Voisiko Applen strategian kieltää?

Hesa­rin mukaan Apple aikoo ottaa iPa­dil­la luet­ta­vat sano­ma­leh­det oman tilaus­mo­no­po­lin­sa hal­tuun. Net­ti­he­sa­rin lukuoi­keu­det pitäi­si ostaa Applel­ta, joka saman tien pidät­tää tilaus­mak­sus­ta itsel­leen 30 pro­sent­tia. Samal­la se pitää tilaa­ja­re­kis­te­rin itsel­lään aikoen var­maan­kin hyö­tyä täs­tä kau­pal­li­ses­sa mainonnassa.

Meil­lä on lait kyt­ky­kau­pas­ta ja mää­rää­vän mark­ki­na-ase­man vää­rin­käy­tös­tä. Pitäi­si­kö myös täl­lai­nen yksin­ker­tai­ses­ti vain kiel­tää. Myy­tä­kööt tie­to­ko­neet tie­to­ko­nei­na ja leh­det lehtinä.

Applen han­ke voi kaa­tua tie­tys­ti myös sii­hen, jos kil­pai­li­jat eivät samaan hank­kee­seen ryh­dy. Kuka ostaa Applen, jos kaik­ki sil­le ladat­ta­va mak­sul­li­nen mate­ri­aa­li on kal­liim­paa kuin kil­pai­li­joi­den koneel­le ladat­ta­va, mut­ta sil­ti yri­tys­kin täl­lai­seen kyt­ky­kaup­paan pitäi­si kieltää.

51 vastausta artikkeliin “Voisiko Applen strategian kieltää?”

  1. Applen tapa toi­mia on pöy­ris­tyt­tä­vä. Eni­ten ihmet­te­len sitä, mik­si media­ta­lot läh­te­vät tuo­hon mukaan. Hajoi­te­taan toi­mi­va vapaa ylei­nen inter­net ja luo­daan sin­ne kar­si­noi­ta lai­te­toi­mit­ta­jan mie­li­ha­lu­jen mukaan.

    Erit­täin huo­no kehityskuva.

  2. Applen iOs tuot­teis­sa on pal­jon huo­les­tut­ta­via piir­tei­tä, nime­no­maan käyt­tä­jän vapauk­sien kan­nal­ta. Applel­la on sel­keä näke­mys tule­vai­suu­den tie­to­ko­neis­ta, joi­hin sof­tat voi asen­taa vain Apps­to­res­ta, jol­loin Applel­la on täy­si val­ta sii­hen mitä saat asen­taa. Tämä peri­aa­te ulot­taa lon­ke­ron­sa nyt niin moneen asi­aan, että IT-ammat­ti­lai­se­na ja vapai­den ja ilmais­ten rat­kai­su­jen puo­les­ta­pu­hu­ja­na teki­si mie­li julis­taa i* tuot­teet pan­naan ihan peri­aat­teen vuoksi.

    Ongel­ma on kui­ten­kin sii­nä, että kil­pai­li­joi­den tuot­teet eivät yksin­ker­tai­ses­ti tar­joa yhtä hyvää käyt­tä­jä­ko­ke­mus­ta. Eivät tar­joa, vaik­ka kuin­ka toi­voi­si. Muut tablet­ti­rat­kai­sut ovat rei­lus­ti iPa­diä jäl­jes­sä (ja veik­kaan että iPad2 tulee repi­mään eroa vie­lä lisää) mones­sa käy­tet­tä­vyy­teen ja hel­pout­teen liit­ty­väs­sä asiassa.

    Voi­ko yri­tys­tä ran­kais­ta sii­tä että se raken­taa sel­lai­sen rat­kai­sun jos­ta asiak­kaat pitä­vät? Kyse­hän on sii­tä, että kil­pai­li­joi­den pitäi­si tuot­taa mark­ki­noil­le tuot­tei­ta, joi­ta asiak­kaat käyt­täi­si­vät mie­luum­min kuin Applen vastaavia.

  3. Oli­sit­ko samaa miel­tä jos Applen vaa­ti­ma pro­sent­tio­suus oli­si esi­mer­kik­si 5%? Tai 2%? Itsel­lä­ni ei ole vah­vaa kan­taa tähän. Luu­len kui­ten­kin ettei Applen mark­ki­nao­suus muo­dos­tu table­teis­sa niin mer­kit­tä­väk­si että yhtiö voi­si pit­käl­lä juok­sul­la vaa­tia 30% pro­vi­sioi­ta app sto­re ‑myyn­nis­tä. Var­sin­kaan esi­mer­kik­si kym­me­niä euro­ja mak­sa­vis­ta leh­ti­ti­lauk­sis­ta. Eri asia ovat 0.79 euron ohjel­mat kuten Angry Birds.

  4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Applen han­ke voi kaa­tua tie­tys­ti myös sii­hen, jos kil­pai­li­jat eivät samaan hank­kee­seen ryh­dy. Kuka ostaa Applen, jos kaik­ki sil­le ladat­ta­va mak­sul­li­nen mate­ri­aa­li on kal­liim­paa kuin kil­pai­li­joi­den koneel­le ladat­ta­va, mut­ta sil­ti yri­tys­kin täl­lai­seen kyt­ky­kaup­paan pitäi­si kieltää. 

    Kyse on nime­no­maan sii­tä, mitä kulut­ta­jat halua­vat! Applen mal­li on yksi. Ja se könäh­ti ensim­mäi­sen ker­ran jo sil­loin kuin PC-mark­ki­nat (suh­teel­li­sen avoin) löi­vät lau­dal­ta (sul­je­tum­man) Macin.

    Ei tähän sään­te­lyä tar­vi­ta, kyl­lä mark­ki­nat hoi­ta­vat täl­lai­set “ongel­mat”.

    Minä kir­joi­tan tätä Applen koneel­la ja minul­la on myös iPho­ne, mut­ta enää en ko. fir­mal­ta osta mitään. Lii­ka on lii­kaa. Apple saa minus­ta nou­dat­taa ihan mil­lais­ta poli­tiik­kaa halu­aa, ja minä puo­les­ta­ni saan ihan vapaas­ti olla käyt­tä­mät­tä nii­tä lait­tei­ta sen poli­tii­kan vuok­si. Täy­sin reilua.

    Kari

  5. Ei kai juu­ri syn­ty­neil­lä tai syn­ty­mäs­sä ole­vil­la mark­ki­noil­la voi vie­lä puhua joh­ta­van mark­ki­na-ase­man vää­rin­käy­tös­tä. Mut­ta ehdot­to­mas­ti täs­sä on ris­ki, että Apple saa alal­la joh­ta­van ase­man, ja mah­dol­li­ses­ti käyt­täi­si sitä vää­rin jos vain kyke­nee. Toi­saal­ta, kai Applel­le kuu­luu myös jokin hyvä kor­vaus sii­tä, että se on luo­nut toi­mi­vat mark­ki­nat eri­lai­sil­le ver­kos­sa myy­tä­vil­le asioil­le (musiik­ki, sovel­luk­set, ehkä pian lehdetkin).

