Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.1.2011

65 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.1.2011”

1. Aina joutuu osta­maan vähin­tään kah­den vyöhyk­keen lipun. 

   Min­ulle jäi tämä epä­selväk­si. Jos ajan bus­sil­la muu­ta­man pysäk­in­välin Munkkivuores­ta Munkkiniemeen, niin joudunko osta­maan kah­den vyöhyk­keen lipun?

   Entä ratika­mat­ka kan­takaupun­gin sisäl­lä? Mitä virkaa koko vyöhykkeil­lä on, jos ei ole vyöhyk­keen sisäisiä “halpo­ja” matkoja?

   Vastaa

   1. Nyky­isil­lä sisäisen liiken­teen tar­if­feil­la saa aina ajaa naa­purivyöhyk­keelle. Niin­pä kaikkial­ta Helsingistä pääsee kaikkialle Helsinki­in entiseen tapaan, mut­ta Mubnkkivuores­ta pääsee haaskaa­maan Sel­l­oon rahaa myös sisäisen liiken­teen lipulla.

      Vastaa

2. Ei esteel­lisyys tarkoi­ta, että päätök­ses­tä olisi odotet­tavis­sa vält­tämät­tä henkilöko­htaista väl­itön­tä etua tai hait­taa. Riit­tää, että puolueet­to­muus ja näin ollen käsiteltävän asian tas­a­puo­li­nen hark­in­ta ei ole ase­man vuok­si selvää. 

   Kaiken­laisen käh­min­nän estämisek­si ei minus­ta liian tiuk­ka peri­aate ollenkaan. 

   Tähän sin­ua koske­vaan yksit­täistapauk­seen en sinän­sä ota kantaa.

   Vastaa

3. Mil­lä taval­la tuo hie­man mutkikas ja epäin­tu­iti­ivi­nen vyöhyke­malli on nyky­istä parem­pi? Näyt­täisi siltä, että suh­teel­lis­es­ti espoolaiset voit­ta­vat ja itähelsinkiläiset häviävät.

   Vastaa

   1. Turk­ka Louekarille:

      Itähelsinkiläiset eivät häviä, kos­ka ne pää­sevät kaikkialle helsinki­in edelleen alim­mal­la ker­ta­mak­sul­la( “sisäisen liiken­teen mak­sul­la”). ja joutu­vat mak­samaan Tapi­o­laan “seu­tulipun” kuten nytkin. Kun­nan rajal­la asu­vat voit­ta­vat, kos­ka pää­sevät kun­nan rajan yli “sisäisen liiken­teen maksulla”.

      Vastaa

4. Ihan min­i­maa­li­nen asia: Uuden kun­ta­lain mukaan et ilmeis­es­ti ole esteelli­nen HSL:n asi­as­sa, mikäli käsit­telyssä ei ilmene HSL:n ja Helsin­gin kaupun­gin välisiä ris­tiri­ito­ja. Ennen kun­ta­lain uud­is­tus­ta oli ilmeis­es­ti toisin.

   Vastaa

5. Itähelsinkiläi­nen ei voita mitään. Espoolainen voit­taa — kuka maksaa?

   Vastaa

6. Eli­na, vyöy­hyk­er­a­jat menisi
   A) Helsin­gin kan­takaupun­ki rajoina Laa­jalahti, Jok­eri 1 ‑lin­jan eteläpuoli, Van­taan­joen suu
   ja Van­hankaupun­gin selkä;
   B) Helsin­gin esikaupun­git (pois lukien Öster­sun­dom), itäi­nen Espoo ja Van­taan Länsimäki
   rajoina Kehä II:n itäre­una, Kehä II:n jatke, Van­taan- ja Ker­a­van­joet ja Kehä III:n itäosa;
   C) muu Espoo, Van­taa ja Öster­sun­dom rajoina pääkaupunkiseudun kun­tien ulko­ra­jat sekä
   D) Kirkkon­um­mi ja Kerava.

   Lip­pu­vai­h­toe­hdot
   A B 45 €/kk
   B C 50 €/kk
   D 50 €/kk
   C D 85 €/kk
   A B C 90 €/kk
   B C D 105 €/kk
   A B C D 125 €/kk

   Sivul­ta 27 alka­en, http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ksv_2011-01–20_Kslk_01_El/B2EDA6C2-60CC-4033–9F6D-AD2040C6E158/Liite_lausunto_vyohykemalleista.pdf

   Minus­ta tämä on aika hyvä ehdo­tus. Ja seu­raus­ta siitä että ne kaik­ki huonot ideat ml. kilo­metriv­eloi­tus (käytän­nössä han­kalaa ja sekin taval­laan epäreilua) on iteroitu läpi. Täysin ongel­ma­ton­ta mallia ei ole olemassakaan.

   Vastaa

7. Soin­in­vaara:
   “Vuosaares­ta ja Tapi­o­las­ta molem­mista pää­sisi halvim­mal­la lip­ul­la keskus­taan, mut­ta vuosaares­ta Tapi­o­laan jou­tu­isi mak­samaan korkeam­man hinnan.”

   Het­ko­nen, eikös Vuosaari ole myös vyöhyk­keessä “B” nois­sa kar­tois­sa, joten keskustan(A) kaut­ta kulke­va mat­ka Tapiolasta(B) Vuosaareen(B) olisi A+B vyöhyke­mat­ka, joka ehdote­tus­sa mallis­sa olisi halvin mahdollinen? 

   Ehdo­tushan on, että pitäsi aina (tai ainakin sisävyöhykkeil­lä) mak­saa vähin­tään kahdes­ta vyöhykkeestä?

   http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ksv_2011-01–20_Kslk_01_El/875081BA-C339-4CB5-AC68-4DBCA4178BB7/Lausunto_Helsingin_seudun_joukkoliikenteen_taksa‑_.pdf

   Vastaa

8. Kyse­hän on siitä, että uudet A ja B‑vyöhykkeet oli­si­vat saman­hin­taisia nykyisen Helsin­gin sisäisen lipun kanssa. Hyö­tyjiä oli­si­vat reuna-alueet ja uud­is­tus on järkevä.
   Kom­pro­missi­na voisi tehdä sen, että tulisi eril­lisiä bus­siko­rt­te­ja, joil­la voisi ajaa vain bus­seis­sa tai ratikkako­rt­te­ja. Hin­ta olisi toki halvem­pi, se voisi kom­pen­soi­da hiukan.

   Vastaa

9. Sem­moinen val­u­vi­ka tuos­sa kyl­lä on että minus­ta A‑vyöhykkeen asukkaat vähän sub­ven­toi­vat mui­ta. Pitäisi ehkä olla pelkkä A kausilip­pu, tai ainakin ker­tal­ip­pu jos menee samal­la logiikalle.

   Tosin niitä ker­tal­ip­pu­ja ei vält­tämät­tä kan­nat­taa pyörit­tää samal­la logi­ikalla kuin kausilip­pu­ja, minus­ta voisi men­nä niin että sen hin­ta määräy­tyy vyöhyk­keen mukaan ja sil­lä saa sit­ten matkus­taa niin pitkälle kuin siinä 70 min­uutis­sa pääsee. Eli jotenkin näin:
   A 2€
   B 3€
   C 4€
   D 5€

   Tai sit­ten niin että on vaik­ka 30 ja 70 min­uutin ker­tal­iput, 2€ ja 4€. Tms.

   Vastaa

10. “Ihmettelemään jäin pysäköinti­normia. Pysäköin­tivelvoite on enin­tään 49 auto­laikkaa, joista 40 on sisjoitet­ta­va lähistän pysäköin­ti­laitok­si­in ja korkein­taan yhdek­sän tontille.”

    Minä olen vuosikau­sia ihme­tel­lyt näitä teat­terin tont­ti­paikko­ja joutues­sani jalankulk­i­jana koukkaa­maan ajo­radan kaut­ta ohit­taes­sai teat­terin. Ne “autopaikat” Itäisel­lä teat­teriku­jal­la sijait­se­vat nimit­täin jalka­käytäväl­lä, mikään nor­maa­likokoinen auto ei mah­du siihen tilaan mikä niille on varattu.

    Vastaa

11. Tavoitekl­tua parhaan luokan palve­lu­tavoitet­ta pide­tään vaa­ti­mat­tomana. Tätä vähän pelät­ti­inkin, kun kun­tay­htym­nää muodostettiin.
    Sem­minkin kun palve­lu­ta­solu­okat muo­doste­taan ensin ja sit­ten päätetään että mitkä kaupungi­nosat kuu­luu mihinkä luokkaan.

