Keskustelu kirjastani

Tiis­taina 30.11. klo 17:30–18:30 [HUOMAA AIKA, MINULLA OLI TÄSSÄ VIRHEELLINEN AIKA] keskuste­len Suomen Pankin johta­van neu­vo­nan­ta­jan Veli-Mat­ti Mat­ti­lan kanssa kir­jas­tani Sata-komitea – mik­si asioista päät­tämi­nen on niin vaikeaa.Tilaisuus on maksuton.Sisään mah­tuu noin sata ensik­si ehtivää.

Tapah­tuma­paik­ka on Rahamuseo, Snell­maninkatu 2. Paik­ka on sama, jos­sa oli ennen Krunikan posti. Kus­tan­ta­jan edus­ta­ja myy kir­jaa var­maankin edulliseen hintaan.

Kaik­ki paikalle!

10 vastausta artikkeliin “Keskustelu kirjastani”

  1. Voisko joku lait­taa tämän vide­ol­la ja vaik­ka youtu­u­bi­in? Olisi hienoa meille liian kaukana asuville.

  2. Kiitos hyvästä keskustelus­ta tai oikeam­min­han se oli haastattelu.

    Jäin miet­timään huolto­suh­teen heikken­e­mistä. Eikö töis­säoli­joiden tuot­tavu­us kuitenkin nouse nopeam­min kuin huolto­suhde heikke­nee väestön ikään­tymisen takia? Eikö tästä pitäisi kansan­talouden tasol­la se, että meil­lä on varaa nykyiseen elin­ta­soon, vaik­ka huolto­suhde heikke­neekin? Mikä ei tietenkään tarkoi­ta sitä, että sosi­aal­i­tu­va­jär­jestelmää ei pitäisi uud­is­taa järkevämmäksi.

    1. Ansiosi­don­nais­ten tulon­si­ir­to­jen taso nousee tuot­tavu­u­den mukana. Tuot­tavu­us takaa sen, että pääsemme entiseen elin­ta­soon pienem­mäl­lä työvoimal­la, mut­ta ei auta vero­jen maksussa.

  3. Minä ihan rehellis­es­ti tässä totean, että Osmon kir­joituk­set ovat osoit­ta­neet val­lan selvästi sen, että Osmon eräänä ajatuk­se­na on “kek­siä” työt­tömille aivan täysin kansan­taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­mat­to­mia töitä, kun­han vaan työt­tömät johonkin aktivi­teet­ti­in saataisi­in työn­net­tyä tai pukattua.

    Mut­ta ilmeis­es­ti työt­tömien pukkaami­nen ja työn­tämi­nen tuot­ta­mat­tomaan “työhön” tulisi sen ver­ran kalli­ik­si, että halv­in­ta val­ti­olle on mak­saa työt­tömyysko­r­vauk­set suo­raan työt­tömän tilille ilman työt­tömän velvollisuuksia.

  4. #
    Mut­ta ilmeis­es­ti työt­tömien pukkaami­nen ja työn­tämi­nen tuot­ta­mat­tomaan “työhön” tulisi sen ver­ran kalli­ik­si, että halv­in­ta val­ti­olle on mak­saa työt­tömyysko­r­vauk­set suo­raan työt­tömän tilille ilman työt­tömän velvollisuuksia.
    #

    Toki on niin, että kun talouden pyörä on pyörinyt tarpeek­si kauan ilman työt­tömien vaiku­tus­val­taa pyörän pyörim­iseen, niin työt­tömien rat­taan vauhti laan­tuu, ja putoa­vat pois pyörinnnän liikeestä.

    Että niin tulee käymään Suomes­sakin, että n. 30% työikäi­sistä tule­vat saavut­ta­maan sen, että eivät ole minkään arvoisia tuotantotaloudelle.

    Toki vai­h­toe­hto­ja löy­tyy har­vois­sa tapauk­sis­sa, esim. vapaae­htoistyössä mis­sä “ns.” halu­taan aut­taa eläkeläis­ten asumise­hto­ja vanhainkodeissaan..

    Mut­ta tuskin­pa STM päästää nurkki­in­sa ketään tutki­maan van­hus­ten tilaa nurkissaan esim. , työt­tömien työllä.

    Jotkut liitot ovat jopa määritelleet työt­tömien työt sel­l­aisik­si, että työt­tömälle ei tarvitse mak­saa liiton alin­takaan kir­japalkkaa täysimääräisenä. Eli työe­htosopimuk­sis­sa on sel­l­aiset pykälät, että tässä lukee työn­tek­i­jälle 100 % paal­ka, mut­ta jo koh­ta seu­raavas­sa pykälässä lukee, että 100%:sta palkkaa voidaankin alen­taa näil­lä “ehdoil­la”. Mitä sit­ten lienevätkään nuo palkan alen­tamisen ehdot. Ehkä ehkä pitkäaikaistyöt­tömyys tai vajaavam­maisu­us työelämässä, kun ei ole kyen­nyt pääsemään työhön siinä ajas­sa, mitä muut ajattelevat.

