Varmuuskopioista teostomaksu

Val­tioneu­vos­to on päät­tänyt ulot­taa teostom­ak­sun koske­maan tietokonei­den var­muusko­pi­oin­nis­sa käytet­tävi­in ulkoisi­in kovalevy­i­hin. Hyvä, on myön­net­tävä, että esimerkik­si minä käytän ulkoisia kovalevyjä var­muusko­pi­oinnnin ohel­la  val­oku­vien tal­let­tamiseen. Vaatii vilka­s­ta mieliku­vi­tus­ta ajatel­la, että joku tarvit­sisi ulkoista kovalevyä musi­ikin tal­let­tamiseen. Yhden Ter­an kovalevyyn mah­tuu musi­ikkia pakkaus­tavas­ta riip­puen neljästä kuukaud­es­ta kah­teen vuoteen.

Mak­su ei ole aivan pieni. Uut­ta ase­tus­ta en mis­tään löytänyt, mut­ta tämän vuo­den hin­nas­ton mukaan keskikokois­es­ta ulkois­es­ta kovalevys­tä mak­su olisi 21 euroa, minkä päälle tulee ymmärtääk­seni alv 4,62 euroa. ulkois­t­en kovalevy­jen hin­taan tulee siis noin 50 pros­entin koro­tus. Min­is­ter­iö kuvit­telee tämän lisäävän teostom­ak­su­ja 20 prosentilla.

Minä en vas­tus­ta muusikoiden tulo­ja, mut­ta olisiko ollut tas­a­puolisem­paa pan­na tämä mak­su vaik­ka maid­on hin­taan? Se kohdis­tu­isi toden­näköis­es­ti musi­ikin tal­let­ta­ji­in tas­a­puolisem­min kuin mak­su joka kohdis­tuu lähin­nä val­oku­vaa­ji­in, kotivideoiden har­ras­ta­ji­in ja niihin, jot­ka huole­hti­vat tietokonei­den varmuuskopioinnista.

Tai siis yritet­ti­in kohdis­taa, mut­ta ei oikeasti kohdis­tet­tu. En tiedä, mis­sä maail­mas­sa siel­lä val­tioneu­vos­tossa oikein eletään, sil­lä eihän tuo­ta mak­sua tule juuri kukaan mak­samaan.  En tiedä, kuin­ka suuri osa ulkoi­sista kovalevy­istä oste­taan net­tikaupoista, mut­ta uskoisin että val­taosa jo pelkästään sik­si, että net­tikaup­pa on lakkaut­tanut alan kivi­jalka­kau­pat. Tämän jäl­keen ne ainakin oste­taan kaik­ki net­tikaupoista, mut­ta vain ulko­mai­sista, kos­ka niitä hyvi­tys­mak­su ei koske. En usko, että kestää viikkoakaan, kun kaik­ki tietävät, että ulkoinen kovalevy pitää ostaa ulko­mais­es­ta verkkokau­pas­ta. On erit­täin epäisän­maal­lista ohja­ta val­oku­vauk­sen har­ras­ta­jat ulko­mais­ten verkkokaup­po­jen asi­akkaik­si, kos­ka var­maankin se lisää ulko­mais­ten verkkokaup­po­jen markki­nao­su­ut­ta muutenkin. Jos joudut hakeu­tu­maan ulko­maiseen net­tikaup­paan ostaak­sesi tal­letusti­laa val­okuville­si, ostat sieltä myös hel­posti muutakin.

Voidaan mielestäni aiheel­lis­es­ti kysyä, onko ase­tus lain­mukainen. Lain mukaan hyvistys­mak­su voidaan nimit­täin kohdis­taa vain lait­teisi­in, joi­ta käytetään merkit­tävässä määrin yksi­tyiseen kopiointiin.Kuinka mon­ta pros­ent­tia on merkit­tävässä määrin?  En usko, että musi­ikin kopi­oin­nin osu­us ulkois­t­en kovalevy­jen sisällystä ylit­tää prosenttiakaan.

148 vastausta artikkeliin “Varmuuskopioista teostomaksu”

  1. Tiedätkö kenen min­is­terin vas­tu­ualueel­la tämä on Ope­tus­min­is­ter­iössä? Wallin vai Virkkunen?
    Ihan vaan, että tietää minkä puolueen mii­nus­lis­taan tämän käsit­tämät­tömän päätök­sen lisää 🙂

  2. En tiedä, kuin­ka suuri osa ulkoi­sista kovalevy­istä oste­taan net­tikaupoista, mut­ta uskoisin että val­taosa jo pelkästään sik­si, että net­tikaup­pa on lakkaut­tanut alan kivi­jalka­kau­pat. Tämän jäl­keen ne ainakin oste­taan kaik­ki net­tikaupoista, mut­ta vain ulko­mai­sista, kos­ka niitä hyvi­tys­mak­su ei koske. 

    Toisaal­ta jos YLE muut­tuu verora­hot­teisek­si niin vapau­tuu ammat­ti­taitoista henkilökun­taa hyvi­tys­mak­sun tarkastajiksi. 🙂

    Minä en enää edes jak­sa valit­taa, lakien kir­joit­ta­jil­la on vaan joku sem­moinen kytken­tä päässä että jos asi­aan liit­tyy jotenkin tietokone niin se kyt­kee jär­jen ja suh­teel­lisu­u­den­ta­jun pois.

  3. Teosto ja kaset­ti­mak­su ovat jo men­nyt­tä maail­maa. Ulkois­t­en kovalevy­jen käyt­tö voi uha­ta lähin­nä eloku­van­tek­i­jöi­den tek­i­jänoikeuk­sia, mut­ta vuokraeloku­vien osalta kopi­oin­ti on kiel­let­ty ja ostet­tu­jen eloku­vien osalta kyse on var­muusko­pios­ta, mis­tä laskut­ta­mi­nen on vähän liioitel­tua. Ainakin itse koke­muk­seni cd- tai dvd- tai blu-ray ‑levy­istä ovat että niihin ei voi kovin hyvin luot­taa — tosin hajoa­vat ne ulkoiset kovalevytkin säännöllisesti. 

    Itse asi­as­sa, eikö hajon­neesta kovalevys­tä pitäisi jatkos­sa sit­ten saa­da veronpalautusta? 🙂

  4. Kuka ostaa enää ulkoisia kiin­tolevyjä tämän jäl­keen? “Ulkoiset” kiin­tolevyt ovat vain sisäisiä kiin­tolevyjä jot­ka on koteloitu uusik­si. Täl­laisia koteloi­ta (eri fyy­sisille kiin­tolevy­jen kokolu­okille) saa hyvin edullis­es­ti samoista liikkeistä mis­tä saa noi­ta levyjäkin. Itse asi­as­sa ainakin yhden halpiskotelom­erkin mukana tulee myös ruu­vimeis­seli, jon­ka avul­la saa tumpelom­pikin kätevästi asen­net­tua levyn sinne koteloon.

  5. Mikäli ymmärsin päätök­sen oikein, voi edelleen ostaa taval­lisen kovalevyn ilman hyvi­tys­mak­sua ja USB-kotelon erik­seen ja ruu­va­ta kovalevyn koteloon itse.

  6. Ammat­in­har­joit­ta­ja voi hakea Teosto ‑vapaut­ta, kuten allekir­joit­tanut on tehnyt jo vuosia sit­ten. Erinäiset net­ti­ak­ti­iv­it ja alku­peräisen kaset­ti­mak­sun hengessä suuria määriä “Teosto-vapaa­ta” mate­ri­aalia itselleen lataa­vat ovat juuri niitä, jot­ka osta­vat sen levyn Ahven­maal­ta tai Viros­ta. Säästypä samal­la se ALV:n mak­sami­nen Suomeen, kun sen voi mak­saa jon­nekin muualle.

    Eli lyhyesti, Osmon maitovero kohdis­tu­isi samal­la tarkku­udel­la, eikä toisi mukanaan saman ver­ran hait­to­ja ja veromenetyksiä.

  7. Aika jär­jetön­tä. Kai mak­sut muis­te­taan lätkäistä myös kaiut­timille ja kuu­lokkeille, ja tietokoneille noin yleis­es­ti, kaapeleille, WLAN:ille, laa­jakaistay­hteyk­sille jne. — kaik­ki yleisiä rikoksentekovälineitä. 🙂

  8. On myön­net­tävä, etteivät kaik­ki kovalevy­jen osta­jat tal­len­na musi­ikki­aan näille siir­ret­täville tal­len­nusvä­lineille, mut­ta moni silti tekee niin. Olisi kiin­nos­tavaa kuul­la sin­un ehdo­tuk­sesi vai­h­toe­hdok­si, olet­taen ettet kan­na­ta artistien tulo­jen alasajon jatkumista.

    1. On myön­net­tävä, etteivät kaik­ki kovalevy­jen osta­jat tal­len­na musi­ikki­aan näille siir­ret­täville tal­len­nusvä­lineille, mut­ta moni silti tekee niin.

      Voitaisi­inko tehdä tutkimus siitä, kuin­ka monel­la on tietokoneel­laan (koti­maista) musi­ikkia niin paljon ettei se mah­du varsi­naiselle kovalevylle vaan joutuu musi­ikkia varten osta­maan lisää tilaa. Koneen sisäiselle kovalevylle mah­tuu siis joka tapauk­ses­sa usei­ta kuukau­sia musi­ikkia. Las­ke­taan näi­den osu­us ulkois­t­en kovalevy­jen osta­jista ja tämän promillen sada­sosan ver­ran voi sit­ten pan­na tätä kaset­ti­mak­sua ulkoisille kovalevyille.
      Perus­tuuko tuo mak­su mihinkään tutkimuk­seen siitä, mik­si ihmiset joutu­vat osta­maan ulkoisia kovalevyjä?

  9. No ainakin min­ul­la on kaik­ki musi­ik­ki verkkoko­valevyl­lä jos­ta sitä voi sit­ten kuun­nel­la wlanin kaut­ta vaik­ka pihal­la. Samat­en kaik­ki dvd-eloku­vat rip­paan suo­raan verkkoko­valevylle. Ter­an ver­ran on tavaraa nyt kasas­sa rai­dat­tuna. Toki siel­lä on myös omat val­oku­vat ym. Myös tv-lähetyk­siä on tul­lut säilöt­tyä purkkiin.

    Luulisin täl­laisen verkkoko­valevyn käytön ole­van aika yleistä.

  10. #
    Minä en vas­tus­ta muusikoiden tulo­ja, mut­ta olisiko ollut tas­a­puolisem­paa pan­na tämä mak­su vaik­ka maid­on hintaan?
    #

    Kyseessä ei var­maankaan ole muusikoiden tulot, vaan hei­dän ns. etu­jär­jestön­sä tulot. Myös usea työlainen mak­saa kym­menyk­siä ammattijärjestöilleen.
    Kysymyk­sessä on ennem­minkin puh­das rahan tavoit­telu, että kuka ja mikä vaan taho saa rahaa revit­tyä irti mis­tä vaan — mil­lä ehdoil­la vaan.

    Ja kun joku min­is­teri on nimen­sä joskus pre-paperi­in lait­tanut, niin sit­ten onkin rahan lyp­sämiselle avat­tu tie “taivaisi­in”.

  11. AP kir­joit­ti: “Mikäli ymmärsin päätök­sen oikein, voi edelleen ostaa taval­lisen kovalevyn ilman hyvi­tys­mak­sua ja USB-kotelon erik­seen ja ruu­va­ta kovalevyn koteloon itse.”

    Ahaa. Näköjään laki onkin sit­ten suun­nitel­tu niin, että juuri noiden tietotekni­ikkaa jonkin ver­ran ymmärtävien äänit­tei­den kopi­oi­jien (=raho­jaan säästämään pyrkivä nuoriso) on help­po vält­tää nämä teostomaksut. 🙂

  12. Tal­len­t­a­mi­nen on niin last year. Tsekatkaa vaik­ka Groove­shark: miljoo­nia ilmaisia biise­jä — ja ilman main­ok­sia toisin kuin Spo­ti­fy, jota ei kai edes saa asen­net­tua Suomes­sa ilmaisena.

    Enem­män tilaa vievät lef­fat ja muut videot. Mut­ta mik­si niitä pitäisi tal­len­taa? Netistä voi ilmaisek­si ja lail­lis­es­ti (?) kat­soa miljoo­nia tun­te­ja eloku­via muista videoista puhu­mat­takaan. Juuri tuli eilen Vod­dlerin main­os Saunalahdelta. 

    Äänikir­jat? Niitä ei tai­da lail­lis­es­ti saa­da ilmaiseksi.

    Edel­läkävi­jät ovat tien­neet jo iät ja ajat, että koh­ta kaik­ki on verkos­sa. DVD RW ‑ase­ma on vielä tarpeelli­nen mut­ta koh­ta ei. 

    Ulkoinen kiin­tolevy? Minä tal­len­nan tärkeät tiedos­tot DVD:lle tai verkkoon ja ulkoiselle kiin­tolevylle, muut lähin­nä vain ulkoiselle. Musi­ikkia siel­lä ei enää ole kuin jotain kum­mallisia harvinaisuuksia.

  13. Itsel­läni on Usb-telak­ka mihin menee ilman työkalu­ja mikä vain sata kiintolevy.

    Mihin raja sit­ten vede­tään? Joutu­vatko kaik­ki kulut­ta­jat pian mak­samaan kaset­ti­mak­sua jokaises­ta lait­teesta mis­sä on tal­len­nus­mah­dol­lisu­us? Sil­lä voihan joku var­maan digikam­er­an muis­tiko­r­tillekin tunkea joitain biisejä 🙂

    Eikä tun­nu oikeu­den­mukaiselta, että ostat jostakin viral­lis­es­ta net­timusi­ikkikau­pas­ta kap­palei­ta, joista menee teostom­ak­sut tek­i­jälle ja tal­len­nat sen usb-kiin­tolevylle mis­tä menee taas kaset­ti­mak­su teostolle tai kelle lie.…

    Ja on myöskin tot­ta, että nyky koneis­sa on valmi­ina niin suuret kiin­tolevyt, että musi­ikin takia tuskin tarvii ulkoista ase­maa hom­ma­ta.… tosin niiden siirte­ly, esim. kaver­ille on helppoa
    kyseisel­lä laitteella.

  14. Eikö tätä sum­maa voisi ottaa jostain muul­ta? 12 miljoon­aa koti­maisen kult­tuurin tukemiseen voisi ennem­min sälyt­tää YLE-insti­tuu­tion konkurssiin?

  15. Voitaisi­inko tehdä tutkimus siitä, kuin­ka monel­la on tietokoneel­laan (koti­maista) musi­ikkia niin paljon ettei se mah­du varsi­naiselle kovalevylle vaan joutuu musi­ikkia varten osta­maan lisää tilaa. Koneen sisäiselle kovalevylle mah­tuu siis joka tapauk­ses­sa usei­ta kuukau­sia musiikkia. 

    Tämä saat­taa tul­la mon­elle järky­tyk­senä, mut­ta todet­takoon nyt tässä, että aika use­an kansalaisen kovalevy­jen sisältö ei ole kovin hyvässä järjestyk­sessä. Tietokoneen kiin­teä kovalevy saat­taa olla täyn­nä vaik­ka mis­tä syys­tä ja musi­ik­ki sen takia ulkoisel­la levyl­lä, esimerkik­si. Tiet­ty ainakin kan­net­tavien osalta voisi kuvitel­la, että musi­ikin pitämi­nen ulkoisel­la levyl­la on perin epäkäytän­nöl­listä. Itse olen kyl­lä pitänyt kan­net­ta­van tietokoneeni musi­ikkikoel­mas­ta var­muusko­pi­o­ta ulkoisel­la levyl­lä, mut­ta se oli siis varmuuskopio.

    Eipä tuo teostom­ak­su kohdis­tu oikein mihinkään, ei edes val­oku­vaa­ji­in. Iso­ja datamääriä on muil­lakin, vaikka­pa muusikoil­la itsel­lään. Jos kovalevy­ille ruve­taan määräämään mak­su­ja, niin ainakaan ulkois­t­en ja sisäis­ten erot­telemiseen ei näyt­täisi ole­van järkiperusteita.

  16. USB-kiin­tolevy on lois­to­jut­tu var­muusko­pi­oin­ti­in. Valitet­tavasti täl­lä päätök­sel­lä Wallin ajaa mei­dät ulko­mais­ten verkkokaup­po­jen asi­akkaik­si. Toiv­ot­tavasti tajuaa edes hävetä olla mediatuot­ta­ja­jär­jestö­jen juoksupoika.

    Joku kysyi

    “Olisi kiin­nos­tavaa kuul­la sin­un ehdo­tuk­sesi vai­h­toe­hdok­si, olet­taen ettet kan­na­ta artistien tulo­jen alasajon jatkumista.”

    Mik­si “artistien” ts. hit­timusi­ikin suosi­tu­impi­en esit­täjien tulot pitäisi jotenkin taa­ta? Eiköhän tässäkin pitäisi markkin­talouden toimia?

  17. “Tavalli­nen teknikko”, et tiedä mis­tä puhut. Teosto (musi­ikin tek­i­jöi­den jär­jestö) on etua tavoit­telema­ton jär­jestö, joka valvoo että artis­tit (sanoit­ta­jat, säveltäjät ja tuot­ta­jat) saa­vat sen “palkan” (tek­i­jänoikeuspalkkio) mikä heille kuu­luu. Tämä tarkoit­taa sitä, että jäsenet ovat “omis­ta­jia”, vain hallinnol­liset kulut kate­taan kerä­ty­istän mak­su­ista. Ota urpo asioista selvää ennen kuin kom­men­toit typeriä! 😉

  18. Jos heit­täisimme TV-mak­sun pois Viestin­tävi­ras­ton hallinnas­ta, säästy­isi heti 10 miljoon­aa euroa. Siinäkin olisi jo saatu rahaa vaik­ka taiteil­i­joille ilman täl­laista sekoilua. Mut­ta parem­pi ylläpitää viras­ton suo­jatyö­paikko­ja ja lahjoit­taa rahaa Itel­lalle (2,5 miljoon­aa vuodessa).

    Kyl­lä ei taas käy jär­keen tämäkään…

  19. Ilk­ka: “Olisi kiin­nos­tavaa kuul­la sin­un ehdo­tuk­sesi vai­h­toe­hdok­si, olet­taen ettet kan­na­ta artistien tulo­jen alasajon jatkumista.”

    Ihmeel­listä usko­mus­po­h­jaista ja tarkastelua kestämätön­tä argumentointia.

    Artistien tulo­ja ei pelaste­ta mil­lään val­tio­val­lan teosto-oper­aa­tioil­la, vaan koti­mais­ten artistien pitää ihan samal­la taval­la kek­siä ansain­ta­malle­ja kuin kan­sain­välis­tenkin. Levymyyn­nin osu­us artistien tuloista vähe­nee mut­ta oheis­tuot­tei­den, suo­ran verkkomyyn­nin ja esi­in­tymis­ten tuot­to­jen merk­i­tys lisään­tyy. Jos artisti ei pysty tuot­ta­maan sisältöä jos­ta halu­taan mak­saa, pitääkö tälle jyvit­tää teen­näis­es­ti teosto-rahaa jon­ka jaolle ei ole perustei­ta kos­ka lait­toman kopi­oin­nin (johon siis tämäkin kaset­ti­mak­su yrit­tää päästä käsik­si) määristä per artisti ei tietenkään ole mitään tilastoa?

  20. Teostom­ak­su­jen merk­i­tyk­ses­tä musi­ikin tek­i­jöille on kir­joit­tanut aika valai­sev­asti Anssi Kela blo­gis­saan, tässä linkki:

    http://www.anssikela.com/2010/11/17/karvalakkilahetysto/

    Teostom­ak­su on kor­vaus “kaver­il­ta kopi­oidus­ta” musi­ik­ista. Tai oikeas­t­aan mak­se­taan ei kopi­oin­nista vaan mah­dol­lisu­ud­es­ta kopi­oin­ti­in. Se nimeno­maan ei ole kor­vaus­ta lait­tomasti lada­tus­ta mate­ri­aal­ista, tai omien levy­jen kopi­oin­nista tietokoneelleen.
    (Lähde: Wallinin vas­taus kysymyk­seen, http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_723_2010_p.shtml )

    Olen itse samaa mieltä kuin Osmo, kovalevy­i­hin kohden­net­tuna ei mene oikein. Argu­ment­ti­na testom­ak­sun ulot­tamisen uusi­in lait­teisi­in on että teosto­tu­lot ovat pudon­neet, kun van­ho­ja medioi­ta ei käytetä vaan uusia. Teostom­ak­su­jen määrät ovat var­maan laske­neetkin, mut­ta kuka enää kopi­oi kaver­il­ta levyjä itselleen? Minä en muista kos­ka viimek­si, ehkä yksi levy ker­ran vuodessa. On jotenkin kum­mallista olet­taa että teosto­tu­lo­jen pitäisi pysyä koko ajan samal­la tasol­la, ikään kuin se olisi luonnonlaki.

    Oikeu­den­mukaisin tapa mitä itse keksin on että musi­ikkia saisi lail­lis­es­ti lada­ta netistä omaan käyt­töön, ja net­tili­it­tymän hin­nas­sa olisi sit­ten (pieni!) teostom­ak­su, ehkäpä jotenkin nopeu­den mukaan por­rastet­tuna tms. Täl­löin net­ti­latauk­sien aiheut­ta­mat tulon­mene­tyk­set kor­vat­taisi­in tek­i­jöille, ja toisaal­ta päästäisi­in eroon ikävistä lait­to­muuk­sien valvom­i­sista ja vas­taav­ista. Toisaal­ta tässä voi olla monia huono­jakin puo­lia, joi­ta nyt itse en osaa keksiä.

