Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2010

Töölön pysäköin­ti­hal­li

Heräsi kysymys, että jos ker­ran laite­taan hal­li, eikö siihen voisi tehdä kol­man­nenkin ker­roksen, jol­loin pasikkamäärä nousisi 600:sta 850:een. Tätä voi hyvin harki­ta, jos samal­la päätetään, että paikko­ja pois­te­taan maan päältä. Tarpei­ta on: olisi ihan kiva vapaut­taa Töölön­tori autoil­ta ihmisille. Topeliuk­senkadun ratik­ka ja suun­nitel­lut pyöräti­et vievät pysäköin­tipaikko­ja. Minä halu­aisin alueelle pohjois-etelä­su­un­taisen pihakadun, jos­ta tulisi rauhaisa reit­ti jalankulk­i­joille.  Pyysin pöydälle.

Minä olen yleen­sä vas­tus­tanut pysäköin­tipaikko­jen lisäys­tä, koska

a)      työ­paikkali­iken­teelle ei pidä antaa parkkipaikko­ja, jot­tei katu­verkko ruuhkautuisi.

b)      kalli­ita paikko­ja asuinalueille, kos­ka on väärin pakot­taa asukkaat osta­maan kalli­ita paikko­ja enem­män kuin nämä halu­a­vat ostaa tai jos paikat ovat maan­pääl­lä, ne pilaa­vat alueen käytet­tävyyt­tä ja estetiikkaa.

Sitä vas­taan min­ulle ei ole, että asuinalueil­la sinän­sä on autopaikko­ja, jos mak­sa­ja löy­tyy ja jos autot eivät vie tilaa. Jos paikat ovat maan alla ja mak­sami­nen on vapaae­htoista, kumpikaan vas­tus­ta­va argu­ment­ti ei päde.

Kuus­miehen­tien joukkoliikennekatu

Ole­mas­sa ole­van kadun viereen raken­netaan erilli­nen bussikatu/ratikkaväylä Jok­eri 2:lle. Nyky­istä Kuus­miehen­ti­etä ei halu­ta käyt­tää, kos­ka se ei kestäisi bussien pain­oa ja kos­ka bus­sit ja ton­til­lea­jokatu eivät oikein sovi ryt­miltään toisiinsa.

Tanko­vain­ion asemakaava

Nyky­isin tehdään hyvän­laisia kaavo­ja, paljon huolel­lisem­min suun­nitel­tu­ja kuin ennen.  Kohta­laisen tiivistä.

ker­rostalo­ja 8950 k‑m2. Kort­telite­hokku­us noin 0,72

asuin­pien­talot 8950 k‑m2, tehokku­us 0,53

Eril­lispi­en­talo­ja 7360 , tehokku­us 0,36

Ker­rostaloa­sun­to­jen min­imikeskikoko 55 neliötä, vähin­tään kol­mannes vähin­tään kolmioi­ta, asuin­pien­talois­sa keskikoko vähin­tään 90 neliötä. Omakoti­taloista tulee tietysti vähän isompia.

Täl­lä tehokku­udel­la suun­nilleen tul­ta­ne­en Öster­sun­dom tekemään.

Kaita­lah­den­tien eteläosan ase­makaa­van muutosehdotus

Aika iso lahjoi­tus annet­ti­in ton­tin­o­mis­ta­jille. Kru­unuvuoren­ran­ta tul­laan rak­en­ta­maan varsin tehokkaasti. Tämä on van­haa omako­tialuet­ta, eikä sen muut­ta­mi­nen ker­rostaloalueek­si ole ollut edes harkinnassa.

35 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2010”

  1. Jos pysäköin­tipaikko­ja voidaan vähen­tää, ainakin kaik­ki vinopy­säköin­tipaikat pitäisi het­im­miten pois­taa t.s. palaut­taa nor­maa­lik­si kadun­var­sipysäköin­niksi. Vinopy­säköin­ti ei vain sovi kadun var­teen, pysäköin­tipaikalle ehkä.

  2. OS: “Minä halu­aisin alueelle pohjois-etelä­su­un­taisen pihakadun, jos­ta tulisi rauhaisa reit­ti jalankulkijoille.”

    Töölön­torinkatu, tiet­ty. Töölön­tori on muutenkin sym­pa­at­ti­nen ja ihmisen mit­takaavaan raken­net­tu, kooltaan kai jotain kol­ma­sosa Hakaniemen torista ja mur­to-osa jos koko aukio huomioidaan. Ori­en­taa­tio kesän ilta-aurinkoon on mukava.

    Pysäköin­tilu­olien käyt­tö pelkkään pysäköin­ti­in on tuh­laus­ta, sinne kan­nat­taa lait­taa muu­takin varas­toti­laa kuten fil­lar­ien talvisäi­ly­tys­tä, Itel­lan automa­ti­soitu paket­tien­jakopiste yms. Jos pihat ovat ahtai­ta, por­tit han­kalia tai hieno fil­lari houkut­telee varkai­ta on käteväm­pää säi­lyt­tää sitä parkkilu­o­las­sa jos sel­l­ainen sat­tuu vier­essä olemaan.

    Niin, ja luo­lat pitää ehdot­tomasti inte­groi­da julkiseen liiken­teeseen eli varauk­set Pis­araan ja Töölön metroon jot­ta työkeikalta tul­lessa voi jät­tää auton hal­li­in ja käy­dä asioimas­sa julkisilla.

  3. Osmo: “…olisi ihan kiva vapaut­taa Töölön­tori autoil­ta ihmisille…”

    Herää kysymys mik­si? Mik­si tori pitäisi vapaut­taa ihmis­ten autoista? Sinän­sä hvyä idea, mut­ta torille pitää löytää muu­ta käyt­töä, jos se ei ole parkkipaikka.

    Helsingis­sä ei ole yhtään toimi­vaa, edes kesäl­lä toimi­vaa toria sen per­in­teisessä merk­i­tyk­sessä. Lähin ympärivuoti­nen on Turus­sa. Helsin­gin kaup­pa­tori on ihan kiva, mut­ta se ei ole tori, jol­la alueen tuot­ta­jat kil­pail­e­vat elin­tarvikkei­den laadulla. 

    Töölön tori on hie­man syr­jässä, joten en ole var­ma sen vetovoimas­ta. Toimivia tore­ja on lähempänäkin, esimerkik­si Tam­misaa­res­sa. Se on vain pari ker­taa viikos­sa. Olisiko mah­dol­lista kokeil­la oikeaa toria Töölössä esimerkik­si ker­ran viikossa?

