Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.1.2011

Pit­kä jou­lu­tau­ko on päät­ty­nyt ja taas ale­taan urakoida

Kan­sal­lis­teat­te­rin suojelukaava

Pie­nel­lä näyt­tä­möl­lä vähän paran­ne­taan esteet­tö­myyt­tä ja muu­ta. Muu­ten hyvin pie­tee­til­lä teh­ty suojelukaava.

Ihmet­te­le­mään jäin pysä­köin­ti­nor­mia. Pysä­köin­tivel­voi­te on enin­tään 49 auto­laik­kaa, jois­ta 40 on sis­joi­tet­ta­va lähis­tän pysä­köin­ti­lai­tok­siin ja kor­kein­taan yhdek­sän ton­til­le. Vel­voi­te­taan­ko teat­te­ri rahoit­ta­maan pysä­köin­ti­luo­laa vai sano­taan­ko, että kor­kein­taan 40 pai­kas­ta saa maksaa?

Tapu­li­kau­pun­gin ete­lä­osan ja Maa­tul­lin ase­ma­kaa­van lausunnot

Kaa­va oli meil­lä käsit­te­lys­sä 6.5.2010. Muis­tu­tuk­sia on tie­tys­ti tul­lut, kun on kyse tii­vis­tä­mis­kaa­vas­ta, mut­ta nii­tä ei ole otet­tu huo­mioon. Aina joku kär­sii sii­tä, että tutuil­le alueil­le raken­ne­taan. Lausun­to­jen poh­jal­ta on teh­ty vähäi­siä tarkistuksia.

Kes­kus­tan lii­ken­teen suju­voit­ta­mi­nen ja käve­ly­kes­kus­tan laajentaminen

Hyvin tär­keä asia, joka pan­tiin pöy­däl­le 9.12. yli kuu­kau­dek­si. En tie­dä, mitä kokoo­mus aikoo esit­tää. Täs­sä poh­di­taan esi­mer­kik­si kes­kus­ta­tun­ne­lin rahoitusta.

Lausun­to Hel­sin­gin seu­dun jouk­ko­lii­ken­teen tak­sa- ja lippujärje4stelmän vyöhykemalleista

Olen täs­sä välis­sä tul­lut vali­tuk­si HSL:n hal­li­tuk­seen, joten saa­tan olla käsit­te­lys­sä esteel­li­nen, kuten on sil­loin puheen­joh­ta­jam­me­kin. En hyväk­sy näin tiuk­kaa esteel­li­syys­tul­kin­taa, mut­ta minä en sii­tä yksin pää­tä. En ymmär­rä mitä hen­ki­lö­koh­tais­ta etua minul­le täs­tä lausun­nos­ta voi­si koitua.

Esi­te­tään, että kun­ta­ja­koi­hin perus­tu­vas­ta mal­lis­ta siir­ry­tään etäi­syy­teen perus­tu­vaan vyö­hy­ke­mal­liin. Hel­sin­gis­sä oli­si kak­si vyö­hy­ket­tä, suu­rin piir­tein kan­ta­kau­pun­ki ja lii­to­sa­lu­eet, Laut­ta­saa­ri kui­ten­kin kan­ta­kau­pun­kia.  Esi­mer­kik­si Itä-Hel­sin­ki kuu­lui­si eri vyö­hyk­kee­seen kuin kan­ta­kau­pun­ki. Samaan vyö­hyk­kee­seen nii­den kans­sa kuu­lui­si myös Tapio­la ja Lep­pä­vaa­ra. Aina jou­tuu osta­maan vähin­tään kah­den vyö­hyk­keen lipun. Vuo­saa­res­ta ja Tapio­las­ta molem­mis­ta pää­si­si hal­vim­mal­la lipul­la kes­kus­taan, mut­ta vuo­saa­res­ta Tapio­laan jou­tui­si mak­sa­maan kor­keam­man hin­nan.  Aja­mal­la kaar­ta pit­kin Vuo­saa­res­ta Tapio­laan pää­si­si hal­vem­mal­la, mut­ta kau­an se kestäisi.

Suu­rin voit­ta­ja oli­si Sel­lon kaup­pa­kes­kus, jos­ta pois­tui­si kah­dek­san euron kun­ta­ra­jan yli­tys­tul­li tul­li hel­sin­ki­läi­sil­tä jouk­ko­lii­ken­net­tä käyt­tä­vil­tä asiakkailta.

Tar­kas­te­lus­sa oli myös suo­ran kilo­met­ri­mää­riin perus­tu­va mal­li, jos­sa lip­pu lei­mat­tai­siin tul­les­sa ja pois­tues­sa. Tämä oli­si parem­pi, mut­ta tek­nii­kan toi­mi­vuut­ta epäil­tiin. Kilo­met­ri­poh­jai­ses­sa mal­lis­sa juna- ja met­ro­ki­lo­met­rien pitäi­si olla hal­vem­pia kuin bus­si- ja ratik­ka­lii­ken­tees­sä ihan vain kus­tan­nus­ra­ken­teen takia.

Lausn­to HSL:n jouk­ko­lii­ken­teen suunnitteluohjeesta.

Tavoi­tekl­tua par­haan luo­kan pal­ve­lu­ta­voi­tet­ta pide­tään vaa­ti­mat­to­ma­na. Tätä vähän pelät­tiin­kin, kun kun­tayh­tym­nää muo­dos­tet­tiin. Mui­den kjun­tien heik­koon pal­ve­lu­ta­son soi­peu­tu­neet alka­vat hei­ken­tää Hel­sin­gis­sä saa­vu­tet­tua tyy­dyt­tä­vää pal­ve­lu­ta­soa. Kol­men­kym­me­nen minuu­tin vuo­ro­vä­lit sun­nun­tai­na eivät ole sivistystä.

Munk­ki­nie­men aukion väistämisvelvollisuus 

Huo­pa­lah­den­tiel­tä Paciuk­sen kadul­le kul­ke­va lii­ken­ne on mer­kit­ty etua­jo-oikeu­te­tuk­si. Tämä on vas­toin tie­lii­ken­ne­la­kia, kos­ka kään­ty­vän auton tulee väis­tää pyö­rä­tie­tä kul­ke­vaa. Niin­pä pois­te­taan etua­jo-oikeus koko­naan rei­til­tä Hie­ta­lah­den­ran­nas­ta Mec­he­lin­ka­dun kaut­ta Huo­pa­lah­den­tiel­le. Maa­il­ma ei muu­tu kovin toi­sen­lai­sek­si, pait­si että suu­ri mää­rä kär­ki­kol­mioi­ta voi­daan siir­tää kier­rä­tyk­seen. Koko rei­til­lä on valot.

65 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.1.2011”

  1. Aina jou­tuu osta­maan vähin­tään kah­den vyö­hyk­keen lipun. 

    Minul­le jäi tämä epä­sel­väk­si. Jos ajan bus­sil­la muu­ta­man pysä­kin­vä­lin Munk­ki­vuo­res­ta Munk­ki­nie­meen, niin jou­dun­ko osta­maan kah­den vyö­hyk­keen lipun?

    Entä rati­ka­mat­ka kan­ta­kau­pun­gin sisäl­lä? Mitä vir­kaa koko vyö­hyk­keil­lä on, jos ei ole vyö­hyk­keen sisäi­siä “hal­po­ja” matkoja?

    1. Nykyi­sil­lä sisäi­sen lii­ken­teen tarif­feil­la saa aina ajaa naa­pu­ri­vyö­hyk­keel­le. Niin­pä kaik­kial­ta Hel­sin­gis­tä pää­see kaik­kial­le Hel­sin­kiin enti­seen tapaan, mut­ta Mubnk­ki­vuo­res­ta pää­see haas­kaa­maan Sel­loon rahaa myös sisäi­sen lii­ken­teen lipulla.

  2. Ei esteel­li­syys tar­koi­ta, että pää­tök­ses­tä oli­si odo­tet­ta­vis­sa vält­tä­mät­tä hen­ki­lö­koh­tais­ta väli­tön­tä etua tai hait­taa. Riit­tää, että puo­lu­eet­to­muus ja näin ollen käsi­tel­tä­vän asian tas­a­puo­li­nen har­kin­ta ei ole ase­man vuok­si selvää. 

    Kai­ken­lai­sen käh­min­nän estä­mi­sek­si ei minus­ta lii­an tiuk­ka peri­aa­te ollenkaan. 

    Tähän sinua kos­ke­vaan yksit­täis­ta­pauk­seen en sinän­sä ota kantaa.

  3. Mil­lä taval­la tuo hie­man mut­ki­kas ja epäin­tui­tii­vi­nen vyö­hy­ke­mal­li on nykyis­tä parem­pi? Näyt­täi­si sil­tä, että suh­teel­li­ses­ti espoo­lai­set voit­ta­vat ja itä­hel­sin­ki­läi­set häviävät.

    1. Turk­ka Louekarille:

      Itä­hel­sin­ki­läi­set eivät häviä, kos­ka ne pää­se­vät kaik­kial­le hel­sin­kiin edel­leen alim­mal­la ker­ta­mak­sul­la( “sisäi­sen lii­ken­teen mak­sul­la”). ja jou­tu­vat mak­sa­maan Tapio­laan “seu­tu­li­pun” kuten nyt­kin. Kun­nan rajal­la asu­vat voit­ta­vat, kos­ka pää­se­vät kun­nan rajan yli “sisäi­sen lii­ken­teen maksulla”.

  4. Ihan mini­maa­li­nen asia: Uuden kun­ta­lain mukaan et ilmei­ses­ti ole esteel­li­nen HSL:n asias­sa, mikä­li käsit­te­lys­sä ei ilme­ne HSL:n ja Hel­sin­gin kau­pun­gin väli­siä ris­ti­rii­to­ja. Ennen kun­ta­lain uudis­tus­ta oli ilmei­ses­ti toisin.

  5. Eli­na, vyöy­hy­ke­ra­jat menisi
    A) Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki rajoi­na Laa­ja­lah­ti, Joke­ri 1 ‑lin­jan ete­lä­puo­li, Van­taan­joen suu
    ja Van­han­kau­pun­gin selkä;
    B) Hel­sin­gin esi­kau­pun­git (pois lukien Öster­sun­dom), itäi­nen Espoo ja Van­taan Länsimäki
    rajoi­na Kehä II:n itä­reu­na, Kehä II:n jat­ke, Van­taan- ja Kera­van­joet ja Kehä III:n itäosa;
    C) muu Espoo, Van­taa ja Öster­sun­dom rajoi­na pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­tien ulko­ra­jat sekä
    D) Kirk­ko­num­mi ja Kerava.