    Ylipään­sä tuo on käytän­nössä van­ha YTV:n ohje, joka on var­maan jos­sain Petak­ses­sa ihan toimi­va, mut­ta ei Helsingis­sä. Esimerkik­si HKL:n suun­nit­telu­o­hjeessa oli, vähän tyh­mä sekin tosin, ohjear­vo maks. 30 min­u­ut­tia Rauta­tien­to­rille. Nyt ehdote­taan että 1,5 — 2 autoa hitaampi riit­tää. Ensin­näkin tuo on hyvin vaa­ti­ma­ton tavoite­ta­so, toisek­si 8 min automat­ka vs. 12 min­u­ut­tia joukkoli­iken­teessä on ihan eri asia kuin 30 min autol­la ja tun­ti bussilla.

    Vastaa

12. Samuli Lin­tu­la: “Uuden kun­ta­lain mukaan et ilmeis­es­ti ole esteelli­nen HSL:n asi­as­sa, mikäli käsit­telyssä ei ilmene HSL:n ja Helsin­gin kaupun­gin välisiä ris­tiri­ito­ja. Ennen kun­ta­lain uud­is­tus­ta oli ilmeis­es­ti toisin.”

    Kun­ta­lain 52 §:ssä san­o­taan, että “henkilö on kuitenkin esteelli­nen, jos kun­nan ja liike­laitok­sen, kun­tay­htymän, yhteisön tai säätiön edut ovat ris­tiri­idas­sa keskenään taik­ka asian tas­a­puo­li­nen käsit­te­ly edel­lyt­tää, ettei henkilö osal­lis­tu asian käsittelyyn.”

    Eli kyl­lä tas­a­puo­li­nen käsit­te­ly edel­lyt­tää, että toisen osa­puolen johtoon kuu­lu­va henkilö jäävää itsen­sä. Kumpaa osa­puol­ta hän muuten edustaisi?

    Vastaa

    1. Raim­no K: tuon mukaan en olisi esteelli­nen lau­takun­nas­sa. Bus­siy­htiössä taas kaik­ki oli­si­vat esteel­lisiä sil­lä per4usteella, että edus­ta­vat jotain kun­taa. Jos kaik­ki ovat esteel­lisiä, ei kukaan ole.

       Vastaa

13. Jos lip­putu­lo­jen halu­taan säi­lyvän ennal­laan (?), ja joku saa liput halvem­mal­la, niin kai joku mak­saa enem­mänkin. Tarkoit­taako tämä yleistä hin­tata­son nousua kaikissa luokissa tai alim­mas­sa luokas­sa? Säi­lyvätkö keskikaupun­gin hal­vat ratikkaliput?

    Vastaa

    1. Ratikka­matkus­ta­jaa ei paljon kiin­nos­ta, säi­lyvätkä hal­vat ratikkaliput, kos­ka ratikka­matkus­ta­jan kan­nat­taa ostaa näyt­tölip­pu. Tur­is­tit ovat asia erik­seen. Tästä ei ymmärtääk­seni ole päätetty.

       Vastaa

14. Sel­ven­nyk­sen vuok­si: nuo vyöhyk­keet ovat siis tämän kuvan mukaisia, mut­ta niin ettei yhden vyöhyk­keen lipun osto onnistukaan?

    http://www.hs.fi/grafiikka/1135261719029?orientation=horizontal (toiv­ot­tavasti kuva aukeaa)

    Kah­den vyöhyk­keen min­i­mi lip­pu­os­tois­sa on ihan hyvä tapa pois­taa ne ”mieli­v­al­taiset” lyhyi­den vyöhyk­er­a­jan ylit­tävien matko­jen tul­lit, kuten OS niitä kut­suu. Mut­ta miten niin itähelsinkiläi­nen jou­tu­isi osta­maan ”seu­tulipun” Tapi­o­laan matkates­saan? Joko hän kul­kee kehää pitkin vyöhyk­keel­lä B tai sit­ten keskus­tan kaut­ta (vyöhyk­keet B+A+B), joka tapauk­ses­sa selviää halvim­mal­la kah­den vyöhyk­keen lip­ul­la. Vai määräy­ty­isikö lipun hin­ta vyöhyk­er­a­jo­jen yli­tys­ten funk­tiona, eikä sen mukaan monel­la vyöhyk­keel­lä kul­kee? Ja jos näin, miten tämä toteutetaan käytännössä?

    Vastaa

    1. Kun en ole vielä ollut HSL:n hal­li­tuk­ses­sa, en tiedä miten tuo on ajatel­tu menevän. Jok­er­il­la nimit­täin pääsee Vuos­daares­ta Itäkeskuk­sen kaut­ta Tapi­onaan käymät­tä mil­lään muul­la vyöhyk­keel­lä. Muual­la tämä on tehty katko­ma­l­la nuo kaaret myös vyöhykerajoilla.

       Vastaa

15. Kun joskus kauan sit­ten (1970-luvul­la) olin Nuoriso­lau­takun­nas­sa ja pohdin ääneen omaa esteel­lisyyt­täni, virkamiehet ker­toi­vat, että esteel­lisyys syn­tyy vain päätösasiois­sa. Lausun­toa annet­taes­sa en hei­dän mukaansa ollut esteelli­nen edes annet­taes­sa lausun­toa avus­tuk­ses­ta yhdis­tyk­selle, jon­ka hal­li­tuk­ses­sa olin. Nykyaikaisen käsi­tyk­sen mukaan tuo ei ehkä menisi läpi, mut­ta ainakin min­un osaltani mah­dolli­nen virkarikos on kauan sit­ten vanhentunut.

    Vastaa

16. “Muis­tu­tuk­sia on tietysti tul­lut, kun on kyse tiivistämiskaavas­ta, mut­ta niitä ei ole otet­tu huomioon. Aina joku kär­sii siitä, että tutu­ille alueille rakennetaan.”

    Näin­pä se tietenkin on, har­voin sitä vain näinkään suo­raan san­o­taan. Jää sit­ten vain miet­timään, mik­si use­at puolueet mm. vihreät puhu­vat lähidemokra­ti­as­ta, kun­nanosaval­tu­u­toista yms. ja ylipäätän kansalais­ten suo­ras­ta vaikuttamisesta.

    Vaik­ka itse olen jois­takin kaa­van ratkaisu­ista eri mieltä, niin ymmär­rän perus­teet tehdy­ille ratkaisuille. Se mikä min­ua nyppii on tiet­ty tarkoi­tushakuisu­us asioiden esit­tämisessä. Tapulis­sakin isom­pi ja parem­min kokon­aisuuk­sia hah­mot­ta­va suun­nit­telu pilkot­ti­in kaavoitus­vai­heessa pienem­pi­in palasi­in (kun ilmeis­sti nähti­in tulos­sa ole­va vas­tus­tus, “aina joku narisee”) ja samal­la tehokkaasti hämär­ret­ti­in tavoit­teena ole­va kokon­aisu­us. Kaikki­nainen kri­ti­ik­ki vähe­nee, kun pienem­mis­sä pala­sis­sa muute­taan asioi­ta, vrt kansal­lispuis­toista naker­re­taan pala ker­ral­laan pois; se voi onnis­tu­akin, vaik­ka koko puis­ton lakkau­tus ker­ral­la ei onnistu.

    Auto- ja pysäköin­tipaikkaon­gelmista on help­po olla blogin­pitäjän kanssa samaa mieltä, mut­ta kyl­lä nämä kaa­vat usein ovat aivan liian opti­mistisia ihmis­ten auton käytön ja ylipäätään koko liiken­nekäyt­täy­tymisen suh­teen. Tapu­likaupun­gin suurimpia plus­sia vielä nykyään on se, että siel­lä on edelleenkin aika lail­la autoil­ta rauhoitet­tu käve­lykatu­jen verkko (jon­ka rikko­vat vain koul­ulle aja­vat opet­ta­jien autot). En ole var­ma, säi­lyykö tämä autot­to­muus enää jatkos­sa. Liiken­nemerkeil­lä ei estetä autol­la autoa, vaan se vaatii selviä rak­en­teel­lisia ratkaisu­ja, jot­ka ajamisen estävät. Ja toisaal­ta täy­tyy tun­nus­taa ihmis­ten halu päästä lähelle kotioveaan autol­la. Väki ei jätä auto­jaan sato­jen metrien päähän, vaik­ka suun­nit­teli­ja niin havain­neku­vaan piirtäisikin.

    Vastaa

17. OS: “Niin­pä pois­te­taan etu­a­jo-oikeus kokon­aan reitiltä Hieta­lah­den­ran­nas­ta Meche­linkadun kaut­ta Huopalah­den­tielle. Maail­ma ei muu­tu kovin toisen­laisek­si, pait­si että suuri määrä kärkikolmioi­ta voidaan siirtää kierrätykseen.”

    Kärkikolmiot pitäisi saa­da pois koko kan­takaupun­gin alueelta kier­toli­it­tymiä ja keskeimpiä sisään­tuloväyliä luku­unot­ta­mat­ta, ne nos­ta­vat ajonopeuk­sia jalankulk­i­jan kannal­ta kohtu­ut­tomasti. Muutenkin tapakult­tuuri kan­takaupun­gin liiken­teessä tun­tuu taas vähän huonon­tuneen, ehkä lumikuskien huonon esimerkin vuoksi.

