Kuka maksaa liityntäpysäköinnin?

On muo­tia vaa­tia lisää ilmaisia paikko­ja liityn­täpysäköin­ti­in. On toki parem­pi, että ihmiset aja­vat autol­la ase­malle ja tule­vat junal­la Helsinki­in kuin että tunke­vat auton­sa kanssa Helsinki­in. Ongel­ma on vain siinä, että liityn­täpysäköin­ti on turkasen kallista, eikä ole päästy sopimuk­seen siitä, kuka sen maksaa.

Jos laskemme raidein­vestoin­nit euroina matkaa kohden, pysäköin­tipaikat ovat selvästi kalli­impia kuin itse rata.

Liityn­täpysäköin­nin tekee kalli­ik­si se, että sen on luon­nol­lis­es­ti olta­va ase­man lähel­lä ja maa ase­man lähel­lä on kallein­ta koko taa­ja­mas­sa. Tuhan­nen auton pysäköin­tikent­tä vie tilaa kolme hehtaaria. Mihin sen voisi sijoit­taa vaikka­pa Jär­ven­päässä tai Ker­aval­la? Vaik­ka se olisi auti­ol­la pree­ri­al­la, laitim­maiselta paikalta on matkaa asemalle.

Dublinis­sa näin jär­jeste­lyn, jos­sa radan päätepysäk­ki oli keskel­lä ei mitään – tai siis keskel­lä val­tavaa pysäköin­tikent­tää. Kun autol­la tuli­joille oli oma ase­mansa, ei joudut­tu uhraa­maan keskeistä maa­ta pysäköin­ti­in. Vantaankoski?

Jos pysäköin­ti joudu­taan lait­ta­maan pysäköin­ti­taloon, hin­naksi tulee hel­posti 20 000 euroa/paikka. Jos tästä pitäisi saa­da pääo­maku­lut (sovi­taan 7 pros­ent­tia korkoa ja kuo­le­tus­ta) pois ja jos paik­ka on käytössä 200 ker­taa vuodessa, yhden päivän pysäköin­ti mak­saa seit­semän euroa. Hoitoku­lut vielä päälle.

Kuka sen mak­saa? Jos pukki­lalaiset halu­a­vat käyt­tää Mäntsälän ase­maa, kum­man pitää mak­saa, Pukki­lan vai Mäntsälän?

On halvem­paa kul­jet­taa liityn­täpysäköi­jät vaikka­pa ilmaisek­si bus­sil­la ase­malle kuin antaa heille ilmainen pysäköin­tipaik­ka. Pukki­lalais­ten bussin Mäntsälään mak­saisi var­masti Pukki­la, mik­si ei siis myös niitä liityntäpysäköintipaikkoja?

Niinkin sen voisi tehdä, että jokin yksi­tyi­nen (tai julki­nen) yri­tys rak­en­taa liityn­täpysäköin­tipaikat ja myy ne käyt­täjille; joko kun­nille tai autoil­i­joille suo­raan. Jos vaikka­pa Pukki­lan kun­ta ostaa 20 paikkaa Mäntsälän ase­mal­ta se voi jakaa tai myy­dä pysäköin­ti­tun­nuk­sia kun­tansa asukkaille samaan tapaan kuin Helsin­ki menet­telee asukaspysäköin­ti­tun­nusten kanssa.

Bus­sipysäkkien tun­tu­maan hajautet­tu pysäköin­ti tulisi paljon halvem­mak­si. Pukki­lan kun­ta tuskin mak­saisi mal­tai­ta liityn­täpysäköin­tipaikoista vaan jär­jestäisi liityn­täbussin ja sijoit­taisi pysäköin­tipaikat bus­sipysäkkien äärelle.

Kun mak­sa­jas­ta ei ole sovit­tu, liityn­täpysäköin­nistä voidaan puhua vuosia, mut­ta mitään ei tapahdu.

Spon­sorikin voi toki löy­tyä. Paikalli­nen ruokakaup­pa voi hyvinkin päästää autoil­i­jat kel­lari­in­sa, jot­ta saisi nämä asi­akkaik­seen. Hyväksy­isikö kil­pailu­vi­ras­to jär­jeste­lyn, jos­sa pysäköin­ti mak­saa kympin, mut­ta sen kympin voi käyt­tää myös ostosten mak­su­un samana päivänä – tai sil­lä voi mak­saa osan ostoksista.

60 vastausta artikkeliin “Kuka maksaa liityntäpysäköinnin?”

  1. On toki parem­pi, että ihmiset aja­vat autol­la ase­malle ja tule­vat junal­la Helsinki­in kuin että tunke­vat auton­sa kanssa Helsinkiin. 

    Mitenkä niin?

    Kari

  2. Min­ua jo kyl­lästyt­tää tämä “tunke­vat auton­sa kanssa Helsinkiin”-toisto. Miksikö?

    No yksinker­tais­es­ti sik­si, että noiden tunki­joiden määrä ei ole lisään­tynyt vaan Helsin­gin niemen rajal­la liiken­nemäärät ovat yhtä suuria kuin 1980-luvun puolivälissä.

    Ja tämä taas johtuu siitä, että työ­paikko­jen määrä Helsingis­sä ei ole lisääntynyt.

  3. Se kuka hyö­tyy haulikko­ha­jon­nal­la kaavoite­tu­ista asuinalueista.

    Eli repub­likaanivyöhyk­keen kun­ta tai maan­omis­ta­ja. Autoli­ityn­nän kus­tan­nus tulisi jyvit­tää tont­tien hin­taan. Nyt kauas kaavoitet­tu tont­ti on hal­pa ja HSL alu­en veron­mak­sa­ja kus­tan­taa ja kiroaa lois­t­en parkkipaikat. Eli mielestäni alle tun­nin ajo­matkan päästä Helsingistä kaavoitet­tu­jen tont­tien hin­taan tulee lisätä liityn­täpysäköin­tipaikan hin­ta, ellei joukkoli­iken­nepysäkkiä ole käve­ly­matkan päässä.

    Muuten olen sitä mieltä että kun oman auton funk­tio on kul­jet­taa ihmi­nen paikas­ta A paikkaan B sil­loin kuin ihmi­nen niin halu­aa ja on hän valmis mak­samaan tuos­ta nautin­nos­ta, niin aja­tus liityn­nästä on järjetön.

