Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.11.2010

Lausun­to Kes­ki-Pasi­lan suun­nit­telu- ja toteu­tuskil­pailun hankekuvauksesta

Han­kkeen kaaval­liset tavoit­teet käsitelti­in lau­takun­nas­sa aiem­min. Lau­takuh­n­ta lisäsi ker­rosneliömäärän­haarukan yläpäähän 20 000 k‑m2. Tämä lausun­to kos­kee itse kil­pailumenet­te­lyä ja muu­ta sel­l­aista. Han­kkeen valmis­tu­mis­mal­jat on tarkoi­tus nos­taa vuon­na 2023. Toiv­ot­tavasti vet­er­aani­val­tu­utet­tu­jen ker­ho saa kutsun.

Ekote­hokku­u­den arvioin­ti ja mit­taus kaavoituksessa

VTT:llä on tehty työkalu ekote­hokku­u­den mit­taamiseen. Erit­täin tärkeä aihe, mut­ta minä en saa tätä kyl­lä ajatuk­sel­la lue­tuk­si torstai­hin men­nessä. Luk­jea ilmeis­es­ti tarvit­see. Tör­mäsin ensisilmäi­lyl­lä kaavaan

Ekote­hokku­us on (kulute­tut luon­non­va­rat * ympäristöhaitat)/asukas- ja työ­paikkamäärä tai kokonaiskerrosala

Pait­si, että mielel­lään vai­h­taisi osoit­ta­jan ja nimit­täjän keskenään (tehokku­u­den pitäisi olla tavoitelta­va eikä väl­tet­tävä asia) tek­isin jotain osoit­ta­jan ker­tomerkille. Kokon­ais­syn­ti on nol­la, jos kulute­taan vain luon­non­va­ro­ja aiheut­ta­mat­ta päästöjä tai mui­ta ympäristöhait­to­ja tai aiheutetaan vain ympäristöhait­to­ja kulut­ta­mat­ta luon­non­va­r­to­ja. Nol­laan tuskin koskaan päästään kum­mas­sakaan, mut­ta yhteen­lasku tulisi ensin mieleen. Tätä ”kaavaa” ei kuitenkaan ilmeis­es­ti oikeasti sovel­let­tu missään.

Itse työkalus­sa asi­akokon­aisuuk­sien pain­ot olivat

Maa 27 % (jos­ta aluete­hokku­us 10 %-yksikköä)

Vesi 5% (jos­ta hulevesien hallinta ja poh­javedet 3%)

Ener­gia 31 % (raken­nusten ener­gianku­lu­tus 13 %)

Liikenne 28 % (joukkoli­ikenne 9 %, kevys­li­ikenne 9%)

Hiili- ja mate­ri­aa­likier­to 11 % (rak­en­tamisen hiil­i­jäl­ki 4 %, ole­van raken­nuskan­nan hyö­dyn­tämi­nen 4 %)

Työkalua oli tes­tat­tu kolmeen suun­nit­teil­la ole­vaan kohteeseen, Meri-Rasti­lan Län­sir­an­taan, Koivusaa­reen ja Saukonlaituriin.

Rav­in­to­lak­oulu Per­hon laajennus

Per­ho saa 1580 neliötä lisäti­laa kadun toiselta puolelta huoltoase­ma­ton­til­ta. Huoltoase­ma säi­lyy ja jopa suojellaan.

Gunil­lankallion julk­isten aluei­den yleis­su­un­nitel­ma ja rakentamistapaohje

Alue on osa Kruunuvuorenrantaa.

Nämä ovat niitä design-puolen asioi­ta, joi­hin yritän olla puut­tumat­ta, kos­ka en suos­tu­isi asumaan alueel­la, jon­ka olen itse suun­nitel­lut. Näyt­tää hyvältä, toiv­ot­tavasti myös on sitä.  Nyt ei siis päätetä rak­en­tamisen rajoista. Niistä on päätet­ty aiemmin.

Joukkoli­iken­teen liiken­neval­oe­tuuk­sien laajentaminen

Hel­mi-jär­jestelmä on kaikissa ratikois­sa ja laa­jenevas­sa osas­sa busse­ja. Täl­lä het­kel­lä lait­teis­to on asen­net­tu 350 bus­si­in ja etu­udet toimi­vat 280 risteyk­sessä. Sama jär­jestelmä toimii pysäkkien aikataulunäytöis­sä. Tämä ei ole pelkkää autoil­i­joiden sim­put­tamista, sil­lä toisaal­ta val­oa ei anneta ratikoille joka kier­roksel­la, jos ratikkaa ei ole.

