Ministerimalli kaupunginhallitukseen?

13 vastausta artikkeliin “Ministerimalli kaupunginhallitukseen?”

1. “Jos kiin­teistölau­takun­nan ja kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan puheen­jo­hta­jat tapaisi­vat ker­ran viikos­sa kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa, nämä kak­si hallintokun­taa eivät voisi vetää niin eri suun­ti­in kuin ne nyt vetävät. Myös sosi­aalilau­takun­nan ja ter­veyslau­takun­nan yhteistyö saat­taisi kohen­tua – tai siis ainakin päästä alkuun.”

   Näi­hin on ollut tehokkain lääke pistää yksiköt saman johdon alle eli yksi lau­takun­ta, yksi johtaja.
   Tosin johdoltakin vaa­di­taan, että se on riit­tävän voimakas aja­maan yli henkilöko­htais­ten ja kup­pikun­ten intressien.
   Joht­a­mi­nen on kauhun tas­apain­on ylläpi­toa eli organ­isaa­tios­sa yhteisen edun täy­tyy olla voimakkaampi moti­vaat­tori kuin yksi­tyisen intressin.

   Vastaa

2. Ja myöskin tämä ongel­ma todis­taa Helsin­gin ole­van liian iso kaupun­ki. Ehkäpä ehdot­ta­masi malli olisi paran­nus nykyti­lanteeseen, mut­ta paras ratkaisu olisi Helsin­gin pilkkomi­nen pienem­mik­si kunniksi.

   Vastaa

   1. Paula. Muista nyt, että kun­nil­la on myös vero­tu­soikeus. Ajat­telitko, että Kulosaari muo­dostaa oman kun­tansa ja Jakomä­ki omansa?

      Vastaa

3. Pitää vielä lisätä, että organ­isaa­tio uud­is­tuu har­voin sisäisesti,ei ainakaan sil­loin, kun muu­tok­sen pitäisi paran­taa yhteistyötä.
   Ihmiset ovat sokei­ta omille virheilleen eikä kukaan tun­nus­ta, ainakaan helpol­la, että toimii väärin .
   Jokainen organ­isaa­tio on vaku­ut­tunut, että hei­dän val­it­se­mansa toim­intata­vat ovat ain­oi­ta oikei­ta eikä nähdä mui­ta toimintatapoja.
   Sil­loin vai­h­toe­hto­ja ovat yhdis­tää toim­into­ja ja pan­na pak­ka uuteen järjestykseen
   Tai vai­h­taa johtoa yksiköis­sä, mut­ta se ei ole kovinkaan var­ma ratkaisu, myös uudet voivat olla revi­ir­in­puo­lus­ta­jia tai eivät osaa/jaksa vään­tää van­ho­ja per­in­teitä nurin.

   Vastaa

4. Toim­intarak­en­tei­ta pitäisi laa­jem­minkin uud­is­taa, vuosikym­meniä, tai jos­sain tapauk­sis­sa vuo­sisato­ja van­hat rak­en­teet eivät vas­taa nykyisyyttä.

   Vastaa

5. Jakomä­ki saat­taisi pär­jätä parem­min kos­ka siel­läkin on tulot keskimääräistä suo­ma­laista kovem­mat (itse asi­as­sa köy­hin Helsin­gin kaupungi­nosa taitaa olla Kivikko, ja siel­läkin on isom­mat tulot kuin maas­sa keskimäärin) kun taas Kulosaa­res­sa pääo­mat­u­lot näyt­televät isom­paa roo­lia joista kun­ta ei saa mitään.

