Kannattaako tehdä tahallaan huonoa?

Olin eilen varsin mie­lenki­in­toises­sa Asun­torak­en­tamisy­hdis­tyk­sen (ARY) asun­topoli­it­tises­sa paneelis­sa. Kun minä ja Vapaavuori puol­simme rak­en­tamisen keskit­tämistä hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­teen, vas­ta-argu­ment­ti­na esitet­ti­in metropolin pohjois­laidal­ta, että sil­loin asun­noista tulisi kalli­ita, eikä Sari Sairaan­hoita­jal­la olisi varaa niis­sä asua.

On aivan per­verssi aja­tus, että asun­to­ja pitäisi rak­en­taa huonoi­hin paikkoi­hin, jot­ta niistä tulisi halpo­ja. Jos siis rak­en­taisimme korkei­ta ker­rostalo­ja Ämmäs­suon kaatopaikan viereen. Oli­si­vat ainakin halpoja.

Jos meil­lä on ykkös­lu­okan, kakkoslu­okan ja kol­moslu­okan  aluei­ta, aja­tus, että pitäisi rak­en­taa kol­moslu­okan alueille ja jät­tää par­jaat alueet rak­en­ta­mat­ta liian kalli­ina johtaisi vain siihen, että asun­to­jen hin­nat kakkoslu­okan alueil­la nou­se­vat. Jos taas raken­netaan eri­tyisen paljon ykkös­lu­okan alueelle, näistä tulee kalli­ita, mut­ta kakkoslu­okan asun­not halpenevat.

Huonoon paikkaan rak­en­t­a­mi­nen on yksinker­tais­es­ti vain haaskausta.

115 vastausta artikkeliin “Kannattaako tehdä tahallaan huonoa?”

  1. Tärkein­tä on luo­da järkevä kil­pailu­ti­lanne sekä kun­tien, asum­is­muo­to­jen että raken­nut­ta­jien välille. Siinä kil­pailus­sa voit­ta­ja on asukas. Sään­te­ly lisää vain kustannuksia.

    Eli kaavoite­taan reip­paasti radan­var­teen. Siinä on paljon etu­ja. Samal­la annetaan rak­en­taa vapaasti myös muualle, jol­loin radan­var­teen rak­en­ta­jat eivät pääse vetämään välistä.

  2. “Olin eilen varsin mie­lenki­in­toises­sa Asun­torak­en­tamisy­hdis­tyk­sen (ARY) asun­topoli­it­tises­sa paneelis­sa. Kun minä ja Vapaavuori puol­simme rak­en­tamisen keskit­tämistä huvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­teen, vas­ta-argu­ment­ti­na esitet­ti­in metropolin pohjois­laidal­ta, että sil­loin asun­noista tulisi kalli­ita, eikä Sari Sairaan­hoita­jal­la olisi varaa niis­sä asua.”

    Nähdäk­seni tähän asti argu­men­toin­ti on jär­keenkäypää. Sen jäl­keen aja­tus sumenee.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  3. No ei kan­na­ta. Helsinki­in ei pitäisi, eikä koko seudulle, rak­en­taa enää yhtää uut­ta isoa tai pien­tä asuinaluet­ta, jonne ei ole kun­nol­lista julk­ista liiken­net­tä. Lähtöko­hdil­taan hyväkin alue voidaan sil­lä pila­ta. Toisaal­ta moni alue voi sil­lä myös saa­da uut­ta vetovoimaa. Zurichin kaupunkisu­un­nit­telijoiden meto­d­i­na asuinaluei­den uud­is­tuk­ses­sa on rak­en­taa ensim­mäisek­si raitio­vaunulin­ja. Kaik­ki sujuu kuule­ma sen jäl­keen kuin itsestään.

  4. Tuos­sa “per­verssis­sä ajatuk­ses­sa” on kuitenkin point­tin­sa. Mikäli kiel­letään “huonoi­hin” paikkoi­hin rak­en­t­a­mi­nen, niin ain­oas­taan “hyvät” raken­nu­s­paikat ovat sal­lit­tu­ja. Sal­lit­tu­ja paikko­ja on valitet­ta­van rajal­lis­es­ti. Kaik­ki kysyn­tä kohdis­tuu “ykkös­lu­okan” paikkoi­hin. Hin­ta nousee.

    Viivan alle jää se, että meil­lä ei ole pulaa raken­nus­ma­te­ri­aaleista eikä edes rak­en­ta­jista, vaan paikoista joi­hin voi saa­da luvan rakentaa. 

    Eli keino tehdä “hyvät” raken­nu­s­paikat kohtu­ullisem­man hin­taisek­si on altistaa ne “huono­jen” raken­nu­s­paikko­jen kil­pailulle. Ihmisil­lä kun on eri­laisia tarpei­ta ja miel­tymyk­siä, ja sen vuok­si hie­man eri­laiset raken­nu­s­paikat ovat eri ihmis­ten mielestä “ykkös­lu­okkaa” ja “kol­moslu­okkaa”.

    1. Meil­lä on pulaa rak­en­tamiska­p­a­siteetista eikä ton­teista. Sik­si niukkaa rak­en­tamiska­p­a­siteet­tias ei pitäisi haaska­tra huonoi­hin paikkoihin.

  5. Saisiko tälle heitolle jotain perustelu­ja? Omat koke­muk­set kyl­lä ker­to­vat että raken­nusalan työn­tek­i­jöitä on työt­tömänä paljon.

  6. Ode, muis­tan hämärästi kuulleeni sin­un joskus selit­tävän että suur­in­pi­irtein kaik­ki asiantun­ti­jat ymmärtävät että asun­to­lainan verovähen­nys ei laske asumisku­lu­ja, ja että tämän äkkiseltään epäin­tu­iti­ivisen asian selit­tämi­nen äänestäjille on läh­es mah­do­ton­ta. Minus­ta tämä on ihan sama asia.

  7. Anteek­si val­is­takaa tietämätön­tä, miten voi samaan aikaan asun­not olla älyt­tömän kalli­ita ja pulaa rak­en­tamiska­p­a­siteetista? Eikö markki­na­t­alouden pitäisi reagoi­da juuri hin­toi­hin niin, että lisää kap­a­siteet­tia? Eivätkä hin­nat ole korkeal­la juuri nyt, vaan kyl­lä ovat olleet jo aika pitkään.

    Ja mitä kap­a­siteet­ti­in tulee, niin eikö vaik­ka tarvit­taes­sa Itä-Euroopas­ta löy­dy rak­en­ta­jia, jos suo­ma­laisia rak­en­ta­jia ei ole tarpeeksi?

  8. Miten meil­lä voi olla pulaa rak­en­tamiska­p­a­siteetista? Mitä puut­tuu? Rakennusmiehiä(tällä työt­tömyyspros­en­til­la?), raken­nusmestare­i­ta (Agri­colankadul­la olisi talo mis­sä näitä voisi koulut­taa), nos­ture­i­ta vai raken­nus­tarvikkei­ta ja työkaluja?

    1. TTK:
      Miten rak­en­tamiska­p­a­siteet­ti on näin vajaa, kan­nat­taa kysel­lä. Onnek­si on EU. Koti­maiset toimet tar­jon­nan rajuoit­tamisek­si voidaan aina ohit­taa ulko­maisel­la kapasiteetilla.

  9. Hal­pa asum­i­nen reuna-alueil­la perus­tunee hal­paan öljyyn ja sub­ven­toitu­un yksi­ty­isautoilu­un. Jos liikku­mis­muo­to­jen epä­suo­rat kus­tan­nuk­set huomioidaan — kuten tietenkin pitäisi huomioi­da — reuna-alueesta saat­taisikin tul­la kallis.

  10. Ainakin Etelä-Suomes­sa tun­tuu siltä, että raken­nuk­sil­la on enää suo­ma­lainen työn­jo­hto, varsi­naisen työn tek­i­jät ovat viro­laisia tai venäläisiä. Rak­en­tamisen hin­ta ei silti ole vas­taavasti laskenut ja yksi selvä syy siihen on kom­mu­nikaa­tio-ongel­mat, joiden vuok­si aikaa kuluu ja virheitä tulee entistä enem­män. Eli työn­jo­hta­jat viron- ja venäjän kielikurs­seille, niin rak­en­tamisen laatu, hin­ta ja nopeus kohen­tu­vat olennaisesti!

  11. Osmo Soin­in­vaara väit­tää, että asun­to­jen hin­taa nos­taa niuk­ka rak­en­tamiska­p­a­siteet­ti. Tarkoit­taako se sitä , että meil­lä on rak­en­tamises­sa kil­pailun puutet­ta, liian vähän rak­en­ta­jia ? Ts. asun­to­jen korkeam­mat hin­nat muuhun Euroop­paan ver­rat­tuna johtu­vat raken­nus­li­ikei­den suurista voitoista. Tähän asti korkei­ta asun­to­jen hin­to­ja on selitet­ty kylmäl­lä ilmanalalla.

    Alla kak­si lähde­vi­it­taus­ta asun­to­jen hin­toi­hin, ensim­mäi­nen Ran­skas­ta toinen Suomesta.

    http://www.orpi.com/

    http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/10_08_09_Tilasto_26_Vihavainen.pdf

  12. No ei kan­na­ta. Helsinki­in ei pitäisi, eikä koko seudulle, rak­en­taa enää yhtää uut­ta isoa tai pien­tä asuinaluet­ta, jonne ei ole kun­nol­lista julk­ista liiken­net­tä. Lähtöko­hdil­taan hyväkin alue voidaan sil­lä pila­ta. Toisaal­ta moni alue voi sil­lä myös saa­da uut­ta vetovoimaa. Zurichin kaupunkisu­un­nit­telijoiden meto­d­i­na asuinaluei­den uud­is­tuk­ses­sa on rak­en­taa ensim­mäisek­si raitio­vaunulin­ja. Kaik­ki sujuu kuule­ma sen jäl­keen kuin itsestään.

    Juuri noin.

    Helsinkiläi­nen meto­di taas on malli­in Laa­jasa­lo selvit­tää ensin 15 vuot­ta kaik­ki liiken­nevai­h­toe­hdot ase­mat­tomas­ta met­ros­ta köysir­ataan, tul­la siihen tulok­seen että ratik­ka on hyvä, minkä jäl­keen samaa asi­aa selvitetään uud­estaan (YVA) noin viisi vuot­ta. Sukel­lusvenei­den Ystävät Ryn perus­ta­ja­jäse­nenä hark­it­sen oikeustoimia siitä johtuen että kaukoöäm­pöäkin tuot­ta­va käytet­ty ydin­sukel­lusvene on asi­at­tomasti jätet­ty tutki­mat­ta liiken­nevai­h­toe­htona, vede­nalainen liikenne tulee ottaa vakavasti!

    Siinä vai­heessa kun kiskot noin 25 vuo­den päästä selvi­tys­ten aloituk­ses­ta saadaan onkin sit­ten asukkaat ollut paikalla 10 vuot­ta, rahoi­tus­logi­ik­ka arvon­nousun kaut­ta hukat­tu kun ton­tit on myy­ty ajat sit­ten, ja hirveä parkkipaikka­pu­la kun asukkaat on toimi­van joukkoli­iken­teen puut­teessa han­kkin­ut kolme autoa per koti­talous. Aset­taisinkin otsikon kysymyk­sen niin että kan­nat­taisiko tehdä jotain valmista?

  13. “Tuos­sa “per­verssis­sä ajatuk­ses­sa” on kuitenkin point­tin­sa. Mikäli kiel­letään “huonoi­hin” paikkoi­hin rak­en­t­a­mi­nen, niin ain­oas­taan “hyvät” raken­nu­s­paikat ovat sallittuja.”

    Kun keski­t­u­loisen asumisku­lu­tus on jo liki 40 % tuloista ja pien­i­t­u­loisen 70 % niin har­va on niin hul­lu, että sitoisi itsen­sä val­tion ja raken­nus­li­ikkei­den lypsettäväksi.
    Vain tyh­mim­mät tekevät niin.

    Päät­täjät, kuten Osmo asu­vat alueil­la ‚jois­sa asun­to­jen hin­ta on yli­hin­noitel­tu ja he eivät halua luop­ua saavute­tu­ista eduista, joten on mielekästä säi­lyt­tää asun­to­jen hin­ta maksimissaan.
    Tyt­täreni muut­ti kepu­lan­di­aan sai oitis kunnal­ta 1200 m² ton­tin 10000 eurol­la ja rak­en­si miehen­sä kanssa 170 m² talon n 150000 eurolla.Eikä matkaa palvelui­hin ole kuin 1–2 km.
    Sama mak­saisi Helsingis­sa 6–700000 euroa.

  14. Käsit­tääk­seni raken­nus­li­ik­keet myös “pant­taa­vat” asun­to­ja, jos eivät saa myy­tyä niitä pyytämään­sä yli­hin­taan. Siihen pitäisi puut­tua voimakkaasti. Käytän­nössä alal­la on liian vähän kil­pailua ja liian iso­ja yri­tyk­siä. Jos olisi use­ampia ja pienem­piä toim­i­joi­ta alal­la, eivät fir­mat voisi rak­en­taa varas­toon asun­to­ja ja toisaal­ta he eivät voisi tehdä nykyisen­laista hil­jaista sopimus­ta asun­to­jen pyyn­ti­hin­noista. Isot raken­nus­li­ik­keet myös kil­pailut­ta­vat ali­hankki­jansa kuo­li­aak­si ja pienet fir­mat eivät pääse maan nyky­isil­lä hin­noil­la edes yrit­tämään ja toisaal­ta kun­tien kaavoit­ta­mat ton­tit ovat liian iso­ja, jot­ta pieni fir­ma voisi ottaa pro­jek­tin raken­net­tavak­si. Pienem­mis­sä liikkeis­sä on myös se etu, että ali­hankki­joiden ketju lyhe­nee. Pohjoise­maiset raken­nus­li­ik­keet ovat käsit­tääk­seni maail­man mit­takaavas­sakin isoja.
    Suomes­sa muutenkin maal­la keinot­telul­la tun­tu­vat aika mon­et fir­mat tekevän bisnestä, joiden julkiseen ima­goon se ei tun­nu sopi­van. On Ikeaa, Rautakir­jaa, Keskoa, on seu­rakun­tia jne. Sietää miet­tiä, mik­si ruokakau­pan pääbisnes onkin kiinteistökehittäminen.
    Jotain tuolle ongel­mavyy­hdille pitäisi tehdä. Kuin­ka paljon esimerkik­si kutien virkamiehet ja val­tu­ute­tut ovat edesaut­ta­mas­sa kyseis­ten fir­mo­jen toim­imista, on sit­ten toinen jut­tu. Luulen, että kytkök­siä on paljon, oli ne sit­ten viral­lisia tai epävirallisia.

  15. Avaina­sia asumisen hin­nas­sa on tont­ti­maan hin­ta, johon kaavoitus­mo­nop­o­li halutes­saan pystyy olen­nais­es­ti vaikut­ta­maan. Jos pelkästä oikeud­es­ta rak­en­taa johonkin paikkaan joudu­taan mak­samaan sato­ja euro­ja per neliö, ei Sari Sairaan­hoita­jal­la ole mitenkään varaa asumiseen ko paikas­sa ainakaan ilman merkit­täviä tukia. Ja on ihan hul­lua ylläpitää mon­imutkaista tuk­i­jär­jestelmää paikkaa­maan vikaa, joka on itse aiheutettu. 

    Päät­täjien tulisi taju­ta, että tont­ti­maan hin­ta kasvukeskuk­sis­sa on aivan liian korkea ja asialle on vält­tämätön­tä tehdä jotakin. Siihen on mah­dol­lista vaikut­taa olen­nais­es­ti jos vain halutaan.

  16. Nyt Osmol­la sume­nee aja­tus: “Meil­lä on pulaa rak­en­tamiska­p­a­siteetista eikä ton­teista. Sik­si niukkaa rak­en­tamiska­p­a­siteet­tias ei pitäisi haaska­tra huonoi­hin paikkoihin.”

    Totu­us on se, että Helsin­gin har­ras­ta­ma tont­tipoli­ti­ik­ka, sekä tapa jakaa vähätkin ton­tit vain gryn­dereille, on johtanut tont­tip­u­laan ja asun­to­jen hin­to­jen sekä vuokrien karkaamiseen sen Sari Sairaan­hoita­jan tavoittamattomiin. 