    Mut­ta tie­to­ko­nea­lal­la on tosi­aan iso ris­ki, että pal­ve­lut kes­kit­ty­vät voi­mak­kaas­ti. Monel­la alal­la (vaik­ka­pa haku­ko­neet, käyt­tö­jär­jes­tel­mät) jokin yksit­täi­nen toi­mi­ja voi hel­pos­ti saa­vut­taa täy­sin domi­noi­van ase­man. Ehkä tar­vit­si­sim­me uusia digi­tek­niik­kaan sopi­via sään­tö­jä, joil­la val­tiot tai maa­il­man­ta­lous ylei­ses­ti voi­si var­mis­taa mark­ki­noi­den ja tek­no­lo­gian kehi­tyk­sen jat­ku­mi­sen, ja vält­tää yhden fir­man domi­noi­van aseman.

    Täs­sä tapauk­ses­sa Apple näyt­täi­si link­kaa­van oman rau­dan omaan myyn­ti­ka­na­vaan ja myös omaan asia­kas­re­kis­te­riin. Ei kai tämä ole vie­lä peri­aat­tees­sa vää­rin. Sano­ma­leh­dil­lä on var­maan­kin mah­dol­li­suus perus­taa myös oma mark­ki­noin­ti- ja myyn­ti­ka­na­van­sa niin halu­tes­saan, ehkä kat­taen myös muut kuin Applen laitteet.

    Jos tuo­ta Applen kon­sep­tia halu­taan rajoit­taa, ensim­mäi­se­nä mah­dol­li­ses­ti kiel­let­tä­vä­nä asia­na mie­leen tulee yleis­käyt­töi­sen tie­to­ko­neen varus­ta­mi­nen kovo­poh­jai­sel­la tai käyt­tö­jär­jes­tel­mään sido­tul­la DRM-jär­jes­tel­mäl­lä, joka ei ole yleis­käyt­töi­nen, vaan toi­mii vain yhden myyn­ti­ka­na­van yhteydessä.

    Mie­lui­ten tuli­sin toi­meen ja pitäi­sin mark­ki­nat toi­mi­vi­na ilman kei­no­te­koi­sia rajoit­tei­ta. Mut­ta jos Apple todel­la uhkaa ottaa mark­ki­noil­la domi­noi­van ase­man, jot­kin tila­päi­set tai pysy­väm­mät rajoi­tuk­set voi­si­vat tul­la kysee­seen. Ehkä nyt on lii­an aikais­ta arvioi­da mihin suun­taan tilan­ne kehit­tyy. Seu­rail­laan. Ja Applel­le voi­si kyl­lä antaa vies­tiä, että tilan­tee­seen voi­daan puut­tua, jos mark­ki­nat vääristyvät.

    Jos käyt­tö­jär­jes­tel­mä­ta­son DRM-kont­rol­loi­dut mark­ki­nat läh­te­vät vetä­mään hyvin, suo­ta­vaa oli­si että sama jär­jes­tel­mä oli­si avoin (kaik­kien käy­tet­tä­vis­sä sekä lait­teis­sa että ver­kos­sa). Pel­käs­sä verk­ko­kau­pas­sa tilan­ne on var­mas­ti helpompi.

  6. Tar­ken­tai­sit­ko mikä pitäi­si kieltää.

    Ile­mei­ses­ti jokin Applen toi­min­nas­sa mät­tää. Tämä vika ei lausu­ma­si mukaan ole kyt­ky­kaup­pa tai mää­rää­vän mark­ki­na-ase­man vää­rin­käyt­tö. Vai onko se sit­ten­kin kyt­ky­kaup­pa, joka siis on jo nyky­lain­sää­dän­nöl­lä kiellettyä?

    Sel­vit­täi­sit­kö myös mik­si Applen stra­te­gia on kiel­let­tä­vä. Lain­sää­tä­jän vir­kaa havit­te­le­val­ta odot­tai­si parem­pia perus­te­lu­ja uudel­le kiel­lol­le kuin totea­mus että täl­lai­nen kiel­to nyt vain tarvitaan.

    P.S. Osmo, unoh­dit vero­tus­ta käsit­te­le­vis­tä blo­gi­vies­teis­sä­si mai­ni­ta, kuin­ka pal­jon sitä veroa on kerät­tä­vä ja kuin­ka pal­jon nii­tä val­tion meno­ja on lei­kat­ta­va. Jot­kut kyse­le­vät leik­kaus­lis­to­jen perään, mut­ta mitä jos nyt ensial­kuun vain lausut­tai­siin ääneen tavoitetasot.

  7. Täs­sä yhtey­des­sä on syy­tä muis­taa, että Apple aset­taa myös tiet­ty­jä rajoi­tuk­sia kai­kel­le sisäl­löl­le, joka sen kaut­ta kier­tää. Joten­kin täs­tä tulee mie­leen Wal­mart, joka har­ras­taa myös saman­lais­ta toi­min­taa, ja sit­ten seu­raa­vak­si sensurointi…

  8. Hesa­rin hin­to­ja: kes­to­ti­laus vuo­dek­si 269eur, mää­rä­ai­kai­se­na 372eur, pelk­kä digi­leh­ti 216eur (mää­rä­ai­kai­nen). Hesa­rin tilauk­sen mukaan digi­leh­den saa mel­kein ilmai­sek­si (30eur/v).

    Mie­len­kiin­toi­ses­ti pelk­kä digi­leh­ti Applen kaut­ta mak­saa kuu­kau­dek­si 15eur, eli vuo­des­sa n. 180eur. Vaik­ka Apple ole­tet­ta­vas­ti rokot­taa 30%, leh­ti on sil­ti hal­vem­pi ostaa Applen kautta. 

    Muu­ten­kin digi­leh­ti on erik­seen tilat­tu­na var­sin kal­lis pape­ri­leh­teen ver­rat­tu­na. Samal­la kun Applel­ta kiel­le­tään aineis­ton mono­po­li­soin­ti, pitäi­si ehkä miet­tiä kiel­le­tään­kö myös sano­ma­leh­dil­tä pape­ri­leh­tien subventointi. 

    Asi­aan liit­ty­mät­tä: kun aamul­la lukee iPa­dil­ta kai­ken mate­ri­aa­lin mitä esim. blo­geis­ta (Google Rea­der), YLE:n ja HS:n sivuil­ta ja jul­ki­syh­tei­söil­tä (FMI, NOAA suo­raan ja sää­blog­ga­rei­den kaut­ta) saa vapaas­ti, jää miet­ti­mään halu­aa­ko todel­la mak­saa 1,5 euroa HS:n sisäl­lös­tä — kun irto­nu­me­ron iTu­ne­sis­ta ostaes­sa asian voi joka aamu erik­seen päät­tää. Yleen­sä vas­taus on ei. Median tilan­ne on eko­no­mial­taan täl­lä het­kel­lä joten­kin absur­di, ei miten­kään tasapainotilassa.

  9. @Osmo

    Apple halu­aa 30 pros­saa myyn­nis­tä ja se ei onnis­tu jos ei las­ku­te­ta mitään.

    Lisäk­si Apple sää­te­lee sitä mitä lait­tei­siin saa asen­taa ja mitä ei. Kau­hea ske­naa­rio jos tuo­hon läh­tee muut­kin mukaan.

