Mihin asuntopolitiikkaa tarvitaan (1)?

Miten toimisi asun­topoli­ti­ikkaa, jota ei olisi ollenkaan? Markki­nat ratkai­si­si­vat, kuka min­nekin aset­tuu asumaan.

Näin ei voitu tehdä 1960-luvul­la, kos­ka raju asun­top­u­la olisi johtanut kohtu­ut­to­muuk­si­in. Jos vält­tämät­tömyyshyödykkeistä on niukku­ut­ta, niitä ei voi jakaa pelkästään mak­sukyvyn suh­teessa. Asi­aa voi har­joitel­la kuvit­teel­lisel­la esimerkil­lä tap­pavas­ta tau­ti, johon on ole­mas­sa paran­ta­va lääke, mut­ta lääket­tä ei ole onnis­tut­tu valmis­ta­maan ajois­sa tarpeek­si. Kuvitelka­amme, että ilman lääket­tä kuolee var­masti ja kak­si pil­ler­iä säästää var­masti, mut­ta yksi säästää vain 95 pros­entin toden­näköisyy­del­lä. Pillere­itä on vain yksi/nenä. Miten ne pitäisi jakaa: yksi jokaisel­la vai huu­tokau­pan perus­teel­la, rikkaille kak­si ja köy­hille ei yhtään?

Tämä määrälli­nen argu­ment­ti ei enää päde. Jonkin­lainen tönö löy­ty­isi jokaiselle jostain, vaik­ka mitään muu­ta asun­topoli­ti­ikkaa ei olisi kuin että kaikille tur­vat­taisi­in vaa­ti­ma­ton perus­tur­va, jon­ka turvin pitää han­kkia myös seinät ympärilleen.

Vapaat markki­nat johtaisi­vat pikaises­ti väestön erot­telu­un mak­sukyvyn mukaan. Köy­hät asutet­taisi­in huonoille alueil­la ja kun huonot lop­pu­vat, yleen­sä vain kauas ja rikkaat val­taisi­vat parhaat.

Rikkait­ten ghet­to­ja meil­lä jo on, joten siinä ei olisi mitään uut­ta. Muo­dos­tu­isi myös kaupungi­nosia, jois­sa on pelkkiä köy­hiä ja monion­gel­maisia, suomek­si slum­me­ja. Näitä on jo nyt metropo­lialueen laidoil­la, Mari Vaat­to­vaaran mukaan pahim­mat löy­tyvät Riihimäeltä. Riihimäen ongel­ma-alueet eivät johdu sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta vaan siitä, että siel­lä markki­nahin­ta on vain kovin matala.

Siitä, onko hyvä eristää huono-osaiset omi­in slum­mei­hin­sa, ei voi sanoa mitään auko­ton­ta. Tästä voi olla aidosti eri mieltä ja juuri näistä erim­ielisyyk­sistä on poli­ti­ik­ka raken­net­tu. Jos asi­at oli­si­vat yksiselit­teisiä, poli­ti­ikkaa ei tarvita.

Minä pidän toiv­ot­tomien slum­mien syn­tymistä hyvin epä­toiv­ot­ta­vana. Jos ihmiset koos­t­u­isi­vat vain aikui­sista, voisi ajatel­la, että olkoot siel­lä tois­t­en­sa kanssa, mut­ta las­ten osalta joidenkin tuomit­sem­i­nen lop­ut­tomaan köy­hyy­teen vain sik­si, että ovat syn­tyneet väärään osoit­teeseen, olisi jul­maa minkä lisäk­si se tulisi kalliiksi.

Se nimit­täin tiede­tään kan­sain­väli­sistä koke­muk­sista, että jos köy­hien ympäril­lä on pelkkiä köy­hiä – ja köy­hyy­teen liit­tyviä ongelmia – köy­hien lap­sil­la ei ole tietä ulos köy­hyy­destä. Sosi­olog­it ovat varsin yksimielisiä siitä, että slum­mien syn­nyt­tämi­nen on kallis yhteiskun­tapoli­it­ti­nen virhe. Niis­sä mais­sa, jois­sa ei ole har­joitet­tu mitään asun­topoli­ti­ikkaa – mitä moni kom­men­toi­ja on suositel­lut Suomeenkin – on syn­nytet­ty aluei­ta, joille poli­isikaan ei uskalla mennä.

Vaik­ka ihan näin pitkälle ei ajaudut­taisi, maas­ta tulee hyvin ikävä, jos eri sosi­aalilu­okat aset­tuisi­vat asumaan eri kaupungi­nosi­in kehit­tämään vihol­lisku­via toi­sis­taan – siis vähän niin kuin oli Pitkän­sil­lan toisel­la ja toisel­la puolel­la aiemmin.

Helsin­ki on poli­it­tisel­la päätök­sel­lä rikkonut tätä asuinaluei­den seg­re­goi­tu­mista mak­sukyvyn mukaan suosi­mal­la pien­i­t­u­loisia (Kaupun­gin vuokrat­alot) ja keski­t­u­loisia lap­siper­heitä (HITAS). Näistä veron­mak­sajien kokon­ais­tu­ki HITAS-asukkaille on selvästi suurem­paa kuin se tuki, joka halpo­jen vuokrien muo­dos­sa suun­tau­tuu kaupun­gin vuokrat­alo­jen asukkaille. Muut tuet ovat sit­ten eri asia.

Ilman Helsin­gin har­joit­ta­maa pieni- ja keski­t­u­loisia suo­si­vaa asun­topoli­ti­ikkaa Helsin­gin seu­tu olisi kovin eri­lainen. K

Kun­tien väli­nen kil­pailu tekee pien­i­t­u­lois­t­en suosimisen hyvin vaikeak­si ja pakot­taa jokaisen kun­nan erik­seen työn­tämään köy­hiä naa­purikun­ti­in ja anta­maan varakkaille etuoikeuksia.

Olen sitä mieltä, että Helsin­gin on järkevää Espoon ja Sipoon tuot­ta­mas­sa kil­pailu­ti­lanteessa vähän höl­lätä peri­aat­teis­taan ja suosia aiot­tua enem­män rikkaimpia ranto­jen asut­tamises­sa. Se on parem­pi vai­h­toe­hto kuin heiken­tää opetuk­sen tasoa kouluis­sa, jät­tää kadut kuop­paisik­si, van­huk­sen huonolle hoidolle ja lumet auraa­mat­ta. Tähän suun­taan on myös paljon edet­ty. Tästä johtopäätök­ses­tä olen Hal­la-ahon kanssa samaa mieltä, mut­ta olen täysin erim­ieltä siitä, onko täl­lainen köy­hien syr­jin­tään pakot­ta­va asianti­la hyvä.

Hal­la-ahon mielestä – näin hänen sanansa tulk­itsin – kun­tien väli­nen kil­pailu on hyväk­si, eikä sitä saa mitenkään – ei edes yhteisel­lä seu­tuhallinnol­la – lieven­tää. Hän ei aset­tanut mitään lieven­nyk­siä kan­taansa. Yritin tar­jo­ta hänelle mah­dol­lisu­ut­ta loiven­taa sanomaansa ja tar­joan edelleen. Jos ei kan­na­ta mitään rajoituk­sia kun­tien väliseen kil­pailu­un peri­aat­teel­la rikkaat sisään jha köy­hät ulos, on vas­tu­us­sa kaik­ista tuon kil­pailun haittapuolista.

152 vastausta artikkeliin “Mihin asuntopolitiikkaa tarvitaan (1)?”

  1. Kil­pailun nitistämis­es­tä on yleen­sä enem­män hait­taa kuin hyö­tyä, vaik­ka kil­pailus­ta itses­tään seu­raa aina myös osaop­ti­moin­tia ja siten myös suo­ranaista haittaa.

    Kaiken jär­jen mukaan myös kän­nyköi­den kehit­te­ly olisi tehokkain­ta yhdessä val­tavas­sa yhtiössä, eikä use­am­mas­sa keskenään yhtäaikaa pyörää kek­sivis­sä yhtiöis­sä. Mut­ta näin ei vain ole.

    1. Sylt­ty. Kil­pailua voi rajoit­taa monel­la taval­la. Painis­sa sitä on esimerkik­si rajoitet­tu sään­nöl­lä “ei saa purra”. Minus­ta tästä kil­pail­u­ra­joituk­ses­ta on pelkästään hyö­tyä. Saman­laisia kil­pailun­ra­joituk­sia tarvit­taisi­in kun­tien väliseen kilpailuun.

  2. Osmo: Kir­joi­tat “…veron­mak­sajien kokon­ais­tu­ki HITAS-asukkaille on selvästi suurem­paa kuin se tuki, joka halpo­jen vuokrien muo­dos­sa suun­tau­tuu kaupun­gin vuokrat­alo­jen asukkaille”

    Mitä veron­mak­sajien tukea Hitas asu­ja saa. Ton­tit ovat kaupun­gin vuokra­tont­te­ja, eikä tont­tivuokria sub­ven­toi­da mitenkään. Asukas päin­vas­toin tuo vuokrat­u­loa Helsingille. Itse talo on nor­maalin gryndauksen/urakoinnin kaut­ta tehty, vain myyn­ti­hin­nalle on asetet­tu kat­to. Ei siinäkään verovaro­ja käytetä, sil­lä ei rak­en­tamista tue­ta mitenkään.

  3. No niin, nyt oli laadukkaampi avaus. Eri­tyis­es­ti tuo lap­si-argu­ment­ti on selkeästi parem­pi, kuin Hitle…tai siis sosi­aal­i­dar­win­is­miko­rtin hätäi­nen vilautus.

    Kiin­toisaa olisi pyöritel­lä lisää sitä, miten voitaisi­in tukea hyödyl­listä kun­tien kil­pailua (kus­tan­nuste­hokkaam­paa hallintoa ja palve­lu­tuotan­toa) ja estää vahin­gol­lista (haitallista valikoitumista).

    Mut­ta mitähän ihmettä tämä asun­topoli­ti­ikas­sa tarkoit­taisi? Val­tiono­su­usjär­jestelmään jotain asun­topoli­ti­ikkakom­ponet­tia? Tai net­to­muut­tokom­ponet­tia? Kaikkien asumisen ja rak­en­tamisen tukien muut­tamista valtakunnalliseksi?

    Huono­ja ja epäkäytän­nöl­lisiä ratkaisuja. 

    Espoo, Van­taa, Helsin­ki ja Kau­ni­ainen muo­dosta­vat yhden uuden kun­nan, sit­ten sen ulkop­uoliset nykyiset maakun­nat kukin yhden. Voisi asun­topoli­ti­ikas­sakin tepsiä. 

    Enem­män hyödyl­lisiä eli asum­is­tarpeista eikä nol­la­summapeleistä lähte­viä vai­h­toe­hto­ja sekä kun­tien sisäl­lä että niiden välillä.

  4. soininvaara:“Asiaa voi har­joitel­la kuvit­teel­lisel­la esimerkil­lä tap­pavas­ta tau­ti, johon on ole­mas­sa paran­ta­va lääke, mut­ta lääket­tä ei ole onnis­tut­tu valmis­ta­maan ajois­sa tarpeek­si. Kuvitelka­amme, että ilman lääket­tä kuolee var­masti ja kak­si pil­ler­iä säästää var­masti, mut­ta yksi säästää vain 95 pros­entin toden­näköisyy­del­lä. Pillere­itä on vain yksi/nenä. Miten ne pitäisi jakaa: yksi jokaisel­la vai huu­tokau­pan perus­teel­la, rikkaille kak­si ja köy­hille ei yhtään?

    VASTAUS:

    rikkaat mak­sa­vat lääk­keen ja köy­hät eivät,joten rikkaat mak­sa­vat 2pilleristä ja lop­ut köy­hille. Jos kukaan ei mak­sa lääkkeitä, ei ole pillereitä.
    Se lääkey­htiö tarvit­see rahaa pillerei­hin ja kemistit palkkaa ja ilman rahaa ei ole pillereitä.
    Onko tätä vaikea ymmärtää?
    (lainat­tu lentäjältä hiukan sano­ja muuttaen)

  5. vaik­ka kan­nat­taisikin rajoit­tam­a­ton­ta kil­pailua kun­tien välil­la ja kesken, on silti ker­rot­ta­va mik­si juuri nykyiset kun­tara­jat johta­vat parhaaseen mah­dol­liseen kil­pailu­un ja tulokseen.

    Nykyiset kun­tara­jat ovat his­to­ri­al­lis­ten sat­tumien ja kom­pro­missien tulok­sia. rajo­ja ei ole suun­nitel­tu opti­maal­isik­si kil­pailun kannalta.

    Ehkäpä olisi parem­paa luo­da jokaises­ta kort­telista oma kun­tansa. Kil­pailu ja siten myäs lähidemokra­tia toimi­si­u­vat paljon parem­min — kil­pailuhan on tehokkain­ta kun markki­noil­la on paljon toim­i­joi­ta. Vai olisiko­han asun­to-osakey­htiö sit­tenkin paras koko kunnnalle?

    Jos kan­nat­ta kil­pailua ja vas­tus­taa seu­tuhallintoa, on siis joko älyl­lis­es­ti laiska tai epärehellinen.

  6. Eikö nyt kuitenkin ole parem­pi, että ihmiset voivat kil­pailut­taa kun­tia, eikä pelkästään niin, että kun­nat voivat yhä niukkeneval­la palve­lu­tar­jon­nal­laan kil­pailut­taa palvelukysyn­nän muo­dostavia ihmisiä.

  7. Edel­lisessä ketjus­sa­han kuvat­ti­in hauskasti sel­l­aista stadilaista
    lähiötä, jos­sa oli rotuki­in­tiöt. Joka rapus­sa oli aina yksi romani,
    pari ruskia ja soma­lilau­ma. Jos ei oikean rotu­ista löy­dy, niin asunto
    pide­tään tyhjillään. 

    Tätä pitää ver­ra­ta nimeno­maan Kata­janokan uuteen osaan, jossa
    sään­nön­mukaises­ti onnis­tu­taan häätämään kaik­ki epämiel­lyt­tävä aines
    pois. Siel­lä oli viisi vuot­ta sit­ten esimerkik­si suuria
    soma­liper­heitä, joiden aiheut­ta­mat melu- ja hajuhai­tat häir­it­sivät jo
    sat­un­nais­takin talos­sa kävi­jää. Nyt ei ole yhtään. Alueel­la asui
    paljon myös ihan suo­ma­laisia juop­po­ja, jot­ka viet­tivät remuisia
    juominke­ja niis­sä nokan itäpuolen pusikois­sa. Nekin on kaikki
    kadonneet. 

    Ain­ut syy on tietysti se, että alueel­la asuu niin paljon kunnallisia
    päät­täjiä, että ne pystyvät tiskin ali vaikut­ta­maan asukasvalintoihin. 

    Ongel­ma ratkaistaisi­in jaka­mal­la Helsin­ki pienem­pi­in kun­ti­in, joissa
    alueen päät­täjät asu­isi­vat aina itse aiheut­tamien­sa ongelmien
    keskel­lä. Tai ratkaisu voisi olla sel­l­a­nen, että äänestää voi vain
    oman äänestysalueen asukkai­ta. Tai vielä mielu­um­min sel­l­a­nen, että
    olisi kak­si ään­tä, toinen paikalliselle, toinen Halla-aholle.

    1. Kata­janokan ala-asteel­la aloit­tavista 20 % on ulko­maalais­taus­taista. Olisi enem­mänkin, mut­ta moni ulko­maalais­taus­tainen hakeu­tuu mui­hin kouluihin.

  8. Helsin­gin väestöpoli­ti­ik­ka on niin epäon­nis­tunut­ta, että olkoon sille vas­tavoimana vapaa asun­topoli­ti­ik­ka. Keski­t­u­loinen tai rikas per­he ei anna legimi­teet­tiä nykyiselle väestöpoli­ti­ikalle, ja muut­taa siten pois Helsingistä (white flight).

    1. Tom­miK:
      Helsin­gin van­ha asun­tokan­ta on täysin markki­nae­htoista. Kaik­ki nämä hin­tasään­te­ly­toimet koskev­cat pien­tä uus­tuotan­non määrää.

  9. Osmo: “Kun­tien väli­nen kil­pailu tekee pien­i­t­u­lois­t­en suosimisen hyvin vaikeak­si ja pakot­taa jokaisen kun­nan erik­seen työn­tämään köy­hiä naa­purikun­ti­in ja anta­maan varakkaille etuoikeuksia.”

    Näin ei vält­tämät­tä ole. Kyseessä ei ole nol­la­summapeli, varakkaiden “etuoikeudet” eivät vält­tämät­tä ole varat­tomil­ta pois.
    On turhan rajua yksinker­tais­tamista olet­taa, että (esim.) kalli­it ranta­ton­tit rikkaille jotenkin työn­täi­sivät joitakin naa­purikun­ti­in. Tietysti jos kun­nal­la on vain se yksi tont­ti, ja se myy­dään rikkaalle kovaan hin­taan, köy­hä ei siihen pääse käsik­si, mut­ta useim­mil­la kun­nil­la on enem­män tontteja.
    Ja varakkaiden(kin) verora­ho­ja tarvi­taan hoita­maan varat­tomien ongelmia.

    1. Helsin­ki antaa ranta­ton­tit rikkaim­mille, mis­tä eri­tyis­es­ti rikkaat ovat pahoit­ta­neet mie­len­sä, kos­ka eivät saakaan tont­tia asevelihintaan.

  10. Vähän mallia lähiörak­en­tamisen tehokku­ud­es­ta maail­man vapaim­mas­ta kolka­s­ta (jos­sa tosin Mäkkärin keski­tun­tipalk­ka on alle kah­den euron). 

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e3/Harbour_of_Aberdeen.jpg/800px-Harbour_of_Aberdeen.jpg

    Helsingis­sä on tont­tip­u­la Hong Hon­gin luokkaa, jos ei pahempi, mut­ta ker­rosmäärä keskimäärin neljä. Tämä oli arvaus. Ei ihme, että asun­to­ja ei riitä sen parem­min köy­hille kuin rikkaille. Nyt poruk­ka joutuu Van­taalle tai kauem­mas sen sijaan, että saisi­vat asua keskus­tan liepeil­lä mehiläisken­nois­saan. Eri­tyis­es­ti lapset­tomat kiittäisivät.

    Ja miten komea olisikaan Helsin­gin siluet­ti mereltä …

    (Sitä olen kyl­lä ihme­tel­lyt, että mitä sit­ten kun syt­tyy tuli­pa­lo. Nois­sa kun ei käsit­tääk­seni ole keskus­läm­mi­tys­tä, mikä saa kylmästä her­mostuneen porukan virit­telemään jopa avotulia.)

  11. Viit­sitkö Osmo vään­tää rauta­lan­gas­ta, mik­si keski­t­u­lois­t­en asum­ista pitää tukea? Jos Jätkäsaa­reen raken­netaan HITAS-asun­to­ja keski­t­u­loisille, siitä ei ole mitään hyö­tyä Itä-Helsin­gin slum­mi­u­tu­misen estämisessä, eikä siitä ole mitään hyö­tyä Jätkäsaa­reen muut­taville rikkaille. 

    Niille onnekkaille keski­t­u­loisille, jot­ka Jätkäsaa­reen pää­sevät, siitä on toki hyö­tyä. Mut­ta vas­taavasti siitä on hait­taa kaikille niille keski­t­u­loisille, jot­ka lystin mak­sa­vat. Jos ton­tit myytäisi­in markki­nahin­taan, voitaisi­in kerätä keski­t­u­loisil­ta vähem­män vero­ja, ja hyödyt jakau­tu­isi­vat tasapuolisesti. 

    Jär­jestelmän hyö­ty keskilu­okalle on yhtä näen­näi­nen kuin asun­to­lainako­rko­jen verovähen­nysoikeus. Annetaan keski­t­u­loisille vähän rahaa, ja ote­taan sama raha sit­ten tois­es­ta taskus­ta. HITAS-jär­jestelmä ei tosin ole edes nol­la­summapeliä, kos­ka se johtaa eri­laisi­in markki­navääristymi­in. Pariskun­nan, joka on joskus lap­siper­heenä ostanut 100 neliön asun­non Kata­janokalta, ei kan­na­ta muut­taa las­ten kotoa muut­tamisen jäl­keen pienem­pään, kos­ka asun­nos­ta saatavas­ta rahas­ta ei jää mitään käteen ostet­taes­sa markki­nahin­tainen pienem­pi asun­to. Ellei sit­ten onnis­tu myymään sitä 50 000 euron sohvaa samalla.

  12. Tästä voi olla samaa mieltä, jos koh­ta en ole ihan vaku­ut­tunut siitä, että HITAS oikeasti suosii keski­t­u­loisia, tai ketään muu­takaan. Hin­tasään­nöste­ly yleen­sä syn­nyt­tää joko pimeät markki­nat tai hyy­dyt­tää muuten markkinan. 

    Olen asunut vuokrat­alos­sa Helsingis­sä noin puoli vuot­ta, ja voin sanoa, että en ole ihan kar­tal­la myöskään siitä, mitä “suosimi­nen” tässä yhtey­dessä oikeas­t­aan tarkoit­taakaan. Kyseinen talo ei ollut edes varsi­nais­es­ti pien­i­t­u­loisille, vaik­ka siel­lä joku omaisu­us­ra­joi­tus olikin, enkä sel­l­aiseen rotankoloon menisi asumaan enää ikinä. Rap­pukäytävää sotket­ti­in, naa­pu­rit tap­pe­li­v­at, piha oli siiv­ot­tomas­sa kun­nos­sa (en edes viit­si ker­toa mitä kaikkea siel­lä rap­pukäytävän edustal­la lojui), las­ten­rat­taat rikot­ti­in kahdesti pyörä­suo­jas­sa, juop­po­ja löy­tyi nukku­mas­ta kuiv­aushuoneesta jne, aivan tavan takaa. Vajaan puolen vuo­den aikana näin täl­laisia häir­iöitä enem­män kuin olen Tam­pereel­la kohdan­nut koko elämäni aikana yhdessäkään asut­ta­mas­sani asun­nos­sa, mukaan­lukien opiske­li­ja­solu, jos­sa asuin sen­tään kak­si ja puoli vuot­ta, kun opiskelin.

