Pekingin autoarpajaiset.

Pekingis­sä näytään rajoit­ta­van uusien auto­jen han­kkimista, kos­ka katu­verkko ei vedä enem­pää. Auton han­kkimiseen tarvit­see luvan, ja uudet luvat arvotaan. Niitä tulee 20 000/kuukausi eli neljän­nesmiljoon­aa uut­ta autoa vuodessa.

Tämä heiken­tää min­un luot­ta­mus­tani kiinalais­ten kykyyn hal­li­ta kollek­ti­ivisia hyödykkeitä, jois­sa sen­tään luulin hei­dän ole­van hyviä. On järkevää rajoit­taa autoli­iken­net­tä tasolle, joka tuot­taa autos­ta mak­si­maalisen hyö­dyn. Hyö­ty on nol­la, jos auto­ja ei ole lainkaan ja uud­estaan nol­la, jos niitä on niin paljon, ettei autoil­la pysty aja­maan metriäkään. Opti­mi on jos­sain tässä välissä.

Auto­jen lukumäärän hallinta on sec­ond best ratkaisu. Parem­pi olisi säädel­lä autol­la ajamista, kos­ka yksi auto, jol­la aje­taan 100 000 kilo­metriä vuodessa on yhtä paha kuin kymme­nen, joil­la aje­taan 10 000 kilo­metriä vuodessa. Eikä kilo­metrimääräkään ole opti­maa­li­nen, kos­ka sil­läkin on väliä, mis­sä aje­taan ja koska.

Mut­ta jos tekni­ik­ka ei anna myöten eikä älykkäitä ruuhka­mak­su­ja kyetä saa­maan aikaan, autokan­nan sääte­ly on parem­pi kuin ei mitään.

Mut­ta arpomi­nen? Se ei joh­da auto­jen men­e­mistä niille, jot­ka niitä suh­teessa eniten tarvitsevat.

Sin­ga­pores­sa auton han­kkimiseen tarvit­see myös luvan. Näitä lupia on liik­keel­lä tiet­ty määrä ja luvat ovat jälki­markki­nakelpoisia. Paljon parem­pi systeemi.

Tokios­sa saa ostaa auton, jos pystyy ensin osoit­ta­maan sille parkkipaikan. (Helsingis­sä saa ostaa asun­non, jos ostaa samal­la parkkipaikan.)

93 vastausta artikkeliin “Pekingin autoarpajaiset.”

  1. yksi auto, jol­la aje­taan 100 000 kilo­metriä vuodessa on yhtä paha kuin kymme­nen, joil­la aje­taan 10 000 kilo­metriä vuodessa 

    Eikö Helsin­gin lumen­pois­to-ongel­mat ole näyt­täneet mik­si maail­ma ei ole ihan noin yksinkertainen?

    1. Eikö Helsin­gin lumen­pois­to-ongel­mat ole näyt­täneet mik­si maail­ma ei ole ihan noin yksinkertainen?

      Katol­ta putoa­va lumi vähen­si tätä autokan­nan koon muo­dosta­maa ongel­maa eilen naa­pu­ri­talon edessä kol­men auton verran.

  2. Osmo Soin­in­vaara:

    Mut­ta arpomi­nen? Se ei joh­da auto­jen men­e­mistä niille, jot­ka niitä suh­teessa eniten tarvitsevat. 

    Ei, mut­ta sil­lä varmis­te­taan se, että hyö­ty saadaan jaet­tua sopiville henkilöille “arpo­ma­l­la” 🙂 Tämä on sosial­is­min kan­ta­va periaate.

    Kari

  3. Osmo:

    Tokios­sa saa ostaa auton, jos pystyy ensin osoit­ta­maan sille parkkipaikan. 

    Mitenkähän paljon tämä vaikut­taa siihen, että Tokios­sa autopaikat on tosi pieniä ja autot sekä pieniä, että kulmikkaita?

  4. Arpomi­nen voi olla näen­näis­es­ti oikeu­den­mukaista mut­ta se edel­lyt­tää tas­a­puolisu­ut­ta arvon­nan jär­jestävien virkami­esten puolelta. Jää nähtäväk­si, mil­laiseen kor­rup­tioon arpomi­nen johtaa.

  5. Kyseessä saat­taa olla myös markki­nave­toiset arpa­jaiset eli rou­va For­tu­nan suo­si­ol­lisu­ut­ta voi edis­tää tun­temal­la oikean virkamiehen ja läh­estymäl­lä hän­tä lah­jan kanssa.

  6. Oikeastiko uskot, että autonos­tolu­paa ei pysty­isi Pekingis­sä rahal­la hankkimaan?

  7. Mut­ta arpomi­nen? Se ei joh­da auto­jen men­e­mistä niille, jot­ka niitä suh­teessa eniten tarvitsevat. 

    Veikkaan, että voit­toar­voil­la tai autoil­la on toimi­vat jälki­markki­nat. Tai ehkei edes jälkisel­laiset, vaan ehkäpä voit­toar­van voi ostaa.

  8. “(Helsingis­sä saa ostaa asun­non, jos ostaa samal­la parkkipaikan.)”

    … niin, ja henkilöko­htais­ten tavaroiden säi­ly­tys julkisel­la alueel­la on puoli-ilmaista sil­loin kun on kyse autos­ta (n.2.5x5n maa-alueesta). Mikäs se hiuk­sia nos­tat­ta­va pros­ent­tiluku liikku­miseen menevästä kaupun­gin pin­ta-alas­ta olikaan, 60%?

  9. mr:

    Mikäs se hiuk­sia nos­tat­ta­va pros­ent­tiluku liikku­miseen menevästä kaupun­gin pin­ta-alas­ta olikaan, 60%? 

    Jos­sain 30 ja 40 pros­entin välil­lä lie­nee Helsingis­sä (keskus­ta).

    Kari

  10. Kiina on kom­mu­nisti­nen val­tio, jos­sa tasa-arvoon perus­tu­va oikeu­den­mukaisu­us ajaa tehokku­u­den ohi. 

    Kaikkein oikeu­den­mukaisin­ta olisi jakaa luvat hake­muk­sen perustel­la: suurin tarve, varmin lupa. Huvi­Sun­nun­ta­ia­jeli­jat eivät saisi lupaa lainkaan, mut­ta köy­hä siivoo­ja voisi saa­da, jos osoit­taisi, että ei tule ilman autoa toimeen. Luulen, että Pekingis­sä kuitenkin tiede­tään tuol­lais­es­ta sys­teemistä johtu­vat käytän­nön ongelmat.

    Epäoikeu­den­mukaisin­ta olisi toimia Sin­ga­poren tapaan ja myy­dä luvat. Huvi­a­jeli­ja saa luvan, jos vain rahaa riit­tää. Samaan aikaan yksin­huolta­jaäi­ti läh­tee aamuneljältä polkupyöräilemään ehtiäk­seen tehtaaseen. Näin ei voi kom­mu­nis­mis­sa tehdä, sehän on selvä.

    Jäl­jelle jää arpomi­nen. Ratkaiskoon yuánfèn.

  11. Helsin­gin joukkoli­iken­nekeskustelua sivus­ta seu­ran­neena olen ihme­tel­lyt yhden ilmeisen vai­h­toe­hdon puut­tumista. Helsin­gin alle louhi­taan koko ajan tun­nelei­ta. Louhin­ta on suh­teel­lisen hal­paa, kun syn­tyvä kivi­aines kor­vaa osan kuluista. Kan­takaupun­gin alue on suh­teel­lisen pieni, n. 3X5km. Lento­ken­tiltä ja suurkaupunkien metroasemil­ta tut­tu vaakata­sos­sa liikku­vista pikaliuku­por­taista koos­t­u­va verkos­to tun­neleis­sa keskus­tan alla olisi juuri sopi­va ratkaisu henkilöli­iken­teen määrään suh­teutet­tuna. Koti­maas­ta löy­tyy maail­man­lu­okan liuku­por­rasy­htiö, joten infra­hankkeena se olisi edulli­nen. Jos tun­nelit louhisi tarpeek­si lev­eik­si, voisi liuku­por­taan viereen lait­taa pyörä­tien. Itäisi­in, pohjoisi­in ja län­tisi­in päätepis­teisi­in sub­ven­toidut parkki­hal­lit ulos­menotei­den viereen ja käyt­töön “kan­nus­ta­va” katu­mak­su keskus­ta-alueel­la henkilöau­toille. Ihan vaan näin teknisenä välimietteenä.

  12. … niin, ja henkilöko­htais­ten tavaroiden säi­ly­tys julkisel­la alueel­la on puoli-ilmaista sil­loin kun on kyse autos­ta (n.2.5x5n maa-alueesta).

    Tarvit­seeko asukaspysäköin­ti­tun­nus­ta varten muuten auton olla kat­satet­tu? Tuli mieleen että joku van­ha paket­ti­au­ton rähjä + asukaspysäköin­ti­tun­nus tulisi äkkiä halvem­mak­si kuin pien­varas­ton vuokraami­nen, jos tavarat eivät mah­du kel­lari­in ja ullakolle… =D

  13. Kale­vi:

    Arpomi­nen voi olla näen­näis­es­ti oikeudenmukaista

    Var­masti, jos pitää epä­ta­saista tulon­jakoa oikeu­den­mukaisem­pana, kun tasaista. (Eli jos olis oikeu­den­mukaista pakot­taa kaik­ki kansalaiset lottoamaan.)

    TomiA:

    Kaikkein oikeu­den­mukaisin­ta olisi jakaa luvat hake­muk­sen perustella

    Tää on var­maan sarkasmia…

    Siis joo ihmiset käyt­tää tuo­ta sanaa oikeu­den­mukainen ihan miten sat­tuu, mut­ta tuskin nyt sen­tään ihan tolleen, että mitä parem­mat kon­tak­tit on byrokraat­tei­hin ja mitä parem­pi on kielel­lisessä ilmais­us­sa niin sitä oikeutetumpaa on saa­da lupa ajaa autolla.

    Siihen vielä päälle, hake­muk­sien perus­teel­la jae­tut paikat tuhoo huo­mat­tavasti hyv­in­voin­tia, kun ihmiset käyt­tää aikaa säveltämäl­lä hake­muk­sia ja voitele­mal­la byrokraatteja.

    Singpa­poren malli on aivan yliv­er­tainen, kun ne jot­ka arvostaa autol­la ajelua eniten sitä kans pääsee tekemään. Tulot luvista käytetään sit­ten niin huonos­ti kuin poli­itikot päättää…

  14. Eiköhän maail­man auton­tuotan­toka­p­a­siteet­ti riitä tuot­ta­maan niille katol­ta pudon­neen lumen rikkomille autoille kor­vaa­jat ja rahat tähän saa var­maan vaku­u­tusy­htiöltä (tai mah­dol­lis­es­ti jopa taloy­htiöltä, joka kai on jonkin­laises­sa vas­tu­us­sa siitä, että katoil­ta lumet pois­te­taan kon­trol­loidusti, parem­min tietävät kor­jatkoon). Joten tuskin­pa autokan­ta pidem­mäl­lä tähtäimel­lä väheni. 

    En ymmär­rä, mikä huu­tokau­pas­sa on epäoikeu­den­mukaista. Kun­han rahat menevät kaupun­gin kukka­roon, niin rikkaiden mak­samat huu­tokaup­pahin­nat tarkoit­ta­vat sit­ten sitä, että köy­hillä ovat muut verot vas­taavasti alem­pia tai on enem­män rahaa antaa tulon­si­ir­toi­hin. Epäoikeu­den­mukaisem­paa minus­ta olisi sub­jek­ti­ivi­nen arvioin­ti siitä, kuin­ka paljon sitä autoa nyt oikein tarvit­see, kos­ka tarve on aika pitkälti ihmis­ten omista haluista kiin­ni. Jos köy­hiä halu­taan aut­taa, niin parem­pi antaa heille rikkail­ta verotet­tua rahaa, jol­loin he itse voivat päät­tää, halu­a­vatko pan­na sen autopaikkaan vai olisiko sekin yksin­huolta­ja ennem­min autopaikan sijaan ottanut vaikka­pa isom­man asun­non lap­silleen ja silti ajanut polkupyöräl­lä töihin.

