Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.11.2010

Kes­ki-Pasi­lan keskus­tako­rt­telin grynderikilpailu

Alueesta, jon­ka peri­aat­teet lyöti­in lukkoon aiem­min syksyl­lä, tehdään nyt suun­nit­teluk­il­pailu, johon osal­lis­tu­van pitää sitoutua myös toteut­ta­maan oma suun­nitel­mansa. Samaa raken­nel­maa sovel­letaan myös Kalasa­ta­mas­sa. Alueen toteut­ta­mi­nen aloite­taan sil­las­ta (hur­raa!) ja vetu­ri­tien siirtämis­es­tä ja lev­en­tämis­es­tä. Jos Kes­ki-Pasi­lan han­ke onnis­tuu, Helsingistä tulee perin erilainen.

Ekote­hokku­u­den arviointityökalu

En nyt pyytänytkään pöy­dälle, kos­ka han­kkeen kat­sot­ti­in ole­van vielä kehi­tys­vai­heessa. Täl­laiset mit­tar­it ovat tärkeitä, mut­ta tärkeätä on myös , että ne mit­taa­vat oikein. Absolu­ut­tisen oikea­ta mit­taria ei ole ole­mas­sakaan, mut­ta absolu­ut­tis­es­ti hölmöjä kyl­lä on.Tämäkin on niitä asioi­ta, joiden kehit­tämi­nen on Helsin­gin taloudel­lisel­la vas­tu­ul­la vaik­ka työkalu tulee hyödyt­tämään kaikkia kas­vavia kuntia.

Joskus 1980-luvul­la joku taho julka­isi mit­tarin hyvälle kulu­tuk­selle. Kri­teere­inä oli työ­val­taisu­us, paikallisen työvoiman käyt­tö, pieni pääo­man tarve ja kaikkea sel­l­aista. Hei­din Hau­ta­lan kanssa arvioiti­in eräitä hyödykkeitä tämän perus­teel­la. Kär­keen nousu pros­ti­tuu­tio Thaimaassa.

Per­hon laajennus

Ahdas­ta tulee. Täl­laista on kaupunkien väli­nen kil­pailu Helsin­gin seudul­la. Per­ho halu­taan säi­lyt­tää siel­lä mis­sä se on ja sik­si on vähän joustet­ta­va. Viime keskivi­ikkona val­tu­us­to myi UPM-Kymmenelle ton­tin Töölön­lahdelta min­un mielestäni alle tori­hin­to­jen. Oli ris­ki, että Keilaniemestä saisi edullisemmin…

Toisaal­ta tont­ti on nyt kyl­lä pahasti hukkakäytössä. Se suo­jelta­va huoltoase­man lip­pa on 1990-luvulta.

Gunil­lankallion rakentamistapaohje

Tulee hienon näköi­nen alue – tai ainakin kuvat ovat hieno­ja. Kun katu­ja halu­taan kaven­taa kuja­maisik­si, raken­nusvi­ras­to urput­taa, että lumi­au­rat on tehty lev­eäm­mille kaduille.

Bussien liiken­neval­oe­tu­udet

Ollaan vähän myöhässä aikataulus­ta, kos­ka henkilöresursse­ja ohjel­moin­ti­in ei ole riit­tävästi. Kysyt­täessä virkamies arvioi suullis­es­ti, että han­ke säästää joukkoli­iken­teen meno­ja miljoonil­la vuodessa jo nyt. Jos olisi tarkem­mat arviot, ehkä niitä resursse­jakin löy­ty­isi. Sil­loin Tapio Korho­nen (rahoi­tusjo­hta­ja) näk­isi han­kkeen tulona, kun hän nyt näkee sen menona. Mitä älykkäämpiä liiken­neval­oista tehdään, sitä vähem­män ne hait­taa­vat autoil­i­joi­ta. Val­o­jen suun­nit­telua hait­taa bus­sikuskien yksilölli­nen ajotapa.

Tämä oli eläk­keelle siir­tyvän Kari Sanen viimeinen esit­te­ly lau­takun­nalle. Sääli päästää hyvää miestä eläkkeelle.

Kaik­ki asi­at esdi­tyk­sen mukaan yksimielisesti.

 

 

58 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.11.2010”

  1. “Kysyt­täessä virkamies arvioi suullis­es­ti, että han­ke säästää joukkoli­iken­teen meno­ja miljoonil­la vuodessa jo nyt.”

    Onko­han kukaan miet­tinyt paljonko nämä liiken­neval­oe­tu­udet lisäävät liiken­teen kokon­ais­meno­ja kun muu liikenne seisoo?

    Yari

    1. Kyl­lä liiken­neval­oe­tu­udet nopeut­ta­vat liiken­net­tä kokon­aisuute­na, jos liiken­nesuoritet­ta mitataan henkilök­ilo­me­treinä. Kokon­aiskus­tan­nuk­set siis alenevat.

  2. “Joskus 1980-luvul­la joku taho julka­isi mit­tarin hyvälle kulu­tuk­selle. Kri­teere­inä oli työ­val­taisu­us, paikallisen työvoiman käyt­tö, pieni pääo­man tarve ja kaikkea sel­l­aista. Hei­din Hau­ta­lan kanssa arvioiti­in eräitä hyödykkeitä tämän perus­teel­la. Kär­keen nousu pros­ti­tuu­tio Thaimaassa.”

    Hau­ta­lan kohdal­la tämä ei ole siinä mielessä yllät­tävää, että hänel­lä on ollut pari pöyristyt­tävää fem­i­nis­timielipi­det­tä muutenkin. Mut­ta että …

    Pros­ti­tuu­tio on mon­imutkaines kysymys: sor­re­taanko naisia, miehiä vai ei kumpaakaan? Var­maa on, että thai-naiset eivät ansaitse roo­li­aan rap­pi­on esimerkkeinä.

    Hienoa olisi, muuten, nähdä sekin päivä, kun Hau­ta­la katu­isi sovin­isti Jeff Hearnille myön­net­tyä feministipalkintoa.

  3. Yari, mun käsit­tääk­seni myös muun liiken­teen viiv­i­tyk­set las­ke­taan. Vaiku­tus on oikeasti koko­lail­la mitätön. Val­ot kyl­lä hidas­taa liiken­net­tä paljon, mut­ta ne ei siel­lä bussien takia ole eikä ylipään­sä nopeu­den, vaan tur­val­lisu­u­den takia.

  4. Kes­ki-Pasi­lan kil­pailu­un osal­lis­tu­vien määrä on toiv­ot­tavasti yli kol­men. Nyt real­isoitu­va suun­nitel­ma on Helsin­gin kaupunkiku­van näkyvin paik­ka ja sen kanssa on elet­tävä joukkoli­iken­teen seudullises­sa sol­muko­hdas­sa jatkos­sa. Var­masti tämän lau­takun­nan tärkein juttu.

    Saneen Kari raivasi liiken­teen ohjauk­sen uusille urille ja jatka­jan työlle on luo­tu hyvä poh­ja. Yllät­tävis­sä asiois­sa kaupun­ki “säästää”, kun vuosikymmenet val­o­jen ohjel­moin­ti on potenut resurssipulaa.

  5. Kil­pailu on ter­ve ilmiö. Se pakkot­taa Helsinginkin ajat­tele­maan kokonaisuutta.

  6. @Seppo Vep­säläi­nen

    Saneen Kari raivasi liiken­teen ohjauk­sen uusille urille ja jatka­jan työlle on luo­tu hyvä pohja. 