    Lip­pu­vaih­toeh­dot
    A B 45 €/kk
    B C 50 €/kk
    D 50 €/kk
    C D 85 €/kk
    A B C 90 €/kk
    B C D 105 €/kk
    A B C D 125 €/kk

    Sivul­ta 27 alkaen, http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ksv_2011-01–20_Kslk_01_El/B2EDA6C2-60CC-40339F6D-AD2040C6E158/Liite_lausunto_vyohykemalleista.pdf

    Minus­ta tämä on aika hyvä ehdo­tus. Ja seu­raus­ta sii­tä että ne kaik­ki huo­not ideat ml. kilo­met­ri­ve­loi­tus (käy­tän­nös­sä han­ka­laa ja sekin taval­laan epä­rei­lua) on ite­roi­tu läpi. Täy­sin ongel­ma­ton­ta mal­lia ei ole olemassakaan.

  6. Soi­nin­vaa­ra:
    “Vuo­saa­res­ta ja Tapio­las­ta molem­mis­ta pää­si­si hal­vim­mal­la lipul­la kes­kus­taan, mut­ta vuo­saa­res­ta Tapio­laan jou­tui­si mak­sa­maan kor­keam­man hinnan.”

    Het­ko­nen, eikös Vuo­saa­ri ole myös vyö­hyk­kees­sä “B” nois­sa kar­tois­sa, joten keskustan(A) kaut­ta kul­ke­va mat­ka Tapiolasta(B) Vuosaareen(B) oli­si A+B vyö­hy­ke­mat­ka, joka ehdo­te­tus­sa mal­lis­sa oli­si hal­vin mahdollinen? 

    Ehdo­tus­han on, että pitä­si aina (tai aina­kin sisä­vyö­hyk­keil­lä) mak­saa vähin­tään kah­des­ta vyöhykkeestä?

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ksv_2011-01–20_Kslk_01_El/875081BA-C339-4CB5-AC68-4DBCA4178BB7/Lausunto_Helsingin_seudun_joukkoliikenteen_taksa‑_.pdf

  7. Kyse­hän on sii­tä, että uudet A ja B‑vyöhykkeet oli­si­vat saman­hin­tai­sia nykyi­sen Hel­sin­gin sisäi­sen lipun kans­sa. Hyö­ty­jiä oli­si­vat reu­na-alu­eet ja uudis­tus on järkevä.
    Kom­pro­mis­si­na voi­si teh­dä sen, että tuli­si eril­li­siä bus­si­kort­te­ja, joil­la voi­si ajaa vain bus­seis­sa tai ratik­ka­kort­te­ja. Hin­ta oli­si toki hal­vem­pi, se voi­si kom­pen­soi­da hiukan.

  8. Sem­moi­nen valu­vi­ka tuos­sa kyl­lä on että minus­ta A‑vyöhykkeen asuk­kaat vähän sub­ven­toi­vat mui­ta. Pitäi­si ehkä olla pelk­kä A kausi­lip­pu, tai aina­kin ker­ta­lip­pu jos menee samal­la logiikalle.

    Tosin nii­tä ker­ta­lip­pu­ja ei vält­tä­mät­tä kan­nat­taa pyö­rit­tää samal­la logii­kal­la kuin kausi­lip­pu­ja, minus­ta voi­si men­nä niin että sen hin­ta mää­räy­tyy vyö­hyk­keen mukaan ja sil­lä saa sit­ten mat­kus­taa niin pit­käl­le kuin sii­nä 70 minuu­tis­sa pää­see. Eli joten­kin näin:
    A 2€
    B 3€
    C 4€
    D 5€

    Tai sit­ten niin että on vaik­ka 30 ja 70 minuu­tin ker­ta­li­put, 2€ ja 4€. Tms.

  9. Ihmet­te­le­mään jäin pysä­köin­ti­nor­mia. Pysä­köin­ti­vel­voi­te on enin­tään 49 auto­laik­kaa, jois­ta 40 on sis­joi­tet­ta­va lähis­tän pysä­köin­ti­lai­tok­siin ja kor­kein­taan yhdek­sän tontille.”

    Minä olen vuo­si­kausia ihme­tel­lyt näi­tä teat­te­rin tont­ti­paik­ko­ja jou­tues­sa­ni jalan­kul­ki­ja­na kouk­kaa­maan ajo­ra­dan kaut­ta ohit­taes­sai teat­te­rin. Ne “auto­pai­kat” Itäi­sel­lä teat­te­ri­ku­jal­la sijait­se­vat nimit­täin jal­ka­käy­tä­väl­lä, mikään nor­maa­li­ko­koi­nen auto ei mah­du sii­hen tilaan mikä niil­le on varattu.

  10. Tavoi­tekl­tua par­haan luo­kan pal­ve­lu­ta­voi­tet­ta pide­tään vaa­ti­mat­to­ma­na. Tätä vähän pelät­tiin­kin, kun kun­tayh­tym­nää muodostettiin.
    Sem­min­kin kun pal­ve­lu­ta­so­luo­kat muo­dos­te­taan ensin ja sit­ten pää­te­tään että mit­kä kau­pun­gin­osat kuu­luu mihin­kä luokkaan.

    Yli­pään­sä tuo on käy­tän­nös­sä van­ha YTV:n ohje, joka on var­maan jos­sain Petak­ses­sa ihan toi­mi­va, mut­ta ei Hel­sin­gis­sä. Esi­mer­kik­si HKL:n suun­nit­te­luoh­jees­sa oli, vähän tyh­mä sekin tosin, ohjear­vo maks. 30 minuut­tia Rau­ta­tien­to­ril­le. Nyt ehdo­te­taan että 1,5 — 2 autoa hitaam­pi riit­tää. Ensin­nä­kin tuo on hyvin vaa­ti­ma­ton tavoi­te­ta­so, toi­sek­si 8 min auto­mat­ka vs. 12 minuut­tia jouk­ko­lii­ken­tees­sä on ihan eri asia kuin 30 min autol­la ja tun­ti bussilla.

  11. Samu­li Lin­tu­la: “Uuden kun­ta­lain mukaan et ilmei­ses­ti ole esteel­li­nen HSL:n asias­sa, mikä­li käsit­te­lys­sä ei ilme­ne HSL:n ja Hel­sin­gin kau­pun­gin väli­siä ris­ti­rii­to­ja. Ennen kun­ta­lain uudis­tus­ta oli ilmei­ses­ti toisin.”

    Kun­ta­lain 52 §:ssä sano­taan, että “hen­ki­lö on kui­ten­kin esteel­li­nen, jos kun­nan ja lii­ke­lai­tok­sen, kun­tayh­ty­män, yhtei­sön tai sää­tiön edut ovat ris­ti­rii­das­sa kes­ke­nään taik­ka asian tas­a­puo­li­nen käsit­te­ly edel­lyt­tää, ettei hen­ki­lö osal­lis­tu asian käsittelyyn.”

    Eli kyl­lä tas­a­puo­li­nen käsit­te­ly edel­lyt­tää, että toi­sen osa­puo­len joh­toon kuu­lu­va hen­ki­lö jää­vää itsen­sä. Kum­paa osa­puol­ta hän muu­ten edustaisi?

    1. Raim­no K: tuon mukaan en oli­si esteel­li­nen lau­ta­kun­nas­sa. Bus­siyh­tiös­sä taas kaik­ki oli­si­vat esteel­li­siä sil­lä per4usteella, että edus­ta­vat jotain kun­taa. Jos kaik­ki ovat esteel­li­siä, ei kukaan ole.

  12. Jos lip­pu­tu­lo­jen halu­taan säi­ly­vän ennal­laan (?), ja joku saa liput hal­vem­mal­la, niin kai joku mak­saa enem­män­kin. Tar­koit­taa­ko tämä yleis­tä hin­ta­ta­son nousua kai­kis­sa luo­kis­sa tai alim­mas­sa luo­kas­sa? Säi­ly­vät­kö kes­ki­kau­pun­gin hal­vat ratikkaliput?

    1. Ratik­ka­mat­kus­ta­jaa ei pal­jon kiin­nos­ta, säi­ly­vät­kä hal­vat ratik­ka­li­put, kos­ka ratik­ka­mat­kus­ta­jan kan­nat­taa ostaa näyt­tö­lip­pu. Turis­tit ovat asia erik­seen. Täs­tä ei ymmär­tääk­se­ni ole päätetty.

  13. Sel­ven­nyk­sen vuok­si: nuo vyö­hyk­keet ovat siis tämän kuvan mukai­sia, mut­ta niin ettei yhden vyö­hyk­keen lipun osto onnistukaan?

    http://www.hs.fi/grafiikka/1135261719029?orientation=horizontal (toi­vot­ta­vas­ti kuva aukeaa)

    Kah­den vyö­hyk­keen mini­mi lip­puos­tois­sa on ihan hyvä tapa pois­taa ne ”mie­li­val­tai­set” lyhyi­den vyö­hy­ke­ra­jan ylit­tä­vien mat­ko­jen tul­lit, kuten OS nii­tä kut­suu. Mut­ta miten niin itä­hel­sin­ki­läi­nen jou­tui­si osta­maan ”seu­tu­li­pun” Tapio­laan mat­ka­tes­saan? Joko hän kul­kee kehää pit­kin vyö­hyk­keel­lä B tai sit­ten kes­kus­tan kaut­ta (vyö­hyk­keet B+A+B), joka tapauk­ses­sa sel­vi­ää hal­vim­mal­la kah­den vyö­hyk­keen lipul­la. Vai mää­räy­tyi­si­kö lipun hin­ta vyö­hy­ke­ra­jo­jen yli­tys­ten funk­tio­na, eikä sen mukaan monel­la vyö­hyk­keel­lä kul­kee? Ja jos näin, miten tämä toteu­te­taan käytännössä?

    1. Kun en ole vie­lä ollut HSL:n hal­li­tuk­ses­sa, en tie­dä miten tuo on aja­tel­tu mene­vän. Joke­ril­la nimit­täin pää­see Vuos­daa­res­ta Itä­kes­kuk­sen kaut­ta Tapio­naan käy­mät­tä mil­lään muul­la vyö­hyk­keel­lä. Muu­al­la tämä on teh­ty kat­ko­mal­la nuo kaa­ret myös vyöhykerajoilla.

  14. Kun jos­kus kau­an sit­ten (1970-luvul­la) olin Nuo­ri­so­lau­ta­kun­nas­sa ja poh­din ääneen omaa esteel­li­syyt­tä­ni, vir­ka­mie­het ker­toi­vat, että esteel­li­syys syn­tyy vain pää­tö­s­asiois­sa. Lausun­toa annet­taes­sa en hei­dän mukaan­sa ollut esteel­li­nen edes annet­taes­sa lausun­toa avus­tuk­ses­ta yhdis­tyk­sel­le, jon­ka hal­li­tuk­ses­sa olin. Nyky­ai­kai­sen käsi­tyk­sen mukaan tuo ei ehkä meni­si läpi, mut­ta aina­kin minun osal­ta­ni mah­dol­li­nen vir­ka­ri­kos on kau­an sit­ten vanhentunut.