    Vastaa

18. Edus­t­a­mi­nen on edus­tamista; jos nimeno­maan ollaan HSL:ssä edus­ta­mas­sa vaikka­pa Helsin­gin kaupunkia niin sil­loin ei tietenkään ole esteelli­nen, vaan juuri sitä varten sinne valittu.

    Mut­ta jos ei olla valit­tu lau­takun­taan vaikka­pa HSL:n edus­ta­jana vaan jol­lain muul­la perus­teel­la, sil­loin on esteelli­nen HSL:ää koske­vien asioiden päättämisestä.

    Vastaa

19. Eli­na:
    Se, että täy­tyy ostaa vähin­tään kah­den vyöhyk­keen lip­pu on hyvä, sil­lä sil­loin ei koskaan voi joutua mak­samaan ylimääräistä yhden pysäkin matkasta.

    Vastaa

20. Mm. Ilpo: “Kyse­hän on siitä, että uudet A ja B‑vyöhykkeet oli­si­vat saman­hin­taisia nykyisen Helsin­gin sisäisen lipun kanssa. Hyö­tyjiä oli­si­vat reuna-alueet ja uud­is­tus on järkevä…”

    Mieti, kuka mak­saa! Entistä enem­män tukia kan­nat­ta­mat­tomaan liiken­teeseen!!! Veron­mak­sa­ja häviää tässä(kin). 🙁

    Näin “pyöräil­i­jäpuolueen” sat­un­naise­na edus­ta­jana koi­ta Osmo nyt kat­soa, että se keskus­tatun­neli saadaan aikaisek­si ja että myös lin­ja-autot saadaan sinne pois tieltä. Se vähen­tää maan­päälistä liiken­net­tä oikein toteutettuna.

    Joukkoli­iken­teessä vuoroväliä tärkeämpi on nopeus ja täs­mäl­lisyys. Tun­nin, jopa parin, vuoroväli on ihan ok, kun­han liikenne on nopeaa. Eli turhia, tyhjiä bus­sivuoro­ja voi surut­ta pois­taa ja samal­la vähitellen rak­en­taa spåraa.

    Vastaa

    1. Kalle: lin­ja-auto kul­jet­taa ihmisiä, joiden pitää päästä pysäkil­lä pois. He eivät ole matkalla mihinkään luolaan.

       Vastaa

21. Kalle:

    Mm. Ilpo: “Kyse­hän on siitä, että uudet A ja B‑vyöhykkeet oli­si­vat saman­hin­taisia nykyisen Helsin­gin sisäisen lipun kanssa. Hyö­tyjiä oli­si­vat reuna-alueet ja uud­is­tus on järkevä…”

    Mieti, kuka mak­saa! Entistä enem­män tukia kan­nat­ta­mat­tomaan liiken­teeseen!!! Veron­mak­sa­ja häviää tässä(kin).

    Kum­mallekin teistä tuol­ta lausunnosta:
    “Tässä selvi­tyk­sessä kunkin vai­h­toe­hdon osalta käyte­tyt hin­nat ovat vain esimerkke­jä, eivät hin­tae­si­tyk­siä. Lip­pu­jen hin­noista päätetään aikanaan vuosit­tain talousarvion yhteydessä.”

    Lie­nee turha pelätä, että matkalip­pu­jen keskimääräi­nen hin­ta olisi laske­mas­sa. Sinän­sä malli ei näytä hullummalta.

    Yksi pieni voit­ta­ja on muuten val­tion­va­rain­min­is­ter­iö. Useim­mil­ta seu­tulip­pua käyt­täviltä tip­puisi­vat ilmeis­es­ti työ­matkaku­lu­vähen­nyk­set pois.

    Vastaa

22. Pikaises­ti vilkuile­mal­la tuo esi­tys vaikut­taa varsin täysjärkiseltä.

    Sen ver­ran kom­ment­ti­na keskustelu­un, että jos joku nyt siinä jok­eris­sa jak­saa körötel­lä, niin siinähän köröt­telee. Kyse on mar­gin­aali-ilmiöstä ja turha sen vuok­si sys­teemiä on järkevää säätää. Poikit­taiseen joukkoli­iken­teeseen ei tarvi­ta enää lisäongelmia.

    Kari

    Vastaa

23. Kas kun ei joukkoli­iken­teen suun­nit­telu­o­hje ole kir­voit­tanut keskustelua. Se on erit­täin tärkeä paperi, johon moni virkamies voi vedo­ta ker­toes­saan, mik­si jos­sain päin kaupunkia joukkoli­ikenne toimii tietyl­lä taval­la ja mik­si siihen ei sat­sa­ta enempää.

    Lausun­toe­hdo­tuk­sen kanssa voi yleis­es­ti olla samaa mieltä. Myös tähtilu­ok­i­tus­pe­ri­aate vaikut­taa hyvältä ja toimivalta.

    Mut­ta ohjeesta pais­taa minus­ta liikaa läpi se, että ohjeen laati­joille ei ole ihan selvää se, mil­lainen rooliero on Helsin­gin ja naa­purikun­tien joukkoliikenteellä.

    Helsingis­sä kul­jete­taan oikeasti joukko­ja, mas­so­ja, ja palvelu on laa­jaa ja hyvää. Auto­ton elämä on oikeasti mah­dol­lista ja aika help­poa. Myös sun­nun­taisin ja iltaisin jne.

    Espoos­sa ja Van­taal­la on pari junarataa, muuten ajel­laan tyhjil­lä bus­seil­la ympäri pel­to­ja tun­nin välein jol­lain 248AT- tai 154KNT-lin­joil­la. No, tämä on tietysti kär­jistys, mut­ta perusidea on se, että auto­ton elämä vaatii naa­purikun­nis­sa todel­la paljon suun­nit­telua ja vaivan­näköä. Joukkoli­iken­teen laatu­ta­so rajan “vääräl­lä” puolel­la on aivan jotain muu­ta kuin Helsingissä.

    Suun­nit­telu­o­hjeen ongel­ma onkin, että pääosin se tun­tuu ole­van raken­net­tu mui­ta kun­tia kuin Helsinkiä varten. Helsin­ki oletet­tavasti on kokon­aan neljän ja viiden täh­den aluet­ta, mut­ta nämä korkeim­matkin luokat ovat suun­nit­telu­o­hjeen mukaan aika lail­la keskinker­taisen palvelun aluei­ta. Varsinkin viiden täh­den kohdal­la vaa­timus­ta­son pitää olla kovempi.

    Tar­if­fio­hjeen suurin puute on se, että nuo alueet pitää ehdot­tomasti luokitel­la nyt samal­la, kun ohje hyväksytään. Muuten käy niin, ettei luot­ta­mus­mies voi kuin luot­taa siihen, että virkamies kyl­lä sit­ten kat­e­gorisoi alueet oikein. Ja siihen ei todel­lakaan voi eikä pidä luot­taa, vaan tähtilu­ok­i­tus alueit­tain on tehtävä poli­it­tise­na päätök­senä, siitä on kan­net­ta­va poli­it­ti­nen vas­tuu ja jot­ta poli­itikko var­masti ymmärtää, mitä on hyväksymässä, tulisi tämä luok­i­tus alueit­tain vahvis­taa yhtä aikaa suun­nit­telu­o­hjeen kanssa.

    Minus­ta viiden täh­den aluei­ta ovat koko kan­takaupun­ki reuna-aluei­neen eli ns. ratikkavyöhyke (Munk­ka, Ruskea­suo, Käpylä, Ara­bia, mysö Laru). Vaan ovatko­han virkamiehet sen näin ajatelleet?

    Vastaa

24. Fed­er­ley on täysin oike­as­sa. Taustal­la on se että HSL on sel­l­ainen per­in­teinen ylikun­nalli­nen sotku jos­sa on pielessä vain päätök­sen­teko ja kus­tan­nusten jako, eli ne olen­naiset asi­at. Esimerk­si infran kus­tan­nusten jaos­ta ei ole edelleenkään sop­ua eikä kun­nol­lista tule syn­tymään kun sitä on Helsingillä enem­män kuin muil­la yhteen­sä ja sen arvos­ta voi perustel­lusti olla mon­taa mieltä. Onnea vaan hallitustyöskentelyyn. 🙂

    Ratkaisu on se että HSL pide­tään liiken­nöit­si­jän roolis­sa, ja val­ta määrit­tää vaikka­pa palve­lu­ta­so pide­tään tilaa­jal­la eli kun­nil­la. Eli Kaup­su nyt vaan ihan rohkeasti ker­too mitä halu­taan, se lausun­to on ihan hyvä mut­ta voisi olla tiukempikin.

