Pitäisikö korottaa tuloveroa vai arvonlisäveroa?

Vihreän liiton vero-ohjel­mas­sa esitetään pros­entin koro­tus­ta arvon­lisäveroon. Vero­ja on korotet­ta­va, mut­ta onko arvon­lisävero parem­pi kuin tulovero?

Jos ulko­mai­ta ei olisi, ei tuloveron ja arvon­lisäveron välil­lä olisi juuri eroa. Jos ostan vaikka­pa par­turil­ta tukan­leikku­un, siitä rahas­ta, jon­ka minä mak­san vain osa pää­tyy par­turille. Välistä menee sekä arvon­lisävero että par­turin tulovero ja vielä eläke­mak­sut. Sil­lä kuin­ka suuri osa tästä veroki­ilas­ta on arvon­lisäveroa ja kuin­ka suuri osa tuloveroa, ei ole käytän­nön merk­i­tys­tä. Tässä tapauk­ses­sa arvon­lisävero ja par­turin tulovero ovat myös keskenään aivan yhtä paljon kulu­tusvero­ja, kos­ka kulut­ta­ja joutuu ne mak­samaan hinnassa.

Yri­tyk­set mak­sa­vat arvon­lisäveroa melko tarkkaan mak­samis­taan palkoista, koroista ja voitostaan, kun voit­to määritel­lään niin, että tuloista voidaan investoin­nin vähen­tää ker­ral­la kokon­aan. Eri­laiset arvon­lisäverokan­nat tekevät tästä vähän mon­imutkaisem­man. Jos rekkakus­ki kul­jet­taa ruokaa, hänen palkkaansa verote­taan 13 pros­entin arvon­lisäveron mukaan, mut­ta jos hän kul­jet­taa huonekalu­ja, vero on 23 prosenttia.

Palkkaan kohdis­tu­vana verona alv on tasavero. Niin­pä sen osu­us kulut­ta­jan ja pieni­palkkaisen työn­tek­i­jän välil­lä piilevästä veroki­ilas­ta on varsin huo­mat­ta­va. Pienistä palkoista menee tuloveroa varsin vähän. Huono­tuot­toisen työn osalta vero­tuk­sen vaiku­tus on tuhoisa. Arvon­lisäveron koro­tus on oma­l­ta osaltaan lisäämässä rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä. Sik­si arvon­lisäveron koro­tuk­seen on liitet­tävä pien­impi­en ansio­tu­lo­jen vero­tuk­sen madal­t­a­mi­nen. Eläkeläisille ja työt­tömille tätä ei tarvitse kom­pen­soi­da, kos­ka hei­dän ansion­sa on sidot­tu hin­tain­dek­si­in, jol­loin he saa­vat automaat­tisen kompensaatioon.

Ulko­maat tekevät tästä asi­as­ta mon­imutkaisem­man, kos­ka työstä, joka kulute­taan Ruot­sis­sa, ei mak­se­ta Suomes­sa arvon­lisäveroa vaan Ruot­sis­sa. Tämä piirre tekee arvon­lisäveros­ta kulu­tusveron. Sitä mak­sa­vat myös Suomes­sa käyvät tur­is­tit, vaik­ka ostaisi­vat tääl­lä koti­maas­saan valmis­tet­tu­ja tuotteita.

Arvon­lisäveron hyviä puo­lia on se, että se ei ole vain palkkavero. Sitä mak­se­taan yhtäläis­es­ti myös voitoista ja pääo­mat­u­losta. Sitä joutu­vat mak­samaan myös ne ”Tallinnas­sa asu­vat”, jot­ka mak­sa­vat verot Viroon mut­ta arvon­lisäveron kulu­tuk­ses­taan Suomeen tai pimeitä palkko­ja saavat.

Kulu­tusverona alv on regres­si­ivi­nen. Tämä ongel­ma voidaan kom­pen­soi­da tekemäl­lä tulovero­tuk­ses­ta aiem­paa pro­gres­si­ivisem­pi ja tulon­si­ir­to­jen avul­la. Oma ennus­teeni on, että alv-tyyp­pinen vero on kah­denkymme­nen vuo­den kulut­tua val­ta-ase­mas­sa ja vero­pros­ent­ti alkaa kol­mosel­la. Mut­ta sel­l­aises­sa yhteiskun­nas­sa köy­hien tilan­net­ta on kom­pen­soita­va pienen perus­tu­lon kaltaisel­la jär­jeste­lyl­lä. Näin tehdään jo Hol­lan­nis­sa. Jos meil­lä olisi vain alv ei tarvit­sisi kina­ta työ- ja pääo­mat­u­lo­jen eri­lais­es­ta verokohtelusta.

Kulu­tusveroista kan­natan kuitenkin enem­män hait­tavero­jen kaltaisia valmis­tevero­ja. Ne eivät muo­dos­ta minkään­laista verokiilaa.

59 vastausta artikkeliin “Pitäisikö korottaa tuloveroa vai arvonlisäveroa?”

  1. Kyl­lähän hait­taverot nos­ta­vat hyödykkei­den hin­to­ja jos ne eivät ole tuotan­non määrästä riip­pumat­to­mia könt­tä­sum­mavero­ja. Hait­taverot lisäävät tuotan­non mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sia jos ne riip­pu­vat tuote­tus­ta määrästä. Lisäk­si ne oli­si­vat sil­loin tasaveroja.

    Mut­ta ydinkysymys on se pitäisikö hyödykkeil­lä ja palveluil­la olla eri verokan­nat? Hyödyk­keet voidaan ajatel­la erään­laisi­na tuotan­topanoksi­na, joi­ta koti­talous voi itse koton­aan käyt­tää ruoan­laitossaan yms. DIY tuotan­toa­han ei vielä verote­ta… VM voisi tosin verot­taa kansalaisia hei­dän vapaa-aikansa perus­teel­la eli jos jol­lain on paljon vapaa-aikaa, niin siitä riit­tää enem­män koti­talous­tuotan­toon. Tämän koti­talous­tuotan­non arvo voitaisi­in sil­loin osak­si (arvio)verottaa.

    Mut­ta jos palvelun verokan­ta olisi vaik­ka 5% ja hyödyk­keen 30%, niin olisi useim­mille melkein helpom­paa ostaa palvelui­ta kuin käy­dä kau­pas­sa osta­mas­sa tuotteita. 

    Tietysti ulko­mail­ta ost­a­mi­nen tai verkkokaup­po­jen käyt­tö voisi lisään­tyä. Tul­li voisi ehkä nyky­istä tarmokkaam­min tutkia ulko­mail­ta tule­vien lähetys­ten arvoa ja kan­taa mak­samat­tomat alvit. Ulko­maisen verkkokau­pan pitäisi peri­aat­teessa mak­saa alvit Suomeen jos myyn­ti on riit­tävän suur­ta per vuosi.

  2. Kulu­tuk­sen verot­tamisen pain­ot­ta­mi­nen kan­nus­taa työn­tekoon ja antaa työn­tek­i­jälle suurem­man mah­dol­lisu­u­den säästää kulut­tamisen sijas­ta. Säästämi­nen on tärkeää, kos­ka se ker­ryt­tää pääo­mia. Pääo­mat voidaan käyt­tää investoin­tei­hin, jot­ka taas ovat vält­tämätön edel­ly­tys korkealle tuot­tavu­udelle. Viime kädessä vain korkeal­la tuot­tavu­udel­la tur­vataan kaikkien suo­ma­lais­ten hyvinvointi.