    Onko ruori­in saatu uusia Enem­mistön miehiä vai onko heitä enää työikäisinä?

  7. Alueesta, jon­ka peri­aat­teet lyöti­in lukkoon aiem­min syksyl­lä, tehdään nyt suun­nit­teluk­il­pailu, johon osal­lis­tu­van pitää sitoutua myös toteut­ta­maan oma suunnitelmansa.

    Toiv­ot­tavasti tähän on sit­ten joku vara­su­un­nitel­ma… Ei sinän­sä ettenkä epäil­isi kiin­nos­ta­van, paik­ka on saavutet­tavu­udeltaan niin hyvä kuin tästä maas­ta löy­tyy, ja se on sit­ten aika paljon toteut­ta­jas­ta kiin­ni tuleeko siitä houkut­tela­va eli osaavalle investoi­jalle hyvä paikka.

    Samaa raken­nel­maa sovel­letaan myös Kalasa­ta­mas­sa. Alueen toteut­ta­mi­nen aloite­taan sil­las­ta (hur­raa!) ja vetu­ri­tien siirtämis­es­tä ja leventämisestä.

    Se sil­ta on hyvä jut­tu, siinähän on jo valmi­it leven­nyk­set. Tuo on muuten todel­la keskeinen joukkoli­iken­neväylä jo nyt, busse­ja yli 30 tun­nis­sa suun­taansa ruuhkas­sa eli alle min­uutin vuorovälil­lä, ratikkalin­jo­ja nyt yksi ja piakkoin toinen Ilmalaan. Ja Meilah­den suun­ta tarvit­sisi kol­man­nen, 58 välil­lä Pasi­la-Meilahti tulee bussin kap­a­siteet­ti vastaan.

  8. Yari: Onko­han kukaan miet­tinyt paljonko nämä liiken­neval­oe­tu­udet lisäävät liiken­teen kokon­ais­meno­ja kun muu liikenne seisoo?

    Ter­ve­menoa vaan Kehä I:lle. Siel­lä ei pahem­min bus­sikaisto­ja ole, eikä enää juuri liiken­neval­o­jakaan. Silti liikenne seisoo.

  9. “Kun katu­ja halu­taan kaven­taa kuja­maisik­si, raken­nusvi­ras­to urput­taa, että lumi­au­rat on tehty lev­eäm­mille kaduille.”

    Ehkä voit seu­raa­van ker­ran kysyä raken­nusvi­ras­tol­ta onko parem­pi, että kadut suun­nitel­laan kalus­ton mukaan vai kalus­to katu­jen mukaan. Sama voisi tietysti kysyä ihan nor­mi henkilöau­toli­iken­teestä ja sen vaa­ti­mas­ta tilas­ta, jos­ta tässäkin blo­gis­sa ollaan muu­ta­maan otteeseen luet­tu. Kaupunkiym­päristöä ei kum­mas­sakaan tapauk­ses­sa saisi tahal­lis­es­ti huonontaa.

  10. Vaiku­tat kri­it­tiseltä siitä, että Helsin­ki myi UPM:lle ton­tin ali­hin­taan. On surullista, että Helsin­ki ja Espoo joutu­vat kil­paile­maan keskenään, mut­ta näis­sä olo­suhteis­sa se oli oikea ratkaisu. Pääkont­torit ovat jo nykyään aivan liian keskit­tyneitä Espooseen ja Länsi-Helsinkiin.

    Samal­la taval­la Kalasa­ta­mas­sa hyviä tont­te­ja pitäisi myy­dä kohtu­uhin­taan pääkont­terei­den paikoik­si paljon enem­män kun on suun­nitel­tu. Jos Kalasa­ta­maan onnis­tut­taisi­in houkut­tele­maan huip­pu­fir­mo­jen pääkont­tor­e­i­ta, niin se olisi huikea piristys­ruiske Itä-Helsingille.

    Minus­ta tun­tuu, että Helsin­gin päät­täjät eivät ymmär­rä Kalasa­ta­man kri­it­tisyyt­tä nimeno­maan työ­paik­ka-alueena. Jos Kalasa­ta­mas­ta raken­netaan taas asun­to­val­tainen alue, niin Itä-Helsin­gin syr­jäy­tymi­nen alkaa olla lop­ullis­es­ti sinetöity.

    1. Tomi: Minä olin val­tu­us­tosa tuon UPM-kau­pan kan­nal­la, kos­ka en pidä hyvänä, että Espoo yrit­tää rak­en­taa työ­paikko­ja pitkin (suur)peltoja. Kalasa­ta­maan on kaavoitet­tu huo­mat­ta­van paljon työ­paikko­ja — ja korkealle.

  11. Kim­mo, kaupunkien liiken­nepoli­ti­ik­ka on kään­tynyt enem­mistön mie­len mukaisek­si läh­es kaikissa euroop­palai­sis­sa suuris­sa kaupungeis­sa. Edus­ta­masi vähem­mistömielipi­de on toki enem­mistömielip­i­teenä val­lal­la päät­täjien kesku­udessa itä-Euroopas­sa ja muis­sa nyt nopean autois­tu­misen kier­teessä ole­vis­sa mais­sa. Liiken­nepoli­ti­ikan kehi­tys kul­kee vääjäämät­tä tätä rataa.

  12. Tomi: “Jos Kalasa­ta­maan onnis­tut­taisi­in houkut­tele­maan huip­pu­fir­mo­jen pääkont­tor­e­i­ta, niin se olisi huikea piristys­ruiske Itä-Helsingille.”

    Aika tälle oli ja meni pari vuosikym­men­tä sit­ten. Nyt sen sijaan on mah­dol­lisu­us rak­en­taa uuden ajan PK-yri­tysalue metron ja kehä III var­relle Vuosaaren tuolle puolen ja vapaut­taa lähempänä keskus­taa ole­vat vas­taa­vat alueet asumiskäyttöön.

  13. Mik­si val­takun­nan paraati­paikalle pitää ylipään­sä rak­en­taa met­sä­fir­mo­jen ja medi­at­alo­jen monumentteja?

  14. @Seppo Vep­säläi­nen

    Enem­mistön mielipi­de on myös val­lal­laan Soma­lias­sa ja Libyan kaltai­sis­sa sivistyk­sen kehdois­sa. Helsinkiläi­nen liiken­nepoli­ti­ik­ka edus­taa saman­laista edis­tys­tä, jos­sa voima­suh­teet sanel­e­vat ketä alis­te­taan oman hyvän nimissä.

    Niin kauan kuin joukkoli­ikenne ei pär­jää edes etu­jen varas­sa, vaan kaupunkia pitää kir­jaimel­lis­es­ti miinoit­taa panssari­esteil­lä ja ajok­iel­loin, niin olen aika ylpeä edus­taes­sani sitä kun­nal­lispoli­it­tista vähemmistöä.

  15. Osmo: Tietääk­seni Kalasa­ta­maan on täl­lä het­kel­lä suun­nitel­tu 18 000 asukas­ta ja 10 000 työ­paikkaa. Ver­tailun vuok­si, 10 000 on vähem­män kuin Ruo­ho­lahdessa, jos­sa tulee ole­maan 13 000. Jos itäpuolen laskusu­un­ta todel­la halut­taisi­in elvyt­tää, niin 10 000 ei riitä.

    spot­tu: Parhaat fir­mat halu­a­vat parhaille paikoille meren ääreen, aivan kuten varakkaat yksi­ty­ishenkilötkin. Kalasa­ta­ma on täl­lä het­kel­lä ain­oa paik­ka itäpuolel­la, jol­la on mah­dol­lisuuk­sia kisa­ta Espoon kanssa.