   Mut­ta itse asi­as­ta kaik­ki maankäyt­töpoli­ti­ikkaan liit­tyvät strate­giset toimin­not pitäisi olla lähel­lä toisi­aan organ­isaa­tios­sa, ei riitä että lau­takun­tien pj:t palaveer­aa­vat kh:ssa ker­ran viikos­sa. Toimin­nan voisi ihan hyvin jär­jestää kaupungi­nosit­tain joille nimet­täisi­in pro­jek­tior­gan­isaa­tiot kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tos­ta ja kiin­teistövi­ras­tos­ta ja tarpeen mukaan muual­takin viemään han­kkei­ta eteen­päin. Viras­tora­jat pitäisi uno­htaa, ei ne hoidet­ta­vat asi­at reaal­i­maail­mas­sakaan viras­toit­tain ole järjestäytynyt.

   Vastaa

6. “Min­un neljän­nesvu­o­sisadan mit­taisen val­tu­us­tourani aikana val­tu­us­to on yhden ker­ran kumon­nut kaupung­in­hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen jos­sain merkit­tävässä asi­as­sa (Kata­janokan hotelli).”

   Tuo­han tarkoit­taa sitä, että kun­nalli­nen demokra­tia on läh­es kuollut.
   Ei tuo päätän­tä­malli poikkea pienis­säkään kun­nis­sa, joten ei kun­takoon pienen­tämi­nen demokra­ti­aa lisää.

   Kun­ta­por­taas­ta voisi luop­ua kokon­aan, ei ter­vey­den­huolto, sosi­aal­i­toi­mi tai ope­tus­toi­mi hyödy kun­nall­ishallinnos­ta mitenkään.
   Päin­vas­toin, vas­tu­usuh­teet ovat sekavia esim päämin­is­teri voi huo­let­ta syyt­tää kun­ta­por­ras­ta huonos­ta palve­lu­ta­sos­ta ja sama päämin­is­teri kun­nan val­tu­us­tossa val­tio­ta rahan puutteesta

   Vastaa

   1. Kun­nalli­nen demokra­tia toimii lau­takun­nis­sa ja kaupunginhallituksessa.

      Vastaa

7. Ja myöskin tämä ongel­ma todis­taa Helsin­gin ole­van liian iso kaupun­ki. Ehkäpä ehdot­ta­masi malli olisi paran­nus nykyti­lanteeseen, mut­ta paras ratkaisu olisi Helsin­gin pilkkomi­nen pienem­mik­si kunniksi.

   Miten kuvit­telet, että päätök­sen­teon hajaut­ta­mi­nen vielä pienem­pi­in, toden­näköis­es­ti eripu­raisi­in yksiköi­hin aut­taisi, jos ongel­ma on nytkin eri suun­ti­in tem­po­v­at toim­i­jat, niin kaupun­gin sisäl­lä kuin kun­tien välillä?

   Vastaa

8. “Kun­nalli­nen demokra­tia toimii lau­takun­nis­sa ja kaupunginhallituksessa.”

   Var­maankin jotenkin, mut­ta lau­takun­nis­sa päät­täjä­poruk­ka on pieni ja kun ker­rot koor­di­naa­tio-ongelmista niin niiden ratkomi­nen pitäisi olla kaupung­in­hal­li­tuk­sen ja viimeistään val­tu­us­ton tehtävä eli muu­tok­sia pitäisi syn­tyä use­ampi kuin yksi 25 vuodessa.
   Mut­ta se ei ole se pääa­sia, nykyi­nen kun­tata­so on turha , mitään suur­ta lisäar­voa se ei syn­nytä kuin joillekin paikallisille isä aurinkoisille,
   Nykyaikainen tietotekni­ik­ka, han­k­in­to­jen keski­tys ja yhteis­mi­talli­nen kus­tan­nus­lasken­ta yhteis­mi­talli­nen palve­lu­ta­son mit­taus etc edel­lyt­täi­sivät yht­enäisem­piä organ­isaa­tioi­ta pääfunktioille.
   Se helpot­taisi muu­tok­sia, kuor­mi­tuk­sen jakoa

   Vastaa

9. Peukku Osmon ehdo­tuk­selle (kom­ment­ti, kos­ka Osmon alku­peräiselle ajatuk­selle ei voi peukkua antaa — vain kommenteille)

   Vastaa

10. “Isois­sa kysymyk­sis­sä näin pitäisikin tehdä, paljon nyky­istä enemmän.”
    Mut­ta juuri­han Ollila ja Stubb ker­toi­vat ns. brändi­ra­por­tis­saan (todel­lisu­udessa strate­gia­pa­peri) että yhteiskun­nan organ­isoin­ti aiheut­taa organ­isaa­tion rom­ah­tamisen. Tätä perustelti­in viit­tauk­sel­la Neuvostoliittoon.