  5. @Tavallinen Teknikko:

    Nähdäk­seni Osmo Soin­in­vaaran aja­tus nimeno­mais­es­ti ei ole tämä. Aja­tus on oman käsi­tyk­seni mukaan ennem­minkin, että monil­la työt­tömil­lä olisi tar­jo­ta ihan oikeasti hyödyl­listä työ­panos­ta, mut­ta erinäis­ten jär­jestelmän ongelmien tätä ei pystytä hyödyntämään.

    Yksi syy ovat mon­en kir­ja­vat kan­nustin loukut. Toinen on vajaatyökyky­is­ten työl­listämisen ongel­mat (esim paljonko vajaatyökykyiselle pitäisi mak­saa palkkaa ja kenen?). Muitakin var­masti on.

    Tämän työvoiman käyt­töön otto aut­taisi kansan­talout­ta ihan suo­ral­la tuotan­non lisään­tymisel­lä ja myös sitä kaut­ta että nämä nykyiset työt­tömät pysty­i­sivät edes osit­tain elät­tämään itsensä.

    Peru­so­le­tus, joka johtaa esit­tämääsi tulk­in­taan on, että jär­jestelmä toimii nykyisel­lään täy­del­lis­es­ti ja kaik­ki oikeasti hyödylli­nen työvoima hyö­dyn­netään jo nyt kokonaisuudessaan.

    1. Jos saisin itse päät­tää, menet­telin niin, että “vaikeasti työl­listyväk­si” luokitel­tu saisi pitää työt­tömyysko­r­vauk­sen­sa (550 €/kk) vaik­ka saisikin työtä. Toisaal­ta hänen kohdal­laan ei tarvit­sisi nou­dat­taa työe­htosopimusten palkkamin­ime­jä. Tämä takaa sen, että työn on olta­va niin hyödyl­listä, että siitä kan­nat­taa mak­saa niin paljon, että työt­tömän kan­nat­taa tätä työtä tehdä.

  6. Val­ote­taanko kir­jas­sa rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den syvyysastet­ta? Itse olen tohtori Ilk­ka Taipaleen mallin kan­nal­la, että kaik­ki työhön kel­paa­mat­tomat pitäisi lait­taa eläk­keelle eikä heitä siten saisi kiusa­ta työkkärissä.

    On nimit­täin työ­nan­ta­jalle jopa tap­pi­ol­lista palkata ilman palkkapäivääkin työhön tyyppe­jä, jot­ka saat­ta­vat olla työ­paikalle jopa vahin­gol­lisia. Lisäk­si nuorten syr­jäy­tymiske­htiyk­seen pitäisi puut­tua jo varhain ja lujal­la otteella!

  7. “alote­taanko kir­jas­sa rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den syvyysastet­ta? Itse olen tohtori Ilk­ka Taipaleen mallin kan­nal­la, että kaik­ki työhön kel­paa­mat­tomat pitäisi lait­taa eläk­keelle eikä heitä siten saisi kiusa­ta työkkärissä.”

    Pitkäaikaistyöt­tömät ovat pääosin 50+ ja hei­dän määrän­sä kas­vaa nyt nopeasti kun 1950-luvul­la syn­tyneet tule­vat pitkäaikaistyöt­tömyy­den tilaan.
    Viime-ja tämä vuosi oli rank­ka saa­neer­ausvu­osi, joka kohdis­tui eri­tyis­es­ti 1950-luvul­la syntyneisiin .
    Useim­mil­la on takanaan 35–45 vuo­den työu­ra, pikainen tei­dutelu antaa tulok­sek­si, että n 1/3 on sel­l­aisia vaivo­ja, jot­ka hait­taa­vat ja toisaal­ta ovat saa­neet ihmisen halumaankin työelämän ulkopuolelle .
    Kyl­lähän muil­lakin on kremp­po­ja, mut­ta peri­aat­teessa he ovat työkyky­isiä. Tuskin kuitenkaan rankkaan ruumi­il­liseen työhön

  8. Osmo:

    Ansiosi­don­nais­ten tulon­si­ir­to­jen taso nousee tuot­tavu­u­den mukana. Tuot­tavu­us takaa sen, että pääsemme entiseen elin­ta­soon pienem­mäl­lä työvoimal­la, mut­ta ei auta vero­jen maksussa.

    Niin, ei autakaan. Vero­ja voisi tietysti korot­taa, mut­ta se ei ehkä ole hyvä vai­h­toe­hto. Minus­ta val­tion pitäisi vaku­u­tuk­seno­mais­es­ti omis­taa fir­mo­ja, jot­ka ovat paran­ta­mas­sa tuot­tavu­ut­ta, eri­tyis­es­ti automa­ti­soin­nin alal­la, kos­ka ne lähin­nä vievät Suomes­ta työ­paikko­ja ja aiheut­ta­vat raken­nemuu­tos­ta, jol­loin työvoima ja ‑tar­jon­ta eivät kohtaa. Mut­ta val­tion ei mis­sään tapauk­ses­sa pitäisi omis­taa fir­moista iso­ja siivu­ja eikä olla akti­ivi­nen omis­ta­ja, kos­ka fir­mo­jen men­estymiselle val­tio-ohjauk­ses­ta on luul­tavasti pelkkää haittaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.