  15. Muis­tu­tuk­sia on tie­tys­ti tul­lut, kun on kyse tii­vis­tä­mis­kaa­vas­ta, mut­ta nii­tä ei ole otet­tu huo­mioon. Aina joku kär­sii sii­tä, että tutuil­le alueil­le rakennetaan.”

    Näin­pä se tie­ten­kin on, har­voin sitä vain näin­kään suo­raan sano­taan. Jää sit­ten vain miet­ti­mään, mik­si useat puo­lu­eet mm. vih­reät puhu­vat lähi­de­mo­kra­tias­ta, kun­nan­osa­val­tuu­tois­ta yms. ja yli­pää­tän kan­sa­lais­ten suo­ras­ta vaikuttamisesta.

    Vaik­ka itse olen jois­ta­kin kaa­van rat­kai­suis­ta eri miel­tä, niin ymmär­rän perus­teet teh­dyil­le rat­kai­suil­le. Se mikä minua nyp­pii on tiet­ty tar­koi­tus­ha­kui­suus asioi­den esit­tä­mi­ses­sä. Tapu­lis­sa­kin isom­pi ja parem­min koko­nai­suuk­sia hah­mot­ta­va suun­nit­te­lu pil­kot­tiin kaa­voi­tus­vai­hees­sa pie­nem­piin pala­siin (kun ilmeiss­ti näh­tiin tulos­sa ole­va vas­tus­tus, “aina joku nari­see”) ja samal­la tehok­kaas­ti hämär­ret­tiin tavoit­tee­na ole­va koko­nai­suus. Kaik­ki­nai­nen kri­tiik­ki vähe­nee, kun pie­nem­mis­sä pala­sis­sa muu­te­taan asioi­ta, vrt kan­sal­lis­puis­tois­ta naker­re­taan pala ker­ral­laan pois; se voi onnis­tua­kin, vaik­ka koko puis­ton lak­kau­tus ker­ral­la ei onnistu.

    Auto- ja pysä­köin­ti­paik­kaon­gel­mis­ta on help­po olla blo­gin­pi­tä­jän kans­sa samaa miel­tä, mut­ta kyl­lä nämä kaa­vat usein ovat aivan lii­an opti­mis­ti­sia ihmis­ten auton käy­tön ja yli­pää­tään koko lii­ken­ne­käyt­täy­ty­mi­sen suh­teen. Tapu­li­kau­pun­gin suu­rim­pia plus­sia vie­lä nyky­ään on se, että siel­lä on edel­leen­kin aika lail­la autoil­ta rau­hoi­tet­tu käve­ly­ka­tu­jen verk­ko (jon­ka rik­ko­vat vain kou­lul­le aja­vat opet­ta­jien autot). En ole var­ma, säi­lyy­kö tämä autot­to­muus enää jat­kos­sa. Lii­ken­ne­mer­keil­lä ei este­tä autol­la autoa, vaan se vaa­tii sel­viä raken­teel­li­sia rat­kai­su­ja, jot­ka aja­mi­sen estä­vät. Ja toi­saal­ta täy­tyy tun­nus­taa ihmis­ten halu pääs­tä lähel­le kotio­ve­aan autol­la. Väki ei jätä auto­jaan sato­jen met­rien pää­hän, vaik­ka suun­nit­te­li­ja niin havain­ne­ku­vaan piirtäisikin.

  16. OS: “Niin­pä pois­te­taan etua­jo-oikeus koko­naan rei­til­tä Hie­ta­lah­den­ran­nas­ta Mec­he­lin­ka­dun kaut­ta Huo­pa­lah­den­tiel­le. Maa­il­ma ei muu­tu kovin toi­sen­lai­sek­si, pait­si että suu­ri mää­rä kär­ki­kol­mioi­ta voi­daan siir­tää kierrätykseen.”

    Kär­ki­kol­miot pitäi­si saa­da pois koko kan­ta­kau­pun­gin alu­eel­ta kier­to­liit­ty­miä ja kes­keim­piä sisään­tu­lo­väy­liä lukuu­not­ta­mat­ta, ne nos­ta­vat ajo­no­peuk­sia jalan­kul­ki­jan kan­nal­ta koh­tuut­to­mas­ti. Muu­ten­kin tapa­kult­tuu­ri kan­ta­kau­pun­gin lii­ken­tees­sä tun­tuu taas vähän huo­non­tu­neen, ehkä lumi­kus­kien huo­non esi­mer­kin vuoksi.

  17. Edus­ta­mi­nen on edus­ta­mis­ta; jos nime­no­maan ollaan HSL:ssä edus­ta­mas­sa vaik­ka­pa Hel­sin­gin kau­pun­kia niin sil­loin ei tie­ten­kään ole esteel­li­nen, vaan juu­ri sitä var­ten sin­ne valittu.

    Mut­ta jos ei olla valit­tu lau­ta­kun­taan vaik­ka­pa HSL:n edus­ta­ja­na vaan jol­lain muul­la perus­teel­la, sil­loin on esteel­li­nen HSL:ää kos­ke­vien asioi­den päättämisestä.

  18. Eli­na:
    Se, että täy­tyy ostaa vähin­tään kah­den vyö­hyk­keen lip­pu on hyvä, sil­lä sil­loin ei kos­kaan voi jou­tua mak­sa­maan yli­mää­räis­tä yhden pysä­kin matkasta.

  19. Mm. Ilpo: “Kyse­hän on sii­tä, että uudet A ja B‑vyöhykkeet oli­si­vat saman­hin­tai­sia nykyi­sen Hel­sin­gin sisäi­sen lipun kans­sa. Hyö­ty­jiä oli­si­vat reu­na-alu­eet ja uudis­tus on järkevä…”

    Mie­ti, kuka mak­saa! Entis­tä enem­män tukia kan­nat­ta­mat­to­maan lii­ken­tee­seen!!! Veron­mak­sa­ja hävi­ää tässä(kin). 🙁

    Näin “pyö­räi­li­jä­puo­lu­een” satun­nai­se­na edus­ta­ja­na koi­ta Osmo nyt kat­soa, että se kes­kus­ta­tun­ne­li saa­daan aikai­sek­si ja että myös lin­ja-autot saa­daan sin­ne pois tiel­tä. Se vähen­tää maan­pää­lis­tä lii­ken­net­tä oikein toteutettuna.

    Jouk­ko­lii­ken­tees­sä vuo­ro­vä­liä tär­keäm­pi on nopeus ja täs­mäl­li­syys. Tun­nin, jopa parin, vuo­ro­vä­li on ihan ok, kun­han lii­ken­ne on nope­aa. Eli tur­hia, tyh­jiä bus­si­vuo­ro­ja voi surut­ta pois­taa ja samal­la vähi­tel­len raken­taa spåraa.

    1. Kal­le: lin­ja-auto kul­jet­taa ihmi­siä, joi­den pitää pääs­tä pysä­kil­lä pois. He eivät ole mat­kal­la mihin­kään luolaan.

  20. Kal­le:

    Mm. Ilpo: “Kyse­hän on sii­tä, että uudet A ja B‑vyöhykkeet oli­si­vat saman­hin­tai­sia nykyi­sen Hel­sin­gin sisäi­sen lipun kans­sa. Hyö­ty­jiä oli­si­vat reu­na-alu­eet ja uudis­tus on järkevä…”

    Mie­ti, kuka mak­saa! Entis­tä enem­män tukia kan­nat­ta­mat­to­maan lii­ken­tee­seen!!! Veron­mak­sa­ja hävi­ää tässä(kin).

    Kum­mal­le­kin teis­tä tuol­ta lausunnosta:
    “Täs­sä sel­vi­tyk­ses­sä kun­kin vaih­toeh­don osal­ta käy­te­tyt hin­nat ovat vain esi­merk­ke­jä, eivät hin­tae­si­tyk­siä. Lip­pu­jen hin­nois­ta pää­te­tään aika­naan vuo­sit­tain talous­ar­vion yhteydessä.”

    Lie­nee tur­ha pelä­tä, että mat­ka­lip­pu­jen kes­ki­mää­räi­nen hin­ta oli­si las­ke­mas­sa. Sinän­sä mal­li ei näy­tä hullummalta.

    Yksi pie­ni voit­ta­ja on muu­ten val­tion­va­rain­mi­nis­te­riö. Useim­mil­ta seu­tu­lip­pua käyt­tä­vil­tä tip­pui­si­vat ilmei­ses­ti työ­mat­ka­ku­lu­vä­hen­nyk­set pois.

  21. Pikai­ses­ti vil­kui­le­mal­la tuo esi­tys vai­kut­taa var­sin täysjärkiseltä.

    Sen ver­ran kom­ment­ti­na kes­kus­te­luun, että jos joku nyt sii­nä joke­ris­sa jak­saa körö­tel­lä, niin sii­nä­hän köröt­te­lee. Kyse on mar­gi­naa­li-ilmiös­tä ja tur­ha sen vuok­si sys­tee­miä on jär­ke­vää sää­tää. Poi­kit­tai­seen jouk­ko­lii­ken­tee­seen ei tar­vi­ta enää lisäongelmia.

    Kari

  22. Kas kun ei jouk­ko­lii­ken­teen suun­nit­te­luoh­je ole kir­voit­ta­nut kes­kus­te­lua. Se on erit­täin tär­keä pape­ri, johon moni vir­ka­mies voi vedo­ta ker­toes­saan, mik­si jos­sain päin kau­pun­kia jouk­ko­lii­ken­ne toi­mii tie­tyl­lä taval­la ja mik­si sii­hen ei sat­sa­ta enempää.

    Lausun­toeh­do­tuk­sen kans­sa voi ylei­ses­ti olla samaa miel­tä. Myös täh­ti­luo­ki­tus­pe­ri­aa­te vai­kut­taa hyväl­tä ja toimivalta.

    Mut­ta ohjees­ta pais­taa minus­ta lii­kaa läpi se, että ohjeen laa­ti­joil­le ei ole ihan sel­vää se, mil­lai­nen roo­lie­ro on Hel­sin­gin ja naa­pu­ri­kun­tien joukkoliikenteellä.

    Hel­sin­gis­sä kul­je­te­taan oikeas­ti jouk­ko­ja, mas­so­ja, ja pal­ve­lu on laa­jaa ja hyvää. Auto­ton elä­mä on oikeas­ti mah­dol­lis­ta ja aika help­poa. Myös sun­nun­tai­sin ja iltai­sin jne.