    Medi­as­sa on esil­lä vaan kär­päsenkakan kokoisia asioi­ta homoli­itot, pakko­ruot­si ja Suomen pienen­pieni maahanmuuttajaryhmä.

    Samaan aikaa Ollila ja Stubb ehdot­ta­vat eduskun­nan lopet­tamista ja toim­i­tusjo­hta­jien (=yhteiskun­nan keski­jo­htoa) päästämistä val­taan maabrändi­ra­por­tis­saan. Eduskunta/toimitusjohtajisto on se hier­arkia johon viitataan kun san­o­taan että “hier­arki­at­to­muus” on osoit­tau­tunut parhaim­mak­si jär­jestelmäk­si. Perustelu­na NLn rom­ah­t­a­mi­nen. Todel­lisu­udessa NL rom­ahti sik­si että se oli huonos­ti organ­isoitu jär­jestelmä — ei sik­si että siel­lä oli ylin johto kuten väit­tävät nämä liike­talousih­miset Ollila ja Stubb. 

    Brändi­ra­por­tis­sa halu­taan lopet­taa perus­tus­la­ki ja eduskun­ta, ja päästää toim­i­tusjo­hta­jat val­taan. Toim­i­tusjo­hta­jat ovat jo val­las­sa, esim. toim­i­tusjo­hta­jis­ton suorit­ta­ma yliopis­tou­ud­is­tus. Ydin­voimalu­vatkin halut­ti­in saa­da toim­i­tusjo­hta­jis­ton tehtäviksi, kun Katainen (kok.) ehdot­ti tyhjien val­takir­jo­jen tekemistä heille.

    Suomes­sa on meneil­lään val­lankaap­paus, jos­sa keski­jo­hto aikoo syr­jäyt­tää ylim­män johdon. Perusteluina val­lankaap­pa­jil­la on Kylmän sodan aikainen län­sipro­pa­gan­da ja pro­pa­gan­dan luo­ma oikeistoutopia. Oikeistoutopi­aa kokeilti­in 1800-luvun alkupuolel­la Bri­tan­ni­as­sa (=klassi­nen lib­er­al­is­mi) mut­ta lopetet­ti­in hirvit­tävien yhteiskun­nal­lis­ten ongelmien takia.

    Vastaa

11. Kun­tasek­torin ongel­ma on, että kun­tien hallinnos­sa huseer­aa­vat kun­tien palveluk­ses­sa ole­vat. Mon­es­sa maas­sa kun­tien palveluk­ses­sa ole­vat ovat vaa­likelvot­to­mia. Suomes­sa on kun­tia, jois­sa kun­nan työn­tek­i­jät ovat enem­mistönä val­tu­us­tossa tai kunnan/kaupunginhallituksessa. Revi siitä sit­ten tehoja.

    Tosi­asi­as­sa kun­tali­itostenkin tärkein moti­ivi on, ei palvelu­iden tur­vaami­nen, vaan palvelus­suhtei­den tur­vaami­nen. Turun Sanomat on vas­ta uuti­soin­ut, miten kun­tali­itosten ja kun­tay­htymäli­itosten ketjut­ta­mi­nen on varmis­tanut työ­suhtei­den jatku­misen sel­l­aise­naan, ilman edes toimenku­van muu­tos­ta, jopa 15 vuodeksi.

    Vastaa