Esikaupunkialueiden renessanssi
Asiasta keskusteltiin pitkään ja saimme hyvän esittelyn. Aineisto löytyy pääosin netistä. Esikaupunkialueiden – siis vanhojen lähiöiden — kunnostus on tärkeä asia. Tässä yhteydessä on tarkoitus sijoittaa vanhan asutyuksen lomaan myös uustuotantoa. Tämän pelisäännöistä puhuimme pitkään ja siitä, miten asukkaiden hyväksyntä saadaan asialle. Kun talot tulevat peruskorjausvaiheeseen, täydennysrakentamisen kaavahyödylle voi olla yhtiöissä käyttöä – ja lisäkerroksille. Poikittaisyhteyksien — Jokeri 1 ja Jokeri 2 — rakentaminen tulee muuttamaan esikaupunkialueiden luonnetta melkoisesti.
Keskustelun kuluessa kysyin, pitäisikö meidän kunnioittaa 60-luvun lähiöiden suunnittelijoita niin paljon, että kun nämä suunnittelivat talot kertakäyttöisiksi ja purettaviksi 30–40 vuoden kuluttua, noudattaisimme heidän tahtoaan ja purkaisimme. Syntyi vilkas keskustelu, jota en saa referoida, mutta sen päätteeksi hyväksyimme yksimielisesti puheenjohtajan muotoileman päätösponnen:
Esikaupunkien renessanssin jatkotyössä tehdään case-tarkastelu hyöty-kustannusarvioineen, missä selvitetään vaihtoehtona täydennysrakentamiselle valikoivaa nykyisen rakennuskannan korvaamista uustuotannolla.
Kun kissa näin naukuu pöydällä, kirjoitan ajan sen salliessa asiasta oman postauksen.
Selvitys Kruunuvuoren öljysäiliöiden käytöstä ampumaurheiluun.
Selvitys pantiin pöydälle, koska kokouksesta pois kiirehtinyt Lasse Männistö sitä toivoi.
Muut asiat menivät sellaisenaan ilman erityistä raportoitavaa.
Esikaupunkien renessanssin jatkotyössä tehdään case-tarkastelu hyöty-kustannusarvioineen, missä selvitetään vaihtoehtona täydennysrakentamiselle valikoivaa nykyisen rakennuskannan korvaamista uustuotannolla.
Puheenjohtajanne lienee varsinainen kirjallinen kyky.
Mitä tuossa nyt itse asiassa sanotaan?
Siihnä sanotaan, että tutkittaisiin, kannattaisiko vanhat betonikolossit peruskorjauksen sijasta räjäyttää tuusannuuskaksi.
Tulevina vuosina sellaisia tapauksia varmasti tulee eteen Helsingissä, jossa joudutaan arvioimaan onko purkaminen ja uudisrakentaminen peruskorjausta kannattavampaa.
Esim. Tapulikaupungin yhteydessä käytiin tätä keskustelua, päädyttiin kuitenkin peruskorjaukseen.
Mitkä ovat tällä hetkellä Raide-Jokerin ja Jokeri 2:tilanteet? Milloin tapahtuu ja mitä, vai tapahtuuko oikeasti yhtään mitään?
Asukkaat / osakkeenomistjat pihalle, kaupunki lunastuttaa lunastaa tontin raakamaan hinnalla ja osakkeenomistajat joutuvat vielä purkamaan talon omalla kustannuksellaan. Kaupunki järjestää tontin halvalla puoluetta lähellä olevalle rakennusliikkeelle. Sadan neliön asunnon pakkolunastushinnalla saa sitten melkein kymmenen neliötä uudesta?
Samaan tyyliin kuin espoossa pakkolunastivat eläkeläispariskunnan mökin olavi loukon lapinmatkoja kustantaneelle rakennusliikkeelle.
Homma voitaisiin naamioida vaikkapa hyväätarkoittavan näköiseksi huolestumiseksi co2-päästöistä, jolla verukkeella määrättäisiin että vanhojenkin rakennusten pitää täyttää uuden rakennuksen vaatimukset aina jos taloa vähänkin korjataan. Näin saadaan remontista järjettömän kallis ja sen lisäksi talo homehtumaan asumiskelvottomaksi alta aikayksikön.
