Pitäisikö korottaa tuloveroa vai arvonlisäveroa?

Vih­reän lii­ton vero-ohjel­mas­sa esi­te­tään pro­sen­tin koro­tus­ta arvon­li­sä­ve­roon. Vero­ja on koro­tet­ta­va, mut­ta onko arvon­li­sä­ve­ro parem­pi kuin tulovero?

Jos ulko­mai­ta ei oli­si, ei tulo­ve­ron ja arvon­li­sä­ve­ron välil­lä oli­si juu­ri eroa. Jos ostan vaik­ka­pa par­tu­ril­ta tukan­leik­kuun, sii­tä rahas­ta, jon­ka minä mak­san vain osa pää­tyy par­tu­ril­le. Välis­tä menee sekä arvon­li­sä­ve­ro että par­tu­rin tulo­ve­ro ja vie­lä elä­ke­mak­sut. Sil­lä kuin­ka suu­ri osa täs­tä vero­kii­las­ta on arvon­li­sä­ve­roa ja kuin­ka suu­ri osa tulo­ve­roa, ei ole käy­tän­nön mer­ki­tys­tä. Täs­sä tapauk­ses­sa arvon­li­sä­ve­ro ja par­tu­rin tulo­ve­ro ovat myös kes­ke­nään aivan yhtä pal­jon kulu­tus­ve­ro­ja, kos­ka kulut­ta­ja jou­tuu ne mak­sa­maan hinnassa.

Yri­tyk­set mak­sa­vat arvon­li­sä­ve­roa mel­ko tark­kaan mak­sa­mis­taan pal­kois­ta, korois­ta ja voi­tos­taan, kun voit­to mää­ri­tel­lään niin, että tulois­ta voi­daan inves­toin­nin vähen­tää ker­ral­la koko­naan. Eri­lai­set arvon­li­sä­ve­ro­kan­nat teke­vät täs­tä vähän moni­mut­kai­sem­man. Jos rek­ka­kus­ki kul­jet­taa ruo­kaa, hänen palk­kaan­sa vero­te­taan 13 pro­sen­tin arvon­li­sä­ve­ron mukaan, mut­ta jos hän kul­jet­taa huo­ne­ka­lu­ja, vero on 23 prosenttia.

Palk­kaan koh­dis­tu­va­na vero­na alv on tasa­ve­ro. Niin­pä sen osuus kulut­ta­jan ja pie­ni­palk­kai­sen työn­te­ki­jän välil­lä pii­le­väs­tä vero­kii­las­ta on var­sin huo­mat­ta­va. Pie­nis­tä pal­kois­ta menee tulo­ve­roa var­sin vähän. Huo­no­tuot­toi­sen työn osal­ta vero­tuk­sen vai­ku­tus on tuhoi­sa. Arvon­li­sä­ve­ron koro­tus on omal­ta osal­taan lisää­mäs­sä raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä. Sik­si arvon­li­sä­ve­ron koro­tuk­seen on lii­tet­tä­vä pie­nim­pien ansio­tu­lo­jen vero­tuk­sen madal­ta­mi­nen. Elä­ke­läi­sil­le ja työt­tö­mil­le tätä ei tar­vit­se kom­pen­soi­da, kos­ka hei­dän ansion­sa on sidot­tu hin­tain­dek­siin, jol­loin he saa­vat auto­maat­ti­sen kompensaatioon.

Ulko­maat teke­vät täs­tä asias­ta moni­mut­kai­sem­man, kos­ka työs­tä, joka kulu­te­taan Ruot­sis­sa, ei mak­se­ta Suo­mes­sa arvon­li­sä­ve­roa vaan Ruot­sis­sa. Tämä piir­re tekee arvon­li­sä­ve­ros­ta kulu­tus­ve­ron. Sitä mak­sa­vat myös Suo­mes­sa käy­vät turis­tit, vaik­ka ostai­si­vat tääl­lä koti­maas­saan val­mis­tet­tu­ja tuotteita.

Arvon­li­sä­ve­ron hyviä puo­lia on se, että se ei ole vain palk­ka­ve­ro. Sitä mak­se­taan yhtä­läi­ses­ti myös voi­tois­ta ja pää­oma­tu­los­ta. Sitä jou­tu­vat mak­sa­maan myös ne ”Tal­lin­nas­sa asu­vat”, jot­ka mak­sa­vat verot Viroon mut­ta arvon­li­sä­ve­ron kulu­tuk­ses­taan Suo­meen tai pimei­tä palk­ko­ja saavat.

Kulu­tus­ve­ro­na alv on regres­sii­vi­nen. Tämä ongel­ma voi­daan kom­pen­soi­da teke­mäl­lä tulo­ve­ro­tuk­ses­ta aiem­paa progres­sii­vi­sem­pi ja tulon­siir­to­jen avul­la. Oma ennus­tee­ni on, että alv-tyyp­pi­nen vero on kah­den­kym­me­nen vuo­den kulut­tua val­ta-ase­mas­sa ja vero­pro­sent­ti alkaa kol­mo­sel­la. Mut­ta sel­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa köy­hien tilan­net­ta on kom­pen­soi­ta­va pie­nen perus­tu­lon kal­tai­sel­la jär­jes­te­lyl­lä. Näin teh­dään jo Hol­lan­nis­sa. Jos meil­lä oli­si vain alv ei tar­vit­si­si kina­ta työ- ja pää­oma­tu­lo­jen eri­lai­ses­ta verokohtelusta.

Kulu­tus­ve­rois­ta kan­na­tan kui­ten­kin enem­män hait­ta­ve­ro­jen kal­tai­sia val­mis­te­ve­ro­ja. Ne eivät muo­dos­ta min­kään­lais­ta verokiilaa.

59 vastausta artikkeliin “Pitäisikö korottaa tuloveroa vai arvonlisäveroa?”

  1. Kyl­lä­hän hait­ta­ve­rot nos­ta­vat hyö­dyk­kei­den hin­to­ja jos ne eivät ole tuo­tan­non mää­räs­tä riip­pu­mat­to­mia könt­tä­sum­ma­ve­ro­ja. Hait­ta­ve­rot lisää­vät tuo­tan­non mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sia jos ne riip­pu­vat tuo­te­tus­ta mää­räs­tä. Lisäk­si ne oli­si­vat sil­loin tasaveroja.

    Mut­ta ydin­ky­sy­mys on se pitäi­si­kö hyö­dyk­keil­lä ja pal­ve­luil­la olla eri vero­kan­nat? Hyö­dyk­keet voi­daan aja­tel­la erään­lai­si­na tuo­tan­to­pa­nok­si­na, joi­ta koti­ta­lous voi itse koto­naan käyt­tää ruo­an­lai­tos­saan yms. DIY tuo­tan­toa­han ei vie­lä vero­te­ta… VM voi­si tosin verot­taa kan­sa­lai­sia hei­dän vapaa-aikan­sa perus­teel­la eli jos jol­lain on pal­jon vapaa-aikaa, niin sii­tä riit­tää enem­män koti­ta­lous­tuo­tan­toon. Tämän koti­ta­lous­tuo­tan­non arvo voi­tai­siin sil­loin osak­si (arvio)verottaa.

    Mut­ta jos pal­ve­lun vero­kan­ta oli­si vaik­ka 5% ja hyö­dyk­keen 30%, niin oli­si useim­mil­le mel­kein hel­pom­paa ostaa pal­ve­lui­ta kuin käy­dä kau­pas­sa osta­mas­sa tuotteita. 

    Tie­tys­ti ulko­mail­ta osta­mi­nen tai verk­ko­kaup­po­jen käyt­tö voi­si lisään­tyä. Tul­li voi­si ehkä nykyis­tä tar­mok­kaam­min tut­kia ulko­mail­ta tule­vien lähe­tys­ten arvoa ja kan­taa mak­sa­mat­to­mat alvit. Ulko­mai­sen verk­ko­kau­pan pitäi­si peri­aat­tees­sa mak­saa alvit Suo­meen jos myyn­ti on riit­tä­vän suur­ta per vuosi.