    Mikä tämän point­ti on, on seu­raa­va: sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen tasaa kyl­lä osan asumisen demografi­an ulkois­vaiku­tuk­sista. Tämäkin vuokrat­a­lo oli keskel­lä muu­toin vähän eri­moi­sen sosioekonomisen rak­en­teen omaavaa Hert­toniemen­ran­taa. Mut­ta se ei tasaa niitä kuitenkaan ihan niin hyvin kuin voisi tästä Osmon argu­men­tista kuvitel­la. Kysymys kuu­luukin, minkä ver­ran se tekee sitä, ja mis­sä on tehokas piste. Jos­sain kohtaa tasaamises­sa men­nään liian pitkälle.

  13. “Minä pidän toiv­ot­tomien slum­mien syn­tymistä hyvin epä­toiv­ot­ta­vana. Jos ihmiset koos­t­u­isi­vat vain aikui­sista, voisi ajatel­la, että olkoot siel­lä tois­t­en­sa kanssa, mut­ta las­ten osalta joidenkin tuomit­sem­i­nen lop­ut­tomaan köy­hyy­teen vain siksi,

    New York on esimerk­ki mitä tapah­tuu kun syn­tyy suuria slum­me­ja ja suuria taloudel­lis­es­ti eri­ar­voisia aluei­ta ja ihmisjoukkoja.
    New York kasvoi maahanmuuton/maaltamuuton yhtey­dessä ja kun ehkäisyäkään ei tun­net­tu niin väkimäärä moninker­tais­tui nopeasti. Väestö oli monikansal­lista ja pyr­ki asumaan omil­la alueillaan .

    Ohjaam­a­ton rak­en­t­a­mi­nen johti slum­mei­hin ja rikkaiden parem­pi­in alueisiin.

    Slum­mit kas­vat­ti­vat kova­p­in­taisia rikol­lisia , jot­ka lop­ul­ta otti­vat val­lan kaupungis­sa ja murhien ja rikosten määrä kasvoi taivaisiin.
    Poli­isi ja muut vira­nomaiset oli­vat kor­rup­toitunei­ta tai ainakin hei­dän esimiehen­sä oli­vat eikä riv­ipoli­isi uskaltanut/halunnut selvit­tää rikoksia.

    Rikol­lisu­u­us lähti lasku­un kun slum­me­ja alet­ti­in purkaa. Mustille, lati­noille ym muille vähem­mistöille taat­ti­in mah­dol­lisu­us koulu­tuk­seen ja väylä työelämään.
    Syn­tyvyy­den sään­nöste­lyn , vapaan abortin ym tulok­se­na poten­ti­aaliset rikol­liset jäivät syntymättä.

  14. “Vähän mallia lähiörak­en­tamisen tehokku­ud­es­ta maail­man vapaim­mas­ta kolka­s­ta (jos­sa tosin Mäkkärin keski­tun­tipalk­ka on alle kah­den euron). ”

    Honkkari ei ole kovin hyvä esimerk­ki, sil­lä maas­to ja emo-Kiina rajoit­ta­vat raken­nuskelpoista maata .
    Syd­ney voisi olla parem­pi esimerk­ki Suomelle, 5 miljoona ihm­sitä asuu pääosin omakoti­talois­sa, kun maa-alas­ta ei ole puutetta.

  15. “rikkaat mak­sa­vat lääk­keen ja köy­hät eivät,joten rikkaat mak­sa­vat 2pilleristä ja lop­ut köy­hille. Jos kukaan ei mak­sa lääkkeitä, ei ole pillereitä.
    Se lääkey­htiö tarvit­see rahaa pillerei­hin ja kemistit palkkaa ja ilman rahaa ei ole pillereitä.
    Onko tätä vaikea ymmärtää?”

    Kävisi var­maa kuin Tunisi­as­sa tai Egyp­tis­sä. Kun näis­sä mais­sa ravin­non hin­ta nousi niin , että köy­hillä ei ollut niihin varaa niin köy­hät ryhtyivät kap­inaan ja raha alkoi menet­tää merkityksensä.

  16. Hiukan ihme­tyt­tää puhe kun­tien kil­pailus­ta, näyt­tää että ainakin osa mieltää sen ole­van saman­laista kuin yri­tys­ten väli­nen kil­pailu. Kun­nat ja yri­tyk­set ovat kuitenkin aika eri­laisia olioi­ta. Onko kel­lään tiedos­sa että ero­ja ja yhtäläisyyk­siä olisi joku poht­in­ut oikein ajan kanssa?

  17. Mitä veron­mak­sajien tukea Hitas asu­ja saa. Ton­tit ovat kaupun­gin vuokra­tont­te­ja, eikä tont­tivuokria sub­ven­toi­da mitenkään.

    Peri­aat­teessa ton­tin vuokra on 20% pienem­pi kuin markki­nahin­ta, tuol­la sen voi laskea. Ei sinän­sä että hyvää aikaa ennen HITA­Sia kaupun­gin vuokraamin tont­tien vuokrat oli­si­vat markki­navuokraa lähelläkään.

    1. Hitas­tont­tien alen­nus on PALJON isom­pi kuin 20 %. Jos vuokra huu­tokau­pat­taisi­in ilman hin­tasään­nöste­lyä, maan­vuokrak­si tulisi paljon enem­män kuin HITAS-vuokra + 25%.

  18. KariS:

    “Mitä veron­mak­sajien tukea Hitas asu­ja saa. Ton­tit ovat kaupun­gin vuokra­tont­te­ja, eikä tont­tivuokria sub­ven­toi­da mitenkään.”

    Minä olen antanut itsel­leni ymmärtää, että HITAS-tont­tien vuokrat ovat markki­navuokria alem­pia. Tämä ilme­nee myös viral­lis­lähteistä: ks. esim. Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­ton pöytäkir­ja 11/2010. Alen­nus tot­ta kai vai­htelee sekä ton­tin­vuokra­sopimuk­sen solmimisen het­kel­lä että ajan kuluessa.

    Pyy­dänkin sin­ua KariS vahvis­ta­maan väit­teesi jol­lain tutkimuk­sel­la tai muul­la luotet­taval­la taval­la, ettei HITAS-asukas saa mitään julk­ista tukea, suo­raa tai välil­listä, ja eri­ty­isti näin ton­tin­vuokran näkökul­mas­ta. Kiitos jo etukäteen.

  19. Osmo:

    Näin ei voitu tehdä 1960-luvul­la, kos­ka raju asun­top­u­la olisi johtanut kohtu­ut­to­muuk­si­in. Jos vält­tämät­tömyyshyödykkeistä on niukku­ut­ta, niitä ei voi jakaa pelkästään mak­sukyvyn suhteessa.

    Tot­takai voi! Mik­si parem­pi vai­h­toe­hto olis jakaa ne niille ryh­mille joi­ta poli­itikot halu­aa suosia?

    Ei asun­not nyt sel­l­aisia oo, etteikö niitä vois tehdä lisää tai sel­l­aisia, että rikkaat ham­straa niitä hir­muisen määrän omaan käyt­töön ja jät­tää köy­hät palele­maan ulos.

    Vapaat markki­nat johtaisi­vat pikaises­ti väestön erot­telu­un mak­sukyvyn mukaan. Köy­hät asutet­taisi­in huonoille alueil­la ja kun huonot lop­pu­vat, yleen­sä vain kauas ja rikkaat val­taisi­vat parhaat.

    Minä oon suht var­ma, että vapaat markki­nat johtaa siihen, että väestö erot­tuu mak­suhalukku­u­den mukaan niin, että ne jot­ka ei halua mak­saa asuu halvois­sa asun­nois­sa ja rikkaat kalli­is­sa asun­nois­sa.

    Jos halu­at väit­tää, että alueelli­nen seg­re­gaa­tio voimis­tu­isi ver­rat­tuna nykyiseen Helsin­gin har­joit­ta­maan asun­topoli­ti­ikkaan, niin todis­teet tiski­in ja tähän ei sit­ten käy Rion slummit.

    Vai olisko sit­tenkin kyse siitä, että sin­ua ei niin kiin­nos­ta seg­re­gaa­tion vas­tus­t­a­mi­nen ja enem­män kulu­tusero­jen tasaami­nen, kuten annoit ymmärtää siinä postauk­ses­sa mis­sä pid­it pahana, että yhden alueen sisäl­lä köy­hem­mät sijoit­tuvat halvem­mille ton­teille ja rikkaat kalliimmille?

    Se nimit­täin tiede­tään kan­sain­väli­sistä koke­muk­sista, että jos köy­hien ympäril­lä on pelkkiä köy­hiä – ja köy­hyy­teen liit­tyviä ongelmia – köy­hien lap­sil­la ei ole tietä ulos köyhyydestä.

    Ei, jos määrit­telet köy­hyy­den pien­i­t­u­loisuute­na tai mata­lana net­to­var­al­lisuute­na. Ongel­ma on ne asi­at jot­ka usein aiheut­ta­vat pien­i­t­u­loisu­ut­ta. Alue jol­la on paljon pien­i­t­u­loisia, mut­ta jon­ka pien­i­t­u­loisu­us johtuu muista kuin pien­i­t­u­loisu­udelle altistavista ongelmista ei ole huono.

  20. “Honkkari ei ole kovin hyvä esimerk­ki, sil­lä maas­to ja emo-Kiina rajoit­ta­vat raken­nuskelpoista maata .”

    Eli ihan samat ongel­mat kuin Helsingis­sä. Kiinan tilal­la vain on Van­taa ja Espoo. Sipoo sen­tään saati­in ruo­tu­un. Vuorten tilal­la tietysti viher­alueet ja ne nau­ret­ta­van mata­lat talot. Kun ensi ker­ran saa­puu Helsinki­in lentäen, luulee ja niin pois päin … Meri on Hesas­sakin meri.

    Mik­si Hesaan tai Suomeen ei saa­da korkei­ta talo­ja? Pide­täänkö taloudel­lista riskiä liian suure­na? Ovatko virkamiehet ja poli­itikot kon­ser­vati­ive­ja tai nyn­nyjä? Vai onko kyse todel­lakin palomääräyk­sistä, kuten joku virkamies jutusteli?

  21. Hitas­tont­tien alen­nus on PALJON isom­pi kuin 20 %. Jos vuokra huu­tokau­pat­taisi­in ilman hin­tasään­nöste­lyä, maan­vuokrak­si tulisi paljon enem­män kuin HITAS-vuokra + 25%.

    Jos näin niin ainakin Kaupun­in­val­tu­us­to sinä mukaan lukien kuvit­telee päät­täneen­sä jotain ihan muu­ta, tai niin minä tuo­ta luen:

    PERUSTEET 1.1.2011 ALKAEN VALMISTUVIEN HITAS-YHTIÖIDEN TONTTIEN SÄÄNTELEMÄTTÖMÄN VERTAILUVUOKRAN VAHVISTAMISELLE …Hitas-rajoi­tusten päät­tyessä 30 vuo­den kulut­tua asun­to-osakey­htiön viimeisen raken­nus­vai­heen valmis­tu­mis­es­ta ton­tin maan­vuokra korote­taan samalle tasolle kuin vuokraushetkel­lä vallinneen käytän­nön mukainen sään­telemät­tömän ton­tin ver­tailu­vuokra, joka on ton­tin vuokraushetkel­lä 10–30 % korkeampi kuin Hitas-ton­tille määritel­ty maanvuokra.

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2010/Halke_2010-06–16_Kvsto_11_El/E5DA7A80-9311–4B0E-BCAC-51F2DFDD92AD/Perusteet_112011_alkaen_valmistuvien_Hitas-yhtioid.html

    1. tpyy­lu­o­ma,
      Säätelemät­tömän ton­tin vuokraush­in­ta on sekin alle tori­hin­to­jen. Tämä on ongel­ma, kos­ka siinä raken­nus­li­ike panee voiton liiveihinsä.

  22. Mut­ta onko siitä sosi­aalisen asun­to­tuotan­non hajaut­tamis­es­ta pitkin kaupunkia oikeasti apua niiden köy­hien näkymi­in, vai olisiko nekin rahat käytet­tävis­sä tehokkaam­min jol­lain toisel­la tavalla?

    Parhait­en­han työelämästä syr­jäy­tymistä ehkäi­si­sivät toden­näköis­es­ti ne Osmonkin usein esi­in tuo­mat mar­gin­aaliv­ero­jen ja veroki­ilan muokkauk­set, mut­ta nämä keinot eivät ole kun­nal­lis­ta­sol­la käytössä.

  23. Helsingis­sä tont­tien vuokril­la ei ole markki­nahin­taa, kun ain­oa vuokraa­ja on Helsin­gin Kaupun­ki. Muut ei pitkäaikaisia maan­vuokra­sopimuk­sia asuin­ton­teista tee. 

    Tont­tien vuokra taas määritel­lään lasken­nal­lis­es­ti kunkin ajanko­hdan tont­tien “käyvän” myyn­ti­hin­nan perus­teel­la. Kun kaupun­ki on niidenkin osal­la suurin yksit­täi­nen myyjä, niin se määräävää markki­na-ase­maa hyväk­si käyt­täen voi käytän­nössä vedät­tää hin­taa mihin tah­too. Ja tah­to on ollut aina korkeam­malle ja korkeam­malle. Niin­pä ton­tivuokratkin ovat kohon­neet. Helsin­gin päät­täjät ovat tehneet lyhyt­näköistä bud­jet­tipoli­ti­ikkaa asun­topoli­ti­ikan sijaan. Mak­si­moi­neet kiin­teistövi­ras­ton tuot­toa, eivätkä kohtu­uhin­taisen asun­to­tuotan­non edellytyksiä. 

    Tuon bud­jet­tipoli­ti­ikan teko on kuitenkin kuin huume, se johtaa riip­pu­vu­u­teen. Kun ne keski­t­u­loiset hyvät veron­mak­sa­japer­heet kaikkoa­vat kalli­ita asun­to­ja kehyskun­ti­in, Helsin­ki tulee entistä riip­pu­vaisem­mak­si muista kuin suorista vero­tu­loista; Tont­tien myyn­nistä ja vuokrauk­ses­ta, Helenin tuo­toista, vesi­laitok­sen tuo­toista jne. Päät­täjät korot­ta­vat Kiin­teistövi­ras­ton tuot­to­tavoit­tei­ta ja tulostavoit­teel­liset virkamiehet tekevät kaikken­sa tont­tien hin­nan ja vuokrien hilaamisek­si ylös.

    Sel­l­aista on asun­topoli­ti­ik­ka Osmo Soin­in­vaaran Helsingissä.

  24. Liian van­halle:
    “Kävisi var­maa kuin Tunisi­as­sa tai Egyp­tis­sä. Kun näis­sä mais­sa ravin­non hin­ta nousi niin , että köy­hillä ei ollut niihin varaa niin köy­hät ryhtyivät kap­inaan ja raha alkoi menet­tää merkityksensä.”

    Tunisi­as­sa ja Egyp­tis­sä köy­hiä on 40% kaik­ista. Ruuan hin­ta nousi ja rikkaiden mak­samat verot eivät enää riitä ruokatukiin. 

    Hal­la-aho yrit­ti sanoa puheessaan, että me emme saa viedä tilan­net­ta siihen, että Helsingistä karkoite­taan vero­ja mak­sa­va keskilu­ok­ka, kos­ka sen jäl­keen Helsin­gin vero­tu­lot putoa­vat niin, että ei ole varaa rak­en­taa köy­hille asuntoja.

    Ker­ta kaikki­aan: mak­sa­jaa on pakko sietää, vaik­ka siitä ei pitäisikään.

    1. Lentäjä,
      Hal­la-aho ei sanonut noin. Hän sanoi, että on hyvä, että sään­nöt pakot­ta­vat kun­nat kil­paile­maan hyvistä veronmaksajista.

  25. Rikol­lisu­u­us lähti lasku­un kun slum­me­ja alet­ti­in purkaa. Mustille, lati­noille ym muille vähem­mistöille taat­ti­in mah­dol­lisu­us koulu­tuk­seen ja väylä työelämään.
    Syn­tyvyy­den sään­nöste­lyn , vapaan abortin ym tulok­se­na poten­ti­aaliset rikol­liset jäivät syntymättä.

    Rikol­lisu­u­den laskun suuri selit­täjä New Yorkissa on var­masti tehos­tunut poli­isi­työ ja ankaram­mat ran­gais­tuk­set. Ker­rotko, mil­lä taval­la koulu­tus- ja etenkin työmah­dol­lisu­udet paran­tu­i­v­at vähem­mistö­jen osalta. Hypo­teesi abortin lail­lis­tamisen vaiku­tuk­ses­ta rikol­lisu­usas­teeseen on täyt­tä huuhaa­ta mm. sik­si että se ei vaikut­tanut syn­tyvyy­teen juuri lainkaan. Yhtä hyvin voisi väit­tää, että abortin lail­lis­t­a­mi­nen lisäsi rikol­lisu­ut­ta, kos­ka lail­lis­tamisen jälkeinen ensim­mäi­nen sukupolvi aiheut­ti New Yorkin his­to­ri­an pahim­man rikollisuusaallon.

    Slum­mien purkamisel­la kai tarkoite­taan sitä, että näille asuinalueille muut­taa varakkaam­paa, lähin­nä valkoista väestöä, ja asumisen hin­nan kohoami­nen ajaa köy­hem­män väestön pois (gen­tri­fi­ca­tion). Mustien osu­us New Yorkin väestöstä on jatku­vas­sa laskusuunnassa.

  26. Tähän var­maan ehdit­ti­in tart­tua. 500000 rikas­ta ja 500000 köy­hää sekä 1000000 pil­ler­iä. Vapaa kil­pailu johtaa tilanteeseen, jos­sa 500000 köy­hää kuolee var­masti. Järkevämpi selviäisi 50000 kuolleel­la. Jos olete­taan, että jokaisen hen­ki on saman arvoinen.

  27. Säätelemät­tömän ton­tin vuokraush­in­ta on sekin alle torihintojen.

    Mik­si ihmeessä?

    Jätkäsaa­res­sa, ulko­muis­tista, HITAS-vuokra on las­ket­tu reilun 800 euron ker­rosneliöhin­nas­ta joka imp­likoi sit­ten markki­hin­naksi jotain toista ton­nia. Ei toi kai nyt niin kauhean alakant­ti­in ole, vaikea tosin sanoa markki­nahin­taa kun ainakin osa ton­teista myyti­in niin että hin­ta määräy­tyy osuute­na lop­ullis­es­ta asun­non myyntihinnasta.

    1. Asun­non rak­en­t­a­mi­nen Huitsin Nevadaan ja Helsinki­in on suun­nilleen saman­hin­taista. Lop­ullisen asun­non hin­taeron pitäisi olla sama kuin ton­tin­hin­to­jen ero. Asun­to Huitsin Nevadas­sa mak­saa 1500 euroa/neliö, paljonko luulisit sen mak­sa­van Jätkäsaa­res­sa vapail­la markki­noil­la? Hyvä, rak­en­tamiskus­tan­nuk­si­in tulee paa­lu­tus ja ne onnet­tomat pysäköin­tipaikat, mut­ta silti. Ton­ni ton­tin osuute­na on räikeästi alakant­ti­in, lahjoi­tus rakennusliikkeelle.
      Kata­janokalla myyti­in jokin tont­ti huu­tokau­pal­la vähän yli 2000 euroa kerrosneliöltä.

  28. Asun­topoli­ti­ikan romut­ta­mi­nen johtaisi kulut­ta­jahin­to­jen alen­e­miseen ja eräi­den puoluei­ta lähel­lä ole­vien toim­i­joiden voit­to­jen pienen­e­miseen. Se ei ole sään­te­ly­taloudessa toivottavaa.

  29. Tämä keskustelu on vaikeasti ymmär­ret­tävää. Kil­pailus­sa yri­tys­ten välil­lä keskimääräi­nen laatu kas­vaa, kos­ka huonot yri­tyk­set menevät konkurssi­in. Kaupunkien välisessä kil­pailus­sa elätet­tävien henkilöi­den vält­telyssä elätet­tävien määrä ei vähene. 

    Minus­ta Hal­la-ahon point­ti ei ollut oikeis­to­lainen. Oikeis­to­lainen tai ääri­oikeis­to­lainen sanoisi että köy­histä nyt vain ei tarvitse huole­htia. Jos sanoo että köy­histä pitää huole­htia, ja että paras tapa päät­tää kenen se kuu­luu tehdä on pom­potel­la köy­hiä kun­tara­jan yli ad infini­tum, ei mielestäni ole oikeis­to­lainen vaan… No, ehkä hie­man yksinkertainen.

  30. OS: “Ilman Helsin­gin har­joit­ta­maa pieni- ja keski­t­u­loisia suo­si­vaa asun­topoli­ti­ikkaa Helsin­gin seu­tu olisi kovin erilainen”

    Mis­sä mah­taa näkyä Helsin­gin har­joit­ta­ma pieni- ja keski­t­u­loisia suo­si­va asuntopolitiikka?

    Eihän Helsingis­sä ole kuin köy­hiä ja rikkai­ta suo­si­vaa asun­topoli­ti­ikkaa. Keski­t­u­loiset ja pien­i­t­u­loiset muut­ta­vat Kirkkon­um­melle. Ne oli­si­vat juuri niitä hyviä veron­mak­sajia, joista Hal­la-Aho kirjoitti.

    Köy­hät ovat niitä, jot­ka mak­sat­ta­vat asumisen­sa muilla.

    Rikkaat taasen eivät mak­sa kun­nalle mitään veroja.

    Pien­i­t­u­loiset ja keskilu­ok­ka sen sijaan mak­saa koko lystin.

    Nämä Helsin­ki karkoit­taa maalle.

    HITAS on hieno jut­tu. Mon­tako HITAS-asun­toa Helsingis­sä valmis­tui vuon­na 2010? 500? Vai 600?

    Mihin se riittää?

    Ja sit­ten samaan aikaan Jätkäsaares­ta annetaan pelkästään ruotsinkielisille oma kort­teli HITAS-tuotan­toa varten.

    Huonoa toim­intaa Helsingiltä.

    Jos Helsingis­sä olisi ollut pien­i­t­u­loisia ja keski­t­u­loisia suo­si­va asun­topoli­ti­ik­ka niin poruk­ka asu­isi edelleen Helsingis­sä eikä Lohjalla.

  31. OS: tuo ton­ni ker­rosneliömetristä kaupungille ja muu­ta­ma ton­ni raken­nus­li­ik­keelle ja raken­nuskus­tan­nuk­set vähin­tään pari ton­nia neliö vaan tarkoit­taa mah­do­ton­ta yhtälöä suurim­malle osalle kansasta.

    Tuos­ta yhtälöstä syn­tyy asun­to­ja, joiden myyn­ti­hin­ta on vähin­tään 4000 euroa neliö. Se on todel­la paljon.

