Metropolihallinnosta päätettäneen hallitusneuvotteluissa.

32 vastausta artikkeliin “Metropolihallinnosta päätettäneen hallitusneuvotteluissa.”

1. Kotoisam­paa ja ihmis­läheisem­pää olisi, että val­i­taan kun­nanosaval­tu­us­tot ja siinä ohes­sa seu­tu­val­tu­us­to (vrt. Ruot­si), eikä päin­vas­toin, kuten Osmo esittää.

   Vastaa

   1. Siis het­ki­nen, en ymmärtänyt. Tarkoi­tatko, että valit­taisi­in päät­täjät kolemelle alueel­liselle tasolle, kun­nanosaval­tu­us­toon, kun­nan­val­tu­us­toon ja seutuvaltuustoon.

      Vastaa

2. En ymmär­rä miten seu­tu­val­tu­us­to ratkai­sisi mitään. Riit­tää kun kat­soo eduskun­taa ja siel­lä har­joitet­tavaa sulle mulle ‑poli­ti­ikkaa. Suomen pisin sil­ta on Mus­tasaa­res­sa, johtaa man­tereelta luodolle, jos­sa asuu muu­ta­ma ruotsinkieli­nen, ja maa on täyn­nä tarpeet­to­mia moot­toriteitä jot­ka johta­vat met­sästä pellolle. 

   Vaikea uskoa, että seu­tu­val­tu­us­ton kanssa saataisi­in jär­jet­tömämpiä päätök­siä aikaan, mut­ta ihan turha siltä on toivoa parem­piakaan. Seudullis­es­ta päätök­sen­teosta hyvänä esimerkkinä käy, että Helsin­ki pain­os­ti Espoo­ta kaiva­maan mon­een ker­taan kan­nat­ta­mat­tomak­si las­ke­tun hukka­putken jatkon ja Van­taa sai siitä hyvästä vajaat 20 kilo­metriä lähili­iken­ner­ataa pitkin peltoja.

   Tästä ora­van­pyörästä ei oikeasti pääse eroon muuten kuin rukkaa­mal­la val­tiono­su­usjär­jestelmiä siten, että siel­lä mis­sä on toimeli­aisu­ut­ta, siel­lä on rahaa. Nythän jär­jestelmä toimii siten, että rahaa lapotaan sieltä mis­sä on toimeli­aisu­ut­ta sinne mis­sä karhu jah­taa peu­raa hyvä­tu­loisen omako­ti­a­su­jan lähimet­sässä. Ts. tarvi­taan rahan­jakosys­tee­mi, joka on päin­vas­tainen kuin nyt voimas­saol­e­va, jos­sa loiskun­nat kyykyt­tävät keskuskun­tia. Hom­man pitäisi olla päinvastoin.

   Vastaa

3. Kun­nan­val­tu­us­tot 10 000 — 40 000 asukkaan kun­nille ja se siitä. Alue­hallinto val­tio­jo­htois­es­ti kuten nytkin, mut­ta pääkaupunkiseu­tu eriytet­tynä muus­ta Uudestamaasta.

   Kun­nat estävät pääkaupunkiseudun alue­hallinnon vira­nomais­ten sooloilut ja vas­taavasti alue­hallinto pitää suuris­sa kysymyk­sis­sä kun­nat ruodussa.

   Ratkaisu on KISS ja siten toimiva. 😉

   Vastaa

4. PS. Kokoomuk­selle jär­jeste­lyn voi myy­dä sil­lä, että pääkaupunkiseudun alue­hallinnon johta­jaa kut­su­taan yli­pormes­tarik­si. 🙂 Mikä sinän­sä on loogistakin.

   Vastaa

5. “Kun­tien kyvyt­tömyys yhteistyöhön vau­ri­oit­taa seudun men­estys­tä niin paljon,m ettei asi­aa voi sieää pidempään.”

   Mut­ta eikös tämä ole demokraat­tisen pros­essin tulos ja mil­lä perus­teel­la “val­tio­val­ta” on oikeutet­tu puut­tumaan asiaan?

