Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.11.2010

Lep­pä­suon kaava

Hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti. Vähän yritin kysyä tpyy­lu­o­man ajatuk­ses­ta tehdä liiketilo­ja pyöräily­baanan var­teen. Sitä oli kuulem­ma jos­sain vai­heessa tutkit­tu, mut­ta investoin­nin kan­nat­tavu­u­teen ei oikein uskot­tu. Vaikea sitä on kaaval­la pakot­taakaan yrittäjyyteen.

Tämä kaa­va oli selvästi parem­pi kuin se, jon­ka lau­takun­ta aiem­min hylkäsi.

Automaat­tis­ten liiken­nevalvon­takameroiden hankinta

Tämä oli listal­la ei-julk­isu­u­teen asiana, enkä sik­si sitä refer­oin­ut ennakkoon. Nyt se on julkinen.

Helsin­ki ostaa kak­si liiken­teen valvon­takam­er­aa, joil­la valvotaan muun muas­sa päin punaista val­oa ajamista. Kaupun­gin kannal­ta diili on vähän huono: kaupun­ki vas­taa kus­tan­nuk­sista ja toimit­taa sähköis­es­ti tiedot poli­isille, joka sakot­taa ja pitää rahat. Helsin­gin kannal­ta kyse on kuitenkin investoin­nista liiken­netur­val­lisu­u­teen hyvin onnet­to­muush­erkissä risteyk­sis­sä. Tähän päädyt­ti­in, kun ei saatu aikaan lain­muu­tos­ta, jol­la liiken­neval­o­jen valvon­tate­htävä olisi voin­ut siir­tyä pysäköin­nin valvon­nan tapaan kaupungille.

Pysäköin­ti­mak­su­jen alen­nus vähäpäästöisille autoille meni esi­tyk­sen mukaan. Aja­tus on ihan pöhkö, mut­ta kaupung­in­hal­li­tuk­sen kan­ta menee lau­takun­nan kan­nan yli.

34 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.11.2010”

  1. Kiitos hyvästä työstä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa Osmo!

    Voisiko kaupun­ki alen­taa nopeusra­joituk­sia liiken­teen päästö­jen ja meluhait­to­jen vähen­tämisek­si, liiken­netur­val­lisu­u­den paran­tamisek­si sekä joukkoli­iken­teen ja kevyen liiken­teen houkut­tele­vu­u­den lisäämiseksi?

    Kir­joit­telin aiheesta lyhyesti tänne:
    http://leostranius.fi/2010/09/nopeusrajoitusten-alentaminen-olisi-ympariston-kannalta-hyvaa-liikennepolitiikkaa/

    Tsemp­piä!

  2. Leo: “…Voisiko kaupun­ki alen­taa nopeusra­joituk­sia liiken­teen päästö­jen ja meluhait­to­jen vähentämiseksi…”

    Eiköhän aika ole jo kyp­sä jär­jenkäyt­töön liiken­nesu­un­nit­telus­sakin? Pääväylien nopeudet on saata­va ylös. Liiken­teen on olta­va: hal­paa, nopeaa ja tehokas­ta. Tämä kos­kee niin henkilöau­toli­iken­net­tä kuin kevyt­täli­iken­net­täkin. Julki­nen liikenne on vai­h­toe­hto vain Helsingin­niemel­lä, muual­la se on enem­män kustannustekijä. 😉

    Sivukaduil­la, jois­sa nopeus on oikeasti tur­val­lisu­ustek­i­jä, nopeudet on jo las­ket­tu kat­tavasti hyvälle tasolle. Joten se puoli on kun­nos­sa. Ain­oa kevyen­li­iken­teen kannal­ta tarvit­ta­va kor­jaus­li­ike on pyörätei­den pois­t­a­mi­nen niin, että pyöräil­i­jöi­den tur­val­lisu­us saadaan kun­toon. On parem­pi ajaa auto­jen seassa kuin väis­tel­lä jalankukijoita.

  3. No, hyvä että edes mietit­ti­in. Jotain sinne kuilu­un pitää minus­ta kyl­lä kek­siä, sisäänkäyn­tiä Kampin keskuk­seen taisi jo joku ehdottaakin.

