Miksi Itämeren lohta saa myydä?

Olen osa­vas­tuus­sa sii­tä, että Suo­mes­sa saa myy­dä Itä­me­res­tä pyy­dys­tet­tyä kalaa, jon­ka diok­sii­ni­pi­toi­suu­det ylit­tä­vät EU:n ihmis­ra­vin­nol­le aset­ta­mat rajat.

Olin perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri, kun EU kiris­ti ruu­an nor­me­ja diok­sii­nin osal­ta. Diok­sii­ni on Kes­ki-Euroo­pas­sa paha vit­saus. Tans­kas­sa esi­mer­kik­si äite­jä keho­te­taan imet­tä­mään lap­si­aan mah­dol­li­sim­man lyhyen ajan, kos­ka äidin­mai­to on niin myr­kyl­lis­tä. EU päät­ti lopet­taa kan­sa­lais­ten­sa myr­kyt­tä­mi­sen pane­mal­la ruu­al­le tiu­kat nor­mit. Suo­mel­la ei ollut nii­den kans­sa vai­keuk­sia, pait­si, että Itä­me­ren kalat ylit­ti­vät rajat rei­lus­ti. En ole kemis­ti, mut­ta olen ymmär­tä­nyt, että saam­me kiit­tää täs­tä sel­lun kloorivalkaisua.

Hal­li­tus lähet­ti minut minis­te­ri­ko­kouk­seen neu­vot­te­le­maan asias­ta. Vih­reä ter­veys­mi­nis­te­ri tun­tui parem­mal­ta vaih­toeh­dol­ta kuin kalas­tuk­ses­ta vas­taa­va minis­te­ri Hemi­lä, joka ei oli­si kui­ten­kaan malt­ta­nut olla lausu­mat­ta kiel­let­tyä sanaa ”työl­li­syys”. Kaik­ki veto­si­vat työl­li­syy­teen saa­dak­seen omal­le tuo­tan­nol­leen poik­keuk­sia, joten sii­tä argu­men­tis­ta ei ollut mihinkään. 

Kävim­me ter­veys­ko­mis­saa­ri Byr­nen kans­sa into­hi­moi­sen väit­te­lyn asias­ta. Hän sel­väs­ti naut­ti aka­tee­mi­ses­ta väit­te­lys­tä, joka kes­kit­tyi tilas­tol­li­seen päättelyyn.

Minun avauk­se­ni oli, että meil­lä Suo­mes­sa on sel­lai­nen eri­koi­nen kor­re­laa­tio, että ihmi­set elä­vät sitä pidem­pään mitä enem­män heil­lä on veres­sä diok­sii­nia; ei kos­ka diok­sii­ni oli­si ter­veel­lis­tä vaan kos­ka sitä saa meil­lä vain kalas­ta; me kun emme ole myr­kyt­tä­neet maa­pe­rääm­me jät­teen­pol­tol­la.  Vaik­ka diok­sii­ni on epä­ter­veel­lis­tä, kalan ter­veys­hyö­dyt ylit­tä­vät diok­sii­nin ter­veys­hai­tat. Oli­si ter­veys­po­liit­ti­ses­ti huo­noa siir­tää sila­kan­syö­jät syö­mään lenk­ki­mak­ka­raa. Silak­kaa taas ei saa muu­al­ta kuin Itämerestä.

Ker­roin myös, kuin­ka meil­lä neu­vo­las­sa varoi­te­taan odot­ta­via äite­jä sila­kan vaa­rois­ta ja kuin­ka jokai­nen suo­ma­lai­nen osaa vält­tää iso­ja sila­koi­ta, jot­ka ovat ehti­neet imeä sisään­sä pal­jon diok­sii­nia. Ja kaik­ki tie­tä­vät, ettei silak­kaa saa syö­dä kuin pari ker­taa kuus­sa. Eilen en kyl­lä löy­tä­nyt näi­tä varoi­tus­teks­te­jä kau­pan kalatiskiltä.

Odo­tin her­mos­tu­nee­na, että Byr­ne ottaa esil­le Itä­me­ren lohen. Vaik­ka sila­kal­le ei ole vaih­toeh­toa, Itä­me­ren lohel­le on. Minul­la ei oli­si ollut yhtään argu­ment­tia, mik­si Itä­me­ren lohen syö­mi­nen pitäi­si sal­lia.  Mut­ta hän­pä ei otta­nut loh­ta esil­le lain­kaan vaan nousi ylös ojen­si käten­sä ja sanoi: you won! Saim­me luvan pyy­tää ja syö­dä Itä­me­res­tä pyy­dys­tet­tyä kalaa, kun­han syöm­me sen itse emme­kä yri­tä myr­kyt­tää sil­lä muita.

Olen miet­ti­nyt asi­aa vuo­sia, mut­ta en ole vie­lä­kään kek­si­nyt, mik­si Itä­me­ren loh­ta saa myy­dä. Lohi on sen­tään syö­nyt elä­män­sä aika­na mon­ta silak­kaa. Itä­me­ren lohen kau­pal­li­nen pyyn­ti pitäi­si oikeas­taan kiel­tää jo luon­non­lo­hen suojelemiseksi.

Minä en Itä­me­ren loh­ta osta. Meil­lä kyl­lä syö­dään koto­na pal­jon loh­ta, mut­ta ostan nor­ja­lais­ta kas­si­loh­ta. Sateen­kaa­ri­rau­tua (myy­dään har­haan­joh­ta­val­la kaup­pa­ni­mel­lä kir­jo­lo­hi) meil­lä ei syö­dä, kos­ka en halua edis­tää Itä­me­ren pilaa­mis­ta. Lii­ke­vaih­toon­sa suh­teu­tet­tu­na kalas­kas­va­tus on aivan tol­ku­ton saas­tut­ta­ja.  Nor­ja­lai­nen lohen­kas­va­tus saas­tut­taa yhtä pal­jon, muit­ta edes nor­ja­lai­set eivät pys­ty rehe­vöit­tä­mään Atlanttia.

77 vastausta artikkeliin “Miksi Itämeren lohta saa myydä?”

  1. Pie­ni kau­neus­vir­he tuos­sa sel­lun kloo­ri­val­kai­sus­sa. Sel­lun val­kai­suun käy­te­tään kloo­ri­diok­si­dia (ClO2), ei kloo­ria (Cl2). Syyt kloo­ri­diok­si­din käyt­töön­ot­toon oli­vat aikoi­naan tämän kal­tai­set asiat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Tans­kas­sa esi­mer­kik­si äite­jä keho­te­taan imet­tä­mään lap­si­aan mah­dol­li­sim­man lyhyen ajan, kos­ka äidin­mai­to on niin myrkyllistä. 

    Mikä on “mah­dol­li­sim­man lyhyt aika”? Eli keho­te­taan ole­maan imet­tä­mät­tä ollen­kaan? Se kai on mah­dol­li­sim­man lyhyt aika…

    Sai­si­ko tähän imet­tä­mät­tö­myy­suo­si­tuk­seen lähteen. 

    En muu­ten usko. 

    Muis­sa Poh­jois­mais­sa täy­si­me­tyk­sen kuu­den kuu­kau­den suo­si­tus toteu­tuu parem­min kuin Suo­mes­sa Tans­ka mukaan lukien. Eli suo­si­tus ei ole peril­le mennyt. 

    http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/98969f64-05de-41d9-9aa6-7e34d8d6d6ba

    s. 38

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Eikös se nor­ja­lai­nen lohi mat­kus­ta tän­ne len­to­ko­nees­sa? Oli­si­ko sit­ten­kin vii­saam­paa syö­dä kir­jo­loh­ta — nii­den ruo­kin­ta on tehos­tu­nut vii­me vuo­si­na ja kas­vat­ta­moi­den tuot­ta­mat pis­te­kuor­mat saa­ris­tos­sa vähentyneet? 

    Tosin jo yhden kas­si­kas­vat­ta­mon rais­kaa­man lah­den näke­mi­nen tuk­ki aina­kin mun suun kysei­sen kalan koh­dal­ta. Tapet­tu meri ei ole kau­nis­ta kat­sel­ta­vaa, niin vähäi­siä kuin pääs­töt ovat­kin vaik­ka­pa maa­ta­lou­teen verrattuna.

    Itä­me­ren lohi alkaa olla aika uha­na­lai­nen kala­la­ji. Sen pyyn­tiä har­ras­te­taan val­tion tuil­la, mis­tä joh­tuen mei­kä­läis­tä loh­ta myy­dään mak­ka­ra­hin­nal­la mar­ke­teis­sa. Diok­sii­nit huo­mioon ottaen voi­tai­siin ottaa jär­ki käteen ja syö­dä parem­min pyyn­nin kes­tä­viä vähä­ras­vai­sem­pia kalo­ja, jot­ka ovat ter­veel­li­sem­piä­kin. En rehel­li­ses­ti sanot­tu­na ole ylpeä puo­les­ta­si, kun sait luvan jat­kaa jo mel­kein tuho­tun eläin­la­jin syöt­tä­mis­tä kansalle.