    Kuusimiehen­ti­etä ymmär­rän yhä vähem­män. Täysi hukkaan heit­et­tyä rahaa. Tehkää spåraa edes mtri tuol­la summalla.

    Tanko­vainio kuu­luu samaan luokkaan. En ymmär­rä ker­rostalo­jen tekoa “ruu­tukaa­van” ulkop­uolelle. Vain spurgut asu­vat muual­la Euroopas­sa ker­rostalois­sa keskus­to­jen ulkop­uolel­la. Onko Suo­mi muut­tumas­sa spur­gu­jen yhteiskunnaksi?

  4. Töölön­tori on tosi­aan nykyisel­lään aika masen­ta­va näky. Kai ne peltilehmät voisi­vat laidun­taa jos­sakin vähem­mänkin prameal­la paikalla. 

    Eiköhän torillekin syn­ny riit­tävästi järkevää käyt­töä heti kun autot katoavat.

  5. Pysäköin­tilu­olien käyt­tö pelkkään pysäköin­ti­in on tuh­laus­ta, sinne kan­nat­taa lait­taa muu­takin varas­toti­laa kuten fil­lar­ien talvisäi­ly­tys­tä, Itel­lan automa­ti­soitu paket­tien­jakopiste yms. Jos pihat ovat ahtai­ta, por­tit han­kalia tai hieno fil­lari houkut­telee varkai­ta on käteväm­pää säi­lyt­tää sitä parkkilu­o­las­sa jos sel­l­ainen sat­tuu vier­essä olemaan.

    Niin, ja luo­lat pitää ehdot­tomasti inte­groi­da julkiseen liiken­teeseen eli varauk­set Pis­araan ja Töölön metroon jot­ta työkeikalta tul­lessa voi jät­tää auton hal­li­in ja käy­dä asioimas­sa julkisilla.

    Yksinker­tais­es­ti kan­natan! Toiv­ot­tavasti täl­lainen ajat­telu voisi löytää laa­jem­paakin kohdetta.

  6. Herää kysymys mik­si? Mik­si tori pitäisi vapaut­taa ihmis­ten autoista? Sinän­sä hvyä idea, mut­ta torille pitää löytää muu­ta käyt­töä, jos se ei ole parkkipaikka.

    Torin reunal­la asuneena väit­täisin torin ja torin laito­jen n. 20–30 pysäköin­tipaikan muo­dos­tu­van puo­lik­si asukaspysäköin­nistä ja puo­let toril­la asioivien autoista. Lisäk­si tietysti torikaup­pi­aat pysäköivät myös auton­sa alueella.

    Töölön tori on aivan fan­tasti­nen paik­ka, mut­ta sen elämän­lan­ka on aika ohut. Jätetään nyt ihan vaan rauhaan tämä tori ide­ol­o­gisil­ta uudelleen­jär­jeste­ly­iltä. Torin pitää toimia myös hie­man huonom­mal­la kelil­lä, ellei sit­ten torikaup­pi­ai­ta halu­ta elät­tää kaupun­gin varoista sen suurim­man osaa vuotta.

  7. Tule­van pysäköin­ti­laitok­sen naa­puris­sa asu­vana, mut­ta autopaikkaa kaipaa­mat­tomana tämä asia kiin­nos­taa kovasti. Lähiko­rt­teleis­sa (ns. Care­lia-kort­teli, jos­sa herätel­lään myös uudelleen henki­in kort­telip­i­ha-aja­tus­ta) asi­aa seu­rataan tiivi­isti, onhan väläytel­ty myös mah­dol­lisu­ut­ta, että pysäköin­ti­laitok­sen yksi sisäänkäyn­ti tulisi kort­telin alueelle.

    Alueel­la on aku­ut­ti pysäköin­tipaikka­pu­la ja varsinkin Sta­dion­in tapah­tu­mien aikana autot val­loit­ta­vat myös jalka­käytävät (ilmeis­es­ti parkkisakko on hal­pa hin­ta lyhyestä käve­ly­matkas­ta). Etenkin pitkäaikaissäi­ly­tyk­sen paikko­ja kai­vataan, sil­lä kaik­ki töölöläiset auton­o­mis­ta­jat eivät suinkaan käytä auto­jaan päivit­täin; tämän havait­si eri­no­maisen hyvin viime tal­ve­na, jol­loin Töölönkatu oli täyn­nä lumi­vallei­hin hau­tau­tunei­ta seisokkeja.

    Mut­ta jos ja kun pysäköin­ti­laitos raken­netaan, täy­tyy ottaa huomioon, että jo täl­lä het­kel­lä jalankulk­i­joiden (saatik­ka pyöräil­i­jöi­den!) tur­val­lisu­us on nykyli­iken­nemääräl­lä uhat­tuna. Vaik­ka Töölönkadul­la on nopeusra­joi­tus 30 km/h Runeberginkadun risteyk­ses­tä keskus­taan päin, sitä nou­dat­taa todel­la har­va autoil­i­ja. Reit­ti on etenkin ammat­ti­au­toil­i­joiden suo­sios­sa, sil­lä Töölönkat­ua ajaen vält­tää kätevästi Man­ner­heim­intien val­ot ja ruuhkat, eikä näitä kiireisiä kul­jet­ta­jia nopeusra­joituk­set pidät­tele edes risteysalueil­la. Kun liiken­teen määrä tulee vielä tun­tu­vasti lisään­tymään pysäköin­ti­laitok­sen ajo­rampin sijoittues­sa Töölönkadun puolelle, ei alueen asukkaiden viihtyvyys tästä ainakaan lisään­ny, vaan jalankulk­i­jat kär­sivät auto­jen kus­tan­nuk­sel­la. Tietysti voi ajatel­la, että mitä niil­lä varakkail­la töölöläis­mum­moil­la on väliä, mut­ta juuri tuon kadun­pätkän jalka­käytäviä kävel­lään sinne Töölön­to­rille ja kaup­paan, Finnairin bus­sipysäkille jne.. laa­jal­ta alueelta. Kun Töölönkadun yli Tyk­istönkadun risteyk­sessä ei pääse nytkään kuin tuuril­la, miten tulee käymään tule­vaisu­udessa liiken­teen lisään­tyessä? Samaa pätkää kulke­vat myös pienet Töölön ala-asteen oppi­laat, hei­dänkin tur­val­lisuuten­sa tulee ottaa suun­nit­telus­sa huomioon.

    Mitä taasen tulee Töölön­tori­in, auto­jen häätämi­nen on tuhan­nen taalan paik­ka saa­da tori elävöitet­tyä esim. maati­la­torik­si. Lähin oikea tori tosi­aan on Turus­sa, sen maalais­ten­riveistä sopisi ottaa oppia lähiruokabuumissa.