  3. Tun­tuu että vero­jen nos­tamis­es­ta keskustel­laan paljon enem­män kuin siitä miten verora­ho­ja pitäisi käyttää. 

    Olen täysin vaku­ut­tunut siitä, että on enem­män paran­net­tavaa siinä miten vero­ja käytetään, kuin miten niitä nostetaan.

  4. Joskus tun­tuu, että jotkut uno­hta­va, että olemme osa yhteis­markki­na-aluet­ta. 😀 Vero­tuk­seen vaikut­taa niin paljon ulkoisia tek­i­jöitä, etten oikein usko taloutemme kestävän veronkorotuksia.

    Ain­oa vero, jota voidaan nos­taa, on kiin­teistövero. Se on huo­mat­tavasti alle EU:n normaalitason.

    Suurem­mat pääo­mat ovat jo läht­e­neet verotet­taviksi muualle ja niin käy mös suu­rit­u­lois­t­en. Kan­nat­taa tutus­tua Water­loo Sven­s­ka Klubben ilmiöön. 😉

    Jos vero­tu­lo­ja oikeasti halu­taan lisää, on pääo­mavero­tus­ta las­ket­ta­va ja samoin tulovero­tus­ta suurim­mis­sa tulolu­okissa. Sil­loin muualle EU:in vuo­tavia veroeu­ro­ja saadaan hiukan takaisin.

  5. Arvon­lisävero on kulu­tusvero, kos­ka investoin­nit vähen­netään ker­ral­la. Tasavero se on puolestaan sik­si, että se on yri­tysvero — yksit­täis­ten ihmis­ten eri­laista veronmaksukykyä/kulutuskykyä ei siis pyritä poim­i­maan esille. ALV:n pain­ot­ta­mi­nen tuskin kan­nus­taa tekemään enem­män töitä, säästämään se kyl­läkin saat­taa kan­nus­taa, mut­ta tämä on empi­iri­inen kysymys. Ihmiset reagoi­vat melko huonos­ti näil­lä verokan­noil­la pieni­in muu­tok­si­in, ellei kyse ole sit­ten autoista.

  6. ALV=tasavero ei kyl­lä pidä oikeas­t­aan paikkaansa, kos­ka alvikan­to­ja on eri­laisia, elin­tarvikkeil­la ja julkisel­la liiken­teel­lä oma alem­pi kuin yleinen alvikan­ta. Lehdiltä se puut­tuu kokonaan.

    Siten kaik­ki kaikkien han­kki­mat päivit­täisos­tok­set ovat alem­man aika mität­tömän alvin piiris­sä. Yleinen korkeampi alvi taasen on käytössä siel­lä, mis­sä ostel­laan auto­ja ja moot­torisa­ho­ja. Alvis­sa on tiet­ty pro­gres­sio olemassa.

  7. Kun nyt mieleen tuli: ookkona pere­htynyt pro­gres­si­ivisi­in kulu­tusvero­ma­llei­hin? Robert Frank esit­telee omaansa vaikka­pa täällä:
    http://www.nytimes.com/2007/10/07/business/07view.html?ex=1349409600&en=5dc544a64b1d288a&ei=5124&partner=permalink&exprod=permalink

    Idea siis on yksinker­tais­es­ti se, että verot­ta­jalle ilmoite­taan tulot ja säästöt ja ero­tuk­ses­ta mak­se­taan pro­gres­si­ivi­nen vero. Veron hyvä puoli on, että se saat­taa miel­lyt­tää niin vasem­mis­toa (rikkaiden rankaisu), oikeis­toa (säästämisas­teen nos­to) kuin vihre­itä (ökyku­lu­tuk­sen vero­tus). No, toki oikeis­tossa on sekin siipi, joka suosii tai suh­tau­tuu neu­traal­isti kulutukseen. 

    Itse lisäisin sop­paan verovähen­nyk­sen ener­gian­säästöku­lu­tuk­sen yms. osalta.

    1. TomiA
      Kulu­tusveros­ta saa pro­gres­si­ivisen helpom­mal­lakin: Tasainen, korkeahko arvon­lisävero ja siitä euromääräi­nen palau­tus kaikille. Kuten san­ot­tu, toteutet­tu Hollannissa.

  8. Tässä mainio keskustelu ker­skaku­lu­tuk­ses­ta, tasa-arvos­ta ja mis­tä kaikesta. Pro­gres­si­ivi­nen kulu­tusvero leikkaa kulu­tuk­ses­ta turhat pois (eli sen jon­ka tarkoi­tus on vain osoit­taa suurem­paa rikkaut­ta) ja suun­taa rahaa investointeihin.

    http://www.econtalk.org/archives/2010/11/robert_frank_on_1.html

    Robert Frank of Cor­nell Uni­ver­si­ty talks with Econ­Talk host Russ Roberts about inequal­i­ty. Is there a role for pub­lic pol­i­cy in mit­i­gat­ing income inequal­i­ty? Is such inter­ven­tion jus­ti­fied or effec­tive? The con­ver­sa­tion delves into both the philo­soph­i­cal and empir­i­cal evi­dence behind dif­fer­ing answers to these ques­tions. Ulti­mate­ly, Frank argues for a steeply ris­ing tax rate on con­sump­tion that would reduce dis­par­i­ties in con­sump­tion. This is a live­ly back-and-forth about a very time­ly topic.

  9. Osmo: “…esitetään myös kiin­teistöveron nostoa.”

    Jep, ja tiedätte ettei tuo mene vielä läpi. Kysymys onkin, onko ohjel­mas­sa riit­tävät veronalen­nuk­set, niin ettemme mene konkkaan kaiken tuot­ta­van lähtiessä muualle?

  10. Veroaste on nyt jo erit­täin korkea ja voipi olla, että väärin tehty vero­jen kiristys ei vält­tämät­tä joh­da vero­ker­tymän kasvu­un vaan veronkier­toon ja ulko­mail­ta ostoihin.

    1) Tuloveroa voisi nos­taa taulukkoveroa tark­ista­mal­la eli pro­gres­sion yläpäästä.
    2) Arvon­lisäveroa ei pidä korot­taa päivit­täis­tavarois­sa eikä sel­l­ai­sis­sa tuot­teis­sa, joi­ta voi ostaa netistä hal­van val­u­u­tan/ALV-veron maista.
    3) Pitäisikö kehit­tää, san­o­taan 27 pros­entin AL-verolu­ok­ka. Sok­erivero olisi hyvä esimerk­ki. Toinen olisi rak­en­ta­mat­toman maan kiinteistövero. 

    p.s. Mitä kaikkea on säädet­ty vero­tuk­sen ulkop­uolle. Esimerkik­si maat­alous saa mil­jardilu­okan tukea. Paljonko se tämän lisäk­si saa tukea vero­helpo­tuksi­na? Vain mieliku­vi­tus on niis­sä rajana.

    1. Lail­lis­es­ti toimi­van net­tikau­pan pitäisi soveltaa osta­ja­maan arvon­lisäveroa,. ellei toim­inta ole aivan vähäistä. Ostin juuri diaskan­ner­in Pix­ma­ni­as­ta, ja suo­ma­lainen arvon­lisävero siitä meni. On toki lait­tomasti toimivi­akin, jot­ka tietysti pitäisi käräyttää.

