Kasettimaksu menköön C‑kasetin mukana

Lähtöko­h­ta: sisäl­lön­tuot­ta­jien tulee saa­da kor­vaus työstään ja niiden, jot­ka naut­ti­vat hei­dän teko­jen­sa hedelmistä kuu­luisi siitä mak­saa. Niitä sisäl­lön­tuot­ta­jia, jot­ka polt­ta­vat päreen­sä jäl­jessä tule­van tek­stin joh­dos­ta, kehotan luke­maan tämän lähtöko­hdan uudestaan. 

Kun C‑kasetit tuli­vat ja kun niiden pelät­ti­in romaut­ta­van iskelmän­tek­i­jöi­den tulot, tuli C‑kasettimaksu. Se osui aika hyvin kohteeseen­sa vaik­ka esimerkik­si minä jouduin mak­samaan musi­ik­in­tek­i­jöille luen­to­jen nauhoittamisesta.

Tekni­ik­ka kul­ki C‑kasettien ohi ja niin­pä kaset­ti­mak­su­tu­lo­ja yritetään haalia kohteista, joil­la on yhä vain vähem­män tekemistä musi­ikin kanssa. Musi­ik­in­tek­i­jät pyrkivät sitkeästi ulot­ta­maan vero­tu­soikeuten­sa myös esimerkik­si val­oku­vaus­ta tai videoku­vaus­ta har­ras­tavi­in  ja iskeä pienyri­tys­ten ja itsenäis­ten ammat­in­har­joit­ta­jien työvä­lineisi­in. Isot yri­tyk­set voivat hakea teostom­ak­su­ista palau­tus­ta työvä­linei­den osalta, mut­ta tämä on tehty niin vaikeak­si, ettei pienyrit­täjän kan­nat­ta uhra­ta siihen aikaa. Sik­si tutkit­taes­sa sitä, mihin ulkoisia kovalevyjä käytetään, olisi pitänyt tutkia myös niiden ammat­ti­mainen käyt­tö pienyri­tyk­sis­sä. Yri­tyk­seni omis­taa kolme ulkoista kovalevyä, eikä niis­sä yhdessäkään ole musi­ikkia tai mui­ta kuin itse kuvaami­ani videoita.

Min­un päreeni paloi­vat ensim­mäisen ker­ran, kun havaitsin kotikäyt­töön han­kit­tavas­ta han­kit­tavas­ta videokam­eras­ta menevän huo­mat­ta­van suuren mak­sun Teostolle, kos­ka laitet­ta voi teo­ri­as­sa käyt­tää myös magnetofonina.

Teostom­ak­sus­ta on tul­lut vero, jol­la on korkein­taan teo­reet­ti­nen yhteys koti­maisen musi­ikin tai koti­mais­ten video­tal­len­tei­den kopi­oin­ti­in. Osta­mal­la var­muusko­pi­oin­tia varten ulkoisen kovalevyn tukee muun muas­sa koti­maista doku­ment­tieloku­vaa. Kan­natan koti­maisen doku­ment­tieloku­van tukemista, mut­ta ei kai kukaan naa­ma vaka­vana yritä väit­tää, että nämä verotet­ta­vat tal­len­teet täyt­ty­i­sivät koti­mai­sista doku­ment­tieloku­vista. Kyse on siis ainakin tältä osin veroista eikä mis­tään hyvitysmaksusta.

Nuo ulkoiset kovalevyt ovat aivan asi­a­ton vero­tusko­hde. Voi olla, että joku on lait­tanut niihin myös musi­ikkia, mut­ta perin har­va ostaa laitet­ta musi­ikkia varten, kos­ka kyl­lä se musi­ik­ki mah­tuu sille sisäiselle kovalevyllekin. Jos olisi mah­dol­lista lait­taa ulkoiselle kovalevylle musi­ikin ja koti­mais­ten video­tal­len­tei­den esto ja tämä esto toisi siihen viiden­toista euron alen­nuk­sen (teostovero 10 euroa, alv 23% ja myyjän kate 30 % = noin 16 euroa), uskoisin, että val­taosa ostaisi sen halvem­man ilman musiikintallennusmahdollisuutta.

Veroon viit­taa sekin, että teostom­ak­sun perus­teena käytetään sitä, että levy­ille tal­len­netaan video­ma­te­ri­aalia. Ei edes yritetä selvit­tää tuo mate­ri­aalin alku­perä­maa­ta. Mukaan pitäisi tietysti ottaa vain kau­palli­nen koti­mainen mate­ri­aali, kos­ka sil­lä, että joku tal­let­taa koneelleen vaikka­pa amerikkalaisia tele­vi­sio-ohjelmia, ei voi perustel­la veron kan­toa koti­mais­ten artistien hyväksi.

Teostom­ak­sut ovat rom­ah­ta­neet, kos­ka niiden merkit­tävä lähde oli­vat tal­let­ta­vat digi­bok­sit. Näitä ostet­ti­in aluk­si paljon mut­ta vuon­na 2010 enää vähän, kos­ka kaikil­la jo on.  Kuka nyt enää tal­let­taa mitään CD-levyille?

Teostom­ak­su ei ole enää mikään hyvi­tys­mak­su niin kuin se oli C‑kasettien aikana. Siitä on tul­lut kult­tuurivero joka lätk­itään melko sat­tuman­varaise­na pis­teverona sinne tänne. Tarkoituk­se­na on ilmeis­es­ti saa­da aikaan val­tion bud­jetin ulkop­uo­li­nen mikroelek­tron­i­ikkavero, joka kohdis­te­taan kaik­keen elek­tron­i­ikkaan, ilman että verotet­taval­la kohteel­la olisi mitään yhteyt­tä rahoitet­tavaan kohteeseen. Esimerkik­si van­hois­sa videokamerois­sa käytet­tävää miniDV-nauhaa ei var­masti käytetä mihinkään muuhun kuin videoku­vauk­seen, mut­ta silti siitä pitää mak­saa hyvi­tys­mak­sua musi­ik­in­tek­i­jöille 46 senttiä/tunti.

Sat­un­naiset pis­teverot ovat talous­te­o­reet­tis­es­ti erit­täin huono vero­tus­muo­to. Ajatelka­amme, että sotain­va­lid­it saisi­vat oikeu­den verot­taa sin­isiä vil­latakke­ja, par­ti­o­laiset kumisaap­pai­ta ja suk­sivoiteista kerät­täisi­in eri­ty­isverol­la rahaa syöpälap­sille. Kuka näitä voisi vas­tus­taa, siis sotain­valide­ja, par­ti­o­laisia ja syöpälap­sia?  Pis­teverot kuitenkin vinout­ta­vat käyt­täy­tymistä. Vähem­män sin­isiä vil­la­puseroi­ta ja enem­män sin­isiä puuvil­laisia puseroi­ta tai punaisia vil­la­puseroi­ta. Enem­män kitkapo­h­ja­suk­sia voideltavien sijaan ja vähem­män kumisaappaita.

Yllä mainit­tu videokam­er­avero pakot­ti sabotoimaan kameroi­ta ohjel­mallis­es­ti niin, ettei edi­toitua video­ta voin­ut palaut­taa tietokoneelta kam­er­an nauhalle näytet­täväk­si vaikka­pa tele­vi­sion ruudulta.

Var­muusko­pi­oin­tiveron tuo­tok­si on arvioitu alle kak­si miljoon­aa euroa. Val­ti­olle tulisi ilmeis­es­ti halvem­mak­si antaa Teostolle tuo kak­si miljoon­aa. Val­tio saat­taa menet­tää tavanomaisi­na vero­tu­loina enem­män kuin mitä tuo var­muusko­pi­oin­tivero tuot­taa ohjates­saan merkit­tävän osan kovalevy­jen kau­pas­ta ulko­maisi­in nettikauppoihin.

Ymmär­rän kult­tuur­in­tek­i­jöi­den huolen rahoituk­ses­taan, mut­ta hei­dän pitäisi ymmärtää, että tämä tie johtaa suo­hon. Sil­lä ei ole kansalais­ten silmis­sä legit­imi­teet­tiä ja sik­si sen ennuste ylipään­sä on heikko ja sik­si moni kokee oikeutetuk­si kiertää sitä vaik­ka juuri ulko­mais­ten net­tikaup­po­jen kautta.

Täysin kuolleena syn­tynyt on musi­ikin tuot­ta­jien aja­tus, että kun he myyvät asi­akkaalle cd-levyn ja tämä halu­aakin kuun­nelle sitä mp3-soit­timeltaan, tästä pitäisi saa­da eri korvaus.

Teostoveron tuot­to, kuusi miljoon­aa, on niin pieni, ettei moi­sen takia kan­nat­taisi pitää yllä koko jär­jestelmää. Kult­tuuri on rahansa ansain­nut, mut­ta hoidet­takoon asia yleis­ten vero­jen kautta.

Jos teostovero kerät­täisi­in vaik­ka arvon­lisäveron kaut­ta, sil­loin­han mak­samaan jou­tu­isi mökin mum­mo, jol­la ei edes ole tietokonet­ta. Mökin mum­mo kuun­telee musi­ikkia radios­ta. Hän on mak­sanut siitä tele­vi­si­olu­vas­sa, joten mik­si hän mak­saisi vielä nört­tien tietokoneelta kuun­tele­mas­ta musi­ik­ista? Myös nört­ti on (ehkä?) mak­sanut tele­vi­si­olu­pansa, mut­ta kuun­nel­lessaan musi­ikkia muual­ta, hän ei kuun­tele sitä radios­ta, vaik­ka on radion musi­ik­ista mak­sanut yhtä paljon kuin mökin mummo.

Eikö siis voisi ajatel­la, että kos­ka musi­ikkia voi kuun­nel­la kaikkial­la, kaik­ki osal­lis­tu­vat sen rahoituk­seen yhtäläis­ten peri­aat­tei­den mukaan siitä riip­pumat­ta, kuun­tel­e­vatko he sitä radios­ta, mp3-soit­timeltaan tai puhelimestaan?

Ne doku­ment­tieloku­vat rahoitet­takoon oma­l­ta momentiltaan.

Kaset­ti­mak­su menköön sinne minne C‑kasettikin.

Toinen vai­h­toe­hto tietysti olisi se, että kun teostom­ak­su on irronnut käytän­nössä läh­es kokon­aan kopi­oin­tipe­rus­tas­ta, irrote­taan se lop­ullis­es­ti. Voisin kyl­lä lahjoit­taa yri­tyk­seni tuo­to­s­ta kymme­nen euroa kult­tuurille ostaes­sani kovalevyn var­muusko­pi­oin­tia varten, jos sama velvoite koskisi myös suuria yri­tyk­siä. On väärin, että suuret yri­tyk­set voivat hakea mak­sus­ta palau­tus­ta myös käytän­nössä, pienet vain teo­ri­as­sa.  Jos tuo kult­tuurivero koskisi kaikkia tal­letustapo­ja samal­la sent­timääräl­lä ter­atavua kohden, mak­sus­ta tulisi niin pieni, ettei se san­ot­tavasti pän­nisi. Ilmati­eteen­laitos tietysti jou­tu­isi mak­samaan aika suuren osan

140 vastausta artikkeliin “Kasettimaksu menköön C‑kasetin mukana”

  1. Teostoveron tuot­to, kuusi miljoon­aa, on niin pieni, ettei moi­sen takia kan­nat­taisi pitää yllä koko jär­jestelmää. Kult­tuuri on rahansa ansain­nut, mut­ta hoidet­takoon asia yleis­ten vero­jen kautta.

    Touche!

  2. Alan jo henkises­ti väsyä tähän, mut­ta minä kyseenalais­taisin edelleen tuon lähtökohdan.

    Jokaisel­la on oikeus saa­da kor­vaus siitä, mitä on etukä­teen sovit­tu. Pelkkä hyö­tymi­nen ei voi jälkikä­teen syn­nyt­tää maksuvelvoitetta. 

    Tässä on myös toinen iso ongel­ma. Musi­i­ki, kuten muukin kult­tuuri, on ala, jos­sa tulo­jakau­ma on yleen­sä potenssi­jakau­ma. Nykyi­nen jär­jestelmä maail­man­laa­juis­es­ti vain vahvis­taa tätä luon­net­ta, ja mitä tehokkaam­mak­si mak­su­jen keräämi­nen tms. saataisi­in, sitä jyrkem­pi jakau­mas­ta tulee. Hom­ma menee siis jotenkin niin, että hyvin pieni osa musi­ikin tek­i­jöistä (tarkoi­tan säveltäjiä ja sanoit­ta­jia, lähin­nä) tahkoaa melkein kaiken rahan, jota alal­la liikkuu, ja val­ta­va murskaen­em­mistö tekee musi­ikin täysin pro bono (jos täl­lainen pieni sanaleik­ki sallitaan). 

    Väitän, että yhtään mikään ei muut­tuisi, vaik­ka mitään täl­laisia kym­menyk­siä ei tarvit­sisi näille muusikoille mak­saa. Ne hyvi­tyk­set ovat pikkiri­ikki­nen osa näi­den tek­i­jöi­den tulo­ja, ja koko jär­jestelmä tuhoaa koko ajan nuorten luot­ta­mus­ta jär­jestäy­tyneeseen yhteiskuntaan.

    1. Nämä argu­men­tit ves­san rak­en­tamis­es­ta puolta­vat työ­nan­ta­jien ja levy-yhtiöi­den väitet­tä siitä, että riit­tää jos toimittaja/muusikko saa itselleen kiin­teän palkan ja tek­i­jänoikeudet siir­tyvät sen jäl­keen kokon­aisu­udessaan työ­nan­ta­jalle/lev­fy-yhtiölle.

  3. @ NH

    Kun­han taiteil­i­jat vaan saisi­vat jostakin rahaa. Olisi elämä aika kur­jaa ilman taidetta

    “If there is a will, there is a way”

    On absur­di ajatuk­se­nakin, etteivät saisi! Jos taiteelle ja kult­tuurille on kysyn­tää (kuten on), niin van­ho­jen ja aikansa elänei­den ansain­ta­mallien tilalle syn­tyy uusia.

  4. Musi­ikin tek­i­jöi­den on kek­sit­tävä uusi tulonlähde.

    Tätäkin kir­joit­taes­sani kuun­te­len vir­tauk­sel­la juu­tu­upista musi­ikkia. En siis osta mitään, en tal­len­na mitään, bitit vain het­kisek­si vir­taa­vat koneelleni.

    Ei tälle kukaan mitään mah­da. Kaik­ki sisältö tulee ole­maan kaikkien ihmis­ten vapaasti ja ilmaisek­si käytet­tävis­sä vaik­ka täl­lä virtauksella.

    Inter­nethän on toisaal­ta main­os­tus­li­ike­toim­intaa. Google kerää mil­jardinsa main­ok­sista. Googlel­la ja muil­la vas­taav­il­la on siten tarve pitää ihmiset kuun­tele­mas­sa vaik­ka juu­tu­u­pia. Google siis voisi mak­saa sisäl­l­lön­tuot­ta­jille. Esim. per lärvi. Suo­ral­la kau­pal­la uusista tuotteista.

  5. Osmo:

    Eikö siis voisi ajatel­la, että kos­ka musi­ikkia voi kuun­nel­la kaikkial­la, kaik­ki osal­lis­tu­vat sen rahoituk­seen yhtäläis­ten peri­aat­tei­den mukaan siitä riip­pumat­ta, kuun­tel­e­vatko he sitä radios­ta, mp3-soit­timeltaan tai puhelimestaan?

    Voisi var­maan. Onko ideaa, miten ei hävitetä sitä markki­noil­la syn­tyvää infoosi­itä mikä musi­ik­ki tuot­taa hyv­in­voin­tia muille ja mikä kas­vat­taa lähin­nä vaan tek­i­jän­sä hyvinvointia?

  6. Ei kult­tuuria tarvitse rahoit­taa yhtei­sistä verovaroista. Jos se on riit­tävän hyvää, siitä mak­se­taan muutenkin. 😉 Kun oop­pera joskus mak­saa itse kulun­sa, niin voi olla, ettei tarvi­ta nykyisen suu­ruista oopperataloa.

    Jos kult­tuuri taas on huonoa, ei sitä varsinkaan sil­loin kan­na­ta rahoit­taa yhtei­sistä varoista. 😀 Sil­loin se saa jäädäkin ilman rahoja.

  7. Niin­pä niin. Aika moni tyykkä musi­ik­ista, kir­joista ja eloku­vista. Mut­ta mak­saa niistä vain ei halut­taisi. Ei sit­ten mil­lään kuten hyvi­tys­mak­sun vas­tainen kiukut­telu hyvin osoit­taa. Se on kuitenkin val­tion bud­jet­tia rasit­tam­a­ton ja sen myötä myös pop­ulis­tiselta kult­tuuriv­i­hamielisyy­deltä tur­vat­tu kult­tuurin rahoit­tamisen muo­to. Onko se tosi­aan niin hirveä asia, pikkuisen tuot­teen hin­nas­sa suo­da leivän­syr­jää kult­tuurin tekijöille?

    http://www.vihrealanka.fi/blogi/tekij%C3%A4noikeusanarkisti-on-uusi-linkola

    1. Jarkko, minäkin kan­natan sitä, että kult­tuurin tek­i­jät saa­vat rahansa, mut­ta tuol­laisia mieli­v­al­taisia vero­ja videokameroille tai var­muusko­pi­oin­nille en ymmär­rä. Sik­si olisi parem­pi käyt­tää yleisiä vero­ja. Sitä pait­si tämä tulo lop­puu, kun musi­ikin tal­len­t­a­mi­nen lop­puu ja sitä ale­taan kuun­nel­la netistä suoraan.

  8. Kir­joit­telin omaa näke­mys­täni hyvi­tys­mak­sun tosi­asial­lis­es­ta luon­teesta kollek­ti­ivise­na ran­gais­tuk­se­na (kos­ka todel­lakaan _laillisella_ yksi­tyisel­lä kopi­oin­nil­la ei ole enää suun­nilleen mitään tekemistä näi­den vero­tusko­htei­den kanssa) mm. Effin blogi­in: http://effi.org/blog/2010–12-17-Mikko-Rauhala.html

    Muuten olen samaa mieltä Osmon kanssa, että rehellisem­pi, oikeu­den­mukaisem­pi ja käytän­nön taloudel­lis­es­tikin kaikin puolin parem­pi tapa tukea taidet­ta olisi juurikin bud­je­toin­ti nor­maal­ista verokertymästä.

    Kiitos asian pitämis­es­tä esillä.

  9. Osmo: Jos teostovero kerät­täisi­in vaik­ka arvon­lisäveron kaut­ta, sil­loin­han mak­samaan jou­tu­isi mökin mum­mo, jol­la ei edes ole tietokonet­ta. Mökin mum­mo kuun­telee musi­ikkia radios­ta. Hän on mak­sanut siitä tele­vi­si­olu­vas­sa, joten mik­si hän mak­saisi vielä nört­tien tietokoneelta kuun­tele­mas­ta musiikista?

    Mum­mo siis kuun­telee musi­ikkia radios­ta (eikä ole mak­sanut siitä tv-luvas­sa) ja teostom­ak­sun on mak­sanut Yle — mik­si siitä vielä jonkun pitäisi mak­saa jotakin?
    Tuos­sa edessäni on Tom­min kir­ja, jos­ta olen mak­sanut — jos luen sen vielä toiseen ker­taan, mik­si min­un pitäisi vielä mak­saa jokin mak­su? Jospa luen sitä ääneen jollekin toiselle, pitäisikö siinä tapauk­ses­sa mak­saa jokin teostom­ak­su? No ei tietenkään, kun se ei ole musi­ikkia — vain musi­ikin tek­i­jöil­lä on aja­tus, että koko ajan jonkun pitää mak­saa — ja jotenkin se on saanut yleisen hyväksynnän.

  10. @Jarkko Tont­ti:
    “Niin­pä niin. Aika moni tyykkä musi­ik­ista, kir­joista ja eloku­vista. Mut­ta mak­saa niistä vain ei halut­taisi. Ei sit­ten mil­lään kuten hyvi­tys­mak­sun vas­tainen kiukut­telu hyvin osoittaa.”

    Voi, miten väärässä oletkaan. Ymmäräthän, että musi­ikin suurku­lut­ta­jana koen suure­na loukkauk­se­na sen, että noin vah­vasti yleistät sen, ettei kukaan halua mak­saa musi­ik­ista. Minä halu­an, ja sik­si olenkin han­kkin­ut levyjä sadoit­tain, mak­san Spo­ti­fys­tä ja käyn keikoil­la. Halu­an siis mak­saa musi­ik­ista. En vain halua mak­saa taiteil­i­joille ostaes­sani kovalevyä tai mitään muu­takaan ATK-tarviketta.

    Taiteil­i­jat ja “taiteil­i­jat”, sinä etunenässä, olette muis­tut­ta­mas­sa siitä, että lailli­nen kopi­oin­ti on sal­lit­tua hyvi­tys­mak­sun nimis­sä. Auotte päätänne niille, jot­ka oikeasti mak­sa­vat palkkanne, ja halu­at­te saa­da rahat kaik­il­ta. Mitä hel­vettiä? Tämä taiteil­i­joiden äänekäs ryh­mä, joka ei suinkaan koos­tu kaik­ista taiteil­i­joista, ajaa min­ut ain­oaan jäl­jelle jäävään ratkaisu­un: lopetan taiteen rahal­lisen kulut­tamisen. Kopi­oin kaiken. Hyvi­tys­mak­sua­han te halusitte, sen saat­te. Tuleeko tästä jär­jestelystä parem­pi mieli? En tosin tarvitse sitä varten uut­ta ulkoista kovalevyä.