   Jos aihe on hal­li­tus­neu­vot­telu­iden väär­ti, on se myös vaali­tee­man väärti. 

   http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Poliittinen+kulttuuri+suosii+perussuomalaisia/1135261641408/?cmp=tm_etu_paakirjoitus

   http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Mielipiteet/maan_hallituksen__pit%C3%A4%C3%A4_uskaltaa__avata_vaihtoehtoja_6654019.html

   Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

   Vastaa

6. Mikä muuten on se “kun­tien kyvyt­tömyys yhteistyöhön “, joka pakot­taa muu­tok­si­in? Toiv­ot­tavasti kyse ei ole vain Helsin­gin tarpeista (vrt. muu­tok­set Sipoon rakenteessa).

   “Ongel­ma tässä ei ole val­tu­us­to vaan se virkamieskoneisto”

   Hyvä huomio. Virkamieskoneis­tossa on var­masti ongelmia jos eri pitäjien virkamiehet pakote­taan yhteistyöhön (toki myös val­tu­us­tois­sa). Yksi luon­te­va ratkaisu olisi kun­tien yhteiset virkamiehet niil­lä aloil­la, joil­la päätök­sen­tekokin on yhteistä. Näin menetel­lään ainakin pienem­pi­en kun­tien yhteistyössä, kun yksi henkilö hoitaa use­am­man kun­nan asi­at. Mitä mui­ta ongelmia?

   “mitä ne maakun­nat muut kun­nat sit­ten tekevät? Por­voo, Loh­ja, Han­ko ja Raasepori”

   Hmm,… Elämää on Helsin­gin ulkopuolellakin :-).

   “Kuka kerää verot? Kaik­ki verot yhteiseen kas­saan ja jae­taan takaisin väk­ilu­vun suhteessa.”

   Mielestäni Suo­mi voisi men­nä vero­tuk­ses­sa entistä val­tiokeskeisem­pään malli­in. Suurin osa kun­tien hoita­mista asioista on sel­l­aisia, että ne voidaan ajatel­la hoidet­ta­van kiin­teäl­lä sum­mal­la per asukas. Sik­si malli, jos­sa yhteisöverot ja rikkaiden verot kerää val­tio, ja jakaa ne sit­ten tasais­es­ti kun­nille, olisi aika järkevä. Vai tarvit­se­vatko rikkaim­mat kun­nat enem­män rahaa esim. rikkaille tai yri­tyk­sille tar­joami­in­sa ylimääräisi­in palveluihin?

   (Kun­tien tasat­u­lo voisi kar­sia myös joitain epäter­veitä ilmiöitä, kuten esimerkik­si kalli­iden tont­tien lahjoituk­sia yri­tyk­sille niiden paikkakun­nalle houkuttelemiseksi.)

   Noin yleis­es­ti pidän kun­tien yhteistyötä, ja ääri­ta­pauk­ses­sa jopa siihen pakot­tamista, luon­te­vam­pana tienä kuin suurten mono­li­it­tis­ten hallintoyk­siköi­den muo­dostamista ja niiden sisäis­ten alue­jaos­to­jen käyt­töä. Suuris­sa yksiköis­sä on etun­sa, mut­ta niin myös hait­tansa. Ja pienis­sä yksiköis­sä omansa. Minä etsin paras­ta bal­anssia siitä minkä asukkaat koke­vat itselleen luon­te­vak­si ja toimi­vak­si. Eli yhteistyö on hyvä asia, mut­ta nyky­isin muodis­sa ole­va suurik­si yksiköik­si pakot­ta­mi­nen ei useinkaan ole, jos ja kun hallinnon voi hoitaa muutenkin kun­toon. Myös paikallis­demokra­tia on hyvä ja puo­lus­tet­ta­va asia.

   Vastaa

7. Lundqvist: En ymmär­rä miten seu­tu­val­tu­us­to ratkai­sisi mitään. Riit­tää kun kat­soo eduskun­taa ja siel­lä har­joitet­tavaa sulle mulle ‑poli­ti­ikkaa.

   Kyl­lähän se ratkai­sisi, ja nimeno­maan sulle-mulle-poli­ti­ikan: vahvim­mat päät­täi­sivät ja yli nyky­is­ten kun­tara­jo­jen — ei sulle mitään, siis — ei myöskään kun­tien välisiä ristiriitoja.