    Vastaa

25. Harmil­lista!

    En saa Tpyy­lu­o­man anta­maa linkkiä auki. Kiitos hänelle kuitenkin vaivannäöstä!

    Munkkivuore­laisille muu­tos ainakin on ilmeinen paran­nus, kos­ka käytämme paljon ostosten tekoon juuri Sel­l­oa ja Tapi­olan keskus­taa. Ainaisen, nöyryyt­tävän autokyy­din pum­mimisen sijaan, voin siis harki­ta bussin käyttöä. 

    Tästähän ei ole suo­raa yhteyt­tä sen kum­mem­min Lep­pä­vaaraan kuin Tapi­o­laankaan, vaan vai­h­dol­la men­nään. Täl­lä palve­lu­ta­sol­la neljä euroa muu­ta­man kilo­metrin matkas­ta, joka kestää n. 40 min­u­ut­tia, on tun­tunut aivan kohtu­ut­toma­l­ta tak­salta. Autol­la huraut­taa kymme­nessä min­uutis­sa kumpaankin ostosparatiisiin.

    Vastaa

26. Espoolaise­na ei min­unu kuu­lu neu­voa, mut­ta ehdotan kuitenkin. Pyrit­tävä vähen­tämään matkus­tuskilo­me­tre­jä, kyl­lä ne saas­tut­ta­vat julk­isil­lakin. Parkki­mak­suil­la ja käve­lykaduil­la rajoitet­ta­va henkilöau­toli­iken­net­tä. Keskus­tatun­neli lie­nee turha. Tääl­lä Espoos­sa min­ul­la on ruokakaup­paan 1km, ostari­in 4km. Helsingis­sä käyn har­voin (ehkä 2kk välein), eikö ole hyvä niin. Jos matkus­tan Helsinki­in vaik­ka julk­isil­la, niin sehän saas­tut­taa, eikö niin. Tänne hakeu­tuneet ihmiset eivät kovinkaan kiin­nos­tu rav­in­toloista, musi­ikki­taloista, guggen­heimeista eikä muus­ta sel­l­ais­es­ta. Itsekin vieras­tan pas­si­ivikult­tuuria (siis kat­sel­laan muiden tekosia). Eikö ole hyvä, että me espoolaiset pysymme tääl­lä, emmekä tule ruuhkaut­ta­maan Helsinkiä.

    Vastaa

27. Tästähän ei ole suo­raa yhteyt­tä sen kum­mem­min Lep­pä­vaaraan kuin Tapi­o­laankaan, vaan vai­h­dol­la men­nään. Täl­lä palve­lu­ta­sol­la neljä euroa muu­ta­man kilo­metrin matkas­ta, joka kestää n. 40 min­u­ut­tia, on tun­tunut aivan kohtu­ut­toma­l­ta tak­salta. Autol­la huraut­taa kymme­nessä min­uutis­sa kumpaankin ostosparatiisiin.

    Meinasin sanoa että 205:lla pääsee Turun­väylää Lep­pä­vaaraan, mut­ta lähin pysäk­ki on näem­mä kaukana Huopalah­den­tiel­lä. Vähän kak­sipi­ip­puinen jut­tu, ehkä yksi syy mik­si teil­lä Munkkivuores­sa on eloisa ostari on nimeno­maan huonot yhtey­det Leppävaaraan.

    Vastaa

28. Osmo sanoi:

    vuosaares­ta Tapi­o­laan jou­tu­isi mak­samaan korkeam­man hin­nan. Aja­mal­la kaar­ta pitkin Vuosaares­ta Tapi­o­laan pää­sisi halvem­mal­la, mut­ta kauan se kestäisi. 

    Tämä on kyl­lä väärinkäsi­tys, kuten moni tääl­lä jo epäi­likin. Vuosaares­ta Tapi­o­laan voi men­nä keskus­tan kaut­ta tai Jok­er­il­la, ja molem­mis­sa tapauk­sis­sa tarvit­see kah­den vyöhyk­keen lipun, AB. Sitä pelkkä B‑lippua kun ei ole. Mat­ka keskus­tan kaut­ta Tapi­o­laan kul­kee vain vyöhykkeil­lä A ja B, joten tarvit­ta­va lip­pu on kah­den vyöhyk­keen AB. Hin­ta perus­tuu vyöhyk­keel­lä liikku­miseen, ei vyöhyk­er­a­jan ylittämiseen.

    ja tämä on ihan oikeasti kyl­lä parem­pi malli kuin kilo­metriv­eloi­tus. Kilo­metriv­eloituk­seen ei esim. saa tehtyä järke­viä kuukausiko­rt­te­ja, ja se on myös teknis­es­ti hankala.

    Suun­nit­telu­o­hjeista Fed­er­ley ja Pyy­lu­o­ma jo lausui­v­at oleel­liset. Ja KSV:n kom­ment­tikin oli hyvä, joskin melko maltill­i­nen. Jyrkem­minkin voisi vaa­tia laatua.

    Vastaa

29. Eli­na kir­joit­ti: “Tästähän ei ole suo­raa yhteyt­tä sen kum­mem­min Lep­pä­vaaraan kuin Tapi­o­laankaan, vaan vai­h­dol­la men­nään. Täl­lä palve­lu­ta­sol­la neljä euroa muu­ta­man kilo­metrin matkas­ta, joka kestää n. 40 min­u­ut­tia, on tun­tunut aivan kohtu­ut­toma­l­ta tak­salta. Autol­la huraut­taa kymme­nessä min­uutis­sa kumpaankin ostosparatiisiin.”

    Tässä kohdin uusi jär­jeste­ly voi houkutel­la uusi­akin asi­akkai­ta, mut­ta edel­ly­tyk­senä var­maankin on, että lin­jat jär­jestetään uudelleen. Nyt näitä yhteyk­siä ei ole sik­sikään, että hin­ta on kohtu­u­ton, eikä juuri kukaan niitä käyt­täisi, vaik­ka ne oli­si­vatkin olemassa.

    Vastaa

30. “Vuosaares­ta Tapi­o­laan voi men­nä keskus­tan kaut­ta tai Jok­er­il­la, ja molem­mis­sa tapauk­sis­sa tarvit­see kah­den vyöhyk­keen lipun, AB.”

    Tot­ta, mut­ta Vuosaares­ta esim. Matinkylään ei voi men­nä keskus­tan kaut­ta osta­mat­ta ABC-lip­pus, sen sijaan halvem­mal­la BC-lip­ul­la pääsee kun käyt­tää Jok­e­ria. Jos­sain­han se vyöhyk­er­a­ja toki aina menee: vyöhykkeitä lisäämäl­lä sys­teemistä tulisi vielä reilumpi mut­ta samal­la ehkä han­kalam­min hahmotettava. 

    Mitä jos jakaisi B‑vyöhykkeen kah­tia Keskus­puis­ton kohdal­ta? Se ei tuot­taisi suuria ongelmia, kos­ka hyvin har­va keskus­taan suun­tau­tu­va lin­ja ylit­tää Keskus­puis­toa tuos­sa kohdas­sa. Hyö­ty olisi se, että poikit­tais­li­iken­teen hin­noit­telu suh­teessa säteit­täiseen liiken­teeseen tulisi reilum­mak­si. Ja tietysti kun lisätään sys­teemi­in yksi vyöhyke, niin hin­taa per vyöhyke voidaan hie­man laskea.

    Tääl­lä on esitet­ty kri­ti­ikkiä siitä, kuka tämän uud­is­tuk­sen mak­saa. Sanois­in, että joukkoli­iken­teen matkus­ta­jamäärät eri­tyis­es­ti Tapiolan/Keilaniemen sekä Lep­pä­vaaran suun­nil­la voivat lisään­tyä aika paljon, kos­ka nyky­istä hin­taa ei olla valmi­ita mak­samaan lyhy­istä matkoista. Parhaim­mil­laan tämä lisäys kor­vaa suurim­man osan lip­putu­lo­jen menetyksistä.

    Vastaa

31. Minus­ta kilo­metriv­eloituk­seen perus­tu­va malli olisi ehdot­tomasti järkevin ja oikeu­den­mukaisin. Tarkoi­tan siis mallia, jos­sa matkus­ta­ja leimaa itsen­sä sisään kulkuneu­voon astues­saan ja ulos siitä poistues­saan, ja kor­til­ta veloite­taan kul­je­tun matkan ver­ran arvoa. Etu vyöhyke­malli­in näh­den on se, että vyöhykkei­den rajoil­la matkus­ta­jalle tule­vat ’mieli­v­al­taiset’ kus­tan­nuk­set jäävät kokon­aan pois. Kymme­nen kilo­metrin mat­ka on aina saman hin­tainen, riip­pumat­ta siitä ylitetäänkö matkalla kun­tara­jo­ja tai ei. Käyt­täjä mak­saa todel­lis­es­ta kul­je­tus­ta matkas­ta, joten hin­noit­telu on help­po perustel­la käyttäjille.