  21. Halu­an korostaa uud­estaan, että minus­ta kaset­ti­mak­sun peri­aate on sinän­sä oikein. On myös oikien, että musi­ikin tek­i­jät saa­vat kor­vauk­sen musi­ikin kulut­tamis­es­ta. Minä ostan sik­si kaiken kuun­tele­mani musi­ikin laillisesti.
    Voidaan tietysti ajatel­la, että verote­taan sat­tuman­varais­es­ti mitä hyvän­sä hyödyket­tä ja kor­vamerk­itään tämä tulo musi­ikin tuot­ta­jien hyväk­si. Tämän päätök­sen hölmöin puoli ei ole se, että var­muusko­pi­oin­ti­in lähin­nä käytet­tävil­lä kovalevy­il­la ei ole juuri tekemistä musi­inkin kopi­oin­nin kanssa — tietokonei­den sisäisiä kovalevyjä käytetään siihen var­masti paljon enem­män — vaan sil­lä, ettei tämä tule tuot­ta­maan juuri mtiään tulo­ja. Mak­su on niin kohtu­ut­toman suuri, että se saa jok­seenkin kaik­ki osta­maan kovalevyn­sä ulko­mai­sista net­tikaupoista. Mitä musi­ik­in­tek­i­jät hyö­tyvät siitä, että tietokoneli­ikkei­den asikkaat ohjataan asioimaan koti­mais­ten net­tika­jup­po­jen sijas­ta ulko­mai­sis­sa? Minä esimerkik­si en koe mitään oman tun­non tuskia siitä, että han­kin yri­tyk­seni tarvit­semia vält­tämät­tömiä var­muusko­pi­oin­ti­in tarvit­tavia kovalevyjä ilman kaset­ti­mak­sua ulko­mail­ta. Lupaan, että jos joskus tal­letan musi­ikia niin paljon, ettei tietokoneeni kiin­teä kovalevy siihen riitä, mak­san sen hyvi­tyk­sen. En usko, että tätä tulee tapah­tu­maan koskaan.
    Tämä oli kir­joituk­seni alku­peräi­nen aihe.

  22. Ei tai­da TomiA tietääkkään paljonko hän mak­saa kasettimaksua/yvitysmaksua/teostoveroa DVD ja CD:eistä.

  23. Minkähän­laisel­la asiantun­ti­jakokoon­panol­la tämäkin asia valmis­telti­in? Per­in­teis­es­ti, viimeisen 15 vuo­den aikana, valmis­teluis­sa on ollut mukana lähin­nä edun­saa­jia. Ei ne mafia ver­tauk­set ole tuules­ta temmattuja.

    Aikoinaan kaset­ti­mak­su oli hyvin kohdis­tet­tu. Se ei koskenu nauhavarmis­tusasemia tms. 99% C‑kassun käytöstä oli musi­ikin kopi­oin­tia. Nykyään tuo on lähin­nä lak­isääteistä ryöstöä. Pieni joukko ihmisiä on keplotel­lut itselleen verotusoikeuden.

    Niin, ja minus­ta kovalevyn osta­jia pitäisi tukea kult­tuuriperin­nön säilyttämistyöstä 🙂

  24. Aiheesta on tutkit­tuakin tietoa tarjolla:

    http://bit.ly/fURxzI

    Sivuil­la 10, 11 ja 17 pääasi­at. 54% vas­taa­jista käyt­tää ulkoista kovalevyä musi­ik­ki- ja eloku­vatiedos­to­jen kopi­oin­ti­in, näistä 30% kovalevyn kap­a­siteetista puo­let tai enem­män on tätä käyttöä.

    Onhan se taval­laan epäreilua, että myös niiden 36%, jot­ka eivät käytä ulkoisia kovalevyjä tähän tarkoituk­seen (itseni mukaan­lukien) pitää myös mak­saa tule­vaisu­udessa hyvitysmaksua.

    Mikä olisi reilumpi vai­h­toe­hto? Nyt se kohden­tuu edes sin­nepäin. Jos lail­lisen yksi­tyisen kopi­oin­nin mah­dol­lis­ta­va mak­su mak­set­taisi­in yhtei­sistä verovaroista, jou­tu­isi “Pihtiputaan mummokin” osal­lis­tu­maan tois­t­en kopi­oin­nin kor­vaamiseen. Kumpi on pahempi?

    Kokon­aisker­tymä hyvi­tys­mak­su­ista on tänä vuon­na vain noin 6 miljoon­aa euroa. 12 miljoon­aa 2009. Se on vain 0,3–0,6% yksi­tyisen kopi­oin­nin kokon­ais­määrästä. Onko tämä euro per suo­ma­lainen kohtu­u­ton summa?

    Mielestäni ulkoisia kovalevyjä tärkeäm­pää olisi ollut saat­taa matka­puhe­limet hyvi­tys­mak­sun piiri­in, mut­ta ilmeis­es­ti Nokian maas­sa tätä ei uskalleta tehdä. 

    Musi­ikkiom­i­naisu­udel­la varuste­tun puhe­li­men omis­ta­jista 50% käyt­ti puhe­lin­taan myös musi­ikkisoit­ti­me­na. Keskimäärin näil­lä ihmisil­lä oli luuris­saan 92 kappaletta.

    http://bit.ly/f5YUP3

    Luureis­sa mak­sun tarkku­us olisi paljon ulkoisia kovalevyjä parempi.

    1. Han­nu Oskala. Mitä tekemistä ELOKUVATIEDOSTOJEN kopi­oin­nil­la on tämän asian kanssa. Uskon hyvin, että siihen ulkoisia kovalevyjä tarvi­taan, kos­ka ne vievät paljon tilaa. Nyt oli kyse musi­ik­ista. Se, että eloku­vien tal­len­t­a­mi­nen vie paljon tilaa ei ole mikään peruste hyvit­tää tätä musi­ikin tuottajille.

  25. Teosto (musi­ikin tek­i­jöi­den jär­jestö) on etua tavoit­telema­ton jär­jestö, joka valvoo että artis­tit (sanoit­ta­jat, säveltäjät ja tuot­ta­jat) saa­vat sen “palkan” (tek­i­jänoikeuspalkkio) mikä heille kuu­luu. Tämä tarkoit­taa sitä, että jäsenet ovat “omis­ta­jia”, vain hallinnol­liset kulut kate­taan kerä­ty­istän maksuista.

    Valitet­tavasti asia ei ole ihan näinkään. Teostossa on kah­den ker­roksen jäseniä. Päätös­val­taa käyt­tävät varsi­naiset jäsenet, joi­ta on n. 700. Lopuille n. 22 000 ”oikeu­de­n­o­mis­ta­ja-asi­akkaalle” Teosto vain välit­tää kor­vauk­set, joiden jakope­rusteista päät­tävät jäsenet. Tämä suhde on jos­sain määrin erikoinen, en tiedä onko syynä musi­ikin tek­i­jöi­den vähäi­nen kiin­nos­tus vai mikä?

    Teoston vuosik­er­to­mus­ta luke­mal­la on vaikea saa­da selvää, miten rahat oikein jae­taan. Kaikki­neen tuot­to­ja 2009 syn­tyi 61,6 miljoon­aa ja kulu­ja tuli 10,6 milt­siä. Aikaisem­mil­ta vuosil­ta vielä jakam­a­ton­ta ker­tymää oli 3 miljon­aa, joten jako­vara siis kaikki­neen oli 54 miljoon­aa. Tästä sum­mas­ta 2 miljoon­aa käytet­ti­in koti­maisen musi­ikin edis­tämiseen (FIMI­Cille, Teoston jäsen­jär­jestöille ja ”muuhun musi­ikin edis­tämiseen”). Lop­ut 52 miljoon­aa on ilmeis­es­ti jaet­tu ”asi­akkaille”, mut­ta mil­lä perusteil­la, ei ilmene ainakaan vuosikertomuksesta.

    Teoston jaka­mas­ta rahas­ta nimit­täin vain osa menee yksiselit­teis­es­ti niille tek­i­jöille joiden musi­ikkia on käytet­ty. Levymyyn­nistä, radio- ym. soitos­ta sekä livekeikoil­ta saadaan tarkat lis­tat siitä, kenen teok­sia on käytet­ty. Nämä varat tilitetään asi­akkaille keskimäärin 9 kk viiveel­lä (ulko­mail­ta tule­vis­sa tulois­sa viive on pitem­pi). Mut­ta hyvi­tys­mak­sus­ta ja esimerkik­si taus­ta­musi­ikkikäytöstä täl­laisia tieto­ja ei saa­da, joten pitää tehdä joku peri­aate siitä miten nämä ”könt­tära­hat” jae­taan. Teoston net­ti­sivu­jen mukaan se ”teet­tää sään­nöl­lis­es­ti taus­ta­musi­ikin käytön lähteitä selvit­täviä tutkimuk­sia, joiden perus­teel­la taus­ta­musi­ikin käytöstä kerä­tyt kor­vauk­set ohjataan oikeu­de­n­o­mis­ta­jille.” Tutkimusten metodolo­gias­ta tai tulok­sista ei ole julk­ista tietoa.

    Joku parem­min asi­aa tietävä voi oikaista, mut­ta käsi­tyk­seni mukaan ainakin aiem­min Teosto jakoi kön­tän samas­sa suh­teessa kuin nuo kor­vauk­set, jot­ka perus­tu­vat Teosto-ilmoituk­si­in. Mikäli tämä todel­lakin on käytän­tö, siinä on sel­l­ainen perus­ta­van­laa­tu­inen ongel­ma, että se olet­taa, että sekä lail­li­sista että lait­tomista lähteistä kuun­nel­laan samaa musi­ikkia, mikä tuskin pitää paikkaansa. Lait­tomas­sa musi­ikki­lataamises­sa on suuri sukupolviero. LYHTY Ry.:n tek­i­jänoikeus­barometrin mukaan: ”Laiton lataami­nen keskit­tyy nuorimpi­in ikäryh­mi­in, 15–24 ‑vuo­ti­aista 45 % ja 25–34-vuotiaista 29 % ker­toi, että hei­dän taloudessaan ladataan luvat­tomasti levitet­tyjä tiedos­to­ja. Yli 50-vuo­ti­aiden talouk­sis­sa näitä ei lada­ta käytän­nössä lainkaan.” Ei liene suuri yllä­tys, että 15–24-vuotiaat kuun­tel­e­vat enim­mäk­seen eri musi­ikkia kuin yli 50-vuo­ti­aat. Suun­taa-antavak­si esimerkik­si käy ehkä ver­ra­ta vaik­ka vuo­den 2009 soite­tu­impia kap­palei­ta Suomes­sa Teoston tilas­to­jen mukaan ja Last.fm-palvelun viikkolis­taa samaisen vuo­den puo­livälin paikkeil­ta. Tilas­tot eivät tietenkään ole yhteis­mi­talliset, eikä Last.fm mit­taa mitenkään kat­tavasti ohi Teoston kanavien menevää kuun­telua, mut­ta anta­nee kuitenkin suuntaa.

    ***

    Se Teostos­ta. Huomionar­voinen point­ti voisi olla, että Teosto ei suinkaan ole suurin hyvi­tys­mak­su­tuot­to­jen saa­ja. Gramex saa rahaa hie­man Teostoa enem­män, mut­ta melkein kaksinker­taisen potin kerää Kopios­to, jon­ka jäsen­jär­jestöistä luul­tavasti eloku­va-alan net­toa­vat enem­män kuin vaik­ka Grafia jon­ka jäsen itse olen. =) Kan­nat­ta­nee myös osoitel­la syyt­täväl­lä sormel­la muuallekin kuin Teoston suun­taan. Alku­un aut­taa jos ensin selvit­tää, mitä eroa eri tek­i­jänoikeusjär­jestöil­lä on, seik­ka joka ei suinkaan tun­nu ole­van kaikille net­tikeskustelijoille aina selvillä. 😉

    Yleisem­min voisi tode­ta, että Ode on avaus­postauk­ses­saan täysin oikeil­la jäljil­lä. Pait­si että koko kansalta kerät­tävä vero tuskin kohdis­tu­isi san­ot­tavasti vähem­män oikeu­den­mukaises­ti lataa­ji­in kuin kovalevy­ille asetet­tu hyvi­tys­mak­su, jär­jer­jestelmä on kaiken­lai­sine vapau­tuksi­neen ja hyvi­tyksi­neen usko­mat­toman köm­pelö ja ennen kaikkea EU:n yhteis­markki­noiden aikakaut­e­na pelkkää omaan jalka­an ampumista. 50 pros­entin hin­nanko­ro­tus bulkki­tuot­teeseen joka on vai­vat­ta saatavil­la nopeana ja luotet­ta­vana net­ti­ti­lauk­se­na… No, ei tarvitse olla talousti­eteil­i­jä ennus­taak­seen että ulkois­t­en kovalevy­jen myyn­ti Suomes­sa tulee rom­ah­ta­maan mar­gin­aaliseen murto-osaan.

    Mut­ta jos ja kun tämä ei ole se keino, jol­la taiteil­i­joiden toimeen­tu­lo tur­vataan, mikä sel­l­ainen olisi? Ihan irto­heit­tona: kult­tuu­rituot­teille negati­ivi­nen arvon­lisävero, ts. val­tio heit­tää tietyin ehdoin kiin­teästi jonkun pros­entin lail­lisen myyn­nin päälle. Ei ratkaise kaikkia ongelmia, mut­ta olisi ainakin parem­pi kuin tämä sekoilu.

    1. Olen tietoinen, että olisin oikeutet­tu saa­maan yri­tyk­seni var­muusko­pi­oin­ti­lait­teet ilman hyv­tys­mak­sua. Kum­man luulet ole­van yksinkertaisempaa:
      a) selvit­tää, mihin tuol­lainen anomus tehdään, täyt­tää lomake (toiv­ot­tavasti netis­sä) ja liit­tää siihen vaa­dit­ta­vat todis­tuk­set ja sit­ten joskus kun nopea byrokra­tia on tehnyt päätök­sen matkus­taa johonkin niistä tukkuli­ikke­sistä, jot­ka ovat tehneet asi­as­ta sopimuk­sen Teoston kanssa, osta­maan kovalevy tai
      b) tila­ta kovalevy Pix­ma­ni­as­ta suo­raan kotiini.
      Kos­ka jälkim­mäi­nen vie alle min­uutin, se ei vie kauem­paa keneltäkään muul­takaan, jol­loin en ymmär­rä, kenen min­is­teri Wallin kuvit­telee tuo­ta mak­sua var­muusko­pi­oin­tilevykkeistään maksavan. 

  26. Lisätään­pä tähän vielä sel­l­ainen kan­to kas­keen että luin jostain vastikään, että ulko­mail­ta, lähin­nä koti­mais­ten verkkokaup­po­jen Ahve­nan­maan toim­i­tus­pis­teistä, tilat­tavien lef­fo­jen ja elek­tron­i­ikan vero­tuk­seen aio­taan saa­da paran­nus­ta pudot­ta­mal­la pienin perit­tävä ALV nykyis­es­tä 10 eurosta 5 euroon (http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=549861&Title=Halvalle+nettishoppailulle+tulossa+loppu).

    Ihmettelin tätä päätöstä jo aiem­min mut­ta nythän alkaa tul­la lisä­val­oa siihenkin. Eli laite­taan kovalevyt verolle, ja lisää vero­tu­loa pudot­ta­mal­la verova­paus­ra­jaa niin ettei kovalevy­jen, tai tarkem­min ottaen minkään muun kuin parin musi­ikkilevyn tai lef­fan tilaami­nen, enää kan­na­ta. Hel­vetin reilua meininkiä, taidan muut­taa jon­nekin jos­sa tar­jo­taan kepin sijas­ta porkkanaakin edes jois­sain asioissa.

  27. “Ei tai­da TomiA tietääkkään paljonko hän mak­saa kasettimaksua/yvitysmaksua/teostoveroa DVD ja CD:eistä.”

    Ostan Nier­leltä Sak­sas­ta. Näkyy 100 DVD:n pakkaus ole­van 15 euron tienoil­la tätänykyä.

  28. Juu­so Koposel­la oli hyviä huomioi­ta. Jos hyväksymme, että emme pysty tarkkaan kohdis­ta­maan mak­su­ja oikeille ihmisille, voisiko harki­ta myös muuhun kuin tal­len­nus­me­di­aan kohdis­tu­vaa mak­sua? Esimerkik­si inter­netli­it­tymässä liikku­van datan määrä kor­reloisi var­maan parem­min (vaikkakaan ei todel­lakaan täysin) lait­tomaan medi­an kulu­tuk­seen. Ääni ja varsinkin video kun lisäävät datali­iken­net­ta huo­mat­tavasti enem­män vaikka­pa sähkö­postin käyt­tö. Varsinkin videon osalta kasvu jatkuu edelleen:
    http://www.itu.int/net/itunews/issues/2010/06/images/35_04.jpg

    Oper­aat­torit voisi­vat peri­aat­teessa laskut­taa vuo­den lopus­sa käyt­täjiltä net­tili­iken­teen perus­teel­la mediamaksua 🙂

  29. Osmo:

    var­muusko­pi­oin­ti­in lähin­nä käytet­tävil­lä kovalevy­il­la ei ole juuri tekemistä musi­inkin kopi­oin­nin kanssa – tietokonei­den sisäisiä kovalevyjä käytetään siihen var­masti paljon enemmän

    Eli sinä veikkaat, että ne jot­ka ostaa ulkosia kovalevyjä omis­taa keskimääräistä kansalaista vähem­män kopi­oitua musiikkia?

    Sil­lä ei oo paskankaan väliä mihin niitä kovalevyjä käytetään.

    Sun point­ti tuos­ta mak­sun kiertämis­es­tä on sen sijaan ihan naulan kantaan.

  30. Voidaanko tulki­ta, että kaikil­la on oikeus imeä netistä mitä vain lail­lis­es­ti, kos­ka musi­ik­ki, eloku­vat ym. on mak­set­tu jo Teoston suo­jelu­ra­hoina kovalevyn han­kkimisen yhtey­dessä? Vai tuleeko jo mak­set­tu­jen tuot­tei­den päälle vielä sakot?

  31. Kuun­te­len paljon musi­ikkia, pääosin radios­ta, mut­ta olen minä OSTAMIANI cd-levyjä MP3 muo­toon 6 gigan edestä muut­tanut. Ja nämä sijait­se­vat puhe­limes­sani ja eril­lisessä MP3 soit­times­sani. Koti­maisen musi­ikin osu­us on ehkä 2/3. Kol­men ter­an ulkoiset levyt sisältävät VAIN ja AINOASTAAN min­un ITSE OTTAMIANI VALOKUVIA.

    Olen aina tähän päivään asti kan­nat­tanut paikallisia kivi­jal­ka­li­ikkeitä. Voin kyl­lä tila­ta soit­ta­mal­la, mut­ta noudan paikallis­es­ta kivi­jal­ka­li­ik­keestä, kos­ka paljon osta­van asi­akkaan tun­net­tavu­us liik­keessä näyt­tää paran­ta­van sitä asi­akas­palvelu­akin. Tämä kiskuri­mak­su alkaa nyt kyl­lä olla jo sil­lä rajal­la, että alan kat­sel­la näi­den naa­puri­maid­en tar­jon­taa, eihän se ole autol­la kuin het­ki ja autonkin voi tanka­ta samal­la reis­sul­la ulko­mail­la.. säästöähän siitä tuskin tulee, mut­ta eipähän mene sekään raha sit­ten vääri­in käsiin.

  32. Mil­lä perus­teel­la muusikko on oikeutet­tu tuloi­hin? Mik­si putkimies ei ole oikeutet­tu tuloi­hin, eli ves­san­ve­tomak­su käyttöön?

  33. Häm­men­tävää, joskus joutuu huo­maa­maan ole­vansa samoil­la lin­joil­la myös Soin­in­vaaran sedän kanssa. Hais­tan vaalien vienon tuok­sun tässä häm­men­nyk­seni val­las­sa piehtaroidessani 😉

  34. En ole ikinä enkä koskaan käyt­tänyt mitään tal­len­nusme­dioi­ta lait­tomasti han­ki­tun mate­ri­aalin tal­tioimiseen. Ehkä min­un pitäisi, kos­ka nyt kuitenkin mak­san niistä teostom­ak­sun joka tapauksessa.

    Kuulin äsket­täin, että eduskun­tasalis­sa on kan­net­ta­vat tietokoneet kiel­let­ty. Ja nyt tämä. Mitähän vuo­sisa­taa siel­lä Arka­di­an­mäel­lä oikein eletään? Tietoy­hteiskun­ta tosiaan.

  35. Jos tämä nyt sit­ten tarkoit­taa että voin netistä lada­ta omaan käyt­töön sieltä löytämääni suo­jaam­a­ton­ta tai heikosti kopio­suo­jat­tua tavaraa ilman mitään rajaa tai nii­in so be it.

    1. Ei tarkoi­ta. Kaset­ti­mak­su on musi­ikin lail­lista tal­let­tamista varten, ewsimerkik­si sitä ajatellen, että siir­rät cd-levysi johonkin toiseen muotoon.

  36. Kuka musi­ik­ista ylipäätään mak­saa nykyään, kun käytössä on ilmaisek­si musi­ikkia tar­joavia palvelui­ta kuin Spotify?