   Lundqvist: “Ts. tarvi­taan rahan­jakosys­tee­mi, joka on päin­vas­tainen kuin nyt voimas­saol­e­va, jos­sa loiskun­nat kyykyt­tävät keskuskun­tia. Hom­man pitäisi olla päinvastoin.”

   Vaikea on köy­histä kun­nista mitään siirtää rikkaille — ei ole mis­tä ottaa.
   Nykyi­nen sys­tee­mi toimii hyvin, mut­ta tasaus­ta on liikaa. Tasauk­ses­ta esim. puo­let pois ja konkurssikun­nille (jois­sa asuu hyvin vähän ihmisiä) erik­seen toimeen­tu­lo­tu­ki, joka ei sekoi­ta valtionosuusjärjestelmää.

   Vastaa

8. Jos seu­tuhallinto kaavoit­taa, liiken­nesu­un­nit­telee ja raken­nut­taa infran, niin eikö täl­löin kiin­teistö- ja yhteisöveros­ta riip­pu­vu­us toisi oikeat kan­nus­timet toiminnalle?

   Jos (kun­nal­liset tuloverot korvaavat)seudulliset tuloverot jaet­taisi­in kun­nille väestön ikärak­en­teen mukaan jyvit­täen (eli jokaises­ta kouluikäis­es­tä x rahaa, yli 70-vuo­ti­aas­ta y rahaa jne.), eikö tämä mah­dol­lis­taisi palvelu­jen tuot­tamisen järkevästi ja sopi­vankokoiset kunnat/organisaatiot?

   Vastaa

9. Vielä has­sum­mak­si se parasi­it­tikun­tien esi­tys menee jos noil­la yhteisil­lä kiin­teistö- ja yhteisöveroil­la on tarkoi­tus mak­saa infra koko alueelle, mut­ta sosi­aali- ja ter­veyspalve­lut mak­se­taan kun­tako­htaisil­la tuloveroilla.

   Vastaa

10. Suo­ma­lais­ten poli­tikko­jen val­tako­rt­tipelistä, joka huipen­tuu hal­li­tus­neu­vot­telui­hin, on tul­lut oikea demokra­t­ian irvikuva. 

    Kaiken­laisia hömp­pämäisiä vaalilu­pauk­sia tehdään ja mielinkielin ollaan ennen vaale­ja. Mut­ta kansalle ei ker­ro­ta, mitä tärkeille asioille todel­la aio­taan tehdä. Kaik­ki sit­ten ratkaistaa nopeasti hallitusneuvotteluissa.

    Mik­si ihmeessä tämä metropoli­hallinnon asi­akin pitää ratkaista hal­li­tus­neu­vot­telu­jen pimeis­sä kabineteissa?

    Vastaa

11. En tarkoit­tanut kolmea tasoa. 

    Asukkaita­han metrop­o­lis­sa olisi noin miljoona ja siitä kehkey­tyy var­maan jokunen määrä aluevaltuustoja. 

    Tarkoitin seu­raavaa:

    1) Ehdokkaat vaalei­hin asetet­taisi­in aluevaltuustokohtaisesti.
    2) Näistä ehdokkaista äänestetään myös metropolivaltuusto.

    Alue­val­tu­us­ton koolle olisi ole­mas­sa sään­tö, samoin kuin alueen edus­ta­jien määrälle metropolivaltuustossa.

    Ehdokas voisi tul­la siis valit­tua joko kumpaankin tai vain toiseen valtuustoon.

    pitäsikö ehdokkaiden asua alue­val­tu­us­ton alueel­la, siitä en ole var­ma ja vaatii reflektointia.

    Mut­ta idea on, että val­in­ta menisi bot­tom-up eikä top-down, vai miten ne amerikkalaiset sanoisivat.

    Metropo­lil­la olisi tietenkin vain yksi yhteinen hallinto, mut­ta tämä rakenne mah­dol­lis­taisi sekä demokra­t­ian että tehokku­u­den toteu­tu­misen, kos­ka sil­loin metropoli voisi olla sekä suuri että pieni yhtä aikaa. Suurten kon­sernien men­estymi­nen perus­tuu juuri tähän kykyyn yhdis­tää sekä suu­ru­u­den että pienu­u­den ekono­mi­at ja hyödyt.