    Euroo­pas­sa on hyvin vähän lohi­jo­kia jäl­jel­lä, mut­ta pal­jon lohen urhei­lu­ka­las­ta­jia. Suo­men pari jäl­jel­le jää­nyt­tä lohi­jo­kea saat­tai­si­vat run­sas­ka­lai­sem­pi­na tuot­taa turis­mi­ra­ha­na sen, mitä ajo­verk­ko­pyyn­tiin syy­de­tys­tä tuki­ra­has­ta jää yli.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Kas­si­lo­hi tuo­mit­tiin (muis­taak­se­ni) taan­noin täy­sin ja “Itä­me­ren vil­li­lo­hi” todel­la­kin kuu­los­taa parem­mal­ta. Var­maan mark­ki­na­mie­het asial­la, ja vie­lä­pä onnis­tu­nees­ti. Itse olen osta­nut aina toril­ta Itä­me­ren loh­ta, jos sitä vaan on ollut saa­ta­vil­la. Ja mel­kein aina on.

    Nyt tämä uuti­soin­ti tuli aina­kin minul­le ihan pus­kis­ta. On kai siis aika vaih­taa kala­merk­kiä, lohes­ta en kui­ten­kaan voi luopua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. ” Meil­lä kyl­lä syö­dään koto­na pal­jon loh­ta, mut­ta ostan nor­ja­lais­ta kassilohta.”

    Minä tein saman pää­tök­sen jo kau­an sit­ten kun näin röö­rit Neu­vos­to­lii­ton hajoa­mi­sen aikoi­hin jot­ka työn­tää Tal­lin­nas­sa ja Pie­ta­ris­sa kök­köä Suo­men­lah­teen ja kun vie­lä tie­tää mitä kaut­ta vesi Suo­men­lah­des­sa kier­tää niin HYH HYH

    Eipä mais­tu ei. Nor­ja­lai­nen kas­si­lo­hi on puh­das­ta ja vie­lä­pä Nor­jan val­tion mak­sa­maa kalaa meil­le suo­ma­lai­sil­le, maiskis:)

    Sitä olen aina ihme­tel­lyt että mik­si tuo kala mak­saa meil­lä jalos­tet­tu­na kym­pin kilo ja Sak­sas­sa tai Rans­kas­sa 40 kymp­piä kilo.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Tans­kas­sa esi­mer­kik­si äite­jä keho­te­taan imet­tä­mään lap­si­aan mah­dol­li­sim­man lyhyen ajan, kos­ka äidin­mai­to on niin myrkyllistä. 

    Läh­de? Tätä on vai­kea uskoa, kos­ka Suo­mes­sa suo­si­tel­laan (link­ki ime­tys­tu­ki­lis­tal­le) ime­tys­tä, vaik­ka äiti tupa­koi­si, kos­ka äidin­mai­don ter­veys­hyö­dyt voit­ta­vat äidin­mai­dos­ta saa­ta­van niko­tii­nin hai­tat (ihan niin­kuin tuos­sa sila­kan tapauk­ses­sa). Suo­mes­sa on aikai­sem­min kiel­let­ty laih­dut­ta­mas­ta ime­ty­sai­ka­na ympä­ris­tö­myrk­ky­jen vuok­si, mut­ta vii­mei­sin vii­saus (ime­tys­tu­ki­lis­tal­la) on, että mal­til­li­nen pai­non­pu­do­tus on hyväs­tä, jos on kovin pal­jon kilo­ja kertynyt. 

    Suo­mes­sa on jos­kus 70-luvul­la suo­si­tel­tu vain lyhyt­tä ime­tys­tä juu­ri­kin ympä­ris­tö­myrk­ky­jen vuok­si ja minun on vai­kea uskoa, että Tans­kas­sa vie­lä tänä päi­vä­nä oli­si täl­lai­nen rajoitus. 

    WHO suo­sit­te­lee ime­tyk­sen jat­ka­mis­ta kun­nes lap­si on kahden.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Aja­tel­kaa, äijä pos­taa kym­me­niä kir­joi­tuk­sia kuus­sa vuo­si­kau­det ja aika har­voin tois­taa itse­ään! En usko: pak­ko olla joku tie­to­kan­ta, jos­ta tsek­kaa, onko kir­joit­ta­nut aikaisemmin!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Jos kala on ter­veel­lis­tä eikä luon­non­ka­la rii­tä enää ruok­ki­maan kaik­kia, kalan­vil­je­ly lie­nee paras ratkaisu.

    Sik­si kan­nat­tai­si var­maan­kin kir­jo­lo­hen boi­ko­toi­mi­sen sijaan vaa­tia ja edis­tää vähem­pi pääs­töi­siä vil­je­ly­me­ne­tel­miä. Ymmär­tääk­se­ni sisä­maas­sa har­ras­te­taan kalann­vil­je­lyä kier­to­ve­si­me­ne­tel­mäl­lä. Sel­lai­ses­ta lai­tok­ses­ta tule­vaa kir­jo­loh­ta­kin keh­dan­nee syö­dä hyväl­lä omallatunnolla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Muis­sa Poh­jois­mais­sa täy­si­me­tyk­sen kuu­den kuu­kau­den suo­si­tus toteu­tuu parem­min kuin Suo­mes­sa Tans­ka mukaan lukien. 

    Itse asias­sa Tans­kas­sa tuon mukaan ime­te­tään Poh­jois­mais­ta pisimpään.

    Minus­ta se, miten ime­tys­suo­si­tus­ten toteu­tu­mis­ta mita­taan, on vähän pie­les­sä. Useim­mat pit­kään täy­si­me­tyt lap­set saa­vat sen ensim­mäi­sen perunalusikallisen/maissinaksunsa viik­ko pari ennen puo­li­vuo­tis­päi­vää, vaik­ka vie­lä neli- tai vii­si­kui­sek­si oli­si ollut täy­si­me­tyk­sel­lä. Suo­si­tus­han on, että kiin­teät aloi­te­taan vii­meis­tään (eikä täs­mäl­leen) puolivuotiaana.

    Itse uskon, että kun vau­van käsien ja suun moto­riik­ka riit­tää sii­hen, että lap­si vie itse ruo­kaa suu­hun­sa ja saa sii­tä jotain niel­tyä­kin, niin hän on val­mis aloit­ta­maan kiin­teäm­pään ruo­kaan tutus­tu­mi­sen. Ei ihmis­tä nyt niin pahas­ti vää­rin ole suunniteltu…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. kalan kas­si­kas­va­tus on aika ongel­mal­li­nen laji: rehe­vöi­ty­mi­sen ja anti­bioot­ti­kyl­läs­tyk­sen lisäk­si hom­man bio­mas­sa­te­hok­kuus on ollut erit­täin huo­no. yhden lohi­ki­lon kas­vat­ta­mi­sek­si on tar­vit­tu vii­si rehu­ka­la­ki­loa ja usein rehu­ka­la­na on käy­tet­ty laje­ja, jot­ka oli­si­vat ihan syö­tä­viä sel­lai­se­naan­kin. nyt­tem­min tehok­kuus on paran­tu­nut, kas­si­ka­loil­le syö­te­tään mm soi­ja­rou­het­ta, joka kai sekin jon­kun mie­les­tä oli­si ravin­nok­si­kel­paa­vaa sel­lai­se­naan. sen sijaan len­to­kul­je­tuk­sia ei aina­kaan suo­meen käy­te­tä, kau­em­mak­si ehkä.
    nor­jan kas­si­lo­hen hin­ta suo­men mark­ki­noil­la on kyl­lä mys­tee­ri, kala on nor­jas­sa­kin kal­liim­paa, mut­ta myös esim viros­sa ja sak­sas­sa jo monin­ker­tais­ta. dump­paa­ko nor­ja kas­si­loh­ta suo­meen tuo­tan­to­tuil­la vai ollaan­ko meil­lä­kin vie­lä tuo­tan­to­hin­to­jen ylä­puo­lel­la ja kes­kieu­roo­pas­sa vain kerä­tään enem­män kat­tei­ta? olis muka­va kuul­la mikä täs­sä on takana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Olen pit­kään luul­lut, että koti­mais­ten kalo­jen suo­si­mi­nen on hyvä jut­tu. Nyt OS ilmoit­taa käyt­tä­vän­sä nor­ja­lais­ta kas­si­loh­ta. Mihin enää voi uskoa?
    Itse ostan aina koti­mais­ta (viro­lais­ta) kuha‑, ahven‑, sii­ka- tahi hau­ku­fi­let­tä, kun tar­jol­la on. Hyvin usein niin ei käy, sil­lä ko fileet mak­sa­vat enem­män kuin nau­dan fileet. Osaan kyl­lä suo­mus­taa ja fileoi­da­kin joten­ku­ten kalan, mut­ta lais­ka olen. On kyl­lä väli­neet koto­na. Ker­ros­ta­los­sa joten­kin tun­tuu vai­keal­ta esim. suo­mus­ta­mi­nen. Kai se on niin kuin joku kai Hesa­ris­sa sanoi, että kalas­sa on huo­no käyt­tö­liit­ty­mä. Jos koti­mai­nen kuha­fi­le mak­saa noin 37 euroa/kilo ja nor­ja­lai­nen kas­si­lo­hi noin 10 euroa/kilo. niin sii­nä­pä miettimistä.
    Mik­si joku ihmet­te­lee . ettei meil­lä ole ammat­ti­ka­las­ta­jia jär­vil­lä — Linkola.
    Ikui­suus­ky­sy­myk­siä tukea vai ei val­tion toi­mes­ta. Maan­vil­je­lys­tä aina­kin, kalas­tus­ta ei kai tar­peek­si. Pitäi­si­kö? Kumpaakaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Rii­tal­le:
    en usko, että äiti­si nou­dat­ti kenen­kään ohjei­ta ime­tyk­ses­tä. Ilmei­ses­ti Sinä kui­ten­kin koh­tuul­li­ses­ti sel­vi­sit koko jutusta.
    Ei kai nyt helk­ka­ri­sa EU:sta odo­te­ta mää­räyk­siä ihan kaikkeen?
    En tie­dä jut­tua, kun en kyke­ne ole­maan äitinä.
    On se var­maan hie­noa, kun EU sanoo jotain ja sit­ten tääl­lä teh­dään just niin. Niinpä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Paras aihe aikoi­hin. Saa aikaan eteis­vä­ri­nää. Diok­sii­ni ja muut säi­lön­tä­myr­kyt arkis­toi­vat maal­li­sen kotim­me. Naa­kat ja mus­ta­ras­taat lau­la­vat hau­tuu­mail­la mätä­ne­mät­tö­mien ruu­mii­den ikuis­ta elämää.