    Kausiko­r­tit täl­lä veloi­tus­mallil­la voisi­vat toimia siten, että käyt­täjä ostaa oikeu­den käyt­tää kuukaut­ta kohden tietyn kilo­metrimäärän. Mitä enem­män kilo­metrikred­it­te­jä ostaa ker­ral­la, sitä suurem­man ker­ta-alen­nuk­sen saa. Esim.10 km päivit­täistä työ­matkaa kulke­valle riit­täisi toden­näköis­es­ti 500 tai 600km käyt­töoikeus kuukaut­ta kohti, joka voisi olla hin­noitel­tu suurin piirtein saman­hin­taisek­si kuin Helsin­gin sisäi­nen kuukausilip­pu täl­lä het­kel­lä. Nykyisen seu­tulipun hin­nal­la saisi esim. 1300 km/kk käyt­töoikeu­den jne. Jos matko­ja jon­ain kuukaut­e­na ker­tyy ennakoitua määrää enem­män, niin ylimenevien kilo­me­trien veloi­tus tapah­tu­isi nykyisen arvolipun tapaan.

    Vas­taavia jär­jestelmiä on käytössä muual­lakin (esim. Tokion metro), joten on vaikea uskoa, että jär­jestelmän toteut­ta­mi­nen kaa­tu­isi ain­oas­taan teknisi­in ongelmi­in. Uskon myös, että ihmiset oppi­si­vat käyt­tämään jär­jestelmää pienen totut­telun jälkeen.

    Vastaa

32. Juk­ka, lyhyesti:

    Ensin­näkin joukkoli­iken­nevä­li­neessä kul­je­tut kilo­metrit kor­reloi huonos­ti aiheutunei­den kus­tan­nusten kanssa. (Sivu­men­nen tämän takia matkus­ta­jak­ilo­metrin hin­ta ei ole kovin järkevä mit­tari.) Mik­si se olisi reilu lasku­tus­pe­ruste? Aika kor­reloi parem­min, mut­ta on taas toisaal­ta epäreilua rankaista hitaas­ta yhteydestä.

    Toisek­si, käytän­nön toteu­tus edel­lyt­täisi eril­listä uloskir­jausjär­jestelmää ja luul­tavasti hidas­taisi liiken­net­tä tun­tu­vasti, mikä taas mak­saa liiken­nöin­tiku­luina ja pienemp­inä lip­putu­loina. Jär­jestelmässä jos­sa on por­tit joka ase­malle tämä ei ole ongel­ma, mut­ta kun meil­lä ei ole niitä edes met­rossa ja samaan jär­jestelmään kuu­luu raitio­vaunut, junat, bus­si ja Suomen­lin­nan lautta.

    Ymmär­rän että aja­tus on intu­iti­ivis­es­ti houkut­ta­va, ja sitä selvitettiin.

    Vastaa

33. Vas­taavia jär­jestelmiä on käytössä muual­lakin (esim. Tokion metro) 

    Metro- ja rautatieasemil­la­han tuo vielä olisikin jär­jestet­tävis­sä, kun ase­malle voi lait­taa por­tit. Ruuhk­abus­sista ulos astues­sa lipun leimaamisen vaa­timi­nen epäilemät­tä aiheut­taisi kit­inää matkus­ta­jis­sa ja piden­täisi pysäkki­aiko­ja. Nykyään­hän tiet­ty on etäältä luet­ta­vat RFID-lätkät kek­sit­ty. Niis­sä tul­laan sit­ten isoveli valvoo ‑ongelmi­in.

    Vastaa

34. Hie­man off-top­i­cia mut­ta kaupunkisu­un­nit­telua kuitenkin. Kiin­nos­taisi kuul­la Osmo sin­un näke­myk­sesi kaupunki­moot­toritei­den muut­tamisek­si kaupunkibule­vardeik­si ja eri­tyis­es­ti Hesaris­sa nähdys­tä ehdo­tuk­ses­ta, jos­sa Laut­tasaaren asukasluku saataisi­in melkein tuplat­tua muut­ta­mal­la Län­siväylä Län­si­bule­vardik­si, jota reunus­taisi­vat toimis­to- ja asuintalot.

    Minus­ta mitä kan­natet­tavin aja­tus, mut­ta Laut­tasaari-seuras­sa on var­maan ollut nitrot kortilla.

    Vastaa

35. Vas­taavia jär­jestelmiä on käytössä muual­lakin (esim. Tokion metro) 

    Metro- ja rautatieasemil­la­han tuo vielä olisikin jär­jestet­tävis­sä, kun ase­malle voi lait­taa por­tit. Ruuhk­abus­sista ulos astues­sa lipun leimaamisen vaa­timi­nen epäilemät­tä aiheut­taisi kit­inää matkus­ta­jis­sa ja piden­täisi pysäkki­aiko­ja. Nykyään­hän tiet­ty on etäältä luet­ta­vat RFID-lätkät kek­sit­ty. Niis­sä tul­laan sit­ten isoveli valvoo ‑ongelmi­in.

    Tokios­sa tämä toimi­ikin, kos­ka läh­es kaik­ki joukkoli­ikenne on toteutet­tu lähi­ju­nil­la ja metroil­la, ja bussien rooli on lähin­nä syöt­töli­ikenne ja reit­tiverkos­ton täyt­tö pienem­män kysyn­nän aulueilla.

    Bus­seis­sa on molem­pia jär­jestelmiä bus­siy­htiöstä riip­puen. Yleisem­pi on että mat­ka mak­saa saman pitu­ud­es­ta riip­pumat­ta. Täl­löin vai­h­dot ovat aina mak­sullisia, ja useim­miten joutuu mak­samaan täy­den hin­nan uud­es­ta nousus­ta (~1.5–2€).

    Vastaa

36. Komp­paan Hamiloa, aivan mainio idea. On sitä jokunen jokusen ker­ran tar­jon­nutkin. Minä en heti ymmär­rä mikä ongel­ma Laru-seu­ralle olisi jos nykyisen motarin meluhait­ta piene­nee mur­to-osaan kun var­teen tulee talo­ja ja nopeus piene­nee. Toisaal­ta en minä muutenkaan oikein ymmär­rä noiden kaupungi­nosay­hdis­tys­ten aivoituksia.

    Vastaa

37. Han­nek­selle

    Wikipedi­as­ta:

    “Tokion prefek­tu­urin asukasluku on noin 12 989 000 (2009),[1] eril­lisaluei­den asukasluku 8 802 000 (2009)[1] ja Suur-Tokion asukasluku noin 36 094 000 (2010).”

    Ehkä puhumme eri asioista kun puhumme Tokion ja maamme pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelyistä.

    Suur-Lon­toos­sa muuten on bus­sil­in­ja. joka kul­kee kaupunkialueen päästä päähän, ja mat­ka kestää 4 tun­tia. Voisi joskus kulkea, kun on matkaa sinnepäin,todellinen eksi­ten­tial­isti­nen matka.

    Vastaa

38. Mikko H:“Ruuhkabussista ulos astues­sa lipun leimaamisen vaa­timi­nen epäilemät­tä aiheut­taisi kit­inää matkus­ta­jis­sa ja piden­täisi pysäkkiaikoja.”

    Ainakin meil­läpäin merkit­tävä osa matkus­ta­jista on narkkare­i­ta, van­huk­sia, tur­is­te­ja, lap­siper­heitä, liput­to­mia yms. hitaam­min liikku­via jot­ka vievät jo nykyisel­lään merkit­tävästi pysäkki­aikaa, eli suju­vu­u­den nimis­sä sisään­leimaamis­es­takin pitäisi päästä eroon ja etuoven sijaan käyt­tää kaikkia ovia.

    Jokainen asia joka las­kee joukkoli­iken­teen sub­jek­ti­ivista palve­lu­ta­soa lisää henkilöau­to­liken­teen laadullista etumatkaa.

    Vastaa

39. “Hie­man off-top­i­cia mut­ta kaupunkisu­un­nit­telua kuitenkin. Kiin­nos­taisi kuul­la Osmo sin­un näke­myk­sesi kaupunki­moot­toritei­den muut­tamisek­si kaupunkibule­vardeik­si ja eri­tyis­es­ti Hesaris­sa nähdys­tä ehdo­tuk­ses­ta, jos­sa Laut­tasaaren asukasluku saataisi­in melkein tuplat­tua muut­ta­mal­la Län­siväylä Län­si­bule­vardik­si, jota reunus­taisi­vat toimis­to- ja asuintalot.

    Minus­ta mitä kan­natet­tavin aja­tus, mut­ta Laut­tasaari-seuras­sa on var­maan ollut kortilla.”

