Metropolihallinnosta päätettäneen hallitusneuvotteluissa.

Uuden­maan­lii­ton maa­kun­ta­par­la­ment­ti ris­tei­li Tuk­hol­maan ja takai­sin. Leh­tiyh­ty­män Ris­to Hie­ta­sen vetä­mä polii­tik­ko­pa­nee­li pal­jas­ti vii­meis­tään­kin sen, ettei­vät seu­dun kun­nat pys­ty sopi­maan seu­dun hal­lin­nos­ta tai maan­käy­tös­tä vaan asioi­den jär­ki­pe­räis­tä­mi­nen vaa­tii val­tio­val­lan puut­tu­mis­ta asi­aan. Olen ymmär­tä­nyt, että esi­tys­tä met­ro­po­li­hal­lin­nos­ta val­mis­tel­laan ja asias­ta pää­te­tään peri­aa­te­ta­sol­la seu­raa­vis­sa hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa. Kun­tien kyvyt­tö­myys yhteis­työ­hön vau­rioit­taa seu­dun menes­tys­tä niin paljon,m ettei asi­aa voi sie­ää pidempään. 

Vaih­toeh­to­ja on pal­jon. Esimerkiksi:

1)      Lai­te­taan kun­nat (aina­kin nel­jä) yhteen ja jae­taan ne pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mis­tä var­ten pie­nem­piin yksi­köi­hin, joi­hin vali­taan kun­nan­osa­val­tuus­tot kun­nal­lis­vaa­lien yhteydessä.

2)      Alu­eel­le vali­taan seu­tu­val­tuus­to, jol­la siir­re­tään ne asiat, jois­ta on yhdes­sä hyvä päät­tää. Ongel­ma täs­sä ei ole val­tuus­to vaan se vir­ka­mies­ko­neis­to, joka tätä toi­min­taa valmistelee.

Seu­tu­val­tuus­to­vaih­toeh­to jakau­tuu moneen alavaihtoehtoon.

- Pal­jon­ko sii­hen ote­taan kun­tia: nykyi­set YTV-kun­nat, Hel­sin­gin seu­dun 14 kun­taa vai koko maa­kun­ta. Jos 14 kun­taa, mitä ne maa­kun­nat muut kun­nat sit­ten teke­vät? Por­voo, Loh­ja, Han­ko ja Raasepori?

- Kuka kerää verot? Kaik­ki verot yhtei­seen kas­saan ja jae­taan takai­sin väki­lu­vun suh­tees­sa. SAuu­rin osa Suo­men kun­nis­ta saa ”vero­tu­lon­sa” vero­tu­lo­jen tasaus­jär­jes­tel­män ansios­ta kiin­teä­nä väki­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na osuu­te­na, noin 3000 euroa asu­kas­ta kohden.

Vero­tu­lo­jen osal­ta ympä­rys­kun­nil­la on ollut humo­ris­ti­sia esi­tyk­siä. Kai­kil­la Suo­men kau­pun­ki­seu­duil­la on tilan­ne, jos­sa työ­pai­kat ja ker­ros­ta­loa­lu­eet ovat kes­kus­kau­pun­gis­sa ja oma­ko­tia­lu­eet nii­tä ympä­röi­vis­sä ker­man­kuo­ri­ja­kun­nis­sa.  Nämä para­siit­ti­kun­nat saa­vat enem­män tulo­ve­roa asu­kas­ta koh­den, mut­ta kes­kus­kau­pun­git kiin­teis­tö­ve­roa ja yhtei­sö­ve­ro. Para­siit­ti­kun­nat esit­tä­vät, että jae­taan kiin­teis­tö­ve­rot ja yhtei­sö­ve­rot seu­dul­li­ses­ti, mut­ta jokai­nen pitää tulo­ve­rot itsellään.

32 vastausta artikkeliin “Metropolihallinnosta päätettäneen hallitusneuvotteluissa.”

  1. Kotoi­sam­paa ja ihmis­lä­hei­sem­pää oli­si, että vali­taan kun­nan­osa­val­tuus­tot ja sii­nä ohes­sa seu­tu­val­tuus­to (vrt. Ruot­si), eikä päin­vas­toin, kuten Osmo esittää.

    1. Siis het­ki­nen, en ymmär­tä­nyt. Tar­koi­tat­ko, että valit­tai­siin päät­tä­jät kole­mel­le alu­eel­li­sel­le tasol­le, kun­nan­osa­val­tuus­toon, kun­nan­val­tuus­toon ja seutuvaltuustoon.

  2. En ymmär­rä miten seu­tu­val­tuus­to rat­kai­si­si mitään. Riit­tää kun kat­soo edus­kun­taa ja siel­lä har­joi­tet­ta­vaa sul­le mul­le ‑poli­tiik­kaa. Suo­men pisin sil­ta on Mus­ta­saa­res­sa, joh­taa man­te­reel­ta luo­dol­le, jos­sa asuu muu­ta­ma ruot­sin­kie­li­nen, ja maa on täyn­nä tar­peet­to­mia moot­to­ri­tei­tä jot­ka joh­ta­vat met­säs­tä pellolle. 