    Kar­mai­se­val­la taval­la kuu­lin tämän ruu­miin kuo­le­mat­to­muu­den vii­saan iso­mum­mu­ni suusta. 

    Kul­jim­me hau­tuu­maal­la. Park­kia­lu­een puo­lel­la kiviai­das­sa oli pis­tok­kei­ta. Mum­mu kysyi, että mitä nuo ovat? Vas­ta­sin että läm­pö­paik­ko­ja. Hän sanoi, että ai jaa, onko sem­moi­sia­kin nykyään…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. alek­sis salus­jär­vi kir­joit­ti 26.1.2011 kel­lo 20:34:

    Diok­sii­nit huo­mioon ottaen voi­tai­siin ottaa jär­ki käteen ja syö­dä parem­min pyyn­nin kes­tä­viä vähä­ras­vai­sem­pia kalo­ja, jot­ka ovat terveellisempiäkin.

    Kur­jin­ta täs­sä on se, että nime­no­maan ras­vai­set kalat ovat ter­veel­li­sim­piä, kos­ka ne ovat par­hai­ta ome­ga-3-ras­va­hap­po­jen läh­tei­tä. Ihmis­ke­ho ei pys­ty käyt­tä­mään hyö­dyk­seen kuin vähäi­sen osan kas­vi­pe­räi­sis­tä ome­ga-3-ras­va­ha­pois­ta. Näi­tä ras­va­hap­po­ja ihmi­nen nime­no­maan tarvitsee.

    Olen yhtä huo­lis­sa­ni kuin muut­kin kir­joit­ta­jat. Hyvän ravin­non eet­ti­nen saan­ti käy yhä vaikeammaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Sai­si­ko nyt läh­teen sii­tä, että Tans­ka on irti­sa­nou­tu­nut WHO:n Poh­jois­mail­le suun­na­tus­ta imetyssuosituksesta? 

    Eli suo­si­tel­laan 4–6 kuu­kaut­ta täy­si­me­tys­tä ja osit­tais­ta ime­tys­tä vuo­den ikään. 

    Viral­li­set tahot teke­vät pal­jon työ­tä ime­tyk­sen edis­tä­mi­sek­si niin glo­baa­lis­ti kuin Suo­mes­sa­kin, joten täl­lai­nen ime­tyk­sen vas­tai­nen väi­te vaa­tii nyt ehdot­to­mas­ti van­kem­man perus­te­lun kuin aloi­tuk­sen heitto.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tie­to­ni Tans­kan ime­tys­suo­si­tuk­sis­ta voi hyvin­kin olla van­hen­tu­nut­ta. Äidin­mai­to oli aina­kin vie­lä kym­me­nen vuot­ta sit­ten niin myr­kyl­lis­tä, ettei imet­tä­mi­nen ollut hyväk­si lap­sel­le, mut­ta sen jäl­keen­hän tuli­vat nämä diok­sii­ni­ra­joi­tuk­set niin, ettei sil­le äidil­le­kään saa syöt­tää enää mitä hyvän­sä. Suo­ma­lai­sen sila­kan myyn­ti on Tans­kas­sa kiellettyä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Minä en Itä­me­ren loh­ta osta. Meil­lä kyl­lä syö­dään koto­na pal­jon loh­ta, mut­ta ostan nor­ja­lais­ta kas­si­loh­ta. Sateen­kaa­ri­rau­tua (myy­dään har­haan­joh­ta­val­la kaup­pa­ni­mel­lä kir­jo­lo­hi) meil­lä ei syö­dä, kos­ka en halua edis­tää Itä­me­ren pilaamista. ”

    Heh tuo “Nor­jan” lohi on nyky­ään Chi­len loh­ta. Nor­jan kala­sai­rau­det ovat pakot­ta­neet nor­ja­lai­sia siir­tä­mään kas­si­tuo­tan­toa Chileen.
    Meil­lä­kin syö­dään rau­tua mut­ta poh­joi­ses­ta saa­tua villi-rautua

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Ei se Nor­jan lohi­kaan mikään ongel­ma­ton ole. Loi­se­läin ja kas­si­kar­ku­lai­set uhkaa­vat luonnonlohta.

    http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=92721

    Kas­si­lo­hi on tun­ne­tus­ti jalos­tet­tu muu­ta­mas­ta van­hem­mas­ta nopea­kas­vui­sek­si ja gee­nis­töl­tään kapeak­si. Voi­han se olla hyvää ja hal­paa, mut­ta Osmo­han kehui myös euroop­pa­lais­ta juot­to­va­sik­kaa jokin aika takaperin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Jos Osmon argu­ment­ti ter­veys­ko­mis­saa­ril­le oli, että jos sila­kan syön­ti kiel­le­tään, niin suo­ma­lai­set kor­vaa sen mak­ka­ral­la, niin en kyl­lä sanois, että 

    Hän sel­väs­ti naut­ti aka­tee­mi­ses­ta väit­te­lys­tä, joka kes­kit­tyi tilas­tol­li­seen päättelyyn.

    Vai­kut­taa enem­min­kin sil­tä, että hänel­le kel­pas mikä tahan­sa teko­syy sal­lia suo­ma­lais­ten myr­kyt­tää itsen­sä näin halu­tes­saan. Mikä on tie­tys­ti ihan oikein!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Riitalle:
    en usko, että äiti­si nou­dat­ti kenen­kään ohjei­ta imetyksestä. 

    ???? Mis­tä tämä nyt oikein tuli???? En tie­tääk­se­ni ole äiti­ni teke­mi­sis­tä tai teke­mät­tä jät­tä­mi­sis­tä kir­joit­ta­nut yhtään mitään. Tie­to­ja enti­sai­ko­jen ime­tys­käy­tän­nöis­tä löy­tyy esi­mer­kik­si (tääl­tä).

    Ei kai nyt helk­ka­ri­sa EU:sta odo­te­ta mää­räyk­siä ihan kaikkeen? 

    Se, että EU jakai­si ime­tys­oh­jei­ta, on urbaa­ni legen­da (ks. har­ha­luu­lo­ja), joka tun­tuu ole­van var­sin sitkeässä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Hyö­dyl­li­set ja vält­tä­mät­tö­mät ome­ga­öl­jyt saa kyl­lä kas­viöl­jyis­tä­kin niin ettei sii­hen kalaa tar­vi­ta. Vil­li­loh­ta kan­nat­taa syö­dä mah­dol­li­sim­man har­voin myrk­ky­al­tis­tuk­sen takia. Yle­tön lohi/­si­la­kan­syön­ti- mai­non­ta perus­tuu kalas­tuse­lin­kei­non yllä­pi­toon Suo­mes­sa. Bis­nes aina ennen ter­veyt­tä! Oma jut­tun­sa sekin — tosin en ole lii­em­mäl­ti huo­man­nut täl­lais­ta työ­paik­ko­jen paa­po­mis­ta muil­la aloil­la kuin maa­ta­lou­des­sa ja turkistarhoilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Osmo: “Nor­ja­lai­nen lohen­kas­va­tus saas­tut­taa yhtä pal­jon, muit­ta edes nor­ja­lai­set eivät pys­ty rehe­vöit­tä­mään Atlanttia.”

    Eivät ehkä pys­ty rehe­vöit­tä­mään, mut­ta ryös­tö­ka­las­ta­maan tyh­jäk­si kyl­lä. Yhteen kiloon kas­si­loh­ta tar­vi­taan jopa nel­jä kiloa kala­re­hua. Nor­ja­lai­set ja islan­ti­lai­set rehu­teh­taat pyy­tä­vät par­hail­laan suku­puut­toon usei­ta vil­le­jä kala­la­je­ja, jot­ka kel­pai­si­vat myös ihmisravinnoksi. 

