Vahvan valtion paluu

Kävin tapaa­mas­sa Sitrassa yliasi­amies Mikko Kosos­ta ja hänen oikeaa kät­tään, viestin­täjo­hta­ja Tep­po Turkkia. Sitra on laat­in­ut oman viiden kohdan hal­li­tu­so­hjel­mansa, jota se markki­noi kaikille, joi­ta olet­taa asian kiinnostavan.

Tuos­sa ohjel­mas­sa on hyviä kohtia.

1)      Suomen ter­vey­den- ja sosi­aal­i­huol­lon rahoi­tusjär­jestelmä on uud­is­tet­ta­va. Sitran ajatuk­set ovat tässä kiin­nos­tavia. Omas­sa vaalio­hjel­mas­sani – kun­han sen joskus saa lupausteni mukaises­ti kir­joite­tuk­si – tulee luke­maan, että ter­vey­den­huolto tulee ottaa pois peruskunnilta.

2) Val­tion kon­sernio­h­jaus otet­ta­va käyt­töön. En osaa mitenkään olla asi­as­ta eri mieltä, sil­lä eri hallinnon­haaroi­hin lohk­outunut val­tio ei pysty muut­ta­maan suun­taansa. Se on yksi vaikeuk­siemme syitä.

3) Julk­ishallintoon perustet­ta­va yhteinen asi­akasti­etokan­ta. Tämä ei ole oikein alaani. Keskitet­tyjä ATK-ratkaisu­ja ei tarvit­taisi, kun­han kaik­ki käyt­täi­sivät samaa asi­akasti­etokan­taa.   Tieto­suo­javal­tu­utet­tu kek­sii var­maan, mik­si täl­laista järkeistys­tä ei pidä tehdä.

4) Maankäytön, rak­en­tamisen ja yhdyskun­tarak­en­teen tuet­ta­va ilmasto‑, ener­gia- ja luon­non­va­ra­poli­ti­ikkaa. Täl­lä blogilla ei ole paljon muus­ta kirjoitettukaan.

5) Julk­isia tukia on kohden­net­ta­va alku­vai­heen yri­tys­toim­intaan ja pk-sek­torin kan­sain­välistymiseen. Olen yrit­tänyt sanoa, että Suomes­ta puut­tuu riski­ra­hoit­ta­ja. Finnver­an tulisi olla sel­l­ainen, mut­ta tämä val­tion yri­tys­pank­ki kehuu sil­lä, kuin­ka vähäiset luot­to­tap­pi­ot sil­lä on ollut. Riske­jä on siis kaihdettu. 

Mie­lenki­in­toisin uuti­nen tuli kuitenkin Davo­sista, jos­sa Mikko Koso­nen oli ollut kok­ous­ta­mas­sa maail­mankaikkeu­den ker­man kanssa. Vah­va tren­di oli val­tioiden roolin kas­vat­ta­mi­nen talouselämässä, val­tiokap­i­tal­is­mi. Freed­man­ni­laiset sai­vat näyt­tää mihin pystyvät. Jäl­jel­lä on vain savuavia rau­nioi­ta. Läh­es yksimielisiä olti­in siitä, että val­tioiden roo­lia on nos­tet­ta­va merkit­tävästi. Ain­oat van­han markki­na­fun­da­men­tal­is­min kan­nat­ta­jat löy­tyivät Kiinasta. (!)

Pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tio oli se malli, jota kaik­ki tavoittelevat.

83 vastausta artikkeliin “Vahvan valtion paluu”

  1. Samaa mieltä siitä, että ter­vey­den- ja sosi­aal­i­huol­lon rahoi­tusjär­jestelmä on uud­is­tet­ta­va, mut­ta mik­si kun­nat eivät voisi hoitaa ter­vey­den­huol­lon perustasoa?

  2. Freed­man­ni­laiset sai­vat näyt­tää mihin pystyvät. Jäl­jel­lä on vain savuavia rau­nioi­ta.

    Voi hyvä­nen aika. Ole­tan, että puhut nobel-voit­ta­ja Mil­ton Fried­man­ista, uus­lib­er­al­is­tis­es­ta demonista. 

    (Kansan­taru­jen mukaan hän pait­si rau­nioit­ti län­si­maat myös söi omat ja naa­purin lapset, aiheut­ti Afrikan nälän­hädän, ja rak­en­si aikakoneen, jol­la hän matkusti aiheut­ta­maan ensim­mäisen ja toisen maailmansodan.)

    En tiedä, miten mielestäsi val­tioiden roo­lia talouselämässä mitataan. Jos sitä mitataan brut­toveroas­t­eel­la, niin ollaan aika kaukana liikut­tu kyl­lä noista “freed­man­nin” opeista. Jos sitä mitataan sil­lä, mis­sä määrin kabi­neteis­sa jae­taan deval­vaa­tiopoli­ti­ikan hedelmiä vuorineu­vok­sille, niin sit­ten var­maan se on vähen­tynyt kekko­slo­va­kian ajoista.

    En vas­tus­ta sitä, että val­tio tekee omis­tuk­sil­laan jotain. Mut­ta mikä pakko tämä on kytkeä täl­laiseen vasemmistopopulismiin?

  3. 3) Julk­ishallintoon perustet­ta­va yhteinen asi­akasti­etokan­ta. Tämä ei ole oikein alaani. Keskitet­tyjä ATK-ratkaisu­ja ei tarvit­taisi, kun­han kaik­ki käyt­täi­sivät samaa asi­akasti­etokan­taa. Tieto­suo­javal­tu­utet­tu kek­sii var­maan, mik­si täl­laista järkeistys­tä ei pidä tehdä.

    No Väestörek­isterikeskuk­sel­la on tietokan­ta johon ja jos­ta voi synka­ta henkilöti­eto­ja, se että osoite­muu­tok­sen yhtey­dessä esimerkik­si laskut ja lehdet löytää per­ille perus­tuu tähän. Sisältäisiko tuo sit­ten jotain muu­ta, halu­aisiko joku SITRAsta kommentoida?

    Vaik­ka Tieto­suo­javal­tu­utet­tu taput­telisi kuin­ka päähän niin ei ne tieto­suo­ja-asi­at mihinkään häviä. Jos olisi yksi tietokan­ta jos­sa on ihmi­sistä eril­laisia tieto­ja niin jotenkin ne pitää raja­ta, tuskin on toiv­ot­tavaa tai tarpeel­lista että vaikka­pa KELAn työt­tömyy­se­tu­uskäsit­telijä näkee sukupuoli­tau­titestin tulok­set. Sitä­pait­si siitä seu­raa sekavia ohjelmia jos käsiteltäviä tieto­ja ei raja­ta. Ratkaisuna tieto­jen pilkkomi­nen use­aan eri vira­nomaisen tietokan­taan on yksinker­tainen, mut­ta toisaal­ta sekä tieto­suo­jan kannal­ta että muutenkin kankea. Ensisi­jainen tieto­suo­ja-asia on se että ei tal­lene­ta tietoa jota ei tarvi­ta, sem­minkin kun sen säi­lyt­tämi­nen ja käsit­te­ly maksaa.

    Minus­ta SITRA voisi koo­ta jonkun ihan van­han aikaisen komitean lain­säätäjiä, virkamiehiä, ohjelmis­to­toimit­ta­jia, tietotekni­ik­ka-asiantun­ti­joi­ta ja ylipään­sä toim­i­joi­ta, sekä yksi­ty­isyysak­tivee­ja miet­timään ihan käytän­nön ratkaisu­ja keskenään. Nyt lain­säätäjä tekee yhtä, IT-ihmiset toista, ja akti­iv­it huu­taa kolm­manes­ta. Se että tieto­ja käsitel­lään asial­lis­es­ti on kuitenkin kaikkien intres­si, ja parem­mat tietoma­llit myös toimi­vat käytän­nössä paremmin.

  4. Osmo:

    Freed­man­ni­laiset sai­vat näyt­tää mihin pystyvät. Jäl­jel­lä on vain savuavia raunioita.

    hihi­hi­hi­hi…

    Tuskin se ainakaan Fried­manin aja­tus on, että tap­pi­ot sosial­isoidaan. Siitä voi var­maan syyt­tää just niitä talouden val­tio­jo­htoisu­u­den kannattajia.

    Läh­es yksimielisiä olti­in siitä, että val­tioiden roo­lia on nos­tet­ta­va merkittävästi.

    Ai meinaatko, että poli­itikot ja virkamiehet oli melkein kaik­ki sitä mieltä, että niille pitäs antaa enem­män val­taa? Oli­pa suuri yllätys!

    Pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tio oli se malli, jota kaik­ki tavoittelevat.

    Ne ei var­maan laskenu Suomee mukaan Pohjo­is­mai­hin? Mulle ainakin kel­pais Tan­skan, Hol­lan­nin ja Ruotsin mallit Suomen mallin yli mil­lon tahansa. Sit tiet­ty Pohjo­is­maid­en kun­ni­a­jäsen Sin­ga­pore vetäs vielä pidem­män korren.

  5. Tuo­ta noin… mis­säköhän kur­ju­u­teen ja finanssikri­isi­in ajau­tuneessa val­tios­sa har­joitet­ti­in oikeaa fried­mani­laista markkinaliberalismia?

    Esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa har­joitet­ti­in etupäässä uuskon­ser­vati­ivista talous­poli­ti­ikkaa eli käytän­nössä kaverikap­i­tal­is­mia (crony cap­i­tal­ism), jos­ta selv­inä todis­teina oli­vat julkisen sek­torin kas­vat­ta­mi­nen sekä päät­täjien ja yri­tys­ten läheiset (so. epäter­veet) suh­teet. Käytän­nössä yhteisiä varo­ja ohjat­ti­in poli­it­tikko­ja lähel­lä oleville yri­tyk­sille ja yri­tyk­set vas­taavasti tar­jo­si­vat avokätistä vaali­ra­hoi­tus­ta ja johta­jan vakansse­ja eläke­vi­roik­si poli­it­tisen uran päätyttyä.

    Lisäk­si jatku­vaa talouskasvua pyrit­ti­in pönkit­tämään epäter­vein keinoin mm. korkopoli­ti­ikalla ja ali­jäämäisil­lä bud­jeteil­la sekä sil­lä, että valvon­taa tehti­in lähin­nä poli­it­tisen harkin­nan eikä lakien ja säädösten perus­teel­la (mm. Fan­nie Mae ja Fred­die Mac ‑asun­to­lainara­has­tot). Tämä kaik­ki oli perussyynä finanssikri­isin syn­nylle — kun markki­noille syy­de­tään setelipain­os­ta lisää rahaa ja korot pide­tään suh­dan­teeseen näh­den keinotekoisen alhaal­la, niin tot­takai syn­tyy kupla, kun riskien hin­noit­telu on pielessä.

    Ja nyt näille samoille päät­täjille ja virkamiehille pitäisi antaa vielä enem­män val­taa, suurem­pi osa yhteis­es­tä kakus­ta pitäisi kier­rät­tää hei­dän kaut­taan ja setelipain­o­jen kap­a­siteet­tia pitäisi vielä kas­vat­taa? Just.

    Sivuhuo­mau­tuk­se­na sen ver­ran, että kaik­ki, jot­ka syyt­tävät lib­er­al­is­mia ja Fried­ma­nia finas­sikri­i­sistä, yri­tys­ten suosimis­es­ta yksilöi­den kus­tan­nuk­sel­la jne., ovat kyl­lä mitä ilmeisim­min jät­täneet mil­tonin­sa luke­mat­ta ja tur­vau­tu­vat aiheessa Nao­mi Kleinin kaltais­ten uus­vasem­mis­to­lais­ten pam­fletistien höpötyksiin. 

    Fried­man­han nimeno­maan ajoi yksilön etua ja uskoi, että se tapah­tu­isi parhait­en vapaiden markki­noiden kaut­ta. Vapaat markki­nat taas edel­lyt­täi­sivät poli­ti­ikan ja yri­ty­selämän pitämistä erossa toi­sis­taan kaverikap­i­tal­is­min, kil­pailun­ra­joi­tusten yms. estämisek­si. Käytän­nössä tämä tarkoit­taisi myös val­tion roolin pitämistä pienenä (so. mata­laa kokon­aisveroast­et­ta), jol­loin poli­itikoil­la ja virkakoneis­tol­la olisi mah­dol­lisi­man vähän keino­ja sotkea vapaa­ta kilpailua.

  6. Län­si­mais­sa syn­tyi luot­to­la­ma, kun luot­ta­mus katosi ja pankit kieltäy­tyivät luot­to­tap­pi­oiden pelon vuok­si lainaa­mas­ta rahaa toisilleen ja yri­tyk­sille. Vielä edelleen, vaik­ka FED:n keven­nys­toimien vuok­si USA:n pankit ovat pul­lol­laan rahaa, niin iso­ja bonuk­sia itsel­len­sä jär­jestelevät pankki­ir­it eivät kovin halukkaasti anna lainaa yrityksille.

    Vahvo­jen lob­barei­den ja repub­likaanien vas­tus­tuk­sen vuok­si Oba­man on hyvin vaikea panos­taa perusk­oulu­tuk­seen ja USA:n rappeu­tu­vaan infra­struk­tu­uri­in. USA:n nousu taan­tu­mas­ta on takkuaa pahasti. Sik­si USA:sta ei nyt ole savuavine rau­nioi­neen mallioppilaaksi.

    Kiina puolestaan nousi nopeasti taan­tu­mas­ta nimeno­maan sil­lä, että val­tio­val­ta eli kom­mu­nisti­nen puolue yksinker­tais­es­ti päät­ti mas­si­ivi­sista investoin­neista infra­struk­tu­uri­in ja määräsi pankke­ja rahoit­ta­maan yrityksiä. 

    Kiinas­sa isot yri­tyk­set ja pankit ovat edelleen viimekädessä puolueen val­lan alla, vaik­ka ne oli­si­vatkin lis­tat­tu­ja jos­sakin län­si­maises­sa pörssis­sä. Ei kiinalaisia yri­tyk­siä valvota pikkua­siois­sa, mut­ta tarpeen mukaan puolueesta annetaan neu­vo­ja kuumaa lin­jaa pitkin ja sil­loin yleen­sä päät­täjät ymmärtävät, mitä pitää tehdä.

    USA:n ja Kiinan esimerk­it osoit­ta­vat, että kap­i­tal­is­tisen jär­jestelmän rin­nalle tarvi­taan vah­vaa val­tio­ta. Mut­ta mallia ei kuitenkaan kan­na­ta ottaa Kiinas­ta, vaan pohjo­is­mainen jär­jestelmä, jos­sa val­tio ottaa vielä nyky­istä vahvem­man roolin, näyt­täisi parhaimmalta. 

    Ongel­mana kuitenkin näyt­tää ole­van se, etteivät poli­itikot ole ainakaan Suomes­sa kovin vahvo­ja otta­maan lisää val­taa ja vas­tu­u­ta talouselämässä. Mon­et poli­itikot ovat pikem­minkin olleet EK:n ja pankki­irien juoksupoikia. 

    Poli­itikoil­ta menee liikaa aikaa itsen­sä markki­noin­ti­in ja keskinäiseen kinastelu­un esimerkik­si siitä, onko tulo­erot kas­va­neet vai kaven­tuneet. Nämä eduskun­nas­sa käytävät surkuhu­paisat näytelmät eivät anna vaku­ut­tavaa kuvaa Suomen johtavista poliitikoista.

  7. “Pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tio oli se malli, jota kaik­ki tavoittelevat.”

    Olisi mie­lenki­in­toista tietää, miten tuo uni­ver­sum­in ker­ma olisi määritel­lyt pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tion. Luulen, että tiedot ovat hatarat. Ehkä on lähin­nä huo­mat­tu men­estys eri­lai­sis­sa “kauneuskil­pailuis­sa” ja muis­tel­tu että eikös siel­lä ole se val­tion rooli poikkeuk­sel­lisen suuri.

    Ja onhan se … Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa. Suo­mi kuitenkin pär­jää kauneuskil­pailuis­sa siinä kuin län­tiset naa­pu­rit, mut­ta julkisen puolen rooli ei ole sen suurem­pi kuin Kes­ki-Euroopas­sa ainakaan veroas­t­eel­la mitat­tuna. Sosi­aal­i­menot ovat pikem­min Etelä-Euroopan uin Ruotsin tasoa.

    Olisiko se pohjo­is­mainen malli yhtä kuin kilt­ti kansa? Sil­loin muiden on sen perään turha haikailla. 

    Toki val­tio voi hakea kansan kilt­tiyt­tä toim­i­mal­la hyvin, mut­ta taitaa kuitenkin olla tämä nykyi­nen mega­tren­di sel­l­ainen, että ris­tiri­idat ja tap­pelu pikem­min lisään­tyy kuin vähenee. 

    Sitä se glob­al­isaa­tio ja kan­sain­vä­li­nen kil­pailu kai tekee väistämät­tä, enkä nyt puhu pelkästään karkail­ev­as­ta teol­lisu­ud­es­ta, maa­han­muut­ta­jista tai pakkoruotsista. 

    Ote­taan vaik­ka tämä finanssi­valvon­ta. Edessä on ajat, jol­loin Marx­in haa­mu nousee hau­das­taan. Ei valvon­nan määrä nimit­täin ole pelkästään opilli­nen tai yleiseen hyvään liit­tyvä tarkoituk­sen­mukaisu­uskysymys. Kyl­lä siinä on on vas­takkainen myös glob­al­isaa­tion voit­ta­jat ja häviäjät, ne joil­la niitä kap­i­taale­ja on ja ne joil­la ei.

  8. Seurasin muu­u­ta­ma vuosi sit­ten kir­japain­oalaa. Kir­japain­o­jen pain­okoneet ovat sel­l­aisia, että van­ho­jakin konei­ta voi käyt­tää pitkään, vaik­ka tehokkaampia tulisikin markki­noille. Toimi­alal­la oli sik­si run­saasti ylika­p­a­siteet­tia ja alhais­ten hin­to­jen vuok­si alal­la meni huonosti.

    Useim­mat tap­pi­o­ta teke­vistä kir­japain­oista oli­vat lähtöisin aiem­mista konkurssipesistä siten, että joku yrit­täjä­poruk­ka oli saanut Finnver­al­ta lainaa ja ostanut hal­val­la konkurssipesän pain­okoneet. Usein yri­tyk­sen rahoit­tamista oli myös perustel­tu alueel­lisil­la intres­seil­lä eli paikkakun­nan työpaikoilla.