T:
Helsinki ei ole Espoo. Jos joidenkin talojen purkamiseen päädytään, se tehdään tavalla, joka on asunnonomistajille edullista. Hehän joutuisivat muuten peruskorjaamaan talon hintaan, joka vastaa lähes uuden rakentamisen kustannuksia.
Jossain näin laskelman, että 60-luvun talon räjäyttäminen ja tilalle uuden rakentaminen tulisi taloyhtiölle kannattavammaksi 25 vuodessa verrattuna korjaamiseen.
Mutta harva taloyhtiö varmaan tuohon silti lähtisi.
Mä väittäisin että yhtälö uusi asunto asukkailla samaan hintaan kuin mitä vanhan korjaaminen maksaisi pitäisi toimia kun vanhan omakotitalotontin teholla rakennettu kerrostalotontti rakennetaan edes jotenkin järkevästi. Tähyilisin ensimmäisenä Laajasaloon, semminkin kun saadaan ne kiskot.
Petteri, Jokeri II on rahat ja aletaan tehdä kai pian, tosin tämän hetkisen suunnitelman mukaan Malmilta itään jää oma väylä odottamaan toteutusta. Olen vähän skeptinen sen suhteen miten se pärjää Kehä I ruuhkissa. Se ei ole muuten ihan halpaa lystiä se bussiväyläkään, olisi kiva tietää mikä se hintaero kun lasketaan loppureittikin pikaratikkaan on. Nyt ennustetuilla matkustajamäärillä raiteille ei ole matkustajia, mutta jos kehittäisiin maankäyttöä ja lisäksi käytettäisiin samoja kiskoja muillekin linjoille niin voisi kannattaakin.
Raide-Jokeri taas on vaihteeksi vähän muniinpuhalteluvaiheessa, hankesuunnitelma jumittaa jossain, voipi olla suunnitteluresursseista kiinni. Lisäksi Espoon rahat taitaa palaa metroon (Matinkylään, Kivenlahdesta puhumattakkan), Kehä I kattamiseen, Espoon kaupunkirataan, Kehä II tekohengitykseen (se on niiden oma keskustatunneli, täysin taloudellisesti toivoton hanke joka ei vaan kuole pois kun toivotaan toivotaan)… Bussijokerin liikennöinti jatketaan sitten 2018 saakka sopimusyistä, siihen mennessä kai pitäisi olla valmista, eli vielä seitsemän vuotta busseja kolmen minuutin vuorovälillä eli kolme jonossa kymmenen minuutin välein.
Alan kallistua sille kannalle että tehdään se nyt vaan Helsingissä ensin, Pitäjänmäki — Itis. Tuolla välillä on isoimmat matkustajamäärät ja toisaalta se Espoon osuus on kallis tunneleista johtuen. Samalla voisi miettiä Viikki — Pasila — Meilahti sekä Huopalahti — Munkkivuori — Kamppi — Punavuori tuohon liittyen joko maan päällä tai osittain alla. Kummassakin on puolensa.
Sinänsä korpiradat on ongelmallisia, eli maankäyttö tähän pitäisi saada mukaan.
Jaahas, että Helsingin kaupunkia alettaisiin suunnittelemaan kokonaistaloudellisesti ja järkevästi. Nostan maljan lautakunnalle. Toisen nostan kun ensimmäinen kaava, jossa lähiötaloja puretaan, hyväksytään.
Ampumaradasta, vaikea sanoa kun ei kuvista saa kunnolla selvää tunnelien muodoista, ylämäkeen tai alamäkeen ampuminen ei haittaa jos osaa ottaa huomioon osumapisteen “nousemisen” verrattuna tasamaahan, korkeus näyttäisi riittävän kyllä mainiosti satojenmetrien radallekkin. Toivottavasti jatkoselvitykseen otetaan muutama maallikkoedustaja eri ampumalajien harrastajista riitelemään keskenään, jotta lautakunta saa kattavan näkemyksen asiaan.
Saattaisi jopa olla että tunnelit saisi pelkällä ilmanvaihdolla ampumapaikoille, ilman kalliita puhdistuksia, riittävän terveelliseksi viettää muutaman tunnin. Toisaalta jos radat sinne saadaan, ampujat tulisivat käyttämään niitä terveytensä uhallakin. Kuten allekirjoittanut.