    Osmo koet­taa kovasti tehdä mus­tas­ta valkoista kun on itse yht­enä päät­täjänä ollut luo­mas­sa tuo­ta gryn­dereille ja kaupungille niin kovin tuot­toisaa hinnankorotusautomaattia. 

    Rak­en­tamiska­p­a­sit­teet­tia Suomes­ta löy­tyy, ja jos Helsin­ki saisi kaavoitet­tua kym­me­nien tuhan­sien asun­to­jen tont­ti­varan­non, niin hin­natkin alka­isi­vat tasaan­tua. Mut­ta gryn­derei­den kanssa tiivi­isti kaveer­aa­vat ja näi­den talu­tus­nuo­ras­sa kulke­vat poli­itikkomme tuher­ta­vat mitä tuher­ta­vat eikä edes virkamieskun­ta pysty asi­aa kor­jaa­maan heikon poli­it­tisen ohjauk­sen vuok­si. Raken­nus­li­ikkeille on kan­nat­tavaa rak­en­taa vähem­män ja myy­dä ne kalli­il­la, siis kym­me­nien pros­ent­tien kat­teil­la, kuin rak­en­taa enem­män ja myy­dä ne pienem­mäl­lä kat­teel­la. Tont­tip­u­la siis menee suo­raan asun­to­jen neliöhintoihin

    1. Helsin­ki kaavoit­taa niin nopeasti kuin pystyy. Tont­tien “jakami­nen vain gryn­dereille” ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa (gryn­deri= perus­ta­jau­rakoi­ja) mut­ta jotain siinä asi­as­sa mät­tää pahasti. Asun­to­jen hin­noille ei oikein voi mitään, kun niin moni halu­aisi asua Helsingis­sä. Pitäisikö tehdä vas­ten­mielisem­pää ympäristöä?

  17. Raken­nusalan työt­tömyys on 18.5% ja palkanko­ro­tus­vaa­timuk­set sen mukaises­ti 3,5% tälle vuodelle. Ilmeis­es­ti neu­vot­telijoiden koro­tus­vaa­timuk­sen etumerk­ki on vahin­gos­sa lip­sah­tanut väärin päin.

  18. Kysymys on kai siitä että miten määritel­lään hyvä ja huono raken­nu­s­paik­ka. Jollekin toiselle hyvä on vain hyvät liiken­ney­htey­det ja lyhyt mat­ka töi­hin ja huvei­hin. Jollekin toiselle hyvä on mah­dol­lisim­man kaukana niistä. Helsin­gin seudul­la asun­to­jen hin­taa sekä hyvisä että huonois­sa paikois­sa nos­taa se että se on ain­oa kaupunkiseu­tu jos­sa työ­markki­noila on todel­lista imua ja myös parisuhde­markki­nat toimi­vat. Eli kär­jistäen Sari sairaan­hoita­jan ei ole pakko olla yksin vaan otta­jia joka pystyy tur­vaa­maan hyvän elin­ta­son riit­tää, vaatii vain kykyjä erot­taa rehelli­sis­sä aikeis­sa olevat.

    Mut­ta siinä mielessä on järkev­in­tä ensin rak­en­taa rato­jen var­ret ja kun tila niiden var­relta on lop­pu kat­soa mihin uusia rato­ja kan­nat­taa sijoit­taa. Kun matkus­taa junal­la pk-seudul­la niin usein sitä ihmettelee niiden pel­to­jen ja met­sien määrää. Sen­si­jaan moot­toritei­den var­relle mah­dol­lisi­man meluisi­in ja likaisi­in paikkoi­hin viit­sitään kyl­lä rakentaa.

  19. Raken­nusalal­la esi­in­tyy aina kausi­työt­tömyyt­tä ja toisaal­ta osa duunareista ovat kortis­tossa mut­ta tekevät pimeästi töitä. Alan käytän­töjä sopisi vähän oikaista.

    1. Osa “raken­nusalan” työt­tömistä on myös täysin ammat­ti­taidot­to­mia tai työkyvyt­tömiä. Tämä selvisi aikanaan, kun työt­tömien raken­nus­mi­esten kortis­to käyti­in läpi.
      Työt­tömyyt­tä on tietysti si8ellä, minne ei mitään rtaken­neta, mut­ta Helsingistä ei kyl­lä löy­dy mon­takaan työhaluista, ‑kyky­istä ja ammat­ti­taitoista työtön­tä rakennusmiestä.

  20. Asi­as­sa mät­tää se, että kun­nal­la on kaavoitus­mo­nop­o­li ja kun­nan asioista viime kädessä päät­tävil­lä kun­nan asukkail­la on nim­by-vai­hde pääl­lä. Jos omis­tan asun­non Helsingis­sä ja sinne yhtäkkiä kaavoite­taan val­tavasti uusia asun­to­ja ja ne asun­not raken­netaan (kos­ka myyn­ti­hin­ta joka tapauk­ses­sa on korkeampi kuin jos­sain Taka-hik­iäl­lä), niin minä häviän. Häviän vielä enem­män kuin mitä se oman asun­toni hin­nan arvon lasku on, kos­ka nopea kaavoitus tarkoit­taa sitä, ettei maas­ta saa­da kupat­tua korkeaa hin­taa kaupungille, minkä vuok­si minä joudun mak­samaan korkeam­paa veroa. 

    Paljon uusia asun­to­ja = min­un omaisuuteni arvo las­kee + asum­isväljyyteni las­kee + kun­nal­lisveroni nousee. Ei siis ihme, että ei ole kovin suur­ta kansan­li­iket­tä inu­mas­sa poli­itikko­jen ja gryn­derei­den avi­o­li­iton purkamisen puoles­ta. Asun­to­ja omis­ta­mat­tomat kun­nas­sa asu­vat ovat a) opiske­li­jat, joil­la ei vält­tämät­tä ole edes äänestysoikeut­ta, kos­ka viral­lis­es­ti asu­vat jos­sain muual­la, b) syr­jäy­tyneet köy­hät, jot­ka eivät juuri vaal­i­u­urnille vaivaudu, eikä heille asun­to­jen hin­noil­la muutenkaan ole väliä, kos­ka joku muu ne mak­saa kuitenkin ja c) nyt vuokral­la asu­vat, mut­ta asun­non ostoa havit­tel­e­vat työssä käyvät. Tämä ryh­mä c ja sen tukiryh­mä d) kun­nan ulkop­uolel­la asu­vat, mut­ta sinne muut­taa halu­a­vat ovat poli­it­tis­es­ti niin heikko­ja, ettei hei­dän tuel­laan mitään saa­da aikaiseksi. 

    Kaik­ki siis puhu­vat asun­top­u­las­ta ja kalli­ista asun­noista, mut­ta käytän­nössä niille, jot­ka asioista viime kädessä päät­tävät, asial­la ei ole niin kovin suur­ta merk­i­tys­tä ja jos jotain, niin asun­to­jen hin­to­jen raju lasku olisi heille vain huono asia. Puhe on siis halpaa.

  21. Helsin­ki saat­taa kaavoit­taa “niin nopeasti kuin pystyy”. Vel­ton virkamieskun­nan ja puut­tuvan poli­it­tisen ohjauk­sen vuok­si tuon niin nopeasti kuin pystyy tarkoit­taa kuitenkin hel­vetin hitaasti. 

    Olen sen ver­ran paljon joutunut kapunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton kanssa kah­denkymme­nen viime vuo­den aikana asioimaan, että enpä tiedä toista yhtä Bres­nevin aikaisel­la mallil­la toimi­vaa virkakoneis­toa kuin siel­lä on. Virkami­esten aika kuluu itses­tään­selvyyk­sistä kir­joitet­tavien lausun­to­jen antamiseen toisille viras­toille tai itses­tään­selvyyk­sistä kir­joitet­tavien lausun­to­jen pyytämiseen muil­ta viras­toil­ta. Nuo kaik­ki lausun­not voitaisi­in antaa ja kir­ja­ta yhdessä yhteisessä suun­nit­telukok­ouk­ses­sa jos tah­toa ja taitoa olisi. 

    Tont­tien jakami­nen suurille raken­nus­li­ikkeille on se joka mät­tää. Jos kaupun­ki halu­aisi edis­tää korkealaa­tu­ista ja kohtu­uhin­taista asun­to­tuotan­toa, se suo­sisi tont­tien jakamista suo­raan perustet­taville asun­to-osakey­htiöille (= tule­vien asukkaiden ryh­märak­en­tamista) tai jopa itse perus­taa asun­toy­htiöitä ja kil­pailut­taa asukkaiden puoles­ta urakoitsijat. 

    Kun keskustelin niin kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton kuin kiin­teistövi­ras­ton kanssa mik­si kaupun­ki ei suosi tuol­laista parem­paa laat­ua halvem­mal­la tuot­tavaa mallia, vas­taus oli, että se teet­täisi virkamiehillä enem­män töitä. Velt­to virkamieskun­ta halu­aa päästä helpol­la ja on ulkois­tanut tehtäviään gryn­dereille joiden pro­jek­ti-insinöörit tekevät osin virkamiehille kuu­lu­via töitä. Virkamiehille ja lau­takun­nille jää vain päätök­si­in leiman lyöjän tehtävä. Mikä sopii virkamiehille ja asioista mitään ymmärtämät­tömille poli­itikoille (päät­täjille)

  22. Osmo:

    Helsin­ki kaavoit­taa niin nopeasti kuin pystyy. 

    Tarkoi­tat var­maan, että Helsin­ki kaavoit­taa niin nopeasti kuin vaan Helsin­gin kaupun­gin kaavoitu­sosas­to pystyy?

    Pitäskö antaa muidenkin vähän kaavoittaa?

  23. Minä en näe mitään eri­ty­istä ongel­maa siinä, että asun­not ovat jos­sain tietyssä kaupungi­nosas­sa tai edes koko Helsingis­sä kalli­ita. Ongel­ma on siinä, että mis­sään pääkaupunkiseudul­la ei ole kohtu­uhin­taisia asuntoja. 

    En kek­si mitään hyvää perustet­ta sille, että uusien asun­to­jen pitäisi mak­saa jos­sain Van­taan lähiössä juurikaan enem­pää kuin muual­la Suomes­sa, maa­ta riit­täisi kaikille pk-seudul­lakin. Jos kohtu­ullisil­la liiken­ney­hteyk­sil­lä varuste­tus­ta lähiöstä saisi uuden asun­non vaik­ka 2500–2800 euroa/m2 ja ihmiset silti halu­aisi­vat mak­saa Kata­janokan asun­noista 6000 euroa/m2, asi­as­sa ei olisi mitään ongelmaa.

    Osasyylli­nen korkeaan hin­tata­soon on var­masti se, että raken­nus­li­ikkeille ei ole kil­pail­i­jaa pien­talo­tont­tien huonos­ta tar­jon­nas­ta johtuen. Muual­la Suomes­sa on useim­mil­la ihmisil­lä vai­h­toe­htona ker­ros- tai riv­i­taloa­sumiselle omakoti­talon rak­en­t­a­mi­nen ainakin osit­tain itse, mikä lisää kil­pailua. Pk-seudul­lakin pitäisi pyrk­iä kil­pailun lisäämiseen paran­ta­mal­la mah­dol­lisuuk­sia oma­toimi­rak­en­tamiseen ja sel­l­aisi­in kohteisi­in, joi­ta pienetkin fir­mat pystyvät rakentamaan.

    Jos­sain määrin se tietysti johtaisi yhdyskun­tarak­en­teen hajaan­tu­miseen, mut­ta parem­pi omakoti­ta­lo Espoos­sa on kuin Nurmijärvellä.

  24. “Työt­tömyyt­tä on tietysti si8ellä, minne ei mitään rtaken­neta, mut­ta Helsingistä ei kyl­lä löy­dy mon­takaan työhaluista, ‑kyky­istä ja ammat­ti­taitoista työtön­tä rakennusmiestä.”

    Heh, omas­ta koke­muk­ses­ta voin ker­toa, että työkkäri ei ole kiin­nos­tunut kenenkään ammatti.Minulta ei ole vielä vuo­den aikana kysyt­ty ker­taakaan mitä osaan.
    Min­ul­ta kyl­lä kysyt­ti­in onko min­ul­la tuli­työlu­paa, VTT:n märkäser­ti­fikaat­tia etc eli on mah­dol­lista, että min­ut on luokitel­tu ammat­ti­ataidot­tomak­si rakennusmieheksi .
    Eli ammat­ti­taodon kar­toi­tus on tätä luokkaa

    Kol­men min­uutin tapaami­sisia ei kenenkään ammat­ti­taitoa ei ehdotä arvioimaan.

    Työkkärin toim­inta on tasoa Knal­li ja sateenvarjo

  25. Kysymys: onko mis­sään maail­mal­la lakia, joka velvoit­taa rak­en­tamisen aloit­tamisen tietyn ajan sisään kaa­van myöntämisestä? 

    Entä onko Vapaavuoren aja­tus kaavaval­i­tusten rajoit­tamis­es­ta (tai ainakin niiden käsit­telyaiko­jen kohtu­ullis­tamis­es­ta) eden­nyt mihinkään?

  26. Yksinker­tainen kysymys:
    Jos ker­ran rak­en­t­a­mi­nen tökkii, niin mis­tä saan ker­rosta­lo ton­tin, jol­la voin tuo­da kaivinkoneet vaik­ka san­o­taan ensi viikol­la, pistämään taloa pystyyn jouluk­si. Sel­l­ainen jos­sa on valmis ase­makaa­va ja tarvit­see vain hakea rakennuslupa.

    Yritin etsiä kaupun­gin sivuil­ta tätä vas­taavaa lis­taa, mitä tont­te­ja on mil­lä hin­nal­la valmiina.
    http://www.janakkala.fi/fi/asuminen_ja_arki/tonttitarjonta/kerrostalotontit/kerrostalotonttien_luettelo/

    Jos virkamiehet eivät kykene (viit­si tai halua) itse piirtämään noi­ta kaavo­ja, niin lau­takun­ta tilaa ne sit­ten vaik­ka arkkite­hti­toimis­toil­ta. Peruste, että kaavoitusvirkamiehet eivät ehdi ei todel­lakaan kelpaa.

    1. Valmi­ita tont­te­ja ei maku­ute­ta rak­en­ta­mat­tomana. Niitä tulee aika-ajoin tar­jouk­il­pailu­un. Siitä vain tekemään uskot­ta­va tar­jous ja vähän parem­pi kuin muut.

  27. Nyt vaa­di­taan Osmol­ta perustelu­ja sille, etteivät ton­tit ole Helsingis­sä rak­en­tamisen pullonkaula.

    Helsin­gin kaupun­gin 2010 tont­tiarpa­jaisi­in osal­lis­tui 1 308 per­het­tä, joille rajoituk­se­na oli, että pitää olla helsinkiläi­nen lap­siper­he. Jaet­tavaa olikin hulp­peat 67 tonttia.

    Tämän ver­ran löy­tyy siis ton­tin tarvit­si­joi­ta pelkästään Helsingistä vaik­ka 500 m² maa­palan vuokra on pöyristyt­tävät 3000–3800 € vuodessa.

  28. Eli siis ton­tit annetaan liian hal­val­la tai/ja niitä kaavoite­taan liian vähän.

    Nor­maal­isti miel­stäni Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa pitäisi olla pari tont­tia rak­en­ta­mat­tomana varas­tossa. Kun näin ei ole min­un miel­stä syyt­tävä sor­mi kään­tyy Helsinkiä kohti. 

    Tietenkin jos tavoit­teena on jakaa nämä ton­tit esim. virkami­esten illal­is­ten suh­teessa, vapaa­ta kil­pailua ehkäi­sevä “kil­pailu­tus” jär­jestelmä on hyvä. Mielestäni se että tont­tien vuokra tai hin­ta asete­taan siten, että menevät juuri ja juuri kau­pak­si ja peri ei mene heti, joiden hin­taa voidaan sit­ten tiput­taa olisi oikein.

    Onhan se kaupun­gin virkamiehelle helpo­mi käy­dä vilkaise­mas­sa pel­toa ja pistää siihen “kil­pailu” päälle, kuin itsee hoitaa kaavoitus kuntoon.