    Kun yksikään van­ha pain­okone ei pois­tunut markki­noil­ta Finnver­an rahoituk­sen vuok­si, niin toimi­alan ylika­p­a­siteet­ti­ti­lanne ja epäter­ve kil­pailu­ti­lanne vain jatkui ja paheni. Ja aina välil­lä Finnvera kuit­tasi tap­pi­oi­ta veron­mak­sajien niskaan yri­tys­sa­neer­auk­sis­sa eikä niis­säkään mikään pain­okone lopet­tanut toim­intaa. Velka­sa­neer­auk­sis­sa myös verot­ta­ja yleen­sä otti takkiin. 

    Toiv­ot­tavasti Finn­ev­er­an raho­ja ei jatkos­sa laite­ta näin hölmöi­hin alka­vien yri­tys­ten han­kkeisi­in vaan todel­la johonkin kehit­tyvään liiketoimintaan.

  9. TM, eiköhän tuo tarkoi­ta sääte­lyn lisäämistä, sik­si että näyt­tää että sen purkamis­es­ta on seu­ran­nut enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Henk. koht. olen sitä mieltä että kysymys siitä onko sään­te­ly noin yleen­sä järkevää on ihan yhtä fik­su kuin se että onko lap­silukot liuotinnestei­den pul­lois­sa järke­viä, onhan ne tai sit­ten ei jos avaamiseen tarvi­taan niin näp­pärät sormet ettei sem­moisia aikuisel­la ole.

  10. Tuo­ta noin… mis­säköhän kur­ju­u­teen ja finanssikri­isi­in ajau­tuneessa val­tios­sa har­joitet­ti­in oikeaa fried­mani­laista markkinaliberalismia?

    Yhdys­val­tain keskus­pankin sil­loinen ja nykyi­nen johta­ja Ben Bernanke ennusti julkises­ti vuon­na 2002, että suuria lamakau­sia ei enää tule jatkos­sa, kos­ka Mil­ton Fried­manin talouso­pit, mukaan lukien hänen anta­mansa seli­tys 1930-luvun suurelle lamalle, on omak­sut­tu talous­pi­ireis­sä nykyään niin hyvin. Fried­man itse oli vielä elos­sa ja paikalla, kun Bernanke sanoi tämän, eikä hän mitenkään nous­sut kiistämään Bernanken väitet­tä oppi­en­sa omak­sumis­es­ta ja vaikutusvaltaisuudesta.

    Viiden vuo­den päästä tuli suuri lamakausi.

    Yri­tyk­set irti­sanoutua jälkikä­teen talous­poli­ti­ikas­ta, jolle Fried­man itse eläessään antoi hyväksyn­nän olen­nais­es­ti omien oppi­en­sa suun­taise­na — vaik­ka olisi voin­ut siitä vapaasti irti­sanoutua julkises­ti — ovat yhtä surkuhu­paisia kuin vuosien 1989–1991 tapah­tu­mien jäl­keen nähdyt ex-kom­mu­nistien vaku­ut­te­lut, että eihän tämä toki mitään oikeaa kom­mu­nis­mia ollut, kyl­lähän kaikkien nyt se täy­tyy ymmärtää, voi hyvä­nen aika. (Ja — masen­tavaa kyl­lä — myös yhtä yleisiä.)

  11. tpyy­lu­o­ma, eikös finas­sikri­isi nimeno­man johtanut sääte­lyn välit­tömään vähen­tämiseen aivan ensi­toim­i­na? Viisaat val­tiomiehet kun häm­mästyneenä jou­tu­i­v­at huo­maa­maan, että suurel­la vaival­la kyhä­tyt Basel II ja IFRS ovat aika surkea sys­tee­mi pienessäkin kri­i­sis­sä. Niin­pä läh­es­tulkoon joka maas­sa “uno­hdet­ti­in” mm. vakavaraisu­us­vaa­timuk­set pankkien ja vaku­u­tusy­htiöi­den pakkol­lis­ten, sään­nösten mukaisten pani­ikkimyyn­tien lopettamiseksi.

    Muis­te­len, että USAs­sa joku kon­gressiedus­ta­ja tote­si Oba­man laitet­tua Basel II ‑poh­jaiset lait huli­maan, että Bushin suurin rikos amerikan kansaa vas­taan oli pankkisääte­lyn tiuken­t­a­mi­nen ja että jos saman­lainen sääte­ly olisi ollut voimas­sa USAn säästö­pankkikri­isin aikaan, niin koko rahoi­tussek­tori olisi kaatunut. Aiem­min demokraatit kaa­toi­vat Bushin hallinnon pyrkimyk­set val­tion ohjaamien asun­to­lain­oi­tusy­htiöi­den valvon­nan tiuken­tamisek­si julis­ta­mal­la, ettei köy­himpi­enkään amerikkalais­ten oikeut­ta omis­tusasumiseen pidä riskeer­a­ta turhal­la valvonnalla.

    No, Bush tosin itsekin kun­nos­tau­tui val­tion “pienetämisessä” ole­mal­la LBJ:n jäl­keen eniten val­tiokoneis­ton kokoa kas­vat­tanut presidentti…

    Lisäk­si on aika vaikea kuvitel­la, että sääte­lyn purkamiseen liit­ty­isi mm. keskus­pankin agres­si­ivi­nen korkopoli­ti­ik­ka ja ali­jäämäiset bud­jetit, jot­ka syy­sivät lisää ben­saa muutenkin liekeis­sä oleville markkinoille.

    Ehkä (talous)liberalismia on help­po nykyään haukkua kaikesta, kos­ka sitä ei varsi­nais­es­ti kan­na­ta yksikään puolue. Puoluekent­tähän näyt­tää jakau­tu­vat lib­er­al­is­mi-val­tiokeskeisyys ‑akselin sijaan uus­vasem­mis­to­laisi­in nk. kol­man­nen­tien (so. kor­po­ratis­mi so. fasis­mi) val­tion kas­vat­ta­ji­in ja uuskon­ser­vati­ivisi­in val­tio­ta kas­vat­tavi­in kaverikapitalisteihin.

  12. Tuo­hon tieto­suo­jakysymyk­seen aut­taisi, jos kaikil­la olisi usei­ta het­u­ja. Henkilö tietäisi muu­ta­man itse, ja käyt­täisi niitä miten halu­aisi. Pankki­in yksi, lääkäri­in toinen. Pankissa ja lääkäris­sä käytet­täisi­in toisia het­u­ja, avain olisi vain ja ain­oas­taan VRK:lla. Niin­pä jos henkilö itse tai ter­veyskeskuk­ses­sa toimi­va naa­puri näk­isi vaik­ka sen sukupuoli­tau­ti­t­u­lok­sen, ei kumpikaan osaisi yhdis­tää sitä henkilöön ilman eril­listä yhdis­te­lyky­se­lyä VRK:lta. Niitä voisi sit­ten valvoa erik­seen, kuka kysyi ken­estä. Jos vaik­ka poli­isi halu­aisi sit­ten tietää onko epäil­lyl­lä HIV, sitä kysyt­täisi­in VRK:n kaut­ta siten, että vas­tauk­sen anta­ja ei tietäisi ken­estä on kyse ja että mihin tarkoitukseen.

  13. Sivuhuo­mau­tuk­se­na sen ver­ran, että kaik­ki, jot­ka syyt­tävät lib­er­al­is­mia ja Fried­ma­nia finas­sikri­i­sistä, yri­tys­ten suosimis­es­ta yksilöi­den kus­tan­nuk­sel­la jne., ovat kyl­lä mitä ilmeisim­min jät­täneet mil­tonin­sa luke­mat­ta ja tur­vau­tu­vat aiheessa Nao­mi Kleinin kaltais­ten uus­vasem­mis­to­lais­ten pam­fletistien höpötyksiin.

    Tämä on mie­lenki­in­toinen väite Osmo Soin­in­vaaraa vas­taan esitet­täväk­si kahdestakin syystä:

    1) Jos se pitää paikkansa, niin tästä seu­raa, että Osmon välit­tämän Mikko Kososen ker­toman mukaan Davosi­in kokoon­tunut kan­sain­vä­li­nen talouseli­it­ti on viime aikoina yleis­es­ti omak­sunut “Nao­mi Kleinin kaltais­ten uus­vasem­mis­to­lais­ten pam­fletistien höpö­tyk­set” ja pitää niitä nyky­isin tote­na — Kososen mukaan siis Kiinan johtoa lukuunottamatta.

    2) Oman koke­muk­seni mukaan Osmo on Suomen vasem­mis­to­lai­sis­sa aktivis­tipi­ireis­sä hah­mo, johon suh­taudu­taan suh­teel­lisen yleis­es­ti vähin­täänkin kyräilevän epälu­u­lois­es­ti ja osin avoimen vihamielis­es­ti. Eräänä tärkeim­mistä osasy­istä tähän on, että Osmo julka­isi Nao­mi Kleinin tuol­loin tuoreesta Tuhokap­i­tal­is­mi-kir­jas­ta kolme vuot­ta sit­ten täy­del­lisen teilaa­van arvostelun sekä Hesaris­sa että tääl­lä blogissaan.

  14. En ole täysin vaku­ut­tunut siitä, että Yhdys­val­to­jen suuret investoin­tipankit toimi­vat kuten toimi­vat sik­si, kos­ka eksplisi­it­tis­es­ti tiesivät val­tion tule­van häti­in ja sosial­isoivan tap­pi­ot jos jokin menee vikaan. Tämähän on ollut niin san­ot­tu go-to seli­tys että mik­si pankit otti­vat niin suuria riske­jä ja mik­si lama tuli. Mikään jälkikä­teen julk­i­t­ul­lut tieto tai ulostu­lo ei ainakaan tue tätä. Aivan var­masti jos näin olisi ollut niin jonkin­lainen fir­mo­jen sisäi­nen whistle­blow­er olisi tämän tuonut julki.

    Toinen lem­piväite on se, että nyt kun tämä rom­ah­dus on tapah­tunut niin se ei voi tapah­tua uud­estaan kos­ka tästä on opit­tu. En ole tästäkään lainkaan vaku­ut­tunut. Jos investoin­tipankit koos­t­u­vat edelleen lyhyel­lä tähtäimel­lä toimivista yksit­täi­sistä ihmi­sistä, jot­ka pystyvät esimerkik­si kahdessa vuodessa hakkaa­maan sel­l­aiset rahat lyhyen tähtäi­men bonus-lyp­sämisel­lä, että hei­dän henkilöko­htainen talous on tur­vat­tu lopuk­si elämää, niin mikä oikeas­t­aan estää otta­mas­ta suuri­akin riske­jä jos ns. oma perse ei ole toden­näköis­es­ti vaaras­sa jos riskit realisoituu?

  15. Suo­mi ei ole pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tio. Sosi­aal­i­tur­va on van­ho­jen EU-maid­en alhaisimpia.

  16. Tom­mi, en halu­aisi lähteä pikku­mais­es­ti kinaa­maan viit­tei­den perään, mut­ta tässä tapauk­ses­sa kysy­isin kuitenkin, että mis­sä ja mil­loin tuol­lainen puhe pidet­ti­in ja että olisiko sin­ul­la linkkiä alkuperäistekstiin.

    Itse en pikaisel­la haulla löytänyt aiheesta kuin Bernanken pitämän puheen Fried­manin 90-vuo­tis­syn­tymäpäivil­lä eikä kyseis­sä puheessa ( http://www.federalreserve.gov/BOARDDOCS/SPEECHES/2002/20021108/default.htm ) pikaisen lukemisen perus­teel­la san­ot­tu mis­sään, että “…Fried­manin talouso­pit olisi hyväksyt­ty talous­pi­ireis­sä niin hyvin.”

    Oman tulk­in­tani mukaan tuos­sa puheessa vain todet­ti­in, että Fried­man ja Schwartz oli­vat Bernanken mielestä oike­as­sa siinä, että 1930-luvun laman syvyys joh­tui rahapoli­ti­ikan virheistä ja Helikopteri-Benin mielestä hei­dän havain­ton­sa olisi syytä ottaa keskus­pankeis­sa huomioon (lupasi­pa vielä päälle, ettei FED aiheut­taisi enää uut­ta suur­ta lamaa):

    “… The best thing that cen­tral bankers can do for the world is to avoid such crises by pro­vid­ing the econ­o­my with, in Mil­ton Fried­man’s words, a “sta­ble mon­e­tary back­ground” — for exam­ple as reflect­ed in low and sta­ble inflation.

    Let me end my talk by abus­ing slight­ly my sta­tus as an offi­cial rep­re­sen­ta­tive of the Fed­er­al Reserve. I would like to say to Mil­ton and Anna: Regard­ing the Great Depres­sion. You’re right, we did it. We’re very sor­ry. But thanks to you, we won’t do it again. ”

    Jos kyse on tosi­aankin tästä puheesta, niin on aika vaikea ymmärtää, että miten päivän­sankarin pidät­täy­tymi­nen kom­menteista voidaan ymmärtää koko nyky­menon siunaukseksi.

    Noh — ilmeis­es­ti uus­vasemis­to on päät­tänyt joka tapauk­ses­sa kut­sua uuskon­ser­vatismia uus­lib­er­al­is­mik­si ja siihen mei­dän on tyytyminen…

  17. Tom­mi, miten ihmeessä pystyt tulk­it­se­maan kom­ment­ti­ni Osmoa vas­taan esite­tyk­si? Mielestäni Osmo ei tässä kir­joituk­ses­saan ottanut kan­taa asian puoles­ta tai vas­taan — eikä vält­tämät­tä Osmon refer­oima Koso­nenkaan. Minä ainakin ymmärsin sen kir­joituk­sen lop­un vain kuvauk­sek­si siitä, minkälainen ilmapi­iri Davo­sis­sa — ja ehkä yleisem­minkin päät­tävis­sä piireis­sä täl­lähetkel­lä vallitsee.

  18. Hen­ri, min­un mielestä per­im­mäi­nen syy oli siinä, että riskit oli­vat ali­hin­noitel­tu­ja. Tämä taas joh­tui etupäässä siitä, että FED ja USAn hal­li­tus työn­sivät markki­noille jatku­vasti uut­ta rahaa vaik­ka kiin­teistöku­pla yms. oli­vat jo selkeästi näkyvis­sä. Lisäk­si mon­et Aasian maat, Kiina etunenässä, syyti lisää rahaa USAn markki­noille pyrkiessään manip­u­loimaan val­ut­takursse­ja oma­lle vieti­te­ol­lisu­udelleen edulliseksi.

    Rikkana rokas­sa oli tietysti markki­noiden ja rahoi­tusin­stru­ment­tien huono läpinäkyvyys, mihin yht­enä syynä oli­vat Fan­nie Maen ja Fred­di­en Mac:n sub­primelu­o­to­tus­tarpei­ta varten luo­dut mon­imutkaiset lainapaperit.

    Suuri ongel­ma oli myös valvon­nan laimin­lyömi­nen eli monil­ta ongelmil­ta (mm. Mad­off) sul­jet­ti­in tietois­es­ti silmät vain sen vuok­si, ettei vaan mis­sään nimessä häirit­täisi rahamarkki­noi­ta. Kuin­tenkin samal­la uno­hdet­ti­in se, että huono valvon­ta on paljon pahempaa kuin ei valvon­taa ollenkaan, kos­ka se luo monille markki­noil­la toim­i­joille virheel­lisen luot­ta­muk­sen tunteen.

    Virheitä tehtii tietysti muual­lakin kuin USAs­sa, mut­ta tuskin­pa ongel­mat oli­si­vat minkään muun markki­nan vuok­si päässeet rep­sah­ta­maan näin pahaksi.

  19. Laa­jen­netaan tuo­ta ylem­pää kir­joi­tus­ta. Tuskin kukaan voi väit­tää täysin tietävän­sä / ymmärtävän­sä mis­tä finanssikri­isi TÄYSIN joh­tui, se olisi vähin­täänkin reduk­tion­is­tista sil­lä kri­isin syn­nyssä oli osal­lise­na niin mon­ta sys­teemiä, val­tio­ta ja ide­olo­giaa että mitään niistä ei voi yksin pitää syyl­lisenä. MUTTA, mielestäni voi jonkin ver­ran speku­loi­da näitä väit­teitä, että oliko tietyt dereg­u­laa­tiot (tai oikeas­t­aan reg­u­loimat­ta — kauhea sana — jät­tämiset) pidem­män päälle kri­isiä kiihdyt­täneitä vai ei. 

    Kävin kat­so­mas­sa Doc­Pointis­sa eloku­van Inside Job, joka jonkin ver­ran pyr­ki suh­teel­lisen kro­nol­o­gis­es­ti avaa­maan kri­isin syn­tyä. Eloku­va kär­sii (ainakin min­un silmis­säni, en ole liial­lisen reduk­tion­is­min fani) tietys­tä paasaavu­ud­es­ta ja pop­ulis­tis­es­ta pyhästä vihas­ta, mut­ta esit­tää kuitenkin neljä tärkeää tapah­tu­maa, jot­ka eloku­van mukaan (use­am­mankin pro­fes­sorin, talousti­etelijän ja talousjour­nal­istin suul­la) oli­vat merkit­tävässä roolis­sa kri­isin syn­nyssä. Ne oli­vat: 1) investoin­tipankkien velka­vipu­ra­jan nos­to (ennen pankil­la sai olla velkaa vain nelink­er­tainen määrä pankin omis­ta­maan pääo­maan näh­den, uud­is­tuk­sen jäl­keen muis­taak­seni ylära­jaa ei ollut) 2) johdan­naiset reg­u­loimat­ta jät­tämi­nen (johdan­naiset tuli AINOA arvopa­pe­rien muo­to, jon­ka vai­h­dan­taa ei sään­nel­ty MILLÄÄN TAVALLA) 3) uuden­laiset bonusjär­jestelmien käyt­töönot­to, jot­ka palk­it­si­vat lyhyestä aikavälistä 4) cred­it rat­ing ‑fir­mo­jen (kuten Stan­dard & Poor’s) hidas mut­ta var­ma kor­rup­toi­tu­mi­nen, isot investoin­tipankit kun käytän­nössä “osti­vat” luot­tolu­ok­i­tuk­sia asseteilleen (juuri ne sub­primeille höys­te­tyt arvopa­per­it, jot­ka sai­vat jatku­vasti AAA luokituksia).