    Lohen­kas­va­tus­teol­li­suus on suu­rim­pia syy­päi­tä sii­hen, että val­ta­me­ret kalas­te­taan tyhjiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Äidin­mai­to oli aina­kin vie­lä kym­me­nen vuot­ta sit­ten niin myr­kyl­lis­tä, ettei imet­tä­mi­nen ollut hyväk­si lapselle

    Edel­leen se lähde?

    Muu­ten jut­tusi jää aivan höpi­nän tasolle… 

    Käsit­tääk­se­ni suo­si­tuk­set Poh­jois­mais­sa ovat olleet aivan samat jo vuo­si­kym­me­niä. Suo­si­tel­ta­vat ajat ovat vain piden­ty­neet kaik­kial­la. Voin toki tar­kis­taa asian, mut­ta todis­tus­taak­ka on nyt siel­lä pääs­sä, kos­ka väit­teen esi­tit aloituksessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Äidin­mai­to oli aina­kin vie­lä kym­me­nen vuot­ta sit­ten niin myr­kyl­lis­tä, ettei imet­tä­mi­nen ollut hyväk­si lap­sel­le, mut­ta sen jäl­keen­hän tuli­vat nämä diok­sii­ni­ra­joi­tuk­set niin, ettei sil­le äidil­le­kään saa syöt­tää enää mitä hyvänsä. 

    En usko kyl­lä tähän­kään. Jos­kus 30–40 ‑vuot­ta sit­ten onkin näin voi­nut olla, mut­ta tuos­sa lin­kit­tä­mä­ni vas­taus THL:ään esi­tet­tyyn “voi­ko imet­täes­sä laih­dut­taa” ‑kysy­myk­seen on yli vii­den vuo­den takaa (luin sen ensim­mäi­sen ker­ran syn­ny­tys­lai­tok­sel­la, kun sela­sin imetystukikansiota).


    Ympä­ris­tö­myr­kyis­tä pysy­vim­mät ja mah­dol­li­ses­ti hai­tal­li­sim­mat, diok­sii­nit, furaa­nit ja PCB:t ovat koko Euroo­pas­sa ale­ne­maan päin, suun­nil­leen tah­tia 5 %/vuosi. Tilan­ne on nyt siis pal­jon parem­pi kuin vuon­na 1987, jol­loin WHO teki ensim­mäi­sen kan­sain­vä­li­sen tut­ki­muk­sen­sa aiheesta.

    [KLIP]

    Hen­ki­lö­koh­tai­nen mie­li­pi­tee­ni on, että nyt kun ympä­ris­tö­myrk­ky­jen mää­rät äidin­mai­dos­sa ovat alen­tu­neet vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na puo­leen, n. puo­len kilon laih­dut­ta­mi­nen vii­kos­sa ei ole vaa­ral­lis­ta, jos laih­dut­ta­mi­nen on lii­ka­pai­non takia tarpeen.

    Diok­sii­ni­ra­joi­tuk­set ovat voi­mas­sa ras­kausai­ka­na, mut­tei­vät enää ime­ty­sai­ka­na, ts. neu­vo­las­sa keho­te­taan vält­tä­mään suur­ten peto­ka­lo­jen­syön­tiä ras­kaus- mutt­tei enää ime­ty­sai­ka­na. Sama pätee mm. alko­ho­lin käyt­töön. On eri asia saa­da sama mää­rä myrk­kyä sikiön veren­kier­toon, mitä äiti­kin saa, kun saa­da se myrk­ky ravin­non kaut­ta (äidin­mai­don myrk­ky­pi­toi­suus on suun­nil­leen sama kuin äidin veren myrk­ky­pi­toi­suus, jos äiti on 0.5 pro­mil­len huma­las­sa, on mai­dos­sa 0.05 pro­sent­tia alkoholia).

    Itse asias­sa kalan­syön­nin suh­teen on men­ty tiu­kem­paan suun­taan: vuon­na 2005 kalan­syön­ti­ra­joi­tus oli juu­ri pois­tet­tu ja vuon­na 2009 tul­lut taas takaisin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Yhteen kiloon kas­si­loh­ta tar­vi­taan jopa nel­jä kiloa kala­re­hua. Nor­ja­lai­set ja islan­ti­lai­set rehu­teh­taat pyy­tä­vät par­hail­laan suku­puut­toon usei­ta vil­le­jä kala­la­je­ja, jot­ka kel­pai­si­vat myös ihmisravinnoksi. ”

    Näin on , kas­si­lo­hen syön­ti on epäeet­tis­tä kun se kulut­taa vil­le­jä luon­non­ka­la­kan­to­ja sukupuuttoon .
    Muu­ten­kin kas­si­lo­hen suo­si­mi­nen on omi­tuis­ta, mar­ke­teis­sa myy­tä­vä lohi on limais­ta van­haa höt­töä eikä hal­lis­ta ostet­tu­kaan juu­ri parem­paa ole.Ilmeisesti tääl­lä ete­läs­sä ei ymmär­re­tä tuo­reen kalan päälle.
    Tuo­re ahven tai jopa sär­ki­kin ovat pal­jon parem­pia kuin pullalohi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Hmm… ei seli­tä edel­leen­kään, mik­si Tans­kas­sa ime­te­tään poh­jois­mais­ta pidem­pään, jos äidin­mai­to oli vie­lä kym­me­nen vuot­ta sit­ten niin vaa­ral­lis­ta, ettei ime­tet­ty ollenkaan.

    Eivät ne ime­tys­a­sen­teet niin nopeas­ti muu­tu, vaik­ka suo­si­tuk­set meni­si­vät ääri­lai­das­ta toi­seen enkä usko tans­ka­lais­nais­ten ole­van täs­sä nai­sia kum­mem­pia. Useim­mat nai­set kuun­te­le­vat lähi­pii­rin koke­nei­ta äite­jä enem­män kuin jotain “suo­si­tuk­sia, jot­ka kum­min­kin muut­tu­vat koko ajan”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Riit­ta. En minä sano­nut, että tans­ka­lai­set äidit imet­ti­vät kym­me­nen vuot­ta vähän vaan että se oli suo­si­tus. Tans­kal­la näoil­lä asioil­la ei ole juu­ri tge­ke­mis­tä kes­ke­nään. Tus­kin hei­tä on suo­si­tel­tu tupa­koi­maan­kaan ja sil­ti he tupa­koi­vat. Äidin­mai­don díok­sii­ni­pi­tousuut­ta pidet­tiin yhte­nä syy­nä sii­hen, mik­si direk­tii­vi laadittiin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Nor­ja­lai­nen kas­si­lo­hi on rikol­li­sen hal­paa. Hin­noit­te­lul­la ei edis­te­tä koti­mais­ten suo­si­tel­ta­vien kala­la­jien mm. ahve­nen, kuhan ja sär­ki­ka­lo­jen käyt­töä. Lohen kas­va­tuk­sen takia köyh­dy­te­tään suo­raan ihmis­ra­vin­nok­si kel­paa­via pai­koin hyvin uha­na­lai­sia kala­kan­to­ja eri puo­lil­la maa­il­man meriä.

    Osmon kans­sa samaa miel­tä sii­tä, että Itä­me­ren lohi voi­tai­siin kyl­lä rau­hoit­taa, jot­ta kan­ta pää­si­si elpymään.

    Jät­teen­pol­tos­ta vie­lä: nyky­ai­kais­ten jäte­voi­ma­loi­den mm. diok­sii­ni­pääs­töt ympä­ris­töön ovat mini­maa­li­sia ver­rat­tu­na esim. kaa­to­paik­ka­pa­lois­ta vuo­sit­tain aiheu­tu­viin hal­lit­se­mat­to­miin päästöihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Te? Tei­tit­te­let­kö Riittaa?

    Minä aina­kin puhun Tans­kas­ta, jos­sa siis käsi­tyk­se­ni mukaan on ime­tyk­sen osal­ta ollut aivan samat suo­si­tuk­set kuin muis­sa­kin Poh­jois­mais­sa kaut­ta aikain. 

    Tans­ka ei sitä pait­si ole Keski-Eurooppaa. 

    Sinä sen sijaan väi­tät, että äidin­mai­to on siel­lä kym­me­nen vuot­ta sit­ten kat­sot­tu niin myr­kyl­li­sek­si, että äite­jä on keho­tet­tu imet­tä­mään “mah­dol­li­sim­man lyhyen aikaa”. (Jär­je­tön sanamuoto!)

    Osoi­ta nyt väit­tee­si todek­si, älä­kä jan­ku­ta enää enem­pää. Riit­ta ja minä emme nyt usko sinua, vaik­ka lait­tai­sit kym­me­neen kom­ment­tiin väit­tee­si ilman viitettä. 