  4. Tarvit­ta­vat 20000 euroa + vuo­tuiset hoitokus­tan­nuk­set var­masti käyt­täjiltä löy­tyy jos rahal­la saa jotain vastinet­ta kuten vaik­ka lentoase­man P3-parkin kaltainen kun­nolli­nen inte­groin­ti ja siisti kär­rykelpoinen ympäristö. Siel­lä tar­joushin­nat ovat olleet jotain 7 eur/päivä paikkeil­la, jol­la Finavia käsit­tääk­seni tekee lujasti voittoa.

    Jos lai­turil­ta pääsee suo­raan sateelta ja tuulelta suo­jas­sa kau­pan ovelle ja sieltä edelleen ostoskär­ry­jen kanssa autolle, olisi tuo parhait­en inte­groi­tu­i­hin keskus­tan metroasemi­in ver­rat­tavaa mukavu­ut­ta. Toimi­va junali­ityn­täpysäköin­ti edel­lyt­täisi kyl­lä Pis­araa, kaikkien vai­h­toy­hteyk­sien pitää olla kun­nos­sa jot­ta kokon­aisu­us on houkut­tel­e­vampi kuin per­ille asti ajaminen.

    10 päällekkäistä parkkik­er­rosta (5 maan alla) on vielä ihan käytet­tävä, ja tilankäyt­tökin on kohtuullinen.

  5. Loinen, parasi­it­ti, repub­likaani, tunki­ja… eikö aiheesta voi puhua ilman, että siihen liit­tyy jokin melkein luokkakan­taiselta haiskah­ta­va pahan ruumiillistuma.

    En var­maankaan ole ain­oa, kenel­lä tuol­lainen ter­mi­nolo­gia vaik­ka kiusal­laan ajaa sym­pa­tioi­ta vastapuolen leiri­in. Jo heti rupeaa paljon parem­min ymmärtämään sitä autoilijaa.

  6. LRa, juu liikenne kan­takaupunki­in ei ole kovin paljoa kas­vanut kun ei ole raken­net­tu alueelle san­ot­tavasti lisää. Nyt rakennetaan.

    Aiheesta, liityn­täpysäköin­ti on kallein­ta mah­dol­lista joukkoli­iken­net­tä syistä jot­ka Ode avasi. Tämän takia on hyvin ongel­mallista että se on niitä Hyviä Asioi­ta joi­ta kan­nate­taan sen kum­mem­min ajat­telemat­ta. Uusim­mas­sa PLJ:ssä on muis­taak­seni yhteen­sä 80 miljoon­aa nimik­keel­lä Kehäradan ja Län­simetron liityn­täli­ikenne ja ‑pysäköin­ti, tosin tuo­hon sisäl­tyy Ruskea­suon ase­ma joka on vähän tuo­ta Dublin-mallia. Mah­dol­lisia paikko­ja muille tuol­laisille voisi olla Vuosaaren sata­ma (metro), val­ta­va Kehä I ja Lah­den­väylän liit­tymä (Viira ja Jok­eri 2), sekä Turun­väylän suun­nal­la vaikka­pa Hista. Mut­ta kaik­ki nuo vaati­si­vat uusia ratoja.

    Se mitä voisi tehdä nyt olisi saa­da kaup­pakeskuk­set jotenkin ymmärtämään että liityn­täpysäköin­ti on kaup­pi­aankin intres­si, täl­lä het­kel­lä ne var­jel­e­vat mus­ta­sukkaises­ti omia asi­aka­s­paikko­jaan. Päivä­saikaan kun liityn­täpysäköin­tiä käytetään niin ne mar­ketin paikat on joka tapauk­ses­sa tyhjänä, ja nuo pysäköi­jät luon­tev­asti kävi­sivät kau­pas­sa koti­in päin men­nessään. Malmil­la tuo toimii epävi­ral­lis­es­ti niin että Novan kat­toparkissa on 9h kiekkopy­säköin­ti. HSL voisi tar­jo­ta sel­l­aista jär­jeste­lyä että matkako­r­tilla saisi pysäköidä vähän pidem­pään nois­sa kaup­pakeskusten (Sel­lo nyt esimerkik­si) parkeis­sa, vaik­ka mak­sua vas­taan jos kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan etteivät täytä koko hal­lia. Mak­sun suu­ru­us tietenkin kysyn­nän mukaan.

  7. Niin…

    Liityn­täpysäköin­nis­sä ei ole vähäis­in­täkään järkeä. Kir­joi­tan vielä uud­estaan: LIITYNTÄPYSÄKÖINNISSÄ EI OLE VÄHÄISINTÄKÄÄN JÄRKEÄ!

    Käyt­täjän kannal­ta se on ns. “perseestä”, kos­ka siinä yhdis­tyvät sekä joukkoli­iken­teen että autoilun huonot puo­let. Keskus­tas­sa asu­van kannal­ta siinä ei ole hyviä puo­lia, kos­ka se ei vähen­nä _yhtäkään_ autoa.

    Lähtöko­htais­es­ti koko hin­ta pitää tietenkin laskut­taa käyt­täjältä. Ja kuten OS:n laskel­ma osoit­taa, sitä hin­taa ei kuitenkaan mak­se­ta. Ja jos se ollaan valmi­ita mak­samaan, niin se on osoi­tus liiken­nepoli­ti­ikan ja kaavoituk­sen _täydellisestä_ epäon­nis­tu­mis­es­ta. Ja täy­del­lisel­lä tarkoi­tan jotain ihan totaalisen surkeaa, siis sel­l­aista, mihin PK-seudul­lakaan ei olla vielä päästy. Ja se on paljon san­ot­tu se!

    Kari

  8. az kir­joit­ti

    En var­maankaan ole ain­oa, kenel­lä tuol­lainen ter­mi­nolo­gia vaik­ka kiusal­laan ajaa sym­pa­tioi­ta vastapuolen leiriin. 

    Olen oikeas­t­aan saa­maa mieltä kanssanne.

    Samal­la kun kyseiset ilmaisut määritel­lään epäko­r­rek­teik­si, tulisi myös kieltää virheitä hal­ven­ta­vat ilmaisut kuten viher­pi­ipertäjä, mel­oni, punav­ihreä, stal­lari, ituhip­pi, mokut­ta­ja tai vihreä feministi.

  9. Liityn­täpysäköin­ti on mah­dol­lista jär­jestää juuri joko niin että metro­radal­la tai raiu­u­tatielin­jal­la on yksi ase­ma jon­ka ympäristössä ei ole juuri muu­ta kuin iso parkkipaik­ka tai sit­ten niin että pysäköin­tipaikat ovat inte­groitu kaup­pakeskuk­si­in taval­l­la tai toisel­la. Ymmärtääk­seni kehäradan asemista Ruskeas­an­ta kaavail­laan liityn­täpysäköin­ti­ase­mak­si ja län­simetron var­rel­la Tapi­olan Urheilupuis­to. Van­ho­jen rautatei­den var­sil­la tilaa on ollut yleen­sä jär­jestää parkkipaikko­ja ihan rauta­tien alueelle sitä mukaa kun on puret­tu pois van­ho­ja tavara-asemia ja ratapihoja. 