    Vastaa

12. Hal­li­tu­so­hjel­man kir­joit­tamises­sa on vaikeuk­sia, kun tule­vaa hal­li­tus­po­h­jaa on tui­ki vaikeaa ennakoi­da. Jos kepu, ruot­salaiset ja per­sut oli­si­vat oppo­si­tios­sa, saat­taisi­vat hal­li­tus­puolueet saa­da kevääl­lä aikaan yhteisen linjauksen. 

    Min­is­ter­iöi­den sormi­har­joit­te­lut syksyl­lä taita­vat olla riit­tämätön poh­ja kiivas­tah­tisen ohjel­mavai­heen perus­tak­si, jos jotain selkeää julis­tuk­seno­maista vaali­aineis­toa ei syn­ny yllät­täen hal­li­tus­puoluei­den kesken viime metreil­lä. Nykyisen hal­li­tuk­sen hal­li­tu­so­hjel­mal­la ei saatu mitään näkyvää aikaan neljän vuo­den aikana.

    Vastaa

13. “1) Laite­taan kun­nat (ainakin neljä) yhteen ja jae­taan ne palvelu­jen jär­jestämistä varten pienem­pi­in yksiköi­hin, joi­hin val­i­taan kun­nanosaval­tu­us­tot kun­nal­lis­vaalien yhteydessä.”

    Tästä syn­tyy aivan käsit­tämätön byrokra­tia. Lau­takun­tia nousee kuin sieniä sateel­la. Tasaver­taisu­us vaaran­tuu kun alueet eriytyvät.

    Viedään kaavoitus ylem­mälle tasolle. Se riit­tää. Mik­si asiansa hyvin hoi­tanut Espoo lähtisi rahoit­ta­maan Van­taan köy­hempää väkeä tai Helsin­gin tuhlausta?

    Vastaa

14. “Hal­li­tu­so­hjel­man kir­joit­tamises­sa on vaikeuk­sia, kun tule­vaa hal­li­tus­po­h­jaa on tui­ki vaikeaa ennakoida.”

    “Suo­ma­lais­ten poli­tikko­jen val­tako­rt­tipelistä, joka huipen­tuu hal­li­tus­neu­vot­telui­hin, on tul­lut oikea demokra­t­ian irvikuva.”

    M.O.T. tai jotain silleensä

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    Vastaa

15. Jos tähän men­nään, mitä ehdotit Osmo, niin voiko vas­taavaa menet­te­lyä käyt­tää Turun seudul­la. (Tääl­läkin vas­taa­va ‘pat­ti­ti­lanne’ on ilmeinen.) Vaik­ka Turku ei ole kan­sain­vä­li­nen metropoli Helsin­gin taval­la, ovat ‘ongel­mat’ vas­taavia (ja pahempia kuin vaikka­pa Tam­pereel­la, puhu­mat­takaan Oulus­ta). Samaa kaavaa mitä ehdo­tat pääkaupunkiseudulle, sopisi myös Turun seudulle? Jos näin ei tehdä, on tääl­lä edessä ‘katas­trofi’. Turun seu­tu kär­sii tästä ongel­mas­ta vieläpä enem­män kuin Helsin­gin. Tosin Helsin­ki näkyy kirivän Turkua kiin­ni näil­lä joukkoli­iken­teen mak­suil­la ja uusil­la por­ras­tuk­sil­la lipun­hin­nois­sa. Mitä epä­selvem­pi ja sek­toroidumpi jär­jestelmä hin­noit­telus­sa eri vyöhykkeisi­in, sitä vähem­män julkisen liiken­teen käyttäjiä.

