Lausunto Keski-Pasilan suunnittelu- ja toteutuskilpailun hankekuvauksesta
Hankkeen kaavalliset tavoitteet käsiteltiin lautakunnassa aiemmin. Lautakuhnta lisäsi kerrosneliömääränhaarukan yläpäähän 20 000 k-m2. Tämä lausunto koskee itse kilpailumenettelyä ja muuta sellaista. Hankkeen valmistumismaljat on tarkoitus nostaa vuonna 2023. Toivottavasti veteraanivaltuutettujen kerho saa kutsun.
Ekotehokkuuden arviointi ja mittaus kaavoituksessa
VTT:llä on tehty työkalu ekotehokkuuden mittaamiseen. Erittäin tärkeä aihe, mutta minä en saa tätä kyllä ajatuksella luetuksi torstaihin mennessä. Lukjea ilmeisesti tarvitsee. Törmäsin ensisilmäilyllä kaavaan
Ekotehokkuus on (kulutetut luonnonvarat * ympäristöhaitat)/asukas- ja työpaikkamäärä tai kokonaiskerrosala
Paitsi, että mielellään vaihtaisi osoittajan ja nimittäjän keskenään (tehokkuuden pitäisi olla tavoiteltava eikä vältettävä asia) tekisin jotain osoittajan kertomerkille. Kokonaissynti on nolla, jos kulutetaan vain luonnonvaroja aiheuttamatta päästöjä tai muita ympäristöhaittoja tai aiheutetaan vain ympäristöhaittoja kuluttamatta luonnonvartoja. Nollaan tuskin koskaan päästään kummassakaan, mutta yhteenlasku tulisi ensin mieleen. Tätä ”kaavaa” ei kuitenkaan ilmeisesti oikeasti sovellettu missään.
Itse työkalussa asiakokonaisuuksien painot olivat
Maa 27 % (josta aluetehokkuus 10 %-yksikköä)
Vesi 5% (josta hulevesien hallinta ja pohjavedet 3%)
Energia 31 % (rakennusten energiankulutus 13 %)
Liikenne 28 % (joukkoliikenne 9 %, kevysliikenne 9%)
Hiili- ja materiaalikierto 11 % (rakentamisen hiilijälki 4 %, olevan rakennuskannan hyödyntäminen 4 %)
Työkalua oli testattu kolmeen suunnitteilla olevaan kohteeseen, Meri-Rastilan Länsirantaan, Koivusaareen ja Saukonlaituriin.
Ravintolakoulu Perhon laajennus
Perho saa 1580 neliötä lisätilaa kadun toiselta puolelta huoltoasematontilta. Huoltoasema säilyy ja jopa suojellaan.
Gunillankallion julkisten alueiden yleissuunnitelma ja rakentamistapaohje
Alue on osa Kruunuvuorenrantaa.
Nämä ovat niitä design-puolen asioita, joihin yritän olla puuttumatta, koska en suostuisi asumaan alueella, jonka olen itse suunnitellut. Näyttää hyvältä, toivottavasti myös on sitä. Nyt ei siis päätetä rakentamisen rajoista. Niistä on päätetty aiemmin.
Joukkoliikenteen liikennevaloetuuksien laajentaminen
Helmi-järjestelmä on kaikissa ratikoissa ja laajenevassa osassa busseja. Tällä hetkellä laitteisto on asennettu 350 bussiin ja etuudet toimivat 280 risteyksessä. Sama järjestelmä toimii pysäkkien aikataulunäytöissä. Tämä ei ole pelkkää autoilijoiden simputtamista, sillä toisaalta valoa ei anneta ratikoille joka kierroksella, jos ratikkaa ei ole.
B-asioissa on kolme pientä kaavaa, rakennuskiellon jatkaminen Oulunkylässä, taas kerran lausunto valtuutettu Antti Vuorelan valtuustoaloitteesta.
Lausunto Tuuli Kousan 12 muuta pyörätaskuja koskevasta aloitteesta.
Laki muuttui kesällä niin, että pyörätaskut ovat mahdollisia. Ensi kesänä niitä tulee noin 40 risteykseen. Pyörätasku on liikennevaloristeyksessä pyöräilijän paalupaikka. Pyöräilijä voi odottaa valojen vaihtumista autojen edessä.
Keski-Pasilassa vähän epäilyttää että se toteuttajan tulee sitoutua useiden satojen miljoonien pitkään hankkeeseen, mahdollisia toimijoita on kai aika vähän. En minä tosin tiedä mitä asialle voisi tehdä.
