­lu­tuk­seen ym. toi­miin osal­lis­tu­mi­sen hyö­dyt ovat kau­kai­sia ja abstrak­te­ja, ne eivät aina kan­nus­ta tarpeeksi. 

    TÄYSIN samaa mieltä. 

    On todel­la vas­ten­mie­lis­tä, että työt­tö­miä — ei pel­käs­tään nuo­ria — voi­daan ran­gais­ta näläl­lä, sil­lä toi­meen­tu­lo­tu­ki­han on itses­sään jo ilman alen­ta­mis­ta­kin niin pie­ni, että ilman lei­pä­jo­nois­sa jonot­ta­mis­ta tus­kin sil­lä elää, jos yksi­na­su­va on. Ei näl­kä­ran­gais­tus­ten pitäi­si kuu­lua sivis­tys­val­tion rangaistusarsenaaliin. 

    Ja ran­gais­tuk­sen voi sit­ten vie­lä lan­get­taa yksit­täi­nen viran­hal­ti­ja. Täy­sin jär­jen­vas­tais­ta. Jos ran­gais­tus­ten tiel­lä ollaan, niin edes ran­gais­tus­ten lan­get­ta­mi­nen pitäi­si siir­tää oikeus­lai­tok­sel­le. Nykyi­sel­lään virkamiehet/naiset/viranhaltijat loih­ti­vat oikeus­mur­hia toi­sen­sa perään, se kun on monen pik­ku­nil­kin mie­les­tä niin kiva ran­gais­ta hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vaa ja on myös niin, että monen perus­by­ro­kraa­tin on täy­sin mah­do­ton­ta har­joit­taa har­kin­taa ja pää­tök­set ovat kaa­va­mai­sia tilan­tees­ta ja lop­pu­tu­lok­ses­ta riip­pu­mat­ta — tuo on käy­tän­nös­sä mon­ta ker­taa näh­ty, ikä­vä kyl­lä. Ja kuin­ka­han monen koh­dal­la sit­ten hom­ma pää­tyy pahim­mil­laan todel­li­suu­des­sa kuo­le­man­ran­gais­tuk­seen… Ja ääri­ta­pauk­sis­sa sit­ten vie­dään per­he mukana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Ennen vuot­ta 2003 yhteis­haus­sa hake­mat­ta jät­tä­mi­nen ei ollut perus­te evä­tä työ­mark­ki­na­tu­kea. Piti kiel­täy­tyä työ­voi­ma­po­liit­ti­ses­ta koulutuksesta. 

    Olen siir­ty­nyt pois työt­tö­myys­tur­vaan liit­ty­vien työ­teh­tä­vien paris­ta vähän vuo­si­tu­han­nen vaih­teen jäl­keen. Tuol­loin oli ker­to­ma­ni tilan­ne voi­mas­sa, sil­lä en ihan niin har­hai­nen ole, että muis­tai­sin jutun vää­rin ja olin vuo­sia sel­lai­sis­sa teh­tä­vis­sä, jois­sa jou­duin asian kans­sa teke­mi­siin jatkuvasti. 

    Oli­si­ko tuos­sa sit­ten ollut välil­lä joku lain­muu­tos, vaik­ken sitä oikein usko, kos­ka luul­lak­se­ni oli­sin sii­tä tie­toi­nen, sil­lä olen seu­ran­nut sat­tu­nees­ta syys­tä työt­tö­myys­tur­va­lain­sää­dän­nön kehi­tys­tä jatkuvasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Ennen vuot­ta 2003 yhteis­haus­sa hake­mat­ta jät­tä­mi­nen ei ollut perus­te evä­tä työ­mark­ki­na­tu­kea. Piti kiel­täy­tyä työ­voi­ma­po­liit­ti­ses­ta koulutuksesta. 

    Jäi­pä mie­ti­tyt­tä­mään tuo jut­tu. Voi­si­ko rat­kai­su jutus­sa olla se, että ennen vuo­den 2003 työt­tö­myys­tur­va­lain­muu­tos­ta (tai­si tul­la voi­maan vuo­den 2004 alus­ta?) oli työ­mark­ki­na­tu­ki sään­nel­ty omas­sa lais­saan? Siis ennen em. lain­muu­tos­ta oli erik­seen työ­mark­ki­na­tu­ki­la­ki ja työt­tö­myys­tur­va­la­ki. Lain­muu­tok­sen yhtey­des­sä ne yhdis­tet­tiin ja nyt myös työ­mark­ki­na­tues­ta sään­nel­lään työt­tö­myys­tur­va­lais­sa. Tuon vuok­si ei ennen v. 2004 työt­tö­myys­tur­va­lais­ta löy­dy työ­mark­ki­na­tuen epäämissäännöksiä. 

    Jos noin on, niin kovin huo­nos­ti on päät­tä­jät vir­ka­mies­ten tahol­ta infottu. 

    Muis­tan vain, kun v. 2004 sain työt­tö­myys­tur­va­lain hyp­py­sii­ni, niin tote­sin, että kap­pas vain, nyt on mah­dol­lis­tet­tu alle 25 v:lle, jot­ka ovat yhteis­haus­sa hake­mat­to­muu­den vuok­si sul­jet­tu pois työ­mark­ki­na­tuen pii­ris­tä, annet­tu jon­kin­lai­nen mah­dol­li­suus pala­ta takai­sin työ­mark­ki­na­tuen saajiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Voi­si­ko joku nuo­ris­ta kiin­nos­tun­tu kir­joit­taa Ryh­mä­teat­te­ril­le fik­tion Venä­jäs­tä jon­ka nat­sit onnis­tui­vat valloittamaan?