  11. Ei tarvitse kuin ostaa Verkkokau­pas­ta niin tuote tulee Ahve­nan­maal­ta ja ALV veroa ei mene pienistä sum­mista. Muista EU-maista menee Suomen ALV vain, kun myyjäl­lä paukkuu sopimusten mukainen myyn­ti­ra­joitin. Sen jäl­keen myyjän pitää käyt­tää Suomen ALV kantaa. 

    Olen tämän asian tarkas­tanut, kun oli tarkoi­tus tuo­da EU:n ulkop­uolelta tavaraa ja oli tarkoi­tus tul­la­ta se hal­van ALV:n ja tullin maas­sa ja ostaa se ko. maas­sa toimi­val­ta agentuurilta. 

    Täl­lä het­kel­lä kaup­pa on vil­liä ja se näkyy tilas­tois­sakin — sieltä oste­taan mis­tä halvim­mal­la saa.

  12. Keksin heti lisää verotettavaa:

    -Koti­talous­tuotan­non arvo (edel­lä perustelu, liit­tyi arvonlisäverotukseen)

    -Oma­l­la autol­la tai polkupyöräl­lä ajami­nen (molem­mat tuotan­nol­lista pääo­maa, vero­tuk­sen peruste sama kuin asun­to­tu­lon verottaminen)

    -Asun­to­tu­lon verot­ta­mi­nen (asun­not ovat tuotan­nol­lista pääo­maa kun ker­ran joku voi ansai­ta rahaa vuokraa­mal­la niitä toisille — vero­tuk­sen perus­teet löy­tyvät VATT:n sivuilta)

    Kyl­läpä me ekon­o­mistit olem­mekin yhteiskun­nalle hyödyl­listä porukkaa… 🙂

  13. “Lail­lis­es­ti toimi­van net­tikau­pan pitäisi soveltaa osta­ja­maan arvonlisäveroa”

    Tuos­sa on sem­moinen raja että jos kaup­paa tehdään kohde­maa­han muistin­varais­es­ti heit­täen 50 000 euron edestä niin sit­ten myyjäyri­tyk­sen pitää rek­isteröi­tyä kohde­maan verot­ta­jalle EUssa ja ALVit menee sit­ten kohde­maan mukaan. Muu­toin käytetään myyjä­maan verokantaa.

  14. Esko Nie­mi,

    kan­nat­taa ehkä lanseer­a­ta käsite “tehokas kulu­tus­palk­ka” eli käytän­nössä rajat­u­loyk­sikkösi ostovoima tulo- ja kulu­tusvero­jen jäl­keen. Eli jos ansaiset yhden euron lisää, niin kuin­ka paljol­la voit oikeas­t­aan ostaa ehdol­lis­tet­tuna tiet­ty kulutusrakenne..

    Jos tulovero­jen alen­nuk­set oli­si­vat riit­tävän suuret ja ei-akti­ivi­nen väestö saataisi­in mak­samaan enem­män vero­ja kulu­tusvero­ja korot­ta­mal­la (ja jät­tämäl­lä sosi­aalietuuk­sien kom­pen­saa­tiot tekemät­tä) niin voisi kuvitel­la että työn­tar­jon­ta voisi lisään­tyä. Ja samal­la voisi syn­tyä enem­män säästöjä. 

    Mat­ti Tuo­ma­la oli siis siinä väärässä kri­ti­soidessaan tulovero­tuk­sen alen­tamisen parem­muus­puhei­ta että hän las­ki yli kaikkien talouden toim­i­joiden, mut­ta ei huomioin­ut rak­en­teel­lisia seikkoja. 

    En osaa sanoa pitääkö kaik­ki sosi­aal­i­tur­va­mak­sut laskea veroik­si. Osa niistä on kuitenkin säästämistä, kos­ka eläke-etuuk­sia on mah­dol­lis­es­ti tulos­sa. Lop­pu­osa lie­nee tuloa uudelleen jakavaa eli jotkut saa­vat etuuk­sia osal­lis­tu­mat­ta tuotantoon..

  15. Otin Copy/Pastea Verkkokau­pan sivuilta:

    “Verkkokauppa.com toimit­taa kaik­ki lähetyk­set Ahve­nan­maalle ilman arvon­lisäveroa (alv 0%). Poikkeuk­se­na on luot­toko­r­tilla ja etukä­teen mak­se­tut tilaukset.

    Voit kuitenkin tilauk­sen kom­ment­te­ja-kent­tään lait­taa main­in­nan, jos halu­at toim­i­tuk­sen verol­lise­na (arvon­lisävero 22%). ”

    Kansankielel­lä tai bis­ness-kood­il­la kyseinen tek­si tarkoit­taa, että voit ostaa mitä vain ja jos se ei kul­je postis­sa ALV-vapaasti niin voit noutaa sen Ahve­nan­maal­ta. Turus­ta pääsee käytän­nössä ilmaisek­si laival­la åålan­ti­in ja takaisin.

  16. Sak­san ALV on 19%. Ei liene sat­tuma että sak­salaiset Bauhaus, Lidl ja Jysk? ovat tulleet Suomen markkinoille.

    Kuka valvoo, että nämä yri­tyk­set nou­dat­ta­vat mainit­se­maani ja myös Paa­vo Häik­iön totea­maa ALV-sään­töä, että ne niiden Suomes­sa myytävis­sä tuot­teis­sa ei ole Sak­san ALV-etua, joka on 4 pros­ent­tiyk­sikköä eli eurois­sa mita­nen 17 pros­ent­tia edullisem­pi kuin suomen hinnat.

    Jostain syys­tä Suomes­sa suositaan/katsotaan läi sormien veronkier­toa. Sen on uusi ilmiö. Sitä ei ollut ennen 2000-lukua.

  17. Evert: “…Täl­lä het­kel­lä kaup­pa on vil­liä ja se näkyy tilas­tois­sakin – sieltä oste­taan mis­tä halvim­mal­la saa.”

    Kun tuo saadaan kuri­in, niin sitä san­o­taan liit­to­val­tiok­si. 😉 Tänään oli radios­sa hyvä jut­tu, mis­sä tutk­i­ja puhui talouden reali­teeteista poli­ti­ikkaa ohjaa­vana tek­i­jänä. Hän ei puhunut Suomes­ta, kos­ka tääl­lä niitä ei ole vielä huo­mat­tu. Kyse oli Pohjois-Koreasta. 😀

    Täy­tyy toivoa, että Suomes­sakin reali­teetit ymmär­retään. Toiv­ot­tavasti ne ymmär­retään ennen lop­ullista konkurssia. Pääo­mavero­tus ja ylimpi­en tulolu­okkien vero­tus on kor­jat­ta­va, jos halu­taan suu­rit­u­lois­t­en vero­tut­ta­van itsen­sä Suomes­sa. Per­in­töveron pois­to on help­po ja edulli­nen tapa lisätä vero­tu­lo­ja Suomeen.

  18. “En osaa sanoa pitääkö kaik­ki sosi­aal­i­tur­va­mak­sut laskea veroik­si. Osa niistä on kuitenkin säästämistä, kos­ka eläke-etuuk­sia on mah­dol­lis­es­ti tulos­sa. Lop­pu­osa lie­nee tuloa uudelleen jakavaa eli jotkut saa­vat etuuk­sia osal­lis­tu­mat­ta tuotantoon..”