  16. “Viime keskivi­ikkona val­tu­us­to myi UPM-Kymmenelle ton­tin Töölön­lahdelta min­un mielestäni alle torihintojen.”

    Ei kyl­lä var­masti myynyt yhtä hal­val­la kun val­tio myi Nallelle:

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010101412519511_uu.shtml

    (Vähän aiheen vier­estä, mut­ta ym. kau­pan ympäröi niin syvä hil­jaisu­us että päätä kivistää.)

  17. Kim­mo:

    Enem­mistön mielipi­de on myös val­lal­laan Soma­lias­sa ja Libyan kaltai­sis­sa sivistyk­sen kehdoissa. 

    Mitä? Voisitko hie­man ava­ta tätä?

    Kari

  18. spot­tu, Itäväylän ja Kehä III risteys on mah­dol­lisim­man han­kalan kulkuetäisyy­den päässä läh­es koko seudun väestölle, eikä asia metrol­la tai uusil­la motareil­la mihinkään siitä muu­tu kun se on edelleen kaukana. Jotain sata­maan tukeu­tu­vaa liike­toim­inta sinne toki hakeu­tuu, mut­ta työ­paikkamäärinä tuo on aika pien­tä. Hert­toniemessäkin pus­kee toim­i­ti­la­ton­tit pajua, eikä jollekin Itäkeskuk­sen etäisyyk­sil­lä ole län­nessäkään mitään tunkua. Työ­paikat nyt vaan aset­tuu keskeisille alueille, eikä se kaavoit­ta­mal­la muuk­si muu­tu. Minus­ta se että kaupun­ki kaavoit­taa toim­i­tilo­ja nimeno­maan Pasi­laan, Kalasa­ta­maan ja jonkin ver­ran Jätkäsaa­reen on hyvä jut­tu ihan sik­si että niille on tuol­la kysyntää.

  19. tpyy­lu­o­ma: “Itäväylän ja Kehä III risteys on mah­dol­lisim­man han­kalan kulkuetäisyy­den päässä läh­es koko seudun väestölle”

    Espoos­ta käsin vähem­män käy­dään töis­sä PK-teol­lisu­ustyö­paikois­sa. Sitä­pait­si kehä III ei ole tavar­al­o­gis­ti­ikkaa varten lainkaan huono paikka.

    Se että esimerkik­si Hert­toniemessä toim­i­ti­la­ton­tit eivät käy kau­pak­si tarkoit­taa että ne kan­nat­taisi kaavoit­taa asun­noik­si kuten Hert­toniemen teol­lisu­usalueen kaakkois­laidas­sa on jo tehtykin. Teol­lisu­usaluei­den naker­t­a­mi­nen pois vähitellen on huono aja­tus sikäli että näin ei uut­ta kun­non keskit­tymää syn­ny min­nekään, ja lop­putu­los on har­vaa mata­laa nauhaa kehä III vart­ta Vuosaares­ta Viinikkalaan.

    Mitä han­kalaan kulkemiseen tulee, ehkä vähitellen Helsingis­säkin usko­taan että sormi­malli on tul­lut tien­sä päähän. Jos kehä III pitkin on han­kala poikit­tain liikkua, on ongel­ma ihan itse aiheutettu.

  20. Sata­ma saneli Helsin­gin maankäytön sijoit­tumista sen elinkaaren alku­vu­o­sisatoina jopa niin, että keskus­ta siir­ret­ti­in lähem­mäs kun­nol­lista satama­paikkaa. Nykyti­lanteen val­os­sa turha siir­to. Van­taan jok­isu­ulle olisi kan­nat­tanut jäädä.

    Nyt Vuosaaren sata­ma ei liikau­ta keskus­to­ja, mut­ta kyl­lä se aikaa myöten tuo lisävärinää itäisen esikaupunkivyöhyk­keen toimeli­aisu­u­teen. Kaupunki­rakenne ehey­ty­isi, jos metron var­teen syn­ty­isi työ­paikko­ja. Kan­nat­taisiko myy­dä pari pääkont­tori­tont­tia erikoistarjouksella ?

  21. (Per­hos­ta) “Se suo­jelta­va huoltoase­man lip­pa on 1990-luvulta.”

    Se lip­pa on mielestäni 1990-luvun onnis­tuneimpia arkkite­htu­urin alan luo­muk­sia Helsingis­sä ja sopii funkis-huoltoase­man kanssa yhteen hienos­ti — vain ABC:n logo entisen Esson tilal­la onnis­tuu mil­tei tuhoa­maan kokon­aisu­u­den… Mielu­um­min voisi rak­en­taa ylöspäin. Ja Hietaniemenkadun var­res­ta saisi pari taloa räjäyt­tää ihan kaupunkiku­val­li­sista syistä (tilalle voisi kyl­lä rak­en­taa enem­män kerrosalaa).

  22. Sep­po: “…kaupunkien liiken­nepoli­ti­ik­ka on…”

    Joo, mut­ta ensin täy­ty­isi rak­en­taa se kaupun­ki. 😀 Julki­nen liikenne (vielä tarkem­min san­ot­tuna julki­nen raideli­ikenne) on kaupunki­maisen asu­tuk­sen liiken­nemuo­to. Mut­ta kuten san­ot­tu, siihen tarvit­taisi­in se kaupun­ki. 😉 Har­vaan asu­tul­la seudul­la hen­klöau­to on lyömätön.

    Pitää ymmärtää kes­ki-euroop­palais­ten oikei­den kaupunkien ja Helsin­gin ero. Eroa kär­jis­tetään tarkoituk­sel­lis­es­ti mm. rak­en­ta­mal­la Sipoon kor­pi­in. Samal­la itse kan­takaupun­gin laa­jen­t­a­mi­nen lyödään laimin.

    Kat­sokaa kri­it­tisin silmin vaik­ka Her­ne­saaren ja van­han Län­si-Sata­man alueen kaavoitus­ta. Niistä näkee, ettei Helsingis­sä ainakaan ole pulaa tont­ti­maas­ta, niin väljästi ne on piirretty. 😀

  23. Espoos­ta käsin vähem­män käy­dään töis­sä PK-teollisuustyöpaikoissa.

    Siel­lä PK-teol­lisu­udessa on var­maan jokunen insinööri töis­sä, Espoosta,in. Mut­ta joo, pien­te­ol­lisu­usalueek­si tuo seu­tu sopii ihan hyvin, mut­ta ei se mikään vai­h­toe­hto ole Kalasa­ta­man toimis­torak­en­tamiselle kun kyse on ihan eri alan työpaikoista.

    Pasi­laan on kaavail­tu 25 000 uut­ta työ­paik­ka ja Kalasa­ta­maan 10 000, lisäk­si KSV las­kee yleen­sä hövelil­lä mitoituk­sel­la työ­paikko­jen tilan­tarvet­ta eli nuo on alakant­ti­in. Tuo täyt­tää toim­i­ti­latarvet­ta, sem­minkin kun niistä ei nytkään ole mitään pulaa, niin että mitään painet­ta yri­tyk­sil­lä lähteä hake­maan tilaa esimerkik­si idem­pää metron­va­rt­ta ei vaan oikein ole. Jos halu­aa syr­jem­mälle niin esimerkik­si lento­ken­tän seu­tu on parem­pi sijainti.