B‑asioissa on kolme pien­tä kaavaa, raken­nuskiel­lon jatkami­nen Oulunkylässä, taas ker­ran lausun­to val­tu­utet­tu Antti Vuore­lan valtuustoaloitteesta.

Lausun­to Tuuli Kou­san  12 muu­ta pyörä­tasku­ja koskev­as­ta aloitteesta.

Laki muut­tui kesäl­lä niin, että pyörä­taskut ovat mah­dol­lisia. Ensi kesänä niitä tulee noin 40 risteyk­seen. Pyörä­tasku on liiken­neval­oristeyk­sessä pyöräil­i­jän paalu­paik­ka. Pyöräil­i­jä voi odot­taa val­o­jen vai­h­tu­mista auto­jen edessä.

18 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.11.2010”

  1. Kes­ki-Pasi­las­sa vähän epäi­lyt­tää että se toteut­ta­jan tulee sitoutua usei­den sato­jen miljoonien pitkään han­kkeeseen, mah­dol­lisia toim­i­joi­ta on kai aika vähän. En minä tosin tiedä mitä asialle voisi tehdä.

  2. Lasken­takaa­va vaikut­taa taas täl­laiselta VTT:n hiha­lyysiltä, mis­sä ensin on päätet­ty tulos ja sen jäl­keen tehty sopi­va kaa­va sopivil­la ker­toimil­la. 😀 Pääsin ker­ran kuun­tele­maan erit­täin ansiokkaan luen­non VTT:n eko­rak­en­tamis­tutkimuk­sista ja sen jäl­keen meni usko niihin. 😉

    Mik­si et asu­isi itse suun­nit­tele­mas­sasi ympäristössä? Minus­ta oli hyvää main­os­ta jos­sain asun­tomes­suil­la, kun ker­rot­ti­in kaupung­in­jo­hta­jankin osta­neen ton­tin alueelta. Ainakin hänel­lä oli uskoa asiaan!

    Bussien liiken­neval­oe­tu­udet voin hyväksyä, kun joku ensin osoit­taa bus­sili­iken­teen ole­van muu­takin kuin kus­tan­nustek­i­jä. 😀 Spårat ymmär­rä, ne ovat halpo­ja, tehokkai­ta ja nopei­ta. Siis kun­han bus­sit eivät tuki katuja. 😉

    Pyörä­taskut ovat hyvä jut­tu! En sanoisi sitä paalu­paikak­si. Jär­jeste­ly tuo fil­lar­it autoil­i­joiden näkökent­tään ja edesaut­taa siten molem­pia. Autoil­i­jan ei tarvitse ihme­tel­lä, mis­tä fil­lare­i­ta poukkoilee (en siis minä vaan ne muut 😉 ) ja pyöräil­i­jä voi suurem­mal­la syyl­lä olet­taa, että autoil­i­ja näkee hänet.

  3. Tuleeko pyörä­tasku­ja myös bus­sikaistoille vai ain­oas­taan muun liiken­teen tukkeeksi?

    1. Kim­mo: Bus­sikaisto­jen kohdal­la ei yleen­sä sal­li­ta pyöräi­lyä lainkaan, vaan se on estet­ty määräämäl­lä pyöräil­i­jät käyt­tämään jalka­käytäviä. Poikkeuk­se­na Hämeentie.

  4. Ei kai Per­hon laa­jen­nus­ta sen­tään huoltoase­man ton­tille tehdä, kun muista raken­nuk­sista pitäisi jät­tää suo­jaetäisyyt­tä huoltoasemi­in? Vai tulk­i­taanko määräyk­siä jotenkin luovasti?

  5. Tässä doku­men­tis­sa Pasi Toivi­ainen esit­telee muu­tamia maail­mal­la raken­net­tu­ja eko­talo­ja, joista puinen Lon­tooseen raken­net­tu ker­rosta­lo voisi olla sovelias Suo­ma­laiseen kaupunki­rak­en­tamiseen. Kohdas­sa 34 minuuttia:

    http://yle.fi/ohjelmat/877456

    Nyt kun Helsin­ki on yhden his­to­ri­ansa suurim­man raken­nus­ru­pea­man edessä, onko suun­nitelmia tehdä jotain noin radikaalia, kuin esim. 9‑kerroksisia puutaloja?