    Veroas­t­een lasken­taa ohjaa poli­it­ti­nen tarkoitus.
    Suo­mi pyrkii laske­maan kaiken mah­dol­lisen veroas­t­eeseen jot­ta Suo­mi näyt­täsi himoverottajalta.
    USA taas tekee päinvastoin, 

    Eivät eri maid­en veroas­t­eet ole ver­tailukelpoisia vaik­ka muu­ta yritetään väit­tää vaan sisäpoli­it­tis­ten tarpei­den mukaan laskettuja.

    Eivät asi­at ole niin kuin ne näytetään..

  19. “Sitä mak­se­taan yhtäläis­es­ti myös voitoista ja pääo­mat­u­losta. Sitä joutu­vat mak­samaan myös ne ”Tallinnas­sa asu­vat”, jot­ka mak­sa­vat verot Viroon mut­ta arvon­lisäveron kulu­tuk­ses­taan Suomeen tai pimeitä palkko­ja saavat.”

    Pääo­mat­u­lo­ja saa­va on usein niin varakas, että osa tuloista jää edelleen säästöön .
    Niin­pä kun köy­hä mak­saa alvis­sa 30 % veroa tulois­taan niin varakkaampi 20 , 10 tai muu­ta­mana 5 % riipuen tuloista ja säästöistä eli alv on regres­si­ivi­nen tuovero.

    Ja jos Viron alv on merkit­tävästi alem­pi niin kan­nat­taa käy­dä pakul­la Virossa ostok­sil­la ja ostaa vähän enem­män muu­takin kuin viinaa

  20. “Eläkeläisille ja työt­tömille tätä ei tarvitse kom­pen­soi­da, kos­ka hei­dän ansion­sa on sidot­tu hin­tain­dek­si­in, jol­loin he saa­vat automaat­tisen kompensaatioon.“ ‘

    Elinkus­tan­nusind­ksi on yleinen, jos­sa on mukana kaikkien ihmeit­en keskimääräine kulutus.
    Pien­i­t­u­loisen kulu­tus poikkeaa olen­nais­es­ti keskimääräis­es­tä esim asumisku­lut ovat n 60–70 % pien­i­t­u­loisen kulutuksesta.
    Niin­pä esim 100 euron koro­tus yksiön kuluis­sa nos­taa 1000 euron tuloil­la elävän kulu­ja suh­teelis­es­ti enem­män kuin keski­t­u­loisen mut­ta kor­jaus tulee keski­t­u­loisne mukaan
    Sen vuok­si pien­im­mät tuet jäävät aina jäl­keen kehityksestä.
    Pro­gres­sio syö myös tuos­ta indek­siko­r­jauk­ses­ta osan, kos­ka kun­nal­lisverokin on prgres­si­ivi­nen myös tukien saajilla

  21. Evert the nev­er rest kirjoitti:
    “p.s. Mitä kaikkea on säädet­ty vero­tuk­sen ulkop­uolle. Esimerkik­si maat­alous saa mil­jardilu­okan tukea. Paljonko se tämän lisäk­si saa tukea vero­helpo­tuksi­na? Vain mieliku­vi­tus on niis­sä rajana.”

    Tätä halu­an tarken­taa sil­lä, että maat­alouden saa­mat tuet ovat veronalaista tuloa. Investoin­tituetkin korot­ta­vat tilo­jen tuloa sil­lä taval­la, että niiden joh­dos­ta pois­tom­ah­dol­lisu­udet vähenevät.

    Vero­helpo­tuk­set ovat tietysti saa­jalleen merkit­tävä asia esimerkik­si tilo­jen sukupol­ven­vai­h­dok­sis­sa. Näistä on help­po tavoitel­la poli­it­tisia irtopis­teitä, mut­ta val­tion bud­jetis­sa merk­i­tys on kovin pieni.
    Muuten vero­helpo­tuk­sia ei vil­jalti ole, kun puun myyn­ti­t­u­lo­jen tilapäi­nen veron­huo­jen­nuskin päättyy.
    Kiin­teistöveros­ta olen sitä mieltä, että se pitää aset­taa teol­lisu­u­den tuotan­to-omaisu­udellekin jol­lain sopi­val­la taval­la, jos rasitus kohdis­te­taan tuot­tavas­sa käytössä ole­vaan maa- ja metsätalousmaahan.

  22. Aus­tri­an:
    Tietysti ulko­mail­ta ost­a­mi­nen tai verkkokaup­po­jen käyt­tö voisi lisään­tyä. Tul­li voisi ehkä nyky­istä tarmokkaam­min tutkia ulko­mail­ta tule­vien lähetys­ten arvoa ja kan­taa mak­samat­tomat alvit. Ulko­maisen verkkokau­pan pitäisi peri­aat­teessa mak­saa alvit Suomeen jos myyn­ti on riit­tävän suur­ta per vuosi.

    Tuo vaa­timus mak­saa Alvit Suomeen on todel­la inhot­ta­va kau­pan rajoite. Tämähän on EU-tason poli­ti­ikkaa: ALV:it pitäisi mak­saa osta­ja­maa­han ja sitä varten tietyn rajan ylit­tävä myyn­ti tuot­taa velvol­lisu­u­den rek­isteröi­tyä alve­ja mak­samaan ostajamaahan.

    Tulok­se­na on mm. ran­skalaisia vaat­tei­den net­tikaup­po­ja, jot­ka eivät myy mitään osoit­teisi­in Sak­saa lähempänä Suomea. Rek­isteröi­tymi­nen ei kiin­nos­ta. Tämä on Suo­ma­laisen kulut­ta­jan kär­simä rasite. Miet­tikääpä tätä Suomea pienem­pi­en kansan­talouk­sien kannal­ta: jos joku viit­sii Suomeen rek­isteröi­tyä, niin ei esim. Viroon (tms.) ainakaan.

  23. Pro­gres­sion jyrken­täjien kan­nat­taisi hie­man miet­tiä, miten esim. Nokian tai muiden kan­sain­välis­ten yri­tys­ten johtokun­nat saadaan kiin­nos­tu­maan Suomeen muut­tamis­es­ta. Jos Nokian johtokun­ta ulko­maalais­tuu nyky­istä vauh­tia, ovat Nokian pääkont­tori­toimin­not ja sen tuo­mat mas­si­iviset vero­tu­lot koh­ta Suomelle vain muis­to vain.

  24. omia ehdo­tuk­sia:
    ‑alv=23% yleinen
    ‑ruo­ka alv=18%
    ‑tulovero­ja korotet­ta­va kaut­ta linjan
    ‑kiin­teistöveroa alennettava/korotettava siten, että kansalais­ten yhden­ver­taisu­us on sama asuin­paikas­ta riippumatta->nythän pk-seudul­la ja 14:n kehyskun­nan alueel­la asu­vat ihmiset mak­sa­vat korotet­tua kiinteistöveroa.….onko tämä edes LAILLISTA????
    ‑kiin­teistövero ulotet­ta­va myös maa ja metsätalouteen

    -sosi­aalietuuk­si­in ei korotuksia(päinvastoin)
    ‑pääomavero%,no com­ments kun ei tietoa vaikutuksista
    ‑val­tio­hallinnon palkat jäädytettävä

  25. Osmo:

    Kulu­tusverona alv on regressiivinen.