    Siinä vai­heessa kun ole­mas­saol­e­vat paikat eivät enää riitä ja pitää tur­vau­tua kalli­isi­in pysäköin­ti­talo­ratkaisui­hin niin reiluin­ta olisi jos lähiseudun asukkaille joil­la on voimas­saol­e­va matkako­rt­ti, annet­taisi­in kort­ti joka mah­dolis­taa ilmaisen pysäköin­ni­in mut­ta esim naa­purikun­nista tuleville perit­täisi­in mak­su. Ja jot­tai hmiset oli­si­vat motivoitunei­ta käyt­tää tälal­ista ratkaisua nini myös tietul­lit tai ruuhka­mak­sut pitäisi olla käytössä mut­ta se on sit­ten toinen juttu.

  10. Mikä olikaan joukkoli­iken­nesub­ven­tio jyvitet­tynä per helsinkiläi­nen joukkoli­iken­nekäyt­täjä vuodessa? Entä sama luku naapurikunnissa?

    Jotenkin tulee mieleen pahek­su­va keskustelu roskaamis­es­ta, jos­sa seu­raavas­sa hen­genve­dos­sa kaupun­ki toteaa, ettei ole varaa roskik­si­in, kun ne ovat niin kalli­it pystyt­tää (500€/kpl) ja eri­tyis­es­ti tyh­jen­tää. Roskaa­jat kuriin!

  11. ok, tänne on ilmeis­es­ti ilmestynyt toinenkin art­turi… noh mä alan sit käyt­tään suku­ni­men etukirjainta…

    Osmo: Voisko tänne rak­en­taa jonkun nim­imerkin rekisteröintisysteemin?

  12. Eikö Ruo­ho­lah­den ostoskeskuk­ses­sa saanut ainakin joskus pysäköidä matkakortilla?

  13. Pukki­lan ja Mäntsälän lisäk­si mak­saji­na voisi­vat olla myös käyt­täjät itse, Helsin­ki, val­tio ja yritykset.

    Pukki­la saa vero­tu­lo­ja Helsingis­sä töis­sä käyviltä asukkail­taan. Mäntsälä voi hyö­tyä läpikulkuli­iken­teestä (ostok­sia ym. aktivi­teet­tia). Käyt­täjät ovat opti­moi­neet oman työ­paikkansa ja asuin­paikkansa itse. Helsin­ki verot­taa yri­tyk­siä ja saa niistä muu­ta hyö­tyä (taloudel­lista aktivi­teet­tia), vält­tyy liiken­neväylä- ja pysäköin­ti-investoin­neil­ta, ja ilmeis­es­ti akti­ivis­es­ti haalii työ­paikko­ja Helsinki­in. Val­tio tapaa kus­tan­taa val­takun­nal­lisen läpiku­lun, kuten val­tati­et Mäntsälän läpi. Yri­tyk­setkin säästävät pysäköin­tikus­tan­nukiss­sa, ja ne voivat houkutel­la ja sitout­taa työn­tek­i­jöitä paran­tele­mal­la hei­dän työ­matka­jär­jeste­ly­itään. Eikä sovi uno­htaa Mäntsälänkään yri­tyk­siä (esim. mar­ket­tia rautatiease­man vieressä).

    Yhtälö on mon­imutkainen, ja sik­si ei ole help­po löytää kaikkien mielestä oikeu­den­mukaista ratkaisua. Val­tio voisi tietenkin kehit­tää jotain yleisiä lin­jauk­sia ja menet­te­ly­ta­pa­su­osi­tuk­sia. Paikoituk­sen han­kalu­ud­es­ta ensim­mäisenä kär­sivät ehkä käyt­täjä itse ja Helsin­ki kaupun­gin ruuhkau­tu­mise­na. Ilman tarkem­paa val­tion ohjaus­ta eniten kär­sivät joutu­vat ensim­mäis­inä maksuhommiin.

  14. Alku­peräi­nen idea vuosikym­me­nien takaa liityn­täpysäköin­nistä perus­tui siihen, että kun raken­netaan pysäköin­ti­ti­lat radan var­teen, niitä ei tarvitse rak­en­taa keskus­taan ja samal­la säästetään myös sisään­tuloväylien lisäinvestoinneilta. 

    Aikanaan kan­nat­tavu­us­laskelmis­sa väyläsäästöt oli­vat se point­ti, jot­ka tekivät kalli­ista liityn­täpysäköin­ti-investoin­neista “kan­nat­tavia”. Sil­loin vielä ajatelti­in, että autoli­iken­teen kasvua ei pystytä patoa­maan, vaan kaupun­git joutu­vat uusi­maan myös van­ho­jen keskus­to­jen­sa infran vapaaseen autoilu­un sopivaksi.

    Helsingis­sä myötäkar­vaisu­us liityn­täpysäköin­nin aikaansaamiselle on ollut keino ostaa autop­uolueil­ta joukkoli­iken­nemyön­teisyyt­tä. Nyt poli­it­ti­nen ilmapi­iri on jo muut­tunut niin, että on aika arvioi­da liityn­täpysäköin­tipoli­ti­ik­ka uudelleen. Onnek­si Vuosaaren laitos­ta luku­unot­ta­mat­ta ei olla vielä sat­sat­tu kalli­isi­in laitok­si­in suures­sa määrin. Nykyisen pysäköin­ti­tar­jon­nan siirtämiselle keskus­tas­ta ei näytä löy­tyvän rohkeut­ta, vaik­ka se perustelisi suuria investointeja.

    Kyl­lä se on ollut koko ajan tiedos­sa, että keino on käytän­nössä puh­das­ta autonkäytön sub­ven­toin­tia. Viime aikoina on pystyt­ty muut­ta­maan pieni osa kysy­ty­im­mistä pysäköin­ti­tiloista mak­sullisik­si. Hin­ta vain on hyvin halpa.

    Päällekkäiskäytöl­lä on mah­dol­lista toteut­taa ase­maseuduil­la liityn­täpysäköin­tiä viisaam­min. Mel­lun­mäessä ja Hert­toniemessä näin tehty kau­pan kanssa ja Puis­to­las­sa asun­to­jen kanssa. Paikko­jen tulisi kuitenkin olla maksullisia.