Pieni tarkennus.
60-luvun rakennuskanta on vielä pääosin säilyttämisen arvoista ja korjauskelpoisia.
Dramaattinen käänne huonompaan tapahtui 70-luvulla, kun ryhdyttiin rakentamaan tasakattoisia ns. täyselementtitaloja, joissa myös julkisivut ovat betonielementtejä, usein 3‑kerroksisia jotta vältyttiin myös hissien rakentamiseslta.
Suosittelen case-tarkasteluun esim aluetta Oulunkylän Patola, Hirsipadontie.
Kohtalaisen hyvä sijainti, uusi kaava ja uudet talot koko alueelle, lopputulos on aivan selvä ilman sen tarkempaa case-tarkasteluakin.
Uudella kaavalla voidaan myös miettiä aluetta nykyajan vaatimusten ja rakennustapojen mukaan. Tällöin hukkamaata (esim. avoparkkipaikat) voidaan saada parempaankin käyttöön, jolloin vanhojen talojen purkajia voidaan hyvitellä tontin rakennusoikeutta korottamalla. Toki sama voidaan tehdä myös kerroksia lisäämällä. Näin kaikki voittaisivat: laadukkaammat asunnot, nätimpi ympäristö ja suurempi asukastiheys.
“Jossain näin laskelman, että 60-luvun talon räjäyttäminen ja tilalle uuden rakentaminen tulisi taloyhtiölle kannattavammaksi 25 vuodessa verrattuna korjaamiseen.”
Johan nykyisten putkiremonttien maksuaika on nykyään 25v. Mitäs tuollaisen uuden kerrostalon rakentaminen omalle tontille maksaisi neliöltä, mukaan lasketaan vanhan purku?
Huh, onpas visiot! Ei sen puoleen, en minä 70-lukulaisia kaipaisi.
Entäs 50-lukulaiset? Eikö 40-luvun liitosalueiden 50-lukulaiset rakennukset ja kaavat ole jossain suojeltujakin?
Ad T.
Tuo kerrostalotontin pakkolunastaminen uuden kerrostalon rakentamista varten ei oikein ole mahdollista nykylakien nojalla. Omistustonttia ei herkästi saa omistajalta pois.
Sen sijaan vuokratontin lunastaminen on helppoa ja selvää. Kaupungilla ei ole mitään velvollisuutta jatkaa vuokrasopimuksia. Silloin homma menee juuri niin kuin kuvasit. Ne, jotka ovat vuokratontilla olevasta talosta asunnon ostaneet, ovat ostaessaan olleet tietoisia siitä, että asunto-oy voi joutua häädetyksi vuokratontiltaan sopimuksen päättyessä. Omapa on asiansa, kun menivät, pöljät, maksamaan omistusasunnon hinnan vuokra-asunnosta.
Tämä kuvaamasi eläkeläispariskunnan tapaus on hyvä esimerkki siitä, miten kaava-asioissa on oltava tarkkana. Pariskunta antoi suostumuksensa pihansa liittämiseen suurempaan tonttiin. Eivät valitettavasti tajunneet, että isomman osuuden omistajalla on lunastusoikeus. Tässä on taas opetus: älä koskaan allekirjoita, jos et ymmärrä.
Kai meidän 55–80 ‑vuotiaiden lähiöasukkaiden pitää nyt sitten vetää itsemme hirteen ja tehdä tilaa uusille asukkaille, koska meillä ei ole enää aikaa eikä varaa ostaa uusiksi omia asuntojamme.
Me olemme ihan itse jo maksaneet asuntomme pienistä tuloistamme ilman mitään yhteiskunnan suomia tukia, esim. päivähoito‑, kodinhoito‑, hammashoito, koulutus. Kaikki piti maksaa ihan omasta pussista. Samoin olemme maksaneet viime vuosina talojemme julkisivu‑, katto‑, piha- ja monesti myös putkiremontit.