  11. Koh­ta vaa­di­taan teostom­ak­sua net­tili­it­tymistä, kun kaik­ki stri­imaa­vat musiikkinsa!

  12. Käytän­nössä joo samaa mieltä, mut­ta yleisem­mäl­lä tasol­la minus­ta “mikroelek­tron­i­ikkavero” ei ole vält­tämät­tä ihan huono idea. Ensin­näkin mikroelek­tron­i­ik­ka on ver­rat­taen kevyesti verotet­tua ja toisek­si jos tuot­toa kohdis­te­taan sisäl­lön rahoituk­seen niin tuo on ver­rat­taen vähän haitalli­nen tapa kerätä rahaa.

    Jälkim­mäi­nen kaipaa perustelui­ta. Vaik­ka näin: teok­sel­la on käyt­töar­vo ja tuotan­tokus­tan­nus. Käyt­töar­vo on tietenkin osit­tain sub­jek­ti­ivi­nen asia, tein­i­tytölle poik­abändin biisi voi olla syy uskoa ihmiseen ja van­hem­mille sietämätön­tä melua. Käyt­töar­voa kuitenkin las­kee aina eril­laiset käyt­töra­joituk­set, kuten se että mak­se­taan käytön mukaan, mikä on ihan järkevää vain sil­loin jos se mis­tä mak­se­taan kuluu käytössä vas­taavasti. Toisaal­ta jotenkin pitäisi kat­taa tuotan­tokus­tan­nuk­set, jos näin ei ole niin tuotet­ta ei ole eli käyt­töar­vo on nol­la. Toimi­va rahoi­tusjär­jestelmä sisäl­lölle mak­si­moi käyt­töar­von eli ei lasku­ta käytön mukaan, mut­ta myös kat­taa tuotan­tokus­tan­nuk­set. Täl­lainen lasku­tus­meka­n­i­mi on yleinen vero tai jonkin­lainen verkos­tom­ak­su kuten TV-lupa.

  13. Suurin ongel­ma on se, että musi­ikin kuun­telu­un kel­paa­vat puhe­limet jäivät ulkop­uolelle. Herää epäilys, ovatko erään jät­ti­fir­man lob­bar­it olleet asialla?

    Se, että vihreät tuke­vat mil­jar­di­voit­to­ja jo nyt tekevän fir­man voiton­mak­si­moin­tia luo­van työn tek­i­jöi­den kus­tan­nuk­sel­la on lievästi san­ot­tuna outoa. Ainakin siihen näh­den, minkälaista maail­maa Vihreät noin yleen­sä ovat olleet ylösrakentamassa. 

    Luovut­takoon hyvi­tys­mak­sus­ta sit­ten jos tosi­aankin käy niin, että joskus kaik­ki menee streamin­gin kaut­ta. Nyt tämä on vielä sci­fiä ja päin­vas­toin yhä uusia yksi­tyiseen kopi­oin­ti­in kel­paavia lait­tei­ta tulee markki­noille. Esimerkik­si sähkökir­jan ja luku­lait­tei­den myötä hyvi­tys­mak­su näyt­täisi pysyvän ajanko­htaise­na vielä pitkään.

  14. @Tiedemies “Ne hyvi­tyk­set ovat pikkiri­ikki­nen osa näi­den tek­i­jöi­den tulo­ja, ja koko jär­jestelmä tuhoaa koko ajan nuorten luot­ta­mus­ta jär­jestäy­tyneeseen yhteiskuntaan.”

    Min­ulle tek­i­jänä hyvi­tys­mak­su­jen oikeu­tus on siinä mil­laisin toim­inta-apu­ra­hoina ne jae­taan, eli sel­l­ais­ten mar­gin­aal­is­ten pro­jek­tien mah­dol­lis­ta­jana joille on per­in­teis­es­ti vaikea löytää rahoi­tus­ta. Näil­lä alueil­la tehdään kaik­ki kult­tuuriset inno­vaa­tiot, jot­ka sit­ten kupo­li­vat val­tavir­taan, jos ovat kupli­ak­seen. Hyvi­tys­mak­sun merk­i­tys esimerkik­si min­un henkilöko­htaiseen toimeen­tu­looni on pyöreä nolla.

    Olen samaa mieltä että jär­jestelmä on äärim­mäisen epä­tyy­dyt­tävä ja toivon har­taasti, että se voidaan pian lakkaut­taa. Täl­lä ker­taa ei vaan mitään kor­vaavaa jär­jestelmää ollut edes horison­tis­sa, joten annoin paskalle pikku­sor­men (toisin kuin esim sen prkleen Lex Karpelan kohdal­la) ja allekir­joitin addressin. Toivon etteivät sen aiheut­ta­mat imago­hai­tat pure alaa kovin pahasti perseelle. Pieni näykkäisy toiv­ot­tavasti riit­tää kan­nus­ti­me­na parem­man tuk­i­jär­jestelmän rakentamiseen.

  15. @juha “Google kerää mil­jardinsa main­ok­sista. Googlel­la ja muil­la vas­taav­il­la on siten tarve pitää ihmiset kuun­tele­mas­sa vaik­ka juu­tu­u­pia. Google siis voisi mak­saa sisäl­l­lön­tuot­ta­jille. Esim. per lärvi. Suo­ral­la kau­pal­la uusista tuotteista.”

    ISP:t, tele­op­er­aat­torit ja sisältöag­gre­gaat­torit kuten Google tahkoa­vat luokat­toman paljon rahaa ilmaisen sisäl­lön harhal­la… Ilmainen on tässä tapauk­ses­sa välikäsille hyvä bisnes.

  16. Taiteil­i­jat, ope­tus­min­is­ter­iön johta­vat virkamiehet, poli­itikot ja levy­fir­mat “ihan vähän” kim­pas­sa ja roolit sekaisin aja­neet näitä maksuja:

    http://www.boy.fi/pdf/gramex.pdf

    Karua tek­stiä mielestäni.

  17. On ylipäätän­sä huonos­ti perustel­tua vaa­tia taiteen­tek­i­jöille toimeen­tu­loa. Kuka huole­htii tänään kir­joi­tuskoneen valmis­ta­jista, kir­joi­tuskonepoolei­hin koulute­tu­ista, hevos­rat­taiden valmistajista?

    Sitä tehdään mitä kan­nat­taa. Jos ei se oma mieli­har­ras­tus kan­na­ta, niin TOO BAD. En minäkään odota että joku mak­saisi min­ulle fan­tasi­akir­jal­lisu­u­den lukemis­es­ta tai pit­so­jen syömis­es­tä. Sitä varten tehdään epämieluisia tai tyl­siä töitä että vapaa-ajal­la voisi sit­ten harrastaa.

    Mä vaadin heti bru­un-mak­sua maid­olle. 10c/litra, että voisin jatkaa täyspäiväs­es­ti intenetkeskustelu­jen käymistä, eikä tart­tis tehdä mui­ta töitä. Tai ehkä val­tion kuu­luisi rahoit­taa har­ras­tus­tani. Sil­loin en ois riip­pu­vainen mai­d­os­ta.. Sehän sen­tään on hyödyl­listä luo­da yhteisöl­lisyyt­tä net­ti­in joka tapah­tuu vain jos osal­lis­tu­taan. Katos, perustelinkin asian. Kannattajia?

    Pais­takoot ham­puri­laisia, varas­to­du­unei­hin tai var­tioina kär­räämään pum­me­ja ja varkai­ta. Har­ras­tus on har­ras­tus. Mitään moisia ei pitäisi tukea verovaroin, kos­kee oop­peras­ta läh­tien myös kel­laribän­de­jä ja tuulienergia“yrittäjiä” tai böndejä.

  18. Kos­ka itse olin nuoru­udessani levyt­tävä artisti, voin pal­jas­taa, että raha ei ole musi­ikin tekemisen moti­ivi. Ainakaan ensisi­jainen. Musi­ik­ki tehdään, kos­ka luomi­nen on kivaa. Lisäk­si voi elvis­tel­lä kavereille ja vien­ti nais­markki­noil­la para­nee. Mut­ta kyl­lä se luomisen ja oppimisen ilo on tärkein motiivi. 

    Sik­si, ja kos­ka paras musi­ik­ki on yleen­sä nuorten ja nälkäis­ten tekemää, uskon, että musi­ikin laatu ei pahoin kär­sisi vaik­ka keinotekois­es­ta vero­tu­soikeud­es­ta luovuttaisiin.

    Mut­ta tämä kos­kee vain rokken­rol­lia jostain kum­mas­ta syys­tä. Esimerkik­si doku­ment­tien taso rom­ah­taisi, jos val­tio ei tuk­isi niiden tek­i­jöitä. Tieteestä puhumattakaan.

  19. Tot­ti: “Luovut­takoon hyvi­tys­mak­sus­ta sit­ten jos tosi­aankin käy niin, että joskus kaik­ki menee streamin­gin kaut­ta. Nyt tämä on vielä scifiä ”

    Min­ul­la on tiet­skas­sa ja kän­nykässä kiin­teä net­tiy­hteys ja Groove­shark, jos­ta kuun­te­len musi­ikkia. Lisäk­si kuun­te­len radiok­si kut­sut­tu ihmeel­listä strea­mausve­hjet­tä. Elän scifissä!

    Minus­ta taiteil­i­joille voisi mak­saa autoveros­ta, kos­ka sekään ei liity mitenkään asi­aan mut­ta on aina suosit­tu kup­pausko­hde. Tai viinaveros­ta samoin perustein.

  20. Jarkko Tot­ti: Blogimerk­in­täsi perus­teel­la sinä et ymmär­rä mis­tä puhut. Sci­fik­si väit­tämäsi Kasvin kir­joi­tus sisältää vain kylmiä fak­to­ja (http://www.vihrealanka.fi/blogi/tulossa‑1).

    Artistien tulot on TO-keskustelun nat­siko­rt­ti eli täysin sivu­raiteil­la kulke­vaa argu­men­toin­tia. Ei hyvi­tys­mak­sua kri­ti­soi­da sik­si, ettei artis­te­ja halu­ta tukea. Kyse on siitä, miten se pitäisi toteut­taa. Tal­len­nusti­laan perus­tu­va jär­jestelmä ei ole tästä maail­mas­ta. Osmo käy tek­stis­sä kaik­ki oleel­liset asi­at läpi. 

    Sit­ten on enää jäl­jel­lä kysymys, mitä tilalle? Totin ratkaisu, roikku­mi­nen kui­h­tu­vas­sa oksas­sa, ei ole kenenkään — vähiten artistien — edun mukaista. Yksinker­tais­es­ti ne tulot lop­puu teknisen kehi­tyk­sen takia: tal­len­nusti­laa oste­taan lisää aina vaan harvemmin.

    Niin, ja noin sivuhuo­mau­tuk­se­na: Nokian puhe­lim­ista menee rahaa musi­ikin tek­i­jöille. Musi­ikkipuhe­limi­in sisäl­tyy Comes with Music ‑palvelu. Nokia mak­saa markki­nae­htois­es­ti kor­vauk­sia tekijöille.

  21. Jarkko Tont­ti, selitä min­ulle mik­si omis­tan usei­ta sato­ja eloku­via dvd-levy­inä, vaik­ka olisin voin­ut kopi­oi­da niistä luul­tavasti jokaisen Inter­netistä? Etkö yleen­säkään lainkaan lue sin­ulle osoitet­tu­ja vas­ta-argu­ment­te­ja? Mik­si yksin kult­tuuriväen ammat­ti on niin eri­tyi­nen, että he ovat oikeutet­tu­ja per­imään täysin absur­disti perustel­tua pisteveroa?

    Mar­gin­aalisen musi­ikin ystävänä min­un täy­tyy myös todel­lakin ihme­tel­lä, että eikö se Anssi Kela voi tehdä kamalia renku­tuk­si­aan päivä­työn ohes­sa, kun ker­ran sadat ja taas sadat muutkin ihmiset siihen pystyvät?

  22. Soin­in­vaar­al­ta lois­ta­va kitey­tys tästä uud­es­ta järjettömyydestä.

    Tuos­sa vier­essä on neljä ulkoista kovalevyä, eikä yhdel­läkään ole bit­tiäkään muu­ta kuin itse tuot­ta­maani materiaalia.

    Mik­si ihmeessä min­un pitäisi mak­saa veroa joillekin musikan­teille tästä tarvit­se­mas­tani tallennuskapasiteetista?

  23. “Kuka huole­htii tänään kir­joi­tuskoneen valmis­ta­jista, kir­joi­tuskonepoolei­hin koulute­tu­ista, hevos­rat­taiden valmistajista?”

    Analo­gia ontuu, kos­ka musi­ikin kuun­telu ei ole vähen­tynyt. Kir­joi­tuskoneille ja hevos­rat­taille puolestaan ei juurikaan ole kysyntää.

    En minä tosin silti mitään hyvi­tys­mak­su­ja kan­na­ta. Tääl­lä esite­ty­istä perusteista johtuen hyvi­tys­mak­sut ovat men­neen maail­man juttuja. 

    Itseltäni tosin löy­tyy n. 50 ulkoiselle kiin­tolevylle kopi­oitua kir­jas­tos­ta lainat­tua levyä noin 500 kau­pas­ta oste­tun CD:n ja 50 tiedos­toina oste­tun albu­min lisäk­si. Kaik­ki nämä ovat samal­la ulkoiselle kovalevyl­lä sekä lisäk­si tiedos­toina osta­mani levyt kän­nykkäni erik­seen oste­tul­la muistikortilla. 

    Val­oku­vaa­jien ja var­muusko­pi­oi­jien tehtävä ei ole “kus­tan­taa” har­ras­tus­tani. Addressin allekir­joit­ta­jien mielestä min­unkin olisi pitänyt mak­saa hyvi­tyk­siä vielä mon­een otteeseen jo ker­ran osta­mas­tani musiikista.

  24. Saa provosoitua (jos Ode päästää tämän läpi, siis):

    On mie­lenki­in­toista his­to­ri­aa vas­ten miet­tiä, miten ihmeessä tämä aiem­min kadunkul­mis­sa ja hov­eis­sa luu­tun­soitol­la puurokup­pin­sa täyt­tänyt taiteil­i­joiden ammat­tikun­ta onkaan pää­tynyt läh­es tulkoon ker­jäläi­sistä tai ainakin elätistä suo­ras­taan vou­tien asemaan.

    Suomes­sa ei ollut merkit­täviä hov­e­ja, mut­ta niiden puuttues­sa nämä jalot taiteil­i­jat esi­in­tyivät per­he­juh­lis­sa, savo­toil­la sekä yleen­säkin kyläläis­ten riesana jos riemu­nakin lant­tia ja kynt­tiläpätkää kinuten. Kyrsäkin kelpasi.

    Nuo “kyrsä­taiteil­i­jat” koho­si­vat meil­läkin rengeik­si kel­paa­mat­tomas­ta ainek­ses­ta, peräti kupin­n­uoli­joista, vero­tu­soikeu­den omaavaan eli­it­ti­in. Ei ihan omin avuin ilmeis­es­ti, kuten tuo Suur­talous-jut­tu osoit­taa. Tarvit­ti­in kau­palli­nen koneis­to, joka osal­lis­tui hen­gen­tuo­tok­sen monistamiseen ja jakelu­un, gyldyyrimyön­teisen ilmapi­irin val­ta­va syven­e­m­i­nen, musi­ikin käyt­töy­hteyk­sien lisään­tymi­nen tekni­ikan ja tot­tumusten myötä (kun totutet­ti­in) ja pääomien kasautu­mista viihde­te­ol­lisu­u­teen niin, että sil­lä voiti­in han­kkia yhteiskun­nal­lista vaikutusvaltaa. 

    Näin saati­in aikaan sopimuk­sia, joiden tarkoituk­se­na lie­nee ennem­minkin taa­ta levy­fir­mo­jen tulovir­ta kuin taiteil­i­joiden massin täyt­tymi­nen. Heitä toki käytetään pienen kiusaamisen jäl­keen manku­maan lisää rahaa muka itselleen ja edus­ta­malleen taiteelle, mut­ta levy­fir­mo­jen näkökul­mas­ta he ovat — anteek­si vaan — hyödyl­lisiä pölväste­jä, joista läh­tee tun­netusti kova ääni kuten musi­ikin his­to­ri­akin kyke­nee todistamaan. 

    Ja sil­lä “taiteen äänel­lä” on tehty tosi­aan ihmeitä: Lex Karpelakin. 

    Ain­oa oikea tapa per­iä kulut­ta­jal­ta mak­su musi­ikin monistamis­es­ta on pistää se lisähin­naksi sille fyy­siselle tal­len­nusvä­li­neelle, jol­la ral­li ja renku­tus myy­dään. Radiot ja muut kana­vat, jot­ka jaka­vat musi­ikkia, mak­sakoot sitä myös. Noin se kohdis­tuu oikein.

    Muusikot ja levy­fir­mat saa­vat itse lisähin­nas­sa määrätä sen “veron” juuri niin suurek­si, kuin arvel­e­vat sen ole­van kan­nat­tavaa ja kohdis­tu­van oikein. Mikäs se oikeudenmukaisempaa?

    Mitään val­tion kaut­ta kulke­via rahavir­to­ja ja sen koneis­ton avul­la suoritet­tua pakkovero­tus­ta ei siis tarvi­ta. Musi­ikissa­han kyse ei ole edes julk­ispalvelus­ta, jol­laiseen vero­tus sopii, sil­lä pakkope­ri­aat­teen lisäk­si siihen kuu­luu palvelu­jen ilmaisperiaate. 

    Musi­ikin kohdal­la pakkope­ri­aate toimii sil­lä taval­la, että musi­ikkia työn­netään väkipakol­la korvi­in joka tuutista ja siitä on pakko mak­saa senkin, jolle asia vähim­min kuuluisi.

    Palaan vielä alku­un: eivät muusikotkaan ole ketään muu­ta yhteiskun­nan ryh­mää suurem­man eri­tyis­suo­jelun tarpeessa — enää. He ovat vain lukumääräis­es­ti niin pöhöt­tynyt lau­ma, etteivät — varsinkin kun levy­fir­ma napaa lei­jo­nanosan — kykene aina elämään “taiteel­laan”. Menkööt sil­loin mui­hin hom­mi­in. Niin muillekin sanotaan.

    Salskeal­la kön­sikkäälle ja sirkeäsilmäiselle sirkut­ta­jalle on aina Hes­en tai Mäkkärin paris­sa työtä — ihan liha­p­a­to­jen ääressä ja rahaakin anta­vat. Sinne vaan. Jos laulat­taa, kiekaisee sit­ten illal­la tai käy kar­ju­mas­sa tuulikaapissa.

    Se osa, joka kyke­nee jol­lot­ta­maan niin viet­televästi, että joku siitä halu­aa mak­saa ihan erik­seen, eläkööt sit­ten siitä touhus­taan saa­mas­taan hillop­urk­ista niin kuin muutkin.

  25. Art­tu, hyvä, että tiedo­stat täl­laisen lob­bauk­sen imago­hai­tat, mut­ta oletko­han ajatel­lut silti asi­aa ihan lop­pu­un asti.

    Eipä silti, hyvi­tyshärdellin toim­imi­nen val­heel­lisin perustein ei ehkä ollut adressin aikoi­hin ihan niin selkeää kuin viimeistään nyt. Kuitenkin herää ikävä kysymys, halu­a­vatko koti­maiset leipä­taiteil­i­jat sit­ten rahansa kansalta vaik­ka huijaten?

    Kos­ka se on tosi­aan se ima­go, mitä täl­lä rakennetaan.

  26. Music And Film Indus­try Asso­ci­a­tion vauhdis­sa jälleen. Lieköhän nyt niin että Teosto sooloilee omi­aan eikä ole saanut ÄKT:lta uusia lunt­ti­lap­pu­ja, kos­ka nor­maalit keskustelun harhaanoh­jausar­gu­men­tit (“räkänokat halu­a­vat kaiken ilmaisek­si”) ovat samo­ja kuin aikanaan Lex Karpelaa lobat­taes­sa. Eikö Teoston jäse­nil­lä riitä luovu­ut­ta tekemään edes uusia perustelu­ja tälle täysin kyseenalaiselle ja mafi­a­henkiselle “hyvi­tys­mak­sulle”? Luulisi että “luo­van työn” tek­i­jöistä löy­ty­isi edes muu­ta­ma joka osaisi runoil­la nykyiseen tilanteeseen sopi­vaa hevonp*skaretoriikkaa. Lie­neekö niin että ellei suu­na päänä kan­na­ta teoston mafi­averoa, ei tipu pen­niäkään suo­jelu­ra­hao­suuk­sista ensi vuonna? 

    Oli miten oli, tämän joulun suo­ma­laiset DVD:t ja CD:t vai­h­tu­i­v­at ulko­maisi­in, ja kiin­tolevyt tilataan tam­miku­us­ta läh­tien ulko­mail­ta. Hyvät uudet vuodet.

  27. Min­ua siis vaivaa tämä tarve sekä syödä kakku että pitää se tal­lessa: Pelk­ka hyvi­tys­mak­su tal­len­nusti­las­ta olisi ihan hyväksyt­tävis­sä, jos sisältö todel­la olisi hel­posti kopi­oitavis­sa. Nyt sitä kuitenkin pyritään suo­jaa­maan kopi­ontiestoil­la, joiden pois­t­a­mi­nen on vieläpä krim­i­nal­isoitu. Mik­si molem­mat? Ja sit­ten on voita­va ostaa tal­len­nusti­laa ilman hyvi­tys­mak­sua jos siihen tal­len­netaan vain omaa tuotan­toa. Ihan tot­ta, suurin osa puhe­lim­ien ja ulkois­t­en kovalevy­jen sisäl­löstä on jotain aivan muu­ta kuin “taiteil­i­joil­ta” (siis siäl­lön­halti­joil­ta) “varastet­tua” (siis usein ostet­tua ja sit­ten toiselle väli­neelle tal­let­tua) tavaraa. Ne sisäl­löt ovat kyl­lä MP3 kan­net­tavis­sa yms.