    Vai­kea uskoa, että seu­tu­val­tuus­ton kans­sa saa­tai­siin jär­jet­tö­mäm­piä pää­tök­siä aikaan, mut­ta ihan tur­ha sil­tä on toi­voa parem­pia­kaan. Seu­dul­li­ses­ta pää­tök­sen­teos­ta hyvä­nä esi­merk­ki­nä käy, että Hel­sin­ki pai­nos­ti Espoo­ta kai­va­maan moneen ker­taan kan­nat­ta­mat­to­mak­si las­ke­tun huk­ka­put­ken jat­kon ja Van­taa sai sii­tä hyväs­tä vajaat 20 kilo­met­riä lähi­lii­ken­ne­ra­taa pit­kin peltoja.

    Täs­tä ora­van­pyö­räs­tä ei oikeas­ti pää­se eroon muu­ten kuin ruk­kaa­mal­la val­tio­no­suus­jär­jes­tel­miä siten, että siel­lä mis­sä on toi­me­liai­suut­ta, siel­lä on rahaa. Nyt­hän jär­jes­tel­mä toi­mii siten, että rahaa lapo­taan siel­tä mis­sä on toi­me­liai­suut­ta sin­ne mis­sä kar­hu jah­taa peu­raa hyvä­tu­loi­sen oma­ko­tia­su­jan lähi­met­säs­sä. Ts. tar­vi­taan rahan­ja­ko­sys­tee­mi, joka on päin­vas­tai­nen kuin nyt voi­mas­sao­le­va, jos­sa lois­kun­nat kyy­kyt­tä­vät kes­kus­kun­tia. Hom­man pitäi­si olla päinvastoin.

  3. Kun­nan­val­tuus­tot 10 000 — 40 000 asuk­kaan kun­nil­le ja se sii­tä. Alue­hal­lin­to val­tio­joh­toi­ses­ti kuten nyt­kin, mut­ta pää­kau­pun­ki­seu­tu eriy­tet­ty­nä muus­ta Uudestamaasta.

    Kun­nat estä­vät pää­kau­pun­ki­seu­dun alue­hal­lin­non viran­omais­ten soo­loi­lut ja vas­taa­vas­ti alue­hal­lin­to pitää suu­ris­sa kysy­myk­sis­sä kun­nat ruodussa.

    Rat­kai­su on KISS ja siten toimiva. 😉

  4. PS. Kokoo­muk­sel­le jär­jes­te­lyn voi myy­dä sil­lä, että pää­kau­pun­ki­seu­dun alue­hal­lin­non joh­ta­jaa kut­su­taan yli­por­mes­ta­rik­si. 🙂 Mikä sinän­sä on loogistakin.

  5. Kun­tien kyvyt­tö­myys yhteis­työ­hön vau­rioit­taa seu­dun menes­tys­tä niin paljon,m ettei asi­aa voi sie­ää pidempään.”

    Mut­ta eikös tämä ole demo­kraat­ti­sen pro­ses­sin tulos ja mil­lä perus­teel­la “val­tio­val­ta” on oikeu­tet­tu puut­tu­maan asiaan?

    Jos aihe on hal­li­tus­neu­vot­te­lui­den väär­ti, on se myös vaa­li­tee­man väärti. 

    http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Poliittinen+kulttuuri+suosii+perussuomalaisia/1135261641408/?cmp=tm_etu_paakirjoitus

    http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Mielipiteet/maan_hallituksen__pit%C3%A4%C3%A4_uskaltaa__avata_vaihtoehtoja_6654019.html

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  6. Mikä muu­ten on se “kun­tien kyvyt­tö­myys yhteis­työ­hön “, joka pakot­taa muu­tok­siin? Toi­vot­ta­vas­ti kyse ei ole vain Hel­sin­gin tar­peis­ta (vrt. muu­tok­set Sipoon rakenteessa).

    Ongel­ma täs­sä ei ole val­tuus­to vaan se virkamieskoneisto”

    Hyvä huo­mio. Vir­ka­mies­ko­neis­tos­sa on var­mas­ti ongel­mia jos eri pitä­jien vir­ka­mie­het pako­te­taan yhteis­työ­hön (toki myös val­tuus­tois­sa). Yksi luon­te­va rat­kai­su oli­si kun­tien yhtei­set vir­ka­mie­het niil­lä aloil­la, joil­la pää­tök­sen­te­ko­kin on yhteis­tä. Näin mene­tel­lään aina­kin pie­nem­pien kun­tien yhteis­työs­sä, kun yksi hen­ki­lö hoi­taa useam­man kun­nan asiat. Mitä mui­ta ongelmia?

    mitä ne maa­kun­nat muut kun­nat sit­ten teke­vät? Por­voo, Loh­ja, Han­ko ja Raasepori”

    Hmm,… Elä­mää on Hel­sin­gin ulkopuolellakin :-).

    Kuka kerää verot? Kaik­ki verot yhtei­seen kas­saan ja jae­taan takai­sin väki­lu­vun suhteessa.”