  2. Kulu­tuk­sen verot­ta­mi­sen pai­not­ta­mi­nen kan­nus­taa työn­te­koon ja antaa työn­te­ki­jäl­le suu­rem­man mah­dol­li­suu­den sääs­tää kulut­ta­mi­sen sijas­ta. Sääs­tä­mi­nen on tär­ke­ää, kos­ka se ker­ryt­tää pää­omia. Pää­omat voi­daan käyt­tää inves­toin­tei­hin, jot­ka taas ovat vält­tä­mä­tön edel­ly­tys kor­keal­le tuot­ta­vuu­del­le. Vii­me kädes­sä vain kor­keal­la tuot­ta­vuu­del­la tur­va­taan kaik­kien suo­ma­lais­ten hyvinvointi.

  3. Tun­tuu että vero­jen nos­ta­mi­ses­ta kes­kus­tel­laan pal­jon enem­män kuin sii­tä miten vero­ra­ho­ja pitäi­si käyttää. 

    Olen täy­sin vakuut­tu­nut sii­tä, että on enem­män paran­net­ta­vaa sii­nä miten vero­ja käy­te­tään, kuin miten nii­tä nostetaan.

  4. Jos­kus tun­tuu, että jot­kut unoh­ta­va, että olem­me osa yhteis­mark­ki­na-aluet­ta. 😀 Vero­tuk­seen vai­kut­taa niin pal­jon ulkoi­sia teki­jöi­tä, etten oikein usko talou­tem­me kes­tä­vän veronkorotuksia.

    Ainoa vero, jota voi­daan nos­taa, on kiin­teis­tö­ve­ro. Se on huo­mat­ta­vas­ti alle EU:n normaalitason.

    Suu­rem­mat pää­omat ovat jo läh­te­neet vero­tet­ta­vik­si muu­al­le ja niin käy mös suu­ri­tu­lois­ten. Kan­nat­taa tutus­tua Water­loo Svens­ka Klub­ben ilmiöön. 😉

    Jos vero­tu­lo­ja oikeas­ti halu­taan lisää, on pää­oma­ve­ro­tus­ta las­ket­ta­va ja samoin tulo­ve­ro­tus­ta suu­rim­mis­sa tulo­luo­kis­sa. Sil­loin muu­al­le EU:in vuo­ta­via veroeu­ro­ja saa­daan hiu­kan takaisin.

  5. Arvon­li­sä­ve­ro on kulu­tus­ve­ro, kos­ka inves­toin­nit vähen­ne­tään ker­ral­la. Tasa­ve­ro se on puo­les­taan sik­si, että se on yri­tys­ve­ro — yksit­täis­ten ihmis­ten eri­lais­ta veronmaksukykyä/kulutuskykyä ei siis pyri­tä poi­mi­maan esil­le. ALV:n pai­not­ta­mi­nen tus­kin kan­nus­taa teke­mään enem­män töi­tä, sääs­tä­mään se kyl­lä­kin saat­taa kan­nus­taa, mut­ta tämä on empii­rii­nen kysy­mys. Ihmi­set rea­goi­vat mel­ko huo­nos­ti näil­lä vero­kan­noil­la pie­niin muu­tok­siin, ellei kyse ole sit­ten autoista.

  6. ALV=tasavero ei kyl­lä pidä oikeas­taan paik­kaan­sa, kos­ka alvi­kan­to­ja on eri­lai­sia, elin­tar­vik­keil­la ja jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä oma alem­pi kuin ylei­nen alvi­kan­ta. Leh­dil­tä se puut­tuu kokonaan.

    Siten kaik­ki kaik­kien hank­ki­mat päi­vit­täi­sos­tok­set ovat alem­man aika mität­tö­män alvin pii­ris­sä. Ylei­nen kor­keam­pi alvi taa­sen on käy­tös­sä siel­lä, mis­sä ostel­laan auto­ja ja moot­to­ri­sa­ho­ja. Alvis­sa on tiet­ty progres­sio olemassa.

  7. Kun nyt mie­leen tuli: ook­ko­na pereh­ty­nyt progres­sii­vi­siin kulu­tus­ve­ro­mal­lei­hin? Robert Frank esit­te­lee omaan­sa vaik­ka­pa täällä:
    http://www.nytimes.com/2007/10/07/business/07view.html?ex=1349409600&en=5dc544a64b1d288a&ei=5124&partner=permalink&exprod=permalink

    Idea siis on yksin­ker­tai­ses­ti se, että verot­ta­jal­le ilmoi­te­taan tulot ja sääs­töt ja ero­tuk­ses­ta mak­se­taan progres­sii­vi­nen vero. Veron hyvä puo­li on, että se saat­taa miel­lyt­tää niin vasem­mis­toa (rik­kai­den ran­kai­su), oikeis­toa (sääs­tä­mi­sas­teen nos­to) kuin vih­rei­tä (öky­ku­lu­tuk­sen vero­tus). No, toki oikeis­tos­sa on sekin sii­pi, joka suo­sii tai suh­tau­tuu neut­raa­lis­ti kulutukseen. 

    Itse lisäi­sin sop­paan vero­vä­hen­nyk­sen ener­gian­sääs­tö­ku­lu­tuk­sen yms. osalta.

    1. TomiA
      Kulu­tus­ve­ros­ta saa progres­sii­vi­sen hel­pom­mal­la­kin: Tasai­nen, kor­keah­ko arvon­li­sä­ve­ro ja sii­tä euro­mää­räi­nen palau­tus kai­kil­le. Kuten sanot­tu, toteu­tet­tu Hollannissa.

  8. Täs­sä mai­nio kes­kus­te­lu kers­ka­ku­lu­tuk­ses­ta, tasa-arvos­ta ja mis­tä kai­kes­ta. Progres­sii­vi­nen kulu­tus­ve­ro leik­kaa kulu­tuk­ses­ta tur­hat pois (eli sen jon­ka tar­koi­tus on vain osoit­taa suu­rem­paa rik­kaut­ta) ja suun­taa rahaa investointeihin.

    http://www.econtalk.org/archives/2010/11/robert_frank_on_1.html

    Robert Frank of Cor­nell Uni­ver­si­ty talks with Econ­Talk host Russ Roberts about inequa­li­ty. Is the­re a role for public policy in miti­ga­ting inco­me inequa­li­ty? Is such inter­ven­tion jus­ti­fied or effec­ti­ve? The con­ver­sa­tion del­ves into both the phi­lo­sop­hical and empi­rical evi­dence behind dif­fe­ring answers to the­se ques­tions. Ulti­ma­te­ly, Frank argues for a steeply rising tax rate on con­sump­tion that would reduce dis­pa­ri­ties in con­sump­tion. This is a live­ly back-and-forth about a very time­ly topic.

  9. Osmo: “…esi­te­tään myös kiin­teis­tö­ve­ron nostoa.”

    Jep, ja tie­dät­te ettei tuo mene vie­lä läpi. Kysy­mys onkin, onko ohjel­mas­sa riit­tä­vät veron­alen­nuk­set, niin ettem­me mene konk­kaan kai­ken tuot­ta­van läh­ties­sä muualle?

  10. Veroas­te on nyt jo erit­täin kor­kea ja voi­pi olla, että vää­rin teh­ty vero­jen kiris­tys ei vält­tä­mät­tä joh­da vero­ker­ty­män kas­vuun vaan veron­kier­toon ja ulko­mail­ta ostoihin.

    1) Tulo­ve­roa voi­si nos­taa tau­luk­ko­ve­roa tar­kis­ta­mal­la eli progres­sion yläpäästä.
    2) Arvon­li­sä­ve­roa ei pidä korot­taa päi­vit­täis­ta­va­rois­sa eikä sel­lai­sis­sa tuot­teis­sa, joi­ta voi ostaa netis­tä hal­van valuu­tan/ALV-veron maista.
    3) Pitäi­si­kö kehit­tää, sano­taan 27 pro­sen­tin AL-vero­luok­ka. Soke­ri­ve­ro oli­si hyvä esi­merk­ki. Toi­nen oli­si raken­ta­mat­to­man maan kiinteistövero. 

    p.s. Mitä kaik­kea on sää­det­ty vero­tuk­sen ulko­puol­le. Esi­mer­kik­si maa­ta­lous saa mil­jar­di­luo­kan tukea. Pal­jon­ko se tämän lisäk­si saa tukea vero­hel­po­tuk­si­na? Vain mie­li­ku­vi­tus on niis­sä rajana.