    Voisiko Helsin­ki alkaa toim­i­maan niin, ettå möisikin tuplaraken­nu­soikeu­den samaan hin­taan? Ja tuup­paisi sitä markki­noille niin kauan että asun­to­ja on tarpeek­si ja myös edulliseen hintaan.

    Helsin­gin osaop­ti­moin­ti tont­ti­hin­nois­sa ei joh­da hyvään kokonaislopputulokseen.

  32. “Lentäjä,
    Hal­la-aho ei sanonut noin. Hän sanoi, että on hyvä, että sään­nöt pakot­ta­vat kun­nat kil­paile­maan hyvistä veronmaksajista.”

    Toiv­ot­tavasti sään­nöt pakot­ta­vat Helsin­gin kil­paile­maan hyvistä veron­mak­sajista ja siis paran­ta­maan keski­t­u­lois­t­en ase­maa asun­tomarkki­noil­la. Keski­t­u­loiset ovat hyviä veron­mak­sajia — heil­lä on vak­i­tuiset tulot ja vain asun­tove­lan ja työ­matko­jen ver­ran vähen­nyk­siä. Ei kai kukaan toi­vo, että keski­t­u­loiset muut­ta­vat Riihimäelle tai Loh­jalle? Se johtaisi ver­tu­lo­jen lasku­un Helsingis­sä + työ­matkapäästöhin + väsyneisi­in ja ärty­isi­in van­hempi­in kotona.

  33. OS: “Hal­la-aho ei sanonut noin. Hän sanoi, että on hyvä, että sään­nöt pakot­ta­vat kun­nat kil­paile­maan hyvistä veronmaksajista.”

    No mut­ta sehän on hyvä, saadaan kaupunkia jos­sa viihtyvät nekin joil­la on varaa vali­ta. Eivät hyvien veron­mak­sajien tarpeet ole niin eri­laisia kuin vähem­män hyvien.

  34. HITA­Sista muuten pieni anek­doot­ti sallittaneen.

    Tiedän tyypin, joka osti HITAS-asun­non vuon­na 2000 hin­taan 170 000 euroa/105 m². Asui siel­lä itse kak­si vuot­ta ja vuokrasi sit­ten pois.

    Möi tuon asun­non pois viime kesänä, hin­ta 370 000 euroa. Helsin­gin vahvis­ta­mal­la hin­nal­la. Helsin­ki GO GO!

  35. ATT:n viimeisen myyn­ti­hin­ta HITASille Viik­in­mäel­lä oli jotain alle kolme ton­nia neliö vuokra­ton­til­la, noin kymme­nen hak­i­jaa per asun­to, ja tuon kai pitäisi olla suur­in­pi­irtein omakus­tan­nehin­ta. Niis­säkin talois­sa toki eka ker­ros koko­lail­la kallista pysäköintitilaa.

  36. En usko, että on ole­mas­sa minkään­laista vah­vaa näyt­töä sille, että köy­hyys itsessään syn­nyt­täisi kroonisen ghet­tou­tu­misen kier­teen. Päin­vas­toin on esimerkik­si Yhdys­val­loista lukuisia köy­histä (niin köy­histä, ettei niitä nykyään voi kuvitel­lakaan) kaupungi­nosista men­estyk­seen tari­noi­ta etnisen uud­is­as­u­tuk­sen ajoilta.

    Ghet­tou­tu­mi­nen syn­tyy geneet­tisen sää­tykier­ron vai­mentues­sa ja kult­tuurises­sa ympäristössä, jon­ka arvot ovat val­takult­tuurille vas­takkaisia (esim. Yhdys­val­loista (tai Pari­isin lähiöistä) tut­tu “Not act­ing white”, joka ver­tai­s­paineel­la pakot­taa jopa enem­mistön mustista lap­sista halvek­sumaan koulunkäyn­tiä). Köy­hyys ei tätä kult­tuuria itsessään syn­nytä, eikä raha sitä itsessään kor­jaa. Nuorten ver­taispi­ir­it ja niiden kult­tuuri vaikut­taa vähin­tään yhtä paljon kuin van­hem­mat. Koulut voivat saa­da usein eri­ty­is­tukia ja oppi­las­ta kohden enem­män rahaa kuin ns. hyvät koulut.

    Chicagos­sa esimerkik­si yritet­ti­in aikanaan sosi­aal­ista sijoit­telua asuinalueit­tain ja koulut­tain. Vaiku­tus oli olema­ton. Hyvät koulut saat­toi­vat muut­tua huonoik­si ja tois­in­päin niiden oppi­la­sainek­sen muuttues­sa. Samat tek­i­jät yhä ennus­ti­vat koulumen­estymistä ja työelämään sijoit­tumista. Sekak­ouluis­sa, eli sekoit­tamisen sisäl­lä, se sama van­ha seg­re­goi­tu­mi­nen tois­tui hyvin vah­vana kaveripi­ire­jä myöten. Ei siitä päästy eroon sijoit­tele­mal­la. Ei se toi­mi niin. Ei ole mis­sään toimin­ut pidem­mäl­lä aikavälillä.

    Tuo sosioekonomi­nen seli­tys­malli on hyvin rajalli­nen, et kai tosis­sasi voi uskoa, että se olisi noin vah­va? Ei tänne merkit­tävämpiä ghet­to­ja syn­ny ilman ghet­toutu­jien määrän kasvua.

    Oliko tarpeek­si epäko­r­rek­tista san­ot­tu? Mut­ta tämä on kutakuinkin totu­us, ja olen aika var­ma, että tiedät sen myös.

    Jos näet vaiku­tuk­sen noin ikävänä asun­topoli­ti­ikkana, niin rupea vas­tus­ta­maan tätä maa­han­muut­toa. Se olisi paljon johdon­mukaisem­paa kuin haaveil­la Espoon ja Kau­ni­ais­ten alistamisesta.

  37. Jotenkin tulee kom­menteis­sa kahlates­sa mieleen, että Helsin­ki olisi viime aikoina aut­ta­mat­tomasti kur­jis­tunut. Oma koke­muskeni on raskaasti päin vas­tainen — on uusia hieno­jakin asuinalui­eta (Hert­ton­i­men­ran­taa, Ara­bi­an vas­taavaa, Aurinko­lahtea yms, ja kaik­ki muuten hyvinkin per­hekeskeisiä ja keskiluokkaisia)ja van­hoista osa (kuten Kallio) on siis­tiy­tynyt huomattavasti. 

    Koko totu­us ei tietenkään ole tuos­sa, on syr­jäy­tyneitä, ja Itäkeskus ei ole kau­nis koke­mus, vaik­ka Van­taan puolel­la joku Myyr­man­ni on vielä masen­tavampi ympäristönä — taval­la joka tun­tuu melkein jokaises­sa vas­taan kävelevässä ihmnisessä. 

    Samoin siinä mis­sä “kaupunki­laiset” saat­ta­vat hel­posti naut­tia eri­laisi­ta tapah­tu­mista, lähiöi­den ihmiset elävät taval­laan aivan eri todel­lisu­udessa — hei­dän kaupunk­in­sa ei ole dynaami­nen ympäristö, vaan tiivi­isti raken­net­tu kylä, vail­la kaupunki­maista kulttuuria. 

    Silti ymmärtäisin, että val­taosin kaupun­ki on kehit­tynyt parem­paan suun­taan. Joten mis­tä kaik­ki tämä angsti? Enkä nyt tarkoi­ta ter­vet­tä huol­ta huomis­es­ta, vaan yletön­tä kohkaamista.

  38. Lin­jana köy­hien asumiseen ei ole järkevää panos­taa, kos­ka se tarkoit­taa kaikkien asumiskus­tan­nusten nousua (huono asia asiansa hoitaville pieni ja keski­t­u­loisille) ja köy­hiä hyysäävi­in kun­ti­in taas keskit­tyy köy­hiä (huono kun­nan kannalta).

    Osmo, tiedät itsekkin, että ranta­ton­tit ovat ääri­ta­paus. Jos ajatel­laan pieni ja keski­t­u­loisia, niin tärkein­tä on kaavoit­taa nopeasti uusi suuri kaupungi­nosa, jos­sa on lähin­nä pieniä asun­to­ja. Tarvi­taan kisko­jen var­teen uusi Kallio, jota Helsin­ki ei sotke turhal­la sääntelyllä.

  39. Kos­keeko tämä asun­topoli­ti­ik­ka myös Ahvenanmaata? 

    Pelkästään suomea taita­van asuin­paikkaoikeut­ta on rajoitet­tu. Nyt on ilmen­nyt por­saan­reikä, kun osakey­htiöl­lä ei ole äidinkieltä, niin sen suo­jis­sa voipi omis­taa ja asua Oolannissa.

    Oli­pa tässä muu­ta­ma vuosi sit­ten tosi tapaus, kun eräs iäkäs rou­va lyt­täsi suo­ma­laisen Maar­i­an­ham­i­nas­sa pankkiryöstön lyömäl­lä rois­toa laukul­la päähän ja huu­ta­mal­la: “Här rånas inte på finska!”

    Toisin kuin Ahve­nan­maal­la, pääkaupunkiseudul­la johta­va bät­tre folk on niin lib­er­aalia kuin vain voi olla, eikä minkään­laista seg­re­graa­tio­ta hyväksy.

    Onko täl­lainen aivan rehellistä ja aitoa vai onko se poli­it­tista laskelmointia?

  40. Ker­ro­talo­ton­teille taitaa pääkaupunkiseudul­la olla kak­si markki­nahin­taa: toisaal­ta se, mitä asun­nonos­ta­ja on valmis mak­samaan, ja toisaal­ta se, mitä raken­nus­li­ik­keet ovat valmi­ita maksamaan.

    Uusien ker­rostaloa­sun­to­jen keskimääräi­nen neliöhin­ta pääkaupunkiseudul­la oli viime vuo­den lopus­sa Tilas­tokeskuk­sen mukaan 4537 euroa. Muual­ta Suomes­ta saa oma­l­la ton­til­la ole­via uusia ker­rostaloa­sun­to­ja halvim­mil­laan reilul­la 2000 eurol­la neliö. Tähän siis sisäl­tyy jo raken­nut­ta­jan voit­to. Vaik­ka Helsingis­sä rak­en­t­a­mi­nen onkin jonkin ver­ran kalli­im­paa, voidaan olet­taa, että keskimääräisen ker­rostaloa­sun­non rak­en­t­a­mi­nen ei mak­sa juuri enem­pää kuin 2500 euroa neliöltä.

    Ton­tin osu­udek­si asun­non hin­nas­ta jäisi siis 2000 euroa neliöltä. Tähän hin­taan ton­tit eivät tai­da kuitenkaan men­nä kau­pak­si kuin korkein­taan Helsin­gin parhaim­mil­ta paikoil­ta, ja niis­sä asun­to­jen hin­nat ovatkin jo aivan jotain muu­ta kuin 4500 e/m2. Ehkä kil­pailu­vi­ras­to voisi selvit­tää, mis­tä johtuu ero­tus asun­nonos­ta­jien ja raken­nus­li­ikkei­den mak­saman hin­nan välillä?

  41. Osmo: “Olen sitä mieltä, että Helsin­gin on järkevää Espoon ja Sipoon tuot­ta­mas­sa kil­pailu­ti­lanteessa vähän höl­lätä peri­aat­teis­taan ja suosia aiot­tua enem­män rikkaimpia ranto­jen asuttamisessa.”
    — Kuinkas paljon luulet vero­tu­lo­ja ker­tyvän esim. Eiran­ran­nan miljonääreiltä? Totu­us; ei juuri yhtään. Keski­t­u­loiset palka­nsaa­jat tuo­vat ne tarpeel­liset veroeu­rot kaupungille.

  42. Asun­to­jen hin­taan vaikut­ta­vat muutkin seikat kuin kysyntä/tarjonta. Espan­jan ja Irlan­nin ja Suomenkin koke­musten perus­teel­la löysäl­lä rahal­la on suuri merk­i­tys asun­to­jen hin­nan muodostukseen.
    Myöskin sak­salainen asiantun­ti­ja arvoi Suomen asun­to­jen korkean hin­nan yhdek­si syyk­si löysiä rahamarkki­noi­ta eli kun Sak­sas­sa vaa­di­taan 20–30 % omara­hoi­tu­so­su­us ja kun se Suomes­sa on nol­la niin asun­to­ja han­ki­taan miet­timät­tä lop­ullista hintaa.
    Jos etukä­teen pitäisi säästää 30 % ja samal­la mak­saa vuokraa niin lop­ulli­nen hin­ta olisi selvempi.
    Myöskin pitkät mak­sua­jat hämärtävät asun­to­jen todel­lisen hinnan

  43. “Yhtä hyvin voisi väit­tää, että abortin lail­lis­t­a­mi­nen lisäsi rikol­lisu­ut­ta, kos­ka lail­lis­tamisen jälkeinen ensim­mäi­nen sukupolvi aiheut­ti New Yorkin his­to­ri­an pahim­man rikollisuusaallon.”

    Abort­ti lail­lis­tet­ti­in 70-luvul­la joten rikosaal­lon olisi pitänyt siis näkyä 90-luvul­la kohon­neena rikollisuutena.
    Abost­ti kohdi­tuu sen ver­ran pie­neen joukkoon, että se ei ole syn­tyvyy­den sään­nöste­lyvä­line, mut­ta se estää tehokkaasti syn­tymistä huonoimpi­in oloihin.

  44. “Yhtä hyvin voisi väit­tää, että abortin lail­lis­t­a­mi­nen lisäsi rikol­lisu­ut­ta, kos­ka lail­lis­tamisen jälkeinen ensim­mäi­nen sukupolvi aiheut­ti New Yorkin his­to­ri­an pahim­man rikollisuusaallon.”

    Kansalaisoikeusli­ike 60-luvul­la paran­si koulu­tus­ta väril­lis­ten vähem­mistö­jen joukos­sa , sitä ennen perusk­oulu­tus oli sup­peaa ja ammat­tik­oulu­tuk­seen ei päässyt. Eri­tyis­es­ti suurka­pun­git oli­vat ongelmia.
    Sosi­aal­is­ten ongelmien vuok­si koulu jäi usein kesken ja työt­tömyys oli korkea.

  45. Osmo: “Markki­navuokra on se, joka syn­tyy huu­tokau­pan perusteella.”

    Ei ole tilanteessa, jos­sa itse huu­tokau­pan pitäjä kon­trol­loi markki­noi­ta määrävässä ase­mas­sa ollen, ja pystyy kaavoitus­poli­ti­ikallaan sän­telemään tar­jon­taa, suomek­si san­ot­tuna vedät­tämään hin­taa ylös. Tilanne on vähän sama kuin Lado­jen kaup­pa Neu­vos­toli­itossa aikanaan. Ladan sai viral­lisel­la hin­nal­la jos jak­soi jonot­taa 30 vuot­ta, mut­ta Ladan sai vuodessa jos mak­soi yli­hin­taa kaup­paa valvoneille vira­nomaisille. Puolue-eli­it­ti eli omaa sul­jet­tua elämään­sä omis­sa olois­saa aivan kuten Suomen poli­it­ti­nen päät­täjäkun­ta näem­mä edelleen.

    Markki­navuokra olisi huu­tokau­pan perus­teel­la syn­tyvä hin­ta, jos kaupun­ki ei manip­u­loisi niin näkyvästi (ja törkeästi) hin­to­ja, jos hin­ta muo­dos­tu­isi täysin vapaan tar­jon­nan poh­jal­ta. Nyt kapun­ki kon­trol­loi hin­taa ole­mal­la yhtä aikaa määräävässä markki­na-ase­mas­sa toimi­va myyjä ja tar­jon­taa sään­televä vira­nomainen. Sen vuok­si kapun­gin päät­täjil­lä pitäisi olla vas­tu­ullisu­ut­ta tehdä asun­to- ja väestöpoli­ti­ikkaa eikä olla tuke­mas­sa asun­to­jen hin­to­jen karkaamista taval­lis­ten työssäkäyvien ihmis­ten ulot­tumat­tomi­in vain kaupun­gin kas­saa ajatellen.

  46. Jot­ta ennakkolu­u­lot eivät vain vahvistu,
    halu­an hie­man avar­taa keskustelijoiden käsi­tyk­siä sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta, jota kai kaupun­gin vuokrat­alot edus­ta­vat. Sel­l­aises­sa itsekin asun; korkeak­oulutet­tuna, melkein keski­t­u­loise­na, mut­ta ihan tyy­tyväisenä pienyrit­täjänä. Tun­nen yliopis­to­tutk­i­joi­ta, opet­ta­jia, sairaan­hoita­jia, mui­ta pienyrit­täjiä ym. jot­ka myös asu­vat näis­sä ns. slummeissa.

    Suurin osa­han kaupun­gin asun­nois­sa asu­vista on taval­lisia työssäkäyviä henkilöitä ja varsi­naisia tulo­rajo­jakaan ei asun­toi­hin käsit­tääk­seni enää ole. Kyse on lähin­nä tarveharkinnasta. 

    Mielestäni on järkevää, että sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa hajaute­taan kaupun­gin eri puo­lille mah­dol­lisim­man tasais­es­ti, mut­ta myös asukkaiden kir­jo pitäisi olla tasais­es­ti jaet­tu: siis maa­han­muut­ta­jia ja alko­holis­te­ja ripotellen joka alueelle. (Näin­hän ei nyt ole.) Kun asukkaissa on tarpeek­si vas­tu­un­tun­toisia ja ympäristöstään ja lähim­mäis­es­täänkin huole­htivia ihmisiä, niin asuinympäristökin säi­lyy viihtyisänä. 

    En kuitenkaan itse halu­aisi vuokrat­aloon mihinkään Lehti­saa­reen, jos sel­l­ainen sinne raken­net­taisi­in. Saat­taisi ympäril­lä olla liian ahdaskat­seisia ihmisiä…ei olisi lap­sillekaan hyväksi.

  47. Yhtä hyvin voisi väit­tää, että abortin lail­lis­t­a­mi­nen lisäsi rikol­lisu­ut­ta, kos­ka lail­lis­tamisen jälkeinen ensim­mäi­nen sukupolvi aiheut­ti New Yorkin his­to­ri­an pahim­man rikollisuusaallon. 

    Asian vier­estä mut­ta aiheesta on kir­joitet­tu kuu­luisa (kiitel­ty ja vah­vasti kiis­tel­ty) kansan­talousti­eteen paperi, joka argu­men­toi juuri päin­vas­tai­ista (LINKKI) :

    We offer evi­dence that legal­ized abor­tion has con­tributed signiŽcantly to recent crime reduc­tions. Crime began to fall rough­ly eigh­teen years after abor­tion legal­iza­tion. The Žfive states that allowed abor­tion in 1970 expe­ri­enced declines ear­li­er than the rest of the nation, which legal­ized in 1973 with Roe v. Wade. States with high abor­tion rates in the 1970s and 1980s expe­ri­enced greater crime reduc­tions in the 1990s. In high abor­tion states, only arrests of those born after abor­tion legal­iza­tion fall rel­a­tive to low abor­tion states. Legal­ized abor­tion appears to account for as much as 50 per­cent of the recent drop in crime.

  48. Valit­ta­ja, joo ja henk. koht. sitä mieltä että pitäisi tehdä niin että olisi ihan vaan talo­ja jois­sa osa asun­noista olisi vuokra-asun­to­ja. Muuten, Lehti­saa­res­sa ainakin sil­loin joskus oli muuten seu­rakun­nan (?) vuokra-asun­to­ja ja ihan hyvin tul­ti­in toimeen keskenään riip­pumat­ta siitä kuin­ka hyvin toimeen tule­via kukin talous oli.

  49. tpyy­lu­o­ma “ATT:n viimeisen myyn­ti­hin­ta HITASille Viik­in­mäel­lä oli jotain alle kolme ton­nia neliö vuokra­ton­til­la, noin kymme­nen hak­i­jaa per asun­to, ja tuon kai pitäisi olla suur­in­pi­irtein omakustannehinta”

    Tuo oli joskus 2003 tai sem­moista kun noi­ta kaup­pa­si­vat. Oli­vat tosi halpo­ja, mut­ta niin­hän Puis­tolan vier­essä pitää ollakin.

    Nyky­isin myyvät samo­ja asun­to­ja tuplahintaan.

  50. Uuh!

    Olen aina sanonut: kaik­ki läh­tee kaavoitukss­ta — ja tämä ketju sen taas todistaa.

    Me keskilu­okkaiset ihmiset — luul­lak­seni jopa kokoomus­laisit­tain tai perus­suo­ma­laisit­tain ajat­tel­e­vat — kestäisimme sen, jos yhteiskun­nan vähäo­saisu­us jakau­tu­isi tasais­es­ti kaikille asuinalueille — kun ei niitä häir­it­sevästi käyt­täy­tyviä tai oudon­värisiä nyt kovin paljon ole.

    Sik­si on mielestäni kum­mallista, että edelleenkin raken­netaan “kun­nan vuokrat­alo­ja” ja kun ne vielä keskitetään joi­hinkin lähiöihin. 

    Mik­si ei kun­ta osta (tai kaavoitus­mo­nop­o­lil­laan kiristä) jokaises­ta kovan­ra­han ker­rostalosta ja riv­i­talosta yhtä, kah­ta tai kolmea osoitet­ta omaan käyttöönsä?

    Niin, tässä tulisi tietenkin vas­taan se, että Espoos­sa ei näin tehtäisi. Eli työssäkäyn­tialueen kokoiset kun­nat ovat todel­la ain­oa vai­h­toe­hto (jos kun­nat halu­taan säi­lyt­tää). Itse asi­as­sa näyt­tää muuten siltä, että tämä jo puolueis­sa käsitetäänkin — nyt vaan vim­ma­tusti mietitään, kuin­ka se kansalle ja oman puolueen uut­ter­ille lau­takun­ta­paikkaa odot­taville ensi vaalien jäl­keen myytäisiin.

    Touko Met­ti­nen
    Espoo, Ylöjärvi, Masku
    poh­ja­ton kup­parin tasku

  51. Marko Hami­lo: “Oikeis­to­lainen tai ääri­oikeis­to­lainen sanoisi että köy­histä nyt vain ei tarvitse huolehtia.”

    No, saat­in­pa tänne näem­mä yksi toimit­ta­jakin todis­ta­maan ammat­tikun­tansa syvää punaväriä. Oikeasti oikeis­to­lainen sanoisi, että jos mei­dän yhteiskun­ta olisi avoin ja tehokas, niin meil­lä olisi niin vähän köy­hiä, ettei heistä olisi ongelmaa.