    Ime­tys on niin tär­keä kan­san­ter­vey­del­li­nen asia, että penään nyt sit­keäs­ti evi­dens­siä näin ime­tys­vas­tai­sel­le lausunnolle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Monis­sa mai­sa sär­ki­ka­lat­kin kel­paa­vat ruuaksi.
    Esim. Suo­mes­sa asu­vat venä­läi­set ja viet­na­mi­lai­set syö­vät särkiä.
    Itse­kin olen ker­ran syö­nyt pur­ki­tet­tua sär­keä ja hyvää oli.
    Sär­kien pyy­tä­mi­nen myös vähen­täi­si vesis­tö­jen ravinnekuormaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Ihan takuus­ti viral­li­nen suo­si­tus ime­tyk­sen rajoit­ta­mi­ses­ta oli­si näky­nyt ime­tys­lu­vuis­sa Tanskassa.

    Aivan var­mas­ti myös Tans­kas­sa kuten Suo­mes­sa ras­kaa­na ole­vat ja imet­tä­vät äidit tupa­koi­vat vähem­män kuin muut nai­set. Jos eivät lopet­ta­maan pys­ty, niin suu­rin osa kui­ten­kin vähen­tää savuk­kei­den mää­rää. Ime­tyk­seen sitä pait­si ei tule riip­pu­vuut­ta, joten suo­si­tus on pal­jon hel­pom­pi toteuttaa. 

    Että oli­pas taas ver­taus… Her­mo alkaa men­nä. Paras­ta pois­tua lop­pu­päi­väk­si blogilta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Jari kir­joit­ti 27.1.2011 kel­lo 9:35:

    Hyö­dyl­li­set ja vält­tä­mät­tö­mät ome­ga­öl­jyt saa kyl­lä kas­viöl­jyis­tä­kin niin ettei sii­hen kalaa tarvita.

    Kyl­lä näin­kin, mut­ta mat­kal­la on mutkia.

    Kas­vi­ras­vo­jen omega‑3 on alfa­li­no­lee­ni­hap­poa (ALA), jota ehkä voi­si kut­sua ihmi­sen tar­vit­se­mien EPA:n ja DHA:n esias­teek­si. ALA:n muun­tu­mi­nen ihmi­se­li­mis­tös­sä EPA:ksi ja DHA:ksi on teho­ton­ta. Kas­viöl­jyis­sä on aina myös ome­ga-6-ras­va­hap­po­ja, joi­den ongel­ma nyky­ra­vit­se­muk­ses­sa on, että nii­tä saa­daan liikaa.

    Kas­vi- ja kala­öl­jy­jen ome­ga-3-ras­va­hap­po­jen ver­tai­lua Lin­kin taka­na ole­van jutun on kir­joit­ta­nut kala­öl­jy­jä myy­vä lää­kä­ri, mut­ta tie­dot on varus­tet­tu läh­de­viit­tein ja saman tie­don löy­tää muu­al­ta­kin. Tuo on ainoa löy­tä­mä­ni kir­joi­tus, jos­sa tii­vis­te­tys­ti ver­tail­laan kas­vi- ja kala-omegakolmosia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Jopa oli ana­lo­gia. Jot­ta ime­tys on niin addik­toi­vaa tms., että ympä­ris­tö­myr­kyis­tä varoit­ta­vis­ta suo­si­tuk­sis­ta huo­li­mat­ta ime­tet­täi­siin pitkään.

    En nyt vain usko. 😉 Sen kyl­lä uskon, että sikiöi­den ja pien­ten ime­väis­ten suo­ja on ollut tär­keä moti­vaa­tio tämän diok­sii­ni­di­rek­tii­vin takana.

    Eli se läh­de? Joku sanoi jotain jos­sain kokouk­ses­sa ei riitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Sär­jet on var­maan hyvän makui­sia, kuten ahve­net­kin. Kan­nat­taa var­mas­ti syö­dä kaik­ki kalat mit­kä ovat katis­kaan mök­ki­ran­nas­sa uineet.

    Mut­ta jos toden­nä­köi­ses­ti tule­va kan­san­edus­ta­ja edis­tää vil­jel­lyn kalan boi­kot­tia tar­joa­mat­ta muu­ta vaih­toeh­toa kuin val­ta­me­riä epä­suo­ras­ti tyh­jen­tä­vää kas­si­loh­ta tai sint­te­jä, joi­ta ei tai­da saa­da kau­pun­kei­hin tar­jol­le sel­lai­sel­la hin­nal­la että se menee kau­pak­si ilman omaa­tun­toa soi­maa­vaa pro­pa­gan­daa, saat­taa aiheu­tua tar­pee­ton­ta vahin­koa kalan­vil­je­ly bisnekselle.
    Saas­tut­ta­ma­ton kalan­vil­je­ly rehul­la, joka ei hävi­tä luon­non­ka­lo­jen kan­to­ja lie­nee eko­lo­gi­sin tapa ruok­kia mas­so­ja terveellisesti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Kyl­lä näin­kin, mut­ta mat­kal­la on mutkia.Kasvirasvojen omega‑3 on alfa­li­no­lee­ni­hap­poa (ALA), jota ehkä voi­si kut­sua ihmi­sen tar­vit­se­mien EPA:n ja DHA:n esias­teek­si. ALA:n muun­tu­mi­nen ihmi­se­li­mis­tös­sä EPA:ksi ja DHA:ksi on teho­ton­ta. Kas­viöl­jyis­sä on aina myös ome­ga-6-ras­va­hap­po­ja, joi­den ongel­ma nyky­ra­vit­se­muk­ses­sa on, että nii­tä saa­daan liikaa”

    Info on Tolo­sen, joka luon­nol­li­ses­ti suo­sit­te­lee omia tuot­tei­taan, refe­rens­sien luo­tet­ta­vuu­des­ta en oli­si ihan var­ma. Ryp­siöl­jy, kame­lii­na­öl­jy, päh­ki­nät mm. riit­tä­ne­vät kyl­lä tar­peel­lis­ten ome­ga­öl­jy­jen saantiin.
    Sit­ten voi tie­tys­ti syö­dä kala­kap­se­lei­ta. Nii­den tuo­tan­to­läh­de on usein epä­sel­vä, ehkä kas­si­loh­ta? Tai muu­ta ras­vais­ta kalaa, toi­vot­ta­vas­ti ei sit­ten uha­na­lais­ta. Itä­me­ren lohen syön­ti pitäi­si kiel­tää koko­naan. THL sitä suo­sit­te­lee, mut­ta syyt ovat enem­män­kin kauppapoliittiset.
    Itä­me­ren lohen koh­dal­la oli­si nyt koh­tuul­lis­ta aja­tel­la merie­lä­vien­kin hyvin­voin­tia eikä pel­käs­tään läs­ki­ma­hais­ta suo­ma­lais­ta tai sitä THL:n mai­nos­ta­maa super­ter­vet­tä kalas­ta­jaa.. Diok­sii­ni on vesie­liös­töl­le vaa­ral­li­sen kroo­ni­nen myrk­ky. Jos elä­mä meres­sä kuo­lee ihmi­sen kyl­vä­mien myrk­ky­jen takia, niin mitens sit­ten ihmi­sel­le käy?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Hin­noit­te­lul­la ei edis­te­tä koti­mais­ten suo­si­tel­ta­vien kala­la­jien mm. ahve­nen, kuhan ja sär­ki­ka­lo­jen käyt­töä. L”

    Koti­mai­sen kalan käyt­tö on teh­ty niin han­ka­lak­si monil­la mää­räyk­sil­lä, että ammat­ti­ka­las­tus on käy­tän­nös­sä loppunut.
    Myös­kin väli­por­taan ahneus on suun­na­ton­ta, kalas­ta­ja saa muu­ta­man euron , mut­ta kau­pan tis­kil­lä kala mak­saa 20–30 euroa kilo ja on usein vanhaa.

    Koti­tar­peik­si saa vie­lä kalas­taa joten kuten ‚mut­ta sitä­kin har­ras­tus­ta ahdis­tel­laan nurkkaan

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Jari: Info on Tolo­sen sivul­leen kerää­mää mut­ta ei hänen tut­ki­mus­työn­sä tulos­ta. Kuten sanoin, sivul­la on läh­teet. Voi­sin tie­tys­ti ruve­ta opis­ke­le­maan noi­ta läh­tei­tä ja refe­roi­da nii­tä suo­raan, mut­ta se oli­si sen ver­ran rank­ka suo­ri­tus että en sii­hen rupea.

    Tie­dän, että mil­tei tär­keäm­pää kuin se, mitä sano­taan, on se, kuka sen sanoo, mut­ta käsit­tä­mät­tö­miä ter­me­jä tul­vi­van tie­teel­li­sen teks­tin ymmär­tä­mi­nen on minul­le niin kova pon­nis­tus, että tyy­dyn nyt luot­ta­maan popu­la­ri­soi­jaan sii­nä toi­vos­sa, että hän ei vää­ris­te­le läh­tei­tään luot­taen sii­hen ettei nii­tä kukaan tarkista. 🙂

    Olen kyl­lä tosi kii­tol­li­nen jos joku sii­hen ryh­tyy ja ker­too mihin tulok­seen tulee. Siis ryh­tyy käy­mään Tolo­sen läh­tei­tä läpi.