    Mie­les­tä­ni Suo­mi voi­si men­nä vero­tuk­ses­sa entis­tä val­tio­kes­kei­sem­pään mal­liin. Suu­rin osa kun­tien hoi­ta­mis­ta asiois­ta on sel­lai­sia, että ne voi­daan aja­tel­la hoi­det­ta­van kiin­teäl­lä sum­mal­la per asu­kas. Sik­si mal­li, jos­sa yhtei­sö­ve­rot ja rik­kai­den verot kerää val­tio, ja jakaa ne sit­ten tasai­ses­ti kun­nil­le, oli­si aika jär­ke­vä. Vai tar­vit­se­vat­ko rik­kaim­mat kun­nat enem­män rahaa esim. rik­kail­le tai yri­tyk­sil­le tar­joa­miin­sa yli­mää­räi­siin palveluihin?

    (Kun­tien tasa­tu­lo voi­si kar­sia myös joi­tain epä­ter­vei­tä ilmiöi­tä, kuten esi­mer­kik­si kal­lii­den tont­tien lah­joi­tuk­sia yri­tyk­sil­le nii­den paik­ka­kun­nal­le houkuttelemiseksi.)

    Noin ylei­ses­ti pidän kun­tien yhteis­työ­tä, ja ääri­ta­pauk­ses­sa jopa sii­hen pakot­ta­mis­ta, luon­te­vam­pa­na tie­nä kuin suur­ten mono­liit­tis­ten hal­lin­to­yk­si­köi­den muo­dos­ta­mis­ta ja nii­den sisäis­ten alue­jaos­to­jen käyt­töä. Suu­ris­sa yksi­köis­sä on etun­sa, mut­ta niin myös hait­tan­sa. Ja pie­nis­sä yksi­köis­sä oman­sa. Minä etsin paras­ta balans­sia sii­tä min­kä asuk­kaat koke­vat itsel­leen luon­te­vak­si ja toi­mi­vak­si. Eli yhteis­työ on hyvä asia, mut­ta nykyi­sin muo­dis­sa ole­va suu­rik­si yksi­köik­si pakot­ta­mi­nen ei usein­kaan ole, jos ja kun hal­lin­non voi hoi­taa muu­ten­kin kun­toon. Myös pai­kal­lis­de­mo­kra­tia on hyvä ja puo­lus­tet­ta­va asia.

  7. Lund­qvist: En ymmär­rä miten seu­tu­val­tuus­to rat­kai­si­si mitään. Riit­tää kun kat­soo edus­kun­taa ja siel­lä har­joi­tet­ta­vaa sul­le mul­le ‑poli­tiik­kaa.

    Kyl­lä­hän se rat­kai­si­si, ja nime­no­maan sul­le-mul­le-poli­tii­kan: vah­vim­mat päät­täi­si­vät ja yli nykyis­ten kun­ta­ra­jo­jen — ei sul­le mitään, siis — ei myös­kään kun­tien väli­siä ristiriitoja.

    Lund­qvist: “Ts. tar­vi­taan rahan­ja­ko­sys­tee­mi, joka on päin­vas­tai­nen kuin nyt voi­mas­sao­le­va, jos­sa lois­kun­nat kyy­kyt­tä­vät kes­kus­kun­tia. Hom­man pitäi­si olla päinvastoin.”

    Vai­kea on köy­his­tä kun­nis­ta mitään siir­tää rik­kail­le — ei ole mis­tä ottaa.
    Nykyi­nen sys­tee­mi toi­mii hyvin, mut­ta tasaus­ta on lii­kaa. Tasauk­ses­ta esim. puo­let pois ja kon­kurs­si­kun­nil­le (jois­sa asuu hyvin vähän ihmi­siä) erik­seen toi­meen­tu­lo­tu­ki, joka ei sekoi­ta valtionosuusjärjestelmää.

  8. Jos seu­tu­hal­lin­to kaa­voit­taa, lii­ken­ne­suun­nit­te­lee ja raken­nut­taa infran, niin eikö täl­löin kiin­teis­tö- ja yhtei­sö­ve­ros­ta riip­pu­vuus toi­si oikeat kan­nus­ti­met toiminnalle?

    Jos (kun­nal­li­set tulo­ve­rot korvaavat)seudulliset tulo­ve­rot jaet­tai­siin kun­nil­le väes­tön ikä­ra­ken­teen mukaan jyvit­täen (eli jokai­ses­ta kou­lui­käi­ses­tä x rahaa, yli 70-vuo­ti­aas­ta y rahaa jne.), eikö tämä mah­dol­lis­tai­si pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­sen jär­ke­väs­ti ja sopi­van­ko­koi­set kunnat/organisaatiot?

  9. Vie­lä has­sum­mak­si se para­siit­ti­kun­tien esi­tys menee jos noil­la yhtei­sil­lä kiin­teis­tö- ja yhtei­sö­ve­roil­la on tar­koi­tus mak­saa infra koko alu­eel­le, mut­ta sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut mak­se­taan kun­ta­koh­tai­sil­la tuloveroilla.