    Näistä 3 & 4 luulisi ole­van sel­l­aisia, että niistä ainakin teoris­sa olisi otet­tu opik­si eivätkä sinäl­lään edus­ta “Fried­manin oppia.” Ymmärtääk­seni cred­it rat­ing ‑fir­mo­jen toim­inta ei ole IHAN jatkunut sel­l­aise­naan kri­isin jäl­keen. Toisaal­ta 3) suh­teen ei ole tapah­tunut juuri mitään, samat bonusjär­jestelmät ovat edelleen pystyssä. Mut­ta kuulisin mielel­läni seli­tyk­siä siitä, että miten koh­dat 1 ja 2 EIVÄT olleet Fried­manin oppi­en mukaisia uud­is­tuk­sia. Tai ainakin seli­tyk­sen siitä, että miten nämä kak­si päätöstä EIVÄT kiihdyt­täneet finanssikri­isin syn­tyä. Eri­tyis­es­ti kohdas­sa 2, johdan­nais­ten markki­noi­ta ei tosi­aan sään­nöstel­ty ja valvot­tu LAINKAAN, tämän lähem­mäk­si vapai­ta markki­noi­ta ei tai­da nyky­markki­noil­la päästä. Valvo­mat­to­muudelle oli ihan sinän­sä loogiset peruste­lut, sil­lä johdan­nais­ten nähti­in tuot­ta­van pelkäl­lä ole­mas­saolol­laan niin paljon markki­nain­for­maa­tio­ta, että markki­nat toimi­si­vat varmem­min. Toisin kuitenkin kävi. johdan­nai­sista tuli niin mon­imutkaisia, että niitä ei ymmärtänyt enää kukaan kun eri lain­o­ja ja asset­te­ja pilkot­ti­in pilkkomisen perään ja myyti­in aina edelleen. yksit­täis­ten lain­o­jen arvos­ta ei voin­ut enää saa­da mitään var­maa tietoa, kun se oli piilotet­tu AAA-ratin­gin saa­neen johdan­naisen sisään. 

    En tosi­aan ole kuul­lut parem­paa seli­tys­tä tälle mar­ket fail­urelle kuin että “hom­ma rom­ahti kos­ka yri­tyk­set tiesivät, että val­tio tulee häti­in ja otti­vat näin liikaa riske­jä” Väite ei ole mielestäni täysin uskot­ta­va, kos­ka mis­tään yri­tys­ten sisäi­sistä muis­tioista tai julk­i­sista sanomi­sista ei täl­laista usko­mus­ta löy­dy. Kuulisin mielel­läni vai­h­toe­htoisia teorioita.

  20. Vahvo­jen lob­barei­den ja repub­likaanien vas­tus­tuk­sen vuok­si Oba­man on hyvin vaikea panos­taa peruskoulutukseen

    Mik­si ihmeessä USA:ssa pitäisi panos­taa enem­män perusk­oulu­tuk­seen? Johan siihen pis­tetään siel­lä rahaa paljon enem­män kuin mis­sään muus­sa kehit­tyneessä maas­sa Lux­em­bur­gia luku­un otta­mat­ta. Sitä pait­si USA:n perusk­oulu­tusjär­jestelmä näyt­tää tuot­ta­van erit­täin hyviä tulok­sia oppi­las­ma­te­ri­aalin huomioon ottaen.

    Aiem­min demokraatit kaa­toi­vat Bushin hallinnon pyrkimyk­set val­tion ohjaamien asun­to­lain­oi­tusy­htiöi­den valvon­nan tiuken­tamisek­si julis­ta­mal­la, ettei köy­himpi­enkään amerikkalais­ten oikeut­ta omis­tusasumiseen pidä riskeer­a­ta turhal­la valvonnalla.

    Mikä on väit­teesi lähde? Itse luke­mani mukaan se oli nimeno­maan Bush, joka ajoi lainae­hto­jen höl­len­tämistä, jot­ta köy­hät saisi­vat ostet­tua asun­to­ja. Ks. esim. tämä artikke­li vuodelta 2004: http://www.usatoday.com/money/perfi/housing/2004–01-20-fha_x.htm

  21. Tom­mi Uschanov: Nyt on pakko siteer­a­ta isääni ” oot joko tyh­mä tai epärehellinen.”

    kaikille on var­masti päivän selvää, että Bernanke tarkoit­ti Fread­manin rahapolitiilkaa.

  22. Art­turi, kuten tapaat tode­ta, hih. Setä Mil­ton mm. kan­nat­ti QE:ä Japanin kri­isi­in eli velka­kir­jo­jen ostamista markki­noil­ta, eli tap­pi­oiden sosial­isoimista. Mikä on täysin logi­ista mon­e­taris­mia likvidee­tiansas­sa. Voin kaivaa lain­auk­set jos et muuten usko. Sitä että tämäkään ei toimin­ut vaik­ka siel­lä Japanis­sa kos­ka pankit vaan ham­straa rahaa tuol­laises­sa tilanteessa pide­tään pis­teenä keynesiläislle.

    Kse, pankkisään­te­ly­lyn purkamisel­la yleen­sä tarkoite­taan investoin­tipankkien ja nor­maalin pankki­toimin­nan välisen sääte­lyra­jan purkamista.

  23. Hen­ri, min­un mielestä per­im­mäi­nen syy oli siinä, että riskit oli­vat ali­hin­noitel­tu­ja. Tämä taas joh­tui etupäässä siitä, että FED ja USAn hal­li­tus työn­sivät markki­noille jatku­vasti uut­ta rahaa vaik­ka kiin­teistöku­pla yms. oli­vat jo selkeästi näkyvis­sä. Lisäk­si mon­et Aasian maat, Kiina etunenässä, syyti lisää rahaa USAn markki­noille pyrkiessään manip­u­loimaan val­ut­takursse­ja oma­lle vieti­te­ol­lisu­udelleen edulliseksi.

    Hmm­mm… tuo Kiinan “annetaan lainaa mut­ta myy­dään samal­la tavaraa” ‑strate­gia on hyvä point­ti kyl­lä. Hauskana knop­pina Inside Jobis­sa kuul­ti­in Kiinan keskus­pankin pääekon­o­mis­tia (tai vas­taavaa) joka kovaan ääneen kauhis­teli sitä, että miten Yhdys­val­lat otti­vatkin niin paljon lainaa (sanomat­ta tosin, että heiltä). 

    FED tosin uskoi, että rahaa pystyi syytämään markki­noille, kos­ka kuplia ei näinä “läpinäkyvien markki­noiden” aikoina enää voisi oikein syn­tyä. Itse uskon, että niin kauan kuin tietoa pimit­tämäl­lä on mah­dol­lista saa­da itselleen kil­pailue­t­ua, niin tietoa tul­laan pimit­tämään ja sitä pyritään piilottamaan.

  24. Reaalipoli­it­tis-retorise­na huomiona että kun idioot­tioikeis­to on vas­tus­tanut kaikkea julk­istalout­ta suur­in­pi­irtein kun­nal­lis­es­ta päivähoi­dos­ta alka­en argu­men­til­la “Neu­vos­toli­it­tokin rom­ahti” niin samaa tulee nyt tois­es­ta suun­nas­ta argu­men­til­la “finanssi­talous rom­ahti”. Ongel­ma on tietenkin idiootit, se onko ne oikeal­la vai vase­malle kallel­laan on tois­si­jaista ja minus­ta käytän­nössä aika yhden­tekevää, mut­ta jotain kos­mista oikeu­den­mukaisu­ut­ta siinä on että kun ensin myrkyt­tää julkisen keskustelun täy­del­lisel­lä piit­taa­mat­to­muudel­la tosi­a­sioista niin se osuu omaan nilkkaan.

  25. Kse, tänäkin keväänä moni Kokoomuk­sen ehdokas esi­in­tyy tuon kau­ni­in lib­er­al­is­mi­aat­teen nimis­sä. Kokoomus sit­ten tekee osit­tais­lib­er­al­isoin­te­ja ja ‑yksi­ty­istämisiä, jot­ka on räätälöi­ty yksit­täis­ten suuryri­tys­ten tarpeisi­in. Esimerkik­si val­tion monopole­ja muute­taan käytän­nössä yksi­ty­isik­si monopoleik­si. Kokoomus­lainen lib­er­al­isti pesee käten­sä sanom­al­la, että olisi pitänyt lib­er­al­isoi­da ja yksi­ty­istää täydellisemmin.

    Mikäli Suomes­sa joskus tehdään sin­un ihanteesi mukaista, kor­rup­toi­tu­ma­ton­ta oikeis­tolib­er­aalia talous­poli­ti­ikkaa, sitä tehdään vihrei­den ja Kokoomuk­sen neu­vot­telu­jen tulok­se­na. Mielestäni sin­un kan­nat­taisi varmis­taa vihreille tuke­vat tuolit hal­li­tus­neu­vot­telui­hin. Kokoomus istuu siel­lä joka tapauksessa.

  26. JL: “Sitä pait­si USA:n perusk­oulu­tusjär­jestelmä näyt­tää tuot­ta­van erit­täin hyviä tulok­sia oppi­las­ma­te­ri­aalin huomioon ottaen.”

    Tuo mainit­tu blogikir­joi­tus on var­maankin oikeil­la jäljil­lä (http://super-economy.blogspot.com/2010/12/amazing-truth-about-pisa-scores-usa.html). Mon­et ovat tulkin­neet tulok­sia samaan suun­taan; maa­han­muut­ta­jien määrä ja alku­perä selit­tävät paljon. 

    USA:n PISA-tulok­set eivät kuitenkaan tule ver­tailukelpoisik­si Euroopan kanssa pois­ta­mal­la mus­tat ja muut ei-euroop­palaiset USA:n datasta. 

    Ensin­näkään tuol­laista kar­simista ei voi edes tehdä (jo ymmärsin kir­joit­ta­jan pointin oikein). Jenkkilän tilas­tothan laa­di­taan ihmisen oman ilmoituk­sen perus­teel­la. Aika har­va jenk­ki tietää per­imästään tai yleisem­min taus­tas­taan. Joku aika sit­ten löy­det­ti­in Jef­fer­son­in neek­e­ri­or­jan kanssa tekemien las­ten jälkeläisiä, joiden nimi oli Rahko­nen tai vas­taavaa. Oli­vat aika yllättyneitä.

    Toinen syy liit­tyy yhteiskun­tien luokka­jakoon. Mus­tathan ovat per­in­teis­es­ti tehneet kaikkein alalu­okkaisim­mat työt. Tuol­lainen ase­ma taas kor­reloi kaikissa mais­sa huonom­man koulumen­estyk­sen kanssa. Käsit­tääk­seni se tarkoit­taa, että jos USA:ssa pois­te­taan mus­tat, Suomes­sa saa pois­taa vas­taa­vankokoisen alalu­okkaisen ryh­män. (No, tuo ei olisi reilua, kos­ka Suomes­sa luokkien väliset erot ovat paljon pienem­mät, mut­ta peri­aate kai tuli selväksi.)

    Sitä kyl­lä olen samaa mieltä, että Suomeen tuskin kan­nat­taa tul­la opet­tele­maan koulu­jär­jestelmän hienouk­sia. Luul­tavasti yhteiskun­ta selit­tää enem­män, kuten juuri tuo maa­han­muut­ta­jien määrä tai luokkaero­ja tasaa­va kaavoitus.

  27. Hen­ri, en ole kanssasi mis­sään mielessä täysin eri mieltä asi­as­sa. Oma point­ti­ni on vain se, että suurim­mas­ta osas­ta tarkasteluista puut­tuu rahapoli­it­ti­nen aspek­ti — eli se, että julkisen val­lan toimes­ta kas­vatet­ti­in markki­noil­la olleen rahan määrää yli kaikkien järke­vien rajo­jen. Mikäli julki­nen sek­tori olisi nou­dat­tanut neu­traalia ja vakaut­ta tuke­vaa rahapoli­ti­ikkaa, niin kupla olisi ehkä voin­ut edelleen syn­tyä, mut­ta se olisi taa­tusti ollut pienempi.

    Kohdas­ta 1 lisäkom­ment­ti­na sel­l­ainen, että aika iso osa ongel­maa taisi olla investoin­tipankki­toimin­nan sal­lim­i­nen taval­lisille pankeille. Peri­aat­teessa, jos pelkät investoin­tipankit oli­si­vat aja­neet itsen­sä umpiku­jaan, niin ne olisi voin­ut päästää nurin tai sosial­isoi­da. Nythän ongel­ma oli se, että kaik­ki suuret pankit oli­vat liemessä kaulaansa myöten. Itsenäisil­lä investoin­tipankeil­la olisi ollut toden­näköis­es­ti myös vähem­män pelimerkke­jä kuplan rakentamiseksi.

    Koh­ta 2 — jos ylisu­urek­si paisunut­ta kuplaa ei olisi ollut ole­mas­sa, niin olisi voin­ut olla mah­dol­lista, että johdan­naiskau­pan pieni oma kupla olisi pihah­tanut vähäisin sivu­vaiku­tuksin ja sijoit­ta­jat oli­si­vat näp­pin­sä polte­t­u­aan oppin­neet hin­noit­tele­maan niiden riskit oikein.

    Koh­ta 3 — bonusjär­jestelmien ongelmien pitäisi tietysti kaat­ua ne hyväksynei­den osak­keen­o­mis­ta­jien niskaan. Jois­sain tapauk­sis­sa­han omis­ta­jat menet­tivät käytän­nössä koko sijoituk­sen­sa, mut­ta ehkä “rankaisun” suh­teessa tukeen olisi pitänyt olla laa­jem­malle ulot­tu­va. (Peri­aat­teessa­han pankit olisi pitänyt päästää konkurssi­in, mut­ta kos­ka rahoi­tusjär­jestelmää ei halu­ta päästää rom­ah­ta­maan, niin omis­ta­jien vas­tu­un pitäisi toteu­tua jos­sain toises­sa muodossa.)

    Koh­ta 4 — no, oli­han noille luok­i­tuk­sille tietysti jotain todel­lisi­akin perustei­ta — vaikka­pa sel­l­ainen, että USAn asun­tomarkki­nat oli­vat aina aiem­min rom­ah­ta­neet vain yhdel­lä alueel­la — joten jos samaan nip­pu­un pan­naan velko­ja kaik­il­ta alueil­ta, niin ko. nipun ei koskaan pitäisi muut­tua arvot­tomak­si. Tässä toki näp­pärästi uno­hdet­ti­in tietysti se, etteivät kaik­ki alueet koskaan aiem­min olleet samaan aikaan kuplavai­heessa eikä koskaan aiem­min oltu laa­jasti myön­net­ty sub­prime­jä asunnonostoon.

    Mitä tulee tuo­hon “val­tio kyl­lä tulee häti­in” ‑asen­teeseen, niin sel­l­ainen oli kyl­lä ole­mas­sa ainakin asun­to­lain­oituk­ses­ta vas­tan­nei­den val­tiono­h­jaamien rahas­to­jen (GSE) suh­teen. Niil­lä ei ollut mitään viral­lista eikä sen puoleen salais­takaan val­tion takaus­ta. Tästä huoli­mat­ta mm. Fan­nie Mae ja Fred­die Mac sai­vat markki­noil­ta lainaa yhtä alhaisel­la hin­nal­la kuin USAn val­tio — eli siis sijoita­jat (aivan oikein) olet­ti­vat val­tion tule­van häti­in. Olisikin ollut aika mie­lenki­in­toista seu­ra­ta mitä olisi tapah­tunut päin­vas­taises­sa tapauk­ses­sa — omisti­vathan kak­si suur­in­ta toim­i­jaa (FM&FM) yli puo­let USAn asuntolainakannasta.

    1. Rahan määrää kas­vat­ti paljon enem­män hal­l­lit­se­ma­ton luot­toekspan­sio kuin keskustapankki­ra­ha. Sen näki parhais­ten siitä, kuin­ka paljon keskus­pankkien piti pumpa­ta rahaa markki­noille, kun luot­toekspan­sio vähän tasoittui.

  28. Tiedemies:

    Mut­ta mikä pakko tämä on kytkeä täl­laiseen vasemmistopopulismiin?

    Var­maan vaalien läheisyys?

    Tää on ihan samaa sar­jaa kuin se “pitäähän ihmis­ten jos­sakin asua” perustelu sille, että val­tion pitää puut­tua asuntomarkkinoihin.

  29. Turk­ka, mielestäni Kokoomus (tai parem­min Kansalli­nen Sekoomus rp.) on vain yksi suo­ma­lai­sista suurista sosi­aalidemokraat­ti­sista puolueista. Suus­ta voi kyl­lä joskus tul­la “oikestolib­er­aa­lik­si” tulkit­tavis­sa ole­vaa jori­naa, mut­ta teot ovat kyl­lä aivan päin­vas­taisia. Nytkin puolue Jyr­ki Käteisen johdol­la antaa julkisen sek­torin jatkaa hal­lit­se­ma­ton­ta kasvuaan puh­taan velka­ra­han voimilla.

    Tietysti Sekoomus on ollut monas­ti se pienin paha, jota äänestää — puolue kun ainakin lupaa kohtu­ullis­taa palkkavero­tus­ta yms., mut­ta se on ennem­min vain osoi­tus muiden puoluei­den vielä suurem­mas­ta vas­ten­mielisyy­destä kuin Sekoomuk­sen erinomaisuudesta.

    Vihreis­sä on toki muu­tamia ihan fik­su­jakin tyyppe­jä, mut­ta vasti­neek­si puolueesta löy­tyy rop­pakau­pal­la höy­henaivoisia puun­halaa­jia — ja mikä pahin­ta suuri lee­gio entisiä kovan­lin­jan stal­in­is­te­ja aina Has­sista alka­en — ja jälkim­mäisen ryh­män lausun­to­ja kuun­nel­lessa on aika selvää, ettei punaradikalis­min vuon­na ammen­net­tu oppi (antikap­i­tal­is­mi jne.) ole takin viher­pe­sus­sa min­nekään liudentunut.

  30. Ei USA:n talouskri­isin syy, mut­ta sitä syven­tänyt ja edelleen talout­ta vaivaa­va piirre oli ja on laa­jamit­tainen epärehellisyys.