    “Ääri­oikeis­to­lainen” on taas ääri­vasem­mis­to­lais­ten kyhäämä keinotekoinen ter­mi, jon­ka tarkoituk­se­na on hämätä sitä tosi­asi­aa, että kom­mu­nis­tit, fasis­tit ja kansal­lis­sosial­is­tit ovat käytän­nössä samaa porukkaa.

  52. @Antti Leinonen
    “Tähän siis sisäl­tyy jo raken­nut­ta­jan voit­to. Vaik­ka Helsingis­sä rak­en­t­a­mi­nen onkin jonkin ver­ran kalliimpaa,” 

    Mil­lä perus­teel­la Helsingis­sä rak­en­t­a­mi­nen on kalli­im­paa kuin vaik­ka Posi­ol­la? (Myös Posi­ol­la on parkkipaikat).

    “..voidaan olet­taa, että keskimääräisen ker­rostaloa­sun­non rak­en­t­a­mi­nen ei mak­sa juuri enem­pää kuin 2500 euroa neliöltä.”

    Ei se ole kuin max. 1500. Yhdys­val­lois­sa raken­netaan toimis­toti­laa hin­taan $100/neliöjalka. (n.750e/neliö).

    “Ton­tin osu­udek­si asun­non hin­nas­ta jäisi siis 2000 euroa neliöltä.”

    Lisää tuo­hon min. 1000.

    “Tähän hin­taan ton­tit eivät tai­da kuitenkaan men­nä kau­pak­si kuin korkein­taan Helsin­gin parhaim­mil­ta paikoilta,”

    Ne meni­sivät paljon korkeam­paan hin­taan, ellei kaupun­ki polk­isi hintoja.

    “Ehkä kil­pailu­vi­ras­to voisi selvit­tää, mis­tä johtuu ero­tus asun­nonos­ta­jien ja raken­nus­li­ikkei­den mak­saman hin­nan välillä?”

    Asun­non markki­nahin­ta on sen kap­i­tal­isoitunut vuokratuot­to. Kat­so mikä on alueen vuokrata­so ja laske siitä markki­nahin­ta. Pääo­ma = tuotto/korko(n.5%). Tähän ei tarvi­ta kilpailuvirastoa.

  53. TomiA kir­joit­ti 2.2.2011 kel­lo 15:43

    #
    Mik­si Hesaan tai Suomeen ei saa­da korkei­ta talo­ja? Pide­täänkö taloudel­lista riskiä liian suure­na? Ovatko virkamiehet ja poli­itikot kon­ser­vati­ive­ja tai nyn­nyjä? Vai onko kyse todel­lakin palomääräyk­sistä, kuten joku virkamies jutusteli?
    #

    Niin, mikä on se syy, että Helsinki­in ja Helsin­gin lähistölle ei ole raken­net­tu ns. “ylöspäin” kun maan hin­takin on ollut kallista iät ja ajat. Luulisi hölmöm­mänkin tietävän, että jos raken­nuk­sen alla ole­va maa mak­saa mal­tai­ta, niin maas­ta aiheutu­vat kus­tan­nuk­set tule­vat halvem­mik­si, mitä enem­män maan päälle saadaan raken­net­tua raken­nuk­seeen kerroksia.

    Oikeas­t­aan asi­aa tulisi var­maankin kat­soa his­torin perus­teel­la, että jos Helsin­ki on aina ollut mata­lasti raken­net­tu, niin sit­ten vaik­ka ham­paat irvessä raken­net­taan mata­lasti ja kalli­isti seu­raa­vatkin vuosikymmenet.

    Yksi asia raken­nusten rak­en­tamises­sa mata­lak­si voisi olla kiin­toisa, että tämänkö syys­tä Helsin­ki on pysynyt mata­lana raken­nuk­sil­taan, kun WWII:ssa Helsin­ki suurelta osin vält­tyi vihol­lisen pom­mi­tuk­sil­ta, kun raken­nuk­set oli­vat matalia. Ja näin tuon “mata­lan teo­ri­an” mukaises­ti sodan jäl­keenkin näi­hin päivi­in asti,
    olisi lyö­ty poh­ja mata­lan ja kalli­in rak­en­tamisen puoles­ta. Eli ollaan men­neisyy­den uhre­ja tuon
    mata­lan rak­en­tamisen con­tra ylöspäin rak­en­tamisen suhteen.

  54. Liian van­ha: ““Yhtä hyvin voisi väit­tää, että abortin lail­lis­t­a­mi­nen lisäsi rikol­lisu­ut­ta, kos­ka lail­lis­tamisen jälkeinen ensim­mäi­nen sukupolvi aiheut­ti New Yorkin his­to­ri­an pahim­man rikollisuusaallon.”

    Abort­ti lail­lis­tet­ti­in 70-luvul­la joten rikosaal­lon olisi pitänyt siis näkyä 90-luvul­la kohon­neena rikollisuutena.
    Abost­ti kohdi­tuu sen ver­ran pie­neen joukkoon, että se ei ole syn­tyvyy­den sään­nöste­lyvä­line, mut­ta se estää tehokkaasti syn­tymistä huonoimpi­in oloihin.”

    Niin, itse asi­as­sa­han uskot­tavim­mat tulkin­nat tilanteesta indikoi­vat nimeno­maan sitä, että abort­tien lail­lis­t­a­mi­nen vähen­täisi rikollisuutta.

    Tuosta­han USA:n ja/tai NYC:n tilanteesta saisi aika hyvät opit rikol­lisu­u­den tor­jun­taan tänne koti­maa­hankin — eli lisää poli­ise­ja, nol­la­tol­er­anssi, pitkät tuomiot ja eutanaa­sia. Kel­paisi minulle.

  55. Vielä tovi sit­ten ajat­telin, että Osmo olisi ehkä koko val­taku­nan fik­suin — tai jopa ain­oa järkevä poli­itikko. Nyt kuitenkin pin­nan alta on taas pal­jas­tunut se wan­ha ves­imel­oni-teknokraat­ti, jon­ka paik­ka olisi ennem­min jos­sain kansandemokra­t­ian GOS­PLANis­sa kuin minkään demokraat­tisen maan päät­tävis­sä elimissä.

  56. Keskustelus­sa ei vielä tain­nut tul­la esi­in seu­raa­va näkökulma.

    Jos ran­nat ja muut uudet alueet kaavoite­taan isoille asun­noille, suuri osa niiden asukkaista tulee Helsin­gin keskikokoi­sista asun­noista. Näi­hin taas muut­taa ihmisiä pienistä asun­noista, ja pieni­in voi tul­la mis­tä vain. Kaupunki­in voi siis muut­taa pien­i­t­u­loisia, vaik­ka uudet asun­not raken­netaankin ensisi­jas­sa suurituloisille.

    Kaikkien kokolu­okkien asun­to­jen hin­nat laske­vat vähän. Sosi­aal­i­sista syistä uusi­in isoi­hin asun­toi­hin voi majoit­taa muu­ta­man suurper­heen. Opiske­li­jat voivat myös ostaa niitä kol­hoo­seik­si jos huone­jako on sopiva.

    Helsin­gin tavoite on nos­taa asun­to­jen keskikokoa. Rak­en­ta­mal­la suurehko­ja asun­to­ja tämä tavoite toteu­tuu nopeam­min kuin rak­en­ta­mal­la tavoitel­lun keskikoon asuinaluei­ta. Mah­dol­lista (?) sekakokoisu­us­tavoitet­ta tämä toim­intat­a­pa ei tue. Tai ehkäpä asun­to­jen koko­jakau­ma on laa­ja, mut­ta vah­vasti suuria asun­to­ja painottava.

  57. Juge, tuo­hon Viik­in­mäen kohteeseen oli haku viime vuo­den jouluku­us­sa. Neilöhin­ta muis­taak­seni noin 2800, tont­ti vuokrattu.

  58. Voihan se toki pistää vihak­si, että naa­pure­itaan ei voi vali­ta. Se on var­masti jonkun teknokraatin salaliitto. 

    Silti ihme­tyt­tää, mitä kaik­ki nämä teknor­taat­ti-kam­moi­set oikein haluavat/pelkäävät. Lisää komi­teoita hevosia suun­nit­tele­maan? Jos siis “kansan tah­to” voidaan ilmaista muu­toin kuin jol­lakin yhteisel­lä lausumal­la tai vaik­ka äänestämäl­lä ja siltikin — jostain aina tun­kee rikkaruo­hona esi­in asiantun­ti­joi­ta, jot­ka koet­ta­vat selit­tää, että tosi­asi­as­sa te raken­nat­te kamelia sen halu­tun hevosen sijaan. 

    Tulee mieleen Amerikoista tut­tu “real Amw­er­i­ca” vs. “lib­er­al elite”, tai asiantun­ti­jakam­mo noin yleen­sä — kos­ka meille­hän akti­ivis­es­ti vale­hdel­laan kaikesta ja koko ajan, eikä tähän ole syytä sotkea lääketi­eteel­listä ter­mi­nolo­giaa, kos­ka ter­ve — niin, ter­ve! — epälu­u­lo on osoi­tus kri­it­tisyy­destä ja kyvys­tä ajatel­la omil­la aivoilaan. Kaik­ki fik­sut ja yksilöl­liset net­tikaverinikin ovat samaa mieltä.

  59. Osmo kir­joit­ti:
    “Helsin­ki antaa ranta­ton­tit rikkaim­mille, mis­tä eri­tyis­es­ti rikkaat ovat pahoit­ta­neet mie­len­sä, kos­ka eivät saakaan tont­tia asevelihintaan.”

    Mitä tämä tarkoit­taa? Siis pait­si että melkein kaik­ki maa myydään/vuokrataan halvem­mal­la kuin olisi pakko? Kuka tästä on pahoit­tanut mie­len­sä pait­si veron­mak­sajien omaisu­ud­es­ta huole­hti­vat kom­men­taat­torit mm. täällä?

    Tont­tien myymi­nen alle käyvän huu­tokaup­pahin­nan pitäisi krim­i­nal­isoi­da vahin­gontekona veron­mak­sajien omaisu­udelle. Samoin hitak­set ym. tavat jakaa tavaraa alle markkinahinnan.

  60. Kir­joite­taan nyt jotain tuos­ta Oden varsi­nais­es­ta postauksesta.

    Vastapuoli minus­ta ymmärtää köy­hyy­den (tässäkin) kon­tek­stis­sa yksinker­tais­es­ti väärin, ja taustal­la on sem­moinen aja­tus että köy­hyys johtuu siitä että köy­hissä on jotain vikaa. Heil­lä on huono koulu­tus, väärä moraali,huonot hen­gen­lah­jat, tyh­mä kult­tuuri, tms. ja tätä nyt sit­ten kat­san­tokan­nas­ta riip­puen hoide­taan kepil­lä, kään­ny­tystyöl­lä, koulu­tuk­sel­la, tms. 

    Sen selit­tämisen mik­si tämä on tässä asi­as­sa väärä tulokul­ma on vaikeaa kos­ka tuo on usein ihan tot­ta. Ote­taan ne esimerkkip­il­ler­it apu­un. Olete­taan että on sel­l­ainen pil­leri joka tekee ihmis­es­tä kaikin puolin men­estyvän ja näitä riit­tää vain 10% väestöstä. Yleishu­maanin oikeu­den­mukaisu­uskäsi­ty­sen mukaises­ti sit­ten jaamme näitä köy­him­mälle kym­menyk­sel­lä, jot­ka muut­tuvat men­estyjik­si. Pois­tuuko köy­hyys ja ratkeaako seg­re­gaa­tio? No ei, siitä aiem­min toisik­si huono-osaisem­mas­ta kym­menyk­ses­tä tulee uusi huono-osaisin, ja hei­dän suh­teelli­nen ase­mansa esimerkik­si asun­tomarkki­noil­la heikke­nee kos­ka hei­dän suh­teelli­nen kil­pailukykyn­sä työ­markki­noil­la heikkenee.

    Eli jos ei tehdä mitään niin syn­tyy asuinaluei­ta “joi­hin poli­isikaan ei uskalla men­nä” riip­pumat­ta siitä että onko niiden asukkaat syr­jäy­tyneitä esimerkik­si kieli­taidon puut­teen, mie­len­ter­veysongelmien, päi­htei­den, koulu­tus­ta­son, tms. takia. Ja sivu­men­nen poli­isin suh­teen tun­nen itseni yhden ihmisen oppo­si­tiok­si, Jyr­ki Kasvi tosin joskus sanoi vähän saman suun­taista, päin­vas­toin kuin valvon­takri­it­ti­nen vasem­mis­to minus­ta julk­ista tilaa pitäisi valvoa enem­män ja päin­vas­toin kuin eristymisoikeis­to halu­aa minus­ta sitä pitäisi nimeno­maan tehdä ongel­ma-alueil­la kos­ka niil­läkin asuvil­la on oikeus tur­val­lisu­u­teen, eikä niin että on omat hyvät ja valvo­tut alueet.

  61. Tpyy­lu­o­ma, samaa mieltä: vuokra-asun­to­ja taval­lisi­in asunto-osakeyhtiöihin.

    En halun­nut mitenkään lehti­saare­laisia leima­ta (en tunne yhtäkään, oli vain esimerk­ki), mut­ta käykääpä kat­so­mas­sa, miten esim. Kaup­pale­hden keskustelu­pal­soil­la vuokra-asu­ji­in suh­taudu­taan. Näi­den keskustelijoiden joukos­sa en tah­toisi asua. Myös las­teni koulus­sa olen hie­man huo­maav­inani tiet­tyä asen­teel­lisu­ut­ta kaupun­gin vuokrat­aloista tule­via kohtaan. En tietenkään las­ten puolelta vaan van­hempi­en. Kuitenkin vähä­tu­loises­sakin kodis­sa on sivistys­tä ja opete­taan tavoille, jopa naa­purienkin lapsia.

    Ekonomis­es­ti ajatellen, Helsingis­sä on lot­tovoit­to pieni- ja keski­t­u­loisellekin päästä kaupun­gin vuokra-asun­toon mukavalle alueelle. Kaltaiseni pien­i­t­u­loinen yksinyrit­täjä (aiem­min mainit­se­mani melkein keski­t­u­loinen on liioitel­tu) voi har­joit­taa ammat­ti­aan kohtu­ullisin tulostavoit­tein, jopa ekol­o­gisin peri­aat­tein. Säästöönkin jää yksi ropo­nen. Ei tarvitse ostaa kuplahin­taista asun­toa, roikkua velka­ki­ikus­sa, juos­ta ora­van­pyörässä ja ruokkia pankke­ja. Jää aikaa naa­purinkin lapselle.

    Voisin jopa mak­saa hie­man enem­män vuokraa (kaupun­gin vuokrat voisi­vat jopa olla por­rastet­tu­ja hien­o­varais­es­ti asu­jan tulo­jen mukaan), jot­ta tämä olisi mah­dol­lista use­am­mallekin. On älytön­tä syytää asum­is­tukia yksi­ty­isille vuokranan­ta­jille, joille ne use­assa tapauk­ses­sa lop­ul­ta val­u­vat. Asun­tosi­joit­ta­jat siel­lä markki­noil­la nyt jyl­läävät, etenkin pieniä asun­to­ja ja pikkukolmioi­ta ostele­mas­sa. No, he voivat ostaa vuokrat­u­loil­laan sit­ten sen merenranta-asunnon…

  62. Kjr63:

    Ei asun­non markki­nahin­nan määrit­tämiseen tarvi­ta edes mitään vuokratuot­toa, kyl­lä uudet kovan rahan asun­not var­masti myy­dään markki­nahin­nal­la. Olen­naista on kysymys, mik­si hyö­ty tästä korkeas­ta markki­nahin­nas­ta näyt­täisi menevän suurelta osalta raken­nus­li­ikkeille, eikä ton­tin­o­mis­ta­jille. Eli mik­si tont­tien tar­jouskil­pailuis­sa määräy­tyvä “markki­nahin­ta” ei vas­taa ton­tin arvoa asunnonostajalle.

    Toimivil­la markki­noil­la raken­nus­li­ik­keen voiton ei pitäisi juurikaan riip­pua asun­to­jen markki­nahin­nas­ta, kun­han se vaan ylit­tää rakennuskustannukset.

    Helsingis­sä rak­en­t­a­mi­nen voi olla jonkin ver­ran kalli­im­paa kuin muual­la Suomes­sa johtuen siitä, että muual­la voidaan rak­en­taa hyville raken­nu­s­paikoille ja Helsingis­sä raken­netaan sinne, mis­tä saadaan tont­ti. Lisäk­si Helsingis­sä palkkata­so on toden­näköis­es­ti hie­man korkeampi ja luul­tavasti myös maan­raken­nuskus­tan­nuk­set pidem­mistä kul­je­tus­matkoista johtuen. Mut­ta tämä ei siis ole olen­naista. Tarkoituk­seni oli edel­lisessä viestis­sä lähin­nä esit­tää, että pääkaupunkiseudul­la kun­nat eivät saa (tai halua ottaa) ton­teis­taan sitä hin­taa, mitä voisi asun­to­jen hin­to­jen perus­teel­la olettaa.

  63. Jos pillerei­den sijas­ta puhut­taisi­in asun­noista; elikkä miten
    a) Jätkään tulee n 16 000 asukkaan asun­not. Miten nämä pitäisi kaavoituk­ses­sa jakaa sosi­aaliseen asumisen, hitas asun­to­jen ja nor­maalien omis­tusasun­to­jen kesken? Tähän jos saisi Osmon ja JHAn luvut.
    b) Helsin­ki pyrkii kaavoit­ta­maan vuodessa 10–20 000 asukkaalle asun­to­ja (määrä ulko­muis­tista, oikea luku voi olla jotain muu­ta). Mihin osuuk­si­in nämä pitäisi jakaa?

  64. liian van­ha:

    Sak­sas­sa vaa­di­taan 20–30 % omara­hoi­tu­so­su­us ja kun se Suomes­sa on nolla

    Todis­teet tiskiin.

    tpyy­lu­o­ma:

    Eli jos ei tehdä mitään niin syn­tyy asuinaluei­ta “joi­hin poli­isikaan ei uskalla men­nä” riip­pumat­ta siitä että onko niiden asukkaat syr­jäy­tyneitä esimerkik­si kieli­taidon puut­teen, mie­len­ter­veysongelmien, päi­htei­den, koulu­tus­ta­son, tms. takia. 

    häh? Onks tää sarkas­mia? Vai ootko sä ihan vakavis­sas sitä mieltä, että suh­teelli­nen köy­hyys aiheut­taa rikol­lisu­ut­ta ja epä­sosi­aal­ista käytöstä? Vai ootko jopa sitä mieltä, että absolu­ut­ti­nen köy­hyys aiheut­taa tätä?

    Eiköhän se mene enem­minkin niin, että mie­len­ter­veysongel­mat yms. aiheut­ta­vat suh­teel­lista köyhyyttä.

    Tuos­sa poli­isi­hom­mas­sa oon sun kanssa samaa mieltä.

  65. Lääkev­er­taus on kehno, siinähän on kyseessä lääke­mo­nop­o­li. Ehkä Osmo halu­aa pääkaupunkiseudulle Helsin­gin asuntomonopolin?
    Eikö riitä että Helsingillä on Helsingis­sä kaava­mo­nop­o­li ja asi­at sekaisin?

    Kir­joi­tan­pa tämän näin:

    Lääkete­hdas A tar­joaa lääkkeitä köy­hille ilmaisek­si ja varakkaille hyvään hin­taan. Lääkete­htaan A kap­a­siteet­ti kat­taa 40% lääkit­tävästä pop­u­las­ta kos­ka valmis­tuska­p­a­siteeet­tia ei ole enem­pää. Pieni- ja keski­t­u­loisil­l­la on han­kaluuk­sia han­kkia kalli­ita lääkkeitä elleivät ole per­i­neet tehtaan osakkeita.

    Lääkete­hdas B:llä on rin­nakkaisvalmiste, ja se jakaa lääket­tä köy­hille ilmaisek­si ja pieni- ja keski­t­u­loisille merkit­tävästi halvem­mal­la kuin lääkete­hdas A.

    Lisäk­si on lääkete­hdas C joka on kuin B, mut­ta hin­ta on vieläkin edullisempi.

    Mik­si B ja C eivät saa tar­jo­ta samaa lääket­tä halvem­mal­la jos joku halu­aa lääk­keen heiltä ostaa?
    Mis­sä on se *virhe* toimin­nas­sa. Lähin­nä A:n toim­inta vaikut­taa nar­rin hom­mal­ta kun jaka­vat kalli­in alku­peräis­lääk­keen ilmaiseksi.

    Jos Espoon talot home­htu­vat savipel­loille ensi kesänä, onko Helsin­ki valmis otta­maan muu­ta­ma satatuhat­ta “hyvää” veron­mak­sa­jaa pakolaisiksi?

    Oma veikkaus on että valmius puut­tuu. Puhet­ta Helsingis­sä piisaa mut­ta asun­to­ja ei.

  66. Kse kir­joit­ti:

    “Oikeasti oikeis­to­lainen sanoisi, että jos mei­dän yhteiskun­ta olisi avoin ja tehokas, niin meil­lä olisi niin vähän köy­hiä, ettei heistä olisi ongelmaa.”

    Human­is­tit ja kris­ti­tyt ja jopa mus­lim­it sanois­i­vat, että köy­hyys on ongel­ma. Köy­hät eivät ole ongel­ma. Köy­hyy­destä syn­tyy kaiken­laisia ongelmia, ei köy­histä. Mitä enem­män köy­hyyt­tä, sitä suurem­mat tulo­erot. Mitä suurem­mat tulo­erot, sitä mata­lampia elin­iän­doten kaikissa tulolu­okissa, sitä enem­män väki­val­taa, sitä enem­män teini­raskauk­sia, sitä enem­män lihavu­ut­ta ja huumei­den käyt­töä. Ks http://en.wikipedia.org/wiki/The_Spirit_Level:_Why_More_Equal_Societies_Almost_Always_Do_Better

    Vain oikeasti oikeis­to­laiset pitävät köy­hiä ihmisiä ongelmi­na. Siitä voimme päätel­lä, että oikeasti oikeis­to­laiset ovat luop­uneet kristi­nuskon, val­is­tuk­sen ja human­is­min per­in­teistä. Voi raukkoja.