  37. Täl­lainen mak­su rapaut­taa yhteiskun­ta­moraalia ja lain kunnioitusta.

    Minä en siir­rä lail­lis­es­ti ostami­ani CD-levyjä tms. kovalevylle, joten mak­san kaset­ti­mak­sua tyhjästä. Jot­ta en tulisi aivan väärin kohdel­luk­si, ware­tan jatkos­sa hyväl­lä omatun­nol­la kaikkea mitä netistä löy­tyy. Olen­han jo mak­sanut tuot­teet etukäteen.

  38. “Ahve­nan­maan toim­i­tus­pis­teistä, tilat­tavien lef­fo­jen ja elek­tron­i­ikan vero­tuk­seen aio­taan saa­da paran­nus­ta pudot­ta­mal­la pienin perit­tävä ALV nykyis­es­tä 10 eurosta 5 euroon
    .…
    Hel­vetin reilua meininkiä, taidan muut­taa jon­nekin jos­sa tar­jo­taan kepin sijas­ta porkkanaakin edes jois­sain asioissa.”

    Tuon kan­net­ta­van alvin muu­tok­sen ymmär­rän hyvin, kos­ka käytän­nössä kaik­ki vähit­täiskaup­pa on verol­lista ihan yleis­maail­mallis­es­ti. Eli har­vas­sa ovat paikat minne voit muut­taa vält­tääk­sesi tämän. Euroopan veroparati­i­seille ennus­tan lop­pua muu­ta­man vuo­den sisäl­lä, sen ver­ran suuren loven se tekee jo suurten EU-maid­en verotuloihin.

    Mut­ta asi­aan, tämä uusi teostom­ak­su on jär­jetön. Sen seu­rauk­se­na levyt tilataan ulko­mail­ta tai osisa kote­lo ja levy erik­seen. Kun tuos­ta ei sit­ten tuloa juuri ker­rykään niin ovatko taval­liset kovalevyt ja puhe­limet tähtäimessä seuraavana?

  39. “ts. val­tio heit­tää tietyin ehdoin kiin­teästi jonkun pros­entin lail­lisen myyn­nin päälle.”

    Tuo tarkoit­taisi tarkoit­taisi kau­pal­lis­ten kult­tuu­rituot­tei­den suosimista. Vai? Mitä kau­pal­lisem­pi, sitä tuetumpi. 

    Val­tio kuitenkin kat­soo tehtäväk­seen tukea myös korkeakult­tuuria, joka liki määritelmäno­mais­es­ti ei myy kovin hyvin ainakaan aluk­si. Kyse on samas­ta asi­as­ta kuin kasvuyri­tys­ten tukemises­sa … tai sit­ten nimeno­maan ei. Parhaim­mil­laan val­tio on mese­naat­ti, joka suo­jelee vapaan hen­gen liekin hauras­ta lep­a­tus­ta tieteessä ja taiteessa.

  40. http://www.youtube.com/watch?v=RtyLVK6ONaY&feature=&p=CB71C8ACF4B7F121&index=0&playnext=1

    Eivät musi­ik­in­tek­i­jät omista kiin­tolevyjä käyt­täviä ihmisiä. Ihmiset omis­ta­vat itse itsen­sä ja kiin­tolevy­jen valmis­ta­jat omis­ta­vat valmis­ta­mansa kiin­tolevyt. Jos kiintlevy­jen valmis­ta­jat halu­a­vat myy­dä levyn­sä ihmisille, ei se ole muusikoiden asia. Ei ihmisil­lä ole mitään syytä alis­tua muusikoiden mieli­v­al­taiselle väivallankäytölle.

  41. Ote­taan mallia autoveros­ta. Liikku­mi­nen on hyvä asia, on sit­ten liik­keessä mate­ria tai infor­maa­tio (pois­lukien joitain ulkois­vaiku­tuk­sia, joi­ta voi hait­taverot­taa erik­seen). Poli­itikot ovat kuitenkin päät­täneet, että auto­ja voi verot­taa ja vielä raskaasti. Mik­si sit­ten ei voisi lisäverot­taa jokaista välinet­tä, joka kyke­nee infor­maa­tion siirtoon?

  42. Eili­nen päätös lisäsi “ulkoisille kiin­tolevy­ille” (mitä se tarkoit­taa ei vielä aamul­la ollut täysin kirkas­ta min­is­ter­iössäkään, kos­keeko vain usb-levyjä vai myös NASse­ja) 5 tai 10 euron lisämaksun.

    Kopi­oin­ti on vähen­tynyt lisään­tyneen radiosoiton ja suo­ra­tois­ton (Spo­ti­fy ym) myötä. Päätös laa­jen­taa mak­sua ulkoisille levy­ille on suo­ras­taan lain vas­tainen, kos­ka hyvi­tys­mak­suyk­sikön itsen­sä teet­tämien selvi­tys­ten perus­teel­la ulkois­t­en levy­jen käyt­tö mak­sun piiris­sä ole­vaan tal­len­tamiseen on erit­täin vähäistä, ei mis­sään tapauk­ses­sa “merkit­tävää” (mikä on lain edellytys). 

    Tarkem­min tääl­lä: http://pjarvinen.blogspot.com/2010/12/hyvitysmaksun-laajentaminen.html

  43. Minkä takia musi­ikin lail­lista tal­len­tamista varten pitää olla jokin hyvi­tys­mak­su. Lailli­nen musi­ikki­han on jo ostet­taes­sa maksettu?
    Esimerk­ki arjes­ta: nor­maali aikuinen käyt­täjä ostaa musi­ikkia iTune­sista ja Cd levy­inä. Mis­tä syn­tyy lisä­mak­su­velvol­lisu­us muusikolle siinä vai­heessa kun niitä kopi­oidaan lail­lis­es­ti omaa käyt­töä varten eri lait­teille? Esimerkik­si MP3 tiedos­tot autosoit­in­ta varten ja varmuuskopiot.
    Cd levy mak­saa sen n. 20 euroa ja iTunes ver­sio kympin. Täl­lä sum­mal­la asi­akas olet­taa saa­vansa kuun­telu­oikeu­den mak­samaansa sisältöön. Ilman täl­laista hyvi­tyspelleilyä. Laiton levit­tämi­nen netis­sä on sit­ten kokon­aan toinen juttu.
    Tämän idean myymi­nen kansalaiselle on ihan yhtä help­poa kuin asun­to­tu­lon tai Por­voon kaupun­gin kaavaile­ma 5/t lumika­soista parkkipaikoilla…;)
    Aika elämästä vier­aan­tunut­ta puuhastelua.

  44. OS:

    Voitaisi­inko tehdä tutkimus siitä, kuin­ka monel­la on tietokoneel­laan (koti­maista) musi­ikkia niin paljon ettei se mah­du varsi­naiselle kovalevylle vaan joutuu musi­ikkia varten osta­maan lisää tilaa. 

    On tehtykin. tutk­i­tu­ista ulkois­t­en kovalevy­jen omis­ta­jista suurim­mal­la osal­la (36%) ei ollut yhtä ain­oaa musiikki/videofileä kovalevyl­lään, ja 24% arvioi siel­lä ole­van pienen osan. Itse kyl­lä kan­natan nykyisen pil­vite­knolo­gian aikana hyvi­tys­mak­sun ulot­tamista eth­er­net-kaapelei­hin ja wlan- tuki­asemi­in. Erikoista että Drop­box saa olla hyvi­tys­mak­sul­ta (ja teoston oikeustoim­il­ta) rauhas­sa vaik­ka se on käytän­nössä rajat­toman kokoinen kovalevy. 

    Teoston oma tutkimus ulkois­t­en kovo­jen käytöstä:
    http://www.hyvitysmaksu.fi/teosto/hymysivut.nsf/0/eb25b89f5bb8cb43c22574ea002be6a6/$FILE/Teosto_Ulkoisen%20kovalevyn%20k%C3%A4ytt%C3%B6_raportti_2010.pdf

    1. Wallin sanoo, että ulkoisille kovalevy­ille on tal­letet­tu 90 miljoon­aa musi­ikkikap­palet­ta. Jos olete­taan uskoisia kovalevyjä ole­van 200 000 keskikooltaan 0,5 ter­aa, (molem­mat luvut hihas­ta) tarkoit­taisi tämä, että niiden kap­a­siteetista joitakin promille­ja olisi käytet­ty musiikkiin.
      On täysin hämäävää sotkea tähän videot, kos­ka niille ei ole mitään tekemistä teostom­ak­sun kanssa.

  45. Jospa se mak­su rajoitet­taisi­in sel­l­aisi­in lait­teisi­in ja tal­len­nusvä­lineisi­in joil­la oikeasti voi kuun­nel­la tai levit­tää musi­ikkia ja eloku­via oman kodin ulkop­uolelle ja jot­ka ovat pääasi­as­sa tarkoitet­tu sitä varten ja jois­sa teok­sen laatu ei heikkene siir­rossa. Kukaan ei nyt kul­je­ta taskus­saan kovalevyä tai digi­box­ia ja netin kaut­ta musi­ikin levit­tämi­nen on muutenkin kielllettyä.

    Kuu­lu samaan sar­jaan ehdo­tuk­sia kuin että päiväko­tien, koulu­jen ja kirkko­jen pitää mak­saa teostom­ak­su­ja osal­lis­tu­jen itsen­sä laulamista lauluista.

  46. Vään­täkääpäs nyt joku rauta­lan­gas­ta: Jos henkilö ostaa lail­lis­es­ti levyn ja tekee siitä itselleen kopi­on, niin mitä hyvi­tys­mak­sul­la tarkalleen ottaen hyvitetään? Mikä on se saa­mat­ta jäänyt tulo, joka pitää kompensoida?

  47. En aio äänestää ketään idioot­tia jot­ka on tämän mak­sun takana.Suomalaiset muusikot ovat tehneet viime vuosi­na pelkkää hut­tua, mikä ei mene kaupaksi.Muniin puhal­telus­ta pitää sit­ten vielä mak­saa erik­seen, hul­lua hommaa.Kovalevylläni ei ole yhtään suo­ma­laisen artistin musiikkia.

  48. Osmo kir­joit­ti:

    Han­nu Oskala. Mitä tekemistä ELOKUVATIEDOSTOJEN kopi­oin­nil­la on tämän asian kanssa. Uskon hyvin, että siihen ulkoisia kovalevyjä tarvi­taan, kos­ka ne vievät paljon tilaa. Nyt oli kyse musi­ik­ista. Se, että eloku­vien tal­len­t­a­mi­nen vie paljon tilaa ei ole mikään peruste hyvit­tää tätä musi­ikin tuottajille.

    No kun kyse ei ole TEOSTOm­ak­sus­ta vaan HYVI­TYS­mak­sus­ta. Hyvi­tys­mak­sun käytän­nön toimet hoitaa Teoston hyvi­tys­mak­suyk­sikkö, mut­ta raho­jen käytöstä päät­tä OKM. Hyvi­tys­mak­suko­r­vauk­sen saa­jia ovat seu­raa­vat tahot:

    - AVEK (audio­vi­suaalisen kult­tuurin edistämiskeskus)
    — GRAMEX (äänite­musi­ikin käyttö)
    — ESEK (Esit­tävän säveltaiteen edistämiskeskus)
    — Kir­jal­lisu­u­den edistämiskeskus
    — Kopios­to (jakaa hyvi­tys­mak­su­ista henkilöko­htaisia kor­vauk­sia tele­vi­sio-ohjelmien tekijöille)
    — Kuuro­jen Liitto
    — LUSES (luo­van säveltaiteen edistämissäätiö)
    — TUOTOS (tele­vi­sioy­htiöi­den ulkop­uolisille, riip­pumat­tomille tuottajille)
    — VISEK (Visuaalisen taiteen edistämiskeskus)

    http://www.hyvitysmaksu.fi/fin/hyvitysmaksun_saajat.html

    Tuk­isum­mat jakau­tu­i­v­at seuraavasti:

    http://bit.ly/hSEE9R

    Suurim­mat sum­mat menevät apu­ra­hois­sa AVEK:lle ja tek­i­jöille jaet­tavis­sa henkilöko­htai­sis­sa tili­tyk­sis­sä KOPIOSTOlle.

    Eli kyseessä on paljon paljon muu­ta kuin vain musi­ikin tek­i­jöi­den etu­ilu. Hyvi­tys­mak­su­jär­jestelmän piiri­in on jo vuosikym­meniä kuu­luneet myös “eloku­vat” eli tv-ohjel­mat ja muu av-tuotan­to. Nyt e‑kirjojen myötä jär­jestelmän piiri­in pitäisi saa­da laa­jem­min myös kirjallisuus.

    Oma blo­gauk­seni aiheesta:
    http://bit.ly/e8vU3Y

  49. Osmo on ihan oikeessa. Min­un rahat on muutenkin men­nyt jo ulko­maisi­in net­tikaup­poi­hin, halvem­mal­la kun saa. Nyt menee sit­ten muidenkin.

    Bra­vo. Näin niitä suo­ma­laisia yri­tyk­siä tuetaan.

  50. Koitin laskea nopeasti tuon Appa­raatin linkkaa­man sivun avul­la Hyvi­tys­mak­su­jen jakau­tu­misen elokuvan/television, musi­ikin, kir­jal­lisu­u­den ja muun välil­lä 2010 (mak­su­ja saavien jär­jestö­jen perusteella).

    elokuva/tv (AVEK, Kopios­to, Kuuro­jen Liit­to, Tuo­tos): 4 521 000 €

    musi­ik­ki (Gramex, ESEK, LUSES, Teosto): 4 475 000 €

    kir­jal­lisu­us (Kir­jal­lisu­u­den edis­tämiskeskus): 93 000 €

    muut (Kuvasto/VISEK, Tek­i­jänoikeu­den tiedo­tus- ja valvon­takeskus, Suomen Tek­i­jänoikeudelli­nen Yhdis­tys, Ope­tus­min­is­ter­iö päät­tää myöhem­min): 582 000 €

  51. 21 euroa ulkois­es­ta kovalevys­tä vähän yläkanttiin.

    http://www.hyvitysmaksu.fi/fin/Hinnat_2011.html

    Ulkoiset kiin­tolevyt

    Muis­tia vähin­tään 250 gigatavua, mut­ta enin­tään 950 gigatavua 5 euroa
    Muis­tia yli 950 megatavua, mut­ta enin­tään 3 ter­atavua 10 euroa 

    Dig­i­taal­i­sis­sa audio­tal­len­timis­sa olisi korkeim­mil­laan mak­su 21 euroa.

    Ja JV, ihan saman­lainen mak­suhan se on kaseteis­sa ym kopi­ois­sa ollut. Ulkoi­sis­sa kovalevyis­sä on vain sem­moinen puoli että niistä heilah­taa kaverei­den kesken vai­h­ta­mal­la äkkiä giga­tolkul­la musiikkia. 

    Verkkoko­valevyis­sä on vielä sem­moinen puoli, että kun sinne rip­paa yhden ihan lail­lis­es­ti osta­mansa levyn sitä voi kuun­nel­la vaikka­pa viidestä kan­net­tavas­ta samaan aikaan.

  52. Mie­lenki­in­toiselta näyt­tää tuo jaet­tu­jen hyvi­tys­ten taulukko. Mis­sä on Kuvas­ton osu­us? CD/DVD/yms. kopi­onti kos­kee myös visuaal­isia tuot­tei­ta, samoin tekijänoikeudet.
    Itse teen var­muusko­pi­oi­ta lähin­nä omista teok­sis­tani (tek­ste­jä, piirus­tuk­sia, 3d-malle­ja, val­oku­via, jne.). Kopi­ot muiden teok­sista lukeu­tu­vat lähin­nä täysin lail­lisi­in var­muusko­pi­oi­hin (eli kopi­o­ta ja alku­peräistä tuotet­ta ei käytetä yhtäaikaisesti). 

    Seu­raavak­si ‘ehdotankin’, että ryhdytte per­imään kor­vauk­sia mustekaseteista, tyhjistä pape­ri­arkeista, kankaista, jne. kos­ka niitäkin voidaan mah­dol­lis­es­ti käyt­tää tek­i­jänoikeuslais­sa tarkoitet­tu­jen teosten kopiomiseen.
    Vedestä voidaan tehdä laiton limuko­pio ja jostakin kankaan­palas­ta laiton vaatekap­paleväären­nös. Sähköäkin kopi­oimises­sa käytetään melko var­masti. Mah­dol­lisuuk­sia mak­su­jen keräyk­seen on lukemattomia.
    Oikeat yrit­täjät voivat sit­ten hakea mak­su­va­pau­tus­ta ja me työt­tömät luo­vat jäämme nuole­maan näppe­jämme. Kiitos vain Viral­lisille Vampyyreille.

  53. Siitä huoli­mat­ta, että viralli­nen totu­us on, että hyvi­tys­mak­su on hyvi­tys luval­lisen kopi­oin­nin musi­ikin kulut­ta­jille aiheut­ta­mas­ta hyödys­tä, kyl­lä min­un nähdäk­seni on aivan selvää, että hyvi­tys­mak­sun taustal­la on nykyisel­lään pyrkimys päästä osal­lisek­si myös (nykyään) lait­toman yksi­tyisen kopi­onnin tuot­ta­mas­ta hyödystä.

    Mak­sun kohdis­tu­mi­nen on toki väistämät­tä enem­män tai vähem­män sat­un­naista, ja johtuen kan­sain­välisen pos­timyyn­ti­toimin­nan help­poud­es­ta mak­su on aina viime kädessä vapaaehtoinen.

    Pitäisi yksiselit­teis­es­ti sal­lia (musi­ikin, eloku­vien, jne) kopi­oin­ti yksi­tyiseen käyt­töön lait­tomas­takin läh­teestä, ja pistää kaset­ti­mak­su net­tiy­hteyk­sien hin­taan. Mak­su voisi olla ihan kohta­laisen suurikin, vaikka­pa 100 euroa / liit­tymä / vuosi, jol­loin tuot­to olisi moninker­tainen kaset­ti­mak­su­un näh­den. Mut­ta juuri tek­i­jänoikeusjär­jestöt vas­tus­ta­vat kaikkein äänekkäim­min aja­tus­ta siitä, että yksi­ty­istä kopi­ontia lait­tomas­ta läh­teestä kat­sot­taisi­in läpi sormien.

    Toisin kuin tek­i­jänoikeusjär­jestöt halu­a­vat argu­men­toi­da, täl­lainen jär­jeste­ly ei tuhoaisi mak­sullis­ten lail­lis­ten lataus- ja strea­maus­palvelu­iden markki­noi­ta. Mak­sulliset palve­lut myyvät kokon­aista, vir­tavi­ivais­tet­tua palvelukon­sep­tia, jota vas­taan ilmainen hajautet­tu jär­jestelmä (tai pikem­minkin val­ta­va sekamel­s­ka eri­laisia enem­män tai vähem­män ilmaisia ja enem­män tai vähem­män hajautet­tu­ja jär­jestelmiä) ei pysty kil­paile­maan, ainakaan käyttömukavuudessa.

    Toisek­seen, tutkimuk­set näyt­täi­sivät osoit­ta­van, että se väestönosa, joka lataa eniten musi­ikkia luvat­tomasti, käyt­tää myös eniten rahaa musi­ikin ostamiseen.

    Mikäli arpa­jais­lait yms. eivät olisi esteenä, olisi muuten aivan suun­nat­toman hieno tapa markki­noi­da joitain tuol­laisia lail­lisia lataus­palvelui­ta esim. siten, että “lataa meiltä levy hin­taan 5 euroa ja osal­lis­tu keikkalipun arvon­taan”. En itse asi­as­sa tiedä, käytetäänkö täl­laisia markki­noin­tikikko­ja jo, Suomes­sa taita­vat vaa­tia jonkin­laista ovelu­ut­ta pysyäk­seen lail­lisu­u­den rajois­sa, niin että de fac­to ostopakko silti säi­ly­isi. Joka tapauk­ses­sa juuri täl­laiset “lisä­palve­lut” ovat jotain, mitä lait­tomat läh­teet eivät mil­lään keinol­la kykene tarjoamaan.

  54. Aiheesta vähän poiketen mut­ta kumminkin…soitan levyjä tietokoneel­la rav­in­to­las­sa. Rav­in­to­la mak­saa teosto & gramex mak­sut asi­aka­s­paikko­jen mukaan taus­ta­musi­ik­ista. Artis­tit mak­sa­vat myös lisää rav­in­to­lalle. Itse mak­san osta­mas­tani musi­ik­ista kor­vauk­set plus luvan jot­ta saan käyt­tää tietokonet­tani soit­tokäytössä. Tähän vielä päälle var­muusko­pi­ot cd:nä jos kone vaik­ka piiput­taa kesken keikan…onko tässä mitään järkeä mak­saa to mak­sut suh­teel­lisen mon­een kertaan…?

  55. Käsit­tääk­seni lail­lis­es­ti oste­tus­ta levys­tä saa tehdä kopi­oi­ta lähipi­ir­illeen, esim. per­heelle ja parhaille ystäville. Tähän tuo hyvi­tys­mak­su on kai tarkoitettu?

    Mut­ta olen samaa mieltä Osmon kanssa, mak­su suun­tau­tuu täysin väärin. Jopa tuo levyl­lä musi­ikin tal­len­t­a­mi­nen on jo van­hen­tu­vaa kansan­perin­net­tä. Kaveripi­iristäni stet­son-menetelmäl­lä arvioitu spo­ti­fy-käyt­täjien määrä on jo yli 50%(suurin osa main­ok­sil­la) ja mp3:sia tai audi­olevyjä ei käytetä juuri lainkaan.