    Vastaa

16. Raimo K: “Vaikea on köy­histä kun­nista mitään siirtää rikkaille – ei ole mis­tä ottaa.”

    Lähin­nä tarkoitin, että rahan kup­paami­nen keskuk­sista pitäisi lopet­taa ja kun­nal­lisveroa ruka­ta siihen suun­taan, että kun­ta saa rahaa asukkaistaan enem­män päälu­vun kuin hei­dän tulo­jen­sa perus­teel­la. Päämäärän pitäisi olla, että hyvä­tu­lois­t­en kalastelu sub­ven­toiduil­la ton­teil­la yksinker­tais­es­ti lop­puisi ja että työ­paikkao­mavaraisu­us olisi kun­nalle välttämätöntä.

    Vastaa

17. Hesaris­sa on ollut jonkun ver­ran keskustelua val­tiono­suuk­sien tasaamis­es­ta. Kat­selin noi­ta luku­ja (*) ja tajusin jotain surkuhu­paisaa tuo­hon lähi­maaseu­tu­un liittyen.

    Tasaus euroa asukas:
    Espoo ‑752
    Helsin­ki ‑527
    Kirkkon­um­mi ‑375
    Van­taa ‑314
    Sipoo ‑281
    Tuusu­la ‑276
    Ker­a­va ‑260
    Jär­ven­pää ‑220
    Nur­mi­järvi ‑182
    Por­nainen +206

    Käytän­nössä suuret kaupun­git itseasi­as­sa sub­ven­toi noi­ta kasvukun­tia, eli jos koko talousalue olisi yhtä kun­taa niin tasaus olisi kaikil­la saman suu­ru­inen. On esimerkik­si jok­seenkin vaikea ymmärtää mik­si Nur­mi­järvi tai Sipoo tarvit­see suurem­mat val­tiono­su­udet kuin Vantaa.

    *) http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;347;93748;385;161104;162153

    Vastaa

18. Ric­ca­do: “…Mitä epä­selvem­pi ja sek­toroidumpi jär­jestelmä hin­noit­telus­sa eri vyöhykkeisi­in, sitä vähem­män julkisen liiken­teen käyttäjiä.”

    Mitä tekemistä kun­nil­la on joukkoli­iken­teen kanssa? Se on ihan saman­laista kul­je­tus­bisnestä, kuin mikä tahansa yri­tys­toim­inta. 😉 Ai niin, suo­ma­laises­sa nyky­mallis­sa tärkein­tä on kek­siä kan­nat­ta­mat­to­mia reit­te­jä, joi­ta sit­ten tue­taan. Ymmär­rän jotenkin hämärästi koulubus­sire­itin (2*vrk) ostamisen haja-asu­tusalueel­la kun­nan tehtäväk­si, mut­ta en muuta.

    Kun­tien ja osin myös alue­hallinnon tehtävä on luo­da kaavoituk­sel­la edel­ly­tyk­set toimin­nalle, jos sitä halu­taan. Muuten joukkoli­ikenne ei todel­lisu­udessa kuu­lu kun­nalle. Turun polt­ta­va ongel­ma on täy­den­nys­rak­en­tamisen suun­nit­telemat­to­muus, mikä estää raideliikenteen.

    Vastaa

19. Aiheen vier­estä, mut­ta Osmolle tiedok­si: ainakin mun selaimel­la kat­sot­tuna näyt­tää siltä, että blo­gin haku­toim­into tuke­htuu ääkkösi­in. Haulla “Öster­sun­dom” ei löy­dy mitään, haku “ster­sun­dom” taas palaut­taa aihet­ta koske­vat kirjoitukset.

    Vastaa

20. Mut­ta onko meil­lä “kiin­teistövero” vai ALV?

    Finlex.fi:

    ”
    Kiin­teistövero­la­ki 20.7.1992/654
    Eduskun­nan päätök­sen mukaises­ti säädetään:

    2 §
    Kiinteistö
    Kiin­teistöl­lä tarkoite­taan tässä lais­sa tont­tia, tilaa ja muu­ta Suomes­sa ole­vaa itsenäistä maan­omis­tuk­sen yksikköä, joka on merkit­ty tai olisi merkit­tävä kiin­teistönä kiin­teistörek­ister­i­lais­sa (392/1985) tarkoitet­tuun kiin­teistörek­isteri­in. (22.12.2005/1152)”

    Eli laki sanoo alus­sa, että ‘kiin­teistö’ on maan­omis­tuk­sen yksikkö. Ei rakennus.