  28. OS:
    “Nämä argu­men­tit ves­san rak­en­tamis­es­ta puolta­vat työ­nan­ta­jien ja levy-yhtiöi­den väitet­tä siitä, että riit­tää jos toimittaja/muusikko saa itselleen kiin­teän palkan ja tek­i­jänoikeudet siir­tyvät sen jäl­keen kokon­aisu­udessaan työ­nan­ta­jalle/lev­fy-yhtiölle.”

    Voisi­han sitä vitsin vuok­si kuvitel­la myös putkimiehelle sel­l­aisen ansain­ta­logi­ikan, että hän omis­taisi oikeudet rak­en­ta­maansa ves­saan ja saisi kor­vauk­sen­sa sen käytöstä perit­tävien lisenssi­mak­su­jen kaut­ta. Putkimiehet tuskin kuitenkaan suos­tu­isi­vat tähän…

  29. “Suurin ongel­ma on se, että musi­ikin kuun­telu­un kel­paa­vat puhe­limet jäivät ulkop­uolelle. Herää epäilys, ovatko erään jät­ti­fir­man lob­bar­it olleet asialla?”

    Omas­sa puhe­limes­sani ei ole musi­ikkia (muis­tiko­rt­tia tarvit­sen ohjelmien, kuvien ja (itse kuvat­tu­jen) videoiden takia), mut­ta heil­lä joil­la on, eikö se useim­mis­sa tapauk­sis­sa ole peräisin Nokian, Applen tai jonkun muun musi­ikkikau­pas­ta, eli ole jo ker­taalleen mak­set­tu? Mik­si ihmeessä siitä pitäisi mak­saa vielä toisen kerran? 

    Enkä ihan herkästi usko, että musi­i­ki maail­mas­ta tai edes tästä maas­ta lop­puisi ilman kaset­ti­mak­sua. Jos “työn­sä” lopet­ta­vat ovat siitä osas­ta muusikko­ja, joille toisaal­ta raha on tärkein­tä, mut­ta joiden tuotan­nos­ta kukaan ei myöskään ole valmis mak­samaan, kult­tuurilli­nen mene­tys jäänee siedet­tävän rajoihin.

  30. “Täysin kuolleena syn­tynyt on musi­ikin tuot­ta­jien aja­tus, että kun he myyvät asi­akkaalle cd-levyn ja tämä halu­aakin kuun­nelle sitä mp3-soit­timeltaan, tästä pitäisi saa­da eri korvaus.”

    Tämä kuvas­taa vain Teostom­afi­an äärim­mäistä ahneut­ta ja se on se, mihin kansalaiset ovat per­in­ju­urin kyl­lästyneet. “Kor­vaus” on eri asia kuin “kaik­ki” ja kaik­ki on se mikä on Teostom­afi­an päämäärä.

    Samas­sa sar­jas­sa kuin teostom­ak­su _Yleisradion_ kuun­telus­ta tak­sis­sa tai par­turis­sa per­imä moninker­tainen mak­su, siis mate­ri­aalin, jos­ta on jo mak­set­tu teoe­tomak­sut _jokaiselle suomalaiselle_, YLEn maksamana.

    Silkkaa varas­tamista, jolle epä­toivois­es­ti etsitään moraal­isia perustei­ta. “Julki­nen esi­tys” jo mak­se­tus­ta mate­ri­aal­ista pitää olla myös ilmainen mikäli pääsy­mak­sua ei per­itä: Ei ole ole­mas­sa mitään syytä maksaa/maksattaa teostom­ak­su­ja mon­een ker­taan. Pait­si Teostom­afi­an ahneus: Saunan taakse ja kuop­paan täl­laiset varkaat kuuluvat.

    Kat­sokaa­pa MTV Cribs:iä joskus, _niissä_ näette Teostom­afi­an keräämät rahat. Ei niitä pikkutek­i­jöille anneta edes Suomes­sa: 20 artis­tia kerää miljoo­nan päältä ja 10 000 muu­ta ei saa edes Teostom­afi­an jäsen­mak­sua takaisin, siis tukee näitä Teoston juris­te­ja, jot­ka has­saa­vat 20 ihmisen organ­isaa­tioon 30M euroa vuodessa. Sata ton­nia per naa­ma per kuukausi. Teoston henkilökun­nas­ta _jokainen_ (keskimäärin) rikas­tuu musi­ikil­la ennem­män kuin yksikään koti­mainen artisti.

    Ei siis ihme että Teostom­afi­an varas­tamisel­la ei ole mitään rajaa.

  31. Tont­ti:
    “Esimerkik­si sähkökir­jan ja luku­lait­tei­den myötä hyvi­tys­mak­su näyt­täisi pysyvän ajanko­htaise­na vielä pitkään.”

    Kyseisi­in kir­joi­hin ei voi tal­let­taa mitään mak­samat­ta siitä että se ajanko­htaisudues­ta: niis­sä on laite­ta­son DRM sil­lä tasol­la että mak­samat­to­mia kir­jo­ja ei voi lukea, ei tal­let­taa eikä saa­da lait­teesta ulos.

    Siis aivan suo­raan vale­htelet, joko tietois­es­ti tai sik­si että et tiedä tekni­ikas­ta tuon taivaal­lista. Kumpi?

    Mik­si Teostom­afia halu­aa DRM-suo­ja­tus­ta aineis­tos­ta saman rahamäärän kuin vapaasti kopi­oitavas­ta mate­ri­aal­ista, ensin­mainit­tua kun _ei voi kopioida_, joten mihin rahas­t­a­mi­nen perustuu? 

    Minä kun väitän ettei yhtään mihinkään ja tämän tietäää jokainen: Vain huu­to Teostom­afi­an piiris­sä on kovaa. Sil­lä pal­ka­lla saa ollakin: puo­let Teoston juris­teille, puo­let artis­teille on jako.

  32. Hyvi­tys­mak­su ei ole mikään “teostom­ak­su”. Suurin osa rahas­ta menee muille kuin Teoston asi­akkaille. Hyvi­tys­mak­su on kor­vaus lail­lis­es­ta kopioinnista.

  33. Osmo, “Voi olla, että joku on lait­tanut niihin myös musi­ikkia, mut­ta perin har­va ostaa laitet­ta musi­ikkia varten, kos­ka kyl­lä se musi­ik­ki mah­tuu sille sisäiselle kovalevyllekin.”

    Mah­tu­uhan musi­ik­ki sisäiselle­ki kovalevylle, mut­ta sieltä sitä on kovin vaikea vai­h­taa kaverei­den kanssa ja myöskin verkkoko­valevy on paljon helpom­pi jos halu­aa kuun­nel­la musi­ikki­varas­toa kotiverkos­sa use­al­la eri koneella.

    Saman (lail­lis­es­ti) ripatun CD:n voi siis kuun­nel­la yhtäaikaises­ti mon­es­sa eri koneessa.

    Uskoisin, että var­muusko­pi­oin­ti ei ole ulkois­t­en kovalevy­jen ykköskäyt­töko­hde, saat­taa tietysti olla että näin on, mut­ta var­muusko­pi­ot ote­taan var­maankin myös musi­ik­ista. Kyl­lä tuo teostom­ak­su var­maan kohden­tuu aika oikein, ja toisaal­ta niiden osalta jot­ka eivät sitä käytä kuin kir­joit­tamien­sa kir­jo­jen var­muusko­pi­oiden säi­lyt­tämiseen mak­su on kovin mitätön suurelle älämölölle.

    Sinän­sä tietysti voisi olla paikallaan muut­taa jär­jestelmää. Kir­jas­to­jen kir­jalain­austen perus­teel­la kai aikaisem­min mak­set­ti­in jotain mak­sua koti­maisille kir­jail­i­joille (?), mut­ta siitä on kai luovut­tu kos­ka nyt sitä EU-aikana pitäisi mak­saa kaikille kir­jail­i­joille (en ole tark­istanut tätä asi­aa mut­ta näin se muis­taak­seni on men­nyt). Johonkin tuol­laiseen suun­taan asi­aa voisi tietysti kehit­tää. Toisaal­ta mak­sun pitäisi tul­la nyky­olois­sa aina markki­noil­ta kulut­ta­jil­ta, eikä verora­hoista. En oikein tiedä, olisiko tuo vuo­den­vai­h­teessa tule­va muu­tos kovinkaan huono kohdennustapa.

  34. Ihmette­len mik­si juuri ääni­taiteil­i­jat asete­taan täl­laiseen etuoikeutet­tuun ase­maan. Mielestäni myös per­in­teinen kopi­opa­peri pitäisi aset­taa hyvi­tys­mak­sun piiri­in: Onhan hyvin mah­dol­lista että koti­mais­ten kir­jail­i­joiden teok­sia kopi­oidaan omaan käyttöön…

  35. Nimen­sä mukaises­ti hyvi­tys­mak­sun pitäisi olla kor­vaus­ta lail­lis­es­ta kopi­oin­nista. Jos lailli­nen kopi­oin­ti vähe­nee, mak­sun pitääkin vähen­tyä, eikä sitä voi lähteä korot­ta­maan vain sen vuok­si, että enti­nen taso saataisi­in takaisin. Mik­si artis­tit katso­vat, että hyvi­tys­mak­su on saavutet­tu etu? 

    On hyvin luul­tavaa, että lailli­nen kopi­oin­ti on todel­lakin vähen­tynyt. Musi­ikkia oste­taan yhä enem­män iTune­sista, Ovista ja kuun­nel­laan Spo­ti­fys­tä. Pakko­han näil­lä on olla vaiku­tus­ta musi­ikin kulu­tuk­seen. Myös piraat­tilevi­tys on toden­näköis­es­ti lisään­tynyt ja sen vas­tus­tamisen pitäisi olla artistien tärkein tavoite — ei hyvi­tys­mak­su­un takertuminen.

    Hyvi­tys­mak­su ei ole varsi­naista tek­i­jänoikeut­ta. Kyseessä on lähin­nä apu­ra­ha­jär­jestelmä. Mik­si juuri artis­teil­la olisi oikeus per­iä lisä­mak­sua oman alansa edis­tämiseen tuot­tei­den hin­nas­sa? Eihän urheilu­jär­jestöjäkään tue­ta pal­lo­jen tai mailo­jen hin­taan lisät­tävil­lä maksuilla.

  36. Eiköhän noille tal­len­nustiloille lop­pu­peleis­sä kuitenkin tal­len­neta enem­pi pornoa kuin musi­ikkia. Mik­si siis musi­ik­in­tek­i­jät ovat etusi­jal­la tässä hyvi­tys­mak­sus­sa, eikö pornon­tek­i­jöille pitäisi men­nä ennen kaikkea?

  37. On sovit­tu, että kotiko­pi­oin­ti on Suomes­sa sal­lit­tua ja sen takia säädet­ti­in mm. C‑kasettien hyvi­tys­mak­su. Tätä perus­pe­ri­aatet­ta on vain nyt venytet­ty äärim­milleen. Ihmette­len, että taas nyt tätä uus­in­ta muu­tos­ta (ulkoi­sista kovalevy­istä per­itään hyvi­tys­mak­sua vuo­den 2011 alus­ta vuo­den 2011 lop­pu­un) allekir­joit­ti 8000 taiteil­i­jaa. Kun kat­soo kenelle nämä kerä­tyt hyvi­tys­mak­sut jae­taan, niin niitä EI jae­ta niille, joiden teok­sia on kotona kopi­oitu. Noin 56 % menee henkilöille ja 42 % menee taiteli­jaseu­ro­jen jaka­mana yhteisi­in tarkoituk­si­in (mm. jokun taiteil­i­jan tuotan­to­tu­keen). Tämä, että kerä­tyt hyvi­tys­mak­sut jae­taan “hallinnol­lisil­la” päätök­sil­lä johtaa pahasti pois oikeas­ta tek­i­jänoikeus kor­vauk­ses­ta (jota sen piti palvel­la) yleisek­si taiteen tukemiseen Suomes­sa. Ulko­maille (taiteil­i­joille) ei hyvi­tys­mak­su­ista mak­se­ta mítään.

  38. Lisäk­si kerät­ty­jen varo­jen hyödyl­lisyy­den taiteil­i­joiden val­taos­alle kyseenalais­tan vah­vasti. Mah­dol­lis­es­ti kopi­oin­ti­in käytet­tävien vero­jen tili­tys kohdis­te­taan lähin­nä suosi­tu­im­mille artis­teille jot­ka pär­jäi­sivät muutenkin. Liian iso siivu menee Teosto-viras­ton pyörit­tämiseen ja uusien lakien lobbaukseen.

    Kulut­ta­jien luodessa enenevis­sä määrin omaa sisältöä he eivät tästä kor­vauk­sia saa. Ja Teostoon liit­tymi­nenkään ei ole optio, kos­ka sen jäl­keen teok­si­aan ei saa julka­ista koti­sivuil­laan mak­samat­ta Teostolle asi­as­ta lisävero­ja, tai hyö­dyn­tää pienen bud­jetin kokoel­ma­teok­sis­sa jou­tu­mat­ta Teostom­ak­su­jen kanssa ongelmiin. 

    Jär­jestelmä siis estää monikeskisen tuotan­toma­llin kehit­tymistä, ei tue nyky­isiäkään tuot­ta­jia oike­as­sa suh­teessa ja on suh­teessa aivan liian raskaan byrokra­ti­akoneis­ton pyörittämä.

  39. Kaikkein ongel­mallisim­mak­si näen tässä teostom­ak­sus­sa sen keräämisen vain yhdelle ryh­mälle taiteil­i­joi­ta. Onko oikein, että vain teoston tai muu­ta­man muun oikeuk­sien hallintaan erikois­tuneen yhdis­tyk­sen annetaan kerätä vero­ja ja jakaa ne jäse­nilleen. On ole­mas­sa paljon taiteil­i­joi­ta jot­ka eivät halua antaa teoston tai kenenkään muun hal­li­ta oikeuk­si­aan eivätkä ole oikeutet­tu­ja hyvi­tys­mak­sui­hin vaik­ka samal­la taval­la hei­dän tuo­tok­si­aan säilötään näis­sä tallennuslaitteissa.

    Pohjim­mil­taan kyse ei ole uni­ver­saal­isti Suo­ma­lais­ten taitelijoiden rahoituk­ses­ta vaan rahan keräämis­es­tä pienen joukon etujärjestölle.

  40. En voi mitenkään käsit­tää miten por­var­i­hal­li­tus voi olla säätämässä kansalaisille täl­laisia sat­un­naisia lisäveroja. 

    Nämä eivät ole mitään mak­su­ja, vaan vero­ja. Vero­jen säätö on sosialismia.

  41. Voisi ehkä pala­ta tämänkin asian poh­ja­ju­urille ennenkuin alkaa heit­telemään huuhaavero­ja pöy­dälle tai naapuripöytiin.

    Teosto jos­sa työsken­telee 90 henkilöä ajaa artistien ‘etua’, ja jokainen voi tehdä itse laskel­mansa esim. paljon palaa tämän organ­isaa­tion pelkki­in palkkaku­lui­hin — tuskin­pa on kuukau­sian­siot ihan sieltä pien­im­mästä päästä, jos heit­etään humoris­tis­es­ti vaik­ka 5000 euroa /kk niin se kään­ty­isi nopeasti:

    Palk­ka * (eläke- jne mak­sut) * kuukaudet (+lomara­ha) * työntekijämäärä

    5000 * 1.7 * 13 * 90

    Jos­ta saamme n. 10 miljoon­aa euroa per vuosi pelkästään palkkaku­lui­hin ko. organ­isaa­tios­sa — ja ‘teostovero’ jos heit­el­lään not­ta olisi 8 miljoon­aa niin eihän se kat­taisi edes palkkaku­lu­ja saati sit­ten aut­taisi riu­tu­vaa artis­tia pätkääkään.

    Tässä enem­mänkin Teostol­la lähtöko­htana se, että saadaan ylläpi­det­tyä organ­isaa­tio­taan ja sen etu­isuuk­sien naut­timis­es­ta — meil­lä on täl­lainen saman­lainen jo joka on YLE, joka puolestaan on asteen ver­ran rehellisem­pi eikä väitä raho­jen menevän kär­sivän artistin ruokara­has­toon ja jos et mak­sa tv-lupaa niin artisti kuolee nälkään.

    Ja tästä voisi sit­ten pieni lamp­pu syt­tyä taas niin ei treena­tuis­sa aivo­mas­sas­sa, että ‘hei tehdään teostos­ta viras­to!’… ei ei ja ei, meil­lä muutenkin ihan tarpeek­si viras­to­ja tässä maas­sa ja osa niistäkin tekee samaa asi­aa, kuin toinen vier­essä joten lisää ei tarvi­ta ennenkuin edel­lisetkin yhdistetään.

    Sit­ten voisi miet­tiä, ‘työstä saatu kor­vaus’ peri­aat­teel­la, mik­sei esimerkik­si liik­keen­jo­hdon kon­sult­ti saa rahaa joka ker­ras­ta, kun hänen heit­telemiään lep­posia jutustelu­ja on muut kopi­oi­neet ja käyt­tävät omis­sa ‘opetuk­sis­saan’?

    Jos Teostol­la olisi oikeasti artis­tistien etu mielessä niin sitä pyörit­täi­sivät artis­tit itse tai he mak­saisi­vat ko. organ­isaa­ti­olle etu­jen­sa huole­htimis­es­ta — näin­hän esimerkik­si yri­tyk­set — joi­ta artis­titkin pidem­män päälle ovat — toimi­vat mak­samal­la lakimiehilleen.

    Jos joku kau­pal­lises­sa hyödyssä käyt­tää artistin tekemää mate­ri­aalia niin ehdot­tomasti täy­tyy saa­da siitä korvaus.

    Ysi­tyisel­lä puolel­la on nau­ret­tavaa nyky ‘kaset­ti­mak­suil­la’ ylläpitää kaksi­nais­moral­is­mia jos­sa ensin on mak­set­tu suo­jelu­ra­hat mafi­alle ja sit­ten mafia tuleekin sanomaan jotain, että x on laiton­ta ja näin ollen sit­ten repii pien­tä opiske­li­japarkaa oikeu­teen ja vaatii 500 miljoon­aa euroa siitä, kun on jakanut Sepi Kumpu­laisen, tämän laula­van talon­miehen, biisiä internetissä.

    Tai, että ostan ulkoisen kovalevyn niin siitä teo­ri­as­sa saisi rahaa Frederick.

    Jos bisnes ei kan­na­ta niin kan­nat­taisi myös miet­tiä vai­h­toe­htoisia tulon­lähteitä, mut­ta taitaa se oikean työn tekem­i­nen olla vähän turhan rankkaa. Tietys­ti­hän jos taiteen­sar­al­la halu­aa vält­tämät­tä jatkaa vaik­ka men­estys­tä ei tule niin voihan sitä kokeil­la jotain toista taiteenalaa ja hakea taiteilija-apurahaa.

  42. Jarkko Tont­ti: Nos­tan viit­taa­mas­tasi tek­stistä vain yhden kohdan:
    “Oikeu­den­halti­ja voi tah­toes­saan ja käyt­täjän (kau­pal­lisen hyö­dyn­täjän) kanssa sopi­mal- laan taval­la edel­lyt­tää teknis­ten suo­jakeino­jen ja DRM-jär­jestelmien käyt­töä estämään kopi- oin­tia tai muu­ta tek­i­jänoikeudel­lis­es­ti rel­e­vant­te­ja toimia tai lisen­sioimaan käyt­töoikeuk­sia teok­seen. Jär­jestelmien ansios­ta oikeu­den­halti­ja voi siis kon­trol­loi­da aineis­ton käyt­töä sekä oikeudel­lises­sa että käytän­nöl­lisessä mielessä vielä senkin jäl­keen, kun aineis­to on saatet­tu markki­noille. Täl­lä on merk­i­tys­tä tek­i­jänoikeusjär­jestelmän ja sen osana hyvi­tys­mak­su­jär- jestelmän taus­tao­le­tuk­sia ajatellen. Jos oikeu­den­halti­jal­la on oikeus ja mah­dol­lisu­us estää kopi­oin­ti herää kysymys hyvi­tys­mak­su­jär­jestelmän legitimiteetistä.”

    On aika erikoista, että min­is­ter­iön selvi­tys esit­tää vain “kysymyk­sen hyvi­tys­mak­su­jär­jestelmän legit­imi­teetistä” tilanteessa, jos­sa lail­lista oikeut­ta kopi­oimiseen ei ole. Tois­tan vielä: viit­taa­masi tek­sti ei näe mitään aihet­ta ilmaista ongel­maa siinä, että laki kieltää DVD/Blue Ray ‑julka­istu­jen eloku­vien kopi­oimisen mut­ta silti näistä mak­se­taan hyvitysmaksua. 

    Tek­stiä ei siis mitenkään voi­da pitää neu­traali­na, eikä täten eri­tyisen hyvänä lähteenä.

    Sori vaan, mut­ta kan­nat­taisi tul­la pois sieltä keskiajalta.