Laskentakaava vaikuttaa taas tällaiselta VTT:n hihalyysiltä, missä ensin on päätetty tulos ja sen jälkeen tehty sopiva kaava sopivilla kertoimilla. 😀 Pääsin kerran kuuntelemaan erittäin ansiokkaan luennon VTT:n ekorakentamistutkimuksista ja sen jälkeen meni usko niihin. 😉
Miksi et asuisi itse suunnittelemassasi ympäristössä? Minusta oli hyvää mainosta jossain asuntomessuilla, kun kerrottiin kaupunginjohtajankin ostaneen tontin alueelta. Ainakin hänellä oli uskoa asiaan!
Bussien liikennevaloetuudet voin hyväksyä, kun joku ensin osoittaa bussiliikenteen olevan muutakin kuin kustannustekijä. 😀 Spårat ymmärrä, ne ovat halpoja, tehokkaita ja nopeita. Siis kunhan bussit eivät tuki katuja. 😉
Pyörätaskut ovat hyvä juttu! En sanoisi sitä paalupaikaksi. Järjestely tuo fillarit autoilijoiden näkökenttään ja edesauttaa siten molempia. Autoilijan ei tarvitse ihmetellä, mistä fillareita poukkoilee (en siis minä vaan ne muut 😉 ) ja pyöräilijä voi suuremmalla syyllä olettaa, että autoilija näkee hänet.
Tuleeko pyörätaskuja myös bussikaistoille vai ainoastaan muun liikenteen tukkeeksi?
Kimmo: Bussikaistojen kohdalla ei yleensä sallita pyöräilyä lainkaan, vaan se on estetty määräämällä pyöräilijät käyttämään jalkakäytäviä. Poikkeuksena Hämeentie.
Ei kai Perhon laajennusta sentään huoltoaseman tontille tehdä, kun muista rakennuksista pitäisi jättää suojaetäisyyttä huoltoasemiin? Vai tulkitaanko määräyksiä jotenkin luovasti?
Tässä dokumentissa Pasi Toiviainen esittelee muutamia maailmalla rakennettuja ekotaloja, joista puinen Lontooseen rakennettu kerrostalo voisi olla sovelias Suomalaiseen kaupunkirakentamiseen. Kohdassa 34 minuuttia:
http://yle.fi/ohjelmat/877456
Nyt kun Helsinki on yhden historiansa suurimman rakennusrupeaman edessä, onko suunnitelmia tehdä jotain noin radikaalia, kuin esim. 9-kerroksisia puutaloja?
Suomessaq ei saa rakentaa yhdeksänkerroksista puutaloa. Meidän rakennus- ja paloturvallisuusmääräyiksemme oikeastaan pakottavat rakentamaan betoni- tai teräösrunkoisia kerrostaloja, vaikka teräsrunko0 kestääkin tulipaloa puuta huonommin.
En minä nyt näe pyörätaskuissa bussikaistalla ongelmaa, nopeammin ne pyörät lähtee liikkeelle kuin autot ja varsinkin isot sellaiset eli tuskin ne mitään hidastaa. Ratikkakiskoilla pyöräily sen sijaan hirvittää, jos Hämeentietä pyöräilevä ajaa kutosen edessä mäkeä alas ja onnistuu jotenkin sössimään etupyöränsä kiskouraan niin voi soittaa saman tien ruumisauton.
Ravintolakoulu Perhon uudisrakennuksessa vähän vaivaa se, miten kaunista huoltoaseman katosta nirhitään muodoltaan erilaiseksi ja katos tuntuu muutoksen jälkeen liittyvän enemmän uudisrakennukseen kuin huoltoasemaan.
Tämähän olisi hienoa, jos polkupyörät saataisiin rauhoittamaan bussien kiireitä. Heitä kun esimerkiksi 30 km/h ei tunnu koskettavan lainkaan.
Käytäntö lienee kuitenkin sellainen, että pyörätaskuja maalataan ei pyöräilijäöitten eduksi vaan henkilöauto- ja hyötyliikenteen haitaksi.
Miten pyörätaskut toimivat talvisin?
Niissä taskuissa on varmaan talvisin vähemmän pyöriä, mitä sitten?
@tpyyluoma
Kunnon talven aikana / jälkeen:
a) maalaukset eivät ole lainkaan näkyvissä
b) keväällä maalauksia ei enää ole ja erinäisten pyöräkaistakokeilujen tavoin, tuskin maalataan takaisin ennen elokuun loppua vähän ennen seuraavien lumien tuloja.
Voisiko pyörätaskuihin mennä potkukelkalla? Kysymys on tätäkin laajempi ja koskettaa kaikki pyöräteitä sen puolet vuodesta.