  29. ” Yksinker­tainen kysymys:
    Jos ker­ran rak­en­t­a­mi­nen tökkii, niin mis­tä saan ker­rosta­lo ton­tin, jol­la voin tuo­da kaivinkoneet vaik­ka san­o­taan ensi viikol­la, pistämään taloa pystyyn jouluk­si. Sel­l­ainen jos­sa on valmis ase­makaa­va ja tarvit­see vain hakea rakennuslupa.”

    Nämä viisaat päät­täjämme, joi­hin Osmokin kuu­luu, ovat viisaudessaan päät­täneet, ettei tont­te­ja jae­ta tuol­la tapaa. He val­it­se­vat ton­tin saa­jak­si raken­nus­li­ik­keen, joka mak­saa ton­tista huimaa neliöhin­taa, teet­tää siihen huono­laa­tuisen talon mah­dol­lisim­man hal­val­la (=siis ulko­laisel­la työvoimal­la) ja myy asun­not huip­pukalli­il­la kun kysyn­tä on niin kovaa, ettei laadul­la tarvitse kil­pail­la ja silti saa pyytämän­sä hinnan

    Päät­täjämme ovat viisaudessaan pitäneet huolen, ettei tar­jon­ta pääse kohtaa­maan kysyn­tää enää edes taan­tu­mas­sa, 90 luvun lamas­sa­han hin­nat lask­i­vat yli­tar­jon­nan vuok­si, ja siitä oppi­neena raken­nus­li­ik­keet kyykyt­tävät poli­it­tikko­ja tah­ton­sa mukaan ylläpitämään niukku­ut­ta jot­tei asun­torak­en­tamisen kat­teista tarvitse tinkiä.

  30. Ville_
    Oletko kat­sonut sivut
    http://www.hel.fi/hki/Kv/fi/tontit/ilmoittautumismenettely

    “Asun­to­tont­te­ja raken­nut­ta­jave­toisille han­kkeille ja ryhmärakentamishankkeille

    Helsin­ki tar­joaa asun­to­tont­te­ja varat­tavak­si ilmoit­tau­tu­mis- ja neu­vot­telumenet­te­lyl­lä Malmil­ta, Vuosaares­ta, Suu­tar­i­las­ta ja Suurmet­sän Alppikylästä.”

  31. Itse en ainakaan usko, että vapaas­ta radan­var­si­ti­las­ta tulisi lähi­aikoina sel­l­ainen pula, että se johtaisi asun­to­jen hin­nan nousu­un. Run­saasti vapaa­ta raken­nus­maa­ta löy­tyy esimerkik­si Espoon keskuk­sen ja Kirkkon­um­men väliltä, Kehäradan var­res­ta, Ker­a­van ja Jär­ven­pään väliltä sekä Ker­a­va-Nikkilä-väliltä. Kaik­ista näistä on muuten Helsin­gin keskus­taan lyhyem­pi mat­ka-aika joukkoli­iken­teel­lä kuin Öster­sun­domista. Myös Kirkkon­um­mi-Siun­tio-väli on täysin hyödyntämättä.

  32. O.S:“Asuntojen hin­noille ei oikein voi mitään, kun niin moni halu­aisi asua Helsingissä.”

    Jokin tässä haisee ja pahasti. Miten asun­not voivat olla tääl­lä kalli­impia kuin ran­skalai­sis­sa vielä Helsinkiä suurem­mis­sa kaupungeis­sa? Et voi mitenkään perustel­la kalleut­ta asumistiheydellä.

    Soin­in­vaara tietää var­masti raken­nusalaan liit­tyvistä kytkök­sistä enem­män kuin halu­aa julk­istaa. Näin vaalien alla olisi hyvä tuo­da ne kaik­ki esille.

  33. Osmo: “Helsingis­sä ton­tin­lu­ovu­tuse­htoi­hin laite­taan, että rakent5aminen on aloitet­ta­va määräajassa.”

    Niin laite­taan, mut­ta jos rak­en­tamista ei aloi­ta määräa­jas­sa, niin 80 % tapauk­sista myön­netään näköjään 1–3 vuot­ta lisäaikaa. Syynä mm. “omis­tusasun­to­jen markki­nati­lanne” (hin­nat nousseet liian vähän?)

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kiinteistolautakunta/Suomi/Esitys/2010/Kv_2010-03–09_Klk_05_El/94EF2315-3EAF-4592-A9B1-2A61D9C823E1/Vuoden_2009_lopussa_paattyneiden_asuntotonttien_va.html

  34. Ilpo Per­naa, mitä ihmeen tekemistä kaupun­gin kool­la on hin­to­jen kanssa. Hin­nat määräy­tyvät kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan jol­loin on ihan mah­dol­lista että suures­sakin kaupungis­sa on paljon tar­jon­taa ja vähän kysyn­tää. Esimerkkinä vaik­ka Berli­i­ni jota usein meil­läkin käytetään ihanana esimerkkinä edullis­es­ta asumis­es­ta. Jonkun pus­sista on kuitenkin sekin yli­tar­jon­ta aikanaan rahoitettu.

  35. “Jokin tässä haisee ja pahasti. Miten asun­not voivat olla tääl­lä kalli­impia kuin ran­skalai­sis­sa vielä Helsinkiä suurem­mis­sa kaupungeis­sa? Et voi mitenkään perustel­la kalleut­ta asumistiheydellä.”

    Pääkaupunkiseudul­la rak­en­t­a­mi­nen on keskitet­ty muu­ta­malle suurelle toim­i­jalle. Ne osaavt pela­ta keskenään niin ettei omaa eikä toisen busi­ness­ta pila­ta kilapilulla.

    Aikaisem­min suuret raken­nus­li­ikket ja puolueet eliv­ät sym­bioosis­sa, raken­nus­li­ik­keet mak­soi­vat puolueille raken­nu­soikeud­es­ta poli­it­tis­ten voima­suhtei­den mukaan ja estivät kil­pailun ja taka­si­vat rak­en­ta­jien voitot.

    Tänä päivänä suhdet­ta on vaikeampi selvit­tää sil­lä rahali­ikenne voi tapah­tua ulkomailla.

  36. En ymmät­tä mikä velvol­lisu­us Helsingillä on muka tuot­taa niin paljon asun­to­ja, että hin­nat läh­tee lasku­un. Ei sinne pakko muut­taa, jos hin­nat tun­tuu korkealta.

    Var­maankin jos halu­aa hin­nat lasku­un niin olisi hyvä esim. ajaa työ­paikat pois.

  37. Osmo, jos jonkun asian markki­nahin­ta on korkea, se ei vielä vält­tämät­tä tarkoi­ta sitä, että se olisi jotenkin hyvää. Jos Suomes­ta ei yhtäkkiä saisi muu­ta ruokaa kuin pet­tuleipää, ja sitäkin vain yhdeltä valmis­ta­jal­ta, olisi sen hin­ta var­masti pil­vis­sä. En silti tek­isi siitä vielä sitä johtopäätöstä, että ihmiset halu­a­vat nimeno­maan pettuleipää.

    Ei asun­to­jen hin­to­ja toki kan­na­ta laskea sil­lä, että tehdään asuinympäristöstä huonom­paa. Eikä ole tarpeenkaan, hyvienkin aluei­den hin­nat laske­vat, kun raken­netaan riit­tävästi vielä parem­pia aluei­ta. Tai edes huonom­pia aluei­ta, niin jokainen voi itse miet­tiä, kuin­ka paljon halu­aa asumiseen­sa panostaa.

    Ain­oa kestävä ratkaisu asun­to­jen korkeisi­in hin­toi­hin on riit­tävä rak­en­t­a­mi­nen. Nopeasti ja hel­posti ongel­ma ei var­masti ratkea, kun ali­tar­jon­ta on jatkunut pitkään, mut­ta sitä suurem­mal­la syyl­lä pitäisi pohtia kaikkia mah­dol­lisia keino­ja tar­jon­nan ja kil­pailun lisäämiseen.

  38. Suojavyöhyke:“mitä ihmeen tekemistä kaupun­gin kool­la on hin­to­jen kanssa.”

    Kyl­lä sil­lä on , kos­ka useim­miten on myös kyse suures­ta asukasti­hey­destä. Esim. Niz­zas­sa, jon­ka liiken­nejär­jeste­ly­itä O.S:kin kehuu, on maail­a­man suurimpia asukasti­heyk­siä. Ja asun­to­jen neliöhin­nat halvem­pia kuin Helsingissä.

    Se koira älähtää, johon kalik­ka kalah­taa, päteekö tämä nim­imerkki­in ja O.S:aan?

    Liian van­ha val­ot­taa Helsin­gin raken­nuskäytän­töä, eikö Kor­volaa kiin­nos­ta ? Mis­sä viipyy ylen tutki­va jour­nal­is­mi? Vai ovatko keskiössä väärät puolueet?

  39. Vesa: “… Zurichin kaupunkisu­un­nit­telijoiden meto­d­i­na asuinaluei­den uud­is­tuk­ses­sa on rak­en­taa ensim­mäisek­si raitiovaunulinja…”

    Kuu­lostaa järkevältä. Tätä yritet­ti­in tolkut­taa espoolaisille päät­täjille, mut­ta eivät uskoneet.

    Osmo: “Meil­lä on pulaa rak­en­tamiska­p­a­siteetista eikä tonteista…”

    Tont­tien hin­to­ja seu­rates­sa täy­tyy myön­tää, etten usko tuo­hon pätkääkään. 😀 😀 😀 

    Samuli: “…miten voi samaan aikaan asun­not olla älyt­tömän kalli­ita ja pulaa rak­en­tamiska­p­a­siteetista? Eikö markki­na­t­alouden pitäisi reagoi­da juuri hintoihin…”

    Markki­na­t­alous reago­isikin, jol­loin kulut­ta­jahin­nat lask­i­si­vat. Asun­to­bisnes elää Suomes­sa yhä sään­te­ly­talouden aikaa.

    KariS: “…Tont­tien jakami­nen suurille raken­nus­li­ikkeille on se joka mät­tää. Jos kaupun­ki halu­aisi edis­tää korkealaa­tu­ista ja kohtu­uhin­taista asun­to­tuotan­toa, se suo­sisi tont­tien jakamista suo­raan perustet­taville asun­to-osakey­htiöille (= tule­vien asukkaiden ryhmärakentamista)…”

    Kyse on laa­jem­min sodan­jälkeisen Suomen pääo­ma­markki­noiden huonos­ta tilas­ta. Ennen sotia asun­not yksinker­tais­taen raken­net­ti­in yksi­tyisel­lä pääo­ma­l­la myyn­ti­in, oma­l­la pääo­ma­l­la (asoy) itselle tai firman/kunnan pääo­ma­l­la työ­suhdea­sun­noik­si. Raken­nut­ta­jal­la oli intres­si valvoa rakentajaa. 

    Sotien jäl­keen val­lal­la ollut gryn­deriv­e­toinen rak­en­t­a­mi­nen ei tuo­ta laadukas­ta tuotet­ta. Se ei ole kuitenkaan gryn­de­rien vika, vaan suo­ma­laisen yksi­tyisen pääo­man puute on syynä. Käytän­nössä korkea pääo­mavero­tus on ajanut mei­dät tähän tilanteeseen.

  40. Jokin tässä haisee ja pahasti. Miten asun­not voivat olla tääl­lä kalli­impia kuin ran­skalai­sis­sa vielä Helsinkiä suurem­mis­sa kaupungeis­sa? Et voi mitenkään perustel­la kalleut­ta asumistiheydellä.

    Kyse ei ole kaupun­gin koos­ta vain kasvunopeud­es­ta. Nopeasti kas­vavis­sa kaupungeis­sa mak­saa asum­i­nen kaut­taal­taan paljon. Isois­sa mut­ta kasvun­sa jo vakaut­taneis­sa lähin­nä keskusta.

  41. On hyvä, että joku päät­täjistäkin suh­tau­tuu pääkaupunkiseudun asun­top­u­laan vakavasti ja pyrkii syven­tymään hin­to­jen korkeu­den syi­hin. Luulisi poli­itikon ymmärtävän, että perus­tee­ton korkea hin­ta kap­i­tal­is­tises­sa taloudessa voi johtua vain ja ain­oas­taan kil­pailun puutteita.

    Osmo ker­too raken­nu­s­paikko­ja löy­tyvän mut­ta raken­nuska­p­a­siteet­tiä puut­tuvan. Väite tun­tuu kovin virkamiesve­toiselta. Vii­sain­ta olisi pois­taa kaik­ki mah­dol­liset kil­pailun rajoit­teet mah­dol­lisim­man täydellisesti.

    Ase­makaavoit­ta­mi­nen on hal­paa. Sitä voidaan tarvit­taes­sa hel­posti lisätä merkit­tävästi. Kaavoitet­tu­jen tont­tien saat­ta­mi­nen raken­nuskelpoisek­si taas saat­taa mak­saa mal­tai­ta. Vesi­jo­hdot, viemärit, kadut kaukoläm­pö yms mak­sa­vat. Tähän yhteiskun­nal­la tuskin on varaa suures­sa määrin. Rak­en­tamiskelpois­t­en tont­tien tar­jon­taa markki­noil­la voitaisi­in hel­posti lisätä otta­mal­la myös Helsingis­sä käyt­töön nykyisen lain sal­li­ma raaka­maan ja tont­tien pakkol­u­nas­tus yhteiskun­nalle tai muut­taa kyseis­ten tont­tien kohdal­la kiin­teistövero tont­tien todel­lisi­in arvoon perus­tu­vak­si. Sen jäl­keen olisi var­ma, ettei tont­tip­u­laa todel­lakaan vähään aikaan esi­in­ty­isi. Tänä aikana voitaisi­in lisätä uusien raken­nu­s­paikko­jen valmistamista.

    Väite raken­nuskap­si­teetin vajauk­ses­ta tun­tuu ihmeel­liseltä. Raken­nus­li­ikkeitä löy­tyy var­masti, kun­han nykyiset raken­nuskon­sernien liit­tymät poli­it­tisi­in puolueisi­in pois­te­taan. Rak­en­ta­jia taas löy­tyy pääkaupunkiseudulle heti, kun niille taataan asun­to. Tähän ehkä tarvit­taisi­in panos­tus­ta yhteiskunnalta.Rakennustarvikkeita löy­tyy EU-alueelta ilman vaikeuk­sia ainakin niin kauan, kuin lama jatkuu.

    Yhteen­ve­t­ona ratkaisu on raken­nu­s­paikko­jen lisäys rak­en­ta­mat­tomien raken­nu­s­paikko­jen korote­tul­la kiin­teistöverol­la ja ker­tynei­den varo­jen käyt­tö (tilapäis­ten) asumusten rak­en­tamiseen rak­en­ta­jille. Kyse ongelmista on suurelta osin vain päät­täjien enem­mistön halus­ta pitää pääkaupunkiseudun asun­toti­lanne suure­na raha­lah­teenä omis­ta­jille eli suurten puoluei­den tukijoille.

    1. Ase­makaavoit­ta­mi­nen on halpaa.

      Ton­tin saat­ta­mi­nen raken­nuskelpoisek­si ei ole hal­paa. Myrkyt­tynyt maa pitää viedä jon­nekin hor­nan tuut­ti­in, pitää paa­lut­taa, täyt­tää, tehdä poh­jap­a­to­ja ja vaik­ka mitä.

  42. Liian Van­ha kirjoitti :

    #
    Heh, omas­ta koke­muk­ses­ta voin ker­toa, että työkkäri ei ole kiin­nos­tunut kenenkään ammatti.Minulta ei ole vielä
    vuo­den aikana kysyt­ty ker­taakaan mitä osaan.
    #

    Min­ul­la on taas päin­vas­taista muis­teltavaa 1990-luvun lamas­ta. Kun potkut saat­u­ani ilmoit­tauduin Klu­u­vin työkkäri­in, min­ul­ta vaa­dit­ti­in kaik­ki koulu­todis­tuk­set ja sum muut työtodistukset. 

    Mut­ta sit­ten yleinen työt­tömyys kään­tyi niin suurek­si, että Klu­u­vin työkkäri lähet­ti “keltaisen lapun” kotiani, että en ole velvolli­nen ilmoit­tau­tu­maan työkkärin pakeille seu­raavaan vuoteen.