  8. Torin elämää voisi “tiivistää”. Esimerkik­si Pari­i­sis­sa mon­et torit on avoin­na vain tiet­ty­inä päiv­inä. Esim. La ja Ke ruokaa, Pe kirp­parika­maa, Su tivoli yms. ammat­in­har­joit­ta­jia, Ti ja To vaik­ka lentoparkki­na. Tämä takaisi kaikille jotakin. Ei me halu­ta vain auto­ja tai ruokaa tai sirkushuveja…

  9. Toki olisi hienoa, että Töölöm­tori vapau­tu­isi sille, mille torit on tarkoitet­tu, eli mie­le­nil­a­muk­sille. Tölö unga social­is­ter voisi siirtää sinne muidenkin haaraosato­jen­sa vap­putoimin­not. Koko olisi sopi­va nykyaktiiveille. 

    Vakavasti puhuen auto­va­paa tila on aina posi­ti­ivista. Tässä tilas­sa voidaan toki har­joit­taa kaup­paa, mut­ta ehkä kau­pan har­joit­ta­mi­nen ulkoil­mas­sa ei ole täysin nykyaikaa, vaik­ka idea olisikin, että tuot­ta­jat toisi­vat tuot­teen­sa ja aut­ent­ti­tuuten­sa kaupunki­lais­ten ihail­tavak­si viikottain. 

    Ken­ties sinne voisi lait­taa vaikka­pa pari penkkiä, muu­ta­man puun ja laatikon, korokkeen jol­ta ker­toa mielip­i­etitään. Satoi tai paistoi.

  10. Kim­mol­la on ihan hyvä huomio tuos­ta torimyyjien pysäköin­nistä, mut­ta mik­sei sitä voi hoitaa niin että auto on pysäköi­ty torille kojun taakse tai vaan vara­ta niitä erik­seen. Asi­akkaiden pysäköin­nin kannal­ta kiekkopaikat on paljon parem­pi jär­jeste­ly kuin asukaspysäköin­tipaikat jot­ka tup­paa­vat ole­maan varat­tuina kel­lon ympäri samalle autolle. Minus­ta jonkin­lainen pieni viher­alue voisi olla ihan hyvä siel­lä toril­la, siis sem­moinen mis­sä voi istuskel­la ja syödä toril­ta osta­mansa eväät.

  11. Minus­ta jonkin­lainen pieni viher­alue voisi olla ihan hyvä siel­lä toril­la, siis sem­moinen mis­sä voi istuskel­la ja syödä toril­ta osta­mansa eväät.

    Why not, sen tak­si­ase­man voisi hel­posti häätää siitä kadun var­teen, samoin ratikan kään­töraidet­ta en tai­da koskaan näh­nyt käytet­tävän. Eikä tuo kiekkopaikkakaan meno huono aja­tus ole, jos ker­ta asuka­s­paikat saadaan maan alle. 

    Torikaup­pi­aiden ajoneu­vot on saman­lainen teema vähän joka toril­la, enkä tiedä onko siihen mitään viisas­ten kiveä, tai pitääkö edes ollakaan. Jol­lain tapaa vaan toivoisin autot pois myyn­tip­is­tei­den välit­tömästä läheisyy­destä, siihen kun eivät oikein sovi.

  12. @jari

    Torin elämää voisi “tiivistää”. Esimerkik­si Pari­i­sis­sa mon­et torit on avoin­na vain tiet­ty­inä päiv­inä. Esim. La ja Ke ruokaa, Pe kirp­parika­maa, Su tivoli yms. ammat­in­har­joit­ta­jia, Ti ja To vaik­ka lentoparkki­na. Tämä takaisi kaikille jotakin. Ei me halu­ta vain auto­ja tai ruokaa tai sirkushuveja…

    Tori taitaa elää aika pitkälle vak­i­tu­is­ten kaup­pi­aiden ja eri­tyis­es­ti vak­i­tu­is­ten asi­akkaiden varas­sa. On erit­täin haas­tavaa pitää näin pieni tori elos­sa myös talvel­la, kun paikalle ei ole saman­laista suur­ta asi­akasvir­ta kuin vaik­ka kaup­pa­to­rille on. 

    Näk­isin ennem­min (vaik­ka en ideaasi sinäl­lään vas­tus­taen), että torille on taat­ta­va ympärivuoti­nen ihmis- ja tulovir­ta, ja sitä kaut­ta kaup­pi­aille leipä. Ilman sitä ei tule sirkushuvejakaan.

  13. Kim­mo: “On erit­täin haas­tavaa pitää näin pieni tori elos­sa myös talvel­la, kun paikalle ei ole saman­laista suur­ta asi­akasvir­ta kuin vaik­ka kaup­pa­to­rille on.”

    Täy­del­lisessä maail­mas­sa sekä Pis­ara että Töölön metroish toteu­tu­vat, Töölön­torin alla on “lip­puhal­li”, jos­ta läh­tee por­taat sekä juna- että metroasemille ja asi­akasvir­ta on taattu. 

    Epä­suo­tu­isas­sa ilmas­tossa sin­nit­televän torin sijaan kan­nat­taisi ottaa mallia New Yorkin Colum­bus Cir­clen Whole Foods Mar­ketista, sijain­ti tiet­ty torin alla lip­puhallin sijaan. Maan­pääl­lis­ten osien pitäisi sit­ten inte­groitua sirosti ympäristöön­sä, mielum­min niin että Runeberginkadun suun­taan tulisi vähän melu­val­lia mut­ta puis­tom­aisu­us jää jäljelle.

  14. Asues­sani Etu-Töölössä 80-luvul­la, oli koko alue paljon elävämpi. Tun­turikadul­la oli jopa pieni kaup­pa­hal­li, pikkukaup­po­ja ja lef­fateat­tere­i­ta riit­ti. Torikin oli aivan toimiva. 

    Tämä näivet­tymi­men ei tietysti ole vain Töölön, vaan monien muidenkin kaupungi­nosien ongelma.

    Joitain vuosia sit­ten (?) tehti­in torien hin­taver­tailu ja ylivoimais­es­ti kalleim­mak­si osoit­tau­tui Töölön­tori eli eivät ihmiset ilmeis­es­ti ole valmi­ita mak­samaan reipas­ta yli­hin­taa vain siitä ilosta, että on ole­mas­sa tori. 