    Kalle, ei niil­lä nopeusra­joituk­sil­la Helsingis­sä ole kyl­lä liiken­teen nopeu­den kannal­ta juuri mitään merk­i­tys­tä, se on ihan muut asi­at jot­ka hidas­taa ja nopeuk­sien nos­to itseasi­as­sa vain pahen­taisi asi­aa. Tarvi­taan esimerkik­si enem­män val­o­ja ja niihin pidem­mät varoajat.

  4. Auto­jen nopeuk­sia alen­tamista taa­jamis­sa tulisi pohtia vakavasti. Min­ua on hie­man ihme­tyt­tänyt, mik­si puhutaan niin paljon moot­tori­tienopeuk­sista. Ovathan auto­jen ihmisille aiheut­ta­mat hai­tat laa­jim­mat kaupungeis­sa. Nastarenkaat vielä lisäävät meluhait­to­ja talvisin. Liiken­nemelu vähe­nee huo­mat­tavasti jos nopeuk­sia pudote­taan esim 50 km/h –> 35 km/h. Tuore uuti­nen lisään­tyneistä auto­jen meluhaitoista toiv­ot­tavasti edis­täisi keskustelun aloittamista. 

    Ehkä ain­oa argu­ment­ti moot­tori­tienopeuk­sien alen­tamista vas­taan on lisään­tynyt mat­ka-aika. Kaupunkien sisäl­lä tämä ei vält­tämät­tä päde. Taa­ja­mas­sa keskinopeudet jäävät väk­isin niin alhaisik­si, ettei kat­tonopeuk­sien laskem­i­nen juuri vaikut­taisi mat­ka-aikoi­hin, mikäli val­ois­sa sei­somista saataisi­in vähennettyä.

  5. Kalle:

    Ain­oa kevyen­li­iken­teen kannal­ta tarvit­ta­va kor­jaus­li­ike on pyörätei­den pois­t­a­mi­nen niin, että pyöräil­i­jöi­den tur­val­lisu­us saadaan kun­toon. On parem­pi ajaa auto­jen seassa kuin väis­tel­lä jalankukijoita. 

    Eli autoli­iken­teen nopeuk­sien lasku pyöräli­iken­teelle sopi­vak­si, siis 20 — 30 km/h tasolle? 🙂

    Kari

  6. Helsin­ki ostaa kak­si liiken­teen valvon­takam­er­aa, joil­la valvotaan muun muas­sa päin punaista val­oa ajamista. Kaupun­gin kannal­ta diili on vähän huono: kaupun­ki vas­taa kus­tan­nuk­sista ja toimit­taa sähköis­es­ti tiedot poli­isille, joka sakot­taa ja pitää rahat. Helsin­gin kannal­ta kyse on kuitenkin investoin­nista liiken­netur­val­lisu­u­teen hyvin onnet­to­muush­erkissä risteyksissä.

    Mon­tako onnet­to­muut­ta Helsingis­sä tapah­tui viime vuon­na ns. van­hoil­la vihreil­lä, jota tässä yhtey­dessä kut­su­taan punaisia päin ajamisek­si? Suomes­sa­han on käytössä erit­täin pitkät, useit­ten sekun­tien varo­jat läh­es kaikessa. Ain­oas­taan raitio­vaunu­jen merkki­val­ot toimi­vat käytän­nössä nollavi­iveel­lä, kos­ka olete­taan kai, ettei kukaan uskalla kävel­lä ratikan alle.

  7. Eikö joukkoli­iken­teelle voi määrätä nyky­istä alem­mat nopeusra­joituk­set? Ajoneu­voko­htais­es­ti näis­sä on suurim­mat päästöt ja suurin meluhaitat. 

    Samal­la joukkoli­ikenne pää­sisi naut­ti­maan kaik­ista alem­pi­en nopeusra­joi­tusten eduista.

  8. Kim­mollekin tiedok­si että ilman omaa valp­paut­tani en olisi kir­joit­ta­mas­sa tätä viestiä.

    Juuri tänä aamu­na olin jäädä rekan alle Län­silinkin uuden sil­lan pielessä Meche­lininkadul­la. Jalankulku­val­ot oli­vat vai­h­tuneet vihreik­si jo sekun­te­ja ennen.

    Hen­gen­vaar­alli­nen paik­ka, jalankulk­i­ja joutuu ylit­tämään kolme kaistaa / suun­ta ja van­hoi­hin vihreisi­in kiihdyt­täviä auto­ja ei sil­lan kum­pa­reen takaa edes näe.