    Vuo­den päästä kun työkkäri­in taas astu­in, ei ollut kenel­läkään työkkärin virkail­i­jal­la tietoa,
    mitkä oli­vat aiem­min ilmoit­ta­mi­ni tiedot ja mis­sä paperi­ni makaa­vat. Taas aloitet­ti­in uusi tieto­jeni ylöskir­jaami­nen, tosin tuol­la ker­taa ilman todistuksia.

  43. Hen­ri Veijo:“Kyse ei ole kaupun­gin koos­ta vain kasvunopeudesta.”

    Ei tuo selitä , Etelä-Euroopan kaupun­git jatka­vat edelleen kasvuaan ja ovat kas­va­neet alun­perin Helsinkiäkin nopeammin.

    Yksi selit­tävä tek­i­jä kuitenkin on Helsin­gin sijain­ti. Se on sivus­sa ja selkä seinää (meri)vasten. Toinen taitaa olla rak­en­tamis­businek­sen jonkin­lainen kartel­li tai voihan sitä nimit­tää kor­rek­tisti kil­pailun puutteeksi.

    Nyt vaan pitää selvit­tää poli­it­tiset kytkök­set, pakko­han niitäkin on olla. Mik­si ? No, kun kukaan ei pysty selit­tämään tyh­jen­tävästi Helsin­gin korkei­ta hintoja.

  44. Puoluee­ton tarkkail­i­ja osuu oikeaan. Jos (poliittista)tahtoa olisi, raken­nus­maa­ta, rak­en­ta­jia ja edullisem­pia asun­to­ja olisi riit­tävästi. Ongel­ma on siinä, että samal­la mon­en ryh­män saavute­tut edut heikkenisi. Van­ho­jen asun­to­jen hin­ta lask­isi, raken­nus­li­ikkei­den kat­teet pienenisi, vuokrat lask­isi, poli­it­tis­ten puoluei­den rahavir­rat gryn­dereiltä tyre­hty­isi jne. 

    Vain ensi­a­sun­non osta­jien, Helsinki­in muual­ta muut­tavien ja tääl­lä jo vuokral­la asu­vien tilanne kohenisi. Ja aikaa myöten koko kansakun­nan, kun sen pääkaupun­ki olisi kohtu­ullisen kus­tan­nus­ta­son ansios­ta houkut­tel­e­va paik­ka sijoit­taa mm. uut­ta yritystoimintaa.

    Poli­itikko­jen ja raken­nus­li­ikkei­den sym­bioosi jol­la niukku­ut­ta ylläpitämäl­lä saadaan lyhyen tähtäi­men etua on niin vah­va, että sen purkamiseen ei päät­täjil­lämme ole halua. Osmokin osoit­taa ole­vansa “sys­teemin” puo­lus­ta­ja kansalais­ten eduista piit­taa­mat­ta. Niin­hän näille ammat­tipoli­itikoille aina käy, he alka­vat kokea itsen­sä julkisen val­lan ja vira­nomais­ten toimin­nan puo­lus­ta­jik­si vaik­ka se olisi kansalais­ten etua vastaan.

  45. Ton­tin saat­ta­mi­nen raken­nuskelpoisek­si ei ole halpaa.

    Voisi­han sitä miet­tiä, kan­nat­taisiko sit­tenkin antaa isom­mat aluer­akennnusko­hteet valikoiduille “gryn­dereille”, jot­ka rak­en­taisi­vat myös infran. Sel­l­aisi­akin esimerkke­jä on ole­mas­sa, että hyvä “gryn­deri” voi tehdä parem­paa jälkeä kuin kaupun­gin tekemänä. Itse asi­as­sa hie­man epäilen, että gryn­derei­den huono maine ei ole täysin perustel­tua — ei yhteiskun­nan tekemä asun­to­tuotan­to samal­ta ajal­ta sen parem­paa ole…

  46. Osmo:

    Ton­tin saat­ta­mi­nen raken­nuskelpoisek­si ei ole hal­paa. Myrkyt­tynyt maa pitää viedä jon­nekin hor­nan tuut­ti­in, pitää paa­lut­taa, täyt­tää, tehdä poh­jap­a­to­ja ja vaik­ka mitä.

    !? Jos kaavoitusarkkite­hdit ja ‑insinöörit tekee nykyään tuol­laista hom­maa, niin ei ihme, että kaavoit­ta­mi­nen mak­saa. Minä jät­täisin ton­tin paa­lut­tamisen yms. rak­en­ta­jien huoleksi.

    Eli tosin sanoen, kaavoit­ta­mi­nen ei mak­sa. Rak­en­t­a­mi­nen voi maksaa.

  47. Kalle, eiköhän Suomes­sa ole jo pääo­mia muil­lakin kuin gryn­dereil­lä ryhtyä asun­to­jen raken­nut­ta­jik­si. Koko asun­to­tuotan­to­jär­jestelmä RS-mak­susys­teemei­neen ja vakuuksi­neen on vaan sel­l­ainen, että muil­la kuin isoil­la raken­nus­li­ikkeil­lä ja isoil­la raken­nut­ta­jakon­serneil­la ei ole resursse­ja sitä pyörit­tää, eikä pankit halua muun­laisia jär­jeste­lyjä rahoittaa

    Jos julki­nen val­ta halu­aisi edis­tää tar­jon­nan ja kil­pailun lisäämistä, se voisi tul­la vaikka­pa tajaa­jak­si yksi­ty­isi­in AsOy han­kkeisi­in tai varmis­taa muuten han­kkei­den tur­val­lisu­us osta­jan kannal­ta. Kun nyt hal­pa raha, kysyn­tään näh­den olema­ton tar­jon­ta, vuokrien kova nousu ym. pitävät yllä epäre­al­is­tisen kovaa asun­to­jen hin­tata­soa, niin kaik­ki keinot hin­tata­son kuris­s­apitämiseen ja tar­jon­nan lisäämiseen pitää käyttää.

  48. Osmo:

    Helsin­gin seu­tu on Euroopan nopeit­en kas­vavia metropole­ja. Suo­mi on matkalla yhden ison kaupun­gin maaksi.

    Tiedätkö, mitä Helsin­gin tietokeskus tietää sanoa tästä “kasvus­ta” edel­lisiltä par­il­ta vuosikymmeneltä? Suo­ra lainaus:

    Viime vuosi­na Helsin­gin ja Helsin­gin seudun net­to­muut­tovoitos­ta ulko­mail­ta suun­tau­tu­va muut­to on kat­tanut 80 pros­ent­tia. Jos las­kee mukaan maa­han­muut­ta­javäestön syn­tyvyy­den, perus­tuu 90 pros­ent­tia Helsin­gin väestönkasvus­ta maa­han­muut­toon ja maahanmuuttajiin.

    Kan­ta­suo­ma­laisia ei tuo metropoli-visio kiin­nos­ta eikä kiehdo. Syistä, joi­ta ei tai­da voi­da maini­ta, se kiehtoo tule­vaisu­udessa sitäkin vähemmän.

    Päin­vas­toin ympäryskun­nat tule­vat ole­maan varakkaampi­en kan­tis­ten silmis­sä halut­tua muut­toseu­tua. Rauhal­lisu­us, omakoti­ta­lo ja kevyem­pi vero­tus muiden muas­sa vahvoina vetovoi­matek­i­jöinä. ‘Repub­likanis­mi’ on voit­ta­mas­sa kan­tis­ten kesku­udessa väistämät­tömästi. Se on voima, jota on turha kuvitel­la voivansa pado­ta, kos­ka suo­ma­lais­ten saadessa vali­ta vapaasti, myötäilee ‘repub­likanis­mi’ selkeän enem­mistön elinympäristölleen aset­tamia toiveita.

  49. Tässä vielä tutkimuk­ses­ta (vuodelta 2007) tukea tuol­la viimeisen virk­keen väit­tämälle, lainaus: 

    Suurin osa suo­ma­lai­sista — 56 pros­ent­tia — haaveilee asumis­es­ta omakoti­talos­sa, ker­too Tilas­tokeskuk­sen ja ympäristömin­is­ter­iön keskivi­ikkona julk­istet­tu raportti.
    Aivan keskus­tas­sa ja jär­ven ran­nal­la talon ei tarvit­sisi sijai­ta, mut­ta väljästi raken­net­tu alue, esimerkik­si taa­ja­ma tai lähiö, olisi mon­en suo­ma­laisen mieleen. 

    Ker­rostalos­sa halu­aa asua vain 17% suo­ma­lai­sista.

    Lähde: http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/HS20070517SI1YO01j03

    Halu­at ajaa koko kansaa siihen, mitä halu­aa alle 20% ihmi­sistä? Se ei voi mitenkään onnistua.

    ‘Repub­likanis­min’ takana ole­vat syyt ovat niin perus­ta­van­laa­tu­isia, että demokra­ti­aa saa tal­loa aika taval­la, jos halu­aa kehi­tyk­sen suun­nan kään­tää. Tuos­ta tutkimuk­ses­ta vielä yksi lain­aus tästä: …oma rauha ja piha houkut­tel­e­vat. …luon­non­läheisyys ja sijain­ti ovat lap­siper­heille tärkeitä asun­non valinnassa”

    Melkein väit­täisin, että mitä yhteiskun­nal­lisia tavoit­tei­ta sit­ten pyritkin edis­tämään, niin kan­nat­taisi pyrk­iä sovit­ta­maan niitä ‘repub­likanis­min’ kehyk­seen, eikä tavoitel­la mah­do­ton­ta. Eli suo­si­ol­la takaisin lähtöru­u­tu­un ja suun­nitel­mat uudelleen pohdin­nan alle.

  50. “Vain ensi­a­sun­non osta­jien, Helsinki­in muual­ta muut­tavien ja tääl­lä jo vuokral­la asu­vien tilanne kohenisi.”

    Kyl­lä asun­to­jen hin­to­jen laskus­ta hyö­ty­i­sivät läh­es kaik­ki tavikset. Yleen­sä kämp­pä vai­hde­taan suurem­paan ja halvem­pi­en hin­to­jen aikana väli­ra­ha suurem­paan pienenee.

    Itse ainakin toivon että asun­to­jen hin­nat laske­vat. Ei min­ulle ole mitään hyö­tyä siitä että asun­toni arvo on paper­il­la satojatuhansia.

  51. az:

    Ker­rostalos­sa halu­aa asua vain 17% suomalaisista.

    !?!?!? Miks näitä (=/¤&=(/& tilas­to­ja aina tois­tel­laan ihan kun ne ker­tos yhtään mis­tään yhtään mitään!?!

    Ymmärtäisitte nyt hyvät ihmiset, että jos ihmisiltä kysytään niiden haluista jotain ilman, että niiden tart­tee ajatel­la kus­tan­nuk­sia, niin niil­lä vas­tauk­sil­la ei tee yhtään mitään.

    Markki­noil­ta näkee mitä ihmiset haluu, kos­ka siel­lä ne tekee val­in­to­ja omien bud­jet­tien­sa ja markki­nahin­to­jen puit­teis­sa. Tasan niin mon­ta suo­ma­laista asuu omakoti­talois­sa, kuin näil­lä omakoti­talo­jen hin­noil­la haluaa.

  52. Ilpo Per­naa:

    Esim. Niz­zas­sa, jon­ka liiken­nejär­jeste­ly­itä O.S:kin kehuu, on maail­a­man suurimpia asukasti­heyk­siä. Ja asun­to­jen neliöhin­nat halvem­pia kuin Helsingissä. 

    Mitä sinä oikein poltat? Niz­zas­sa kämp­pi­en hin­nat alka­vat jostain 200 000 euron kapi­sista yksiöistä. Oli­si­vatkin halvem­pia kuin Helsingis­sä! Eikä ne liiken­nejär­jeste­lytkään niin kak­siset ole, paljon hitai­ta busse­ja, yksi pikaraiti­olin­ja, ja junaradan var­res­sa peräti kolme asemaa.

  53. Muutenkin, sen sijaan että käy­dään ide­ol­o­gista sotaa repub­likaane­ja vas­taan, minus­ta kan­nat­taisi pyrk­iä tar­joa­maan ihmisille vai­h­toe­hto­ja. Se olisi moni­ar­voista yhteiskuntaa.

    Edel­lisi­in az:n kom­ment­tei­hin tulee epäilemät­tä vas­tauk­sia Kallios­sa onnel­lisi­na asuvil­ta lap­siper­heiltä. Hyvä niin, heitäkin on ja kaikille pitäisi olla mah­dol­lisu­us pyrk­iä asuinympäristöön joka miel­lyt­tää heitä itseään. Kukaan ei var­maan halua kieltää lap­siper­heitä asumas­ta tiivi­is­sä kan­takaupungis­sa. Heitä voi olla se 17 % per­heistä tai enemmänkin.

    Mut­ta eri­tyis­es­ti OS:n edel­lä esit­tämä väite, että Helsin­gin seudul­la on pula raken­nuska­p­a­siteetista, on minus­ta outo.

    Voi olla, että raken­nus­li­ikkeil­lä on pula riit­tävän hal­vas­ta työvoimas­ta, jol­la voisi pykätä riit­tävän hyväkat­teisia ker­rostalo­ja. Täl­lainen huoli on ymmär­ret­tävästi lähel­lä kun­nal­lispoli­ti­ikkaa ja suurkaupunkien viras­to­ja, jot­ka ovat per­in­teis­es­ti eläneet sym­bioosis­sa raken­nus­li­ikkei­den kanssa. Pienem­mis­sä kun­nis­sa suhde on enem­män yksit­täisi­in rak­en­ta­ji­in, ja välistäve­dot joudu­taan jät­tämään kun­nan teol­lisu­ushal­lien tyyp­pisi­in marginaaliasioihin.

    Mut­ta siis: mon­et tosi­aan halu­aisi­vat asua omakoti­talos­sa, ja niitä ei juuri ostel­la raken­nus­li­ikkeiltä (kos­ka gryn­dat­tu­jen omakoti­talo­jen hin­noit­telus­sa on gryn­derik­er­rostaloi­hin ja vaaka­suo­raan sijoitet­tui­hin kop­pirivei­hin ver­rat­tuna vielä ylimääräistä preemiota). 

    Tarvit­taisi­in omakoti­tont­te­ja oma­toimi­rak­en­ta­jille. OS valit­teli edel­lä, että ton­tin raken­nuskun­toon lait­ta­mi­nen on kovin kallista kun pitää siiv­ota ja paa­lut­taa. Mitäs jos jätet­täisi­in tuo rak­en­ta­jan huolek­si sen jäl­keen kun se tont­ti on saatu kaavoitet­tua ja tar­jolle ja liikkelle?

    Naa­puri­ni rak­en­si omakoti­talon. Tont­ti oli kallis, mut­ta vaik­ka talon poh­ja piti paa­lut­taa kahdek­san­metrisen saven päälle, niin perus­tusten tekokus­tan­nuk­set oli­vat noin 30 ton­nia ja talo sen päälle 106 000 euroa. Avaimet käteen, tapetit valmi­ik­si seinis­sä, lis­tat paikallaan ja hanas­ta tulee vet­tä. Ja paikallista raken­nustyövoimaa tääl­lä kalli­il­la pääkaupunkiseudul­la ei tarvit­tu kuin siihen paa­lut­tamiseen, perus­tusten tekoon ja kum­mallis­tekni­ikan liit­tymi­in, sen jäl­keen talo tuli auton laval­la tehtaal­ta kaukaa ruot­salais­es­ta kepu­lan­di­as­ta, rul­lat­ti­in paikalle päivässä ja reis­sum­iehet viimeis­te­liv­ät asen­nuk­sen viikos­sa. Pihatyöt tiet­ty jäivät asukkaan har­raste­toimin­naksi, jota riittää.

    Ei sitä oma­toimi­rak­en­tamista niin kan­nat­taisi pelätä!

    1. Tont­tien saat­ta­mi­nen raken­nuskelpoisek­si kos­kee siis sel­l­aisia aluei­ta kuin Jätkäsaari ja kalasa­ta­ma. Niitä ei oikein voi antaa yhden raken­nus­li­ik­keen monop­o­lik­si, vaan kaupun­gin on vas­tat­ta­va koko alueen saat­tamis­es­ta raken­net­tavaan kuntoon.