    Espoos­sa ja Van­taal­la on pari juna­ra­taa, muu­ten ajel­laan tyh­jil­lä bus­seil­la ympä­ri pel­to­ja tun­nin välein jol­lain 248AT- tai 154KNT-lin­joil­la. No, tämä on tie­tys­ti kär­jis­tys, mut­ta perus­idea on se, että auto­ton elä­mä vaa­tii naa­pu­ri­kun­nis­sa todel­la pal­jon suun­nit­te­lua ja vai­van­nä­köä. Jouk­ko­lii­ken­teen laa­tu­ta­so rajan “vää­räl­lä” puo­lel­la on aivan jotain muu­ta kuin Helsingissä.

    Suun­nit­te­luoh­jeen ongel­ma onkin, että pää­osin se tun­tuu ole­van raken­net­tu mui­ta kun­tia kuin Hel­sin­kiä var­ten. Hel­sin­ki ole­tet­ta­vas­ti on koko­naan nel­jän ja vii­den täh­den aluet­ta, mut­ta nämä kor­keim­mat­kin luo­kat ovat suun­nit­te­luoh­jeen mukaan aika lail­la kes­kin­ker­tai­sen pal­ve­lun aluei­ta. Var­sin­kin vii­den täh­den koh­dal­la vaa­ti­mus­ta­son pitää olla kovempi.

    Tarif­fioh­jeen suu­rin puu­te on se, että nuo alu­eet pitää ehdot­to­mas­ti luo­ki­tel­la nyt samal­la, kun ohje hyväk­sy­tään. Muu­ten käy niin, ettei luot­ta­mus­mies voi kuin luot­taa sii­hen, että vir­ka­mies kyl­lä sit­ten kate­go­ri­soi alu­eet oikein. Ja sii­hen ei todel­la­kaan voi eikä pidä luot­taa, vaan täh­ti­luo­ki­tus alueit­tain on teh­tä­vä poliit­ti­se­na pää­tök­se­nä, sii­tä on kan­net­ta­va poliit­ti­nen vas­tuu ja jot­ta polii­tik­ko var­mas­ti ymmär­tää, mitä on hyväk­sy­mäs­sä, tuli­si tämä luo­ki­tus alueit­tain vah­vis­taa yhtä aikaa suun­nit­te­luoh­jeen kanssa.

    Minus­ta vii­den täh­den aluei­ta ovat koko kan­ta­kau­pun­ki reu­na-aluei­neen eli ns. ratik­ka­vyö­hy­ke (Munk­ka, Rus­kea­suo, Käpy­lä, Ara­bia, mysö Laru). Vaan ovat­ko­han vir­ka­mie­het sen näin ajatelleet?

  23. Feder­ley on täy­sin oikeas­sa. Taus­tal­la on se että HSL on sel­lai­nen perin­tei­nen yli­kun­nal­li­nen sot­ku jos­sa on pie­les­sä vain pää­tök­sen­te­ko ja kus­tan­nus­ten jako, eli ne olen­nai­set asiat. Esi­merk­si infran kus­tan­nus­ten jaos­ta ei ole edel­leen­kään sopua eikä kun­nol­lis­ta tule syn­ty­mään kun sitä on Hel­sin­gil­lä enem­män kuin muil­la yhteen­sä ja sen arvos­ta voi perus­tel­lus­ti olla mon­taa miel­tä. Onnea vaan hallitustyöskentelyyn. 🙂

    Rat­kai­su on se että HSL pide­tään lii­ken­nöit­si­jän roo­lis­sa, ja val­ta mää­rit­tää vaik­ka­pa pal­ve­lu­ta­so pide­tään tilaa­jal­la eli kun­nil­la. Eli Kaup­su nyt vaan ihan roh­keas­ti ker­too mitä halu­taan, se lausun­to on ihan hyvä mut­ta voi­si olla tiukempikin.

  24. Har­mil­lis­ta!

    En saa Tpyy­luo­man anta­maa link­kiä auki. Kii­tos hänel­le kui­ten­kin vaivannäöstä!

    Munk­ki­vuo­re­lai­sil­le muu­tos aina­kin on ilmei­nen paran­nus, kos­ka käy­täm­me pal­jon ostos­ten tekoon juu­ri Sel­loa ja Tapio­lan kes­kus­taa. Ainai­sen, nöy­ryyt­tä­vän auto­kyy­din pum­mi­mi­sen sijaan, voin siis har­ki­ta bus­sin käyttöä. 

    Täs­tä­hän ei ole suo­raa yhteyt­tä sen kum­mem­min Lep­pä­vaa­raan kuin Tapio­laan­kaan, vaan vaih­dol­la men­nään. Täl­lä pal­ve­lu­ta­sol­la nel­jä euroa muu­ta­man kilo­met­rin mat­kas­ta, joka kes­tää n. 40 minuut­tia, on tun­tu­nut aivan koh­tuut­to­mal­ta tak­sal­ta. Autol­la huraut­taa kym­me­nes­sä minuu­tis­sa kum­paan­kin ostosparatiisiin.

  25. Espoo­lai­se­na ei minu­nu kuu­lu neu­voa, mut­ta ehdo­tan kui­ten­kin. Pyrit­tä­vä vähen­tä­mään mat­kus­tus­ki­lo­met­re­jä, kyl­lä ne saas­tut­ta­vat jul­ki­sil­la­kin. Park­ki­mak­suil­la ja käve­ly­ka­duil­la rajoi­tet­ta­va hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä. Kes­kus­ta­tun­ne­li lie­nee tur­ha. Tääl­lä Espoos­sa minul­la on ruo­ka­kaup­paan 1km, osta­riin 4km. Hel­sin­gis­sä käyn har­voin (ehkä 2kk välein), eikö ole hyvä niin. Jos mat­kus­tan Hel­sin­kiin vaik­ka jul­ki­sil­la, niin sehän saas­tut­taa, eikö niin. Tän­ne hakeu­tu­neet ihmi­set eivät kovin­kaan kiin­nos­tu ravin­to­lois­ta, musiik­ki­ta­lois­ta, gug­gen­hei­meis­ta eikä muus­ta sel­lai­ses­ta. Itse­kin vie­ras­tan pas­sii­vi­kult­tuu­ria (siis kat­sel­laan mui­den teko­sia). Eikö ole hyvä, että me espoo­lai­set pysym­me tääl­lä, emme­kä tule ruuh­kaut­ta­maan Helsinkiä.

  26. Täs­tä­hän ei ole suo­raa yhteyt­tä sen kum­mem­min Lep­pä­vaa­raan kuin Tapio­laan­kaan, vaan vaih­dol­la men­nään. Täl­lä pal­ve­lu­ta­sol­la nel­jä euroa muu­ta­man kilo­met­rin mat­kas­ta, joka kes­tää n. 40 minuut­tia, on tun­tu­nut aivan koh­tuut­to­mal­ta tak­sal­ta. Autol­la huraut­taa kym­me­nes­sä minuu­tis­sa kum­paan­kin ostosparatiisiin.

    Mei­na­sin sanoa että 205:lla pää­see Turun­väy­lää Lep­pä­vaa­raan, mut­ta lähin pysäk­ki on näem­mä kau­ka­na Huo­pa­lah­den­tiel­lä. Vähän kak­si­piip­pui­nen jut­tu, ehkä yksi syy mik­si teil­lä Munk­ki­vuo­res­sa on eloi­sa osta­ri on nime­no­maan huo­not yhtey­det Leppävaaraan.

  27. Osmo sanoi:

    vuo­saa­res­ta Tapio­laan jou­tui­si mak­sa­maan kor­keam­man hin­nan. Aja­mal­la kaar­ta pit­kin Vuo­saa­res­ta Tapio­laan pää­si­si hal­vem­mal­la, mut­ta kau­an se kestäisi. 

    Tämä on kyl­lä vää­rin­kä­si­tys, kuten moni tääl­lä jo epäi­li­kin. Vuo­saa­res­ta Tapio­laan voi men­nä kes­kus­tan kaut­ta tai Joke­ril­la, ja molem­mis­sa tapauk­sis­sa tar­vit­see kah­den vyö­hyk­keen lipun, AB. Sitä pelk­kä B‑lippua kun ei ole. Mat­ka kes­kus­tan kaut­ta Tapio­laan kul­kee vain vyö­hyk­keil­lä A ja B, joten tar­vit­ta­va lip­pu on kah­den vyö­hyk­keen AB. Hin­ta perus­tuu vyö­hyk­keel­lä liik­ku­mi­seen, ei vyö­hy­ke­ra­jan ylittämiseen.

    ja tämä on ihan oikeas­ti kyl­lä parem­pi mal­li kuin kilo­met­ri­ve­loi­tus. Kilo­met­ri­ve­loi­tuk­seen ei esim. saa teh­tyä jär­ke­viä kuu­kausi­kort­te­ja, ja se on myös tek­ni­ses­ti hankala.

    Suun­nit­te­luoh­jeis­ta Feder­ley ja Pyy­luo­ma jo lausui­vat oleel­li­set. Ja KSV:n kom­ment­ti­kin oli hyvä, jos­kin mel­ko mal­til­li­nen. Jyr­kem­min­kin voi­si vaa­tia laatua.

  28. Eli­na kir­joit­ti: “Täs­tä­hän ei ole suo­raa yhteyt­tä sen kum­mem­min Lep­pä­vaa­raan kuin Tapio­laan­kaan, vaan vaih­dol­la men­nään. Täl­lä pal­ve­lu­ta­sol­la nel­jä euroa muu­ta­man kilo­met­rin mat­kas­ta, joka kes­tää n. 40 minuut­tia, on tun­tu­nut aivan koh­tuut­to­mal­ta tak­sal­ta. Autol­la huraut­taa kym­me­nes­sä minuu­tis­sa kum­paan­kin ostosparatiisiin.”

    Täs­sä koh­din uusi jär­jes­te­ly voi hou­ku­tel­la uusia­kin asiak­kai­ta, mut­ta edel­ly­tyk­se­nä var­maan­kin on, että lin­jat jär­jes­te­tään uudel­leen. Nyt näi­tä yhteyk­siä ei ole sik­si­kään, että hin­ta on koh­tuu­ton, eikä juu­ri kukaan nii­tä käyt­täi­si, vaik­ka ne oli­si­vat­kin olemassa.

  29. Vuo­saa­res­ta Tapio­laan voi men­nä kes­kus­tan kaut­ta tai Joke­ril­la, ja molem­mis­sa tapauk­sis­sa tar­vit­see kah­den vyö­hyk­keen lipun, AB.”