    Finanssi­valvon­nas­ta oli tehty täysin ham­paa­ton kri­isiä edeltänei­den 15 vuo­den aikana, ja se oli täyn­nä koke­mat­to­mia ja finanssialan kuvioista huonos­ti per­il­lä ole­via työn­tek­i­jöitä. Samaan aikaan mm. FBI:n talous­rikososas­to oli käytän­nössä kokon­aan ajet­tu alas.

    Kuvaavaa on, että Bernie Mad­of­fin kaikkien aiko­jen Ponzi-hui­jaus oli SEC:in epäon­nis­tu­misen syitä selvit­täneen sisäisen tutk­in­tara­portin mukaan kaikkein lähin­nä jäädä kiin­ni jo 1990-luvun alkupuolel­la. Tun­net­tu­jen finanssi­asiantun­ti­joiden suo­rasanaiset varoi­tuskir­jeet ja yhtey­de­no­tot jätet­ti­in huomioimat­ta ja ymmärtämät­tä 2000-luvul­la, kun oli jo todis­tei­den val­os­sa selvää, että Mad­of­fin rahas­ton oli pakko olla pyra­midi­hui­jaus. Asiantun­te­mus­ta ei vain ollut oike­as­sa paikas­sa, joten todis­tu­saineis­toa ei ymmär­ret­ty eikä varoituk­sia kuunneltu.

    Pienem­män mit­takaa­van hui­jauk­sia on koko USA:n kansan­talous täyn­nä. Valvon­taa ei ole vieläkään saatu palautet­tua edes liki­main riit­tävälle tasolle.

  31. #
    JL: “Sitä pait­si USA:n perusk­oulu­tusjär­jestelmä näyt­tää tuot­ta­van erit­täin hyviä tulok­sia oppi­las­ma­te­ri­aalin huomioon ottaen.”
    #

    Eiköhän USAs­sa oppivelvol­lisu­us ole pitem­pi kuin Suomes­sa. Eli suo­ma­laisen lukion ver­ran USAs­sa. Tosin Suomes­sa koulut­tau­tu­misvelvol­lisu­ut­ta on muutet­tu työt­tömyys­tur­valain perus­teel­la. Mut­ta paljon on USAs­sakin ongelmia, kun ei-motivoitunei­ta oppi­lai­ta roikote­taan kouluis­sa ihan lain­säädän­nön voimal­la häir­it­semässä motivoitunei­ta oppilaita.

  32. Ainakin suh­dan­nepoli­ti­ikan osalta on ehkä hyvä huo­ma­ta, ettei se ole­tus enää pidä paikkaansa, että poli­it­tisen ken­tän oikeal­la laidal­la uskot­taisi­in Fried­manin oppei­hin ja vasem­mal­la laidal­la Key­nesin oppei­hin. Siinä talous­poli­it­tises­sa keskustelus­sa, jota finanssikri­isin aikana ja jäl­keen on käy­ty, varsinkin anglosak­si­sis­sa mais­sa, poli­it­tisen ken­tän oikea lai­ta ja iso osa keskus­taa on ajanut sekä Key­ne­sistä että Fried­man­ista kaukaa oikeal­ta ohi. Fried­manin mon­e­taris­mi oli jok­seenkin sofistikoitua eikä hän koskaan kan­nat­tanut sel­l­aista pöl­höpop­ulis­mia, jota mm. repub­likaan­it rapakon takana nyt puolustavat.

  33. Voisiko val­tio perus­taa kansalaisille ja mik­sei myös yri­tyk­sille pankin mikä ain­oas­taan ottaisi tal­letuk­sia vas­taan ja tar­joisi yksinker­taisim­mat kas­s­apalve­lut. Korko voisi olla nol­la. Point­ti­na olisi se että myös ris­ki olisi nol­la, val­tio ei voi men­nä konkurssiin.
    Tämän jäl­keen pankke­ja ei tarvit­si enään koskaan pelas­taa kos­ka rahansa voisi menet­tää ain­oas­taan ne ketkä ovat halun­neet ottaa riske­jä. Täl­löin voisi myös sääte­lyä vähen­tää. Yksi­ty­is­pankit jou­tu­isi­vat myös mak­samaan oikeasti tal­letusko­rkoa ver­rat­tuna nykyiseen sys­teemi­in mis­sä asikas joutuu käytän­nössä mak­samaan siitä että saa rahansa säi­ly­tyk­seen. Ihmi­nen tarvit­see nyky­isin pankki­tilin ja val­tion pitää taa­ta tämän takia kaik­ki pankkien mokailut.

    Minus­ta tämä on parem­pi ratkaisu kun tiuk­ka sääte­ly ja keinotekoinen erot­telu investoin­ti- ja nor­maali­pankkien välille.

  34. Fried­manin ehdot­ta­ma rahapoli­ti­ik­ka oli yksinker­tais­es­ti, että keskus­pankin pitäisi tarkkail­la rahamäärän kasvua ja pitää se maltil­lise­na, myös laman aikana rajua kon­trak­tio­ta vas­taan pitäisi toimia. 

    Fried­man ajoi mata­lampia vero­ja ja kil­pailua. Taval­laan dirigis­mi, jota Osmo tässä hehkut­taa, on vähän eri asia. En toki usko, että Fried­man sitä kan­nat­ti, mut­ta Fried­manin vaiku­tus talous­poli­ti­ikas­sa ei kyl­lä ole ollut rahapoli­ti­ikan ulkop­uolel­la kovin suurta. 

    Kul­takurkku­ja luku­unot­ta­mat­ta melkein kaik­ki ovat kuitenkin sitä mieltä, että Vol­ck­erin ja Greenspanin rahapoli­ti­ikat oli­vat pait­si saa­neet vah­vasti vaikut­tei­ta Fried­manin opeista, myös 1900-luvun onnis­tuneim­mat vuosikymmenet USA:n rahapoli­ti­ikan osalta. 

    Säädök­siä tarvi­taan, tietenkin, juuri niistä syistä kuin tpyy­lu­o­ma esit­ti. Minus­ta tämä on kuitenkin jonkin­lainen olk­iukko, kos­ka evi­denssi sanoo, että viimeaikaisten ongelmien taustal­la ei ole niinkään liian vähäi­nen tai löysä sään­te­ly, vaan yksinker­tais­es­ti väärän­lainen sään­te­ly. So. sel­l­ainen, joka yhtä aikaa estää tiet­tyjä vakaut­tavia mekanis­me­ja toim­i­mas­ta, ja samanaikaises­ti sal­lii sel­l­ais­ten mekanis­mien toimin­nan, jot­ka tuo­vat epästabiiliutta.

    Pankki­jär­jestelmästä voi sanoa, tietyl­lä abstrak­tio­ta­sol­la ja mielekkyy­del­lä, että sil­lä pitäisi olla kolme omi­naisu­ut­ta: Vakaus (so. vähän­lais­es­ti korko- ja sitä myö­den reaalipuolen heilahtelu­ja), tur­val­lisu­us (so. tal­letuk­set eivät ole vaaras­sa) ja tehokku­us (sel­l­aiset asi­at kuin että se takaa korkean lik­vidi­teetin). On kuitenkin täysin mah­dol­lista, että kaikkia kolmea ei voi saa­da yhtä aikaa.

  35. Osmo:

    Rahan määrää kas­vat­ti paljon enem­män hal­l­lit­se­ma­ton luot­toekspan­sio kuin keskustapankkiraha.

    häh? Mil­lä perus­teel­la luot­toekspan­sio on hal­lit­se­ma­ton ja mil­lä perus­teel­la sen pitäs olla hal­lit­tu? Tai mitä ne edes tarkoit­taa tässä kontekstissa?

    Se, että markki­noil­la on keskus­pankki­ra­haa ja pankit ei pidä 100% reserve­jä tarkoit­taa, että luot­toek­pan­sio­ta tapah­tuu. Ei se ole mikään ongelma.

    Sen näki parhais­ten siitä, kuin­ka paljon keskus­pankkien piti pumpa­ta rahaa markki­noille, kun luot­toekspan­sio vähän tasoittui.

    !?!? Vähän!?!?! Se, että keskus­pankit joutuu pump­paa­maan paljon rahaa markki­noille johtuu siitä, että keskus­pankki­ra­han kysyn­tä on kas­vanut huimasti. Kyse ei todel­lakaan ole mis­tään luot­toekspan­sion tasoittumisesta.

    Sä oot vis­si­in keskustel­lu rahapoli­ti­ikas­ta Uus­paaval­niemen kanssa tai jotain…

  36. Tapio Pel­to­nen:

    Asiantun­te­mus­ta ei vain ollut oike­as­sa paikas­sa, joten todis­tu­saineis­toa ei ymmär­ret­ty eikä varoituk­sia kuunneltu.

    Niin ja tämä ei johtunut finanssi­valvon­nan ham­paat­to­muud­es­ta vaan siitä, että byrokraatit on itse samo­jen harhalu­u­lo­jen uhre­ja kuin muutkin yksit­täiset ihmiset. Sik­si markki­nat noin keskimäärin on parem­pi tapa hoitaa asioita.

    JS:

    Ainakin suh­dan­nepoli­ti­ikan osalta on ehkä hyvä huo­ma­ta, ettei se ole­tus enää pidä paikkaansa, että poli­it­tisen ken­tän oikeal­la laidal­la uskot­taisi­in Fried­manin oppei­hin ja vasem­mal­la laidal­la Key­nesin oppeihin.

    Todel­lakin.

    Siinä talous­poli­it­tises­sa keskustelus­sa, jota finanssikri­isin aikana ja jäl­keen on käy­ty, varsinkin anglosak­si­sis­sa mais­sa, poli­it­tisen ken­tän oikea lai­ta ja iso osa keskus­taa on ajanut sekä Key­ne­sistä että Fried­man­ista kaukaa oikeal­ta ohi.

    No riip­puu var­maan siitä mitä oikeana pitää. Min­un per­spek­ti­ivistä kyl­lä näyt­tää enem­mänkin siltä, että vasem­mal­ta ollaan menty.

    hybrid:

    Voisiko val­tio perus­taa kansalaisille ja mik­sei myös yri­tyk­sille pankin mikä ain­oas­taan ottaisi tal­letuk­sia vas­taan ja tar­joisi yksinker­taisim­mat kassapalvelut. 

    Var­maan voisi, mut­ta mik­si perus­taisi, kun markki­natkin voivat ihan hyvin perus­taa täl­laisen pankin, jos sille vaan olis kysyntää.

    Niin kauan kuin meil­lä on tal­letus­takausjär­jestelmä, niin kaik­ki pankit saa­vat tal­letuk­sia ja pystyvät otta­maan liikaa riskiä, jol­loin vaan “hölmö” tal­let­taisi val­tion laina­pa­perei­hin sijoit­tavaan pankkiin.

  37. Keskesin ongel­ma rahoi­tuskri­i­sis­sä oli inhimilli­nen ahneus eli muu­ta­man vuo­den voitoil­la jokainen peli­in osal­lis­tunut sai rahaa niin paljon, että muka­va lop­puelämä oli turvattu.
    Se miten pankeille tai kansan­talouk­sille käy ei kiin­nos­tanut pätkääkään toimijoita.
    TJ tietää aina ole­vansa vain lyhyen aikaa joh­dos­sa ja kuit­taa oitis kaiken mah­dol­lisen, sil­lä har­voin tulee uut­ta yhtä hyvää tilaisuutta.
    Sama kos­kee meklare­i­ta ja mui­ta pankkien akti­iv­i­toim­i­joi­ta. Jokainen heistäkin tietää, että kyseessä ei ole eläkevirka.

    Kun kenel­läkään toim­i­jal­la ei ole riskiä niin mik­sipä he eivät käyt­täisi tilan­net­ta hyväksi.

    Pankki­ir­it ja poli­itikot elävät myös sym­bioosis­sa, näin on ollut siitä asti kun pankki­toim­inta alkoi. Pankit ovat aina rahoit­ta­neet val­las­saoli­joi­ta ja huole­hti­neet, että saa­vat rahansa. Eivät Hit­lerin rahoit­ta­jatkaan jääneet näppe­jään nuolemaan.
    Bushin hallinto taas tarvit­si rahaa Irakin ja Afgan­istanin soti­in ja pankki­ir­it antoi­vat sitä auli­isti, mut­ta vastapalveluk­se­na myös uusia businessmahdollisuuksia.

    Nin­pä rahoit­ta­jil­la on aina val­taa poli­itikoi­hin näh­den ja omis­ta­jatkin voivat olla var­mo­ja ettei heille syn­ny tappioita.

    Joku Fried­man , Greenspan tai Berdanke ovat vain pankkien juok­supoikia ja hei­dät on nos­tet­tu ase­maan kos­ka he palvel­e­vat pankki­irien asiaa.
    Talous-ja laki­a­siois­sa pro­fes­soritkin kuin myös Nobel-palk­i­tutkin elävät siitä, että kir­joit­ta­vat tilaa­jaa miel­lyt­täviä tutkimus­tu­lok­sia ja tulkintoja

    Seu­rauk­set ovat sit­ten mon­i­naiset ja kri­isin syyt mon­imuo­toiset tääl­lä yritetään näköjään selitel­lä, mut­ta se on vain aka­teemista näsävi­i­sailua ja uno­hde­taan todel­liset motiivit.

    Joku Fan­ny Mae , Fred­die joku oli vain yksinker­tainen hui­jaus, jos­sa paikallispank­ki antoi lainan välit­tämät­tä asi­akkaan mak­sukyvys­tä, myi lainan Fan­ny Maelle, Fred­die jollekin, joka pake­toi sen näyt­täväs­ki paketik­si, joka sit­ten myyti­in esim Euroop­paan , jos­sa taas pankit kaup­pa­si­vat paketit rahas­to ym muodois­sa asi­akkaille. Ei sitä europ­palaisen pankin pankkiiria/meklaria kiin­nos­tanut kuin­ka mak­sukykyi­nen joku Arkansasin peräkylässä asu­va lainaot­ta­ja on, eihän hänel­lä ollut mitään intres­siä edes tutkia sitä

    Kyseessä oli val­tioiden lail­lis­ta­ma huijaus

  38. Art­turi, olet väärässä.

    Luot­tokon­trak­tio ei alka­nut sik­si, että rahan kysyn­tä kasvoi, vaan sik­si, että luot­ta­mus väheni. Luot­to ja luot­ta­mus ovat oikeas­t­aan ihan sama asia, luot­ta­muk­sen vähen­e­m­i­nen johtaa automaat­tis­es­ti luot­tokon­trak­tioon. Ei keskus­pankki­ra­han kysyn­tä siitä mihinkään kas­va, vaan itseasi­as­sa vähe­nee. Sik­si­hän korkoa paine­taan alas ja rahaa floo­d­ataan markkinoille.

  39. Toki Art­turi on tietyl­lä taval­la ajatel­tuna oikeassa.

    Asian voi ajatel­la näin: korko on rahan hin­ta. Kon­trak­tios­sa kyl­lä rahan kysyn­tä ylipäätään kas­vaa, kos­ka pait­si lainan anta­ja, myös lainan otta­ja halu­aisi­vat sen rahan, joten korko nousee. Koron noustes­sa yhä use­ampi mak­saa lainan takaisin mielu­um­min kuin ottaa uuden lainan, mikä vähen­tää rahan määrää. Kon­trak­tio sinän­sä ei ole ongel­ma, vaan ongel­ma on siinä, että kaik­ki eivät voi mak­saa lain­o­ja takaisin juuri sil­lä het­kel­lä. Jos markki­nat eivät clear­aa saman tien ja jos mak­sa­ja ei saa luot­toa (koron noustes­sa toki paradok­saalis­es­ti myös luot­toris­ki kas­vaa), syn­tyy luottotappioita.

    Tässä mielessä keskus­pankki­ra­han kysyn­tä kyl­lä nousee kon­trak­tios­sa, kos­ka pankkien mak­suli­ikenne on edestakaisin lainat­tua rahaa, ja “aukko­ja” kor­jataan keskuspankkirahalla. 

    Tämä ei kuitenkaan ollut finanssikri­i­sis­sä se kysyn­tä, johon keskus­pankit vas­ta­si­vat. Keskus­pankit flood­a­si­vat rahaa markki­noille, kos­ka muidenkin kuin pankkien lik­vidi­teet­ti oli vaaras­sa yleisen luot­ta­mus­pu­lan vuok­si. Varsi­nainen “oikea” keskus­pankki­ra­ha (ei siis QE-raha) itseasi­as­sa pää­tyi vain pankkien reservei­hin makaa­maan, kos­ka lik­vidi­teet­tipref­er­enssi oli niin suuri. 

    Muutenkin rahan kysyn­nän ja tar­jon­nan kohdal­la nim­i­tyk­set ovat vähän harhaanjohtavia.

  40. Hyvä esimerk­ki pankkien ja päät­täjien sym­bioosista on Lehman Broth­ersin konkur­si­in aiheut­ta­ma toiminta
    LB ajau­tui velka­jär­jeste­lyyn 15 syyskuuta.
    Jo 17 syysku­u­ta Bar­clays osti Pohjois-Amerikan toimin­not. Ja 22,23 syysku­u­ta Nomu­ra osti Aasian ja Euroopan toiminnot.
    Koti­mainen pikku­pala­nen myyti­in 3 joulukuuta.
    Suuri pank­ki oli siis pilkot­tu paris­sa viikos­sa ja jatkoi toim­intaansa läh­es nor­maal­isti, joten pankki­jär­jestelmä ei sinän­sä ollut uhattuna.

    Mut­ta suurin ongel­ma oli, että pankin omis­tus siir­tyi ulos USA:ta ja sil­loin myöskin USA:n pres­i­den­tistä oli tulos­sa riip­pu­vainen ulko­val­loista eli pahim­mas­sa tapauk­ses­sa Kiinan juoksupoika.

    Sama ongel­ma herät­ti Sak­san, Ran­skan, Englan­nin etc suo­jaa­maan omia pankke­jaan ja niin­pä raha syy­de­ti­in mas­si­ivis­es­ti pankeille, jot­ta yhka omsi­tuk­sen siir­tymis­es­tä tor­jut­ti­in. Eikä niidne tarvin­nut ker­toa muu­ta kuin, että rahoi­tusjär­jestelmä on uhat­tuna, jot­ta tari­na olisi uskot­ta­va niin muu­ta­ma pank­ki pää­tyi val­toiden haltuun

  41. Val­tion roolista pankki­toimin­nas­sa on hyvä huo­ma­ta että sään­nöste­lyn määrä ei suo­raan ker­ro siitä kuin­ka kovasti val­tio vaikut­taa markki­noiden toimintaan. 