    Tun­ti­sin­ko läm­pi­män suo­ma­lai­sen sykäh­dyk­sen sydä­na­las­sa­ni jos sai­sin lukea Man­ner­hei­min pat­sas­te­le­van san­ka­ri­pe­las­ta­ja Hit­le­rin vie­rel­lä Pie­ta­rin ilta­päi­vä­leh­tien erikoisliitteissä?

    Näki­sim­me miten koval­la kal­liol­la Suo­mi-Fin­land lepää kai­kis­sa olois­sa. Maa­il­man paras maa. 

    Lip­po­sen ego oli­si nykyis­tä­kin isom­pi; Euroo­pan kes­kus­pan­kin pää­joh­ta­jak­si ajet­tai­siin kulis­seis­sa Euroo­pan sak­sa­lai­sim­man talous­ku­rin maan edus­ta­jaa; SK:n pas­to­ri­pää­toi­mit­ta­ja joh­tai­si poliit­ti­sia panee­li­kes­kus­te­lu­ja par­la­ment­ti­vaa­lien alla, mut­ta oli­si­ko tsaa­rin­val­lan aikaan ”rys­sit­ty” kuo­le­man­ran­gais­tus palau­tet­tu käyttöön?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Hmmm, eikös tämä sama LEX Soi­nin­vaa­ra vai­ku­ta yhtä­lail­la yli­op­pi­lai­siin, jot­ka eivät ole pääs­seet halua­maan­sa yli­opis­toon ja ovat jät­tä­neet hake­mat­ta ammat­ti­kor­kea­kou­lui­hin? Heil­lä­hän ei ole oikeut­ta työ­mark­ki­na­tu­keen ja ilmei­ses­ti siis toi­meen­tu­lo­tu­kea­kin voi­daan jat­kos­sa leikata.

    En ymmär­rä mik­si väli­vuot­ta viet­tä­vän ja pää­sy­ko­kei­siin val­mis­tau­tu­van nuo­ren pitäi­si olla työt­tö­myys­tur­van ulko­puo­lel­la. Toki sank­tio on hel­pos­ti kier­ret­tä­vis­sä hake­mal­la AMK-haus­sa lin­joil­le joi­hin ei var­mas­ti­kaan pää­se, mut­ta moni 18-vuo­tias on niin nai­vi ja sys­tee­miä kun­nioit­ta­va, ettei tuol­lais­ta älyä tai viit­si tehdä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. On todel­la vas­ten­mie­lis­tä, että työt­tö­miä – ei pel­käs­tään nuo­ria – voi­daan ran­gais­ta näläl­lä, sil­lä toi­meen­tu­lo­tu­ki­han on itses­sään jo ilman alen­ta­mis­ta­kin niin pie­ni, että ilman lei­pä­jo­nois­sa jonot­ta­mis­ta tus­kin sil­lä elää, jos yksi­na­su­va on. Ei näl­kä­ran­gais­tus­ten pitäi­si kuu­lua sivis­tys­val­tion ran­gais­tusar­se­naa­liin.

    Toi­meen­tu­lo­tu­ki on kai­kis­ta yhteis­kun­nan tuki­muo­dois­ta hir­viö­mäi­sin. Esi­tät­te tääl­lä ikään­kuin se oli­si jokin ihmi­sen hen­gen ja ter­vey­den pelas­ta­va tuki, kun se tosia­sias­sa on pelk­kä köy­hien kyy­kyt­tä­mis­kei­no. Jos saat suku­lai­sil­ta jou­lu­lah­jak­si sata­sen, niin se vähen­ne­tään toimeentulotuesta.

    Tilan­ne on toi­meen­tu­lo­tuen kan­nal­ta sel­lai­nen, että jokai­nen leik­kaus, joka ennal­ta sii­hen teh­dään, on suo­ra­nai­nen pal­ve­lus tuen nos­ta­jal­le, kos­ka se alen­taa kyn­nys­tä men­nä kou­lu­tuk­seen tai töi­hin. Huo­not­kin valin­nat ovat parem­pia kuin ei valin­ta­mah­dol­li­suuk­sia lain­kaan, ja toi­meen­tu­lo­tu­ki pois­taa mahdollisuudet.

    Se on laa­dit­tu sel­lai­sen har­han val­las­sa, että tuen nos­ta­jan täy­tyy käy­tän­nös­sä vain odot­taa, niin jos­tain tulee hyvä­palk­kai­nen koko­päi­vä­työ. Tämä on käy­tän­nös­sä ainoa mah­dol­li­suus saa­da pen­niä­kään enem­pää käteen kuin toi­meen­tu­lo­tuel­la olles­sa saa. Tosie­lä­mäs­sä ihmi­sen pitäi­si teh­dä eri­näi­siä pie­niä valin­to­ja, jois­ta jokai­nen hie­man nos­taa ihmis­tä ylös­päin, mut­ta kun ensim­mäi­nen rap­pu­nen täs­sä on teh­ty kan­nat­ta­mat­to­mak­si, niin pro­ses­si ei pää­se käyntiin. 