  10. Suo­ma­lais­ten poli­tik­ko­jen val­ta­kort­ti­pe­lis­tä, joka hui­pen­tuu hal­li­tus­neu­vot­te­lui­hin, on tul­lut oikea demo­kra­tian irvikuva. 

    Kai­ken­lai­sia hömp­pä­mäi­siä vaa­li­lu­pauk­sia teh­dään ja mie­lin­kie­lin ollaan ennen vaa­le­ja. Mut­ta kan­sal­le ei ker­ro­ta, mitä tär­keil­le asioil­le todel­la aio­taan teh­dä. Kaik­ki sit­ten rat­kais­taa nopeas­ti hallitusneuvotteluissa.

    Mik­si ihmees­sä tämä met­ro­po­li­hal­lin­non asia­kin pitää rat­kais­ta hal­li­tus­neu­vot­te­lu­jen pimeis­sä kabineteissa?

  11. En tar­koit­ta­nut kol­mea tasoa. 

    Asuk­kai­ta­han met­ro­po­lis­sa oli­si noin mil­joo­na ja sii­tä keh­key­tyy var­maan joku­nen mää­rä aluevaltuustoja. 

    Tar­koi­tin seuraavaa:

    1) Ehdok­kaat vaa­lei­hin ase­tet­tai­siin aluevaltuustokohtaisesti.
    2) Näis­tä ehdok­kais­ta äänes­te­tään myös metropolivaltuusto.

    Alue­val­tuus­ton kool­le oli­si ole­mas­sa sään­tö, samoin kuin alu­een edus­ta­jien mää­räl­le metropolivaltuustossa.

    Ehdo­kas voi­si tul­la siis valit­tua joko kum­paan­kin tai vain toi­seen valtuustoon.

    pitä­si­kö ehdok­kai­den asua alue­val­tuus­ton alu­eel­la, sii­tä en ole var­ma ja vaa­tii reflektointia.

    Mut­ta idea on, että valin­ta meni­si bot­tom-up eikä top-down, vai miten ne ame­rik­ka­lai­set sanoisivat.

    Met­ro­po­lil­la oli­si tie­ten­kin vain yksi yhtei­nen hal­lin­to, mut­ta tämä raken­ne mah­dol­lis­tai­si sekä demo­kra­tian että tehok­kuu­den toteu­tu­mi­sen, kos­ka sil­loin met­ro­po­li voi­si olla sekä suu­ri että pie­ni yhtä aikaa. Suur­ten kon­ser­nien menes­ty­mi­nen perus­tuu juu­ri tähän kykyyn yhdis­tää sekä suu­ruu­den että pie­nuu­den eko­no­miat ja hyödyt.

  12. Hal­li­tus­oh­jel­man kir­joit­ta­mi­ses­sa on vai­keuk­sia, kun tule­vaa hal­li­tus­poh­jaa on tui­ki vai­ke­aa enna­koi­da. Jos kepu, ruot­sa­lai­set ja per­sut oli­si­vat oppo­si­tios­sa, saat­tai­si­vat hal­li­tus­puo­lu­eet saa­da kevääl­lä aikaan yhtei­sen linjauksen. 

    Minis­te­riöi­den sor­mi­har­joit­te­lut syk­syl­lä tai­ta­vat olla riit­tä­mä­tön poh­ja kii­vas­tah­ti­sen ohjel­ma­vai­heen perus­tak­si, jos jotain sel­ke­ää julis­tuk­sen­omais­ta vaa­liai­neis­toa ei syn­ny yllät­täen hal­li­tus­puo­luei­den kes­ken vii­me met­reil­lä. Nykyi­sen hal­li­tuk­sen hal­li­tus­oh­jel­mal­la ei saa­tu mitään näky­vää aikaan nel­jän vuo­den aikana.

  13. 1) Lai­te­taan kun­nat (aina­kin nel­jä) yhteen ja jae­taan ne pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mis­tä var­ten pie­nem­piin yksi­köi­hin, joi­hin vali­taan kun­nan­osa­val­tuus­tot kun­nal­lis­vaa­lien yhteydessä.”

    Täs­tä syn­tyy aivan käsit­tä­mä­tön byro­kra­tia. Lau­ta­kun­tia nousee kuin sie­niä sateel­la. Tasa­ver­tai­suus vaa­ran­tuu kun alu­eet eriytyvät.

    Vie­dään kaa­voi­tus ylem­mäl­le tasol­le. Se riit­tää. Mik­si asian­sa hyvin hoi­ta­nut Espoo läh­ti­si rahoit­ta­maan Van­taan köy­hem­pää väkeä tai Hel­sin­gin tuhlausta?

  14. Hal­li­tus­oh­jel­man kir­joit­ta­mi­ses­sa on vai­keuk­sia, kun tule­vaa hal­li­tus­poh­jaa on tui­ki vai­ke­aa ennakoida.”

    Suo­ma­lais­ten poli­tik­ko­jen val­ta­kort­ti­pe­lis­tä, joka hui­pen­tuu hal­li­tus­neu­vot­te­lui­hin, on tul­lut oikea demo­kra­tian irvikuva.”