    Ei siel­lä minus­ta kuitenkaan häir­it­sevästi ole auto­ja. Tosin nyt olen siel­lä har­vak­seltaan käynyt — viimek­si joskus kesäl­lä. Torikahvi­la oli pystyssä ja pari mar­jamyyjää ja juureskaup­pias. Ja tietysti romani haitarin kanssa kuu­luu nykyään Helsin­gin katukuvaan…

    En kiin­nit­tänyt autoi­hin mitään huomio­ta, mikä tarkoit­taa sitä, etteivät ne min­ua häirinneet.

  15. Siihen Töölön­torin asi­akasvir­taan tosi­aankin vaikut­taisi Pis­ara, yksi kestoih­mette­lyn aihe min­ulle on miten sitä ei nähdä kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti, ydinkeskus­ta nyt kuitenkin on siinä mis­sä se on osit­tain sik­si että siel­lä on Rautatieas­ma. Samoin myös Topeliuk­senkadun ratik­ka, joka myös edel­lyt­tää jokusen parkkipaikan pois­toa eli sille hallille on kyl­lä käyt­töä. Töölön­torista muo­dos­tu­isi aika vilkas läpikulku­paik­ka, vähän niin kuin Hakanie­mi. Jos olisi Pis­ara niin Elielin­aukion bus­si­ase­man voisi myös siirtää Töölöön, mielu­um­min tosin Kisa­hallin parkkik­selle tehtävään rakennukseen.

    Sitä torin tilankäyt­töä miet­tisin sitäkin kaut­ta että mah­dol­lisi­in maanalaisi­in tiloi­hin olisi hyvä saa­da luon­non­va­l­oa, jotenkin niin että olisi vaik­ka lasikat­teinen aukko lip­puhal­li­in johon voisi toki tul­la myös liiketilaa.

  16. Leena: “…sil­lä Töölönkat­ua ajaen vält­tää kätevästi Man­ner­heim­intien val­ot ja ruuhkat…”

    Tämän aiheut­taa virheelli­nen liiken­nesu­un­nit­telu. Pääväylät, kuten Man­sku, pitää saa­da vetämään kun­nol­la. Sil­loin sivukadut rauhoit­tuvat. Näin­hän se muual­la tehdän, mut­ta Helsingis­sä on pää­tavoite estää henkilöautoliikenne.

    Töölöläisille ensi arvoisen tärkeää on mm. Man­skun bus­sikaisto­jen pois­t­a­mi­nen. Sil­lä liiken­net­tä saadaan parem­min vetäväk­si. Samoin sat­saami­nen Man­skun alikulkui­hin, joil­la saadaan pois suo­jateitä, vaikut­taa heit sivukaduil­la. Yritä selit­tää tuo helsinkiläiselle “liiken­nesu­un­nit­teli­jalle”, jon­ka maka­rooni­in se ei yksinker­tais­es­ti sovi. 😀 😀 😀

    Ajan tuos­ta ohi aina sil­loin täl­löin ja täysyy myön­tää, etten ole koskaan huo­man­nut minkään­laista tori­toim­intaa Töölön toril­la. Täy­tyy ottaa oikein asi­ak­si ja käy­dä katsomassa. 

    Joku kir­joit­ti, että Töölössä oli aikaisem­min kaup­pa­hal­li. Onko selvitet­ty, mik­si kaup­pa­hal­lit ovat hävin­neet Suomes­ta (vain Hakanie­mi enää laadukas)? Muual­la ne tun­tu­vat voivan ihan hyvin ja Tukhol­mas­sakin on raken­net­tu uusia vielä 90-luvul­la (Söderi).

  17. Tämän aiheut­taa virheelli­nen liiken­nesu­un­nit­telu. Pääväylät, kuten Man­sku, pitää saa­da vetämään kun­nol­la. Sil­loin sivukadut rauhoittuvat.

    No kun niitä nimeno­maan ei saa vetämään. Kak­si kaistaa suun­taansa, vilkas ris­teävä liikenne, jalankulk­i­jat, jne. vaatii liiken­neval­ot jon­ka jäl­keen se pääväylä vetää suurin piirtein yhtä hyvin kuin ihan nor­maali katu. Tai jopa huonom­min. Se mitä sinä ajat takaa vaatisi käytän­nössä eri­ta­soli­it­tymät, jalankulku­tun­nelit, ja siltikin se väylä ruuhkau­tu­isi viimeistään liit­tymis­sä. Ihan jo esteet­ti­sistä syistä tuom­moista ei vaan tehdä, tyr­mät­ti­in Helsingis­sä jo 60-luvulla.

    Töölönkadunkin nopeudet saa rahoitet­tua rak­en­teel­lisin jär­jeste­lyin, korote­tut suo­jati­et, liiken­neympyrät, jne. Tai sit­ten val­oil­la, mut­ta tuo hidas­taa kaikkea liikennettä.

  18. Esim. La ja Ke ruokaa, Pe kirp­parika­maa, Su tivoli yms. ammat­in­har­joit­ta­jia, Ti ja To vaik­ka lentoparkkina.

    Eri­no­mainen point­ti, että tilan ei tarvitse olla joka päivä samas­sa käytössä. Hyv­in­hän tori voi olla pysäköin­tikäytössä sel­l­aisi­na päiv­inä kuin muu­ta toim­intaa ei ole, mut­ta tietyt päivät olisi silti varat­tu muuhun käyttöön.

  19. Kyl­lä Man­skul­la aut­taa paljon, kun turhat bus­sit jätetään pois. Ei busse­ja kan­na­ta ajat­taa Helsin­gin niemelle. Päätepysäk­it viimeistään Matinkylään, Pasi­laan ja Herttoniemeen.

  20. “Kyl­lä Man­skul­la aut­taa paljon, kun turhat bus­sit jätetään pois. Ei busse­ja kan­na­ta ajat­taa Helsin­gin niemelle. Päätepysäk­it viimeistään Matinkylään, Pasi­laan ja Herttoniemeen.”

    Mik­tähän ne turhat bus­si on ja mitk’ä niistä kulke­vat Man­skua. Matikylön bus­sit kulke­vat Län­siväylää. Her­toniemeen pää­tyv’t Itäväylän bus­sit. Pasi­laan Tuusu­lanteitä kulkevat,

    Bus­si on myöskin joukkoli­iken­net­tä. Ja vai­h­do­ton yhteys on sekä nopeampi että mukavampi.

  21. Kalle taitaa myös olla epäti­etoinen siitä, että bus­seil­la ja ratikoil­la tulee man­skua pitkin enem­män ihmisiä kuin yksi­ty­isautoil­la. Jos siis halut­taisi­in edis­tää enem­mistön kulkemista man­skul­la, niin kiel­let­täisi­in tie yksi­ty­isautoil­ta, ei bus­seil­ta. Läh­es yhtä jär­jetön ehdo­tus kuin bussien kieltämi­nen manskulla.