  10. Pai­ne­tuil­la leh­dil­lä tun­tuu pal­lo ole­van hukas­sa. Niil­lä on edel­leen hakuses­sa netin ansain­ta­lo­giik­ka ja sik­si Applen tyy­li­nen­kin yhteis­työ kel­paa. Sii­hen tar­tu­taan kuin huk­ku­va pelastusrenkaaseen.

    Angry Bir­din talou­del­li­nen­kin menes­tys glo­baa­lis­ti Apple peli­maa­il­mas­sa toi­mii oiva­na kiih­dyt­tä­jä­nä print­ti­leh­dil­le. Apple koe­taan ilmei­ses­ti jonain rahan­teon maagikkona.

  11. Sanoi­sin että täs­sä käy niin että kun ne luku­lait­tei­den hin­nat tip­puu kak­si­nu­me­roi­sik­si niin sano­ma­leh­tien ja mui­den sisäl­tö­kaup­piai­den kan­nat­taa vaik­ka lah­joit­taa omat sel­lai­set tilaa­jil­leen, jos siis halua­vat sul­je­tun lait­teen joka on jake­li­jan kontrollissa.

  12. Mie­les­tä­ni Applen “väli­syä­ve­tä­mä” 30 pro­sent­tia on hyvin koh­tuul­li­nen, kun sitä ver­taa min­kä tahan­sa tuot­teen myyn­ti­por­tai­den otta­miin kat­tei­siin. Jos 30 pro­sen­til­la saa tuot­teel­le maa­il­man­laa­jui­sen toi­mi­van jake­lu­ka­na­van on kysees­sä suo­ras­taan lois­ta­va diili. 

    Lie­kö mark­ki­na­ta­lous vie­lä niin tuo­re ilmiö, ettei­vät kaik­ki oikein ymmär­rä, ettei väli­por­tai­den kat­teet ole mitään välis­tä­ve­toa vaan katet­ta nor­maa­lis­ta liiketoiminnasta.

  13. Pidä Osmo vaan näp­pis eros­sa näis­tä jutuis­ta ja anna mark­ki­noi­den päättää.

  14. Jos applen luku­lait­teen omis­ta­ja on pako­tet­tu osta­maan net­ti­he­sa­rin nime­no­maan applen net­ti­kau­pas­ta ja applen luku­lait­tei­den mark­ki­nao­suus on riit­tä­vän kor­kea, ei minus­ta mää­rää­vän mark­ki­na-ase­man vää­rin­käyt­töä kos­ke­vien sään­nök­sien sovel­ta­mi­sel­le ole estettä. 

    Suo­raa lai­naus­ta kil­pai­lu­vi­ras­ton sivuilta: 

    ” 1) Asiak­kai­den toi­min­ta­va­paut­ta saa­te­taan rajoit­taa esi­mer­kik­si niin, että yri­tys vel­voit­taa asiak­kaan rajoit­ta­maan lii­ke­suh­tei­taan toi­siin yrityksiin.

    2) Mää­rää­väs­sä mark­ki­na-ase­mas­sa ole­vil­ta yri­tyk­sil­tä on kui­ten­kin pää­sään­töi­ses­ti kiel­let­ty täl­lais­ten asiak­kai­den toi­min­ta­va­paut­ta rajoit­ta­vien ehto­jen asettaminen ”

    Kil­pai­lu­vi­ras­tol­la on erit­täin infor­ma­tii­vi­set net­ti­si­vut, kun etsii tie­toa kil­pai­lun­ra­joi­tus­asiois­ta. Yleen­sä tie­toa kan­nat­taa etsiä muu­al­ta kuin viran­omais­ten sivuil­ta, mut­ta kil­pai­lu­vi­ras­to suo­ras­taan kut­suu luok­seen. Kil­pai­lu­vi­ras­to ei vain plä­jäy­tä luki­jal­leen pykä­liä sil­mil­le, vaan ne selos­te­taan esi­mer­kein, miten oikeus­käy­tän­nös­sä tul­kin­nan­va­rai­sia lain­koh­tia on tul­kit­tu. Näin luki­ja vält­tyy oikeus­käy­tän­nön oma­toi­mi­sel­ta kahlaamiselta.

  15. Art­tu­ri B: 

    Pidä Osmo vaan näp­pis eros­sa näis­tä jutuis­ta ja anna mark­ki­noi­den päättää.”

    Osmon ja mui­den­kin polii­tik­ko­jen on ollut pak­ko vai­va­ta pää­tään näil­lä kil­pai­lun­ra­joi­tus­asioil­la juu­ri sik­si, että mark­ki­nat sai­si­vat päättää.

  16. Jos mah­dol­lis­ta joh­ta­vaa mark­ki­na-ase­maa ei ote­ta huo­mioon, miten tämä ero­aa sii­tä, miten leh­ti­toi­mis­tot ja leh­tien irto­nu­me­ro­myy­jät otta­vat osuutensa? 

    Jos tilaa leh­den leh­ti­toi­mis­ton kaut­ta tai ostaa irto­nu­me­ron, 30–50 % hin­nas­ta menee väli­kä­del­le ja kus­tan­ta­ja saa vähem­män kuin mitä se sai­si, jos se myi­si tilauk­set tai leh­det itse. Sil­ti kulut­ta­jal­le hin­tae­ro ei vält­tä­mät­tä ole näin suuri.

  17. En ole vie­lä­kään Hesa­rin uutis­ta näh­nyt, mut­ta ilmei­ses­ti 30% ja mono­po­li tar­koit­taa iTu­nes-verk­ko­kau­pan kaut­ta myy­tä­vää sisältöä.

    Vaih­toeh­dot kus­tan­ta­jal­le, esim. HS:lle, ovat pys­tyt­tää oma digi­taa­li­nen jake­lu­ka­na­va, tai käyt­tää kil­pai­le­vaa jake­lu­ka­na­vaa. Jäl­kim­mäi­nen­kin on mah­dol­lis­ta, kos­ka esim. Amazon Kind­le ‑appli­kaa­tion saa iPa­dil­le, ja Amazon myy kir­jo­ja ja sano­ma­leh­tiä oman digi­taa­li­sen mark­ki­na­paik­kan­sa kaut­ta. Amazo­nin mark­ki­na­pai­kan kaut­ta ostet­tu sisäl­tö toi­mii myös muil­la lait­teil­la joi­hin Kind­len asen­taa. Kir­ja jopa auke­aa samal­ta sivul­ta jol­le sen iPa­dis­sa jät­ti — olet­taen että lait­teis­ta on verkkoyhteys. 

    Niin vah­vaa ase­maa Applel­la ei ole, aina­kaan nyt, että he voi­si­vat kiel­tää Amazo­nia (tai mui­ta­kaan) käyt­tä­mäs­tä omia jake­lu­ka­na­vi­aan. Käy­te­tään­hän iPa­dia nime­no­maan luku­lait­tee­na, verk­ko­surf­fauk­sen lisäk­si, ja Amazo­nin ase­ma kir­ja­kaup­pa­na on aika vankka. 

    Eli vaih­toeh­to­ja on edel­leen, ja 30% plus mono­po­li kos­kee ainoas­taan Applen oman mark­ki­na­pai­kan käyt­töä *sisäl­löl­le* (vs. appli­kaa­tio, joka on ko. mark­ki­na­pai­kal­la väis­tä­mät­tä). Toi­saal­ta Amazo­nin mar­gi­naa­li tai­taa olla samaa luokkaa. 