    Asemil­la pitäisi koroste­tusti investoi­da pyöräli­ityn­nän lisäämiseen. Kaupunkipyörien uusi sukupolvi mm voitaisi­in suun­nitel­la tähän sopi­vak­si. Sähköpyöräkan­ta sopii tähän hyvin.

  15. Vep­säläi­nen, en tiedä oletko huo­man­nut mut­ta Län­simetron liityn­täpysäköin­tiä tun­tuu aja­van Tiepi­iri, tai siis mikälie ELY nyt­tem­min. Eli ilmeis­es­ti näkevät tämän niin että se säästää Län­siväyläl­lä ja Kehä I:llä investoin­neil­ta. Noin lask­ien voi jopa kan­nat­taa. Seu­raavak­si kai sit­ten vään­netään siitä että mak­saako val­tio ne paikat, eli suomek­si ote­taanko ELYn tier­a­hoista. Tämä liit­tyy sem­moi­seen viimeaikaiseen trendi­in että kun joukkoli­ikenne on poli­it­tis­es­ti suosit­tua niin kaiken maail­man tiehankkei­ta on ruvet­tu esit­tämään joukkoliikennehankkeina.

  16. Asemil­la pitäisi koroste­tusti investoi­da pyöräli­ityn­nän lisäämiseen. Kaupunkipyörien uusi sukupolvi mm voitaisi­in suun­nitel­la tähän sopi­vak­si. Sähköpyöräkan­ta sopii tähän hyvin.

    Tarkoit­taako Sep­po, että kaupungilla on nyt ylimääräistä rahaa, jota voisi sijoit­taa uusi­in sähkökäyt­töisi­in polkupyöri­in? Tulisiko pyöri­in nastarenkaat ja läm­mi­tys­lait­teet vai onko talvek­si tiedos­sa moot­toroidut potkukelkat?

    Minkälaisia käyt­tö­mak­su­ja näille pyörille tulisi vai sub­ven­toitaisi­inko nämä mul­takin osin yhteis­maan henkeen?

  17. Eikös liityn­täpysäköin­nin mak­sa­jak­si pidä vaa­tia sitä joka siitä hyö­tyy: VR tai HSL. Ne saa­vat lisää mak­su­tu­lo­ja kun käyt­täjämäärä kas­vaa. Mik­si kun­tien pitäisi mak­saa sub­ven­tio­ta VR:lle lisäämäl­lä junien käyt­töä. Pukki­lalle tai Mäntsälälle ei tule sent­tiäkään lisää tuloa ajoipa kun­ta­lainen veron­mak­sa­ja Helsinki­in autol­la tai junalla.

    Kan­net­tu vesi ei kaivos­sa pysy, eli aina kun jotain tue­taan julk­isin varoin, seu­rauk­se­na on tehottomuutta.

  18. Nyky­is­ten työ­matkafil­laroi­jien toivo­mus­listal­la “sähkökäyt­töis­ten kaupunkipyörien liityn­täpysäköin­timah­dol­lisu­us” on aika mata­lal­la, vilkaiskaa esim fil­larikana­van palautteita.

  19. Olen miet­tinyt, että liityn­täpysäköin­ti pitäisi saa­da jonkin­laisen matkako­rt­ti­jär­jestelmän piiri­in. Kun­nat voisi­vat halutes­saan tukea omia liityn­tä­matkalaisia, muut mak­saisi­vat kalli­im­paa tak­saa. Ilman liityn­täpysäköin­ti­matkako­rt­tia et pää­sisi parkkialueelle tai mak­su olisi moninker­tainen. Näin voisi ehkä rajoit­taa liityn­täli­iken­teen käyt­tämistä esim. kaup­pareis­sun parkkipaikkana?
    Toisaal­ta kuulem­ma Cam­bridgessä liityn­täpysäköin­ti raken­net­ti­in pel­lolle, jos­ta sit­ten oli bus­sikul­je­tus juna-asemalle.

  20. Jos ei Mäntsälä hyödy liityn­täpysäköin­nistä niin voidaan pistää junat aja­maan Män­stälän ohi pysähtymät­tä. Eli palataan Mäntsälän osalta tilanteeseen ennenkuin oiko­rataa oli. “Tap­pi­ol­liset” Z‑junatkin voidaan lopet­taa silloin.

    Vit­si vitsinä. Pidän joka tapauk­ses­sa liityn­täpysäköin­tiä ja osan matkas­ta joukkoli­iken­teel­lä kulkemista parem­pana vai­h­toe­htona sille että autois­taan riip­pu­vaiset aja­vat koko matkan per­ille autollansa. 

    Yksi vai­h­toe­hto mak­sum­iehik­si voisi olla työ­nan­ta­jat. Jos työ­nan­ta­ja säästää omien pysäköin­ti­talo­jen­sa rak­en­tamiskus­tan­nuk­sis­sa kun työn­tek­i­jät jät­tävät auton­sa radan var­teen, niin kohtu­ullista olisi että työ­nan­ta­ja mak­saisi ainakin osan liityn­täpysäköin­nistä. Esim jonkun “työ­matkasetelin” kautta.

    1. Jos työ­nan­ta­jat pakotet­taisi­in mak­samaan työn­tek­i­jöi­den­sä autoilukus­tan­nuk­set, sil­loin kai olisi oikeus myös vali­ta työn­tek­i­jät sen mukaan, miten nämä töi­hin tule­vat. Tulisi paljon työt­tömiä autoilijoita.

  21. KariS:

    Eikös liityn­täpysäköin­nin mak­sa­jak­si pidä vaa­tia sitä joka siitä hyö­tyy: VR tai HSL.

    Eikö tässä tapauk­ses­sa mak­sa­ja ole ihan sama kuin nykyäänkin, eli sinä ja minä veronmaksajina.

  22. >Kan­net­tu vesi ei kaivos­sa pysy, eli aina kun jotain tue­taan julk­isin varoin, seu­rauk­se­na on tehottomuutta.

    Päteekö tämä myös julkiseen tiestöön? Pitäisikö kaik­ki tiestö yksi­ty­istää ja muut­taa kilo­metripe­rus­taisek­si hinnoittelu?

    Olisiko yksi­tyi­nen ja vain yksi­ty­isin varoin rahoitet­tu poli­isi­laitos tehokkaampi kuin julki­nen? Entä armeija? 

    (tein graduni yleis­te­ty­istä kvant­tor­eista ja min­ua ottaa hur­jasti aivoon uni­ver­saa­lik­vant­tor­e­it­ten raiskaaminen).

