Kuntien välinen kilpailu raaistuu (2)

Per­in­teisessä kaupungis­sa arvokkaim­mat alueet ja kalleim­mat asun­not ovat lähel­lä keskus­taa. Hin­ta las­kee etäisyy­den mukana. Niin kauan kuin tämä oli asianti­la, oli ymmär­ret­tävää, että kaupunkiseu­tu­jen keskuskun­ta, jon­ka väestö oli paljon varakkaam­paa, otti kan­taak­seen merkit­tävän osan yhtei­sistä menoista kehyskun­tien päästessä elämään siiv­el­lä. Lop­putu­lok­sen kannal­ta tämä oli oikeudenmukaista.

Niin­pä Helsin­ki vas­tasi yksin seudun teat­tereista, rak­en­si moot­tori­tien­sä ja ratikkaverkkon­sa oma­l­la rahal­laan, kan­toi vas­tu­un sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta ja asunnottomista.

Kun kaupun­ki kas­vaa tarpeek­si, sen ympärille muo­dos­tuu repub­likaanivyöhyke ylem­pään keskilu­okkaan kuu­lu­vista. Jois­sakin kaupungeis­sa, kuten Brys­selis­sä, keskus­ta suo­ras­taa slum­mi­u­tuu. Näin uhkasi käy­dä Helsingis­säkin. Vielä 1960-luvul­la asun­non sain Kru­u­nun­haas­sa halvem­mal­la kuin Tapi­o­las­ta. Hyvin hoide­tuis­sa kaupungeis­sa arvokkaim­mat alueet löy­tyvät keskeltä,  esimerkik­si Pariisista.

Pääkaupunkiseudul­la tulota­so­erot kol­men kun­nan välil­lä menevät suun­nilleen niin, että jos Helsin­gin tulota­soa merk­itään sadal­la, Van­taan tulota­so on 92 ja Espoon noin 119.

Koko metropo­lialueel­la huono-osais­ten ihmis­ten keskit­tymiä löy­tyy kaupunkien vuokrat­aloista, kuten pitääkin, mut­ta myös metropo­lialueen laita­mil­ta, jos­sa yksi­tyisetkin vuokrat ovat matalia. Jos mitään asun­topoli­ti­ikkaa ei har­joitet­taisi, rakenne olisi edelleen pääsään­töis­es­ti niin, että rikkaat asu­vat keskeisil­lä paikoil­la ja köy­hät han­kalien matko­jen päässä kaukana tai liiken­teen pilaamil­la alueilla.

Helsin­gin kaupun­ki antaa erit­täin paljon tasoi­tus­ta muille sekoite­tul­la kaupunki­rak­en­teel­laan; sil­lä että sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa on kaikil­la uud­is­raken­nusalueil­la jok­seenkin tasais­es­ti ja että kaupun­gin maal­la asun­to­ja ei anneta eniten tar­joav­ille vaan keski­t­u­loisia suosi­taan HITAS-säännöstelyllä.

Kun­tien välisen kil­pailun kiristyessä Helsin­ki on lep­sunut asun­topoli­ti­ikas­taan. Sosi­aalisen asun­to­tuotan­non osu­us on alen­tunut, eikä HITAS-sään­nöste­ly ole enää ehdo­ton peri­aate.  Kaupun­gin vuokrat­alo­ja tulee hyvillekin alueil­la, mut­ta niiden sisäl­lä vähän huonom­mille ton­teille. Parhaat ranta­ton­tit myy­dään vapail­la markki­noil­la rikkaille.

Kun kaik­ki yhteistyö Helsin­gin seudun kun­tien välil­lä on epäon­nis­tunut, seudun kun­nat läh­estyvät yhä voimis­tu­vaa talous­so­taa. Helsingis­sä ei ole lämpim­iä tun­tei­ta herät­tänyt tieto, että Espoon virkamiehet kulke­vat parhais­sa Helsinkiläi­sis­sä  yri­tyk­sis­sä houkut­tele­mas­sa näitä Espooseen. Pahin ske­naario on, että seudun kun­nat ajau­tu­vat avoimeen talous­so­taan keskenään.

Helsin­gin sol­i­daarisel­la asun­topoli­ti­ikallaan tasoi­tus muille anta­ma on niin suuri, että Helsin­ki kyl­lä pär­jäisi talous­so­das­sa. Helsingis­sä on tulos­sa rak­en­teille niin houkut­tele­via aluei­ta, että vähän parem­pit­u­loisen väestön ohjaami­nen niille pelas­taisi Helsin­gin talouden. Tässä talous­so­das­sa olisi kak­si var­maa häviäjää, köy­hät ja Van­taa. Sik­si vähän ihmette­len van­taalais­ten päät­täjien aivoituksia.

Koko kaupunkiseu­tua ajatellen tuol­lainen talous­so­ta merk­it­sisi seg­re­gaa­tion rajua kiihtymistä ja toiv­ot­tomien slum­mien syn­tymistä alueelle. Slum­mit tul­vat kalli­ik­si, kos­ka sel­l­aiset merk­it­sevät periy­tyvääö köy­hyyt­tä ja val­tavaa inhimil­lis­ten voimavaro­jen haaskausta.

Näin tässä ei saa käy­dä. Val­tion on vihel­let­tävä peli poik­ki. Tapo­ja on monia.

28 vastausta artikkeliin “Kuntien välinen kilpailu raaistuu (2)”

  1. Kun Osmo puhuu sodas­ta kun­tien kesken, niin kysyn mis­tä siinä sodi­taan. Siinä sodi­taan, kuka saa pum­mit ja kuka hyvät veron­mak­sa­jat. Tätä asi­aa ei ratkaista kun­tien tais­tossa vaan eduskun­nas­sa. Sub­jek­ti­ivisi­in oikeuk­si­in on puu­tut­ta­va ja ilmaisi­in palvelui­hin on las­ket­ta­va joku omavastuu.