    Milenki­in­toinen aja­tus. Toinen mah­dol­lisu­us oli­is rkaen­taa Län­siväylän päälle kan­si, eli siis Län­siväylä tun­neli­in Laut­tasaaren kohdalla.

    Huopalah­den­tie on 4‑kaistainen, ja siinä on melkoinen liikenne. Ei käy suun­nitel­lulähtöko­hdak­si. Sin­sänä nopeuealenta,minen voisi olla paikllaan,Se ei ede oleel­lis­es­ti piden­täisi mat­ka-aikaa (5 km:n matkalle aikaero on teo­ri­as­sa vajaat 4 minuuttia

    Vastaa

40. Tarken­netan edel­listä. Tark­istin akrasta.

    Mat­ka Ruo­ho­lah­den liit­tymästä Laut­tasaaren län­sipäähän on vajaat 3 km. Aikakero siis tekisi80/40 km h: run­saat 2 min­u­utt­tia. Tietenkin joillekin ikuisuus.

    Vastaa

41. Eli­na kir­joit­ti 20.1. tariffivyöhykeuudistuksesta:
    ”Munkkivuore­laisille muu­tos ainakin on ilmeinen paran­nus, kos­ka käytämme paljon ostosten tekoon juuri Sel­l­oa ja Tapi­olan keskus­taa. Ainaisen, nöyryyt­tävän autokyy­din pum­mimisen sijaan, voin siis harki­ta bussin käyttöä.
    Tästähän ei ole suo­raa yhteyt­tä sen kum­mem­min Lep­pä­vaaraan kuin Tapi­o­laankaan, vaan vai­h­dol­la men­nään. Täl­lä palve­lu­ta­sol­la neljä euroa muu­ta­man kilo­metrin matkas­ta, joka kestää n. 40 min­u­ut­tia, on tun­tunut aivan kohtu­ut­toma­l­ta tak­salta. Autol­la huraut­taa kymme­nessä min­uutis­sa kumpaankin ostosparatiisiin.”
    Mat­ka Munkkivuores­ta Lep­pä­vaaraan on n noin 6 ‑7 kilo­metriä, määrit­te­ly­tavas­ta riip­puen, Tapi­o­laan hie­man pidem­pi. Kesäl­lä hyvä fillarointietäisyys.
    Ulkop­uolisen on vähän vaikea nähdä, mitä tarvet­ta Munkkivuores­sa asu­val­la on men­nä Tapi­o­laan tai Lep­pä­vaaraan ostok­sille, kun Munkkivuores­sa itsessään on hyvä ja toimi­va ostoskeskus, todel­li­nen eikä näen­näi­nen ostosparati­isi. Sitä on syytä käyt­tää, jos halu­aa palvelun säi­lyvän. Ja toisaal­ta mat­ka Kampin palvelui­hin, joista itse käytän lähin­nä Ruo­hon­ju­ur­ta, on 25 min bussilla.
    Aikataulu­jen mukaan mat­ka Munkkivuores­ta Lep­pä­vaaraan vie noin 25 min­u­ut­tia, nopeim­mal­la suo­ral­la yhtey­del­lä 17 min­u­ut­tia käve­ly­matkoi­neen. Autol­la ei pääse sen nopeam­min, ainakaan näil­lä säil­lä ja jos ottaa huomioon auton noutamisen ja park­keer­aamisen vaa­ti­man ajan. Lumen put­sauskin vie aikansa.
    Autokyytiä ei tarvitse pum­ma­ta, kun osaa antaa vas­tavuoroisia palveluk­sia ja sovit­taa hyvis­sä ajoin kyy­dit kaverin kanssa. Aikoinani autoin Luon­to-liiton Uuden­maan piirin tyt­töjä roudauk­ses­sa, ja vas­tavuorois­es­ti he tuli­vat meille lapsen­likoik­si, ja mielel­lään. Nämä yya-suh­teet elävät vieläkin oma­l­la tavallaan.
    Ostosparati­i­seista: Kun niis­sä on kul­jeskel­lut ja yrit­tänyt löytää jotakin, muis­taa Ihmei­den pikku jät­tiläis­es­tä luvun ”Aaarniomet­sä, parati­isi vai helvetti?”

    Vastaa

42. Huopalah­den­tie on 4‑kaistainen, ja siinä on melkoinen liikenne. Ei käy suun­nitel­lulähtöko­hdak­si. Sin­sänä nopeuealenta,minen voisi olla paikllaan,Se ei ede oleel­lis­es­ti piden­täisi mat­ka-aikaa (5 km:n matkalle aikaero on teo­ri­as­sa vajaat 4 minuuttia

    Huopalah­den­tien liikenne on läpi­a­joli­iken­net­tä. Sen saa oleel­lis­es­ti pienem­mäk­si niin että sit­ten kun se Turun­väylä — Pasi­lan­väylä pan­naan tun­neli­in liikenne ohjataan sinne ja tätä tukee vas­taavasti se että Huopalah­den­ti­estä tehdään autoil­la vähem­män houkut­tel­e­va. Tuon voi tehdä niin että se on ihmisille enem­män houkut­tel­e­va muut­ta­mal­la Huopalah­den­tien malli­in Munkkiniemen puis­totie, ihan niin kuin Eliel setä sen piirsi.

    Vastaa

43. Markku af Heurlin ei ymmärrä: 

    Ulkop­uolisen on vähän vaikea nähdä, mitä tarvet­ta Munkkivuores­sa asu­val­la on men­nä Tapi­o­laan tai Lep­pä­vaaraan ostok­sille, kun Munkkivuores­sa itsessään on hyvä ja toimi­va ostoskeskus, todel­li­nen eikä näen­näi­nen ostosparatiisi.

    Jos ei koskaan han­ki uusia vaat­tei­ta, urheilu­vä­lineitä, lem­mikin tarvikkei­ta, lelu­ja lap­sille, elek­tron­i­ikkaa, huonekalu­ja ym. kodin tarpeis­toa, niin ei olekaan tarvetta. 

    Päivit­täis­tavaroi­hin toki käytän ostaria ja kaik­keen muuhunkin, mitä sieltä vain on saatavis­sa. Toiv­ot­tavasti laa­jen­nuk­sen myötä palve­lut monipuolis­tu­vat. Nyt trend­inä on ollut, että jokaisen lopet­ta­van liik­keen tilalle on tul­lut pankin konttori. 

    ++++++++++

    Nämä reit­ti­palvelu­iden aika-arviot ovat koke­muk­seni mukaan aina alakant­ti­in. Kun ulko-oven sul­jen perässäni, niin kyl­lä siitä ajanko­hdas­ta n. 40 min­u­ut­tia kuluu ennenkuin olen Sel­l­on katon alla. Kokeil­tu on! Lisäk­si koen vai­h­dol­liset yhtey­det aina epä­mukaviksi riip­pumat­ta kokonaismatka-ajasta. 

    Nopein­ta itse asi­as­sa olisi hypätä lähi­ju­naan Huopalah­den ase­mal­ta, mut­ta 52A (joka ajaa ase­malle täältä) kul­kee varsin rajoite­tusti ruuh­ka-aikoina. Kaiken­lainen aikataulu­jen kyt­täämi­nen on jotenkin rasit­tavaa ja kassien kanssa on kiva päästä ovelle. 

    Eli kyy­din pum­mimi­nen toden­näköis­es­ti jatkuu huoli­mat­ta vyöhykeu­ud­is­tuk­ses­ta. Kyl­lä se tapauk­ses­sani kuitenkin tulee laske­maan kyn­nys­tä joukkoli­iken­teen käyt­töön ostosreissulla. 

    Aika näyt­tää…

    Vastaa

44. Markku af Heurlin

    Ulkop­uolisen on vähän vaikea nähdä, mitä tarvet­ta Munkkivuores­sa asu­val­la on men­nä Tapi­o­laan tai Lep­pä­vaaraan ostok­sille, kun Munkkivuores­sa itsessään on hyvä ja toimi­va ostoskeskus, todel­li­nen eikä näen­näi­nen ostosparatiisi.

    Mitenkään väheksymät­tä Munkkivuoren ostoskeskus­ta, pahoin pelkään, ettei tavar­ava­likoima ihan riitä nykyku­lut­ta­jalle. Ruokakau­pan valikoima riit­tää var­masti, samoin kahvi­la­puoli, mut­ta esimerkik­si vaatekaupois­sa Lep­pä­vaaras­sa sijait­se­va suuri ostoskeskus tar­joaa paljon enem­män valin­nan­varaa — kuten Tapiolakin.

    Nykyku­lut­ta­jalle kun ei enää riitä, että se on top­patak­ki. Sen pitää olla tiet­tyä väriä, mallia, mate­ri­aalia ja brändiä.