    Tapaus 1: Val­tio takaa pankkien toimin­nan, mut­ta estää sään­nöksin riskinot­toa ja velka­ra­hankäyt­töä ja esim vaik­ka sitä että paljonko talonos­ta­jal­la pitää olla rahaa, että pank­ki voi antaa loppulainan.

    Tapaus 2: Val­tio takaa pankkien toimin­nan, mut­ta purkaa sään­nöste­lyä. Riskiä saa ottaa ja velka­ra­haa käyt­tää. Mut­ta samaanaikaan ei viestitetä vaku­ut­tavasti ettei tul­la apu­un jos riskino­to­s­ta seu­raa pankeille ongelmia. (Ja nyt todis­tet­tavasti tul­ti­in apu­un yhteisel­lä rahal­la kun ongelmia tuli).

    Minus­ta on ihmeel­listä väit­tää, että tapaus 2 olisi lähempänä Fried­man­ni­laista maail­mankat­so­mus­ta kuin tapaus 1 pelkästään sil­lä perus­teel­la, että joitain sään­nöste­lyjä on vapautet­tu. Asi­as­ta paljon fik­sum­min tääl­lä http://www.themoneyillusion.com/?p=8041

    Kim­mo

  42. Kos­ka kaik­ki ehdo­ton kuu­luu patolo­gian piiri­in (Niet­zsche), niin nyt on tehtävä poikkeus.

    Osmo:

    Pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tio oli se malli, jota kaik­ki tavoittelevat.

    Kan­nat­taisi ensin selvit­tää, mikä oli se “Pohjo­is­mainen malli”, jos­ta Davo­sis­sa keskustelti­in. Se ei todel­lakaan ollut mikään “hyv­in­voin­ti­val­tio”, ainakaan seu­raa­van perusteella *):
    http://www.globalutmaning.se/wp-content/uploads/2011/01/Davos-The-nordic-way-final.pdf

    Lyhyt tiivis­telmä: indi­vid­u­al­is­mi, kap­i­tal­is­mi ja luot­ta­mus (sekä insti­tuu­tioi­hin että toisi­in ihmisi­in). Minkä ei kyl­lä pitäisi tul­la yllä­tyk­senä kenellekään muulle kuin suo­ma­laiselle vasemmistolle.

    Kari

    *) Voi olla, että siel­lä jotain muu­takin puhut­ti­in, mut­ta min­ul­la ei ollut mah­dol­lisu­ut­ta käyt­tää 50 000 euroa veron­mak­sajien rahaa paikan­päälle raahautuakseni.

  43. Tämä ei kuitenkaan ollut finanssikri­i­sis­sä se kysyn­tä, johon keskus­pankit vas­ta­si­vat. Keskus­pankit flood­a­si­vat rahaa markki­noille, kos­ka muidenkin kuin pankkien lik­vidi­teet­ti oli vaaras­sa yleisen luot­ta­mus­pu­lan vuoksi.

    Juuri näin. Ks:

    http://economicsofcontempt.blogspot.com/2011/02/morgan-stanleys-liquidity.html

    Mor­gan Stan­leyltä hävisi lik­vidi­teet­tiä 37 mil­jar­dia dol­lar­ia päivässä.

    Pankki­jär­jestelmästä voi sanoa, tietyl­lä abstrak­tio­ta­sol­la ja mielekkyy­del­lä, että sil­lä pitäisi olla kolme omi­naisu­ut­ta: Vakaus (so. vähän­lais­es­ti korko- ja sitä myö­den reaalipuolen heilahtelu­ja), tur­val­lisu­us (so. tal­letuk­set eivät ole vaaras­sa) ja tehokku­us (sel­l­aiset asi­at kuin että se takaa korkean lik­vidi­teetin). On kuitenkin täysin mah­dol­lista, että kaikkia kolmea ei voi saa­da yhtä aikaa.

    Jos tehokku­u­den vaa­timuk­sen ulkop­uolelle jätetään rahoi­tussek­torin mak­si­maa­li­nen kasvu, tuot­to ja markki­noiden mak­si­maa­li­nen lik­vidi­teet­ti, ja ollaan tyy­tyväisiä kohtu­ulliseen tuot­ton ja kohtu­ulliseen lik­vidi­teet­ti­in, niin ei ole mitään syytä poli­it­tis­ten syi­den ulkop­uolel­la mik­si noi­hin kolmeen ei päästäisi. Se vain edel­lyt­täisi rajua rahoi­tussek­torin yksinker­tais­tamista. Min­un on vielä näkemät­tä se mon­imutkainen rahoi­tusin­stru­ment­ti, jon­ka ensisi­jainen käyt­tö­tarkoi­tus ei ole joko reg­u­laa­tion tosi­asialli­nen kiertämi­nen tai raho­jen viem­i­nen tyh­miltä. (Yksinker­taisi­et optiot tai futu­u­rit eivät ole tässä mielessä monimutkaisia)

  44. tiedemies:

    Luot­tokon­trak­tio ei alka­nut sik­si, että rahan kysyn­tä kasvoi, vaan sik­si, että luot­ta­mus väheni.

    Joo keskus­pankki­ra­han kysyn­tä kasvoi, kos­ka luot­ta­mus väheni.

    Luot­ta­mus väheni, kos­ka asun­to­jen hin­nat rupes laske­maan ja markki­nat huo­mas, että keskus­pank­ki tulee tekemään virheitä.

    Asun­to­jen hin­nat rupes laske­maan, kos­ka maa­han­muut­to väheni ja kos­ka asun­tomarkki­noille ei voinu enää tuo­da paljoo huonom­pia asun­to­lainan otta­jia, kos­ka kaik­ki kyn­nelle kykenevät oli jo mukana.

    jne. jne. jne.

    Ei keskus­pankki­ra­han kysyn­tä siitä mihinkään kas­va, vaan itseasi­as­sa vähenee. 

    !?!?!?! ööööö.… no tot­takai se kas­vaa. Muuten­han keskus­pankin ei pitäs antaa sitä lisää markki­noille. Älä ajat­tele korko­ja, kun se vaan sumen­taa ajat­telua. Ajat­tele nom­i­naal­ista BKT:ta tai inflaatioo.

    Tämä ei kuitenkaan ollut finanssikri­i­sis­sä se kysyn­tä, johon keskus­pankit vastasivat.

    Ei niin, mut­ta olis pitäny. Sehän se just oli se FEDin virhe, että sen sijaan, että ne olis pitäny rahan tar­jon­nan vas­taa­mas­sa kysyn­tää, ne vaan syyti rahaa pankeille.

    Varsi­nainen “oikea” keskus­pankki­ra­ha (ei siis QE-raha) itseasi­as­sa pää­tyi vain pankkien reservei­hin makaa­maan, kos­ka lik­vidi­teet­tipref­er­enssi oli niin suuri.

    Ensin­näkin QE on keskus­pankki­ra­haa ja toisek­seen keskus­pank­ki itse nos­ti lik­vidi­teet­tipref­er­enssiä sil­lä, että se ei tuot­tanu sel­l­as­ta inflaa­tioo, mitä markki­nat odot­ti ja mihin se on sitoutunut + mak­so korkoa reserveille.

    Muutenkin rahan kysyn­nän ja tar­jon­nan kohdal­la nim­i­tyk­set ovat vähän harhaanjohtavia.

    Päin vas­toin. Suun­nilleen kaik­ki muu rahan kohdal­la on harhaanjohtavaa.

  45. USA:n PISA-tulok­set eivät kuitenkaan tule ver­tailukelpoisik­si Euroopan kanssa pois­ta­mal­la mus­tat ja muut ei-euroop­palaiset USA:n datasta. 

    Ensin­näkään tuol­laista kar­simista ei voi edes tehdä (jo ymmärsin kir­joit­ta­jan pointin oikein). Jenkkilän tilas­tothan laa­di­taan ihmisen oman ilmoituk­sen perus­teel­la. Aika har­va jenk­ki tietää per­imästään tai yleisem­min taustastaan.

    Ensin­näkin on mah­dol­lista, että tiet­tyyn ryh­mään samais­tu­mi­nen itsessään muut­taa ihmisen käyt­täy­tymistä. Siten tosi­asialli­nen per­imä ei ole relevanttia.

    Toisek­seen tutkimusten mukaan USA:ssa käytössä olevil­la rodullisil­la ja etnisil­lä luokit­teluil­la on vah­va geneet­ti­nen perus­ta. Eräässä laa­jas­sa (N=3636) tutkimuk­ses­sa havait­ti­in 99,9 pros­entin vas­taavu­us eril­lis­ten geneet­tis­ten klus­terei­den ja henkilöi­den itse ilmoit­ta­man rodun/etnisyyden välil­lä: http://tinyurl.com/69o73wn

    USA:n valkoi­sis­sa ei-euroop­palainen per­imä on harv­inaista. Mustis­sa on euroop­palaista per­imää keskimäärin 20 pros­ent­tia ja hajon­ta on suur­ta, mut­ta yli 50-pros­ent­tis­es­ti euroop­palaisia mustista on vain 1 pros­ent­ti. Latinot on mon­imuo­toisem­pi ryh­mä, mut­ta ylivoimainen enem­mistö heistä on mestit­se­jä Väli-Amerikas­ta. Aasialais­ten suurim­it­tainen maa­han­muut­to USA:han taas on melko tuore ilmiö, ja he kyl­lä tun­te­vat sukutaustansa.

    Toinen syy liit­tyy yhteiskun­tien luokka­jakoon. Mus­tathan ovat per­in­teis­es­ti tehneet kaikkein alalu­okkaisim­mat työt. Tuol­lainen ase­ma taas kor­reloi kaikissa mais­sa huonom­man koulumen­estyk­sen kanssa. Käsit­tääk­seni se tarkoit­taa, että jos USA:ssa pois­te­taan mus­tat, Suomes­sa saa pois­taa vas­taa­vankokoisen alalu­okkaisen ryhmän.

    Ylimpi­in sosi­aalilu­okki­in kuu­lu­vien afroamerikkalais­ten las­ten koulumen­estys vas­taa alimpi­en sosi­aalilu­okkien valkois­t­en ja aasialais­ten las­ten men­estys­tä, joten mis­tään luokka­jaos­ta ei ole kysymys.

  46. Voi vel­jet, vähänks siis­tiä, että näis­sä kom­menteis­sa on kah­den viimäpäivän aikan linkat­tu the­money­il­lu­sio­nia ja super-economyä!

    +KimmoO:n point­tikin on kohdillaan.

  47. Kim­mo kiteyt­ti aika hyvin sen, mitä minä tavoit­telin oma­l­la kom­men­til­lani. En pidä sään­nöstelemät­tömyytenä tai vähäisem­pänä sään­nöste­lynä sitä, että val­tio lupaa kat­e­goris­es­ti mak­saa, jos joku has­saa rahat, con­tra että tämän lupauk­sen ehtona on tiet­ty­jen sään­tö­jen nou­dat­ta­mi­nen. Jälkim­mäi­nen on lähempänä sitä, miten vaku­u­tuk­ses­sa vaa­di­taan että ovet pitää luki­ta, tai ei saa kor­vaus­ta jos joku käy varkaisilla. 

    Se, että pankeille ei asete­ta täl­laisia ehto­ja tal­letus­tur­van takaamisek­si, ei ole minus­ta “vähäisem­pää sään­te­lyä”, eikä eri­tyis­es­ti lähempänä fried­mani­laista käsi­tys­tä markkinataloudesta.

  48. Hybrid:

    Voisiko val­tio perus­taa kansalaisille ja mik­sei myös yri­tyk­sille pankin mikä ain­oas­taan ottaisi tal­letuk­sia vas­taan ja tar­joisi yksinker­taisim­mat kas­s­apalve­lut. Korko voisi olla nol­la. Point­ti­na olisi se että myös ris­ki olisi nol­la, val­tio ei voi men­nä konkurssiin. 

    Voit säästöil­läsi merk­itä Suomen Val­tion oblig­aa­tioi­ta jol­loin saat oman määrit­telysi mukaan rahasi var­masti tal­teen, ja vielä korot päälle. Kat­so esim: http://www.treasuryfinland.fi/tuotto-obligaatiot

    Päivit­täis­ten raha-asioit­ten hoitoon uskalta­nee sen­tään nyky­isiä pankki­tile­jä käyt­tää. Val­tio takaa pankki­tal­letuk­set 50 000 euroon asti.

  49. “Val­tio takaa pankkien toimin­nan, mut­ta purkaa sään­nöste­lyä. Riskiä saa ottaa ja velka­ra­haa käyt­tää. Mutta ”

    Pankkien vakavaraisu­us on hyvin alhainen, oma pääo­ma on tyyp­il­lis­es­ti alle 10 % vastuista.
    Tämä merk­it­see, että konkurssi tulee jo suh­teel­lisen pie­nil­lä tappioilla.
    Tämä merk­it­see, että kovin suuria riske­jä ei voi ottaa sil­lä riskit real­isoitu­vat aina kun aikaa on tarpeeksi.

    Pankkien bonusjär­jestelmä taas ajaa hillit­tömään riskinot­toon, eri­tyiseti sen vuok­si, että kukaan riskiot­ta­ja ei joudu henkilöko­htaiseen vastuuseen

  50. JL, lyhykäis­es­ti: Ain­oa mitä tilas­toista voi var­muudel­la poimia on tieto siitä, ovatko lapsen van­hem­mat kruk­san­neet kohdan cau­casian johonkin koulun lomak­keeseen. Tämä epä­var­muus pitäisi ver­tailus­sa ottaa huomioon juuri sel­l­aisil­la keinoin, joi­ta hahmottelit.

    Mustien, inti­aanien ja his­paanien luok­ka-ase­ma, tai nykykielel­lä “yhteiskun­nalli­nen ase­ma”, var­masti vaikut­taa näi­den koulumen­estyk­seen, vaik­ka taustal­la olisi myös perin­nöl­lisiä syitä. Tämäkin pitäisi ottaa huomioon, kos­ka esim. Suomes­sa alalu­okkaisia töitä tekevät suomalaiset.

    Mustien aka­teemis­es­ta men­estyk­ses­tä olisi, muuten, kiva tietää välil­lä muis­takin kuin jenkkilähteistä. USA:n mustien joukos­sa elää voimakas koulu­vas­tainen kult­tuuri ylem­mis­säkin luokissa. Bri­tan­ni­as­sa samaa vikaa löy­tyy eri­tyis­es­ti pak­istani­lai­sista, jot­ka pär­jäävätkin selvästi mus­tia huonommin.

    Siinä kai päällimmäiset.

  51. Yksinker­tainen MBS on nyt siinä rajoil­la onko se tuos­sa mielessä mon­imutkainen instru­ment­ti. Minä elän sel­l­aises­sa ymmär­ryk­sessä, että MBS:ien todel­li­nen käyt­tö­tarkoi­tus on pankin asset­tien siirtämi­nen taseen eli pankkien reg­u­laa­tion ulkopuolelle.

    Ehkä oleelli­nen point­ti­ni on, että MBS on ehkä paran­nus korkein­taan jos­sakin lik­vidi­teet­timielessä ja siinä mielessä, että saadaan uusia suo­ria sijoit­ta­jia asun­to­laina­markki­noille, mut­ta silti kohtu­ullis­es­ti rep­likoitavis­sa taval­lisel­la pankil­la ja sen taseel­la. Ja vaik­ka tuo instru­ment­ti kiel­let­täisi­in, tuskin kovin moni asun­to­laina jäisi saa­mat­ta, vaan nuo sijoituk­set kulk­i­si­vat pankkien tasei­den kaut­ta. (Suomes­sa ei taide­ta paljoa MBS:iä har­ras­taa, ja silti lain­o­ja löy­tyy). En tiedä kuin­ka paljon suo­ma­lainen lik­vi­di MBS-markki­na pienen­täisi asun­to­lain­o­jen mar­gin­aale­ja, mut­ta olen aika var­ma, että tuo säästö on aika pieni ver­rat­tuna niihin riskei­hin ja kus­tan­nuk­si­in mitä pankkien reg­u­loin­nin mon­imutkaistu­mi­nen tuo.

  52. tcrown:

    Se vain edel­lyt­täisi rajua rahoi­tussek­torin yksinkertaistamista.

    Bin­go! Melkein jokaikisel­lä tekni­ikan alal­la on kaiken­laisia luovu­u­den rajoituk­sia itsesääte­lyn ja lain­säädän­nön kaut­ta sen takia että härvelit ei räjähdä käsi­in, lääke­te­ol­lisu­us ääries­imerkkinä, mikä siinä finanssi-tekni­ikas­sa on niin erikoista että sitä pitäisi kohdel­la jotenkin ihan muuten kuin vaik­ka sillanrakennusta?

  53. Kohdas­ta 5 on mie­lenki­in­toinen kir­joi­tus tääl­lä: http://bit.ly/h1PbAk . Muutenkin val­tion kan­nat­taisi olla omis­ta­jana kasvuyri­tyk­sis­sä, mut­ta nimeno­maan pas­si­ivise­na (kyl­lä markki­nat tietävät paremmin).

  54. mikä siinä finanssi-tekni­ikas­sa on niin erikoista että sitä pitäisi kohdel­la jotenkin ihan muuten kuin vaik­ka sillanrakennusta?

    No kat­sos, sil­tainsinööri voi tehdä virheen, jon­ka seu­rauk­se­na sil­ta rom­ah­taa, joten sen sil­tainsinöörin tekemisiä pitää reg­u­loi­da. Markki­nat sitä­vas­toin ovat aina oike­as­sa, joten markki­noiden tuo­tok­set eivät voi rom­ah­taa. Eikös tämä nyt ole kaikille selvää?