    Tot­ta, mut­ta Vuo­saa­res­ta esim. Matin­ky­lään ei voi men­nä kes­kus­tan kaut­ta osta­mat­ta ABC-lip­pus, sen sijaan hal­vem­mal­la BC-lipul­la pää­see kun käyt­tää Joke­ria. Jos­sain­han se vyö­hy­ke­ra­ja toki aina menee: vyö­hyk­kei­tä lisää­mäl­lä sys­tee­mis­tä tuli­si vie­lä rei­lum­pi mut­ta samal­la ehkä han­ka­lam­min hahmotettava. 

    Mitä jos jakai­si B‑vyöhykkeen kah­tia Kes­kus­puis­ton koh­dal­ta? Se ei tuot­tai­si suu­ria ongel­mia, kos­ka hyvin har­va kes­kus­taan suun­tau­tu­va lin­ja ylit­tää Kes­kus­puis­toa tuos­sa koh­das­sa. Hyö­ty oli­si se, että poi­kit­tais­lii­ken­teen hin­noit­te­lu suh­tees­sa säteit­täi­seen lii­ken­tee­seen tuli­si rei­lum­mak­si. Ja tie­tys­ti kun lisä­tään sys­tee­miin yksi vyö­hy­ke, niin hin­taa per vyö­hy­ke voi­daan hie­man laskea.

    Tääl­lä on esi­tet­ty kri­tiik­kiä sii­tä, kuka tämän uudis­tuk­sen mak­saa. Sanoi­sin, että jouk­ko­lii­ken­teen mat­kus­ta­ja­mää­rät eri­tyi­ses­ti Tapiolan/Keilaniemen sekä Lep­pä­vaa­ran suun­nil­la voi­vat lisään­tyä aika pal­jon, kos­ka nykyis­tä hin­taa ei olla val­mii­ta mak­sa­maan lyhyis­tä mat­kois­ta. Par­haim­mil­laan tämä lisäys kor­vaa suu­rim­man osan lip­pu­tu­lo­jen menetyksistä.

  30. Minus­ta kilo­met­ri­ve­loi­tuk­seen perus­tu­va mal­li oli­si ehdot­to­mas­ti jär­ke­vin ja oikeu­den­mu­kai­sin. Tar­koi­tan siis mal­lia, jos­sa mat­kus­ta­ja lei­maa itsen­sä sisään kul­ku­neu­voon astues­saan ja ulos sii­tä pois­tues­saan, ja kor­til­ta veloi­te­taan kul­je­tun mat­kan ver­ran arvoa. Etu vyö­hy­ke­mal­liin näh­den on se, että vyö­hyk­kei­den rajoil­la mat­kus­ta­jal­le tule­vat ’mie­li­val­tai­set’ kus­tan­nuk­set jää­vät koko­naan pois. Kym­me­nen kilo­met­rin mat­ka on aina saman hin­tai­nen, riip­pu­mat­ta sii­tä yli­te­tään­kö mat­kal­la kun­ta­ra­jo­ja tai ei. Käyt­tä­jä mak­saa todel­li­ses­ta kul­je­tus­ta mat­kas­ta, joten hin­noit­te­lu on help­po perus­tel­la käyttäjille.

    Kausi­kor­tit täl­lä veloi­tus­mal­lil­la voi­si­vat toi­mia siten, että käyt­tä­jä ostaa oikeu­den käyt­tää kuu­kaut­ta koh­den tie­tyn kilo­met­ri­mää­rän. Mitä enem­män kilo­met­ri­kre­dit­te­jä ostaa ker­ral­la, sitä suu­rem­man ker­ta-alen­nuk­sen saa. Esim.10 km päi­vit­täis­tä työ­mat­kaa kul­ke­val­le riit­täi­si toden­nä­köi­ses­ti 500 tai 600km käyt­tö­oi­keus kuu­kaut­ta koh­ti, joka voi­si olla hin­noi­tel­tu suu­rin piir­tein saman­hin­tai­sek­si kuin Hel­sin­gin sisäi­nen kuu­kausi­lip­pu täl­lä het­kel­lä. Nykyi­sen seu­tu­li­pun hin­nal­la sai­si esim. 1300 km/kk käyt­tö­oi­keu­den jne. Jos mat­ko­ja jonain kuu­kau­te­na ker­tyy enna­koi­tua mää­rää enem­män, niin yli­me­ne­vien kilo­met­rien veloi­tus tapah­tui­si nykyi­sen arvo­li­pun tapaan.

    Vas­taa­via jär­jes­tel­miä on käy­tös­sä muu­al­la­kin (esim. Tokion met­ro), joten on vai­kea uskoa, että jär­jes­tel­män toteut­ta­mi­nen kaa­tui­si ainoas­taan tek­ni­siin ongel­miin. Uskon myös, että ihmi­set oppi­si­vat käyt­tä­mään jär­jes­tel­mää pie­nen totut­te­lun jälkeen.

  31. Juk­ka, lyhyesti:

    Ensin­nä­kin jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nees­sä kul­je­tut kilo­met­rit kor­re­loi huo­nos­ti aiheu­tu­nei­den kus­tan­nus­ten kans­sa. (Sivu­men­nen tämän takia mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­rin hin­ta ei ole kovin jär­ke­vä mit­ta­ri.) Mik­si se oli­si rei­lu las­ku­tus­pe­rus­te? Aika kor­re­loi parem­min, mut­ta on taas toi­saal­ta epä­rei­lua ran­kais­ta hitaas­ta yhteydestä.

    Toi­sek­si, käy­tän­nön toteu­tus edel­lyt­täi­si eril­lis­tä ulos­kir­jaus­jär­jes­tel­mää ja luul­ta­vas­ti hidas­tai­si lii­ken­net­tä tun­tu­vas­ti, mikä taas mak­saa lii­ken­nöin­ti­ku­lui­na ja pie­nem­pi­nä lip­pu­tu­loi­na. Jär­jes­tel­mäs­sä jos­sa on por­tit joka ase­mal­le tämä ei ole ongel­ma, mut­ta kun meil­lä ei ole nii­tä edes met­ros­sa ja samaan jär­jes­tel­mään kuu­luu rai­tio­vau­nut, junat, bus­si ja Suo­men­lin­nan lautta.

    Ymmär­rän että aja­tus on intui­tii­vi­ses­ti hou­kut­ta­va, ja sitä selvitettiin.

  32. Vas­taa­via jär­jes­tel­miä on käy­tös­sä muu­al­la­kin (esim. Tokion metro) 

    Met­ro- ja rau­ta­tie­a­se­mil­la­han tuo vie­lä oli­si­kin jär­jes­tet­tä­vis­sä, kun ase­mal­le voi lait­taa por­tit. Ruuh­ka­bus­sis­ta ulos astues­sa lipun lei­maa­mi­sen vaa­ti­mi­nen epäi­le­mät­tä aiheut­tai­si kiti­nää mat­kus­ta­jis­sa ja piden­täi­si pysäk­kiai­ko­ja. Nyky­ään­hän tiet­ty on etääl­tä luet­ta­vat RFID-lät­kät kek­sit­ty. Niis­sä tul­laan sit­ten iso­ve­li val­voo ‑ongel­miin.

  33. Hie­man off-topicia mut­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lua kui­ten­kin. Kiin­nos­tai­si kuul­la Osmo sinun näke­myk­se­si kau­pun­ki­moot­to­ri­tei­den muut­ta­mi­sek­si kau­pun­ki­bu­le­var­deik­si ja eri­tyi­ses­ti Hesa­ris­sa näh­dys­tä ehdo­tuk­ses­ta, jos­sa Laut­ta­saa­ren asu­kas­lu­ku saa­tai­siin mel­kein tuplat­tua muut­ta­mal­la Län­si­väy­lä Län­si­bu­le­var­dik­si, jota reu­nus­tai­si­vat toi­mis­to- ja asuintalot.

    Minus­ta mitä kan­na­tet­ta­vin aja­tus, mut­ta Laut­ta­saa­ri-seu­ras­sa on var­maan ollut nit­rot kortilla.

  34. Vas­taa­via jär­jes­tel­miä on käy­tös­sä muu­al­la­kin (esim. Tokion metro) 

    Met­ro- ja rau­ta­tie­a­se­mil­la­han tuo vie­lä oli­si­kin jär­jes­tet­tä­vis­sä, kun ase­mal­le voi lait­taa por­tit. Ruuh­ka­bus­sis­ta ulos astues­sa lipun lei­maa­mi­sen vaa­ti­mi­nen epäi­le­mät­tä aiheut­tai­si kiti­nää mat­kus­ta­jis­sa ja piden­täi­si pysäk­kiai­ko­ja. Nyky­ään­hän tiet­ty on etääl­tä luet­ta­vat RFID-lät­kät kek­sit­ty. Niis­sä tul­laan sit­ten iso­ve­li val­voo ‑ongel­miin.

    Tokios­sa tämä toi­mii­kin, kos­ka lähes kaik­ki jouk­ko­lii­ken­ne on toteu­tet­tu lähi­ju­nil­la ja met­roil­la, ja bus­sien roo­li on lähin­nä syöt­tö­lii­ken­ne ja reit­ti­ver­kos­ton täyt­tö pie­nem­män kysyn­nän aulueilla.

    Bus­seis­sa on molem­pia jär­jes­tel­miä bus­siyh­tiös­tä riip­puen. Ylei­sem­pi on että mat­ka mak­saa saman pituu­des­ta riip­pu­mat­ta. Täl­löin vaih­dot ovat aina mak­sul­li­sia, ja useim­mi­ten jou­tuu mak­sa­maan täy­den hin­nan uudes­ta nousus­ta (~1.5–2€).

  35. Komp­paan Hami­loa, aivan mai­nio idea. On sitä joku­nen jokusen ker­ran tar­jon­nut­kin. Minä en heti ymmär­rä mikä ongel­ma Laru-seu­ral­le oli­si jos nykyi­sen mota­rin melu­hait­ta pie­ne­nee mur­to-osaan kun var­teen tulee talo­ja ja nopeus pie­ne­nee. Toi­saal­ta en minä muu­ten­kaan oikein ymmär­rä noi­den kau­pun­gin­osayh­dis­tys­ten aivoituksia.

  36. Han­nek­sel­le

    Wiki­pe­dias­ta:

    Tokion pre­fek­tuu­rin asu­kas­lu­ku on noin 12 989 000 (2009),[1] eril­li­sa­luei­den asu­kas­lu­ku 8 802 000 (2009)[1] ja Suur-Tokion asu­kas­lu­ku noin 36 094 000 (2010).”

    Ehkä puhum­me eri asiois­ta kun puhum­me Tokion ja maam­me pää­kau­pun­ki­seu­dun joukkoliikennejärjestelyistä.