    M.O.T. tai jotain silleensä

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  15. Jos tähän men­nään, mitä ehdo­tit Osmo, niin voi­ko vas­taa­vaa menet­te­lyä käyt­tää Turun seu­dul­la. (Tääl­lä­kin vas­taa­va ‘pat­ti­ti­lan­ne’ on ilmei­nen.) Vaik­ka Tur­ku ei ole kan­sain­vä­li­nen met­ro­po­li Hel­sin­gin taval­la, ovat ‘ongel­mat’ vas­taa­via (ja pahem­pia kuin vaik­ka­pa Tam­pe­reel­la, puhu­mat­ta­kaan Oulus­ta). Samaa kaa­vaa mitä ehdo­tat pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, sopi­si myös Turun seu­dul­le? Jos näin ei teh­dä, on tääl­lä edes­sä ‘kata­stro­fi’. Turun seu­tu kär­sii täs­tä ongel­mas­ta vie­lä­pä enem­män kuin Hel­sin­gin. Tosin Hel­sin­ki näkyy kiri­vän Tur­kua kiin­ni näil­lä jouk­ko­lii­ken­teen mak­suil­la ja uusil­la por­ras­tuk­sil­la lipun­hin­nois­sa. Mitä epä­sel­vem­pi ja sek­to­roi­dum­pi jär­jes­tel­mä hin­noit­te­lus­sa eri vyö­hyk­kei­siin, sitä vähem­män jul­ki­sen lii­ken­teen käyttäjiä.

  16. Rai­mo K: “Vai­kea on köy­his­tä kun­nis­ta mitään siir­tää rik­kail­le – ei ole mis­tä ottaa.”

    Lähin­nä tar­koi­tin, että rahan kup­paa­mi­nen kes­kuk­sis­ta pitäi­si lopet­taa ja kun­nal­lis­ve­roa ruka­ta sii­hen suun­taan, että kun­ta saa rahaa asuk­kais­taan enem­män pää­lu­vun kuin hei­dän tulo­jen­sa perus­teel­la. Pää­mää­rän pitäi­si olla, että hyvä­tu­lois­ten kalas­te­lu sub­ven­toi­duil­la ton­teil­la yksin­ker­tai­ses­ti lop­pui­si ja että työ­paik­kao­ma­va­rai­suus oli­si kun­nal­le välttämätöntä.

  17. Hesa­ris­sa on ollut jon­kun ver­ran kes­kus­te­lua val­tio­no­suuk­sien tasaa­mi­ses­ta. Kat­se­lin noi­ta luku­ja (*) ja tajusin jotain sur­ku­hu­pai­saa tuo­hon lähi­maa­seu­tuun liittyen.

    Tasaus euroa asukas:
    Espoo ‑752
    Hel­sin­ki ‑527
    Kirk­ko­num­mi ‑375
    Van­taa ‑314
    Sipoo ‑281
    Tuusu­la ‑276
    Kera­va ‑260
    Jär­ven­pää ‑220
    Nur­mi­jär­vi ‑182
    Por­nai­nen +206

    Käy­tän­nös­sä suu­ret kau­pun­git itsea­sias­sa sub­ven­toi noi­ta kas­vu­kun­tia, eli jos koko talous­a­lue oli­si yhtä kun­taa niin tasaus oli­si kai­kil­la saman suu­rui­nen. On esi­mer­kik­si jok­seen­kin vai­kea ymmär­tää mik­si Nur­mi­jär­vi tai Sipoo tar­vit­see suu­rem­mat val­tio­no­suu­det kuin Vantaa.

    *) http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;347;93748;385;161104;162153

  18. Ricca­do: “…Mitä epä­sel­vem­pi ja sek­to­roi­dum­pi jär­jes­tel­mä hin­noit­te­lus­sa eri vyö­hyk­kei­siin, sitä vähem­män jul­ki­sen lii­ken­teen käyttäjiä.”

    Mitä teke­mis­tä kun­nil­la on jouk­ko­lii­ken­teen kans­sa? Se on ihan saman­lais­ta kul­je­tus­bis­nes­tä, kuin mikä tahan­sa yri­tys­toi­min­ta. 😉 Ai niin, suo­ma­lai­ses­sa nyky­mal­lis­sa tär­kein­tä on kek­siä kan­nat­ta­mat­to­mia reit­te­jä, joi­ta sit­ten tue­taan. Ymmär­rän joten­kin hämä­räs­ti kou­lu­bus­si­rei­tin (2*vrk) osta­mi­sen haja-asu­tusa­lu­eel­la kun­nan teh­tä­väk­si, mut­ta en muuta.

    Kun­tien ja osin myös alue­hal­lin­non teh­tä­vä on luo­da kaa­voi­tuk­sel­la edel­ly­tyk­set toi­min­nal­le, jos sitä halu­taan. Muu­ten jouk­ko­lii­ken­ne ei todel­li­suu­des­sa kuu­lu kun­nal­le. Turun polt­ta­va ongel­ma on täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sen suun­nit­te­le­mat­to­muus, mikä estää raideliikenteen.