    30% on kui­ten­kin iso mar­gi­naa­li, joka ker­too ehkä Applen yli­ver­tai­suu­des­ta luo­da ihmis­tä miel­lyt­tä­viä lait­tei­ta, sano­ma­leh­tien ahdin­gos­ta ja median ylei­ses­tä muutostilasta. 

    Eikö­hän mar­gi­naa­li tuos­ta vähi­tel­len putoa. Digi­taa­li­sen jake­lun kus­tan­nuk­set ovat kui­ten­kin pit­käl­lä aika­vä­lil­lä huo­mat­ta­vas­ti pape­ri­leh­tien jake­lua pie­nem­mät. Googlauk­sen (hmm) perus­teel­la muut­kaan kus­tan­ta­jat eivät ole kovin tyy­ty­väi­siä tilanteeseen.

  18. Lisäyk­se­nä vielä:
    Ennen­kuin asia päläh­ti Osmon pää­hän, se huo­mat­tiin Googlel­la­kin, Android ei ole Nokian kil­pai­li­ja, vaan var­mis­taa sen, ettei Intern­jet lui­su Applen päätösvaltaan.

    Kari

  19. Ja se muu­ten on, sivu­men­nen sanoen osoi­tus sii­tä, miten mark­ki­nat toi­mi­vat taas ker­ran parem­min kuin sääntely 🙂

    Kari

  20. @Paavo Häi­kiö

    Ei iPa­dis­sa var­maan mitään yli­ver­tais­ta omi­nai­suut­ta kil­pai­li­joi­hin ver­rat­tu­na. Käyt­tö­ko­ke­mus on kui­ten­kin omaa luok­kaan­sa, toi­min­to­jen yksin­ker­tai­suus yhdis­tet­ty­nä moni­puo­li­seen ohjel­mis­to­va­li­koi­maan ja mie­lyt­tä­vään käyt­tö­liit­ty­mään on aika kova myyn­ti­valt­ti. Vie­lä en ole näh­nyt mas­sa­mark­ki­noil­la yhtään kil­pai­li­jaa joka oli­si edes samal­la tasol­la saa­tik­ka parempi.

  21. Yksi hyvä kont­rol­li­te­ki­jä on jailbrea­kin mah­dol­li­suus. Mitä enem­män Apple hol­ho­aa käyt­tä­jiä, sitä useam­pi mur­taa käyttiksen.

    Hesa­rin suh­teen ongel­ma rat­ke­ai­si jos näköis­leh­ti koo­dat­tai­siin flas­hin sijas­ta HTML5:llä. Näköis­leh­teä oli­si muka­va lukea iPa­dil­lä. You­porn teki jo tuon flash-HTML5-tem­pun por­non­vas­tus­ta­ja Job­sin kiusaksi.

  22. Minus­ta Apple ver­tau­tuu täs­sä lähin­nä pos­tin­ja­ka­jaan. Pos­tin­ja­ko­ku­lut mak­saa lukija.

    Ja oli­si­ko parem­pi ettei MSl­la oli­si yhtään kil­pai­li­jaa globaalimarkkinoilla?

  23. Hel­sin­gin Sano­mien ydin­lii­ke­toi­min­ta on sisäl­lön tuot­ta­mi­nen. Pape­ri­sen sisäl­lö jake­lu­kus­tan­nuk­set ovat tuon 30 pro­sen­tin ver­ran (pape­ri 20–25 ja jake­lu 5–10 pro­sent­tia.) Se on luet­ta­vis­sa leh­tiyh­tiöi­den tilinpäätöksistä.

    Eli Apple halu­aa tar­jo­ta eko­lo­gi­sen vaih­toeh­don pape­ril­le ja jake­lul­le. Niis­tä­hän HS ei bis­nes­tä tee eli luu­li­si ole­van Hesa­rin etu laajentaa/tehostaa logistiikkaa.

    Var­mas­ti Apple saa heti kil­pai­lua ja kloo­ne­ja, joten veik­kai­sin, että säh­köi­sen jake­lun kus­tan­nus ensin las­kee jyr­käs­ti 30 pro­sen­tis­ta ja sit­ten mark­ki­noil­le tulee ope­roi­jia, jot­ka tar­joa­vat pal­ve­lun Hesa­ril­le ilmai­sek­si ja otta­vat kat­teen lai­te­myyn­nis­tä, pal­ve­lus­ta ja oheismainonnasta.

    Apple on ympä­ris­tän asial­la. Met­sä­luon­toa sääs­tyy ja val­ta­kun­nan suu­rim­man ener­gian­ku­lut­ta­jan ja maa­ta­lou­den jäl­keen pahim­man vesis­tö­jen saas­tut­ta­jan eli pape­ri­teol­li­suu­den ympä­ris­tö­hait­to­ja saa­daan vähennettyä. 

    Itse tilaan mie­lui­ten digi­taa­li­sen leh­den kuin sel­lu­loo­sa sellaisen.

    1. Minä luen dig­ti­taa­lis­ta leh­teä Fujit­su-Sie­men­sin koneel­la, eikä tie­to­ko­ney­ri­tys yri­tä las­kut­taa koneen­käy­tös­tä mitään sen jäl­keen kun kone on myyty.

  24. Timp­pa kir­joit­ti 22.1.2011 kel­lo 15:06:

    Lie­kö mark­ki­na­ta­lous vie­lä niin tuo­re ilmiö, ettei­vät kaik­ki oikein ymmär­rä, ettei väli­por­tai­den kat­teet ole mitään välis­tä­ve­toa vaan katet­ta nor­maa­lis­ta liiketoiminnasta.”

    Tätä vis­siin Piraat­ti­puo­lu­eel­le­kin koe­te­taan takoa kalloon?

  25. Jan­ne Sink­ko­nen kir­joit­ti 22.1.2011 kel­lo 13:55

    Muu­ten­kin digi­leh­ti on erik­seen tilat­tu­na var­sin kal­lis pape­ri­leh­teen ver­rat­tu­na. Samal­la kun Applel­ta kiel­le­tään aineis­ton mono­po­li­soin­ti, pitäi­si ehkä miet­tiä kiel­le­tään­kö myös sano­ma­leh­dil­tä pape­ri­leh­tien subventointi.”

    Sar­kas­mi­va­rauk­sel­la: mikä ihmeen pape­ri­leh­tien sub­ven­toin­ti? Jul­ki­set tuet leh­dis­töl­le ovat tätä, muu­hun pätee hin­noit­te­lun logiikka.

  26. Resca­tor, oli sii­nä sub­ven­toin­ti­kom­men­tis­sa sar­kas­mia. Sano­ma­leh­ti­pa­pe­ri on lii­an pie­ni ympä­ris­tö­asia. Mut­ta jos pape­rin­ku­lu­tus oli­si tär­keä asia, sitä voi­si vero­tuk­sel­la tai muil­la kei­noin ohja­ta aivan kuten muu­ta­kin “hin­noit­te­lun logii­kan” alaista.

    Hmm, “hin­noit­te­lun logii­kas­ta” tuli mie­leen että pitäi­si­kö Teos­ton periä pape­ris­ta­kin kaset­ti­mak­sua, kun luul­ta­vas­ti pape­ril­le kopioi­daan teki­jä­noi­keuk­sien alais­ta mate­ri­aa­lia luvatta?