    Mil­lä perusteella?

    TomiA:

    Idea siis on yksinker­tais­es­ti se, että verot­ta­jalle ilmoite­taan tulot ja säästöt ja ero­tuk­ses­ta mak­se­taan pro­gres­si­ivi­nen vero. 

    Tää ei toi­mi ihan suo­raan näin, kos­ka ihmisil­lä on myös pääo­mat­u­lo­ja. Siks Osmon ehdo­tus tasaveros­ta + veron­palau­tuskönt­tä­sum­mas­ta on parempi.

  26. Osmo, kir­joituk­ses­sasi jää ääneen lausumat­ta, mik­si vero­ja tulisi kasvattaa.

    Lie­nee päivän­selvää, että halu­at vähen­tää val­tion­talouden rahoi­tus­tarvet­ta eli jatku­vaa rahan lainaamista. Kuitenkin ohit­taes­sasi tämän tui­ki yksinker­taisen totea­muk­sen, ohi­tat myös siihen liit­tyvän oleel­lisen keskustelun: Kuin­ka paljon julkisen talouden vuo­tu­ista rahoi­tus­tarvet­ta tulee mielestäsi vähentää?

    Kat­son, että sin­ul­la on moraa­li­nen velvol­lisu­us vas­ta­ta tähän yksinker­taiseen kysymyk­seen; olethan ehdol­la eduskun­taan ja juuri talouden ymmärtämi­nen lie­nee se meri­it­ti, jol­la itseäsi mainostat.


    Jari Mustonen

  27. “-val­tio­hallinnon palkat jäädytettävä”

    Virkami­esten palkat pitäsi sitoa vero­tu­loi­hin, sil­loin ali­jäämät tasoit­tuis­vat esim 30 % alen­nus palkkaan täyt­täisi nykyisen vajeen ähes kokonaan
    Virkamiehel­lä on myös parem­pi irti­sanomis­suo­ja, euron vuok­si­han Suomes­sa on yksi­tyisel­lä alet­ta­va irti­sanomaan oitis kun nähdään uhkia taivaanrannalla.
    Suomes­sa yri­tys­ten ain­oa jous­to­vara on työn­tek­i­jän palkka

  28. Pitää lisätä vielä tuo­hon veroast­e­lasken­taan, että ei elämä eikä sen perus­tarpeet poikkea muual­lakaan suo­ma­lais­es­ta, aivan samat elämänku­lut on mak­set­ta­va muuallakin.

    Kysymys onkin tuote­taanko näitä palvelui­ta vain ter­veille, hyvin toimeen­tuleville , vak­i­tuises­sa työssä olevile vai kaikille ?
    Ja kuka niitä mak­saa ? Esim Suomes­sa on lähdet­ty siitä, että yri­tyk­sil­lä ei ole mis­tään mitään vastuuta.

    USA:ssa taas yri­tyk­set mak­sa­vat yli puo­let ter­vey­den­hoit­o­menoista ja läh­es kaiken työeläkkeistä.
    Mut­ta näitä ei las­ke­ta veroas­t­eeseen vaik­ka kat­tavu­ud­es­ta huoli­mat­ta ne ovat “vapaae­htoisia”.

    Tosin kil­pailun lisään­tymi­nen on alka­nut har­voa mak­sajien joukkoa , tämä taas on alka­nut lisätä painet­ta julkiselle sek­to­rille mallia Oba­man ter­vey­den­hoitou­ud­is­tus, joka nos­taa merkit­tävästi julk­ista taloutta.
    Pineit­u­lois­t­en määrä on USA:ssa kasvus­sa ja yri­tys­ten vetäy­tymi­nen vas­tu­us­ta lisää painet­ta julk­isi­in palveluihin/rahoitukseen

  29. “Lie­nee päivän­selvää, että halu­at vähen­tää val­tion­talouden rahoi­tus­tarvet­ta eli jatku­vaa rahan lainaamista. Kuitenkin ohit­taes­sasi tämän tui­ki yksinker­taisen totea­muk­sen, ohi­tat myös siihen liit­tyvän oleel­lisen keskustelun: Kuin­ka paljon julkisen talouden vuo­tu­ista rahoi­tus­tarvet­ta tulee mielestäsi vähentää?”

    Osmo­han tähtää yri­tys­ten mak­sur­a­situsten vähen­tämiseen mallia ansio­tur­va pois ‚eläk­keet alas.Siksi yri­tys­ten mak­samat etu­udet halu­taan laskea veroas­t­eeseen, jot­ta se näyt­täsi mah­dol­lisim­man korkealta
    Val­tio eli palka­nsaa­jat mak­sa­vat syr­jäyte­ty­ille perus­tu­loa, jol­la juuri ja juuri pysyy hengis­sä, Aikoinaan Osmon esit­tämis­sä rav­in­to­laskelmis­sakin oli lähdet­ty siitä, että syr­jäy­tynyt ei kuntoile

  30. Arvon­lisävero­tuk­ses­sa olisi tärkeää kor­ja­ta oudot alen­nuk­set. Mik­si tila­tus­ta Seiskas­ta ja Aku Ankas­ta mak­se­taan nollaveroa? Finnk­i­non lef­falipuis­sa on myöskin jostain syys­tä alen­net­tu vero. Mik­si tak­si­matkus­tamista tue­taan alem­mal­la verokan­nal­la? Liikun­taa ja kon­sert­te­ja tue­taan ensin val­tavasti suo­raan, sen jäl­keen toisen ker­ran eri­laisil­la seteleil­lä. Pitääkö tämän lisäk­si niil­lä olla vielä alen­net­tu alv-kantakin?

    Löy­tyy niitä muis­takin veroista. Mik­si ener­giaa eniten käyt­tävä, sähkösyöp­pö teol­lisu­us mak­saa ensin alem­paa sähköveroa ja lisäk­si saa vielä palau­tuk­sia, jos käyt­tää sähköä suh­teessa työvoimaan enem­män kuin muu teollisuus?

  31. Viitat­en tuo­hon Krtek’n ihmette­lyyn, niin vas­taus Osmon alku­peräiseen kysymyk­seen on arvon­lisävero. Arvon­lisäverokan­taa pitää laa­jen­taa, ei niinkään korot­taa korkein­ta alv’ia. 🙂

    Tuloverop­uolel­la suurim­mat ongel­mat ovat suurim­mis­sa tulolu­okissa. joiden tulovero­ja kan­nat­taa laskea, jot­ta joku vielä vero­tut­taa itsen­sä Suomessa.

    Peri­aat­teessa ollee niin, että alimpi­en tulolu­okkien tuloveroa voidaan kiristää, kun tilan­net­ta ver­rataan muualle EU:hun. Tuoko se kovin suuria lisä­tu­lo­ja val­ti­olle, en tiedä. Tosin epäilen tuon onnis­tu­mista nykyisel­lä kokonaisveroasteella.