  2. Kun­tien väli­nen kil­pailu on ollut pitkään keskeinen osa Suomen kun­tat­alout­ta (myös maaseudul­la). Ehkä Helsingillä on men­nyt niin hyvin, että sil­lä on ollut varaa myös peri­aat­teel­lisi­in ratkaisui­hin, kuten kun­tarak­e­neen ohjaamiseen. Jos “peli vihel­letään poik­ki”, ehkä pitäisi suun­nitel­la koko maan kat­ta­va uusi jär­jestelmä. Ei kai Helsin­gin tapaus ole mitenkään eri­tyi­nen, muuten pait­si että Helsin­ki on pääkaupun­ki ja sik­si vähän erikoises­sa asemassa.

    Olisi hyvä myös määritel­lä mikä tämän pelin tavoite on (sen pelin mis­sä Helsin­ki on antanut tasoi­tus­ta). Yksi mah­dolli­nen tavoite on tar­jo­ta kun­ta­laisille mah­dol­lisim­man alhainen vero­pros­ent­ti. Tässä Helsin­ki on onnis­tunut aika hyvin. Kun­ta voisi myös tavoitel­la asukkaiden omaisu­u­den (lähin­nä asun­to­jen ja tont­tien) arvon nos­tamista. Tässäkin Helsin­ki on pär­jän­nyt hyvin (nyky­is­ten asukkaiden näkökul­mas­ta, ei vält­tämät­tä kaupunki­in muut­toa suun­nit­tele­vien). Myös hyvät palve­lut voisi­vat olla osa tavoit­tei­ta. Helsin­gin palve­lut ovat hyvät (tosin ter­vey­den­hoi­dos­sa moni taitaa han­kkia palvelun­sa jo yksi­tyiseltä puolelta).

    Lisäk­si voi olla tarpei­ta kas­vat­taa kun­nan kokoa ja mah­tavu­ut­ta, mut­ta ehkä nämä tavoit­teet ovat enem­män yleiseen kil­pailu­vi­et­ti­in kuin ratio­naal­isi­in kun­nan tavoit­teisi­in perus­tu­via. Sekä hallintokoneis­tol­la että (patri­oot­tisil­la) asukkail­la voi olla täl­laisia tarpeita.

    Hyvä olisi myös määritel­lä mil­lä osa-alueel­la Helsin­ki kär­sii epäreiluista sään­nöistä. Se että Helsin­ki on ottanut avokä­tisem­min vas­taan asun­not­to­mia on kai ollut sen oma val­in­ta. En tarkoi­ta että asun­not­to­mia pitäisi väl­tel­lä ja potkia ulos, mut­ta sään­nöt ovat kaikille samat, ja selvästi kun­nat eri alueil­la keskenään kil­paile­maan lait­ta­vat. Jos tähän halu­taan paran­nus, eikä luote­ta “yleiseen moraali­in ja tois­t­en puoles­ta uhrautu­miseen”, sään­töjä voisi kor­ja­ta johonkin suun­taan — var­maankin kaikkia kun­tia eikä vain pääkaupunkiseu­tua koskien.

    Eli, jos sovi­taan ensin tavoit­teet, ehkä sit­ten löy­tyvät myös oikeat lääkkeet.

    Olete­taanko tässä muuten val­tion toimia, esim. sel­l­aisia, jot­ka tasaa­vat asun­not­tomista aiheutu­vaa kuor­maa? Val­tio­han tasaa jo nyky­isinkin kun­tien tulo­ja (eläkeläis­ten, koul­u­lais­ten ym. palvelu­iden järjestämiseksi).

    Mitkä muuten oli­si­vat toimet ja niiden seu­rauk­set jos Helsin­ki ryhty­isi “talous­so­taan”?

  3. Jos val­tio ei vihel­lä peliä poik­ki ja talous­so­ta alkaa, niin eikö Helsin­ki voisi rak­en­taa Espooseen ja Van­taalle niitä sosi­aal­isia vuokra-asun­to­ja ja jakaa omis­sa jonois­saan oleville. 

    Näin Helsin­ki saisi jonon­sa tyh­jen­emään. Toimeen­tu­lotuen mak­sut meni­sivät tasaisem­min naa­pureille ja sopi­vasti bude­j­toi­tu­ina vuokrat­u­lot Helsingille.

    Nythän tilanne on se, että Helsin­ki rak­en­taa ne asun­not oman kaupun­gin sisälle ja ottaa asumaan ja elätet­täviksi tai ainakin net­tosaa­jik­si ulkokun­ta­laisia ja ulkomaalaisia.

    Jo pelkästään val­tio­val­lan aktivoimisek­si joku sym­bo­l­i­nen sosi­aalisen asun­to­tuotan­non raken­nus­pro­jek­ti Espooseen olisi paikallaan, ainakin niiltä osin kun Espoo ei ole omia lupauk­si­aan saanut täytettyä.

  4. Osmo: “…Jois­sakin kaupungeis­sa, kuten Brys­selis­sä, keskus­ta suo­ras­taa slummiutuu…”

    Kyl­lä Helsingis­säkin yritetään parhaansa, jot­ta slum­mi­u­tu­miskierre saataisi­in aikaisek­si. 😀 Sen ver­ran mie­lenki­in­toista rajoi­tus­poli­ti­ikkaa ja “sosi­aal­ista ohjaus­ta” har­raste­taan, että uskoisin slum­mi­u­tu­misen pää­sevän hyvälle tolalle vähitellen.

  5. OS: ” otti kan­taak­seen merkit­tävän osan yhtei­sistä menoista kehyskun­tien päästessä elämään siiv­el­lä. Lop­putu­lok­sen kannal­ta tämä oli oikeudenmukaista.