    Mut­ta sit­ten kuitenkin seu­raa täl­lainen pykälä:

    “Vak­i­tu­is­ten asuin­raken­nusten veroprosentti
    Kun­nan­val­tu­us­to määrää pääasi­as­sa vak­i­tuiseen asumiseen käytet­tävien raken­nusten vero­pros­en­tik­si vähin­tään 0,32 ja enin­tään 0,75. (27.11.2009/969) ”

    Eli sit­ten verote­taankin raken­nus­ta. Mut­ta verot ovat matalat.

    Hyvä säädös on seuraava:

    “15 § (22.12.2005/1152)
    Kiin­teistön arvostaminen

    Tätä lakia sovel­let­taes­sa kiin­teistön arvona pide­tään .… las­ket­tavaa arvoa kiin­teistöveron määräämisvuot­ta edeltävältä kalenterivuodelta…”

    Vero määräy­tyy vuosit­tain, joten veron pitäisi leika­ta vuosit­tain kiin­teistön arvonnousua.

    Ja lais­sa on eri­no­mainen kohta:

    “12 a § (12.11.1999/1026)
    Rak­en­ta­mat­toman raken­nu­s­paikan veroprosentti
    Kun­nan­val­tu­us­to voi määrätä erik­seen 2 momen­tis­sa tarkoite­tun rak­en­ta­mat­toman raken­nu­s­paikan vero­pros­entin, joka on vähin­tään 1,00 ja enin­tään 3,00.”

    Rak­en­ta­mat­toman ton­tin vero­pros­ent­ti on VÄHINTÄÄN 1%. Ja enin­tään 3%.

    Laki on yllät­tävän hyvä, mut­ta jää pari kysymystä:
    — Mik­si laki ei puhu mitään raken­netun ton­tin verot­tamis­es­ta? (Ain­oas­taan rakennuksesta)
    — Miten maa-arvo­ja voidaan verot­taa, jos mitään maakart­to­ja ei tehdä? Mil­lä perus­teel­la vero­tusar­vo määritel­lään ja minkä talousopin perusteella?

    Jos maa-arvot kaikkial­la verotet­taisi­in yksinker­tais­es­ti tuol­la 1–3% verol­la, todel­li­sista markki­nahin­noista, ei kun­nil­la olisi taloushuo­lia (eikä asukkail­la suuria asun­to­lain­o­ja). Eikä varsinkaan Helsingillä, joka voisi lakkaut­taa kun­nal­lisveron kokonaan. 

    Tah­tois­in­pa nähdä kuka sit­ten muut­taisi ympäryskun­ti­in mak­samaan kunnallisveroja.

    Vastaa

21. “Kun­tien kyvyt­tömyys yhteistyöhön vau­ri­oit­taa seudun men­estys­tä niin paljon,m ettei asi­aa voi sieää pidempään.”

    Ei mikään organ­isaa­tio saneer­aa itseään sisälähtöis­es­ti, moot­torin on aina tul­ta­va ulkoapäin.
    Ei kukaan näe itse raken­netus­sa mallis­sa suuria ongelmia , ei ainakaan sitä miten pitäisi uudistaa.
    Sehän olisi jo tehty, jos uusi toim­inta­malli tiedettäisiin.

    Pitäisi ottaa mallia yri­tys­maail­mas­ta tässä asi­as­sa eli val­tion otta johta­va rooli.

    Näin suurien organ­isaa­tioiden yhdis­tämi­nen ja syn­er­giahyö­dyn kaivami­nen on vähin­tään kol­men vuo­den, mielu­um­min 7–10 vuo­den projekti.

    Ja se myös mak­saa esim tieto­jär­jestelmien yhdis­tämi­nen mak­saa var­maan sato­ja miljoo­nia euroja.

    Vastaa

22. Liian van­ha: “…Näin suurien organ­isaa­tioiden yhdis­tämi­nen ja syn­er­giahyö­dyn kaivaminen…”

    Ei onnis­tu syn­er­giahyö­ty­jen kaivami­nen, kun organ­isaa­tiot ovat jo nyt liian suuria tehtävi­in­sä. Hyödyt saadaan ulos vain pilkko­ma­l­la suuret yksiköt tehokkaammiksi.