Suomen hyväosaisimmat yhteiskuntatieteilijät ja ‑suunnittelijat ovat ottaneet meidän asuinalueemme silmätikukseen. Nyt on saatava vanha suomalainen rupusakki pois hyvien liikenneyhteyksen varrella olevista lähiöistä. Sinne on saatava uusia asukkaita, mieluiten hyvätuloisia, mutta joillekin alueille käy varmaankin myös “uussuomalaiset”. Näinhän kävi esimerkiksi kun Kivikko rakennettiin, siellä on mukava paistatella päivää, kun suomalainen rupusakki maksaa veroissaan uusille asukkaille täyden ylläpidon, itse tinkien kaikesta. Ja kaiken huippuna, rupusakin pitäisi nyt sitten luopua OMASTA KODISTAAN tai maksaa se uudestaan. Voi hyvä ihme, miten on härskiä toimintaa, joka on verhottu muka alueen kehittämiseksi.
Täytyy sanoa, että kyllä on kummaksi mennyt maailma: suomalaisen pahin uhka on toinen suomalainen, vahvempi ja vaikutusvaltaisempi vie vaikka silmän heikompiosaisen päästä.
Hyvänen aika. Tässä on nyt kysymys siitä että KSV tekee laskelman ja esimerkki kaavan, laskuttamatta siitä euroakaan, siitä mitäs jos rakennettaisiin koko tontti uusiksi ja mitäs se tarkottaisi taloudellisesti. Jos ja kun se on houkuttelevaa taloudellisestikin niin varmaan kiinnostusta löytyy. Ei tässä nyt kukaan ole heittämässä mummuja pakkaseen!
Mummu voi kyllä joutua pakkaseen, jos talo menee remonttiin ja remontin hinta on 1000 €/neliö.
“Ne, jotka ovat vuokratontilla olevasta talosta asunnon ostaneet, ovat ostaessaan olleet tietoisia siitä, että asunto-oy voi joutua häädetyksi vuokratontiltaan sopimuksen päättyessä. Omapa on asiansa, kun menivät, pöljät, maksamaan omistusasunnon hinnan vuokra-asunnosta.”
Tämä sitaatti kuvaa hyvin maamme eliitin asennetta vähävaraisempia kohtaan.
Mitäpä jos minäkin alkaisin määräillä toisten elämästä: en halua maksaa teidän vaimojenne hedelmöityshoitoja, koska ovat itse olleet niin h.….n hölmöjä että ovat ensin syöneet 25 v e‑pillereitä ja sitten nelikymppisinä alkavat itkeä saamattomien lasten perään.
Tuo kerrostalon menet5täminen maan vuokraoikeuden päätyttyä on silkkaa mielikuvitusta. Missähän näin on toimittu? Myös omistustontti voidaan lunastaa vaikka tienpohjaksi. Rakennuksista saa täyden korvauksen.
T: käsityksesi Förstien tarinasta on kovin ennakkoluuloinen, ja perustuu ilmeisesti MOT-ohjelmaan. Sen surnalistiseen toimintatapaan ei todellakaan kannata luottaa.
Kannattaa lukea tämä, hieman tasapainoisempi kuvaus:
http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk208/mk208_1125_mk.pdf
TPi:
häh? Etkös sinä tässä just määräilis omasta elämästäs?
Ja eiks tää nyt oo kokonaisuutena ihan älytöntä, jos mä omistan jonkun autonromun, joka on joskus ollu arvokas, mutta nyt täys susi, niin eihän se nyt tarkota, että mulla olis oikeus veronmaksajien rahoilla saada uus auto.
“Mummu voi kyllä joutua pakkaseen, jos talo menee remonttiin ja remontin hinta on 1000 €/neliö.”
Tuossahan on hyvä kustannuslaskelma. Talot räjäytetään ja rakennuslliikkeille tarjouspyynnöt uusista hintaan 1000 euroa/neliö. Muuten remontoidaan.
Kjr
Ei se ole noin ytksinkertaista.
Jos talot räjäytetään, tilalle voi rakentaa kaksi taloa, joissa on PALJON paremmat asunnot.
Enpä usko, Osmo, että kerrostalotonttia on missään kaupunki lunastanut itselleen vuokra-ajan päättyessä. Sen sijaan Oulun Toppilan kaupunginosassa Oulun kaupunki kieltäytyi jatkamasta omakotitalojen (ajan kielenkäytön mukaan huviloiden) vuokrasopimuksia, jolloin asukkaat menettivät kotinsa lähes korvauksetta. Tilalle rakennettiin eräs Oulun rumimmista lähiöistä. Näin siis 1960-luvulla. Silloinkin olemassa ollutta rakennuskantaa luonnehdittiin purkukelpoiseksi.