    Niin­pä Helsin­ki vas­tasi yksin seudun teat­tereista, rak­en­si moot­tori­tien­sä ja ratikkaverkkon­sa oma­l­la rahal­laan, kan­toi vas­tu­un sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta ja asunnottomista.

    tiedät että tuo on täyt­tä kali­umkar­bonaat­tia ihan tutk­i­tusti. Mik­si vil­jelet sitä edelleen?

    Helsin­gin nyt vain kan­nat­taisi ottaa lusik­ka kau­ni­iseen käteen ja alkaa toim­i­maan ja lopet­taa tuo valittaminen.

    Helsingillä on yliv­er­taiset mah­dol­lisu­udet tässä maas­sa tehdä mitä vain maapoli­ti­ikas­sa ja asun­topoli­ti­ikas­sa, mut­ta näyt­tää ole­van niin että päät­täjä­jen­gi keskit­tyy kitisemään.

    Asi­at hoituu oma­l­la tekemisel­lä eikä muiden haukkumisella!

    On pelkästään Helsin­gin vika, jos Helsin­ki ei pär­jää. Helsin­gin kaupun­gin lähtöko­h­dat toimia ovat yliv­er­taiset mihin tahansa kun­taan näh­den. Jos näil­lä ver­meil­lä ei pär­jätä, niin sit­ten vika on Helsingis­sä eikä muis­sa kunnissa.

    Ihan vaan muis­tu­tuk­se­na Espoos­sa on asutet­tu viimeisen 10 v aikana noin 60 000 asukas­ta, Helsinki­in on saatu samana aikana noin 20 000 asukas­ta lisää.

    Onko se oikeasti Espoon tai Sipoon vika?

  6. Jär­jet­tömyy­den huipen­tu­ma tämä kun­tapäät­täjien raja­so­ta pääkaupunkiseudul­la. Pitäisi kisa­ta muiden Pohjo­is­maid­en ja Itä-Euroopan kanssa mut­ta poterot kaivet­ti­inkin jo kehäteille.

    Kepunkin annetaan siir­rel­lä rahaa ja työ­paikko­ja pois kuin oltaisi­in dik­tatu­uris­sa ja kaupunkien puolueet tap­pel­e­vat samaan aikaa keskenään, vaik­ka yhteinen “viholli­nen” nau­raa Mietaan par­taan Nur­mi­jär­ven himmelissään. 

    Lähidemokra­tiankaan toimivu­ut­ta ei takaa nytkään se että kun­tapäät­täjä asuu naa­purostossa, vaan kun­ta­laisen oma akti­ivi­su­us. Hakkaa vaik­ka sit­ten epä­toivoaan jonkun kun­nan­her­ran blogiin… 

    Yksi toteut­taa täy­del­lis­es­ti A. Aal­lon 60-luku­laista autokaupunkia, toinen nime­si jo yliopis­tonkin miehen mukaan. Helsin­ki tun­tuu ole­van ain­oa, joka elää tätä päivää. Muut ovat ajal­la ennen ensim­mäistä öljykri­isiä Alvar-vainaan ajatuk­sien vankeina. 

    Mitäköhän mies nyt sanoisi, jos heräisi kuolleista ja saisi päivít­tää itsen­sä sil­lä kaikel­la mitä on tapah­tunut? Tuskin mies joka van­noi kehi­tyk­seen ja eli vah­vasti tule­vaisu­u­den visioiden paris­sa pää­ty­isi samoi­hin aatok­si­in kaupunkike­hi­tyk­sessä tai jak­saisi kat­sel­la tätä rajasotaa.

    Sääli vain että nyt kenel­läkään ei ole saman­laista ulko­mail­ta han­kit­tua auk­tori­teet­tia, jol­la ohja­ta päättäjiä.

    Siinä olen samaa mieltä, että Helsingillä ei ole hätää. Laman tuo­ma pudo­tus kuroutuu paris­sa vuodessa. Kos­ka posi­ti­ivi­su­us tai edes real­is­mi on tämän­päivän vas­takult­tuuria, niin visioin tähän 2020-luvun Stadin:

    Asun­not­tomat saadaan pois kaduil­ta, maa­han­muut­ta­jat kas­va­vat nyt kouluis­sa ja siir­tyvät työelämään, kaupun­ki saa mainet­ta maail­mal­la kult­tuuril­la ja kauneudel­laan, joka johtaa val­tavaan tur­is­min kasvu­un. Palvelu­ala paisuu ja tur­is­mi luo pysyviä työ­paikko­ja, niillekin jot­ka eivät halua naput­taa konet­ta koko päivää. Toki tur­is­tit tule­vat junil­la ja laivoil­la. Lentoli­ikenne on jo laskus­sa kalleuten­sa takia.

    HJK:sta tulee kaupun­gin ylpey­den aihe men­estyessään euro­peleis­sä joka syksy. Jalka­pal­lo kokoaa kaupun­gin nuoret ja kult­tuurien kir­jo kokoon­tuu yhden sateen­var­jon alle, jon­ka var­jos­sa nuoret nau­ra­vat van­hempi­en ennakkolu­u­loisille puheen­vuoroille, jois­sa esi­in­tyvät sanat: slum­mi, mamu ja ei mei­dän nuoruudessa. 

    Uudet alueet raken­netaan eläviksi ja mon­imuo­toisik­si. Arkkite­htu­uri ja rak­en­tamisen laatu tuo­vat veret seisaut­ta­van voiton asukas­so­das­sa. Rikkaatkin huo­maa­vat että elävä kaupun­ki heti ovelta antaa enem­män kuin mur­jot­taa aidat­tuna jos­sain met­sän siimek­sessä ja itkeä van­hana ja yksinäisenä pimeässä sitä, että kukaan ei tule kat­so­maan, kos­ka niil­lä on niin hauskaa Helsingissä. 