  54. az, “Helsin­gin seudun” väestönkasvu on eri asia kuin Helsin­gin kaupun­gin väestönkasvu. Helsin­gin väestö ei ole juurikaan kas­vanut sen takia ettei Helsinki­in ole juurikaan raken­net­tu. Nyt on tarkoi­tus rak­en­taa ja pikkuhil­jaa alkaa tul­la jopa jotain valmista. Sen että halu­aako ihmiset niitä asun­to­ja näkee siitä mitä he ovat niistä valmi­ita maksamaan.

  55. Helsin­gin asun­to­jen korkea hin­ta ei ole suo­ra indikaat­tori kaupunki­a­sumisen halut­tavu­ud­es­ta, eikä suo­ra peruste kaupunki­rak­en­teen tiivistämiselle.

    Luul­lak­seni aika moni ihmi­nen on muut­tanut kaupunki­in hyvän työ­paikan perässä, eikä suinkaan sik­si, että halu­aisi asua ker­rostalos­sa (var­masti vas­takkaisi­akin tapauk­sia on). Hyvä palk­ka mah­dol­lis­taa asumisen kalli­is­sa ympäristössä, lieven­tää asum­is­muodon mah­dol­lis­es­ti aiheut­ta­maa tuskaa, ja tar­joil­la ole­va raha nos­taa myös asun­to­jen hin­to­ja. Taloudel­la on tun­netusti taipumus keskit­tyä — ja pääkaupun­gin virkamiehet yms. ja hei­dän rahansa tähän päälle. Helsin­gin asun­to­jen hin­ta hei­jas­taa myös tätä puol­ta, eikä vain ker­rostaloa­sumisen (ja suuren kulu­tus­parati­isin, kult­tuu­ri­tar­jon­nan ym.) ihanuutta.

    Jos korkei­ta hin­to­ja käytetään perus­teena tiivistää kaupunki­raken­net­ta, kai olisi luon­te­vaa rak­en­taa vaikka­pa Eiraan suuria kiv­i­talo­ja niin kauan, että asun­to­jen hin­nat putoa­vat haja-asu­tusaluei­den tasolle. Vai­h­toe­htoinen tapa laskea asun­to­jen hin­taa olisi ohja­ta uudet työ­paikat Helsin­gin ulkop­uolelle. Mut­ta tätä eivät Helsin­gin vas­tu­ulliset toden­näköis­es­ti halua.

    On myös mah­dol­lista vali­ta täysin vas­takkainen strate­gia. Yksi­tyi­nen kansalainen halu­aa nos­taa oman asumisen­sa tason ja näin myös sen hin­nan mah­dol­lisim­man korkealle. Myös kaupun­ki voisi ajatel­la palvel­e­vansa asukkaitaan parhait­en niin, että kaupunkien asun­to­jen hin­tata­so nousee jatku­vasti. Tämä on hyvä indikaat­tori siitä, että kyseinen kaupun­ki on muka­va paik­ka asua. Tähän strate­giaan ei kuu­lu uusien asukkaiden haal­im­i­nen, sil­lä (ainakin suo­ma­lais­ten kuvitel­lul­la per­in­teisel­lä asen­teel­la) naa­purien määrää ja läheisyyt­tä ei halu­ta nos­taa liikaa. Hieno kaupunkiym­päristö ja kau­nis ja rauhalli­nen Töölön­lahti muu­tamien asukkaiden ilona.

  56. Se asun­to­jen hin­to­jen korot­tamis­strate­gia on hyväk­si vain nille joil­la on sitä tuo­h­ta yllin kyllin tai on sel­l­aises­sa elämän­ti­lanteessa että voi vai­h­taa pienem­pään asun­toon. Kaikille muille kuten taval­lisilie per­heel­liselle siitä ei ole muu­ta kuin hait­taa. Esim jos per­heen lap­si halu­aa aikustues­sa muut­taa pois kotoa, (eikä ole onnis­tunut rikas­ta puolisoa iskemään), niin hän ei saa asun­toa han­kit­tua koti­paikkakunnal­taan elleivät van­hem­mat auta taloudel­lis­es­ti, ja mitä kalli­impia asun­not ovat, sitä enem­män joutu­vat van­hem­mat pulit­ta­maan. Sel­l­ais­es­ta kaupungista muut­ta­vat nuoret pois ja jäl­jelle jää vain yli 50:set.

  57. Antti:“Nizzassa kämp­pi­en hin­nat alka­vat jostain 200 000 euron kapi­sista yksiöistä.”

    Kat­so linkki­ni tai linkitse oma.

  58. Vas­taus Rain­er Sil­fver­bergille asun­to­jen hin­to­jen korottamisstratgiasta.

    Kun­nan tulisi kai toimia asukkaiden­sa eduk­si, eli niiden joil­la jo on kun­nas­sa asun­to. Asun­non arvon nousu on pääsään­töis­est heille eduk­si. Myös ympäristön hoito, vaikka­pa Töölön­lah­den puhdis­tus ja ilmaiset asukkaiden käytössä ole­vat veneet ran­nas­sa, ja run­saat ja tilavat puis­tot paran­ta­vat viihtyvyyt­tä, ja näin myös nos­ta­vat asun­to­jen arvoa. Kaupun­ki voisi myön­tää suurem­paa asun­toa kaipaav­ille lisää raken­nu­soikeut­ta, mikä olisi yhden lajin tiivistämistä, mut­ta ehkä siitä jou­tu­isi mak­samaan kun­nalle jonkin ver­ran naa­purei­hin kohdis­tu­van tiivistymishai­tan vuoksi.

    Las­ten asun­toi­hin on van­hem­mil­la ja lap­sil­la käytet­tävis­sä jokin sum­ma rahaa. Olisi mukavaa jos lapset voisi­vat asua mah­dol­lisim­man lähel­lä. Mut­ta jos varaa on, on hyvä että lähel­läkin ole­vat asun­not ovat tasokkai­ta. Jos kun­ta­laiset halu­a­vat, voisi jon­nekin lähistölle rak­en­taa myös halpisas­un­to­ja nuo­ria ja ehkä palveli­joitakin varten. Mut­ta ajan kanssa tämä poli­ti­ik­ka voisi johtaa ympäristön heikken­e­miseen ja asun­to­jen arvon alen­e­miseen. Jos lyhyt etäisyys lap­si­in ei ole kri­it­ti­nen, lapset voisi­vat asua myös halvem­mas­sa naa­purikun­nas­sa, ja näin myöhem­min perit­tävän van­hempi­en asun­non arvo ei alenisi.

    Nyky­is­ten asukkaiden etu voi siis hyvinkin olla asun­to­jen tason ja sitä kaut­ta myös arvon pitämi­nen mah­dol­lisim­man korkealla.

    Asun­toaluei­den ikärakenne kyl­lä vaki­in­tuu ajan kanssa, vaik­ka jos­sain vai­heessa rak­en­tamisen jäl­keen asun­not rak­en­tanut sukupul­vi voikin olla keskimääräistä iäkkäämpää.

    Toki nykyiseen tapaan käteistä rahaa kaipaa­vat asukkaat voivat halu­ta tont­tien­sa puolit­tamista ja myymistä ulkop­uoliselle. Asum­is­mukavu­ut­ta siis vai­hde­taan käteiseen. Kah­den puo­lite­tun asun­non ja ton­tin yhteis­ar­vo voi hyvon ylit­tää yht­enäisen ton­tin ja asun­non arvon. Mut­ta naa­pureille tulee tästä tiivistymishait­taa. Kun­ta­laiset voisi­vat hyvin vali­ta sel­l­aisen lin­jan, että kaikkien edun nimis­sä kenellekään sal­li­ta täl­laisia välistäve­to­ja (koko yhteisön arvon alen­tamista henkilöko­htaisen voiton saavuttamiseksi).

  59. Art­turi suuttui: 

    Markki­noil­ta näkee mitä ihmiset haluu, kos­ka siel­lä ne tekee val­in­to­ja omien bud­jet­tien­sa ja markki­nahin­to­jen puit­teis­sa. Tasan niin mon­ta suo­ma­laista asuu omakoti­talois­sa, kuin näil­lä omakoti­talo­jen hin­noil­la haluaa.

    Poli­ti­ikalla vaikute­taan näi­hin markki­noi­hin. Vaikutet­taes­sa poli­ti­ikalla markki­noi­hin ihmis­ten pref­er­enssit ovat tähdel­listä informaatiota.

  60. Rain­er:

    Se asun­to­jen hin­to­jen korot­tamis­strate­gia on hyväk­si vain nille joil­la on sitä tuo­h­ta yllin kyllin tai on sel­l­aises­sa elämän­ti­lanteessa että voi vai­h­taa pienem­pään asun­toon. Kaikille muille kuten taval­lisilie per­heel­liselle siitä ei ole muu­ta kuin haittaa. 

    Onko tosi­aan noin? San­o­taan, että sin­ul­la on asun­to, jon­ka ostit 200 000 eurol­la velak­si. Asun­to, johon halu­aisit muut­taa on hinnal­taan 300 000 euroa. Sit­ten asun­to­jen hin­nat menevät puoleen. Sin­un asun­tosi myyn­ti­hin­ta on nyt 100 000 ja sen halu­a­masi asun­non hin­ta on 150 000. 

    Sinus­tako tämä on hyvä jut­tu tälle lap­siper­heel­liselle? Minus­ta asia ei ole mitenkään yksinker­tainen, kos­ka hänel­lä on sen 100 000 euron arvoisen asun­non päälle 200 000 euroa velkaa. Jos hän myy asun­ton­sa, hän jää 100 000 miinuk­selle. Hän voi sit­ten toki ostaa sen parem­man asun­non 150 000:lla, mut­ta lop­putu­lok­se­na hänel­lä on 250 000 euroa velkaa ja 150 000 euron arvoinen asun­to. Ok, hänen kuukausit­taiset laina­menot ovat pienem­piä, kos­ka velkaa on 50 000 vähem­män kuin jos hän olisi ostanut sen 300 000 arvoisen asun­non, mut­ta toisaal­ta hänen omaisuuten­sa on tämän hin­nan­laskun vuok­si 100 000 euroa pienempi. 

    Jos tuol­la omaisu­udel­la ei ole mitään väliä (kos­ka se jää kuitenkin seu­raa­van sukupol­ven ilok­si), niin tämä voi olla posi­ti­ivi­nen muu­tos, mut­ta enpä usko kovinkaan mon­en ryhtyvän omis­tusasu­jak­si sil­lä peri­aat­teel­la, että sil­lä, mitä asun­to­lainan mak­samisen jäl­keen on plakkaris­sa, ei ole mitään väliä. 

    Lisäk­si on huomioita­va se, että tämä lap­siper­heelli­nen voi hyvinkin per­iä isoäitin­sä, jol­la on sel­l­ainen kallis asunto. 

    Ai niin, uno­hdin muuten siitä lis­tas­ta korkeista asun­to­jen hin­noista hyö­tyjistä pankit, jot­ka luon­nol­lis­es­ti hyö­tyvät siitä, että lainat ovat iso­ja eivätkä pieniä. Verovähen­nys­ten vuok­si ne asun­tove­lal­liset eivät tästä ole edes niin nyreis­sään kuin oli­si­vat, jos jou­tu­isi­vat itse mak­samaan koko lystin.

  61. En kir­joit­tanut että asun­to­jen hin­to­jen pitäisi tip­pua, tai ainakaan kovin paljon. Jouduin itse viime laman mak­sum­iehek­si kun 80-luvun lopus­sa ost­mas­tani käm­pästäni sain vain 2/3 myy­dessäni sen. Olin onnek­si mak­sanut siihen men­nessä suu­ri­man osan lainas­tani pois mut­ta oli sel­l­aisia paljon jot­ka tip­pui­v­at tyhjän päälle, lähti alta asun­to mut­ta valkaa jäi. Ei, sel­l­aista hal­lit­se­ma­ton­ta rom­ah­dus­ta en haluia mut­ta joka rom­ah­dus­ta on aina enteil­lyt kupla, ja sel­l­aisen kuplaan vaara on ole­mas­sa jos asun­to­ja raken­netaan tat­peeseen näh­den liian vähän. 

    Tarkoi­tan sitä että asun­to­jen hin­to­jen nousu pitäisi saa­da pysäyte­tyk­si tai jar­rutet­tua yleisen inflaa­tion tasolle. 

    Per­in­tö­jen varaan kenenkään ei kan­na­ta laskea yhtään mitään. Iso­van­hem­mat ja omat van­hem­mat kuol­e­vat omia aiko­jaan, jotkut vas­ta myöhem­min kuin per­illi­nen. Osa van­huk­sista törsäävät omaisuuten­sa johonkin muuhun eivätkä jätä lap­silleen mitään.

  62. Koomista keskustelun tässä vai­heessa on että sikäli kun kaavoituk­sel­la Suomes­sa vaikute­taan siihen tehdäänkö omakoti­ta­lo, riv­i­ta­lo vai ker­rosta­lo se on yleen­sä niin päin että pitää tehdä omakoti­ta­lo, esim. rajoituk­set ton­tin raken­nu­soikeu­teen ja asuntomäärään.

  63. az, minus­ta Art­turin point­ti oli se, että ne esite­tyt kyse­lyt eivät ker­ro mitään ihmis­ten todel­li­sista pref­er­ens­seistä, kos­ka siinä ei mitenkään pain­ote­ta eri vai­h­toe­hto­jen kus­tan­nuk­sia. Vaik­ka niis­sä on hitusen “halu­atko ome­nan vai appel­si­inin” ‑tyyp­pistä kysymys­tä, ne ovat ennen kaikkea, “halu­atko enem­män vai vähem­män” ‑kyse­ly­itä. Enem­män = kallis omakoti­ta­lo, vähem­män = hal­pa kerrostaloasunto.

  64. az:

    Vaikutet­taes­sa poli­ti­ikalla markki­noi­hin ihmis­ten pref­er­enssit ovat tähdel­listä informaatiota.

    No on ne toki tähdel­listä infoo, että tietää, että mitä kaik­kee jen­gi yrit­tää mak­sat­taa veronmaksajilla.

    Et joo suurin osa suo­ma­lai­sista haluu asua omakoti­talos­sa muiden rahoil­la. Tämä on aika hyvä syy vas­tus­taa kaikkea omakoti­taloa­sumisen suosimista, kun sitä luul­tavasti jo nyt suosi­taan ihan liikaa.

    Mun mielestä rentseekingiä ei nyt mitenkään eri­tyis­es­ti pidä rohkaista.

  65. Noil­la helsinkiläisil­lä tun­tuu ole­van kum­ma harha. Kaikil­la pitäisi olla hyvät yhtey­det nimeno­maan Helsin­gin keskus­taan. En minä ainakaan sinne väl­itä men­nä. Työ­paik­ka ja kau­pat ovat onnek­si muualla.

  66. No tuos­sa nyt olisi tärkeä tieto se, kuin­ka paljon se omakoti­ta­lo “pel­lol­la” (lainat­en Osmon käsit­teistöä) mak­saa siihen lap­siper­heelle riit­tävään ker­rostaloa­sun­toon ver­rat­tuna. Lap­siper­heet ne ovat pääosin niitä omakoti­talosta haaveile­via (eli kun kaik­ista 56%, niin lap­siper­heel­li­sistä vielä paljon enem­män). Tuskin ver­tailua siis yksiön ja omakoti­talon välil­lä tehdään.

    Myön­nän auli­isti, että en ole asun­tomarkki­noiden erikois­tun­ti­ja, mut­ta epäi­lyk­seni on, ettei tuo omakoti­ta­lo pel­lol­la niin paljon kalli­impi ole kuin nyt tun­nu­taan ajateltavan.

    Ehkä joku asi­as­ta tietävä valaisee meitä, ettei tarvitse pysyä olet­ta­mustemme varassa.