  27. Hesa­ri saa mark­ki­noin­tia koh­dis­tet­tua parem­min liit­tä­mäl­lä oman tuo­te­merk­kin­sä iPad-brän­diin. Ne mark­ki­noi­jat jot­ka halua­vat “iPad käyttäjä”-tyyppisten kulut­ta­jien luke­van mai­nok­si­aan, mak­sa­vat Hesa­rin mai­nos­ti­las­ta nyt enem­män. Kun brän­di täs­tä vah­vis­tuu, ne nos­ta­vat volyy­me­jä ja alka­vat myy­dä hyväl­lä kat­teel­la edel­lä­kä­vi­jä­ku­lut­ta­jia mat­ki­vil­le tavik­sil­le, jot­ka nyt luke­vat iPad-brän­dil­lä mari­noi­tua pape­ri­he­sa­ria. Lopul­ta Osmon ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se mak­saa leh­des­tään yhtään enem­pää, kun­han ei sor­ru osta­maan sii­nä mai­nos­tet­tu­ja tuotteita.

  28. Ennen kuin läh­de­tään mars­si­maan koh­ti Cuper­ti­noa ter­van ja höy­he­nien kans­sa, kan­nat­taa var­maan pitää mie­les­sä että täl­lai­ses­sa huhu­pu­hei­den uuti­soin­nis­sa myös Sano­mal­la on mel­koi­set int­res­sit ajet­ta­va­naan. Läh­de­kri­tiik­kiä tar­vi­taan myös Hesa­rin juttuihin.

    1. Han­nu Oskalalle:
      Minun huo­le­ni ei kos­ke vain Applea vaan sitä, sal­li­taan­ko sisäl­lön ja rau­dan kiin­nit­tä­mi­nen tuol­la taval­la. Jos se sal­li­taan Applel­le, se sal­li­taan muil­le­kin. Rau­han val­mis­ta­jien pitäi­si pitää näp­pin­sä eros­sa sisäl­löl­lä käy­tä­väs­tä kau­pas­ta. Toki ASpple saa myy­dä sisäl­töä, mut­ta se ei sai­si kieltää/estää leh­tiä tai musii­kin­toi­mit­ta­jia myy­mäs­tä sisäl­töä myös suoraan.

  29. Applen mal­lis­sa mak­se­taan ensi­si­jai­ses­ti jake­lu- ja DRM-pal­ve­luis­ta, sisäl­lön­tuot­ta­jil­la on täl­lä het­kel­lä Applen his­to­rian perus­teel­la syy­tä uskoa että sul­jet­tu jär­jes­tel­mä tuot­taa lopul­ta avoin­ta paremmin. 

    Sisäl­lön­tuot­ta­jan kan­nal­ta opti­mi­maa­li­nen on tuot­ta­jan kont­rol­lis­sa mut­ta asiak­kaan käy­tet­tä­vis­sä ole­va pää­te­lai­te, mut­ta reaa­li­maa­il­mas­sa kont­rol­li ja tuo­tot siir­ty­vät väli­ne­val­mis­ta­jal­le kuten musiik­ki­lii­ke­toi­min­nas­sa on nähty. 

    Stra­te­gi­ses­ti iPad on mai­nio, se voi olla “vali­koi­vas­ti avoin”, eli antaa (käyt­tä­jil­le) mah­dol­li­suu­den lait­to­mas­ti ja tehok­kaas­ti levit­tää nii­den sisäl­lön­tuot­ta­jien aineis­toa jot­ka eivät halua ostaa Applen DRM-pal­ve­lua, mut­ta tur­va­ta suo­jat­tu proprie­ta­ry-kana­va mak­sa­vil­le asiakkaille.

    Suo­jaa­mi­nen on luon­teel­taan juri­dis­ta, ja Applen pal­ve­lun uskot­ta­vuus riip­puu sii­tä kuin­ka tehok­kaas­ti ja näyt­tä­väs­ti sisäl­lön­tuot­ta­ja-asiak­kai­den teki­jä­noi­keu­det pys­ty­tään tur­vaa­maan. Odo­tet­ta­vis­sa on siis suu­ren jul­ki­suu­den oikeudenkäyntejä.

    Avoi­mel­la puo­lel­la vas­taa­vaa yksit­täis­tä voi­ma­kas­ta toi­mi­jaa ei ole, kun val­tiot (joil­le IMHO asia kuu­lui­si) eivät ole kiin­nos­tu­nei­ta, eli aineis­ton lai­ton kopioin­ti voi jat­kua vapaas­ti. Suo­men tapauk­ses­sa teki­jä­noi­keus­la­ki on vie­lä suo­ras­taan viha­mie­li­nen avoi­mia jär­jes­tel­miä koh­taan kos­ka tar­vi­taan “teho­kas tek­ni­nen kei­no” (lue:proprietary-standardi) jot­ta aineis­ton kopioin­ti oli­si lai­ton­ta. Applen iPa­diin tuo­te­tul­la proprie­ta­ry-sisäl­löl­lä siis on lain suo­ja, mut­ta osta­mal­la­ni (koh­tuul­li­sen) avoin­ten stan­dar­dien mukai­sel­la pdf-kir­jal­la ei sitä ole. Go figure.

  30. Kyl­lä tämä armas Suo­mem­me on kum­mal­li­nen maa!

    Kun Apple ja Ste­ve Jobbs menes­ty­vät hei­tä kut­su­taan USAs­sa “natio­nal trea­su­re”! Tulee kovat aploo­dit ja Jobb­sin anne­taan kan­san hur­ra­tes­sa kerä­tä rut­kas­ti rahaa.

    Niil­lä rahoil­la sit­ten hyö­kä­tään vaik­ka Suo­men markkinoille.

    Sil­loin Soi­nin­vaa­ra­kin saa aiheen innos­tua häm­mäs­te­le­mään / poh­ti­maan sitä, että kuin­ka hie­no­ja ideoi­ta se Jobbs oikein osa­kaan kehit­tää, vaik­ka­pa suo­ma­lais­ten leh­den­lu­kioi­den pään menoksi.

    Kun suo­ma­lai­nen yrit­tä­jä onnis­tuu pit­kän pon­nis­tuk­sen jäl­keen kehit­tä­mään jotain hie­noa, esi­mer­kik­si Agry birds/Mikael Hed, niin yrit­tä­jän pääs­sä alkaa pyö­riä se, että kuin­ka­han pää­si­si pois tääl­tä yrit­tä­jyyt­tä vie­rok­su­vas­ta / himo­ve­rot­ta­vas­ta maasta.

    Pie­ny­rit­tä­jä pam­pu­te­taan Suo­mes­sa mus­tel­mil­la veroil­la. Hän mak­saa enem­män kuin suu­ry­ri­tyk­set tai ulko­mai­set kilpailijansa. 

    Vuo­si­kym­men­ten vasem­mis­to­lai­sen aivo­pe­sun tulok­se­na kan­sa ja oppor­tu­nis­ti­set polii­tik­kom­me näyt­tä­vät ajat­te­le­van, että tämä on ihan OK.