  24. Kes­ki-Pasi­las­sa olisi tuhan­nen taalan paik­ka rak­en­taa jotain mei­dän oloi­himme ihan uuden­laista: rohkeaa ja värikästä. Pahaa pelkään vaan, että tääl­lä ei päät­täjil­lä ole uskallus­ta siu­na­ta muo­tok­ieleltään kovin epäortodok­sisia ratkaisu­ja. Toivoisin kuitenkin alueesta maamerkkiä muunkin kuin korkeu­den suhteen.

  25. Antti:
    >Ter­ve­menoa vaan Kehä I:lle. Siel­lä ei pahemmin
    >bus­sikaisto­ja ole, eikä enää juuri
    >liiken­neval­o­jakaan. Silti liikenne seisoo.

    Tänään tuli, poikkeuk­sel­lista kyl­lä, ajel­tua siel­lä aamul­la. Helsingistä Espooseen oli hirveästi tuli­joi­ta ja liikenne seisoi yhtämit­taises­sa jonos­sa, mut­ta itään päin sai ajaa kahdek­saakymp­piä Lah­den­tielle ja olisi var­maan saanut ajaa Itäkeskukseenkin.

    Helsinkiläiset ja muut, ottakaa bus­si tai juna kun tulette Espooseen! (Ymmär­rän tosin, että Län­sisa­ta­maan tule­va rek­ka tai lin­ja-auto ei voi kulkea junal­la, vaan joutuu kiertämään kehää ja länsiväylää.)

  26. Minä olen HSL-alueen bussinkul­jet­ta­jana ehdot­tomasti älykkäi­den bussi­etuuk­sien kan­nal­la. Niil­lä saadaan bus­seil­la suoritet­tavas­ta joukkoli­iken­teestä täs­mäl­lisem­pää, luotet­tavam­paa ja nopeam­paa; parem­min vastinet­ta kaupunki­lais­ten verovaroille siis. Tehokkaam­paa liiken­teen­tuot­tamista ja ken­ties rahan­säästöä liiken­teen­ti­laa­jal­la. Esimerkik­si monis­sa risteyk­sis­sä vihreän pieni piden­tämi­nen vain sen ver­ran, että siitä aja­va bus­si pääsee suju­vasti jatka­maan lin­jaansa, sen­si­jaan, että seisoisi min­u­ut­te­ja punai­sis­sa val­ois­sa, on todel­la mieluista näin val­is­tuneelle joukkoli­iken­neam­mat­ti­laiselle, joka halu­aa palvel­la asi­akkaitaan tehokkaasti. Jou­tu­isa joukkoli­ikenne sekä sen nykyaikaisen ja älykkäät etu­udet nopeut­taa myös muu­ta liiken­net­tä, ei siis seiso­ta sitä turhaan.
    Pidän juuri täl­lais­es­ta joukkoli­iken­teen kehittämisestä.
    Samat­en kuin niistä monista aivan pienistä muu­tok­sista joi­ta monin alueen bus­sil­in­jo­jen var­sil­la voisi tehdä. Esimerkik­si jonkin liiken­teen­jaka­jan, kadunkul­man tai muun korokkeen pieni muu­tos, viistämi­nen tai jopa siir­to avaisi näke­myk­seni mukaan monia nyky­isiä pul­lonkaulo­ja. Joskus jopa uudet kaista­maalauk­set saat­ta­vat helpot­taa aivan oleel­lis­es­ti. Nykyti­las­sa täl­laiset pikkues­teet saat­ta­vat kaven­taa bussien esimerkik­si kään­tymisessä tarvit­tavaa tilaa ja siten hidas­taa sitä, aivan turhaan minus­ta. Aivan kuin pois­taisi kan­non koskesta. 

    Minus­ta on myos syytä kiin­nit­tää eri­ty­istä huomio­ta bus­sipysäkkien suun­nit­telu­un ja toimivuuteen.

  27. Mitä? Voisitko hie­man ava­ta tätä?

    Kari

    Jos vahvem­man tai enem­mistön val­las­sao­lo johtaa asioiden polar­isoin­ti­in, omien etu­jen ajamiseen pelkästään tois­t­en kus­tan­nuk­sel­la ja haitak­si, niin en pidä tilan­net­ta kauhean hyvänä, vielä vähem­män kehuttavana.

    On ymmär­ret­tävää ja perustel­tua, että poli­it­tiset voima­suh­teet hei­jas­tu­vat poli­it­tisi­in lin­jauk­si­in, mut­ta en hyväksy, että yksinker­taista enem­mistöä käytetään koko väestöä koske­vaan oman agen­dan alistamiseen.

    Tänään sin­ua kan­nuste­taan abort­ti­in ja ensi vaa­likaudel­la saat teosta murhasyyt­teen? Enem­mistön mielip­i­teel­lä on ehkä parem­pia kohtei­ta kuin päätet­täessä, että punatukkaisille tulisi myön­tää pienem­pää koti­hoidon tukea. 

    Mis­sä Espoos­sa siis viipyy mun vaa­ti­mat lin­ja-autokaisto­jen hidastetöyssyt?

  28. Jos Itä-Helsingille todel­la halut­taisi­in antaa piristys­ruiske uusien työ­paikko­jen muo­dos­sa, voitaisi­in kaupun­gin liike­laitosten pääkont­tor­e­i­ta siirtää itään. Pitääkö Helsin­gin Ener­gian pääkont­torin olla niin keskeisel­lä ja kalli­il­la paikalla sähkö­talos­sa? Esim. Hert­toniemen metroase­man vier­essä olisi sopi­vaa tont­ti­maa­ta tar­jol­la. Län­simetron myötä Itä-Helsin­gin saavutet­tavu­us työ­paik­ka-alueena Espoos­ta käsin para­nee, joten työvoiman saatavu­uskaan muo­dos­tu­isi tuskin ongel­mak­si. Täl­lainen kaupun­gin sisäi­nen alue­poli­ti­ik­ka hyö­dyn­täisi myös veron­mak­sajia. Tule­va Metropo­lia-ammat­tiko­rkeak­oulun 5000 opiske­li­jan Myl­ly­puron kam­pus on hyvä alku pyrkimyk­sis­sä nos­taa idän profiilia.

  29. Yhä hul­lum­mak­si näyt­tää tont­tikaup­pa Helsingis­sä äityvän, jos tämä uuti­nen pitää paikkansa:

    http://www.suomitv.fi/uutiset/helsinki_myym_ss_kunnostamiaan_kiinteist_j_talin_golfkerholle_alehinnalla

    “Helsin­gin kaupun­gin kiin­teistölau­takun­ta päät­tää tänään Tal­in golfken­tän kiin­teistökan­nan myymis­es­tä sen vuokraa­jalle Helsin­gin Golfk­lu­bi ry:lle. Lau­takun­nan esi­tyk­sen mukaan kaup­pa­sum­ma kahdek­sas­ta eri raken­nuk­ses­ta on yhteen­sä 800 000 euroa.” 