    Nuo­ri, vas­ta perus­kou­lun pen­kil­tä tule­va, jota ei pal­jon kou­lun­käyn­ti kiin­nos­ta, näkee asian näin: menen kou­luun ja saan pari­sa­taa kuus­sa tai menen sos­suun ja saan nel­jä­sa­taa. Enem­män­kin, kos­ka jos rahat lop­pu­vat, niin sos­su mak­saa vuo­kran­kin. Valin­ta on ihan sel­vä. Min­kä­lai­nen yhteis­kun­ta tar­jo­aa täl­lai­sen valin­nan ihmiselle? 

    Täs­sä on juu­ri se ongel­ma, että ihmi­set yleen­sä, ja nämä nuo­ret eri­tyi­ses­ti, ovat kyl­lä tyh­miä, mut­ta eivät niin tyh­miä.

    Minus­ta vaih­toeh­toa, että jää­dään kotiin lor­vi­maan, ei pitäi­si tar­jo­ta lainkaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Minus­ta vaih­toeh­toa, että jää­dään kotiin lor­vi­maan, ei pitäi­si tar­jo­ta lainkaan.”

    Tämä on kui­ten­kin hyvin ylei­nen vaih­toeh­to ja sii­hen on vai­kea mil­lään pakot­teel­la puuttua.
    Suo­mes­sa kun ei ole kiel­let­ty elä­mäs­tä van­hem­pien rahoilla.
    Suu­rin osa näis­tä “kadon­neis­ta” nuo­ris­ta kun ei ole min­kään viran­omai­sen avustuslistalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Lii­an Van­ha, tie­ten­kään en tar­koit­ta­nut sitä, ettei kotiin sai­si jää­dä jos on omaa tai isu­kin rahaa. Sen­kun vaan, ei se ole kenel­tä­kään pois.

    En vain ymmär­rä sitä, mik­si toi­meen­tu­lo­tu­ki on raken­net­tu ikään­kuin sen ainoa tar­koi­tus oli­si estää työn­te­ko. Sen tasoa pide­tään juu­ri niin suu­re­na (ja vas­tik­keel­li­se­na), että sitä ensim­mäis­tä askel­ta, esi­mer­kik­si otta­mal­la vas­taan osa-aika­työ­tä, ei kan­na­ta tuen kar­siu­tu­mi­sen takia ottaa. Se on myös raken­net­tu ikään­kuin tar­koi­tuk­sel­la sel­lai­sek­si, että teh­dään kai­ken­lai­sia pimei­tä ja puo­li­lail­li­sia hom­mia sii­nä sivus­sa. Kun sanoin yllä, että suku­lai­sil­ta jou­lu­lah­jak­si saa­tu raha vähen­tää tukea, en vit­sail­lut. Tämä kävi erääl­le suku­lai­sel­le­ni, joka on toi­meen­tu­lo­tuen pii­ris­sä: sosi­aa­li­toi­mis­to vähen­si tilil­le jou­lu­lah­jak­si lai­te­tun sata­sen tulona. 

    Mitä muu­ta tämä “tar­ve­har­kin­ta” on, kuin täy­del­li­nen pas­si­voi­mi­sen ja suo­ra­nai­seen toi­met­to­muu­teen pakot­ta­mi­sen väline?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Minus­ta vaih­toeh­toa, että jää­dään kotiin lor­vi­maan, ei pitäi­si tar­jo­ta lainkaan.

    Minä en sinän­sä ole tuos­ta eri miel­tä, mut­ta sil­loin myös perus­tu­lo puh­taim­mil­laan jou­du­taan jät­tä­mään työ­ka­lu­pa­kis­ta pois. Ja jos nyt ote­taan tiu­kas­ti tuo tar­ve­har­kin­nan­vas­tai­suu­te­si, niin sil­loin ei jää jäl­jel­le mitään sosi­aa­li­tur­van muo­toa mikä oli­si hyväksyttävää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. tcrown
      Perus­tu­lo tuli­si ole­maan niin mata­la, että se vas­taa tuo­ta lei­kat­tua toi­meen­tu­lo­tu­kea (joka siis mak­saa 100 pro­sent­tia asu­mis­me­nois­ta, mihin leik­ku­ri ei koh­dis­tu). Sik­si perus­tu­lon on myös yhdis­tet­tä­vä syy­pe­rus­tei­sia mut­ta hyvin ehdol­li­sia tukia.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Tie­de­mies kir­joit­ti 22.2.2011 kel­lo 6:03

    #
    Toi­meen­tu­lo­tu­ki on kai­kis­ta yhteis­kun­nan tuki­muo­dois­ta hir­viö­mäi­sin. Esi­tät­te tääl­lä ikään­kuin se oli­si jokin ihmi­sen hen­gen ja ter­vey­den pelas­ta­va tuki, kun se tosia­sias­sa on pelk­kä köy­hien kyykyttämiskeino.
    #

    Joo mut­ta otap­pa huo­mioon että Suo­mes­sa on selai­sia­kin, jot­ka ovat elä­mäs­sään maistaneet
    “asfalt­tia”. Hei­dän kan­nal­taan toi­meen­tu­lo­tu­ki ei ole mai­nit­se­ma­si kal­tai­nen — hirviömäinen.
    Ja tus­kin­pa sosi­aa­li­huol­toa alku­jaan on perus­tet­tu “hyvä­osai­sil­le”. Mut­ta näin ovat ajat muut­tu­neet, ja ollaan­kin uudes­sa tilan­tees­sa, kun suu­ren laman aloit­ta­ma­na liki asfalt­tia mais­ta­nei­ta alkaa­kin löy­tyä suu­rin jou­koin täs­sä lamassa. 