  15. Osmo:

    “Parem­pi olisi säädel­lä autol­la ajamista, kos­ka yksi auto, jol­la aje­taan 100 000 kilo­metriä vuodessa on yhtä paha kuin kymme­nen, joil­la aje­taan 10 000 kilo­metriä vuodessa”

    Ei tai­da ihan täs­mälleen noin men­nä. 10 tavisautoil­i­jaa esim. kaupungeis­sa aiheut­ta­nee paljon pahem­man ruuhkavaiku­tuk­sen kuin yksi akti­ivi­au­toil­i­ja, joka ilmeis­es­ti tekee paljon melko pitk­iä ajo­ja. Saas­tut­tamisen kannal­ta 10 autoa tiet­ty myös pahempi kuin yksi, jos ote­taan huomioon valmis­tus­pros­es­si. Lisäk­si 10 autoa vie enem­män parkkitilaa.

    Mut joo, arvon­nas­sa ei mitään järkeä.

  16. “[Y]ksi auto, jol­la aje­taan 100 000 kilo­metriä vuodessa on yhtä paha kuin kymme­nen, joil­la aje­taan 10 000 kilo­metriä vuodessa.”

    Onko näin?

    Auto­jen valmis­t­a­mi­nen on varsin raskas pros­es­si, joten 9 “ylimääräisen” auton valmis­t­a­mi­nen ei ole ihan ilmaista mis­tään näkökulmasta.

    Jos ole­tamme vielä lisäk­si, että auto­jen elinkaaren aikana ajet­tu­jen kilo­me­trien määrä on vakio, niin sil­loinkin tuo rajoi­tus paran­taa tilan­net­ta tekni­ikan kehit­tymisen kautta.

    Vaik­ka itsekin pidän tuo­ta jälki­markki­noil­la varustet­tua lupaa tehokkaana jär­jeste­lynä, olen yllät­tynyt, että Osmo ei tun­nista tuo­hon malli­in sisäl­tyviä sosi­aal­isia haastei­ta lupi­en mah­dol­lis­es­ti jakaantues­sa mah­dol­lis­es­ti kysyn­nän sijaan mak­su­voiman mukaisesti.

  17. Autoista aiheutu­via hait­to­ja voi pienen­tää muutenkin kuin vähen­tämäl­lä auto­jen lukumäärää, vaikka­pa vähen­tämäl­lä sitä autoa. Ohes­sa Tan­go nimi­nen kak­si­paikkainen sähköau­to yht­enä esimerkkinä.

    http://blog.leasetrader.com/images/blog_leasetrader_com/WindowsLiveWriter/GoingGreenTheHistoryoftheElectricCar_92F3/2005%20Commuter%20Cars%20Tango_2.jpg

    Äkkiähän ne tiet ja kadut täyt­tyvät, kun kuskin lisäk­si kul­jete­taan kuu­tiokau­pal­la ilmaa ja säi­lytetään tätä ilmamäärää peltikotelos­sa kadun varrella.

  18. Art­turi, Samuli,

    Älkää astuko trollin päälle! 🙂

    Kari

  19. Lasse,

    En ole kauhean innos­tunut, mut­ta Rautatiease­man ja Kampin väli­in tuo olisi kyl­lä pitänyt tehdä. Vaan ei.

    Kari

  20. En ollut sarkasti­nen (ainakaan kovin) vaan hah­mot­telin kom­mu­nis­tista järkeilyä. Eihän se toi­mi kuin kap­i­tal­isti­nen rationaalisuus.

    Jos nyt aikansa kuluk­si hah­mot­telee lisää, niin kom­mareil­la on kova huoli pitää hom­ma kasas­sa. Sys­tee­mi suosii puolueen jäsen­ten lisäk­si rikkai­ta lahjusten mak­sajia. Keskilu­ok­ka pysyy tyy­tyväisenä, kun­han vauras­tu­vat ja pystyvä han­kki­maan auton tapaisia asioi­ta. Entäs pro­le­tari­aat­ti? Jos muut luokat kään­tyvät kom­mu­nis­te­ja vas­taan, voivatko he sen­tään luot­taa pro­lei­hin? Ei var­maankaan ilman muu­ta. Legit­imi­teet­ti pitää ansai­ta. Mut­ta keskilu­okkakin pitää pitää tyytyväisenä.

    Kuka on muuten sanonut, että auto­ja ei voisi jakaa anomusten perus­teel­la? Että se siis on teo­reet­tis­es­ti mah­do­ton toteut­taa oikeu­den­mukaises­ti, tas­a­puolis­es­ti tai muuten asetet­tu­jen tavoit­tei­den mukaan?

  21. Joskus aina sitä myk­istyy inhimil­lisen ajat­telun diver­si­teetin koh­dates­saan (vai olisiko sit­tenkin kyse sarkasmista?):

    Lasse kir­joit­ti: “Helsin­gin joukkoli­iken­nekeskustelua sivus­ta seu­ran­neena olen ihme­tel­lyt yhden ilmeisen vai­h­toe­hdon puut­tumista. Helsin­gin alle louhi­taan koko ajan tun­nelei­ta. Louhin­ta on suh­teel­lisen hal­paa, kun syn­tyvä kivi­aines kor­vaa osan kuluista. Kan­takaupun­gin alue on suh­teel­lisen pieni, n. 3X5km. Lento­ken­tiltä ja suurkaupunkien metroasemil­ta tut­tu vaakata­sos­sa liikku­vista pikaliuku­por­taista koos­t­u­va verkos­to tun­neleis­sa keskus­tan alla olisi juuri sopi­va ratkaisu henkilöli­iken­teen määrään suh­teutet­tuna. Koti­maas­ta löy­tyy maail­man­lu­okan liuku­por­rasy­htiö, joten infra­hankkeena se olisi edulli­nen. Jos tun­nelit louhisi tarpeek­si lev­eik­si, voisi liuku­por­taan viereen lait­taa pyörä­tien. Itäisi­in, pohjoisi­in ja län­tisi­in päätepis­teisi­in sub­ven­toidut parkki­hal­lit ulos­menotei­den viereen ja käyt­töön “kan­nus­ta­va” katu­mak­su keskus­ta-alueel­la henkilöau­toille. Ihan vaan näin teknisenä välimietteenä.”

  22. Ainakin 1990-luvun alkupuolel­la suuris­sa kiinalai­sis­sa kaupungeis­sa pyrit­ti­in hal­lit­se­maan liiken­neru­uhkia 7‑päiväsellä työvi­ikol­la. Siis työpäiviä 7 päivän kalen­terivi­ikos­sa oli 6 ja 1 vapaapäivä oli sit­ten minä arkipäivänä tai pyhäpäivänä (meikäläisit­täin ajatel­tuna) tahansa.

    Miten lie nykyjään Kiinas­sa, että tehdäänkö 6 päiväistä työvi­ikkoa edelleen. Toki ulko­maisil­la yri­tyk­sil­lä Kiinas­sa oli ja voi olla omat sään­tön­sä, että sal­li­vat ain­oas­taan 5 päiväisen työvi­ikon käytännöissään.

  23. Kiina on kuulopuheiden perusteella lännessä? sanoo:

    Kun suomes­sa esitetään joku uuti­nen, niin ker­ro­taan usein vain puo­let totu­ud­es­ta. Niin täl­läkin ker­taa. Sen jäl­keen ajat­tel­e­vat ihmiset alka­vat arvuutel­la ja kehitel­lä teo­ri­oitaan mitä tapah­tuu, ja läh­es poikkeuk­set­ta nämä teo­ri­at eivät enää sovi yhteen uutisen ker­tomat­ta jätet­tyyn puo­likkaaseen. Niin täl­läkin ker­taa. Arvon­ta menetelmistä voi lukea vaik­ka tuolta:

    http://www.chinadaily.com.cn/china/2011–01/01/content_11785507.htm

    Ja englan­tia osaa­vat totea­vat miten kyseessä on enem­mäkin jono­tus kuin arvon­ta — jos arpa ei suosi olet seu­raa­van kuun arvon­nas­sa mukana ja puo­let arvoista voittaa.

    Ne jot­ka ovat Pekingis­sä käyneet ovat var­masti samaa mieltä että autoilua on siel­lä rajoitet­ta­va. Ilma on jo nyt niin sakeaa ettei vihreä kasvi näytä vihreältä ja ulko­työn­tek­i­jät käyt­tävät kasvo­suo­juk­sia. Julki­nen liikenne ei taas ole pysynyt kaupun­gin kasvu­vauhdis­sa mukana, joka mielestäni on läh­es aina suurin syy ihmis­ten autoilu intoon.

  24. Uskon, että kehitetään satel­li­it­ti­nav­igoin­ti­in poh­jau­tu­va tekni­ik­ka, jol­la voidaan täs­mäl­lis­es­ti rahas­taa autoil­i­jaa tämän ajo­suorit­teen mukaan. Esimerkik­si kaupunkialueel­la auton mod­ee­mi lähet­tää valvon­takeskuk­seen tal­len­teen, joka ilmoit­taa aje­tun kilo­metrimäärän. Mak­su voisi olla, vaik­ka 20 cent­tiä kilo­metri ja ruuh­ka-aikaan tuplas­ti (vai­hdellen vyöhykkei­den mukaan). Myös pysäköin­ti kaupunkialuel­la voitaisi­in rahas­taa täl­lä tekni­ikalla (esim. 4 euroa per tun­ti ydinkeskus­tas­sa tiet­tyyn aikaan). Kansalaisen ajaes­sa työ­paikalleen tar­if­fi olisi nol­la euroa (tietokone tajuaisi reitin). Auton tietokone tal­len­taisi myös täy­del­lisen ajopäiväkirjan.

  25. Pekingis­sä on onnek­si jonk­i­nasteinen joukkoli­ikenne ja kohta­lainen fillarikulttuuri.

    Koke­muk­seni mukaan ainakin julkiset tar­jouskil­pailut ovat aukot­to­mia ja rehellisiä suo­ma­laisi­in vas­taavi­in verrattuna.

  26. TomiA kir­joit­ti:

    Kaikkein oikeu­den­mukaisin­ta olisi jakaa luvat hake­muk­sen perustel­la: suurin tarve, varmin lupa. Huvi­Sun­nun­ta­ia­jeli­jat eivät saisi lupaa lainkaan, mut­ta köy­hä siivoo­ja voisi saa­da, jos osoit­taisi, että ei tule ilman autoa toimeen. 

    Höp­sis. Lupamenet­te­ly työl­listää byrokraat­te­ja, ja lisää kor­rup­tion riskiä. Sekä syn­tyy resurssien huonoa allokoin­tia. Samat­en arpa­jaiset ovat huono vaihtoehto.

    Paras ratkaisu olisi täysin sub­ven­toima­ton pysäköin­ti­mak­su (kadun­var­sipysäköin­nin hin­nat asetet­taisi­in markki­nae­htois­t­en pysäköin­ti­talo­jen tasolle, näin markki­noille syn­ty­isi kan­nustin investoi­da oikeaan määrään pysäköin­tipaikko­ja) ja ruuhka­mak­sut keskustoihin. 

    Turha sitä siivoo­jaa on tässä surkutel­la, kus­tan­nuk­sen nousu siir­tyy siivouk­sen hin­toi­hin, eli jää asi­akkaan mak­set­tavak­si. Tai sit­ten syn­tyy kysyn­tää siivous­palveluille, jois­sa asi­akas ylläpitää siivousvä­linekaap­pia, jol­loin siivoo­ja pääsee paikalle julkisel­la liikenteellä.

  27. “Mut­ta arpomi­nen? Se ei joh­da auto­jen men­e­mistä niille, jot­ka niitä suh­teessa eniten tarvitsevat.”

    Ei mikään sys­tee­mi takaa sitä, että lupa menee tarvitsevalle.
    Jos luvan voi ostaa rahal­la niin se pää­tyy esim varakkaan harrasteautolle ?

    Suurin ongel­ma Suomes­sa on,että kul­je­tuk­set ovat hajaan­tuneet mon­elle väli­neelle emmekä enää kykene investoimaan niihin kaikkiin.

    Suo­mi on suuri ja laa­ja emmekä kykene enää ylläpitämään kat­tavaa tie-ja rataverkkoa
    Ja päälle vielä rin­nakkaista vesiliikennettäkin.

  28. “Tokios­sa saa ostaa auton, jos pystyy ensin osoit­ta­maan sille parkkipaikan. (Helsingis­sä saa ostaa asun­non, jos ostaa samal­la parkkipaikan.)”

    Tarkoit­taako tämä sitä, että helsinkiläi­nen ei saa ostaa asun­toa, vaik­ka ei omis­taisi autoa tai jos, niin pitäisi sitä kesät tal­vet mökil­lä mar­jas­tusau­tona? Ei kai sen­tään? Tokios­sa tilanne voi olla toinen.
    Vas­tatkaa helsinkiläiset, jot­ka tiedätte.

  29. Pap­pa­rainen

    “Uskon, että kehitetään satel­li­it­ti­nav­igoin­ti­in poh­jau­tu­va tekni­ik­ka, jol­la voidaan täs­mäl­lis­es­ti rahas­taa autoil­i­jaa tämän ajo­suorit­teen mukaan. Esimerkik­si kaupunkialueel­la auton mod­ee­mi lähet­tää valvon­takeskuk­seen tal­len­teen, joka ilmoit­taa aje­tun kilo­metrimäärän. Mak­su voisi olla, vaik­ka 20 cent­tiä kilo­metri ja ruuh­ka-aikaan tuplas­ti (vai­hdellen vyöhykkei­den mukaan). Myös pysäköin­ti kaupunkialuel­la voitaisi­in rahas­taa täl­lä tekni­ikalla (esim. 4 euroa per tun­ti ydinkeskus­tas­sa tiet­tyyn aikaan). “Kansalaisen ajaes­sa työ­paikalleen tar­if­fi olisi nol­la euroa (tietokone tajuaisi reitin). Auton tietokone tal­len­taisi myös täy­del­lisen ajopäiväkirjan.

    Eri­no­mainen ehdo­tus: 1984, Orwell oli optimisti

  30. Auton suurin ongel­ma on sen viemä tila, henkilöauto
    vie tilaa 300 m²-20 m² riip­puen liikennetilanteesta
    Kun henkilöau­tossa on yksi matkus­ta­ja niin tilan­tarve per kul­jet­tea­va on vastaava.
    Bus­sis­sa tilan­tarve on 8–2 m²

    Vero­tuk­ses­sa kan­nat­taisi siir­tyä tilan­tarpeen verot­tamiseen, se pienen­täis autokan­taa ja Helsin­gin keskus­taan mah­tu­isi enem­män autoja.

    Toinen pakkausti­heyt­tä nos­ta­va seik­ka on kul­jet­tamisen automa­ti­soin­ti ainakin pääteillä.
    Sil­loin ei tarvi­ta enää ohi­tuskaisto­ja eikä rautateitäkään, kos­ka liiken­nevir­ta kul­kee samal­la nopeudel­la lyhyin etäisyyksin esim 150 km /h nopeudel­la ja nopeus sovite­taan keliin.

    Sivuteil­lä kul­jet­ta­ja ajaa edelleen.

    jatkos­sa myös kaupunkili­ikenne voidaan automa­ti­soi­da, jol­loin katu­jen pakkausti­heys nousee edelleen

  31. To Aslak:

    Helsingis­sä ker­rostalois­sa parkkipaikko­jen kus­tan­nuk­set on jyvitet­ty asun­to­jen hin­toi­hin. Raken­nuslu­paan kuu­luu että kolmea asun­toa kohden pitää olla kak­si parkkipaikkaa.

    Eli rumasti san­ot­tuna auto­ton talous mak­saa kah­den naa­purin­sa parkkipaikas­ta muu­ta­man kymppitonnin.

  32. Liian van­ha, miten määrit­telet parkkipaikan “tarvit­semisen”? Markki­nahin­noit­telus­sa on ideana juuri se, että sil­loin tule­vat jokaisen niin rikkaan kuin köy­hänkin omat pref­er­enssit otet­tua huomioon. Tarvit­sem­i­nen on kuitenkin parkkipaikan kohdal­la hyvin pitkälti samal­la tavoin sub­jek­ti­ivi­sista pref­er­ens­seistä riip­pu­vainen kuin melkein mikä tahansa muukin tarve. Köy­hä, joka häviää huu­tokau­pas­sa parkkipaikas­ta rikkaalle, arvostaa enem­män mui­ta tapo­ja käyt­tää rahaa kuin se auton park­keer­aami­nen. En siis ymmär­rä, mik­si hän tarvit­sisi enem­män sitä parkkipaikkaa kuin rikas, jol­la asia on päinvastoin. 

    TomiA, jos siihen “teo­ri­aasi” ote­taan mukaan se, miten ihmi­nen toimii todel­lisu­udessa, niin hake­musten perus­teel­la auto­jen jakami­nen johtaa siihen, miten hom­ma toi­mi NL:ssa. Kymme­nen vuot­ta sait jonot­taa hake­muksi­ne­si autoa ja sit­ten sait oikeu­den ostaa Ladan. Voit tietenkin kut­sua tätä toim­imisek­si, mut­ta moni muu pitäisi kuitenkin markki­nae­htoisia tapo­ja toimivampina.

  33. Markku af Heurlin, olen samaa mieltä, että Pap­pa­raisen ideaan liit­tyy ongel­ma yksi­ty­isyy­den suh­teen, mut­ta jos olisi teknis­es­ti mah­dol­lista toteut­taa hom­ma niin, että tietokone todel­lakin käyt­täisi tietoa vain lasku­tuk­seen (eikä kenel­läkään ihmisel­lä olisi mah­dol­lista päästä niihin ajoti­etoi­hin käsik­si ja ne tuhot­taisi­in sitä mukaan, kun kerät­täisi­in), niin ei tuo nyt niin kauhea isoveli-valvoo sys­tee­mi olisi ver­rat­tuna vaikka­pa siihen, että nyt joudut mak­samaan autoveroa, kos­ka sin­ut on merkit­ty rek­isteri­in auton omis­ta­jana ja sys­tee­mi tietää, mis­sä sinä asut. Vero, joka määräy­ty­isi ajamisen perus­teel­la olisi minus­ta ainakin oikeu­den­mukaisem­pi tapa verot­taa autoilua kuin auton omis­tamiseen perus­tu­va verotus. 

    Noiden autoli­iken­teen automa­ti­soin­ti-ideoiden (joista Liian van­ha tuos­sa kir­joit­taa) kannal­ta tarvit­taisi­in myös jonkin­laiset sys­teemit siihen, että autot kom­mu­nikoisi­vat jonkun keskussys­teemin tai vähin­täänkin tois­t­en­sa kanssa. Peri­aat­teessa tähänkin liit­tyy tuo sama yksi­ty­isyysongel­ma, mut­ta ainakin itse olisin valmis siihen, että sys­tee­mi ajat­taisi autoni vaik­ka 80km/h keskus­tan läpi min­i­maal­isil­la margn­i­naaleil­la ver­rat­tuna siihen, että itse ajaes­sa nökötän siel­lä ratin takana ja odot­te­len ruuhkan matelua. Se valvo­mossa istu­va insinört­ti pystyy jo nyky­isinkin näkemään autoni niil­lä lukuisil­la valvon­takameroil­la, joi­ta kaupun­git ovat pullollaan.

  34. On tiet­tyjä ammat­tiryh­miä ja yksilöitä joil­la on autonkäyt­töön parem­mat peruste­lut kuin muil­la, vaik­ka se siivoo­ja, kus­tan­nuk­set kun eivät siir­ry hänen osaltaan hin­toi­hin vaan ihmiset rupea­vat siivoa­maan itse. Tämä ei ole kuitenkaan argu­ment­ti autoilun hin­noit­telua vas­taan vaan päin­vastin, ei se siivoo­ja esimerk­ki saa autoaan parkki­in jos kaik­ki paikat on täyn­nä kun ne on ilmaisia. Tämä on argu­ment­ti ko. ryh­mien suh­teel­lisen mak­sukyvyn paran­tamisen puoles­ta, eli niin että vaik­ka se siivo­ja saa 50% alen­nuk­sen mah­dol­li­sista mak­su­ista. Samoin jos ollaan huolis­saan kivi­jalka­kaup­po­jen asukaspysäköin­nistä sitä voidaan suosia hin­noit­telul­la jos­sa lyhyt pysäköin­ti on halvem­paa kuin pitkäaikainen, eräs ver­sio tästä on pysäköintikiekko.

  35. Äkkiähän ne tiet ja kadut täyt­tyvät, kun kuskin lisäk­si kul­jete­taan kuu­tiokau­pal­la ilmaa ja säi­lytetään tätä ilmamäärää peltikotelos­sa kadun varrella.

    Liikku­van auton kaista­ti­lan­tarpeen voi laskea, ja Kari ker­too koh­ta ettei se näin mene 🙂 , kaaval­la pitu­us + nopeus x tur­vaväli. Pitu­us on auton­pitu­us, nopeus metre­jä sekun­nis­sa ja tur­vaväli aikaero seu­raavaan autoon. 5m + 10m/s (36km/h) x 1s = 15m. Kuten tästä näem­mä niin sil­lä onko auto minkä pitu­inen on aika vähän merk­i­tys­tä. Tilan­tarve myös vähe­nee nopeu­den piden­tyessä, tätä kut­su­taan ruuhkaksi.

    Pysäköin­tipaikat taas mitoite­taan keskimääräisen auton mukaan, kadun­var­res­sa tosin lyhyem­mät auto säästävät vähän tilaa. Niitä ihan lyhy­impiä voisi tosin ehkä pysäköidä poikit­tain jos kadun lev­eys riit­tä, jol­loin tilan­tarve olisi huo­mat­tavasti pienempi.

  36. “TomiA, jos siihen “teo­ri­aasi” ote­taan mukaan se, miten ihmi­nen toimii todellisuudessa,” 

    Hmmm, nyt pitäisi vielä tietää, mikä on “teo­ri­ani”.

    “niin hake­musten perus­teel­la auto­jen jakami­nen johtaa siihen, miten hom­ma toi­mi NL:ssa. Kymme­nen vuot­ta sait jonot­taa hake­muksi­ne­si autoa ja sit­ten sait oikeu­den ostaa Ladan. Voit tietenkin kut­sua tätä toim­imisek­si, mut­ta moni muu pitäisi kuitenkin markki­nae­htoisia tapo­ja toimivampina.”

    Hmmm, en kut­su­isi tuol­laista toimi­vak­si ja olen var­ma, että moni pitäisi markki­nae­htoista tapaa toimi­vam­pana. En oikein ymmär­rä, mis­tä kinaat.

    Asial­in­jalle palatak­seni, yhteiskun­nas­sa on monia asioi­ta, joi­ta pitää anoa. Vaik­ka opiskelu­paikkaa. On tietysti monia, jot­ka ovat sitä mieltä, että anom­al­la ei pidä päästä opiskele­maan vaan rahal­la. Todel­lisu­udessa tuol­lainen jär­jestelmä ei toi­mi edes rikkaiden kannal­ta, kos­ka koulut jäävät väistämät­tä keskinker­taisik­si. Rikkaan kannal­ta on hyvä päästää koulu­un stipen­di­aat­te­ja, jot­ka nos­ta­vat koulun tasoa.

    Anomi­nen siis toimii ja esimerkke­jä voisi kek­siä lisääkin. Näitä kun pyörit­telisi, voisi oikeasti kek­siä teo­ri­an. Onnek­si ei tarvitse, kun muut on sen jo tehneet.

  37. Kän­nykän taitaa saa­da kuitenkin pre­paidil­lä, jos on yksi­ty­isyy­destään huolis­saan. Autoaan ei sen sijaan saa mitenkään rek­isteröimät­tömäk­si. Tietenkään se rek­isteris­sä ole­va nimi ei ker­ro, kuka autoa juuri sil­lä het­kel­lä ajaa, mut­ta antaa kyl­lä siihen parem­man indikaa­tion kuin se, että pre­paid-numero xxxxxxxx soit­ti pre­paid-numeroon yyyyyyyy.

  38. tpyy­lu­o­ma, et minus­ta perustel­lut, mik­si hal­valle (tai ilmaiselle!) pysäköin­nille liike­toim­intansa perus­taval­la siivoo­jal­la olisi siihen pysäköin­tipaikkaan parem­mat peruste­lut kuin muil­la. Se, että pysäköin­tikus­tan­nuk­set oli­si­vat kaikille oikeasti niiden markki­nahin­to­jen mukaisia antaa pyöräl­lä liikku­valle ja asi­akkaan luut­tua käyt­tävälle siivoo­jalle tasaver­taisen kil­pailu­ase­man autol­la liikku­vaan ja sub­ven­toitua pysäköin­tiä hyö­dyn­tävään siivoo­jaan ver­rat­tuna. En näe mitään syytä, mik­si jälkim­mäistä pitäisi suosia edel­lisen kustannuksella.

  39. tpyy­lu­o­ma kirjoittaa:

    Tämä on argu­ment­ti ko. ryh­mien suh­teel­lisen mak­sukyvyn paran­tamisen puoles­ta, eli niin että vaik­ka se siivo­ja saa 50% alen­nuk­sen mah­dol­li­sista maksuista.

    pap­pa­rainen kirjoittaa:

    Kansalaisen ajaes­sa työ­paikalleen tar­if­fi olisi nol­la euroa (tietokone tajuaisi reitin).

    Ymmär­rän, että halu­taan tukea työl­lisyyt­tä, siis vält­tää mak­su­ja, jot­ka vähen­täi­sivät työn­tekoa. Mut­ta olisiko silti hyvä, että väl­tet­täisi­in jär­jestelmän mon­imutkaistamista, eli pidet­täisi­in yksinker­taiset ja yhden­mukaiset peri­aat­teet kaikille? Ensik­si, on hyvä, että mah­dol­lisia por­saan­reik­iä ja niiden väärinkäytök­siä on mah­dol­lisim­man vähän. Toisek­si, onhan sekin hyvä, että myös ammat­tisi­ivoo­jia ja työ­matkalaisia kan­nuste­taan autoile­maan vähem­män, siis hake­maan vai­h­toe­htoisia keino­ja päästä työn­sä ääreen, tai muut­ta­maan lähem­mäs työtään. Jos tun­tuu, että näin yri­tys­toimin­nan kil­pailukykyä heiken­netään liiak­si, voihan sitä paran­taa tois­es­ta päästä vaikka­pa palkkavero­tus­ta tai arvon­lisävero­tus­ta keventämällä.

  40. Tpyy­lu­o­ma­lle (12.1 klo15:13)

    Tuo esimerkkinä anta­mani Tan­go-auton suurin erikoisu­us lie­nee sen 99 cm:n kapeus, joka on siis tuol­laista moottoripyöräluokkaa. 

    Jos riit­tävän moni ajaisi täl­laisil­la peräkkäin istut­tavil­la här­päkkeil­lä, voitaisi­in monikaistaisil­la teil­lä vara­ta kaista tai pari “kapea-autoille” ja kaista­ti­lan­tarvekaa­vat joudut­taisi­in uusi­maan ilman Karinkin apua. Kapeus aut­taa myös pysäköin­ti­ti­lan löytämisessä esim. varaa­mal­la kadun toinen puoli kulkuneu­voille, jon­ka mak­sim­i­leveys on vaikka­pa tuo metri.

    Ja kuten edel­lä ole­vis­sa kom­menteis­sa jo mainit­ti­inkin, automaa­tion avul­la voidaan tur­vaväliä pienen­tää nykyis­es­tä (ja taas pitää laskelmia virittää).

  41. Saarel­ma, kieltämät­tä perustelu­ni ontuvat. 🙂

    Mun varsi­nainen point­ti on kuitenkin se että jos olemme sitä mieltä että jonkun ryh­män, esimerkik­si siivoo­jat, kor­jaus­raken­nus­miehet, liikun­tavaivaiset, kivi­jal­ka­li­ikkei­den asi­akkaat, jne. autoilua nyt syys­tä tai tois­es­ta halu­taan sub­ven­toi­da niin tehokas tapa tehdä tämä on sub­ven­toi­da nimeno­maan sitä, eikä autoilua yleen­sä. Tämän takia se että jonkun autoilua ei halu­ta vaikeut­taa ei ole perustelu vas­tus­taa vaikka­pa mak­sullista pysäköin­tiä yleen­sä, vaan päinvastoin.

  42. Hyvä point­ti Rikul­ta. Jos halu­taan tukea työl­listymistä, niin alen­netaan sit­ten vaik­ka tulovero­ja. Ei ole järkeä tukea tietyn­laista työl­listymistä (etenkään sel­l­aista, jos­ta on hait­taa, kuten autoilusta). 

    Sama jut­tu pätee vaikka­pa siihen, että sub­ven­toidaan joukkoli­iken­net­tä yksi­ty­isautoilul­ta verote­tu­il­la rahoil­la. Liiken­teen suju­misen kannal­ta on tietenkin hyvä, että ihmiset liikku­vat julk­isil­la oma­l­la autol­la ajamisen sijaan, mut­ta vielä parem­pi olisi, jos he oli­si­vat liikku­mat­ta ollenkaan (ja sen sijaan käyt­täi­sivät vaik­ka tietoli­iken­ney­hteyk­siä työn­teossaan) tai esim. pyöräil­i­sivät. Jos halu­taan vähen­tää autoilua, kos­ka se vie tilaa, aiheut­taa saastei­ta jne., niin verote­taan sitä sit­ten vaik­ka tietulleil­la, mut­ta mik­si tämä raha pitäisi kaataa sit­ten vaik­ka julk­isi­in ja sitä myöten saa­da ne ei-liikku­vat ja pyöräil­i­jät entistä enem­män käyt­tämään julk­isia? Se, mitä he jo tekivät, onkin julk­isil­la liikku­miseen ver­rat­tuna vielä parem­pi vaihtoehto.

  43. Kän­nykän taitaa saa­da kuitenkin pre­paidil­lä, jos on yksi­ty­isyy­destään huolis­saan. Autoaan ei sen sijaan saa mitenkään rekisteröimättömäksi.

    Voi käyt­tää vuokra-autoa tai tak­sia. Tai julk­ista liikennettä…

  44. Osmo, kän­nyköi­den lasku­tustiedothan ovat hyvä esimerk­ki siitä miten inti­ime­jä tieto­ja urk­i­taan, kun jol­lakul­la on siihen mah­dol­lisu­us ja moti­ivi, ks. tapaus Sonera.

  45. Tpyy­lu­o­ma,

    Joo, ei se niin mene 🙂 Hom­ma vain osoit­tau­tuikin han­kalam­mak­si kuin taval­lis­es­ti. Pitää funtsia, mut­ta vas­taan kyllä!

    Kari

  46. Mikro­teo­ri­as­sa on hyv­in­voin­nin perus­lause, joka sanoo, että kun transak­tiokus­tan­nuk­sia ei ole, niin jälki­markki­nat pitävät huolen siitä, että mikä tahansa tapa jakaa resurssit aluk­si johtaa tehokkaaseen lopputulokseen. 

    Jos jälki­markki­nat kiel­letään tai jos niitä verote­taan, tehokku­us kär­sii. Vero­tuk­sen tehokku­ustap­pi­ot liit­tyvät itseasi­as­sa juuri tähän. Toisin kuin voisi kuvitel­la, vero­tus tai sään­te­ly siis tekevät ylipäätään allokaa­tios­ta vähem­män reilun, jos resurssit ovat jakau­tuneet aluk­si epätasaisesti.

  47. “Onhan meil­lä kän­nykkälasku­tuskin sen perus­teel­la, kuka soit­taa kenelle. On kai se paljon int6iimimpi tieto.”

    Mut­ta puhe­lu­tiedot ovatkin suuren kiin­nos­tuk­sen kohteena ja vira­noma­ja iset tekevät kaikken­sa salaisu­uskyn­nyk­sen alen­tamisek­si­tiedon käytön laventamiseksi.

    Ja edelleen Suomes­sa on ns hys-hys-piire­jä, jot­ka katso­vat oikeudek­seen käyt­tää mon­en­laista tietoa lait­tomasti omi­in tarkoituksiin.

  48. “Köy­hä, joka häviää huu­tokau­pas­sa parkkipaikas­ta rikkaalle, arvostaa enem­män mui­ta tapo­ja käyt­tää rahaa kuin se auton parkkeeraaminen.”

    Kun rahaa ei ole niin arvos­tuk­sel­la tai tarpeel­la ei ole merk­i­tys­tä eli kun parkkipaik­ka ja/tai ajo-oikeus ylit­tää mak­sukyvyn niin teo­ri­asi ei enää toimi.

  49. Tuo auton seu­ran­ta GPS.mobiiliyhditelmällä ei ole ongel­ma. Autoon tarvi­taan vain “mus­ta laatikko” jos­sa nuo kak­si laitet­ta ovat, datalle tal­len­nin ja vähän älyä, jot­ta sijain­ti­tiedot voidaan purkaa keskitet­tyyn käsittelyyn.

    Ei tuo­hon kenenkään henkilöko­htaista kän­nykkää tarvita. 

    Jos halu­taan tun­nistaa kul­jet­ta­ja niin se voidaan tehdä siru­a­joko­r­tilla, mikä taas vaatii kortin­luk­i­jan autoon.
    Tähän voidaan yhdis­tää auton käytön autorisoin­tikin eli luva­ton käyt­tö estyy ja ajo­ja voidaan rajoit­taa esim tietylle alueelle.

    Ongel­ma lie­nee tuon val­ta­van aineis­ton jatkokäsittely

  50. liian van­ha:

    Kun rahaa ei ole niin arvos­tuk­sel­la tai tarpeel­la ei ole merk­i­tys­tä eli kun parkkipaik­ka ja/tai ajo-oikeus ylit­tää mak­sukyvyn niin teo­ri­asi ei enää toimi.

    Rahan määrä, jon­ka voi lait­taa autopaikkaan riipuu sen autopaikan arvos­tuk­ses­ta ja tarpeesta. Mak­sukyky riip­puu valinnoista.

    Suomes­sa ei oo suu­nilleen ketään, joka elää just sil­lä rajal­la, että pysyykö hengis­sä vai ei. Eli kaik­ki voi säästää rahaa jostakin, jos ne halu­aa kulut­taa enem­män jotain muuta.

    On ihan fuu­laa kieltää etteikö ihmisil­lä olis val­in­to­ja. (Tai noh… voi var­maan sanoo, että kenel­läkään ihmisel­lä ei oo mitään val­in­to­ja…) Mut­ta siis on fuu­laa kieltää, että varat­tomil­la ei olis valintoja.

  51. Tuskin tuos­sa GPS seu­ran­nas­sa tarvit­see automaat­tis­es­ti dataa mihinkään luovut­taa tai lähet­tää. Laatikko voi tehdä lasku­tuk­sen ja omis­ta­ja voi valit­taa halutes­saan jol­loin data tarkistetaan.

  52. “”
    JSuomes­sa ei oo suu­nilleen ketään, joka elää just sil­lä rajal­la, että pysyykö hengis­sä vai ei. Eli kaik­ki voi säästää rahaa jostakin, jos ne halu­aa kulut­taa enem­män jotain muuta.

    Rak­en­tamisen kulu­jen perusteal­la tuol­lainen luo­la­paik­ka mak­saa 50000 euroa + käyt­töku­lut päälle n 100 euroa per kuukausi.
    Kyl­lä se 1700 euroa kuukaudessa ansait­se­val­la siivoo­jal­la on ulot­tumat­tomis­sa kaikilla .
    jär­jel­lisil­lä säästöajoilla.
    Etenkin jos kysyn­täin­flaa­tio nos­taa hin­nan esim tuplaksi.

    Tulo­ero­jen kas­vaes­sa yhä use­ampi tarvekalu muut­tuu köy­hälle haaveek­si, etenkin jos niistä kil­vataan rahalla

  53. “Mut­ta siis on fuu­laa kieltää, että varat­tomil­la ei olis valintoja.”

    Oisko yhtä hyvä olk­iukko sel­l­a­nen, että on ihan fuu­laa väit­tää yksilöi­den pystyvän val­it­se­maan tasaveroisi­na. Totu­us on siel­lä keskel­lä ja on poli­it­ti­nen mielipi­de, mitä kant­tia enem­män kan­nat­taa: sitäkö, jon­ka mukaan ihmi­nen rak­en­taa itse elämän­sä, vai sitä, jon­ka mukaan ympäristö — ja geen­it — ovat määrääviä.

    Parkkipaikoista taas ajat­telin olla sitä mieltä, että bussien yksi­noikeus pysähtyä bus­sipysäkeille pitää lopet­taa. Tapelkoon paikoista siinä kuin se siivoo­jat ja pullakuskit.

  54. Jotain suh­teel­lisu­u­den­ta­jua nyt sen siivoo­jan kanssa. Autol­la on varaa ajel­la, mut­ta parkki­mak­sut vievät mieron tielle? Niin varmaan.

    Kari

  55. liian van­ha: no tuskin niiden siivoo­jien nyt tart­tee niitä paikko­ja omis­taa. Ehkä vuokraami­nenkin on vai­h­toe­hto? Ja tietenkään kaikil­la ei oo varaa kaik­keen. Voi ihan hyvin olla, että autopaikoista tulee niin kalli­ita, että siivoomi­nen kan­nat­taa hoitaa mielu­um­min itse kuin palkata autol­la kulke­va siivooja.

    Tässä on kyse siitä, että autopaik­ka ei oo tehokkaas­sa käytössä sil­lä siivoo­jal­la, jos se siivoo­ja ei saa sen autopaikan käytöstä riit­tävästi hyö­tyä, että sen palve­lut tuot­tas kokon­aisuute­na hyv­in­voin­tia. Ei oo mitään syytä sub­ven­toi­da jotain jut­tua, joka tuhoo hyvinvointia.

    TomiA:

    Oisko yhtä hyvä olk­iukko sel­l­a­nen, että on ihan fuu­laa väit­tää yksilöi­den pystyvän val­it­se­maan tasaveroisina.

    no riip­puu var­maan siitä mitä tarkot­taa tasa-arvol­la. Mut­ta se nyt on tietenkin ihan selvää, että joil­lakin on enem­män rahaa kuin toisil­la. Tästä ei tietenkään seu­raa, että ne joil­la on vähän rahaa ei oo val­in­to­ja, mikä oli liian van­han väite.

  56. “Parkkipaikoista taas ajat­telin olla sitä mieltä, että bussien yksi­noikeus pysähtyä bus­sipysäkeille pitää lopet­taa. Tapelkoon paikoista siinä kuin se siivoo­jat ja pullakuskit.”

    Lois­tavaa iro­ni­aa. Onnitteluni

  57. Ja tehdään­päs vai­h­teek­si vähän laskuhar­joituk­sia. Nythän ei ole tiedos­sa, mikä noiden paikko­jen markki­nahin­ta on, kos­ka kaupun­ki sohlaa hom­mas­sa, mut­ta haarukoidaan vähän.

    Olete­taan (yläkant­ti­in), että sen paikan hin­ta on 50 000 euroa (ja tästä se ei voi paljon nous­ta, kos­ka sil­loin markki­nat alka­vat rak­en­taa lisää niitä paikko­ja). Tälle halut­taisi­in vaikka­pa 10 %:n tuot­to (jos­ta vähen­netään ylläpi­to), eli 5 000 euroa vuodessa. Vuodessa on noin 8 500 tun­tia, jol­loin paikan tun­tiveloituk­sek­si tulee noin 60 sent­tiä. Arvel­laan sen siivoo­jamme tien­aa­van vaik­ka 10 euroa/tunti, eli noin 16 sent­tiä min­uutis­sa. Tämä tarkoit­taa, että sen siivoo­jan kannal­ta pysäköin­ti­ti­lan kaup­paami­nen markki­noil­la ilmaisu­u­den sijaan kan­nat­taa, mikäli hän säästää neljä (4) min­u­ut­tia päivässä parkkipaikan etsimisessä tai lyhemp­inä käve­ly­matkoina, kun auton saa pysäköi­tyä lähem­mäs kohdetta.

    Jos nyt sit­ten olete­taankin, että sen siivoo­jan tulee sub­ven­toi­da muiden pysäköin­tiä, kuten nyt tapah­tuu, ja hin­ta olisi vaikka­pa kak­si euroa, niin sit­ten pitäisikin säästää jo vart­ti. Ei mitenkään mah­do­ton­ta sekään, ainakaan sen perus­teel­la mitä itse on tul­lut pysäköin­tipaikko­ja kaupungis­sa etsit­tyä. Pitäisikö mei­dän nyt sit­ten vielä alkaa sub­ven­toimaan siivous­palvelu­iden käyt­täjiä, jot­ka hyö­tyvät mak­su­jen käyttöönotosta????

    Käsit­tääk­seni yhdys­val­lois­sa on tehty tutkimuk­sia, jois­sa 50 % kaupun­gin liiken­teestä muo­dos­tuu pysäköin­tipaikan etsimis­es­tä, joten voi olla että sen pysäköin­ti­mak­su­jen ver­ran kerätään jo pelkästään polt­toain­everoina. Ja luon­to kiittää!

    TomiA, jos ne bus­sipysäk­it kau­pataan markki­noil­la, niin kyl­lä ne bus­si­matkus­ta­jat aika hel­posti pystyvät mak­samaan siitä hin­nan, joka pelaa ne autoil­i­jat ulos.

    Kari

  58. Art­turin kanssa samaa mieltä. Jos pysäköin­ti on sub­ven­toimat­tomana hem­metin kallista, niin ei todel­lakaan kan­na­ta ryhtyä har­ras­ta­maan pysäköin­tiä vält­tämät­tä tarvit­se­vaa tuotan­to­ta­paa, joka ei pysty kat­ta­maan sen pysäköin­nin kulu­ja ja anta­maan sen jäl­keen riit­täviä tulo­ja sen tekijälle.

    Vähän sama­han pätisi, jos pohdiske­lisi, että kan­nat­taisiko­han alkaa kul­jet­ta­maan tur­is­te­ja Helsin­gin edustal­la 10-metrisel­lä pur­jeve­neel­lä. Sit­ten tulisi pohdiskeluis­saan siihen tulok­seen, että muuten hom­ma kyl­lä toimisi, mut­ta se pur­jevene­hän mak­saa ihan tolkut­tomasti ja ryhty­isi sen jäl­keen vaa­ti­maan, että muiden pitää sub­ven­toi­da hänen pur­jevene­hank­in­taansa, kos­ka hän “tarvit­see” sitä. 

    TomiA:

    Parkkipaikoista taas ajat­telin olla sitä mieltä, että bussien yksi­noikeus pysähtyä bus­sipysäkeille pitää lopet­taa. Tapelkoon paikoista siinä kuin se siivoo­jat ja pullakuskit. 

    Olet juuri löytänyt yhteis­maan ongel­man. Jos bus­sipysäkkien käyt­tö olisi kaikille ilmaista, ne todel­lakin täyt­ty­i­sivät välit­tömästi pul­lakuskien pakuista. Bus­si­fir­mat oli­si­vat var­masti valmi­ita mak­samaan siitä, että bus­sipysäk­it on niille varat­tu­ja ja mui­ta sakote­taan niille pysäköinnistä. 

    Minäkin olisin kiin­nos­tunut tietämään, mitä tarkoi­tat sil­lä, että ihmis­ten pystymi­nen val­it­se­maan tasaver­taisi­na on olk­iukko. Tai minkälainen olisi se yhteiskun­ta, jos­sa oikeasti ihmiset pystyvät val­it­se­maan tasaver­taisi­na (jos nyky-yhteiskun­ta on sitä vain olk­iukkona)? Kom­mu­nisti­nenko? Tuskin­pa. Jos kom­mu­nis­tis­es­ti päätetään tuot­taa ihmisille X:ä, mut­tei Y:tä, niin sit­ten X:stä tykkäävät ovat etuoikeutet­tu­ja Y:stä tykkäävi­in verrattuna.

  59. Pen­tele, olette ihan oike­as­sa siitä siivo­jas­ta. Joo ei subventoida.

    Muuten jak­sa samo­ja asioi­ta jauhaa, kadun­var­sipysäköin­nin oikea hin­noit­telu alle kol­men min­uutin vide­ol­la Amerikan malli­in ja rauta­lan­gas­ta, http://sfpark.org/ Lisähuo­mau­tuk­se­na että tuos­ta mallista seu­raa että joskus oikea pysäköin­nin hin­ta on nol­la euroa.

  60. Tästä nyt tulee vähän pidem­pi postaus johtuen siitä, että on sat­tuneista syistä tul­lut tätä pohdit­tua muutenkin viimeaikoina…

    Tpyy­lu­o­ma:

    Liikku­van auton kaista­ti­lan­tarpeen voi laskea, ja Kari ker­too koh­ta ettei se näin mene 🙂 , kaaval­la pitu­us + nopeus x tur­vaväli. Pitu­us on auton­pitu­us, nopeus metre­jä sekun­nis­sa ja tur­vaväli aikaero seu­raavaan autoon. 5m + 10m/s (36km/h) x 1s = 15m. Kuten tästä näem­mä niin sil­lä onko auto minkä pitu­inen on aika vähän merk­i­tys­tä. Tilan­tarve myös vähe­nee nopeu­den piden­tyessä, tätä kut­su­taan ruuhkaksi. 

    Joo, ei tuos­sa lasken­tatavas­sa sinän­sä ole mitään väärin, mut­ta olisin läh­estynyt asi­aa hie­man eri näkökul­mas­ta. Liiken­nevir­ran kurssin ensim­mäi­sistä asioista ensim­mäi­nen taitaa olla liiken­nevir­ran perusyhtälö:
    q = v * d

    Eli liiken­teen määrä (q) on nopeus (v) ker­taa liiken­teen tiheys (d).Tämä pätee mihin tahansa liiken­nevir­taan (seu­raa Lit­tlen lauseesta *)), ja ker­too esimerkik­si sen, että jos nopeus piene­nee, niin joko liiken­teen tiheys las­kee tai sit­ten liiken­teen määrä las­kee. Vas­taavasti jos auto­jen pitu­us lyhe­nee (pienem­pi tiheys), niin oletet­tavasti joko nopeudet kas­va­vat tai sit­ten liiken­nemäärä kasvaa.

    Se, miten nuo käytän­nössä käyt­täy­tyvät on empi­iris­es­ti mitat­tavis­sa ole­va asia. Tulok­set näyt­tävät jotakuinkin tämänsuuntaiselta:
    http://ntl.bts.gov/lib/31000/31400/31419/14497_files/images/fig2_3.jpg

    Tämä siis maantieli­iken­teessä, kaupunkili­ikenne on vähän eri olio liiken­neval­oi­neen. Sen noista käyristä, kuten myös tuos­ta Tpyy­lu­o­man laskel­mas­ta, kuitenkin on nähtävis­sä, että vähänkään suurem­mil­la nopeuk­sil­la auto­jen pitu­udel­la ei ole juuri väliä. Mut­ta jos nyt ote­taan tuon 10 m/s nopeu­den sijaan vaikka­pa kaupungis­sa real­is­tisem­pi 5 m/s, niin kyl­lähän siinä sil­loin alkaa auton pitu­us ole­maan jo melkein samaa luokkaa kuin nuo tur­vavälit. Ja kyl­lähän sitä kaupunkili­iken­net­tä seu­rates­sa voi alkaa itse kukin miet­timään, että onko kyseessä liiken­nevir­ta vai parkkipaikka 🙂

    Ei ole aivan yksinker­taista päätel­lä, miten esimerkik­si kah­den metrin lyhen­tämi­nen vaikut­taisi väl­i­tyskykyyn, mut­ta yritetään­pä haarukoi­da. Jonos­sa (liiken­neval­ot) auto­ja on noin 7 metrin välein. Pari metriä lyhyem­mät autot tarkoit­taisi­vat noin kol­menkymme­nen pros­entin lisäys­tä. Vas­taavasti 10 m/s nopeudel­la sinne väylälle mah­tu­isi noin 10 % enem­män auto­ja. Kos­ka nopeudet eivät var­maankaan kovin paljoa nouse, niin voidaan siis sanoa, että auto­ja lyhen­tämäl­lä saataisi­in ehkä 15 — 25 pros­entin lisäys väl­i­tyskykyyn (arvataan nyt että puo­let ajas­ta seiso­taan jonoissa). 

    Ruuhki­in tämä ei tietenkään auta pätkääkään, kos­ka sit­ten meil­lä on juuri sen ver­ran enem­män auto­ja. Lisäk­si tuo määrä on opti­mistis­es­tikin arvioitu­na niin vähäi­nen, että eipä tai­da olla ainakaan joukkoli­iken­teen kor­vaa­jak­si siitä.

    Mitä tulee noi­hin kapeampi­in autoi­hin ja automaat­tio­h­jauk­seen, niin pitäsin niitä nähtävis­sä olevas­sa tule­vaisu­udessa lähin­nä turhanaikaise­na hai­hat­telu­na. Nähtävis­sä ole­val­la tarkoi­tan muu­tamia kym­meniä vuosia, sitä pidem­mälle ennus­tamises­sa ei oikein ole mieltä, kos­ka ne ennus­tuk­set on tuomit­tu epäonnistumaan.

    Suomen autokan­nan kes­ki-ikä on jos­sain 10 vuo­den luokas­sa, joten parhaim­mil­laankin kapeampi­en auto­jen lisään­tymi­nen — jos­ta ei siis ole mitään viit­teitä — niin paljon, että omien kaisto­jen miet­timi­nen alka­isi ole­maan mielekästä, kestää vuosikym­meniä. Ja kun kat­soo, miten “rivakasti” nuo pyöräkaistatkin Helsingis­sä ovat eden­neet, niin en kyl­lä lähtisi senkään jäl­keen henkeäni pidättelemään.

    Automaa­tio on mie­lenki­in­toisem­pi kysymys. Minä en usko, että tulev­ina vuosikym­meninä tekni­ik­ka kehit­ty­isi niin paljon, että autot liikkuisi­vat kaupunkialueel­la automa­ti­soidusti. Eris­te­ty­il­lä moot­toriteil­lä tuo voisi kyl­lä olla mah­dol­lista. Toisaal­ta moot­toriteil­lä yleen­sä tila ei ole ongel­ma, vaan se voidaan ratkaista — ja on jo useim­mis­sa tapauk­sis­sa ratkaistukin — kaisto­ja lisäämällä.

    Yksi merkit­tävä han­kalu­us on vas­tuukysymyk­set. Jos sat­tuu onnet­to­muus, niin kuka on vas­tu­us­sa? Auton valmis­ta­ja, “kul­jet­ta­ja” vai joku muu, mikä?

    On se tietenkin mah­dol­lista, että tule­vaisu­udessa autot aja­vat itses­tään, mut­ta kat­so­taan nyt ensik­si, josko saadaan edes tuo metro toim­i­maan kun­nol­la automa­ti­soidusti. Se on kuitenkin ker­talu­okkia helpom­pi projekti.

    Kari

    *) http://en.wikipedia.org/wiki/Little%27s_law

  61. Art­turi B, voisitko lait­taa jonkin­laista asial­lista lähde­ma­te­ri­aalia tuon väit­teesi tuek­si, että Suomes­sa jokaisel­la on mah­dol­lisu­us säästää?

    Minus­ta on aivan ilmeistä, ettei se ole tot­ta (jos puhutaan vaikka­pa ton­nia suurem­pi­en sum­mien säästämis­es­tä järkevässä ajas­sa). Toimeen­tu­lotuen saa­jat kuu­lu­vat ymmärtääk­seni jo määritelmäl­lis­es­ti säästämiskyvyt­tömi­in, kos­ka tukea ei saa jos tilil­lä on rahaa — puhu­mat­takaan että omis­taisi arvopa­pere­i­ta. Sit­ten on hyvin pie­nil­lä kuukau­sian­sioil­la eläviä, jot­ka eivät saa toimeen­tu­lo­tukea, mut­ta joiden pitäisi säästämisen mah­dol­lis­taak­seen vali­ta tin­kiä mm. ter­vey­destään (ostaa huono­laa­tu­ista ruokaa ja jät­tää käymät­tä lääkäris­sä) ja muista kollek­ti­ivisik­si nor­maal­i­tarpeik­si kat­sot­tavista kulu­tuk­sen muodoista (mm. vaku­u­tuk­set, tv-mak­su). Näistä jos luop­uu, kokee hel­posti jäävän­sä ulkop­uolisek­si yhteiskun­nas­sa. Sit­ten on vielä kaik­ki näi­den ääripäi­den välille osu­vat. Väit­täisin tätä ihan huomionar­voisen kokoisek­si joukoksi.

    Mitä val­in­toi­hin tulee, tok­i­han köy­häkin niitä voi tehdä, mut­ta huo­mat­tavasti suurem­min henkilöko­htaisin kus­tan­nuksin kuin muut. Siis jotakin tarpeel­lista ja olen­naista saadak­seen tulee luop­ua jostakin, joka myös on tarpeel­lista ja olennaista.

    Vieras­tan myös tuo­ta usein käyt­tämääsi luon­nehd­in­taa, jon­ka mukaan tietys­tä kulu­tushyödyk­keestä eniten mak­sa­va henkilö muka arvostaa/(&)tarvitsee ko. hyödyket­tä eniten. Kollek­ti­ivista arvos­tus­ta voidaan ehkä mita­ta (edes sum­mit­tais­es­ti) hyödyk­keen rahal­lisel­la arvol­la, mut­ta yksilön henkilöko­htainen arvos­tus on aivan eri asia. Köy­hien kulu­tus­valin­nois­sa on usein kysymys ensisi­jais­es­ti mak­sukyvys­tä ja vas­ta tois­si­jais­es­ti arvostuksesta.

    Sekin ärsyt­tää, että väität suo­ra­sukaises­ti mak­sukyvyn riip­pu­van valin­noista. Mm. oma­l­la kohdal­lani näin onkin, kos­ka olisin aidosti voin­ut vali­ta myös hyvä­palkkaisen ammatin, mut­ta moni muu ei olisi voin­ut. Vaikut­taa siltä kuin et uskoisi täl­laisia ihmisiä ole­van ole­mas­sakaan, tai kuin et oikeas­t­aan pitäisi heitä ihmis­inä (tai ainakaan sel­l­aisi­na yhteiskun­nan jäs­en­inä, joiden per­soon­al­lisu­ut­ta ja tarpei­ta tulisi mitenkään ottaa huomioon yhteiskun­nan rak­en­tei­ta suun­niteltaes­sa). Vähän kuin pakko­ruotsin puo­lus­ta­jat, jot­ka argu­men­toi­vat kan­taansa sil­lä, että he itse eivät ole pakko­ruot­sista kärsineet.

  62. Äsh, meni pieleen tuo siivoo­jalaskel­ma. Siis pitäisi säästää neljä min­u­ut­tia tun­nis­sa. No ei tänään ole muutkaan laskel­mat oikein sujuneet 🙂

  63. Kari Kosk­i­nen kir­joit­ti 13.1.2011 kel­lo 16:53

    “Tämä tarkoit­taa, että sen siivoo­jan kannal­ta pysäköin­ti­ti­lan kaup­paami­nen markki­noil­la ilmaisu­u­den sijaan kan­nat­taa, mikäli hän säästää neljä (4) min­u­ut­tia päivässä parkkipaikan etsimisessä tai lyhemp­inä käve­ly­matkoina, kun auton saa pysäköi­tyä lähem­mäs kohdetta.”

    Lask­itko nyt ihan oikein? Tämän pitäisi olla var­maan neljä min­u­ut­tia tun­nis­sa eikä päivässä. Jos siivoo­jamme siivoaa vaik­ka koko työpäivän­sä yhtä kohdet­ta eikä joudu kiertelemään koko ajan paikas­ta toiseen, “ilmainen” pysäköin­tipaik­ka saat­taa vaikut­taakin ihan houkuttelevalta.

    Itse asi­as­ta olen samaa mieltä, eli markki­nat ratkaiskoon. Ja jos ja kun kaik­ki ei ker­ran hyväksy niin tehokas­ta tapaa allokoi­da resursse­ja, voisin itse pitää siedet­tävänä kom­pro­missi­na jotain sekaki­in­tiöitä. Eli osa luvista arval­la tms, lop­ut huutokauppaan.

  64. Tästä kuvit­teel­lis­es­ta siivoo­jas­ta vielä.
    Luulis, että siivoo­jan kannal­ta paras­ta olis hin­noitel­la kaik­ki parkkipaikat saman hin­taisek­si. Siis nos­taa merkit­tävästi asukaspysäköin­nin hin­taa, ja siten vapaut­taa pysköin­tipaikko­ja “markki­noille”. Jo nyt tätä muual­ta töi­hin tule­vaa köy­hää siivo­jaa riis­tetään, kun ei saa paikkaa, kun kaik­ki keskus­ta­sun­non omis­ta­jat tai vuokraa­jat tukki­vat paikat.

    Tämä keskus­tan “ilmainen” pysäköin­ti on mielestäni taas yksi siirtää sen muual­la asu­van siivo­jan rahat keskus­tas­sa asu­valle porvarille.

    Jos taas kyseinen siivo­ja omis­taa per­hea­sun­non keskus­tas­ta, niin tuskin täl­laista siivoo­jaa taas tarvit­see tukea erityisemmin.

  65. Asukaspysäköin­nin hin­nan lisäk­si, vielä työ­nan­ta­jan mak­sama parkkipaik­ka verotet­tavak­si tulok­si. Luulisin, että pysäköin­ti ja ruuhkat olisi hoidet­tu taas joik­sikin vuosiksi.

  66. Pekingis­sä on läh­es 15 miljoon­aa asukas­ta, ja sen kokon­aispin­ta-ala on n. 17.000 km². Väen­ti­heys noin 890/km2. Koko kaupun­ki on oma provin­sissi­naa ja tai­ta käsit­tää lähem­mä 300 kun­taa. (Täm’ä on hie­man löysää puhet­ta, mutt­ta kokoanisu­us tosi­aan on aika kiinalainen juttu.)

    20.000 auton kuuaku­si­vauhdil­la Helsin­gin autoti­hey­den saavut­ta­mi­nen — jos sitä saavu­tuk­sek­si voi kut­sua — noin 30 vuot­ta. Mikä muuten on käsit­tämät­tömän lyhyt aika.

  67. “Voi ihan hyvin olla, että autopaikoista tulee niin kalli­ita, että siivoomi­nen kan­nat­taa hoitaa mielu­um­min itse kuin palkata autol­la kulke­va siivooja.”

    Tietysti tuo kallis parkkipaik­ka siir­ty­isi hin­toi­hin jos hin­na­muodotus olisi vapaa.
    Ongel­ma on, että markki­nat ovat epätäy­del­liset ja siivoo­jan palkan ja siivouk­sen hin­nan sanel­e­vat asen­teet ja työan­ta­jien ja muiden työn­tek­i­järyh­mien julki­nen tai hil­jainen kartelli.

    Har­va aka­teem­i­nen hyväksyy että siivoo­ja ansait­sisi enem­män kuin aka­teemisen koulu­tuk­sen saanut.

    Ja kon­sul­tit, jot­ka arvot­ta­vat töitä, tekevät arvo­tuk­sen juuri noiden sub­jek­ti­ivis­ten arvo­jen mukaan. 

    Kuten enti­nen johtamisopin opet­ta­jani ker­toi, arvon mitat ovat työelämässä tärkeämpiä kuin mikään muu , palkkakin on arvon mit­ta , samoin mon­et ulkoiset välineet.
    Täl­lä pal­stal­la tuo arvon mit­ta on kor­vat­tu sanal­la tuottavuus.

    Ja 40 vuot­ta työelämää ovat opet­ta­neet, että arvon mitoil­la on suuri merk­i­tys, liiankin suuri

  68. Saara:

    Art­turi B, voisitko lait­taa jonkin­laista asial­lista lähde­ma­te­ri­aalia tuon väit­teesi tuek­si, että Suomes­sa jokaisel­la on mah­dol­lisu­us säästää?

    Valitet­tavasti en. Minus­ta se nyt on kuitenkin ihan päivän selvää, että kukaan ei Suomes­sa elä just sil­lä rajal­la mis­sä on kuole­mas­sa, jos vähen­täis vaik­ka elin­tarvikkeisi­in käyt­tämään­sä rahaa. (Tai palelis kuo­li­aaks, jos vähen­täs asumiseen tai vaat­teisi­in käyt­tämään­sä rahaa jne.) Kaikil­la ihmisil­lä on jos­sakin määrin harkin­nan­varaisia meno­ja. Se on tietysti ihan selvää, että mitä varat­tomampi, niin sitä suurem­pia “uhrauk­sia” joutuu tekemään, jos aikoo tin­kiä jostakin kulutuksestaan.

    Ton­nin säästämi­nen sit­tenkin onkin tietysti ihan eri asia. Riip­puu täysin mis­sä ajas­sa. Veikkaan, että Suomes­sa ei oo mon­taa ter­vet­tä köy­hää, joka ei pystys vuodessa säästämään ton­nia, jos kan­nustin säästämiselle olis tarpeeks iso. Siivoo­jan ei tietenkään tartte säästää ton­nia, että se voi park­keer­a­ta siivouk­sen ajaks autonsa.

    Toimeen­tu­lotuen saa­jat kuu­lu­vat ymmärtääk­seni jo määritelmäl­lis­es­ti säästämiskyvyt­tömi­in, kos­ka tukea ei saa jos tilil­lä on rahaa – puhu­mat­takaan että omis­taisi arvopapereita. 

    Voi sitä nyt säästää muil­lakin tavoil­la kuin lait­ta­mal­la rahansa arvopa­perei­hin tai just sille yhdelle tilille, minkä tiliotet­ta näyt­tää sossussa.

    Näistä jos luop­uu, kokee hel­posti jäävän­sä ulkop­uolisek­si yhteiskunnassa.

    Var­masti jotkut koke­vat jäävän­sä ulkop­uolisik­si yhteiskun­nas­sa jos vähen­tävät kulu­tus­taan. Tässä on sit se val­in­ta. Halu­anko säästää ja kokea ulkop­uolisu­ut­ta? Onko säästämisel­lä saavut­ta­mani tavoite riit­tävän hyvä?

    Jos kaik­ki vähä­varais­ten kulu­tus määritel­lään sel­l­aisek­si, että siitä ei voi luop­ua, kos­ka sil­loin elin­ta­so las­kee merkit­tävästi, niin joo sit­ten ei tietenkään voi tehdä mitään val­in­to­ja kulu­tuk­sen­sa suhteen.

    Siivoo­ja, joka yrit­tää mak­saa parkki­mak­sua tuskin kuu­luu sin­unkaan mielestä tähän ryhmään.

    Mitä val­in­toi­hin tulee, tok­i­han köy­häkin niitä voi tehdä, mut­ta huo­mat­tavasti suurem­min henkilöko­htaisin kus­tan­nuksin kuin muut. Siis jotakin tarpeel­lista ja olen­naista saadak­seen tulee luop­ua jostakin, joka myös on tarpeel­lista ja olennaista.

    Juuri näin. Kaik­ki ihmis­ten valin­nat on sel­l­aisia, että joutuu luop­umaan jostakin mitä arvostaa vähem­män saadak­seen jotain mitä arvostaa enemmän.

    Köy­hien kulu­tus­valin­nois­sa on usein kysymys ensisi­jais­es­ti mak­sukyvys­tä ja vas­ta tois­si­jais­es­ti arvostuksesta.

    Ei köy­hät oo mitään idioot­te­ja. Niiden kulu­tuskäyt­täy­tymi­nen pal­jas­taa ihan samal­la taval­la niiden arvos­tuk­set kuin rikkaidenkin kulu­tuskäyt­täy­tymi­nen. Jos vähä­varainen vaik­ka val­it­see ostaa lapselleen luis­timet kirp­par­il­ta ja syö viikon kau­ra­pu­uroa sen sijaan, että söisi lihakeit­toa, niin se pal­jas­taa, että se arvostaa enem­män niitä luis­timia kuin lihakeittoa.

    Jos siivoo­ja tin­kii muus­ta kulu­tuk­ses­ta ja park­keer­aa auton­sa, niin se tarkot­taa sitä, että siivoo­ja arvostaa sitä autopaikkaa enemmän.

    Sekin ärsyt­tää, että väität suo­ra­sukaises­ti mak­sukyvyn riip­pu­van valinnoista.

    On turha ärsyyn­tyä siitä mil­lainen maail­ma on. Kantsii ottaa se vaan annet­tuna ja ärsyyn­tyä sit asioista mihin itse voi vaikuttaa.

    Rajal­la (at the mar­gin) mak­sukyky riip­puu valin­noista. Tietenkään juuri kukaan ei oo tehny mis­sään vai­heessa val­in­to­ja joiden perus­teel­la ne ei voi ostaa vaik­ka avaru­usase­maa, mut­ta me tehdään koko ajan val­in­to­ja, että käytetäänkö vähem­män rahaa johonkin, että voidaan käyt­tää enem­män rahaa johonkin muuhun. Juuri kukaan ei oo sil­lä rajal­la, että minkään asian kulu­tus­ta ei voi vähen­tää yhtään.

    Vaikut­taa siltä kuin et uskoisi täl­laisia ihmisiä ole­van ole­mas­sakaan, tai kuin et oikeas­t­aan pitäisi heitä ihmis­inä (tai ainakaan sel­l­aisi­na yhteiskun­nan jäs­en­inä, joiden per­soon­al­lisu­ut­ta ja tarpei­ta tulisi mitenkään ottaa huomioon yhteiskun­nan rak­en­tei­ta suunniteltaessa).

    Has­sua kos­ka minus­ta sin­un suh­tau­tu­mi­nen vähä­varaisi­in on alen­tu­vaa. Tämä min­un havain­to ei var­masti pidä paikkaansa, vaan sinä arvo­stat vähä­varaisia ihan yhtä paljon kuin minäkin. Veikkaan, että kyse on vaan siitä, että meil­lä on aika eri­lainen käsi­tys siitä miten talous toimii ja var­maan vähem­mässä määrin kans eri käsi­tys siitä minkälaisia ihmiset on.

  69. Ville:

    Asukaspysäköin­nin hin­nan lisäk­si, vielä työ­nan­ta­jan mak­sama parkkipaik­ka verotet­tavak­si tulok­si. Luulisin, että pysäköin­ti ja ruuhkat olisi hoidet­tu taas joik­sikin vuosiksi. 

    Jos kyse on työ­paikalla olev­as­ta parkkipaikas­ta (eikä siitä, että työ­nan­ta­ja mak­saa työn­tek­i­jän pysäköin­nin oman kotin­sa edessä), niin min­un on vaikea pitää tuo­ta tulona yhtään sen enem­pää kuin sitä, että työ­nan­ta­ja antaa työn­tek­i­jälle tuolin istut­tavak­seen työpis­teessään tai vaik­ka raken­nus­miehelle kypärän. Se, että työ­nan­ta­ja tekee työ­paikan mukavak­si työn­tek­i­jälle, on minus­ta kyl­lä jotain muu­ta kuin verotet­tavaa tuloa.

  70. liian van­ha:

    Har­va aka­teem­i­nen hyväksyy että siivoo­ja ansait­sisi enem­män kuin aka­teemisen koulu­tuk­sen saanut.

    onneks aka­teemisil­ta ei kysytä paljonko siivoo­jille mak­se­taan, vaan hin­nat määräy­tyy markkinoilla.

    Ja kon­sul­tit, jot­ka arvot­ta­vat töitä, tekevät arvo­tuk­sen juuri noiden sub­jek­ti­ivis­ten arvo­jen mukaan.

    hihi­hi… luuletko sä oikeesti, että Suomes­sa palkat märäy­tyy sen perus­teel­la mitä kon­sul­tit sanoo?

  71. Liian Van­ha:

    Har­va aka­teem­i­nen hyväksyy että siivoo­ja ansait­sisi enem­män kuin aka­teemisen koulu­tuk­sen saanut. 

    Mitä ihmeen väliä tässä on sil­lä hyväksyykö joku aka­teem­i­nen sen siivoo­jan tulota­son vai ei? Oleel­lista siivoo­jan kannal­ta on sil­lä, löy­tyykö tarpeek­si mak­suhalukkai­ta asi­akkai­ta. Sen, että joku väitöskir­jaa vään­tävä tutk­i­ja (nämä lienevät palkan suh­teen poh­jasakkaa niistä aka­teemi­sista, jot­ka ovat koulu­tuk­sen­sa mukaises­sa työssä), voi jäädä tuloil­taan siivo­jaan ala­puolelle ja kiroilee sitä, ei pitäisi kyl­lä vaikut­taa siihen, mitä siivoo­jalle joku varakkaampi on valmis maksamaan.

  72. Vas­tauk­se­na Karin postauk­seen 13.1. klo 18.12

    Helsin­ki ei liene paras paik­ka aloit­taa kapea-autoilua, mut­ta alun­perin puhut­ti­inkin Kiinas­ta. Kiina on vas­ta autois­tu­mas­sa, infraakin vas­ta raken­netaan ja siel­lä on vielä sel­l­ainenkin hyvä puoli (tai siis huono), että keskusjo­htois­es­ti voidaan ker­toa mil­laisia auto­ja kansalais­ten tulee halu­ta (esim. lait­ta­mal­la jakoon kolme kapea-autolu­paa kah­den taval­lisen hinnalla).

    Tosin tuskin ne kiinalaisetkaan kapeampi­in autoi­hin siir­tyvät, vaik­ka Pekingin virkamiehet tätä pal­staa inten­si­ivis­es­ti lukevatkin.

    Vaikkei kapea-autoista koskaan mitään trendiä tulisikaan, niin automaa­tio­ta­so autois­sa kas­vaa var­masti, elämme ilmeis­es­ti keskel­lä mur­roskaut­ta. Ensin tuli­vat ABS-jar­rut, sit­ten lui­s­ton­estot, ajo­vakau­den­hallinta­jär­jestelmät, pysäköin­ti­avus­ta­jat ja viimeisim­pänä kam­er­at ja tutkat, jot­ka tarkkail­e­vat edel­lä ajavia auto­ja ja jalankulk­i­joi­ta. Maail­mal­la ajaa jo pro­to­tyyppe­jä automaat­tio­h­jauk­sel­la taval­lisen liiken­teen seassa, toki kul­jet­ta­ja on mukana var­muu­den vuoksi.

    Tietenkään automa­ti­soitu auto ei ole sama kuin automaat­ti­nen liikenne, mut­ta jos päästään aloit­ta­maan kiinalaisit­tain puh­taal­ta pöy­dältä, voi hai­hat­telu olla real­is­mia 20–30 vuodessa.

    Itse ajat­telin ajoit­taa oman van­hen­e­miseni autotekni­ikan kehit­tymiseen siten, että kun ais­tit ja fysi­ik­ka ovat rapistuneet,voin istua volkkarin takapenkille ja ilmoit­taa, että nyt lähdet­ti­in kirkolle baari­in pil­sner­ille. Tai no, voin tehdä tuon toki jo nyt.

  73. “hihi­hi… luuletko sä oikeesti, että Suomes­sa palkat märäy­tyy sen perus­teel­la mitä kon­sul­tit sanoo?”

    Esim julkisen sek­torin palkka­suh­teet on tehty kon­sult­tien tuella

  74. Samuli Saarel­ma kir­joit­ti 14.1.2011 kel­lo 11:21
    “Jos kyse on työ­paikalla olev­as­ta parkkipaikas­ta (eikä siitä, että työ­nan­ta­ja mak­saa työn­tek­i­jän pysäköin­nin oman kotin­sa edessä), niin min­un on vaikea pitää tuo­ta tulona yhtään sen enem­pää kuin sitä, että työ­nan­ta­ja antaa työn­tek­i­jälle tuolin istut­tavak­seen työpis­teessään tai vaik­ka raken­nus­miehelle kypärän.”

    Kyse on siitä, että työ­matkan kulut ovat muutenkin verotet­tavaa tuloa ja miel­stäni tuo peltilehmän pysäköin­ti työa­jak­si on verotet­tavaa tuloa siinä mis­sä bus­silip­pukin töihin.

    Asia on eri, jos auto on työkäyt­töä varten, eikä sitä käytetä yksi­tyiseen kulu­tuk­seen Huvi­a­je­lut, työ­matkat yms.

  75. Kor­jaan itse itseäni, niin saa­han ne vähen­tää vero­tuk­ses­sa. Mut­ta kyl­lä minä halu­aisin sen myös autoil­i­jalle näkyvi­in, että joku Ruo­ho­ladessa ole­va parkkipaik­ka mak­saa sen 160e/kk.

  76. Ville, olemme siis yhtä mieltä siitä, että työ­matkaku­lut eivät siis ole verotet­tavaa tuloa riip­pumat­ta siitä, mak­saako ne työ­nan­ta­ja vai työn­tek­i­jä itse. 

    Mitä siihen Ruo­ho­lahdessa ole­van parkkipaikan hin­taan tulee, niin se, että työ­nan­ta­ja joutuu tuon pulit­ta­maan siitä, että saa autol­lisia työn­tek­i­jöitä, näkyy tietenkin siten, että työ­nan­ta­jat, jot­ka eivät vas­taavaa etua tar­joa, voivat sit­ten vas­taavasti tar­jo­ta korkeam­paa palkkaa ja olla muuten yhtä kil­pailukyky­isiä. Sama­han pätee kaik­keen muuhunkin, mitä työ­nan­ta­jat työn­tek­i­jöilleen tar­joa­vat. Jos tar­joaa työ­paikalla edun X, niin sit­ten ei toden­näköis­es­ti ole varaa mak­saa yhtä korkei­ta palkkoja.

  77. Eli jos työ­matkan mak­saa työn­tek­i­jä, hän saa vähen­tää sen vero­tuk­ses­sa, mut­ta jos sen mak­saa työ­nan­ta­ja, se on veronalaista tuloa? Ei kuu­losta kovin oikeudenmukaiselta.

    1. Työ­nan­ta­ja saa antaa työ­matkaa varten työ­matkalipun, joka ymmärt6ääkseni on verotet­ta­va etu­us. Ehdo­ton mak­si­mi työ­matkaku­lui­hin on julkisen liiken­teen hin­ta, kaik­ki muu menee sen yli.
      Jos työ­nan­ta­ja mak­saisi mak­sullisen liityn­täli­iken­teen pysäköin­nistä, se olisi verotet­tavaa tuloa tai korot­taisin työn­tek­i­jän palkkaa, jot­ta tämä voisi pysäköidä kau­pal­lises­sa hal­lis­sa, sekin olisi verotet­tavaa tuloa.

  78. Eli autoil­i­jalle, joka saa nyt vähen­tää joukkoli­iken­teen ver­ran tuloista, jou­tu­isi mak­samaan 160e:stä verot.

  79. OS: “Työ­nan­ta­ja saa antaa työ­matkaa varten työ­matkalipun, joka ymmärt6ääkseni on verotet­ta­va etuus.”

    Työ­nan­ta­jan mak­sama työ­suhde­matkalip­pu on verova­paa 300 euroon asti, Helsingis­sä tämä riit­tää sulan kelin pyöräil­i­jälle ihan mukavasti. Näp­pärä ja toimi­va jär­jeste­ly, vielä pitäisi työ­suhde­polkupyöräedulle saa­da verot­ta­jal­ta joku vuosit­tainen könttäsumma.

  80. Elin opiskel­lessani 1996–99 (mark­ka-aikana) opin­tora­hal­la, joka sil­loin oli jotain 1500 markkaa. Asum­is­lisän ja vuokran­mak­sun jäl­keen kuus­sa jäi elämiseen noin 1300 markkaa. 

    Sil­loin huo­masin, että ihmiset tekevät noil­la tuloil­la todel­la paljon val­in­to­ja. Suurin osa niistä tutu­is­tani, jot­ka valit­ti­vat samaan tapaan, että val­in­to­ja ei voi tehdä, asui Tam­pereen keskus­tas­sa yli tuplas­ti kalli­im­mas­sa asun­nos­sa, he eivät esimerkik­si suos­tuneet asumaan solu­a­sun­nos­sa, kos­ka pitivät sitä “nöyryyt­tävänä” tai “sopi­mat­tomana” itselleen. Mitä muu­ta tämä on kuin oma valinta? 

    Kykenin säästämään noin sata markkaa joka kuukausi. Tämä on tietenkin mitätön sum­ma, jos sil­lä ajat­telee jotain iso­ja investoin­te­ja, mut­ta se tarkoit­ti, että odot­ta­mat­tomi­in menoi­hin oli edes jonkin­lainen hätävara. 

    Väite, että toimeen­tu­lotuel­la eläväl­lä — joka saa selvästi enem­män rahaa kuin opiske­li­ja — ei olisi mah­dol­lisu­ut­ta tehdä val­in­to­ja, on älytön. Mah­dol­lisu­us on. Halua ei.

  81. Tiedemies:

    Väite, että toimeen­tu­lotuel­la eläväl­lä – joka saa selvästi enem­män rahaa kuin opiske­li­ja – ei olisi mah­dol­lisu­ut­ta tehdä val­in­to­ja, on älytön. Mah­dol­lisu­us on. Halua ei. 

    Niin, tai itse asi­as­sa val­in­to­ja tehdään, mut­ta niitä perustel­laan (itselle ja muille) sil­lä, että valin­nan­va­paut­ta muka ei olisi. Aina on vai­h­toe­hto­ja! Ihmis­ten toim­inta ja toimin­nan peruste­lut eivät koskaan lakkaa häm­mästyt­tämästä minua.

    Kari

  82. Väite, että toimeen­tu­lotuel­la eläväl­lä – joka saa selvästi enem­män rahaa kuin opiske­li­ja – ei olisi mah­dol­lisu­ut­ta tehdä val­in­to­ja, on älytön. Mah­dol­lisu­us on. Halua ei.

    Min­un mielestäni tämä kysymys vaatisi vähän tarkem­paa pohd­in­taa. Ettei tule väärinkäsi­tyk­siä, myös minä olen tehnyt opin­totuen (ja kesä­työ­tu­lo­jen) varas­sa val­in­to­ja ja olen täs­mälleen samaa mieltä, että halutessaan/kyetessään ihmi­nen pystyy elämään toimeen­tu­lotuel­la kohtuullisesti.

    Ongel­ma on siinä, että täältä ulkop­uolelta lyödään leima, että tuo ei “halua” tehdä niitä val­in­to­ja, joi­ta tuo kohtu­ulli­nen elämä edel­lyt­tää. Min­un mielestäni olisi tehtävä ero halu­amisen puut­teen ja sen koke­muk­sen, että ei ole vai­h­toe­htoa, välil­lä. Noiden ero on vähin­tään hämärä ja osin semant­ti­nen, mut­ta selvästi ole­mas­sa. (Esimerkik­si kli­seinen esimerk­ki rahat tai hen­ki? Halu­atko antaa tuos­sa tilanteessa rahasi, vai koetko että ei ole vaihtoehtoa?)

    Suo­ma­laisen “köy­hyy­den” (todel­lista absolu­ut­tista köy­hyyt­tä Suomes­sa ei käytän­nössä ole, yksikin mat­ka mihin tahansa kol­man­nen maail­man maa­han osoit­taa sen het­kessä) on min­un mielestäni juuri tuo koe­tun valin­nan­va­pau­den puute. Osin se on itseai­heutet­tua (min­un arvol­leni ei sovi asua opiskelu­aikana solus­sa tai min­un kuu­luu ottaa puoli miljoon­aa asun­to­lainaa), osin sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän luo­maa (pakko käy­dä kum­mallisil­la kurs­seil­la, jot­ta perus­toimeen­tu­lo on tur­vat­tu), ja osin sosi­aalisen ympäristön luo­maa (elämä ilman kän­nykkää ei nyt vain useim­mille tun­nu vai­h­toe­hdol­ta.) Tietysti rajan­ve­to edel­lis­ten välil­lä on vaikeaa.

    Vas­tauk­sia min­ul­la ei näi­hin kysymyk­si­in oikein ole, mui­ta kuin että sosi­aal­i­tur­vaa pitäisi kehit­tää suun­taan joka kas­vat­taa yksilön koke­maa todel­lista valin­nan­va­paut­ta (perus­tu­lo?) ja velka­an­tu­mista rajoit­taa mis­sä se on täysin hyödytön­tä (asun­to­lainat). Silti en olisi valmis lyömään suo­ma­lais­ten köy­hien taloudel­lisia ongelmia vain halut­to­muu­den piikki­in, vaan tuo ongel­ma on monimutkaisempi.

  83. Kaikkein köy­himpi­en suo­ma­lais­ten kohdal­la on usein kyse siitä , että he eivät osaa tai pysty käyt­tämään sosi­aal­i­tur­vaa täysimääräis­es­ti. Päi­hdeon­gel­ma, mie­len­ter­veysongel­mat, kodit­to­muus , totaa­li­nen syr­jäy­tymi­nen, laiton maas­sao­lo jne. voivat aiheut­taa tilanteen jos­sa sosi­aal­i­jär­jestelmä ei “huo­maa” ihmistä. Näi­den kohdal­la ei voi puhua valin­nas­ta. Ihmis­mieli on kuitenkin sel­l­aisek­si rak­en­tunut, että se suo­jelee itseään stres­siltä medikalisoimal­la ongel­mat ulkoa tule­viksi. Sik­si moni tavalli­nen “suh­teelli­nen” medi­aaniköy­hä uskoo vakaasti, että oma köy­hyys johtuu rikkaiden ahneud­es­ta, sosi­aalivi­ra­nomais­ten ilkey­destä, maa­han­muut­ta­jien välistäve­dos­ta, kohtalono­mais­es­ta huonos­ta onnes­ta, vaivoista ja sairaud­es­ta. Samoin pelätään pienenkin hyv­in­voin­nin näyt­tämistä, kos­ka sil­loin menetetään “oikeu­tus” ulkoa tule­vista syistä johtu­van köy­hyy­den “oikeu­den­mukaiseen” kor­jaamiseen sosi­aali­avul­la. Nuo absolu­ut­tis­es­ti oikeasti ulkois­t­en syi­den vuok­si köy­hät ovat rooli­malle­ja köy­hyy­delle, joi­hin vedo­taan todis­teena köy­hyy­den ulkoisu­udelle. Huom! Tämä on siis täysin yleis­in­himilli­nen käyt­täymisen piirre.Esim. jos minä menen hake­maan sairalo­maa lääkäriltä, liioit­te­len jonkin ver­ran vaivo­jani ja esitän sairas­ta ja surullista.

    Vika ei siis ole köy­hissä , kuka tahansa meistä köy­hänä toimisi samoin. Mut­ta jär­jestelmässä on se vika , että se on tehty paper­il­la teknisenä ratkaisuna ihmis­muut­tu­jaa vähätellen ja huonos­ti tun­tien. Sik­si minus­ta olisi tärkeää pois­taa kaiken­lainen harkin­nan­varaisu­us sosi­aal­i­tur­van peru­sos­alta. Harkin­nan­varaisu­us vain kan­nus­taa ihmisiä rak­en­ta­maan itselleen “köy­hän” iden­ti­teetin ja harkin­nan odotu­sai­ka lamaut­taa ihmisen pahen­taen samal­la het­kel­lisen köy­hyy­den aiheut­tamia ongelmia.

  84. Kom­ment­ti­ni oli ehkä hie­man tyly. “Halun” puute ei tarkoi­ta että itse tilanne on oma val­in­ta. Se tarkoit­taa vain sitä, että tilanteen luonne tekee yksilöstä ikäänkuin näköalattoman. 

    Opiske­li­ja on usein opti­misti­nen tule­van rahati­lanteen­sa suh­teen. Kuvit­telisin taas toimeen­tu­lotuen nos­ta­jan ole­van jok­seenkin pes­simistisem­pi. Vika tässä on se, että etenkin jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa asenne alkaa toteut­taa itseään. Ei sil­lä, voi pes­simis­mi olla perustel­tuakin. Se kuitenkin lyhen­tää aika­jän­net­tä, jol­la päätök­set tehdään.

  85. Sen halu­aisin “kadun­var­si­park­keer­a­jille” sanoa että kyseinen jär­jestelmä ei ole voimas­sa Kiinas­sa. Kiinas­sa pitää auto park­keer­a­ta parkkipaikalle. Tien­pi­en­nar on siel­läpäin varat­tu häly­tysajoon eli poli­i­seille ja ambu­lans­seille. Siihen jos jät­tää auton­sa parkki­in voi tul­la isot sakot.

    Keskustelun taso lähe­nee huimasti nor­su­lu­un­tor­nissa asu­van politrukin toim­intaa: todel­lisen maail­man tilanteet kor­vataan omil­la (hauskoil­la) ole­tuk­sil­la, niiden perus­teel­la sääde­tään lait. Onnek­si suo­ma­laisil­la ei ole mitään oikeut­ta vaikut­taa Kiinan asioi­hin! Valitet­tavasti Brys­selin ja Wash­ing­tonin (ja pian ehkä Pekinginkin) her­roil­la vas­tavaasti on val­taa tehdä suomea koske­via päätök­siä; aivan yhtä väärien ole­tuk­sien mukaan.

    Maaseu­tua koske­vat päätök­set taide­taan suomes­sa tehdä kaupunki­lais­ten toimes­ta ja vähem­mistöjä koske­vat päätök­set enem­mistön toimes­ta. Hallinto­jär­jestelmä jos­sa asi­at päätetään val­tion kabi­neteis­sa on nimeltä sosial­is­mi. Vihreät ovat otta­neet tun­nuk­sek­seen val­tion lei­jo­nan: kansane­dus­ta­jista on tul­lut val­tione­dus­ta­jia, ja aate on muut­tunut sosial­is­mik­si! Kor­rup­toiko val­ta todel­la näin pahoin ja nopeasti Osmo?

Vastaa käyttäjälle Juuso Koponen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.