    1. Lail­li­ses­ti toi­mi­van net­ti­kau­pan pitäi­si sovel­taa osta­ja­maan arvon­li­sä­ve­roa,. ellei toi­min­ta ole aivan vähäis­tä. Ostin juu­ri dias­kan­ne­rin Pix­ma­nias­ta, ja suo­ma­lai­nen arvon­li­sä­ve­ro sii­tä meni. On toki lait­to­mas­ti toi­mi­via­kin, jot­ka tie­tys­ti pitäi­si käräyttää.

  11. Ei tar­vit­se kuin ostaa Verk­ko­kau­pas­ta niin tuo­te tulee Ahve­nan­maal­ta ja ALV veroa ei mene pie­nis­tä sum­mis­ta. Muis­ta EU-mais­ta menee Suo­men ALV vain, kun myy­jäl­lä pauk­kuu sopi­mus­ten mukai­nen myyn­ti­ra­joi­tin. Sen jäl­keen myy­jän pitää käyt­tää Suo­men ALV kantaa. 

    Olen tämän asian tar­kas­ta­nut, kun oli tar­koi­tus tuo­da EU:n ulko­puo­lel­ta tava­raa ja oli tar­koi­tus tul­la­ta se hal­van ALV:n ja tul­lin maas­sa ja ostaa se ko. maas­sa toi­mi­val­ta agentuurilta. 

    Täl­lä het­kel­lä kaup­pa on vil­liä ja se näkyy tilas­tois­sa­kin — siel­tä oste­taan mis­tä hal­vim­mal­la saa.

  12. Kek­sin heti lisää verotettavaa:

    -Koti­ta­lous­tuo­tan­non arvo (edel­lä perus­te­lu, liit­tyi arvonlisäverotukseen)

    -Omal­la autol­la tai pol­ku­pyö­räl­lä aja­mi­nen (molem­mat tuo­tan­nol­lis­ta pää­omaa, vero­tuk­sen perus­te sama kuin asun­to­tu­lon verottaminen)

    -Asun­to­tu­lon verot­ta­mi­nen (asun­not ovat tuo­tan­nol­lis­ta pää­omaa kun ker­ran joku voi ansai­ta rahaa vuo­kraa­mal­la nii­tä toi­sil­le — vero­tuk­sen perus­teet löy­ty­vät VATT:n sivuilta)

    Kyl­lä­pä me eko­no­mis­tit olem­me­kin yhteis­kun­nal­le hyö­dyl­lis­tä porukkaa… 🙂

  13. Lail­li­ses­ti toi­mi­van net­ti­kau­pan pitäi­si sovel­taa osta­ja­maan arvonlisäveroa”

    Tuos­sa on sem­moi­nen raja että jos kaup­paa teh­dään koh­de­maa­han muis­tin­va­rai­ses­ti heit­täen 50 000 euron edes­tä niin sit­ten myy­jäy­ri­tyk­sen pitää rekis­te­röi­tyä koh­de­maan verot­ta­jal­le EUs­sa ja ALVit menee sit­ten koh­de­maan mukaan. Muu­toin käy­te­tään myy­jä­maan verokantaa.

  14. Esko Nie­mi,

    kan­nat­taa ehkä lan­see­ra­ta käsi­te “teho­kas kulu­tus­palk­ka” eli käy­tän­nös­sä raja­tu­lo­yk­sik­kö­si osto­voi­ma tulo- ja kulu­tus­ve­ro­jen jäl­keen. Eli jos ansai­set yhden euron lisää, niin kuin­ka pal­jol­la voit oikeas­taan ostaa ehdol­lis­tet­tu­na tiet­ty kulutusrakenne..

    Jos tulo­ve­ro­jen alen­nuk­set oli­si­vat riit­tä­vän suu­ret ja ei-aktii­vi­nen väes­tö saa­tai­siin mak­sa­maan enem­män vero­ja kulu­tus­ve­ro­ja korot­ta­mal­la (ja jät­tä­mäl­lä sosi­aa­lie­tuuk­sien kom­pen­saa­tiot teke­mät­tä) niin voi­si kuvi­tel­la että työn­tar­jon­ta voi­si lisään­tyä. Ja samal­la voi­si syn­tyä enem­män säästöjä. 

    Mat­ti Tuo­ma­la oli siis sii­nä vää­räs­sä kri­ti­soi­des­saan tulo­ve­ro­tuk­sen alen­ta­mi­sen parem­muus­pu­hei­ta että hän las­ki yli kaik­kien talou­den toi­mi­joi­den, mut­ta ei huo­mioi­nut raken­teel­li­sia seikkoja. 

    En osaa sanoa pitää­kö kaik­ki sosi­aa­li­tur­va­mak­sut las­kea veroik­si. Osa niis­tä on kui­ten­kin sääs­tä­mis­tä, kos­ka elä­ke-etuuk­sia on mah­dol­li­ses­ti tulos­sa. Lop­puo­sa lie­nee tuloa uudel­leen jaka­vaa eli jot­kut saa­vat etuuk­sia osal­lis­tu­mat­ta tuotantoon..

  15. Otin Copy/Pastea Verk­ko­kau­pan sivuilta:

    Verkkokauppa.com toi­mit­taa kaik­ki lähe­tyk­set Ahve­nan­maal­le ilman arvon­li­sä­ve­roa (alv 0%). Poik­keuk­se­na on luot­to­kor­til­la ja etu­kä­teen mak­se­tut tilaukset.

    Voit kui­ten­kin tilauk­sen kom­ment­te­ja-kent­tään lait­taa mai­nin­nan, jos haluat toi­mi­tuk­sen verol­li­se­na (arvon­li­sä­ve­ro 22%). ”

    Kan­san­kie­lel­lä tai bis­ness-koo­dil­la kysei­nen tek­si tar­koit­taa, että voit ostaa mitä vain ja jos se ei kul­je pos­tis­sa ALV-vapaas­ti niin voit nou­taa sen Ahve­nan­maal­ta. Turus­ta pää­see käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si lai­val­la åålan­tiin ja takaisin.

  16. Sak­san ALV on 19%. Ei lie­ne sat­tu­ma että sak­sa­lai­set Bau­haus, Lidl ja Jysk? ovat tul­leet Suo­men markkinoille.

    Kuka val­voo, että nämä yri­tyk­set nou­dat­ta­vat mai­nit­se­maa­ni ja myös Paa­vo Häi­kiön totea­maa ALV-sään­töä, että ne nii­den Suo­mes­sa myy­tä­vis­sä tuot­teis­sa ei ole Sak­san ALV-etua, joka on 4 pro­sent­tiyk­sik­köä eli eurois­sa mita­nen 17 pro­sent­tia edul­li­sem­pi kuin suo­men hinnat.

    Jos­tain syys­tä Suo­mes­sa suositaan/katsotaan läi sor­mien veron­kier­toa. Sen on uusi ilmiö. Sitä ei ollut ennen 2000-lukua.

  17. Evert: “…Täl­lä het­kel­lä kaup­pa on vil­liä ja se näkyy tilas­tois­sa­kin – siel­tä oste­taan mis­tä hal­vim­mal­la saa.”

    Kun tuo saa­daan kuriin, niin sitä sano­taan liit­to­val­tiok­si. 😉 Tänään oli radios­sa hyvä jut­tu, mis­sä tut­ki­ja puhui talou­den rea­li­tee­teis­ta poli­tiik­kaa ohjaa­va­na teki­jä­nä. Hän ei puhu­nut Suo­mes­ta, kos­ka tääl­lä nii­tä ei ole vie­lä huo­mat­tu. Kyse oli Pohjois-Koreasta. 😀

    Täy­tyy toi­voa, että Suo­mes­sa­kin rea­li­tee­tit ymmär­re­tään. Toi­vot­ta­vas­ti ne ymmär­re­tään ennen lopul­lis­ta kon­kurs­sia. Pää­oma­ve­ro­tus ja ylim­pien tulo­luok­kien vero­tus on kor­jat­ta­va, jos halu­taan suu­ri­tu­lois­ten vero­tut­ta­van itsen­sä Suo­mes­sa. Perin­tö­ve­ron pois­to on help­po ja edul­li­nen tapa lisä­tä vero­tu­lo­ja Suomeen.