    1. Tuyo yksi­tyi­nen tiev­erkko olisi lois­ta­va. Jokainen auton­potk­i­ja kan­nat­taa sitä. Rajoit­tam­a­ton monop­o­li­hin­noit­telun oikeus, sil­lä eihän mitään monop­o­lia ole, kos­ka aina­han joku voi rak­en­taa toisen tien.

  23. Ode ottaa tärkeän asian esille. Liityn­täpysäköin­tiä varten ei yleis­es­ti ottaen kan­na­ta tehdä pysäköin­ti­laitok­sia, vaan samal­la rahal­la kan­nat­taisi laa­jen­taa tehokas­ta joukkoli­iken­net­tä. Jos 1000 liityn­tä­parkkipaikkaa mak­saa 20 Me, sil­lä rahal­la saisi jo 2–4 km raiti­oti­etä. Liityn­täpysäköin­tiä kan­nat­taa toteut­taa vain pien­imuo­tois­es­ti. Liiken­nejär­jestelmän kannal­ta toimivin liityn­tä on pyöräi­lyli­ityn­tä, joka vie paljon vähem­män tilaa ja rahaa kuin autoliityntä.

    1. Tulin tänään junal­la Tam­pereelta. Ker­a­van ase­man luona on arvokkaal­la maal­la isohko pysäköin­tialue, jos­sa on vähän alta sata autoa — ei siis juuri mitään liiken­nepoli­it­tista merk­i­tys­tä. Lähempänä ase­maa oli fil­lar­i­park­ki, jos­sa oli sato­ja fil­lare­i­ta olen­nais­es­ti pienem­mäl­lä alueel­la. Purev­as­ta pakkas­tu­ules­ta huoli­mat­ta. Liityn­täa­joneu­vo, jol­la on jotain liiken­nepoli­it­tis­takin merk­i­tys­tä on siis fil­lari — liityn­täbussien ohella.

  24. Kun ker­ran mon­et työ­nan­ta­jat vas­toin juh­la­puheis­saan kehu­mi­aan ymopäristöys­täväl­li­sisiä peri­aat­teitaan, kus­tan­ta­vat myös auto­ja ja parkkipaikko­ja työnek­i­jöilleen, niin mik­si he eivät voisi sit­ten osal­lis­tua liityn­täpysäköin­nin maksamiseen?

  25. Osmo:

    Rajoit­tam­a­ton monop­o­li­hin­noit­telun oikeus, sil­lä eihän mitään monop­o­lia ole, kos­ka aina­han joku voi rak­en­taa toisen tien.

    Tämä vit­tuilu vois olla ihan osu­vaa, jos yksi­tyiset tiet olis kulut­ta­jan kannal­ta huonom­pia kuin julkiset… har­mi vaan, että todel­lisu­us ei taivu ennakkolu­u­lo­jen mukaan.

    Seu­raavaks var­maan perustelet teit­ten rak­en­tamista jol­lain julk­ishyödykear­gu­men­til­la, että eihän majakoitakaan raken­net­tu yksi­tyisel­lä rahal­la… eiku?!

    1. Ris­to Koivusen videosta:
      Min­ul­la on val­oku­va tuos­ta ihmeestä. Arvioin fil­lare­i­ta ole­van noin kolme tuhat­ta, mut­ta arvio voi heit­tää pahastikin.
      Nämä eivät ole liityn­tä­fil­lare­i­ta, kos­ka tuo pyörä­varas­to on Ams­ter­damin keskus­tas­sa. Niil­lä., jot­ka käyt­tävät fil­lar­ia liityn­täli­iken­teessä, on KAKSI pyörää. Toinen lähiössä ja toinen keskus­tas­sa. Näin sen pitäisi olla Suomes­sakin, sil­lä ruuhka­ju­naan fil­lari ei mah­du eikä tavar­avaunus­ta ehdi omaansa hakea sen 30 sekun­nin aikana kun juna odot­taa asemalla.

  26. Mik­si polkupyörä pitää jät­tää Ker­a­van ase­malle, eikö olisi parem­pi, että voisi jatkaa fil­lar­il­la kun jää junas­ta pois. Nythän työ­matkalainen ei saa kul­jet­taa pyörään­sä junas­sa jos kul­kee “nor­maali­in” aikaan aamuin illoin. 

    Yksi erilli­nen fil­lar­i­vaunu ruuhka­ju­ni­in ei var­maan liikaa kus­tan­ta­isi VR:lle ja taku­ul­la lisäisi junien käyttöä. 

    Tosin Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta on hoi­tanut pyörätie ja pyöräilyasi­at niin surkeasti, ettei fil­laroin­ti Helsingis­sä ole help­poa, miel­lyt­tävää saati turvallista…

  27. Meiltä on ase­malle 45km, ei juk­isia kukuneu­vo­ja täl­lä välil­lä. Pakko men­nä autol­la sinne. Tois­taisek­si parkkipaikat riitänyt , mut­ta eipä ole mon­taa tyhjää.
    Mielu­umin junal­la Helsinki­in kuin autolla.

    Asi­aan; Tietul­lit Helsinki­in ja tul­li­ra­hoil­la ja säästyneil­la tieku­luil­la raken­netaan liitymä parkke­ja, Liitymä park­it voi olla myös mak­sullisia (kohtu­us) Kaik­ki ei asu asemien lähel­lä eikä ole vältämät­tä toimi­vaa joukkoliikennetä.

    Asi­a­ton­ta; Onko­han Helsinkiläisil­lä työ­nan­ta­jil­la vara vali­ta työn­tek­i­jöitä kulkuneu­von mukaan, eiköhän siel­lä tarvi­ta kaik­ki jot­ka töitä viit­sii tehdä. Ja kenen maalle ne yksi­tyiset tiev­erkot tehdään, mis­tä han­ki­taan se joutomaa.

  28. Osmo Soin­in­vaara:

    Tuyo yksi­tyi­nen tiev­erkko olisi lois­ta­va. Jokainen auton­potk­i­ja kan­nat­taa sitä. Rajoit­tam­a­ton monop­o­li­hin­noit­telun oikeus, sil­lä eihän mitään monop­o­lia ole, kos­ka aina­han joku voi rak­en­taa toisen tien. 

    No itseasi­as­sa se “monop­o­li­hin­noit­telu” johtaisi tässä tapauk­ses­sa parem­paan tulok­seen kuin nykyi­nen (ei ruuhkia) ainakin siinä mielessä, että autoilu _lisääntyisi_.