  67. Juho Laatu: ” On myös mah­dol­lista vali­ta täysin vas­takkainen strate­gia. Yksi­tyi­nen kansalainen halu­aa nos­taa oman asumisen­sa tason ja näin myös sen hin­nan mah­dol­lisim­man korkealle. Myös kaupun­ki voisi ajatel­la palvel­e­vansa asukkaitaan parhait­en niin, että kaupunkien asun­to­jen hin­tata­so nousee jatku­vasti. Tämä on hyvä indikaat­tori siitä, että kyseinen kaupun­ki on muka­va paik­ka asua. Tähän strate­giaan ei kuu­lu uusien asukkaiden haal­im­i­nen, sil­lä (ainakin suo­ma­lais­ten kuvitel­lul­la per­in­teisel­lä asen­teel­la) naa­purien määrää ja läheisyyt­tä ei halu­ta nos­taa liikaa. Hieno kaupunkiym­päristö ja kau­nis ja rauhalli­nen Töölön­lahti muu­tamien asukkaiden ilona”

    Täl­laisia kaupunke­ja ei Suomen kaltaiseen maa­han nykyisen elinkeino­rak­en­teen val­lites­sa mah­du kovin mon­ta. Ne jot­ka tiedän ovat hyvin pieniä, nimit­täin Kau­ni­ainen ja Maar­i­an­ham­i­na ja niitä yhdis­tää se että ne hyö­dyn­tävät maanti­eteel­listä sijain­ti­aan ja fyy­sistä pienu­ut­taan, toimi­vat veroparati­i­seina ja siten voivat säädel­lä asukas­raken­net­tqaan van­ho­jen asukkaiden eduk­si. Olisi alen­tavaa väit­tää niitä edes repub­likaanikaupungeik­si. Se tarkoit­taa täysin eri asiaa. 

    Pääkaupun­ki Helsingillä ei mis­sään nimessä ole varaa toimia niin, eikä Espoos­ta jol­la on 250.000 asukas­ta joka yhteiskun­talu­okas­ta hajal­laan joka puolel­la ole sel­l­aisek­si myöskään.

    Jos Suomen elinkeino­rakenne joskus muut­tuu sel­l­aisek­si että suurin osa suo­ma­lai­sista ei tarvitse tehdä todel­lista työtä ollenkaan, ja Suo­mi jostain syistä vauras­tu­isi naa­puri­maitaan paljon nopeam­min ja se vau­raus olisi pysyvää, eli Suomes­ta tulisi ikäänkuin toinen Sveit­si, niin ehkä sil­loin meil­lä on jokin iso sen tapainen kaupunki.

  68. Seppo3: “Noil­la helsinkiläisil­lä tun­tuu ole­van kum­ma harha. Kaikil­la pitäisi olla hyvät yhtey­det nimeno­maan Helsin­gin keskus­taan. En minä ainakaan sinne väl­itä men­nä. Työ­paik­ka ja kau­pat ovat onnek­si muualla.”

    Vaa­timuk­set toimivista joukkoli­iken­ney­hteyk­sistä Helsin­gin keskus­taan johtu­vat siitä että joukkoli­iken­teen suurku­lut­ta­jat eli nuoret sinkut ja vähän van­hem­matkin käyvät nimeno­maan siel­lä huvit­tele­mas­sa iltaisin. Ilman toimi­vaa joukkoli­iken­net­tä huvit­telu ei oikein onnis­tu ellei promiller­a­jo­ja ruka­ta kun­nol­la. Ylöspäin.

  69. az : “No tuos­sa nyt olisi tärkeä tieto se, kuin­ka paljon se omakoti­ta­lo “pel­lol­la” (lainat­en Osmon käsit­teistöä) mak­saa siihen lap­siper­heelle riit­tävään ker­rostaloa­sun­toon verrattuna. ”

    Se omakoti­talos­sa asum­i­nen mak­saa vähin­tään yhden auton käyt­tö- ja pääo­maku­lu­jen ver­ran enem­män. Ker­ros- tai tiivi­im­män alueen ritvi­talos­sa asu­va per­he pär­jää useim­miten yhdel­lä auto­la kun toinen van­hemista, usein molem­matkin voivat käyt­tää joukkoli­iken­net­tä työ­matkoilaan, ainakin kun lapset ovat tarhaiän ohit­ta­neet. Kaukana asu­val­la omakotiper­heel­lä on olta­va kak­si autoa, ja kus­tanuk­sia ei lisää pelkkä auton osto­hin­ta vaan myös polt­toaine, vaku­u­tuk­set, huol­lot, kor­jauk­set, pääo­maku­lut, arvonalen­nus jne. 500 € /kk vähin­tään tulee omakoti­talos­sa asumiselle lisähin­taa autoiluku­lu­jen muodossa.

  70. Seppo3:

    Noil­la helsinkiläisil­lä tun­tuu ole­van kum­ma harha. Kaikil­la pitäisi olla hyvät yhtey­det nimeno­maan Helsin­gin keskus­taan. En minä ainakaan sinne väl­itä men­nä. Työ­paik­ka ja kau­pat ovat onnek­si muualla.

    Jos kehyskun­nat kas­vaa miten sat­tuu pitkin pel­to­ja niin se on jatkos­sa ihan sama minne Kehä III sisäpuolelle olet menos­sa niin se on autol­la tuskaisaa. Itseasi­as­sa keskus­taan ajami­nen saat­taa jatkos­sa olla hyvinkin helpom­paa kuin poikit­tain kehällä.

    Ennustet­ta voi ihme­tel­lä kar­tas­ta http://2.bp.blogspot.com/_Kdypn8bF0HQ/TUq7TI3Na9I/AAAAAAAAAFg/X9Wr7LZgaL4/s1600/liikennetilanne2017.jpg Oranssi on hidas, punainen hitaampi ja mus­ta on parkkipaik­ka. Ain­oa vihreä vii­va on Kehä II johon ei ole varaa ja Öster­sun­domin rak­en­t­a­mi­nen tukki­nee tuon Por­voon­väylän. Ja tuo sisältää ne yhteen­sä lähem­mäs mil­jardin paran­nuk­set kehäteille.

  71. az:

    Myön­nän auli­isti, että en ole asun­tomarkki­noiden erikois­tun­ti­ja, mut­ta epäi­lyk­seni on, ettei tuo omakoti­ta­lo pel­lol­la niin paljon kalli­impi ole kuin nyt tun­nu­taan ajateltavan. 

    Jos vain 17% halu­aa asua ker­rostalos­sa ja silti siel­lä asuu paljon enem­män (ainakin pääkaupunkiseudul­la), niin eikö tämä ker­ro siitä, että ain­oa syy, mik­si ihmiset eivät asu niis­sä omakoti­talois­sa, on se, että se olisi niin kallista, ettei heil­lä ole siihen varaa? Eivät kai ihmiset niin tyh­miä ole, että val­it­si­si­vat asuin­muodok­seen sen, jos­ta tykkäävät vähiten, vaikkeivät siinä edes säästäisi rahaa.

    Lisäk­si on minus­ta varsin itses­tään­selvää, että jos tärkein hin­to­ja ylöspäin työn­tävä voima on se, ettei ole tarpeek­si kaavoitet­tua maa­ta, niin halvin tapa päästä asumaan, on se, että asuu talos­sa, joka ei juuri maa­ta tarvitse, eli siis kerrostalossa.

  72. Kiitos Rain­er.

    Var­maankin löy­tyy viral­lista selvi­tys­tä, jos joku tietäisi linka­ta. Itse en lyhyel­lä etsimisel­lä löytänyt tyy­dyt­tävää. Omakoti­taloa­sum­i­nen mak­saa muu­ta­man satasen enem­män kuukaudessa kuin omis­tusasum­i­nen ker­rostalos­sa kuu­lostaa uskottavalta.

    Mon­elle päätöstä tehtäessä kyn­nyskysymys lie­nee kuitenkin osto­hin­ta. Varsinkin Helsingis­sä ker­rostaloa­sun­to­jen hin­nat ovat niin korkealle kohon­nei­ta, että omakoti­ta­lo pel­lol­ta voinee löy­tyä halvemmalla.

    Mik­seivät myös työ­paikat voisi osin muut­taa lähem­mäk­si syn­tyviä lähiöitä.
    Pitäisi siten tietää tarkem­min kuin­ka työ­mat­ka-aikaa las­ke­taan. Nyt ja tule­vaisu­udessa. Kiin­topiste ei ole vain Helsin­gin keskus­ta, eikä kehä­tien­var­si mut­ta var­masti näitäkin on joku laskenut suurem­pana kokonaisuutena.

    Entä mah­dol­lis­es­ti alem­pi kun­nal­lisvero, onko se osa laskel­maa? Ainakin Turun seudul­la moni työikäi­nen tun­tu­isi äänestävän tämän puolesta.

  73. Samuli,

    Eikö tuos­sa kysyn­nän ohes­sa vaiku­ta myös tar­jon­ta ja tar­jon­taan on vaiku­tus­ta poli­ti­ikalla. Tar­jon­taan on myös vaiku­tus­ta tuot­ta­jien tiedol­la poten­ti­aalis­es­ta kysyn­nästä. Tämän joh­dosta­han kaik­ki mah­dol­liset fir­mat tuot­ta­vat eri­laisia kyse­ly­itä kohderyh­milleen tai ajatel­luille kohderyhmille.
    Luvut 56% ja 17% ovat sikäli merk­i­tyk­sel­lisiä, että ne ker­tonevat siitä, että JOS riit­tävän huokeaa omakoti­taloa­su­tus­ta saadaan tuotet­tua, niin sille löy­tyy keskilu­okas­ta val­ta­va määrä kysyn­tää. Jos luvut oli­si­vat tois­in­päin, niin “nur­mi­järveläisen” vision voisi saman tien kuopata.

    Nyt ainakin tiedämme, että hyvin mon­en haaveessa on tämä keskusta­lainen unel­ma asumis­es­ta, vaik­ka siihen ei juuri olisikaan riit­tävää tar­jon­taa tai sen hin­ta olisi mon­elle vielä liian korkea. Mikä saat­taa muut­tua esimerkik­si jos asun­to­jen hin­nat laske­vat, suo­ma­laiset vauras­tu­vat, tai joku fir­ma kek­sii tuot­taa näitä asun­to­ja halvem­mal­la ja veron­mak­sajia houkut­tel­e­va kun­ta esimerkik­si jakaa tont­te­ja puoli-ilmaiseksi.

    Heille kaikille tuo luku 56% on mitä tähdel­lis­in­tä infor­maa­tio­ta. En nyt täysin ymmär­rä siihen tart­tumista. Kyse on kuitenkin suh­teel­lisen real­is­tis­es­ta haaveesta ei huvi­las­ta Bahamalla.

  74. Rain­er Sil­fver­berg kir­joit­ti: “Täl­laisia kaupunke­ja ei Suomen kaltaiseen maa­han nykyisen elinkeino­rak­en­teen val­lites­sa mah­du kovin monta.”

    Ei-tiivistävää poli­ti­ikkaa joutu­vat mon­et muut­to­tap­piokun­nat nou­dat­ta­maan melkein pakos­ta. Tiivistymi­nen on lähin­nä muut­tovoit­tokun­tien ongel­ma. Ei tarvitse olla rikas ollak­seen tässä mielessä kaupunki­laisille asum­isväljyyt­tä tar­joa­va “repub­likaanikaupun­ki”.

    “Pääkaupun­ki Helsingillä ei mis­sään nimessä ole varaa toimia niin, eikä Espoos­ta jol­la on 250.000 asukas­ta joka yhteiskun­talu­okas­ta hajal­laan joka puolel­la ole sel­l­aisek­si myöskään.”

    Helsin­ki on rikas, joten kai sil­lä olisi mah­dol­lisu­us olla myös tiivistämät­tä raken­net­taan. Eivät uudet työ­paikat ja uudet asun­not liene mikään taloudelli­nen pakko Helsingille. Espoo onkin ollut rajoite­tusti täl­lä lin­jal­la kaavoit­taes­saan paljon edes lievästi väljiä omakotialueita.

    Useim­mat Suomen kasvukeskuk­set haali­vat uusia asukkai­ta niin paljon kuin mah­dolista. Mut­ta niis­säkin voi olla väljiä aluei­ta, joil­la ei lisäraken­neta. En tiedä tarkkaan onko Helsingis­sä sel­l­aisia (Kuu­sisaari? Kaivopuis­to? Eira?…).

    Jos etsitään väljiä ja rikkai­ta täl­laista poli­ti­ikkaa nou­dat­tavia aluei­ta, suo­jel­luista alueista voisi löy­tyä täl­laisia — esimerkkinä vaikka­pa Turun Ruissa­lo. Helsingis­säkin Suomen­lin­nan voisi tulki­ta täl­laisek­si (rikkaille asukkailleen hyvää elämää ja tilaa tar­joavak­si alueeksi).

    Maaseudul­la on tietenkin paljon tämän poli­ti­ikan mukaista tilaa, jota rikkaatkin voivat hyö­dyn­tää, vaik­ka kaik­ki naa­pu­rit eivät olekaan rikkaita.

  75. az, en edelleenkään ymmär­rä, mitä sen haaveen, että etenkin lap­siper­heestä olisi kiva asua omakoti­talos­sa, selvit­tämis­es­tä hyödymme. Onko joku jos­sain väit­tänyt jotain päinvastaista? 

    Ai niin, ja tietenkään nois­sa kysymyk­sis­sä on sen hin­nan lisäk­si uno­hdet­tu muut tek­i­jät kuten se, että joukkoli­iken­teen rak­en­t­a­mi­nen ja yleis­es­ti tiivis kaupunki­rak­en­t­a­mi­nen, joka mah­dol­lis­taa sen, että palve­lut ja työ­paikat ovat lähel­lä ihmisiä, on helpom­paa, kun ihmiset asu­vat ker­rostalois­sa omakoti­talo­jen sijaan. 

    Oikeas­t­aan tuol­lainen täysin kaikesta irral­laan kyse­ly ker­too vain sen, että ihmi­sistä olisi kiva asua omakoti­talos­sa, jos kaik­ki muut asu­isi­vat ker­rostalois­sa (ja siten he saavut­taisi­vat tiivi­in kaupunki­a­sumisen edut, esim. sen, mis­tä Rain­er kir­joit­ti) ja lisäk­si hom­ma ei mak­saisi heille yhtään enem­pää kuin ker­rostaloa­sum­i­nen. Ker­ro min­ulle, mitä ihmettä täl­lä tiedol­la teemme? 

    Tuolle voi olla jotain käyt­töä jos­sain hor­nan tuutis­sa, jos­sa tilaa on vaik­ka kuin­ka, eikä kukaan edes unel­moi toimi­vas­ta joukkoli­iken­teestä. Kyse­ly pois­sul­kee sen, että tuos­sakin tapauk­ses­sa kan­nat­taisi rak­en­taa ker­rostalo­ja. Jee! (Tai ihan ehdot­tomasti se ei sitäkään pois­sul­je, jos itse ker­rostalon rak­en­t­a­mi­nen on asun­toneliötä kohden halvempaa).

    1. Ihmis­ten todel­lisia pref­er­ensse­jä mitataan parhait­en asun­tomarkki­noil­la, mis­tä mak­se­taan ja kuin­ka paljon. Ne osoit­ta­vat selvästi, että kan­takaupun­gin ker­rostalois­sa halu­aisi asua suurem­pi osa ihmi­sistä kuin tähän asun­tokan­taan mah­tuu asumaan. Sil­lä tiedol­la, halu­aako kan­takaupungis­sa asua 200 000 ihmistä, kak­si miljoon­aa vai viisi miljoon­aa, me emme tee mitään, kos­ka niin paljon ei mah­du. Sen sijaan tiedämme, että kan­takaupunkia on liian vähän.
      Senkin ti4edämme, et5tä eris­te­lyl­lä ker­rostaloalueel­la jos­sain huono­jen liiken­ney­hteyk­sien var­rel­la ei ylipään­sä halu­ta asua. Sel­l­aista ei kan­na­ta rak­en­taa lisää.
      Tiedämme myös, että ne, jot­ka halu­a­vat asua omakoti­talos­sa, eivät arvos­ta kuitenkaan pitk­iä etäisyyk­siä eivätkä huono­ja palvelua vaan asu­isi­vat mielu­um­min omako­tat­alos­sa jos­sain järkevässä paikas­sa. Sel­l­ais­takin asum­ista kanat­g­taa tuot­taa lisää, mut­ta tämä on kaavoituk­selle haaste.
      Helsin­gin asuntoalueist6a enem­mistö on varat­tu pien­taloille, mut­ta pien­talo­jen osu­us Helsin­gin asun­tokan­nas­ta ei ole lähel­läkään puol­ta, kos­ka pien­taloa­sum­i­nen vie niin vietävästi tilaa.