    Itse olen spo­ti­fys­tä mak­sanut jo toista vuot­ta. Ulkoista kiin­tolevyä käyt­täisin hyvi­tys­mak­sut­toman datan kopi­oin­ti­in, töis­sä sel­l­aista käytänkin.

  56. Jär­jenkäytön vält­te­ly eli kieltäy­tymi­nen lait­toman kopi­oin­nin rajoit­tamis­es­ta rike­sakon kaltaisel­la menet­te­lyl­lä näyt­tää sit­ten johta­van kuvat­tui­hin älyttömyyksiin.

    Tilanne on ver­rat­tavis­sa siihen että poli­isi lakkaisi määräämästä rike­sakko­ja, tai kaupun­ki lopet­taisi pysäköin­nin­valvon­nan. Tarpeet­tomasti menetet­tyjä tulo­ja ja ulkoishait­to­ja, siis.

  57. Juu­so Koponen:
    >Oden kan­nat­taa ulko­mail­ta kovalevy­jen hankkimisen
    >sijaan hakea vapau­tus hyvi­tys­mak­sus­ta, joka
    >myön­netään melko automaat­tis­es­ti yrityksille
    >hake­muk­ses­ta:

    Tätä kyl­lä tar­jo­taan aina ratkaisuk­si, kun joku toteaa mak­su­jen epäreilu­u­den, mut­ta homma­han on kansalais­ten kannal­ta jok­seenkin puh­das vale, kos­ka kansalaiset eivät ole yrityksiä.

    Min­ul­la on kohta­lainen läjä CD- ja DVD-levyjä täyn­nä musi­ikkia (itse tehtyä, siis esim. Cubasen kitaraääni­raito­ja jne) ja gigoit­tain val­oku­via ja videoita (itse tehtyjä ja otet­tu­ja). Musi­ikkia on kau­pas­ta oste­tu­il­la CD-levy­il­lä, joiden ostamisen lopetin kym­menisen vuot­ta sit­ten, kos­ka niitä ei kuitenkaan ole järkeä han­kkia lisää: pop­pi vir­taa radios­ta ja tarvit­taes­sa spo­ti­fys­tä jne ihan koko ajan. Ja van­ha musi­ik­ki on se jota halu­an erik­seen valikoiden kuunnella.

    Jo aiem­min ostin CD-aihiot Kiinas­ta, ja nyt siis tar­jo­taan lisää naulo­ja koti­maisen kau­pan arkkuun.

  58. Onnek­si voi tila­ta ulkoisen kovalevyn mis­tä tahansa EU:n alueelta. Ei tarvitse mak­sel­la ylimääräisiä teostom­ak­su­ja, ja val­ti­oltakin jää kaik­ki raha siitä saa­mat­ta. Toiv­ot­tavasti ensi­vaaleis­sa saadaan enem­män asiantun­te­mus­ta eduskuntaan .

  59. @TomiA: “Mik­si sit­ten ei voisi lisäverot­taa jokaista välinet­tä, joka kyke­nee infor­maa­tion siirtoon?”

    Kyse ei ole veros­ta, vaan Teosto-hyvi­tyk­ses­tä. Auto-analo­gias­sa mak­saisit auton suun­nit­telijoille siitä, että käytät jo ker­taalleen osta­maasi autoa. Auton suun­nit­teli­jathan ovat jo saa­neet palkan auton suun­nit­telus­ta, samal­la tavoin muusikko on saanut kor­vauk­sen kun ostit lail­lis­es­ti kopi­on musiikkikappaleesta.

    1. Kyse ei ole veros­ta, vaan Teosto-hyvityksestä

      ‘Kyl­lä kyse on veroista, kos­ka sitä per­itään tuot­teesta, jol­la ei ole mitään tekemistä musi­ikin kanssa. Sik­si olisi parem­pi per­iä rehellis­es­ti veroa. Nyt täl­lainen mieli­v­al­tais­es­ti joillekin toimin­noille asetet­tu pis­tevero vääristää käyttäytymistä. 

  60. Sköndä kir­joit­ti:

    ““Tavalli­nen teknikko”, et tiedä mis­tä puhut. Teosto (musi­ikin tek­i­jöi­den jär­jestö) on etua tavoit­telema­ton jär­jestö, joka valvoo että artis­tit (sanoit­ta­jat, säveltäjät ja tuot­ta­jat) saa­vat sen “palkan” (tek­i­jänoikeuspalkkio) mikä heille kuu­luu. Tämä tarkoit­taa sitä, että jäsenet ovat “omis­ta­jia”, vain hallinnol­liset kulut kate­taan kerä­ty­istän mak­su­ista. Ota urpo asioista selvää ennen kuin kom­men­toit typeriä!”

    Ja ne hallinnol­liset kulut oli?? Ja ne muut kulut?? Ja kerät­ty rahamäärä suh­teessa jaet­tuun rahaan?? Ei pidä olla ajatuksi­neen lapselli­nen ja uskoo kaik­kee mitä her­ra iso­her­rat väit­tävät, raha kun puhuu niin siitä on 80% pa**aa.
    Että ota vaan asioista itse selvää. Urpo. Ennenkuin kom­men­toit typeriä 😉

  61. Teosto sekoit­taa tässä (tarkoituk­sel­la?) kak­si asi­aa, yksi­tyisen, teknisen kopi­oin­nin kuun­te­lu­tarkoituk­si­in ja kopi­oiden yksi­tyisen levit­tämisen. Hyvi­tys­mak­sul­la on tarkoi­tus kat­taa jälkim­mäisen aiheut­tamia myyn­ti­t­u­lo­jen vähen­tymisiä, ei niistää rahaa ihmiseltä joka ottaa varmuuskopioita.

    Asi­aa mon­imutkaistaa musi­ikkikän­nyköi­den osalta se, että hyvi­tys­mak­su­ja halu­taan kerätä lait­teesta johon tehdään se ensim­mäi­nen myyn­ti. Nokian Comes with Music ‑kän­nyköis­sä on mak­set­tu niistä bii­seistä, joi­ta siihen puhe­limeen ladataan. Tästä mah­dol­lisu­ud­es­ta ei pitäisi veloit­taa uudelleen, sil­lä musi­ikin tuot­ta­jat eivät tar­joa sitä säi­ly­tys­ti­laa musi­ikilleen kuten fyy­sisen myy­dyn levyn tapauk­ses­sa, vaan kulut­ta­ja on joutunut osta­maan sen musiikkikännykän.

    Nyt tehty ratkaisu on liki­main huonoin kom­pro­mis­si: epämääräi­nen rajaus “ulkoiseen kiin­tolevyyn”, korkea mak­su joka ajaa ostot Suomes­ta pois ja merk­i­tyk­setön ker­tymä muusikoille. Ymmär­rän hyvin, mik­sei kän­nykkää halu­ta laitetuen piiri­in; se on yleiskäyt­töi­nen ja sen pääkäyt­tö­tarkoi­tus peit­tää musi­ikkikäytön. Samas­ta syys­tä tietokonei­den kiin­tolevyjä ei ole syytä ottaa tämän piiriin.

    Maail­ma on muut­tunut niin radikaal­isti viimeisen 15 vuo­den aikana Inter­netin ansios­ta, että kaset­ti­mak­su, joka näki päivän­val­on 1984, on jo aikansa elänyt. Mak­sun perusteluista voi kiis­tel­lä, mut­ta ainakin se oli tarkkara­jainen, sil­lä C‑kasettien suurin yksit­täi­nen käyt­tö oli kaverin LP:n kopi­oin­ti kasetille.

  62. Lisäk­si Osmon blo­gauk­ses­saan käyt­tämät mak­su­jen suu­ru­udet ovat virheel­liset. Sum­mat ensi vuodelle ovat

    “Ulkoi­sis­sa kiin­tolevyis­sä hyvi­tys­mak­su on viisi euroa 250 gigatavus­ta ter­atavu­un levy­jen osalta, ja 10 euroa 1–3 ter­atavun levy­jen osalta.”

    Eli huo­mat­tavasti pienem­mät kuin Osmo uuti­soi. Aina ei kan­na­ta uskoa kaikkea, minkä lehdis­tä tai inter­net­sistä lukee. 🙂

    Hin­nas­to:
    http://www.hyvitysmaksu.fi/fin/hinnasto.html

    Kari Haakana ker­too virheel­lisen uuti­soin­nin taustat:

    http://www.karihaakana.net/blog/2010/12/paljonko-hyvitysmaksu-nostaa-kiintolevyjen-hintaa/

    Hereil­lä siel­lä toimituksissa!

    1. Tuo tieto on lohdulli­nen, kos­ka hin­ta ei ole niin suuri, että se suo­ras­taan pakot­taa käyt­tämään ulko­maisia net­tikaup­po­ja. Omas­sa blokkauk­ses­sani sanoin, että viime­vuo­tis­ten hin­nas­to­jen perus­teel­la näin olisi. Kovalevy­ille on sen­tään ymmär­ret­ty tehdä oma hin­talu­ok­ka. Ongel­mana oli se, ettei OTM eikä val­tioneu­vos­to net­ti­sivuil­laan julkaissut ase­tus­ta (!) vaan sanoi ain­oas­taan, että mak­su ulote­taan koske­maan ulkoisia kovalevyjä, jos­ta sanon­nas­ta saa­toi päätel­lä, ettei näille ole eril­listä hin­nas­ta vaan ne laite­taan muiden dig­i­taal­is­ten tal­len­tei­den alle.
      Ei voi puhua laisku­ud­es­ta tieto­jen tark­istamises­sa, kun ope­tus­min­is­ter­iö ei vaivaudu tiedot­teessaan ker­tomaan asi­aa eikä lai­ta hyväksyt­tyä ase­tus­ta kansan nähtäväk­si vaan tyy­tyy harhaan­jo­htavaan tiedot­teeseen. Tietoa ei ollut OYTM:n sivuil­la eikä kukaan vas­taa puhe­limeen klo 21.
      Sinän­sä se, että mak­su ulote­taan kiin­tolevy­i­hin, joiden kap­a­siteetista min­is­ter­iön oman ilmoituk­sen mukaan jokunen promille on musi­ikkikäytössä, osoit­taa, että koko tämä C‑kasettimaksu alkaa läh­estyä tien­sä päätä. Rahoit­ta­mi­nen verovaroin olisi paljon parem­pi. Nyt kohdis­tu­mi­nen on aivan sat­un­naista. Jos mak­sus­ta noin 99,5 pros­ent­tia kohdis­tuu muus­sa käytössä ole­vaan levyti­laan, on mak­sun yhteys kopi­oin­ti­in jok­seenkin olema­ton. Pidän myös vääränä, että isot yri­tyk­set on vapautet­tu kiin­tolevy­jen mak­su­ista mut­ta pienet joutu­vat tosi­asi­as­sa mak­samaan pakol­liseen var­muusko­pi­oin­ti­in käytet­tävistä kovalevy­istä, kos­ka takaisin­per­in­tä on tehty niin han­kalak­si, ettei siihen kan­na­ta ryhtyä kuin suurten tilausten osalta.

  63. OS:

    En tiedä, kuin­ka suuri osa ulkoi­sista kovalevy­istä oste­taan net­tikaupoista, mut­ta uskoisin että val­taosa jo pelkästään sik­si, että net­tikaup­pa on lakkaut­tanut alan kivijalkakaupat.

    Min­ua net­ti­in ainakin ajaa se, ettei kivi­jalka­kaupoil­la ole enää mitään halu­a­maani tuotet­ta hyl­lyis­sään. Ja ne joil­la saat­taisi olla eivät netis­sä suos­tu siitä ker­tomaan. Min­ua oikeasti kiin­nos­taa kävel­lä riit­tävän lähel­lä ole­van kau­pan ovista sisään ja kävel­lä sit­ten viiden min­uutin päästä ulos tavara kannossa.

    Sen sijaan tar­jo­taan pelkkää odottelua:
    Odot­te­len tavaran saa­pumista ensin Suomeen maa­han­tuo­jalle, sit­ten tavaran­toimit­ta­jalle ja sit­ten myymälän varas­toon ja sit­ten saan parin päivän päästä ilmoituk­sen joko hakea sen myymälästä tai postista. Jos vai­h­toe­hdot ovat tuom­moi­set niin sit­ten mielu­um­min otan tavaran nopeam­min käyt­tööni kävelemäl­lä lähiposti­in. Ja sit­ten samal­la voinkin mak­saa halvem­pia hin­to­ja tilaa­mal­la ulkomailta.
    Mut­ta mitä ihmeen pelleilyä tämä täm­möi­nen oikein on? Mikä kaup­pa se sem­moinen on, jol­la ei ole mitään hyllyssään?

    Tai ehkä ei pitäisi ihme­tel­lä, kun ruokakau­patkin näyt­täi­sivät vähitellen siir­tyvän täm­möiseen tyhjän hyl­lyn politiikkaan.

    JV:

    Mikä on se saa­mat­ta jäänyt tulo, joka pitää kompensoida?

    Nämä “hyvitys“maksujärjestöt eivät elä todel­lises­sa maailmassa.
    Saa­mat­ta jäänyt tulo on tietenkin siinä, etteivät he saa­neet myy­tyä sin­ulle toista kopi­o­ta (joko var­muusko­piok­si tai sit­ten uud­estaan kun van­ha hajoaa)!
    Jos nuo saisi­vat päät­tää, mak­saisit erik­seen tal­len­nus­me­di­as­ta, sit­ten sen sisäl­löstä ja päälle vielä kus­takin käyt­tök­er­ras­ta ja var­muusko­pi­oin­tioikeud­es­ta (vaikkei se olisikaan mah­dol­lis­s­ta). Toden­näköis­es­ti käyt­tö­mak­su tulisi erik­seen sekä medi­an tois­tamiselle että tois­ton vas­taan­ot­tamiselle (eli kat­selulle ja kuuntelulle).

    Tai siis saa­vathan ne nytkin kaiken jo käytän­nössä päät­tää, mut­ta eivät ole vielä uskalta­ne­et tosis­saan ehdottaa.

  64. Esimerkik­si inter­netli­it­tymässä liikku­van datan määrä kor­reloisi var­maan parem­min (vaikkakaan ei todel­lakaan täysin) lait­tomaan medi­an kulutukseen.

    Mielestäni ihan käypä idea, jos rahoi­tus halu­taan hoitaa kohden­netul­la verol­la. Mak­su olisi suu­ru­us­lu­okaltaan n. 20 sent­tiä per siir­ret­ty gigatavu jos halu­taan nykyisen suu­ru­inen hyvi­tys­mak­su­tuot­to, joten ei ihan mah­dot­tomista sum­mista puhuta.

    Mil­lä perus­teel­la muusikko on oikeutet­tu tuloi­hin? Mik­si putkimies ei ole oikeutet­tu tuloi­hin, eli ves­san­ve­tomak­su käyttöön?

    Ero on kaiketi siinä, että ker­taalleen tehtyä ves­saa ei voi määrät­tömästi monistaa rajakus­tan­nuk­sel­la nol­la. Jos putkimiehien tulot koos­t­u­isi­vat oma-aloit­tei­sista käyt­tö­mak­su­ista jot­ka jäi­sivät 90-pros­ent­tis­es­ti mak­samat­ta niin joudut­taisi­in var­maan miet­timään samaa kysymys­tä hei­dän kohdallaan.

    On täysin hämäävää sotkea tähän videot, kos­ka niille ei ole mitään tekemistä teostom­ak­sun kanssa.

    Itse asi­as­sa kyseessä ei ole ”teostom­ak­su” vaan hyvi­tys­mak­su, jon­ka tuloista hie­man vajaa puo­let menee eloku­va-alan järjestöille.

  65. http://www.vihreat.fi/tekijanoikeuslinjat

    “Kir­jas­tos­ta lainatun CD-levyn kopi­oin­ti omaan levy­hyl­lyyn tai suosikkikap­paleesta teh­dyn MP3-tiedos­ton lähet­tämi­nen sähkö­postis­sa parhaalle kaver­illeen on sal­lit­tua hyvi­tys­mak­su­jär­jestelmän ansiosta.”

    Eli voin siis lail­lis­es­ti kopi­oi­da koko kaveripi­ir­il­leni pari ter­atavua suosikkimusi­ikkia. Toisaal­ta eihän tuo enää ketään kiin­nos­ta kun kaikil­la on Spotify.

  66. Osmo kir­joit­ti:

    Jos mak­sus­ta noin 99,5 pros­ent­tia kohdis­tuu muus­sa käytössä ole­vaan levyti­laan, on mak­sun yhteys kopi­oin­ti­in jok­seenkin olematon.

    Mut­ta kun tutk­i­tun tiedon perusteella
    — 54% ihmi­sistä tal­len­taa näille kovalevy­ille hyvi­tys­mak­sun piiris­sä ole­via teoksia.
    — 30% kulut­ta­jista käyt­tää kovalevyti­las­ta “noin puo­let” tai enem­män hyvi­tys­mak­sun piiris­sä ole­vien teosten tallentamiseen

    Mis­tä ihmeestä tuo 99,5% tulee? Hihas­tako? Ainakaan se ei perus­tu tutkit­tuun tietoon.

    Tässä kysymyk­sessä ongel­mallista on toki se, että useim­mat meistä, jot­ka keskustelu­un osal­lis­tumme emme käytä kovalevyjä tähän käyt­tö­tarkoituk­seen vaan juuri esim. var­muusko­pi­oin­ti­in tai omien val­oku­vien tal­len­tamiseen. Mut­ta tässä kysymyk­sessä kuten niin mon­es­sa muus­sakin anek­doot­tei­hein perus­tu­va aineis­to ei voi olla päätök­sen­teon perustana.

    Lähde: Talous­tutkimus

    1. Han­nu Oskala:
      Se 99,5 pros­ent­tia tulee Kult­tuuri­m­in­is­teri Wallinin ilmoituk­ses­ta, että ulkoisil­la kovalevy­il­lä on noin 90 miljoon­aa musi­ikkikap­palet­ta. Ole­tan tämän ole­van 360 miljoon­aa min­u­ut­tia ja edelleen uskon, että siitä val­taosa on MP3-for­maatis­sa. Sil­loin levyti­laa tarvi­taan noin 400 Teratavua.
      Jos ole­tamme, että ulkoisia kovalevyjä on myy­ty 200 000 kappaletta(hihasta) ja ne ovat kooltaan keskimäärin 0,5 ter­atavua, eli levyti­laa on noin 100 000 ter­atavua, päädymme siihen, että tästä veronalais­es­ta levyti­las­ta noin 0,4 pros­ent­tia on käytet­ty musi­ikin tal­let­tamiseen. Jos nuo kap­paleet on tal­letet­tu parem­mas­sa for­maatis­sa, voidaan päästä jopa kah­teen prosenttiin.
      Vielä ker­ran: en vas­tus­ta sitä, että taiteil­i­jat saa­vat rahansa, mut­ta vas­tus­tan sitä, että tehdään valokuvaus‑, kotivideo ja ja varmuuskopiovero.
      Tai siis yritetään. Minus­ta koko han­ke on asiantun­tem­aton sikäli, että koko veron mak­su on vapaae­htoista. On täysin lail­lista osaa elek­tron­i­ikkaa kan­sain­väli­sistä net­tikaupoista ja näin var­maankin moni tulee tekemään. Sil­loin ehkä kek­sitään, että niitä DVD-levyjäkin saa sieltä. Minus­ta on myös moraalis­es­ti oikein näin menetel­lä, JOS ei käytä lait­tei­ta koti­maisen musi­ikin tallettamiseen. 

  67. Lain­aus, johon yhdyn täysin
    http://www.anssikela.com/2010/11/17/karvalakkilahetysto/

    eik­ka
    18.11.2010, 9:58

    “Tässä asi­as­sa on puolen­sa ja puolen­sa. Sinän­sä kan­natan lämpimästi sitä että työstä saa kor­vauk­sen ja jopa sitä että se on sidot­tu sen saavut­ta­maan suosioon/käyttömäärään, mut­ta toisaal­ta mon­et muutkin tekee päivän aikana töis­sä sel­l­aista työtä ja käyt­tää luovu­ut­taan johonkin jon­ka “hedelmää” nau­ti­taan pidem­män aikaan ilman että siitä saa muu­ta kor­vaus­ta kuin sen työa­jan perus­teel­la mitä siihen käyt­tää. Esimerkik­si kirvesmies ei saa yhtään sen enem­pää hyvi­tys­mak­su­ja vaik­ka rak­en­taa raken­nuk­sen jos­sa on paljon kävi­jöitä taik­ka vaikka­pa Raili Pietilää eikä hei­dän jälkeläisiään muis­te­ta ker­ran vuodessa ruskeal­la kir­jekuorel­la jos­sa on bonus (yhdessä edes­men­neen miehen­sä Reima Pietilän kanssa) suun­nit­tele­mas­taan Tam­pereen kaupunginkir­jas­tos­ta Met­sos­ta tai Kale­van kirkos­ta sen kävi­jämäärän mukaan. Kuvataiteiljoiden tilanteesta ja näyt­te­lyko­r­vauk­sista min­ul­la ei ole tietoa, mut­ta luulen että muusikot ovat taiteil­i­joista parhaim­mas­sa asemassa.”
    Tot­ta, minäkin baarim­ikkona saan kor­vauk­sen juot­ta­mas­tani ajas­ta, en asi­akkaiden päi­htymisoloa­jas­ta. Enkä myöskään saa kor­vaus­ta siitä, kun ihmi­nen hakee pul­lon alkos­ta, ja annos­telee siitä itselleen lasil­lisen, hän­hän lainaa siinä kuitenkin min­un ammattiani/ammattitaitoani, ja kaiken lisäk­si ilmaisek­si. Ehkä meil­lä baarim­ikoil­la olisi syytä, samaa uut­ta pykälää nou­dat­taen, vaa­tia kor­vaus­ta Alko:lta, kos­ka hei­dän myymil­lä tuot­teil­la har­joite­taan salaa mei­dän ammattia…

  68. Osmo kysyi:
    “Mitä tekemistä ELOKUVATIEDOSTOJEN kopi­oin­nil­la on tämän asian kanssa.”

    Vas­taus löy­tyy mm. AVEKin sivuilta:
    “Audio­vi­suaalisen kult­tuurin edis­tämiskeskus AVEK tukee tek­i­jänoikeusvaroil­la audio­vi­suaal­ista kult­tuuria. Varat ovat pääasi­as­sa peräisin hyvi­tys­mak­sus­ta, jota per­itään muun muas­sa DVD-levy­istä ja dig­i­taal­i­sista videotallentimista.”