    Sama pätee ruoas­sakin pikkuputi­ikkien vahin­gok­si. Nyky­isin lähin lähikaup­pani on aika pieni Sale, ja esimerkik­si sinapik­si siel­lä tar­jo­taan vain ja ain­oas­taan jotain turku­laista — siis oikeaan (dijon) sinap­pi­in tot­tuneen kannal­ta imelää litkua, joka ei ruoan­lait­toon kel­paa. Samoin pitäisi tänä päivänä ruokakau­pas­ta löy­tyä fetaakin, eikä vain tan­skalaista “salaat­ti­ju­us­toa”. Nykyku­lut­ta­jan tyy­tyväisenä pitämi­nen vaatii valikoimaa…

    Nim­imerkil­lä: käytin kyl­lä Pikku-Huopalahdessa asues­sani paikallista ruokakaup­paa, mut­ten paikallisia vaatekauppoja.

    Vastaa

45. Esitin­näköko­htani tietois­sti aika provokatorisesti.

    Tot­ta kai pitää ajoit­ti­na käy­dä vähän pidem­mäl­läkin mm. vaa­teostok­sil­la. Mut­ta ylim. 10 min suun­taansa on pieni lisä jaet­tuna viikolle tai kahdelle. 

    Asuin aikoinani kru­u­nun­haas­sa, siis niin keskus­tas­sa kuin ylipäätän­sä voi asua. Mat­ka Meilah­teen sil­loin vielä älyl­lis­es­ti vireän Enem­mistön kok­ouk­si­in vei 40 min suun­taansa ja vie edelleenkin, kun ottaa huomioon kaiken ajan.

    Tästä Eli­na avian oikein huo­maut­ti. Mut­ta sil­loin pitää autol­la menoonkin muis­taa ottaa luku­un koko ajankäyt­tö eikä vain kuvitel­la huris­ta­vansa Munkkivuores­ta Lep­uski­in kymme­nessä min­uutis­sa. Puoli tun­tia lie­nee lähempänä totu­ut­ta, ainakin talviaikana.

    Kyyte­jä kan­nat­taa ja pitääkin pum­ma­ta. Yhteiskäyt­tö on nykyaikaa.

    Sitä en ymmär­rä, että Eli­na ja muutkin valit­ta­vat aikataulu­jen seu­raamisen vaivaa. Min­ulle se on luon­nol­lista. Tulee mieleen kuolema­ton repli­ik­ki Kau­ris­mäen eloku­vas­ta M — mies vail­la men­neisyyt­tä: “Te kaupunki­laiset olette het­ken lap­sia. Mei­dän maanvil­jeli­jöi­den on ajatelta­va tulevaisuutta.”

    Vastaa

    1. Markku,
       Siijnä ajas­sa, joka ihmisiltä menee ansai­ta työl­lään rahat autoon ja autoilu­un, he ajaisi­vat kaik­ki matkansa fillarilla.

       Vastaa

46. Ode:

    “Markku,
    Siijnä ajas­sa, joka ihmisiltä menee ansai­ta työl­lään rahat autoon ja autoilu­un, he ajaisi­vat kaik­ki matkansa fillarilla.”

    Tämä oli niin selviö, ettei sitä tarvin­nut erik­seen sanoa.

    Ote­taan­pa huvin vuok­si mat­ka Munkkivuores­ta Lep­uski­in ja takaisin. Yksinker­taisu­u­den vuok­si yht 16 mk, ja sovi­taan kuluikis 50 e/km, siis 8 e.

    Mat­ka ‑aika yhteen­sä 1 tun­ti, rahan ansit­semiseen menee toinen. Siis kak­si tun­tia matkaan käytet­tyä aikaa ja nopeus 8 km/h. Filal­ri­lal kevyel­lä vauhdil­la mat­ka-aika yhteen­sä tun­ti, kus­tan­nuk­set ekä 1,60 e. (fllar­in kuo­le­tuk­set ja huolto 10 snt/km)

    Vastaa

47. Osmo:“Siijnä ajas­sa, joka ihmisiltä menee ansai­ta työl­lään rahat autoon ja autoilu­un, he ajaisi­vat kaik­ki matkansa fillarilla.”

    Siinä ajas­sa, kun he fil­laroi­vat töi­hin per­hea­sun­nos­ta, johon heil­lä yleis­es­ti ottaen on varaa, he eivät ehtisi töi­hin ja takaisin työpäivän aikana.

    Paljonko pitää tien­ata siihen, että tänään ostaa per­hea­sun­non Helsingistä? 

    Osmo, olet mon­esti puo­lus­tanut kovia tont­ti­hin­to­ja pal­stal­lasi sik­si, että muuten voitot val­u­vat rakennusliikkeille.

    Eikö kuitenkin olisi jo tun­nustet­ta­va, että nyt nämä kovat tont­ti­hin­nat vain aiheut­ta­vat maallepaon ja yhdyskun­tarak­en­teen hajau­tu­misen kos­ka ei mil­lään aloit­tel­e­val­la per­heel­lä ole varaa ostaa Helsingistä asuntoa. 

    OS kuten Vapaavuorikin puo­lus­telee Helsin­gin kaupun­gin onnis­tunut­ta asun­topoli­ti­ikkaa sil­lä, että tääl­lä asun­not mak­sa­vat niin paljon joka on selvä indikaat­tori siitä että niitä halutaan.

    Var­maankin aivan oikea aprikointi.

    Mut­ta me ollaan kuitenkin har­vaan asu­tus­sa maas­sa har­vaan raken­netus­sa kaupungis­sa. Mik­si Berli­inis­sä asun­to­ja saa pilkkahin­taan ver­rat­tuna Helsinki­in? Mik­si Helsingis­sä on vain huip­pukalli­ita ja hyl­jek­sit­tyjä aluei­ta? Mik­si keskilu­ok­ka joutuu muut­ta­maan pois?

    Vastaa

    1. Paa­vo Häikiö:
       Maalle paon aiheut­taa se, että Helsingis­sä, Espoos­sa ja Van­taal­la raken­netaan ja kaavoite­taan liian vähän. Jos asun­not oli­si­vat Helsingis­sä halvem­pia, muta niitä olisi nykyi­nen määrä, yhä use­ampi jou­tu­isi pak­en­e­maan maalle, kos­ka Helsingis­sä asut­taisi­in väl­jem­min. Hin­ta ei aiheuta maalle pak­en­e­mista, mut­ta valikoi muut­ta­jat. Jos Lahti­nen uhraisi omaisuuten­sa ja ostaisi Käm­pän Töölöstä, Vir­tasen pitäisi pae­ta maalle.
       Siihen, mik­si YTV-kun­nat kaavoit­ta­vat kysyn­tään näh­den liian hitaasti, on paljon syitä.
       Kaavoit­ta­ja yrit­tää kaavoit­taa Vuosaa­reen kodin 2000 ihm iselle, mut­ta kovasti näyt­tää siltä, että nämäkin 2000 joutu­vat pak­en­e­maan maalle. Ainakin vuosaare­laiset sitä toivovat. 

       Vastaa

48. Onko kuitenkin niin, että esim. Jätkäsaari on läht­enyt hyvin hitaasti liik­keelle toteu­tuk­sen osalta? Miksi?

    Mik­si taas Helsingis­sä kaavoite­taan liian vähän? Onko KSV:ssä liian vähän kaavoit­ta­jia? Sen­hän luulisi ole­van help­po asia korjata.

    Totu­us vaan taitaa olla sem­moinen että ton­tit on hin­noitel­tu erä­maahin­noil­la ja sit­ten ne toteu­tu­vatkin hyvin nihkeästi. Olen siinä käsi­tyk­sessä, että Hki-Van­taa-Espoo alueel­la on hyvin paljon valmi­ik­si kaavoitet­tua maa­ta valmi­ina vain käyt­töönot­toa odot­ta­mas­sa, kor­jaa jos olen väärässä.

    Vastaa

    1. Helsingis­sä on melko vähän kokon­aan tyhjiä tont­te­ja. Vajaasti raken­net­tu­ja on kyl­lä paljon, mut­ta niiden toteu­tu­mi­nen on kiin­ni per­heko­htai­sista tilanteista. Huvit­tavaa kyl­lä, pahin tyhjien tont­tien pant­taa­ja on val­tio. ‘Esimerkik­si autokomp­pan­ian iso tont­ti Meche­lininkadul­la seisoo ja seisoo.
       Helsingis­sä kaupun­ki omis­taa suurim­man osan maa­ta. Vuokrates­saan sen yri­tyk­sille, kaupun­ki edel­lyt­tää pikaista rak­en­tamista tai sopimus raukeaa. Yksi­ty­is­ten keinot­te­lu­mielessä pan­taa­maa maa­ta on naa­pureil­la enemmän.
       Hyvä kysymys tutki­val­la jour­nal­is­mille on, mik­si pääkaupunkiseudun kun­nat niin perin nihkeästi käyt­tävät val­tion niille ensin tyrkyt­tämää ja nyt jo pakot­ta­maa keinoa per­iä tyhjil­lään pide­ty­istä ton­teista korotet­tua raken­nusveroa. Kenen puolel­la sil­loin oikein ollaan?
       Jätkäsaaren liik­keel­lelähtöä en pitäisi hitaana. 