  22. Kalle taitaa myös olla epäti­etoinen siitä, että bus­seil­la ja ratikoil­la tulee man­skua pitkin enem­män ihmisiä kuin yksityisautoilla.

    Ero ei tai­da olla suuri ja koko muun pk-seudun osalta suhde on hyvin selkeästi autoilu­un päin kallel­laan. Sitä en sit­ten tei­dä ovatko yksi­ty­isauto­ja tai yri­tys­ten ja rahoi­tusy­htiöi­den omis­tamia. Tot­ta­pa toki, suurin osa on kyl­lä niitä kalli­ita länsiautoja.

    @ M af H: Nopeus ja mukavu­us ovat ter­me­jä, joi­ta on tapana liit­tää autoilu­un, ei joukkoli­iken­teeseen. Haus­ka kuul­la, että samat adjek­ti­iv­it sopi­vat nykyään myös suo­raan bussiliikenteeseen.

  23. Kim­mo, Man­skua ajaa henkilöau­to­ja jotain 30 000 päivässä. Raitio­vaunulin­joil­la 3, 4, 7 ja 10 on kul­lakin noin 30 000 — 40 000 matkus­ta­jaa päivässä. En osaa sanoa kuin­ka suuri osa noista on Man­skul­la kyy­dis­sä, mut­ta arvelisin että joka tapauk­ses­sa ratikois­sa lie­nee noin kak­si ker­taa enem­män ihmisiä kuin henkilöau­toista. Busse­ja Man­skul­la on ehkä 4 000 päivässä (150 huip­putun­nis­sa suun­taansa), jos nyt arvataan vaik­ka 18 matkus­ta­jaa per bus­si keskimäärin niin tuo on noin 70 000 päivässä.

    Kuitenkin Kalle on minus­ta ihan oike­as­sa siinä että bussien määrää Manksul­la olisi ihan hyvä vähen­tää, ihan jo melun ja ilman­laadun vuok­si. Minä vaan näen tämän niin päin että siitä voisi sit­ten tehdä rauhal­lisem­man pääkadun malli­in Bule­var­di, eli jät­täisi autoille kaistan suun­taansa jos bus­sit saisi pois. Ter­mi­naali Töölöön Pis­ara-ase­man yhtey­teen, heil­u­ri­na Pasi­laan, tai Hakaniemeen, tms. olisi joukkoli­iken­teel­lis­es­tikin ihan hyvä vaihtoehto.

  24. @tpyyluoma

    Minä vaan näen tämän niin päin että siitä voisi sit­ten tehdä rauhal­lisem­man pääkadun malli­in Bule­var­di, eli jät­täisi autoille kaistan suun­taansa jos bus­sit saisi pois. 

    En jostain syys­tä ole koskaan kokenut Man­ner­heim­inti­etä kovin keskeisek­si teemak­si. Var­masti maalais­serkku tulee kaupunki­in stokkalle juuri sitä pitkin, mut­ta man­skun tukkoisu­u­teen vaikut­taa läh­es yksin siihen purkau­tu­va poikit­tais­li­ikenne, ja sen kap­a­siteetin jatku­va lasku. 

    Keskus­tatun­neli ja sisätilois­sa toimi­va joukkoli­iken­neter­mi­naali, jos­sa vai­h­to raiteille, ja Man­sku olisi jo kovin erinäköi­nen. Onko siinä sit­ten mitään järkeä, onkin ihan toinen kysymys.

  25. Kim­mollw

    “@ M af H: Nopeus ja mukavu­us ovat ter­me­jä, joi­ta on tapana liit­tää autoilu­un, ei joukkoli­iken­teeseen. Haus­ka kuul­la, että samat adjek­ti­iv­it sopi­vat nykyään myös suo­raan bussiliikenteeseen.”

    Ne eivät sovi vain nykyään bus­sili­iken­teeseen. ne voat sopi­neet niin kauan kuin minä muis­tan. Luki­o­laise­na 60-luvun lop­ul­la luin venäläisi klas­sikoi­ta bus­sis­sa Helsinki­in. 1972 pääsin 15 min­uutis­sa bus­sil­la lin­ja-autoase­mal­ta Soukkaan Espooseen, kun uudet liike­nen­jär­jeste­lyt nos­ti­vat nopeuksia.

    Autossa on ruuh­ka-aikan ruuhkas­sa ja ennen van­haan talvel­la oli kylmää.

  26. @Markku af Heurlin

    Luki­o­laise­na 60-luvun lop­ul­la luin venäläisi klas­sikoi­ta bus­sis­sa Helsinki­in. 1972 pääsin 15 min­uutis­sa bus­sil­la lin­ja-autoase­mal­ta Soukkaan Espooseen, kun uudet liike­nen­jär­jeste­lyt nos­ti­vat nopeuksia.

    Aika kul­taa muis­tot. Nuore­na miehenä minä potkin busse­ja ja toiset nuoret henkilöau­to­ja. Nykyään kylmää on enää bussissa.

  27. Töölöläisille ensi arvoisen tärkeää on mm. Man­skun bus­sikaisto­jen pois­t­a­mi­nen. Sil­lä liiken­net­tä saadaan parem­min vetäväksi 

    Mis­sähän itse asut? Minä oasun tässä Meilah­den puolel­la, mut­ta väit­täisin, että Man­ner­heim­intie “vetää” vähän liiankin hyvin. Autoli­ikenne nykyisel­läänkin tekee alueen läh­es käyt­tökelvot­tomak­si, mut­ta suurem­pi syy totea­muk­seeni on se, että olen tuos­sa pätkäl­lä näh­nyt viimeisen vuo­den sisään kak­si _vakavaa_ yli­a­joa. Ei hyvä.

    Olen ehdot­tomasti samaa mieltä: tuos­sa kohdin liiken­nesu­un­nit­telu todel­lakin on epäon­nis­tunut. Ei olisi ikinä pitänyt rak­en­taa kah­ta+ autokaistaa suuntaansa. 

    Ja alueel­la sään­nöl­lis­es­ti autoil­e­vana en voi kuin ihme­tel­lä tuo­ta nurisemista liiken­teen heikos­ta suju­vu­ud­es­ta. Autol­la liikku­mi­nen sujuu todel­la hyvin. Ain­oa ongel­ma on parkkipaikko­jen löytämi­nen, ja sehän on lähin­nä hinnoitteluongelma.