    1. Tar­ja:
      Olen hyvin tietoinen siitä, että voin han­kkia tun­nuk­sen, jol­la saan ostaa sen kovalevyn ilman kaset­ti­mak­sua. En kuitenkaan mis­tä tahansa vaan jostain Teoston val­it­se­mas­ta myymälästä. Kan­takaupungis­sa näitä on tasan kak­si. Toinen on Kru­unura­dio, joka ei myy ulkoisia kovalevyjä. Toinen on jos­sain Fredrikinkadul­la ole­va myymälä. Halvin Ter­an ulkoinen kovalevy mak­saa siel­lä 109 euroa, kun käyt­tämästäni kau­pas­ta paljon helpoim­man matkan päästä sel­l­aisen saa 69 eurol­la. Jou­tu­isin siis mak­samaan 40 euroa ylimääräistä siitä, että säästyn kymme­nen euron var­muusko­pi­oin­tiverol­ta ja päälle noin puolen tun­nin ajan­mene­tys. Ei toi­mi. Ei ole edes tarkoitet­tu toimivaksi.
      Toinen vai­h­toe­hto on tehdä anomus Teostolle tuon kymme­nen euron palaut­tamis­es­ta jäl­keen päin. Jot­ta näitä anomuk­sia ei tulisi liikaa, sitä on han­kaloitet­tu siten, että anomus­ta ei voi tehdä netis­sä vaan on lähetet­tävä asi­as­ta kir­je. (Lomake voidaan täyt­tää tietokoneel­la, mut­ta sen tal­let­ta­mi­nen on estet­ty. Skan­ner­in omis­ta­ja voisi ehkä skan­na­ta print­atun lomak­keen ja lähet­tää kuvan sähkö­pos­til­la) Ilmeis­es­ti saisin takaisin tuon kymme­nen euroa, mut­ta en sitä rasit­tavaa arvon­lisäveroa. Min­ua tämä ei hait­taisi, kos­ka olen arvon­lisäverov­elvolli­nen, mut­ta esimerkik­si kir­jail­i­ja ei ole, joten arvon­lisäveron ja sen pos­ti­mak­sun hän ainakin häviäisi.
      Vaik­ka lain mukaan hyvi­tys­mak­sua ei tarvitse mak­saa ammatil­lis­es­ti käytet­tävistä välineistä, Teosto on muut­tanut tätä lakia niin, että työvä­lineitä voi olla vain yri­tyk­sil­lä, mut­ta ei free­lanser­il­la, joka tekee töitä veroko­r­tilla. Kir­jail­i­jan pitäisi ensin yhtiöit­tää itsen­sä ja alkaa kir­joit­taa yhtiö­muo­dos­sa. Kymme­nen euron vält­tämisek­si tämä on aika iso ponnistus.
      Toisin sanoen tuo pykälä siitä, ettei veroa per­itä ammat­tivä­lineistä, on silkkaa silmänlumetta.
      Teosto muuten väit­tää sivuil­laan hyvi­tys­mak­sun arvon­lisävero­pros­en­tik­si yhdek­sän. Itse alus­toille se on kyl­lä 23. Onko joku saanut joskus arvon­lisävero­laske­man, jos­sa on erik­seen arvon­lisävero itse tuot­teesta (23%) ja erik­seen hyvi­tys­mak­sus­ta (9%)?

  43. onko päät­tävil­lä elimil­lä päässeet aiv­ot val­lan home­htu­maan vai onko ne vain mari­noitu kosmok­ses­sa? kun uusi vuosi saa­puu, lie­nee hei­dän asial­lista havai­ta että siinä lukee 2011 eikä 1981. ehkä siel­läkin olisi aika tutus­tua inter­net­ti­in ja muu­toinkin tietotekniikkaan.

    olen kyl­lä graafikkona taiteil­i­joiden puolel­la, mut­ta esimerkik­si val­oku­vani ovat jo ilmaisek­si netis­sä, kos­ka niitä on han­kala pih­da­ta myymistä varten. maail­ma on medi­an osalta merkit­tävästi muut­tunut ja päät­täji­in olisi saata­va muu­tok­sen ymmärtäviä persoonia.

  44. Itse asi­as­sa hyvi­tys­mak­sus­ta vapaut­ta­mi­nen kos­kee vain aihioi­ta, ei lait­tei­ta. Aiem­min on kat­sot­tu, että lait­tei­den pääasialli­nen käyt­tö on aina yksi­ty­istä (mp3-soit­timet, tal­len­ta­vat digiboksit). 

    Tuoreen laa­jen­nuk­sen myötä käytän­töä on pakko muut­taa, sil­lä yri­tyskäyt­töön tule­via levyasemia ei voi pitää mak­su­velvol­lisi­na, oli­vat­pa ne minkäkokoisia tahansa. Osta­jan on voita­va kau­pas­sa ker­toa, tuleeko ase­ma yksi­tyiseen vai ammat­ti­maiseen käyt­töön, ja hin­ta määräy­tyy tämän mukaan.

    Tämän ase­tuk­sen tulk­in­ta tulee muutenkin aiheut­ta­maan har­mai­ta hiuk­sia, kuten mikä oikein on “ulkoinen levyase­ma”? Tähän asti päätök­set asi­as­ta on saanut tehdä hyvi­tys­mak­suyk­sikkö itse, mut­ta jatkos­sa tätä käytän­töä on pakko harki­ta uudelleen.

    Tiesit­tekö muuten, että Suomen hyvi­tys­mak­sut ovat maail­man neljän­nek­si kalleim­mat? Lisäti­eto­ja blogissani.

  45. Jarkko Tont­ti:

    Ensim­mäiseen apua löy­tyy täältä, lukekaa lop­pu­un ajatuk­sel­la, rakkaat ihmiset:
    http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/Yksityisen_kopioinnin_hyvitysmaksujarjestelman_kehittamistarpeet.html

    Min­ul­la on paljon myötä­tun­toa muusikoi­ta kohtaan, itsekin har­ras­tan musi­ikkia, mut­ta en voi kan­nat­taa hyvi­tys­mak­su­jär­jestelmän laa­jen­tamista ulkoisi­in kovalevyihin.

    Itse asi­as­sa, olen sitä mieltä, että koko hyvi­tys­mak­su­jär­jestelmä pitäisi arvioi­da kri­it­tis­es­ti uudelleen. Aivan kuten Osmokin.

    Hyvi­tys­mak­sun puo­lus­ta­jat vetoa­vat kolmeen väit­tämään: (I) muusikoiden kuu­luu saa­da kor­vaus työstään, (II) ulkoisia kovalevyjä käytetään yleis­es­ti musi­ikin kopi­oin­ti­in ja (III) hyvi­tys­mak­su kohden­tuu parem­min kuin vero.

    Näistä (I) ja (III) ovat pääväit­tämiä, siinä kuin (II) on apu­väit­tämä (III):lle. Kaikissa kolmes­sa väit­tämässä on ongelmia, eri­tyis­es­ti (I):ssä ja (III):ssa.

    Vas­tine (I):een. Nyt menee ilois­es­ti sekaisin kak­si eri muusikko­ryh­mää. Kuukausi­palkkaiset muusikot, vaikka­pa orkester­isoit­ta­jat saa­vat tietysti palkkaa ihan niinkuin muutkin palkkatyöläiset. Jos joku muusikko on valin­nut yrit­täjän uran, niin eikö hänen samoin kuin kaikkien muidenkin yrit­täjien pitäisi saa­da ansion­sa markki­noil­la tehdy­il­lä sopimuk­sil­la? Emme kai me halua että musi­ikin alan yrit­täjät ovat kuin maatalous“yrittäjät”, joiden toimeen­tu­lo pitää taa­ta lain­säädän­nöl­lisin erityisjärjestelyin?

    Vas­tine (II):een. Tässä keskustelus­sa on osoitet­tu jo mon­een ker­taan, kuin­ka se loukkaa kansalaisen oikeu­den­ta­jua, että mak­su­pe­rus­teena käytetään mah­dol­lista käyt­töä toteu­tuneen käytön sijaan. Matka­puhe­lim­ien kytkykau­pas­sa edel­lytetään, että liit­tymähin­noit­telus­sa ilmoite­taan selvästi matkapuhelin“osamaksun” osu­us. Ja että matka­puhe­li­men voi ostaa ilman kytkyä. Mik­sei täl­laisia vaa­timuk­sia ole koskaan esitet­ty hyvi­tys­mak­sun osalta? Se osoit­taa, että pohjim­mil­taan hyvi­tys­mak­sun halu­taan toimi­van kuin vero.

    Vas­tine (III):een. Osmo tote­si hyvin, että C‑kasetissa hyvi­tys­mak­su kohden­tui melkein tarpeek­si hyvin, mut­ta ulkoi­sis­sa kovalevyis­sä kohden­tu­mista ei mitenkään voi pitää tarpeek­si hyvänä. 

    Luin pääosia tuos­ta Jarkko Ton­tin osoit­ta­mas­ta doku­men­tistä. On täysin selvää, että doku­mentin laati­joiden päähuole­na on ollut tek­i­jöi­den saamien tulo­jen varmis­t­a­mi­nen. Miten voidaan perustel­la sitä, että tietyn yrit­täjäjoukon tulo­ja kas­vate­taan julk­ishallinnon tuel­la verolu­on­teisel­la jär­jestelmäl­lä markki­nae­htoisen jär­jestelmän sijaan?

    Toisaal­ta, olen myös sitä mieltä, että on aluei­ta, jois­sa Teostom­ak­su toimii hyvin. Esimerkkinä TV- ja radiotoim­inta. Anssi Kela kir­joit­taa tästä:

    Me sisäl­lön­tuot­ta­jat olemme niitä joiden vuok­si ihmiset kuun­tel­e­vat ase­maa. Ja kun ihmiset kuun­tel­e­vat ase­maa, niin main­os­ta­jat halu­a­vat ostaa siltä main­o­saikaa. Kun rahaa siis tehdään mei­dän työl­lämme, niin siitä kuu­luu mak­saa meille kohtu­ulli­nen korvaus.

  46. Ostan halu­a­mani albu­min CD-for­maatis­sa tai lataan sen suo­raan koneel­leni net­tikau­pas­ta. Mak­san hyvi­tys­mak­sun. Ostaes­sani tal­len­teen, saan lain mukaan valmis­taa tal­len­teesta kohtu­ullisen möärän kopi­oi­ta omaan käyt­töön. Siis­pä siir­rän CD-levyn sisäl­lön koneel­leni, jos­ta myöhem­min teen kopi­on MP3-soit­timel­leni, jos­ta jälleen mak­san hyvi­tys­mak­sun. Koneeni kaipaa huoltoa, ja var­muusko­pi­oin tiedos­toni ulkoiselle kovalevylle. Tah­don kuitenkin nämä lail­lis­es­ti osta­mani äänit­teet ja muun AV-mate­ri­aalin myös var­muusko­pi­oi­da joten tarvit­sen kovalevyn, jos­ta mak­se­taan hyvi­tys­mak­su. Omaa Teosto­va­paa­ta musi­ikkiani CD-for­maatille siirtäessäni, joudun myös mak­samaan hyvistys­mak­sun tyhjästä levys­tä mikäli ostan sen Suomes­ta. Kos­ka kuvaan sille myös musi­ikkivideon, mak­san hyvi­tys­mak­sun myös tal­len­nusvä­li­neestä eli videokam­eras­ta ja muis­tiko­rtista. Otan myös kuvia levyn kan­sile­hteä ja net­ti­sivu­jani varten, ja jälleen ker­ran mak­san hyvistys­mak­sua jollekin aivan toiselle siitä hyvästä, että voin tehdä työni, edis­tää omaa taidet­tani. Kuin­ka mon­ta hyvistys­mak­sua on kohtu­ullista taiteen tuot­ta­jan mak­saa? Entä keskivertokuluttajan?

  47. Hyvi­tys­mak­su on vähän kuten mon­en himoit­se­ma ruuhka­mak­su. Täysin väärin kohdis­tu­va, veron kaltainen mak­su. Olema­ton tuot­to, hait­taa monia, jär­jestelmä on kallis ylläpitää, eikä auta pätkän ver­taa asi­aan, jota varten on säädetty.

  48. Kyse on myös epäreilus­ta kil­pailus­ta. Raho­ja jae­taan nimit­täin Pet­teri Järvisen mukaan vain koti­maisille musi­ikin tek­i­jöille. On siis luo­tu jär­jestelmä, joka suosii epäreilusti suo­ma­laisia muiden EU-kansalais­ten kus­tan­nuk­sel­la. Eikö tilanne olisi sama, jos vaik­ka suo­ma­laisille laivan­rak­en­ta­jille jaet­taisi­in verora­hoista ylimääräi­nen mak­su jokaises­ta valmis­tuneesta laivas­ta? Eikö tästä kan­nat­taisi valit­taa komissiolle?

    Onhan tilanne epäreilu myös suo­ma­lais­ten tek­i­jöi­den kesken. Ensin­näkin rahaa jae­taan vain musi­ik­in­tek­i­jöille vaik­ka var­masti muun­lais­takin mate­ri­aalia kopi­oidaan. Toisek­si raha jae­taan kuulem­ma kau­pal­lis­ten radioisen soit­tomäärien suh­teessa ei tek­i­jöille (tämä menee kyl­lä jo niin absur­din puolelle, että epäilen, voiko se olla tot­ta). Nyt suurin raha siis menee niille tek­i­jöille, joi­ta kau­pal­lis­ten radioiden kuun­telijoi­ta sat­tuu miel­lyt­tämään. Nuo tek­i­jät eron­nevat tyyp­il­lisen musi­ik­in­har­ras­ta­jan suosikeista kuin yö päivästä. Mik­si nämä syr­ji­tyt eivät nos­ta meteliä?

    Kol­man­nek­si jär­jestelmä syr­jii koti­maisia laitemyyjiä.

    San­ot­takoon vielä, että kyse on isom­mista asioista kuin muu­ta­mas­ta lisäeu­rosta tämän tai tuon vehkeen hin­nas­sa. Nyt käy­dään nimit­täin tais­telua myös infor­maa­tio­talouden tulon­jaos­ta. En tietenkään tiedä, miten hom­ma kuu­luisi jär­jestää. Luulisi kuitenkin, että meteli olisi suurem­pi, kun yhtä varsin mieli­v­al­tais­es­ti valikoitunut joukko kah­mii itselleen varsin mieli­v­al­taisin perustein verora­ho­ja. Ehkä ajatuk­se­na on, että eri­laisia pis­tevero­ja voidaan lisätä ja muut­taa tule­vaisu­udessa niin, että itsekin hyötyy.

  49. Banana: “Mik­si siis musi­ik­in­tek­i­jät ovat etusi­jal­la tässä hyvi­tys­mak­sus­sa, eikö pornon­tek­i­jöille pitäisi men­nä ennen kaikkea?”

    Tarvi­taan siis Teostoa ja Gramex­ia muis­tut­ta­vat porno­taiteen edun­valvo­jat. Ehdotan hen­rysaarien edun­valvo­jik­si laitos­ta, jon­ka nimi voisi olla Panos­to. Muille pornovi­ih­teen oikeuk­sille, käsikir­joit­ta­jat ym., perustet­takoon “Jyys­tö”.

    Gramex­in slo­ga­nia mukaillen: “Jyys­tö — ja lakanat laulaa huomennakin.”

    Kuu­lostaako kornil­ta? Sitä se onkin — melkein kuin ehdot­taisin Teoston tai Gramex­in perustamista…

  50. Lukaisin muu­ta­man uutisen aiheesta ja tun­tuu tosi­aankin siltä, että tässä jär­jestelmässä ei ole nyt johdon­mukaisu­u­den häivääkään. Puhe­lin­ta, jos­sa on mp3-soitin, kut­su­taan moni­toim­i­lait­teek­si, jol­la voi tehdä muu­takin kuin kopi­oi­da siihen musi­ikkia ja sik­si sitä ei tuo­tu hyvi­tysjär­jestelmän piiri­in. Mut­ta ulkoiselle kovalevyllekö siis ei muu­ta tal­len­neta kuin musi­ikkia? Todel­la ontu­va perustelu.

    Jos hyvi­tysjär­jestelmää ylipäätään edelleen pitää järkevänä jär­jestelmänä, tulee hyvi­tys­mak­sun koskea joko kaikkia sel­l­aisia lait­tei­ta, joi­hin musi­ikkia voi tal­len­taa tai sit­ten luop­ua siitä kaikkien lait­tei­den osalta.

    Edelleen jään ihmettelemään myös sitä, miten var­muusko­pi­oin­ti on sel­l­aista monistamista, jos­ta tulisi mak­saa tuot­teen tek­i­jälle. Aikanaan kun äänitin ostokasetis­tani kopi­on ystäväl­leni, C‑kasetin hyvi­tys­mak­su tun­tui oikeu­den­mukaiselta (ja olisi oikeas­t­aan voin­ut olla jopa vähän suurem­pi), sama asia kun tekni­ikan kehit­tyessä kopi­oin cd-levyn, mut­ta nyt en lev­itä osta­maani dig­i­taal­ista musi­ikki­ma­te­ri­aalia, vaan säi­lytän dig­i­taalis­es­ta tuot­teesta dig­i­taalisen var­muusko­pi­on tai soi­tan sen kopi­o­ta eri­lai­sis­sa ostamis­sani lait­teis­sa. Jos tek­i­jästä tun­tuu siltä, että pääsen liian hal­val­la pystyessäni soit­ta­maan itsel­leni ja per­heel­leni samaa kap­palet­ta kolmel­la, neljäl­lä eri lait­teel­la, mik­sei nos­te­ta itse tuot­teen hintaa?

  51. Kuluttajavirasto.fi on tuor­eim­mas­sa julka­is­us­saan Ajanko­htaista kulut­ta­jaoikeud­es­ta (Verkkole­hti 10/2010) ilmais­sut perustel­lun kan­tansa ettei yksi­tyisen kopi­oin­nin hyvi­tys­mak­sua ei pidä laa­jen­taa. Viras­to on antanut asi­as­ta myös kak­si lausun­toa ope­tus- ja kult­tuuri­m­in­is­ter­iölle, jot­ka näkyvät kaikuneen kuuroik­si loba­tu­ille korville. Se ei tietysti yllätä ketään enem­pää kuin sekään ettei min­is­teri Wallin ole tehtävien­sä tasal­la. Hän­hän vain toteut­taa johdon­mukaises­ti hal­li­tuk­sen rimanalituslinjaa.

  52. Kovalevyjä, kan­net­tavia soit­timia ja tietokonei­ta käytetään val­taval­la volyymil­lä nimeno­maan musi­ikin kopiointiin. 

    Kiin­nit­täisin huomion olen­naisem­paan ongel­maan: Hyvi­tys­mak­sun jakope­rus­teet ontuvat. 

    Lain­aus OPM:n raportista:
    “Indi­vid­u­aal­i­til­i­tyk­set perus­tu­vat yleen­sä radio- ja TV-yhtiöi­den tek­i­jänoikeusjär­jestöille toimit­ta­maan ohjel­ma-tietoon. Gramex­in tili­tyk­ses­tä 1/3‑osa mak­se­taan levy­jen myyn­ti­ti­eto­jen perus­teel­la. Käyt­tö­tutkimusten mukaan yksi­tyisen kopi­oin­nin merkit­tävin lähde on edelleen radio ja TV, mut­ta kulut­ta­jat käyt­tävät yhä enenevässä määrin inter­netistä saatavaa aineis­toa, joiden tek­i­jöistä ei ole nykymenetelmil­lä saatavis­sa tietoa”.

    Rapor­tis­sa siis tode­taan että invid­u­aal­i­til­i­tyk­set perus­tu­vat _yleensä radio- ja tv-yhtiöi­den ohjelmatietoon_. ??

    Tosi­asi­as­sa mikään taho ei Suomes­sa val­vo kau­pal­lis­ten kanavien toteu­tunei­ta soit­tolis­to­ja, inter­netistä puhu­mat­takaan. Teostol­la ja Gramex­il­la ei ole resursse­ja valvon­taan. Kana­vat voivat soit­taa vuos­i­tolkul­la mitä sat­tuu, ilman että kukaan tark­istaa soit­tolis­to­jen paikkansapitävyyttä. 

    Kau­pal­liset kana­vat tilit­tävät teostom­ak­su­ja noin 2% koko liike­vai­h­dostaan, jol­loin hyvi­tys­mak­su jää leimallis­es­ti YLEn hoidet­tavak­si- ja rasitteeksi. 

    Hyvi­tys­mak­sun keräys- ja jakope­rus­teet siis ontu­vat, ja se jos mikä on ongel­ma koko jär­jestelmän uskottavuudelle.

    1. Kovalevyjä käytetään val­taval­la volyymil­la myös var­muusko­pi­oin­ti­in, apljon enem­män kuin musi­ikin kopi­oin­ti­in. Jos joku kopi­oi Ter­an kovalevyn täy­teen musi­ikkia, mitä merk­i­tys­tä sil­lä on? Häneltä menisi kak­si vuot­ta aikaa kuun­nel­la se, ja sil­loinkin osa
      menisi ohi korvien nukku­misen takia.
      Mut­ta ker­tokaa­pa nyt kuka käyt­tää van­hois­sa videokamerois­sa käytet­täviä mini-DV.nauhoja musi­ikin kopi­oimiseen? Pelkästään niiden pane­m­i­nen hyvi­tys­mak­sun piiri­in osoit­taa, että koko mak­su on irronnut alku­peräis­es­tä hyvi­tyspe­ri­aat­teesta puh­taak­si veroksi. Ei täl­lä ole enää mitään tekemistä kopi­oin­nin kanssa. Ymmärtääk­seni ase­tus on tuol­ta osin lainvastainen.

  53. Kim­mo:

    Hyvi­tys­mak­su on vähän kuten mon­en himoit­se­ma ruuhka­mak­su. Täysin väärin kohdis­tu­va, veron kaltainen mak­su. Olema­ton tuot­to, hait­taa monia, jär­jestelmä on kallis ylläpitää, eikä auta pätkän ver­taa asi­aan, jota varten on säädetty. 

    Mitä, mitä? Etkös sinä nyt sit­ten enää kan­natakaan ruuhka­mak­sua, kuten aiem­min väitit?