    Suur-Lon­toos­sa muu­ten on bus­si­lin­ja. joka kul­kee kau­pun­kia­lu­een pääs­tä pää­hän, ja mat­ka kes­tää 4 tun­tia. Voi­si jos­kus kul­kea, kun on mat­kaa sinnepäin,todellinen eksi­ten­tia­lis­ti­nen matka.

  37. Mik­ko H:“Ruuhkabussista ulos astues­sa lipun lei­maa­mi­sen vaa­ti­mi­nen epäi­le­mät­tä aiheut­tai­si kiti­nää mat­kus­ta­jis­sa ja piden­täi­si pysäkkiaikoja.”

    Aina­kin meil­lä­päin mer­kit­tä­vä osa mat­kus­ta­jis­ta on nark­ka­rei­ta, van­huk­sia, turis­te­ja, lap­si­per­hei­tä, liput­to­mia yms. hitaam­min liik­ku­via jot­ka vie­vät jo nykyi­sel­lään mer­kit­tä­väs­ti pysäk­kiai­kaa, eli suju­vuu­den nimis­sä sisään­lei­maa­mi­ses­ta­kin pitäi­si pääs­tä eroon ja etuo­ven sijaan käyt­tää kaik­kia ovia.

    Jokai­nen asia joka las­kee jouk­ko­lii­ken­teen sub­jek­tii­vis­ta pal­ve­lu­ta­soa lisää hen­ki­lö­au­to­li­ken­teen laa­dul­lis­ta etumatkaa.

  38. Hie­man off-topicia mut­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lua kui­ten­kin. Kiin­nos­tai­si kuul­la Osmo sinun näke­myk­se­si kau­pun­ki­moot­to­ri­tei­den muut­ta­mi­sek­si kau­pun­ki­bu­le­var­deik­si ja eri­tyi­ses­ti Hesa­ris­sa näh­dys­tä ehdo­tuk­ses­ta, jos­sa Laut­ta­saa­ren asu­kas­lu­ku saa­tai­siin mel­kein tuplat­tua muut­ta­mal­la Län­si­väy­lä Län­si­bu­le­var­dik­si, jota reu­nus­tai­si­vat toi­mis­to- ja asuintalot.

    Minus­ta mitä kan­na­tet­ta­vin aja­tus, mut­ta Laut­ta­saa­ri-seu­ras­sa on var­maan ollut kortilla.”

    Milen­kiin­toi­nen aja­tus. Toi­nen mah­dol­li­suus oliis rkaen­taa Län­si­väy­län pääl­le kan­si, eli siis Län­si­väy­lä tun­ne­liin Laut­ta­saa­ren kohdalla.

    Huo­pa­lah­den­tie on 4‑kaistainen, ja sii­nä on mel­koi­nen lii­ken­ne. Ei käy suun­ni­tel­lu­läh­tö­koh­dak­si. Sin­sä­nä nopeuealenta,minen voi­si olla paikllaan,Se ei ede oleel­li­ses­ti piden­täi­si mat­ka-aikaa (5 km:n mat­kal­le aikae­ro on teo­rias­sa vajaat 4 minuuttia

  39. Tar­ken­ne­tan edel­lis­tä. Tar­kis­tin akrasta.

    Mat­ka Ruo­ho­lah­den liit­ty­mäs­tä Laut­ta­saa­ren län­si­pää­hän on vajaat 3 km. Aika­ke­ro siis tekisi80/40 km h: run­saat 2 minuutt­tia. Tie­ten­kin joil­le­kin ikuisuus.

  40. Eli­na kir­joit­ti 20.1. tariffivyöhykeuudistuksesta:
    ”Munk­ki­vuo­re­lai­sil­le muu­tos aina­kin on ilmei­nen paran­nus, kos­ka käy­täm­me pal­jon ostos­ten tekoon juu­ri Sel­loa ja Tapio­lan kes­kus­taa. Ainai­sen, nöy­ryyt­tä­vän auto­kyy­din pum­mi­mi­sen sijaan, voin siis har­ki­ta bus­sin käyttöä.
    Täs­tä­hän ei ole suo­raa yhteyt­tä sen kum­mem­min Lep­pä­vaa­raan kuin Tapio­laan­kaan, vaan vaih­dol­la men­nään. Täl­lä pal­ve­lu­ta­sol­la nel­jä euroa muu­ta­man kilo­met­rin mat­kas­ta, joka kes­tää n. 40 minuut­tia, on tun­tu­nut aivan koh­tuut­to­mal­ta tak­sal­ta. Autol­la huraut­taa kym­me­nes­sä minuu­tis­sa kum­paan­kin ostosparatiisiin.”
    Mat­ka Munk­ki­vuo­res­ta Lep­pä­vaa­raan on n noin 6 ‑7 kilo­met­riä, mää­rit­te­ly­ta­vas­ta riip­puen, Tapio­laan hie­man pidem­pi. Kesäl­lä hyvä fillarointietäisyys.
    Ulko­puo­li­sen on vähän vai­kea näh­dä, mitä tar­vet­ta Munk­ki­vuo­res­sa asu­val­la on men­nä Tapio­laan tai Lep­pä­vaa­raan ostok­sil­le, kun Munk­ki­vuo­res­sa itses­sään on hyvä ja toi­mi­va ostos­kes­kus, todel­li­nen eikä näen­näi­nen ostos­pa­ra­tii­si. Sitä on syy­tä käyt­tää, jos halu­aa pal­ve­lun säi­ly­vän. Ja toi­saal­ta mat­ka Kam­pin pal­ve­lui­hin, jois­ta itse käy­tän lähin­nä Ruo­hon­juur­ta, on 25 min bussilla.
    Aika­tau­lu­jen mukaan mat­ka Munk­ki­vuo­res­ta Lep­pä­vaa­raan vie noin 25 minuut­tia, nopeim­mal­la suo­ral­la yhtey­del­lä 17 minuut­tia käve­ly­mat­koi­neen. Autol­la ei pää­se sen nopeam­min, aina­kaan näil­lä säil­lä ja jos ottaa huo­mioon auton nou­ta­mi­sen ja park­kee­raa­mi­sen vaa­ti­man ajan. Lumen put­saus­kin vie aikansa.
    Auto­kyy­tiä ei tar­vit­se pum­ma­ta, kun osaa antaa vas­ta­vuo­roi­sia pal­ve­luk­sia ja sovit­taa hyvis­sä ajoin kyy­dit kave­rin kans­sa. Aikoi­na­ni autoin Luon­to-lii­ton Uuden­maan pii­rin tyt­tö­jä rou­dauk­ses­sa, ja vas­ta­vuo­roi­ses­ti he tuli­vat meil­le lap­sen­li­koik­si, ja mie­lel­lään. Nämä yya-suh­teet elä­vät vie­lä­kin omal­la tavallaan.
    Ostos­pa­ra­tii­seis­ta: Kun niis­sä on kul­jes­kel­lut ja yrit­tä­nyt löy­tää jota­kin, muis­taa Ihmei­den pik­ku jät­ti­läi­ses­tä luvun ”Aaar­nio­met­sä, para­tii­si vai helvetti?”

  41. Huo­pa­lah­den­tie on 4‑kaistainen, ja sii­nä on mel­koi­nen lii­ken­ne. Ei käy suun­ni­tel­lu­läh­tö­koh­dak­si. Sin­sä­nä nopeuealenta,minen voi­si olla paikllaan,Se ei ede oleel­li­ses­ti piden­täi­si mat­ka-aikaa (5 km:n mat­kal­le aikae­ro on teo­rias­sa vajaat 4 minuuttia

    Huo­pa­lah­den­tien lii­ken­ne on läpia­jo­lii­ken­net­tä. Sen saa oleel­li­ses­ti pie­nem­mäk­si niin että sit­ten kun se Turun­väy­lä — Pasi­lan­väy­lä pan­naan tun­ne­liin lii­ken­ne ohja­taan sin­ne ja tätä tukee vas­taa­vas­ti se että Huo­pa­lah­den­ties­tä teh­dään autoil­la vähem­män hou­kut­te­le­va. Tuon voi teh­dä niin että se on ihmi­sil­le enem­män hou­kut­te­le­va muut­ta­mal­la Huo­pa­lah­den­tien mal­liin Munk­ki­nie­men puis­to­tie, ihan niin kuin Eliel setä sen piirsi.

  42. Mark­ku af Heur­lin ei ymmärrä: 

    Ulko­puo­li­sen on vähän vai­kea näh­dä, mitä tar­vet­ta Munk­ki­vuo­res­sa asu­val­la on men­nä Tapio­laan tai Lep­pä­vaa­raan ostok­sil­le, kun Munk­ki­vuo­res­sa itses­sään on hyvä ja toi­mi­va ostos­kes­kus, todel­li­nen eikä näen­näi­nen ostosparatiisi.

    Jos ei kos­kaan han­ki uusia vaat­tei­ta, urhei­lu­vä­li­nei­tä, lem­mi­kin tar­vik­kei­ta, lelu­ja lap­sil­le, elekt­ro­niik­kaa, huo­ne­ka­lu­ja ym. kodin tar­peis­toa, niin ei ole­kaan tarvetta. 

    Päi­vit­täis­ta­va­roi­hin toki käy­tän osta­ria ja kaik­keen muu­hun­kin, mitä siel­tä vain on saa­ta­vis­sa. Toi­vot­ta­vas­ti laa­jen­nuk­sen myö­tä pal­ve­lut moni­puo­lis­tu­vat. Nyt tren­di­nä on ollut, että jokai­sen lopet­ta­van liik­keen tilal­le on tul­lut pan­kin konttori. 

    ++++++++++

    Nämä reit­ti­pal­ve­lui­den aika-arviot ovat koke­muk­se­ni mukaan aina ala­kant­tiin. Kun ulko-oven sul­jen peräs­sä­ni, niin kyl­lä sii­tä ajan­koh­das­ta n. 40 minuut­tia kuluu ennen­kuin olen Sel­lon katon alla. Kokeil­tu on! Lisäk­si koen vaih­dol­li­set yhtey­det aina epä­mu­ka­vik­si riip­pu­mat­ta kokonaismatka-ajasta. 

    Nopein­ta itse asias­sa oli­si hypä­tä lähi­ju­naan Huo­pa­lah­den ase­mal­ta, mut­ta 52A (joka ajaa ase­mal­le tääl­tä) kul­kee var­sin rajoi­te­tus­ti ruuh­ka-aikoi­na. Kai­ken­lai­nen aika­tau­lu­jen kyt­tää­mi­nen on joten­kin rasit­ta­vaa ja kas­sien kans­sa on kiva pääs­tä ovelle. 

    Eli kyy­din pum­mi­mi­nen toden­nä­köi­ses­ti jat­kuu huo­li­mat­ta vyö­hy­ke­uu­dis­tuk­ses­ta. Kyl­lä se tapauk­ses­sa­ni kui­ten­kin tulee las­ke­maan kyn­nys­tä jouk­ko­lii­ken­teen käyt­töön ostosreissulla. 