    Kii­lusil­mäi­set himo­ve­rot­ta­jat ovat­kin nyt KOROTTAMASSA yrit­tän­jien vero­ja. Näin aje­taan par­haat ideat maas­ta. Niis­tä saa­ta­va, meil­le elin­tär­keä kas­vu + työ­pai­kat mene­vät­kin sit­ten jon­ne­kin muu­al­le. Traagista!

    Pitäi­si­kö­hän alkaa paka­ta matkalaukkuja?

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, Espoo

  31. Mono­po­lioi­keu­det voi­si­vat olla vero­tet­ta­vaa tuloa. Sil­loin ei tar­vit­si vält­tä­mät­tä kiel­tää mitään. Ja mono­po­lioi­keuk­sis­ta saa­dut vero­tu­lot voi­tai­siin sit­ten vähen­tää kil­pai­lul­lis­ten mark­ki­noi­den verotuksesta.

  32. Kjr63 kir­joit­ti: “Mono­po­lioi­keu­det voi­si­vat olla vero­tet­ta­vaa tuloa”

    Yksi tapa jar­rut­taa mono­po­li­soi­tu­mis­ke­hi­tys­tä oli­si mark­ki­nao­suus­ve­ro. Veroa meni­si mark­ko­nao­suus­pro­sen­tin mukaan. Tai jos halu­taan olla tar­kem­pia, niin ehkä oli­si kyn­ny­sar­vo, jos­ta vero läh­ti­si juok­se­maan, ja oman pro­sen­tin lisäk­si myös kil­pai­li­joi­den pro­sen­tit voi­si­vat vai­kut­taa veron mää­rään (27–26-24–23 on eri tilan­ne kuin 27–5‑4–3-…).

    Tääl­lai­nen vähit­täin nouse­va vero voi­si olla toi­mi­vam­pi kuin oikeu­den­käyn­nit sen rat­kai­se­mi­sek­si onko mono­po­lia­se­ma toteu­tu­nut, ja mah­dol­li­set sakot tai yhtiöi­den pilkkomiset.

    Vero toi­mi­si aika hyvin myös yksit­täi­se­ten mai­den vero­na, ja veron perus­te voi­si olla mark­ki­nao­suus ko. maas­sa. Ver­kos­sa ja glo­baa­leil­la mark­ki­noil­la sään­nöt oli­si­vat hie­man eri­lai­set. (Tai voi­si kai noi­ta mit­ta­rei­ta käyt­tää ris­tiin ja yhdistellenkin.)

    Joku var­maan­kin yrit­täi­si yhtiön näen­näis­tä pilk­ko­mis­ta pie­nem­mik­si yhtiöik­si, mut­ta ehkä tähän­kin ongel­maan löy­tyi­si lääkkeitä.

  33. Jos Applel­le oikeas­ti pää­see syn­ty­mään mää­rää­vä mark­ki­nao­suus niin sit­ten asi­aa pitää kat­sel­la uudem­man ker­ran, mut­ta minus­ta täl­lä het­kel­lä ei ole mitään syy­tä höt­kyil­lä. Sisäl­lön­tuot­ta­jat voi­vat hel­pos­ti niin halu­tes­saan tuot­taa samat sisäl­löt iPa­dil­le, Kind­lel­le, Androi­dil­le kuin mui­hin­kin pää­te­laat­tei­siin, eikä 30 % sii­vu ole aina­kaan täl­lä het­kel­lä paha kun ottaa huo­mioon mitä sen vas­ti­neek­si saa. (Applen tulo säh­köis­ten jul­kai­su­jen mark­ki­noil­le muu­ten las­ki tätä pro­sent­tia, aiem­min Amazo­nil­la oli de fac­to mono­po­li ja he otti­vat 65 % myyn­ti­hin­nas­ta. Applen hin­ta­pai­neen vuok­si Amazon­kin tar­jo­aa nyt 30 % dii­liä, tosin ilmei­ses­ti tiu­kem­mil­la ehdoil­la kus­tan­ta­jil­le kuin van­ha 65 % diili.)

    Applen lii­kei­de­aa voi perus­tel­lus­ti kri­ti­soi­da, mut­ta ihan tur­ha lain­sää­dän­nöl­lä on läh­teä sot­ke­maan asi­aa. Niin kau­an kuin mark­ki­noil­la on aitoa kil­pai­lua, ne kyl­lä pelaa­vat Applen mal­lin pihal­le jos se on kulut­ta­jien etu­jen vas­tai­nen. Mut­ta epäi­len­pä, että kulut­ta­jat ovat ihan tyy­ty­väi­siä. Apple tar­jo­aa ensin­nä­kin jul­kai­si­joil­le ympä­ris­tön, jos­sa pira­tis­mi on hyvin vähäi­nen ongel­ma, joten on talou­del­li­ses­ti mie­le­käs­tä teh­dä nii­tä hyviä sisäl­tö­jä. (Peli­puo­lel­la voi ver­tail­la kon­so­li- ja PC-pelien myyn­te­jä. Kon­so­li­pe­le­jä­kin on toki mah­dol­lis­ta kopioi­da, mut­ta se on pal­jon PC-pele­jä han­ka­lam­paa. Niin­pä kon­so­li­pi­ra­tis­mi on pal­jon PC-pira­tis­mia pie­nem­pi ongel­ma ja sik­si suu­rin osa peli­ta­lois­ta kes­kit­tyy nykyi­sin kon­so­li­pe­lei­hin.) Toi­sek­seen Apple tar­jo­aa käyt­tä­jil­le koh­tuul­li­sen luo­tet­ta­vaa laa­tua: Kaik­ki tuot­teet on tes­tat­tu ennen kuin ne pää­se­vät myyn­tiin ja jos laa­tu- tai mui­ta ongel­mia ilme­nee, tuo­te ote­taan pois myyn­nis­tä. Lisäk­si ohjel­ma­ke­hit­tä­jien oma tes­taus on hel­pom­paa kuin sof­tien tar­vit­see toi­mia vain muu­ta­mal­la eri­lai­sel­la lait­teel­la, vs. vaik­ka­pa PC-sof­ta, jol­le eri­lai­sia hardwa­re-kokoon­pa­no­ja on tar­jol­la hel­pos­ti sato­ja tuhan­sia eri­lai­sia eikä tes­taus tie­ten­kään ole mah­dol­lis­ta kuin pie­nel­lä mur­to-osal­la näis­tä. App Sto­res­ta iPa­dil­leen ohjel­man osta­va voi siis olla var­mem­pi sii­tä, että se myös toi­mii luo­tet­ta­vas­ti hänen koneel­laan kuin PC-sof­taa avoi­mes­ta inter­ne­tis­tä osta­va kuluttaja.

    Minus­ta lain­sää­tä­jän pitäi­si Applen toi­min­nas­sa täl­lä het­kel­lä kiin­nit­tää huo­mion­sa ainoas­taan sii­hen, että ketään sisäl­lön­tuot­ta­jia ei sor­si­ta, eli että Apple ottaa myyn­tiin kaup­paan­sa kaik­ki tuot­teet, jot­ka täyt­tä­vät nuo perus­laa­tu­kri­tee­rit, eivät­kä ole lain­vas­tai­sia. Nyt­hän näin ei ole, esi­mer­kik­si por­noa App Sto­res­ta ei saa. Minus­ta Apple voi­tai­siin vel­voit­taa vaik­ka perus­ta­maan joku ”App Sto­re Unra­ted” jon­ne se voi­si työn­tää kaik­ki ne tuot­teet joi­ta ei halua itse pro­mo­ta, mut­ta jot­ka kui­ten­kin tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä pitää jael­la haluk­kail­le kuluttajille.