    Kari

  54. Kat­sokaa nyt mis­sä met­sässä tämäkin keskustelu vaeltaa. Se on täyn­nä havain­to­ja siitä, kuin­ka joka puolel­la on pui­ta, joil­la on vaka­va sairaus, hyvi­tys­mak­su­jen epälo­ogisu­us, Teoston mafia­maisu­us, lail­lisenkin tiedon­si­ir­ron verot­ta­mi­nen, byrokra­t­ian lisään­tymi­nen, pien­ten taiteil­i­joiden jäämi­nen suurten var­joon, mak­su­jen päällekkäisyys jne.
    Ja sit­ten yritetään hoitaa puu­ta ker­ral­laan: jotain epäko­htaa voitaisi­in ehkä vähen­tää, jos kerät­täisi­in taiteil­i­joille enti­nen toimeen­tu­lo vähän toisel­la, mut­ta kuitenkin tek­i­jänoikeuk­sia kun­nioit­taval­la taval­la. Ei kyl­lä oikein tiede­tä mil­lä, eikä osa­ta nähdä, että samal­la syn­ty­isi taas uusi ris­tiri­itainen vesa tähän samaan synkkään metsään.

    Sen met­sän nimi on tek­i­jänoikeus, kau­pan ole­va yksi­noikeus hyö­tyä teok­ses­ta ja rajoit­taa sen käyt­töä muil­ta. Puiden huono kun­to ei johdu tämän met­sän hoita­jien pahas­ta tah­dos­ta eikä taito­jen puut­teesta vaan puus­ton DNA:sta. On vain loogi­nen vält­tämät­tömyys, että koko se met­sä, joka on kas­vanut tek­i­jänoikeu­den peri­aat­teille, vähitellen rämet­tyy uudistuskelvottomaksi.

    Yhtä vält­tämätön­tä on, että tieteen ja tekni­ikan kehi­tys, mm. inter­net, tulee ennem­min tai myöhem­min hävit­tämään tämän met­sän. Se voi tapah­tua hal­lit­se­mat­tomasti tai hallitusti. 

    Hal­lit­se­mat­tomasti se tapah­tuu, jos jatke­taan nykyiseen tapaan, tek­i­jänoikeuspuolel­la kek­sitään yhä uusia keino­ja, joil­la tiedon­si­ir­toa voitaisi­in verot­taa ja rajoit­taa ja kulut­ta­jienoikeuspuolel­la kek­sitään yhä uusia tapo­ja kiertää rajoituk­sia, ja aikaa ja rahaa kuluu ja ihmis­ten eripu­raisu­us voimis­tuu ja lainku­u­li­aisu­us heikke­nee. Myös ja eri­tyis­es­ti maailmanlaajuisesti.

    Hal­li­tusti se tapah­tuu, jos hyö­dyn­netään teknistä kehi­tys­tä ja inter­netiä ratkaistaes­sa peru­songel­maa, joka on: miten taiteilija/tieteilijä voi saa­da markki­nae­htois­es­ti palkan työstä, jos­ta on joillekin arvoa/hyötyä, ilman että rajoite­taan tiedon vapaa­ta liikku­mista. Oman ratkaisue­hdo­tuk­seni olen jo esit­tänyt edel­lisessä asi­aa koske­neessa viestiketjus­sa, mut­ta tois­tan sen vielä tässä – ja tulen tois­ta­maan niin kauan kuin joku osoit­taa, ettei se täytä edel­lä esitet­tyä vaatimusta. 

    Tehdään sivus­to, jos­sa on näyt­teitä tms. tek­i­jöi­den aikaisem­mista, jo julka­is­tu­ista teok­sista ja uusista myytävistä teok­sista, ja jos­sa kutakin myytävää teosta kau­pataan esimerkik­si niin, että myyjä aset­taa hin­nan ja päivämäärän, jona myyn­ti viimeistään tapah­tuu, ja jos­sa on mah­dol­lisu­us kunkin osta­jan ilmaista sito­vasti, mil­lä sum­mal­la hän on valmis osta­maan tuot­teen, siitä huoli­mat­ta, että muut saisi­vat sen ilmaisek­si. Kun näistä sitoumuk­sista sum­mau­tuu vaa­dit­tu hin­ta, rahat vai­h­ta­vat omis­ta­jaa ja teos avau­tuu kaikille vapaak­si. Ellei hin­ta täy­ty, myyjän tehtäväk­si jää arvioi­da hyväksyykö hän pienem­mänkin suorituk­sen vai peru­un­tuuko kauppa.

  55. Kim­mo
    “Hyvi­tys­mak­su on vähän kuten mon­en himoit­se­ma ruuhka­mak­su. Täysin väärin kohdis­tu­va, veron kaltainen maksu. ”

    Joo ja neliö on vähän niinkuin pal­lo, siinä on kulmia. 

    Ehkä Osmon nyt kuitenkin pitäisi jonkin­laista aivopierusen­su­uria har­ras­taa näi­den täysin jär­jet­tömien kom­ment­tien osalta?

    1. Sylt­ty:
      Jo Enem­mistö ry:n aikoina opit­ti­in, että jokaisen liik­keen parhai­ta tuk­i­joi­ta ovat type­r­ät vas­tus­ta­jat. Panu Toivo­nen oli sil­loin aivan korvaamaton.

  56. Muis­takaa myös että tuon teostom­ak­sun keräämis­es­tä menee liki­main neljännes mak­sun hallinnoin­ti­in. Eli kun kerätään 10 miljoon­aa euroa, niin siitä häviää 2.5 miljoon­aa pelkästään rahan pyörittämiseen!

    Täysin absur­di, jäl­keen­jäänyt systeemi.

  57. @Jarkko Tont­ti
    “Suurin ongel­ma on se, että musi­ikin kuun­telu­un kel­paa­vat puhe­limet jäivät ulkop­uolelle. Herää epäilys, ovatko erään jät­ti­fir­man lob­bar­it olleet asialla?

    Se, että vihreät tuke­vat mil­jar­di­voit­to­ja jo nyt tekevän fir­man voiton­mak­si­moin­tia luo­van työn tek­i­jöi­den kus­tan­nuk­sel­la on lievästi san­ot­tuna outoa.”

    Minne jatku­vasti uno­h­dat kulut­ta­jan? Kulut­ta­jan, joka sat­un­nais­es­ti kulut­taa musi­ikkia, mut­ta pääsään­töis­es­ti kaikkea mah­dol­lista. Ihmisen, joka ei elä taiteen ympäril­lä. Minä, samoin kuin Nokia, vas­tus­tan hyvi­tys­mak­sua. Min­ul­la ja Nokial­la on kuitenkin eri moti­ivi: minä koen mak­sun epäoikeu­den­mukaisek­si ja veroksi väärässä paikas­sa, Nokia näh­nee sen markki­noitaan hait­taa­vana tekijänä.

    On käynyt niin harv­inais­es­ti, että Nokian ja Applen etu on myös kulut­ta­jan etu. Kulut­ta­jan lom­pakosta­han hyvi­tys­mak­su kuitenkin lop­pu­jen lopuk­si maksetaan.

    Pitää muis­taa, että uudet äly­puhe­limet ovat sel­l­aisia, että niil­lä voi soit­taa musi­ikkia ja niis­sä on tal­len­nusti­laa, mut­ta se ei ole poikkeuk­set­ta syy, mik­si näitä puhe­lim­ia han­ki­taan. Jos puhe­li­men han­kkii esimerkik­si hyvien sähkö­pos­tiom­i­naisuuk­sien vuok­si, se toden­näköis­es­ti on myös musiikinsoittokykyinen.

    Mitä musi­ikkipuhe­limi­in muuten tulee, Apple ja Noki­a­han tar­joa­vat molem­mat omia lail­lisia kanavi­aan han­kkia musi­ikkia puhe­limeen. Apple tar­joaa iTune­sia, Nokia Comes with musi­cia. On oleel­lista huo­ma­ta, että nämä pahat, pahat yri­tyk­set tekevät sitä, mihin hyvät, hyvät levy-yhtiöt eivät pysty: tar­joa­maan vai­vat­toman tavan ostaa musi­ikkia puhe­limeen­sa. Mitä enem­män asi­aa pohdin, sitä enem­män vaikut­taa siltä, että se, jolle asia kuu­luu, eli musi­ikki­te­ol­lisu­us, ei ole tehnyt työtään kun­nol­la. Nyt taiteil­i­jat luule­vat, että kansa ja pahat kor­po­raa­tiot ovat syyl­lisiä, kun oikeasti olisi syytä kat­soa peiliin.

  58. Nykyi­nen asen­neilmapi­iri hyvi­tys­mak­su­is­sa ja muis­sa tek­i­jänoikeusasiois­sa johtuu mielestäni siitä, että tek­i­jänoikeusjär­jestöt ovat yrit­täneet käyt­tää luon­no­lista monop­o­li­aan väärin. 

    Musi­ikissa tek­i­jänoikeu­den halti­jal­la on taval­laan luon­nolli­nen monop­o­li, sil­lä jos henkilö pitää esimerkik­si Beat­lesin musi­ik­ista, hän ei voi han­kkia sitä miltään muul­ta tahol­ta, kuin siltä joka omis­taa musi­ikki­in tek­i­jänoikeu­den. Ei vält­tämät­tä ole mitään muu­ta yhtyet­tä, joka tuot­taisi sel­l­aista musi­ikkia, joka miel­lyt­täisi kuun­teli­jaa samal­la tavalla.

    Monop­o­lia on käytet­ty tois­tu­vasti taval­la, joka rikkoo kulut­ta­jien oikeu­den­ta­jua. Mik­si esimerkik­si dig­i­taa­li­nen musi­ik­ki netistä ladat­tuna on kalli­im­paa, kuin CD:llä ostet­tu, vaik­ka musi­ikki­in ei saa samo­ja oikeuk­sia? Mik­si kulut­ta­jaa saa pakot­ta­maan käyt­tämään musi­ikkia vain tietyis­sa laitteissa?

  59. Kuten yllä todet­ti­in, ongel­mana ei ole se, miten tek­i­jänoikeuk­sia imple­men­toidaan, vaan tek­i­jänoikeudet itse. Niiden avul­la yritetään toteut­taa jotain, mikä nyt vaan ei ole teknis­es­ti kun­nol­la toteutet­tavis­sa. Tämä yritelmä ja viritelmät, jot­ka siitä on raken­net­tu, ovat syöneet järkyt­tävät määrät resursse­ja ilman, että ne oli­si­vat onnis­tuneet siinä, mitä niil­lä yritetään. 

    Mielestäni olisi jo aika laka­ta yrit­tämästä saa­da hakat­tua neliön muo­toista tap­pia pyöreään reikään, ja tode­ta, että musi­ik­in­tek­i­jöi­den ja jake­li­joiden täy­tyy hyväksyä tosi­asi­at ja kek­siä uuden­laisia ansaintamalleja. 

    En voi olla ajat­telemat­ta lud­di­it­te­ja ja mui­ta his­to­ri­an saatossa esi­in­tyneitä ryh­mit­tymiä, jot­ka ovat käyt­täneet tavat­tomat määrät resursse­ja muu­tosten vas­tus­tamiseen. Mieleeni tulee myös kolme­vuo­tias poikani, joka toisi­naan päät­tää, ettei hän­tä huvi­ta kävellä.

    Kun poi­ka heit­täy­tyy maa­han ja vaatii, että hän­tä pitää kan­taa, ja että on epäreilua että hän joutuu kävelemään, olen usein toden­nut, että samal­la ener­giamääräl­lä, jon­ka hän käyt­tää kiukut­telemiseen, hän olisi jo kävel­lyt mon­een ker­taan sen matkan. Tek­i­jänoikeusänkyröil­lä on saman­lainen asenne, he ovat valmi­ita tuhoa­maan hur­jat määrät yhteiskun­nal­lista pääo­maa, pait­si ihan rahan muo­dos­sa, myös luot­ta­mus­ta, vaa­ti­mal­la mui­ta kus­tan­ta­maan mer­sut ja lin­nat ran­skas­sa kaiken maail­man rock-muusikoille.

    Olen itsekin levyt­tänyt musi­ikkia nuore­na, kuten joku tuol­la ylhääl­lä tote­si, ja ansain­nut pieniä määriä rahaa esit­tämäl­lä sitä julkises­ti. En ole musikaalis­es­ti lah­jakas tms. joten en koskaan pär­jän­nyt eikä minus­ta olisi koskaan tul­lut minkään­laista tähteä yhtään mis­sään mielessä. Voin olla jotenkin outo, en kiel­lä sitä, mut­ta jos oma koke­muk­seni on edes vähän yleis­tet­tävis­sä, väit­täisin, että musi­ikin tekemisessä ei ole juuri kenellekään mis­sään merkit­tävis­sä määrin kyse rahas­ta. Ja niille joille on: jos vai­h­toe­htoista ansain­ta­mallia ei löy­dy, joutaa men­nä, sanon minä.

  60. Jos­sain kohtaa sanoit että jos ulkoisille kovalevy­ille estet­täisi­in musi­ikin kopi­oin­ti. Mitä tapah­tu­isi niille jot­ka tekevät omaa musi­ikkia? Mik­si hei­dän pitäisi mak­saa teostolle tai mik­si he eivät saisi kopi­oi­da ulkoiselle levylle. Tässä hyvi­tys­mak­sus­sa vaan ei ole mitään järkeä vaik­ka sitä kuin­ka väännettäisiin.

  61. Teostom­afia. LOL. Mis­tä se johtuu, että ne tyh­mim­mät meemit ovat aina elinvoimaisimpia?

    En sano etteikö Teoston toimin­nas­sa olisi kehit­tämisen varaa (jär­jestö tun­tuu ole­van kon­sis­ten­tisti vähin­tään muu­ta­man vuo­den myöhässä reak­tiois­saan ken­tän tapah­tu­mi­in), mut­ta tuo Teostom­afia-jut­tu ei vas­taa todel­lisu­ut­ta mitenkään eikä ole ikinä tuonut keskustelu­un mitään sel­l­aista point­tia jos­ta kenenkään kan­nat­taisi jatkaa kehittelyä.

  62. Ainakaan niil­lä perusteil­la, joil­la eduskun­taa “hui­jataan” laa­jen­ta­maan Teoston oikeut­ta hyvi­tys­mak­su­un, ei ole yleiseen ratioon nojau­tu­vaa perustet­ta. Kysymys on, kuten arvoisa blog­gaa­ja on mon­es­sa yhtey­dessä toden­nut, pelkästään yri­tys kom­pen­soi­da väheneviä tulo­ja. Ei tietysti ole aivan perus­tee­ton­ta väit­tää, etteikö Inter­netil­lä tai sähköisil­lä tal­len­nusvä­lineil­lä ole mitään yhteyt­tä asi­aan. Merk­i­tys­tö on jopa sel­l­aisel­la seikalla, että aikaisem­man “albu­min” tai kokon­aisen CD/D­VD-levyn sijaan voi verkos­ta ostaa vain ne 1–2 high­ligh­t­ia alen­netul­la maksulla.

    Lähtöko­h­ta on siis vero­tusautomaatin luon­ti. Mut­ta jos het­ken viivähtäisi edes teo­reet­tisil­la asi­a­pe­rusteil­la: Jos kopi­oin osta­mani kap­paleen käyt­tö­mukavu­u­den vuok­si levylle, olen mak­sanut sekä alu­mi­inis­es­ta DVD-levys­tä ja itse teok­ses­ta. Mik­si siitä, että en käytä alu­mi­inilevyä, pitäisi mak­saa tois­tamiseen? Vas­taushan on päivän­selvä, ei mik­sikään. Samoin jos ostan teok­sen verkkokau­pas­ta ja en saa alu­mi­inilevyäkään, niin mik­si sil­loin. No ei miksikään.

    Entä jos olen kopi­oin­ut teok­sen lain­vas­tais­es­ti. Tekeekö Teosto-mak­su sen lail­lisek­si? Meille ker­ro­tun mukaan ei. Mis­tä siis mak­se­taan? Yleen­sä on vallinnut peri­aate, että rikol­lis­es­ta teosta ei voi hyö­tyä. Eli levytil­a­mak­su ei voi kohdis­tua rikol­lisel­la taval­la saadun aineis­ton tal­letuk­seen. Eihän Teosto? Ei autoil­i­joille in cor­pore voi län­si­maisen oikeuskäsi­tyk­sen mukaan määrätä pysäköin­tivirhe­mak­sua sil­lä perus­teel­la, että joku var­maan tule­vaisu­udessa pysäköi väärin. Otet­takoon todel­lisil­ta syyl­lisiltä sit­ten se maksu.

    Koko mak­sun perin­näl­lä ei ole loogista lail­lisu­u­teen nojaavaa perus­taa. Mikä ei tarkoi­ta, etteikö piraat­tien toim­intaan tule ankarasti puut­tua. Kansalais­ten lail­lis­ten han­k­in­to­jen ahdis­telu ei sitä ole. Ansait­semisautomaat­ti ei ole oikeusta­jun mukainen. Se vain yllyt­tää piratismi­in, jos tal­letusti­lan käytöstä musi­ik­ki- ja video­tal­len­tei­den käyt­töön on ker­ran jo siis maksettu.

  63. Lähtöko­h­ta on siis vero­tusautomaatin luon­ti. Mut­ta jos het­ken viivähtäisi edes teo­reet­tisil­la asi­a­pe­rusteil­la: Jos kopi­oin osta­mani kap­paleen käyt­tö­mukavu­u­den vuok­si levylle, olen mak­sanut sekä alu­mi­inis­es­ta DVD-levys­tä ja itse teok­ses­ta. Mik­si siitä, että en käytä alu­mi­inilevyä, pitäisi mak­saa tois­tamiseen? Vas­taushan on päivän­selvä, ei mik­sikään. Samoin jos ostan teok­sen verkkokau­pas­ta ja en saa alu­mi­inilevyäkään, niin mik­si sil­loin. No ei miksikään.

    Lue levysi mukana tule­vat ehdot, niin huo­maat vain osta­neesi hyvin rajoite­tun käyt­töoikeu­den. Levyl­lä ole­va sisältö pyritään aina määrit­telemään toisen omaisuute­na, johon sin­ulle annetaan jokin tarkkaan määritel­ty, rajalli­nen oikeus käyttää. 

    Suo­ma­lainen lain­säädän­tö ja eduskun­ta tulee kuvaan siinä kohtaan, ettei lain­vas­taisia sopimuk­sia tai ehto­ja saa tehdä ja esittää.

    Tilanne musi­ikin kanssa on täysin saman kuin ostaes­sasi Adobe Pho­to­shop ‑ohjel­man tai Win­dows ‑käyt­töjär­jestelmän. Levyl­lä ja siinä olevil­la biteil­lä on tasan sen muovin ver­ran arvoa. Mis­tä sinä mak­sat on oikeus käyt­tää ohjel­maa jos­sain ja jol­lain taval­la, joka määritel­lään aina tarkkaan erikseen.

  64. Edelli­nen yri­tys on hävin­nyt joko matkalla tai sen­su­urin uhri­na. Yritetään uusiksi.

    Lähtöko­h­ta: sisäl­lön­tuot­ta­jien tulee saa­da kor­vaus työstään ja niiden, jot­ka naut­ti­vat hei­dän teko­jen­sa hedelmistä kuu­luisi siitä maksaa.

    Ymmär­ränkö nyt oikein, että tämän blo­gin luk­i­joil­la on moraa­li­nen velvol­lisu­us mak­saa esimerkik­si allekir­joit­ta­neen kom­menteista, vai men­näänkö vielä pidem­mälle, ja min­ul­la on moraa­li­nen oikeus vaa­tia kaik­il­ta kom­ment­tieni luk­i­joil­ta maksua? 

    Min­un on vaikea hyväksyä aja­tus­ta että joku voisi omis­taa kult­tuurin aineet­toman idean. Jok­seenkin mah­do­ton­ta min­un on hyväksyä aja­tus, että tuol­lainen omis­tu­soikeus annetaan vain niille, jot­ka tuot­ta­vat “oikeaa” kulttuuria.

    Voitaisi­inko jonkin­lainen perus­tu­lo­ma­lli aloit­taa maanvil­jeli­jöistä ja “oikean” kult­tuurin luo­jista? Vajaa ton­ni kuukaudessa käteen, mut­ta minkään­laista maat­alous­tukea, taiteil­i­ja-apu­ra­ho­ja, tek­i­jänoikeuk­sia tai muu­ta sosi­aal­i­tur­vaa olisi turha odottaa.

  65. Täysin off-top­ic:

    Lomake voidaan täyt­tää tietokoneel­la, mut­ta sen tal­let­ta­mi­nen on estet­ty. Skan­ner­in omis­ta­ja voisi ehkä skan­na­ta print­atun lomak­keen ja lähet­tää kuvan sähköpostilla

    Jos se on pdf-lomake, jon­ka tal­len­t­a­mi­nen on estet­ty, niin ainakin jotkut käyt­töjär­jestelmät/pdf-luk­i­jat (lin­ux) osaa­vat silti tulostaa tuon täyte­tyn lomak­keen uuteen pdf-tiedostoon.

    1. tcrown;
      Sen voi var­maan print­a­ta tiedos­toon, jol­loin lähet­tämi­nen sähkö­postin liit­teenä onnis­tu­isi. En silti usko, että Teosto ottaa sähkö­pos­til­la lähetet­tyjä hake­muk­sia vas­taan, kos­ka jos ottaisi, var­muusko­pi­overon vas­tus­ta­jat var­maankin piru­ut­tain tukki­si­vat jär­jestelmän 20 sentin hake­muk­sil­la. Jos pelat­taisi­in reilua peliä, hake­muk­sen voisi tehdä täyt­tämäl­lä net­tilo­mak­keen ja palautet­tavalle määrälle olisi jokin järkevä alaraja.

  66. Keskustelun tasos­sa on toivom­isen varaa.

    Tyyli­seikat sik­seen, mut­ta fak­tat olisi syytä jokaisen tark­istaa ennen puhku­misia. Valitet­tavasti tämä kos­kee myös Odea, jon­ka kir­joi­tus täl­lä ker­taa ei ole ihan sitä tasoa, mitä häneltä on yleen­sä voitu odottaa.