Vaikka pidätkin kaupungin vuokrasopimusten uusintaa itsestäänselvyytenä, on tähän vain poliittinen pakko. Vuokratontilla asuvalla ei ole juuri mitään oikeuksia vuokra-ajan lopussa. Ainoa oikeus on saada talosta sen teknisen arvon eli romun hinnan mukainen korvaus. Jos kaupunginisät sattuvat olemaan pahalla päällä, lentää vuokralainen hankeen. Tämä vain ei näy vuokratontilla seisovien talojen hinnoissa.
Eiku oikeaoppinen termi on ‘case-tarkastelu’. Ei kuitenkaan sentään ‘teabagging’.
Sanoisin pikemminkin että kerrosneliöinä kolme kertaa vanhan talon verran, ne talot on usein sekä matalia että harvassa. Siis semmoisella nykyisellä normaalirakentamisela. Jollain vanhan korttelikaupungin tehokkuudella sitten kertaluokka enemmän.
Sinulle Artturi B
Me emme ole pyytämässä yhtään mitään yhteiskunnalta. Me haluamme vain asua omissa LÄHIÖKODEISSAMME rauhassa siihen asti kunnes vuokrasopimus päättyy, katsotaan sitten mitä tapahtuu.
On mielenkiintoista, että esimerkiksi Käpylän ja Kumpulan puutaloja pidetään nykyään hienoina. 60 ja 70-luvulla niitä oltiin purkamassa huonon kunnon takia. Muistan itsekin tuon ajan, talot haisivat yököttävältä homeelta ja laholta puulta kymmenen metrin päähän. Ne, jotka silloin ajoivat ko. talojen purkua, taisivat tehdä eräänlaista “isänmurhaa”. Ja tuntuu, että nyt on käynnissä samanlainen “isänmurha”. Omien vanhempien asuttamat lähiöt ovat kamalia, mutta toisaalta isovanhempien rakentamia, nyt jo purkukuntoisia, rintamamiestaloja pidetään aivan ihanina. Ihmeellistä?
Kauneus on katsojan silmässä sanotaan. Suotakoon siis meidän säilyttää lähiömme omaleimaisina vihreinä ja väljästi rakennettuina aikansa tuotteina. Emme halua tänne mitään ahtaasti rakennettua Rastilaa, missä luonto on tuhottu talojen välistä täysin. Ja kyllä me muuten ne talojemme remontit edelleen maksellaan ihan omasta pussista, emme tarvitse siihen sinun emmekä muiden veronmaksajien rahaa.
PS. Rakentaa nyt jo ihmeessä sinne Sipoolta viedylle alueelle. Sinnehän voi rakentaa vaikka 50-kerroksisia taloja kiinni toisiinsa, tulee käytettyä kaikki tonttimaa tehokkaasti.
Ei tosiaan ole ihan yksinkertaista. Jos tontilla oleva rakennus räjäytetään, niin tilalle voidaan rakentaa kaksi taloa, kuten Osmo sanoo. Jos taas alueella suuri osa rakennuksista räjäytetään ja tietkin pistetään tarvittaessa uusiksi voidaan rakennuksia ja asuntoja rakentaa nelinkertainen määrä nykyiseen verrattuna.
Lähintalon erinomainen ominaisuus voi olla suhteettoman edullinen hinta. Mainitut Oulunkylän Patolan talot sijaitsevat paikalla, jonka veroiseen ei keskituloisella perheelliselläilman perittyä rahaa ole mitään mahdollisuuksia. Kadun toisella puolella vastaavat vanhat talot ovat jo kalliita ja uudet hinnoiltaan tavoittamattomia. Patolassa asuneena tiedän, että käyttöarvo tai hinta/laatusuhde on siellä Helsingin parhaita.
Se on sama kuin autoissa. Meidän vm 97 opelin arvo on 10% uuden arvosta. Autoilu hyväkuntoisella vanhalla tulee paljon halvemmaksi, vaikka statuksesta ja turvallisuudesta joutuukin tinkimään.
Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti:
Tetosi on väärä. Voimassaolevassa maanvuokralaissa vuodelta ‑66 sanotaan hyvin yksiselitteisesti, että asuinrakennukset ja muukin vastaava pitää lunastaa käypään arvoon.
Maanvuokralaki, 34 §
Toppilaa lunastettaessa on saattanut olla voimassa aiempi laki, josta en mitään tiedä. Ja siihen aikaan muutenkin rakennusliikkeiden suhmurointi oli nykymittapuulla pöyristyttävää, eli lain henkeä tai kirjainta ei ole mitenkään välttämättä noudattetu.
Uudempi, ja siten ehkä relevantimpi, esimerkki on Alakiventien talot Myllypurossa. Omistustalon asunnoista maksettiin ymmärtääkseni aivan käypä hinta, ja riitaa oli lähinnä siitä, pitääkö pakkomuutosta ja/tai aiemmista haitoista maksaa erikseen korvausta.
Tuosta lain maininnasta “ylellisyyslaitteista” olen kuullut sellaisen tulkinnan, että asuinrakennukset korvataan, mutta mökkejä ei. En tiedä pitääkö paikkansa, mutta kannattaa selvittää, jos harkitsette mökin ostoa vaikka Kivinokasta.
Ode
“Kjr
Ei se ole noin ytksinkertaista.
Jos talot räjäytetään, tilalle voi rakentaa kaksi taloa, joissa on PALJON paremmat asunnot.”
Saadaanko ja missä saadaan? 60–70-lukujen rakentmaiselel oli ominaista väljyys, koska sijoittelu luonnonmaisemaan oli oleellinen osa arkkitehtonista ajattelua.
Toinen näkökohta on seuraava. Vanhan huoneiston arvo sellaisella järkeävn hintaisella alueella on n 2000 e/m2, josat rakennusoikeuden arvo on 1000 e/m2. Perukorjaus maksaa, riiuppuen taosta ja tavoitteesta 600‑1000 e/m2. Talon purkamien ei ole ilmaista eikä uuden halpaa. Joten välttämättä oden laskelma ei oikein onnistu.
Muutenkana en ole hirveän innostunut kaupungint iivstämisestä. Tulee liikaa mieleeni nuoruuden hairahduksemme eli Helsinki-Liike.
Mietinain seuraavaa, jos halutaan isolal tehdällä tiivistä: Unohdetaan Pasilan pilvenpiirtäjät. Sellaisia löytyy joka ainoasta miljoonan asukkaan tuppukylästä Taka-Kiinassa.- Rakennetaan ziljoonalla eurolla Pasilan päälle k a k s i betonikantta, toisen alle junaliikenne, toisen alel os autoliikenteestä, autohalleja., varatsotiloja jne. Päälle saisi uuden Töölön, ja tehdään se sitten valmiiksi 7- tai kahdeksankerroksiseksi, so ullakoille valmiiksi asunnot.
Tunne Kumpulaa. Se oli 25 vuotta sitten hyvin plajon asuma-aluetta. Nyt se vähitellen rakennettu kauniiksi puutarhakapungiksi. Joku olisi sanonut Limingantien taloista että olisi kannattanut purkaa.
On se hyvä, että nyt selvisi, mitä on olla oikea vihreä. Lähiöiden vanhat talot nurin ja uutta tilalle. Asuntojen omistajista varsinkin vuokratonteilla ei nyt oo kovin väliä, eihän ne kuitenkaan vihreitä äänestä, Tosin nillä ehkä on vielä äänestysikäisiä jälkeläisiä, jotka voivat vaaleissa osoittaa mieltään.Kiitos vaan, nyt tiedän varmasti, keitä en taatusti äänestä mihinkään julkiseen tehtävään.
Ei ihme, että persujen kannatus nousee. Saattaapi tulla huhtikuussa aika yllätys.
Ville T: “Se on sama kuin autoissa. Meidän vm 97 opelin arvo on 10% uuden arvosta. Autoilu hyväkuntoisella vanhalla tulee paljon halvemmaksi, vaikka statuksesta ja turvallisuudesta joutuukin tinkimään.”
Kuulostaa siltä, että saat autotuloa, joka olisi pikimmiten verolle pantava.