    “Helsin­gin Golfk­lu­bi ry on yksi­tyi­nen golfk­lu­bi, jon­ka riv­i­jäs­en­inä ovat mm. Helsin­gin kaupun­gin liikun­ta­toimen johta­ja Anssi Rau­ramo, kansane­dus­ta­ja Mat­ti Ahde ja asun­to­min­is­teri Jan Vapaavuori. Golf-ker­hon maan­vuokra­sopimuk­set ja niiden ehdot ovat herät­täneet aiem­min paljon julk­ista keskustelua.” — Niin, onhan Osmokin asi­as­ta kirjoitellut.

    Voiko täm­möi­nen oikeasti men­nä läpi? Näkyy tuos­sa kokoomus­val­taises­sa lau­takun­nas­sa neljä vihreääkin istu­van, ehkä Osmo voisi kysel­lä heiltä kau­pan perusteluja…

  30. Kor­jaus kir­joituk­seeni: tont­tikau­pas­ta siis ei sen­tään kyse, vaan rakennusten.

  31. Jani Holm:

    Pitääkö Helsin­gin Ener­gian pääkont­torin olla niin keskeisel­lä ja kalli­il­la paikalla sähkö­talos­sa? Esim. Hert­toniemen metroase­man vier­essä olisi sopi­vaa tont­ti­maa­ta tar­jol­la. Län­simetron myötä Itä-Helsin­gin saavutet­tavu­us työ­paik­ka-alueena Espoos­ta käsin para­nee, joten työvoiman saatavu­uskaan muo­dos­tu­isi tuskin ongelmaksi.

    Keskeiset ja kalli­it paikat on kalli­ita sik­si että ne on keskeisiä, eli sinne pääsee esimerkik­si töi­hin ihan joka puolelta seu­tua suht mukavasti. Jos yri­tys­tä ei kiin­nos­ta pätkääkään työn­tek­i­jöi­den työ­matkat niin voivat ne tietenkin sijout­tua minne tahansa, mut­ta useimpia yri­tyk­siä kiin­nos­taa ja syystäkin.

    Hert­toniemeen pääsee Län­simetron myötä vähän parem­min itäosas­ta Etelä-Espoo­ta. Sinne ei edelleenkään pääse kovin hyvin vaikka­pa Pohjois-Helsingistä, Lep­pä­vaaras­ta, Van­taal­ta, jne.

  32. Jani Holm: Idän profi­il­ia ei tul­la nos­ta­maan siirtämäl­lä kaupun­gin laitok­sia Hert­toniemeen. Ain­oa tapa on saa­da itäpuolelle Suomen parhaiden yri­tys­ten pääkont­tor­e­i­ta. Län­sipuolel­la on jo Nokia, Kone, For­tum, Neste Oil jne jne. Lie­nee aika ilmi­selvää mik­si parhaat veron­mak­sa­jat muut­ta­vat Espooseen.

    Kalasa­ta­mal­la olisi nyt kuitenkin tuhan­nen taalan paik­ka koit­taa saa­da niitä jot­ka eivät vielä ole keren­neet rak­en­taa län­teen, kos­ka Keilanie­mi ja Hanasaari/Ruoholahti alka­vat olla täyn­nä. Kalasa­ta­ma on ain­oa merelli­nen paik­ka lähel­lä keskus­taa, johon näitä pääkont­tor­e­i­ta enää voi rak­en­taa — Mikäli kaupun­ki vain ymmärtäisi kaavot­taa niille hyviä pääkont­tori­tont­te­ja. Kuten todet­tu, nyt suun­nitel­tu 10 000 työ­paikkaa vaan ei riitä alku­unkaan. Jos Kalasa­ta­mas­ta raken­netaan asun­to­val­tainen alue kuten nyt on suun­nitel­tu, niin sen jäl­keen tämä ain­utk­er­tainen tilaisu­us on tuhlattu.

    Tästäkin keskustelus­ta huo­maa, että moni ei tun­nu ymmärtävän Kalasa­ta­man kri­it­tisyyt­tä koko idälle, mukaan­lukien HelsinkiSipoo. Oikeas­t­aan Kalasa­ta­man työ­paikat ovat kri­it­ti­nen kysymys koko Helsin­gin kannal­ta. On aivan turha kuvitel­la että kukaan halu­aisi muut­taa HelsinkiSipooseen, jos työ­paikat ovat lännessä.

  33. Vähän yleisem­min, Itä-Helsin­gin ongel­ma on huono saavutet­tavu­us julk­isil­la. Juu, metrol­la pääsee keskus­taan, mut­ta kun pitäisi päästä mui­hinkin suun­ti­in. Esimerkik­si JLF:ssä joku kirosi väliä Simonkylä (vähän Tikkuri­las­ta pohjoiseen) Aurinko­lahti. Menee näin: bus­sil­la Tikkuri­laan, vai­h­to toiseen bussin jol­la Mel­lun­mä­keen, vai­h­to kol­man­teen bus­si­in jol­la pääsee Vuosaaren metroase­malle, ja neljän­nel­lä bus­sil­la per­ille Aurinko­lah­teen. On selvää että tosi­asialli­nen vai­h­toe­hto on henkilöau­to, ja tämänkin takia ne kehät ovat niin ruuhkaisia.

    Se että metroa jatke­taan län­teen tai itään ei juuri auta. Ensim­mäi­nen ongel­mako­h­ta on poikit­tais­li­ikenne, Jok­eri ja bus­sit 58 ja 79 vetääkin hyvin matkus­ta­jia kos­ka muu­ta tar­jon­taa ei juuri ole. Poikit­taisy­hteyk­siä tarvit­taisi­in lisää, esimerkik­si Tikkuri­la-Itäkeskus, ja joku kun­nolli­nen ratkaisu välil­lä Pasila-Itäkeskus.

    Toinen poikit­tais­li­iken­teen ongel­mako­h­ta on se että met­ros­ta lähi­ju­naan vai­h­t­a­mi­nen on niin tolkut­toman huonos­ti jär­jestet­ty, Rauta­tien­torin metroase­mal­ta lähi­ju­naan kävelee hel­posti jopa kymme­nen min­u­ut­tia. Pis­ara aut­taisi jos sen yhtey­dessä saisi hyvän vai­h­don Hakaniemeen.

  34. @TuulaT

    Voiko täm­möi­nen oikeasti men­nä läpi? Näkyy tuos­sa kokoomus­val­taises­sa lau­takun­nas­sa neljä vihreääkin istu­van, ehkä Osmo voisi kysel­lä heiltä kau­pan perusteluja…

    Tal­in golfkent­tä ja sen vas­tus­t­a­mi­nen lie­nee sym­bol­is­es­ti tärkeää Enem­mistöläisille ja on var­masti katk­era kalk­ki juo­tavak­si jos maa nyt myy­dään. Tal­in golfkent­tä edus­taa kaikkea sitä, jota kalli­iden län­si­au­to­jen kivit­täjät ovat aina halveksineet. 

    Vil­pit­tömät surun­valit­telu­ni, vaik­ka olenkin varsin var­ma, että Tal­in ken­tän raken­nuskau­pat on jo val­tu­us­tok­abi­neteis­sa vai­hdet­tu jonkun keskus­takadun kaven­tamiseen tai muut­tamisek­si lin­ja-auto­jen kiihdytysradaksi.

  35. Vähän ihme­tyt­tää tämä “markki­nahin­tainenkin” arvio. Kar­tano keskel­lä kaunein­ta Helsinkiä 1,4 miljoonaa.

    ???