    Ja sehän tulisi veron­mak­sajien laari­in, kos­ka tok­i­han se näky­isi myyntihinnassa.

    Jos työ­nan­ta­jat pakotet­taisi­in mak­samaan työn­tek­i­jöi­den­sä autoilukus­tan­nuk­set, sil­loin kai olisi oikeus myös vali­ta työn­tek­i­jät sen mukaan, miten nämä töi­hin tule­vat. Tulisi paljon työt­tömiä autoilijoita. 

    Nyt en oikein pysy kär­ry­il­lä. Siis mak­sa­vathan ne työ­nan­ta­jat nyky­isinkin autoilun kus­tan­nuk­set (jos nyt ei huomioi­da verovähen­nyk­siä ja sitä, ettei työ­paikkapysäköin­nistä mak­se­ta tulovero­ja ja mui­ta työnantajamaksuja).

    Kari

  29. Ker­ran oli hom­ma, joka vaati yhteistyötä min­is­ter­iön ja eduskun­nan kanssa. Kun tuli Turus­ta, oli nau­ret­ta­van vaikea päät­tää, miten hom­mau­tua Senaat­in­torin tienoille varsinkin sil­loin, kun oli kiire. Kaik­ki vai­h­toe­hdot — auto, bus­si, juna — veivät liikaa aikaa. Päätin sil­loin olla sitä mieltä, että min­is­ter­iöt pitää siirtää Van­taalle ja tilalle on raken­net­ta­va parkki­talo­ja. Eduskun­ta Jyväskylään.

  30. Yksi­tyis­es­ti rahoitet­tu poli­isi on jo ole­mas­sa var­tioin­tili­ikkei­den muo­dos­sa. Toimi­val­ta on lais­sa määritel­ty. Yövar­ti­javal­tio­ta kohti ollaan menossa.

  31. Minkä takia liityn­täpysäköin­nin mak­sa­jan pitäisi olla jokin muu taho kuin pysäköin­nin yleen­sä, eli autoil­i­ja itse? Kauem­pana pysäköin­ti voidaan ehkä jär­jestää kun­nan toimes­ta, kos­ka se ei mak­sa paljon mitään ja sitä voidaan ehkä pitää veron­mak­sajien houkut­telu­na, mut­ta jos tulee merkit­täviä kulunke­ja, laskun osoite on mielestäni selvä.

  32. tpyy­lu­o­ma: “Aiheesta, liityn­täpysäköin­ti on kallein­ta mah­dol­lista joukkoli­iken­net­tä syistä jot­ka Ode avasi.”

    Se on myös oikein toteutet­tuna laadukkain­ta mah­dol­lista joukkoli­iken­net­tä niille ihmisille jot­ka Helsin­gin asun­topoli­ti­ikalla on ajet­tu per­ife­ri­aan, mut­ta joiden mak­sukyky ja ‑halukku­us on tal­lel­la. Liityn­täpysäköin­ti saa vähän mak­saakin jos vasti­neena saa merkit­tävää ajan- ja vaivansäästöä.

    On sit­ten makua­sia onko vähäis­in­täkään järkeä siinä että liityn­täpysäköin­nin poten­ti­aal­isim­mat käyt­täjät aje­taan ensin kehyskun­ti­in ja sit­ten pahek­su­taan kun nämä yrit­tävät tunkea autoi­neen takaisin.

  33. Aluk­si voisi jotain lakia hienosäätää ja muut­taa työ­paikalla ole­vat pysäköin­tipaikat verotet­tavak­si eduksi.

    Jos työ­nan­ta­ja mak­saa esim. 150e+23%/kk (1) parkkipaikas­ta, niin ei ole verotet­tavaa tuloa. Jos taas ostat bus­silipun ja mak­sat lisäsi 2e/kerta liityn­täpysäköin­nistä samas­sa hal­lis­sa, niin val­tio vie tuloverot tuos­ta 2e ja siitä ei saa edes ALVia yri­tys pois.

    1) http://www.europark.fi/pysakointitalot/hki-ruoholahti/

  34. “Turus­ta pääsee Senaat­in­to­rille käyt­täen junaa ja kävelemäl­lä 10 min­u­ut­tia. Van­taalle kestäisi kauemmin.”

    Aja­tus olikin vih­ja­ta, että aina ei ole pakko miet­tiä, miten hoitaa ihmiset palvelu­iden luo, kun voi siirtää myös palve­lut ihmis­ten luo tai ainakin helpom­min saavutet­taviksi. Sil­loin siel­lä pysäkil­lä voisikin olla parkkipaikko­jen sijaan vaik­ka ministeriö. 

    Min­is­ter­iö esimerkkinä ei ollut paras mut­ta ei huonoinkaan. Min­is­ter­iöt voisi siirtää Helsin­gin umpiperästä liiken­teen solmukohtaan.

  35. Sori Art­turi B,

    En oo niin tarkasti lukenut nim­imerkke­jä tääl­lä, enkä tajun­nut nim­imerkin ole­van käytössä.

    Asi­aan: työ­paikan parkkipaikan verol­lisu­us on käytössä mon­es­sa maas­sa. Sopisi Suomeenkin. Tosin jois­sain mais­sa osan verol­lisu­ud­es­ta mak­saa työnantaja.

  36. Aika paljon ilmanaikaista hur­sakastelua, jol­la ei raken­neta mitään.
    1. Kaik­ki ei asu pyörä­matkan päässä radasta.
    2. Ihmiset ei käy Helsinkiläis­ten kiusak­si siel­lä töissä.
    3. Töis­sä käyviä ihmisiä ei pidä kiusa­ta toim­i­mat­tomil­la työ­mat­ka liikenne ratkaisuilla
    4. Helsin­ki ei ole jär­jestänyt asun­to­ja työ­paikko­ja vas­taasti, vaan osan on pakko käy­dä ulkop­uolelta töissä.
    5. Jos Hol­lan­nis­sa sataa lun­ta 10cm koko yhteiskun­ta pysähtyy, ja ollaan lumiso­tasil­la ja hip­pasil­la, Suomes­sa pitää men­nä töi­hin. Ams­ter­dam ei ole kevolli­nen esimerkki.

    Lopet­takaa se oman navan tui­jo­tus ja autoil­i­jain par­jaami­nen. Koit­takaa kek­siä järke­viä ehdo­tuk­sia, joil­la oikesti yritetään ratkaista ongelmaa.