    Nyt näyt­tää läh­tei­den kai­ve­lul­le ole­van laa­jem­paa­kin tarvetta. 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Emma kir­joit­ti 27.1.2011 kel­lo 13:17 :
    #
    Osmo, anteek­si että menee metan puo­lel­le, mut­ta niin se vain on että jos halu­aa jutun eksy­vän rai­teil­ta niin var­mo­ja kei­no­ja on mainita
    1) imetys
    2) kestovaipat.
    #

    Joo‑o. Hiuk­ka alkaa Osmon sivu täl­lä het­kel­lä mais­tu­maan ns. “pah­vil­ta”.

    Näin yli 5‑kyppisenä oli­si­kin kiva muis­tel­la ja lukea esim. Koi­jär­ven muis­to­ja ihan Osmon itsen­sä kir­joit­ta­ma­na ja van­ho­jen lehtijuttujensa
    jul­kai­se­ma­na tuon ajan ajoista.

    Hiuk­ka hupia­kin sivus­tol­la voi­tai­siin pitää tuon ajan aja­tuk­sis­ta ja kir­jo­tuk­sis­ta, mut­ta vaa­li­han on tär­keä asia …

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Jos kalan­kas­va­tuk­sen hoi­taa hyvin se voi jopa puh­dis­taa mer­ta. Tähän tar­vi­taan aina­kin riit­tä­vä bio­di­ver­si­teet­ti lohial­taa­seen, ja hie­man taval­lis­ta kal­liim­mat ruokintametodit.

    Saas­tu­tus tulee lähin­nä kii­rees­tä ja sii­tä että halu­taan teh­dä hal­paa. Jokai­sen tuot­teen ja pal­ve­lun voi­si teh­dä eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­väl­lä taval­la, se vain on aikaa­vie­vää ja kal­lis­ta, mut­ta aina­kin minä suo­sin sel­lai­sia vaihtoehtoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Itä­me­ren loh­ta, siis meres­sä kas­va­nut­ta Suo­mes­sa syö­dään tosi vähän koko­nais­ka­lan kulu­tuk­ses­ta ja har­vat syö­vät. Silak­kaa syö­dään enem­män. Mut­ta ne jot­ka syö­vät, saa­vat sit­ten diok­sii­nia rei­lus­ti. Saan­nin rajoit­ta­mien on todel­la tar­peen. Var­sin­kin myy­mi­nen kau­pas­sa ilman varoi­tus­ta on outoa. 

    Ver­ra­taan sisä­ve­sil­tä pyy­det­tyä kalaa, ran­ni­kol­ta pyy­det­ty­ja kalo­ja pl.lohi, silak­ka, meri­tai­men ja ver­ra­taan nii­tä kas­va­tet­tuun kalaan Suo­mes­sa. Diok­sii­nis­sa ei suur­ta eroa ole, kum­pi­kaan ryh­mä ei sisäl­lä hai­tal­li­ses­ti sitä,erityisesti sisä­ve­siem­me kalat ovat puh­tai­ta. Mut­ta kava­tet­tu kala; kuor­mi­tus: kun meil­lä on taval­li­nen 100 000 lisä­kas­vun sal­li­va lai­tos, sen fos­fo­ri­kuor­mi­tus vas­taa 100 000 asuk­kaan puh­dis­tett­tu­ja jäte­ve­siä. Siis, kun sisä­maas­sa on joen var­rel­la tuol­lai­nen kir­jo­lo­hi­kas­vat­ta­mo, fos­fo­ri­kuor­mi­tus on sama kuin 100 000 ihmi­sen kaupungilla. 

    Sik­si. Kysyn aina kau­pas­sa pyy­det­tyä kalaa. Kier­to­ve­si­lai­tos­ten kalaa voin ostaa, se kuor­mit­taa noin 1/8 taval­li­sen lai­tok­sen kuor­mi­tuk­ses­ta vesis­töi­hin. Ja kalas­tam­me kyl­lä itsekin.Ja kalas­sa olem­me pysy­neet. Nor­ja­lais­ta loh­ta en ole kos­kaan osta­nut, enkä osta. 

    Suo­ma­lai­sil­la sisä­ve­sien ammat­ti­ka­las­ta­jil­la on ongel­mia; kala­tu­kut eivät ota mie­lel­lään vas­taan muu­ta kuin kas­va­te­tua kalaa. Sik­si, kau­pas­sa vaa­ti­kaa ja pyy­tä­kää puh­das­ta sisä­ve­sien kalas­tet­tua kalaa kau­pan tis­kil­le. Laji­run­saut­ta riit­tää, kun sitä vain ote­taan myyn­tiin. Huo­men­na madekeitto!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Olen syn­nyt­tä­nyt Tans­kas­sa ‑98 ja ‑02.Kummallakin ker­ral­la pit­kään rin­ta­ruo­kin­taan kan­nus­tet­tiin. En ole kuul­lut että ter­vey­den­huol­los­sa tuli­si vas­taan muu­ta. Tans­kas­sa on hyvin myön­tei­nen ilma­pii­ri ja iso­ja­kin taa­pe­roi­ta sii­nä kak­si­vuo­tiai­ta voi­daan jul­ki­ses­ti imet­tää. Tans­kas­sa kyl­lä huo­no sper­man­laa­tu ja pal­jon syö­pää ja epäil­lään ympä­ris­tö­myrk­ky­jä ja laih­tu­mis­ta ime­tyk­sen aika­na tulee vält­tää. Se sanot­tiin kyllä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Itä­me­ren kalo­jen ja eliös­tön diok­sii­nit ovat ilmei­ses­ti peräi­sin ilma­las­keu­mas­ta. Ilmei­ses­ti Kymi­joes­ta peräi­sin ole­vat diok­sii­nit eivät ker­ry eliös­töi­hin niin hel­pos­ti. Aina­kin näin ymmär­sin syken rapor­tin yhteen­ve­dos­ta: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=227345

    Itä­me­ren lohen myyn­nin voi­si kiel­tää jo suo­je­lul­li­sin perus­tein, silak­ka onkin jo vähän toi­nen juttu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Mai­nit­ta­koon nyt kui­ten­kin sen ver­ran, että Tans­kas­sa oli tosi­aan voi­mas­sa vuo­teen 2002 asti suo­si­tus täy­si­met­tä­mi­ses­tä vain 4 kk asti, joka on siis nyky­käy­tän­töä alem­pi. Sitä en osaa sanoa mikä pai­noar­vo oli juu­ri ympä­ris­tö­myr­kyil­lä, mut­ta muis­te­li­sin että niis­tä kyl­lä puhuttiin.

    Ohes­sa englan­nin­kie­li­nen link­ki jos­sa aihees­ta mai­ni­taan, Tans­kan kie­lis­tä mate­ri­aa­lia en nyt jak­sa alkaa etsiä.

    http://ezinearticles.com/?Breastfeeding-In-Denmark-&id=713599

    Ja sit­ten se pakol­li­nen kavi­aat­ti: en ole Nest­len Suo­men edus­ta­ja eikä minul­la mies­puo­li­se­na muu­toin­kaan ole omaa leh­mää ojas­sa suun­taan tai toi­seen, tar­koi­tus on vain vas­ta­ta läh­de­kri­tiik­kiin blo­gin crowd­sourcing hengessä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Se on hyvä että on alka­nut kadut­ta­maan tämä asia… Ois­ko­han siis aika ker­toa kan­sa­lai­sil­le vähän isom­paan ääneen täs­tä asias­ta että mikä itä­me­ren lohen ja sila­kan tilan­ne todel­li­suu­des­sa on ja var­sin­kin lohen osal­ta kos­ka se on uha­na­lai­nen laji!
    Itse aina­kin olen ihme­tel­lyt hyvin­kin suu­res­ti tätä tilan­net­ta jo tovin jos toisenkin.
    Tänä vuon­na­ko se viim­me­sin lupa nyt sit­ten lop­puu ja uut­ta oli­si haet­ta­va (taval­la tai toi­sel­la)… Paras ois olla hake­mat­ta, ja jos hae­taan niin paras ois olla saamatta!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Ruot­sis­sa tiu­ken­net­tiin muu­ta­ma vuo­si sit­ten hedel­mäl­li­ses­sä iäs­sä ole­vien nais­ten ja las­ten täme­ren ras­vai­sen kalan mm. sila­kan ja lohen syön­ti­ra­joi­tus­suo­si­tus­ta. Nyt se on 2–3 KERTAA VUODESSA!

    Meil­lä suo­si­tus on 2–3 KERTAA KUUKAUDESSA. Elin­tar­vi­ke­tur­val­li­suu­des­ta vas­taa­vat viran­omai­set mm. hesa­ris­sa tun­tu­va ole­van kovin huo­let­to­mia. Emer prof Tuo­mis­to pitää sopi­vaa diok­sii­nian­nos­ta mel­kein vita­mii­ni­na! Toi­set huip­pu­vi­ran­omai­set oli­si­vat jopa val­mii­ta vähen­tä­mään ellei luo­pu­maan elin­tar­vik­kei­den diok­sii­ni­pi­toi­suuk­sien seu­ran­nas­ta ja ravin­non raja-arvoista.