    Esimerkik­si suo­ma­laisen doku­ment­tieloku­vatuotan­non rahoi­tus on pitkälti juuri hyvi­tys­mak­su­jen varassa.

    1. Esimerkik­si suo­ma­laisen doku­ment­tieloku­vatuotan­non rahoi­tus on pitkälti juuri hyvi­tys­mak­su­jen varassa.

      On oikein hyvä, että koti­maisia doku­ment­tieloku­via tue­taan, mut­ta nyt on kyse t5äysin mieli­v­al­tais­es­ta veros­ta eikä hyvi­tyk­ses­tä tek­i­jöille. Kuin­ka suur­ta osaa noista levykkeistä käytetään koti­mais­ten doku­ment­tieloku­vien tal­let­tamiseen. KORVATKAA TÄMÄ OIKEALLA VEROLLA!

  69. Osmo kir­joit­ti:

    “Se 99,5 pros­ent­tia tulee Kult­tuuri­m­in­is­teri Wallinin ilmoituk­ses­ta, että ulkoisil­la kovalevy­il­lä on noin 90 miljoon­aa musiikkikappaletta.”

    Hyvi­tys­mak­sun piiris­sä ovat myös av-tiedos­tot, eivät vain musi­ikkikap­paleet, kuten aiem­mas­sa kom­men­tis­sani jo totesin. Suurim­man yksit­täisen osan tek­i­jöille jaet­tavista hyvi­tys­mak­suko­r­vauk­sista jakaa Kopiosto.

    Sik­si tuo 99,5% on aivan selkeästi virheelli­nen luku.

  70. Osmo:

    Jos mak­sus­ta noin 99,5 pros­ent­tia kohdis­tuu muus­sa käytössä ole­vaan levyti­laan, on mak­sun yhteys kopi­oin­ti­in jok­seenkin olematon.

    Ei. Sil­lä ei oo mitään merk­i­tys­tä mihin niitä kovalevyjä käytetään. Ain­oas­taan sil­lä on väliä kor­rel­loiko kovalevy­jen osta­jat musi­ikin lataajiin.

    Tämän käsit­tämi­nen ei pitäs olla hirveen vaikeeta.

  71. En ottanutkaan kan­taa varsi­naiseen point­ti­isi, vaan halusin vas­ta­ta esit­tämääsi kysymyk­seen siitä mitä eloku­val­la on tämän asian kanssa tekemistä.

  72. “Kyse ei ole veros­ta, vaan Teosto-hyvityksestä. ”

    Seman­ti­ikkaa. Laa­jem­mas­sa yhtey­dessä kuitenkin puhutaan dig­i­taalisen sisäl­lön markki­noiden sään­telystä. Per­im­miltään tarkoi­tus on, että infor­maa­tioy­hteiskun­nas­sakin säi­lyy joku ansain­ta­logi­ik­ka. Hyvä kai olisi, jos markki­na toimii ilman verot­ta­jaa tai muu­ta val­tion sekaan­tu­mista, mut­ta nyt näyt­tää, että ei toimi.

    Tämä on käsit­tääk­seni se suuri kysymys, jota olisi syytä pysähtyä pohti­maan. Toisin sanoen, jos taloudelli­nen kan­nustin tuot­taa infor­maa­tio­ta (musi­ikkia, keksin­töjä, tietokir­jo­ja …) merkit­tävästi heikke­nee, se kai tarkoit­taa, että infor­maa­tion taso las­kee merkit­tävästi. Aluk­si infor­maa­tion liikku­vu­us enem­män kuin kor­vaa tuon hai­tan, mut­ta entäs pitkäl­lä tähtäimellä?

    Kuun­te­len juuri Groove­shark­ista Spring­steeniä ja olen vaku­ut­tunut, että kier­rät­tämiseen perus­tu­va nyky­musi­ik­ki ei pysty enää samaan. Tosin olen luul­tavasti väärässä. 🙂

  73. Olen 100% samaa mieltä siitä, että parem­pi ratkaisu olisi lohkaista 10 milt­siä vuodessa (asian­mukaisin sään­nöl­lisin koro­tuksin) kult­tuuribud­jetin kaut­ta jaet­tavak­si samoin peri­aat­tein kuin hyvi­tys­mak­su nyt…

    Kuka hoitaa?

  74. Tämä kaikin puolin jär­jetön päätös hyvi­tys­mak­supo­h­jan laa­jen­tamis­es­ta todis­taa taas ker­ran sen, kuin­ka alun perin väärin ajatel­tu peri­aate johtaa oman logi­ikkansa mukaan ja ryh­mäp­sykolo­gian voimin yhä ris­tiri­itaisem­pi­in ja yhteistä hyvää rapaut­tavampi­in ratkaisuihin.

    Tietysti tästä voidaan syyt­tää päätök­sen tehneitä poli­itikko­ja, mut­ta kiin­nos­tavam­paa on tarkastel­la asian lob­baamis­puol­ta. Taiteil­i­jat kerä­sivät läh­es 8000 kan­nat­ta­jaa han­kkeen­sa taakse. Mukana sel­l­aisia nim­iä kuin Eino­juhani Rautavaara, Hec­tor, Aki ja Mika Kau­ris­mä­ki, Esa-Pekka Salo­nen, Jörn Don­ner, Tuo­mari Nurmio, Anna-Leena Härkö­nen ja Anja Snell­man. Kuka päät­täjä nyt kehtaisi olla eri mieltä näin suurten ja paljon antanei­den taitelijoiden kanssa. 

    Mut­ta mik­si nämä lait­toi­vat nimen­sä adressiin? 

    Lähde­tään perusteista. Lais­sa määritel­ty­jen kau­pal­lis­ten tek­i­jänoikeuk­sien, mikä on siis eri asia kuin tek­i­jän oikeus tul­la tun­nuste­tuk­si ja oikeutetuk­si saa­maan työstään palk­ka, ain­oana perus­teena on se, että teok­sil­la on yhteiskun­nal­lista arvoa. Se ei riitä, että teok­sil­la on arvoa niiden kulut­ta­jille, kos­ka tämä asia kuu­luu yksi­tyisen vai­h­dan­nan piiri­in. Taiteil­i­joiden tulo­jen tur­vaami­nen ei myöskään voi olla peruste, kos­ka samal­la perus­teel­la voi mikä tahansa ammat­tikun­ta vaa­tia eri­ty­isiä lake­ja omien tulo­jen­sa turvaamiseksi.

    Mikä se yhteiskun­nalli­nen hyö­ty voisi olla, jon­ka perus­teel­la taiteil­i­joi­ta kan­nat­taisi palki­ta eri­ty­isan­sain­ta­jär­jestelmäl­lä? Oman ymmär­ryk­seni mukaan palk­it­sem­i­nen olisi perustel­tua, jos taide­teosten ansios­ta kansalai­sista tulisi asen­teil­taan ja ymmär­ryk­siltään laa­jem­min yhteistä etua ajat­tele­via. Se olisi perustel­tua, jos taide tek­isi ihmi­sistä vähem­män itsekkäitä ja vähem­män kuppikuntaisia.

    Miten on? Mik­si hyvi­tys­mak­su­ja kan­nat­ta­vat taiteil­i­jat lait­toi­vat nimen­sä adres­si­in? Oman kup­pikun­taisen etun­sa vuok­si, ymmärtämät­tä tai välit­tämät­tä siitä, miten jär­jetön se on yhteisen hyv­in­voin­nin kannal­ta. Jos jopa taiteen todel­liset suurku­lut­ta­jat ja tek­i­jät osoit­ta­vat näin, ettei taide, tai ainakaan tek­i­jänoikeuk­sil­la kan­nustet­tu taide, tuo­ta yhteiskun­nal­lista hyö­tyä, niin koko kau­pal­lis­ten tek­i­jänoikeuk­sien jär­jestelmältä putoaa moraa­li­nen perus­ta. Sil­loin se kehit­tyy turhia kulu­ja aiheut­tavak­si, yhteisöl­lisyyt­tä rapaut­tavak­si sääte­lyk­si ja byrokra­ti­ak­si, kuten näyt­tää jo käyneen.

  75. Han­nu Oskala: “Aiheesta on tutkit­tuakin tietoa tarjolla:

    http://bit.ly/fURxzI

    Sivuil­la 10, 11 ja 17 pääasi­at. 54% vas­taa­jista käyt­tää ulkoista kovalevyä musi­ik­ki- ja eloku­vatiedos­to­jen kopi­oin­ti­in, näistä 30% kovalevyn kap­a­siteetista puo­let tai enem­män on tätä käyttöä.

    Onhan se taval­laan epäreilua, että myös niiden 36%, jot­ka eivät käytä ulkoisia kovalevyjä tähän tarkoituk­seen (itseni mukaan­lukien) pitää myös mak­saa tule­vaisu­udessa hyvitysmaksua.”

    Miten sina tuo­ta tutukimus­ta oikein luet? 

    Ei-omatekoisen musi­ikin tal­len­tamiseen kovalevyaan kayt­taa 99/473 = 21%, ja naista 29% kavereil­ta tai per­heen­jasenelta saat­ua. Eli 6% kayt­taa kovalevyaan hyvi­tys­mak­sun piiris­sa ole­van musi­ikin tal­len­nuk­seen. Suurin osa ei osaa arvioi­da kap­palei­den maaraa eri lahteista.

    Video­ma­te­ri­aalille vas­taa­vat luvut ovat 86/473 = 18%, jos­ta 24% on kavereil­ta tai per­heen­jase­nil­ta, yhteen­sa 4%. 

    Sivul­ta 17 nakyy kuin­ka suuri osa kovalevyn tilas­ta on musi­ik­ki- ja videokay­tossa: kaik­ki 4%, suurin osa 15%, noin puo­let 11%, pieni osa 24%, ei yhtaan 35%, EOS 10%. T’m’n perus­teel­la voisi karkeasti arvioi­da, etta keski­maarin levyti­las­ta kayte­taan n. 25% musi­ik­ki-ja video­sisaltoon. Jos tas­ta n. 25% on kavereil­ta kopi­oitua (ks. ylla), levyti­las­ta kayte­taan vaivaiset 6% hyvi­tys­mak­sun piiris­sa ole­vaan materiaaliin. 

    Tois­tan:

    Teoston oman tutkimuk­sen mukaan reilusti alle 10% ulkois­es­ta kovalevyti­las­ta kayte­taan hyvi­tys­mak­sun piiris­sa ole­vaan materiaaliin.

  76. Tuo­hon täy­tyy vielä lisätä se, että kukaan oikea musi­ikin har­ras­ta­ja ei kuun­tele musi­ikkia mp3 muo­dos­sa, kos­ka se raiskaa äänen, eikä tietokoneesta saa hifi­ta­soista ään­tä. Näin ollen 99% (ellei 100%) niistä, jot­ka oikeasti tarvit­se­vat puhe­lin­ta tai mp3 soit­in­ta enem­män tilaa musi­ikin tal­let­tamiseen, ovat piratis­te­ja, joiden leivän Spo­ti­fy on jo vienyt.

    Sakko­mak­sut oikeille henkilöille!! Vaik­ka net­tiy­hteyk­sistä, jota mm. Spo­ti­fy ja Youtube hyödyntää.

  77. Se tässä on surkuhu­paisaa, että tosi­asial­lis­es­ti yritetään verot­taa lait­tomasti netistä musi­ikkia lataavia — ja siis kerätään mak­sua lait­tomas­ta toimin­nas­ta. Aika har­vas­sa ovat ne, jot­ka kopi­oi­vat kir­jas­tos­ta lainaami­aan levyjä (tai yleen­sä lainaa­vat kir­jas­tos­ta levyjä) — mitä on käytet­ty argu­ment­ti­na mak­sun puolesta.

  78. Tuo­hon täy­tyy vielä lisätä se, että kukaan oikea musi­ikin har­ras­ta­ja ei kuun­tele musi­ikkia mp3 muo­dos­sa, kos­ka se raiskaa äänen, eikä tietokoneesta saa hifi­ta­soista ääntä.

    No höps. Itse pidän itseäni varsin vaka­vana musi­ik­in­har­ras­ta­jana, enkä edes omista cd-soit­in­ta. Musi­ikinku­un­telu tapah­tuu 90-pros­ent­tis­es­ti koneelta ja 10-pros­ent­tis­es­ti vinyyliltä. 

    Kevyessä musi­ikissa 320kbps mp3:sen ja cd:n laat­uero ei ole sel­l­ainen että tavalli­nen musi­ikin har­ras­ta­ja sitä huo­maisi. (Har­jaan­tunut ammat­ti­lainen tarkalla kuun­telul­la ehkä, en ole ihan var­ma kyl­lä tuostakaan.) Ja käytän­nössä 100 % musi­ik­ista kul­kee nykyään tietokoneen läpi levyn tuotan­to­vai­heessa, joten kyl­lä koneesta hifi­ta­soista ään­tä ulos saa, kun­han tietää mitä tekee. Itsel­leni riit­tää taus­ta­musi­ikin kuun­telu­un ihan Mac­book Pron sisäi­nenkin ääniko­rt­ti, mut­ta musi­ikin paris­sa ammat­ti­mais­es­tikin puuhail­e­vana löy­tyy kalus­tos­ta myös vaa­ti­vampi­in tarpeisi­in ulkoinen audiointerface.

    Mut­ta ei lain­säädän­töä vakavien musi­ikin har­ras­ta­jien tarpei­den perus­teel­la kan­na­ta laa­tia. 98 pros­en­tille ihmi­sistä riit­tänee paljon vähempikin laatu.

  79. Sinähän et olekaan “oikea musi­ikin har­ras­ta­ja”, joka on samal­la har­jaan­tunut KUUNTELEMAAN musi­ikkia. Taus­ta­musi­ikik­si kel­paa vaik­ka mar­ketin mölinät, mut­ta sil­lä ei ole mitään tekemistä musi­ikin kuun­telun kanssa. 

    Ja tosi­aan, jos halu­aa kuun­nel­la hal­val­la läh­es rajat­tomasti musi­ikkia, niin sitähän kuun­nel­laan Spo­ti­fys­tä, minkä saa myös kän­nykkään ja 90% kän­nyköistä taitaa olla jo kiin­teil­lä datayhteyksillä.

    Eli oikea musi­ikin har­ras­ta­ja tai tavalli­nen musi­ikin har­ras­ta­ja ei mielestäni satu tähän kohderyh­mään, mihin täl­lä nyt koite­taan puut­tua.. ja musi­ikkipi­ratis­mi kuoli Spo­ti­fyn myötä.

    MP3 soitin tai isol­la muis­til­la varustet­tu kän­nykkä olisi jol­lain taval­la perustel­tua, mut­ta että isot kovalevyt.. tziisus.

  80. Olen kai kopio­suo­jausten aiheut­tamien tois­to­vaikeuk­sien katkeroit­ta­ma mut­ta mielestäni hyvi­tys­mak­su­is­sa pitäisi ottaa nämä “tehokkaat” kopio­suo­jauk­set huomioon. Täl­lainen huomioin­ti voisi tapah­tua vaik­ka siten, että kopio­suo­jat­tua teosta ei ote­ta lainkaan huomioon hyvi­tys­mak­su­jen jaos­sa ja sit­ten seu­raa­vana vuon­na kopio­suo­jat­tu­jen teosten markki­nao­su­us vähen­net­täisi­in hyvi­tys­mak­su­ista. Esimerkik­si jos edel­lisenä vuote­na on ollut 30% markki­nao­su­us kopio­suo­jat­ul­la mate­ri­aalil­la niin hyvi­tys­mak­sut ker­rot­taisi­in 0,7:llä. Tämä tietysti sik­si, että näi­den teosten kopi­oin­ti ei ole lail­lista myöskään yksi­tyiseen käyt­töön eikä niille kuu­lu yksi­tyisen kopi­oin­nin lail­lisu­u­den perus­teel­la korvausta.

  81. Sokko­tutkimuk­sis­sa erit­täin har­jaan­tuneetkaan kuun­teli­jat eivät ero­ta 256 kbps CBR tai 192 kbps VBR MP3:a pakkaa­mat­tomas­ta CD:stä. Ja pienem­mil­läkin näyt­teenot­to­taa­juuk­sil­lakin erot tule­vat esi­in vain pienessä osas­sa musi­ikkia. Ja Ogg Vor­bis ‑kodek­ki pär­jää pienem­mil­lä näyt­teenot­to­taa­juuk­sil­la vielä merkit­tävästi MP3:a paremmin.

    Ylivoimais­es­ti suurin osa äänit­teistä on niin huonos­ti äänitet­tyjä ja mas­teroitu­ja, ettei niiden pakkaami­nen pie­neenkään kokoon heiken­nä ään­tä merkittävästi.

    Hifis­mi on asia erik­seen. On jo 1980-luvul­la havait­tu mm. että mus­tat vahvis­timet “kuu­losta­vat parem­mil­ta” kuun­telijoiden kor­vaan kuin muun väriset, vaik­ka sisäl­lä olisi täs­mälleen sama tekniikka.

  82. Saa­pa nähdä mil­loin­ka Teoston ja kump­panei­den tip­pi­laatikot ilmestyvät par­turien, tak­sien tai bussien “pöy­dille”, että ikään kuin rahankeru­u­laatikoil­la vih­jaa­maan, että radios­ta pakko­työn­netys­tä “hälystä” on mak­set­ta­va kym­menyk­set, kun­han vaan jostain toosas­ta jotain meteliä jonkun korvien väli­in työnnetään.

    Minä kun mak­san yksilöidys­tä ja ammat­ti­taidol­la esite­tys­tä taiteesta, enkä edes ajat­tele sitä, että korvi­i­ni pakko­työn­netys­tä “melus­ta” tulisi mak­saa mil­lään muo­toa minkään medi­ankaan pakko­työn­ntetey­il­lä höpö-min­is­terei­den allekir­joit­tamil­la sopimuk­sil­la ja pakkomaksuilla.

    Tosin vielä ei näin ole, että kun kuulen “pakkomölinää” esim. par­turi­ni tilois­sa, mut­ta ei var­maankaan kauankaan mene, kun par­turi­ni lykkää pakkoku­ule­mani sulosoin­nut medi­as­ta parturilaskuuni.

    Onko­han kys­myk­sessä ns. uuden liike­toimin­nan kehit­tämi­nen, että yhä enem­mässä määrin, kak­si­jalkainen on mak­sa­va yhä enem­män humpas­ta ja höm­pästä kuten äly­lu­urien kanssa on käymässä.

  83. Ostin Nokian N8 OVI Musi­ik­ki UnLim­it­ed ‑palvelun eli mak­soin musi­ik­ista lait­teen hin­nas­sa. Kyl­lä min­un käsit­tääk­seni hin­taan sisäl­tyi myös Teostoverokin. Mihin voin ne ladat­ta­vat musat tal­len­taa ilman Teostoveroa? Ja eikös äly­puhe­limetkin jo halut­tu tämän Teostoveron piiri­in, kun niil­lä ker­ran jo kuun­nel­laan musiikkia. 

    Äidil­läni on blue­tooth-induk­tiosil­muk­ka jol­la voi myös kuun­nel­la samaa musi­ikkia, joten eiköhän siihenkin saa­da vähän mak­sua lisää. Ote­taan­han jo teostovero siitäkin, kun leikku­ut­taa hiuk­set tai käy lounaalla.

    Kyl­lä nämä rahavir­rat pitäisi koo­ta val­tion kas­saan ja ohja­ta varat niille keille se kuu­luu eli musi­ikin tek­i­jöille. Tuot­ta­jat ja muut päähyö­tyjät juris­tei­neen keräävät fyrkkaa nyt kahdelta luukul­ta eli hal­lit­se­mansa teoston kaut­ta ja musi­ikin osta­jil­ta omit­tuaan ensin oikeudet itselleen.

  84. Jos putkimies kor­jaa jonkun ves­san, hän saa työstään kor­vauk­sen laskut­ta­mal­la sitä, jon­ka ves­san hän kor­jaa. Putkimiehelle ei kuitenkaan syn­ny oikeut­ta rahas­taa esimerkik­si asi­akkaan naa­pure­i­ta vessassakäynnistä.

    Putkimi­esten etu­jär­jestö ei myöskään vaa­di esimerkik­si rav­in­toloi­ta mak­samaan hyvi­tys­mak­sua siitä, että hei­dän ves­so­jaan käytetään ja että tästä ves­so­jen käytöstä on jopa taloudel­lista hyö­tyä ravintoloille. 