    1. Nyt kun Helsin­ki on yhden his­to­ri­ansa suurim­man raken­nus­ru­pea­man edessä, onko suun­nitelmia tehdä jotain noin radikaalia, kuin esim. 9‑kerroksisia puutaloja?

      Suomes­saq ei saa rak­en­taa yhdek­sänker­roksista puu­taloa. Mei­dän raken­nus- ja palo­tur­val­lisu­us­määräyik­semme oikeas­t­aan pakot­ta­vat rak­en­ta­maan betoni- tai teräös­runk­oisia ker­rostalo­ja, vaik­ka teräsrunko0 kestääkin tuli­paloa puu­ta huonommin.

  6. En minä nyt näe pyörä­taskuis­sa bus­sikaistal­la ongel­maa, nopeam­min ne pyörät läh­tee liik­keelle kuin autot ja varsinkin isot sel­l­aiset eli tuskin ne mitään hidas­taa. Ratikkakiskoil­la pyöräi­ly sen sijaan hirvit­tää, jos Hämeen­ti­etä pyöräilevä ajaa kutosen edessä mäkeä alas ja onnis­tuu jotenkin sös­simään etupyörän­sä kisk­ouraan niin voi soit­taa saman tien ruumisauton.

  7. Rav­in­to­lak­oulu Per­hon uud­is­raken­nuk­ses­sa vähän vaivaa se, miten kau­nista huoltoase­man katos­ta nirhitään muodoltaan eri­laisek­si ja katos tun­tuu muu­tok­sen jäl­keen liit­tyvän enem­män uud­is­raken­nuk­seen kuin huoltoasemaan.

  8. En minä nyt näe pyörä­taskuis­sa bus­sikaistal­la ongel­maa, nopeam­min ne pyörät läh­tee liik­keelle kuin autot ja varsinkin isot sel­l­aiset eli tuskin ne mitään hidastaa.

    Tämähän olisi hienoa, jos polkupyörät saataisi­in rauhoit­ta­maan bussien kiire­itä. Heitä kun esimerkik­si 30 km/h ei tun­nu kos­ket­ta­van lainkaan. 

    Käytän­tö lie­nee kuitenkin sel­l­ainen, että pyörä­tasku­ja maalataan ei pyöräil­i­jäöit­ten eduk­si vaan henkilöau­to- ja hyötyli­iken­teen haitaksi. 

    Miten pyörä­taskut toimi­vat talvisin?

  9. @tpyyluoma

    Niis­sä taskuis­sa on var­maan talvisin vähem­män pyöriä, mitä sitten?

    Kun­non tal­ven aikana / jälkeen:

    a) maalauk­set eivät ole lainkaan näkyvissä
    b) kevääl­lä maalauk­sia ei enää ole ja erinäis­ten pyöräkaistakokeilu­jen tavoin, tuskin maalataan takaisin ennen eloku­un lop­pua vähän ennen seu­raavien lumien tuloja.

    Voisiko pyörä­taskui­hin men­nä potkukel­ka­lla? Kysymys on tätäkin laa­jem­pi ja kos­ket­taa kaik­ki pyöräteitä sen puo­let vuodesta.

    1. Pyörät6askun kohdal­la on nyt valkoinen vii­va, joka ker­too, kuin­ka lähelle risteystä autoil­i­ja saa ajaa vihreää odot­ta­maan. Talvi koet­telee tätä viivaa aivan samal­la taval­la kuin merk­in­tää, jnka mukaan fil­lari saa men­nä viivan toiselle puolelle.

  10. Osmo Soin­in­vaara: “Ekote­hokku­u­den arvioin­ti ja mit­taus kaavoituksessa”

    - Kuinka­han arvelet ekote­hokku­u­den toteu­tu­van vihrei­den Öster­sun­dom-suun­nitel­mas­sa. Kuva on käytän­nössä sama kuin luon­non­so­jelu­jär­jestö­jen esi­tyk­sessä. Siinä luoonon­suo­jelu­jär­jestö­jen kuvas­sa oli tosin piir­ret­ty jopa metroase­matkin; Län­sisalmen ase­ma oli keskel­lä vihreää ekokäytävää… Ekote­hokku­ut­ta varmaankin?

    “Vihreät: Öster­sun­dom on raken­net­ta­va luon­non ehdoilla”
    http://helsinginvihreat.fi/blog/vihrea-ostersundom/

    - Hauskaa että edes moot­tori­tie ja sen reunuk­set ovat vihrei­den mielestä rak­en­tamiseen sovelias­ta aluetta.