  18. En osaa sanoa pitää­kö kaik­ki sosi­aa­li­tur­va­mak­sut las­kea veroik­si. Osa niis­tä on kui­ten­kin sääs­tä­mis­tä, kos­ka elä­ke-etuuk­sia on mah­dol­li­ses­ti tulos­sa. Lop­puo­sa lie­nee tuloa uudel­leen jaka­vaa eli jot­kut saa­vat etuuk­sia osal­lis­tu­mat­ta tuotantoon..”

    Veroas­teen las­ken­taa ohjaa poliit­ti­nen tarkoitus.
    Suo­mi pyr­kii las­ke­maan kai­ken mah­dol­li­sen veroas­tee­seen jot­ta Suo­mi näyt­tä­si himoverottajalta.
    USA taas tekee päinvastoin, 

    Eivät eri mai­den veroas­teet ole ver­tai­lu­kel­poi­sia vaik­ka muu­ta yri­te­tään väit­tää vaan sisä­po­liit­tis­ten tar­pei­den mukaan laskettuja.

    Eivät asiat ole niin kuin ne näytetään..

  19. Sitä mak­se­taan yhtä­läi­ses­ti myös voi­tois­ta ja pää­oma­tu­los­ta. Sitä jou­tu­vat mak­sa­maan myös ne ”Tal­lin­nas­sa asu­vat”, jot­ka mak­sa­vat verot Viroon mut­ta arvon­li­sä­ve­ron kulu­tuk­ses­taan Suo­meen tai pimei­tä palk­ko­ja saavat.”

    Pää­oma­tu­lo­ja saa­va on usein niin vara­kas, että osa tulois­ta jää edel­leen säästöön .
    Niin­pä kun köy­hä mak­saa alvis­sa 30 % veroa tulois­taan niin varak­kaam­pi 20 , 10 tai muu­ta­ma­na 5 % rii­puen tulois­ta ja sääs­töis­tä eli alv on regres­sii­vi­nen tuovero.

    Ja jos Viron alv on mer­kit­tä­väs­ti alem­pi niin kan­nat­taa käy­dä pakul­la Viros­sa ostok­sil­la ja ostaa vähän enem­män muu­ta­kin kuin viinaa

  20. Elä­ke­läi­sil­le ja työt­tö­mil­le tätä ei tar­vit­se kom­pen­soi­da, kos­ka hei­dän ansion­sa on sidot­tu hin­tain­dek­siin, jol­loin he saa­vat auto­maat­ti­sen kompensaatioon.“ ‘

    Elin­kus­tan­nusindk­si on ylei­nen, jos­sa on muka­na kaik­kien ihmei­ten kes­ki­mää­räi­ne kulutus.
    Pie­ni­tu­loi­sen kulu­tus poik­ke­aa olen­nai­ses­ti kes­ki­mää­räi­ses­tä esim asu­mis­ku­lut ovat n 60–70 % pie­ni­tu­loi­sen kulutuksesta.
    Niin­pä esim 100 euron koro­tus yksiön kuluis­sa nos­taa 1000 euron tuloil­la elä­vän kulu­ja suh­tee­li­ses­ti enem­män kuin kes­ki­tu­loi­sen mut­ta kor­jaus tulee kes­ki­tu­lois­ne mukaan
    Sen vuok­si pie­nim­mät tuet jää­vät aina jäl­keen kehityksestä.
    Progres­sio syö myös tuos­ta indek­si­kor­jauk­ses­ta osan, kos­ka kun­nal­lis­ve­ro­kin on prgres­sii­vi­nen myös tukien saajilla

  21. Evert the never rest kirjoitti:
    “p.s. Mitä kaik­kea on sää­det­ty vero­tuk­sen ulko­puol­le. Esi­mer­kik­si maa­ta­lous saa mil­jar­di­luo­kan tukea. Pal­jon­ko se tämän lisäk­si saa tukea vero­hel­po­tuk­si­na? Vain mie­li­ku­vi­tus on niis­sä rajana.”

    Tätä haluan tar­ken­taa sil­lä, että maa­ta­lou­den saa­mat tuet ovat vero­na­lais­ta tuloa. Inves­toin­ti­tuet­kin korot­ta­vat tilo­jen tuloa sil­lä taval­la, että nii­den joh­dos­ta pois­to­mah­dol­li­suu­det vähenevät.

    Vero­hel­po­tuk­set ovat tie­tys­ti saa­jal­leen mer­kit­tä­vä asia esi­mer­kik­si tilo­jen suku­pol­ven­vaih­dok­sis­sa. Näis­tä on help­po tavoi­tel­la poliit­ti­sia irto­pis­tei­tä, mut­ta val­tion bud­je­tis­sa mer­ki­tys on kovin pieni.
    Muu­ten vero­hel­po­tuk­sia ei vil­jal­ti ole, kun puun myyn­ti­tu­lo­jen tila­päi­nen veron­huo­jen­nus­kin päättyy.
    Kiin­teis­tö­ve­ros­ta olen sitä miel­tä, että se pitää aset­taa teol­li­suu­den tuo­tan­to-omai­suu­del­le­kin jol­lain sopi­val­la taval­la, jos rasi­tus koh­dis­te­taan tuot­ta­vas­sa käy­tös­sä ole­vaan maa- ja metsätalousmaahan.

  22. Austrian:
    Tie­tys­ti ulko­mail­ta osta­mi­nen tai verk­ko­kaup­po­jen käyt­tö voi­si lisään­tyä. Tul­li voi­si ehkä nykyis­tä tar­mok­kaam­min tut­kia ulko­mail­ta tule­vien lähe­tys­ten arvoa ja kan­taa mak­sa­mat­to­mat alvit. Ulko­mai­sen verk­ko­kau­pan pitäi­si peri­aat­tees­sa mak­saa alvit Suo­meen jos myyn­ti on riit­tä­vän suur­ta per vuosi.

    Tuo vaa­ti­mus mak­saa Alvit Suo­meen on todel­la inhot­ta­va kau­pan rajoi­te. Tämä­hän on EU-tason poli­tiik­kaa: ALV:it pitäi­si mak­saa osta­ja­maa­han ja sitä var­ten tie­tyn rajan ylit­tä­vä myyn­ti tuot­taa vel­vol­li­suu­den rekis­te­röi­tyä alve­ja mak­sa­maan ostajamaahan.

    Tulok­se­na on mm. rans­ka­lai­sia vaat­tei­den net­ti­kaup­po­ja, jot­ka eivät myy mitään osoit­tei­siin Sak­saa lähem­pä­nä Suo­mea. Rekis­te­röi­ty­mi­nen ei kiin­nos­ta. Tämä on Suo­ma­lai­sen kulut­ta­jan kär­si­mä rasi­te. Miet­ti­kää­pä tätä Suo­mea pie­nem­pien kan­san­ta­louk­sien kan­nal­ta: jos joku viit­sii Suo­meen rekis­te­röi­tyä, niin ei esim. Viroon (tms.) ainakaan.

  23. Progres­sion jyr­ken­tä­jien kan­nat­tai­si hie­man miet­tiä, miten esim. Nokian tai mui­den kan­sain­vä­lis­ten yri­tys­ten joh­to­kun­nat saa­daan kiin­nos­tu­maan Suo­meen muut­ta­mi­ses­ta. Jos Nokian joh­to­kun­ta ulko­maa­lais­tuu nykyis­tä vauh­tia, ovat Nokian pää­kont­to­ri­toi­min­not ja sen tuo­mat mas­sii­vi­set vero­tu­lot koh­ta Suo­mel­le vain muis­to vain.

  24. omia ehdo­tuk­sia:
    ‑alv=23% yleinen
    ‑ruo­ka alv=18%
    ‑tulo­ve­ro­ja koro­tet­ta­va kaut­ta linjan
    ‑kiin­teis­tö­ve­roa alennettava/korotettava siten, että kan­sa­lais­ten yhden­ver­tai­suus on sama asuin­pai­kas­ta riippumatta->nythän pk-seu­dul­la ja 14:n kehys­kun­nan alu­eel­la asu­vat ihmi­set mak­sa­vat koro­tet­tua kiinteistöveroa.….onko tämä edes LAILLISTA????
    ‑kiin­teis­tö­ve­ro ulo­tet­ta­va myös maa ja metsätalouteen

    -sosi­aa­lie­tuuk­siin ei korotuksia(päinvastoin)
    ‑pääomavero%,no com­ments kun ei tie­toa vaikutuksista
    ‑val­tio­hal­lin­non pal­kat jäädytettävä

  25. Osmo:

    Kulu­tus­ve­ro­na alv on regressiivinen.