    Muusi­ik­in­tek­i­jöil­lä täl­lainen oikeus kuitenkin on, joskin sekin on siir­ret­ty yhdelle etu­jär­jestölle, joka jakaa rahat jol­lakin hämäräl­lä perus­teel­la, joka ei mitenkään liity esimerkik­si siihen, mil­laisia hyö­tyjä tästä musi­ik­ista on. Kyse on aivan klas­sis­es­ta rent-seekingistä. 

    Tämä argu­ment­ti ei kuitenkaan mene läpi ihmisille, joiden mielestä musi­ik­in­tek­i­jöil­lä on “oikeus tuloi­hin”. Olen miet­tinyt pääni puh­ki, miten ihmisen aja­tus­maail­ma ylipäätään voi kehit­tyä sel­l­aisek­si, että täl­laisen oikeu­den käsite on niin vah­vana mielessä ja samanaikaises­ti putkimi­esten oikeus ves­sas­sakäyn­ti­mak­sui­hin tun­tuu nau­ret­taval­ta, kos­ka minä en ihan rehellis­es­ti ymmär­rä mitä eroa noil­la on. 

    Syynä voi olla jotain senkaltaista, että enti­saikaan musi­ikin (tai ylipäätään infor­maa­tion) kopi­oimi­nen oli teknis­es­ti han­kalaa, ja kun se oli muut­tunut ylipäätään mah­dol­lisek­si, siihen vaa­dit­ti­in teol­lisen skaalan investointeja. 

    Mut­ta jos taas mietin asi­aa, ei hevoskuskeille alet­tu mak­saa autoista hyvi­tys­mak­sua “menete­ty­istä tuloista”. Joten mitä ilmeisim­min jokin tässä yhtälössä on eri­laista. Ehkä se on ihmisen tarve kokea jokin “omak­seen”, jos se on riit­tävän saman­lainen (infor­maa­tion tapauk­ses­sa­han kopi­oin­nin tulos on käytän­nössä ident­ti­nen) kuin se, mitä on “itse tehnyt”. Tämä aja­tus lie­nee niin vah­va, ja niin kyseenalais­tam­a­ton joidenkin ihmis­ten mielis­sä, että siitä on mah­do­ton­ta päästä eroon nopeasti.

    Osmon näke­mys on minus­ta vähän raukka­mainen. Kaset­ti­mak­sukaan ei ole oikeutet­tu, kos­ka se ei kohdis­tu mis­sään suh­teessa siihen, mitä sil­lä väitetään katet­ta­van. Tosi­asi­as­sa Osmo puhuu vain tätä epäko­hdan ilmen­tymää vas­taan, ei taustal­laol­e­vaa laa­jem­paa ilmiötä, jos­ta tämä kumpuaa. Siinä siis kup­paa­jien vaa­timuk­set esitetään oikeutet­tuina, mut­ta vain hie­man ylimitoitettuna.

    1. Tiedemies on oike­as­sa ja ei ole. Putkimiehelle on mak­set­tu siitä ves­san tekemis­es­tä. Musi­ikin tek­i­jä ei saa sent­tiäkään, ellei hän pysty laskut­ta­maan osta­jia musi­ik­istaan. Eloku­vateat­terikaan ei hyväksy sitä, että eloku­vas­sa käynyt antaa lipun seu­raavalle. Pohjim­mil­taan tässä tietysti on kyse siitä, mikä on kohtu­ulli­nen ja tehokku­us­mielessä järkevä tapa laskut­taa asi­as­ta, jon­ka mar­gin­aa­likus­tan­nus on nolla.

  85. OP:

    Esimerkik­si suo­ma­laisen doku­ment­tieloku­vatuotan­non rahoi­tus on pitkälti juuri hyvi­tys­mak­su­jen varassa.

    Näitä jotain dokkare­ita­han juuri näytet­ti­in tele­vi­sios­ta itsenäisyyspäivänä. Niin rautainen oli tek­i­jöi­den ammat­ti­taito, että edes erikokoista kuva­ma­te­ri­aalia ei oltu osat­tu käsitel­lä vaan oli tylysti skaalat­tu 16:9‑kokoon. Ja tämähän tun­netusti näyt­tää hyvältä 1.66- ja 1.33-muotoisissa kuva­ma­te­ri­aaleis­sa. Ja sit­ten vielä uut­ta mate­ri­aalia oli kuvat­tu ja doku­mentin lop­putu­los tal­len­net­tu lomitettuna.
    Ja tuo­tako me nyt sit­ten tuemme?
    Mihin rahat käytettiin?

    OS:

    Putkimiehelle on mak­set­tu siitä ves­san tekemis­es­tä. Musi­ikin tek­i­jä ei saa sent­tiäkään, ellei hän pysty laskut­ta­maan osta­jia musiikistaan.

    Tämä ero johtuu siitä, että putkimiehen tekemän työn tiede­tään ole­van mak­sun arvoista. Musi­ik­in­tek­i­jän työstä ei tiedä, oliko se tekemisen arvoista ennen kuin se on tehty. Osta­jillekin käytän­nössä myy­dään sikaa säkissä.

    Kult­tuu­rituotan­nos­sa nyt sit­ten on muutenkin tämä ongel­ma, että se varsin usein lip­sah­taa yksi­ty­isalueen rajaamiseen yhteis­maalle. Tuot­ta­japuoli aina sopi­vasti uno­htaa sen, että oikeus kult­tuuri­in on ihmisoikeus.

    Itse olen sitä mieltä, että ihmiset kyl­lä mak­sa­vat ja tuke­vat, jos teos ja toim­inta on mak­sun ja tukemisen arvoista ja mak­sami­nen on tehty riit­tävän helpok­si. Lisäk­si tietysti vaikut­taa tek­i­jä­ta­hon asenne asi­akkaaseen ja muukin käyttäytyminen.

  86. Putkimiehel­lä ja musi­ikin tek­i­jäl­lä on myös se ero, että kaverin ves­saa ei voi kopi­oi­da omaan koti­in vaan on taas palkat­ta­va se putkimies. 

    Jos oikeasti halu­taan ver­ra­ta ves­saa musi­ikki­in, olisi pikem­minkin puhut­ta­va mak­sulli­sista WC:istä. Esimerkik­si jotkut rav­in­to­lat perivät mak­sun WC:n käytöstä jos ei ole rav­in­tolan asiakas.

  87. “Pohjim­mil­taan tässä tietysti on kyse siitä, mikä on kohtu­ulli­nen ja tehokku­us­mielessä järkevä tapa laskut­taa asi­as­ta, jon­ka mar­gin­aa­likus­tan­nus on nolla.”

    Niin. Raken­nam­meko maail­maa, jos­sa viemäröin­ti on kan­nat­tavam­paa kuin henk­i­nen työ?

    Miten on vaik­ka tiedemiehen työ? Tarkoi­tus on luo­da tosi hyvä uusi biisi vai mikä “artikke­li” se on. On ollut vuo­sisa­dat. Kukaan kulut­ta­ja ei kuitenkaan suos­tu mak­samaan artikke­lin kir­joit­tamis­es­ta edes putkimiehen tun­tipalkkaa. Ansain­ta­logi­ikkaa on pitänyt jär­jestää toisin.

    Musi­ik­ki? “Hienos­ta musi­ik­ista” ei suos­tu­ta mak­samaan sel­l­aista hin­taa, että tulee toimeen. No, pis­tetään veron­mak­sa­jat mak­samaan se frak­ki ja kesämökki.

    Imma­te­ri­aal­ista kulu­tus­ta pitäisi suosia tuh­laa­van mate­ri­aalisen sijaan (vaik­ka järkevääkin mate­ri­aal­ista kulu­tus­ta toki on). Kysynkin taas ker­ran: minkälaisil­la kan­nus­timil­la henkiseen työhän perus­tu­va yhteiskun­ta toimii, kun “kaik­ki muut­tuu ilmaisek­si”? Mikä on sel­l­ainen ansain­ta­logi­ik­ka, joka tekee infor­maa­tion tuot­tamis­es­ta viemäröin­tiä houkut­tel­e­vam­paa? Onnis­tuuko se ilman val­tion yhä tiukem­paa sään­te­lyä? Jos ei onnis­tu, miten val­tion säätelemä tuotan­to jär­jestetään tehokkaasti?

  88. Tiedemies:

    Olen miet­tinyt pääni puh­ki, miten ihmisen aja­tus­maail­ma ylipäätään voi kehit­tyä sel­l­aisek­si, että täl­laisen oikeu­den käsite on niin vah­vana mielessä ja samanaikaises­ti putkimi­esten oikeus ves­sas­sakäyn­ti­mak­sui­hin tun­tuu nau­ret­taval­ta, kos­ka minä en ihan rehellis­es­ti ymmär­rä mitä eroa noil­la on.

    No on siinä se ero, että se ves­san omis­ta­ja saa kaiken hyö­dyn sen ves­san kor­jaamis­es­ta ja voi siks mak­saa siitä hin­nan, joka vas­taa ves­san kor­jaamis­es­ta tule­vaa hyötyä.

    Kukaan yksit­täi­nen musi­ikinku­un­teli­ja ei saa kaikkea hyö­tyä musi­ikin säveltämis­es­tä, kos­ka joku muu voi aina ostaa ja kopi­oi­da ja siks ne ei voi mak­saa sille säveltäjälle niin suur­ta kor­vaus­ta, että se vas­tais säveltämis­es­tä tule­vaa hyötyä.

    Nää kaik­ki tek­i­jänoikeus yms. imma­te­ri­aalioikeudet on vaikee jut­tu, kun on ensin­näkin epä­var­maa miten paljon raha motivoi niiden tuot­ta­jia ja sit on myös epä­var­maa miten niiden tulot kehit­tyy, jos imma­te­ri­aalioikeuk­sista luovu­taan ja sen lisäks on epä­var­maa mitä tuotan­nolle käy.

    Tämä ei tietenkään oo mikään argu­ment­ti sta­tus quon jatkamiseks, kos­ka tämäkin tilanne voi ihan hyvin olla se “huono”. Tarvit­tas var­maankin jotain pie­nien mit­takaavo­jen kokeilu­ja, tosin en kyl­lä kek­si mitä ne kokeilut vois olla.

  89. Hyvä ja ajatuk­sia herät­tävä puheehnvuoro.

    Ajauduin tutki­maan aihet­ta ja kuten aiem­min on jo esitet­tykin, löysin hyvi­tys­mak­su­jen käyt­töä koske­van luettelon.

    Suurim­mat edun­saa­jat ovatkin Kopios­to ja audio­vi­suaalisen kult­tuurin edistämiskeskus.

    Vai­h­toe­htona näk­isin kyl­lä ihan oikean veron, mut­ta ei siis mitään kohden­net­tua veroa vaan sen ihan perusverotet­ta­van vero­ker­tymän, kaverei­den kesken budjetti.

    Mut­ta ellei 12 miljoon­aa vuodessa löy­dy bud­jetista, niin ei tämä ihan pöl­lö aja­tus ole tämä mak­sukaan. Onhan sitä selvästi joku miet­tinyt. Mak­su on isos­ta ulkois­es­ta kovalevys­tä kympin. 21 euroa on vaan soit­timista veloitet­ta­va mak­su. Eikä koske kän­nyköitä esim.

  90. Minus­ta nämä “kun ei voi” ja “kun ei saa”- jutut ovat kum­mallisia. On tot­ta, ei voi ves­saa kopi­oi­da naa­purille, mut­ta naa­puri voi käyt­tää sitä ves­saa. Ei rajat­tomasti, mut­ta voi kuitenkin. Mik­si tästä ei ihmis­ten mielestä syn­ny velvol­lisu­ut­ta hyvit­tää putkimiehelle, mut­ta musi­ikin kuun­telus­ta tulee velvol­lisu­us hyvit­tää musi­ikin tek­i­jälle, oli se, mitä kummastelen.

    Perustelu näyt­täisi ole­van jotain muu­ta kuin peri­aat­teelli­nen. Ain­oa selkeä ero on se, jon­ka Art­turi esit­ti: Putkimiehen tekemän työn hyö­tyä voidaan jotenkin kon­trol­loi­da, ja sil­lä kon­trol­loi­jal­la on insen­ti­ivi mak­saa putkimiehelle.

    Mut­ta tämä nimeno­maan ei ole musi­ikin tms. kult­tuurin imma­te­ri­aalioikeuk­sien lähtöko­h­ta! Lähtöko­h­ta tek­i­jänoikeuk­sis­sa on, että tek­i­jän oikeudet eivät ole sidok­sis­sa siihen, onko teok­ses­ta jo mak­set­tu kor­vaus­ta vai ei, vaan niis­sä lähtöko­htana on, että hyvi­tys lankeaa kuin man­ulle illallinen.

    Mik­si kukaan täl­laises­sa ympäristössä viit­sisi innovoi­da ansain­ta­malle­ja? Ketään ei tun­nu kiin­nos­ta­van se, että on paljon paljon sel­l­aisia taho­ja, joiden kan­nus­ti­me­na on a) mak­saa musi­ik­ista ja b) mak­saa jopa sitä enem­män, mitä enem­män sitä muut kuun­tel­e­vat. Esimerkik­si jonkun tuot­teen main­oskam­pan­jas­sa ensiesi­tyk­sen­sä saavas­ta kap­paleesta on main­os­ta­jalle vain hyö­tyä. Main­os­ta­jal­la on siis kan­nustin mak­saa tek­i­jälle siitä, että tämä tekee hyvän kappaleen. 

    Jostain syys­tä tätä ei kuitenkaan mitenkään eritel­lä, vaan lätkäistään pelkästään “oikeus” ja vuo­date­taan litra­tolkul­la krokoti­ilinkyyneleitä siitä, miten muusikonkin pitää tien­ata. Mil­lään muul­la ryh­mäl­lä ei yhteiskun­nas­sa ole täl­laista uhris­ta­tus­ta, että val­tioneu­vos­to jakelee yksi­ty­isiä vero­tu­soikeuk­sia, joi­ta kri­ti­soitaes­sakin pitää korostaa, kuin­ka peri­aat­teessa ollaan sitä mieltä että rahat kyl­lä näille kuu­lu­vat, mut­ta tässä nimeno­maises­sa tapauk­ses­sa vaan vähän vääriltä ihmisiltä niitä raho­ja kerätään.

    Kyl­lä siitä pitää lähteä, että yhteiskun­nas­sa kukaan ei ole lähtöko­htais­es­ti oikeutet­tu tois­t­en rahoi­hin, eikä kenenkään hyö­ty ole toiselta lähtöko­htais­es­ti pois. Väit­teet siitä, että musi­ikkia ei tehtäisi kun “ei ole kan­nus­timia”, ovat niin nau­ret­tavia, että en edes viit­si kom­men­toi­da niitä.

  91. TomiA:

    Miten on vaik­ka tiedemiehen työ? Tarkoi­tus on luo­da tosi hyvä uusi biisi vai mikä “artikke­li” se on. On ollut vuo­sisa­dat. Kukaan kulut­ta­ja ei kuitenkaan suos­tu mak­samaan artikke­lin kir­joit­tamis­es­ta edes putkimiehen tuntipalkkaa. 

    Hep! Fir­ma, jos­sa minä vaiku­tan, mak­saa _takuuvarmasti_ tiety­istä tutkimuk­sista ja raporteista vadi­tun hin­nan. Jos se kap­i­tal­isti oikeasti mak­saa min­ulle oman palkkani, joka ei taa­tusti perus­tu työ­suorit­teen, niin ihmeen tyh­mähän se olisi, jos ei sit­ten kuun­telisi mielipi­det­täni siitä _mitä nyt oikeasti pitäisi tehdä_. Lisäk­si, jos Suomen verot­ta­ja ei veisi raho­jani, rahoit­taisin itse tiet­tyjä perustutkimusjuttuja.

    Ja toisek­seen: maail­mas­sa on jo riit­tämi­in musi­ikkia. Ja ne, jot­ka halu­a­vat jotain luo­da, tekevät sen joka tapauk­ses­sa. Ei tähän mitään kan­nus­timia tarvita.

    Kari

    (olen­pas tänään jyrkkä)

  92. Nää kaik­ki tek­i­jänoikeus yms. imma­te­ri­aalioikeudet on vaikee jut­tu, kun on ensin­näkin epä­var­maa miten paljon raha motivoi niiden tuot­ta­jia ja sit on myös epä­var­maa miten niiden tulot kehit­tyy, jos imma­te­ri­aalioikeuk­sista luovu­taan ja sen lisäks on epä­var­maa mitä tuotan­nolle käy.

    Maail­ma muut­tuu “Eskoseni”. Viihde­te­ol­lisu­us ja siinä ohes­sa men­estyvät artis­tit tekevät nyt enem­män rahaa kuin koskaan aiem­min. Ansain­tamekanis­mit ovat toki muut­tuneet, mut­ta niin muut­tuu kaik­ki muukin maailmassa. 

    On täysin ymmär­ret­tävää, että nykyiset edun­saa­ja­jär­jestöt ja muut kult­tuurin taloudel­liset stake-holder­it puo­lus­ta­vat van­ho­ja revi­ire­jään ja aja­vat aggres­si­ivis­es­ti c‑kasettimaksun ulot­tamista vaik­ka keräkaalin myyntiin. 

    Toinen asia on, pitääkö tähän lob­baamiseen taipua.

  93. O.S. kir­joit­ti: “mikä on kohtu­ulli­nen ja tehokku­us­mielessä järkevä tapa laskuttaa”

    Yksi vai­h­toe­htoinen tapa olisi kerätä mak­su yksinker­tais­es­ti itse tal­len­teil­ta. Mak­su osu­isi näin parem­min niihin, jot­ka tuo­ta tal­len­tei­den yksi­tyisen kopi­oin­nin oikeut­ta käyttävät.

    Mak­suhan on perustel­tu niin, että se kerätään nimeno­maan lail­lis­ten tal­len­tei­den (mak­sun myötä lail­lisek­si tule­van) kopi­oin­nin vuok­si, eikä siis lait­tomien kopi­oi­jien laskut­tamisek­si. Lait­tomien kopi­oi­jien laskut­tamisen hoitaa kai peri­aat­teessa poliisi.

    Mak­su kerät­täisi­in myös ulko­maisil­ta tal­len­teil­ta, vaik­ka kor­vauk­set mak­se­taankin vain koti­maisille tek­i­jöille (näin­hän hom­ma toimii nykyäänkin). Täl­lainen mak­su ei aset­taisi koti­maisia tal­len­tei­ta ulko­maisia tal­len­tei­ta huonom­paan asemaan.

    Yksi ongel­ma olisi se, että entistä suurem­pi osa tal­len­teista ostet­taisi­in ehkä ulko­mai­sista verkkokaupuoista. Mut­ta näin­hän käy myös ulkois­t­en kovalevy­jen ja muiden tal­len­nusvä­lineisi­in kodis­tet­tu­jen mak­su­jen tapauk­ses­sa — tal­len­nusvä­li­neet voi ostaa halvem­mal­la ulko­mail­ta. Nyt laki hait­taa koti­mais­ten tal­len­nusvä­linei­den myyjien (ja mah­dol­lis­ten valmis­ta­jien) kaup­paa. Itse asi­as­sa voisi väit­tää, että tal­len­tei­den tuot­ta­jien ja myyjien tilanteen helpot­tamisek­si rasite on laitet­tu kokon­aan toisen, tähän alaan vain löysästi liit­tyvän alan (ja osin täysin sivullis­ten omien val­oku­vien tal­len­ta­jien ja var­muusko­pi­oi­jien) maksettavaksi.

    Vero­tuk­seen ja poli­ti­ikkaan voi kyl­lä suh­tau­tua niinkin, että verot ja mak­sut kerätään sieltä mis­sä niiden keräämi­nen on poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista. En ole ymmärtänyt kaikkien muidenkaan vero­jen perustei­ta. Esimerkik­si die­selvero ja vas­taa­va vero sähköau­toille ovat jääneet aika hämärik­si. Vero­ja ja mak­su­ja voi siis kerätä kaikkial­ta mis­sä veron­mak­sa­jat ovat niihin jo tot­tuneet ja mihin pelin eri osa­puolten etu­jär­jestö­jen pain­os­tusvoima ja ‑taidot siitä ohjaa. Jos­sain san­ot­ti­inkin yht­enä uuden mak­sun perus­teena, että ker­tymä C‑kaseteista ym. on laskenut. Poli­itikoille on helpom­pi jatkaa van­ho­ja huono­ja käytän­töjä kuin vai­h­taa tyyliä.

  94. Kari: “Hep! Fir­ma, jos­sa minä vaiku­tan, mak­saa _takuuvarmasti_ tiety­istä tutkimuk­sista ja raporteista vadi­tun hinnan.”

    Annatko osoit­teen? Min­ul­la on nimit­täin tämä teo­ria, että hip­pili­ike syn­nyt­ti uus­lib­er­al­is­min ja halu­an siitä, hmm, san­o­taan viistonnii.

    Vakavasti, tot­ta kai maail­mas­sa on tietoa, jon­ka arvo on niin itses­tään selvää eli rahak­si muutet­tavaa, että siitä mak­se­taan. Olisimme aika pulas­sa infor­maa­tioy­hteiskun­tamme kanssa, jos niin ei olisi. Kyse on siitä, että infor­maa­tio muut­tuu hel­posti ilmaisek­si, jol­loin kaiken jär­jen mukaan köy­hdymme pitkäl­lä tähtäimel­lä, kun siir­rymme infor­maa­tio­talouteen. Mieti musiikkia.