    Itse uskon vakaas­ti, että jos ei oli­si tal­vea eikä Ruot­sia naa­pu­ri­na (+ muut pohjoismaat),
    me vähä­osoi­set Suo­mes­sa eläi­sim­me kuten Kii­nan vähä­osai­set tänään­kin elä­vät. Kii­nas­sa vähä­osai­sil­la ei ole kuin “uik­ka­rit” jalas­saan ja lian ja aurin­gon rus­kis­ta­ma krop­pa muka­naan. Teke­vät töi­tä tie­työ­mail­la riis­ki­kup­pi­pal­kal­la ja asu­vat tai­vaan alle pys­ty­te­tyil­lä katol­li­sil­la lavoil­la tie­työ­maan varsilla.

    Mut­ta ei sii­nä kau­aa­kaa aikaa mene, kun hyvä­palk­kais­ten pos­ti­paik­ko­jen naut­ti­jat­kin tot­tu­vat nykyi­seen sosi­aa­li­toi­meem­me ja sen sääntöihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Kun meil­lä ei ole luok­ka- saa­ti sit­ten sää­ty-yhteis­kun­taa, niin yhteis­kun­ta­luo­kil­le ei voi oikein olla eri peli­sään­tö­jä, vaik­ka kuin­ka yri­te­tään. Täl­lä on sit­ten kaik­ki sel­lai­set omi­nai­suu­det, että kun niin ei voi teh­dä suo­raan peli­sään­tö­jen kaut­ta, niin teh­dään ne toi­sin, esi­mer­kik­si niin että jäte­tään ter­veys­kes­kuk­sen aula sii­voa­mat­ta, niin ei tule kes­ki­luok­kai­set sin­ne jonot­te­le­maan. Tai teh­dään täl­lai­nen sosi­aa­li­tuen muo­to, joka pitää köy­hät köyhinä. 

    Jos jon­kun naa­ma on osu­nut asfalt­tiin, niin sen kor­jaa­mi­seen on mui­ta­kin kei­no­ja. Kyl­lä minä noi­ta tyyp­pe­jä olen näh­nyt ihan riit­tä­väs­ti. Niis­tä, jot­ka minä kou­lui­käi­se­nä tun­sin, ei oli­si sosi­aa­li­ta­pauk­sia tul­lut, ellei sosi­aa­li­toi­mis­to oli­si heis­tä sel­lai­sia aivan itse­tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti teh­nyt. Vedän nyt hatus­ta arvion, että jokais­ta “asfalt­tia mais­ta­nut­ta” koh­den, jol­le sosi­aa­li­toi­mi antaa edes joten­kin sää­dyl­li­sen sel­viä­mi­sen­mah­dol­li­suu­den, on kol­me sel­lais­ta, jot­ka oli­si­vat tul­leet omil­laan toi­meen, jos jär­jes­tel­mä ei oli­si tällainen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Taval­li­nen teknikko:

    Itse uskon vakaas­ti, että jos ei oli­si tal­vea eikä Ruot­sia naa­pu­ri­na (+ muut pohjoismaat),
    me vähä­osoi­set Suo­mes­sa eläi­sim­me kuten Kii­nan vähä­osai­set tänään­kin elävät.

    Minä en olis ihan noin pessimistinen.

    Jos suo­ma­lai­set ei voi­si läh­teä sur­ke­aa poli­tiik­kaa pakoon, niin tus­kin suo­ma­lai­set polii­ti­kot sil­ti ihan yhtä sosia­lis­ti­siks rupeis ku polii­ti­kot Kiinassa.

    Var­maan mei­dän elin­ta­so olis jos­sain siel­lä Puo­lan liep­peil­lä ilman muut­ta­mi­sen mah­dol­li­suu­den aiheut­ta­maa rajoitetta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Art­tu­ri B kir­joit­ti 22.2.2011 kel­lo 21:21

    #
    Var­maan mei­dän elin­ta­so olis jos­sain siel­lä Puo­lan liep­peil­lä ilman muut­ta­mi­sen mah­dol­li­suu­den aiheut­ta­maa rajoitetta.
    #

    Kan­nat­tai­si kai­vel­la doku­ment­te­jä, mit­ka ker­to­vat Suo­men pyr­ki­myk­sis­tä poh­jois­mai­seen yhteis­työ­hön aikoi­naan. Minul­la on sel­lai­nen muis­ti­ku­va, että muut poh­jois­maat aset­ti­vat Suo­mel­le ehto­ja, että jos Suo­men kan­sa­lais­ten oikeus­tur­va ei yllä poh­jois­mai­sel­le tasol­le (esim. oikeus­a­pu­toi­mis­tot kan­sa­lai­sil­le), niin tur­ha on Suo­men pyr­kiä poh­jois­mai­seen yhteis­työ­hön. Mitä sit­ten tar­koit­ti­kaan tuo poh­jois­mai­nen yhteis­työ aikoinaan.