    Suurin vaara taloudelle nyt pöy­däl­lä ole­vista ideoista on sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon yksiköi­den suurentamises­sa. Ollaan tekemässä samaa mokaa, minkä takia Iso-Bri­tann­ian koko julki­nen ter­vey­den­huolto on kaaoksessa.

    Kuka on se poli­itikko, joka uskaltaa liput­taa ter­vey­den­huol­lon ja sosi­aal­i­toimen 25% leikkausten puoles­ta? Vain reip­pail­la leikkauk­sil­la voidaan saa­da jär­jestelmä kuntoon.

    Vastaa

23. @Kalle

    Juuri näin on näreet.

    Ter­vey­den­huol­lon ongel­ma taitaa olla ei resurssit vaan se miten niitä yksiköt käyttävät.

    Lääkärit taita­vat olla aika huono­ja pomo­ja ja hoit­sut aika huono­ja toimin­nan ohjaa­jia. Tänä päivänä julki­nen sek­tori tuot­taa vähem­män suorit­tei­ta kuin vuon­na 1995 ja valit­taa puutet­ta kaikesta vaik­ka sil­lä on käytössään tuplaresurssit taloudel­lis­es­ti ja henkilöstöl­lis­es­ti vuo­teen 1995 verrattuna.

    Suuret yksiköt ei tuo­ta yhtälöä auta.

    Megakun­tien rak­en­t­a­mi­nen ei myöskään ole mitään muu­ta kuin uut­ta kom­mu­nis­mia, jos­sa raken­netaan kun­ta­monopole­ja monopolipalveluineen. 

    Ain­oa asia joka ajaa kun­tia eteen­päin on kil­pailu. Se ei ole yhtään eri­lainen toim­i­ja kuin muutkaan. Ilman kil­pailua jäädään paikoilleen makaa­maan ja hop­sista, koh­ta mak­saa kaik­ki, mitään ei kehitetä.

    Kaupunkiseu­tu­jen ain­oa moot­tori on kun­tien väli­nen aito kil­pailu asukkaista ja yrityksistä.

    On tiet­ty tot­ta, että Soin­in­vaaran kannal­ta ikävää ettei saa määrätä ja päät­tää koko maakun­nan asioista, vaan joutuu pitäy­tymään Helsin­gin asiois­sa ja muiden kanssa pitää jopa neu­votel­la. Ikävää.

    Megakun­nat vievät myös lop­utkin demokra­ti­as­ta, lähidemokra­tia siir­tyy his­to­ri­aan. Kun­nil­la on aina ollut ja toiv­ot­tavasti on jatkos­sakin iso rooli ihmis­ten äänitorvena. 

    Minä en halu­aisi asua Helsingis­sä, jon­ka naa­purikaupun­ki on Loh­ja tai Lahti.

    Vastaa

24. Mitä tekemistä kun­nil­la on joukkoli­iken­teen kanssa? Se on ihan saman­laista kul­je­tus­bisnestä, kuin mikä tahansa yritystoiminta.

    Niin­pä, meil­läkin on tul­lipuo­mi ja vahtikop­pi tuos­sa moot­tori­tien liit­tymässä, yri­tys­toim­intaa­han se kul­je­tus­bisnes on.

    Olisi kyl­lä paras­ta että Kalle ja muut tois­t­en rahoil­la loisi­vat van­hat nari­se­vat stal­lar­it muut­taisi­vat jon­nekin pön­delle, jos­sa voisi päryytel­lä itse mak­se­tul­la autol­la itse mak­se­tul­la tiel­lä ei mis­tään ei minnekään.

    Vastaa

25. Juge:

    Kaupunkiseu­tu­jen ain­oa moot­tori on kun­tien väli­nen aito kil­pailu asukkaista ja yrityksistä.