  95. Kyl­lä nyt Osmol­ta puut­tuu logi­ik­ka ja luovu­us tässä tärkeässä asi­as­sa. Se, ettei teok­sen tek­i­jä pysty rahas­ta­maan jokaista teok­sen yksit­täistä ”kulut­ta­jaa”, ei suinkaan merk­itse sitä, ettei tek­i­jä voi saa­da palkkio­ta työstään. Esimerkik­si, yhteiskun­ta voi ostaa sel­l­aisen teok­sen, jota se pitää yhteisölleen arvokkaana ja jakaa sen kaikille. Tiede ja koulu­tushan toimii per­in­teis­es­ti täl­lä periaatteella. 

    ”Ongel­man” on aiheut­tanut tekni­ikan kehi­tys, inter­net, joka on tehnyt biteik­si saatet­ta­van teok­sen jakelun käytän­nössä ilmaisek­si. Ei tätä kehi­tyk­sen tuo­maa etua teosten jake­li­jana ole mitään järkeä lähteä verot­ta­maan ja rajoit­ta­maan. Sitä on hyö­dyn­net­tävä, ja tässä tapauk­ses­sa sitä voidaan hyö­dyn­tää saat­ta­mal­la teok­sen osta­jat yhteen inter­netin avul­la niin suurek­si joukok­si, että sen yhteinen mak­suhalukku­us riit­tää palkak­si tek­i­jälle. Kyse on siis sen saman mallin, jota yhteiskun­ta käyt­tää taidet­ta ostaes­saan, laa­jen­t­a­mi­nen myös yksi­tyiselle puolelle.

    Tämä mah­dol­lisu­us seu­raa siitä, että jos on ole­mas­sa joillekin hyödyllinen/arvokas teos, aina löy­tyy joukko ihmisiä, jot­ka ovat halukkai­ta mak­samaan siitä, vaik­ka muut saisi­vat sen ilmaiseksi.

    En ole itse mikään it-alan mies, mut­ta niille jot­ka ovat, tässä vink­ki. Tehdään sivus­to, jos­sa on näyt­teitä tms. tek­i­jöi­den aikaisem­mista, jo julka­is­tu­ista teok­sista ja uusista myytävistä teok­sista, ja jos­sa kutakin myytävää teosta kau­pataan esimerkik­si niin, että myyjä aset­taa hin­nan ja päivämäärän, jona myyn­ti viimeistään tapah­tuu, ja jos­sa sel­l­ainen henkilö joka halu­aa tuot­teen, ilmaisee sito­vasti, mil­lä sum­mal­la hän on valmis osta­maan sen, siitä huoli­mat­ta, että muut saa­vat sen ilmaisek­si. Kun näistä sitoumuk­sista sum­mau­tuu vaa­dit­tu hin­ta, rahat vai­h­ta­vat omis­ta­jaa ja teos avau­tuu kaikille vapaak­si. Ellei hin­ta täy­ty, jää myyjän tehtäväk­si arvioi­da hyväksyykö hän pienem­mänkin suorituk­sen vai peru­un­tuuko kauppa.

    Mitään muu­ta ei tarvi­ta. Ei edes tekijänoikeuksia.

    Nähdäk­seni tätä ansain­ta­logi­ikkaa ei voi­da kri­ti­soi­da muuten kuin sil­lä, että tuot­ta­jien mielestä he eivät saa niin hyvää palkkaa kuin heille hei­dän omas­ta mielestään kuu­luisi. Toisaal­ta, eiköhän tämä sama kri­ti­ik­ki koske kaikkia muitakin ansaintalogiikkoja.

    1. Min­un on hyvin vaikea uskoa tuo­hon Mat­ti H:n almu­teo­ri­aan. Se voi toimia demon­straa­tiona yhden ker­ran, mut­ta on täysin mah­do­ton­ta, että sil­lä voitaisi­in rahoit­taa nykyi­nen kulttuuritarjonta.

  96. Sosial­is­mi ja feo­daal­i­her­ro­jen vero­tu­soikeus on kyl­lä aivan persiistä!

  97. Tiedemies sanoi:
    “Minus­ta nämä “kun ei voi” ja “kun ei saa”- jutut ovat kum­mallisia. On tot­ta, ei voi ves­saa kopi­oi­da naa­purille, mut­ta naa­puri voi käyt­tää sitä ves­saa. Ei rajat­tomasti, mut­ta voi kuitenkin. Mik­si tästä ei ihmis­ten mielestä syn­ny velvol­lisu­ut­ta hyvit­tää putkimiehelle, mut­ta musi­ikin kuun­telus­ta tulee velvol­lisu­us hyvit­tää musi­ikin tek­i­jälle, oli se, mitä kummastelen.”

    Sik­si, että putkimies sai jo palkkion­sa ker­tako­r­vauk­se­na ja rak­en­taa jo uut­ta ves­saa jos­sain muual­la. Luu­len­pa että jos ves­san kopi­oin­ti naa­purille tulisi mah­dol­lisek­si, liit­ty­i­sivät putkimiehetkin Teostoon.

  98. Putkimies on sikäli haus­ka esimerk­ki, että jos tämä tekee huonoa työtä tai ei saa ajois­sa valmista aikaan, tilaa­ja saa hyvi­tys­tä tai hänen ei ehkä tarvitse mak­saa ollenkaan. Taiteil­i­joiden kohdal­la ehkä joskus live-keikoil­la voi käy­dä vastaavasti 😉 

    Teostom­ak­sus­ta puhut­taes­sa kyse on kuitenkin alku­peräis­teok­sen kopios­ta, jota voidaan valmis­taa sar­jatuotan­tona. Kir­jal­lisu­us perus­tuu aika pitkälle samaan ideaan (ja kir­jail­i­joille on saman tyyp­pinen kir­jas­tokir­joista mak­set­ta­va kor­vaus). Sinän­sä kaik­ki sar­jatuotan­toon perus­tu­va teol­lisu­us on samas­sa ase­mas­sa: tuote valmis­te­taan sil­lä ole­tuk­sel­la, että sitä saadaan riit­tävästi myy­tyä, mut­ta myös sil­lä riskil­lä, että kulu­ja ei saa­da katet­tua, jos kaup­pa ei käy tarpeek­si hyvin. Voisi loogis­es­ti ajatel­la, että kul­tu­uri­imme olen­nais­es­ti liit­tyviä tuot­tei­ta valmis­tavien tai ylläpitävien yri­tys­ten pitäisi myös saa­da kerätä vas­taa­va mak­su. Esimerkik­si, mil­lä Suomea tai Helsinkiä markki­noidaan tur­is­teille ja mitä hei­dät viedään kat­so­maan? Yksi vas­taus ovat raken­nuk­set. Siis raken­nusten rak­en­ta­jien pitäisi saa­da kor­vaus­ta siitä, että ihmiset katso­vat talo­ja ja niistä ote­taan kuvia kir­joi­hin ja main­ok­si­in ym. (Tai sit­ten voidaan luop­ua musi­ikin, eloku­van ja kir­jo­jen tek­i­jöi­den erioikeudesta…)

  99. Osmo:

    Min­un on hyvin vaikea uskoa tuo­hon Mat­ti H:n almu­teo­ri­aan. Se voi toimia demon­straa­tiona yhden ker­ran, mut­ta on täysin mah­do­ton­ta, että sil­lä voitaisi­in rahoit­taa nykyi­nen kulttuuritarjonta. 

    Min­un on puolestani vaikea uskoa, mik­sei se toimisi, eri­tyis­es­ti kun et osoi­ta siitä mitään loogista virhet­tä etkä perustele kan­taasi muuten kuin mah­dot­to­muudel­la ”rahoit­taa nykyi­nen kulttuuritarjonta”.
    En ymmär­rä mik­si juuri nykyi­nen kult­tuu­ri­tar­jon­ta eli nykyisen ansain­ta­logi­ikan luo­ma tar­jon­ta olisi sen parem­paa kuin jonkin kehit­tyneem­män ansain­ta­logi­ikan luo­ma, uusi kult­tuu­ri­tar­jon­ta. Mitä kult­tuuria se on, minkä tek­i­jät ovat valmi­it vaa­ti­maan mitä kum­mallisem­pia veronkan­to-oikeuk­sia itselleen, vain oman ase­mansa tur­vaamisek­si ja uud­is­tusten estämiseksi.

    Sik­si toisek­si, sitä mitä nykyisessä kult­tuu­ri­tar­jon­nas­sa kat­so­taan arvokkaak­si, voidaan hyvin rahoit­taa myös esit­tämäl­läni taval­la. Jos esimerkik­si yhteiskun­nan, tai vaikka­pa vain jonkin puolueen tai yri­tyk­sen mielestä jokin doku­ment­tieloku­va tai sen suun­nitel­ma on kan­natet­ta­va, se voi ostaa sen kaikille kat­sot­tavak­si. Ja niin edelleen. Mitä jää puuttumaan?

    Vielä, koen käyt­tämäsi ilmaisun ”almu­teo­ria” harhaan­jo­htavak­si ja vähän hal­ven­tavak­sikin. Kat­so Wikipedia, koh­ta almu. Kiin­nos­tavaa, että jos­sakin päin almun anta­mi­nen on uskon­nolli­nen velvol­lisu­us, mis­tä syys­tä sitä tarkoit­ta­va ter­mi zakat on toisi­naan suomen­net­tu almu­veroksi. Siten olisi edes jotenkin ymmär­ret­tävis­sä, että hyvi­tys­mak­su­jär­jestelmää kut­sut­taisi­in almusysteemiksi.

  100. Kir­joi­tan kän­nykäl­lä, joten ei sitaat­te­ja yms. Tiedemiehelle:

    Hevos­miehille ei tarvitse mak­saa kor­vauk­sia auto­jen aiheut­tamista tulon­mene­tyk­sistä, kos­ka ne johtu­vat siitä, ettei hei­dän palvelulleen ole enää kysyn­tää. Muusikoiden ym. tapauk­ses­sa tilanne on toinen: hei­dän tuot­teitaan kulute­taan ihan entiseen malli­in, mut­ta ilmaisek­si. Ongel­ma on siinä, että tekni­ik­ka on helpot­tanut musi­ikin monistamista ja levit­tämistä niin, että enti­saikain liike­toim­inta­malli, jos­sa tuot­teen tekemisen kus­tan­nuk­set leiv­ot­ti­in sen monistamisen kului­hin, ei enää toi­mi. Ei enti­saikaankaan sadan gram­man muov­in­palas­ta olisi mak­set­tu sitä hin­taa jota siitä pyy­det­ti­in jos musi­ikin olisi saanut ilmaisek­si jostain muual­ta. Nyt kysymys on siitä, ajatel­laanko, että ammatill­i­nen musi­ikin tekem­i­nen on niin hyödyl­listä muille, että se kan­nat­taa rahoit­taa vaik­ka verovaroin vai ei. Minus­ta on, jonkun muun mielestä ei. Per­in­teisen muo­toinen levymyyn­ti­in perus­tu­va mus­abisnes on joka tapauk­ses­sa tien­sä päässä. Mitä sit­ten tulee tilalle, se jää nähtäväksi. 

    Sivuhuomiona: Jos arkkite­hdit ja/tai ralen­nut­ta­jat saisi­vat jotain tulo­ja talo­jen esteet­ti­sistä arvoista, nyky­isin raken­net­taisi­in ehkä vähem­män kauhei­ta rotisko­ja. Arkkite­htonis­es­ti korkeata­soises­sa rak­en­tamises­sa ei ole “main­on­nal­lista” aspek­tia luku­unot­ta­mat­ta taloudel­lista tolkkua, päin vas­toin. Kalli­impi­en raken­nusku­lu­jen päälle tulee tule­vaa käyt­töä rajoit­ta­va ja remont­tikus­tan­nuk­sia lisäävä suo­jelu­velvoite. Mil­lä mekanis­mil­la ne tulot sit­ten edes teo­ri­as­sa tuli­si­vat on sit­ten aivan eri kysymys.

  101. TomiA:

    Annatko osoit­teen? Min­ul­la on nimit­täin tämä teo­ria, että hip­pili­ike syn­nyt­ti uus­lib­er­al­is­min ja halu­an siitä, hmm, san­o­taan viistonnii. 

    :-p

    No meil­lä on kyl­lä aika tiuk­ka lin­ja näis­sä jutuis­sa, ain­oas­taan oikeasti tärkeitä ja hyödyl­lisiä jut­tu­ja rahoite­taan. Ja tiedos­sa on kyl­lä erit­täin hyvin mitä sel­l­aiset han­kkeet ovat. Tiedän tämän erit­täin hyvin, kos­ka se olen Minä, joka niistä pitää saa­da vakuuttuneeksi.

    Viime aikoina olen tässä muu­ta­mas­ta tekni­ikan tohtorista haaveil­lut, perus­teena se, että ne muuten lähtevät maas­ta, mut­ta täl­lä het­kel­lä ei olisi sopi­vaa hom­maa — vuo­den päästä tilanne on toinen, jos saan omat sys­teem­i­ni kasaan. Mut­ta kuten san­ot­tu, sil­loin ei ole itses­tään­selvää, että olen itsekään enää Helsingissä.

    Kari

  102. Tuo Mat­ti H:n esit­tämä malli on jo käytössä ohjelmistop­uolel­la. Jos esim. Haiku käyt­töjär­jestelmään halu­taan uusia omi­naisuuk­sia voidaan halu­tulle omi­naisu­udelle tehdä palkkio pooli. Poo­lia täytetään kunnes tek­i­jä löy­tyy. Tekijä(t) voi myös ilmoit­taa mil­lä hin­nal­la on valmis tekemään työn.

    http://haikuware.com/bounties/

    Myös mui­ta vas­taavia palkkio­jär­jestelmiä on jo käytössä ohjelmistopuolella.

    Mielestäni nämä sopi­vat hyvin myös musi­ikin, kir­jal­lisu­u­den ja eloku­vien rahoittamiseen.

    En myöskään usko että täl­lä voitaisi­in rahoit­taa kaikkea nyky­istä kult­tuu­ri­tar­jno­taa, mut­ta ainakin meille net­ti-ihmisille se olisi kana­va rahoit­taa kulttuuria.

  103. Boun­ty-sys­tee­mi saat­taa toimia, mut­ta esimerkik­si musi­ikissa iso osa tuloista tulee keikkailus­ta. Levyn tekem­i­nen on lähin­nä mainontaa.

    Siltikin tuos­ta main­on­nas­ta mak­se­taan rahaa ihan vapaae­htois­es­ti vaik­ka sen saisikin ilmaisek­si. Itseasi­as­sa, jos sen saa myös ilmaisek­si, sen kuulee suurem­pi joukko ja lop­putule­m­ana saatu rahamäärä on suurempi.
    Olet­taen siis että musi­ik­ki on hyvää.

    Se, että tähän hyvän mie­len mekanis­mi­in men­nään väli­in rahas­ta­maan, ei auta artistia.

    Minus­ta hyvi­tys­mak­sut pitäisi pois­taa ja siirtää kaik­ki pakkolisenssir­a­has­tus val­tion viras­tolle, joka voisi sit­ten samanaikaises­ti ylläpitää teosti­etokan­taa. Sinne voisi sit­ten määritel­lä teossuh­teet ja tulon­jako­ja jne. Tämän voisi tehdä automaat­tis­es­ti. Tarken­ta­mat­tomat maksut/lisenssit saisi­vat olla tuplahin­taisia ja ne olisi hyvä jakaa vaikka­pa ilmoite­tun taiteenalan kaikille kah­den viimeisen vuo­den aikana julka­is­tu­ille teok­sille tasan. Näin se suo­sisi pienem­piä tek­i­jöitä, jot­ka oletet­tavasti enem­män tarvit­si­si­vat noi­ta mak­su­ja, ja ohjaisi mak­su­ja akti­ivisille tekijöille.

    Noille maksuille/lahjoituksille voisi säätää verova­pau­den (porkkanaksi) ja ava­ta sen yleisölle vaik­ka jonkin help­pokäyt­töisen web­bi­sivun kaut­ta tms.
    Todel­li­nen edis­tyk­sel­lisyys voisi tul­la vaik­ka vaa­timuk­ses­ta teosko­pi­on lisäämistä kansal­liseen kir­jas­toon teok­sen rek­isteröi­tymiseen. Tämän kir­jas­ton voisi ava­ta ilmaisek­si kansalaisille ihan kopi­oitavak­si astikin (vähin­täänkin suo­ja-ajan ulkop­uolisille tai muuten ava­tu­ille teoksille).

    Ja suo­ja-ajan lyhen­täisin 20 vuo­teen. Eläk­keet on erikseen.

  104. Olen ymmärtänyt, että jokainen iik­ka, joka ostaa näi­ta tal­tioi­ta, mak­saa hyvitysmaksua
    siitä mah­dol­lisu­ud­es­ta, että tal­let­taa musi­ikkia niille. Siis, kun käyn kau­pas­sa, minulla
    on mah­dol­lisu­us näpistää sieltä jotakin. Hyvi­tys­mak­su­logi­ikalla kau­pas­sa käynti
    pitäisi olla ran­gais­ta­va teko. Kun ajan autol­la, min­ul­la on lukuisia mahdollisuuksia
    tehdä joku liiken­ner­ike. Hyvi­tys­mak­su­logi­ikalla autol­la ajamisen pitäisi olla rahgaistava
    teko. Jne. jne. Ain­oa mitä voi tode­ta on, että maail­ma on tulos­sa hul­luk­si ja vieläpä
    mei­dän itsemme val­it­semien kansane­dus­ta­jien (lue: lain­säätäjien) toimesta.

  105. Rami N. kirjoitti:
    “Hyvi­tys­mak­su­logi­ikalla autol­la ajamisen pitäisi olla rahgaistava
    teko. Jne. jne.”

    Mak­sat autoveroa jos sin­ul­la on auto riip­pumat­ta siitä ajatko sil­lä vai et. Kau­pas­sa mak­sat tuot­tei­den hin­nois­sa myymälä­varkaiden aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set vaikket itse näpis­telisi. Hyvi­tys­mak­sul­la mak­sat tosi­aankin mah­dol­lisu­ud­es­ta kopi­oi­da *lail­lis­es­ti* vaik­ka koko levyn täy­teen musi­ikkia, vaik­ka et niin tek­isikään. Onhan se niin väärin! Mut­ta jos halu­at vas­tus­taa hyvi­tys­mak­sua, niin kan­nat­taisiko vas­tus­taa sitä sit­ten mielu­um­min kun­non argumenteilla?

  106. Kyl­lä se vaan jotenkin läm­mit­tää sydän­tä että saa osal­lis­tua jonkun Antti Tuiskun (ja hänen tuot­ta­jansa), tai muun suo­ma­laisen idol­in rahamassin kas­vat­tamiseen joka ker­ta kun ostan levyti­laa valokuvilleni.
    Koti­mainen musi­ik­ki on pääsään­töis­es­ti itseään tois­tavaa ja kaikin puolin dol­larinku­vat silmis­sä tehtyä. Olisiko sääli jos Din­gon pojat yhtäkkiä jou­tu­isi­vat tekemään työtä leipän­sä eteen?

  107. OP:

    Hyvi­tys­mak­sul­la mak­sat tosi­aankin mah­dol­lisu­ud­es­ta kopi­oi­da *lail­lis­es­ti* vaik­ka koko levyn täy­teen musi­ikkia, vaik­ka et niin tekisikään 

    Entä mikä on tilanne DVD-eloku­vien kohdal­la? Kuten Osmo on tääl­lä jo osoit­tanut, musi­ik­ki vie niin vähän tilaa, että sen perus­teel­la iso­jen ulkois­t­en kovalevy­jen ostos­ta rahan keräämi­nen ei ole perustel­tua. Se olisi jos­sain määrin perustel­tua, jos perustelu­na käytet­täisi­in sitä, että niitä levyjä käytetään DVD-eloku­vien kopi­onti­in, kos­ka eloku­vat vievät oikeasti reilusti tilaa. 

    Mut­ta onko tämä kopi­onti sit­ten edes sal­lit­tua? Suun­nilleen jokaisen DVD:n, jota itse olen kat­sonut, alus­sa on isot uka­a­sit siitä, että sen levyn kopi­oin­ti on kiellettyä. 

    Jos DVD:n kopi­onti on kiel­let­tyä ja musi­ik­ki ei sitä ter­atavu­jen luokkaista tilaa vaa­di, niin mikä on se jäl­jelle jäävä perustelu hyvitysmaksulle? 

    Tääl­lä on mainit­tu myös elek­tro­n­iset kir­jat, mut­ta niiden kopi­oin­ti on käsit­tääk­seni ihan samal­la tavoin kiel­let­tyä kuin DVD:nkin. Luku­lait­teis­sa on kopio­suo­jauk­set, joil­la vain itse ostet­tua mate­ri­aalia voi lukea. Ain­oat hel­posti kopi­oita­vat (esim. pdf-muo­dos­sa ole­vat) kir­jat ovat sel­l­aisia, joista kopio­suo­ja on rauen­nut jo aiko­ja sit­ten tai sel­l­aiset, jot­ka kir­joit­ta­ja itse on halun­nut antaa vapaaseen lev­i­tyk­seen. Kum­mas­takaan ei kukaan ole edes halu­a­mas­sa mitään teosten kopi­onnista mak­set­tavia hyvitysmaksuja.