  76. O.S. kir­joit­ti: “Ihmis­ten todel­lisia pref­er­ensse­jä mitataan parhait­en asun­tomarkki­noil­la, mis­tä mak­se­taan ja kuin­ka paljon.”

    Rahaa voi pitää rehellisenä pref­er­enssien mit­ta­ri­na. Mut­ta hin­tata­sol­la mitataan myös mui­ta asioi­ta kuin asuinympäristön viihty­isyyt­tä. Ääri­ta­pauk­ses­sa joku joutuu muut­ta­maan työ­paikan saadak­seen jollekin itselleen hyvinkin epämieluisalle asuinalueelle, asun­toon johon on juuri ja juuri varaa. Joku siis halu­aa hyvän työ­paikan ja on halukas tai pakotet­tu mak­samaan siitä (ympäristöstä viis). Myös muu­ta­man min­uutin mat­ka hyvä­palkkaisten työ­paikoille nos­taa asun­non hin­nan korkealle, ympäristön viihty­isyy­destä riip­pumat­ta. Pitää siis tehdä selväk­si mitataanko halua asua ker­rostalos­sa vai asuinalueen muista syistä johtu­vaa kysyntää.

    1. Juho Laatu:
      Työ­paikan perässä voi joutua muut­ta­maan Kuh­mos­ta Helsinki­in, eikä Helsin­gin korkeampi hin­tata­so osoi­ta, että halu­aa asua mielu­um­min Helsingis­sä kuin
      Kuhmossa.
      Mut­ta jos Helsin­gin seudun sisäl­lä mak­saa asun­nos­ta enem­män Töölössä kuin Por­nai­sis­sa, se osoit­taa, että asuu mielu­um­min Töölössä kuin Por­nai­sis­sa. Vas­taväite vaatisi aika hyvät perustelut

  77. Pien­taloa­sum­i­nenkin voi olla varsin tiivistä. Tai riip­puu siitä, mitä ymmär­retään pien­talol­la. Googlen Street Viewistä ja satel­li­it­tiku­vas­ta näkee hienos­ti, miten esimerkik­si Lon­toos­sa town­house-tyyp­pi­sis­sä kak­si- tai kolmik­er­roksi­sis­sa “riv­i­talois­sa” asu­taan hyvin tiheässä mut­ta kuitenkin niin, että jokaisel­la on oma takapi­ha (joka on muureil­la tai korkeil­la aidoil­la erotet­tu naa­pureista kolmel­la sivul­la) ja oma rauha. Täl­laisia aluei­ta löy­tyy läh­es jokaisen vähän etääm­mäl­lä Lon­toon ytimestä ole­van rautatiease­man ympäristöstä.

    Täl­lainen kom­pro­mis­si mah­dol­lis­taa melko omakoti­talo­maisen asumisen joukkoli­iken­ney­hteyk­sien lähistöl­lä paljon use­am­malle kuin meikäläistyyliset isol­la ton­til­la varuste­tut mata­lat omakoti­talot tai edes rivitalot.

    Minus­ta myös jotain tämän tapaista pitäisi yrit­tää saa­da aikaan hyvien kulkuy­hteyk­sien äärelle. Toki myös ker­rostalo­ja täy­tyy kaavoit­taa siel­lä mis­sä tont­ti­maas­ta on todel­li­nen pula.

  78. Kir­joi­tat, että pien­taloa­sum­i­nen vie niin vietävästi tilaa. 

    Olen aiem­minkin ker­tonut Espoon Lau­rin­lahdes­ta, joka oli kaavoitet­tu ker­rostaloalueek­si Kiven­lah­den malli­in. Alueen asukkaat nousi­vat kuitenkin vas­taran­taan ja halu­si­vat pien­taloalueen. Siihen suos­tut­ti­in ehdol­la, että tehokku­us pysyy samana.

    Kan­nat­taa käy­dä kat­so­mas­sa, miten hieno alue täl­lä taval­la saati­in. Lau­rin­lahdessa edelleen asu­va, Temp­peli­aukion kirkon suun­nitel­lut arkkite­hti Suo­ma­lainen ja esimerkik­si at Ilk­ka Salo ovat piirtäneet upei­ta, pie­nil­lä ton­teil­la ole­via talo­ja. Vaik­ka on paikoin tiheää, on silti vehreää ja vihreää.

  79. O.S. koir­joit­ti: “Mut­ta jos Helsin­gin seudun sisäl­lä mak­saa asun­nos­ta enem­män Töölössä kuin Por­nai­sis­sa, se osoit­taa, että asuu mielu­um­min Töölössä kuin Pornaisissa.”

    Taval­laan. Töölöstä on lyhyt mat­ka eduskun­tat­alolle. Sik­si eri­tyis­es­ti Por­nais­lais­es­ta elämän­tavas­ta pitävä kepulimus kansane­dus­ta­ja halu­aa mak­saa Töölöläis­es­tä kak­sios­ta korkeam­man hin­nan (kansane­dus­ta­jal­la on varaa tähän) kuin mukavas­ta Por­nais­ten omakoti­talosta. Kepulimus viet­tää Töölön kak­sios­sa vain lyhy­itä yksinäisiä öitä työvi­ikol­la, mut­ta rahaa kak­sios­sa on kiin­ni paljon. Ja kepulimus halu­aa tuon kak­sion, sil­lä siitä käsin töi­den teko onnis­tuu hyvin. Mut­ta mielu­um­min hän asu­isi Por­nai­sis­sa — ja muut­taisi heti sinne, jos vain työ­paik­ka siir­ty­isi sinne.

  80. Osmo:

    “Ihmis­ten todel­lisia pref­er­ensse­jä mitataan parhait­en asun­tomarkki­noil­la, mis­tä mak­se­taan ja kuin­ka paljon. Ne osoit­ta­vat selvästi, että kan­takaupun­gin ker­rostalois­sa halu­aisi asua suurem­pi osa ihmi­sistä kuin tähän asun­tokan­taan mah­tuu asumaan.”

    Myös raken­nus­li­ikkei­den ja kiin­teistösi­joit­ta­jien pref­er­ensse­jä mitataan asun­tomarkki­noil­la. Ne osoit­ta­vat selvästi , ettei Helsin­gin kan­takaupunki­in kan­na­ta rak­en­taa nyky­istä vähem­män katet­ta tuot­tavia asuntoja.

    Helsin­gin raken­nus­markki­noille pyrkii jatku­vasti uusia toim­i­joi­ta, keskikokoisia raken­nus­li­ikkeitä ja pääomit­ta­jia. Ne otta­vat sään­nön­mukaises­ti nokki­in­sa kil­pailus­sa tai pal­jas­tu­vat har­maan talouden ketkuik­si eli eivät pär­jää kil­pailus­sa suurille yhtiöille. Suuret raken­nus­li­ik­keet tuot­ta­vat pörssiy­htiöik­si ihan tavan­mukaisia 10–15% kat­tei­ta, joista suuri osa tulee ulko­mail­ta. Suo­ma­laiset pankit ovat maltil­lisia ja hyvä­maineisia rahoit­ta­jia jot­ka vaa­ti­vat 15–20% omaa pääo­maa rahoitettaviltaan.

    Jos Helsinki­in rak­en­t­a­mi­nen tuot­taa ihan taval­lisia kat­tei­ta, ehkä onkin niin ettei halvem­mal­la kan­na­ta rak­en­taa, vaan mielu­um­min odot­taa raken­nu­soikeu­den tuot­to-odotuk­sen nousua. Vas­taväite vaatii aika hyvät perustelut.

    1. lasse:
      Vas­taväit­teek­si kel­paa se, että raken­nu­soikeu­den omis­taa kaupun­ki, asun­not tuote­taan suurelta osin Hitas-asun­toina ja ton­tin­va­rauk­sen menet­tää, ellei raken­nus­ta ala määräaikaan men­nessä syntyä.
      Jop­tain vikaa kil­pailu­olo­suhteis­sa silti selvästi on.

  81. LRA:n kom­ment­ti­in täy­den­nyk­sek­si: kävelkää joskus Granis­sa. Se on Suomen toisek­si tiheit­en asut­tu kun­ta. Mut­ta ei siel­lä hirveästi ker­rostalo­ja tarvi­ta, vaik­ka ase­man vier­essä niitä rumiluk­sia muu­ta­ma onkin. Etupäässä alue on viihty­isiä pien­talo­ja. Mielestäni kivan näköistä (YMMV). Käve­len mielel­läni ihan vain kat­se­le­mas­sa, vaik­ka en siel­lä asukaan, ja minus­ta tuon­tyyp­pistä rak­en­tamista ja kaavoitus­ta saisi olla enemmänkin.

  82. Omakoti­taloil­lakin saa tiivistä asum­ista ja kyl­lähän niitä Helsinki­in kaavoite­taan. KG kaupunki­ta­lo, tiivismatala.

  83. Samuli,

    Uskoisin, että tässä keskustelus­sa on koko ajan ollut täysin selvää, että niiden omakoti­talo­jen täy­tyy olla tarpeek­si lähel­lä palvelu­ja ja suju­vien yhteyk­sien päässä ja sehän tuon prob­lemati­ikan juuri synnyttää.

    Eihän ongel­maa muuten olisi, sil­lä maaseudul­ta saa omakoti­talon suh­teel­lisen hal­val­la. Yhden asun­non­va­i­h­don voin antaa esimerkkinä, jos­sa vuon­na 1986 raken­netus­ta vajaan 300 m² korkeata­sois­es­ta ja moit­teet­tomas­sa kun­nos­sa olev­as­ta omakoti­talosta 7000 m² ton­til­la sai vain reilun puo­let siitä, mitä 90 m² ker­rostalos­sa lähel­lä Turun keskus­taa oli hinnaltaan.

    Kaikille on var­masti selvää, että etäisyy­det ja kulkuy­htey­det ovat kysymyk­sen ytimessä eivätkä siitä irrallaan.

    Sen täh­den­hän juuri kysymys on paljon myös poli­ti­ikan kysymys eikä vain markki­noiden. Esimerkik­si kulkuy­htey­det niille pk-seudun lähelle oleville raken­ne­tu­ille ja rak­en­ta­mat­tomille pelloille.

    Jos niihin yhteyk­si­in päätetään olla panos­ta­mat­ta, niin toki moni sil­loin ottaa mielu­um­min sen ker­rostaloa­sun­non Töölöstä kuin omakoti­talon jostain eris­te­tys­tä umpiosta.

    Mut­ta tieto siitä, että jos kulkuy­htey­det toimi­si­vat, niin suo­ma­laiset ottaisi­vat sen omakoti­talon edelleen paljon mielu­um­m­min, on yhä hyvin rel­e­vant­tia tietoa. Sikäli kun poli­ti­ikan yht­enä keskeisenä tarkoituk­se­na on pyrk­iä edesaut­ta­maan sel­l­aisen yhteiskun­nan rak­en­tamista, mil­laista kansalaiset toivovat.

  84. az:

    Sen täh­den­hän juuri kysymys on paljon myös poli­ti­ikan kysymys eikä vain markki­noiden. Esimerkik­si kulkuy­htey­det niille pk-seudun lähelle oleville raken­ne­tu­ille ja rak­en­ta­mat­tomille pelloille.

    Jos niihin yhteyk­si­in päätetään olla panos­ta­mat­ta, niin toki moni sil­loin ottaa mielu­um­min sen ker­rostaloa­sun­non Töölöstä kuin omakoti­talon jostain eris­te­tys­tä umpiosta.

    Mut­ta tieto siitä, että jos kulkuy­htey­det toimi­si­vat, niin suo­ma­laiset ottaisi­vat sen omakoti­talon edelleen paljon mielu­um­m­min, on yhä hyvin rel­e­vant­tia tietoa. Sikäli kun poli­ti­ikan yht­enä keskeisenä tarkoituk­se­na on pyrk­iä edesaut­ta­maan sel­l­aisen yhteiskun­nan rak­en­tamista, mil­laista kansalaiset toivovat.

    Ote­taan se case Öster­sun­dom. Arvataan että kaikki­nen­sa liiken­ney­htey­det mak­sanevat noin puoli­toista mil­jar­dia euroa, jos­ta metro on puolet.

    Pelkkiä omakoti­talo­ja saisi ahdet­tua alueelle ehkä 10 000. Tuos­ta tulee 150 000 per talo pelk­istä liiken­ney­hteyk­sistä. Jos ton­tin­o­mis­ta­ja on valmis mak­samaan tuon niin en näe asi­as­sa ongelmaa.

    Suu­ru­us­lu­okkana sanois­in että tuo on suur­in­pi­irtein sama joka paikas­sa pidem­pi­en etäisyyk­sien päässä. Vaik­ka ei olisi metroa niin kah­den auton talouk­sil­la motar­itkin mak­saa kyl­lä tuon, enem­mänkin. Autoväylät voi tehdä halvem­mal­lakin, mut­ta ne ovat sit­ten hitaampia. Rataa voisi kyl­lä tehdä halvem­mal­lakin ilman että todel­li­sista nopeuk­sista joudu­taan juurikaan tin­kimään, mut­ta tätä ei taas oikein halu­ta tai osa­ta. Tosin ihan oikea 100+km/h rata kyl­lä mak­saa, ja tuo on se mitä pitkil­lä etäisyyk­sil­lä (+20km) tarvitaan.

    Lyhyesti san­ot­tuna, meil­lä on var­masti kysyn­tää omakoti­talo­ton­teille nopei­den väylien var­sil­la jot­ka joku muu mak­saa. Muiden rahoille yleen­sä on.

  85. az
    “Mut­ta tieto siitä, että jos kulkuy­htey­det toimi­si­vat, niin suo­ma­laiset ottaisi­vat sen omakoti­talon edelleen paljon mieluummmin”

    Arvatenkin halu tipah­taisi aika rankasti, jos jou­tu­isi itse kus­tan­ta­maan nuo kulkuyhteydet.

  86. Yhteyk­siä on hie­man keinotekoista laskea asianomaisille hyö­tyjille könt­tä­sum­mana, kos­ka niistä oletet­tavasti hyödytään paljon pidem­pään (huoltokus­tan­nuk­set huomioiden). Ne ovat yhteiskunnal­ta hyvin pitkän aikavälin investointeja.

    Sikäli jos vastapoolis­sa ovat ihmis­ten asum­is­pref­er­enssit niin niille annet­tavaa arvoa ei pitäisi huomioi­da vain tässä het­kessä vaan pitkälle tule­vaisu­u­teen. Kulkuy­heyk­sistä hyö­tyvät asu­jat ehtivät vai­h­tua mon­een kertaan.

    Lisäk­si omako­ti­a­sumisen kulkuy­hteyk­sien kus­tan­nuk­sia rel­e­vantimpi tieto on sen ver­tau­tu­mi­nen muun­laisen asumisen kulkuy­hteyk­sien kustannuksiin.

  87. tpyy­lu­o­ma:
    >Pelkkiä omakoti­talo­ja saisi ahdet­tua alueelle ehkä
    >10 000. Tuos­ta tulee 150 000 per talo pelkistä
    >liiken­ney­hteyk­sistä. Jos ton­tin­o­mis­ta­ja on valmis
    >mak­samaan tuon niin en näe asi­as­sa ongelmaa.

    Ja ker­rostalois­sa sinne saa ahdet­tua enin­tään 30 000 asukas­ta ( http://www.vihrealanka.fi/uutiset/vihre%C3%A4t-%C3%B6stersundomiin-mahtuu-vain-30–000-helsinkil%C3%A4ist%C3%A4 ).

    Eli ovatko he valmi­ita mak­samaan 50 000 euroa per asukas, eli jotakuinkin saman ver­ran kuin omakoti­taloa­sukkaatkin per asunto?