    Se on taval­lisen ison ker­rostaloa­sun­non hin­ta vaikka­pa Kruununhaassa.
    Esim. tässä! Olen muuten asunut tässä talos­sa nelisen vuot­ta, mikä tietysti kiin­nos­taa kaikkia tosi paljon 🙂 

    http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/6392367

  36. Siis.. mikä Kim­mo sin­ua hiertää? 

    Pitääkö rikkaiden saa­da halvem­mal­la asioi­ta kuin muiden vai mikä on elämänfilosofiasi? 

    Ymmär­rän, ettei joidenkin mielestä hei­dän pidä hyväo­saisuuten­sa takia enem­pääkään mak­saa kuin muiden, mut­ta voitko perustel­la, mik­si juuri heille pitäisi myy­dä raken­nuk­set polkuhintaan?

  37. Kim­mo,

    Jaa, kyse olikin ihan nor­maal­ista vainoharhaisuudesta 🙂

    Eipä siinä sit­ten sen kum­mem­paa, meil­lä kaikil­la on omat murheemme.

    Kari

  38. “Vähän yleisem­min, Itä-Helsin­gin ongel­ma on huono saavutet­tavu­us julkisilla.”

    Kan­takaupungista löy­tyvät parhaat työ­paikkatavoitet­tavu­udet julk­isil­la, kun ajatel­laan koko seudun säteel­lä. Esikaupunkialueista Itä-Helsin­ki ei ole var­masti sen huonom­pi kuin esimerkik­si Keilanie­mi, jonne on tun­gok­seen asti pääkont­torik­er­maa sijoittunut.

    Jos Keilaniemessä kävelee bus­sipysäkille, ei ole tun­gok­seen saak­ka kavere­i­ta. Toiv­ot­tavasti metro saa parem­man suosion.

    Toki on niin, että joukkoli­iken­netavoitet­tavu­ut­ta on saatavis­sa nyky­istä selvästi parem­mak­si. Joker­it ja län­simetro ovat jo hyviä lisiä. Lisää poikit­taisy­hteyk­siä on suun­nit­teil­la. Itä­su­un­nan reit­tinopeudet ovat val­taosin hyviä.

    Tun­tuu siltä, että yri­tyk­sille pääkont­torin osoite on näkyvyys- ja omagokysymys siinä kuin mak­sukyky­isille asukkaille.

  39. Sep­po: “…Toki on niin, että joukkoli­iken­netavoitet­tavu­ut­ta on saatavis­sa nyky­istä selvästi paremmaksi…”

    Kyse onkin mihin hin­taan? Nykyi­nen joukkoli­ikenne ei ole ter­veel­lä poh­jal­la, kos­ka sitä joudu­taan tuke­maan. Kun kat­soo taloudel­lista tilan­net­ta, niin ilman ihmettä voi olla var­ma, etteivät nykyisen kaltaiset joukkoli­iken­teen tuet jatku.

    Tuki­in päästään nopeasti käsik­si, kun hyväksytään esimerkik­si turhien bus­sivuoro­jen lakkaut­ta­mi­nen. Pidem­mäl­lä aikavälil­lä kestävä keino on rak­en­t­a­mi­nen ole­mas­sa ole­vien rakaiden rato­jen var­teen. Pystyykö joku esimerkik­si selit­tämään, mik­si Haara­jo­ki ei ole kaavoitet­tu, raken­net­tu ja itsenäi­nen kunta?

  40. @Osmo
    “..että Espoo yrit­tää rak­en­taa työ­paikko­ja pitkin (suur)peltoja.”

    Tätäkö se nyt on tämä kun­tien väli­nen kil­pailu? Jae­taan kor­po­raa­tioille kil­paa veron­mak­sajien omaisu­ut­ta? Kuka eniten jakaa saa eniten “työ­paikko­ja”?
    Ei tuol­la taval­la mitään työ­paikko­ja syn­ny. Vaan katoaa. Ne katoa­vat palka­nsaa­jien katoa­van ostovoiman myötä.

  41. Tässä vielä niitä Tal­in myyn­nis­sä ole­via töllejä:

    Tilan­hoita­jan mökki:

    http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/pitajanmaki/kuvat/taligolf3.jpg

    Kar­tano:

    http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/pitajanmaki/kuvat/taligolf2.jpg

    http://lh5.ggpht.com/_fnAoTX_anC8/Rx3iWVTedsI/AAAAAAAAFWk/tFRdcsnVUkg/Talin+kartano.jpg
    (ai suo­jel­tu raken­nus; näyt­tää kyl­lä tästä suun­nas­ta arkkite­htoniselta sillisalaatilta)

    Vil­ja­makasi­i­ni:
    http://lh4.ggpht.com/_1sJkovm3h0M/R2XEtl9E7mI/AAAAAAAAACU/swNsT07QdEg/DSCN4726.JPG

    Lisäk­si piharaken­nuk­set. 800 000 €.

    Spe­cial price for you my friend

  42. Spe­cial price for you my friend

    Min­un puoles­ta Tal­in raken­nuk­set saa myy­dä vaik­ka amerikkalaiselle eläkesäätiölle, mut­ta (vain­o­harhais­es­ti kuulem­ma) vas­tus­tan tätä älämölöä, joka tun­tuu kumpua­van pelkästään iänikuis­es­ta kateellisuudesta. 

    Tehdään­hän Helsingis­sä vas­taavia maa-aluei­den ja raken­nusten sub­ven­toitu­ja kaup­po­ja tai kaava­muu­tok­sia tuon tuos­ta, mut­ta nämä lienevät poli­it­tis­es­ti enem­pi kor­rek­te­ja meille-mut­ta-ei-teille-Enem­mistön maail­mankat­so­muk­sen kanssa.

  43. Kim­molle,

    Kateusko­rt­ti on ihan yhtä huono kuin natsikortti. 

    Jo pieni lap­si voi kokea epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta saadessaan perus­teet­ta vähem­män jäätelöä kuin isoveli. 

    Tätä voi kut­sua kateudek­si tai sitä voi kut­sua oikeudentunnoksi. 

    Voisitko perustel­la, mik­si Tal­in kar­tanoalueen raken­nuk­set pitäisi myy­dä pilkkahin­taan Helsin­gin Golf-klu­bille? Sik­sikö, että muutenkin tapah­tuu kaiken­laista käh­mintää ja suo­ranaisia vääryyk­siä vai mitä oikein haet

  44. Kalle, “Nykyi­nen joukkoli­ikenne ei ole ter­veel­lä poh­jal­la, kos­ka sitä joudu­taan tuke­maan. Kun kat­soo taloudel­lista tilan­net­ta, niin ilman ihmettä voi olla var­ma, etteivät nykyisen kaltaiset joukkoli­iken­teen tuet jatku.”

    Hyvä olisi, jos joukkoli­ikenne tulisi omil­laan toimeen. Kaupunkien rakenne päästet­ti­in räjähtämään autois­tu­misen vanavedessä sel­l­aisek­si, että jatku­va tuki on tarpeen. Jos ei tuet­taisi, kaikkien liikku­mi­nen olisi nyky­istä monin ver­roin hankalampaa. 

    Joukkoli­iken­teen tuki on seu­raus­ta niistä maankäytön hajaan­tu­mista edis­tävistä tuista, joi­ta vuosikym­meniä ja edelleen jae­taan mm nykyisen kun­tarak­en­teen ylläpitämiseen, pitki­in työ­matkoi­hin ja omis­tusasumiseen. Kalli­ik­si tulee, mut­ta nämä rak­en­teel­liset mekanis­mit näyt­tävät säilyvän.