  19. Aiheen vie­res­tä, mut­ta Osmol­le tie­dok­si: aina­kin mun selai­mel­la kat­sot­tu­na näyt­tää sil­tä, että blo­gin haku­toi­min­to tukeh­tuu ääk­kö­siin. Haul­la “Öster­sun­dom” ei löy­dy mitään, haku “ster­sun­dom” taas palaut­taa aihet­ta kos­ke­vat kirjoitukset.

  20. Mut­ta onko meil­lä “kiin­teis­tö­ve­ro” vai ALV?

    Finlex.fi:


    Kiin­teis­tö­ve­ro­la­ki 20.7.1992/654
    Edus­kun­nan pää­tök­sen mukai­ses­ti säädetään:

    2 §
    Kiinteistö
    Kiin­teis­töl­lä tar­koi­te­taan täs­sä lais­sa tont­tia, tilaa ja muu­ta Suo­mes­sa ole­vaa itse­näis­tä maa­no­mis­tuk­sen yksik­köä, joka on mer­kit­ty tai oli­si mer­kit­tä­vä kiin­teis­tö­nä kiin­teis­tö­re­kis­te­ri­lais­sa (392/1985) tar­koi­tet­tuun kiin­teis­tö­re­kis­te­riin. (22.12.2005/1152)”

    Eli laki sanoo alus­sa, että ‘kiin­teis­tö’ on maa­no­mis­tuk­sen yksik­kö. Ei rakennus.

    Mut­ta sit­ten kui­ten­kin seu­raa täl­lai­nen pykälä:

    Vaki­tuis­ten asuin­ra­ken­nus­ten veroprosentti
    Kun­nan­val­tuus­to mää­rää pää­asias­sa vaki­tui­seen asu­mi­seen käy­tet­tä­vien raken­nus­ten vero­pro­sen­tik­si vähin­tään 0,32 ja enin­tään 0,75. (27.11.2009/969) ”

    Eli sit­ten vero­te­taan­kin raken­nus­ta. Mut­ta verot ovat matalat.

    Hyvä sää­dös on seuraava:

    15 § (22.12.2005/1152)
    Kiin­teis­tön arvostaminen

    Tätä lakia sovel­let­taes­sa kiin­teis­tön arvo­na pide­tään .… las­ket­ta­vaa arvoa kiin­teis­tö­ve­ron mää­rää­mis­vuot­ta edel­tä­väl­tä kalenterivuodelta…”

    Vero mää­räy­tyy vuo­sit­tain, joten veron pitäi­si lei­ka­ta vuo­sit­tain kiin­teis­tön arvonnousua.

    Ja lais­sa on erin­omai­nen kohta:

    12 a § (12.11.1999/1026)
    Raken­ta­mat­to­man raken­nus­pai­kan veroprosentti
    Kun­nan­val­tuus­to voi mää­rä­tä erik­seen 2 momen­tis­sa tar­koi­te­tun raken­ta­mat­to­man raken­nus­pai­kan vero­pro­sen­tin, joka on vähin­tään 1,00 ja enin­tään 3,00.”

    Raken­ta­mat­to­man ton­tin vero­pro­sent­ti on VÄHINTÄÄN 1%. Ja enin­tään 3%.

    Laki on yllät­tä­vän hyvä, mut­ta jää pari kysymystä:
    — Mik­si laki ei puhu mitään raken­ne­tun ton­tin verot­ta­mi­ses­ta? (Ainoas­taan rakennuksesta)
    — Miten maa-arvo­ja voi­daan verot­taa, jos mitään maa­kart­to­ja ei teh­dä? Mil­lä perus­teel­la vero­tusar­vo mää­ri­tel­lään ja min­kä talous­o­pin perusteella?

    Jos maa-arvot kaik­kial­la vero­tet­tai­siin yksin­ker­tai­ses­ti tuol­la 1–3% verol­la, todel­li­sis­ta mark­ki­na­hin­nois­ta, ei kun­nil­la oli­si talous­huo­lia (eikä asuk­kail­la suu­ria asun­to­lai­no­ja). Eikä var­sin­kaan Hel­sin­gil­lä, joka voi­si lak­kaut­taa kun­nal­lis­ve­ron kokonaan. 

    Tah­toi­sin­pa näh­dä kuka sit­ten muut­tai­si ympä­rys­kun­tiin mak­sa­maan kunnallisveroja.

  21. Kun­tien kyvyt­tö­myys yhteis­työ­hön vau­rioit­taa seu­dun menes­tys­tä niin paljon,m ettei asi­aa voi sie­ää pidempään.”

    Ei mikään orga­ni­saa­tio sanee­raa itse­ään sisä­läh­töi­ses­ti, moot­to­rin on aina tul­ta­va ulkoapäin.
    Ei kukaan näe itse raken­ne­tus­sa mal­lis­sa suu­ria ongel­mia , ei aina­kaan sitä miten pitäi­si uudistaa.
    Sehän oli­si jo teh­ty, jos uusi toi­min­ta­mal­li tiedettäisiin.