    Aika näyt­tää…

  43. Mark­ku af Heurlin

    Ulko­puo­li­sen on vähän vai­kea näh­dä, mitä tar­vet­ta Munk­ki­vuo­res­sa asu­val­la on men­nä Tapio­laan tai Lep­pä­vaa­raan ostok­sil­le, kun Munk­ki­vuo­res­sa itses­sään on hyvä ja toi­mi­va ostos­kes­kus, todel­li­nen eikä näen­näi­nen ostosparatiisi.

    Miten­kään vähek­sy­mät­tä Munk­ki­vuo­ren ostos­kes­kus­ta, pahoin pel­kään, ettei tava­ra­va­li­koi­ma ihan rii­tä nyky­ku­lut­ta­jal­le. Ruo­ka­kau­pan vali­koi­ma riit­tää var­mas­ti, samoin kah­vi­la­puo­li, mut­ta esi­mer­kik­si vaa­te­kau­pois­sa Lep­pä­vaa­ras­sa sijait­se­va suu­ri ostos­kes­kus tar­jo­aa pal­jon enem­män valin­nan­va­raa — kuten Tapiolakin.

    Nyky­ku­lut­ta­jal­le kun ei enää rii­tä, että se on top­pa­tak­ki. Sen pitää olla tiet­tyä väriä, mal­lia, mate­ri­aa­lia ja brändiä.

    Sama pätee ruo­as­sa­kin pik­ku­pu­tiik­kien vahin­gok­si. Nykyi­sin lähin lähi­kaup­pa­ni on aika pie­ni Sale, ja esi­mer­kik­si sina­pik­si siel­lä tar­jo­taan vain ja ainoas­taan jotain tur­ku­lais­ta — siis oike­aan (dijon) sinap­piin tot­tu­neen kan­nal­ta ime­lää lit­kua, joka ei ruo­an­lait­toon kel­paa. Samoin pitäi­si tänä päi­vä­nä ruo­ka­kau­pas­ta löy­tyä fetaa­kin, eikä vain tans­ka­lais­ta “salaat­ti­juus­toa”. Nyky­ku­lut­ta­jan tyy­ty­väi­se­nä pitä­mi­nen vaa­tii valikoimaa…

    Nimi­mer­kil­lä: käy­tin kyl­lä Pik­ku-Huo­pa­lah­des­sa asues­sa­ni pai­kal­lis­ta ruo­ka­kaup­paa, mut­ten pai­kal­li­sia vaatekauppoja.

  44. Esi­tin­nä­kö­koh­ta­ni tie­toiss­ti aika provokatorisesti.

    Tot­ta kai pitää ajoit­ti­na käy­dä vähän pidem­mäl­lä­kin mm. vaa­teos­tok­sil­la. Mut­ta ylim. 10 min suun­taan­sa on pie­ni lisä jaet­tu­na vii­kol­le tai kahdelle. 

    Asuin aikoi­na­ni kruu­nun­haas­sa, siis niin kes­kus­tas­sa kuin yli­pää­tän­sä voi asua. Mat­ka Mei­lah­teen sil­loin vie­lä älyl­li­ses­ti vireän Enem­mis­tön kokouk­siin vei 40 min suun­taan­sa ja vie edel­leen­kin, kun ottaa huo­mioon kai­ken ajan.

    Täs­tä Eli­na avian oikein huo­maut­ti. Mut­ta sil­loin pitää autol­la menoon­kin muis­taa ottaa lukuun koko ajan­käyt­tö eikä vain kuvi­tel­la huris­ta­van­sa Munk­ki­vuo­res­ta Lepus­kiin kym­me­nes­sä minuu­tis­sa. Puo­li tun­tia lie­nee lähem­pä­nä totuut­ta, aina­kin talviaikana.

    Kyy­te­jä kan­nat­taa ja pitää­kin pum­ma­ta. Yhteis­käyt­tö on nykyaikaa.

    Sitä en ymmär­rä, että Eli­na ja muut­kin valit­ta­vat aika­tau­lu­jen seu­raa­mi­sen vai­vaa. Minul­le se on luon­nol­lis­ta. Tulee mie­leen kuo­le­ma­ton repliik­ki Kau­ris­mäen elo­ku­vas­ta M — mies vail­la men­nei­syyt­tä: “Te kau­pun­ki­lai­set olet­te het­ken lap­sia. Mei­dän maan­vil­je­li­jöi­den on aja­tel­ta­va tulevaisuutta.”

    1. Mark­ku,
      Siij­nä ajas­sa, joka ihmi­sil­tä menee ansai­ta työl­lään rahat autoon ja autoi­luun, he ajai­si­vat kaik­ki mat­kan­sa fillarilla.

  45. Ode:

    Mark­ku,
    Siij­nä ajas­sa, joka ihmi­sil­tä menee ansai­ta työl­lään rahat autoon ja autoi­luun, he ajai­si­vat kaik­ki mat­kan­sa fillarilla.”

    Tämä oli niin sel­viö, ettei sitä tar­vin­nut erik­seen sanoa.

    Ote­taan­pa huvin vuok­si mat­ka Munk­ki­vuo­res­ta Lepus­kiin ja takai­sin. Yksin­ker­tai­suu­den vuok­si yht 16 mk, ja sovi­taan kului­kis 50 e/km, siis 8 e.

    Mat­ka ‑aika yhteen­sä 1 tun­ti, rahan ansit­se­mi­seen menee toi­nen. Siis kak­si tun­tia mat­kaan käy­tet­tyä aikaa ja nopeus 8 km/h. Filal­ri­lal kevyel­lä vauh­dil­la mat­ka-aika yhteen­sä tun­ti, kus­tan­nuk­set ekä 1,60 e. (flla­rin kuo­le­tuk­set ja huol­to 10 snt/km)

  46. Osmo:“Siijnä ajas­sa, joka ihmi­sil­tä menee ansai­ta työl­lään rahat autoon ja autoi­luun, he ajai­si­vat kaik­ki mat­kan­sa fillarilla.”

    Sii­nä ajas­sa, kun he fil­la­roi­vat töi­hin per­hea­sun­nos­ta, johon heil­lä ylei­ses­ti ottaen on varaa, he eivät ehti­si töi­hin ja takai­sin työ­päi­vän aikana.

    Pal­jon­ko pitää tie­na­ta sii­hen, että tänään ostaa per­hea­sun­non Helsingistä? 

    Osmo, olet mones­ti puo­lus­ta­nut kovia tont­ti­hin­to­ja pals­tal­la­si sik­si, että muu­ten voi­tot valu­vat rakennusliikkeille.

    Eikö kui­ten­kin oli­si jo tun­nus­tet­ta­va, että nyt nämä kovat tont­ti­hin­nat vain aiheut­ta­vat maal­le­paon ja yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajau­tu­mi­sen kos­ka ei mil­lään aloit­te­le­val­la per­heel­lä ole varaa ostaa Hel­sin­gis­tä asuntoa. 

    OS kuten Vapaa­vuo­ri­kin puo­lus­te­lee Hel­sin­gin kau­pun­gin onnis­tu­nut­ta asun­to­po­li­tiik­kaa sil­lä, että tääl­lä asun­not mak­sa­vat niin pal­jon joka on sel­vä indi­kaat­to­ri sii­tä että nii­tä halutaan.

    Var­maan­kin aivan oikea aprikointi.

    Mut­ta me ollaan kui­ten­kin har­vaan asu­tus­sa maas­sa har­vaan raken­ne­tus­sa kau­pun­gis­sa. Mik­si Ber­lii­nis­sä asun­to­ja saa pilk­ka­hin­taan ver­rat­tu­na Hel­sin­kiin? Mik­si Hel­sin­gis­sä on vain huip­pu­kal­lii­ta ja hyl­jek­sit­ty­jä aluei­ta? Mik­si kes­ki­luok­ka jou­tuu muut­ta­maan pois?

    1. Paa­vo Häikiö:
      Maal­le paon aiheut­taa se, että Hel­sin­gis­sä, Espoos­sa ja Van­taal­la raken­ne­taan ja kaa­voi­te­taan lii­an vähän. Jos asun­not oli­si­vat Hel­sin­gis­sä hal­vem­pia, muta nii­tä oli­si nykyi­nen mää­rä, yhä useam­pi jou­tui­si pake­ne­maan maal­le, kos­ka Hel­sin­gis­sä asut­tai­siin väl­jem­min. Hin­ta ei aiheu­ta maal­le pake­ne­mis­ta, mut­ta vali­koi muut­ta­jat. Jos Lah­ti­nen uhrai­si omai­suu­ten­sa ja ostai­si Käm­pän Töö­lös­tä, Vir­ta­sen pitäi­si pae­ta maalle.
      Sii­hen, mik­si YTV-kun­nat kaa­voit­ta­vat kysyn­tään näh­den lii­an hitaas­ti, on pal­jon syitä.
      Kaa­voit­ta­ja yrit­tää kaa­voit­taa Vuo­saa­reen kodin 2000 ihm isel­le, mut­ta kovas­ti näyt­tää sil­tä, että nämä­kin 2000 jou­tu­vat pake­ne­maan maal­le. Aina­kin vuo­saa­re­lai­set sitä toivovat. 

  47. Onko kui­ten­kin niin, että esim. Jät­kä­saa­ri on läh­te­nyt hyvin hitaas­ti liik­keel­le toteu­tuk­sen osal­ta? Miksi?

    Mik­si taas Hel­sin­gis­sä kaa­voi­te­taan lii­an vähän? Onko KSV:ssä lii­an vähän kaa­voit­ta­jia? Sen­hän luu­li­si ole­van help­po asia korjata.

    Totuus vaan tai­taa olla sem­moi­nen että ton­tit on hin­noi­tel­tu erä­maa­hin­noil­la ja sit­ten ne toteu­tu­vat­kin hyvin nih­keäs­ti. Olen sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että Hki-Van­taa-Espoo alu­eel­la on hyvin pal­jon val­miik­si kaa­voi­tet­tua maa­ta val­mii­na vain käyt­töön­ot­toa odot­ta­mas­sa, kor­jaa jos olen väärässä.