  67. Kse:
    “No, saat­in­pa tänne näem­mä yksi toimit­ta­jakin todis­ta­maan ammat­tikun­tansa syvää punaväriä. Oikeasti oikeis­to­lainen sanoisi, että jos mei­dän yhteiskun­ta olisi avoin ja tehokas, niin meil­lä olisi niin vähän köy­hiä, ettei heistä olisi ongelmaa.”

    Käytin ter­me­jä niiden vaki­in­tuneessa merk­i­tyk­sessä. Itse olen melko julkises­ti tun­nus­tanut klas­sisen lib­er­al­is­min oranssia väriä ja olen pohjim­mil­tani melko samaa mieltä itse asi­as­ta. Mut­ta jos toimeen­tu­loluukul­la kävi­jöitä kuitenkin on, niin kun­tien väli­nen negati­ivi­nen kil­pailu näistä henkilöistä ei kuitenkaan vähen­nä hei­dän lukumäärää. Vapaa kil­pailu työ­markki­noil­la saat­taisi tehdäkin, ja se onkin lib­er­al­is­mia. Jos näkee kun­tien ker­mankuor­in­tak­il­pailun vapaana kil­pailu­na, markki­na­t­aloute­na tai lib­er­al­is­mi­na, ei ole ymmärtänyt kovinkaan paljoa sen enem­pää markki­na­t­aloud­es­ta tai lib­er­al­is­mista kuin kunnallistaloudestakaan.

  68. Tpyy­lu­o­ma: “Eli jos ei tehdä mitään niin syn­tyy asuinaluei­ta “joi­hin poli­isikaan ei uskalla men­nä” riip­pumat­ta siitä että onko niiden asukkaat syr­jäy­tyneitä esimerkik­si kieli­taidon puut­teen, mie­len­ter­veysongelmien, päi­htei­den, koulu­tus­ta­son, tms. takia.” 

    Nyt pitää olla juuri tämän ajat­telun suh­teen kanssa varovainen, se voi olla (ja onkin jo joil­lain alueil­la) itses­tään­to­teu­tu­va pro­fe­tia. Kun Hes­ris­sa kir­joite­taan jonkun lähiön ongelmista, niin use­at tyytväiset asukkaat her­mostu­vat syys­täkin asuinalueen­sa leimaamisesta.

    Samaa tapah­tuu niin asuinalueil­la kuin kouluis­sa. Kun tiet­ty määrä väärää ihon­väriä tai kieltä, väärän­laisia asu­jia, huonos­tikäyt­täy­tyviä (niiden täy­tyy olla köy­hiä!!) ylit­tää joidenkin sietokyvyn, nämä jotkut muut­ta­vat pois, lapset laite­taan mui­hin koului­hin kuin lähik­oulu­un jne. Sen sijaan että yritet­täisi­in itse yhteisöl­lis­es­ti vaikut­taa asioi­hin, “lähde­tään karku­un”. Uusia “hyviä” asukkai­ta ei alueelle saa­da, alueen asun­to­jen hin­nat laske­vat jne. Noidanke­hä on valmis. Myös avarakat­seiset ja human­is­tisen koulu­tuk­sen saa­neet pien­i­t­u­loiset kart­ta­vat kyseisiä aluei­ta. Huo­maan itsekin suh­tau­tu­vani tiet­tyyn Helsin­gin kolkkaan epäileväisesti… 

    Nämä jotkut muuten voivat olla ihan niitä, jot­ka äänestävät maa­han­muut­ta­jamyön­teisiä puoluei­ta, ovat oikeu­den­mukaisen ja tasa-arvoisen yhteiskun­nan puolestapuhu­jia, tai ovat jopa täl­lais­ten puoluei­den ehdokkai­ta. Arvot ja oma toim­inta ja arkielämä eivät aina kuitenkaan kohtaa. Itsekin äänestän em. poli­ti­ikkaa puo­lus­tavaa puoluetta.

  69. Antti Leinonen: Asun­to­jen markki­nahin­ta määräy­tyy kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan, ei tont­tikus­tan­nus + raken­nuskus­tan­nus + raken­nut­ta­jan voit­to niinkuin pitäisi. Markki­nahin­ta vai­htelee alueit­tan kaupun­gin sisäl­lä kos­ka tietyt alueet ovat hulu­tumpia (=kysy­tympiä) kuin toiset.

    Kapun­gin rooli tässä pelis­sä on ollut kaavoitus­mo­nop­o­lil­laan pitää tar­jon­ta vähäisenä. Ehkä ei tarkoituk­sel­la, vaan epäon­nis­tuneen poli­ti­ikan (poli­tikoin­nin) seu­rauk­se­na. Kaavoitus ei ole seu­ranut asun­to­jen kysyn­nän kasvua, päinvastoin.

    Kaupungilla on myös toinen rooli, myy­dä ja vuokra­ta niitä tont­te­ja gryn­dereille. Tässä roolis­sa kaupun­ki hyö­dyn­tää niukku­ut­ta vedät­tämäl­lä hin­taa esim. huu­tokaupoil­la ylös. Näin se saa omaan kas­saansa osan kysyn­tää vähäisem­män tar­jon­nan aikaansaa­mas­ta korkeas­ta hin­nas­ta. Tuo selit­tää ehkä noin 1000 euroa kysy­ty­impi­en asun­to­jen neliöhinnoissa.

    Markki­na ei siis ole toimi­va ja vapaa, sik­si asun­to­jen hin­toi­hin menee ilmaa paljon enem­män kuin pelkkä kalli­iden tont­tien hinta. 

    Kos­ka kaupun­ki rajoit­taa vapaa­ta kil­pailua kaavoitus­mo­nop­o­lil­laan, sen tulisi vastapain­ona ja vas­tu­ullis­es­ti myös rajoit­taa gryn­dere­it­ten ahneut­ta hin­noitel­la asun­not hur­jasti yli tuotan­tokus­tan­nusten, esim. lisäämäl­lä merkit­tävästi Hitas tuotan­toa ja kaavoit­ta­mal­la tont­te­ja kysyn­tää vas­taavasti. Nyt niukku­ut­ta annetaan markki­navoimien (gryn­dere­it­ten) hyödynnettäväksi.

  70. Yritin äkkiseltään googlata sitä yleiseu­roop­palaista tutkimus­ta, jos­sa yhdis­tet­ti­in suurten kaupunkien (pääkaupunkien?) demografi­aa geografi­aan. Ei löytynyt. 

    Muis­tan kuitenkin, noin viiden vuo­den takaa, että Helsin­gin osalta tutkimus uhkasi jäädä joltain osin tulok­set­tomak­si, kos­ka kaik­ki oli niin tasalaa­tu­ista. Esimerkik­si ryöstöt jakau­tu­i­v­at niin tasais­es­ti kar­tan ruuduille, että johtopäätök­siä ei uskaltanut tehdä. 

    Ongel­ma taisi olla myös se, että Helsingis­sä ylipään­sä oli poikkeuk­sel­lisen vähän tilas­toi­hin päässyt­tä anti­sosi­aal­ista käyt­täy­tymistä. Jo Tukhol­mas­sa, niin muis­te­len, ana­lyysi sujui paljon paremmin.

    Oliko kyse pikem­min maa­han­muut­ta­jien määrästä kuin Hesan onnis­tuneesta kaavoitus­poli­ti­ikas­ta? Muis­ti­ni mukaan tuo tuo seli­tys oli onnis­tut­tu pitkälti elim­i­noimaan, vaik­ka tietysti sil­lä joku vaiku­tus oli. En kysynyt savolais­ten tai turku­lais­ten invaa­sion vaikutuksesta.

    Tuos­ta tutkimuk­ses­ta olisi mie­lenki­in­toista kuul­la lisää. Mis­sä lie luuraa.

  71. Pet­ter­iL:

    Tähän var­maan ehdit­ti­in tart­tua. 500000 rikas­ta ja 500000 köy­hää sekä 1000000 pil­ler­iä. Vapaa kil­pailu johtaa tilanteeseen, jos­sa 500000 köy­hää kuolee var­masti. Järkevämpi selviäisi 50000 kuolleel­la. Jos olete­taan, että jokaisen hen­ki on saman arvoinen. 

    Tämä vain, jos kiel­letään kau­pankäyn­ti. Jos se sal­li­taan, voi monikin rikas olla valmis otta­maan 5%:n riskin sitä vas­taan, että myy köy­hälle yhden pil­lerin tämän sopi­vaa työ­panos­ta vastaan. 

    Muutenkin esimerk­ki on minus­ta varsin huono kuvaa­maan markki­na­t­alouden toim­intaa lähel­lä tas­apain­oti­laa. On selvää, että kaukana tas­apain­os­ta, eli sil­loin, kun yhtäkkiä iskee jokin häir­iö, kuten nyt vaik­ka tuo sairaus tässä esimerkissä, markki­na­t­alous takkuilee. Mut­ta mikä on tämän rel­e­vanssi suh­teel­lisen vakaasti toimivi­in asuntomarkkinoihin? 

    Markki­noi­ta toki häir­it­see jos­sain määrin kaupunkien kaavoitus­mo­nop­o­li, joka johtaa siihen, että ne, joil­la jo on asun­to kaupungis­sa, eivät halua sinne lisää raken­net­ta­van, kos­ka tar­jon­nan lisäämi­nen las­kee hei­dän asun­ton­sa arvoa. Tämän lisäk­si päälle tulee vielä kaik­ki muu nim­by­i­ly. Peri­aat­teessa ain­oa lääke tätä vas­taan on se, että ihmiset äänestävät jaloil­laan (kos­ka kaupun­gin ulkop­uolel­la asuvil­la ei muu­ta vaiku­tuskeinoa ole) ja muut­ta­vat Helsin­gin sijaan Van­taalle sil­loin, kun helsinkiläiset eivät halua kaavoit­taa lisää maa­ta asun­noik­si ja sitä kaut­ta laskea omien asun­to­jen­sa hintoja.

    Hie­man tätä kuvio­ta sot­kee se, että asun­to­jen omis­ta­jien lisäk­si kun­nis­sa on äänioikeus vuokral­la asuvil­la, jol­la on luon­nol­lis­es­ti päin­vas­taiset intres­sit. Heille edes nim­by­i­ly ei ole kovin merkit­tävää, kos­ka kaik­ki muu­tok­set ympäristössä hei­jas­tu­vat vuokraan. 

    Valitet­tavasti omil­la rahoil­laan kovan rahan vuokra-asun­nois­saan asu­via on niin vähän, ettei heil­lä ole juuri pain­oar­voa. Omis­tusasu­jille, kaupun­gin sub­ven­toiduis­sa vuokra-asun­nois­sa asuville ja sosi­aal­i­tur­van varas­sa asuville ei kellekään ole hait­taa siitä, että markki­nahin­tais­ten asun­to­jen hin­ta nousee kit­saan kaavoituk­sen vuok­si. Omis­tusasu­jille tuos­ta on vain hyö­tyä. Noiden vuokra-asu­jien tärkeim­mil­lä liit­to­laisil­la, ulkoa kaupunki­in muut­ta­maan halu­avil­la, ei ole asi­as­sa äänivaltaa.

  72. “Mut­ta jos toimeen­tu­loluukul­la kävi­jöitä kuitenkin on, niin kun­tien väli­nen negati­ivi­nen kil­pailu näistä henkilöistä ei kuitenkaan vähen­nä hei­dän lukumäärää.”

    Vähän tar­joaisin dynaamisu­ut­ta ajat­telu­un. Kun­tien, kuten muidenkin talouden toim­i­joiden, toimin­nan tehost­a­mi­nen jos mikä vähen­tää toimeen­tu­lotuen tarpeessa elävien määrää. Käytän­nössä toimivin tapa motivoi­da tehostamiseen puolestaan on reilu kilpailu.

  73. “liian van­ha:

    Sak­sas­sa vaa­di­taan 20–30 % omara­hoi­tu­so­su­us ja kun se Suomes­sa on nolla

    Todis­teet tiskiin.”

    Kelaa YLE Areenas­ta parin viikon uutiset .

  74. Tvaara:

    Tulee mieleen Amerikoista tut­tu “real Amw­er­i­ca” vs. “lib­er­al elite”, tai asiantun­ti­jakam­mo noin yleen­sä – kos­ka meille­hän akti­ivis­es­ti vale­hdel­laan kaikesta ja koko ajan, eikä tähän ole syytä sotkea lääketi­eteel­listä ter­mi­nolo­giaa, kos­ka ter­ve – niin, ter­ve! – epälu­u­lo on osoi­tus kri­it­tisyy­destä ja kyvys­tä ajatel­la omil­la aivoilaan. Kaik­ki fik­sut ja yksilöl­liset net­tikaverinikin ovat samaa mieltä.

    Tälle on nimikin,
    http://en.wikipedia.org/wiki/Dunning%E2%80%93Kruger_effect

  75. Kom­men­toin­pa tätä, kun silmään osui:
    “Oikeasti oikeis­to­lainen sanoisi, että jos mei­dän yhteiskun­ta olisi avoin ja tehokas, niin meil­lä olisi niin vähän köy­hiä, ettei heistä olisi ongelmaa.”

    Tuo oli kai sarkasmia? 

    No, joka tapauk­ses­sa se mainit­se­mani Hong Kong on mie­lenki­in­toinen esimerk­ki vapaas­ta yhteiskun­nas­ta. Eikös se ole jonkun Her­itage Foun­da­tion­in mukaan rankat­tu peräti vapaimmaksi?

    Muis­ti­ni mukaan maan BKT on kol­man­nek­sen pienem­pi kuin Suomen. Ostovoimako­r­jat­tuna se kuitenkin on kol­man­nek­sen suurem­pi tai niil­lä main. 

    Kos­ka kyse on kaupungista ilman maaseu­tua, BKT:n ver­tailuil­la ei tietenkään ole paljon merk­i­tys­tä. Ehkä se ker­too lähin­nä siitä, että Hong Kong on yllät­tävän köy­hä BKT:lla mitattuna.

    Mut­ta väliäkö sil­lä, jos on ostovoimaa paikallises­sa Siwas­sa tai pikaruokalassa! 

    Vaan kun ei ole. Siis yhteiskun­nan alem­mil­la ker­roksel­la. Big Mac nimit­täin mak­saa eurois­sa noin puo­let siitä kuin mitä Suomes­sa, mut­ta Big Macin tek­i­jän palk­ka on noin neljä ker­taa huonompi.

    Mik­si ne eivät sit­ten ryn­tää kaduille mehiläisken­nois­taan ja vaa­di demokra­ti­aa, parem­pia palkko­ja ja tulon­si­ir­to­ja? Vas­taus­ta voi hakea vaik­ka mis­tä: kung­fut­se­laisu­ud­es­ta, sol­i­daarisu­u­den puut­teesta, pakko­val­las­ta — mut­ta ennen kaikkea kai siitä, että rajan takaa löy­tyy miljoo­nia, joi­ta voi sään­nöstellen päästää sisään.

    Niin­hän se voisi toimia Suomes­sakin niin kauan kuin Venäjältä riit­tää tuli­joi­ta. Itä-Kar­jala on kuulem­ma jo tyh­jen­tynyt nuorista suomenkieli­sistä mut­ta kyl­lä sieltä venäjänkielisiäkin olisi tulos­sa jos päästettäisiin.

    Suo­mi ja Hong Kong ovat siis valin­neet eri­laiset strate­giat. Hiukan kun Suomea muut­taisi maail­man vapaim­man kolkan suun­taan, ham­puri­lainen olisi puo­let halvem­pi. Se oisi ihan kiva jut­tua — jos ei tek­isi ham­puri­laisia työkseen.

    (Jotenkin toivoin, että kir­joi­tus olisi kään­tynyt lop­pua kohden parem­min vas­taa­maan blog­gauk­sen aihet­ta, muta valitet­tavasti niin ei näköjään käynyt. Pahoittelen.)

  76. Maapo­h­jan

    TomiA kir­joit­ti:
    “Mik­si Hesaan tai Suomeen ei saa­da korkei­ta taloja?”

    Eräässä lehtiarkkilis­sa raken­nus­fir­man pro­jek­ti­jo­hta­ja tote­si, että korkeat talot ovat heille ongel­ma, kos­ka yleen­sä talot pitää saa­da myy­tyä jo ennakko­markki­noin­nis­sa etukä­teen ja korkea talo on tältä kan­naö­ta riski.

    Sen takia siis Suomeen raken­netaan normiko­rkuisia ker­rostalo­ja. Näin ympäri Suomen keskus­toi­hin raken­netaan parkkikent­tien ympäröim­iä pis­te­talo­ja. Kaupunki­maisu­us häviää ja lähiömäisyys tulee sisään kaupunkien keskus­toi­hin. Kau­pat siir­tyvät kaupun­gin laita­mille, mis­sä saa rak­en­taa hal­val­la myymälähalle­ja ja mis­sä pel­lolle saa hal­val­la tehtyä pysäköintikenttiä. 

    Näin­hän se Suomes­sa, menee. Toisin kuin van­hois­sa euroop­palai­sis­sa, oikeis­sa kaupungeissa.

  77. Luin juuri kom­men­tit edel­lis­es­tä ketjus­ta “Uno­hde­tun eli­itin puoles­ta”, jonne omanikin sopisi parem­min. Oli­pa karmi­vaa luettavaa. 

    Ongel­ma ei ole vält­tämät­tä köy­hät, vaan vika voi löy­tyä myös “rikkaiden” asen­teesta. Mik­si heille pitää löy­tyä joku pakopaik­ka yhteis­ten globaalien ja yhteiskun­tarak­en­teel­lis­ten ongelmien kohtaamis­es­ta. Kos­ka he ovat mak­sajia!? Toiv­ot­tavasti yksikään ei ole julkisel­la sek­to­ril­la töis­sä tai val­tion rahoit­ta­ma tutk­i­ja tai onnelli­nen per­i­jä. Ovatko he kaik­ki raivan­neet tien­sä ryysy­istä rikkauk­si­in, jot­ta voivat tuol­laista vaa­tia. Hyvä­nen aika. 

    (Tätä kom­ment­tia ei tarvitse julkaista.)

  78. Valit­ta­ja:

    Tpyy­lu­o­ma, samaa mieltä: vuokra-asun­to­ja taval­lisi­in asunto-osakeyhtiöihin.

    Urputin jotain vas­taavaa sil­loin kun “maankäytön ja asumisen ohjel­ma” (*) oli viimek­si ajanko­htainen. Jos nyt oikein muis­tan tämä menee niin että Helsingis­sä suurin osa on tuo­ta mieltä, ongel­ma on vaan siinä että val­tio myön­tää vuokrarak­en­tamisen tukia taloko­htais­es­ti, eli jär­jestelmä ei tuo­hon taivu. Minus­ta tuo on sel­l­ainen asia jos­ta eduskun­tavaalei­hin osal­lis­tu­vat voisi­vat olla jotain mieltä.

    *) Lyhen­net­tä MAO näkee harvem­min käytet­tävän 🙂 . Tuo on siis se mis­sä puolueet neu­vot­telee esim. HITASin osu­u­den tuotan­nos­ta. Eri puoluei­den kan­nat selviä niitä seuraamalla.

  79. Min­ulle tuli uute­na jut­tuna tuo ruotsinkielis­ten keidas.
    Luulin sitä ensin urbaani­le­gen­dak­si, mut­ta sit­ten googletin. ! !
    Mitä tähän sanoo vähemmistövaltuutettu?
    Ai niin, hän­hän on RKP:läinen, ja kyseessähän on ns POSITIIVINEN diskriminaatio…

  80. liian van­ha:

    Kelaa YLE Areenas­ta parin viikon uutiset .

    Kelaa itte ja ker­ro sit­ten ku oot löytäny.

    Ei näin epäuskot­tavia väit­teitä voi vaan heit­el­lä ja sit ku kysytään todis­tei­ta vas­ta­ta, että: “Ei oo, eti itte.”

  81. Vas­tauk­seni Osmon tauti-esimerkkiin:

    Lääk­keen kehit­tänyt yhtiö voi vapaasti päät­tää miten ja mil­lä hin­nal­la tuot­teen­sa markki­noi tai jakaa. Mikäli lääk­keen kehit­tänyt yhtiö on val­tion boolaa­gi, sit­ten lääk­keet pitää jakaa arpa­jaisil­la, jois­sa pain­ote­taan kunkin kansalaisen kär­simää pro­gres­si­ivista elämänikäistä kumu­lati­ivista vero­sum­maa. Täten esim. joku Wahlroos saisi var­masti kak­si annos­ta, kun taas vas­ta­syn­tynyt olisi melko heikoil­la. Toki jokainen arpa­jai­sis­sa voit­tanut voisi tehdä omaisu­udek­si saa­mal­laan annok­sel­la mitä ikinä halu­aa, esim. antaa sen lah­jana pois tai lait­taa (ylimääräisen) mus­taan pörssi­in myyntiin.

    1. Te olette ymmärtäneet lääke-esimerkin aivan väärin. Tek­sit­stä piti ymmärtää, että on kiire eikä lääket­tä ehditä valmis­taa enem­män. Sama tilanne oli asun­toimarkki­noil­la 1960-luvul­la. Asun­to­ja raken­net­ti­in niin paljon kuin pystyt­ti­in (lop­putuok­sen perus­teel­la ehkä vähän enem­mänkin) mut­ta niitä oli liian vähän.

  82. TomiA:

    Ostovoimako­r­jat­tuna se kuitenkin on kol­man­nek­sen suurem­pi tai niil­lä main.

    Eli suu­nilleen niin rikas kuin Suo­mi on kymme­nen vuo­den päästä.

    Kos­ka kyse on kaupungista ilman maaseu­tua, BKT:n ver­tailuil­la ei tietenkään ole paljon merkitystä.

    ?!

    Vaan kun ei ole. Siis yhteiskun­nan alem­mil­la kerroksella.

    Onks sul­la mitään käsi­tys­tä siitä miten paljon Hong Kong nos­taa ihmisiä köy­hyy­destä ja mil­lä vauhdilla?

    Mitä välii, jos oot köy­hä maalainen Kiinas­ta, jos­sa oot tehny riisipel­lol­la duu­nia dol­lar­il­la päivässä, että oot suh­teel­lisen köy­hä Hong Kongis­sa, kun saat vaan kaks taalaa tunnissa.

    Mik­si ne eivät sit­ten ryn­tää kaduille mehiläisken­nois­taan ja vaa­di demokra­ti­aa, parem­pia palkko­ja ja tulonsiirtoja? 

    Kos­ka ne ei oo tyh­miä, vaik­ka ovatkin suh­teessa köy­hiä? Kos­ka ne halu­aa, että muil­lakin köy­hillä Kiinalaisil­la on mah­dol­lisu­us tehdä sama mikä niil­lä, eli radikaal­isti nos­taa elintasoonsa?

