Tiistaina 30.11. klo 17:30–18:30 [HUOMAA AIKA, MINULLA OLI TÄSSÄ VIRHEELLINEN AIKA] keskustelen Suomen Pankin johtavan neuvonantajan Veli-Matti Mattilan kanssa kirjastani Sata-komitea – miksi asioista päättäminen on niin vaikeaa.Tilaisuus on maksuton.Sisään mahtuu noin sata ensiksi ehtivää.
Tapahtumapaikka on Rahamuseo, Snellmaninkatu 2. Paikka on sama, jossa oli ennen Krunikan posti. Kustantajan edustaja myy kirjaa varmaankin edulliseen hintaan.
Kaikki paikalle!
Voisko joku laittaa tämän videolla ja vaikka youtuubiin? Olisi hienoa meille liian kaukana asuville.
Kiitos hyvästä keskustelusta tai oikeamminhan se oli haastattelu.
Jäin miettimään huoltosuhteen heikkenemistä. Eikö töissäolijoiden tuottavuus kuitenkin nouse nopeammin kuin huoltosuhde heikkenee väestön ikääntymisen takia? Eikö tästä pitäisi kansantalouden tasolla se, että meillä on varaa nykyiseen elintasoon, vaikka huoltosuhde heikkeneekin? Mikä ei tietenkään tarkoita sitä, että sosiaalituvajärjestelmää ei pitäisi uudistaa järkevämmäksi.
Ansiosidonnaisten tulonsiirtojen taso nousee tuottavuuden mukana. Tuottavuus takaa sen, että pääsemme entiseen elintasoon pienemmällä työvoimalla, mutta ei auta verojen maksussa.
Minä ihan rehellisesti tässä totean, että Osmon kirjoitukset ovat osoittaneet vallan selvästi sen, että Osmon eräänä ajatuksena on “keksiä” työttömille aivan täysin kansantaloudellisesti kannattamattomia töitä, kunhan vaan työttömät johonkin aktiviteettiin saataisiin työnnettyä tai pukattua.
Mutta ilmeisesti työttömien pukkaaminen ja työntäminen tuottamattomaan “työhön” tulisi sen verran kalliiksi, että halvinta valtiolle on maksaa työttömyyskorvaukset suoraan työttömän tilille ilman työttömän velvollisuuksia.
#
Mutta ilmeisesti työttömien pukkaaminen ja työntäminen tuottamattomaan “työhön” tulisi sen verran kalliiksi, että halvinta valtiolle on maksaa työttömyyskorvaukset suoraan työttömän tilille ilman työttömän velvollisuuksia.
#
Toki on niin, että kun talouden pyörä on pyörinyt tarpeeksi kauan ilman työttömien vaikutusvaltaa pyörän pyörimiseen, niin työttömien rattaan vauhti laantuu, ja putoavat pois pyörinnnän liikeestä.
Että niin tulee käymään Suomessakin, että n. 30% työikäisistä tulevat saavuttamaan sen, että eivät ole minkään arvoisia tuotantotaloudelle.
Toki vaihtoehtoja löytyy harvoissa tapauksissa, esim. vapaaehtoistyössä missä “ns.” halutaan auttaa eläkeläisten asumisehtoja vanhainkodeissaan..
Mutta tuskinpa STM päästää nurkkiinsa ketään tutkimaan vanhusten tilaa nurkissaan esim. , työttömien työllä.
Jotkut liitot ovat jopa määritelleet työttömien työt sellaisiksi, että työttömälle ei tarvitse maksaa liiton alintakaan kirjapalkkaa täysimääräisenä. Eli työehtosopimuksissa on sellaiset pykälät, että tässä lukee työntekijälle 100 % paalka, mutta jo kohta seuraavassa pykälässä lukee, että 100%:sta palkkaa voidaankin alentaa näillä “ehdoilla”. Mitä sitten lienevätkään nuo palkan alentamisen ehdot. Ehkä ehkä pitkäaikaistyöttömyys tai vajaavammaisuus työelämässä, kun ei ole kyennyt pääsemään työhön siinä ajassa, mitä muut ajattelevat.