Kannatan purkuvaihtoehtoa. Asukkaille hyvitettäköön lisärakennusoikeudesta määrä, joka vastaa vanhan talon totaalisen peruskorjaamisen hintaa lisättynä tietenkin pienellä marginaalilla.
Fiksusti tuo lienee kuitenkin toteutettavissa ainoastaan, jos se koskisi kerralla hivenen suurempia alueita. Silloin pitäisi suunnittelijoiden taas olla ajoissa liikkeellä.
Suosikkiehdokkaani korvattavaksi uudistuotannolla on Siltamäki. Laaja alue täysin homogeenista rakennuskantaa, joka on juuri saavuttamassa (ellei aloitettu jo?) peruskorjausiän. Talon sijaitsevat paikoin melko väljästi ja ovat pahimmillaan ainoastaan 2‑kerroksisia kerrostaloja.
Tämä on nyt ihan käsittämätöntä hysteriaa.
Artturi, kukaan järkevä täyspäinen ihminen jolla on mitään vallantynkääkään ei ole ehdottamassa että lunastetaan nimelliseen hintaan vuokratonteilla olevia kerrostaloja jotka sitten asukkaiden ihmismuurissa itkiessä räjäytetään ilkeän grynderin nauraessa matkalla pankkiin. Tuo on sekä poliittisesti että juridisesti mahdotonta, se että onko se jostain omistusoikeudellista näkökulmista oikein vai väärin on irrelevanttia jos se on mahdotonta. Se että joku on oikein implikoi että se on mahdollista.
TPi, mikä ihmeen ongelma siinä on jos kaupunki tarjoaa taloyhtiöllisesi mahdollisuutta lisärakennusoikeuteen, jos omistat vaikka mökin ja kaupungin virkamies soittaa että saisit muuten rakentaa toisenkin sille tontille kaavoitusmaksua vastaan niin teetkö valituksen?
Täydennysrakentamista ei voi eikä pidä tehdä ilman taloyhtiöiden osallistumista. Eikä niin ole kukaan tekemässäkään. Käytännössä se mitä voisi, pitäisi ja on ilmeisesti tarkoitus tehdä on esimerkiksi tälläista:
— Taloyhtiölle on talon kokoinen parkkipaikka. Kaupunki kaavoittaa siihen talon, taloyhtiö myy rakennusoikeuden parkkipaikalle, kaupunki ottaa osan myyntitulosta vaikka kaavoitusmaksuna ja taloyhtiö pitää lopun itse ja käyttää sen vaikkapa korjauksiin. Tiedän ainakin yhden tällaisen tapauksen. Mikä tässä on ongelma?
— Taloyhtiö yhdessä kaupungin kanssa selvittää että kannattaako (a) vain korjata nykyiset talot, (b) rakentaa tontille lisää vai © purkaa talot ja rakentaa tontille paljon lisää. Nuo sitten lasketaan auki tapauskohtaisesti ja osakkaat valitsee. Mikä tässä on ongelma?
— Vuokratontin sopimus päättyy, edessä vuokrankorotus. Kaupunki tarjoaa että jos vaikka lohkottaisiin tontista osa pois niin vuokra ei nouse. Ei ole pakko suostua. Mikä tässä on ongelma?
Ja niin edelleen. 70-luvun purkuvimma oli sairasta, mutta ei sekään nyt ole tervettä että koko kaupungissa ei viimeiseen viitentoista vuoteen ole purettu käytännössä yhtään taloa. Silloin kun nämä suurten ikäluokkien elementtisankarit rakensi niin kaikki piti purkaa alta, ja nyt kun on ne purkuiässä niin ne elementtitalot pitäisi suojella? On vaikea välttyä vaikutelmalta että olennaista on harmaabetoni ja kanta suojeluun valitaan sen mukaan ollaanko sitä tekemässä vai purkamassa.
Katselin YLE:n “tehtävä lähiössä” ohjelmaa, jossa sanottiin, että edelleenkin rakennetaan vain n. 40 vuotta kestäviä elementtitaloja. Paikallaan muurattavat pitkäikäisemmät talot ovat työvoimavaltaisempia ja sitä kautta kalliimpia, mutta mitä järkeä on rakentaa vain 40 vuotta kestäviä taloja, kun ihmisen elinikä lähenee jo sataa vuotta?