  83. Tpyy­lu­o­man Dunning–Kruger-ilmiön wikiartikkelista:

    Dar­win: Tietämät­tömyys syn­nyt­tää var­muut­ta use­am­min kuin tieto.

    Rus­sel: Aikamme ikävi­in puoli­in kuu­luu, että ne, jot­ka tun­te­vat var­muut­ta ovat type­r­iä, ja ne, joil­la on vähäänkään mieliku­vi­tus­ta ja ymmär­rystä, paini­vat epäi­lyn ja päät­tämät­tömyy­den kanssa.

    Aika hyvin san­ot­tu. Mut­ta tuo toimii vain yksilöi­den kohdal­la: suh­teel­lisen tietämät­tömätkin mas­sa­ta tietävät parem­min kuin tietäväisinkään asiantun­ti­ja. Mut­ta: jos mas­so­jen tietoa ei saa­da kerät­tyä tehokkaasti, sil­loin asiantun­ti­ja — ja Dar­win ja Rus­sel — onkin taas toden­näköisem­min oikeassa.

    Tässä mielessä tässä blo­gis­sa kinataan usein vääristä lähtöohdista.

  84. “Kos­ka kyse on kaupungista ilman maaseu­tua, BKT:n ver­tailuil­la ei tietenkään ole paljon merk­i­tys­tä. Ehkä se ker­too lähin­nä siitä, että Hong Kong on yllät­tävän köy­hä BKT:lla mitattuna.”

    Honkkaris­sa julki­nen sosi­aa­li­nen rak­en­t­a­mi­nen on hal­lit­se­vaa. Puo­let asukkaista asuu sosi­aalisen asun­to­tuotan­non asun­nois­sa vuokral­la .Omis­tavas­takin puoles­ta suuri osa sosisaalisen asun­to­tuotan­non tuot­tamis­sa asunnoissa.
    Julkisel­la asun­torak­en­tamisel­la on pitkät per­in­teet tuonne 50-luvun alkuun

  85. Mat­ti Kinnunen
    Köy­hät eivät ole ongel­ma. Köy­hyy­destä syn­tyy kaiken­laisia ongelmia, ei köy­histä. Mitä enem­män köy­hyyt­tä, sitä suurem­mat tulo­erot. Mitä suurem­mat tulo­erot, sitä mata­lampia elin­iän­doten kaikissa tulolu­okissa, sitä enem­män väki­val­taa, sitä enem­män teini­raskauk­sia, sitä enem­män lihavu­ut­ta ja huumei­den käyttöä.

    Syy-seu­raus­suh­teet menevät kyl­lä toisin päin eli ongel­mat luo­vat köy­hyyt­tä, ei niin päin että köy­hyys luo ongelmia.

    Esimerkik­si päi­hdeon­gel­ma köy­hdyt­tää, kun työt jää ja kaik­ki rahat menee päi­hteisi­in. Sama jut­tu mie­len­ter­vey­den kanssa. Ei köy­hyys aiheuta mt-ongelmia vaan mt-ongel­mat aiheut­ta­vat köyhyyttä.

    Tämä pätee myös elämän­hallintaan, jos se ei ole han­skas­sa, pää­tyy ennem­min tai myöhem­min köyhäksi.

    Vain oikeasti oikeis­to­laiset pitävät köy­hiä ihmisiä ongelmina. 

    Kyl­lä siinä her­mot pun­ni­taan kun tiis­taina kel­lo 0400 alkaa mesoami­nen ja huu­to, lehteä hakies­sa pitää hyp­pele­htiä ver­il­am­mikoiden yli, koiran­ulkoilut­ta­mi­nen tyssää siihen, että pihal­la on kolme poli­isien mai­jaa ja yhtä miestä kan­netaan ruumisautoon tai pihal­la pitää väis­tel­lä B‑luokan kansalais­ten vihaisia koiria, joi­ta ei tietenkään pide­tä mitenkään kiinni. 

    Tuol­laises­sa tapauk­ses­sa häiriy­tymi­nen on tietenkin vain omas­ta nur­jas­ta oikeis­to­lais­es­ta asen­teestani kiinni.

    (usko tai älä, mut­ta kaik­ki nämä ovat tapah­tuneet min­ulle viimeisen parin vuo­den aikana vaik­ka en edes asu eri­tyisen huonol­la alueella).

  86. (Sitä olen kyl­lä ihme­tel­lyt, että mitä sit­ten kun syt­tyy tuli­pa­lo. Nois­sa kun ei käsit­tääk­seni ole keskus­läm­mi­tys­tä, mikä saa kylmästä her­mostuneen porukan virit­telemään jopa avotulia.)

    Hong Kon­gin ilmas­to on sel­l­ainen, että siel­lä ei mitään keskus­läm­mi­tys­tä tarvi­ta. Sydän­tal­ve­nakaan läm­pöti­la ei juuri laske alle 15 asteen. Ylipäätään mitään läm­mi­tys­tä ei tarvi­ta kuin pari­na talvikuukaut­e­na, jos sat­tuu tuule­maan tarpeek­si kauan man­tereelta päin. Sil­loin sähköläm­mit­timet aja­vat asian. Jäähdy­tys­tarve sen sijaan on pitkän ja hyvin kostean kesän ja lämpimien kevään ja syksyn ajan ilmeinen.

  87. Voitko val­ot­taa meille tietämät­tömille, mikä sil­loin 1960-luvul­la oli esteenä rak­en­tamiselle? Siis mikä esti tar­jon­nan pysymisen kysyn­nän mukana? Ymmärtäisin täl­laisen jonkun sodan­jälkeisen Sak­san kohdal­la, kun kaupun­git oli oikeasti lyhyessä ajas­sa pom­mitet­tu maan tasalle, mut­ta Suo­mi 1960-luvul­la ei oikein tun­nu miltään paniikkitilanteelta. 

    Siis yht­enä het­kenä ennen tuo­ta aikaa kaikille oli asun­to ja sit­ten yhtäkkiä ei ollutkaan?

    1. Parhaim­mil­laan raken­net­ti­in 72000 asun­toa vuodessa. Ei ollut enem­pää reusrsse­ja eikä pääo­mia köy­hässä maassa.
      Se, että asun­to­ja tarivt­ti­in yhtäkkiä kovasti, joh­tui trak­torista ja moot­torisa­has­ta, joiden ansios­ta sato­ja tuhan­sia ihm­siä muut­ti maal­ta. Kaikkia ei voitu ottaa vas­taan, vaan kolme­sa­taatuhat­ta muut­ti Ruotsiin.
      Voit kokeil­la markki­noiden toim­intaa: pyy­dä tyarjous­ta markki­noil­ta 300 000 asun­nos­ta, raken­nu­saikaa vuosi. Et saa yhtään tarjousta. 

  88. Eivät kaik­ki ymmärtäneet väärin lääke-esimerkkiä. Eli minä ainakin käsit­tääk­seni ymmärsin sen oikein. 

    Kyseessä on saman­lainen asetel­ma kuin jos­sain kuvit­teel­lises­sa älyte­htävässä, että x‑määrästä tuli­tikku­ja pitää rak­en­taa tähtikuvio. 

    Ratkaisu ei ole, että valmis­te­taan lisää tulitikkuja. 

    Vesi voisi olla parem­pi esimerk­ki. Ilmoit­tau­tuuko joku, jon­ka mielestä on oikein, että rikkaat kastel­e­vat golf-kent­tiään ja täyt­tävät pore­al­taitaan samanaikas­es­ti kun naa­puriper­heessä kuol­laan janoon? 

    Noh, ehkäpä täältä löy­tyyy sel­l­ainenkin, jon­ka mielestä se on aivan oiken ja minä olen kommunisti.

  89. KariS:

    Asun­to­jen hin­nat tosi­aan määräy­tyvät kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan, aivan niin kuin pitääkin. Siitä olen samaa mieltä, että kun kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan, kaupun­gin pitäisi pyrk­iä edis­tämään tar­jon­taa hin­to­jen pitämisek­si kurissa.

    Kaupun­gin omis­ta­mat ton­tit pitää kuitenkin luovut­taa markki­nahin­nal­la. Jos ton­tit luovute­taan ali­hin­taan ilman hin­tasään­nöste­lyä, hyö­dyn kerää raken­nut­ta­ja. Jos käytössä on hin­tasään­nöste­ly, hyö­ty menee niille onnekkaille, jot­ka hin­tasään­nöstel­lyn asun­non onnis­tu­vat saa­maan. Mielestäni tämä ei ole oikeu­den­mukaista, vaan parem­pi tapa on myy­dä tai vuokra­ta ton­tit markki­nahin­taan, jol­loin kaik­ki kaupunki­laiset voivat hyö­tyä kaupun­gin saa­mas­ta tulosta alem­pi­en vero­jen tai parem­pi­en palvelu­jen muo­dos­sa. Kaikille halukkaille hin­tasään­nöstel­tyjä asun­to­ja ei voi riit­tää, ja jos riit­täisikin, niin sil­loin­han tar­jon­ta vas­taisi kysyn­tää, eikä koko hin­tasään­nöste­lyä edes tarvittaisi.

    Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to on taas asia erik­seen. Esimerkik­si HITAS-jär­jestelmässä ei ole mitään tarve­hark­in­taa, vaan vaikka­pa Björn Wahlroos voi ostaa HITAS-asun­non ja lait­taa sen vuokralle.

  90. Art­turi B: “?!”

    Tämä siis liit­tyi siihen väit­teeseeni, että kaupun­gin BKT:ta ei kan­na­ta ver­ra­ta maan vastaavaan. 

    No, keskus pystyy halutes­saan poim­i­maan rusi­nat pul­las­ta, eli imuroimaan lah­jakku­udet ja min­i­moimaan ongel­mat­a­pauk­set, kuten Soin­in­vaara on ansiokkaasti varoittanut. 

    Entäs PPP GDP, johon Art­turi myös puut­tui? Minä halu­aisin tietää, mik­si suo­ma­lainen Mäkkärin työn­tek­i­jä voi matkus­taa Hong Kongi­in loma­lle mut­ta vas­taa­va hem­mo Hong Kongista voi vain unel­moi­da matkas­ta Euroop­paan? Eikö se muka ker­ro, että suo­ma­laisel­la Mäkkärin työn­tek­i­jäl­lä menee ihan hel­vetisti parem­min, vaik­ka ostovoimako­r­jat­tu BKT väit­tää muu­ta? Kysyn tätä, kos­ka olen aika var­ma, että olen jonkun oleel­lisen jäljil­lä mut­ta en ihan tiedä minkä.

    “Mitä välii, jos oot köy­hä maalainen Kiinas­ta, jos­sa oot tehny riisipel­lol­la duu­nia dol­lar­il­la päivässä, että oot suh­teel­lisen köy­hä Hong Kongis­sa, kun saat vaan kaks taalaa tunnissa.”

    Tätähän minäkin arvelin syyk­si sille, että “kansa” ei nouse hake­maan “oikeuk­si­aan”. (Lain­aus­merk­it tarkoit­ta­vat, että en kuvit­tele noiden ilmiöi­den ole­van ole­mas­sa objek­ti­ivis­es­ti. Tai siis “objek­ti­ivis­es­ti”.)

    Yksi syy on, että HK:ssa ei ole demokra­ti­aa. Peking kieltää.

  91. @Antti Leinonen
    ‘Ei asun­non markki­nahin­nan määrit­tämiseen tarvi­ta edes mitään vuokratuot­toa, kyl­lä uudet kovan rahan asun­not var­masti myy­dään markkinahinnalla.’

    Kyl­lä. Mut­ta tuo kaa­va pätee sijoit­ta­ji­in. Jos kaik­ki asu­isi­vat vuokral­la, tuo olisi hin­tata­so mihin sijoit­ta­jat sen nos­taisi­vat. Pankit var­maankin käyt­tävät toista kaavaa: Asun­non hin­ta = Palka­nsaa­jan käteen jäävä tulo / lainakorko.

    ‘..Eli mik­si tont­tien tar­jouskil­pailuis­sa määräy­tyvä “markki­nahin­ta” ei vas­taa ton­tin arvoa asunnonostajalle.’

    ‘Tarkoituk­seni oli edel­lisessä viestis­sä lähin­nä esit­tää, että pääkaupunkiseudul­la kun­nat eivät saa (tai halua ottaa) ton­teis­taan sitä hin­taa, mitä voisi asun­to­jen hin­to­jen perus­teel­la olettaa.’

    Tämä on kait sitä kun­tien välistä “kil­pailua.” Houkutel­laan vero­mak­sajien rahoil­la (maao­maisu­u­den jaol­la) kun­taan kor­po­raa­tioi­ta ja “eli­it­tiä” ja estetään markki­namekanis­min tom­inta. Eli estetään kil­pailu eikä päin­vas­toin. Tämä ei ole nol­la­summapeli. Se on banaan­i­tas­val­lan oligarkkitaloutta.

  92. Jäi edel­lis­es­tä viestistä pois yksi komentti:

    @Antti Leinonen
    ‘..Eli mik­si tont­tien tar­jouskil­pailuis­sa määräy­tyvä “markki­nahin­ta” ei vas­taa ton­tin arvoa asunnonostajalle.’

    Kos­ka kun­nat jaka­vat maa­ta polkuhin­taan. Maan­omis­ta­ja on monop­o­listi. Hänel­lä ei ole tuotan­tokus­tan­nuk­sia. Hän voi joko per­iä täy­den vuokran (monop­o­li­hin­nan) tai jät­tää sen kokon­aan per­imät­tä (antaa sen pois jos ei itse sitä käytä.)

  93. “Hong Kon­gin ilmas­to on sel­l­ainen, että siel­lä ei mitään keskus­läm­mi­tys­tä tarvi­ta. Sydän­tal­ve­nakaan läm­pöti­la ei juuri laske alle 15 asteen. ”

    Ei pidä paikkaansa. Öisin menee talvel­la alle kymme­nen. Itseai­heutetut tuli­palot ovat maanvaiva.

  94. Entä jos pyy­dän tar­jous­ta 72000:sta asun­nos­ta? Kysymys oli siis, että mik­si markki­nat oli­si­vat rak­en­ta­neet niitä asun­to­ja vähem­män kuin suun­nitel­mat­alous, jos kysyn­tää ker­ran oli? Resurssien puut­teesta ei voin­ut olla kyse, kos­ka selvästi­hän resursse­ja oli tuo­hon 72000:en asun­toon vuodessa. 

    Jos asun­not annet­ti­in sub­ven­toitu­un hin­taan niille maal­ta kaupunkei­hin muut­taville met­sureille ja pienvil­jeli­jöille (kun heil­lä ei omat rahat olisi riit­täneet asun­to­jen ostamiseen), niin mik­sei heille saman tien olisi voin­ut antaa saman sub­ven­tion ver­ran puh­das­ta rahaa? 

    Ruot­si­in porukkaa muut­ti käsit­tääk­seni ennem­minkin parem­pi­en palkko­jen vuok­si kuin sik­si, ettei Suomes­sa olisi ollut asuntoja.

  95. Kjr63:

    kun­nat jaka­vat maa­ta polkuhintaan 

    KariS:

    Ei ole tilanteessa, jos­sa itse huu­tokau­pan pitäjä kon­trol­loi markki­noi­ta määrävässä ase­mas­sa ollen, ja pystyy kaavoitus­poli­ti­ikallaan sän­telemään tar­jon­taa, suomek­si san­ot­tuna vedät­tämään hin­taa ylös. 

    Voisit­teko te, jot­ka ette siihen, että huu­tokaup­paa­mal­la ton­tit saadaan niiden oikea markki­nahin­ta, koit­taa päästä edes yhteisym­mär­ryk­seen siitä, kumpaan suun­taan hin­ta on väärä. Nyt Kjr63 esit­tää, että ton­tit menevät polkuhin­nal­la ja KariS, että kun­ta vedät­tää hin­nan “oikeaa” markki­nahin­taa ylem­mäs. Kumpi pätee vaiko ei kumpikaan?

  96. Sinivihreä kom­men­toi minua:

    “Mut­ta jos toimeen­tu­loluukul­la kävi­jöitä kuitenkin on, niin kun­tien väli­nen negati­ivi­nen kil­pailu näistä henkilöistä ei kuitenkaan vähen­nä hei­dän lukumäärää.”

    Vähän tar­joaisin dynaamisu­ut­ta ajat­telu­un. Kun­tien, kuten muidenkin talouden toim­i­joiden, toimin­nan tehost­a­mi­nen jos mikä vähen­tää toimeen­tu­lotuen tarpeessa elävien määrää. Käytän­nössä toimivin tapa motivoi­da tehostamiseen puolestaan on reilu kilpailu.

    —-

    Oliko tämä vit­si tai pro­vo? Jos toimeen­tu­lotuen tarvit­si­joista tms. eläteistä pääsee eroon vapaas­sa ker­mankuor­in­tak­il­pailus­sa, se motivoi ker­mankuor­in­taan eikä vähen­tämään toimeen­tu­lotuen tarpeessa elävien ihmis­ten määrää. Jos tämä vai­h­toe­hto on pois­sa valikos­ta, jopas syn­tyy moti­ivi saa­da tuot­ta­mat­tomat ihmiset töi­hin tai ainakin elämään kunnolla.

  97. Osmo: “Te olette ymmärtäneet lääke-esimerkin aivan väärin. Tek­sit­stä piti ymmärtää, että on kiire eikä lääket­tä ehditä valmis­taa enem­män. Sama tilanne oli asun­toimarkki­noil­la 1960-luvul­la. Asun­to­ja raken­net­ti­in niin paljon kuin pystyt­ti­in (lop­putuok­sen perus­teel­la ehkä vähän enem­mänkin) mut­ta niitä oli liian vähän.”

    Kuusikym­men­tälu­vun ongel­man muo­dos­to­vat lop­pu­jen lopuk­si vääristyneet pääo­ma­markki­nat. Ker­rostaloa­sun­to­ja rak­en­si­vat sil­loin ensim­mäistä ker­taa Suomes­sa sel­l­aiset tahot, joi­ta ei kiinos­tanut lop­putuote pätkääkään. Gryn­dere­itä ja hei­hin kytkök­sis­sä ole­via poli­itikko­ja kiinos­taa vain lyhyen aikavälin voitto.

    Soti­in asti ker­rostalot raken­net­ti­in joko perustet­ta­van asun­to-osakey­htiön lasku­un, yksi­tyisen sijoit­ta­jan lasku­un tai yri­tyk­sen lasku­un työ­suhdea­sun­noik­si. Kaikkia näitä taho­ja kiinos­ti lop­putuot­teen laatu. Suomes­sa vain ei ole täl­lä het­kel­lä liian kovan pääo­mavero­tuk­sen takia riit­tävästi yksi­ty­istä pääomaa.

    Hyvä esimerk­ki on edes­men­neen HAKA:n konkurssi. Yri­tys oli suo­ma­laisit­tain arvostet­tu ja laadukas. Olen ostanut siltä ensim­mäisen omis­tusasun­toni ja rekla­maa­ti­olista taisi olla kolme sivua! Liian paljon asioi­ta tehti­in kah­teen ker­taan. Tiet­tävästi HAKA:n konkurssin yksi suuri syy oli kokeilu Sak­san markki­noil­la. Siel­lä ei kel­van­nutkaan “suo­ma­lainen laatu”, vaan kohteet tehti­in kah­teen kertaan.

  98. “Yhtä hyvin voisi väit­tää, että abortin lail­lis­t­a­mi­nen lisäsi rikol­lisu­ut­ta, kos­ka lail­lis­tamisen jälkeinen ensim­mäi­nen sukupolvi aiheut­ti New Yorkin his­to­ri­an pahim­man rikollisuusaallon.”

    Abort­ti lail­lis­tet­ti­in 70-luvul­la joten rikosaal­lon olisi pitänyt siis näkyä 90-luvul­la kohon­neena rikollisuutena.
    Abost­ti kohdi­tuu sen ver­ran pie­neen joukkoon, että se ei ole syn­tyvyy­den sään­nöste­lyvä­line, mut­ta se estää tehokkaasti syn­tymistä huonoimpi­in oloihin.

    Abort­ti lail­lis­tet­ti­in New Yorkissa v. 1970, koko maas­sa v. 1973. New Yorkin rikol­lisu­usaste on kehit­tynyt seu­raavasti: väki­val­tarikok­set, omaisu­us­rikok­set ja pidem­män aikavälin luvut. Tiedämme, että eniten rikok­sia tekevät 15–20-vuotiaat. Näin ollen siis rikol­lisu­usas­teen olisi abort­ti­hy­po­teesin mukaan tul­lut laskea vuosien 1985–1990 välil­lä eli kun abortin lail­lis­tamisen jälkeiset ensim­mäiset kohor­tit oli­vat 15–20-vuotiaita, mut­ta tosi­asi­as­sa rikol­lisu­usaste nousi noina vuosi­na ennä­tys­ta­solle. Rikol­lisu­us alkoi alen­e­maan vas­ta vuon­na 1994, joten abort­ti­hy­po­teesi ei lainkaan sovi faktoihin. 

    “Yhtä hyvin voisi väit­tää, että abortin lail­lis­t­a­mi­nen lisäsi rikol­lisu­ut­ta, kos­ka lail­lis­tamisen jälkeinen ensim­mäi­nen sukupolvi aiheut­ti New Yorkin his­to­ri­an pahim­man rikollisuusaallon.”

    Kansalaisoikeusli­ike 60-luvul­la paran­si koulu­tus­ta väril­lis­ten vähem­mistö­jen joukos­sa , sitä ennen perusk­oulu­tus oli sup­peaa ja ammat­tik­oulu­tuk­seen ei päässyt. Eri­tyis­es­ti suurka­pun­git oli­vat ongelmia.
    Sosi­aal­is­ten ongelmien vuok­si koulu jäi usein kesken ja työt­tömyys oli korkea.

    Ainakaan mustien miesten osalta kehi­tys ei ole ollut tuol­lainen. Vuon­na 1970 hei­dän työt­tömyysas­teen­sa oli 20 pros­ent­tia, mut­ta vuon­na 2000 se oli 33 pros­ent­tia. Samal­la aikavälil­lä mustien miesten toden­näköisyys joutua vanki­laan kasvoi yli 2,5‑kertaiseksi (tämä kasvu tapah­tui enim­mäk­seen 1990-luvul­la, ja se on toden­näköis­es­ti yhtey­dessä alen­tuneeseen rikol­lisu­usas­teeseen). Tässä artikke­lis­sa tarkastel­laan työt­tömyy­den ja vankeusran­gais­tusten lisään­tymisen yhteyksiä.