    Ajatuk­set kaupunki­rak­en­teen sekoit­tamisen lopet­tamis­es­ta lop­pui lyhy­een ja oma­gryn­daus toi uusien asun­to­jen hin­to­ja alas. Lap­siper­heet jäävät kaupunki­in ja par­veil­e­vat uusis­sa puis­tois­sa ja kiertävät rantarait­te­ja. Yri­tyk­setkin muut­ta­vat kaupunki­in, kos­ka työn­tek­i­jät eivät halua enää matka­ta joka aamu ruuhkas­sa kehätei­den var­rel­la odot­tavaan Busi­ness Parki­in, jos­sa valkoinen nauhaikku­na­toimis­to seisoo keskel­lä metsää.

    Toki olisi Suomelle parem­pi, jos koko pääkaupunkiseu­tu menisi yhteen, mut­ta Helsin­ki pär­jää näinkin.

  7. >eikö Helsin­ki voisi rak­en­taa Espooseen ja
    >Van­taalle niitä sosi­aal­isia vuokra-asun­to­ja ja
    >jakaa omis­sa jonois­saan oleville.

    Ei mikään uusi idea; onhan Helsin­ki noin tehnyt jo vuosikym­meniä sit­ten. Mut­ta jos tuo­hon men­nään vähän näkyväm­min, seu­rauk­se­na voi olla myös se, että Helsin­gin kaupun­gin muis­sa kun­nis­sa omis­ta­ma maapo­h­ja ei jatkos­sa enää muu­tukaan rahakkaak­si tont­ti­maak­si, kun tehdään seu­raavia kaavoituskierroksia.

    Län­simetroa­han raken­netaan ihan vain sik­si, että saataisi­in Helsin­gin omis­tamista maa-alueista hyvä hin­ta, ja raken­nus­li­ikkeistä hyviä kavere­i­ta, kun maa kaavoite­taan ker­rostalo­ton­teik­si. Mut­ta kyl­lä näille alueille olisi ole­mas­saole­vien paikallis­ten asukkaiden mielestä sopi­vaa käyt­töä myös vaikka­pa puistoina.

    Sinän­sä kuun­te­len hiukan kauhis­tuneena sitä, että kun­tien väli­nen kil­pailu pitäisi pois­taa. Kun­nat ovat jo nyt niin iso­ja, että lähivaikut­ta­mi­nen ei toi­mi eri­tyisen hyvin. Nytkö pitäisi sit­ten lisäk­si vielä pois­taa mah­dol­lisu­us äänestää jaloil­laan kun­tien välillä? 

    Seu­rauk­se­na olisi tietysti entistäkin hajaute­tumpaa yhdyskun­taraken­net­ta. Espoo-obses­soituneille pitäisi saa­da valken­e­maan, että kyl­lä se espoo kuitenkin on ole­mas­sa. Jos ei Espoos­sa, niin Kirkkon­um­mel­la tai Vihdis­sä, tai niiden takana.

    >Jo pelkästään val­tio­val­lan aktivoimisek­si joku
    >sym­bo­l­i­nen sosi­aalisen asuntotuotannon
    >raken­nus­pro­jek­ti Espooseen olisi paikallaan

    Siis siel­lä pitäisi mielestäsi olla merkit­tävästi enem­män sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa kuin muual­la pääkaupunkiseudul­la? Nythän osu­us on keskimääräistä tasoa.

    1. Pekka Taipaleel­la on kyl­lä väärä käsi­tys Helsin­gin maao­maisuuk­sista. Niitä ei län­simetron var­rel­la ole. Vähän rajaa vainoharhaisuuteenkin.

  8. Jos Län­simetroa raken­net­taisi­in sik­si että se nos­taa kaupun­gin omis­ta­man maan arvoa sen var­rel­la niin kan­nat­taisin lämpimästi, mut­ta kun ei. Suomek­si tuo siis tarkoit­taisi että saadaan lisää asun­to­ja ja raidein­vestoin­ti rahoitet­tua. Tosin Koivusaaren rak­en­t­a­mi­nen on kytket­ty siihen pro­jek­ti­in kiin­ni ja mak­saakin Helsin­gin osu­u­den osit­tain, eikös tuo ole kaupun­gin omistuksessa?

    Salo­vaar­al­ta kelpo vas­tine synkiste­lylle, HJK:n men­estys tosin edel­lyt­tää jo ylit­se­vuo­tavaa optimismia. 🙂

    Lähidemokra­tiankaan toimivu­ut­ta ei takaa nytkään se että kun­tapäät­täjä asuu naa­purostossa, vaan kun­ta­laisen oma aktiivisuus. 

    Jep. Eikö niitä kaupungi­nosaval­tu­us­to­jakin joskus kokeil­tu ja hom­ma tyssän­nyt siihen ettei juuri ketään oikeasti kiin­nos­tanut? Mun käsi­tys on että keskiver­to kun­tapäät­täjä tai virkamies saa yllät­tävän vähän mitään pain­okelpoista palautet­ta, ei se nyt ole niin han­kalaa tuo­da omia näke­myk­siään esi­in jos vaan viitsii.

  9. Tässäkin ketjus­sa on taidet­tu maini­ta tämä idea: helsin­ki voisi rak­en­taa sosi­aalisen asun­to­tuotan­ton­sa ton­teilleen vaik­ka espoos­sa, ja sit­ten osoit­taa nämä kohteet asun­not­tomille ja tue­tulle asumiselle.

    Ei huono idea. Onko­han tämä jotenkin kiellettyä??