    Ovat­ko suo­ma­lai­set geneet­ti­ses­ti resis­ten­tim­piä diok­sii­nil­le kuin ruotsalaiset?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Kyl­lä nyt Jur­ve­lin on tuoh­tu­nut! Prof­fat pitää­kin diok­sii­nia har­mit­to­ma­na! Nyt sitä loh­ta saa­kin syö­dä ja kalas­taa ja vie­lä­pä myy­dä ihmi­sil­le. Mis­täs nyt uusi keppihevonen?
    Täy­tyy­hän lohen meri­ka­las­tus saa­da ehdot­to­mas­ti lopetettua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Ei Kari kan­na­ta her­moil­la, ei diok­sii­ni ole har­mi­ton­ta. Uha­na­lais­ta luon­non­loh­ta ei pidä tap­paa myyn­ti­tis­kil­le ja myy­dä sitä diok­sii­ni­ra­jat ylit­tä­vä­nä. EU:n tur­va­ra­jois­ta on syy­tä pitää kiin­ni. Tämä kan­nat­taa pitää peri­aat­teel­li­se­na asia­na. Asian­tun­ti­jat tai­si­vat äläh­tää, kun vähän kalik­ka kalah­ti, itse kun ovat olleet osal­taan diok­sii­ni­lo­hen poik­keus­lu­van arkkitehteina.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Minä muu­ten olen elä­nyt sel­lais­ta aikaa, kun eräs­tä isoa jokea padot­tiin ensim­mäi­sel­lä vesi­voi­ma­lai­tok­sel­laan. Muis­tan hyvin kun sen aikai­nen aito jokeen vael­ta­va lohi nousi, ja kun sit­ten 1. padon lohi koh­ta­si, niin kuin­ka lohia pyrit­tiin puu­la­ti­koil­la nos­ta­maan ns. ala­juok­sul­ta yläjuoksulle.

    Mut­ta lohi­han ei kes­tä pal­joa ulko­puo­lis­ta käsit­te­lyä, että sii­hen lohet käsiin kuo­li­vat ja sit­ten myö­hem­min raken­net­tui­hin lohial­tai­siin lohisairauksiinsa.

    Mut­ta mikä tuol­loin oli aika huvit­ta­vaa, että joen var­res­sa elä­neet kun oli­vat aina kalas­ta­neet lohia lohen­nousun aikaan, niin nyt voi­ma­lai­tok­sen raken­ta­mi­sen myö­tä oli elä­vän lohen nos­ta­mi­nen kri­mi­na­li­soi­tu, ja jopa joen var­teen oli pal­kat­tu kala­po­lii­si, var­tio­maan, ettei pai­kal­li­set asuk­kaat vaan loh­ta­kaan pado­tus­ta joes­ta kalas­ta­nut tai nostanut.

    Että näin tuol­loin kun loh­ta joes­sa vie­lä riit­ti ja oli nouse­mas­sa ylä­juok­sul­le koh­ti synnyinsijojaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Nyt ku on oikeen hie­not koti­si­vut teh­ty täs­tä asias­ta ja kaik­kea niin mul­la­kin olis muu­ta­ma kys­sä­ri täs­tä Diok­sii­ni ja vil­li­lo­hi asias­ta. Mihin perus­tuu tämän het­ki­nen tie­to sii­tä että itä­me­ren vil­li­loh­ta pitää syö­dä 5–10kg päi­väs­sä, että ihmi­sel­le vaa­ral­li­nen diok­sii­nin mää­rä eli­mis­tös­sä täy­tyy? (Asias­ta haas­ta­tel­tiin Suo­mi Express ohjel­mas­sa Iijo­ki­suul­la työs­ken­te­le­vää tut­ki­jaa muu­ta­ma vko. sit­ten). Dik­sii­nis­tä vou­hot­ta­mi­nen on hyvä teko­syy int­tää asias­ta mut­ta lait­ta­kaa­pa tie­toa tule­maan mit­kä ne rajat sil­lä Diok­sii­nil­lä oikeas­ti EU:n mukaan on?? Entä­pä sit­ten tämä, Nor­jan kas­va­te­tun Lohen omega‑3 vähen­ty­nyt puo­leen Lai­te­taan nyt vaik­ka tuo Tri Tolo­sen link­ki (http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=424). Eipä sii­nä mitään Syö­dään siis kalaa rei­lus­ti niin saa­daan taas arvot koh­dal­leen. Täs­tä pääs­tään­kin seu­raa­vaan aihee­seen eli Kala­täin myr­ky­tyk­siin Diflu­benzu­ro­nil­la (http://yle.fi/alueet/lappi/2010/06/tv-dokumentti_norjalainen_lohi_on_myrkkypommi_1796890.html). Hyvää ruo­ka­ha­lua vaan ja ei ku imet­tä­mään. Ei aina­kaan kala­täit pens­ko­ja vaivaa:)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Joo, Sii­nä tais men­nä mul­la kilot ja Gram­mat sekai­sin ja sel­vis nuo mää­rät­kin nois­sa Lohis­sa. Tuli sil­ti vie­lä yks jut­tu mie­leen tuos­ta meri­ka­las­tuk­sen saa­liin mää­räs­tä. Onko aika absur­dia väit­tää, että jos niin­kin pie­ni mää­rä kalas­ta­jia saa sen pie­nen saa­liin niin mikä mer­ki­tys sen eli­kei­non lak­kaut­ta­mi­sel­la on nousu­ka­loi­hin? Kalas­tus­ta­han toki saa­daan jat­kaa samaan tah­tiin joes­sa Diok­sii­ni pitoi­suuk­sis­ta murehtimatta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Hei Osmo!

    Vaik­ka hal­li­tus­neu­vot­te­lut ovat käyn­nis­sä ja tämä­kin aihe kolut­tu moneen ker­taan, vas­tai­sit­ko vie­lä kuin­ka pal­jon alle 15 cm silak­kaa voi syö­dä että päi­vit­täi­nen diok­sii­ni­suo­si­tus ylit­tyy ts. mis­tä saan sel­vil­le pal­jon­ko sila­kois­sa on dioksiinia?

    Kii­tos

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. niin­pä niin…urheilukalastus sal­li­tuk­si muu­toin lohen­ka­las­tuk­sel­le sel­keät rajat ja kiin­tiöt ja sel­keät ohjeet kalan­myyn­nin yhtey­des­sä kuin­ka pal­jon tuo­ta loh­ta sit­ten saa syö­dä. Eikä pidä unoh­taa mai­ni­ta näis­tä asiois­ta myös puo­la­lai­sil­le ja venäläisille!!!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Pitäis­kö sun tar­kis­taa kan­ta­si Nor­ja­lai­sen lohen “eko­lo­gi­suu­des­ta”? Mil­lä ja mis­sä sitä kas­va­te­taan (mm. ryös­tö­ka­las­tus ja esim. chi­le, jos­sa polii­ti­kot lah­jot­ta­vis­sa), sit­ten se len­tää tän­ne ja sä syöt sitä mie­lum­min kuin koti­mais­ta kalaa (kir­jo­loh­ta), joka on sen­tään val­lit­se­vien lakien mukaan kas­va­tet­tu. Syöt­kö sä myös Nor­ja­lais­ta lei­pää? Kum­pi saas­tut­taa meriäm­me enem­män: maa­ta­lous vai kala­ta­lous? Kum­pi naut­tii val­tion tukia? En ymmär­rä viherrystäsi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. On pelk­kää teo­ri­aa, että kaik­ki ns. ros­ka­ka­la voi­tai­siin käyt­tää ihmisravinnoksi.Kotimaisessa hoi­to­ka­las­tuk­ses­sa saa­daan ton­neit­tain lah­naa ja sär­keä, merel­tä troo­la­taan esim. vil­la­kuo­ret­ta käsit­tä­mät­tö­miä­mää­riä. Täl­le aliar­vos­te­tul­le kalal­le ei ole mark­ki­noi­ta. Sen jär­ke­vin käyt­tö on lohil­le syöttäminen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Kir­joi­tuk­ses­ta saa käsi­tyk­sen, että ”muut” oli­si­vat saas­tut­ta­neet ja kos­ka ”meil­lä” on niin siis­tiä, niin tämä vähäi­nen kuor­ma ei haittaa.

    Muu­ta­ma jut­tu. Kymi­joes­sa on kilo­met­rin mat­kal­la poh­jas­sa edel­leen odot­ta­mas­sa enem­män diok­sii­nia, mitä koko hem­me­tin Suo­men­lah­del­la yhteensä.

    Kymi­jo­ki on maa­il­man saas­tu­nein joki. Aina­kin, jos Kymen­laak­son ympä­ris­tö­kes­kuk­sen tie­dot pitä­vät paik­kan­sa. Aina­kin se on saas­tu­nein tut­ki­tuis­ta ja var­muu­del­la Euroo­pas­ta ei yhtä saas­tu­nut­ta löydy.

    Saas­tut­ta­mi­nen oli 1980 luvul­la vie­lä hyvin rei­lua. Kymi­joen koh­dal­la suu­rin syn­ti lak­ka­si 1984. Pas­ka­laut­to­ja ei 2000 luvul­la ole enää ollut. 