    Pitäi­si ottaa mal­lia yri­tys­maa­il­mas­ta täs­sä asias­sa eli val­tion otta joh­ta­va rooli.

    Näin suu­rien orga­ni­saa­tioi­den yhdis­tä­mi­nen ja syner­gia­hyö­dyn kai­va­mi­nen on vähin­tään kol­men vuo­den, mie­luum­min 7–10 vuo­den projekti.

    Ja se myös mak­saa esim tie­to­jär­jes­tel­mien yhdis­tä­mi­nen mak­saa var­maan sato­ja mil­joo­nia euroja.

  22. Lii­an van­ha: “…Näin suu­rien orga­ni­saa­tioi­den yhdis­tä­mi­nen ja syner­gia­hyö­dyn kaivaminen…”

    Ei onnis­tu syner­gia­hyö­ty­jen kai­va­mi­nen, kun orga­ni­saa­tiot ovat jo nyt lii­an suu­ria teh­tä­viin­sä. Hyö­dyt saa­daan ulos vain pilk­ko­mal­la suu­ret yksi­köt tehokkaammiksi.

    Suu­rin vaa­ra talou­del­le nyt pöy­däl­lä ole­vis­ta ideois­ta on sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon yksi­köi­den suu­ren­ta­mi­ses­sa. Ollaan teke­mäs­sä samaa mokaa, min­kä takia Iso-Bri­tan­nian koko jul­ki­nen ter­vey­den­huol­to on kaaoksessa.

    Kuka on se polii­tik­ko, joka uskal­taa liput­taa ter­vey­den­huol­lon ja sosi­aa­li­toi­men 25% leik­kaus­ten puo­les­ta? Vain reip­pail­la leik­kauk­sil­la voi­daan saa­da jär­jes­tel­mä kuntoon.

  23. @Kalle

    Juu­ri näin on näreet.

    Ter­vey­den­huol­lon ongel­ma tai­taa olla ei resurs­sit vaan se miten nii­tä yksi­köt käyttävät.

    Lää­kä­rit tai­ta­vat olla aika huo­no­ja pomo­ja ja hoit­sut aika huo­no­ja toi­min­nan ohjaa­jia. Tänä päi­vä­nä jul­ki­nen sek­to­ri tuot­taa vähem­män suo­rit­tei­ta kuin vuon­na 1995 ja valit­taa puu­tet­ta kai­kes­ta vaik­ka sil­lä on käy­tös­sään tupla­re­surs­sit talou­del­li­ses­ti ja hen­ki­lös­töl­li­ses­ti vuo­teen 1995 verrattuna.

    Suu­ret yksi­köt ei tuo­ta yhtä­löä auta.

    Mega­kun­tien raken­ta­mi­nen ei myös­kään ole mitään muu­ta kuin uut­ta kom­mu­nis­mia, jos­sa raken­ne­taan kun­ta­mo­no­po­le­ja monopolipalveluineen. 

    Ainoa asia joka ajaa kun­tia eteen­päin on kil­pai­lu. Se ei ole yhtään eri­lai­nen toi­mi­ja kuin muut­kaan. Ilman kil­pai­lua jää­dään pai­koil­leen makaa­maan ja hop­sis­ta, koh­ta mak­saa kaik­ki, mitään ei kehitetä.

    Kau­pun­ki­seu­tu­jen ainoa moot­to­ri on kun­tien väli­nen aito kil­pai­lu asuk­kais­ta ja yrityksistä.

    On tiet­ty tot­ta, että Soi­nin­vaa­ran kan­nal­ta ikä­vää ettei saa mää­rä­tä ja päät­tää koko maa­kun­nan asiois­ta, vaan jou­tuu pitäy­ty­mään Hel­sin­gin asiois­sa ja mui­den kans­sa pitää jopa neu­vo­tel­la. Ikävää.

    Mega­kun­nat vie­vät myös loput­kin demo­kra­tias­ta, lähi­de­mo­kra­tia siir­tyy his­to­ri­aan. Kun­nil­la on aina ollut ja toi­vot­ta­vas­ti on jat­kos­sa­kin iso roo­li ihmis­ten äänitorvena. 

    Minä en haluai­si asua Hel­sin­gis­sä, jon­ka naa­pu­ri­kau­pun­ki on Loh­ja tai Lahti.

  24. Mitä teke­mis­tä kun­nil­la on jouk­ko­lii­ken­teen kans­sa? Se on ihan saman­lais­ta kul­je­tus­bis­nes­tä, kuin mikä tahan­sa yritystoiminta.

    Niin­pä, meil­lä­kin on tul­li­puo­mi ja vah­ti­kop­pi tuos­sa moot­to­ri­tien liit­ty­mäs­sä, yri­tys­toi­min­taa­han se kul­je­tus­bis­nes on.

    Oli­si kyl­lä paras­ta että Kal­le ja muut tois­ten rahoil­la loi­si­vat van­hat nari­se­vat stal­la­rit muut­tai­si­vat jon­ne­kin pön­del­le, jos­sa voi­si päryy­tel­lä itse mak­se­tul­la autol­la itse mak­se­tul­la tiel­lä ei mis­tään ei minnekään.