  10. Vielä yksi ajanko­htainen aihe johon liit­tyy kun­tien välisiä into­hi­mo­ja on Aal­to-yliopis­ton kam­puk­sen sijoi­tu­s­paik­ka. Lasse Män­nistö kir­joit­ti eilen HS:ssa että jos Helsin­gin keskus­taan ei jää mitään osaa uud­es­ta opinahjos­ta, AYO on hänen mielestään tuhoon tuomit­tu. Tosin esimerkik­si Har­vard, Berke­ley ja Stan­ford pär­jäävät hyvin vähän syr­jem­pänä keskustasta.

    Itse olen kan­nal­la että joko kam­pus on yhteinen (mis­sä sit­ten lie­neekin) tai sit­ten koko AYO-han­ke voitaisi­in kuopa­ta: sil­loin siitä on tulos­sa vain ylimääräi­nen byrokra­ti­ak­er­ros van­ho­jen korkeak­oulu­jen päälle. Tarkoi­tushan oli saa­da tekno-nysvääjien rin­nalle muo­toil­i­joi­ta ja markki­noi­jia, mut­ta käytän­nössä tieto lev­iää kun­nol­la vain yhteisen kahvi­lan säteel­lä. Lähel­lä pitää olla tilaa myös kohtu­uhin­taiselle opiske­li­ja-asumiselle ja kohtu­uhin­taisia toim­i­tilo­ja mah­dol­lisille spin-offeille.

    Mut­ta yliopis­ton (has­su nimi instanssille jos­sa ei ole kaikkia tiedekun­tia) sijain­nil­la ja niil­lä mah­dol­lisil­la spin-offeil­la on var­masti iso merk­i­tys isän­täkun­nalle, vaik­ka yliopis­to­jen ei autonomisi­na kun­tia tarvitse kuunnellakaan.

  11. Osmo, vain kiletämäl­lä kun­nil­ta kokon­aan maakeinot­telu, saadaan tilanne aisoi­hin. Toinen vai­h­toe­hto on pois­taa kun­nil­ta kaavoitus­mo­nop­o­li, mut­ta en ole ihan var­ma sen onnistumisesta.

  12. Paa­vo Häik­iö kir­joit­ti: “Ihan vaan muis­tu­tuk­se­na Espoos­sa on asutet­tu viimeisen 10 v aikana noin 60 000 asukas­ta, Helsinki­in on saatu samana aikana noin 20 000 asukas­ta lisää.”

    Espos­sa on enem­män tilaa kuin Helsingis­sä, joten siel­lä rak­en­t­a­mi­nen on helpom­paa. Pitää myös kysyä onko lisärak­en­t­a­mi­nen Helsin­gin tavoite? Hin­tata­sos­ta päätellen asun­not menevät vielä hyvin kau­pak­si, mut­ta uusi rak­en­t­a­mi­nen lisää ruuhkia ja alen­taa viihtyvyyt­tä muutenkin. Näin uudet tuli­jat alen­ta­vat nyky­is­ten asukkaiden asumisviihtyvyyttä.

    Tietenkin tavoite voi olla rak­en­taa lisää teitä pois­ta­maan ruuhkat. Tai tähtäimessä voi olla nyky­istä tehokkaam­man joukkoli­iken­nejär­jestelmän rak­en­t­a­mi­nen ja asukkaiden ohjaaminen/painostaminen luop­umaan omien auto­jen käytöstä.

    Onko Helsin­gin kaavoitus­poli­ti­ikalla (tai yksit­täisil­lä puolueil­la) jotain pidem­män tähtäi­men tavoit­tei­ta? (kaa­sut­taa? jar­rut­taa? kerätä vielä uusia työ­paikko­ja? kerätä rikkai­ta veronmaksajia?…)

    Kir­joit­te­len tässä sik­si, että kyselin jo edel­lisessä postauk­ses­sani pyrkivätkö kun­nat paran­ta­maan asukkaiden­sa viihtyvyyt­tä eri keinoin vai vain kas­va­maan naa­puri­aan isom­mak­si mah­tailun ilosta? Miten mitataan tuo “pär­jäämi­nen”?

  13. “Kun kaupun­ki kas­vaa tarpeek­si, sen ympärille muo­dos­tuu repub­likaanivyöhyke ylem­pään keskilu­okkaan kuuluvista”
    Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa peräti “repub­likaanilähiö”, jos­sa siis yhdis­tyy kak­si Soin­in­vaaran kauhua. Helsin­gin keskus­tas­ta kun men­nään vähän matkaa, niin löy­tyy vihrei­den tukialueet, esim. Kumpu­la. Taita­vat olla piilore­pub­likaane­ja. Espoolaiset eivät onnek­seen ole ihan yhtä paha asia Soin­in­vaar­alle kuin nur­mi­järveläiset, mis­sä ne kam­mot­ta­vat repub­likaan­it sit­ten vaanivatkin.
    Vähän rajaa vainoharhaisuuteenkin.

  14. Kun kat­soo matkus­tusti­las­to­ja, niin Helsin­gin kaupun­gin johto ei näytä kovin raaasti kil­pail­e­van muiden kaupunkien kanssa. 

    Ylen­määräi­nen matkustelu kielii usein siitä, ettei organ­isaa­tion toimin­nan kehit­tämi­nen ja toimin­nan taloudel­lisu­us kiin­nos­ta. Olisiko­han siinä yksi syy Helsin­gin ja muiden kaupunkien luku­jen eroihin?

    Yri­tysjo­hta­jat joutu­vat usein kiertämään maail­maa tavates­saan asi­akkaitaan, yhteistyökump­paneitaan ja ulko­mail­la toimi­vaa omaa henkilökun­taa, mut­ta Helsin­gin kaupun­gin asi­akkaat ja organ­isaa­tio ovat Helsingissä.

  15. Juha: “…helsin­ki voisi rak­en­taa sosi­aalisen asuntotuotantonsa…”

    Mik­si kun­nan pitää rak­en­taa asun­to­ja? Voisiko joku perustel­la tämän markki­nahäir­iön hyödyl­lisyy­den min­ulle. Tun­netusti se vain aiheut­taa hin­to­jen kohoamista ja kus­tanuk­sia kuntalaisille.