    Mil­lä perusteella?

    TomiA:

    Idea siis on yksin­ker­tai­ses­ti se, että verot­ta­jal­le ilmoi­te­taan tulot ja sääs­töt ja ero­tuk­ses­ta mak­se­taan progres­sii­vi­nen vero. 

    Tää ei toi­mi ihan suo­raan näin, kos­ka ihmi­sil­lä on myös pää­oma­tu­lo­ja. Siks Osmon ehdo­tus tasa­ve­ros­ta + veron­pa­lau­tus­könt­tä­sum­mas­ta on parempi.

  26. Osmo, kir­joi­tuk­ses­sa­si jää ääneen lausu­mat­ta, mik­si vero­ja tuli­si kasvattaa.

    Lie­nee päi­vän­sel­vää, että haluat vähen­tää val­tion­ta­lou­den rahoi­tus­tar­vet­ta eli jat­ku­vaa rahan lai­naa­mis­ta. Kui­ten­kin ohit­taes­sa­si tämän tui­ki yksin­ker­tai­sen totea­muk­sen, ohi­tat myös sii­hen liit­ty­vän oleel­li­sen kes­kus­te­lun: Kuin­ka pal­jon jul­ki­sen talou­den vuo­tuis­ta rahoi­tus­tar­vet­ta tulee mie­les­tä­si vähentää?

    Kat­son, että sinul­la on moraa­li­nen vel­vol­li­suus vas­ta­ta tähän yksin­ker­tai­seen kysy­myk­seen; olet­han ehdol­la edus­kun­taan ja juu­ri talou­den ymmär­tä­mi­nen lie­nee se meriit­ti, jol­la itseä­si mainostat.


    Jari Mustonen

  27. -val­tio­hal­lin­non pal­kat jäädytettävä”

    Vir­ka­mies­ten pal­kat pitä­si sitoa vero­tu­loi­hin, sil­loin ali­jää­mät tasoit­tuis­vat esim 30 % alen­nus palk­kaan täyt­täi­si nykyi­sen vajeen ähes kokonaan
    Vir­ka­mie­hel­lä on myös parem­pi irti­sa­no­mis­suo­ja, euron vuok­si­han Suo­mes­sa on yksi­tyi­sel­lä alet­ta­va irti­sa­no­maan oitis kun näh­dään uhkia taivaanrannalla.
    Suo­mes­sa yri­tys­ten ainoa jous­to­va­ra on työn­te­ki­jän palkka

  28. Pitää lisä­tä vie­lä tuo­hon veroas­te­las­ken­taan, että ei elä­mä eikä sen perus­tar­peet poik­kea muu­al­la­kaan suo­ma­lai­ses­ta, aivan samat elä­män­ku­lut on mak­set­ta­va muuallakin.

    Kysy­mys onkin tuo­te­taan­ko näi­tä pal­ve­lui­ta vain ter­veil­le, hyvin toi­meen­tu­le­vil­le , vaki­tui­ses­sa työs­sä ole­vi­le vai kaikille ?
    Ja kuka nii­tä mak­saa ? Esim Suo­mes­sa on läh­det­ty sii­tä, että yri­tyk­sil­lä ei ole mis­tään mitään vastuuta.

    USA:ssa taas yri­tyk­set mak­sa­vat yli puo­let ter­vey­den­hoi­to­me­nois­ta ja lähes kai­ken työeläkkeistä.
    Mut­ta näi­tä ei las­ke­ta veroas­tee­seen vaik­ka kat­ta­vuu­des­ta huo­li­mat­ta ne ovat “vapaa­eh­toi­sia”.

    Tosin kil­pai­lun lisään­ty­mi­nen on alka­nut har­voa mak­sa­jien jouk­koa , tämä taas on alka­nut lisä­tä pai­net­ta jul­ki­sel­le sek­to­ril­le mal­lia Oba­man ter­vey­den­hoi­to­uu­dis­tus, joka nos­taa mer­kit­tä­väs­ti jul­kis­ta taloutta.
    Pinei­tu­lois­ten mää­rä on USA:ssa kas­vus­sa ja yri­tys­ten vetäy­ty­mi­nen vas­tuus­ta lisää pai­net­ta jul­ki­siin palveluihin/rahoitukseen

  29. Lie­nee päi­vän­sel­vää, että haluat vähen­tää val­tion­ta­lou­den rahoi­tus­tar­vet­ta eli jat­ku­vaa rahan lai­naa­mis­ta. Kui­ten­kin ohit­taes­sa­si tämän tui­ki yksin­ker­tai­sen totea­muk­sen, ohi­tat myös sii­hen liit­ty­vän oleel­li­sen kes­kus­te­lun: Kuin­ka pal­jon jul­ki­sen talou­den vuo­tuis­ta rahoi­tus­tar­vet­ta tulee mie­les­tä­si vähentää?”

    Osmo­han täh­tää yri­tys­ten mak­su­ra­si­tus­ten vähen­tä­mi­seen mal­lia ansio­tur­va pois ‚eläk­keet alas.Siksi yri­tys­ten mak­sa­mat etuu­det halu­taan las­kea veroas­tee­seen, jot­ta se näyt­tä­si mah­dol­li­sim­man korkealta
    Val­tio eli pal­kan­saa­jat mak­sa­vat syr­jäy­te­tyil­le perus­tu­loa, jol­la juu­ri ja juu­ri pysyy hen­gis­sä, Aikoi­naan Osmon esit­tä­mis­sä ravin­to­las­kel­mis­sa­kin oli läh­det­ty sii­tä, että syr­jäy­ty­nyt ei kuntoile

  30. Arvon­li­sä­ve­ro­tuk­ses­sa oli­si tär­ke­ää kor­ja­ta oudot alen­nuk­set. Mik­si tila­tus­ta Seis­kas­ta ja Aku Ankas­ta mak­se­taan nol­la­ve­roa? Finn­ki­non lef­fa­li­puis­sa on myös­kin jos­tain syys­tä alen­net­tu vero. Mik­si tak­si­mat­kus­ta­mis­ta tue­taan alem­mal­la vero­kan­nal­la? Lii­kun­taa ja kon­sert­te­ja tue­taan ensin val­ta­vas­ti suo­raan, sen jäl­keen toi­sen ker­ran eri­lai­sil­la sete­leil­lä. Pitää­kö tämän lisäk­si niil­lä olla vie­lä alen­net­tu alv-kantakin?

    Löy­tyy nii­tä muis­ta­kin verois­ta. Mik­si ener­gi­aa eni­ten käyt­tä­vä, säh­kö­syöp­pö teol­li­suus mak­saa ensin alem­paa säh­kö­ve­roa ja lisäk­si saa vie­lä palau­tuk­sia, jos käyt­tää säh­köä suh­tees­sa työ­voi­maan enem­män kuin muu teollisuus?

  31. Vii­ta­ten tuo­hon Krtek’n ihmet­te­lyyn, niin vas­taus Osmon alku­pe­räi­seen kysy­myk­seen on arvon­li­sä­ve­ro. Arvon­li­sä­ve­ro­kan­taa pitää laa­jen­taa, ei niin­kään korot­taa kor­kein­ta alv’ia. 🙂

    Tulo­ve­ro­puo­lel­la suu­rim­mat ongel­mat ovat suu­rim­mis­sa tulo­luo­kis­sa. joi­den tulo­ve­ro­ja kan­nat­taa las­kea, jot­ta joku vie­lä vero­tut­taa itsen­sä Suomessa.

    Peri­aat­tees­sa ollee niin, että alim­pien tulo­luok­kien tulo­ve­roa voi­daan kiris­tää, kun tilan­net­ta ver­ra­taan muu­al­le EU:hun. Tuo­ko se kovin suu­ria lisä­tu­lo­ja val­tiol­le, en tie­dä. Tosin epäi­len tuon onnis­tu­mis­ta nykyi­sel­lä kokonaisveroasteella.