    2000 luvul­la on monia saas­tu­nei­ta paik­ko­ja sii­vot­tu. Kymi­joen syn­nit Itä­me­rel­le pitäi­si ottaa esil­le. Eten­kin nyt, kun sai­si nuo saas­tut­ta­neet vie­lä tilil­le, kun ne ei vie­lä ole konkassa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kun kat­soo satel­lit­ti­ku­via levä­lau­tois­ta, jos­tain syys­tä Saa­ris­to­me­ren ja Ahve­nan­maan kalan­vil­je­ly­alu­eet hou­kut­te­le­vat nii­tä luokseen. 

        Veden vaih­tu­vuus on Saa­ris­to­me­rel­lä vähäis­tä joh­tuen mm. meren mata­luu­des­ta ja pin­nan­muo­dois­ta. Ravin­ne­kuor­mia Saa­ris­to­me­rel­le tulee rei­lus­ti, kos­ka Var­si­nais-Suo­men kaik­ki isot joet Aura­jo­kea myö­ten las­ke­vat sin­ne. Näi­hin joki­var­siin liit­tyy suh­teel­li­sen pal­jon ravin­ne­kuor­mien aiheut­ta­jia Saa­ris­to­me­ren ravin­tei­den kan­to­ky­kyyn näh­den. Jokiin pää­tyy ravin­ne­kuor­mia niin maa­ta­lou­des­ta kuin yhdys­kun­tien vie­mä­reis­tä­kin, ja sii­tä ne ker­ty­vät sit­ten Saaristomerelle.

        Mitä kalan­kas­va­tuk­sen tuot­ta­miin ravin­ne­kuor­miin ja diok­sii­niin tulee, tilan­ne sen suh­teen on ilmei­ses­ti muut­tu­nut olen­nai­ses­ti blo­gi­teks­tin kir­joit­ta­mi­sen jäl­keen. Vuon­na 2016 avat­tiin Kas­nä­sin kala­jau­ho­teh­das, jos­sa mm. Itä­me­ren silak­kaa ja kilo­hai­lia jau­ho­taan jau­heek­si ja ruo­ak­si kalan­kas­vat­to­moi­hin. Kala­jau­ho­teh­das pys­tyy käyt­tä­mään kai noin 40 mil­joo­naa kiloa kalaa vuo­des­sa. Tuo­tan­to­pro­ses­sis­sa pois­te­taan diok­sii­ne­jä. Ennen kuin Suo­mes­sa oli kala­jau­ho­teh­das­ta, kala­jau­ho tuo­tiin muu­al­ta maa­il­mas­ta, jol­loin muu­al­ta tuo­tu kala­jau­ho lisä­si Itä­me­ren ravin­ne­kuor­mia. Nyt kun huo­mat­ta­va osa Itä­me­ren kalan­kas­vat­ta­mo­jen ruo­as­ta on peräi­sin itä­me­res­tä itses­tään, on kalan­kas­va­tus­pro­ses­sin osa­na myös sel­lai­nen osio, jos­sa meres­tä nos­te­taan pois typ­pe­jä jo fos­fo­ria, ja kalan­kas­va­tuk­sen tuot­ta­mat koko­nais­ra­vin­ne­kuor­mat Itä­me­ren kan­nal­ta ovat ilmei­ses­ti sel­väs­ti vähen­ty­neet aiem­paan verrattuna.

        En olen näh­nyt asias­ta riip­pu­mat­to­mia las­kel­mia toteu­tu­nees­ta tilan­tees­ta, mut­ta vuon­na 2016 Rai­sio­agro tie­dot­ti kala­jau­ho­teh­taan avaa­mi­ses­ta tie­dot­ta­mi­sen yhtey­des­sä, että “Uuden inno­vaa­tion ansios­ta pää­sem­me tilan­tee­seen, jos­sa Itä­me­res­tä nos­te­taan kala­jau­hon val­mis­tuk­seen käy­tet­tä­vän sila­kan muo­dos­sa saman ver­ran tai jopa enem­män fos­fo­ria ja typ­peä kuin kas­va­tus synnyttää”
        https://www.raisioagro.com/-/itameri-syomalla-parempaan-kuntoon

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. On var­mas­ti hyvä, että Itä­mer­ken koko­nais­ra­vin­ne­ti­lan­ne ei kas­va kala­jau­ho­teh­taan ansiosta. 

        Mikä on vai­ku­tus Saa­ris­to­me­ren osal­ta? Kalas­te­taan­ko jau­hok­si mene­vät kalat pää­osin Saa­ris­to­me­res­tä? Jos kalas­te­taan, sil­loin Saa­ris­to­me­ren­kään kuor­mi­tus ei kas­va (kuin pis­te­mäi­ses­ti), mut­ta jos kalat kerä­tään koko Itä­me­res­tä niin tilan­ne­han ei Saa­ris­to­me­ren koh­dal­la ihan hir­veäs­ti eroa sii­tä, että kalat tuo­tai­siin muu­al­ta vaik­ka koko Itä­me­ren osal­ta tilan­ne on parempi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Sylt­ty:
        On var­mas­ti hyvä, että Itä­mer­ken koko­nais­ra­vin­ne­ti­lan­ne ei kas­va kala­jau­ho­teh­taan ansiosta. 

        Mikä on vai­ku­tus Saa­ris­to­me­ren osal­ta? Kalas­te­taan­ko­jau­hok­si mene­vät kalat pää­osin Saa­ris­to­me­res­tä? Jos kalas­te­taan, sil­loin Saa­ris­to­me­ren­kään kuor­mi­tus ei kas­va (kuin pis­te­mäi­ses­ti), mut­ta jos kalat kerä­tään koko Itä­me­res­tä niin tilan­ne­han ei Saa­ris­to­me­ren koh­dal­la ihan hir­veäs­ti eroa sii­tä, että kalat tuo­tai­siin muu­al­ta vaik­ka koko Itä­me­ren osal­ta tilan­ne on parempi. 

        Käsit­tääk­se­ni kala­jau­ho­teh­das hyö­dyn­tää kalaa, jota on pyy­det­ty laa­jal­ta alu­eel­ta, ei vain Saa­ris­to­me­ren alu­eel­ta. Logis­ti­sis­ta syis­tä joh­tuen var­maan lähim­pien sato­jen kilo­met­rien alu­een kalan käyt­tö pai­not­tu­nee jon­kin ver­ran enem­män kuin mikä alu­een osuus on koko Itä­me­res­tä, sil­lä mata­lan hin­nan raa­ka-ainei­ta (jol­lais­ta kala­jau­hok­si käy­tet­tä­vä kala lie­nee) pyri­tään yleen­sä kul­jet­ta­maan lyhyem­piä mat­ko­ja kuin mitä kor­keam­man hin­nan tuot­tei­ta ollaan val­mii­ta kul­jet­ta­maan. Mut­ta var­si­nais­ta tie­toa sii­tä, mis­tä kalas­tet­tua kalaa kala­jau­ho­teh­das käyt­tää, ei minul­la ole.

        THL:n sivuil­ta löy­sin kui­ten­kin tie­dot­teen, jos­sa ker­rot­tiin, että “Kas­nä­sin kala­jau­ho­teh­taal­la on käy­tös­sä pro­ses­si, jos­sa diok­sii­ni- ja PCB-yhdis­teet saa­daan pois­tet­tua lop­pu­tuot­teis­ta. Näin teh­taan tuot­teet ovat myös vien­tiin sopivia.”
        Eli näkö­jään kala­jau­ho­na Suo­mes­ta saa vie­dä myös silak­kaa nyky­ään muun­kin EU:n alueelle.

        Poh­jan­lah­del­la ja Suo­men­lah­del­la diok­sii­ni­pi­toi­suu­det sila­kas­sa ovat ilmei­ses­ti las­ke­neet 2010-luvul­la jo sel­lai­sel­le tasol­le, että EU:n raja-arvot alit­tu­vat ilman pro­ses­soin­tia­kin. Mut­ta ilman pro­ses­soi­mat­to­mal­le kalal­le vien­ti­kiel­to on yhä voi­mas­sa, kos­ka se on aikoi­naan ase­tet­tu. Aihees­ta on Hesa­ri kir­joi­tel­lut tänä vuon­na otsi­koi­den ”On sil­lä hil­kul­la, ovat­ko syön­ti­ra­joi­tuk­set enää tar­peel­li­sia” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005612408.html

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Put­sat­tu­na saa vie­dä rehuk­si. Put­saa­mat­ta ei saa.

        Elin­tar­vik­keek­si ei saa viedä.

        Ja raja kiris­tyi juu­ri huo­mat­ta­vas­ti. Se on vie­lä vaa­ral­li­sem­paa, mitä kuviteltiin.

        Mie­len­kiin­tois­ta oli­si tie­tää, mis­sä EU:ssa on sen ver­ran puh­das­ta, että kalal­la ei ole käyt­tö­ra­joi­tus­ta. Meil­lä miel­le­tään, että luon­to on puh­das, vaik­ka Kuusan­kos­ken poh­ja on saas­tu­nein joen­poh­ja, mitä maa­il­mas­ta löytyy.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle Juha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.