  16. Osmo:

    Kun­tien välisen kil­pailun kiristyessä Helsin­ki on lep­sunut asun­topoli­ti­ikas­taan. Sosi­aalisen asun­to­tuotan­non osu­us on alen­tunut, eikä HITAS-sään­nöste­ly ole enää ehdo­ton peri­aate. Kaupun­gin vuokrat­alo­ja tulee hyvillekin alueil­la, mut­ta niiden sisäl­lä vähän huonom­mille ton­teille. Parhaat ranta­ton­tit myy­dään vapail­la markki­noil­la rikkaille.

    Yritätkö sinä sanoa, että seg­re­gaa­tion vas­tus­t­a­mi­nen on vaan tekosyy sille, että hyv­in­voin­tia siir­retään veron­mak­sajil­ta niille joil­la on pienet tulot?

    Muuten luulis, että se on hyvä jut­tu, että vuokrat­alo­ja tulee huonom­mille ton­teille ja ranta­ton­tit myy­dään niin kalli­il­la kuin mahdollista.

  17. “Her­ra. Minä kiitän Sin­ua siitä, etten ole niin kuin tuo republikaani.”

  18. Kiel­to­ja, pakko­ja, määräyk­siä, sään­töjä, vero­ja jne.

    Mik­si ratkaisu löy­tyy aina näistä? Eikö joskus voisi miet­tiä myös sitä, miten ihmiset — ja näi­den yhteen­li­it­tymät, kuten kun­nat — voisi­vat itse omae­htois­es­ti ratkaista ongelmansa? 

    Jos ja kun — enkä epäile, etteikö tässä nimeno­maisess­sa asi­as­sa olisi “kun” — jokin ilmiö syn­nyt­tää aidon race-to-the-bot­tom- tilanteen, sen kor­jaami­nen niin, että tehokas tas­apain­oti­la saavute­taan, on tietenkin ensiar­voisen tärkeää. Mut­ta minus­ta näis­sä jutuis­sa ote­taan täysin aksiomaat­tise­na se, että Helsin­ki Hitaksi­neen ja muine 70-lukuilai­sine dirigis­mei­neen on jotekin yleväl­lä asial­la ja muiden ratkaisut ovat vain ilkey­destä ja pahu­ud­es­ta kumpuavia. Tässäkin ratkaisuk­si ehdote­taan käytän­nössä sitä, että muut pakote­taan toim­i­maan kuten Helsinki.

  19. Vaik­ka olen Osmo kanssasi aika mon­es­sa asi­as­sa samaaa mieltä ja espoolaise­na kuu­lun siihen vähem­mistöön joka kan­nat­taa pk-seudun kaupunkien liit­tämistä yhteen, niin ihme­tyt­tää väite: “Helsingis­sä ei ole lämpim­iä tun­tei­ta herät­tänyt tieto, että Espoon virkamiehet kulke­vat parhais­sa Helsinkiläi­sis­sä yri­tyk­sis­sä houkut­tele­mas­sa näitä Espooseen “. Kuvit­telisin että sel­l­aista on tapah­tunut 1970–80 luvul­la mut­ta ei enää. Tai jos tapah­tuu niin yri­tyk­sis­sä osa­taan var­maan laskea hyödyt ja hai­tat muu­tos­ta ja että niil­lä joil­la muut­to on ajanko­htainen, se suun­tau­tuu Ban­ga­loren tai Shanghaihin. 

    Sit­ten sel­l­ainen tarken­nus kanssa, että Espoo rak­en­taa sosi­aalis­es­ti tuet­tu­ja vuokra-asun­to­ja kanssa suurin piirtein samas­sa määrin kuin Helsin­ki ja Van­taa, mut­ta niiden ongel­ma on enem­män se että ne on raken­net­tu muu­ta­maan isoon läjään ja niiden tarkoi­tus on vain ja ain­oas­taan palvel­la läpikulkua­sun­toina, ei sel­l­aisi­na jois­sa kukaan viihty­isi. Kau­ni­aisil­la taas vuokrat­alo­ja on tar­jol­la vain kaupun­gin omille työn­tek­i­jöille, kun ei ole “tarvet­ta” muille.

  20. TM kir­joit­taa:

    Eikö joskus voisi miet­tiä myös sitä, miten ihmiset – ja näi­den yhteen­li­it­tymät, kuten kun­nat – voisi­vat itse omae­htois­es­ti ratkaista ongelmansa?

    Niistä yhteen­li­it­tymistä. San­o­taan nyt vaik­ka niin että olen kohtu­ullisen kyyni­nen minkä tahansa hallinto­jär­jestelmän suh­teen, varsinkin tuol­lais­ten vir­i­tys­ten, ja asi­as­ta jotain koke­mus­ta omaavien mielestä keskustel­lessani tun­nen itseni pikem­minkin naiviksi opti­mistik­si. 🙂 Se että teesken­nel­lään yhteistä tah­toa kun intres­sit on eriävät ei nyt vaan toimi.

    En oikein tiedä mitä ajat takaa, mut­ta minus­ta esimerkik­si asun­not­tomien tilan­net­ta voisi kokeil­la ratkoa vaik­ka oma­toimi­rak­en­tamisel­lakin, malli­in Oranssi tai siir­to­la­pu­u­tarhat. Mut­ta kun mis­tään täl­lais­es­ta ei tule oikein yhtään mitään ilman jonkin­laista myötä­sukaisu­ut­ta vira­nomais­puolelta ja jos kun­nan nimeno­mainen intres­si on estää moinen niin ei sitä kyl­lä löydy.