    Useimpi­in tääl­lä esitet­ty­i­hin väit­teisi­in löy­tyy vas­taus jo ker­ran linkkaa­mas­tani min­is­ter­iön selvi­tyk­ses­tä. Oden kir­joituk­sen asi­avirhei­den (esim. “teostom­ak­sun” kanssa täl­lä asial­la ei ole mitään tekemistä) perus­teel­la hänkään ei ole sitä lukenut, mitä voidaa pitää varsin out­ona, kos­ka tämä taus­ta­selvi­tys on koko nyt kyseenä ole­van päätök­sen taustalla.

    Siis ker­ran vielä rakkaat kansalaiset, Ode etenkin. Lukekaa OKM:n selvi­tys tilas­toi­neen, ihan alus­taa lop­pu­un asti. Mon­et tääl­lä esite­ty­istä virheel­li­sistä väit­teistä kumoutu­vat heti kät­telyssä. Paljon jää toki tilaa myös erim­ielisyyk­sille, mut­ta sehän on vain hyvä.

    http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/OKM_tr11.pdf?lang=fi

    1. Jarkko hyvä.
      Arvostan suuresti sitä, että puo­lu­s­tat taiteil­i­joiden oikeut­ta ansioi­hin. Minäkin puo­lus­tan. Yritän vain sanoa, että olisi parem­pi rahoit­taa tuo ali­tuis­es­ti pienenevä kuusi miljoon­aa verovaroin kuin hirt­täy­tyä kaset­ti­mak­su­un, joka ei kohdis­tu enää juuri lainkaan kohteeseen­sa. Myön­nän, että en ole lukenut kaikkia selvi­tyk­siä, mut­ta otan tässä esille joitakin väit­teitä, joiden mukaan kohdit­suk­ses­sa on puut­tei­ta. Tietoni voivat olla vääriä tai van­hen­tunei­ta, sil­lä tästä asi­as­ta on erit­täin vaikea saa­da ajan­mukaista tietoa.
      1) Ainakin aiem­min teostoveroa perit­ti­in videokameroista sil­lä perus­teel­la, että niitä olisi mah­dol­lista käyt­tää videonauhureina. Lain mukaan mah­dol­lisu­us ei kuitenkaan riitä, pitäisi osoit­taa, että niitä käytetään merkit­tävässä määrin. Min­ul­la on tästä omako­htainen vähän pidem­pi ker­to­mus, jon­ka ker­ron joskus toiste. Jos joku halu­aa ostaa videonauhurin, on vaikea uskoa, että hän han­kkisi samal­la 15-ker­taisen zoom-objek­ti­ivin vain vält­tyäk­seen teostomaksulta.
      2) Ymmäertääk­seni teostoveroa per­itään yhä minidv-nauhoista. Ainakaan ase­tuk­ses­ta ei käy ilmi, että ne olisi vapautet­tu, vaik­ka aihet­ta olisi. Kyse on väistyvästä for­maatista, jota käytet­ti­in ensim­mäi­sis­sä dig­i­taal­i­sis­sa videokamerois­sa. En ehtinyt lukea linkkaa­maasi opus­ta, enkä sik­si ole var­ma, sisäl­tyykö siihen seikkaperäi­nen tutkimus sitä, kuin­ka paljon minidv-nauho­ja oikeasti käytetään tek­i­jänoikeussuo­jatun mate­ri­aalin kopi­oin­ti­in. Haku­sana mini-dv ei kuitenkaan tuot­tanut yhtään osumaa. Min­is­ter­il­lä on var­maankin var­ma tieto, että niitä käytetään yhä vuon­na 2011 merkit­tävässä määrin kopi­oin­ti­in, kos­ka muuten­han hänen ase­tuk­sen­sa rikkoisi lakia. Olen tästä hyvin yllät­tänyt, kos­ka kopi­oin­tifor­maat­ti­na täl­lainen nauha on aika epäkäytän­nölli­nen. Jos ei muu­ta tietoa tule, väitän, että jo tämän kohdan osalta ase­tus on lain­vas­tainen. Rahas­sa tämä asia ei ole merkit­tävä, kos­ka kyse on väistyvästä for­maatista, mut­ta se osoit­taa, ettei min­is­ter­iössä olla kovin kärkkäitä pitämään huol­ta siitä, etteivät syyt­tömät joudu mak­sum­iehik­si. [TÄLTÄ OSIN KAMERAKAUPPIAALTA SAAMANI TIEDOT OVAT ILMEISESTI VÄÄRIÄ. SEN PAREMMIN MINIDV-NAUHOISTA KUIN KAMERASTA EI MENE HYVITYSMAKSUA]
      1+2) Ellei muu­ta osoite­ta, väitän, että Teosto on ottanut kotivideoiden kuvaa­jat oikeudet­tomasti verotuskohteekseen.
      (Min­is­ter­iöl­lä näyt­tää ole­van myös var­ma tieto siitä, että VHS-nauho­ja käytetään vuon­na 2011 merkit­tävässä määrin yksi­tyiseen kopi­oin­ti­in, kos­ka nauhalle on lätkäisty hyvi­tys­mak­suk­si 5,05 euroa kilo­metriltä. Täl­lä ei liene san­ot­tavaa taloudel­lista merk­i­tys­tä, ker­too vain siitä, mil­lä vuosi­tuhan­nel­la ajatuk­set ovat)
      3) Tutkimus siitä, mihin ulkoisia kovalevyjä käytetään, on kohdis­tet­tu vain viihdekäyt­täji­in, mut­ta ei siihen suureen joukkoon, joka käyt­tää tietokonei­ta työk­seen. Tätä perustel­laan sil­lä, että työk­seen käyt­tävät eivät joudu mak­sua mak­samaan. He saa­vat lain mukaan saa­da rahat takaisin, tosin ilman jo mak­set­tua arvon­lisäveroa. Tämä on täysin harhaan­jo­hta­va väite. Näitä anomuk­sia on tuon raportin mukaan tehty SATA KAPPALETTA. Uskooko joku, että Suomes­sa on vain sata henkilöä/yritystä, jot­ka ovat vuo­den aikana osta­neet vaikka­pa CD-levyn käyt­tääk­seen sitä työssään? Tuo takaisin saami­nen on tehty tahal­laan niin vaikeak­si, ettei siihen kan­na­ta ryhtyä. Tosi­asi­as­sa tuo verot­to­muus kos­kee vain suuria työ­nan­ta­jia. On myös mah­dol­lisu­us saa­da ostaa tal­len­nusalus­to­ja ilman teostoveroa, mut­ta Teosto halu­aa määrätä mis­tä ne oste­taan. Kaik­ki Helsin­gin kan­takaupungis­sa tar­jol­la ole­vat vai­h­toe­hdot ovat niin hin­tavia, että on halvem­paa ostaa taval­lis­es­ta kau­pas­ta ja mak­saa teostovero.
      4) Musi­ikkia mah­tuu 500 GT:n kovalevylle vuosi ja 1 T:n kovalevylle kak­si vuot­ta. Ilmeis­es­ti ajatel­laan, että kovin moni täyt­tää koko kap­a­siteetin, kos­ka näi­den kah­den levyn välil­lä on tehty hin­taero. Väitän, että melkein kaik­ki isot ulkoiset kovalevyt oste­taan var­muusko­pi­oin­tia varten. Min­is­ter­iön selvi­tyk­sen mukaan ulkoisil­la kovalevy­il­lä olisi noin 90 miljoon­aa musi­ikkikap­palet­ta. Nämä mah­tu­van kolmeen sataan levyyn. Ulkoisia kovalevyjä on kai kuitenkin myy­ty kym­meniä ellei sato­ja tuhan­sia. Merkit­tävässä määrin musi­ikin kopiointiin?
      Niin­pä Jarkko,
      Minäkin halu­an rahoit­taa kult­tuuria, enkä minä kaadu siihen, jos yri­tyk­seni joutuu rahoit­ta­maan sitä kympil­lä kovalevyn takia. Tämä on nyt menos­sa kiville.
      Tuo var­muusko­pi­oin­tivero on hirveä virhe, kos­ka sitä on kenenkään vaikea kokea oikeu­den­mukaisek­si. Se on myös täysin type­rä. Jo nyt tuol­laiset tarvikkeet oste­taan net­tikaupoista, kos­ka muual­ta niitä ei oikein enää saa. Tuo vero ei tuo­ta paljon mitään, kos­ka useim­mat ymmärtävät siirtää han­k­in­tansa ulko­maisi­in nettikauppoihin.
      Siir­ry siis sinäkin kan­nat­ta­maan Nojan mallia, jos­sa tuo teostovero per­itään muun vero­tuk­sen yhtey­dessä ilman syr­jiviä ja mieli­v­al­taisia pisteveroja.

  67. Art­tu Tolo­nen: “ISP:t, tele­op­er­aat­torit ja sisältöag­gre­gaat­torit kuten Google tahkoa­vat luokat­toman paljon rahaa ilmaisen sisäl­lön harhal­la… Ilmainen on tässä tapauk­ses­sa välikäsille hyvä bisnes.”

    On hupaista seu­ra­ta, kuin­ka vapaan infor­maa­tion apos­tolit mak­sa­vat mukise­mat­ta hin­taa yhä nopeam­mas­ta laa­jakaistas­ta ja intoil­e­vat viimeisim­mistä gad­geteista. Jos joil­lakin rokkareil­la on joskus ollut lin­no­ja Ran­skas­sa, kyl­lä ne on nyt myy­ty tele- ja rautafir­mo­jen pomoille.

    Toki on selvää, kenen pro­pa­gan­dakoneis­to on toimin­ut ja kenen ei.

  68. Teostom­ak­su­ista tuli mieleen tari­na 90-luvulta: 

    Hoidin kuoromme Teosto-tili­tyk­siä ja selasin läpi, mitä minkäkin ikäis­es­tä esite­tys­tä musi­ik­ista pitäisi mak­saa. Yllä­tys oli suuri, kun selvisi, että teostolle olisi pitänyt mak­saa mak­su, vaik­ka koko kon­sertin musi­ik­ki olisi ollut 500 vuot­ta van­haa. Emme kyl­lä maksaneet.

  69. Päät­täjät ja Teosto ovat taas ajas­ta jäl­jessä. Kuka tosi­aan tal­len­taa musi­ikkia ulkoiselle kovalevylle. Jo nykyään ja vielä enem­män tule­vaisu­udessa musi­ikkia kuun­nel­laan stri­imat­tuna. Sil­loin se lähe­nee jo radio­ta tyyli­in “on demand”. Fyy­sis­es­ti sitä ei ole kuun­teli­jal­la. Mut­ta se ei toki tarkoi­ta, että Teoston pitäisi saa­da verot­taa vielä tietoli­ikennedataa. Täysin kestämät­tämöl­lä poh­jal­la on lain­säädän­tö tässä asi­as­sa. Ei var­masti musi­ikin taso lask­isi teosto-mak­su­jen pois­tut­tua, ennem­min päin­vas­toin. Taide syn­tyy luovu­ud­es­ta, ei rahas­ta. Kysyn­nän ja tar­jon­nan laki toimii myös tässä asi­as­sa. Musi­ik­in­tek­i­jöi­den tulisi sopeu­tua muut­tuvaan maail­maan, eikä tois­t­en­päin. Tekni­ikan kehi­tys on kuitenkin enem­män mah­dol­lisu­us eikä uhka musi­ikille ja muulle taiteelle. Joten sitä rahaakin on saatavis­sa, mut­ta ei se tule kuin Man­ulle illallinen!

  70. Niin, mites jos musi­ikin tek­i­jät alka­isi­vat vaan tekemään hyvää musi­ikkia? Se saat­taisi men­nä jopa kau­pak­si ja taiteil­i­ja saisi rahansa juuri niin kuin hän on sen ansainnutkin!

    Musi­ik­ki menisi myös parem­min kau­pak­si mikäli musi­ikki­te­ol­lisu­us ja lait eivät rajoit­taisi sen käyt­töä. Kaiken­laiset DRM-suo­jauk­set ja rajoituk­set Inter­net-jakelus­sa edesaut­ta­vat musi­ikin kopi­oimista — kos­ka se on helpom­paa, ei niinkään rahas­ta kyse. Kaik­ki eivät halua ostaa CD-levyjä pölyt­tymään nurkki­in kun ne pitää kuitenkin tietokoneelle siirtää (itse en edes omista CD-soit­in­ta). Oste­tut musi­ik­it pitäisi olla myös ladat­tavis­sa uud­estaan ja kaikille lait­teille joi­ta omis­taa (ja jos tämä ei ole mah­dol­lista, on luon­te­vaa kopi­oi­da musiikki).

    Ja mitä hin­noit­telu­un tulee, pitäisi verkos­ta ladat­ta­va musi­ik­ki olla halvem­paa kuin CD:n, kos­ka lev­i­tyskus­tan­nuk­set ovat pienemmät.

    Ja jos tääl­lä on musi­ikki­te­ol­lisu­u­den ihmisiä lukemassa:

    HERÄTYS! Maail­ma muut­tuu, muut­tukaa sen mukana! Sen sijaan, että tuh­laat­te vaivaa ja rahaa kaiken­laisi­in musi­ikin käytön rajoituk­si­in, antakaa se vapaasti käyt­töön (mak­sua vas­taan tietenkin). Muuten tuotet­tanne ei oste­ta, kos­ka sen saa käyt­tökelpoisem­pana ja helpom­min kopioituna.

    Ja lop­puu se mon­een ker­taan mak­sat­ta­mi­nen nyt heti! Ei ihmisiä kiin­nos­ta lail­lis­es­ta musi­ik­ista mon­een ker­taan mak­saa –> se kopi­oidaan ja ote­taan ilmaisek­si. On type­r­ää rahas­taa vielä väli­neen käytöstä, jol­la musi­ikkia kuun­nel­laan saati­ka tehdä lait­tomak­si musi­ikin siirtämistä ko. välineeseen!

    Ymmärtäkää, että kopi­oin­ti on vain seu­raus vanhanaikaisuudestanne!

    PS. Spo­ti­fy on aivan lois­ta­va palvelu, ei ole tarvin­nut sen jäl­keen enää kopioida!

    PPS. Muusikot, älkää valit­tako Spo­ti­fyn huonoista tili­tyk­sistä, levy-yhtiönne ne rahat siitä kuitenkin välistä vetää ja raiskaa teitä sinne.

  71. Net­ti­in Kult­tuuri­por­taali , johon osallistutaan
    esim. kuukausi­mak­sul­la ja Musi­ikki­latauk­set , Kir­jo­jen luku ja latauk­set sekä Kuvataide erik­seen hinnoiteltuna.
    Sim­ple as that !

  72. “Ymmäertääk­seni teostoveroa per­itään yhä minidv-nauhoista. Ainakaan ase­tuk­ses­ta ei käy ilmi, että ne olisi vapautet­tu, vaik­ka aihet­ta olisi.”

    MiniDV-nauhoista ei ole koskaan perit­ty mak­sua, ei liioin pienistä 8 cm dvd/blu-ray-levy­istä, jot­ka on tarkoitet­tu videokameroi­hin (voi niitä silti polt­taa pc:lläkin). Sen sijaan Mini­Disc-levy­istä on aina perit­ty mak­sua, mut­ta ne oli­vatkin musi­ikin tallentamiseen.

    1. MiniDV-nauhoista ei ole koskaan perit­ty maksua 

      Tätä vähän epäilinkin. Mie­lenki­in­toista on, ettei tuo­ta voi mitenkään päätel­lä ase­tuk­sen tek­stistä. Ymmärtääk­seni noille nauhoille voi kuit­tenikin tal­let­taa tietoa myös anal­o­gis­es­ti, mut­ta niitä ei maini­ta poikkeuk­se­na ase­tuk­ses­sa toisin kuin nuo videokamerois­sa käytet­tävät pienet tallennuslevykkeet. 

  73. Osmo: Minus­ta DVD‑R ‑levyt ovat vielä suurem­pi vääryys: 60 sent­tiä / myy­ty levy. Mikä siinä on niin väärin? No se, että Lex Karpelan eli tek­i­jänoikeuslain uud­is­tuk­sen jäl­keen DVD:n kopi­oimi­nen on muut­tunut lait­tomak­si, sil­lä oikeuskin kään­tyi sille kan­nalle että DVD on kopio­suo­jat­tu. Hyvi­tys­mak­sun piti hyvit­tää lail­lista kopi­oin­tia ja nyt mak­se­taan, vaik­ka ei ole oikeut­ta kopioida!

    Jarkko: Minä luin, jopa ennen sin­un kom­ment­ti­asi tuon min­is­ter­iön muis­tion. Minus­ta etenkin lop­pupäässä on hyvää pohd­in­taa siitä, mihin ollaan menos­sa — ja se ei tue sin­un näkökul­mi­asi niinkään paljon kuin min­un. Mak­sun oikeu­tus ja kohdis­tu­misen tarkku­us heikke­nee koko ajan.

  74. Sor­ry, en ole vielä päässyt ihan per­ille asi­as­ta (muu­ta kuin siitä mitä Osmo yllä kir­joit­ti — selvää pässinlihaa).
    Mut­ta miten on esimerkik­si eri­laisen ‘Yuo tube’ ‑mate­ri­aalin käyt­tö? Siitäkö ei tarvitse kenenkään mak­saa mitään? Mut­ta lait­teesta mak­se­taan? Mut­ta ei esimerkik­si yhdestä PC:stä, jos­ta niitä videoita voidaan esit­tää video­tykinkaut­ta sadoille?
    Sisäl­lön­tuon­toa pitäisi sisäl­lön­tuot­ta­jan pystyä kon­trol­loimaan. Laite on laite, ei lait­teessa pitäisi olla sisäl­lä veroja/maksuja, jot­ka eivät toteudu. Tai sit­ten kaik­ki mak­se­taan nimeno­maan veroina. Sys­tee­mi on jotenkin alkeelli­nen, jos sisäl­lön­tuot­ta­ja ei voi valvoa ja kon­trol­loi­da, kuka tuotet­ta ostaa. Niin kuin torikaup­pias ei voisi valvoa kuka käy pihistämässä perunaa, kun katse on toisaal­la, tai että vapaasti saa tyh­jen­tää pöy­dät, kun poli­isi ei ole paikalla?
    Myön­nän, en ymmär­rä asiaa.

    Nim­imerkil­lä: ‘Yhden Teoston alaisen CD:n tehneenä, edelleen Teostom­ak­su­ja odotellen’.
    Heh.

  75. Ote­taan tässä muu­ta­ma ote keskustelusta:

    sisäl­lön­tuot­ta­jien tulee saa­da kor­vaus työstään ja niiden, jot­ka naut­ti­vat hei­dän teko­jen­sa hedelmistä kuu­luisi siitä mak­saa.

    On hupaista seu­ra­ta, kuin­ka vapaan infor­maa­tion apos­tolit mak­sa­vat mukise­mat­ta hin­taa yhä nopeam­mas­ta laa­jakaistas­ta ja intoil­e­vat viimeisim­mistä gad­geteista.

    Arvostan suuresti sitä, että puo­lu­s­tat taiteil­i­joiden oikeut­ta ansioi­hin. Minäkin puo­lus­tan.

    Sisäl­lön­tuon­toa pitäisi sisäl­lön­tuot­ta­jan pystyä kon­trol­loimaan.

    Nämä ajatuk­set ovat kuin jostain rin­nakkaises­ta todel­lisu­ud­es­ta, jos­sa infor­maa­tion siirtämi­nen on jotain ihan muu­ta kuin nykypäivänä. 

    Sadan megabitin liit­tymää soit­tele­mal­la laik­ka punaise­na kul­kee noin ter­atavu kuukaudessa. Jos näistä mak­set­taisi­in ulko­mais­ten teostoa vas­taavien rikol­lisjär­jestö­jen suo­jelu­ra­hat, sil­lä kui­tat­taisi­in tämän vuo­den val­tion bud­jet­tial­i­jäämä. (RIAA:n vahin­gonko­r­vaus­vaa­timus on jotain luokkaa $30 000 per musi­ikkikap­pale, you do the math) 

    Niin kauan kuin tilanne on tämä, jokainen joka sanoo “puo­lus­ta­vansa artistien oikeuk­sia”, on jonkin­lainen lail­lisen yhteiskun­nan vihollinen.

  76. Min­ul­la on muuten sel­l­ainen mieliku­va, että iso­ja ulkoisia levyjä käytetään aika paljon ei niinkään musi­ikin, vaan tv-sar­jo­jen ja eloku­vien sekä luval­liseen että luvat­tomaan yksi­tyiseen kopi­oin­ti­in ja tal­len­nuk­seen. Korkear­es­oluu­tioisen videoku­van tilan­tarve on suuri.

    (“Luval­lista” yksi­tyi­nen kopi­oin­ti lie­nee sil­loin kun lähde on jokin digi-tv-strea­mi tai kopio­suo­jaam­a­ton tallennusmedia.)

    Mut­ta ei tämä poista sitä seikkaa, että hyvi­tys­mak­sun kohden­tu­vu­us on onneton. Itse asi­as­sa ne, jot­ka tarvit­se­vat paljon tal­len­nusti­laa, toden­näköis­es­ti osaa­vat vält­tää hyvi­tys­mak­sun osta­mal­la medi­ansa ulko­mail­ta. Itse olen hyvi­tys­mak­su­ja mak­sel­lut lähin­nä hätäti­lanteis­sa, kun on pitänyt esim. asen­taa johonkin van­haan koneeseen Lin­ux ja on tarvin­nut CD:n asen­nus­me­di­ak­si; täl­löin ei tietenkään ole aikaa odotel­la sitä että tilaus Viros­ta tai Sak­sas­ta saapuu.

    Hyvi­tys­mak­su kohdis­tuu siis täysin sat­un­naiseen käyt­töön ja luul­tavasti suurim­mak­si osak­si aivan muuhun käyt­töön, kuin mihin sen olisi tarkoi­tus kohdis­tua. Esimerkik­si CD‑R ‑levyjä en usko nykyisel­lään oikeas­t­aan kenenkään käyt­tävän hyvi­tys­mak­sun alaiseen musi­ikin kopiointiin.