  32. Kuten Nis­ka­kan­gas­kin tote­si MOT ohjel­mas­sa arvon­li­sä­ve­roon perus­tu­vas­sa vero­tuk­ses­sa vero­tus on regressiivinen
    Tut­ki­mus­ten mukaan tuo pelk­kä 22 % arvon­li­sä­ve­ro­tus joh­tai­si vero­tuk­seen, jos­sa ylin tulo­de­sii­li mak­sai­si veroa brut­to­tu­lois­ta 8 % , alin 17 %

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Kulu­tus­ve­ro­na alv on regres­sii­vi­nen. Tämä ongel­ma voi­daan kom­pen­soi­da teke­mäl­lä tulo­ve­ro­tuk­ses­ta aiem­paa progres­sii­vi­sem­pi ja tulon­siir­to­jen avul­la. Oma ennus­tee­ni on, että alv-tyyp­pi­nen vero on kah­den­kym­me­nen vuo­den kulut­tua val­ta-ase­mas­sa ja vero­pro­sent­ti alkaa kolmosella.”

    Minun ennus­tee­ni taas on, että tämä kom­pen­saa­tio pie­ni­tu­loi­sil­le jää teke­mät­tä. Sii­hen ei ensin­nä­kään ole varaa vuo­si­kausiin. Toi­sek­si eikös tämä vero­työ­ryh­mä ole esit­tä­nyt kulu­tus­ve­ro­tuk­sen nos­ton vas­ta­pai­nok­si ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­tä­mis­tä. Näin vih­reät ovat muka­na mui­den por­va­ri­puo­luei­den kans­sa päät­tä­mäs­sä köy­him­män kan­san­osan vero­tuk­sen kiris­tä­mi­ses­tä samal­la kun varak­kai­den vero­tus­ta kevennetään. 

    Regres­sii­vi­sis­tä kulu­tus­ve­rois­ta voi­si saa­da vähän inhi­mil­li­sem­piä pie­ni­tu­loi­sil­le alen­ta­mal­la perus­e­lin­tar­vik­kei­den vero­tus­ta ja nos­ta­mal­la “epä­toi­vot­ta­van” kulu­tuk­sen verotusta.

  34. Tulo­ve­ro­puo­lel­la suu­rim­mat ongel­mat ovat suu­rim­mis­sa tulo­luo­kis­sa. joi­den tulo­ve­ro­ja kan­nat­taa las­kea, jot­ta joku vie­lä vero­tut­taa itsen­sä Suomessa.”

    Eipä se lää­kä­ri, joka muun­taa palk­ka­tu­loa pää­oma­tu­lok­si maa­ta vaih­da , asiak­kaat kun ovat täällä.
    Ja aina tilal­le tulee uusi.
    Ja uusi on aina parem­pi kui entinen

  35. Vih­reät ovat nyt viral­li­ses­ti ehdot­ta­neet, että vero­ja tuli­si kerä­tä 2 mil­jar­dia enem­män. Onko Vih­reis­sä val­lit­se­va­na käsi­tys, että myös net­to­ve­ro­tu­lot lisään­ty­vät samal­la 2 mil­jar­dia? Että osto­voi­ma ja kulu­tus­ve­ron­mak­su­voi­ma lisään­tyy vero­ja korottamalla?

    Sinäl­lään on mai­nio jut­tu että puhu­taan kovil­la nume­roil­la talou­des­ta, kii­tos sii­tä. mut­ta jos­kus “poli­tii­kan yksin­ker­tais­ta­mi­nen” vies­tin­tä­syis­tä vesit­tää koko politiikan.

  36. Meil­lä­hän on jo kes­ki­mää­rin tasa­ve­ro­so­vel­lus ja/tai ylä­pääs­tä regres­sii­vi­nen vero­tus n keskimäärin.
    Tuo ylä­pään hajon­ta­kin on vähen­ty­nyt vii­me vuo­si­na ja har­va enää mak­saa 50 % veroja.
    Tuos­sa on tie­tys­ti muka­na niin pää­oma-kuin palk­ka­tu­lot ja veros­ta puut­tu­vat vie­lä eläkemaksut
    ja osin­ko­jen vero­va­paus jot­ka teke­ke­vät tilas­tos­ta vie­lä jyr­kem­min kaarevan

    Mik­si pää­oma-ja palk­ka­tu­loa pitäi­si tar­kas­tel­la yhdes­sä ? Vero­tus on koko­nai­suus ja mata­laa pää­oma­ve­roa kom­pen­soi­daan kor­keal­la progressiolla.
    Ja kun kau­pan kas­sal­la ei juu­ri ero­tel­la mak­se­taan­ko mai­to­purk­ki pää­oma­tu­lol­la tai palk­ka­tu­lol­la niin tulon­saa­jan kan­nal­ta­kin mer­ki­tys­tä on vain kokonaisverolla

    Vero­na­lai­nen tulo vero %

    1 — 4 999 5,8
    5 000 — 9 999 8,0
    10 000 — 14 999 13,5
    15 000 — 19 999 16,9
    20 000 — 24 999 17,7
    25 000 — 34 999 20,9
    35 000 — 54 999 25,8
    55 000 — 74 999 30,0
    75 000 — 99 999 32,6
    100 000 — 149 999 33,6
    150 000 — 299 999 33,4
    300 000 29,0

  37. Vuo­den 2011 bud­jet­ti on yli 50 mil­jar­dia. Suo­men arvioi­dut tulot ovat 40 mil­jar­dia. Val­tion vel­ka nousee ensi vuon­na 85 mil­jar­diin euroon. Suo­men brut­to­kan­san­tuo­te on 237 miljardia.

    Koti­mai­sen verk­ko­kau­pan arvo on n. 10 miljardia.
    http://www.tietokone.fi/uutiset/verkkokaupan_laajuus_yllatti_tutkijat

    Pal­jon­ko on ulko­mai­sen verk­ko­kau­pan arvo?

    Ostan itse vuo­sit­tain ulko­mail­ta tava­raa tuhan­sil­la euroil­la, jopa 10% vuo­si­tu­lois­ta­ni menee Sak­sa­lai­sil­le verk­ko­kau­poil­le. Samaa tun­tuu har­ras­ta­van tuttavapiirini. 

    Ennen tila­sin alv-vapaas­ti mm. Jer­seyn saa­rel­ta. Nyt on onnek­si koti­mai­nen­kin vas­ti­ne Ahve­nan­maal­la. http://www.uusisuomi.fi/raha/69559-verkkokauppacom-myy-ilman-alvta-ahvenanmaalta

    Mie­les­tä­ni mah­dol­li­nen arvon­li­sä­ve­ron koro­tuk­sen “tuot­to” valuu suo­raan Sak­san ja Bri­tan­nian kaupoille. 

    Vero­jen koro­tuk­sen sijaan pitäi­si lei­ka­ta ylem­pien vir­ka­mies­ten palk­ko­ja, aset­taa elä­ke­kat­to sekä kar­sia eri­lai­sia maa­ta­lous­tu­kia. Suo­men ei tar­vit­si­si käyt­tää maa­ta­lous­tu­kiin yli 2 ker­taa enem­män rahaa mitä perusopetukseen.

  38. Lii­an vanha:
    >Eipä se lää­kä­ri, joka muun­taa palkkatuloa
    >pää­oma­tu­lok­si maa­ta vaih­da , asiak­kaat kun ovat
    >tääl­lä

    Asiak­kai­ta on muu­al­la­kin, ja esim. Bri­tan­nias­sa suo­ma­lai­nen sai­raan­hoi­to­hen­ki­lö­kun­ta on var­sin halut­tua. Vaik­ka jot­kut tie­tys­ti siel­lä­kin suh­tau­tu­vat asi­aan rasistisesti:

    http://www.independent.co.uk/news/diane-abbott-is-sorry-for-the-record-miss-finland-is-also-black-1354725.html

    Suu­rem­pi ongel­ma voi kui­ten­kin olla se, että jos lisä­töis­tä jää lää­kä­ril­le kovin pal­jon vähem­män rahaa (ja arvos­tus koe­taan muu­ten­kin riit­tä­mät­tö­mäk­si), niin työn­te­ko vähenee.