  34. Enem­män minä oli­sin huo­lis­sa­ni Sano­ma kon­ser­nin mono­po­lis­ta tai mark­ki­nao­suu­des­ta, kuin Applen.

    Lisäk­si tääl­tä Suo­mes­ta on ihan tur­ha puu­tua noi­hin kuvioi­hin. Yhdys­val­lois­sa on mel­ko toi­mi­va kil­pai­lu­lain­sää­dän­tö ja on ehkä paras­ta antaa sen hoi­taa tehtävänsä.

  35. Samaa miel­tä kuin Ville_ yllä. Median kulut­ta­ja­na sekä ammat­ti­lai­se­na olen kiron­nut vuo­sia Suo­ma­lais­ten media­ta­lo­jen mono­po­lia­se­maa ja erään­lais­ta pro­tek­tio­nis­mia Suo­men pie­nel­lä kielialueella.

    Pitäi­si olla huo­lis­saan sii­tä että Suo­men media vai­ke­nee lii­kaa asiois­ta, ja tän­ne mah­tuu usein vain yksi totuus, jol­la on usein tiet­ty käsi­kir­joi­tus. Joku arvo­val­tai­nen taho tai­si hil­jat­tain kir­jot­taa­kin samas­ta asiasta.

  36. Pidä Osmo vaan näp­pis eros­sa näis­tä jutuis­ta ja anna mark­ki­noi­den päättää.”

    Mark­ki­noi­den muka­na mon­po­li on paras­ta mitä mark­ki­na­ta­lous on voi­nut keksiä.

  37. Nyt on kyl­lä vähän puu­rot ja vel­lit sekai­sin itse kullakin.

    Eihän Apple rajoi­ta mitään muu­ta kuin oman kaup­pan­sa (iTu­nes) sisäl­töä eli sovel­luk­sia. Ja sitä­kään ei kovin mer­kit­tä­väs­ti, por­noa yms lukuunottamatta. 

    iPa­dil­le voi edel­leen raken­taa selai­meen mitä tahan­sa sisäl­tö­pal­ve­lui­ta mil­lä tahan­sa bis­nes­mal­lil­la. Eli sii­nä mie­les­sä Osmon ver­taus tie­to­ko­neen käyt­tö­mak­sus­ta ontuu aika pahas­ti. Ei iPa­din käyt­tö mitään mak­sa, ja selai­mes­sa näkyy mit­kä tahan­sa sivut.

    Kiel­to­jen sijaan oli­si ehkä tär­keäm­pää miet­tiä mik­si ja miten Apple on onnis­tu­nut raken­ta­maan ensim­mäi­sen niin hel­pon sisäl­tö­eko­sys­tee­min, että ihmi­set tosi­aan osta­vat siel­tä sisäl­töä pira­toin­nin sijaan. Samaan aikaan kun vaik­ka­pa musiik­kia­la jat­kaa syök­sy­kier­ret­tään, Applen voi­tot sen­kun kas­va­vat. Mik­si? Jos val­tao­sa ihmi­sis­tä koki­si jär­jes­tel­män “sul­je­tuk­si” ja rajoit­tu­neek­si, näin tus­kin olisi.

    Täs­sä on avain­sa­na nime­no­maan help­pous — yhdis­tet­ty­nä erin­omai­sen hyvin teh­tyyn käyt­tö­jär­jes­tel­mään ja muo­toi­luun täs­sä on yhdis­tel­mä jota kukaan muu kil­pai­li­ja ei ole vie­lä lähimaillakaan.

  38. Puu­tun vie­lä net­ti­kes­kus­te­luis­sa jat­ku­vas­ti esi­tet­tyyn väit­tee­seen, että säh­köi­nen leh­ti oli­si joten­kin ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pi kuin pape­ri­nen. Itse en ottai­si väi­tet­tä ihan annet­tu­na. En ole aihees­ta näh­nyt kuin yhden tut­ki­muk­sen. Sen mukaan ympä­ris­tön­ku­lu­tuk­sen osal­ta tilan­ne on fif­ty-fif­ty. Sen tut­ki­muk­sen luo­tet­ta­vuut­ta voi vähän kysee­na­lais­taa, kos­ka tilaa­ja­na oli joten­kin pae­riin liit­ty­vä taho. Ehkä Osmo voi­si valais­ta mei­tä, hänel­lä on kui­ten­kin käte­vää fak­taa takataskussa?

  39. Jokai­nen kulut­ta­ja ohjaa kehi­tys­tä omil­la valin­noil­laan. Täy­tyy vain toi­voa, että vir­ka­mie­het eivät hak­sah­da mark­ki­na­voi­mien innoit­ta­ma­na Applen tiel­le, ihan mei­dän kaik­kien tie­to­tur­van ja yksi­tyi­syy­den kannalta.

    Ehkä­pä Osmon kysy­mys oli­si voi­nut olla, pitäi­si­kö Applen rau­ta ja itu­nes erot­taa toi­sis­taan, kuten Explo­rer mää­rät­tiin ero­tet­ta­vak­si Windowsista?

  40. Jos hesa­ria rupee nyp­pi­mään tuo Applen otta­ma 30% ni vaih­toeh­to­ja löy­tyy. Tääl­lä on tul­lut esil­le Amazo­nin verk­ko­kaup­pa ja äkkiä Hesa­ri väsää näköis­leh­ten­sä PDF/html5 yhdis­tel­mäl­lä ja myy itse tun­nuk­set netis­sä ole­vaan leh­teen. Toi­mi­si ihan yhtä hyvin/huonosti kun nykyi­nen appi iPa­dil­la. eikä tar­vit­si­si mak­saa applel­le nii­den jake­lu­ka­na­vien käy­tös­tä. Ihme ruti­naa ihan tyhjästä…

  41. iPa­din säh­kön­ku­lu­tus on luok­kaa 2–3 wat­tia. Van­hat läp­pä­rit kulut­ta­vat yli kym­me­nen, pari­kym­men­tä­kin ja iso pöy­tä­ko­ne jopa yli sata pahim­mil­laan. Eko­lo­gi­suus­ver­tai­lus­sa tablet­ti pär­jää aika hyvin paperille.

  42. Mar­ko, table­tin eko­lo­gi­suu­teen vai­kut­ta­vat monet muut­kin asiat kuin säh­kön­ku­lu­tus. Esi­mer­kik­si iPa­dis­sa käy­tet­ty alu­mii­ni ei ole eko­te­ko. Alu­mii­nin rikas­ta­mi­nen mal­mis­ta on erit­täin pal­jon ener­gi­aa vaa­ti­va pro­ses­si. Säh­köi­sen leh­den eko­lo­gi­suu­teen vai­kut­ta­vat luon­nol­li­ses­ti myös tie­to­ko­neet joil­ta leh­ti jael­laan ja koko välis­sä ole­va infra. Tie­to­tek­nii­kas­sa käy­te­tään muu­ten­kin mel­ko pal­jon uusiu­tu­mat­to­mia luon­non­va­ro­ja, sen sijaan sel­lu­loo­saa kas­vaa met­säs­sä ja ker­taal­leen käy­tet­ty­kin voi­daan kier­rät­tää vaik­ka vessapaperiksi.