  32. Kuten Niskakan­gaskin tote­si MOT ohjel­mas­sa arvon­lisäveroon perus­tu­vas­sa vero­tuk­ses­sa vero­tus on regressiivinen
    Tutkimusten mukaan tuo pelkkä 22 % arvon­lisävero­tus johtaisi vero­tuk­seen, jos­sa ylin tulode­si­ili mak­saisi veroa brut­to­tu­loista 8 % , alin 17 %

  33. Osmo Soin­in­vaara:

    “Kulu­tusverona alv on regres­si­ivi­nen. Tämä ongel­ma voidaan kom­pen­soi­da tekemäl­lä tulovero­tuk­ses­ta aiem­paa pro­gres­si­ivisem­pi ja tulon­si­ir­to­jen avul­la. Oma ennus­teeni on, että alv-tyyp­pinen vero on kah­denkymme­nen vuo­den kulut­tua val­ta-ase­mas­sa ja vero­pros­ent­ti alkaa kolmosella.”

    Min­un ennus­teeni taas on, että tämä kom­pen­saa­tio pien­i­t­u­loisille jää tekemät­tä. Siihen ei ensin­näkään ole varaa vuosikausi­in. Toisek­si eikös tämä verotyöryh­mä ole esit­tänyt kulu­tusvero­tuk­sen nos­ton vastapain­ok­si ansio­tulovero­tuk­sen keven­tämistä. Näin vihreät ovat mukana muiden por­varipuoluei­den kanssa päät­tämässä köy­him­män kansanosan vero­tuk­sen kiristämis­es­tä samal­la kun varakkaiden vero­tus­ta kevennetään. 

    Regres­si­ivi­sistä kulu­tusveroista voisi saa­da vähän inhimil­lisem­piä pien­i­t­u­loisille alen­ta­mal­la peruselin­tarvikkei­den vero­tus­ta ja nos­ta­mal­la “epä­toiv­ot­ta­van” kulu­tuk­sen verotusta.

  34. “Tuloverop­uolel­la suurim­mat ongel­mat ovat suurim­mis­sa tulolu­okissa. joiden tulovero­ja kan­nat­taa laskea, jot­ta joku vielä vero­tut­taa itsen­sä Suomessa.”

    Eipä se lääkäri, joka muun­taa palkkat­u­loa pääo­mat­u­lok­si maa­ta vai­h­da , asi­akkaat kun ovat täällä.
    Ja aina tilalle tulee uusi.
    Ja uusi on aina parem­pi kui entinen

  35. Vihreät ovat nyt viral­lis­es­ti ehdot­ta­neet, että vero­ja tulisi kerätä 2 mil­jar­dia enem­män. Onko Vihreis­sä val­lit­se­vana käsi­tys, että myös net­tovero­tu­lot lisään­tyvät samal­la 2 mil­jar­dia? Että ostovoima ja kulu­tusveron­mak­su­voima lisään­tyy vero­ja korottamalla?

    Sinäl­lään on mainio jut­tu että puhutaan kovil­la numeroil­la taloud­es­ta, kiitos siitä. mut­ta joskus “poli­ti­ikan yksinker­tais­t­a­mi­nen” viestin­täsy­istä vesit­tää koko politiikan.

  36. Meil­lähän on jo keskimäärin tasaverosovel­lus ja/tai yläpäästä regres­si­ivi­nen vero­tus n keskimäärin.
    Tuo yläpään hajon­takin on vähen­tynyt viime vuosi­na ja har­va enää mak­saa 50 % veroja.
    Tuos­sa on tietysti mukana niin pääo­ma-kuin palkkat­u­lot ja veros­ta puut­tuvat vielä eläkemaksut
    ja osinko­jen verova­paus jot­ka tekekevät tilas­tos­ta vielä jyrkem­min kaarevan

    Mik­si pääo­ma-ja palkkat­u­loa pitäisi tarkastel­la yhdessä ? Vero­tus on kokon­aisu­us ja mata­laa pääo­maveroa kom­pen­soidaan korkeal­la progressiolla.
    Ja kun kau­pan kas­sal­la ei juuri erotel­la mak­se­taanko maitop­urk­ki pääo­mat­u­lol­la tai palkkat­u­lol­la niin tulon­saa­jan kannal­takin merk­i­tys­tä on vain kokonaisverolla

    Veronalainen tulo vero %

    1 — 4 999 5,8
    5 000 — 9 999 8,0
    10 000 — 14 999 13,5
    15 000 — 19 999 16,9
    20 000 — 24 999 17,7
    25 000 — 34 999 20,9
    35 000 — 54 999 25,8
    55 000 — 74 999 30,0
    75 000 — 99 999 32,6
    100 000 — 149 999 33,6
    150 000 — 299 999 33,4
    300 000 29,0

  37. Vuo­den 2011 bud­jet­ti on yli 50 mil­jar­dia. Suomen arvioidut tulot ovat 40 mil­jar­dia. Val­tion vel­ka nousee ensi vuon­na 85 mil­jardi­in euroon. Suomen brut­tokansan­tuote on 237 miljardia.

    Koti­maisen verkkokau­pan arvo on n. 10 miljardia.
    http://www.tietokone.fi/uutiset/verkkokaupan_laajuus_yllatti_tutkijat

    Paljonko on ulko­maisen verkkokau­pan arvo?

    Ostan itse vuosit­tain ulko­mail­ta tavaraa tuhan­sil­la euroil­la, jopa 10% vuosi­t­u­lois­tani menee Sak­salaisille verkkokaupoille. Samaa tun­tuu har­ras­ta­van tuttavapiirini. 

    Ennen tilasin alv-vapaasti mm. Jer­seyn saarelta. Nyt on onnek­si koti­mainenkin vas­tine Ahve­nan­maal­la. http://www.uusisuomi.fi/raha/69559-verkkokauppacom-myy-ilman-alvta-ahvenanmaalta

    Mielestäni mah­dolli­nen arvon­lisäveron koro­tuk­sen “tuot­to” val­uu suo­raan Sak­san ja Bri­tann­ian kaupoille. 

    Vero­jen koro­tuk­sen sijaan pitäisi leika­ta ylem­pi­en virkami­esten palkko­ja, aset­taa eläkekat­to sekä kar­sia eri­laisia maat­alous­tukia. Suomen ei tarvit­sisi käyt­tää maat­alous­tuki­in yli 2 ker­taa enem­män rahaa mitä perusopetukseen.

  38. Liian van­ha:
    >Eipä se lääkäri, joka muun­taa palkkatuloa
    >pääo­mat­u­lok­si maa­ta vai­h­da , asi­akkaat kun ovat
    >tääl­lä

    Asi­akkai­ta on muual­lakin, ja esim. Bri­tan­ni­as­sa suo­ma­lainen sairaan­hoito­henkilökun­ta on varsin halut­tua. Vaik­ka jotkut tietysti siel­läkin suh­tau­tu­vat asi­aan rasistisesti:

    http://www.independent.co.uk/news/diane-abbott-is-sorry-for-the-record-miss-finland-is-also-black-1354725.html

    Suurem­pi ongel­ma voi kuitenkin olla se, että jos lisätöistä jää lääkärille kovin paljon vähem­män rahaa (ja arvos­tus koetaan muutenkin riit­tämät­tömäk­si), niin työn­teko vähenee.