    Tähän tosin voi­daan sit­ten kehit­tää ruot­sa­lais­tyyp­pi­nen rat­kai­su, “veron­vält­tä­mis­tar­koi­tuk­ses­sa teke­mät­tä jäte­tyn työn vero­tus”, eli jos lää­kä­riä ei huvi­ta teh­dä yli­töi­tä etu­pääs­sä verot­ta­jan hyväk­si, saa mät­ky­jä las­ken­nal­li­ses­ta mut­ta vapaa-aika­na hyö­dyn­ne­tys­tä lisätulosta.

  39. Joh­ny Cash Katai­nen jan­kut­taa, miten vero­tus­ta pitää siir­tää työ verot­ta­mi­ses­ta kulu­tuk­sen verottamiseen.

    Ovat­ko nämä miten toi­si­aan pois sulkevia.

    ALV-vero­tuk­sen kans­sa kiih­koi­lu joh­taa hel­pos­ti veron kier­tä­mi­seen tai veron ilmoit­ta­mat­ta jät­tä­mi­seen. Vai mikä on motii­vi kam­paa­jal­le teh­dä ALV-tulos­ta, kun kysei­ses­sä amma­tis­sa ei ole juu­ri­kaan ALV-hvi­tyk­siä eli mah­dol­li­suut­ta vähen­tää mak­set­ta­vas­ta ALV-mak­sus­ta ALV-vähen­nys­kel­poi­sia meno­ja. Par­tu­rei­den ALV vero on 99 pro­sent­ti­ses­ti työ­voi­ma­val­tai­sen työn verotusta.

    Siir­ty­mi­nen yhä enem­män ALV vero­poh­jaan tar­koit­taa, että siir­ry­tään koh­ti veron­kier­to­yh­teis­kun­taa. Päät­tä­jien oli­si hyvä simu­loi­da eri vero­mal­le­ja ja opis­tel­la asi­aa käytännössä. 

    ALV-vel­vol­li­sen par­tu­rin tai tim­pu­rin ALV-hyvi­tys­puo­li mil­tei ole­ma­ton, kun joku auto­kaup­pias tai vil­je­li­jä voi vähen­tää ALV-tilis­tää mil­tei mitä tahan­sa ja mak­set­ta­va ALV-vero on sen mukainen.

  40. Vaan mik­si ohjel­mas­sa (eikä täs­sä kes­kus­te­lus­sa) ole käsi­tel­ty val­mis­te­ve­ro­ja ja nii­den mah­dol­lis­ta korottamista?
    Val­mis­te­ve­roil­la­han jo nyky­ään kerä­tään useam­pi mil­jar­di val­tion kas­saan. Esi­mer­kik­si alko­ho­li­juo­mien ja tupak­ka­tuot­tei­den val­mis­te­ve­roa korot­ta­mal­la saa­tet­tai­siin myös ohja­ta koko­nais­kan­san­ter­vey­den ja ‑talou­den kan­nal­ta edul­li­sem­paan käyt­täy­ty­mi­seen. Olet­taen tie­tys­ti, että samal­la myös resurs­soi­daan tul­lia, polii­sia ja oikeus­lai­tos­ta niin että pimeä tuon­ti suitsitaan.

  41. Vero­tus­ta tuli­si tar­kas­tel­la nime­no­maan työ­hön kan­nus­ta­vuu­den näkö­kul­mas­ta. Fak­ta on se, että suu­re­na lin­ja­na ns. kes­ki­tu­loi­set tule­vat aina ole­maan mak­su­mie­hi­nä ja ‑nai­si­na (tämä ei muuk­si muutu).
    Meil­lä on pari han­ka­laa por­ras­ta, jos­sa tämä kan­nus­tin työn vas­taa­not­ta­mi­seen tök­kii (vaik­ka olen aika var­maa sii­tä, että ihmi­nen ottaa mie­luum­min vas­taan perus­tur­van ver­ran palk­ka­tu­loa kuin sitä perus­tur­vaa, vaik­ka sum­ma oli­si sama — ellei taus­tal­la ole ‘ylit­se­käy­mät­tö­miä ongelmia’).
    Toi­meen­tu­lo­tu­kea saa­va pit­kä­ai­kais­työ­tön, joka palk­ka­tuen kaut­ta pyr­kii takai­sin työ­mark­ki­noil­le, on tilan­tees­sa, jos­sa tulo­ta­so ei juu­ri nouse, jos sitä tuet­tua työ­tä saa (ja toi­meen­tu­lo­tu­ki­leik­ku­ri hei­lah­taa). Mut­ta tämä työ joh­taa aika usein elä­mäs­sä eteen­päin ja parem­mil­le tuloil­le. Ja usein saa kui­ten­kin sata­sen (tai jotain) enem­män ja aika pal­jon mah­dol­li­suuk­sia ja näköaloja.
    Sit­ten ovat ansio­si­don­nai­set, joi­den kriit­ti­nen tulo­ra­ja menee jos­sain 1200 euros­sa. Kah­den lap­sen per­hees­sä tämä on jon­kin­lai­nen net­to yhdel­le hen­gel­le. Mut­ta jos mei­naat tie­na­ta net­to­na esi­mer­kik­si 1600 euroa, pitää pal­kan men­nä jo rei­lus­ti kah­den tuhan­nen pääl­le. Päi­vä­hoi­to­mak­su nousee ym.
    Työ kan­nat­taa aina. Jos ei rahal­li­ses­ti niin henkisesti.
    Alvin osuut­ta voi­si kas­vat­taa (ja sii­nä­kin voi­si pro­sent­tia varioi­da enem­män vaik­ka­pa eri­lai­sin ilmas­to­hait­ta ym. perustein).
    Mut­ta mik­sei kun­nal­lis­ve­ro voi­si olla progres­sii­vi­nen? Miten se ero­aa tulo­ve­ros­ta täs­sä suh­tees­sa? Samaa perus­in­fraa molem­mil­la kate­taan. Tämä tasa­ve­ro kun­nal­lis­ve­ros­sa on vain van­ha jään­ne. Mis­ki kun­nal­lis­ve­ro on tasavero?

  42. Suu­rem­pi ongel­ma voi kui­ten­kin olla se, että jos lisä­töis­tä jää lää­kä­ril­le kovin pal­jon vähem­män rahaa (ja arvos­tus koe­taan muu­ten­kin riit­tä­mät­tö­mäk­si), niin työn­te­ko vähenee.”

    Olen teh­nyt lisä­töi­tä ja aina niis­tä on jää­nyt käteen jotakin.Enkä tun­ne ketään , joka vero­tuk­sen vuok­si rajoit­tai­si töitään
    Ja jos ei nyt aivan tum­pe­lo ole niin lisä­töi­hin on saa­nut aina las­ken­nal­li­sia vähen­nyk­siä esim työ­huo­ne­ku­lu­ja, mat­ko­ja etc
    Verot­ta­jan har­kin­ta on pal­jon lie­vem­pää lisä­töi­den kulu­jen osalta.
    Sil­tä vuo­del­ta pyy­det­tiin lisä­sel­vi­tyk­siä kun kulut oli­vat pal­jon suu­rem­met kuin tulot.

    Läkä­rei­den ansain­ta­lo­giik­ka on mysö muut­tu­nut, päi­väl­lä teh­dään osa­päi­vää jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ja pis­te­tään poti­laat jonoon ja illal­la men­nään yksi­tyi­sen pal­ve­luk­seen kat­so­maan kenel­lä jonot­ta­jis­ta on vara tul­la sinne.

    ja jos suo­ma­lai­nen lää­kä­ri läh­tee niin 10 on tulos­sa Viros­ta ja Venä­jäl­tä tilalle

  43. Mut­ta mik­sei kun­nal­lis­ve­ro voi­si olla progres­sii­vi­nen? Miten se ero­aa tulo­ve­ros­ta täs­sä suh­tees­sa? Samaa perus­in­fraa molem­mil­la kate­taan. Tämä tasa­ve­ro kun­nal­lis­ve­ros­sa on vain van­ha jään­ne. Mis­ki kun­nal­lis­ve­ro on tasavero?”