  37. spot­tu, mak­sukykyiset liityn­täpysäköi­jät eivät ole ongel­ma, ja kon­sep­ti on sinän­sä hyvä pait­si että se tulee kovin kallik­si. Nyt puhutaan siitä että joukkoli­iken­teen jär­jestäjä mak­saa ne paikat eikä lasku­ta niistä, mikä on tuskin sen kannal­ta kovin hyvä investoin­ti, eli samal­la rahal­la saisi enem­män matkus­ta­jia muil­la keinoin.

  38. tpyy­lu­o­ma: “mak­sukykyiset liityn­täpysäköi­jät eivät ole ongelma”

    Eivät, kos­ka mitään kil­pailukyky­istä ei ole tar­jol­la. Kun palvelu on riit­tävän tasokas­ta, ihmiset mak­sa­vat sen itse suo­raan omil­la rahoil­laan eikä tarvitse enää pähkäil­lä maksajaa.

  39. Art­turi AL:

    Sori Art­turi B,
    En oo niin tarkasti lukenut nim­imerkke­jä tääl­lä, enkä tajun­nut nim­imerkin ole­van käytössä.

    Ei se mitään. En mä nyt tietenkään voi odot­taa, että kaik­ki uudet kom­men­toi­jat ekana hul­lu­na tääl­lä kyyläis, että josko jol­lakin on sama nimimerkki.

    Mut siis tää on hyvä, että mei­dät erottaa.

    1. Valitet­tavasti nim­imerkkien rek­isteröin­ti vaatisi niin suur­ta uud­is­tus­ta, ettei sitä voi toteut­taa blogilla, johon ei liity mitään ansaintalogiikkaa.

  40. Min­ua vähän hämää tuo aja­tus, että liityn­täpysäköin­ti muut­tuu järkeväk­si, kun raken­netaan erilli­nen ase­ma parkkiknet­ti­neen lin­jan päähän (tai keskelle). Mil­lä taval­la sen ase­man viere­inen raken­nus­maa eroaa poten­ti­aaliselta käytöltään jonkin muun ase­man vierustasta?

    Siis jos raken­netaan kytomaalle parkkiken­tät, miten ne eroa­vat ker­a­van parkkiken­tästä, pait­si etteivät ne ole ker­avalais­ten silmien alla ärsyt­tämässä? Kum­mas­sakin paikas­sa voisi olla juna-ase­man kyl­keen raken­net­tu­ja talo­ja, jois­sa asu­isi yhtä suuri joukkoli­iken­teen käyt­täjien joukko, kuin mitä parkkiken­tälle pysäköi.

    Parkkikent­täase­maa voi perustel­la, jos se raken­netaan paikkaan, johon ei syys­tä tai tois­es­ta voi rak­en­taa astus­ta. Sil­loin liityn­tä­park­ki voi kan­nat­taakkin. Melu­aako Tuusu­lan­väylä niin paljon, ettei Ruskeasan­nas­sa voi asua? Tapi­olan urheilupuis­ton luona täl­läistä ongel­maa ei ainakaan ole.

  41. Kari Koskisen mielipi­de taitaa olla aikalail­la oike­as­sa, liityn­täpysäköin­nis­sä ei ole mitää järkeä. Auto­jen määrä Helsin­gin niemel­lä ei sil­lä vähene. Auto­jen määrää säätelee ruuhkat, jos osa autoista pää­tyy liityn­täpysäköin­tipaikoille täy­tyy ajo­ra­dat uusista autoista. Auto+juna on kuitenkin kalli­impi ja han­kalampi tapa tul­la töi­hin kun pelkkä autol­la tulem­i­nen. Niin kuin Osmokin tuol­la ylem­mässä postauk­ses­sa ker­too “Jos liikenne alkaa sujua, auto­ja tulee lisää, kunnes liikenne ruuhkau­tuu uudestaan.”

    1. Helsin­gin liiken­nekomitea kävi joskus tutus­tu­mas­sa euroop­palaisi­in ratkaisui­hin. Ham­puris­sa meille main­os­tet­ti­in liityn­täpysäköin­tiä, mut­ta alle­vi­ivat­ti­in voimakkaasti, että koko touhus­sa ei ole mitään järkeä, ellei toimi­ta niin, että pysäköin­tipaikat SIIRRETÄÄN keskus­tas­ta asemien luo. Jos pysäköin­tipaikko­ja ei samal­la vähen­netä keskust6asta, menot kas­va­vat mut­ta liiken­neolot eivät parane.

  42. Oden esimerk­ki Ker­a­van ase­ma on klassi­nen. Eero Palo­hei­mon isoisä käyt­ti sitä fil­lar­ili­ityn­tään jo 1920-luvul­la. Tämä kävi lop­ul­ta myös hänen kuole­mak­seen, kun auto ajoi hänen päälleen liityn­tä­matkalla, liekö ollut ensim­mäi­nen tapaus Suomes­sa? Eero itse taas koekäyt­ti ensim­mäisenä Suomes­sa sähköau­toa liitännässä.

  43. Niin, eli liityn­täpysäköin­nil­lä voidaan ostaa poli­it­ti­nen oikeu­tus vähen­tää pysäköin­tipaikko­ja keskus­tas­sa. Se voi olla ihan ok kaup­pa, jol­la saadaan raken­net­tua toimi­vam­paa keskus­taa (myös autoil­i­joille), kun autop­uolue voidaan ostaa myös ratkaisun taakse kaata­mal­la vähän rahaa kaivoon.

    Mut­ta se on polit­ti­nen kaup­pa. Liityn­täpysäköin­ti itsessään on vain rahan haaskaamista, ei mitenkään hyvä tapa jär­jestää liikenne. Sik­si se on jotain, mitä järkevää kaupunki­raken­net­ta kan­nat­tavien on syytä vas­tus­taa, mut­ta johon voi suos­tua, jos keskus­tan parkkipaikko­ja ei muu­toin saa­da vähennettyä.

    Eli aika lail­la Koskisen Karin lin­joil­la kyl­lä olen tässä asi­as­sa, mut­ta suos­tun ymmärtämään myös poli­it­tiset realiteetit.

    1. Ei tuol­laista kaup­paa tehdä, liityn­täpysäköin­tipaikat eivät vähen­nä keskus­tan paikko­ja. Ham­puri­laiset vaan neu­voivat niin tekemään.

  44. Edelleen korostan että kyse on jous­tavas­ta työ­matkali­iken­teestä, jol­la raken­netaan pääkaupunkiseudun hyvinvointia.
    Kun­tamit­takaa­van päätök­sen­teko ei riitä ratkaise­maan näitä ongelmia, vaan maakun­takaavas­ta ja sen toteut­tamis­es­ta pitää saa­da ohje nuo­ra. Helsin­ki on hyö­tyjä ja sen tulee osal­lis­tua kus­tanuk­si­in muuallakin.