Pyörät6askun kohdalla on nyt valkoinen viiva, joka kertoo, kuinka lähelle risteystä autoilija saa ajaa vihreää odottamaan. Talvi koettelee tätä viivaa aivan samalla tavalla kuin merkintää, jnka mukaan fillari saa mennä viivan toiselle puolelle.
Osmo Soininvaara: ”Ekotehokkuuden arviointi ja mittaus kaavoituksessa”
– Kuinkahan arvelet ekotehokkuuden toteutuvan vihreiden Östersundom-suunnitelmassa. Kuva on käytännössä sama kuin luonnonsojelujärjestöjen esityksessä. Siinä luoononsuojelujärjestöjen kuvassa oli tosin piirretty jopa metroasematkin; Länsisalmen asema oli keskellä vihreää ekokäytävää… Ekotehokkuutta varmaankin?
“Vihreät: Östersundom on rakennettava luonnon ehdoilla”
http://helsinginvihreat.fi/blog/vihrea-ostersundom/
– Hauskaa että edes moottoritie ja sen reunukset ovat vihreiden mielestä rakentamiseen soveliasta aluetta.
Sitten on vielä semmoinen ”viherkehä”
Vihreä lanka, Lasse Leipola | 04.11.2010 11:02
“Tuo linkki on lainattu suoraan SLL:n sivuilta, josta löytyy myös lisätietoa viherkehästä: http://www.sll.fi/uusimaa/viherkeha/index_html. Tuon kuvauksen avulla sen viherkehän pystyy ehkä paremmin hahmottamaan…”
http://www.vihrealanka.fi/uutiset/vihreät-östersundomiin-mahtuu-vain-30-000-helsinkiläistä
Jos nyt vielä lisäisin pienen huomion.
Vaikuttaa siltä, että Vihreys ja vihreiden käsitys luonnonsuojelusta ovat vastakohtia termille ekotehokkkuus… Esimerkiksi oikeastikin ekotehokkaassa Helsingin kantakaupungissa alkuperäinen luonto on tyystin poistettu. Ei vanhaa Helsinkiä ole rakennettu hajanaisista asumislämpäreistä suojelualueiden väliin. Lienee jonkinmoinen ympäristörikos?
Glowing, jos nyt haluat yleisesti ottaen nälviä viherosastoa tavoiteristiriidoista luonnonsuojelualueiden ja tiheän kaupunkirakenteen välillä niin on siihen aihettakin. Mutta vilkaisin nyt sen vihreiden ehdotuksen Ösundomiin, eikä se nyt kyllä olennaisilta osiltaan juurikaan poikkea kenenkään muun kaavailuista, se nyt vaan on luonnonsuojelualueilla miinoitettu maapläntti joka tapauksessa. Ja kun ne alueet on ollut aikansa luonnontilassa niin niistä nyt vaan on tullut ilmeisesti ihan oikeasti suojelunarvoisia kohteita.
Sama juttu Kruunuvuoressa, tontin ostanut Aarnio halusi sinne lähiön ja antoi koko huvilayhteisön ränsistyä. Seuraus: Tuttu joka positioi itsensä enemmän asvalttia ja vähemmän puskaa kävi paikan päällä tutustumassa. Ja kommentti oli ettei tätä vaan oikeasti voi gryndata, se on niin hieno lummelampineen kaikkineen. Voi sitä luontoa suojella vahingossakin.
Se viherkehä on muuten periaatteessa ihan hyvä ajatus. Idea on se että kaupungilla on raja jonka sisällä se tiivistyy. Käytäntöön en nyt ota kantaa muuta kuin että se olisi pitänyt tehdä jokusen kymmenen vuotta sitten.
”luonnonsuojelualueilla miinoitettu maapläntti”
– siellähän on noita merenlahtien ruovikoita suojeltuna, tuskinpa niille lutakoille kukaan haluaisi mitään taloja rakentaakaan.
Olennaista tuossa vihreiden ”suunnitelmassa” on se, että he haluavat rakentamattomaksi ja suojeltavaksi moninkertaisen määrän uusia, ennestään suojelemattomia hyväpohjaisia alueita.
Lisää vihreätä ekotehokkuutta:
”Vantaan puolella rakentaminen tulisi suunnata peltoalueille niiltä osin kuin se on teknisesti mahdollista. …. pohtii Vantaan vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Anniina Kostilainen.”
http://helsinginvihreat.fi/blog/vihrea-ostersundom/
– Kaikki on ”teknisesti” mahdollista. Jopa liejusaviselle tulva-aluepellolle rakentaminen. Eihän se vaadi muuta kuin tolkuttomasti rahaa, mielettömästi betonia, terästä ja maamassojen siirtelyä. Ekotehokkaasti…