    Kun­nal­lis­ve­ro­kaan ei ole enää tasa­ve­ro vaan vähen­nys­ten vuok­si progressiivinen.
    Tuil­la elä­jä ei saa vas­taa­via vähen­nyk­siä perus­vä­hen­nys­tä lukuu­not­ta­mat­ta ja niin­pä pie­nel­lä tuel­la elä­vä mak­saa n 10 % yksik­köä enem­män veroa kuin vas­taa­vas­ta työtulosta.
    Tämä tukien vero­tus on sii­tä eri­koi­nen, että tuo veroe­ro lie­ve­nee tuen mää­rän nous­tes­sa ja jos­sain 4000 euron koh­dal­la eroa palk­ka­tu­lon veroon ei enää ole.
    Jos osmo ajai­si oikeas­ti perus­tu­lon koro­tus­ta niin sil­loin tuo vero­tuk­sen eroa­jen pois­ta­mi­nen tai lie­ven­tä­mi­nen toi­si saman edun kuin perus­tu­lon korot­ta­mi­nen ja hyvien tukien varas­sa elä­vät jäi­si­vät ilman tai aina­kin vähemmälle

  44. Lii­an vanha:

    Enkä tun­ne ketään , joka vero­tuk­sen vuok­si rajoit­tai­si töitään

    Et tun­ne ketään, joka pun­nit­see rahan ja vapaa-ajan välis­tä valintaa?

  45. Kir­jo­jen pai­na­mi­nen ja jul­ki­nen lii­ken­ne tai­ta­vat olla sel­lai­sia alo­ja, jois­sa alv on efek­tii­vi­ses­ti nol­la, joh­tuen sii­tä, että tuot­teet vero­te­taan vero­kan­nal­la, joka on alle puo­let sii­tä, mitä han­kin­nois­ta jou­du­taan maksamaan.

  46. Et tun­ne ketään, joka pun­nit­see rahan ja vapaa-ajan välis­tä valintaa?”

    Tuo on vähän eri asia kuin kile­täy­tyä töis­tä vero­tuk­sen takia esim vai­mo­ni oli osit­tai­sel­la hoitovapaalla.

    Mut­ta ei hän rajoit­ta­nut työn­te­koa vero­tuk­sen takia

    Samoin yrit­tä­jä­ka­ve­ri­ni Make tekee töi­tä rajoi­te­tus­ti mut­ta syy ei ole verotuksessa

  47. Osmo se on jul­ki­sen talou­den syöt­tö­por­saa­na kovin huo­les­tu­nut saa­ko yksi­tyis­puo­lel­ta tar­peek­si varo­ja kis­kot­tua kaik­keen ihkuun.
    Yksi­tyi­sen ihmi­sen elä­män tuli­si olla se itse­tar­koi­tus jota var­ten toi­mi­taan eikä nykyi­sin ole­van jul­ki­sen talou­den kasvattaminen.

    On vää­rin syöt­tää molo­kin kitaan tois­ten vai­val­la han­kit­tu­ja varoja.

  48. Lap­set kysy­vät aina van­hem­mil­taan, mitä lap­si saa, jos lap­si vie­lä lii­kah­taa. Van­hem­mat kat­so­vat mitä tar­vi­taan, ja lii­kah­ta­vat sen mukaan. Sitä se on aikuisuus.

  49. Alku­pe­räi­seen kysymykseen: 

    Alv on parem­pi. Täl­löin kulut­ta­ja-veron­mak­sa­jal­le jää suu­rem­pi valin­nan­va­paus mis­tä veron maksaa. 

    Lisäk­si tava­rois­sa ja pal­ve­luis­sa on parem­pi kulut­ta­jan­suo­ja kuin äänestämisessä 🙂

  50. Sano­taan nyt vaik­ka ver­taus­ku­val­li­ses­ti niin, että Suo­mes­sa var­maan myy­dää eni­ten koti­par­tu­ri­set­te­jä ja suo­ma­lais­ten hiuk­set ovat Juko­la-sty­lea. Samaan aikaan, kun kan­sa­ne­läk­keel­lä ole­va mak­saa ter­veys­kes­kus­mak­sua niin Oy Börs­si Ab tie­to­ko­ne­päät­teel­lään tekee ilois­saan mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­sia tran­sak­tioi­ta pörs­sis­sä ja raha­mark­ki­noil­la ilman min­kään näköis­tä arvonlisäveroa.

  51. Lii­an van­ha: “Eipä se lää­kä­ri, joka muun­taa palk­ka­tu­loa pää­oma­tu­lok­si maa­ta vaihda…”

    Lii­an van­ha on myös lii­an sini­sil­mäi­nen. EU on oikeas­ti mah­dol­lis­ta­nut kil­pai­lun, myös val­tio­den väli­sen kil­pai­lun. Suo­ma­lai­sil­la lää­kä­reil­lä, insi­nöö­reil­lä, hoi­ta­ji­la jne on kyl­lä kysyntää.

    Vain ter­veys­kes­kus­lää­kä­ri ja muut vir­ka­mie­het saa­vat kaik­ki tulon­sa Suo­mes­sa vero­tett­ta­vas­sa muo­dos­sa. Eikä Suo­mi ole enää her­ran vuo­teen ollut kil­pai­lu­ky­kyi­nen vero­tuk­sess­sa. 😉 Minus­ta häly­tys­kel­lo­jen oli­si pitä­nyt soi­da, kun Ruot­sia alet­tiin mai­ni­ta Veron­mak­sa­jain kes­kus­lii­ton Talous­tai­to-leh­den verosuunitteluvinkeissä!

    Jotain tart­tee teh­dä ja se jotain on vero­tuk­sen alen­ta­mi­nen. Muu­ten täs­tä tulee jon­kin­lai­nen luon­to­re­ser­vaa­tin ja tytä­ryh­tiö­ta­lou­den väli­muo­to. Nykyi­sen kal­tai­seen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taan meil­lä ei ole varaa.

  52. Kal­le:
    >Nykyi­sen kal­tai­seen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taan meil­lä ei ole varaa.

    Mikä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, ettei­kö meil­lä oli­si varaa hyvin­voi­viin ihmi­siin. Mut­ta nykyi­sen­kal­tai­nen hyvin­voi­va val­tio (= mah­dol­li­sim­man suu­ri kier­to jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta hyvin­voin­nin ja tasa-arvon mit­ta­ri­na) byro­kra­tioi­neen on men­nyt tur­han pit­käl­le. Ei sitä kaik­kea tar­vit­se lopet­taa, mut­ta raken­teis­sa oli­si kyl­lä perat­ta­vaa. Byro­kra­tian int­res­seis­sä se ei tie­ten­kään ole.

  53. EU on oikeas­ti mah­dol­lis­ta­nut kil­pai­lun, myös val­tio­den väli­sen kil­pai­lun. Suo­ma­lai­sil­la lää­kä­reil­lä, insi­nöö­reil­lä, hoi­ta­ji­la jne on kyl­lä kysyntää.”

    Eivät suo­ma­lai­set sai­raat läh­de Roma­ni­aan ter­veys­kes­ku­käyn­nil­le, Ja jokai­nen joka käy hevos­lää­kä­ril­la tis­sin suu­ren­nuk­ses­sa ottaa myös suu­ren riskin.
    Ja Suo­meen on pyr­ki­mäs­sä 10 lää­kä­ria yhden läh­te­neen tilal­le ja heil­le kel­paa suo­ma­lai­nen vero­tus suo­ma­lai­sel­la tulotasolla.
    Eten­kin kun samat kulut on mak­set­ta­va kaik­kial­la maailmassa.
    Indo­ne­sias­sa­kin piti huo­leh­tia sai­raus­va­kuu­des­ta, elä­ke­va­kuu­tuk­ses­ta, tapa­tur­ma­va­kuu­tuk­ses­ta, työttömyysvakuutuksesta,
    Kulut oli­vat samat mak­set­tiin ne yksi­tyi­se­si tai jul­ki­ses­ti , ylees­nä nämä yksi­tyi­set oli­vat kal­liim­pia tai jos oli­vat hal­po­ja niin rajatumpia.
    Tai sit­ten vakuu­tus­tur­va oli vain “unoh­tu­nut” ja luo­tet­tiin aleksiin
    Asia val­ke­ni kun vahin­ko oli tapah­tu­nut ja vero­jen pilk­kaa­jat otti­vat ensim­mäi­sen len­non Suomeen.
    Voit­ta­jia oli­vat ne joil­la ris­ki ei toteu­tu­nut, häviä­jiä joi­den koh­dal­le ne sattuivat

Vastaa käyttäjälle Paavo Häikiö Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.