  43. Juuso Kopo­nen
    “Minus­ta lain­sää­tä­jän pitäi­si Applen toi­min­nas­sa täl­lä het­kel­lä kiin­nit­tää huo­mion­sa ainoas­taan sii­hen, että ketään sisäl­lön­tuot­ta­jia ei sor­si­ta, eli että Apple ottaa myyn­tiin kaup­paan­sa kaik­ki tuot­teet, jot­ka täyt­tä­vät nuo perus­laa­tu­kri­tee­rit, eivät­kä ole lain­vas­tai­sia. Nyt­hän näin ei ole, esi­mer­kik­si por­noa App Sto­res­ta ei saa. ”

    Mik­si ihmees­sä? Kyl­lä­hän taval­li­sen­kin kau­pan puo­lel­la vali­koi­ma on stra­te­gi­nen valin­ta, auto­kau­pas­ta esi­mer­kik­si on tur­ha haes­kel­la moot­to­ri­pyö­riä ja kris­til­li­ses­tä kir­ja­kau­pas­ta por­no­leh­tiä tai koraaneja.

  44. Mik­si ihmees­sä? Kyl­lä­hän taval­li­sen­kin kau­pan puo­lel­la vali­koi­ma on stra­te­gi­nen valin­ta, auto­kau­pas­ta esi­mer­kik­si on tur­ha haes­kel­la moot­to­ri­pyö­riä ja kris­til­li­ses­tä kir­ja­kau­pas­ta por­no­leh­tiä tai koraaneja.

    Niin no, onhan esi­mer­kik­si kaa­pe­li-tv-ope­raat­to­reil­la tiet­ty must car­ry ‑vel­vol­li­suus eli eivät voi aivan vapaas­ti vali­ta mitä kana­via asiak­kail­leen jake­le­vat. (Kaapeli-tv:n tapauk­ses­sa kus­tan­nus kui­ten­kin on ope­raat­to­ril­le vie­lä suu­rem­pi kuin oli­si Applel­le sii­tä, että se tar­joai­si jon­kun meka­nis­min, jota kaut­ta noi­ta­kin tuot­tei­ta sai­si.) Idea­na siis se, että kos­ka kulut­ta­ja on useim­mis­sa tapauk­sis­sa joka tapauk­ses­sa sidot­tu yhteen sisäl­tö­kaup­pi­aa­seen, oli se sit­ten iTu­nes Sto­re, Amazon, tms. ja vaih­ta­mi­sen kus­tan­nus on suh­teel­li­sen suu­ri, kil­pai­lun pitä­mi­sek­si ter­vee­nä ei näil­lä tuli­si olla oikeut­ta ihan miten tahan­sa raja­ta tarjoomaa.

  45. Juho Laa­tu:
    “Yksi tapa jar­rut­taa mono­po­li­soi­tu­mis­ke­hi­tys­tä oli­si mark­ki­nao­suus­ve­ro. Veroa meni­si mark­ko­nao­suus­pro­sen­tin mukaan.”

    Var­mas­ti hyvä aja­tus. Tuo­hon veroon vain voi­si vain olla jokin uusyrittäjä/innovaatiovähennys.
    Mono­po­li­voi­maa on siel­lä mis­sä tuo­tan­to ei kas­va ja/tai kysyn­tä on kiin­teä. Yksin­ker­tai­nen ja vält­tä­mä­tön talou­den de-mono­po­li­soi­mi­sek­si oli­si kui­ten­kin maa­ve­ro. Puh­taan mono­po­li­voi­ton vero, mikä on osa kaik­kia kus­tan­nuk­sia. Se pois­tai­si köy­hyy­den ja jakai­si tulot arvon­tuot­ta­jil­le. Mut­ta sitä kaik­ki vas­tus­ta­vat. Me haluam­me verot­taa nime­no­maan ansait­tua tuloa ja kil­pai­lul­li­sia mark­ki­noi­ta, kos­ka muka vihaam­me “mark­ki­na­ta­lout­ta.” Kai­puu feo­daa­liyh­teis­kun­taan on kova.

  46. Kjr63 kir­joit­ti: “Tuo­hon veroon vain voi­si vain olla jokin uusyrittäjä/innovaatiovähennys.”

    Uudet yrit­tä­jät jäi­si­vät var­maan­kin tyy­pil­li­ses­ti kyn­ny­sar­von ala­puo­lel­le. Mono­po­lia­se­man estä­mi­ses­sä on usein kyse myös sii­tä, että alal­le halut­tai­siin uusia yrit­tä­jiä. Täs­tä syys­tä, ja osin sii­tä syys­tä, että eri alo­ja koh­del­tai­siin tas­a­puo­li­ses­ti (esim. auto­jen vuo­kraus vs. uusien auto­jen myyn­ti), mark­ki­nao­suus­ve­ro voi­tai­siin kor­va­mer­ki­tä niin, että suu­ril­ta yhtiöil­tä kerät­tä­vät verot mak­set­tai­siin auto­maat­ti­ses­ti alan pie­nim­mil­le yrit­tä­jil­le. Kysees­sä oli­si täl­löin mark­ki­na­ti­lan­teen tasa­pai­not­ta­mi­nen (eikä alan verot­ta­mi­nen val­tion mui­den kulu­jen kattamiseksi).

  47. Otsik­ko voi­si olla “Voi­si­ko Mic­ro­sof­tin stra­te­gian kieltää?”

    Mic­ro­sof­tin käyt­tö­jär­jes­tel­mä kun tulee Nokian puhe­li­miin, niin Nokian puhe­li­men osta­ja jou­tuu lunas­ta­maan MS-käyt­tö­jär­jes­tel­män lisenssin.

    Oli­ko Nokian joh­don jät­ti­palk­kiot niin löy­sät, että Olli­lan mie­len­kiin­to oli pikem­min­kin Stub­bin kek­si­män Suo­mi-bran­din kek­si­mi­ses­sä, kun oli­si pitä­nyt vah­vis­taa Nokia-brändiä.

    Suo­ma­lai­sen Linus Tor­vald­sin kehit­tä­mään maa­il­man par­haim­paan Linux käyt­tö­jär­jes­tel­mään perus­tu­va AVOIN! Mee­go jätet­tiin kesannolle!

    Samal­la taval­la 1980-luvul­la Nokial­la kehi­tet­tiin maa­il­man ensim­mäi­nen toimisto/ryhmätyökalu TIIMI. Nokian joh­to otti yhtiös­sä käyt­töön ame­rik­ka­lai­sen toimistojärjestelmän.

    Jor­ma Olli­la on sei­nä­jo­ki­nen USA-fanaa­tik­ko, eikä näe omaa napaan­sa pidemmälle.

    p.s. kuvaa­vaa on, että uusiin puhe­li­miin tulee haku­ko­neek­si Mic­ro­sof­tin onne­ton Ping!

Vastaa käyttäjälle Kari Koskinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.