    1. Hel­sin­gis­sä on mel­ko vähän koko­naan tyh­jiä tont­te­ja. Vajaas­ti raken­net­tu­ja on kyl­lä pal­jon, mut­ta nii­den toteu­tu­mi­nen on kiin­ni per­he­koh­tai­sis­ta tilan­teis­ta. Huvit­ta­vaa kyl­lä, pahin tyh­jien tont­tien pant­taa­ja on val­tio. ‘Esi­mer­kik­si auto­komp­pa­nian iso tont­ti Mec­he­li­nin­ka­dul­la sei­soo ja seisoo.
      Hel­sin­gis­sä kau­pun­ki omis­taa suu­rim­man osan maa­ta. Vuo­kra­tes­saan sen yri­tyk­sil­le, kau­pun­ki edel­lyt­tää pikais­ta raken­ta­mis­ta tai sopi­mus rau­ke­aa. Yksi­tyis­ten kei­not­te­lu­mie­les­sä pan­taa­maa maa­ta on naa­pu­reil­la enemmän.
      Hyvä kysy­mys tut­ki­val­la jour­na­lis­mil­le on, mik­si pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat niin perin nih­keäs­ti käyt­tä­vät val­tion niil­le ensin tyr­kyt­tä­mää ja nyt jo pakot­ta­maa kei­noa periä tyh­jil­lään pide­tyis­tä ton­teis­ta koro­tet­tua raken­nus­ve­roa. Kenen puo­lel­la sil­loin oikein ollaan?
      Jät­kä­saa­ren liik­keel­le­läh­töä en pitäi­si hitaana. 

  48. Ber­lii­ni on aina­kin ollut muut­to­tap­pio­aluet­ta, Hel­sin­ki ei ole.

    Ei se tont­ti­maan hin­ta nyt ole niin kes­kei­nen asia. Esi­mer­kik­si sen kes­ki­mää­räi­sen 75 neliön asun­toon koh­dis­tu­va maan hin­ta on jotain 70 000 euroa hyvil­lä­kin pai­koil­la, eli tuol­lai­set 20–25% uuden myyn­ti­hin­nas­ta. Maa nyt ei ole ihan ilmais­ta muu­al­la­kaan, ei tuol­la seli­ty tuhan­sien euro­jen erot neliöhinnoissa.

    Yksin­ker­tai­ses­ti asun­to­ja raken­ne­taan lii­an vähän kysyn­tään näh­den, eikä tämä pel­käs­tä tont­ti­maan saa­ta­vuu­des­ta ole kiin­ni. Nii­tä pitää raken­taa enem­män. Jos ei raken­nus­liik­keet sii­hen pys­ty niin sit­ten etsi­tään mui­ta toi­mi­joi­ta, eli enem­män oma­toi­mi­ra­ken­ta­mis­ta tai ‑raken­nut­ti­mis­ta, jul­kis­ta raken­ta­mis­ta, tms.

    Yksi sem­moi­nen eri­tyis­jut­tu mikä minus­ta ei ole ihan lop­puun saak­ka mie­tit­ty on toi­mi­ti­lo­jen suo­si­mi­nen kaa­voi­tuk­ses­sa. Minun näh­däk­se­ni täl­lä pide­tään hin­to­ja alhaal­la ettei työ­paik­ka vaan menee naa­pu­ri­kau­pun­kiin, halu­aa­ko joku siel­tä mark­ki­na­oi­keis­tos­ta selit­tää minul­la että mik­si kau­pun­kien väli­nen kil­pai­lu joka tuot­taa käy­tän­nös­sä sub­ven­toin­tia on hie­no asia? Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on muis­taak­se­ni noin mil­joo­na ker­ros­ne­liö­tä toi­mis­to­ti­laa tyh­jä­nä, vas­taa 50 000 — 100 000 työ­paik­kaa, ja ne tyh­jät raken­ta­mat­to­mat ton­tit on jär­jes­täen toimistotontteja.

  49. Auto­komp­pa­nian talo tar­koit­ta­ne Mec­he­li­nin­ka­dun jaPohj. Hes­pe­rian­ka­dun ris­teyk­ses­sä ole­vaa raken­nus­ta. Eikö se ole suo­jel­tu arvok­kaa­na funk­tio­na­lis­ti­se­na kohteena?

    Tiew­ten­kin pihal­la voi olla tilaa.

    1. Tot­ta kai se on suo­jel­tu ja syys­tä. Odot­taa vain laat­taa “Osmo Soi­nin­vaa­ra suo­rit­ti tääl­lä ase­pal­ve­lus­ta vuon­na 1977…
      Pihal­le on kaa­voi­tet­tu todel­la pal­jon rakentamista.

  50. Toi­mis­to­jen käyt­tö asuntoina.

    Ode voi­si puut­tua­jol­la­kin seu­raa­vaan, jos­sa pykä­lien perus­tel­tu mut­ta kui­ten­kin ahdas tul­kin­ta vai­keut­taa vapai­den toi­mis­toi­lo­jen käyt­töä asuntoina:

    Meil­lä on kan­ta­kau­pun­gis­sa huo­neis­to­ja, jot­ka 70-luvul­la on muu­tet­tu toi­mis­toik­si, ihan lail­li­se­sa järejs­tyk­ses­sä. Niis­sä on asun­non vaa­ti­mat kei­ti­töt ja kyl­pu­huo­neet, mut­ta nii­tä ei voi vuo­kra­ta asun­noik­si, aina­kaan jois­sa­kin yhtiöis­sä. Perus­te­lu on, että mai­straat­ti ei voi mer­ki­tä ko huo­neis­toa hen­ki­lön asuinpaikaksi.

    Toi­saal­ta omis­ta­ja ei oikein voi muut­taa huo­neis­toa takai­sin asun­nok­si, kos­ka sit­ten toi­seen suun­taan muu­tos ei enää onnis­tu, jos tar­ve muut­tuu. Ja pro­ses­si yhtiö­jär­jes­tyk­sen muu­tok­si­neen ei ole nopea. 

    Asun­to­käyt­tö ei oli­si ris­ti­rii­das­sa mui­den asuk­kai­den tar­pei­den kans­sa. –Nämä olis­vat kyl­lä aika hin­ta­via vuo­kra- asun­to­ja, mut­ta kau­pun­gis­sa on edus­tus­to­jen, EU:n kemi­kaa­liv­rias­ton jne toi­mi­hen­ki­löi­tä, jot­ka tar­vit­se­vat vuo­kra-asun­toa hyväl­lä pai­kal­la ja voi­vat myös nämä ylen­nys­vuo­krat maksaa.

    Ara­bias­sa meil­lä on alun­pe­rin pien­teol­li­susu­kiin­teis­töik­si raken­net­tu­ja ker­ros­ta­lo­ja, jot­ka nyky­sin ovat toi­mis­toi­na. Kau­nis­ta kalk­ki­tii­liark­ki­teh­tuu­ria muu­ten. Nii­tä ei voi eikä kan­na­ta ker­ral­la muut­taa asuin­ta­loik­si, mut­ta huo­neis­to ker­ral­laan tämä voi­si onnis­tua. Huo­neis­tot ovat tila­via ja ilma­via; niis­tä sai­si edul­li­sia per­hea­sun­to­ja. Sekin vaa­tii pykä­lien rustaamista.

  51. Edus­kun­nan MOT-ohjel­man mukaan tur­ha “kel­la­ri­työ­maa” mak­saa 70 mil­joo­naa euroa. Sil­lä sai­si kol­mi­sen kilo­met­riä met­roa. Ase­man-Kias­man-Edus­kun­nan-Musiik­ki­ta­lon-Fin­lan­dia­ta­lon-Oop­pe­ran… ‑seu­tu on Suo­men mus­ta auk­ko, joka imee jat­ku­vas­ti val­ta­via sum­mia kitaansa. 

    Tuk­ki­mal­la tämä mus­ta auk­ko, pää­kau­pun­ki­seu­dul­la voi­tai­siin teh­dä yhtä sun tois­ta hyö­dyl­lis­tä. Ei yksi uusi Gug­gen­heim Hel­sin­gis­tä turis­ti­ry­sää tee.

  52. Pre­si­dent­tieh­do­kas Paa­vo Arhin­mä­ki lausui tänään, että val­tion kult­tuu­ri­ra­hois­ta Hel­sin­gin Gig­ge­li­hei­mia ei pidä rahoit­taa. Se oli vii­saas­ti ja roh­keas­ti sanot­tu Hel­sin­ki­läi­sel­tä poliitikolta.

  53. Mark­ku af Heur­lin: Meil­lä on kan­ta­kau­pun­gis­sa huo­neis­to­ja, jot­ka 70-luvul­la on muu­tet­tu toi­mis­toik­si, ihan lail­li­se­sa järejs­tyk­ses­sä. Niis­sä on asun­non vaa­ti­mat kei­ti­töt ja kyl­pu­huo­neet, mut­ta nii­tä ei voi vuo­kra­ta asun­noik­si, aina­kaan jois­sa­kin yhtiöis­sä. Perus­te­lu on, että mai­straat­ti ei voi mer­ki­tä ko huo­neis­toa hen­ki­lön asuinpaikaksi.

    Absur­dia täs­sä on vie­lä se, että jos yrit­tää viral­li­ses­ti muut­taa tuol­lai­sen toi­mis­ton asun­nok­si, raken­nus­val­von­ta vaa­tii että huo­neis­to täyt­tää uudis­ra­ken­ta­mi­sen vaa­ti­muk­set (näin laki ja ase­tuk­set vaa­ti­vat). Eli esim. enti­ses­sä asuin­ker­ros­ta­los­sa por­ras­huo­neen kul­kuo­vi, joka on ihan saman­lai­nen kuin kai­kis­sa muis­sa huo­neis­tois­sa (=asun­nois­sa) ei kel­paa­kaan, kos­ka ei ole todis­tei­ta, että se täyt­täi­si nykyi­set palo­mää­räyk­set. Ja tämä ei ole kek­sit­ty esimerkki.

  54. Olet­ko todel­la­kin Osmo sitä miel­tä, että puis­toon saa raken­taa? Maa­tul­lin puis­ton kaa­va-asias­sa asuk­kaat vas­tus­ta­vat sitä, että mei­dän ainoa viher- ja vir­kis­ty­sa­lu­eem­me uhra­taan pien­ta­lo­jen alle. Puis­toa­lu­ees­ta joka on nyt 67.300 m², loh­kais­taan tont­ti­maak­si lähem­mäs kol­man­nes eli 21.790, lähi­vir­kis­ty­sa­lu­een koko pie­ne­nee 5881 m² 3745 m². Lisäk­si vihe­ra­luei­ta rokot­ta­vat ton­teil­le teh­tä­vät tiet. Esi­tyk­ses­sä käy­te­tään reto­riik­kaa, että pien­ta­lot raken­ne­taan puis­ton reu­nal­le, kun ne tosia­sias­sa raken­ne­taan puis­to- ja vihe­ra­lu­eel­le. Kyse ei siis ole sii­tä, että tutuil­le alueil­le raken­ne­taan, vaan sii­tä, että puis­toon raken­ne­taan. Seu­raa­vak­si uhraat­te var­maan­kin Keskuspuiston?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.