    Tois­te­taan nyt vielä omat teesi­ni siitä miten rahamarkki­nat pitäisi pitää kurissa:

    Ensin, velka­vivun kysyn­tää pitäisi pienen­tää dra­maat­tis­es­ti. Tämä ei sinän­sä vaa­di markki­noiden toim­intaan puut­tumista, kos­ka merkit­tävim­mät velka­vivun kysyn­tää lisäävät tek­i­jät täl­lä het­kel­lä ovat enem­män tai vähem­män keinotekoisia poli­it­tisen vään­nön tulok­sia. Yri­tys­maail­mas­sa Modigliani & Miller on jo kauan sit­ten osoit­tanut, että yri­tyk­selle on teo­ri­as­sa yhden­tekevää rahoit­taako se toim­intansa pääo­ma­l­la vai velal­la, mut­ta käytän­nössä nykyi­nen voiton­jaon vero­tus suosii vieras­ta pääo­maa. Tuo epäko­h­ta pitäisi kor­ja­ta jol­lakin taval­la niin, että vieras­ta pääo­maa verotet­taisi­in rankem­min kuin omaa. Yksi­tyisel­lä puolel­la velka­vivun kysyn­tä on läh­es yksi­no­maan asun­to­lain­o­jen kysyn­tää, ja tuo­ta taas voidan ohja­ta ter­veem­pään suun­taan verovähen­nysoikeudet pois­ta­mal­la ja kiin­teistöveroa korottamalla.

    Toisek­si, jotenkin vero­tuk­sel­la (ja osin reg­u­laa­ti­ol­la) pitäisi ohja­ta rahoi­tusin­sti­tuu­tiot yksinker­taisem­paan suun­taan. Min­un ymmär­ryk­seni mukaan reg­u­laa­tio täl­lä het­kel­lä yrit­tää mah­dol­lisim­man objek­ti­ivis­es­ti mita­ta todel­lisia riske­jä ja antaa markki­noiden toimia, kun se sen sijaan voisi ohja­ta pankit otta­maan riske­jä, joi­ta olisi help­po reg­u­loi­da. (Kuten aiem­min esitin, nähdäk­seni kaik­ki ne riskit, mitä rahoi­tussek­tori ottaa, on otet­tavis­sa yksinker­taisil­la ja hel­posti reg­u­loitavil­la instrumenteilla)

    Kol­man­nek­si, etenkin rahoi­tussek­to­ril­la “lim­it­ed lia­bil­i­ty” eli osakey­htiö yri­tys­muo­tona pitäisi tehdä ellei lait­tomak­si, niin vah­vasti luvan­varaisek­si ja todel­la tiukasti säännellyksi.

    Ensim­mäi­nen on ylivoimais­es­ti merkit­tävin, mut­ta yhtä ylivoimais­es­ti vaikein toteutet­ta­va. Ilman toista min­un nähdäk­seni kaik­ki reg­u­laa­tio on tuomit­tu epäon­nis­tu­maan tehtävässään kri­isien estämisessä. Kol­mas on ainakin anek­do­taalisen empi­irisen evi­denssin perus­teel­la onnis­tunut suh­teel­lisen hyvin pitämään rahoi­tussek­torin riskit kurissa.

  55. Art­turi,
    QE-raha on toki keskus­pankin luo­maa, ja näin jälkikä­teen min­un sanomani oli kyl­lä todel­la epäselvä. 

    Korkoon tui­jot­ta­mi­nen on tietenkin oikein, kos­ka se on rahan hin­ta. Hin­ta nousee, jos kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan, kunnes kysyn­tä ja tar­jon­ta kohtaa­vat. Koron liike on siis indikaa­tio siitä, mihin suun­taan men­nään. Jos kon­trak­tio on pääl­lä, lainara­han kysyn­tä on siis alhaisem­pi kuin tar­jon­ta. Tämä on siis vain määritt­te­lykysymys. Jos luot­tokon­trak­tion pysäyt­tämi­nen vaatii koron painamista alas, se tarkoit­taa siis täl­lä taval­la tarkastel­tuna, että kysyn­tä on vähen­tynyt, ei lisääntynyt!

    Luot­ta­muk­sen vähen­tyessä uloslainaa­jien halu pitää rahaa itsel­lään kas­vaa, joten tässä mielessä rahan tar­jon­ta vähe­nee. Sisään­lainaa­jat taas halu­a­vat mak­saa luot­ton­sa pois, joten rahan kysyn­täkin piene­nee. Tämän voi kään­tää tietenkin myös tois­in­päin: Uloslainaa­jat halu­a­vat lisää rahaa, eli rahan kysyn­tä kas­vaa, ja luo­ton pois­mak­samiseen tarvi­taan rahaa, joten siinäkin kysyn­tä kas­vaa. Tämän vuok­si “kysyn­tä” ja “tar­jon­ta” ovat epä­selviä käsitteitä.

    Korko sen­si­jaan on selvä käsite, jota voidaan mita­ta ja havain­noi­da reaali­aikaises­ti. Sitä käytetään tar­get­ti­na lyhyel­lä aikavälil­lä, toisin kuin inflaa­tio­ta, kos­ka se reagoi rahan määrään heti. Inflaa­tios­ta saadaan infor­maa­tio­ta paljon paljon hitaam­min. Ihan säätö­te­o­reet­tis­es­ti ajatel­tuna ongel­ma on ei-triv­i­aali monel­la tasol­la. Tässä joudun taas ker­ran vetoa­maan siihen, että keskus­pank­ki ei voi tehdä taikatemp­pu­ja inflaa­tion suh­teen. Voit ajatel­la tätä pelinä, jos­sa yritetään saa­da narun päässä ole­va ren­gas heilautet­tua tap­pi­in, mut­ta naru onkin kuminauha, ren­gas on uimaren­gas, ja lisäk­si tuulee pirusti. (Tap­pi on se inflaa­tio­tar­get­ti) Ikäänkuin kri­ti­soit keskus­pankkia siitä, että se ei vetänyt tarpeek­si kovaa tuu­len­pu­uskan sattuessa.

  56. tcrown: Hyviä ehdotuksia!

    tiedemies:

    Korkoon tui­jot­ta­mi­nen on tietenkin oikein, kos­ka se on rahan hinta.

    Ei. Rahaa saa lisää myymäl­lä tuot­tei­ta tai osta­mal­la vähem­män tuot­tei­ta. Se on rahan hin­ta. Tietysti voi myy­dä myös bon­de­ja ja se on osa rahan hin­taa, mut­ta niin on myös appel­si­inien hin­ta ja asun­to­jen hin­ta. Rahan hin­ta määräy­tyy kaikil­la markki­noil­la mis­sä hyödykkeitä vai­hde­taan rahaan, ei pelkästään niil­lä markki­noil­la mis­sä bon­de­ja vai­hde­taan rahaan.

    ks: http://worthwhile.typepad.com/worthwhile_canadian_initi/2011/02/money.html

    Inflaa­tio-odotuk­set, eli siis rahan arvon odotus kaikil­la markki­noil­la on rahan hin­ta. Tämän vuok­si rahan kysyn­tä ja tar­jon­ta eivät ole epä­selviä käsit­teitä. Jos inflaa­tio-odotuk­set nou­se­vat se tarkoit­taa, että rahan tar­jon­ta nousee kysyn­tään verrattuna.

    Luot­ta­muk­sen vähen­tyessä uloslainaa­jien halu pitää rahaa itsel­lään kas­vaa, joten tässä mielessä rahan tar­jon­ta vähenee. 

    Luot­ta­muk­sen vähen­tyessä var­maan kaik­ki halu­a­vat enem­män keskus­pankki­ra­haa kuin aikaisemmin.

    Tämän voi kään­tää tietenkin myös tois­in­päin: Uloslainaa­jat halu­a­vat lisää rahaa, eli rahan kysyn­tä kas­vaa, ja luo­ton pois­mak­samiseen tarvi­taan rahaa, joten siinäkin kysyn­tä kas­vaa. Tämän vuok­si “kysyn­tä” ja “tar­jon­ta” ovat epä­selviä käsitteitä.

    Niin siis tämä on ain­oa oikea tapa kään­tää. Eli ainakaan tämän vuok­si rahan kysyn­tä ja tar­jon­ta ei oo epä­selviä käsitteitä.

    Inflaa­tios­ta saadaan infor­maa­tio­ta paljon paljon hitaammin.

    ööö… inflaa­tio-odotuk­set reagoi ihan yhtä nopeesti kuin korotkin, eli niistä saa reaali­aikaista dataa.

    Tässä joudun taas ker­ran vetoa­maan siihen, että keskus­pank­ki ei voi tehdä taikatemp­pu­ja inflaa­tion suhteen.

    Ja kuten var­maan ymmär­rät, tämä ei oo mikään argu­ment­ti. Kukaan ei väitä, että keskus­pankin tarvit­sisi tai että se pysty­isi tekemään taikatemppuja.

    Sen sijaan on selvää, että poliitikot(/keskuspankit) pystyy vaikut­ta­maan rahan arvoon suun­nilleen välit­tömästi ks. FDR:n päätök­set dol­lar­in kul­tape­gin suhteen.

    Ain­oo mil­lä on väliä on se mitä markki­nat ajat­telee keskus­pankin (tai FDR:n) reak­tio­funk­tios­ta. Jos keskus­pank­ki pystyy kom­mu­nikoimaan, että sen reak­tio­funk­tio on sel­l­a­nen, että se osuu tar­get­ti­in­sa, niin markki­nat hin­noit­telee sen heti.

    Sik­si minä kri­ti­soin keskus­pankke­ja siitä, että ne olis voinu vält­tää nom­i­naalisen bkt:n syöksyn, mut­ta eivät tehneet niin.

  57. Entäs jos talousti­eteil­i­jöi­den teo­ri­at ovat lähtöko­htais­es­ti väärin ja totu­us on päin­vas­tainen, eli inflaa­tion syyt ovatkin
    — rahan liian korkea hin­ta (perit­ty korko)
    — raha luo­daan yksi­tyis­es­ti (myös keskus­pankit kuten FED ovat yksi­ty­i­somis­teisia, eivät val­tion), jol­loin kaik­ki raha syn­tyy yksi­ty­isyri­tys­ten liik­keel­le­laskem­i­na lainoina
    — luot­to­laa­jen­nus yksi­ty­is­pankkien hallinnas­sa ei toi­mi, kos­ka sil­loin velan määrä on aina suurem­pi kuin kier­rossa ole­van rahan määrä (laina+korko)

    Luot­to­laa­jen­nus kansal­lis­te­tul­la val­u­u­tal­la/­val­tio-omis­teisen pankin kaut­ta sen sijaan toimisi, sil­lä se tuot­taisi val­tion kas­saan kaik­ki ne tulot, jot­ka val­tio täl­lä het­kel­lä joutuu keräämään veroina velko­jen ja korko­jen mak­su­un ulkop­uolisille lainoittajille. 

    http://sheriffinlailla.blogit.fi/2010/02/ (koh­ta: Vai­h­toe­htoinen ratkaisu talouskriisiin)

    http://resurssipohjainentalous.blogspot.com/2010/02/23-luottolaajennus-vai-torkea-petos.html (mitä luot­to­laa­jen­nus on)

  58. tcrown:

    No kat­sos, sil­tainsinööri voi tehdä virheen, jon­ka seu­rauk­se­na sil­ta rom­ah­taa, joten sen sil­tainsinöörin tekemisiä pitää reg­u­loi­da. Markki­nat sitä­vas­toin ovat aina oike­as­sa, joten markki­noiden tuo­tok­set eivät voi rom­ah­taa. Eikös tämä nyt ole kaikille selvää?

    Niin ja sitä­pait­si mitä sitä vaik­ka luju­us­laskelmia valvo­maan kos­ka markki­nat hin­noit­telee täy­del­lis­es­ti sil­to­jen laadun, itseasi­as­sa niitä ei kan­na­ta edes tehdä, sen kun lait­taa vedonlyön­nin käyn­ti­in siitä että mah­taako­han tämä kestää ja kuin­ka kauan? Pelot­teena toimii että rom­ah­tanei­den insinööri­toimis­to­jen pääo­ma (tuoli. läp­päri ja print­teri, ja se on tosi muka­va tuoli joka on vuosien tuu­nauk­sen jäl­keen saatu säädet­tyä oikein) saat­taa pyyhkiy­tyy täysin virhei­den aiheut­ta­mas­sa konkur­sis­sa. Eikä kukaan nyt vaan ota raho­ja ja juokse, markki­nat vaan yksinker­tais­es­ti toteut­taa kulu­tuk­sen aikapreferenssiä.

  59. Jos olisin ollut johta­mas­sa Lehman Broth­er­sia, olisinko itse tehnyt samoin kuin sil­loiset johta­jat? Luul­tavasti olisin.

    Olisin käyt­tänyt hyödyk­si mas­si­ivista velka­vipua ja olisin ottanut sel­l­aisia iso­ja pitkän tähtäi­men riske­jä, jot­ka laukeaisi­vat vain kaukai­sista tapah­tu­mista kuten seu­raavas­ta lamas­ta. Näin olisin pystynyt hel­posti keräämään neljän­nesvu­osit­taisia voit­to­ja ja saa­maan niistä muhkeat bonukset.

    Yri­tysjo­hta­jat lentävät ulos, jos he eivät tee neljän­nesvu­osit­tain tulosta. Joku voi val­la­ta yhtiön tai johta­ja voi saa­da potkut sisäisen val­tatais­telun seu­rauk­se­na. Jär­jestelmä pakot­taa lyhyen tähtäi­men ajat­telu­un. Parem­pi voit­to tasku­un heti varsinkin, jos pystyy pitkän tähtäi­men riskit lakaise­maan maton alle.

    Ja jos huonos­ti käy, niin onhan niitä lob­bare­i­ta ja poli­itikoik­si itseään kut­su­via juok­supoikia, jot­ka sit­ten pelas­ta­vat osak­keen­o­mis­ta­jat veron­mak­sajien rahoil­la. Johta­jat voivat viet­tää miljoon­abonusten ja kul­tais­ten käden­puris­tusten turvin lop­puelämän makeaa elämää. Poli­itikot sit­ten nos­ta­vat vaik­ka eläkeikää saadak­seen val­tion talouden jälleen kuntoon.

    Kysymys on siis siitä, että jär­jestelmää pitäisi muut­taa sel­l­aisek­si, että se estäisi ylisu­urien riskien ottamisen ja suo­sisi pitkää tähtäin­tä lyhyen tähtäi­men sijas­ta. Mut­ta tois­taisek­si juuri mitään ei ole tehty. Näil­lä näkymin eläkeikära­ja nousee vaalien jäl­keen ja sit­ten taas seit­semän vuo­den päästä, kun uuden sukupol­ven johta­jat ovat ahne­hti­neet omat miljoonansa.

  60. Kos­ka pankkisek­torin sään­te­ly menee kum­minkin jos­sain vai­heessa reisille, niin paras­ta lääk­i­tys­tä pankkikri­ise­jä vas­taan on val­tioiden tiuk­ka talouskuri. Sil­loin kun val­tiot eivät ole kaulaansa myöten velois­sa, ne eivät myöskään ole vetämässä pankke­ja mukanaan. 

    USA:ssa ja Islannis­sa moka­si­vat pankki­ir­it, mut­ta EU:n pankkikri­isi on suo­raa seu­raus­ta tiet­ty­jen nimeltä­mainit­se­mat­tomien val­tioiden lev­äperäis­es­tä velka­an­tu­mis­es­ta. Ilman tätä meil­lä ei olisi velka­on­gelmia ja tarvit­taes­sa pankkien pääomit­ta­mi­nenkin onnis­tu­isi helposti.

  61. tpyy­lu­o­ma ja tcrown: Älkää nyt liikaa innos­tuko. Tosielämässä ihmiset joutuu ole­maan inter­ak­tiois­sa useem­min kuin ker­ran, eli maineel­la on väliä.

    Sen lisäks sil­ta ei oo kovin hyvä ver­taus, kos­ka sil­lan luju­u­den voi las­kee, mut­ta rahoi­tus­markki­nain­no­vaa­tion ei ollenkaan vält­tämät­tä. Tästä ei seu­raa, että rahoi­tus­markki­nain­no­vaa­ti­ol­la ei olis posi­ti­ivi­nen vaiku­tus hyvinvointiin.

    Noin ylipään­sä jos ihmiset haluu jotain vapaae­htois­es­ti, niin sitä ei kan­na­ta niiltä kieltää.

    Sit on vielä markki­noiden odotuk­set. Sil­lan ylit­täjät har­voin odot­taa, että luju­us­laskel­mat on tehty päin per­set­tä ja sil­ta rom­ah­taa. (Ja jos ne alkas rom­ahteleen, niin var­maan ne sil­lan ylit­täjät sit alkas vaa­ti­maan markki­nae­htoista sertifiointia.)

    Rahoi­tus­markki­noil­la taas jengillä on enem­män sel­l­ainen asenne, että ne on itte vas­tu­us­sa valin­nois­taan, eikä kantsi luot­taa mihinkään reg­u­laat­tori­in, joka sanoo, että AAA+ on jees.

  62. Sil­to­jen ja finanssi-instru­ment­tien rak­en­tamisen ero on kuin luon­non­ti­eteen ja human­is­min ero. Luon­non­ti­eteet ja luon­non­lait, human­is­mi ja vapaa tahto. 

    On mah­dol­lista pyrk­iä kohti maail­man parhaan sil­lan rak­en­tamista sovit­tu­jen pre­missien ehdoil­la (liiken­teen määrä, maaperän laatu jne). Sil­lan vahvu­u­teen vaikut­ta­va luon­non sään­nön­mukaisu­us ei muutu.

    Rahas­sa ja sen sel­l­ai­sis­sa raken­netaan luot­ta­mus­ta, jos­ta sään­nön­mukaisu­us osin puut­tuu ja jota ei voi kovin hyvin ennustaa :
    ‑kuin keskimäärin
    ‑tai ei ollenkaan tietyis­sä tapauk­sis­sa (“mus­tat jout­senet” yms)
    ‑tai kun ennus­tuk­set muut­ta­vat käyt­täy­tymistä (mikä kuu­luu talousti­eteen perusoletuksiin).

  63. Sylt­ty:

    Islannis­sa moka­si­vat pankkiirit

    Ai sun mielestä tal­letus­takauk­sen anta­mi­nen oli ihan jees, eikä mitenkään eri­tyis­es­ti aut­tanut islanti­lais­pankke­ja otta­maan liikaa riskiä? Rohke­nen olla eri mieltä.

  64. Mon­et euroop­palaiset pankit ovat edelleen huonos­sa kun­nos­sa ja niil­lä on paljon iso­ja riske­jä. Mut­ta maailma­han on rahaa täyn­nä. Mik­si nämä pankit eivät han­ki osakean­neil­la itselleen uut­ta pääo­maa aivan kuin KOP teki aikoinaan?