  45. “Joukkoli­iken­teen tuki on seu­raus­ta niistä maankäytön hajaan­tu­mista edis­tävistä tuista, joi­ta vuosikym­meniä ja edelleen jae­taan mm nykyisen kun­tarak­en­teen ylläpitämiseen, pitki­in työ­matkoi­hin ja omis­tusasumiseen. Kalli­ik­si tulee, mut­ta nämä rak­en­teel­liset mekanis­mit näyt­tävät säilyvän.”

    Täl­lä on paljon tekemistä tuon maapoli­ti­ikan kanssa. Kun yri­tys saa toimis­tolleen ton­tin töölön­lah­den­ran­nas­ta samaan hin­taan kuin sen saisi markki­nahin­taan Kuo­pios­ta, niin min­nekähän ne työ­paikat keskit­tyvät? Hmm.. taita­vat tul­la töölönlahdenrantaan.

    Minä ehdotan sel­l­aista sys­teemiä, että kiel­letään maan myyn­ti (lahjoi­tus) kor­po­raa­tioille. Esimerkik­si asun­torak­en­tamisen voisi tehdä siten, että asukkaat perus­ta­vat itse ensin asun­to-osakey­htiön. Sit­ten kaupun­ki antaa ton­tin tälle asun­to-osakey­htiölle ja asun­to-oskey­htiö raken­nut­taa talon. Näin maanko­rko jäisi asukkaille, maa-arvon tuottajille.
    (Parem­pi olisi maa-arvovero, mut­ta tuo olisi suuri paran­nus nykytouhuun)

  46. @Elina

    Kenelle nämä golfken­tän raken­nuk­set sit­ten pitäisi myy­dä, ellei golfken­tän pitkäaikaiselle vuokraa­jalle? Onko mielekästä, että kaupun­ki toimii asun­to­jen omis­ta­jana ja ylläpitäjänä, kun alueen käyt­tö on näin spe­sifinen? Olisiko kaupungilla syytä vas­tus­taa muiden dedikoitu­jen liikun­ta- ja har­rastetilo­jen yhtey­dessä ole­vien raken­nusten myyn­tiä aluei­den vuokraajille?

    Kateusko­rt­ti tulee käyt­töön siinä kohtaan, kun golf ja Tal­in ken­tän nykykäyt­tö on punainen vaate varsin mon­elle tämän pal­stan kirjoittajalle.

    Vas­taa­pa Eli­na rehellis­es­ti seu­raavaan: vas­tus­tatko Tal­in alueen nykykäyt­töä golfkenttänä?

  47. @Seppo Vep­säläi­nen

    Kaupunkien rakenne päästet­ti­in räjähtämään autois­tu­misen vanavedessä sel­l­aisek­si, että jatku­va tuki on tarpeen.
    ——-
    Joukkoli­iken­teen tuki on seu­raus­ta niistä maankäytön hajaan­tu­mista edis­tävistä tuista, joi­ta vuosikym­meniä ja edelleen jae­taan mm nykyisen kun­tarak­en­teen ylläpitämiseen, pitki­in työ­matkoi­hin ja omis­tusasumiseen. Kalli­ik­si tulee, mut­ta nämä rak­en­teel­liset mekanis­mit näyt­tävät säilyvän 

    Vas­tustitko aikanaan Vuosaaren ja myöhem­min osaa Sipoon liit­tämistä Helsinkiin?

    Onko sin­ul­la esimerkke­jä suo­ma­lai­sista joukkoli­iken­nekokon­aisuuk­sista, jota ei tarvitse tukea?

    Neu­vos­toli­itossa oli aikaan paljon järkevää kaavoitus­ta. Raken­net­ti­in kor­peen ratay­htey­den päähän tehdas ja sen ympäri kylä, jos­sa kaik­ki tehtaas­sa työsken­televät asui­v­at. Tässäkö on malli, jol­la joukkoli­ikenne olisi omavarainen myös Helsingissä?

  48. Kim­mo: “Tehdään­hän Helsingis­sä vas­taavia maa-aluei­den ja raken­nusten sub­ven­toitu­ja kaup­po­ja tai kaava­muu­tok­sia tuon tuosta”

    Jos näin on, tekee kyl­lä mie­leni kysyä, mik­si? Mik­sei kaupun­ki sub­ven­toi kaikille osta­jille vaan vain joillekin? Tai vai­h­toe­htois­es­ti, mielu­um­min annet­taisi­in suo­raa rahal­lista tukea niille, joille halu­taan, mut­tei kätket­täisi tukea kiinteistökauppoihin. 

    …eikä siitä pitkä aika ole kun Suo­mi oli maail­man vähiten kor­rup­toitunein maa…

  49. Kim­mo,

    En vas­tus­ta Tal­in kar­tanoalueen käyt­töä golfkent­tänä. Se lohkaisee kyl­lä kohtu­ut­toman ison alueen näin keskeisel­lä paikalla suh­teutet­tuna käyt­täjämääri­in. Tot­ta­han se on ja sik­si jotkut sitä vastustavat. 

    Muis­taak­seni sään­töjä on hijat­tain kyl­lä muutet­tu niin, että ei-jäse­nil­lä on parem­mat mah­dol­lisu­udet päästä pela­maan. Tasoi­tus pitää olla kyl­lä kova, joten kelle tahansa mailan­heilut­ta­jalle eivät por­tit aukea. 

    Mut­ta se on todel­la kau­nis ja hyvin hoidet­tu alue, mikä on omi­aan kohen­ta­maan kaikkien Tal­in urheilupuis­toa käyt­tävien mielialaa. Autoli­ikenne hoituu Pitäjän­mäen­tien puolelta eli sekään ei ole häir­iötek­i­jä munkkivuorelaisille. 

    Talvel­la­han kent­tää voivat tietysti käyt­tää kaik­ki ulkoilu­un ja sinne vede­tään ladut, jos lun­ta riit­tää. Voi siel­lä kesäl­läkin kävel­lä, mut­ta oma­l­la vas­tu­ul­la. Pahimil­laan pal­lo tap­paa, jos osuu päähän. 

    Point­ti­ni itse asi­as­sa oli, että ei kaiken vääryy­den vas­tus­t­a­mi­nen ole kateut­ta ja mitä oikeas­t­aan siitä vaik­ka olisikin. 

    Kateus on ihmisen perus­tunne siinä, mis­sä ilo ja surukin. Yhtä lail­la kuin muutkin tun­neti­lat se voi poikia yhteiskunnallista/henkilökohtaista hyvää tai pahaa — riip­puu asiayhteydestä.

    1. Minus­ta on ongel­ma, että kaupun­ki sub­ven­toi huo­mat­tavin sum­min sul­jet­tua golfk­lu­bia, joa valikoi jäse­nen­sä sosi­aalisen ase­man perus­teel­la. Samat tahot aina markat­ta­vat korkeista veroista. Mak­saisi­vat har­ras­tuk­sen­sa itse, kuten köy­hem­mät gol­faa­jat joutu­vat tekemään. Tämä ison kar­tanon myyn­ti kak­sion hin­nal­la on jatkoa tälle rahan jakamiselle.

  50. Vielä Kim­mon kysymkseen: 

    Kenelle nämä golfken­tän raken­nuk­set sit­ten pitäisi myy­dä, ellei golfken­tän pitkäaikaiselle vuokraajalle? 