    Niitä busse­ja voisi toki minus­takin vähen­tää, mut­ta ei nyt ihan heti tule mieleen, että mil­lä se liikenne saataisi­in parem­minkaan välitet­tyä. Ne bus­sit kul­jet­tanevat kuitenkin ruuhkatun­nis­sa suun­taansa kolmisen tuhat­ta matkus­ta­jaa (=noin Län­siväylän autoli­iken­teen ver­ran). Bussien pois­t­a­mi­nen ei sinäl­lään ole ratkaisu, kos­ka meille ihmisille ei oikein ole tar­jo­ta vai­h­toe­htoisi­akaan liikku­mistapo­ja — autoli­iken­net­tä ei voi lisätä, ja raitio­vaunuli­iken­teen kehi­tys on syväjäässä.

    Sep­po ja kump­pan­it var­maankin ehdot­ta­vat metroa, mut­ta se taas heiken­täisi palve­lu­ta­soa merkittävästi.

    Ei, kyl­lä töölöläisille ensiar­voisen tärkeää olisi saa­da tuo­ta tolku­ton­ta auto­jen läpi­a­joli­iken­net­tä vähennettyä.

    Kari

  28. Kari, minus­ta Man­ner­heim­intiel­lä ongel­ma on enem­män kaa­hailu eli huip­punopeudet kuin auto­jen määrä sinän­sä. Hesari pari vuot­ta sit­ten mit­taili niitä muis­taak­seni Sibelius­puis­ton kohdal­la, 60 — 80 km/h oli ihan tyyp­il­listä. Tuo tuot­taa paljon melua ja myös onnet­to­muuk­sia. Ja tästä syyt­täisin kyl­lä liiken­neva­lo-ohjaus­ta, tuo on se mitä niistä vihreistä aal­loista seuraa.

    Mitä jos tehtäisi­in sem­moinen radikaali auton­potkimis­toimen­pide kuin nollavi­ive­val­ot ratikan ryt­min mukaan? Tämä tuot­taisi noin 25km/h keskinopeu­den liiken­nevir­ralle ja parinkymme­nen sekun­nin pysähdykssen noin 500 metrin välein mikä hillit­sisi huip­punopeuk­sia. Seu­rauk­se­na esimerkik­si välil­lä Erot­ta­ja — Töölön­tul­li välil­lä autoli­ikenne hidas­tu­isi ‑5 km/h tun­nis­sa nykyis­es­tä 20km/h keskinopeud­es­ta joka niil­lä vihreil­lä aal­loil­la on saavutettu (*).

    *) Liiken­teen suju­vu­us Helsingis­sä 2009, sivu 22, http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/a7f23e004a1723cfad7fed3d8d1d4668/Liikenteen_sujuvuus_Helsingissa+_raportti_2009.pdf?MOD=AJPERES&CACHEID=a7f23e004a1723cfad7fed3d8d1d4668

  29. tpyy­lu­o­ma:

    Kari, minus­ta Man­ner­heim­intiel­lä ongel­ma on enem­män kaa­hailu eli huip­punopeudet kuin auto­jen määrä sinän­sä. Hesari pari vuot­ta sit­ten mit­taili niitä muis­taak­seni Sibelius­puis­ton kohdal­la, 60 – 80 km/h oli ihan tyyp­il­listä. Tuo tuot­taa paljon melua ja myös onnet­to­muuk­sia. Ja tästä syyt­täisin kyl­lä liiken­neva­lo-ohjaus­ta, tuo on se mitä niistä vihreistä aal­loista seuraa. 

    Minus­ta tuo on varsin pitkälle sen tien profi­ilista johtu­va ilmiö. Siinä kuitenkin on sitä lev­eyt­tä sen ver­ran paljon, että tuol­lainen 60 — 80 km/h on ihan “luon­te­va” nopeus, niin tok­i­han siinä sil­loin kaa­hailu lisään­tyy. Sen lisäk­si lev­eys aiheut­taa sen, että tien ylit­tämi­nen val­ot­tomis­sa risteyk­sis­sä tulee han­kalam­mak­si (ja val­oli­it­tymis­sä taas väl­i­tyskyvyn vuok­si odotusa­jat tule­vat pidem­mik­si, mikä lisää mm. punaisia päin kävelemistä).

    Nähdäk­seni Man­ner­heim­intie ei profi­ilil­taan vas­taa nyky­isiä suunnitteluperiaatteita.

    En kyl­lä tiedä, miten se vihreä aal­to tuo­hon vaikut­taa, kun sehän kuitenkin on mitoitet­tu tiet­tyyn nopeusta­soon, eli nopeusra­joi­tusten mukaan. Tarkoititko pää­su­un­nan lep­ovihreää, eli sitä että pää­su­un­ta “jätetään” vihreäk­si sil­loin kuin kysyn­tää ei ole sivusuunnilta?

    Tuo on vähän kak­sipi­ip­puinen jut­tu. Toinen vai­h­toe­hto on säätää kaik­ki suun­nat lep­op­unaiselle. Näin ainakin aiem­min toimit­ti­in mm. Kehä III:lla (en ole vähään aikaan käynyt). Siinäkin syn­tyy vain sel­l­ainen ongel­ma, että autoil­i­jat tot­tuvat siihen, että val­ot vai­h­tu­vat kuitenkin vihreäk­si viimeistään pysäy­tysvi­ival­la, eivätkä enää hiljen­nä punaisi­in. Sit­ten rytisee, kun sieltä sivusu­unnal­ta tuleekin auto tai jalankulk­i­ja, eikä se valo vaihdukaan.

    Mitä jos tehtäisi­in sem­moinen radikaali auton­potkimis­toimen­pide kuin nollavi­ive­val­ot ratikan ryt­min mukaan? Tämä tuot­taisi noin 25km/h keskinopeu­den liiken­nevir­ralle ja parinkymme­nen sekun­nin pysähdykssen noin 500 metrin välein mikä hillit­sisi huippunopeuksia. 

    Var­mak­si en sano, mut­ta vah­va aav­is­tuk­seni on, ettei tuo tulisi onnis­tu­maan kovin hyvin pelkästään liiken­neval­o­jen ajoituk­sia säätämäl­lä. Syinä esimerkik­si sel­l­aiset seikat, että jalankulk­i­joille tarvi­taan varsin pitkät yht­enäiset vihreät ajat (lev­eä tie) ja sieltä lop­puu äkkiä tila niiltä autojonoilta.