    Ase­maverkoa tulee tihen­tää, autopar­ki asemil­la ja uusil­la asu­tus­taa­jamil­la ratojenvarressa. 

    Samaan aikaa tuleee Helsinkiä kehit­tää autot­tomaan suun­taan. Käve­lykatu­ja lisää. Siinähän niitä parkipaikko­ja vähe­nee. Edellen perään auto­tul­lia, mikä siinä mak­saa jos se toimii muualla.Miksi yleen­sääkkään henkilöau­tol­la pitää päästä ydinkeskustaan?

  45. Kim­mo, “Tulisiko pyöri­in nastarenkaat ja läm­mi­tys­lait­teet vai onko talvek­si tiedos­sa moot­toroidut potkukelkat?

    Minkälaisia käyt­tö­mak­su­ja näille pyörille tulisi vai sub­ven­toitaisi­inko nämä mul­takin osin yhteis­maan henkeen?”

    Hyviä kysymyk­siä. Liityn­täpyörän käyt­töoikeus tulisi sitoa matkako­rtin käyt­töön. Pyörän käyt­täjä rek­isteröi­tyy sil­lä ja saa tur­val­lisen pysäköin­tipaikan. Tämä vähen­tää pyörien käyt­töä muuhun kuin liityn­tään sekä pyöri­in kohdis­tu­vaa van­dal­is­mia ja varastelua.

    Talvipyöräi­ly on paljolti asen­nekysymys. Oul­u­laiset käyt­tävät paljon pyöriä myös talvel­la, kun kaupun­ki auraa pyöräti­et ensin ja muutenkin huole­htii pyöräil­i­jöistä asianmukaisesti.

    Kaupunkipyörien uusi sukupolvi on hil­jalleen val­taa­mas­sa roo­li­aan kaupunkikult­tuuris­sa ja sitä kan­nat­taa Suomes­sakin edis­tää. Jär­jestelmän rahoi­tus nojaa val­taosin main­os­markkoi­hin. Saat­taisi olla tarpeen miet­tiä ilmas­totalkootukien myöntämistäkin.

    Kaupunkipyörä on kaupungille selvästi halvem­pi kuin auto liityn­tävä­li­neenä. Omien pyörien käyt­tö on tiet­ty vielä edullisem­paa ja pyöräli­ityn­nän paikko­jen suun­nit­telu­un olisi paneuduttava.

    Sähköpyörän käyt­tö kaupunkipyöränä on tietysti kalli­impi ratkaisu ja niiden käyt­tö edel­lyt­täisi pien­tä käyt­tö­mak­sua. Niitä voisi joka tapauk­ses­sa kokeil­la, kos­ka tämä palvelu laa­jen­taisi käyt­täjik­si muitakin kuin nuorisoa. Pääosa kaupunkipyöristä olisi tiet­ty lihastyöl­lä kulkevia.

  46. kkta­lo: “5. Jos Hol­lan­nis­sa sataa lun­ta 10cm koko yhteiskun­ta pysähtyy, ja ollaan lumiso­tasil­la ja hip­pasil­la, Suomes­sa pitää men­nä töi­hin. Ams­ter­dam ei ole kevolli­nen esimerkki.”

    Tänään tuli 10 cm lun­ta, eikä tuo autoli­ikenne kovin ripeältä tääl­läkään vaikuttanut.

    Ei se paljon puhut­tu raideli­iken­nekään tain­nut aivan ihanteel­lis­es­ti kulkea.

  47. Mikko Kela: “Auto+juna on kuitenkin kalli­impi ja han­kalampi tapa tul­la töi­hin kun pelkkä autol­la tuleminen”

    Kokeilepa joskus a) ajaa San Fran­cis­con keskus­taan ja sieltä pois Bay Brid­gen yli ruuh­ka-aikoina jostain sisä­maan lähiö/pikkukaupungista ja b) jät­tää auto jon­nekin BARTin liityn­täpysäköin­ti­seisak­keelle ja jatkaa siitä julk­isil­la, niin huo­maat että liityn­täpysäköin­ti oikeasti toimii, jopa sil­loin kun pysäköin­tiä ei ole inte­groitu mihinkään. 

    Ero täkäläiseen sys­teemi­in on että junal­la pääsee sinne minne pitääkin, eli keskus­tas­sa pysäkke­jä on kohtuu­ti­heässä, ja maan alla toimi­va vai­h­toy­hteys pikaratikkaan, joka nousee maan päälle laitakaupungilla.

    Tietysti jos lähde­tään siitä että metroase­ma on vetoisal­la lip­puhallil­la varustet­tu kop­pi torin laidas­sa ja juna-ase­ma kat­tam­a­ton lai­turi puolen kilo­metrin päässä kaikesta niin kyl­lä, liityn­täpysäköin­nis­sä ei ole asi­akkaan kannal­ta mitään järkeä.

  48. Eräässä keskustelusa eräs Ker­a­van kaavoitusarkkite­hti ker­toi, mikis he tarvit­se­vat liityn­täpuysäkköäin­tiä:; Vna­hempi­en tätyy viedä lapsen­sa päivähoitoon. Käytän­nössä se ei ole mah­dol­lista kävellen akä julk­isil­la. Tämä tuo yllät­täävn paljon painetta.

  49. @Markku af Heurlin 

    Vna­hempi­en tätyy viedä lapsen­sa päivähoitoon. Käytän­nössä se ei ole mah­dol­lista kävellen akä julk­isil­la. Tämä tuo yllät­täävn paljon painett

    Löy­tyykö mis­tään tutkimus­ta, jos­sa olisi kar­toitet­tu mitä autoil­e­va isä tai äiti tekee matkalla töi­hin ja sieltä koti­in. Kuin­ka mon­es­sa tapauk­ses­sa auton käyt­tö on läht­enyt vaikka­pa han­kalas­ta päivähoito­jär­jestelystä tai muus­ta työ­matkaan yhdis­te­tys­tä tarpeesta.

    Tässä voisi olla yksi tapa kas­vat­taa ter­veel­lä taval­la joukkoli­iken­teen kulku­ta­pao­su­ut­ta. Pureudu­taan enem­män syi­hin ja seu­rauk­si­in, ja vas­ta sit­ten ratko­taan miten puuhun men­nään taka­puoli edellä.

Vastaa käyttäjälle TomiA Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.