  99. väki­val­tarikok­set, omaisu­us­rikok­set ja pidem­män aikavälin luvut

    Mainit­takoon, että tuo viimeinen taulukko kos­kee koko osaval­tio­ta eikä vain NYC:tä, mut­ta tämä ei vaiku­ta argumenttiini.

  100. “Kyl­lä siinä her­mot pun­ni­taan kun tiis­taina kel­lo 0400 alkaa mesoami­nen ja huu­to, lehteä hakies­sa pitää hyp­pele­htiä ver­il­am­mikoiden yli, koiran­ulkoilut­ta­mi­nen tyssää siihen, että pihal­la on kolme poli­isien mai­jaa ja yhtä miestä kannetaan ”

    Tuo ei todista mitään köy­hyy­destä, mum­moni eli kansaneläk­keel­lä eli oli köy­hä, mut­ta ei hän räy­hän­nyt ei päiväl­lä eikä yöllä.

    Ei räy­häämi­nen mitenkään eri­tyiseti köy­hi­in liity, heitä löy­tyy varakkaistakins

  101. Ja sit­ten samaan aikaan Jätkäsaares­ta annetaan pelkästään ruotsinkielisille oma kort­teli HITAS-tuotan­toa varten
    Mis­tähän täl­lainen väite onperäisin. Mitään ruotsinkielistä kort­telia Jätkäsaa­res­sa ei ole. Jos tarkoite­taan Hem i Stan ‑pro­jek­tia, se ei le ruotsinkieli­nen nimestään huoli­mat­ta. Ja kyse on ton­tista, ei korttelöista.

  102. John J. Dono­hue ja Steven D.Levitt ovat tutki­neet abortin vaiku­tus­ta ja pää­tyneet tulok­seen, että abort­ti oli yksi vaikut­tavista tekijöistä.

    Eivätkä abor­tit suo­raan pon­nah­ta­neet ylös 1970 ja 1973 taivaisi­in vaan yleistyivät pitkin 70-lukua.
    ,
    Rikos­alt­tiuskin on sin­ul­la hyvin tarkoi­tushakuinen tuo alt­tius jatkuu vielä pitkään yli 20 ikävuo­den ja las­kee hitaasti iän myötä.

    Toien etk­i­jä oli puut­tumi­nen poli­isien kor­rup­tioon, mikä nos­ti selvi­tyspros­ent­te­ja eli kiin­ni­jäämis­rikikin kasvoi,mutta tästä puoles­ta on harvem­min kerrottu

  103. Kvarteret Vik­to­ria. Koko kort­teli nimeno­maan ruotsinkielisille. Kaupung­in­hal­li­tus teki täl­laisen päätök­sen joskus kesäl­lä. Sisältää myös pelkästään ruotsinkielisille tarkoitet­tua HITAS-tuotantoa.

  104. Antti Leinonen

    “kaupun­gin pitäisi pyrk­iä edis­tämään tar­jon­taa hin­to­jen pitämisek­si kurissa”

    Juuri niin. Vaan kun kaupun­ki toimii juuri päin­vas­toin. Se ylläpitää niukku­ut­ta. Tarkoituk­sel­lis­es­ti tai tahat­tomasti, mut­ta pitää kuitenkin. Kun lukee tääl­lä yhden päät­täjän, Osmon, kan­nan­ot­to­ja, väistämät­tä syn­tyy mieliku­va, että tarkoituk­sel­lis­es­ti, eli halu­taan ylläpitää kon­trol­lia ja poli­it­tis­es­ti kor­rek­tia asun­to­tuotan­toa, vält­tää “hyvien” tai “huono­jen” aluei­den syntymistä. 

    Jotenkin jää se kuva, että Osmokin pelkää suurem­man tar­jon­nan johta­van asi­naluei­den väliseen eriy­tymiseen ja keskinäiseen kil­pailu­un, joten on parem­pi ylläpitää tiukkaa kon­trol­lia siitä miten ton­tit jae­taan, ja jakaa mielu­um­min niukku­ut­ta kuin edullisuutta.

  105. Tuli Hong Kongista mieleen, että mik­si Suomes­sa ei raken­neta tarpeek­si ylöspäin (siis van­ha asia jo täl­läkin thri­idil­lä), kun ker­ran halu­taan rak­en­taa esim. opiske­li­joille asun­to­ja kuten Nuori­sisäätiökin ken­ties rak­en­si asun­to­ja opiskelijoilleen.

    Siis laitett­taisi­in ker­ral­la kun­toon opiske­li­joiden asum­i­s­paikat esim. Helsingis­sä, että vuosi vuodelta ei tipoteltaisi van­han pois­tu­man päälle uut­ta, mut­ta ei lukumääräis­es­ti uusia asun­to­jan opiske­li­joille pois­tunei­den asun­to­jen tilalle.

    Tässä kuva tyyp­il­lis­es­tä ker­rosta talosta jos­sain Hong Kon­gin saarelta.

    Eikö tuol­laisen opiske­li­jak­er­rostalon voisi byga­ta vaikka­pa Pasi­laan entis­ten “HOAS-kom­plek­sien” jatkok­si — ihan vakavis­saan. Ker­roksia talos­sa kaiketi 25–30 :

    http://img838.imageshack.us/img838/1947/hkbuilding.jpg

  106. “Ainakaan mustien miesten osalta kehi­tys ei ole ollut tuol­lainen. Vuon­na 1970 hei­dän työt­tömyysas­teen­sa oli 20 pros­ent­tia, mut­ta vuon­na 2000 se oli 33 prosenttia”

    Pikainen vilka­isu näyt­ti, että , että myös valkois­t­en miesten työt­tömyys kasvoi 20 %:iin.

    Samaan aikaan USA on näyt­tänyt viral­lis­es­ti alenevia työt­tömyys­luku­ja ja 90-luvul­la tyyp­il­lis­es­ti 5 % luokkaa olevia.Joten nuo luvut tarkoit­tanevat jotain muuta.

    Suh­tau­tu­isin tutkimuk­seen varuk­sel­la, sil­lä USA:ssa kris­til­lisel­lä oikeis­tol­la on suuri tarve osoit­taa abort­ti haitallisek­si ja merk­i­tyk­set­tömäk­si hyv­in­voin­nille ja toisaal­ta rikol­lisuuten tehoavak­si vain aseet ja kovat rangaistukset .

  107. TomiA:

    Eikö se muka ker­ro, että suo­ma­laisel­la Mäkkärin työn­tek­i­jäl­lä menee ihan hel­vetisti parem­min, vaik­ka ostovoimako­r­jat­tu BKT väit­tää muuta?

    No kyl­lä se jotain ker­too. Tai siis en nyt ekana ottais ulko­maan­matko­ja olen­naiseks jutuks tässä elin­tasover­tailus­sa, mut­ta on se ihan mah­dol­lista, että mäkkärin työn­tek­i­jäl­lä menee Suomes­sa parem­min kuin Hong Kongis­sa. Se ei tietenkään tarkoi­ta että Suo­mi olis jotenkin parem­pi paik­ka olla köyhä.

    Mun käsi­tyk­sen mukaan Hong Kongi­in ote­taan ihan eri taval­la siir­to­laisia kuin Suomeen, niin tuskin se on kovin ihmeel­listä, että ammat­ti­taidot­tomien ihmis­ten palkat on matalia.

    Mun mielestä on olen­naista se miten paljon ihmis­ten hyv­in­voin­ti lisään­tyy, ei se miten paljon hyv­in­voivia ihmisiä joidenkin rajo­jen sisäl­lä on. (Eli siis tyyli­in, jos Suomes­ta tapet­tas köy­him­mät 50% ihmi­sistä ja pis­tet­täs rajat kiin­ni, niin Suo­mi olis var­maan maail­man rikkain val­tio mitat­tuna BKT/kansalainen, mut­ta samal­la maail­man paskim­mista val­tioista mitat­tuna sil­lä miten se onnis­tuu kas­vat­ta­maan ihmis­ten hyvinvointia.)

  108. Mail­la köy­hät ja rikkaat ovat samas­sa met­sästysseuras­sa jah­taa­mas­sa samaa hirveä. Ehkä vain pitäisi estää vihre­itä tekemästä näitä viher­vankilo­i­ta jois­sa liian suuri pop­u­laa­ti­oti­heys estää keskinäisen suvaitsevaisuuden.

  109. Eli­na: “Vesi voisi olla parem­pi esimerk­ki. Ilmoit­tau­tuuko joku, jon­ka mielestä on oikein, että rikkaat kastel­e­vat golf-kent­tiään ja täyt­tävät pore­al­taitaan samanaikas­es­ti kun naa­puriper­heessä kuol­laan janoon?”

    Ehkä IPCC:n johta­jan Pachurin mielestä tämä on ihan oikein? Ainakin hänen johta­mal­la TERI insti­tuu­til­la on oma sul­jet­tu golf-kent­tä keskel­lä kaupunkia yhdel­lä Int­ian pahiten vesion­gelmien riivamista alueista.

  110. Art­turi B, “Mun mielestä on olen­naista se miten paljon ihmis­ten hyv­in­voin­ti lisään­tyy”, erit­täin hyvä point­ti, itsekin tuo­ta siir­to­lais asi­aa olen usein ajatel­lut USAn ja esim. Los Ange­lesin kohdal­la. Tuol­la mit­tar­il­la mitat­tuna menee todel­la hyvin, lähem­mäs 50% on köy­hinä etelä amerikas­sa syn­tyneitä ja nyt tuloil­taan ja muil­lakin mit­tar­il­la suuri osa läh­es EU luokassa.
    Sama pätee vaik­ka vuo­sisa­ta sit­ten suomes­takin USAan muuttaneisiin. 

    Maa­han­muut­ta­jien vas­taan­ot­tamis lukumäärä on siis avain kysymys kun mietitään “oikeu­den­mukaista” asuntopolitiikkaa.

  111. Antti Leinonen: “Kaupun­gin omis­ta­mat ton­tit pitää kuitenkin luovut­taa markki­nahin­nal­la. Jos ton­tit luovute­taan alihintaan…(jne.)”

    Minä en ainakaan olisi ehdot­ta­mas­sa ratkaisuk­si ali­hin­taan luovut­tamista — ja ilmeis­es­ti aika har­va muukaan keskusteli­ja tätä ehdottaa.

    Todel­li­nen ongel­ma tont­tien — ja siten myös asun­to­jen — hin­nois­sa on niukku­us, joka johtuu raken­nus­maan puut­teen sijas­ta etupäässä kun­tien har­joit­ta­mas­ta tietois­es­ta keinot­telus­ta ja säätelystä sekä puh­taas­ta epäpätevyydestä.

    Helsin­gin kaupun­ki on oikein oiva esimerk­ki näistä kaik­ista kolmes­ta syn­nistä — ensin­näkin kaupun­ki on aivan tasan tarkkaan bud­je­toin­ut jo pitkälle tule­vaisu­u­teen ne kaik­ki mil­jardit, joi­ta toint­tien myyn­nistä olete­taan saa­van. Näi­den tulo­jen takaamisek­si tont­te­ja luovute­taan tipoit­tain ja kaavo­tus ohjataan etupäässä kaupun­gin omille maille korkean hin­tata­son ylläpitämisek­si (eikös kaupun­ki kuin­tekin saanut n. 20–30 vuo­den pros­essin päät­tek­si ainakin osit­tain nenilleen Laa­jasa­lon kaavoituk­ses­sa? Eli siinä kun ensin pari vuosikym­men­tä tor­pat­ti­in yksi­tyisen raken­nus­li­ik­keen kaavoitus­pyyn­nöt mitä erinäisim­mil­lä tekosy­il­lä — ja sit­ten kun kaavoitus pääsi vih­doinkin öljysa­ta­man väistymisen jäl­keen käyn­ti­in, niin ko. yksi­tyiset maat kaavoitet­ti­in “näp­pärästi” puis­tok­si ja muuk­si virkistysalueeksi…)

    Toinen vähin­tään yhtä järkyt­tävä julkisen val­lan väärinkäyt­tö on saman niukku­u­den käyt­tö kon­troloimaan kaupun­gin kasvua. Toki uusien palvelu­iden rak­en­t­a­mi­nen kas­vavalle väestölle mak­saa rahaa ja vaatii resursse­ja, mut­ta onko oikea keino sädel­lä asi­aa rankaise­mal­la niitä joiden on pakko asua täällä?

    Lisäk­si asi­aan vaikut­taa tietysti aivan ihan yleis­es­ti julkisel­la sek­to­ril­la val­lit­se­va jär­jetön epäpäte­tyys — ilmeis­es­ti­hän Helsinginkin suun­nitel­mat “tont­tip­u­lan” ratkaisemisek­si maka­si­vat aika paljon satamien siir­tymiseen kan­takaupungista Vuosaa­reen (tältä ainakin ulkoapäin seu­rat­en asia näyt­ti). Koko sata­man siir­toon liit­tynyt val­i­tus­rum­ba näyt­ti tulleen virkamieskoneis­tolle ja poli­it­tisille päät­täjille ikään kuin yllä­tyk­senä eikä siten tietenkään mitään suun­nitel­maa b näyt­tänyt ole­van olemassa.

    Kaikken kaikki­aan olisi todel­la mie­lenki­in­toista kuul­la, että miten ihmeessä hom­ma voitaisi­in vielä huonom­min hoitaa ja mil­lä mekanis­mil­la hin­nat saataisi­in hilat­tua vieläkin korkeam­malle. Insinöörin mieliku­vi­tus ei nimit­täin moi­sen kuvit­telu­un riitä.

    Yleen­säkin suo­ma­lainen poli­ti­ik­ka on julkisen sek­torin suh­teen niin per­verssi, että jopa muuten vapaa­ta kil­pailua kan­nata­vat kokkar­itkin tun­tu­vat kun­nal­lispoli­ti­ikkan päästyään muut­tuvan puh­dasverisik­si jakopoli­ti­ikkaa kan­nat­taviksi sosial­is­teik­si, joiden tavoit­teena on vain kas­vat­taa julkisen sek­torin osu­ut­ta, vähen­tää kil­pailua ja lisätä tois­t­en kukkaroil­la käyn­nin mak­simi­in. Kokkareista vasem­malle ole­vat erot­taa enää ehkä vain siitä, että he näyt­tävät alka­van vaa­tia kansalais­ten liiku­mis­ten 24h seu­ran­taa ja maan sisäisiä passe­ja, joil­la voitaisi­in kon­troloi­da ihmis­ten asumista.

    Tämä maan yhteiskun­nalli­nen ja poli­it­ti­nen elämä on kyl­lä vai­h­toe­hdot­to­muudessaan jotain niin järkyt­tävää mil­laista ei ole maan pääl­lä muuten sit­ten kansandemokra­tioiden kuk­istu­misen nähty. Tääl­lähän pide­tään ihan nor­maali­na menona sitä, että bkt:stä yli puo­let kier­rätetään julkisen sek­torin kaut­ta, kansalais­ten pahoin­voin­ti on hyv­in­voin­tia jne. — ja ennen kaikkia kaikkein luon­nol­lis­in­ta on se, ettei asi­as­ta saa keskustel­la vaan että jär­jestelmän kyseenalais­ta­jat ovat sairai­ta uus­lib­er­al­is­te­ja, jot­ka halu­a­vat tuo­da maa­han feo­daalisen piikay­hteiskun­nan ja yhdys­val­ta­laisen terveydenhoidon.

  112. OS:“Mitään ruotsinkielistä kort­telia Jätkäsaa­res­sa ei ole.”

    On.

    http://yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/2010/04/ruotsinkielisille_oma_kortteli_helsingin_jatkasaareen_1632481.html

    “Helsin­ki on varan­nut yhden kort­telin Jätkäsaaren uudelta asuinalueelta ruotsinkielisille helsinkiläisille. Ruotsinkielis­ten keitaalle tulee asun­to­ja ja mon­en­laisia palveluja.”

    Eikö kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa seu­ra­ta kaupung­in­hal­li­tuk­sen päätöksentekoa?

  113. Tavalli­nen Teknikko, tää blo­gi tart­tisi FAQ:n. Ylöspäin rak­en­tamises­sa on pari jut­tua. Hyvin lyhyesti:
    — Maankäytön tehokku­u­ta rajoit­taa se että karkeasti yksinker­tais­taen var­jos­tuk­sen vuok­si kadun lev­eys on suur­in­pi­irtein sitä reunus­tavien talo­jen korkeus. Tääl­lä pohjoises­sa valo tulee sivus­ta, Man­hat­tanil­la taas ylhäältä.
    — Korkeal­la rak­en­t­a­mi­nen on kallista. Per asuin­neliö myös sik­si että mitä korkeampi talo niin sen enem­män menee joka ker­rokses­sa tilaa rap­pui­hin ja hisseihin.

    Eli voi sitä tehdä korkeam­paakin, mut­ta ei se mikään taikatemp­pu ole.

  114. Kysymys oli siis, että mik­si markki­nat oli­si­vat rak­en­ta­neet niitä asun­to­ja vähem­män kuin suun­nitel­mat­alous, jos kysyn­tää ker­ran oli?

    Tämä siis viit­tauk­se­na 60-luku­un: vapail­la markki­noil­la voidaan tuot­taa vähem­män asun­to­ja kuin on “kysyn­tää”, jos pääo­maa on niukasti, kos­ka “kysyn­nästä” iso osa tulee sel­l­ais­es­ta suun­nas­ta, jos­sa ei ole mak­sukykyä. Korko­markki­nat ja muu tilanne oli 60-luvul­la ihan toisen­näköi­nen kuin nykypäivänä. 

    Kun maaseudul­ta muut­ti kym­meniä tuhan­sia ihmisiä kaupunkei­hin, näil­lä ihmisil­lä ei ollut varaa ostaa asun­toa, ja laina­markki­nat ja korot oli­vat sel­l­aiset, ettei sitä velka­akaan saanut niinkuin nyky­isin. Paina­mal­la tar­jon­takäyrää alas eri­laisil­la korko­tu­il­la ja säädök­sil­lä saati­in raken­nusvolyymiä ylös. Ei se sen kum­mem­paa ollut. 

    Kos­ka ilmaisia lounai­ta ei ole, niin jostain prop­paa. Rak­en­tamisen huip­pu­vu­osi oli 1974, ja veikkaan, että joskus niil­lä main tehti­in var­maan aika paljon kehno­laa­tu­ista jälkeä. 

    Jos ostaa käm­pän, kan­nat­taa ostaa lamavu­osi­na raken­net­tu, niin juopot ja tunar­it ovat olleet työttöminä.

  115. TOdis­teet tiskiin:

    Täältä sin­un linkistä:

    Suomes­sa tarvi­taan ehkä kymme­nen pros­ent­tia omaa rahaa, Sak­sas­sa yli kol­mannes, Bur­da selittää.

    Ensin­näkin 0% on täysin eri asia kuin 10%. Toisek­seen en pitäis hirveen hyvänä läh­teenä tyyp­piä, joka sanoo, että joku jut­tu menee ehkä näin. Ehkä sanan käyt­tö viit­taa yleen­sä siihen, että seu­raa­vana tulee sum­mit­tainen arvio.

    Marko Hami­lo:

    Jos toimeen­tu­lotuen tarvit­si­joista tms. eläteistä pääsee eroon vapaas­sa ker­mankuor­in­tak­il­pailus­sa, se motivoi ker­mankuor­in­taan eikä vähen­tämään toimeen­tu­lotuen tarpeessa elävien ihmis­ten määrää.

    heh… no riip­puu siitä mitä kun­nan asukkaat halu­aa. Siitä, että ker­man kuor­in­ta on mah­dol­lista ei seu­raa se, etteikö kun­nan kan­nat­taisi yrit­tää myös tehdä tulon­si­ir­to­jen varas­sa eläjistä veronmaksajia.

    Mut­ta siinä oot tietysti oikeessa, että jos niitä köy­hiä ei voi siirtää jonkun muun mak­set­tavaks, niin moti­ivi saa­da hei­dät tuot­taviksi on suurem­pi. (Samal­la moti­ivi ehkäistä niiden ihmis­ten pääsemistä/syntymistä kun­taan, joil­la on ris­ki tul­la köy­hik­si kasvaa.)

    tavalli­nen teknikko:

    Tuli Hong Kongista mieleen, että mik­si Suomes­sa ei raken­neta tarpeek­si ylöspäin

    Var­maan suurim­maks osaks siks, että tääl­lä on lääniä rak­en­taa sivulle. Toiseks kaavoituk­sel­la on osansa asi­as­sa, kun tont­tien omis­ta­jia estetään rak­en­ta­mas­ta niin korkei­ta raken­nuk­sia kuin olis kannattavaa.

  116. Kse

    Eri­no­mainen kom­ment­ti: “kaikken kaikki­aan olisi todel­la mie­lenki­in­toista kuul­la, että miten ihmeessä hom­ma voitaisi­in vielä huonom­min hoitaa ja mil­lä mekanis­mil­la hin­nat saataisi­in hilat­tua vieläkin korkeammalle. ”

    Todel­lakin tuo julkisen val­lan osaa­mat­to­muus ja poli­it­tis­ten päät­täjien kyvyt­tömyys asun­topoli­ti­ikan ohjaamises­sa on hirveää kat­sot­tavaa. Hirveää se on myös niille, jot­ka halu­aisi­vat osa­taa asun­non Helsingistä. Ensi­a­sun­non osta­jille se on jo mah­do­ton­ta ellei voi sanoa että “pap­pa beta­lar” tai lot­tovoit­to ole nap­sah­tanut tilille.

    On todel­la outoa, että har­vaan asu­tus­sa Suomes­sa tont­ti­maan puute nos­taa asun­to­jen hin­nat maail­man kalleim­mik­si. Päät­täjien tiivi­it suh­teet raken­nus­li­ikkei­den ja joidenkin maan­omis­ta­jien kanssa rajoit­ta­vat tont­ti­maan tar­jon­taa, raken­nus­li­ikkeille on vain eduk­si kun tehdän niukku­ut­ta, näin myyn­tikat­teet saadaan riit­tävän ylös.