    Olen­naisim­mat päätök­set, sekä tur­val­lisu­u­den että muiden tavoit­tei­den kannal­ta, on kuitenkin tehty jo siinä vai­heessa, kun ne liit­tymät on fyy­sis­es­ti suun­nitel­tu. Taitaisi vaa­tia olen­nais­es­ti koko tien rak­en­tamisen uusik­si, jos mitään oikeasti kun­nol­lisia paran­nuk­sia haluttaisiin 🙁

    Kari

  30. En kyl­lä tiedä, miten se vihreä aal­to tuo­hon vaikut­taa, kun sehän kuitenkin on mitoitet­tu tiet­tyyn nopeusta­soon, eli nopeusra­joi­tusten mukaan. Tarkoititko pää­su­un­nan lep­ovihreää, eli sitä että pää­su­un­ta “jätetään” vihreäk­si sil­loin kuin kysyn­tää ei ole sivusuunnilta?

    Tarkoi­tan että vihreä aal­to var­maan las­kee keskinopeuk­sia mut­ta ei vält­tämät­tä huip­punopeuk­sia. Esimerkik­si niin että aal­toon juuri mukaan kerin­nyt kerk­iää kyl­lä kerätä motarinopeu­teen ennen kuin parin val­on päästä jymähtää punaisi­in. Se että tuom­moi­ses­sa ajo­tavas­sa ei ole mitään järkeä ei muu­ta asi­aan mihinkään.

    Var­mak­si en sano, mut­ta vah­va aav­is­tuk­seni on, ettei tuo tulisi onnis­tu­maan kovin hyvin pelkästään liiken­neval­o­jen ajoituk­sia säätämäl­lä. Syinä esimerkik­si sel­l­aiset seikat, että jalankulk­i­joille tarvi­taan varsin pitkät yht­enäiset vihreät ajat (lev­eä tie) ja sieltä lop­puu äkkiä tila niiltä autojonoilta.

    Voipi olla ettei onnis­tu, mut­ta en minä kyl­lä niitä pitk­iä jalankulk­i­jav­ihre­itä ymmär­rä ongel­mak­si. Jos Man­ner­heim­intien suun­taisen liiken­teen pistää kulke­maan jol­lain tasavälil­lä niin kyl­lä tuos­sa nyt on riit­tävästi aikaa pitkillekin poikit­taisille vihreille.

    Sinän­sä samaa mieltä siitä että Man­ner­heim­intie on liian suo­ra ja lev­eä, ja kun vaik­ka Erot­ta­ja — Töölön tul­li ei nyt ole kuitenkaan kuin kolmisen kilo­metriä niin ei sen rak­en­t­a­mi­nen kokon­aan uud­estaan nyt ihan älyt­tömästi mak­saisi. Autop­uolueen ilok­si todet­takoon että tämä voisi tarkoit­taa ehkä tun­nelin­pätkääkin sen ali. Man­ner­heim­intien pitäisi olla kaupun­gin pääkatu, ei motarinvarsi.

  31. Tpyy­lu­o­ma:

    Tarkoi­tan että vihreä aal­to var­maan las­kee keskinopeuk­sia mut­ta ei vält­tämät­tä huip­punopeuk­sia. Esimerkik­si niin että aal­toon juuri mukaan kerin­nyt kerk­iää kyl­lä kerätä motarinopeu­teen ennen kuin parin val­on päästä jymähtää punaisi­in. Se että tuom­moi­ses­sa ajo­tavas­sa ei ole mitään järkeä ei muu­ta asi­aan mihinkään. 

    Use­am­mas­ta kuin kahdes­ta tai kolmes­ta syys­tä, minus­ta tun­tuu han­kalal­ta vas­ta­ta tähän.

    Vihreää altoa käytetään — tai ainakin tulisi käyt­tää — lähin­nä ruuhkali­iken­teessä. Sil­loin tuo “kaa­hailu” ei ole ongel­ma, kos­ka siel­lä on niitä auto­ja “tuk­keena”, kiihdyt­te­lyä vähem­män. Sen ei siis lähtöko­htais­es­ti pitäisi olla liikenneturvallisuusongelma.

    Mut­ta tässä alka­vat ongel­mat vas­taamiseen kitey­tymään: (1) minä en tiedä mis­tä ajanko­hdas­ta ja paikas­ta tarkalleen puhut, (2) minä en tiedä, miten Man­ner­heim­intien ajoituk­set on raken­net­tu. Ja lisäk­si (3) olen yleis­es­ti uusista “kor­jauk­sista” höpis­syt aikanaan paljonkin ja aina on tul­lut niin paljon lun­ta tupaan, että min­ullekin riit­tää. Reali­teetit huomioon ottaen, val­ot toimi­vat Helsingis­sä paaosin oikein. En minäkään yleis­es­ti löy­dä suurem­pia ongelmia, vaik­ka “sil­lä silmäl­lä” aina niitä katsonkin.

    Yhteenkytken­nän (/vihreän aal­lon) puoles­ta sanon sen, että se lisää autoli­iken­teen väl­i­tyskykyä ja vähen­tää turhia pysähtymisiä merk­itävästi. Eli v***ttaa auto­ja vähem­män ja vähen­tää päästöjä. Ja ennenkuin lyöt min­uoa omil­la argu­menteil­lani päähän, totean, että kysyn­tään ei tulisi vaikut­taa val­oil­la — siitä tulee suurem­pia hait­to­ja kuin hyötyjä.

    Ei ole perus­tee­ton­ta väit­tää, etteikö autoli­iken­net­tä suosit­taisi liikaa esimerkik­si Man­ner­heim­intiel­lä. Mut­ta sitä ei voi kor­ja­ta val­o­jen ajoituk­sil­la. Pääsään­töis­es­ti: jos ne kään­net­täisi­in mallia “vit­tumainen autoil­i­jalle” ‑asen­toon, niin me olisimme vain ilkeitä ihmisille, mut­ta emme saisi mitään hyö­tyjä (samat hai­tat pienem­mäl­lä automäärällä).

    Voipi olla ettei onnis­tu, mut­ta en minä kyl­lä niitä pitk­iä jalankulk­i­jav­ihre­itä ymmär­rä ongel­mak­si. Jos Man­ner­heim­intien suun­taisen liiken­teen pistää kulke­maan jol­lain tasavälil­lä niin kyl­lä tuos­sa nyt on riit­tävästi aikaa pitkillekin poikit­taisille vihreille. 

    No saisi­han sen niinkin men­emään, mut­ta joukkoli­iken­teen (ratikan) suh­teen pitäisi sit­ten saa­da mitoi­tus “toim­i­maan”. Ja niin kauan kuin pysäkki­a­jat ovat mitä sat­tuu, tuo ei ole edes teo­ri­as­sa mah­dol­lista. Ja sit­ten on vielä ne bus­sit — autoista puhu­mat­takaan. Voisin minä tuos­ta ihan esimerkki­ta­pauk­senkin rakken­taa. Eiku Hei! Sel­l­aisen­han minä, ja muut, väsäsim­mekin, ja sen pitäisi olla edelleen (?) Heurekas­sa *) näytillä.