    No, vas­taus on päivän­selvä. Uut­ta pääo­maa han­kkies­saan pankit jou­tu­isi­vat tar­joa­maan osakkei­ta uusille osak­keen­o­mis­ta­jille edulliseen hin­taan ja sil­loin van­hat osak­keen­o­mis­ta­jat kär­si­sivät. Eihän pankin hal­li­tus voi sel­l­aista hyväksyä. 

    Uusi pääo­ma pienen­täisi velka­vipua ja osakeko­htaista tulosta ja sitäkin kaut­ta van­hat osak­keen­o­mis­ta­jat kär­si­sivät. Pankkiosak­keen arvo pörssis­sä lask­isi ja pankki­ir­it menet­täi­sivät bonuksiaan.

    Eli ongel­mat olisi hel­posti kor­jat­tavis­sa, mut­ta pankki­ir­it eivät halua kor­ja­ta ongel­maa. He toimi­vat itsekkäästi ja var­jel­e­vat omaa mainettaan.

    Pankki­irien etu­jen mukaista on yrit­tää selviy­tyä veron­mak­sajien riskil­lä niin pitkään kuin mah­dol­lista. Tähän pitäisi saa­da muu­tos. Val­tio­val­lal­la on olta­va nyky­istä suurem­mat val­tu­udet määrätä pankit kor­jaa­maan taseen­sa. Kat­so­taan nyt, mitä Rehnin stres­sitestit tuo­vat tul­lessaan. Viimek­er­tainen testikier­ros oli melkoista huiputusta.

  65. -ehkä karmein­ta kansal­li­so­maisu­u­den lahjoit­tamista on ollut tämä kaivoshomma.

    mil­tei kaik­ki kai­vok­set omis­te­taan ulko­maisen yhtiön toimes­ta-kuitenkin kyseessä Suomen maaperä ja maavarannot.

  66. uusi kas­vo:

    mil­tei kaik­ki kai­vok­set omis­te­taan ulko­maisen yhtiön toimes­ta-kuitenkin kyseessä Suomen maaperä ja maavarannot.

    Olisko sun mielestä siis jotenkin parem­pi, että niitä malmiesi­in­tymiä ei olis ikinä löy­det­ty? Et ulko­maalais­ten likaiset kädet irti Suo­mi-nei­don kupeista?

  67. Sep­po S

    “Mon­et euroop­palaiset pankit ovat edelleen huonos­sa kun­nos­sa ja niil­lä on paljon iso­ja riske­jä. Mut­ta maailma­han on rahaa täyn­nä. Mik­si nämä pankit eivät han­ki osakean­neil­la itselleen uut­ta pääo­maa aivan kuin KOP teki aikoinaan?

    No, vas­taus on päivän­selvä. Uut­ta pääo­maa han­kkies­saan pankit jou­tu­isi­vat tar­joa­maan osakkei­ta uusille osak­keen­o­mis­ta­jille edulliseen hin­taan ja sil­loin van­hat osak­keen­o­mis­ta­jat kär­si­sivät. Eihän pankin hal­li­tus voi sel­l­aista hyväksyä.”

    Voihan val­tiot / EKP:kin halutes­saan pääomit­taa pankke­ja riskin mukaisel­la hin­nal­la. Sil­loin van­ho­jen omis­ta­jien kan­nat­taa vai­h­taa kalli­impi raha halvem­mak­si heti kun mah­dol­lista. Oikeasti talouskasvu on aika hyvä yleis­tavoite. Sen avul­la voi hoitaa suurim­man osan ongelmista.

  68. Inflaa­tio-odotuk­set ovat odotuk­sia, eivät todel­lisia luku­ja. Inflaa­tio tapah­tuu, kuten sanoit, siel­lä, mis­sä rahaa vai­hde­taan johonkin konkreettiseen.

    Inflaa­tio-odotuk­set voivat olla väärät. Aivan eri­tyis­es­ti, ne ovat väärät, jos kesku­pank­ki voi ne havai­ta ja reagoi­da niihin. Myös ne, jot­ka trei­daa­vat niil­lä instru­menteil­lä, joista inflaa­tio-odotuk­set kat­so­taan, tietävät tämän. Tämän voi ajatel­la hur­jan mon­en pelaa­jan pelinä, jos­sa ei oikeas­t­aan edes ole stabi­il­ia tas­apain­opis­tet­tä. Sik­si ei ole mitenkään var­maa, että markki­noil­la, jois­sa keskus­pank­ki on mukana, olisi ylipäätään sel­l­aista asi­aa kuin inflaa­tio-odotus. Sitä ei ole, kos­ka jär­jestelmäl­lä ei ole tarpeek­si vapausasteita.

    Tois­tan nyt vielä, lue oikein hitaasti: Ei ole ole­mas­sa mitään sel­l­aista kuin harhat­tomat inflaa­tio-odotuk­set, kos­ka jos odotuk­set nou­se­vat, niin keskus­pank­ki voi reagoi­da niihin. Tämä on sama kuin että yrität arva­ta, minkä numeron välil­lä yhdestä kymme­neen minä sanois­in, mut­ta sin­un pitää sanoa numero ensin. Voin aina sanoa vähän isom­man tai pienem­män, jos haluan.

  69. Tiedemies:

    Inflaa­tio-odotuk­set ovat odotuk­sia, eivät todel­lisia lukuja. 

    !?!? Onks sun mielestä öljy­fu­tu­urien hin­n­ta todel­lisia luku­ja? Tää menee nyt kyl­lä ihan älyt­tömäks tää keskustelu. Mikä ero on luvun ja todel­lisen luvun välillä?

    Inflaa­tio-odotuk­set voivat olla väärät.

    Tot­takai. Aivan eri­tyis­es­ti sun inflaa­tio-odotuk­set on väärät. Markki­noiden inflaa­tio-odotuk­set on toden­näköisim­min oikein.

    Aivan eri­tyis­es­ti, ne ovat väärät, jos kesku­pank­ki voi ne havai­ta ja reagoi­da niihin. 

    Jos sä et osaa ennus­taa keskus­pankin käyt­täy­tymistä, niin sun inflaa­tio-odotuk­set on var­masti väärät. Markki­noiden inflaa­tio-odotuk­set on toden­näköisim­min oikein riip­pumat­ta siitä mikä keskus­pankin reak­tio­funk­tio on.

    Sik­si ei ole mitenkään var­maa, että markki­noil­la, jois­sa keskus­pank­ki on mukana, olisi ylipäätään sel­l­aista asi­aa kuin inflaatio-odotus.

    Eli siis sä väität, että TIP­Sien ja Trea­sury Bon­di­en väli­nen hin­taero ei ole markki­noiden inflaa­tio-odotus? Täy­tyy sanoo, että sä oot kyl­lä aika yksin aja­tusten kanssa, jos ei las­ke­ta mukaan goldbugeja.

    Ei ole ole­mas­sa mitään sel­l­aista kuin harhat­tomat inflaa­tio-odotuk­set, kos­ka jos odotuk­set nou­se­vat, niin keskus­pank­ki voi reagoi­da niihin. 

    Ei, kos­ka markki­nat tietää, että keskus­pank­ki voi reagoi­da niihin.

    Tämä on sama kuin että yrität arva­ta, minkä numeron välil­lä yhdestä kymme­neen minä sanois­in, mut­ta sin­un pitää sanoa numero ensin. Voin aina sanoa vähän isom­man tai pienem­män, jos haluan.

    Tot­takai ja markki­noil­la on paras tieto siitä mitä sinä haluat.

  70. Sylt­ty, Irlan­nis­sa ja Espan­jas­sa val­tiot eivät velka­an­tuneet eri­tyisen paljon, mut­ta vapaa markki­na­t­alous osoit­ti epä­vakaut­en­sa, eri­tyis­es­ti rakennusalalla.

  71. Eli siis sä väität, että TIP­Sien ja Trea­sury Bon­di­en väli­nen hin­taero ei ole markki­noiden inflaa­tio-odotus

    En oikein tiedä välil­lä, ilmaisenko todel­la asian niin epä­selvästi kuin vas­tauk­sis­tasi kuvit­te­len, vai polt­teletko jotain ennen kuin vastaat.

    Inflaa­tio-odotus on nimeno­maan TIP­Sien ja bon­di­en tms. sprea­di. Se, mitä et tun­nu ymmärtävän on, että keskus­pank­ki ei voi samanaikaises­ti tehdä “uskot­tavaa” rahapoli­ti­ikkaa — jos­sa sen man­daat­ti­in kuu­luu pitää inflaa­tio jos­sain tar­getis­sa — ja ajaa tätä sprediä isom­mak­si kuin se tar­get­ti. Siihen ei auta edes se, että san­o­taan, että tähtäämme vähän isom­paan inflaa­tioon kunnes kri­isi on ohi, kos­ka jos markki­noil­la usko­taan, että tämä on tot­ta, ei inflaa­tio pääse kuitenkaan oikeasti nousemaan. 

    Siis, jos markki­noil­la usko­taan, että keskus­pank­ki pysäyt­tää inflaa­tion jos se uhkaa kara­ta, niin inflaa­tio-odotuk­sia ei voi nos­taa. Vaik­ka keskus­pank­ki jakaisi oikeasti helikopter­ista rahaa, sprea­d­it eivät nouse, jos ihmiset usko­vat, että inflaa­tio­ta ei päästetä karkuun.

    Pelis­sä on vain kak­si tas­apain­opis­tet­tä: Markki­nat joko usko­vat keskus­pankin kykyyn hoitaa inflaa­tio­ta tai sit­ten eivät. Minä vas­tustin flood­aamista, ja vas­tus­tan sitä edelleen juuri sik­si, että ain­oa keino rikkoa tämä tas­apaino, on oikeasti rikkoa keskus­pankin uskot­tavu­us. Jos se raha, joka sitä ennen on floo­d­at­tu, läh­tee liik­keelle, niin inflaa­tion pysäyt­tämi­nen vaatii todel­la järe­itä toimen­piteitä, kos­ka uskot­tavu­u­den menet­tämisen jäl­keen voi seu­ra­ta vaik­ka mitä.

  72. Tiedemies:

    En oikein tiedä välil­lä, ilmaisenko todel­la asian niin epäselvästi 

    Kyl­lä ilmaiset itseäsi hyvin epä­selvästi näis­sä rahapoli­ti­ikkakeskusteluis­sa. Välil­lä puhut taikatem­puista ja välil­lä todel­li­sista luvuista ja ties mis­tä mystiikasta.

    Se, mitä et tun­nu ymmärtävän on, että keskus­pank­ki ei voi samanaikaises­ti tehdä “uskot­tavaa” rahapoli­ti­ikkaa — jos­sa sen man­daat­ti­in kuu­luu pitää inflaa­tio jos­sain tar­getis­sa — ja ajaa tätä sprediä isom­mak­si kuin se targetti.

    Aika mie­lenki­in­toinen käsi­tys sin­ul­la uskot­tavas­ta rahapoli­ti­ikas­ta. Minus­ta uskot­tavaa rahapoli­ti­ikkaa on kom­mu­nikoi­da markki­noille tar­get­ti ja pysyä siinä, eikä niin, että kom­mu­nikoi mark­knoille kak­si toisilleen ris­tiri­itaista targettia.

    Siihen ei auta edes se, että san­o­taan, että tähtäämme vähän isom­paan inflaa­tioon kunnes kri­isi on ohi, kos­ka jos markki­noil­la usko­taan, että tämä on tot­ta, ei inflaa­tio pääse kuitenkaan oikeasti nousemaan.

    !? Tot­takai se aut­taa, jos ne sanoo vaik­ka, että inflaa­ti­ol­la on rate tar­get­ti 3%, kunnes saadaan kiin­ni trendin mukainen raha­nar­vo, jon­ka jäl­keen tar­get­ti on 2% ja markki­nat uskoo, että ne todel­la tarkoit­taa tätä.

    Siis, jos markki­noil­la usko­taan, että keskus­pank­ki pysäyt­tää inflaa­tion jos se uhkaa kara­ta, niin inflaa­tio-odotuk­sia ei voi nostaa.

    Joo, mut­ta miks ne markki­nat olet­tas, että keskus­pank­ki puhuu paskaa, eli yrit­täs nos­taa inflaa­tioo, mut­ta ei oikeesti yrit­täs nos­taa inflaa­tioo? Sul­la on ihan ihmeelli­nen skit­sofreni­nen käsi­tys keskuspankeista.

    Pelis­sä on vain kak­si tas­apain­opis­tet­tä: Markki­nat joko usko­vat keskus­pankin kykyyn hoitaa inflaa­tio­ta tai sit­ten eivät.

    Voi olla, mut­ta ei se mene niin, että markki­nat uskoo keskus­pankin kykyyn man­ageroi­da rahan arvoo pelkästään sil­lon, kun se käm­mäilee eikä kor­jaa virheitään ja sit jos keskus­pank­ki hoitaskin hom­mansa kun­nol­la, niin jotenkin markki­nat menet­täs uskon­sa siihen.

    Tai siis miks ihmeessä markki­nat ajat­telis näin?

    Minä vas­tustin flood­aamista, ja vas­tus­tan sitä edelleen juuri sik­si, että ain­oa keino rikkoa tämä tas­apaino, on oikeasti rikkoa keskus­pankin uskottavuus.

    Kukaan ei ehdo­ta mitään flood­aamista tai minkään tas­apain­on rikkomista. Luk­isit jotain muu­ta ku mises.orgin kom­men­toi­jia, vaik­ka esim. sitä themoneyillusionia.

    Ehdo­tus on se, että keskus­pank­ki targe­toi nom­i­naal­ista bkt futu­urien tasoa, eli jos se käm­mää, niin se ottaa kiin­ni käm­mäyk­sen­sä ja markki­nat määrit­telee sen rahamäärän joka tarvi­taan, jot­ta poli­ti­ik­ka on sel­l­aista, että markki­nat olet­taa sen toimivan.

  73. Val­tioiden roolin kasvamisesta

    Sep­po S kirjoitti:
    “Kiina puolestaan nousi nopeasti taan­tu­mas­ta nimeno­maan sil­lä, että val­tio­val­ta eli kom­mu­nisti­nen puolue yksinker­tais­es­ti päät­ti mas­si­ivi­sista investoin­neista infra­struk­tu­uri­in ja määräsi pankke­ja rahoit­ta­maan yrityksiä.”

    Kiina ei myöskään anna polkea yri­tys­ten­sä etu­ja eivätkä val­tion omis­ta­mat kas­va­vat yri­tyk­set ole kau­pan. Mut­ta ns vapaas­sa kap­i­tal­is­mis­sa globaalit suuryri­tyk­set (nyky­isin myös kiinalaiset) shop­pail­e­vat muista maista kas­va­vat ja parhaat yri­tyk­set. Osaamista ja parhaat ideat val­uu pienistä maista suuryrityksiin. 

    Tuor­ein esimerk­ki glob­al­isaa­tios­ta ja rahan voimas­ta nähdään Noki­as­sa. Huhu­jen mukaan Ollilaa olisi amerikkalais­ten omis­ta­jien tahol­ta pain­os­tet­tu val­it­se­maan amerikkalainen (Mikrosoft­in mies) ruori­in, vaik­ka itse olisi palkan­nut Anssi Van­joen Nokian sisältä. Nyt Nokian omaa, lupaavaa kehi­tyspolkua (Meego, QT jne) kuopataan ja tilalle ote­taan Mikrosoft­in tuot­teet — sil­lä seu­rauk­sel­la, että suo­ma­laista ohjelmis­toke­hi­tys­tä ja työ­paikko­ja aje­taan mas­si­ivis­es­ti alas. Tässä tapauk­ses­sa edes koko yri­tys­tä ei tarv­in­ut ostaa — riit­tävä osakeomis­tus riitti.

    Vaik­ka Nokia itsekin on shop­pail­lut samaan tapaan pienem­piään ja kiis­tat­ta hyö­tynyt glob­al­isaa­tios­ta (kuten Suo­mi yleen­säkin), riit­tävä suo­ma­lainen omis­tus olisi voin­ut taa­ta Nokialle suurem­man itsenäisyy­den. Ja ehkä Nokian ja Suomen etu­jen kannal­ta parem­man ratkaisun?

    Elisa­han pelastet­ti­in tähän tapaan islanti­lais­ten kaap­pausuhal­ta — se oli näin jäl­keen­päinkin ajatellen viisas veto. Valitet­tavasti rah­keet riit­tävään Nokian omis­tuk­seen eivät olisi var­maankaan riittäneet.

  74. Art­turi, nyt olen vaku­ut­tunut: olet poltel­lut jotain. 🙂

    Ote­taan asia nyt niin, että olete­taan kvan­ti­teet­ti­teo­ria; se voi olla karkea yleistys, mut­ta ei se voi olla täysin väärä. Keskus­pank­ki voi vaikut­taa rahan määrään, mut­ta ei kiertonopeu­teen. Kiertonopeus määräy­tyy pitkälti inflaa­tio-odotuk­sista, eli jos jol­lain on paljon rahaa, ja tämä joku uskoo inflaa­tion ole­van suuri, hän lait­taa rahan äkkiä kiertämään. Jos hän ei usko inflaa­tion ole­van suuri, niin hän pitää rahaa hallussaan.

    Jos keskus­pank­ki sanoo, että joo, laita­mme 3 pros­entin inflaa­tio­tar­getin ensivuodelle, ja lisäämme rahamäärää, mut­ta seu­raa­vana vuon­na pidämme huolen, että inflaa­tio on 2 pros­ent­tia. Voi olla, että tämä lupaus ei ole “riit­tävä”, eli rahan omis­ta­jien aikapref­er­enssit ovat sel­l­aiset, että he voivat elää täl­laisen tar­getin kanssa.

    Jos keskus­pank­ki sanoo, että laita­mme ensi vuodelle 5 pros­entin tar­getin ja sit­ten 2 pros­ent­tia, poruk­ka herää. QE- ja muu markki­noille pumpat­tu raha alkaa kiertää. Alkaa hur­ja bull-markki­na, ja inflaa­tio nousee nopeasti. On kak­si vai­h­toe­htoa: 5 pros­entin tar­getin läh­estyessä rahaa ale­taan imuroi­da ja se onnis­tuu, tar­get­ti­in osu­taan. Tai sit­ten rahan imuroin­nis­sa myöhästytään, men­nään ohi tar­getista 7–10 pros­ent­ti­in, kos­ka imuroin­nin vaa­ti­ma koron­nos­to on poli­it­tis­es­ti liian kivu­lias. Markki­noil­la menetetään usko siihen, että keskus­pank­ki osu­isi tar­get­tin seu­raa­vana vuon­nakaan, ja tarvit­taisi­in entistä rajumpia toimia inflaa­tion pysäyttämiseksi.