Sitä paitsi, eikö olisi järkevää työvoimapolitiikkaa sekä kestävän kehityksen mukaista rakentaa työvoimaa vaativia pitkäikäisiä taloja?
Markku af Heurlin kirjoitti:
Muutenkana en ole hirveän innostunut kaupungin tiivstämisestä.
Haluat siis levittää pääkaupunkiseutua entistä laajemmalle alueelle? Lisää kaukaisia lähiöitä, pidempiä työmatkoja, lisää henkilöautoliikennettä, lisää ruuhkia.
“TPi, mikä ihmeen ongelma siinä on jos kaupunki tarjoaa taloyhtiöllisesi mahdollisuutta lisärakennusoikeuteen, jos omistat vaikka mökin ja kaupungin virkamies soittaa että saisit muuten rakentaa toisenkin sille tontille kaavoitusmaksua vastaan niin teetkö valituksen?
Siinä on ongelmana se, että en halua katsella ikkunastani naapuritalon asukkaan ruokapöytään. Minä pidän nimenomaan näiden vanhojen lähiöiden avaruudesta. Omat poikani pystyivät leikkimään turvallisesti oman taloyhtiön pikkumetsikössä. Siellä opittiin perhoset, madot ja muut mönkijät kivien alustoja tutkimalla. Talvella jäädytettiin oman talon pihamaalla oleva pieni hiekkakenttä luistinradaksi. Siinä saattoivat parivuotiaatkin opetella luistelemaan. Mutta ettehän te tällaisesta tiedä mitään. Te olette oppineet luontonne kirjoista. Hiihtämäänhän te eliittiporukka menette lentäen Lappiin. Me lähdemme hiihtämään tien toiselta puolelta. Teidän mielestännehän meillä ei saisi olla mitään, mistä te itse nautitte.
Minun mielestäni uudet asuinalueet ovat suorastaan järkyttäviä. Ensin kaadetaan kaikki puut pois, kuskataan maat muualle ja rakentamisen jälkeen istutetaan uudet usein ulkomaiset puut tilalle, multa tilataan Kekkilältä. Kaikki mahdollisimman kalliisti.
Makuasioista voi kiistellä loputtomiin, mutta mitähän sinä tykkäisit jos minä 30 vuoden kuluttua tulisin sinun talosi nurkalle ja sanoisin, että nyt tämä h.….in mörskä on kaadettava maisemaa pilaamasta. Tälle paikalle on saatava uudet “paremmat ja mieluisammat” asukkaat, sinulla, vanha kalkkeutunut hyypiö, ei ole oikeutta asuttaa tätä aluetta, häivy vaikka huitsin nevadaan.
Jos tarjotaan mahdollisuutta, se ei tarkoita, että tuo tarjous pitää hyväksyä.
TPi: ymmärsit nyt asian suunnilleen täysin väärinpäin.
Ne teidän omistamanne lähiötontit ovat hyvin arvokkaita. Tehokkaammalla rakentamisella niiden arvo voisi kasvaa 2–4 kertaiseksi. On toki oma valintasi, haluatko tehdä kymmeniä tai satoja tuhansia euroja voittoa, vai arvostatko enemmän metsänlämpärettä ja luistinrataa takapihallasi.
Ehkä eläkeläisellä ei ole enää mitään käyttöä ylimääräiselle rahalle, mutta lähimetsälle on.
Joku saattaa tarjoutua ostamaan sen pihametsikkösi miljoonalla tai parilla, mutta ei sinun tietenkään ole pakko myydä.
tpyyluoma:
Meniks sulta taas kommentaattorit sekasin, vai mihin tää viittaa?
Taisi kai sitten mennä, pahoittelut.
Sampo Smolander:
En ole eläkeläinen, vielä pitäisi jaksaa työelämässä useita vuosia.
Tuo takapiha ei ole minun yksityistä omaisuuttani, se on osa taloyhtiön kaupungilta vuokraamaa tonttia. Enkä kyllä näe mitään järkeä sille rakentamisessa, koska silloin meidän täytyisi luopua upeasta pihamaastamme, koska tälle lämpäreelle ei ole muuta kulkutietä.