  77. Vähän ihmette­len tätä sanan ”teostovero” käyt­töä ja jatku­vasti vain musi­ik­ista, muusikoista ja levy-yhtiöistä puhu­mista, kun musi­ikkin oikeu­de­n­o­mis­ta­jille näyt­täisi jaet­ta­van vähän alle puo­let hyvi­tys­mak­su­varoista (ks. OKM:n päätös 10.9.2010 varo­jen jaos­ta, löy­tyy esim. osoit­teesta http://www.hyvitysmaksu.fi).

  78. @Jarkko Tont­ti:
    tuo linkit­tämis taus­ta­selvi­tys: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/OKM_tr11.pdf?lang=fi

    Sen liite 11 käsit­telee näitä ongelmia joista nyt puhutaan. Ja koko doku­ment­ti lop­puu seuraavasti:

    “7. Vai­h­toe­htoinen jär­jestelmä — mil­lainen se voisi olla?
    Jos vai­h­toe­htoista jär­jestelmää nykyiselle jär­jestelmälle luo­taisi­in, voisi ratkaisuna olla esimerkiksi
    a) hyvi­tys­mak­sun sisäl­lyt­tämi­nen mah­dol­liseen tule­vaan mediamaksuun
    b) ALV-poh­jainen ratkaisu tiety­istä kulutusvälineistä
    c) bud­jet­ti­varoin mak­set­ta­va korvaus.
    Mitkä oli­si­vat kunkin vai­h­toe­hdon höy­dyt ja hai­tat ver­rat­tuna nykyiseen järjestelmään?”

    Näyt­tää siltä her­ra Soin­in­vaara omas­sa blo­gis­saan käsit­telee asi­aa samas­ta tulokul­mas­ta. Kyseenalais­taa nykyisen käytän­nö ja etsii vai­h­toe­htoa. Ja tuo selvi­tys itseasi­as­sa kan­nus­taa siihen…

  79. Artikke­li vaikut­taa muuten hyvältä, mut­ta seu­raavaa kommentoisin:

    “Eikö siis voisi ajatel­la, että kos­ka musi­ikkia voi kuun­nel­la kaikkial­la, kaik­ki osal­lis­tu­vat sen rahoituk­seen yhtäläis­ten peri­aat­tei­den mukaan siitä riip­pumat­ta, kuun­tel­e­vatko he sitä radios­ta, mp3-soit­timeltaan tai puhelimestaan?”

    Se, että musi­ikki­ia v o i kuun­nel­la kaikkial­la, ei tarkoi­ta sitä, että kaik­ki kuun­tel­e­vat musiikkia.
    Se, että telkkua v o i kat­sel­la kaikkial­la, ei tarkoi­ta sitä, että kaik­ki sitä katsovat.

    Olen jyrkästi sitä vas­taan, että mm. erit­täin vähä­varaisil­ta eläkeläisiltä perit­täisi­in automaat­tis­es­ti tele­vi­siomak­su­ja, vaik­ka heil­lä ei edes olisi tele­vi­sio­ta. Näil­lä ihmisil­lä voi jokainen euro olla iso raha (kiitos suo­ma­laisen yhteiskun­tapoli­ti­ikan). Mui­ta vas­taavia ryh­miä löy­tyy (onhan Suomes­sa sato­ja tuhan­sia ‘viral­lisi­akin’ köy­hiä ja ruoka­jonot vain pitenevät.).

    Timp­pa

  80. Eri­laiset (muka) kuvan ja äänen käyt­töön liit­tyvät hyvi­tys­mak­sut ovat jo kauan sit­ten kadot­ta­neet legit­imi­teet­tin­sä ja ratio­naaliset perustelun­sa. C‑kasetin jälkeisessä maail­mas­sa kaset­ti­mak­su on Oden kuvaamista syistä sat­tuman­varainen ja epäoikeu­den­mukainen jär­jestelmä. Tietokonei­den ulkois­t­en kovalevy­jen kohdal­la han­ke tosin haukan­nee p***aa, kos­ka kaset­ti­mak­sut­toman kovalevyn voi jokainen luku­taitoinen tila­ta muu­ta­mal­la klikkauk­sel­la Suomen rajo­jen ulkop­uolelta. Tek­isin niin itsekin, ellen uutis­ten kan­nus­ta­mana olisi ostanut sel­l­aista jo toissapäivänä. 

    Teosto-Ton­tin keskustelus­trate­gia näyt­tää varsin järkevältä. Kun asia-argu­ment­te­ja ei ole, on parem­pi pysytel­lä keskustelun tason arvostelus­sa ja linkkien postailus­sa. Ain­oak­si ihme­tyk­sen aiheek­si jää, kan­nat­tiko poteros­ta tuon vuok­si nyt kohot­tau­tua tätäkään vähää. Vaik­ka voihan tuo jos­sain toimi­akin — tääl­lä ei.

  81. Jarkko Tont­ti kirjoitti:
    “Niin­pä niin. Aika moni tyykkä musi­ik­ista, kir­joista ja eloku­vista. Mut­ta mak­saa niistä vain ei halut­taisi. Ei sit­ten mil­lään kuten hyvi­tys­mak­sun vas­tainen kiukut­telu hyvin osoit­taa. Se on kuitenkin val­tion bud­jet­tia rasit­tam­a­ton ja sen myötä myös pop­ulis­tiselta kult­tuuriv­i­hamielisyy­deltä tur­vat­tu kult­tuurin rahoit­tamisen muo­to. Onko se tosi­aan niin hirveä asia, pikkuisen tuot­teen hin­nas­sa suo­da leivän­syr­jää kult­tuurin tekijöille?”

    Onko se nyt niin vaikea taju­ta, ettei kaset­ti­mak­sun vas­tus­ta­jat (vält­tämät­tä) vas­tus­ta sitä että kult­tuurin tek­i­jät saa­vat rahaa tekemästään työstä. Minä mak­san kyl­lä eloku­valip­puni, elokuva-DVD:t, musiikki-CD:t, kir­jat yms. Mut­ta on ihan käsit­tämätön­tä mik­si min­un pitäisi mak­saa näille kult­tuurin tuot­ta­jille digikam­erani muis­tiko­rtista tai ulkois­es­ta kovalevystä.

    Kun ostan kir­jan tai eloku­valipun, saan mak­sun vasti­neek­si juuri sitä mitä halu­an. Kun mak­san kaset­ti­mak­sun, en saa edes eloku­vali­pus­ta alen­nus­ta. Oikeasti!

    Mil­loin­han oma alani (ohjelmis­to­te­ol­lisu­us) huo­maa alkaa kiristämään rahaa myy­dy­istä kovalevy­istä, CD-aihioista, muis­tiko­rteista ja muista mas­same­dioista. Näitä kuitenkin käytetään aika var­masti yhtä paljon ohjel­makood­in säilömiseen kuin kult­tuurin säilömiseen. En kyl­lä silti kok­isi ansait­se­vani niitä pen­nosia jot­ka tuol­lais­es­ta jär­jestelmästä tilil­leni kilahtaisi…

  82. Ode:

    Väitän, että melkein kaik­ki isot ulkoiset kovalevyt oste­taan var­muusko­pi­oin­tia varten.

    Tota, iso­ja ulkoisia kove­lyjä käytet­täneen paljon sen tyyp­pisen kuva- ja video­ma­te­ri­aalin säi­lyt­tämiseen joka ei tietääk­seni kuu­lu suo­ma­laisen kor­vausjär­jestelmän piiriin. 🙂

    Yri­tysjär­jesten tal­len­nusjär­jestelmis­sä on muuten tyyp­il­lis­es­ti noin kol­mannes käyt­täjien datas­ta eril­laisia kuvia ja videoita. Toki osa näistä liit­tyy työhönkin.

  83. Koko kaset­ti-/hyvi­tys­mak­su­jär­jestelmä on jotain ihan käsit­tämätön­tä erikois­in­tressien kup­paus­ta, joka hyväksytään ihan yhtä lakonis­es­ti kuin maat­aloustuetekin. Ketään päät­täjää ei kiin­nos­ta vas­tus­taa ja val­ta­me­dia puolustaa.

    Minä en usko muutenkaan val­tion sub­ven­toimaan kult­tuuri­in. Yksi­tyiset markki­nat ja vapaat ihmiset voivat tuot­taa kaiken mitä val­tiokin, varsinkin jos mar­gin­aaliv­eroaste ei olisi jotain 50% luokkaa.

  84. Mikä tarkkaan ottaen on se ongel­ma, jon­ka käsit­telemiseen tai ratkaisemiseen tämä keskustelu pyrkii? 

    Joillekin suurim­pana ongel­mana näyt­tää ole­van puut­teelli­nen tieto siitä, mil­laisille muis­tivä­lineille musi­ikkia ladataan ja kuin­ka paljon. Joillekin pääon­gel­ma on se, miten nykyi­nen kult­tuu­ri­tar­jon­ta voitaisi­in tur­va­ta mitään olen­naista muut­ta­mat­ta. Useim­mille ongel­ma on hyvi­tys­mak­su­jär­jestelmän jär­jet­tömyys, mut­ta ratkais­us­ta ei niin väliä, kun­han tek­i­jänoikeuk­si­in ja taiteil­i­joiden oikeutet­tui­hin tuloi­hin ei kajo­ta. Yhden mielestä suurin ongel­ma on siinä, että niin har­vat ovat luke­neet OPM:n mietinnön. 

    Eikö tässä kuitenkin ja kaiken kaikki­aan pyritä löytämään ratkaisu siihen, miten taiteilija/tieteilijä voi saa­da markki­nae­htois­es­ti palkan työstä, jos­ta on joillekin arvoa/hyötyä, ilman että rajoite­taan tiedon vapaa­ta liikkumista.

    Mikä tässä ongel­manaset­telus­sa on vikana? Sekö, että se on niin yksinker­tainen ja selvä? Vai se, että siihen löy­tyy loogi­nen ratkaisu? Vai sekö, että kyseinen ratkaisu siirtää kaik­ki edel­lä maini­tut ongel­mat sinne minne ne kuu­luukin, roskik­seen – ja vähän vähen­tää niiden kanssa puuhastelijoiden arvovaltaa?

  85. >Min­un päreeni paloi­vat ensim­mäisen ker­ran, kun
    >havaitsin kotikäyt­töön han­kit­tavas­ta hankittavasta
    >videokam­eras­ta menevän huo­mat­ta­van suuren maksun
    >Teostolle, kos­ka laitet­ta voi teo­ri­as­sa käyttää
    >myös magnetofonina.

    Osmo, mah­datko sotkea videokam­er­an mak­sun tul­li­in? Kameroista (edes kam­er­anauhureista) ei ole tietääk­seni koskaan mak­set­tu hyvi­tys- eikä Teosto-maksuja.

  86. Jaan nim­imerk­ki tiedemiehen henkisen väsymyk­sen, enkä aio kun­nel­la musi­ikkia virk­istyäk­seni, vaan pahek­sut­tavasti haukkua keskustelun tason lisäk­si sen sisältöä. 

    Maail­mas­sa, jos­sa musi­ikin (ja enenevässä määrin kir­jal­lisu­u­den) pääasialli­nen ilmen­e­mis­muo­to on dig­i­taa­li­nen, nykyisen kaltaisi­in tek­i­jänoikeuk­si­in tak­er­tu­mi­nen johtaa epä­toiv­ot­tui­hin ilmiöihin. 

    Osmo Soin­in­vaara argu­men­toi aiem­min, että laa­jamit­taisen net­ti­jakelun mah­dol­lis­ta­vat sivus­tot tule­vat poli­isin tietoon eivätkä sik­si ole ongel­ma, mut­ta tämä näke­mys on kumot­tu jo mon­een ker­taan. Muis­taak­seni edel­lisel­lä ker­ral­la asian ollessa tääl­lä esil­lä muun muas­sa (kai siis kult­tuuriv­i­hamielisen) Tom­mi Uschanovin oival­lisil­la esimerkeil­lä. Merkit­tävää julk­isu­ut­ta kerän­nyt suo­ranaisen piratismin pää-äänenkan­nat­ta­ja Pirate­Bay on aivan hengis­sä, eri­lai­sista yleis­lu­on­toi­sista verkko­tal­len­nus­palveluista puhumattakaan. 

    Ja kaik­ki yksi­tyi­nen viestili­ikenne tulee vielä päälle.

    Jos musi­ikin jakelun valvon­nan halu­taan ole­van esimerkik­si edes puol­ta siitä tasos­ta kuin myymälä­varkauk­sis­sa, tulee kansalais­ten yksi­ty­isyy­den­suo­jaa rajoit­taa todel­la rankasti valvo­ma­l­la kaikkea tietoli­iken­net­tä — jokainen sähkö­posti, pikavi­esti, blogikir­joi­tus, koti­sivun­nurk­ka. Rokkarikaan ei oikeasti hyväksy sitä, että isoveli valvoo kuin­ka mon­elle naiselle hän sähkö­posteis­saan lirkut­telee ja lähet­telee musi­ik­in­pätk­iään, kysellen todis­tei­ta siitä kenen kap­pale ja mil­lä oikeudel­la mukana liikkuu. 

    Jos halu­aa tuh­la­ta aikaansa ja keskit­tyä oireisi­in eikä tau­ti­in, voi toki käy­dä läm­mik­keek­si tätä hyvi­tys­mak­sukeskustelua. Eri­laisia lait­tei­ta onnek­si piisaa, niin on mitä pohtia ja viilata. 

    Jokaises­sa uudessa vuosi­mallin 2011 autossa on usei­ta muis­tipi­ire­jä tai kiin­tolevyjä, joille on teknis­es­ti mah­dol­lista tal­len­taa musi­ikkikap­palei­ta. Kos­ka halu­amme toki olla johdon­mukaisia, mei­dän ei tulisi keskustel­la siitä onko mitään järkeä että auton han­k­in­taan pitäisi lisätä hyvi­tys­mak­su, vaan se on itses­tään selvää että pitäisi. Pitäähän sisäl­lön­tuot­ta­jan saa­da kor­vaus työstään, eikö? Muis­tu­tan vielä, että keskustelua tulee käy­dä toki muis­ti­ti­lan määrästä ja käytet­tävyy­destä, mut­ta ei saa uno­htaa myöskään sitä, kuin­ka iso osa auton ajokäytöstä on kopi­ontikelpoisen dig­i­taalisen mate­ri­aalin tai kopi­oin­nin mah­dol­lis­tavien välinei­den kul­je­tus­ta paikas­ta toiseen. Toki on myös rel­e­vant­tia mikä osa on eläkeläis­ten ja opiske­li­joiden ajo­suorit­tei­ta ja ajoneu­vo­ja. Odotan laadukkai­ta linkke­jä prosenttiosuuksista.

    Vai odotanko sit­tenkään, kos­ka tämä juna meni jo. 

    On sääli, että nykyi­nen tek­i­jänoikeusmalli mure­nee dig­i­taalisen pain­ovoiman vetämänä vain käytän­nössä ja aivan sat­un­naisel­la ran­gais­tus- ja vero­tusko­htaan­nol­la, eikä niin että lain­säädän­tö ja ase­tuk­set tuli­si­vat edes aut­tavasti reaal­i­maail­man perässä.

  87. Pasi:

    Tietokonei­den ulkois­t­en kovalevy­jen kohdal­la han­ke tosin haukan­nee p***aa, kos­ka kaset­ti­mak­sut­toman kovalevyn voi jokainen luku­taitoinen tila­ta muu­ta­mal­la klikkauk­sel­la Suomen rajo­jen ulkopuolelta.

    Näin­hän sitä voisi toivoa.
    Onko­han se kuitenkaan ihan näin selvää, että ulko­mail­takaan tehty tilaus on teostoveros­ta vapaa?

    Joku viikko sit­ten­hän tuli raas­tu­vanoikeu­den päätös, että viro­lainen verkkokaup­pa joutuu jälkikä­teen suorit­ta­maan teostoveron Suomeen myymistään CD- ja DVD-aihioista.
    Tun­teeko joku tarkem­min tämän oikeu­den päätök­sen perustelui­ta? Ei kai perus­teena voi pelkästään olla, että ko. verkkokaup­pa oli suo­ma­laisen yri­tyk­sen tytäryhtiö?
    Eli mik­si sak­salainen Nier­le voi jät­tää kaset­ti­mak­sut mak­samat­ta, mut­ta suo­ma­lai­somis­teinen Arcte­cho OÜ joutuu ne jälkikä­teen tilittämään?

  88. Kum­ma jut­tu ettei saman­laista pos­mo­tus­ta ole syn­tynyt tv-lupa­mak­sus­ta saati­ka mediamaksusta.

    Eikös tv-lupa ole paljon epäoikeu­den­mukaisem­pi ja myös vaikut­tavampi kuin joku 4 euron kovalevy­mak­su yli 250 GB levyistå?

    Suurin osa kat­se­leekuitenkin jotain muu­ta kuin yleä. Tuo jos mikä on epistä:))

    toisaal­ta maail­ma on täyn­nä epis-asioi­ta. Pitää vaan yrit­tää pär­jätä kasikkien epis­ten kanssa.

  89. Jarkko Tont­ti: “Suurin ongel­ma on se, että musi­ikin kuun­telu­un kel­paa­vat puhe­limet jäivät ulkop­uolelle. Herää epäilys, ovatko erään jät­ti­fir­man lob­bar­it olleet asialla?”

    Epäilys on valitet­tavasti aivan oikea: Nokia on mukana hyvi­tys­mak­su­toimikun­nas­sa, joka mm. toteut­taa tak­soituk­sen taustal­la ole­vat vuo­tuiset käyt­tö­tutkimuk­set. Niihin kan­nat­taisi myös Osmon ja kump­panei­den tutus­tua, osoite on luon­nol­lis­es­ti http://www.hyvitysmaksu.fi.

    Itse en ihan ymmärtänyt mitä vaikeaa mak­su­va­pau­tuk­sen hakemises­sa on? Oman toi­min­i­meni osalta hain mak­su­va­pau­tuk­sen ensim­mäisenä toime­na rek­isteröin­nin jäl­keen. Se “val­ta­va vai­va” oli yhden aanelosen täyt­tämi­nen ja pos­tit­ta­mi­nen Teostoon. Lupa­pa­peri tuli takaisin noin viikossa.

    1. Timo Ruohnomä­ki: Mitä hyö­tyä on luvas­ta ostaa kovalevy ilman hyvisty­mak­sua, jos Teosto määrää käyt­tämään kaup­po­jha, jos­sa ne ovat paljon kalli­impia kuin muualla.

  90. Täysin off-top­ic:

    Lomake voidaan täyt­tää tietokoneel­la, mut­ta sen tal­let­ta­mi­nen on estet­ty. Skan­ner­in omis­ta­ja voisi ehkä skan­na­ta print­atun lomak­keen ja lähet­tää kuvan sähköpostilla

    Jos se on pdf-lomake, jon­ka tal­len­t­a­mi­nen on estet­ty, niin ainakin jotkut käyt­töjär­jestelmät/pdf-luk­i­jat (lin­ux) osaa­vat silti tulostaa tuon täyte­tyn lomak­keen uuteen pdf-tiedostoon.

    Win­dowsille löy­tyy PDFCre­ator.

  91. Selostuk­sia käräjäoikeu­den tuomios­ta löytää vaikka­pa tekemäl­lä haun tuol­la verkkokauppa.comin tytäry­htiön nimel­lä. En viit­si ratkaisun oikeudel­lista pitävyyt­tä sen enem­pää arvioi­da (hov­ioikeus sen aikanaan tekee) mut­ta käytän­nön merk­i­tys­tä tuomi­ol­la ei ole. Maail­ma on vääräl­lään elek­tron­i­ikan verkkokaup­po­ja, eivätkä kotiludi­it­tiemme rah­keet riitä käräjöimiseen kaikkien kanssa (kan­teen nos­tamiselle ratkai­se­vaa oli var­masti liityn­tä suo­ma­laiseen verkkokaup­paan). Kulut­ta­jalle on siten aina tar­jol­la kaset­ti­mak­sut­to­mia kovalevyjä, jos vain kiinnostaa. 

    Teoston ja sen sis­ar­jär­jestö­jen kohdal­la täy­tyy ymmärtää, että ne tais­tel­e­vat nyt ole­mas­saolostaan. Hyvi­tys­mak­sut­tomas­sa maail­mas­sa teosto­laiset ovat nääs kilometritehtaalla.

  92. “Kum­ma jut­tu ettei saman­laista pos­mo­tus­ta ole syn­tynyt tv-lupa­mak­sus­ta saati­ka mediamaksusta.”

    Onhan niistä häly nous­sut, etenkin media­mak­sus­ta. TV-mak­su sen sijaan on help­po kiertää: ilmoit­taa ettei omista TV:tä ja jät­tää mak­sun maksamatta.

    Itse en TV-mak­sua mak­sa, kos­ka TV:ni on vain ja ain­oas­taan tietokoneen näyt­tö. Vir­it­in­tä en kuitenkaan ala pois­tat­ta­maan, kos­ka se mak­saa ja pienen­tää jälleenmyyntiarvoa.

  93. Kum­ma jut­tu ettei saman­laista pos­mo­tus­ta ole syn­tynyt tv-lupa­mak­sus­ta saati­ka mediamaksusta.

    On helpom­pi esit­tää kärke­viä mielip­iteitä 12 miljoonas­ta (TEOSTO) kuin 500 miljoonas­ta (YLE).

  94. MikkoS: en muista OS:n keuhkon­neen media­mak­sus­ta tavul­lakaan. 4 euron kovalevy­mak­sus­ta taasen on riit­tänyt asi­aa jo viikon, ihan kuin tämä olisi joku isokin ongelma.