    Muu­ten Puo­lan hyvä puo­li on se, että siel­lä ele­tään liki euroo­pan kes­kit­ty­mäs­sä. Puo­las­sa ihan oikeas­ti ollaan nykyi­sin euroop­pa­lai­sia — aina­kin ver­rat­tu­na hei­dän enti­seen ase­maan­sa. Eikä hei­dän maan­tie­teel­li­nen ase­man­sa ole yhtä loh­du­ton kuin suo­ma­lais­ten. Mei­dän ongel­ma­na kun on n. 1600 km huk­ka­ra­jaa yhdes­sä suun­nas­sa. Pit­käl­lä rajal­le ei ole min­kään­lais­ta kans­sa­käy­mis­tä raja­naa­pu­rei­den kans­sa => tämän takia olem­me kuin tyn­ny­ris­sä kas­va­nei­ta mui­hin kes­ki-euroo­pan kan­sa­lai­siin verr­tu­na. Meil­lä ei ole mitään omaa kult­tu­riam­me — ei edes sau­na ja vodka.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Tie­de­mie­hen karut lääk­keet oli­si­vat mie­les­tä­ni pai­kal­laan, kun esi­mer­kik­si kat­son omia oppi­lai­ta­ni tai vaik­ka­pa las­te­ni kave­rei­ta. Eli val­tao­sal­le hori­son­taa­li­ha­kuis­ta nuo­ri­soa pie­ni pot­ku per­siil­le tekee vain hyvää.

    Mut­ta sit­ten kai­ke­ti on ole­mas­sa pie­ni poruk­ka, joka oikeas­ti tar­vit­see tukea, silk­ki­han­si­kas­ta ja hoi­toa, että he pää­si­si­vät osak­si tätä yhteis­kun­taa. Mie­les­tä­ni hei­tä todel­la­kin pitää aut­taa — eikä vain taa­ta minimitoimeentuloa.

    Sitä­pait­si vähän mua reaa­li­maa­il­mas­sa kum­mas­tut­taa sekin, että kou­lut­ta­ma­ton ja työ­tön nuo­ri noin vaan muut­taa lap­suu­den­ko­dis­taan kun­nan jär­jes­tä­mään asun­toon ja rupe­aa odot­te­le­maan toi­meen­tu­lo­tu­kea. Joten­kin rin­nas­tai­sin tämän muu­al­la mai­nit­tuun per­hee­nyh­dis­tä­mi­seen: aikuis­ten maa­il­maan sopii tul­la, kun on kou­lu­tus tai työ­paik­ka kun­nos­sa — sitä ennen keräil­lään koto­sal­la voi­mia. Mut­ta on täs­sä toki yli­su­ku­pol­vi­nen syr­jäy­ty­mi­nen vis­siin usein­mi­ten syynä.

    Tou­ko Mettinen
    abin isä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Sik­si perus­tu­lon on myös yhdis­tet­tä­vä syy­pe­rus­tei­sia mut­ta hyvin ehdol­li­sia tukia. 

    Mitä nämä oli­si­vat? Mit­kä oli­si­vat syi­tä ja mit­kä ehto­ja ja ennen kaik­kea miten estet­täi­siin se, mitä tie­de­mies tuol­la ylem­pä­nä kir­joit­ti, jos perus­tu­loi­de­aa alet­tai­siin vii­laa­maan tällaisella?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Jos suo­ma­lai­set ei voi­si läh­teä sur­ke­aa poli­tiik­kaa pakoon, niin tus­kin suo­ma­lai­set polii­ti­kot sil­ti ihan yhtä sosia­lis­ti­siks rupeis ku polii­ti­kot Kiinassa.”

    Suo­men oli pak­ko vii­emi­se­nä län­si­maan pis­tää sosi­aa­li­tur­va pys­tyyn , kun väki pake­ni Ruotsiin

    Lom­na jäl­kie­set hil­jen­ty­neet teh­das­sa­lit pis­ti­vät vuo­ri­neu­vok­siin vauh­tia 70-luvulla

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. En tie­ten­kään ole sitä miel­tä, ettei­kö ns. kovia koke­nei­ta tuli­si aut­taa. Ilman muu­ta tuli­si. Mut­ta sosi­aa­li­tur­vas­sa on jotain todel­la radi­kaa­lis­ti vial­la, jos on, kuten vuon­na 2009, että liki kol­man­nes koko maan BKT:sta menee sosiaaliturvaan. 

    Se, mitä ihmet­te­len poli­tii­kas­sa ja poliit­ti­ses­sa reto­rii­kas­sa on, että usein nii­hin kopla­taan jokin sel­lai­nen käsi­tys 80- ja 70-luvuis­ta, että asiat oli­vat parem­min. Suo­mi oli kui­ten­kin sil­loin mer­kit­tä­väs­ti köy­hem­pi, ja käyt­ti sosi­aa­li­tur­vaan suh­tees­sa­kin alle puo­let sii­tä mitä nykyisin.

    Miten voi olla, ettei tämä kenel­le­kään herä­tä kysy­mys­tä, jos­ko enem­män sosi­aa­li­tur­vaa itsea­sias­sa joh­tai­si huo­nom­paan tulok­seen myös nii­den kan­nal­ta, jot­ka sitä saavat?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Itse kan­na­tan perus­tu­lo­mal­lia, tai pikem­min­kin, sel­lais­ta mal­lia, jos­sa osa-aikais­ta ja mata­la­palk­kais­ta työ­tä sub­ven­toi­daan nega­tii­vi­sel­la verol­la. Siis joten­kin niin, että laki­sää­tei­sen mini­mi­pal­kan sijaan ase­te­aan jon­kin­lai­nen nega­tii­vi­nen työ­ta­rif­fi, joka oikeut­taa sub­ven­tioon, kun­han työs­tä mak­se­taan palkkaa. 