    Mut­ta minus­ta näis­sä jutuis­sa ote­taan täysin aksiomaat­tise­na se, että Helsin­ki Hitaksi­neen ja muine 70-lukuilai­sine dirigis­mei­neen on jotekin yleväl­lä asial­la ja muiden ratkaisut ovat vain ilkey­destä ja pahu­ud­es­ta kumpuavia. Tässäkin ratkaisuk­si ehdote­taan käytän­nössä sitä, että muut pakote­taan toim­i­maan kuten Helsinki.

    Ei kai juuri kukaan pidä HITA­Sia ongel­mat­tomana, tosin sil­lä ei ole tämän kanssa juuri mitään tekemistä. Olen­nainen asia on että seg­re­gaa­tion estämiseen, siis kaupun­gin sisäl­lä, on suh­taudut­tu ja suh­taudu­taan Helsingis­sä vakavasti. Tulok­set ovat hyviä, kan­sain­välis­es­tikin, käytän­nössä esimerkik­si niin että Myl­ly­purossa asuu ihan keskilu­okkaisi­akin ihmisiä jot­ka vielää väit­tävät viihtyvän­sä. Tämä on tärkeää, ei se kuka omis­taa vuokra-asun­not. Kyse ei ole siitä että kaik­ki mitä Helsin­ki tekee olisi oikein, vaan pikem­minkin siitä että mui­ta kaupunke­ja koko asia ei edes tun­nu kiinnostavan.

  21. Kalle:

    Mik­si kun­nan pitää rak­en­taa asun­to­ja? Voisiko joku perustel­la tämän markki­nahäir­iön hyödyl­lisyy­den min­ulle. Tun­netusti se vain aiheut­taa hin­to­jen kohoamista ja kus­tanuk­sia kuntalaisille. 

    Olen samaa mieltä noista hait­tavaiku­tuk­sista. Hom­man perustelu on kai siinä, että rak­en­ta­mal­la kalli­ille alueelle asun­to­ja, joi­hin päästetään vain köy­hiä, saadaan estet­tyä köy­hien ker­tymi­nen yhteen paikkaan ja sitä kaut­ta slum­mi­u­tu­mi­nen, jos­ta taas seu­raisi sosi­aal­isia ongelmia, joi­ta kaupun­ki joutuu joka tapauk­ses­sa setvimään. 

    Vapaan rahoituk­sen asun­to­jen hin­nat tuos­ta tietenkin nou­se­vat samoin kuin tietenkin jo pelkästään siitä, että Kela mak­saa asumisen kus­tan­nuk­set osalle ihmisiä. Pahiten tästä jälkim­mäis­es­tä kär­sivät ne, jot­ka koit­ta­vat omin rahoin kil­pail­la halvoista vuokra-asun­noista sos­sun asi­akkaiden kanssa. Kalli­im­mis­sa asun­nois­sa asuville vaiku­tus on pienempi.

  22. Tpyy­lu­o­ma, tietenkin jotenkin noin, mut­ta min­un point­ti­ni on, että Osmon jut­tu­ja näin per­ife­ri­as­ta lukien tulee väistämät­tä jonkin­lainen “Helsin­ki Ûber Alles”-tunne.

    Helsin­gin on help­po tehdä kaik­ki “oikein”, kos­ka se on pääkaupun­ki, ja pääkaupunk­i­na ja suurim­pana kaupunk­i­na se saa verkos­to­hyö­tyjä, joi­ta ulos­mit­taa­mal­la voidaan kor­ja­ta sosi­aal­isia ongelmia. En sano mitään siitä, onko tämä oikein tai väärin, mut­ta kehyskun­nil­la näitä verkos­to­hyö­tyjä on vähem­män, joten niiden on pakko toimia toisin. Vielä selkeäm­min hom­ma näkyy, kun men­nään tänne oikeasti periferiaan. 

    Tam­pereen ja Pirkkalan tilanne on vähän saman­näköi­nen kuin Helsin­gin ja Espoon, tosin ero­ja on tietysti paljon. Pirkkalas­sa on rivi- ja omakoti­taloa pil­vin pimein, ja uut­ta pukkaa minkä kerkeää. Merkit­tävin ero on, että Pirkkalan asukkaista val­taosa asuu lähempänä Tam­pereen keskus­taa kuin suurin osa Tamperelaisista.

  23. TM, jos nyt vähän saa tulki­ta niin minus­ta sinä ajat­telet tätä niin kuin kaupun­git oli­si­vat yri­tyk­siä. Jos toisel­la yri­tyk­sel­lä on vaik­ka sijain­nin tuo­ma kil­pailue­tu niin on ihan luon­te­vaa että toinen sit­ten tekee asioi­ta tekee jotenkin eri taval­la eikä yritäkään suo­raan kilpailla.

    Mut­ta kun kaupun­git eivät ole yri­tyk­siä. Ne ovat hallinnol­lisia yksikköjä joil­la ei ole mitään itseis­ar­voa, osak­keen­o­mis­ta­jia, tms. Niiden tarkoi­tus on edesaut­taa parem­paa yhteiskun­taa, ja tämä esimerkik­si tarkoit­taa sitä että verkos­to­hyödyt kan­nat­taa mak­si­moi­da. Jos kaupunki­rakenne estää tämän niin kaupunki­raken­net­ta tulee muuttaa.

  24. Tpyy­lu­o­ma, kyl­lä ja ei.

    Kyl­lä, kunnilla/kaupungeilla on eri­laisia etu­ja sijaintin­sa, pin­nan­muo­to­jen­sa, ilmas­ton­sa, jne. suh­teen. Tämä johtaa siihen, että esimerkik­si ei ole mielekästä, että Kuusamo kil­pailee Naan­talin kanssa telakka­te­ol­lisu­u­den sijoit­tumis­es­ta, tai että Helsin­ki kil­pailee Valkeakosken kanssa paperi­te­ol­lisu­u­den työ­paikoista [kiiste: voi olla, että nykyään niitä on Helsingis­sä enem­män, en sano mitään; pointin pitäisi olla kuitenkin selvä]. 