    Niin, ja se neljäs “ongel­ma”. Ideoita, ja jopa ratkaisu­ja, on kyl­lä suun­nit­telupöy­däl­lä, mut­ta niitä ei voi­da nykyisel­lä ohjauk­sel­la tehdä. Ja minä en ole puoluee­ton, kos­ka edus­ta­mal­lani yri­tyk­sel­lä on ole­mas­sa ne tavat tehdä paremmin 🙂

    Sum­ma sum­marum. Sam­makkop­er­spek­ti­ivistä ilman parem­paa tietoa en lähde Man­skun valo-oah­jaus­ta kri­ti­soimaan, sem­minkin kuin yksit­täis­ten liit­tymien suh­teen se näyt­tää toimi­van suh­teel­lisen hyvin. Ongel­ma on ihan muussa.

    Kari

    *) http://www.heureka.fi/portal/suomi/nayttelyt/alykasta_liikennetta/ohjatkaa_liikennetta/

  32. “Minus­ta tuo on varsin pitkälle sen tien profi­ilista johtu­va ilmiö. Siinä kuitenkin on sitä lev­eyt­tä sen ver­ran paljon, että tuol­lainen 60 – 80 km/h on ihan “luon­te­va” nopeus, niin tok­i­han siinä sil­loin kaa­hailu lisään­tyy. Sen lisäk­si lev­eys aiheut­taa sen, että tien ylit­tämi­nen val­ot­tomis­sa risteyk­sis­sä tulee han­kalam­mak­si (ja val­oli­it­tymis­sä taas väl­i­tyskyvyn vuok­si odotusa­jat tule­vat pidem­mik­si, mikä lisää mm. punaisia päin kävelemistä).”

    Kari, pitäisikö siis mielu­um­min lähteä rukkaa­maan sitä psykol­o­gista lev­eyt­tä? Muis­taak­seni joku ehdot­teli sel­l­aista ratkaisua, jos­sa bus­sit laite­taan toiselle puolelle kah­teen kaistaan ja autot toiselle puolelle kah­teen kaistaan. Auttaisikohan?

  33. Mikko Särelä,

    Otta­mat­ta kan­taa, olisiko tuo muuten järkevää Man­ner­heim­intielle tai ei, niin kyl­lähän tuo epäilemät­tä niitä nopeuk­sia lask­isi. On tun­net­tua, että yksisu­un­taisil­la kaduil­la aje­taan kovem­paa kuin kak­sisu­un­taisil­la. Ja Man­skuhan on nykyisel­lään oikeas­t­aan kak­si yksisu­un­taista katua.

    Ja yleisem­minkin, tiet pitäisi mah­dol­lisuuk­sien mukaan suun­nitel­la siten, että tur­valli­nen nopeus vas­taisi autoil­i­jan “oikeak­si” koke­maa. Man­ner­heim­intie ei tältä osin ole kovinkaan onnistunut.

    Kari

  34. Kari, en minä vihre­itä aal­to­ja sinän­sä vas­tus­ta ja ymmär­rän yleisel­lä tasol­la hyödyt, mut­ta kun Man­ner­heim­intielle todel­li­nen keskinopeus on 20km/h, ja olete­taan vaik­ka nopeudek­si 40km/h ja val­o­jen välik­si 500 metriä, niin tuo on sama kuin joka valo aiheut­taisi 45 sekuntin viivästyksen. 🙂

  35. Kim­mo:

    “@Markku af Heurlin

    Luki­o­laise­na 60-luvun lop­ul­la luin venäläisi klas­sikoi­ta bus­sis­sa Helsinki­in. 1972 pääsin 15 min­uutis­sa bus­sil­la lin­ja-autoase­mal­ta Soukkaan Espooseen, kun uudet liike­nen­jär­jeste­lyt nos­ti­vat nopeuksia.

    Aika kul­taa muis­tot. Nuore­na miehenä minä potkin busse­ja ja toiset nuoret henkilöau­to­ja. Nykyään kylmää on enää bussissa.”

    Tämä vaatii hie­man tarken­nus­ta. Helmisen lin­jan bus­sit Lähder­an­nas­ta Hän­meenkylän kaut­ta Helsinki­in oli­vat mukavia ja lämpim­iä. Tietenkin talvel­la min­ul­la oli talvi­aat­teet eikä mukana läm­pömit­taria. Tosi­aan luin Kara­ma­zovin vel­jek­set bus­sis­sa syksyl­lä 69. — Tästä min­ul­la on var­ma muis­tiku­va — Toisen liiken­nöit­si­jän, Gerk­manin Hämeenkylän liiken­teen kalus­tos­ta ei voi puhua samana päivänä. 

    Ratikat ja siniset bus­sit oli­vat aika kylmiä, mut­ta ne jou­tu­i­v­at avaa­maan oven­sa vain min­uutin tai aprin välein toisin kuin maaseu­tuli­iken­teen bussit.

    Lisäk­si min­ul­la on hyvin var­ma muis­tiku­va siitä, että joskus syksyl­lä 1972 — uusi liiken­netun­neli oli juuri avat­tu — lähdin per­jan­taina ruuh­ka-aikaan klo 16.10 Soukan ja Suomeno­jan välil­lä asu­van ystäväni luo ja olin 16.25 hänen ovel­laan. Mat­ka yliopis­tol­ta Sil­tavuoren­penkereen laitok­sil­ta kävellen oli vienyt kauemmin.

    En oikein pidä siitä, että muis­tiku­viani liiken­nevä­lineistä esite­tyään vain ajan kul­taamik­si, vaik­ka kaikkea en voikaan eksak­tisti muistaa. 

    En esim. muis­tanut, kuin­ka heikkoon kun­toon saa­toin itseni joskus juo­da. Tämä oli järkyttvä tieto, kun se min­ulle 35 vuot­ta myöhem­min kerrottiin.

    Mainit­takoon samal­la, että luki­o­lai­saikana saa­toin hyvin lukea bus­sis­sa, mut­ta 20-vuo­ti­aana opiske­li­jana se jo tuot­ti vaikeuk­sia. Tek­sti hyp­peli silmissä.

    Min­ul­la ei ole ollut tarpeen potkia sen enem­pää busse­ja kuin henkilöau­to­jakaan. Tosin auton­a­jon opet­telemiseen kuu­lui muu­ta­ma pelitirysäys.

Vastaa käyttäjälle spottu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.