    Tämän avul­la voi­daan yhdis­tää perus­tu­lo, ja mai­nit­se­ma­ni ver­sio, jos­sa ei rahoi­te­ta koto­na löhöä­mis­tä niin, että työt­tö­myy­den sat­tues­sa työ­ural­ta “ansait­tua” sub­ven­tio­ta mak­se­taan tiet­ty aika. Yhdis­täi­sin tähän jon­kin­lai­sen hen­ki­lö­koh­tai­sen sosi­aa­li­tur­va­ti­lin, jon­ne “tal­le­te­taan” työ­ural­ta tiet­ty sum­ma, ja mak­se­taan sii­tä sit­ten eläk­keet, ansio­si­don­nai­set, sai­ras­päi­vä­ra­hat jne., jos halu­taan, niin vero­va­rois­ta osin subventoituina. 

    Täl­lai­nen “kan­sa­lais­palk­ka” voi ihan hyvin kor­va­ta opin­to­tuen, sovi­taan vaan, että opis­ke­li­jal­le mak­se­taan vir­tu­aa­lis­ta “palk­kaa” opin­to­jen ete­ne­mi­ses­tä, ja opis­ke­li­ja saa “pot­kut” val­mis­tues­saan tai jos opin­not eivät ete­ne. Olen­nais­ta on, että nämä lor­vi­ka­tar­rin tar­tut­ta­mat kave­rit saa­daan parannettua. 

    Vää­ris­tä­vät tuet, kuten asu­mis­tu­ki pitäi­si ensi vai­hees­sa jää­dyt­tää, ja lopul­ta lak­kaut­taa kokonaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. >Meil­lä ei ole mitään omaa kultturiamme

    Höp­sis. Suo­ma­lai­sil­la on oma­lei­mais­ta kult­tuu­ria ja oma elä­män­ta­pa. Tie­tys­ti vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa mui­den kans­sa, mut­ta mihin­kään tuol­lai­seen vähät­te­lyyn ei ole aihetta.

    Se on tie­tys­ti tot­ta, että Suo­mi on käy­tän­nös­sä saarivaltio.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Tie­de­mies, kol­man­nes sosi­aa­li­tur­vaan kuu­los­taa hur­jal­ta, mut­ta oli­ko sii­nä muka­na työ­eläk­keet? Jos oli, niin sit­ten asia ei vai­ku­ta niin pahal­ta, kos­ka ne eivät ole vas­tik­kee­ton­ta rahaa toi­sin kuin val­tao­sa muis­ta sosi­aa­li­tur­van muo­dois­ta, vaan toteut­ta­vat jos­sain mää­rin sitä ide­aa­si “sosi­aa­li­tur­va­ti­lis­tä”, vaik­ka eivät tie­ten­kään Suo­mes­sa ole­kaan täy­sin rahastoivia. 

    Jos sii­nä kol­man­nek­ses­sa oli muka­na eläk­keet, niin osaat­ko sanoa, kuin­ka suu­ri tuo osuus oli ilman eläkkeitä? 

    Perus­tu­lon toteut­ta­mi­nen muu­ten nos­tai­si var­maan tuon osuu­den vie­lä kor­keam­mak­si, vaik­ka iso osa sii­tä “sosi­aa­li­tur­vas­ta” oli­si tuol­loin vain vir­tu­aa­lis­ta rahan siir­ty­mis­tä edes takai­sin kes­ki­tu­lois­ten mak­saes­sa samal­la kor­keam­pia vero­ja ja saa­des­sa perustuloa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. lman muu­ta tuli­si. Mut­ta sosi­aa­li­tur­vas­sa on jotain todel­la radi­kaa­lis­ti vial­la, jos on, kuten vuon­na 2009, että liki kol­man­nes koko maan BKT:sta menee sosiaaliturvaan. ”

    Muka­na ovat ter­veys­me­not ja eläk­keet, ne teke­vät tuos­ta 52 mil­jar­dis­ta suu­ren osan .

    Noin 13 mil­jar­dia kuluu ter­vey­den­hoi­toon, eläk­kei­siin 26 mil­jar­dia eli yhteen­sä 39 miljardia.

    Lopus­ta 6 mil­jar­dia menee per­he­tu­kiin ja 4 työttömyyteen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Perus­tu­lon toteut­ta­mi­nen muu­ten nos­tai­si var­maan tuon osuu­den vie­lä kor­keam­mak­si, vaik­ka iso osa sii­tä “sosi­aa­li­tur­vas­ta” oli­si tuol­loin vain vir­tu­aa­lis­ta rahan siir­ty­mis­tä edes takai­sin kes­ki­tu­lois­ten mak­saes­sa samal­la kor­keam­pia vero­ja ja saa­des­sa perus­tu­loa.