    Ei, kaupun­git eivät ole yri­tyk­siä. Niiden tehtävänä on vain toimia kansalais­ten­sa päätök­sen­teon viiteke­hyk­se­na ja niiden palvelu­iden organ­isoi­jana, joi­ta val­tio ne velvoit­taa hoitamaan. 

    Point­ti­ni oli, että Helsin­ki on ISO, joten sinne muuttava/syntyvä pääsee käsik­si skaalae­tu­i­hin, joi­hin Kuusa­mon tai Sodankylän asukas ei samal­lat aval­la pääse. Tämä johtaa siihen, että hel­sik­iläisyys on suh­teessa arvokas resurssi. Tämä vaiku­tus on niin suuri, että myös espoolaisu­us ja van­taalaisu­us ovat arvokkai­ta resursse­ja ver­rat­tuna vaik­ka kit­tiläläisyy­teen. (Kit­tilä on muuten muut­tovoit­tokun­ta, ja aika järeästikin sel­l­ainen, mikä on jälleen sivuseikka)

    Tämän arvokkaan resurssin ole­mas­sao­lo tarkoit­taa, että pääkaupunkiseudun kun­nil­la on tulo­ja ja sosi­aal­ista pääo­maa, jota muil­la kun­nil­la ei ole. Helsingillä sitä on enem­män kuin muil­la, mut­ta olen ymmärtänyt asian niin, että Osmon kri­ti­ik­ki on, että Espoo käyt­tää tätä resurssia hyväk­seen taval­la, jol­la on ulkois­vaiku­tuk­sia, so. joka sälyt­tää kus­tan­nuk­sia muille. 

    Tämä kri­ti­ik­ki on tai ei ole validia, mut­ta se tarkoit­taa, että kyseessä on nimeno­maan koor­di­naa­tio-ongel­ma. Se ei tarkoi­ta, että Helsin­ki tekee kaiken oikein, kos­ka sil­lä on tätä resurssia tuh­lat­tavak­si. Se ei myöskään tarkoi­ta, että Espoo toimii niinkuin toimii pahut­taan tai ahneuttaan. 

    Per­ife­ri­as­sa nämä ilmiöt ovat selkeämpiä, kos­ka vaik­ka joku Tam­pere ei ole mikään vetovoimaisin tähti, eikä sil­lä ole saman­laisia verkos­to­hyö­tyjä asukkailleen, ne ovat kuitenkin selvästi kovem­mat kuin jol­lain Ruovedel­lä tai Vesi­lahdel­la. Pirkkalas­sa taas ne ovat liki saman suu­ruiset, ja se näkyy siinä, että Pirkkalaa syytetään siitä, mis­tä Espootakin, eli kermankuorinnasta.

  25. tpyy­lu­o­ma:

    Mut­ta kun kaupun­git eivät ole yri­tyk­siä. Ne ovat hallinnol­lisia yksikköjä joil­la ei ole mitään itseis­ar­voa, osak­keen­o­mis­ta­jia, tms.

    No ehkä jos­sain kuvitelmis­sa näin, mut­ta oikeesti kaupungilla on itseis­ar­vo esim. niille poli­itikoille, jot­ka on panos­ta­neet paljon päästäk­seen kon­trol­loimaan kaupun­gin resursseja.

    Ei niille oo ihan sama, jos kaupunki­laiset muut­taa johonkin toiseen kaupunki­in parem­pi­en omi­naisuuk­sien perässä, vaan ne voi halu­ta pitää mah­dol­lisim­man suuren määrän resursse­ja omas­sa vallassaan.

  26. Tämä kri­ti­ik­ki on tai ei ole validia, mut­ta se tarkoit­taa, että kyseessä on nimeno­maan koor­di­naa­tio-ongel­ma. Se ei tarkoi­ta, että Helsin­ki tekee kaiken oikein, kos­ka sil­lä on tätä resurssia tuh­lat­tavak­si. Se ei myöskään tarkoi­ta, että Espoo toimii niinkuin toimii pahut­taan tai ahneuttaan.

    En todel­lakaan ole sitä mieltä että Helsin­ki tekee kaiken oikein, yleen­sä haukun kaupunkia. 🙂 Eikä minus­ta Espoolaiset päät­täjät tee mitään väärin, he aja­vat omien kaupunki­lais­ten­sa etua sel­l­aiseen sys­teemin sisäl­lä joka tuot­taa sairai­ta kan­nus­timia. Eli emme tai­da sit­ten olla eri mieltä oikein mistään.

  27. Kantsii kat­too William Fis­che­lin kirja:

    The Homevot­er Hypoth­e­sis: How Home Val­ues Influ­ence Local Gov­ern­ment Tax­a­tion, School Finance, and Land-Use

    Idea on lyhykäisyy­dessään se, että omis­tusasu­jat ovat kun­nan “osak­keen­o­mis­ta­jia” maan­omis­tuk­sen kaut­ta. Omis­tusasu­jien tavoite on maan arvon mak­si­moin­ti, mikä tapah­tuu sil­loin, kun kun­ta tar­joaa hyviä palvelui­ta (eli sel­l­aisia joi­ta koti­taloudet arvosta­vat) alhaisel­la hin­nal­la eli vero­pros­en­til­la. Toki tähän päästään myös estämäl­lä uusien asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen. Var­maan ihan toimi­va, vaikkakaan ei täy­delli­nen analo­gia yrityksiin.

    Fis­che­lin jut­tu­ja löy­tyy ihan googlet­ta­mal­la netistä.

Vastaa käyttäjälle Tuukka Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.