    Noh, ehkä kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokkaiden raken­nusten olisi parem­pi tässä tapauk­ses­sa olla kaupun­gin omis­tuk­ses­sa. Eil niitä ei pitäisi myy­dä ollenkaan. 

    Tästä en kyl­lä ole lainkaan var­ma. Saat­taa olla, että klu­bi pitää niistä parem­paa huol­ta. Välil­lä oli­vatkin kovin rän­sistyneitä. Sit­tem­min ainakin julk­i­sivut on klu­bin toimes­ta remon­toitu pait­si yhden talon osalta . 

    Mut­ta, jos ne myy­dään, niin hin­nan tulee olla asialli­nen. Sitä se ei nyt ole. Remont­ti tietysti pitää ottaa huomioon. 

    Jotain hämärää koko ken­tässä on, kos­ka vielä viime vuosi­in saak­ka ei mak­sanut maas­ta käytän­nössä vuokraa ollenkaan. Nyt vuokra on 60 000 vuodessa. Ennen kar­tanon rav­in­to­las­sa oli kylt­ti “vain jäse­nille”, mut­ta ilmeis­es­ti yrit­täjä on vai­h­tunut tms., kos­ka nyt rah­vaskin saa ryys­tää sump­pin­sa ylel­lisessä kartanoympäristössä.

  51. Kim­mo, “Vas­tustitko aikanaan Vuosaaren ja myöhem­min osaa Sipoon liit­tämistä Helsinkiin?”

    Enpä tain­nut akti­ivis­es­ti vas­tus­taa. Viisas­tu­in kyl­lä Vuosaaren pro­jek­tin aikana siinä, mitä tiivi­in kaupunkiyk­sikön toteut­ta­mi­nen vaikut­taa liiken­teen rak­en­teeseen niinkin kaukana kaupun­gin keskus­tas­ta. Vuosaaren metro­haaran h/k‑arvoksi me liiken­neinsinöörit laskeske­limme noin 0,5 siinä vai­heessa, kun han­ket­ta ajet­ti­in pystyyn. 

    Kun metro tehti­in ja tutkit­ti­in sen vaiku­tuk­set, huo­mat­ti­in sen muut­ta­neen autonkäyt­töä enem­män kuin ennustemallit ehdot­ti­vat. Helsin­ki voi venyä ran­nan suun­nas­sa metron varas­sa itään ja län­teen niinkin pitkälle kuin Öster­sun­domi­in, jos tämä rakenne tiivis­tetään nauhakaupunkirakenteeksi. 

    Kuitenkin kan­takaupunki­mainen rakenne saisi olla nyky­istä huo­mat­tavasti laa­jem­pi Kehä ykköselle saak­ka. Raideko­r­ri­doorien tiiviy­teen tulisi panostaa.

    “Onko sin­ul­la esimerkke­jä suo­ma­lai­sista joukkoli­iken­nekokon­aisuuk­sista, jota ei tarvitse tukea?”

    Aika pienen tuen varas­sa toimii — huonos­ti — keskisu­urien kaupunkien joukkoli­ikenne. Vaarana on, että tämä palvelu pois­tuu kaupun­gin valikoimas­ta. Kaupunkien osaami­nen täl­lä alueel­la on huonoa ja voimavarat olemat­tomat. Kuo­pios­sa on yritystä.

    Onko sin­ul­la esimerkke­jä elinkeino­toimin­nas­ta maas­samme, jota julki­nen val­ta ei tue ?

  52. @Elina
    Kiitos asial­li­sista vas­tauk­sista, olen suurim­mal­ta osin samaa mieltä ja halu­aisinkin nähdä, että Tal­in golfkent­tä on samal­la tavoin jokaisen vaka­van har­ras­ta­jan käytössä — ase­maan kat­so­mat­ta — kuten vaik­ka Malmin lento­kent­tä. Ver­taus tässä on tietysti kaukaa haet­tu, mut­ta otan­pa esi­in sik­si, että molem­pia aluei­ta on vas­tustet­tu samoissa piireis­sä ja osin samoista syistä. 

    Edelleen, kan­natan raken­nusten myyn­tiä, jos niiden ylläpi­toon ja mah­dol­lisi­in remont­tei­hin sitoudu­taan ja raken­nuk­set ovat järkevin reunae­hdoin peri­aat­teessa jokaisen helsinkiläisen käytössä.

  53. @ Sep­po Vepsäläinen

    Onko sin­ul­la esimerkke­jä elinkeino­toimin­nas­ta maas­samme, jota julki­nen val­ta ei tue ?

    Vas­taan­pa hie­man pro­vokati­ivis­es­ti, että autokaup­pa lie­nee kapeana sek­to­ri­na varsin omavarainen net­tomak­sa­ja ihan lyhyessäkin katsannossa.

    En hyväksy aja­tus­ta, että henkilöau­to olisi Suomes­sa edes osin syypää siihen, että joukkoli­iken­teen sub­ven­tio laa­jalti luokkaa 50%. En hyväksy myöskään sitä aja­tus­ta, että tehokkaan joukkoli­iken­teen ehtona olisi ihmis­ten vai­h­toe­htois­t­en liikku­mis­mah­dol­lisuuk­sien kar­simi­nen ja heikentäminen. 

    Olen toisaal­ta valmis kan­nat­ta­maan hyvinkin raju­ja kon­septe­ja joukkoli­iken­teen puoles­ta, enkä pitäisi lainkaan kuolleena syn­tyneenä aja­tus­ta 100% verovaroin kus­tan­netus­ta suurkaupunkien joukkoli­iken­teestä. Puo­lik­si läm­min, haalea kahvi ei mais­tu juuri kenellekään. 

    Onko meil­lä sit­ten oikeasti varaa laskea henkilöau­toli­iken­teen suoritet­ta nykyis­es­tä, kun tääl­läkin on kri­it­tis­es­ti kom­men­toitu jeesustelu­na esille tuo­maani tieli­iken­teen nyky­istä 5–6 mil­jardin yli­jäämää ja sen oikeu­den­mukaisu­ut­ta vaikka­pa Helsin­gin liiken­nesu­un­nit­telun valossa. 

    Tosi­aan, mis­tä rahaa muuten otettaisiin…?

  54. Kim­mo, “Olen toisaal­ta valmis kan­nat­ta­maan hyvinkin raju­ja kon­septe­ja joukkoli­iken­teen puoles­ta, enkä pitäisi lainkaan kuolleena syn­tyneenä aja­tus­ta 100% verovaroin kus­tan­netus­ta suurkaupunkien joukkoliikenteestä.”

    0‑tariffia ei ole sit­ten Rooman kokeilun otet­tu suurkaupunkien liiken­nepoli­it­tiseen valikoimaan. Mon­esti huonos­ti toteutet­tu kokeilu pilaa hyvän idean maineen vuosikymmeniksi. 

    Selvi­tyk­siä ja laskelmia 0‑tariffista on kyl­lä tehty monia ja niistä löy­tyy paljon perustelu­ja jär­jeste­lylle. Poli­it­tis­es­ti asia ei ole vakavas­sa mielessä päässyt agen­dalle muu­ta kuin visiopuheissa. 

    Helsin­gin seudul­la tar­if­fikeskuste­lut vauhdit­tuvat jälleen, kun HSL ehdot­ti vyöhyk­er­a­ja­muu­tok­sia. Ensireak­tiot ker­to­vat, että muu­tosvas­tar­in­ta on laajaa.

Vastaa käyttäjälle Antti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.