    Tähän tosin voidaan sit­ten kehit­tää ruot­salaistyyp­pinen ratkaisu, “veron­vält­tämis­tarkoituk­ses­sa tekemät­tä jäte­tyn työn vero­tus”, eli jos lääkäriä ei huvi­ta tehdä ylitöitä etupäässä verot­ta­jan hyväk­si, saa mätkyjä lasken­nal­lis­es­ta mut­ta vapaa-aikana hyö­dyn­netys­tä lisätulosta.

  39. Johny Cash Katainen jankut­taa, miten vero­tus­ta pitää siirtää työ verot­tamis­es­ta kulu­tuk­sen verottamiseen.

    Ovatko nämä miten toisi­aan pois sulkevia.

    ALV-vero­tuk­sen kanssa kiihkoilu johtaa hel­posti veron kiertämiseen tai veron ilmoit­ta­mat­ta jät­tämiseen. Vai mikä on moti­ivi kam­paa­jalle tehdä ALV-tulosta, kun kyseisessä amma­tis­sa ei ole juurikaan ALV-hvi­tyk­siä eli mah­dol­lisu­ut­ta vähen­tää mak­set­tavas­ta ALV-mak­sus­ta ALV-vähen­nyskelpoisia meno­ja. Par­turei­den ALV vero on 99 pros­ent­tis­es­ti työvoimaval­taisen työn verotusta.

    Siir­tymi­nen yhä enem­män ALV veropo­h­jaan tarkoit­taa, että siir­ry­tään kohti veronkier­toy­hteiskun­taa. Päät­täjien olisi hyvä simu­loi­da eri vero­ma­lle­ja ja opis­tel­la asi­aa käytännössä. 

    ALV-velvol­lisen par­turin tai tim­purin ALV-hyvi­tyspuoli mil­tei olema­ton, kun joku autokaup­pias tai vil­jeli­jä voi vähen­tää ALV-tilistää mil­tei mitä tahansa ja mak­set­ta­va ALV-vero on sen mukainen.

  40. Vaan mik­si ohjel­mas­sa (eikä tässä keskustelus­sa) ole käsitel­ty valmis­tevero­ja ja niiden mah­dol­lista korottamista?
    Valmis­teveroil­la­han jo nykyään kerätään use­ampi mil­jar­di val­tion kas­saan. Esimerkik­si alko­holi­juomien ja tupakkatuot­tei­den valmis­teveroa korot­ta­mal­la saatet­taisi­in myös ohja­ta kokon­aiskansan­ter­vey­den ja ‑talouden kannal­ta edullisem­paan käyt­täy­tymiseen. Olet­taen tietysti, että samal­la myös resurssoidaan tul­lia, poli­isia ja oikeuslaitos­ta niin että pimeä tuon­ti suitsitaan.

  41. Vero­tus­ta tulisi tarkastel­la nimeno­maan työhön kan­nus­tavu­u­den näkökul­mas­ta. Fak­ta on se, että suure­na lin­jana ns. keski­t­u­loiset tule­vat aina ole­maan mak­sum­iehinä ja ‑naisi­na (tämä ei muuk­si muutu).
    Meil­lä on pari han­kalaa por­ras­ta, jos­sa tämä kan­nustin työn vas­taan­ot­tamiseen tökkii (vaik­ka olen aika var­maa siitä, että ihmi­nen ottaa mielu­um­min vas­taan perus­tur­van ver­ran palkkat­u­loa kuin sitä perus­tur­vaa, vaik­ka sum­ma olisi sama — ellei taustal­la ole ‘ylit­sekäymät­tömiä ongelmia’).
    Toimeen­tu­lo­tukea saa­va pitkäaikaistyötön, joka palkkat­uen kaut­ta pyrkii takaisin työ­markki­noille, on tilanteessa, jos­sa tulota­so ei juuri nouse, jos sitä tuet­tua työtä saa (ja toimeen­tu­lo­tuk­ileikkuri heilah­taa). Mut­ta tämä työ johtaa aika usein elämässä eteen­päin ja parem­mille tuloille. Ja usein saa kuitenkin satasen (tai jotain) enem­män ja aika paljon mah­dol­lisuuk­sia ja näköaloja.
    Sit­ten ovat ansiosi­don­naiset, joiden kri­it­ti­nen tulo­ra­ja menee jos­sain 1200 eurossa. Kah­den lapsen per­heessä tämä on jonkin­lainen net­to yhdelle hen­gelle. Mut­ta jos meinaat tien­ata net­tona esimerkik­si 1600 euroa, pitää palkan men­nä jo reilusti kah­den tuhan­nen päälle. Päivähoit­o­mak­su nousee ym.
    Työ kan­nat­taa aina. Jos ei rahal­lis­es­ti niin henkisesti.
    Alvin osu­ut­ta voisi kas­vat­taa (ja siinäkin voisi pros­ent­tia var­i­oi­da enem­män vaikka­pa eri­laisin ilmas­to­hait­ta ym. perustein).
    Mut­ta mik­sei kun­nal­lisvero voisi olla pro­gres­si­ivi­nen? Miten se eroaa tuloveros­ta tässä suh­teessa? Samaa perus­in­fraa molem­mil­la kate­taan. Tämä tasavero kun­nal­lisverossa on vain van­ha jäänne. Mis­ki kun­nal­lisvero on tasavero?

  42. “Suurem­pi ongel­ma voi kuitenkin olla se, että jos lisätöistä jää lääkärille kovin paljon vähem­män rahaa (ja arvos­tus koetaan muutenkin riit­tämät­tömäk­si), niin työn­teko vähenee.”

    Olen tehnyt lisätöitä ja aina niistä on jäänyt käteen jotakin.Enkä tunne ketään , joka vero­tuk­sen vuok­si rajoit­taisi töitään
    Ja jos ei nyt aivan tumpe­lo ole niin lisätöi­hin on saanut aina lasken­nal­lisia vähen­nyk­siä esim työhuoneku­lu­ja, matko­ja etc
    Verot­ta­jan hark­in­ta on paljon lievem­pää lisätöi­den kulu­jen osalta.
    Siltä vuodelta pyy­det­ti­in lisä­selvi­tyk­siä kun kulut oli­vat paljon suurem­met kuin tulot.

    Läkärei­den ansain­ta­logi­ik­ka on mysö muut­tunut, päiväl­lä tehdään osapäivää julkisel­la sek­to­ril­la ja pis­tetään poti­laat jonoon ja illal­la men­nään yksi­tyisen palveluk­seen kat­so­maan kenel­lä jonot­ta­jista on vara tul­la sinne.

    ja jos suo­ma­lainen lääkäri läh­tee niin 10 on tulos­sa Viros­ta ja Venäjältä tilalle

  43. “Mut­ta mik­sei kun­nal­lisvero voisi olla pro­gres­si­ivi­nen? Miten se eroaa tuloveros­ta tässä suh­teessa? Samaa perus­in­fraa molem­mil­la kate­taan. Tämä tasavero kun­nal­lisverossa on vain van­ha jäänne. Mis­ki kun­nal­lisvero on tasavero?”