    Tämä on tilin­pi­dol­li­nen makua­sia. Itse toteut­tai­sin asian vero­tuk­sen kaut­ta niin, että jos vero­pro­sent­ti on t, ansiot x ja “perus­tu­lon” las­ken­nal­li­nen suu­ruus , niin verot­ta­ja las­ki­si vain, mitä on tx — y, ja tämä tili­tet­täi­siin; jos se on nega­tii­vi­nen, verot­ta­ja mak­saa kan­sa­lai­sel­le, jos se on posi­tii­vi­nen, kan­sa­lai­nen mak­saa verot­ta­jal­le. Makua­sia sit­ten, onko t x:n funk­tio vai kiinteä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Tie­de­mies, minus­ta yksin­ker­tai­sem­pi tapa toteut­taa perus­tu­lo on se, että se mak­se­taan kai­kil­le saman­suu­rui­se­na auto­maat­ti­ses­ti ja sit­ten niil­tä, jot­ka ansait­se­vat palk­kaa, vero­te­taan kiin­teäl­lä vero­pro­sen­til­la (tai ehkä lisät­ty­nä ylä­pää­hän progres­siol­la). Sinun mal­li­si toi­mii sil­loin, kun ihmi­set ovat jat­ku­vas­sa kokoai­ka­työs­sä, kos­ka sil­loin voi­daan se joka kuun tili­tys teh­dä suun­nil­leen oikein. Sen sijaan epä­sään­nöl­lis­tä pät­kä­työ­tä teke­väl­le tuo vaa­ti­si pal­jon enem­män pape­ri­so­taa kuin se, että perus­tu­lo tulee auto­maat­ti­ses­ti ja sit­ten jokai­ses­ta ansai­tus­ta euros­ta vero­te­taan yhtä suu­ri osa valtiolle. 

    Vaik­ka siis näyt­tää tilin­pi­dol­li­sel­ta makua­sial­ta siir­re­tään­kö rahaa edes­ta­kai­sin vai las­ke­taan­ko ero­tus ja siir­re­tään vain sen mukai­ses­ti rahaa tar­vit­ta­vaan suun­taan, käy­tän­nön toteu­tuk­sen kan­nal­ta edel­li­nen on hel­pom­pi toteut­taa vähem­mäl­lä byro­kra­tial­la. Itse rahan siir­te­ly taas ei mak­sa juu­ri mitään, joten sii­tä, että jou­du­taan siir­tä­mään rahaa kah­teen ker­taan yhden sijas­ta, ei ole juu­ri mitään lisäkustannuksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti: “Perus­tu­lo tuli­si ole­maan niin mata­la, että se vas­taa tuo­ta lei­kat­tua toi­meen­tu­lo­tu­kea (joka siis mak­saa 100 pro­sent­tia asu­mis­me­nois­ta, mihin leik­ku­ri ei koh­dis­tu). Sik­si perus­tu­lon on myös yhdis­tet­tä­vä syy­pe­rus­tei­sia mut­ta hyvin ehdol­li­sia tukia.”

    Väi­tät siis, että perus­tu­lo oli­si alle 350 euroa? Tämä poik­ke­aa kyl­lä Vih­rei­den lin­jas­ta, jon­ka mukaan perus­tu­lo on n. 500 € /kk. Tämä on hyvin sel­väs­ti esil­lä jo Vih­rei­den net­ti­si­vun etusi­vul­la. Olet­ko täs­sä asias­sa eri linjoilla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti: “En ole ollut teke­mäs­sä vii­mei­sin­tä vih­rei­den mal­lia, mut­ta perus­tu­lon ei luva­ta mak­saa sataa pro­sent­tia asu­mis­ku­luis­ta tuon 500 euron päälle.”

    Asu­mi­sen tuke­mi­nen­han ei sisäl­ly sen enem­pää perus­tu­loon kuin nykyi­seen toi­meen­tu­lo­tuen perus­osaan­kaan, eikä Vih­rei­den perus­tu­lo­mal­li­kaan ota muu­ta kan­taa asu­mi­sen tuke­mi­seen, kuin että se on jär­jes­tet­tä­vä erikseen.

    Alku­pe­räi­ses­tä lausees­ta­si sain kyl­lä hyvin vah­vas­ti sen käsi­tyk­sen, että itse perus­tu­lo oli­si sinun mukaa­si yhtä mata­la kuin lei­kat­tu toi­meen­tu­lo­tu­ki, kos­ka vie­lä erik­seen mai­nit­set tar­vit­ta­van “syy­pe­rus­tei­sia mut­ta hyvin ehdol­li­sia tukia”. Var­sin­kin, kun olet pää­ty­nyt tähän tasoon Sata-komi­tea ‑kir­jas­sa­si­kin. Kir­joi­tat sii­nä, että Kes­kus­kaup­pa­ka­ma­rin mal­lis­ta nega­tii­vi­sek­si tulo­ve­roas­tei­kok­si jat­ke­tun mal­lin joh­ta­van “täs­mäl­leen samaan tulok­seen kuin 350 euron perus­tu­lo kuus­sa yhdis­tet­ty­nä 42 pro­sen­tin tasa­ve­roon.” Täl­tä poh­jal­ta esi­tät, että “Jos puh­taas­sa perus­tu­lo­mal­lis­sa halu­taan korot­taa perus­tu­loa, jou­du­taan korot­ta­maan myös mar­gi­naa­li­ve­roa. Se tuot­tai­si yli­voi­mai­sia poliit­ti­sia vai­keuk­sia, ellei myös talou­del­li­sia”. Ja lisäk­si aut­tai­sit pie­ni­tu­loi­sia perus­tu­loa täy­den­tä­väl­lä sosiaaliturvalla.