    Sit­ten on vielä sem­moinen “viherke­hä”

    Vihreä lan­ka, Lasse Leipo­la | 04.11.2010 11:02
    “Tuo link­ki on lainat­tu suo­raan SLL:n sivuil­ta, jos­ta löy­tyy myös lisäti­etoa viherke­hästä: http://www.sll.fi/uusimaa/viherkeha/index_html. Tuon kuvauk­sen avul­la sen viherke­hän pystyy ehkä parem­min hahmottamaan…”
    http://www.vihrealanka.fi/uutiset/vihreät-östersundomiin-mahtuu-vain-30–000-helsinkiläistä

  11. Jos nyt vielä lisäisin pienen huomion.
    Vaikut­taa siltä, että Vihreys ja vihrei­den käsi­tys luon­non­suo­jelus­ta ovat vas­tako­htia ter­mille ekote­hokkku­us… Esimerkik­si oikeastikin ekote­hokkaas­sa Helsin­gin kan­takaupungis­sa alku­peräi­nen luon­to on tyystin pois­tet­tu. Ei van­haa Helsinkiä ole raken­net­tu hajanai­sista asum­is­läm­päreistä suo­jelu­aluei­den väli­in. Lie­nee jonk­in­moinen ympäristörikos?

  12. Glow­ing, jos nyt halu­at yleis­es­ti ottaen nälviä viherosas­toa tavoi­ter­i­s­tiri­idoista luon­non­suo­jelu­aluei­den ja tiheän kaupunki­rak­en­teen välil­lä niin on siihen aihet­takin. Mut­ta vilka­isin nyt sen vihrei­den ehdo­tuk­sen Ösun­domi­in, eikä se nyt kyl­lä olen­naisil­ta osil­taan juurikaan poikkea kenenkään muun kaavailuista, se nyt vaan on luon­non­suo­jelu­alueil­la miinoitet­tu maaplänt­ti joka tapauk­ses­sa. Ja kun ne alueet on ollut aikansa luon­non­ti­las­sa niin niistä nyt vaan on tul­lut ilmeis­es­ti ihan oikeasti suo­jelu­nar­voisia kohteita. 

    Sama jut­tu Kru­unuvuores­sa, ton­tin ostanut Aarnio halusi sinne lähiön ja antoi koko huvi­lay­hteisön rän­sistyä. Seu­raus: Tut­tu joka posi­tioi itsen­sä enem­män asvalt­tia ja vähem­män puskaa kävi paikan pääl­lä tutus­tu­mas­sa. Ja kom­ment­ti oli ettei tätä vaan oikeasti voi gryn­da­ta, se on niin hieno lum­me­lampi­neen kaikki­neen. Voi sitä luon­toa suo­jel­la vahingossakin.

    Se viherke­hä on muuten peri­aat­teessa ihan hyvä aja­tus. Idea on se että kaupungilla on raja jon­ka sisäl­lä se tiivistyy. Käytän­töön en nyt ota kan­taa muu­ta kuin että se olisi pitänyt tehdä jokusen kymme­nen vuot­ta sitten.

  13. “luon­non­suo­jelu­alueil­la miinoitet­tu maapläntti”
    — siel­lähän on noi­ta meren­lah­tien ruovikoi­ta suo­jel­tuna, tuskin­pa niille lutakoille kukaan halu­aisi mitään talo­ja rakentaakaan.
    Olen­naista tuos­sa vihrei­den “suun­nitel­mas­sa” on se, että he halu­a­vat rak­en­ta­mat­tomak­si ja suo­jeltavak­si moninker­taisen määrän uusia, ennestään suo­jelemat­to­mia hyväpo­h­jaisia alueita.

  14. Lisää vihreätä ekotehokkuutta:
    “Van­taan puolel­la rak­en­t­a­mi­nen tulisi suun­na­ta pel­toalueille niiltä osin kuin se on teknis­es­ti mah­dol­lista. .… pohtii Van­taan vihreän val­tu­us­to­ryh­män puheen­jo­hta­ja Anni­ina Kostilainen.”
    http://helsinginvihreat.fi/blog/vihrea-ostersundom/
    — Kaik­ki on “teknis­es­ti” mah­dol­lista. Jopa liejusaviselle tul­va-alue­pel­lolle rak­en­t­a­mi­nen. Eihän se vaa­di muu­ta kuin tolkut­tomasti rahaa, mielet­tömästi beto­nia, terästä ja maa­mas­so­jen siirte­lyä. Ekotehokkaasti…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *