Verotyöryhmä esittää kotitalousvähennyksen alentamista 50 prosenttiin ja sen määrän alentamista 2300 euroon vuodessa veronmaksajaa kohden. Ehdotuksen taustalla on Elina Pylkkäsen tekemä selvitys, johon tutustuu nopeiten tästä.
Jotain on kotitalousvähennykselle tehtävä, koska verotukena se on jo nyt ilmeisesti suurempi kuin yleinen asumistuki ja samaa suuruusluokkaa opintorahan kanssa. Vuonna 2009 siihen solahti noin 400 miljoonaa ja tänä vuonna varmaankin taas paljon enemmän.
Olen antanut itselleni kertoa, että kun eduskunnan budjettineuvotteluissa sovittiin vähennyksen nostamisesta 60 prosenttiin, päätös perustui väärinkäsitykseen. Ainakin osa paikalla olleista oli ollut siinä käsityksessä, että vähennys tehdään tulosta, vaikka se tehdään verosta. ”Meidän tavoitteenamme on nostaa sataan prosenttiin. Saavathan yrityksetkin vähentää tuloksestaan palkkakustannukset sataprosenttisesti. ” Sadan prosentin vähenny verosta tekisi kotitaloustyöstä teettäjälle ilmaista. Viidenkymmenen prosentin vähennys verosta kyllä riittää. jos tähdätään tuohon yritysten sataan prosenttiin. Yritykset saavat vähentää 26 proisenttia, mutta kun otetaan huomioon vielä osinkovewrotus, yritysten vähennysprosentti on noin 40.
Kotitalousvähennys on hyvä vähennys silloin, kun sillä ostetaan vaikkapa siivousta, jossa itse tekeminen on merkittävä kilpailija ostamiselle. Vähennys (jos se olisi 50 prosenttia) neutraloisi verokiilan. Silloin aivokirurgi voisi keskittyä omaan työhönsä sen sijaan että jakaisin työaikansa kirurgian ja kotisiivouksen välillä. Tässä muodossa kotitalousvähennys tukee tehokasta työnjakoa ja helpottaa erityisesti hyvin koulutettujen naisten työtaakkaa. Se on kelvollinen second best ratkaisu, paitsi että tuo 60% on liikaa. Tässäkin on puutteensa: vähennyksen saa, jos pesulanpitäjä tulee kotiisi pesemään pyykkiä, mutta ei saa, jos viet pyykit hänelle pestäväksi.
Vähennyksestä käytetään kuitenkin 80 prosenttia remontteihin. Tässä muuten suositaan taas paitsi omistusasujia vuokralla asuvia vastaan myös omakotiasujia kerrostalossa asuvia vastaan. Omakotiasujan putkiremontti kelpaa, kerrostaloasujan ei kelpaa.
Remonttien tukemisella ei ole samanlaista työllisyysvaikutusta kuin kotisiivouksen tai hoivapalvelujen tukemisella, koska remonttimiehistä on pulaa. Remonttien tukemista perustellaankin pimeän työn vähentämisellä. Kolmella sadalla miljoonalla palkkaisi sellaisen kätyriarmeijan, että pimeän työn tekeminen loppuisi tykkänään. Jo se auttaisi jos sen teettämisestä tulisi samanlaiset rapsut kuin vastaavan summan kavaltamisesta omalta työnantajalta. Pimeässä työssä ei nimittäin ole vikana vain se, että siinä varastetaan valtiolta. Siinä varastetaan myös alalla toimivilta rehellisiltä yrittäjiltä.
Elina Pylkkäsen kalvoissa esitetään sellainenkin vaihtoehto, että remonttivähennys myönnettäisiin vain laskusuhdanteiden aikana, koska silloin työvoimasta ei ole pulaa. Minä laskisin vähennyksen 40 prosenttiin, mutta en alentaisi maksimisummia.