    Itse väi­tän, että Vih­rei­den n. 500 € perus­tu­lo on juu­ri oikea taso, joka kat­taa mini­mie­tuu­det eli saa­vu­tam­me byro­kra­tian vähen­tä­mi­sen ja nime­no­maan tur­han tar­ve­har­kin­nan pois­ta­mi­sen. Toi­saal­ta täl­lä tasol­la ei vie­lä jää­dä pan­kol­le makai­le­maan, kun jokai­nen tie­nat­tu euro hyö­dyt­tää kai­kil­la tulo­ta­soil­la. Tulo­ve­ro­pro­sent­ti­kin pys­ty­tään pitä­mään var­mas­ti alle kipu­ra­jan, oikeas­taan näki­sin että 50% mar­gi­naa­li­ve­ro vas­ta oli­si sellainen.

    Myön­nän, että poliit­ti­ses­ti tämä voi olla vai­ke­aa, kos­ka tulo­ve­roi­hin on teh­ty 2007 jäl­keen kovas­ti keven­nyk­siä. Talou­del­li­ses­ti tämän pitäi­si olla mah­dol­lis­ta, johan 2007 Vih­rei­den mal­lia oli­si rahoi­tet­tu tulo­ve­ro­jen lisäk­si mil­jar­din euron ympäristöveroilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. #
    Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti: “Perus­tu­lo tuli­si ole­maan niin mata­la, että se vas­taa tuo­ta lei­kat­tua toimeentulotukea
    #

    No tuos­sa se on. Eli nykyi­sin on niin, että nykyi­sen toi­meen­tu­lo­tuen perus­ta­sos­sa mak­se­taan hie­man ekstraa, että toi­meen­tu­lo­tu­ki­lai­sel­la­kin oli­si mah­dol­li­suus toi­meen­tu­lo­tuel­laan ostaan n. 50 eurol­la kuu­kau­de­ses­sa sel­lais­ta, että on ikään­kuin näp­pis­sään osto­va­raa ostaa on esim. seu­raa­viin tuotteisiin :

    -vaat­tei­ta
    ‑keit­tiö­ka­lu­ja (minul­la on vain n. 0.5 lit­ran kat­ti­la ja sil­le kan­si — hyvin pär­jään täl­lä mum­mon perintökalullaa )

    -lin­ja-auto­lip­pu­ja
    ‑sani­teet­ti­vä­li­nei­tä
    ‑tie­to­tek­niik­ka­vä­li­nei­tä
    ‑lem­mik­kien kuluja
    ‑tele­vi­sio­mak­su­ja

    Tuos­ta yo. Osmon perus­teel­la oli­sin kyl­lä sitä miel­tä, että eli­sa ja sone­ra-mak­su­ja että inter­net-mak­su­ja var­ten tuli­si sää­tää toi­meen­tu­lo­tu­keen sään­nös, että aina­kin yhden megan yhtey­del­lä kan­sa­lai­sil­le myön­net­täi­siin toi­meen­tu­lo­tues­sa tuo “hidas” net­tiyh­deys toi­meen­tu­lo­tues­sa menok­si kan­sa­lai­sen kan­nal­ta katsoen.

    Voit­tai­si­han asias­sa esim. Kela val­ta­vas­ti, kun kan­sa­lai­set kuit­tai­si­vat tuken­sa kelan ser­ve­ril­le ilman enti­sen perin­tei­sen kelan tis­ki­vir­kai­li­jan lei­maa­mis­ta paperilleen.

    No, jos­kus Osmo mai­nit­si, että Kelan tie­to­ko­neet teki­si­vät “ihmei­tä” kun­han vaan kan­sa­lai­set noi­hin Kelan värk­kei­hin saa­tai­siin kytkettyä.

    No nyt oli­si kai­ke­ti tilai­suus, kun Nokian hep­pu­ja ollaan irti­sa­no­mas­sa posteiltaan.

    Että nyt­hän Nokian insi­nöö­re­jä alkaa­kin vapau­tu­maan “kan­sa­lais­ten tar­pei­siin”, kun­han vaan joku polii­tik­ko hok­saa asian ottaa omak­si asiakseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Lai­naus Osmo Soi­nin­vaa­ral­ta: “Ennen vuot­ta 2003 yhteis­haus­sa hake­mat­ta jät­tä­mi­nen ei ollut perus­te evä­tä työ­mark­ki­na­tu­kea. Piti kiel­täy­tyä työ­voi­ma­po­liit­ti­ses­ta koulutuksesta.”

    Höpö­hö­pö. En vuon­na 1999 hake­nut yhteis­haus­sa ammat­ti­kor­kea­kou­lui­hin, kos­ka halusin yli­opis­toon. Luin kak­siin pää­sy­ko­kei­siin ja en sinä kevää­nä saa­nut opis­ke­lu­paik­kaa, vaan sitä seu­raa­va­na kevää­nä. Kos­ka en ollut hake­nut ammat­ti-ja ammat­ti­kor­kea­kou­lui­hin, minul­ta evät­tiin oikeus työ­mark­ki­na­tu­keen 25 ikä­vuo­teen asti. Pää­tös on vie­lä­kin tal­lel­la, sopii tul­la kat­so­maan. Ihme­tyt­ti sil­loin, että mik­si aktii­vi­suu­des­ta hakea ylo­pis­toi­hin rangaistiin…asia on nyt­tem­min kor­jat­tu ja yli­opis­tot ovat yhteishaussa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.