    Siltä se näyt­tää. Se mitä tuo tuot­taa on bus­sil­in­jo­ja jot­ka pää­tyvät kaupung­in­ra­jalle ettei omat asukkaat vaan menisi naa­purikun­nan keskuk­seen asioimaan, toimis­tokolosse­ja kir­jaimel­lis­es­ti keskel­lä pel­toa tai ihan mis­sä tahansa nurkas­sa että saa yhteisövero­tu­lo­ja, mah­dol­lisim­man kalli­ik­si kaavoitet­tua asun­to­ja ettei vaan vahin­gos­sakaan tule köy­hiä asukkai­ta kun­nan riesak­si, ja yhteistyöhankkei­ta jot­ka on käytän­nössä keskinäisiä lehmänkaup­po­ja. Kil­pailu kyl­lä toimii, laji­na on vaan kuka vetii härkeim­min kotiinpäin.

    Vastaa

26. Juge: “…Minä en halu­aisi asua Helsingis­sä, jon­ka naa­purikaupun­ki on Loh­ja tai Lahti.”

    Veikkaisin, että voit koh­ta asua Helsingis­sä, jon­ka naa­pureina ovat mm. Laut­tasaari, Kulosaari ja Haa­ga. 😀 Jos­sain vai­heessa organ­isaa­tio­ta on pakko tehostaa, kos­ka rahat eivät riitä nykyisen ylläpitoon.

    Vastaa

27. Kuten joskus aiem­min joku viisas (enkä puhu itses­täni) on toden­nut, seu­tu­val­tu­us­to on hai­hat­telua, tarvi­taan kym­me­nien, jos ei sato­jen lakien muu­tos, kun kun­nan ja val­tion väli­in tuo­daan alueel­lis­es­ti rajat­tu uusi poli­it­ti­nen taho. Ei tule hel­posti tai nopeasti.

    Helsin­gin seudun ongel­ma on nelikon (hki, espoo, vnt ja kau) sisäl­lä. Kenenkään paljon puhut­tu palvelun­ta­so ei kär­si, sil­lä 31.12.2011 ja 1.1.2012 ter­veysasemia ja koulu­ja on yhtä paljon ja palkatkin pysyvät entisel­lään rajan eri puolin. Mitkään kus­tan­nuk­set eivät “kas­va” tai “vähene” suo­raan. Pitkäl­lä aikavälil­lä kun­tali­itos helpot­taa liiken­teen ja kaavoituk­sen suun­nit­telua ja antaa hyvät eväät kehit­tää Helsinkiä keskikokoise­na metropolialueena.

    Vastaa

28. Onko täl­lä vuosi­tuhan­nel­la pohdit­tu Helsin­gin jakamista pienem­mik­si kun­niksi? Yhteistyö naa­purikun­tien kanssa voisi toimia luon­te­vam­min, kun Helsin­gin rooli ei olisi niin hallitseva.

    Vastaa

29. Yhteistyö naa­purikun­tien kanssa voisi toimia luon­te­vam­min, kun Helsin­gin rooli ei olisi niin hallitseva.

    Kuten voimme tode­ta Kuuma-kun­nis­sa mis­sä kaavoitus­ri­ito­ja kun­tien välil­lä selvitelti­in KHO:ssa.

    Vastaa

30. Ilpo Tuovi­nen: “Kuten joskus aiem­min joku viisas (enkä puhu itses­täni) on toden­nut, seu­tu­val­tu­us­to on hai­hat­telua, tarvi­taan kym­me­nien, jos ei sato­jen lakien muu­tos, kun kun­nan ja val­tion väli­in tuo­daan alueel­lis­es­ti rajat­tu uusi poli­it­ti­nen taho. Ei tule hel­posti tai nopeasti.”

    Tiedä siitä viisaud­es­ta, mut­ta pääkaupunkiseudul­la täl­lainen instanssi oli ole­mas­sa, eli Pääkaupunkiseudun yhteistyö­val­tu­uskun­ta, joka sit­temin on jaet­tu kahtia.

    Vastaa

31. Raimo: “…oli ole­mas­sa, eli Pääkaupunkiseudun yhteistyö­val­tu­uskun­ta, joka sit­temin on jaet­tu kahtia.”

    Lon­toos­sa alue­hallinnos­ta ei jätet­ty edes rippeitä, kun toim­into­ja tehostettiin.

    Vastaa