@Tavallinen Teknikko:
Nähdäkseni Osmo Soininvaaran ajatus nimenomaisesti ei ole tämä. Ajatus on oman käsitykseni mukaan ennemminkin, että monilla työttömillä olisi tarjota ihan oikeasti hyödyllistä työpanosta, mutta erinäisten järjestelmän ongelmien tätä ei pystytä hyödyntämään.
Yksi syy ovat monen kirjavat kannustin loukut. Toinen on vajaatyökykyisten työllistämisen ongelmat (esim paljonko vajaatyökykyiselle pitäisi maksaa palkkaa ja kenen?). Muitakin varmasti on.
Tämän työvoiman käyttöön otto auttaisi kansantaloutta ihan suoralla tuotannon lisääntymisellä ja myös sitä kautta että nämä nykyiset työttömät pystyisivät edes osittain elättämään itsensä.
Perusoletus, joka johtaa esittämääsi tulkintaan on, että järjestelmä toimii nykyisellään täydellisesti ja kaikki oikeasti hyödyllinen työvoima hyödynnetään jo nyt kokonaisuudessaan.
Jos saisin itse päättää, menettelin niin, että “vaikeasti työllistyväksi” luokiteltu saisi pitää työttömyyskorvauksensa (550 €/kk) vaikka saisikin työtä. Toisaalta hänen kohdallaan ei tarvitsisi noudattaa työehtosopimusten palkkaminimejä. Tämä takaa sen, että työn on oltava niin hyödyllistä, että siitä kannattaa maksaa niin paljon, että työttömän kannattaa tätä työtä tehdä.
Valotetaanko kirjassa rakenteellisen työttömyyden syvyysastetta? Itse olen tohtori Ilkka Taipaleen mallin kannalla, että kaikki työhön kelpaamattomat pitäisi laittaa eläkkeelle eikä heitä siten saisi kiusata työkkärissä.
On nimittäin työnantajalle jopa tappiollista palkata ilman palkkapäivääkin työhön tyyppejä, jotka saattavat olla työpaikalle jopa vahingollisia. Lisäksi nuorten syrjäytymiskehtiykseen pitäisi puuttua jo varhain ja lujalla otteella!
“alotetaanko kirjassa rakenteellisen työttömyyden syvyysastetta? Itse olen tohtori Ilkka Taipaleen mallin kannalla, että kaikki työhön kelpaamattomat pitäisi laittaa eläkkeelle eikä heitä siten saisi kiusata työkkärissä.”
Pitkäaikaistyöttömät ovat pääosin 50+ ja heidän määränsä kasvaa nyt nopeasti kun 1950-luvulla syntyneet tulevat pitkäaikaistyöttömyyden tilaan.
Viime-ja tämä vuosi oli rankka saaneerausvuosi, joka kohdistui erityisesti 1950-luvulla syntyneisiin .
Useimmilla on takanaan 35–45 vuoden työura, pikainen teidutelu antaa tulokseksi, että n 1/3 on sellaisia vaivoja, jotka haittaavat ja toisaalta ovat saaneet ihmisen halumaankin työelämän ulkopuolelle .
Kyllähän muillakin on kremppoja, mutta periaatteessa he ovat työkykyisiä. Tuskin kuitenkaan rankkaan ruumiilliseen työhön
Osmo:
Niin, ei autakaan. Veroja voisi tietysti korottaa, mutta se ei ehkä ole hyvä vaihtoehto. Minusta valtion pitäisi vakuutuksenomaisesti omistaa firmoja, jotka ovat parantamassa tuottavuutta, erityisesti automatisoinnin alalla, koska ne lähinnä vievät Suomesta työpaikkoja ja aiheuttavat rakennemuutosta, jolloin työvoima ja ‑tarjonta eivät kohtaa. Mutta valtion ei missään tapauksessa pitäisi omistaa firmoista isoja siivuja eikä olla aktiivinen omistaja, koska firmojen menestymiselle valtio-ohjauksesta on luultavasti pelkkää haittaa.