  108. Samuli Saarel­ma kysyi:
    “Entä mikä on tilanne DVD-eloku­vien kohdalla?”

    Kyl­lä niitäkin — ainakin min­un tietääk­seni — saa kopi­oi­da omaan yksi­tyiseen käyt­töön samal­la lail­la kuin CD-levyjä. Eihän koko kovalevy­jen hyvi­tys­mak­sul­la olisi sitäkään vähää legit­imitet­tiä mitä nyt on jos ei se olisi sal­lit­tua, kuten totesitkin.

  109. Jos DVD:n saa kopi­oi­da omaan käyt­töön, niin mik­si niis­sä ennen alkutek­ste­jä tule­vis­sa tek­steis­sä tämä eksplisi­it­tis­es­ti kiel­letään (suun­nilleen kaiken muunkin, kuten julkisen esit­tämisen mukana)? Levyyn itseen­säkin on usein print­at­tu teksti:“Älä tee kopi­o­ta tästä levys­tä”. Ovatko nämä vain min­un kaltais­ten lakia parem­min tun­tem­at­tomien peloit­telua, vai onko kiel­to­jen takana oikeasti lain voima?

    Muis­te­len lisäk­si, että jokin aika sit­ten oli jut­tua siitä, että DVD:n kopio­suo­jauk­sen mur­t­a­mi­nenkin oli kiel­let­tyä (siis vaikkei sit­ten edes kopi­oisi sitä levyä). Mik­si tämä olisi tehty kiel­letyk­si, jos täysin lail­lis­es­ti niitä pitäisi saa­da kopi­oi­da omaan käyt­töön? Tai jos lail­lis­es­ti kopi­oin­ti ei käytän­nössä ole mah­dol­lista, kos­ka vaatisi sen kopio­suo­jauk­sen purkamista, mikä on laiton­ta, mikä hyvi­tys­mak­sun peruste sit­ten on?

  110. Ei niil­lä DVD-levy­jen kopi­oin­tikiel­loil­la ainakaan Suomen lakia ole takanaan, sen mukaan­han yksi­tyi­nen kopi­oin­ti on sal­lit­tua. Ehkä DVD:n valmis­ta­ja voisi peri­aat­teessa syyt­tää kopi­oi­jaa sopimus­rikko­muk­ses­ta, mut­ta enpä ole kuul­lut että sel­l­ais­es­ta olisi ketään haastet­tu oikeuteen.

  111. OP:

    Ei niil­lä DVD-levy­jen kopi­oin­tikiel­loil­la ainakaan Suomen lakia ole takanaan, sen mukaan­han yksi­tyi­nen kopi­oin­ti on sallittua. 

    No kyl­läpäs vaan on.

    Tek­i­jänoikeusla­ki 50 a §*):

    Tämän lain mukaan suo­jatun teok­sen suo­jana ole­vaa tehokas­ta teknistä toimen­pidet­tä, jon­ka teok­sen tek­i­jä tai joku muu tek­i­jän luval­la teosta yleisön saatavi­in saat­taes­saan on teok­sen suo­jak­si aset­tanut, ei saa kiertää.

    Tehokkaal­la teknisel­lä toimen­piteel­lä tarkoite­taan tekni­ikkaa, laitet­ta tai osaa, joka on suun­nitel­tu tavanomaises­sa käyt­tö­tarkoituk­ses­sa estämään tai rajoit­ta­maan teok­si­in ilman tek­i­jän tai oikeuk­sien muun halti­jan lupaa kohdis­tu­via teko­ja ja jol­la tavoitel­tu suo­ja saavutetaan. 

    DVD:n suo­jaus on lain tarkoit­ta­ma tehokas tekni­nen toimenpide.

    Lais­sa san­o­taan myös:

    Tehokkaan teknisen toimen­piteen kiertämisen mah­dol­lis­tavia tai kiertämistä helpot­tavia lait­tei­ta, tuot­tei­ta tai osia ei saa valmis­taa tai tuo­da maa­han yleisölle levit­tämistä varten tai Suomen alueelle kol­man­teen maa­han kul­jetet­tavak­si, levit­tää yleisölle, myy­dä, vuokra­ta, main­os­taa myytäväk­si tai vuokrat­tavak­si eikä pitää hal­lus­sa kau­pal­lises­sa tarkoituk­ses­sa. Tehokkaan teknisen toimen­piteen kiertämisen mah­dol­lis­tavia tai sitä helpot­tavia palvelu­ja ei liioin saa tarjota. 

    Tietääk­seni tämä seu­raa­va perl-kood­in pätkä purkaa sen kopiosuojauksen:
    [Oops! En ollut lukenut Karin virestiä lop­pu­un. Poistin koodin/OS]

    Jään odot­tele­maan poli­isin yhteydenottoa.

    Ja joo, ei ole hirveästi järkeä tässä, ei.

    Kari

    *) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/1961040

  112. Ehkä DVD:n valmis­ta­ja voisi peri­aat­teessa syyt­tää kopi­oi­jaa sopimus­rikko­muk­ses­ta, mut­ta enpä ole kuul­lut että sel­l­ais­es­ta olisi ketään haastet­tu oikeuteen.

    Sopimuse­hdot pätevät vain sil­loin, kun ne on hyväksyt­ty kau­pan vahvis­tamisen yhtey­dessä. Toki on myös (lain lisäk­si) jotain implisi­it­tisiä ehto­ja (yleinen kaup­pat­a­pa, alan yleiset sopimuse­hdot, jne.), joi­hin olete­taan osta­jan hyväksyntä.

    Omaisu­u­den suo­ja on perus-/ih­misoikeus ja se on aika paljon vahvem­pi kuin mikään tek­i­jänoikeus tai muu, jon­ka avul­la enti­nen omis­ta­ja saisi jälkikä­teen sanel­la ehtojaan.

  113. Hyvi­tys­mak­sul­la mak­sat tosi­aankin mah­dol­lisu­ud­es­ta kopi­oi­da *lail­lis­es­ti* vaik­ka koko levyn täy­teen musi­ikkia, vaik­ka et niin tek­isikään. Onhan se niin väärin! Mut­ta jos halu­at vas­tus­taa hyvi­tys­mak­sua, niin kan­nat­taisiko vas­tus­taa sitä sit­ten mielu­um­min kun­non argumenteilla?

    Voitaisi­in vaik­ka lähteä siitä, että täm­möi­nen oikeus min­ul­la oli jo ennen kaset­ti­mak­su­ja ja on jatkos­sakin riip­pumat­ta siitä, onko mak­sua ole­mas­sa vai ei. Mak­san siis tyhjästä.

  114. Kari Kosk­i­nen kirjoitti:
    “DVD:n suo­jaus on lain tarkoit­ta­ma tehokas tekni­nen toimenpide.”

    Enpä ole huo­man­nut että olisi. DVD:ltä vain kopi­oidaan sen sisältämät tiedos­tot oma­lle kovalevylle ja joko kat­so­taan tietokoneen deeveedeen­pyöri­tyso­hjel­mal­la tai polte­taan tyhjälle DVD:lle. Eri asia on sit­ten jos halu­taan mut­taa DVD:llä ole­va video vaikka­pa Youtubeen sopi­vak­si tiedos­tok­si, mut­ta se onkin sit­ten jo tosi­aan eri asia.

  115. OP:

    Enpä ole huo­man­nut että olisi. 

    Tuo nimeno­maan alle­vi­ivaa sen pointtini 🙂

    Kari

  116. Siis yhteen­ve­t­ona, DVD:t on suo­jat­tu nau­ret­ta­van hel­posti puret­taval­la suo­jauk­sel­la (jon­ka ole­mas­saoloa käyt­täjä ei aina edes tiedos­ta) ja tämä lain mukaan kat­so­taan “tehokkaak­si teknisek­si toimen­piteek­si” kopi­oin­nin estämiseksi.

    Mitä sopimuk­si­in tulee, niin ainakin DVD-vuokrauk­ses­sa kyl­lä käsit­tääk­seni aina joutuu allekir­joit­ta­maan jonkun sopimuk­sen, jos­sa on hirvit­tävä määrä pikkutek­stiä ja siel­lä var­maan joukos­sa on myös se, että lupau­tuu olemat­ta tekemät­tä kopi­oi­ta vuokraamis­taan levy­istä. Kir­jas­tos­ta vuokraamises­sa ei täl­laista sopimus­ta var­maan joudu allekir­joit­ta­maan ja tietenkin, jos ostaa levyn, niin ei mitään sopimuk­sia allekir­joite­ta. Sopimuk­sel­la kieltämi­nen ei siis ainakaan oste­tun DVD:n kopi­oin­tia estä. Tuo Karin lainaa­ma lain­pätkä kai kuitenkin kat­taa senkin. 

    DVD-Eloku­vien kohdal­la ei siis ole ole­mas­sa saman­laista lail­lista kopi­oin­tia kuin musi­ikin. Ter­alu­okan kovalevy­istä hyvi­tys­mak­su­jen rahas­tuk­selle ei siis ole mitään perustelui­ta. Olisiko Han­nu Oskalal­la, joka tuol­la ylem­pänä viit­tasi tutkit­tuun ulkois­t­en kovalevy­jen kap­a­siteetin käyt­töön tähän jotain kommentoitavaa? 

    Itse uskon, että niil­lä kovalevy­il­lä voi olla paljonkin lait­tomasti sinne kopi­oitua (joko DVD:ltä tai netistä), mut­ta täl­lä ei ole mitään tekemistä hyvi­tys­mak­su­jen kanssa, jon­ka perustelu on se oikeus lail­liseen kopiointiin.

  117. @Kari

    Tietääk­seni tämä seu­raa­va perl-kood­in pätkä purkaa sen kopiosuojauksen:
    [Kiitos varoituk­ses­ta, min­ul­ta oli jäänyt Karin viesti luke­mart­ta lop­pu­un. Poistin kood­in nyt myös tästä/OS]
    Jään odot­tele­maan poli­isin yhteydenottoa.

    Rohkeut­ta ei niinkään kysytä Kar­il­ta, vaan Osmol­ta, joka nyt siis ylläpitää keskustelu­foo­ru­mia, jos­sa keskustel­laan ja neu­votaan kiertämään lais­sa tarkoitet­tu tehokas­ta teknistä toimen­pidet­tä. Tarkkaan ottaen, hyväksymäl­lä tuon pos­ti­tuk­sen, Osmo on varsin vapaa­ta riis­taa tekijäinoikeusjärjestöille.

    Tuo lakikokon­aisu­us on muuten aika ver­taansa vail­la Suomen lais­sa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/1961040 Pitkä kuin nälkävu­osi ja tek­sti muis­tut­taa enem­män jotain tek­i­jäi­noikeusjär­jestön sisäistä muis­tio­ta kuin tyyp­il­listä lakia. Tieli­iken­nelakin on yli puo­let lyhyem­pi ja var­masti 10 ker­taa selkeämpi.

  118. “Siis yhteen­ve­t­ona, DVD:t on suo­jat­tu nau­ret­ta­van hel­posti puret­taval­la suo­jauk­sel­la (jon­ka ole­mas­saoloa käyt­täjä ei aina edes tiedos­ta) ja tämä lain mukaan kat­so­taan “tehokkaak­si teknisek­si toimen­piteek­si” kopi­oin­nin estämiseksi.”

    Mis­tä hel­posti puret­tavas­ta suo­jauk­ses­ta tässä nyt puhutaan? En minä ainakaan ole mitään suo­jauk­sia, help­po­ja tai vaikei­ta, joutunut purka­maan kopi­oidessani (lainat­tu­ja tai ostet­tu­ja, vuokralevy­istä ei ole koke­mus­ta) DVD-levyjä tietokoneen kovalevylle. Mitään nor­maalia tiedos­toko­pi­oin­tia vaa­ti­vam­paa teknistä toimen­pidet­tä ei ole tarvit­tu. DVD:n kopi­oin­ti on siis lain mukaan luvallista.

  119. Lisäyk­senä edel­liseen kommenttiini:
    Tein joulusi­ivouk­sen lomas­sa pienen pis­toko­keen. Kop­sasin viisi DVD:tä hyllystäni tietokoneen kovalevylle. Kolme kopi­oiduista VIDEO_TS-kan­sios­ta avau­tui mukise­mat­ta DVD Play­er ‑ohjel­maan, kak­si tuot­ti kopi­oin­tisuo­jauk­sen aiheut­ta­man vikail­moituk­sen. Osa DVD-levy­istä siis on kopio­suo­jat­tu­ja, osa ei. Mie­lenki­in­toista sinän­sä, että kaik­ki kolme suo­jaam­a­ton­ta levyä oli­vat kon­sert­ti­tal­tioin­te­ja. Tästä min­i­maalis­es­ta otan­nas­ta päätellen musaa saa ilmeis­es­ti kopi­oi­da myös videoina DVD:ltä vapaasti, lef­fo­ja taas ei (jos ovat kopiosuojattuja.)

  120. Osmo Soin­in­vaara:

    [Oops! En ollut lukenut Karin virestiä lop­pu­un. Poistin koodin/OS]

    Min­un mokani. En löytänyt puhe­limes­tani Osmon numeroa “per heti”, enkä sit­ten alka­nut selvit­tämäänkään, kun oli tässä joul­u­lah­jarum­baa sun muuta.

    Jos olisin löytänyt, olisin ker­tonut, että minä olen kyl­lä tuos­ta keskustel­lut lain­op­pinei­den kanssa, ja on epä­to­den­näköistä, että tuo etenisi. Ja vaik­ka etenisikin (siihen on perustei­ta), niin ei tuo kestä EIT:ssä sanan­va­pau­den perusteella. 

    Ja Osmolle ris­ki olisi ollut pyöreä nol­la, kos­ka minä olisin mak­sanut mah­dol­liset kulut ihan itse (ja muuten tuol­lainen julk­isu­us olisi poli­itikolle lähin­nä etu, imho). Min­ulle­han täl­lainen on ilmaista, kos­ka voin vähen­tää tuol­laiset kulut ihan suo­raan nettopalkastani…

    Mut­ta sama­han se nyt enää on. Lohdu­tuk­se­na voisin sanoa, että sen kood­in löytää kyl­lä aika vähäisel­lä vaival­la Inter­netistä, tai siis voisin sanoa, jos se ei olisi laiton­ta. No kid­ding: se on ihan yhtä laiton­ta kuin sen kood­in kir­joit­ta­mi­nen tähän blogiin!

    Kari

    1. Min­un perus­teeni oli vähän toinen. Olin aikanaan kansane­dus­ta­ja, kun tuo laki säädet­ti­in. Pääosin vas­tustin lakia, mut­ta silti min­un on kun­nioitet­ta­va lakia, jota olen ollut säätämässä. Koi­järvel­lä olin aikanaan vas­tus­ta­mas­sa lakia, jota pidin vääränä, mut­ta sen jäl­keen kun siir­ryin lain­laati­jak­si, olisi jotenkin outoa toisaal­ta vaa­tia oikeut­ta osal­lis­tua lain sisäl­löstä määräämiseen ja troiseelta vas­tus­taa näin syn­tyvää lakia sitä rikko­ma­l­la. Joskus kan­nat­taa rikkoakin, mut­ta ei ehkä tässä.
      Jos muis­tan oikein, tuon lain käsit­telyssä vas­tustin Lex Karpelan säätämistä taan­nehti­vak­si. Jos olen ostanut cd-levyn kuvitellen, että voi siirtää sen mp3-soit­timel­leni, ja jäl­keen­päin sääde­tään, etten saakaan, min­un oikeut­tani on loukat­tu. Jos sen sijaan lain säätämisen jäl­keen joku kaup­paa min­ulle CD/D­VD-levyä ehdol­la, että sitä saa kuun­nel­la vain kyseisil­lä soit­timil­la, olen tehnyt kau­pat tietoise­na tästä rajoituksesta.
      Jos ostan kuukausilipun ja joku muut­taa sen takau­tu­vasti ker­tal­ipuk­si, min­ua kohdel­laan väärin. Jos ostan bus­si­in ker­tal­ipun, en voi vaa­tia sen laa­jen­tamista kuukausilipuk­si. Oma ennus­teeni tuol­loin oli, että ainakin äänitepuolel­la nuo vah­vat suo­jauk­seyt merk­it­sevfät, ettei kukaan osta levyä, jota ei voi kuun­nel­la ja näin siinä juuri tapah­tui. DVD-levyt ovat vähän eri asia, kos­ka niille ei ole pien­soit­timia, jos­sa niitä voitaisi­in kat­sel­la ilman levyä.

  121. Parahin Tiedemies,

    yksikään putkimies ei tee ves­sare­mont­te­ja ilmaisek­si. Säveltäjät, sovit­ta­jat ja usein myös muusikot tekevät — hei­dän tulon­sa ovat riip­pu­vaisia tuot­teen suo­sios­ta. Mitään “man­ulle lankeavaa” tek­i­jänoikeusko­r­vaus­ta ei ole eikä tule.

    Vaik­ka dig­i­taal­is­ten kopi­oiden “mar­gin­aa­likus­tan­nus” on nol­la, ei sen ensim­mäisen ja alku­peräisen kus­tan­nus tietenkään ole. Musi­ikin ja itseasi­as­sa myös muidefn dig­i­taal­is­ten palvelu­iden todel­li­nen mar­gin­aa­likus­tan­nus alkaa läh­estyä nol­laa vas­ta val­tavis­sa kopi­omääris­sä. Tämän takia Google voi tar­jo­ta ilmaista sähkö­posti­palvelua kaikille, mut­ta Osmo ei voisi blo­gin­sa aktiivilukijoille.

    Tästä on toki jauhet­tu kyl­lästymiseen saak­ka, mut­ta jo CD-levyn hin­nas­ta vain 1–5% on itse fyy­sisen kopi­on hin­taa. Lop­ut johtu­vat sisäl­lön tuot­tamis­es­ta, kau­pan ketjus­ta ja veroista.

  122. OP, DVD:itä saa kopi­oi­da omaan käyt­töön, jos niis­sä ei ole kopio­suo­jaus­ta. Sen sijaan jo siitä keskustelem­i­nen, miten kopio­suo­jaus kier­retään, on laitonta.

  123. DVD-levyt ovat vähän eri asia, kos­ka niille ei ole pien­soit­timia, jos­sa niitä voitaisi­in kat­sel­la ilman levyä. 

    Mitä tarkoi­tat?

    Kyl­lä min­un kän­nykkäni (N8) näytöltä voi eloku­vaa kat­soa. Vähän pieni­hän se kuva siinä on, mut­ta kuvan voi naka­ta HDMI-piuhaa pitkin isom­malle ruudulle.

  124. Hyvää joulua!

    Kir­joitin jo pahoit­telu­ni, mut­ta ehkäpä teen sen vielä perustel­lum­min uudestaan.

    Kuten aiem­min totesin, tuo kood­in­pätkän kir­joit­ta­mi­nen oli ja on laiton­ta, niin lainko­hdin, jot­ka tänne lainasin. Kenellekään ei var­maankaan jäänyt väärinymmär­rystä siitä, että minä pidän ko. lakia type­r­änä ja se loukkaa syvästi min­un oikeuskäsi­tys­täni ja nähdäk­seni jopa ihmisoikeuk­siani. Kat­son oikeudek­seni — ja jopa velvol­lisu­udek­seni — kri­ti­soi­da kyseistä lainko­htaa, vaik­ka sit­ten rikko­ma­l­la sitä. Ja jos minä siitä saan syyt­teen, niin sit­ten­pähän saan. Se on min­un val­in­tani, ja minä mak­san mah­dol­liset sakot siitä; ja sanomat­takin on selvää, etten tule helpol­la luovut­ta­maan tässä asiassa.

    Se ei ollut väärin. Ja siltä osin toimisin edelleen samoin.

    Se mis­sä men­ti­in sit­ten met­sään, että pölinä kävi, oli siinä vai­heessa, kun minä “vedin” Osmon mukaan tähän hom­maan — yllät­täen ja pyytämät­tä. Se oli haljusti tehty, mut­ta minä en tul­lut sitä asi­aa ajatelleek­si ennenkuin sen viestin olin jo kir­joit­tanut. Osmol­la ei minus­ta tuos­sa tilanteessa ollut mui­ta vai­h­toe­hto­ja kuin a) pois­taa se kood­in­pätkä ja saa­da kaikkien tek­i­jänoikeuski­ihkoil­i­joiden vihat pääl­len­sä tai b) olla pois­ta­mat­ta ja joutua sit­ten leivät­tömän pöy­dän ääreen allekir­joit­ta­neen kanssa “sodas­sa”, johon Osmol­la tuskin on halua tai tarvet­ta lähteä.

    Ei ollut kovin reilua min­ul­ta pakot­taa Osmo tuon valin­nan tekemiseen. Olen pahoil­lani. Se oli epä­toiv­ot­tu sivu­vaiku­tus, jota en tul­lut ajatelleeksi.

    Minus­ta Osmon tekemä rtkaisu oli oikein: minä sain sanoa asiani, mut­ta Osmon ei tarvitse tässä asi­as­sa lähteä käräjöimään. Ja niille mah­dol­lista esi­tutk­in­taa tekeville kon­staapeleille tiedok­si: en usko, että tuon postauk­sen takia yhtäkään laiton­ta kopi­o­ta syn­tyi, eikä se ollut tarkoi­tuskaan. Sen sijaan kat­son oikeudek­seni käyt­tää myös “vääriä” keino­ja ajaak­seni sel­l­aista poli­ti­ikkaa, joka tek­isi Suomes­ta vähän parem­man paikan.

    Kari

Vastaa käyttäjälle Kimmo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.