       Vastaa

49. Berli­i­ni on ainakin ollut muut­to­tap­pioaluet­ta, Helsin­ki ei ole.

    Ei se tont­ti­maan hin­ta nyt ole niin keskeinen asia. Esimerkik­si sen keskimääräisen 75 neliön asun­toon kohdis­tu­va maan hin­ta on jotain 70 000 euroa hyvil­läkin paikoil­la, eli tuol­laiset 20–25% uuden myyn­ti­hin­nas­ta. Maa nyt ei ole ihan ilmaista muual­lakaan, ei tuol­la seli­ty tuhan­sien euro­jen erot neliöhinnoissa.

    Yksinker­tais­es­ti asun­to­ja raken­netaan liian vähän kysyn­tään näh­den, eikä tämä pelkästä tont­ti­maan saatavu­ud­es­ta ole kiin­ni. Niitä pitää rak­en­taa enem­män. Jos ei raken­nus­li­ik­keet siihen pysty niin sit­ten etsitään mui­ta toim­i­joi­ta, eli enem­män oma­toimi­rak­en­tamista tai ‑raken­nut­timista, julk­ista rak­en­tamista, tms.

    Yksi sem­moinen eri­ty­isjut­tu mikä minus­ta ei ole ihan lop­pu­un saak­ka mietit­ty on toim­i­tilo­jen suosimi­nen kaavoituk­ses­sa. Min­un nähdäk­seni täl­lä pide­tään hin­to­ja alhaal­la ettei työ­paik­ka vaan menee naa­purikaupunki­in, halu­aako joku sieltä markki­naoikeis­tos­ta selit­tää min­ul­la että mik­si kaupunkien väli­nen kil­pailu joka tuot­taa käytän­nössä sub­ven­toin­tia on hieno asia? Pääkaupunkiseudul­la on muis­taak­seni noin miljoona ker­rosneliötä toimis­toti­laa tyhjänä, vas­taa 50 000 — 100 000 työ­paikkaa, ja ne tyhjät rak­en­ta­mat­tomat ton­tit on jär­jestäen toimistotontteja.

    Vastaa

50. Autokomp­pan­ian talo tarkoit­tane Meche­lininkadun jaPo­hj. Hes­pe­ri­ankadun risteyk­sessä ole­vaa raken­nus­ta. Eikö se ole suo­jel­tu arvokkaana funk­tion­al­is­tise­na kohteena?

    Tiewtenkin pihal­la voi olla tilaa.

    Vastaa

    1. Tot­ta kai se on suo­jel­tu ja syys­tä. Odot­taa vain laat­taa “Osmo Soin­in­vaara suorit­ti tääl­lä asepa­lvelus­ta vuon­na 1977…
       Pihalle on kaavoitet­tu todel­la paljon rakentamista.

       Vastaa

51. Toimis­to­jen käyt­tö asuntoina.

    Ode voisi puut­tua­jol­lakin seu­raavaan, jos­sa pykälien perustel­tu mut­ta kuitenkin ahdas tulk­in­ta vaikeut­taa vapaiden toimis­toilo­jen käyt­töä asuntoina:

    Meil­lä on kan­takaupungis­sa huoneis­to­ja, jot­ka 70-luvul­la on muutet­tu toimis­toik­si, ihan lail­lis­esa järe­jstyk­sessä. Niis­sä on asun­non vaa­ti­mat keititöt ja kylpuhuoneet, mut­ta niitä ei voi vuokra­ta asun­noik­si, ainakaan jois­sakin yhtiöis­sä. Perustelu on, että mais­traat­ti ei voi merk­itä ko huoneis­toa henkilön asuinpaikaksi.

    Toisaal­ta omis­ta­ja ei oikein voi muut­taa huoneis­toa takaisin asun­nok­si, kos­ka sit­ten toiseen suun­taan muu­tos ei enää onnis­tu, jos tarve muut­tuu. Ja pros­es­si yhtiöjärjestyk­sen muu­toksi­neen ei ole nopea. 

    Asun­tokäyt­tö ei olisi ris­tiri­idas­sa muiden asukkaiden tarpei­den kanssa. –Nämä olis­vat kyl­lä aika hin­tavia vuokra- asun­to­ja, mut­ta kaupungis­sa on edus­tus­to­jen, EU:n kemikaalivri­as­ton jne toim­i­henkilöitä, jot­ka tarvit­se­vat vuokra-asun­toa hyväl­lä paikalla ja voivat myös nämä ylen­nysvuokrat maksaa.

    Ara­bi­as­sa meil­lä on alun­perin pien­te­ol­lis­usuki­in­teistöik­si raken­net­tu­ja ker­rostalo­ja, jot­ka nykysin ovat toimis­toina. Kau­nista kalkki­ti­il­iarkkite­htu­uria muuten. Niitä ei voi eikä kan­na­ta ker­ral­la muut­taa asuin­taloik­si, mut­ta huoneis­to ker­ral­laan tämä voisi onnis­tua. Huoneis­tot ovat tilavia ja ilmavia; niistä saisi edullisia per­hea­sun­to­ja. Sekin vaatii pykälien rustaamista.

    Vastaa

52. Eduskun­nan MOT-ohjel­man mukaan turha “kel­lar­i­työ­maa” mak­saa 70 miljoon­aa euroa. Sil­lä saisi kolmisen kilo­metriä metroa. Ase­man-Kias­man-Eduskun­nan-Musi­ikki­talon-Fin­lan­di­at­alon-Oop­per­an… ‑seu­tu on Suomen mus­ta aukko, joka imee jatku­vasti val­tavia sum­mia kitaansa. 

    Tukki­mal­la tämä mus­ta aukko, pääkaupunkiseudul­la voitaisi­in tehdä yhtä sun toista hyödyl­listä. Ei yksi uusi Guggen­heim Helsingistä tur­i­s­tirysää tee.

    Vastaa

53. Pres­i­dent­tiehdokas Paa­vo Arhin­mä­ki lausui tänään, että val­tion kult­tuuri­ra­hoista Helsin­gin Giggeli­heimia ei pidä rahoit­taa. Se oli viisaasti ja rohkeasti san­ot­tu Helsinkiläiseltä poliitikolta.

    Vastaa

54. Markku af Heurlin: Meil­lä on kan­takaupungis­sa huoneis­to­ja, jot­ka 70-luvul­la on muutet­tu toimis­toik­si, ihan lail­lis­esa järe­jstyk­sessä. Niis­sä on asun­non vaa­ti­mat keititöt ja kylpuhuoneet, mut­ta niitä ei voi vuokra­ta asun­noik­si, ainakaan jois­sakin yhtiöis­sä. Perustelu on, että mais­traat­ti ei voi merk­itä ko huoneis­toa henkilön asuinpaikaksi.

    Absur­dia tässä on vielä se, että jos yrit­tää viral­lis­es­ti muut­taa tuol­laisen toimis­ton asun­nok­si, raken­nus­valvon­ta vaatii että huoneis­to täyt­tää uud­is­rak­en­tamisen vaa­timuk­set (näin laki ja ase­tuk­set vaa­ti­vat). Eli esim. entisessä asuinker­rostalos­sa por­rashuoneen kulkuovi, joka on ihan saman­lainen kuin kaikissa muis­sa huoneis­tois­sa (=asun­nois­sa) ei kel­paakaan, kos­ka ei ole todis­tei­ta, että se täyt­täisi nykyiset palomääräyk­set. Ja tämä ei ole kek­sit­ty esimerkki.

    Vastaa

55. Oletko todel­lakin Osmo sitä mieltä, että puis­toon saa rak­en­taa? Maat­ullin puis­ton kaa­va-asi­as­sa asukkaat vas­tus­ta­vat sitä, että mei­dän ain­oa viher- ja virk­istysalueemme uhrataan pien­talo­jen alle. Puis­toalueesta joka on nyt 67.300 m², lohkaistaan tont­ti­maak­si lähem­mäs kol­mannes eli 21.790, lähivirk­istysalueen koko piene­nee 5881 m² 3745 m². Lisäk­si viher­aluei­ta rokot­ta­vat ton­teille tehtävät tiet. Esi­tyk­sessä käytetään retori­ikkaa, että pien­talot raken­netaan puis­ton reunalle, kun ne tosi­asi­as­sa raken­netaan puis­to- ja viher­alueelle. Kyse ei siis ole siitä, että tutu­ille alueille raken­netaan, vaan siitä, että puis­toon raken­netaan. Seu­raavak­si uhraat­te var­maankin Keskuspuiston?

    Vastaa