  95. Roomas­sa 1600-luvun alus­sa: ”Vaik­ka tämä uusi keksin­tö, kaukop­ut­ki, on mah­dol­lis­tanut kauem­mak­si näkemisen ja joku on saanut taivaankant­ta tutkies­saan aiheen väit­tää, että olet­ta­mal­la Maa liikku­vak­si ja Aurinko paikallaan pysyväk­si, kaik­ki taivaan ilmiöt selit­tyvät parem­min kuin eksen­trien ja episyk­lien teo­ri­an avul­la, niin on ymmär­ret­tävä, että sel­l­ainen puhe on vain hypo­teet­tista, ex sup­po­si­tione. Sille väit­teelle ei ole mitään käytän­nön todis­tet­ta eikä mei­dän siten tule hylätä sitä oppia, mitä Raa­mat­tu opet­taa ja johon kaik­ki tieteemme ja taiteemme perustuvat.”

    Helsingis­sä 2000-luvun alus­sa: ”Vaik­ka tämä uusi keksin­tö, inter­net, on mah­dol­lis­tanut infor­maa­tion rajat­toman levit­tämisen ja joku on saanut aiheen väit­tää, että sen avul­la voitaisi­in tieteil­i­jöillemme ja taiteil­i­joillemme mak­saa markki­nae­htoinen palkkio hei­dän töistään ilman, että infor­maa­tion kulkua tek­i­jänoikeuk­sien ja hyvi­tys­mak­su­jen teo­ri­an mukaan rajoitet­taisi­in, niin on ymmär­ret­tävä, että sel­l­ainen puhe on vain hypo­teet­tista. Sille väit­teelle ei ole mitään käytän­nön todis­tet­ta eikä mei­dän siten tule hylätä sitä oppia, mitä Taloustiede ja IP-oikeussäädän­tö opet­taa ja mille kaik­ki tieteemme ja taiteemme perus­tu­vat. Ja jos vielä löy­tyy kohtei­ta, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat vastik­keet­toman tieteestä ja taiteesta naut­timisen ja oikeutetul­ta rahas­tamiselta vält­tymisen, nämä vapaan luovu­u­den läh­teet on mitä pikim­miten tukit­ta­va ja otet­ta­va osak­si pyhän Rahan val­takun­taa, jota kaikkien tietei­den ja taitei­den on kumar­ret­ta­va – niin kuin men­estyk­sel­lä olemme tähänkin asti toimineet.

  96. Ter­atavun levyn hin­ta nousee noin 13 euroa, joten ei se ihan mitätön sum­ma ole. Pohjim­mil­taan ongel­ma on kuitenkin peri­aat­teelli­nen ja liit­tyy oikeudenmukaisuuteen.

  97. Mikä on 4 euron kovalevymaksu?

    fin­lex kirjoitti:

    Ulkoisen kiin­tolevyn mak­su on
    1) 5 euroa, jos muis­tia on vähin­tään 250
    gigatavua mut­ta enin­tään 950 gigatavua;
    2) 10 euroa, jos muis­tia on yli 950 gigatavua
    mut­ta enin­tään 3 teratavua.

    btw, jos markki­noille tulee yli 3 ter­an ulkoisia kovo­ja, ovatko ne teosto­va­pai­ta? Ase­tus ei määrää niistä mitään.

  98. Pet­teri Järvinen:
    Osmo, mah­datko sotkea videokam­er­an mak­sun tulliin? 

    Toden­näköis­es­ti Järvi­nen on oike­as­sa. Olen saanut kaup­pi­aal­ta väärää tietoa. Ker­to­mus oli sinän­sä haus­ka. Kahdes­ta aivan saman­laista videokam­eras­ta toinen mak­soi huo­mat­tavasti enem­män kuin toinen. Kun kysyin, mitä eroa niis­sä on, myyjä ker­toi, että halvem­mas­ta voi siirtää nauhan tietokoneelle edi­toitavak­si ja kalli­im­mal­la voi siirtää edi­toiden videon takaisin nauhal­la näytet­täväk­si vaik­ka tele­vi­sion ruudul­ta. Tämä omi­naisu­us oli tuo­hon aikaan vält­tämätön, kos­ka tun­nin fil­mi vei noin 15 Gt eikä sen siir­to sik­si oikein onnis­tunut korp­pu­jen avulla.
    Kun oli perin harmis­tunut asi­as­ta, myyjä tar­jou­tui myymään min­ulle hal­val­la pienen punaisen vekot­ti­men, joka kor­jaa halvem­mas­sa kam­eras­sa ole­van ohjel­moidun sab­o­taasin. (Syyt­täjälle tiedok­si, että kyseinen liike on jo lopet­tanut toim­intansa ja teosta on yli kymme­nen vuotta)
    Joitakin vuosia tuon jäl­keen videokam­era särkyi ja tarvitsin nopeasti uuden. Päädyin tes­tivoit­ta­jaan, jota ei kuitenkaan helsinkiläi­sistä kaupoista saanut kuin kah­den kuukau­den tilausa­jan jäl­keen. Sik­si ostin sen ran­skalais­es­ta net­tikau­pas­ta. Toim­i­tu­sai­ka oli kak­si päivää ja hin­ta 500 euroa halvem­pi. Helsinkiläisen kau­pan seli­tys hin­taerolle oli, että Suomes­sa siitä menee mak­su “videonauhurista”. Jos sitä ei men­nyt Ran­skas­sa, tulk­itsin sen hyvi­tys­mak­suk­si, mut­ta toki kaup­pias saat­toi tur­vau­tua hätä­val­heeseen peit­tääk­seen huonon kilpailukykynsä.

  99. @Kari

    EIpä tuos­sa linkissä OS varsi­nais­es­ti kri­ti­soin­ut media­mak­sua, vaan piti sitä vain liian byrokraat­tise­na, ja sik­si huonona.

  100. Ellen väärin muista, niin oli se nauhoit­ta­va videonauhuri hie­man kalli­impi myös Ran­skas­sa. Mut­ta vain hie­man. Suomes­sa siihen lisät­ti­in videonauhurei­hin liit­tyviä lisä­mak­su­ja, jot­ka oli­vat pros­ent­tipo­h­jaisia, jol­loin hin­taero oli tosi­aan huima.

    Alun­perin euroop­palaiset maat alkoi­vat verot­taa noi­ta nauhoit­tavia videonauhure­i­ta noin vuon­na 1987. Muis­tan tui­ki selvästi, että ensim­mäiset ei-nauhoit­ta­vat Sonyt oli­vat ihan taval­lisia Sony­ja, jois­sa IN-pis­tokkei­den sijal­la oli mus­ta muovilätkä, joka piti pora­ta auki, jol­loin ansait­si 1000 markkaa. 

    Kun kam­er­at kehit­tyivät sof­t­apo­h­jaik­si, niin nauhoi­tus­mah­dol­lisu­u­den sai päälle kaukosää­ti­men kood­il­la. Sik­si myyti­in erik­seen tiskin alta puukotet­tu­ja kaukosää­tim­iä, jot­ka lähet­tivät nämä kood­it. Niis­sä ei kyl­lä ollut mitään laiton­ta, sil­lä itse kam­er­aan­han ei koskettu.

    Ostin viimeisen nauhakam­er­an vuon­na 2004. Se oli nauhoit­ta­va, mut­ta vain Firewiren kaut­ta. Jos siinä olisi ollut anal­o­giset TV-in pis­tok­keet, se olisi tulkit­tu videonauhuriksi.

  101. >Kun oli perin harmis­tunut asi­as­ta, myyjä tarjoutui
    >myymään min­ulle hal­val­la pienen punaisen
    >vekot­ti­men, joka kor­jaa halvem­mas­sa kamerassa
    >ole­van ohjel­moidun sabotaasin.

    Jep, tässä oli kyse MiniDV-kameroista, joiden Suomeen tuo­duis­sa malleis­sa dig­i­taa­li­nen video in-liitän­tä oli kytket­ty pois päältä, jot­tei niistä olisi perit­ty korkeam­paa videonauhurin tul­lia. Out-liitän­tä toi­mi, joten kuvan siir­ret­tyä tietokoneelle edi­toin­tia varten, mut­ta lop­putu­losta ei voin­ut tuo­da enää takaisin kameraan 🙁

    Kyseisen eston sai pois­tet­tua pienel­lä lisälait­teel­la tai lähet­tämäl­lä laite huoltoon Jyväskylään, mis­sä ase­tus kytket­ti­in takaisin käyt­töön. Kir­joitin tästä Tietokone-lehden artikke­lis­sa joskus 1990-luvun lopus­sa, kos­ka tein oma­lle videokam­er­al­leni juuri tuol­laisen “huol­lon”.

    Tietääk­seni tul­li oli korkeampi muis­sakin Euroopan mais­sa, joten kyse ei ollut yksin Suomesta.

    Mut­ta täl­lä ei tosi­aankaan ollut mitään tekemistä tek­i­jänoikeuk­sien kanssa.

  102. juge:

    EIpä tuos­sa linkissä OS varsi­nais­es­ti kri­ti­soin­ut media­mak­sua, vaan piti sitä vain liian byrokraat­tise­na, ja sik­si huonona. 

    No mikähän sinus­ta täyt­täisi “kri­ti­soin­nin” määritelmän? Jos pitää esi­tys­tä byrokraat­tise­na ja sik­si huonona, ja lisäk­si ehdot­taa, ettei eduskun­ta ko. lakia säätäisi, niin ei siis ilmeis­es­ti ole kri­it­ti­nen? Mikä sit­ten olisi? Vedän ranteet auki, jos jotain näin dorkaa teette?

    Kari

  103. Eli mik­si sak­salainen Nier­le voi jät­tää kaset­ti­mak­sut mak­samat­ta, mut­ta suo­ma­lai­somis­teinen Arcte­cho OÜ joutuu ne jälkikä­teen tilittämään?

    Se johtuu siitä, että kyseinen pulju perustet­ti­in ilmeis­es­ti juuri tuon mak­sun kiertämisek­si. Ymmär­rän perustelun, mut­ta mak­sun vas­tus­ta­jana ratkaisu on mielestäni silti väärin.

    Sitä pait­si sak­salaista ei-suo­ma­lai­somis­teista verkkokaup­paa on aika vaikea tuo­da Suomeen käräjille. Mah­taako­han Nier­le kuitenkin mak­saa mah­dol­liset sak­salaiset maksut?

    Eikös Arcte­cho mak­sanut viro­laiset sikäli kun niitä edes oli? Ei mah­du oikeudentajuuni.

    Toisaal­ta tiet­tyjä blo­ge­ja luke­mal­la (Viro­lainen, Niskasaari) Suomen­maas­sa on aika paljonkin mätää. Ja huo­maa­han sen väärinkäytö­suuti­soin­nistakin, vaik­ka val­lan vahtipu­udeli nyt on mitä on.

  104. On hupaista seu­ra­ta, kuin­ka vapaan infor­maa­tion apos­tolit mak­sa­vat mukise­mat­ta hin­taa yhä nopeam­mas­ta laa­jakaistas­ta ja intoil­e­vat viimeisim­mistä gadgeteista.

    Niis­sä rahalleen saa vastinetta.
    Mitä saan vasti­neek­si kaset­ti­mak­su­ista? Antti Tuiskulle ja Abballe lisää rahaa? Hei­dän pitäisi mak­saa aiheut­tamis­taan kär­simyk­sistä minulle!

    Sitä pait­si laa­jakaistan hin­ta ei juurikaan nouse vaan päin­vas­toin samal­la rahal­la saadun kaistan lev­eys kas­vaa tekni­ikan kehi­tyk­sen myötä vuosittain.

    Jos joil­lakin rokkareil­la on joskus ollut lin­no­ja Ran­skas­sa, kyl­lä ne on nyt myy­ty tele- ja rautafir­mo­jen pomoille.

    Lin­nat ovat vetoisia asut­tavia. Nykyrikkaat ostel­e­vat ennem­min palatsin­sa Hol­ly­wood­ista. Kyl­lä basis­titkin vähitellen oppivat.
    Näitä ökyrikkai­ta muuten ovat juuri nuo kaiken­näköiset mega-artistit.

  105. @Kari

    Etkö näe eroa sil­lä että tässä kohtaa OS kri­ti­soi Teostom­ak­sun huonoa kohden­tu­mista mut­ta media­mak­sun osalta hän pitää ongel­mana vain sitä, että vähäväkisen verot­to­muu­den selvit­te­ly on byrokraattista?

    Kun taasen loogis­es­ti tietysti olisi pitänyt pitää media­mak­sua sel­l­aise­na, joka ei kohden­nu oikein, kuten se ei tas­an­tark­keen tee. Eikä kohdis­tu oikein tv-lupa­mak­sukaan. Loogista olisi ajaa ylen ohjelmia salauk­sen taakse kor­tille, eikä mitään veroa tai mediamaksua.

  106. juge:

    Etkö näe eroa sil­lä että tässä kohtaa OS kri­ti­soi Teostom­ak­sun huonoa kohden­tu­mista mut­ta media­mak­sun osalta hän pitää ongel­mana vain sitä, että vähäväkisen verot­to­muu­den selvit­te­ly on byrokraattista? 

    En näe. Minus­ta OS kri­ti­soi molem­pia sys­teeme­jä yhtäläisin perustein. Ja minus­ta OS on myös molem­mis­sa asiois­sa väärässä perustelu­iden suh­teen. Lop­putu­lok­sen (=vas­tus­taa molem­pia) suh­teen olen suh­teel­lisen samaa mieltä, mut­ta se on eri asia.

    Kari

  107. Voisiko joku ava­ta Teosto-veron jakau­tu­misen näin kansan­ta­juis­es­ti. Itse kun ajat­te­len sen jakau­tu­van suurin piirtein siten kuin teok­sia todis­tet­tavasti esitetään, kuten vaikka­pa radioasemien soit­tolis­to­jen perus­teel­la, jot­ka taasen tule­vat melkein sel­l­aise­naan levy-yhtiöiltä.

    Mikä siis todel­lisu­udessa on tavan “pien­taiteil­i­jan” hyö­ty Teosto-veros­ta? Onko kyseessä enem­mänkin respek­tioikeud­es­ta kuin konkreet­tis­es­ta rahal­lis­es­ta tues­ta tehdys­tä työstä? Voisiko siis kult­tuur­in­tuotan­toa tukea jotenkin kus­tan­nuste­hokkaam­min ja kult­tuuria parem­min tukien?

  108. Ansiokas kir­joi­tus, jopa näin hyvi­tys­mak­sua peri­aat­teessa kan­nat­ta­van muusikon näkökul­mas­ta. Parem­paa sys­teemiä odotel­lessa ja sitä miet­tiessä pakko kuitenkin kor­ja­ta yksi selkeä vääristymä: hyvi­tys­mak­sul­la ei ole mitään tekemistä sen kanssa jos joku halu­aa kuun­nel­la osta­maansa cd-levyä mp3-soit­timel­la. Hyvi­tys­mak­su on ole­mas­sa sitä tilan­net­ta varten jol­loin tapah­tuu ns. luval­lista kopi­oin­tia, elikkä että vaikka­pa siskosi on ostanut cd-levyn jon­ka kopi­oit itselle­si mp3-soit­timelle. Täl­laista lähipi­iris­sä tapah­tu­vaa kopi­oin­tia ei pide­tä lain­vas­taise­na, mut­ta tulon­mene­tys siitä silti syn­tyy, ja sik­si hyvitysmaksu. 

    Hyvi­tys­mak­su var­maan kuolee pikkuhil­jaa pois, mut­ta sel­l­ais­es­ta keskustelus­ta pitäisi päästä eteen­päin mis­sä vaa­di­taan tätä sys­teemiä pois mut­ta ain­oak­si kor­vaavak­si sys­teemik­si esitetään että “taiteil­i­jat pär­jätköön vähem­mäl­lä”. Kan­nat­taisi hiukan pere­htyä siihen mihin hyvi­tys­mak­sun tuot­to itse asi­as­sa menee.

  109. Laiton kopi­oin­ti lop­puu pian. Ei sitä estet­tyä saa­da, mut­ta turhak­si se tulee.

    Musi­ikin kohdal­la muu­tos on jo suurim­mak­si osak­si tul­lut. Inter­netin kehi­tys tap­paa kopioinnin.

  110. Hyvi­tys­mak­sua puo­lus­ta­vat ovat käyt­täneet saman­laista argu­men­toin­tia kuin tv-lupa­mak­sun puo­lus­ta­jat: kun on erilli­nen mak­su (eli oikeas­t­aan yksi­tyi­nen vero­tu­soikeus), ei rahan tulo ole val­tion bud­jetista ja poli­itikoista niin riip­pu­vainen ja vero­ja ei tarvitse kerätä niin paljon. Samal­la logi­ikalla kaik­ki julkisen sek­torin toim­inta pitäisi muut­taa kiin­teil­lä mak­suil­la rahoitet­tavak­si. Ei olisi sairaan­hoito tai koulu­ope­tus riip­pu­vaista poli­itikko­jen mie­len­muu­tok­sista eikä vero­ja tarvit­sisi kerätä — ja oltaisi­in tur­vas­sa suhdannevaihteluilta…

    1. Ville, Ter­vey­den­huoltovä­ki halu­aisikin muut­taa ter­vey­den­huol­lon rahoio­tuk­sen eril­lisel­lä ter­veysmak­sul­la rahoitettavaksi.

  111. >hyvi­tys­mak­sul­la ei ole mitään tekemistä sen
    >kanssa jos joku halu­aa kuun­nel­la ostamaansa
    >cd-levyä mp3-soittimella

    Ei pitäisi olla, mut­ta min­is­ter­iön mukaan on. Muuten­han mp3-soit­timet olisi vapautet­tu mak­sus­ta. Min­is­ter­iön tulkin­nan mukaan myös omien levy­jen kopi­oin­ti (ns. for­mat shift­ing) on hyvi­tys­mak­sun alaista.

  112. Taas vähän väärää tietoa liik­keel­lä. Youtube, ja sitäkaut­ta emoy­htiö Google, mak­saa Youtube-sisäl­löstä kat­so­jaluku­jen mukaan. Vaa­timuk­se­na kanavalle on tiet­ty määrä tilaajia. 

    Suuri joukko ihmisiä tekee elan­ton­sa youtube part­ner­ship ohjel­man kaut­ta. Ei olisi mikään ongel­ma suo­ma­laisille artis­teille / levy-yhtiöille lyöt­täy­tyä kimp­paan ja lait­taa men­estyvä Youtube kana­va pystyyn.

    Soin­in­vaara oli oikeil­la jäljil­lä kir­joituk­ses­saan. Ongel­man lähde on levy­fir­mat jot­ka tais­tel­e­vat aina viimeiseen asti van­hen­tuneen ansain­ta­mallin säi­lyt­tämisek­si. Kukaan ei levy­fir­moissa uskaltanut sanoa että 20 sentin myovilätkien myyn­ti 20 eurol­la on aikansa elänyt­tä. Samoiten kovalevylle lail­lis­es­ti lataami­nen alkaa olla hölmöläisen hom­maa. Spo­ti­fyt ja youtu­bet (eli strea­maus) on paljon järkeväm­pää. Niis­säkin on ansaintamahdollisuus.

  113. Hyvi­tys­mak­sus­ta käytävässä keskustelus­sa on tarkoituk­sel­lis­es­ti sekoitet­tu käsit­teitä toisiinsa.

    Mak­sua perustel­laan muodol­lis­es­ti eduskun­nalle lail­lisel­la kotiko­pi­oin­nil­la ja sen aiheut­ta­mal­la taiteil­i­joiden tulon­mene­tyk­sil­lä. Siis samoin perustein kuin aikanaan kaset­ti­mak­sua. Tämä olisi juridis­es­ti hyväksyttävää.

    Levy-ja eloku­vay­htiöi­den vaa­timusten poh­jal­la on kuitenkin mah­dol­lisen lait­toman kopi­oin­nin aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set, kaiken lisäk­si täysin epäre­al­is­tiset arviot joiden mukaan jokainen lait­tomasti kopi­oitu tal­lenne on pois lail­lis­es­ta myynnistä. 

    Kyseessä on siis erään­lainen vahin­gonko­r­vaus, joskin oikeusval­tioon sopi­ma­ton. Kor­vaus per­itään kaik­il­ta tiedon tal­len­ta­jil­ta, eikä vain niiltä jot­ka lait­tomaan kopi­oin­ti­in syyl­listyvät. Kaiken lisäk­si etukä­teen, ennenkuin rikos­ta on edes tapahtunut.

    Min­un logi­ikkani mukaan tuon­tyyp­pinen (lähes)kaikille langetet­ta­va mak­su suo­ras­taan kan­nus­taa ihmisiä lait­tomaan kopiointiin.

  114. Ja kun keskustelu ker­ran on saatu käyn­ti­in, niin muis­tut­taisin myös siitä epäko­hdas­ta, että mik­si esim. Rovi­o­l­la Angry-Birds pelin ohjel­moin­ut nört­ti saa kuukausi­palkkaa ja työ­nan­ta­ja saa kaik­ki oikeudet tuo­tok­seen. Jos taas joku Mr. Muusikko tekee jonkun biisin vaikka­pa main­ok­seen, niin suorit­teena se on ihan vas­taa­va (Luul­tavasti tuon biisin saa tehtyä nopeam­min) mut­ta hän saa siitä jatkos­sa jokaikises­tä esi­tysker­ras­ta palkkion ja hänen per­il­lisen­säkin vielä 70 vuot­ta Muusikon kuole­man jälkeen.

    Saman­lainen hom­ma, mut­ta tek­i­jänoikeudet aivan eri­laiset — miksi?

  115. Voisin kuvitel­la, että enem­män kuin musi­ikkia tietokoneen kovalevy­ille tal­len­netaan tietoko­neo­hjelmia. Mik­si siis esim. Microsoft (Tai sit­ten edes joku koti­mainen ohjelmis­to­ta­lo) ei saa osu­ut­ta hyvitysmaksuista?

Vastaa käyttäjälle Kk Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.