  88. Tpyy­lu­o­man mukaan henkilölle, joka halu­aa asua omakoti­talos­sa Öster­sun­domis­sa, lätkäistään liiken­ney­hteyk­sien rak­en­tamis­es­ta mak­su. Jos taas asuu ker­rostalos­sa, niin ei tule mak­sua, vaik­ka yhtey­det raken­netaan. En kyl­lä käsitä aja­tus­ta. En ole kuul­lut, että kunta/valtio olisi laskut­tanut ketään vas­taavasti. Toki maaseudul­la jotkut asu­jat ovat raken­nelleet omia talo/mökkiteitään itse ja pitävät huol­ta teistään tien hoitokun­tien kaut­ta, mut­ta se on mielestäni eri jut­tu. Jos sinne tulisi se 10000 omakoti­taloa, niin ei sinne kan­na­ta metroa rak­en­taa. Kun­non tiet Por­voon moot­tori­tielle ja se riit­täköön. Ihmiset varautukoot hitaampi­in matkoi­hin. Por­ras­tus­ta työaikoi­hin ja etä­työsken­te­lyä lisää. Työ­paikko­ja sinne myös. Eiköhän noi­ta vai­h­toe­hto­ja löy­dy. Miten olisi kun­nan vero­tu­lot 10000 omakoti­taloa asukkaineen/30000 asukas­ta kerrostaloissa?

  89. Taipale

    Ja ker­rostalois­sa sinne saa ahdet­tua enin­tään 30 000 asukasta

    Tuo on siis Vihrei­den kan­ta asi­aan. Viralli­nen tavoite lie­nee pikem­minkin 40 000 — 50 000. Saa tuon tehtyä ihan tiivis­mata­lal­lakin, ongel­ma on vaan se että tuon tai edes sen pienem­män määrän sijoit­ta­mi­nen jotenkin käve­ly­matkan päähän kolmes­ta metroase­mas­ta on koko­lail­la han­kalaa. Ja sit­ten kun se joukkoli­ikenne palvelee huonos­ti niin saadaanki­in lisää auto­ja joil­la pitää rak­en­taa teitä…

    Eli ovatko he valmi­ita mak­samaan 50 000 euroa per asukas, eli jotakuinkin saman ver­ran kuin omakoti­taloa­sukkaatkin per asunto?

    Tuskin kumpikaan on, tosin yo. syistä lie­nee vähän vähem­män per ker­rostaloa­sun­to. Olen sen jo jokusen ker­ran sanonut että Ösun­dom ei ole nyky­su­un­nitelmil­la kus­tan­nus­re­al­isti­nen, omakoti­taloil­la se on vaan vielä vähän vähem­män sitä.

  90. az:

    Yhteyk­siä on hie­man keinotekoista laskea asianomaisille hyö­tyjille könt­tä­sum­mana, kos­ka niistä oletet­tavasti hyödytään paljon pidem­pään (huoltokus­tan­nuk­set huomioiden). Ne ovat yhteiskunnal­ta hyvin pitkän aikavälin investointeja.

    No ei ne sen pitkäikäisem­piä ole kuin talot.

    Lisäk­si omako­ti­a­sumisen kulkuy­hteyk­sien kus­tan­nuk­sia rel­e­vantimpi tieto on sen ver­tau­tu­mi­nen muun­laisen asumisen kulkuy­hteyk­sien kustannuksiin.

    Olen­naisem­pi muut­tu­ja kuin talo­tyyp­pi on itseasi­as­sa etäisyys, eli jos mietitään liiken­nein­fraa niin isom­pi merk­i­tys kuin sil­lä kuin­ka tiheää tehdään on kuin­ka kauas tehdään. Ja ne eivät edes kas­va lin­eaaris­es­ti, tapauk­ses­ta riip­puen yli 15 — 20 km etäisyy­det vaatii käytän­nössä autoli­iken­teessä nopei­ta teitä ja paljon väl­i­tyskykyä, joukkoli­iken­teessä taas nopei­ta rato­ja. En itseasi­as­sa tiedä mitä perus­pääkatu mak­saa, mut­ta arvataan 20 — 50 miljoon­aa per kilo­metri, motari on jotain 100 — 200. Kalliskin pikaratik­ka mak­saa n. 10 miljoonaa/km, nopea lähi­ju­nara­ta taas 50 — 100. Riip­puu hyvin paljon olo­suhteista, liiken­nehankkeet on yksilöitä ja esim. Lah­den oiko­ra­ta keskel­lä tasaisia pel­to­ja taisi mak­saa viitisen miljoon­aa kilo­metriltä, mut­ta noin suu­ru­u­lu­okan hahmottamiseki.

    Tämänkin takia lähem­mäk­si tekem­i­nen vaan on paljon järkevem­pää. Ja lähempänä maa­ta on niukem­min, mikä puhuu joko tiivi­in pien­toalueen tai ker­rostalo­jen puoles­ta. Sinän­sä 2 — 3 ja 6 — 8 ker­roksisil­la taloil­la ei nyt ole vält­tämät­tä niin hirveän suur­ta eroa aluetehokkuudessa.

    Mut­ta voisi niitä omakoti­talo­ja minus­ta siltikin tehdä enem­män. Esim. niin että on pääkatu jon­ka var­rel­la on ihan ker­rostalo­ja ja niiden jäl­keen omakoti­talo­ja kom­pak­teil­la ton­teil­la. Vähän niin kuin Käpylässä.

  91. No ei ne sen pitkäikäisem­piä ole kuin talot.

    Helsin­gin kaupun­gin arvion mukaan raideli­iken­teen investoin­nit tehdään 40–60 vuodek­si eteenpäin.

    Vaik­ka talot oli­si­vat paikallaan pidem­päänkin, niin point­ti oli lähin­nä sen perusteltavu­ud­es­ta, että esi­tit kus­tan­nusten kuu­lu­van lyhen­tämät­töminä nyky­isille asujille.

    Yhteiskun­nan infran kohen­tamista tule­vien hyö­ty­jen yksilöimi­nen on aika vaikeaa. Ne lop­ul­ta jakau­tu­vat aika laa­jalle alueelle ja aikavälille.

  92. Vaik­ka talot oli­si­vat paikallaan pidem­päänkin, niin point­ti oli lähin­nä sen perusteltavu­ud­es­ta, että esi­tit kus­tan­nusten kuu­lu­van lyhen­tämät­töminä nyky­isille asujille.

    Investoin­tien hyödyt siir­tyy asun­to­jen hin­toi­hin, eli mik­sei sitä sit­ten mak­saisi ensim­mäisen asun­non ostaja?

  93. Jos aiomme olla kil­pailukyky­isiä ja ympäristön huomioonot­tavia 10–30 vuo­den tähtäimel­lä niin Suomeen pitäisi säätää rak­en­tamistä säätelevä uusi laki. Raken­nuslu­pa myön­netään vain jos talo on kaukoläm­mössä ja käve­lyetäisyy­del­lä kiskoli­iken­teestä. Ne joiden nykyi­nen talo ei täytä näitä ehto­ja saa­vat toki jatkaa asum­ista nykyisessä “väärässä paikas­sa” mut­ta työ­matkavähen­nyk­ses­tä tehdä työ­matkan lisävero ja läm­mi­tys­tä (jos muu kuin puu) ale­taan vero­taa 200% lisäverol­la. Kat­so­taan­pa 2020 ener­gian hin­to­ja ja sil­loin viimeistään myön­netään että täl­lainen laki olisi pelas­tanut mon­elta typeryydeltä.

    Las­si Hietanen

  94. az, se ensim­mäi­nen asukas luon­nol­lis­es­ti rahas­taa niiden myöhempi­en hyö­tyjien osu­u­den myy­dessään asun­non. Ajat­tele nyt asi­aa vaik­ka pelkästään sen asun­non itsen­sä osalta. San­o­taan, että ostat 200 000 euron asun­non. Tuo hin­ta sisältää sen asun­non nyk­yarvon siihen asti, kunnes asun­to pure­taan ja senkin jäl­keen se sisältää ton­tin arvon. Jos myyt tuon asun­non vuo­den kulut­tua, et todel­lakaan hyö­tynyt siitä 200 000 euron arvois­es­ti. Mut­ta et kyl­lä mak­sanutkaan, kos­ka seu­raa­va asukas pulit­taa sin­ulle isot rahat siitä asunnostasi. 

    Ja sama kos­kee luon­nol­lis­es­ti niitä jollekin asum­isalueelle tehtyjä investoin­te­ja. Ensim­mäi­nen asukas ei luon­nol­lis­es­tikaan hyödy niistä itse koko investoin­nin ole­mas­saoloaikaa, mut­ta hän saa kyl­lä ulos­mi­tat­tua niiden arvon itselleen, kos­ka myy­dessään asun­toa sen arvo on suurem­pi kuin olisi ilman sitä investointia.

  95. Toki se osin on noin, mut­ta ei lyhen­tämät­tömänä. Tämän voi havain­nol­lis­taa vaik­ka siten, että jos rak­en­teil­la olevas­sa infra­hankkeessa tulee arvaa­mat­to­mia kulu­ja eteen, ja menot paisu­vat, niin ei se samas­sa suh­teessa nos­ta asun­to­jen hin­to­ja. Tai jos val­i­taan kahdes­ta infra­hankkeesta selvästi kalli­impi, silmäl­lä pitäen esimerkik­si jotain myöhempää laa­jem­paa kehi­tyskokon­aisu­ut­ta, niin eivät asun­to­jen hin­nat nouse tässä suh­teessa ver­rat­tuna halvem­paan ratkaisu­un, joka ko. alueelle itsessään olisi voin­ut olla riittävä.

  96. az: “Tai jos val­i­taan kahdes­ta infra­hankkeesta selvästi kalli­impi, silmäl­lä pitäen esimerkik­si jotain myöhempää laa­jem­paa kehi­tyskokon­aisu­ut­ta, niin eivät asun­to­jen hin­nat nouse tässä suh­teessa ver­rat­tuna halvem­paan ratkaisu­un, joka ko. alueelle itsessään olisi voin­ut olla riittävä.”

    Itse asi­as­sa raskaampi infran rak­en­t­a­mi­nen toden­näköis­es­ti las­kee asun­to­jen hin­taa paikallis­es­ti oli sit­ten kyseessä lähelle tule­va moot­tori­tie, rautatie, lentomelu, suur­jän­nitelin­ja tms. Opti­mi­ratkaisu tar­joaa riit­tävän palve­lu­ta­son, mut­tei aiheuta ylimääräistä häir­iötä. Yleis­es­ti näyt­tää jopa siltä, että palve­lu­ta­sos­ta mielu­um­min vähän tin­gitään, jos saavute­taan rauhal­lisem­pi ympäristö…

  97. az, en ymmär­rä, mitä tuol­la jos­sit­telul­lasi oikein koi­tat sanoa. Tietenkin jos tehdään infra­hankkei­ta, jot­ka eivät hyödytä niitä asukkai­ta, joiden hyväk­si ne han­kkeet on tehty, niin on toimit­tu type­r­ästi ja hukat­tu rahaa. 

    Tämä ei kuitenkaan muu­ta mihinkään sitä perus­pe­ri­aatet­ta, että han­kkei­den arvo menee ennen kaikkea niiden asukkaiden tasku­un sekä sitä kaut­ta, että he itse hyö­dyn­tävät kyseistä infraa että sitä kaut­ta, että hei­dän asun­ton­sa ovat sen infran vuok­si arvokkaampia. 

    Se kuin­ka paljon he siitä hyö­tyvät ja kuin­ka paljon hei­dän asun­to­jen­sa arvo nousee suh­teessa infra­hankkeen kus­tan­nuk­si­in, on eri asia, mut­ta yleis­pe­ri­aat­teena kai kaikil­la han­kkeil­la on se, että niistä pitäisi olla enem­män hyö­tyä kuin mitä ne mak­sa­vat, jot­ta niihin kan­nat­taisi ylipäätään ryhtyä.

  98. az:

    ämän voi havain­nol­lis­taa vaik­ka siten, että jos rak­en­teil­la olevas­sa infra­hankkeessa tulee arvaa­mat­to­mia kulu­ja eteen, ja menot paisu­vat, niin ei se samas­sa suh­teessa nos­ta asun­to­jen hintoja.

    yhyyyy… jonkun infrapro­jek­tin hyö­ty ei oo ne kus­tan­nuk­set, että se ei mee niin, että jihuu! kus­tan­nuk­set karkas käsistä, nyt tämä metro­ra­ta on var­maan paljon parem­pi ku mitä alun­perin luultiin.

    Hyö­ty tulee sen käyt­töar­vos­ta (johon­ka kus­tan­nuk­set ei vaiku­ta paskaakaan) ja kus­tan­nuk­set on ne mitä yritetään minimoida.

    Tai jos val­i­taan kahdes­ta infra­hankkeesta selvästi kalli­impi, silmäl­lä pitäen esimerkik­si jotain myöhempää laa­jem­paa kehi­tyskokon­aisu­ut­ta, niin eivät asun­to­jen hin­nat nouse tässä suh­teessa ver­rat­tuna halvem­paan ratkaisu­un, joka ko. alueelle itsessään olisi voin­ut olla riittävä.

    Ei niin, mut­ta kiin­teistö­jen arvo sil­lä laa­jem­mal­la kokon­aisu­udel­la nousee kat­ta­maan koko infra­hankkeen hyödyt. Ei sinne jää mitään lisähyö­tyjä, jot­ka sit tulee jollekin omis­ta­jille 50 vuo­den päästä.

    Sähän oot yleen­sä ollu ihan suht hyvin per­il­lä näistä markki­noiden toim­imis­ten perusju­tu­ista. Mikä pöl­höpop­ulis­miko­htaus sulle nyt on tullu?

  99. Mielestäni näke­myk­senne on yksinker­tais­es­ti rajat­tu, kuin jostain talousti­eteen yksipuoli­sista perus­teok­sista, jois­sa käsitel­lään irtileikat­tu­ja esimerkke­jä, jot­ka ovat niiden havain­nol­lis­tamis­ar­von takia yksinkertaistettuja.

    Todel­lisu­us on limit­tyvä ja dynaami­nen. Kokon­aisu­us on enem­män kuin yksit­täin eritel­ty osien­sa summa.

    Ei talousaluei­den kehi­tys­tä voi tuol­la tavoin pilkkoa irti laa­jem­mas­ta poikki­vaikut­tavas­ta kokon­aisu­ud­es­ta ja eritel­lä het­keen sidot­tua laskua yksit­täin jokaiselle ovelle.

    Tuol­lainen pimeässä umpios­sa luku­ja ynnäävä putk­inäköi­nen (ja epäin­himilli­nen) taloustiede on todes­ta otet­tuna yhteiskun­nal­lis­es­ti hyvin haitallista ja ansait­see lähin­nä ase­man pilkan kohteena.

    1. az:n kanssa en perus­taisi yri­tys­tä. Kyl­lä talouden fun­da­men­tit on hyvä tun­tea ja keske­si­in niistä jopa uskoa. Toki insinöörikin voi rak­en­taa lennokkaam­man lentokoneen, jos päät­tää olla usko­mat­ta luonnonlakeihin.

  100. az:

    Tuol­lainen pimeässä umpios­sa luku­ja ynnäävä putk­inäköi­nen (ja epäin­himilli­nen) taloustiede on todes­ta otet­tuna yhteiskun­nal­lis­es­ti hyvin haitallista ja ansait­see lähin­nä ase­man pilkan kohteena.

    ahah… Onnis­tu­it hui­jaa­maan mua tyyli­in kaks vuot­ta sil­lä, että sun tiedev­as­tus­tus olis jotenkin perusteltua.

    Tässä vai­heessa onkin sit ehkä aiheel­lista esit­tää anteek­spyyn­töni tpyyluomalle.

  101. Talouden “fun­da­men­tit” on toki hyvä tun­tea, mut­ta tehdessään niiden poh­jal­ta suurem­pia kokon­aisuuk­sia koske­via laa­jo­ja johtopäätök­siä kan­nat­taa olla hyvin varovainen ja huolelli­nen, ettei samal­la rajaa ulkop­uolelle tärkeitä tek­i­jöitä siitä laa­jem­mas­ta kokonaisuudesta.

    Tämähän on Art­turin ongel­ma. Jos ain­oa väline on kas­sakone, niin var­masti jokainen ongel­ma näyt­tää eurol­ta (tai dol­lar­il­ta niis­sä lib­er­taari-pop­u­laareis­sa köykäi­sis­sä amerikkalai­sis­sa talousopuk­sis­sa ja blo­geis­sa, joista Art­turi ammen­taa “tieteen­sä”).

Vastaa käyttäjälle Ilpo Pernaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.