    Kun­nal­lisverokaan ei ole enää tasavero vaan vähen­nys­ten vuok­si progressiivinen.
    Tuil­la eläjä ei saa vas­taavia vähen­nyk­siä perusvähen­nys­tä luku­unot­ta­mat­ta ja niin­pä pienel­lä tuel­la elävä mak­saa n 10 % yksikköä enem­män veroa kuin vas­taavas­ta työtulosta.
    Tämä tukien vero­tus on siitä erikoinen, että tuo veroero lieve­nee tuen määrän noustes­sa ja jos­sain 4000 euron kohdal­la eroa palkkat­u­lon veroon ei enää ole.
    Jos osmo ajaisi oikeasti perus­tu­lon koro­tus­ta niin sil­loin tuo vero­tuk­sen eroa­jen pois­t­a­mi­nen tai lieven­tämi­nen toisi saman edun kuin perus­tu­lon korot­ta­mi­nen ja hyvien tukien varas­sa elävät jäi­sivät ilman tai ainakin vähemmälle

  44. Liian van­ha:

    Enkä tunne ketään , joka vero­tuk­sen vuok­si rajoit­taisi töitään

    Et tunne ketään, joka pun­nit­see rahan ja vapaa-ajan välistä valintaa?

  45. Kir­jo­jen painami­nen ja julki­nen liikenne taita­vat olla sel­l­aisia alo­ja, jois­sa alv on efek­ti­ivis­es­ti nol­la, johtuen siitä, että tuot­teet verote­taan verokan­nal­la, joka on alle puo­let siitä, mitä han­k­in­noista joudu­taan maksamaan.

  46. “Et tunne ketään, joka pun­nit­see rahan ja vapaa-ajan välistä valintaa?”

    Tuo on vähän eri asia kuin kiletäy­tyä töistä vero­tuk­sen takia esim vai­moni oli osit­taisel­la hoitovapaalla.

    Mut­ta ei hän rajoit­tanut työn­tekoa vero­tuk­sen takia

    Samoin yrit­täjäkaveri­ni Make tekee töitä rajoite­tusti mut­ta syy ei ole verotuksessa

  47. Osmo se on julkisen talouden syöt­tö­por­saana kovin huolestunut saako yksi­ty­is­puolelta tarpeek­si varo­ja kiskot­tua kaik­keen ihkuun.
    Yksi­tyisen ihmisen elämän tulisi olla se itse­tarkoi­tus jota varten toim­i­taan eikä nyky­isin ole­van julkisen talouden kasvattaminen.

    On väärin syöt­tää molokin kitaan tois­t­en vaival­la han­kit­tu­ja varoja.

  48. Lapset kysyvät aina van­hem­mil­taan, mitä lap­si saa, jos lap­si vielä liikah­taa. Van­hem­mat katso­vat mitä tarvi­taan, ja liikah­ta­vat sen mukaan. Sitä se on aikuisuus.

  49. Alku­peräiseen kysymykseen: 

    Alv on parem­pi. Täl­löin kulut­ta­ja-veron­mak­sa­jalle jää suurem­pi valin­nan­va­paus mis­tä veron maksaa. 

    Lisäk­si tavarois­sa ja palveluis­sa on parem­pi kulut­ta­jan­suo­ja kuin äänestämisessä 🙂

  50. San­o­taan nyt vaik­ka ver­tausku­val­lis­es­ti niin, että Suomes­sa var­maan myy­dää eniten koti­par­turiset­te­jä ja suo­ma­lais­ten hiuk­set ovat Juko­la-stylea. Samaan aikaan, kun kansaneläk­keel­lä ole­va mak­saa ter­veyskeskus­mak­sua niin Oy Börssi Ab tietokonepäät­teel­lään tekee ilois­saan mieliku­vi­tuk­sel­lisia transak­tioi­ta pörssis­sä ja rahamarkki­noil­la ilman minkään näköistä arvonlisäveroa.

  51. Liian van­ha: “Eipä se lääkäri, joka muun­taa palkkat­u­loa pääo­mat­u­lok­si maa­ta vaihda…”

    Liian van­ha on myös liian sin­isilmäi­nen. EU on oikeasti mah­dol­lis­tanut kil­pailun, myös val­tio­den välisen kil­pailun. Suo­ma­laisil­la lääkäreil­lä, insinööreil­lä, hoita­ji­la jne on kyl­lä kysyntää.

    Vain ter­veyskeskus­lääkäri ja muut virkamiehet saa­vat kaik­ki tulon­sa Suomes­sa verotett­tavas­sa muo­dos­sa. Eikä Suo­mi ole enää her­ran vuo­teen ollut kil­pailukykyi­nen vero­tuk­sess­sa. 😉 Minus­ta häly­tyskel­lo­jen olisi pitänyt soi­da, kun Ruot­sia alet­ti­in maini­ta Veron­mak­sa­jain keskus­li­iton Talous­taito-lehden verosuunitteluvinkeissä!

    Jotain tart­tee tehdä ja se jotain on vero­tuk­sen alen­t­a­mi­nen. Muuten tästä tulee jonkin­lainen luon­toreser­vaatin ja tytäry­htiö­talouden välimuo­to. Nykyisen kaltaiseen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan meil­lä ei ole varaa.

  52. Kalle:
    >Nykyisen kaltaiseen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan meil­lä ei ole varaa.

    Mikä ei kuitenkaan tarkoi­ta, etteikö meil­lä olisi varaa hyv­in­voivi­in ihmisi­in. Mut­ta nykyisenkaltainen hyv­in­voi­va val­tio (= mah­dol­lisim­man suuri kier­to julkisen sek­torin kaut­ta hyv­in­voin­nin ja tasa-arvon mit­ta­ri­na) byrokra­tioi­neen on men­nyt turhan pitkälle. Ei sitä kaikkea tarvitse lopet­taa, mut­ta rak­en­teis­sa olisi kyl­lä per­at­tavaa. Byrokra­t­ian intres­seis­sä se ei tietenkään ole.

  53. “EU on oikeasti mah­dol­lis­tanut kil­pailun, myös val­tio­den välisen kil­pailun. Suo­ma­laisil­la lääkäreil­lä, insinööreil­lä, hoita­ji­la jne on kyl­lä kysyntää.”

    Eivät suo­ma­laiset sairaat lähde Roma­ni­aan ter­veyskeskukäyn­nille, Ja jokainen joka käy hevoslääkäril­la tissin suuren­nuk­ses­sa ottaa myös suuren riskin.
    Ja Suomeen on pyrkimässä 10 lääkäria yhden läht­e­neen tilalle ja heille kel­paa suo­ma­lainen vero­tus suo­ma­laisel­la tulotasolla.
    Etenkin kun samat kulut on mak­set­ta­va kaikkial­la maailmassa.
    Indone­si­as­sakin piti huole­htia sairaus­vaku­ud­es­ta, eläke­vaku­u­tuk­ses­ta, tap­atur­mavaku­u­tuk­ses­ta, työttömyysvakuutuksesta,
    Kulut oli­vat samat mak­set­ti­in ne yksi­tyis­esi tai julkises­ti , yleesnä nämä yksi­tyiset oli­vat kalli­impia tai jos oli­vat halpo­ja niin rajatumpia.
    Tai sit­ten vaku­u­tus­tur­va oli vain “uno­htunut” ja luotet­ti­in aleksiin
    Asia valkeni kun vahinko oli tapah­tunut ja vero­jen pilkkaa­jat otti­vat ensim­mäisen lennon Suomeen.
    Voit­ta­jia oli­vat ne joil­la ris­ki ei toteu­tunut, häviäjiä joiden kohdalle ne sattuivat

Vastaa käyttäjälle jotu karjalainen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.