    Jos tont­ti­maan myyn­nistä saata­vat tulot käytet­täisi­in asun­to­jen lisäämiseen ja vaikka­pa maan lunas­tuk­si­in esim val­ti­ol­ta joka maku­ut­taa kaupunki­akin pahem­min omaisuuk­si­aan, saat­taisi tont­tien hin­nan korkeu­den perustel­la jotenkin, nyky­isin rahat menee suo­raan sosi­aal­i­menoi­hin. esim asum­is­tu­keen. Siis toisel­la kädel­lä rokote­taan kaupunki­lais­ten asumisku­lu­ja ja toisel­la tuetaan

    Niin kauan kuin asun­to­ja on vähem­män kuin asun­non tarvit­si­joi­ta, kaik­ki tuk­i­toimet vain siirtelevät ongel­maa paikas­ta ja ryh­mästä toiseen. 

    PS. Päät­täjien tietämät­tömyyt­tä tekemistään päätök­sistä kuvaa tuo Osmon tietämät­tömyys ruotsinkielisille vara­tus­ta korttelista

  117. Abort­ti lail­lis­tet­ti­in New Yorkissa v. 1970, koko maas­sa v. 1973. New Yorkin rikol­lisu­usaste on kehit­tynyt seu­raavasti: väki­val­tarikok­set, omaisu­us­rikok­set ja pidem­män aikavälin luvut. Tiedämme, että eniten rikok­sia tekevät 15–20-vuotiaat. Näin ollen siis rikol­lisu­usas­teen olisi abort­ti­hy­po­teesin mukaan tul­lut laskea vuosien 1985–1990 välil­lä eli kun abortin lail­lis­tamisen jälkeiset ensim­mäiset kohor­tit oli­vat 15–20-vuotiaita, mut­ta tosi­asi­as­sa rikol­lisu­usaste nousi noina vuosi­na ennä­tys­ta­solle. Rikol­lisu­us alkoi alen­e­maan vas­ta vuon­na 1994, joten abort­ti­hy­po­teesi ei lainkaan sovi faktoihin.

    Niin, tämä sil­lä ole­tuk­sel­la että New Yorkissa ei olisi tapah­tunut mui­ta muu­tok­sia, jot­ka oli­si­vat voineet vaikut­taa rikol­lisu­u­den määrään. Väki­val­tati­las­tot nyt ei ole ihan pelkkää ceteris paribus aborttitaulukoita.

    1. Täy­tyy paneu­tua tuo­hon uutiseen. Min­ulle tämä on kokon­aan uusia asia. Kuvigt­telin kir­joit­ta­jien tarkoit­ta­van Hem i Stan — hanketta.

  118. Tääl­lähän pide­tään ihan nor­maali­na menona sitä, että bkt:stä yli puo­let kier­rätetään julkisen sek­torin kautta,

    Jos jokin kiertää julkisen sek­torin kaut­ta, se kiertää sieltä myös ulos.

    En ole vielä tör­män­nyt niin oikeis­to­laiseen yrit­täjään, että hän kieltäy­ty­isi myymästä julk­ista sek­to­ria edus­tavalle asi­akkaalle, kos­ka pitää moraalit­tomana ottaa vas­taan moraalit­toma­l­ta julkiselta sek­to­ril­ta peräisin ole­vaa rahaa. En myöskään ole itse huo­man­nut yrit­täjänä, että automaatista tulisi erivärisiä seteleitä riip­puen siitä, onko fir­mani laskun mak­sanut tilille julk­ista vai yksi­ty­istä sek­to­ria edus­ta­va asiakas.

    ja ennen kaikkia kaikkein luon­nol­lis­in­ta on se, ettei asi­as­ta saa keskustel­la vaan että jär­jestelmän kyseenalais­ta­jat ovat sairai­ta uus­lib­er­al­is­te­ja, jot­ka halu­a­vat tuo­da maa­han feo­daalisen piikay­hteiskun­nan ja yhdys­val­ta­laisen terveydenhoidon.

    Tässä on nyt sel­l­ainen ongel­ma, että uus­lib­er­al­is­tis­ten yhdys­val­ta­lais­ten think-tankien käyt­tämil­lä mittareil­la Suo­mi on vuodes­ta toiseen eräs koko maail­man vapaim­mista maista (ja osal­la mittare­i­ta vapaampi kuin esimerkik­si Yhdys­val­lat itse). Pitää siis ajaa vielä niistäkin oikeal­ta ohi, jot­ta voi johdon­mukaises­ti uikut­taa ja ruikut­taa Suomen kamaluutta.

  119. John J. Dono­hue ja Steven D.Levitt ovat tutki­neet abortin vaiku­tus­ta ja pää­tyneet tulok­seen, että abort­ti oli yksi vaikut­tavista tekijöistä.

    Eivätkä abor­tit suo­raan pon­nah­ta­neet ylös 1970 ja 1973 taivaisi­in vaan yleistyivät pitkin 70-lukua.

    New Yorkissa abort­tien määrä pon­nahti Levit­tin itsen­säkin mukaan taivaisi­in heti 70-luvun alussa. 

    Rikos­alt­tiuskin on sin­ul­la hyvin tarkoi­tushakuinen tuo alt­tius jatkuu vielä pitkään yli 20 ikävuo­den ja las­kee hitaasti iän myötä.

    Toien etk­i­jä oli puut­tumi­nen poli­isien kor­rup­tioon, mikä nos­ti selvi­tyspros­ent­te­ja eli kiin­ni­jäämis­rikikin kasvoi,mutta tästä puoles­ta on harvem­min kerrottu

    Rikos­alt­tius on suurim­mil­laan 15–20-vuotiaiden joukos­sa, joten se, että 1970-luvun alus­sa syn­tyneet kohor­tit oli­vat poikkeuk­sel­lisen rikos­alt­ti­ita tuos­sa iässä ei anna tukea abort­ti­hy­po­teesille. Levitt myön­tää noiden kohort­tien suuren rikos­alt­tiu­den, mut­ta väit­tää abort­ti­hy­po­teesin selit­tävän samo­jen kohort­tien van­hem­mal­la iäl­lä vähen­tyneen rikol­lisu­u­den — itse näk­isin, että rikol­lis­ten kar­si­u­tu­mi­nen nuorel­la iäl­lä tapet­tuina tai pitkän vankeusran­gais­tuk­sen saaneina on uskot­tavampi selitys.

    Pikainen vilka­isu näyt­ti, että , että myös valkois­t­en miesten työt­tömyys kasvoi 20 %:iin.

    Samaan aikaan USA on näyt­tänyt viral­lis­es­ti alenevia työt­tömyys­luku­ja ja 90-luvul­la tyyp­il­lis­es­ti 5 % luokkaa olevia.Joten nuo luvut tarkoit­tanevat jotain muuta.

    Olet oike­as­sa, luvut vaikut­ti­vatkin liian suuril­ta. Niis­sä on mukana kaik­ki työvoiman ulkop­uolel­la ole­vat, siis mm. opiske­li­jat. Point­ti­ni kuitenkin on se, että New Yorkia ei voi pitää esimerkkinä slum­mien purkamis­es­ta ja eri­ar­voisu­u­den vähen­e­mis­es­tä. Taloudelli­nen eri­ar­voisu­us ei ole vähen­tynyt, päin­vas­toin, ja vankien määrä on moninkertaistunut.

    Suh­tau­tu­isin tutkimuk­seen varuk­sel­la, sil­lä USA:ssa kris­til­lisel­lä oikeis­tol­la on suuri tarve osoit­taa abort­ti haitallisek­si ja merk­i­tyk­set­tömäk­si hyv­in­voin­nille ja toisaal­ta rikol­lisuuten tehoavak­si vain aseet ja kovat rangaistukset .

    Se, että kris­til­lisel­lä oikeis­tol­la on tarve nähdä abort­ti tietyl­lä taval­la, ei vapau­ta Levit­tiä ja kump­panei­ta todis­tus­taakas­ta hypo­teesin­sa suh­teen. Todis­tam­a­ton on esimerkik­si väite, että abortin lail­lis­t­a­mi­nen vähen­si nimeno­maan sel­l­ais­ten las­ten syn­tymistä, joista olisi toden­näköis­es­ti tul­lut rikol­lisia. Yhtä hyvin voi väit­tää, että abort­ti­in tur­vau­tu­i­v­at enem­män sel­l­aiset naiset, jot­ka oli­vat muutenkin vas­tu­un­tun­toisem­pia ja älykkäämpiä, minkä tulok­se­na lap­sia syn­tyi suh­teel­lis­es­ti enem­män kaikkein kelvot­tomimpi­in olosuhteisiin.

  120. Osmo “Tont­ti­maan hin­nat maail­man kalleimmiksi?
    Hei haloo?”

    Kir­joitin, että asun­to­jen hin­nat maail­man kalleim­mik­si. Helsinki­hän on pait­si kulut­ta­jahin­noil­taan myös asumiskus­tan­nuk­sil­taan teol­lisu­us­maid­en huip­pua. Vaik­ka on pikkukaupun­ki maail­man metropolei­hin verrattuna

  121. Täy­tyy paneu­tua tuo­hon uutiseen. Min­ulle tämä on kokon­aan uusia asia. Kuvigt­telin kir­joit­ta­jien tarkoit­ta­van Hem i Stan – hanketta.

    Kiin­teistölau­takun­nan päätös löy­tyy http://www.hel.fi/static/public/hela/Kiinteistolautakunta/Suomi/Paatos/2010/Kv_2010-04–20_Klk_08_Pk/0FC4EB38-ED0C-4263–8778-BC0D8E83DD59/Reservering_av_kvarter_nr_20817_for_Foreningen_Kva.html

    Ei nois­sa ehdois­sa heti pistä mikään silmään. Kaupun­ki vuokraa tont­te­ja eril­laisille asun­toy­hdis­tyk­sille kuten Lop­pukiri, perustelu­na kai se että halu­taan oma­toimi­rak­en­tamista, ja jos ja kun noi­ta hak­i­joi­ta ei ole enem­pää kuin sopivia ton­tee­ja niin mik­si tuo­hon hake­muk­seen ei olisi saanut suos­tua? Eli mikä tässä nyt oikeas­t­aan on ongelma?

  122. No nyt sit­ten vaan hake­muk­set suomen‑, soma­lian- ja venäjänkielisille kort­teleille vetämään. Tätä kaupun­ki oikeasti haluaa!

  123. Tom­mi Uschanov:

    Jos jokin kiertää julkisen sek­torin kaut­ta, se kiertää sieltä myös ulos.

    Ei. Kyl­lä julki­nen sek­tori ihan oikeasti kulut­taa resursse­ja ihan samal­la taval­la kuin muutkin sek­torit. Tietysti osa tulee ulos aivan kuten muil­takin sektoreilta.

    En ole vielä tör­män­nyt niin oikeis­to­laiseen yrit­täjään, että hän kieltäy­ty­isi myymästä julk­ista sek­to­ria edus­tavalle asi­akkaalle, kos­ka pitää moraalit­tomana ottaa vas­taan moraalit­toma­l­ta julkiselta sek­to­ril­ta peräisin ole­vaa rahaa.

    ? Yritätkö sanoa, että mitä oikeis­to­laisem­pi sitä enem­män vihaa rahaa?

    Tässä on nyt sel­l­ainen ongel­ma, että uus­lib­er­al­is­tis­ten yhdys­val­ta­lais­ten think-tankien käyt­tämil­lä mittareil­la Suo­mi on vuodes­ta toiseen eräs koko maail­man vapaim­mista maista

    Viit­taat ilmeis­es­ti Heretige Foun­da­tioni­in ja Free­dom House­en. Kos­ka olet aate­his­to­ri­an asiantun­ti­ja, niin ker­ro ihmeessä mikä tekee näistä uus­lib­er­al­is­tisia think thankke­ja? Vai käytitkö uus­lib­er­aali sanaa vaan syn­onyyminä klas­siselle lib­er­aalille, oikeis­to­laiselle, vapaa­ta markki­na­t­alout­ta kan­nat­tavalle tai jopa kaikelle sille mitä pidät pahana tässä maailmassa?

    Pitää siis ajaa vielä niistäkin oikeal­ta ohi, jot­ta voi johdon­mukaises­ti uikut­taa ja ruikut­taa Suomen kamaluutta.

    Sinä siis väität, että Heretige Foun­da­tion­in ja Free­dom Housen mielestä USA on taivas maan­pääl­lä, jos­ta ei mitenkään voi paran­taa vai mikä tämä point­ti oli?

    Ei hyv­in­voin­nil­la oo mitään opti­m­i­ta­soo, että hei nyt ollaan riit­tävän hyv­in­voivia, enää ei kan­na­ta parantaa.

    Ylipään­sä sil­lä ei oo paskan väliä onko joku keino oikeis­to­lainen vai vasem­mis­to­lainen, jos se paran­taa ihmis­ten elämää. Eli entä sit­ten, jos joskus joutuu ajaan oikeelta ohi jotain think thankkia? (Pait­si, että tiet­ty menet­tää osan ahdas­mieli­sistä vasurikavereistansa…)

  124. Uus­lib­er­aalien mukaan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta perus­tuu hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta tekeville insti­tuu­tioille ja on sik­si pahoin­voin­tiy­hteiskun­ta. Ihan kiva. Tosin todel­lisu­us ei tässä tue teo­ri­aa, mut­ta onko se uus­lib­er­aale­ja ennenkään haitannut?

  125. @tpyyluoma

    varause­hdot on var­maan ihan nor­maalit, aiot­tu käyt­tö taasen ei ole.

    Yhden­ver­taisu­us­lain mukaan edes yksi­tyi­nen ihmi­nen ei voi vuokra­ta asun­toa tai myy­dä kiin­teistöä etnisin perustein vaik­ka kiin­teiostön myymi­nen ja asun­non vuokraami­nen sinän­sä lail­lista onkin.

  126. Juge, en tunne tuo­ta han­ket­ta tarkem­min, mut­ta jos esimerkik­si eläkeläis­poruk­ka voi perus­taa yhdis­tyk­sen joka rak­en­taa talon yhdis­tyk­sen eläkeläisjäse­nille, niin mik­sei sit­ten ruotsinkielis­ten yhdis­tys? Ja kyl­lä, sama kos­kee vaik­ka Suo­mi-seu­raa, Soma­lia-klu­bia ja Venäjä-ker­hoa. Vrt. osakun­nat, heimo se on savolaisetkin. 🙂

    Sikäli kun on kyse on omis­tusasun­noista niin yhtiöjärjestyk­seen tuskin voi lait­taa pykälää että osakkaan pitää osa­ta ruot­sia. Vuokralaisen valin­nas­sa ehkä, en tiedä.

  127. “Ei. Kyl­lä julki­nen sek­tori ihan oikeasti kulut­taa resursse­ja ihan samal­la taval­la kuin muutkin sek­torit. Tietysti osa tulee ulos aivan kuten muil­takin sektoreilta.”

    Kaik­ki toim­inta kulut­taa resursse­ja, et voi väit­tää, että julki­nen sek­torin ter­vey­den­hoito olisi arvokaampi kuin silikonirin­nat tai päinvastoin.
    Kun kum­mal­lakin on kysyn­tää ja asi­akkai­ta jonokis sakkaa niin kumpikin on yhtä arvokas markki­na­t­alouden kannalta.
    Ei markki­na­t­alous sul­je pois julk­ista sektoria.
    Vas­ta kun julk­isten palvelu­jen käyt­tö on sama tasoa kuin esim museoiden niin sil­loin pitä miet­tiä ovatko ne turhia

  128. Juge, jatkan vielä aiheesta kos­ka tämä kiin­nos­taa min­ua, ja saatan olla parista asi­as­ta hyvinkin väärässä.

    Helsingis­sä on vuosikymmenet sur­tu sitä että oma­toimis­es­ti raken­net­tu­ja, tai parem­min raken­netet­tu­ja ker­rostalo­ja ei ole juuri syn­tynyt sit­ten 50-luvun. Use­at van­hat talot on vaikka­pa rautatieläis­ten yhdis­tyk­sen raken­nut­tamia. Tuol­laises­sa rak­en­tamises­sa on usei­ta hyviä puo­lia, esim. se että ko. asukkaat vah­ti­vat parem­min laat­ua, ja varsinkin se että tuo lisäisi tar­jon­taa ja kil­pailua kun raken­nut­ta­jia olisi enemmän.

    No tätä on sit­ten edis­tet­ty niin että jos joku saa porukan kokoon niin kaupun­ki tar­joaa tont­ti vuokralle. Noi­ta porukoi­ta ei ole ilmaan­tunut kuin kourallinen.

    On vähän vaikea ymmärtää mik­si tuol­laisia yhdis­tyk­siä koskisi sen kum­mem­mat sään­nöt kuin mui­ta yhdis­tyk­siä, eikä tätä ole kai tarvin­nut miet­tiä kun hak­i­joi­ta ei ole ollut jonok­si saak­ka. Var­maan Juge ja kaif­far­it saisi ton­tin vuokralle jos raken­nus­su­un­nitel­mat muuten on kun­nos­sa. Kiin­teistölau­takun­ta tosin tuskin myön­täisi tont­tia Helsin­gin Ku-Klux Klaanille, vaik­ka risti palaisikin biokaasulla.

  129. “Olet oike­as­sa, luvut vaikut­ti­vatkin liian suuril­ta. Niis­sä on mukana kaik­ki työvoiman ulkop­uolel­la ole­vat, siis mm. opiske­li­jat. Point­ti­ni kuitenkin on se, että New Yorkia ei voi pitää esimerkkinä slum­mien purkamis­es­ta ja eri­ar­voisu­u­den vähen­e­mis­es­tä. Taloudelli­nen eri­ar­voisu­us ei ole vähen­tynyt, päin­vas­toin, ja vankien määrä on moninkertaistunut.”

    Noi­ta kris­til­lisen oikeis­ton abort­ti “tutkimuk­sia” on inter­net pul­lol­laan, joten jätän ne omaan arvoonsa.
    Kun koko perusti­etous on väärin asetel­tu, kuten työt­tömyys niin koko tutkimus on hataral­la pohjalla.
    Ja kuten itsekin yrität todis­taa ‚mus­tatkin opiskelavat enem­män jpa item­pään 2000 luvulla

  130. Noi­ta kris­til­lisen oikeis­ton abort­ti “tutkimuk­sia” on inter­net pul­lol­laan, joten jätän ne omaan arvoonsa.
    Kun koko perusti­etous on väärin asetel­tu, kuten työt­tömyys niin koko tutkimus on hataral­la pohjalla.
    Ja kuten itsekin yrität todis­taa ‚mus­tatkin opiskelavat enem­män jpa item­pään 2000 luvulla

    Työt­tömyys ja tämä abort­ti­hy­po­teesi eivät nähdäk­seni mitenkään liity toisi­in­sa. En ole viitan­nut mihinkään kris­ti­tyn oikeis­ton tutkimuk­si­in, joten en tiedä, mik­si nos­tat ne esille. Mus­tia miehiä taitaa USA:ssa olla enem­män vanki­las­sa kuin yliopistossa.

  131. Samuli Saarel­ma
    “Nyt Kjr63 esit­tää, että ton­tit menevät polkuhin­nal­la ja KariS, että kun­ta vedät­tää hin­nan “oikeaa” markki­nahin­taa ylem­mäs. Kumpi pätee vaiko ei kumpikaan?”

    KariS on epäilemät­tä oike­as­sa siinä, että kun­nat luo­vat kavoituk­sel­la niukku­ut­ta. Mut­ta väärässä siinä, että 1000 euroa olisi yli­hin­ta Jätkäsaares­ta. Mil­lään kaavoituksella.

  132. @tpyyluoma

    Tont­tien jakami­nen etnisil­lä perusteil­la kuu­lostaisi ‑50 ‑luvun Etelä-Afrikalta, ei 2000-luvun EU-Suomelta.

    Kuu­lostaisiko sinus­ta yhtään omi­tuiselta jos kaupun­ki luovut­taisi min­ulle ja kavereil­leni ton­tin, jonne tulisi suomenkielisiä palvelu­ja ja asun­to­ja suomenkielisille valkoisille het­eromiehille ja hei­dän perheilleen?

    No vaikkei se sus­ta kuu­lostaisi yhtään omi­tuiselta niin minus­ta se kuu­lostaa rasis­mil­ta ja on joka tapauk­ses­sa yhden­ver­taisu­us­lain vastaista. 

    Minus­ta tuo kaupun­gin päätös on häpeällinen.

  133. @Kalle:
    “Suomes­sa vain ei ole täl­lä het­kel­lä liian kovan pääo­mavero­tuk­sen takia riit­tävästi yksi­ty­istä pääomaa.”

    Asun­to­lain­o­ja on 75 mil­jar­dia, vuosit­tainen kasvu 5–7%. Pääo­maa on yllin kyllin.

  134. Tom­mi U
    Jos jokin kiertää julkisen sek­torin kaut­ta, se kiertää sieltä myös ulos.
    En ole vielä tör­män­nyt niin oikeis­to­laiseen yrit­täjään, että hän kieltäy­ty­isi myymästä julk­ista sek­to­ria edus­tavalle asi­akkaalle, kos­ka pitää moraalit­tomana ottaa vas­taan moraalit­toma­l­ta julkiselta sek­to­ril­ta peräisin ole­vaa rahaa.

    Mikä ihmeen argu­mentin irviku­va tuo oikein yrit­tää olla? 

    Pitäisikö myös pesunkestävän vasem­mis­to­laisen kieltäy­tyä syömästä, kos­ka ruo­ka on yksi­ty­is­ten talon­poikien tuot­ta­maa, yksi­ty­is­ten kul­je­tus­li­ikkei­den kul­jet­ta­maa ja monikansal­lis­ten yri­tys­ten myymää?

    Suomes­ta tulisi tuol­la lin­jauk­sel­la muu­ta­mas­sa kuukaudessa täysin por­var­illi­nen maa 😀

  135. päin­vas­toin kuin valvon­takri­it­ti­nen vasem­mis­to minus­ta julk­ista tilaa pitäisi valvoa enemmän

    On valvon­taa ja on valvontaa.

    Jos tarkoituk­se­na on saa­da lisää poli­ise­ja (siis jalka­partioi­ta) kadulle, niin mikä ettei. Voisi tarvit­taes­sa kysel­lä kulkuo­hjeitakin tms. ja läs­näo­lo rauhoit­taisi aluet­ta ja ihmis­ten käytöstä. Roskaami­nenkin vähentyisi.

    Jalka­käytävil­lä autoil­laan ohi­a­ja­vat poli­isit taas lähin­nä ärsyttävät.

    Jos näi­den vai­h­toe­hto­jen sijaan halu­taan lisää kasvo­ton­ta kam­er­avalvon­taa ja val­taoikeuk­sia, men­nään täysin väärään suuntaan.

Vastaa käyttäjälle Kjr63 Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.