    Mei­dän eromme on siinä, että minä pidän usko­mus­ta, jon­ka mukaan keskus­pank­ki voi olla var­ma osumis­es­taan tar­get­ti­in, pelkkänä hai­hat­telu­na, ja pidän jälkim­mäistä ske­naar­i­o­ta paljon toden­näköisem­pänä. Pidän usko­mus­ta että keskus­pank­ki pelkkää type­r­yyt­tään ei onnis­tu tar­getin valin­nas­sa, maagise­na usko­muk­se­na. Se “taikatemp­pu”, johon viit­taan, on siis se, että keskus­pank­ki voisi manip­u­loi­da markki­nat usko­maan siihen, mitä se halu­aa niiden uskovan. 

    Ehdo­tus on se, että keskus­pank­ki targe­toi nom­i­naal­ista bkt futu­urien tasoa, eli jos se käm­mää, niin se ottaa kiin­ni käm­mäyk­sen­sä ja markki­nat määrit­telee sen rahamäärän joka tarvi­taan, jot­ta poli­ti­ik­ka on sel­l­aista, että markki­nat olet­taa sen toimi­van.

    Tämä on minus­ta juurikin se taikatemp­pu. Nom­i­naalisen bkt-futu­urin tasoa voi tietenkin targe­toi­da triv­i­aal­isti niin, että keskus­pank­ki alkaa ostaa täl­laisia papere­i­ta eli taa­ta niille jonkin hin­nan. Tämä ei eroa kuitenkaan korko­tar­getista mitenkään. Voit ajatel­la sen niin, että keskus­pank­ki takaa minkä tahansa paperin hin­nan niin, että jos se on nyt X niin se on ensi vuon­na (1+r)X. Se voi vaik­ka julka­ista hamaan tule­vaisu­u­teen asti lis­tat siitä, mil­lä hin­nal­la se tätä lap­pua ostaa ja myy minäkin päivänä. Tämä paperi muut­tuu siis vain nom­i­naalisen koron paperik­si, ja menet­tää kaik­ki muut roolin­sa. Ajat­telet, että tämä voidaan tehdä niin, että keskus­pank­ki syöt­tää rahaa muu­ta kaut­ta talouteen niin, että BKT-lot­tokupon­gin hin­ta aset­tuu taulukon mukaisek­si. Mut­ta tämä on taas ker­ran säätö­te­o­reet­ti­nen ongel­ma, jota ei voi kiertää sanom­al­la että “tehdään näin”, se on sen rinku­lan ujut­tamista keppiin.

  75. tiedemies:

    Tässä on taas vas­tat­tu sun esit­tämi­in kysymyk­si­in parem­min kuin itte osaisin: http://www.themoneyillusion.com/?p=8834

    mut­ta vas­taan niihin silti!

    Keskus­pank­ki voi vaikut­taa rahan määrään, mut­ta ei kiertonopeuteen.

    keskus­pank­ki voi vaikut­taa sekä rahan määrään, että sen kiertonopeu­teen. Inl­faa­tio riip­puu markki­noiden käsi­tyk­ses­tä tule­vaisu­u­den rahapoli­ti­ikas­ta, ei mis­tään sen het­kises­tä rahamäärästä.

    Keskus­pank­ki voi vaikut­taa markki­noiden käsi­tyk­seen tule­vaisu­u­den rahapoli­ti­ikas­ta kom­mu­nikoimal­la siitä markki­noille. Nykyään se tehdään nor­maal­i­ti­lanteis­sa ohjausko­rol­la. Jos ohjausko­rko on nol­las­sa eikä sil­lä voi kom­mu­nikoi­da, niin pitää käyt­tää jotain muu­ta kom­mu­nikoin­tivä­linet­tä, esim. QE, sanoa eksplisi­it­tis­es­ti, että rate-tar­get­ti on suurem­pi kuin 2%, ker­toa siir­tymis­es­tä lev­el-tar­get­ti­in, tai vaik­ka ker­toa siir­tyvän­sä targe­toimaan nom­i­naal­isia bkt-futuureja!

    Jos keskus­pank­ki sanoo, että joo, laita­mme 3 pros­entin inflaa­tio­tar­getin ensivuodelle, ja lisäämme rahamäärää, mut­ta seu­raa­vana vuon­na pidämme huolen, että inflaa­tio on 2 pros­ent­tia. Voi olla, että tämä lupaus ei ole “riit­tävä”, eli rahan omis­ta­jien aikapref­er­enssit ovat sel­l­aiset, että he voivat elää täl­laisen tar­getin kanssa.

    Aivan. Jos keskus­pankil­la on rate-tar­get­ti, niin pitkän ajan inflaa­tio ei oo ankkuroitu, kos­ka jos keskus­pank­ki mis­saa sen tar­getin se ei kor­jaa virhet­tään. Kos­ka pitkän ajan inflaa­tio ei oo ankkuroitu myöskään lyhyen ajan inflaa­tioo ei voi tuot­taa tuos­ta vaan, kos­ka kuten jo var­maan mui­s­tat inflaa­tio märäy­tyy markki­noiden odotuk­ses­ta tule­vaisu­u­den inflaatiolle.

    Jos markki­nat uskoo, että keskus­pank­ki aikoo tosis­saan pysyä tar­getis­saan, niin sit­ten se tar­get­ti toteutuu.

    Markki­noil­la menetetään usko siihen, että keskus­pank­ki osu­isi tar­get­tin seu­raa­vana vuon­nakaan, ja tarvit­taisi­in entistä rajumpia toimia inflaa­tion pysäyttämiseksi.

    Juuri näin ja sama pätee, jos tar­get­ti mis­sa­taan toiselta puolelta. Eli käytän­nössä mikään rahamäärä ei riitä nos­ta­maan inflaa­tioo, jos markki­nat ratio­naalis­es­ti olet­taa, että keskus­pank­ki ei oo valmis nos­ta­maan pitkän aikavälin inflaa­tio-odotuk­sia siir­tymäl­lä esim. level-targetointiin.

    Mei­dän eromme on siinä, että minä pidän usko­mus­ta, jon­ka mukaan keskus­pank­ki voi olla var­ma osumis­es­taan tar­get­ti­in, pelkkänä hai­hat­telu­na, ja pidän jälkim­mäistä ske­naar­i­o­ta paljon todennäköisempänä.

    Olen­naista ei oo se, että keskus­pank­ki osuu tar­get­ti­in vaan se, että markki­nat arvioi keskus­pankin osu­van tar­get­ti­in­sa. (Eli siis jos keskus­pankin tar­get­ti on 2% inflaa­tio, että TIP­Sit näyt­tää, että tule­va inflaa­tio on 2%, ei se onko se toteu­tunut inflaa­tio 2%.)

    Se “taikatemp­pu”, johon viit­taan, on siis se, että keskus­pank­ki voisi manip­u­loi­da markki­nat usko­maan siihen, mitä se halu­aa niiden uskovan.

    No riip­puu tietenkin siitä mitä se keskus­pank­ki halu­aa niiden markki­noiden usko­van. Esim. oon aika var­ma, että ne sais markki­nat hel­posti usko­maan siihen, että kaikille FOMC:n jäse­nil­lä on jalas­sa mus­tat nahkak­engät seu­raavas­sa kokouksessa.

    Miks ole­tat, että markki­nat ei uskois, jos Bernanke sanois, että FED on nyt sit siir­tyny lev­el-tar­get­ti­in? Tai siis miks se sanois niin, jos se ei tarkot­tas sitä? (Vähän sama ku niiden kenkien kanssa, että miks vale­hdel­la jostain tollasesta?)

    Tämä ei eroa kuitenkaan korko­tar­getista mitenkään.

    No kyl­lä se eroaa aika radikaal­isti. Ensin­näkin tässä ei oo mitään ongel­maa sen kanssa, että korko pitäs painaa alle nol­lan, eli tälleen pystyy reagoimaan kaiken­laisi­in shokkei­hin sekä kysyn­nässä, että tar­jon­nas­sa ja toisek­seen, jos tämä tehdään lev­el-tar­get­ti­na pitkän ajan inflaa­tio-odotuk­set ankkuroituu, eli vaik­ka tar­get­ti­in ei aina osut­taskaan se ei tarkoi­ta että tule­vaisu­udessa rahan arvo voi olla mitä tahansa. (Ja sen seu­rauk­se­na ei tule sitä ongel­maa, että mikään rahamäärän lisäys ei saa inflaa­tioo kas­va­maan, kos­ka markki­nat olet­taa ratio­naalis­es­ti, että nykyi­nen rahamäärän lisäys ei oo sig­naali tule­vaisu­u­den korkeam­mas­ta inflaatiosta.)

    Mut­ta tämä on taas ker­ran säätö­te­o­reet­ti­nen ongelma

    Ei siinä oo mitään ongel­maa. Myy ja ostaa vaan papere­i­ta ja kat­too mitä markki­nat ennustaa.

  76. Kom­men­tit ovat keskit­tyneet finanssialueeseen. Oleelli­nen jut­tu on mielestäni se, miten kyken­emme muut­ta­maan reaaliset julk­ishallinnon ja ter­vey­den­hoidon toim­inta­mallit ja palvelupros­es­sit nyky­istä radikaal­isti parem­mik­si. Parem­pi tarkoit­taa parem­paa tuot­tavu­ut­ta palve­lu­tuotan­nos­sa sekä parem­paa palvelua ja ajan­säästöä julk­ishallinnon ja ter­vey­den­hoidon asi­akkaille. Vero­hallinto on hyvä esimerk­ki onnis­tuneesta muutoksesta.Tämä on kestävää kestävyys­va­jeen hoitamista.Tähän päästään rak­en­teel­lisil­la muu­tok­sil­la muu­tok­sil­la ja ne vaa­ti­vat Sitran esit­tämiä asioi­ta, mm ohjauk­sen ja vas­tu­un keskit­tämis­es­tä. Eri toim­nepitei­den testi on se, miten ne edis­tävät em tavoitet­ta. Hal­li­tuk­sen olisi keski­tyt­tävä tähän. Nyt puheet liikku­vat läh­es yksi­no­maan siinä, mitä meno­ja leikataan ja mitä vero­ja korotetaan/lasketaan.

  77. Ei siinä oo mitään ongel­maa. Myy ja ostaa vaan papere­i­ta ja kat­too mitä markki­nat ennus­taa.

    Näin, eli sim­sal­abim. Täy­tyy alkaa lukea Har­ry Pot­tere­i­ta, paljon fik­sumpia kuin jotkut pankki­teo­ri­an tai makron tyl­sät kir­jat. Oppii rahapoli­ti­ikas­takin enem­män. 🙂 No ei vaan.

  78. tiedemies: Jos sul­la on jotain argu­ment­te­ja miks toi ei toi­mi, niin pistä tiski­in vaan.

    Ihan turha yrit­tää pätee jol­lain sutkau­tuk­sil­la. Ei tätä ketjua var­maan kukaan enää lue pait­si mä ja Kari Koso­nen. (tcrown saat­taa kans olla sen ver­ran masokisti…)

  79. Kari Kosk­i­nen

    “Kom­men­tit ovat keskit­tyneet finanssialueeseen. Oleelli­nen jut­tu on mielestäni se, miten kyken­emme muut­ta­maan reaaliset julk­ishallinnon ja ter­vey­den­hoidon toim­inta­mallit ja palvelupros­es­sit nyky­istä radikaal­isti paremmiksi.” 

    Jep. Finanssikri­isit ovat oikeas­t­aan aika has­su­ja, kos­ka koko rahapros­es­si on keinotekoinen usko­musjär­jestelmä. Oleel­lis­in­ta­han on yksilöi­den kannal­ta se mitä reaal­i­maail­man puolel­la halu­taan ja rahapros­es­sia voidaan sit­ten viila­ta noi­ta tarpei­ta mah­dol­lisim­man tehokkaasti tyydyttämään. 

    Kor­po­raa­tiot ja koneis­tot tarvit­se­vat yksinker­taisia tavoit­tei­ta, joten niille raha ja BKT-tavoit­teet voivat riit­tää, mut­ta yksilöt tarvit­se­vat enemmän. 

    Kun aika laa­ja kon­sen­sus on siitä, että hyvä talousjär­jestelmän tavoite on ihmisen hyv­in­voin­ti, niin tuo­ta pitäisi kaivaa auki, että mik­si ihmiset eivät voi hyvin. 

    Sit­ten kan­nat­taisi ehkä kau­pal­lisel­la puolel­la ensin aloit­taa tar­joa­maan eri­laisille ihmisille kohden­net­tu­ja kon­sult­ti­palvelui­ta siitä miten kukin voi hyv­in­voin­ti­aan parantaa. 

    Seu­raavak­si kun osoit­tau­tu­isi, että tietyl­lä kau­pal­lisel­la kon­sep­til­la tietyn­lais­ten ihmis­ten hyv­in­voin­tia on voitu paran­taa, mut­ta ongel­mana olisi se että osal­la ihmi­sistä ei olisi varaa mak­saa palvelus­ta täyt­tä hin­taa, voitaisi­in osa palvelus­ta kus­tan­taa julk­i­sista varoista. 

    Jos palvelu ide­ol­o­gi­sista syistä jos­sain halut­taisi­in myös tuot­taa julkisen sek­torin organ­isaa­tios­sa, myös näin voitaisi­in menetel­lä, kun­han huole­hdit­taisi­in siitä, että myös yksi­ty­is­puolen / kol­man­nen sek­torin toim­i­joi­ta kohdeltaisi­in reulusti.

  80. Minä olen argu­ment­ti­ni esit­tänyt mon­een ker­taan, esitän nyt ajanku­luk­si vielä yhden, jos nyt vain viit­sit siihen perehtyä.

    Sinä ehdo­tat että nom­i­naa­li­nen BKT on hyvä tar­get­ti, eli se olisi hyvä pitää kevyesti plussalla. 

    Olete­taan nyt, että mete­ori iskee tms. mus­ta jout­sen tulee ja aiheut­taa reaalipuolelle sokin. Reaa­li­nen bkt putoaa 10 pros­ent­tia ker­ta­heitol­la. Keskus­pank­ki tekee QE-tem­pun, jol­la floo­d­ataan mete­orin uhrien pankki­tileille rahaa sen ver­ran mitä reaa­li­nen mene­tys olisi ollut, joten nom­i­naa­li­nen bkt pysyy tra­jek­to­ri­al­la. Mut­ta tämä tarkoit­taa että inflaa­tio täy­tyy saa­da sinne kymme­nen pros­entin tuntumaan.

    Mitä mieltä tässä inflaa­tiop­ump­pauk­ses­sa on, ja miten se aut­taa reaalipuol­ta? Se on pelkkä tulon­si­ir­to. Sinän­sä se olisi OK, jos keskus­pank­ki olisi jonkin­lainen inflaa­tiopo­h­jainen vaku­u­tus­palvelu. Mut­ta kun ehdotit BKT-tar­get­tia. Eli sitä, että pumpataan raha­jär­jestelmään rahaa osta­mal­la pape­ria markki­noil­ta. Siis: tehdään tulon­si­ir­to niiltä, joil­la on käteistä säästössä niille, joil­la on velkakirjoja.

    Markki­noil­la toim­i­jat eivät ole tyh­miä. He ymmärtävät, että velka­kir­jat — mitä ikinä sit­ten keskus­pank­ki instru­ment­teina käyt­tää — ovat tule­vaisu­udessa puskuri reaalipuolen shokke­ja vas­taan, joten niiden kysyn­tä kas­vaa ja hin­ta nousee. Ja kun keskus­pankin tiede­tään käyt­tävän juuri näitä papere­i­ta, markki­noiden ennuste reaalipuolen shok­ista näkyy juuri näi­den paperei­den hinnassa. 

    Toinen näkökul­ma: Jos meil­lä on paperi, joka ennus­taa tule­vaa nom­i­naal­ista BKT:ta, jonkin­lainen “megaindeksi”-paperi, ja keskus­pank­ki toimii niin, että tämän paperin arvon pudotes­sa se alkaa painaa rahaa, kunnes se nousee, on käsis­sä ongel­ma: Jos keskus­pank­ki ei osta suo­raan tätä pape­ria, mikä takaa, että tar­get­ti­in osu­taan? Korko­tar­get­ti­in osu­taan siitä triv­i­aal­ista syys­tä, että papere­i­ta voidaan aina myy­dä ja lyhyt­tä korkoa nos­taa, jos men­nään sen ala­puolel­la, mut­ta miten tähän osu­taan, mis­tä tiede­tään kuin­ka nopeasti se reagoi, vai kuvit­teletko, että markki­noil­la tieto rahan vaiku­tuk­ses­ta nom­i­naaliseen bkt:hen kul­kee zzzzzap, tuos­ta vaan niin, että over- ja under­shoot­te­ja ei tule? 

    Jos taas keskus­pank­ki ostaa suo­raan tätä pape­ria, niin miten se paperi eroaa sit­ten enää val­tion tms. velka­kir­joista joi­ta keskus­pank­ki ostelee? Jos vaik­ka vedonlyöjät tar­joa­vat ker­toimia tulev­as­ta nom­i­naalis­es­ta BKT:sta, ja anta­vat liian huono­ja ker­toimia, niin keskus­pankkiko sit­ten ostaa lot­tokuponke­ja, jot­ka lupaa­vat että se on niin korkea, niin kauan, että kukaan ei uskalla lyödä vetoa sitä vastaan? 

    Eli: joko tässä on säätö­te­o­reet­ti­nen ongel­ma (on viiveet ja muut siitä rahan­pump­pauk­ses­ta nom­i­naaliseen BKT:hen) tai sit­ten raha pumpataan vedonlyöjien kaut­ta talouteen. Kumpikaan ei oikein tun­nu mielekkäältä keinol­ta, varsinkin kun ei ole mitään takei­ta siitä, että reaalipuoli tästä mitään hyötyy.

Vastaa käyttäjälle tiedemies Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.