  25. Juge:

    Kau­pun­ki­seu­tu­jen ainoa moot­to­ri on kun­tien väli­nen aito kil­pai­lu asuk­kais­ta ja yrityksistä.

    Sil­tä se näyt­tää. Se mitä tuo tuot­taa on bus­si­lin­jo­ja jot­ka pää­ty­vät kau­pun­gin­ra­jal­le ettei omat asuk­kaat vaan meni­si naa­pu­ri­kun­nan kes­kuk­seen asioi­maan, toi­mis­to­ko­los­se­ja kir­jai­mel­li­ses­ti kes­kel­lä pel­toa tai ihan mis­sä tahan­sa nur­kas­sa että saa yhtei­sö­ve­ro­tu­lo­ja, mah­dol­li­sim­man kal­liik­si kaa­voi­tet­tua asun­to­ja ettei vaan vahin­gos­sa­kaan tule köy­hiä asuk­kai­ta kun­nan rie­sak­si, ja yhteis­työ­hank­kei­ta jot­ka on käy­tän­nös­sä kes­ki­näi­siä leh­män­kaup­po­ja. Kil­pai­lu kyl­lä toi­mii, laji­na on vaan kuka vetii här­keim­min kotiinpäin.

  26. Juge: “…Minä en haluai­si asua Hel­sin­gis­sä, jon­ka naa­pu­ri­kau­pun­ki on Loh­ja tai Lahti.”

    Veik­kai­sin, että voit koh­ta asua Hel­sin­gis­sä, jon­ka naa­pu­rei­na ovat mm. Laut­ta­saa­ri, Kulos­aa­ri ja Haa­ga. 😀 Jos­sain vai­hees­sa orga­ni­saa­tio­ta on pak­ko tehos­taa, kos­ka rahat eivät rii­tä nykyi­sen ylläpitoon.

  27. Kuten jos­kus aiem­min joku vii­sas (enkä puhu itses­tä­ni) on toden­nut, seu­tu­val­tuus­to on hai­hat­te­lua, tar­vi­taan kym­me­nien, jos ei sato­jen lakien muu­tos, kun kun­nan ja val­tion väliin tuo­daan alu­eel­li­ses­ti rajat­tu uusi poliit­ti­nen taho. Ei tule hel­pos­ti tai nopeasti.

    Hel­sin­gin seu­dun ongel­ma on neli­kon (hki, espoo, vnt ja kau) sisäl­lä. Kenen­kään pal­jon puhut­tu pal­ve­lun­ta­so ei kär­si, sil­lä 31.12.2011 ja 1.1.2012 ter­veys­a­se­mia ja kou­lu­ja on yhtä pal­jon ja pal­kat­kin pysy­vät enti­sel­lään rajan eri puo­lin. Mit­kään kus­tan­nuk­set eivät “kas­va” tai “vähe­ne” suo­raan. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kun­ta­lii­tos hel­pot­taa lii­ken­teen ja kaa­voi­tuk­sen suun­nit­te­lua ja antaa hyvät eväät kehit­tää Hel­sin­kiä kes­ki­ko­koi­se­na metropolialueena.

  28. Onko täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la poh­dit­tu Hel­sin­gin jaka­mis­ta pie­nem­mik­si kun­nik­si? Yhteis­työ naa­pu­ri­kun­tien kans­sa voi­si toi­mia luon­te­vam­min, kun Hel­sin­gin roo­li ei oli­si niin hallitseva.

  29. Yhteis­työ naa­pu­ri­kun­tien kans­sa voi­si toi­mia luon­te­vam­min, kun Hel­sin­gin roo­li ei oli­si niin hallitseva.

    Kuten voim­me tode­ta Kuu­ma-kun­nis­sa mis­sä kaa­voi­tus­rii­to­ja kun­tien välil­lä sel­vi­tel­tiin KHO:ssa.

  30. Ilpo Tuo­vi­nen: “Kuten jos­kus aiem­min joku vii­sas (enkä puhu itses­tä­ni) on toden­nut, seu­tu­val­tuus­to on hai­hat­te­lua, tar­vi­taan kym­me­nien, jos ei sato­jen lakien muu­tos, kun kun­nan ja val­tion väliin tuo­daan alu­eel­li­ses­ti rajat­tu uusi poliit­ti­nen taho. Ei tule hel­pos­ti tai nopeasti.”

    Tie­dä sii­tä vii­sau­des­ta, mut­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la täl­lai­nen ins­tans­si oli ole­mas­sa, eli Pää­kau­pun­ki­seu­dun yhteis­työ­val­tuus­kun­ta, joka sit­te­min on jaet­tu kahtia.

  31. Rai­mo: “…oli ole­mas­sa, eli Pää­kau­pun­ki­seu­dun yhteis­työ­val­tuus­kun­ta, joka sit­te­min on jaet­tu kahtia.”

    Lon­toos­sa alue­hal­lin­nos­ta ei jätet­ty edes rip­pei­tä, kun toi­min­to­ja tehostettiin.

Vastaa käyttäjälle Kjr63 Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.