  9. Ei se nopeuk­sien alen­t­a­mi­nen kaupungis­sa ole niin suo­ravi­ivainen jut­tu saas­tut­tamisen suh­teen. Tai siis on, mut­ta väärään suuntaan. 

    Auton tekni­ik­ka kun on opti­moitu sinne 60–80km/h nopeuk­sille. Tämä tarkoit­taa, että tuos­ta kun vauhti hilje­nee, niin kulutus/ajettu mat­ka nousee. Jyrkästi. Sil­loin se on hel­posti 7 l/100km sijas­ta 20 l/100km. Ja jokaises­sa kiihdy­tyk­sessä sekun­tien ajan jopa 50 l/100km.

    Hom­mas­sa on tietenkin se posi­ti­ivi­nen piirre, että polt­toain­everoa ker­tyy enem­män. Val­ti­olle, ei kaupungille.

    Jos ja kun niitä ajoneu­vo­ja kaupungis­sa liikkuu, olisiko ken­ties kuitenkin järkeä pikkuhil­jaa siinä, että edes isoim­mat väylät vetäi­sivät mah­dol­lisim­man hyvin ? 

    Osaako Hra Soin­in­vaara ker­toa mik­si jokainen remont­ti­työ­maa nykyään pääsään­töis­es­ti lev­iää ajoväylälle asti? Muu­tos on huo­mat­ta­va viimeisen 15 vuo­den aikana. 

    Kan­nat­taisiko mutun ja fiilare­it­ten sijas­ta miet­tiä fak­to­jakin ? Ei niistä yksi­tyi­au­toista vaan pääse kokon­aan eroon.

  10. > Auton tekni­ik­ka kun on opti­moitu sinne 60–80km/h nopeuksille.
    > Tämä tarkoit­taa, että tuos­ta kun vauhti hiljenee,
    > niin kulutus/ajettu mat­ka nousee. Jyrkästi.

    Tekni­ikan maail­man tilas­tois­sa kulu­tus ei kyl­lä käyt­tädy noin vaan käyt­täy­tyy kuten voisi olet­taa: mitä suurem­pi nopeus, sitä suurem­pi kulutus.

    Onko sin­ul­la väit­teesi tuek­si mittaustuloksia?

  11. Kun kan­takaupun­gin nopeusra­joituk­sia viimek­si laa­jalti alen­net­ti­in, joukkoli­iken­teen reit­tinopeudet muut­tui­v­at käytän­nössä mar­gin­aalis­es­ti. Ennakkoon arvioiti­in, että joidenkin lin­jo­jen kier­ro­saiko­ja joudu­taan piden­tämään. Näin ei käynyt. 

    Pyöräil­i­jöi­den luon­tevin kulku­väylä on kadun ajo­ra­ta. Jos joukkoli­iken­teen reit­tikatu­ja luku­unot­ta­mat­ta katu­jen nopeudet las­ke­taan 30 km/h, pyörät voivat liikkua autovir­ras­sa omil­la kaistoil­laan tai ilmankin niitä luontevasti.

  12. Yks vaan:

    Ei se nopeuk­sien alen­t­a­mi­nen kaupungis­sa ole niin suo­ravi­ivainen jut­tu saas­tut­tamisen suh­teen. Tai siis on, mut­ta väärään suuntaan. 

    No ei se ole tosi­aankaan mikään suo­ravi­ivainen jut­tu, mut­ta ei myöskään (ainakaan yleis­es­ti) väärään suun­taan. Moot­toritekni­ik­ka on vain yksi para­metri, sil­lä pienem­mil­lä nopeuk­sil­la on kak­si muu­takin seurausta:
    1) tarvit­tavien kiihdy­tys­ten määrä on olen­nais­es­ti pienem­pi ja
    2) nopeampi autoli­ikenne lisää autoli­iken­teen määrää.

    Kimu­rant­ti jut­tu, ja aika pitkälle tapausko­htaista vieläpä.

    Jos ja kun niitä ajoneu­vo­ja kaupungis­sa liikkuu, olisiko ken­ties kuitenkin järkeä pikkuhil­jaa siinä, että edes isoim­mat väylät vetäi­sivät mah­dol­lisim­man hyvin ? 

    Tähän­hän sitä pyritäänkin, ja eivät nuo vihreät aal­lot (ruuhka­su­un­ti­in) Helsingis­sä mitenkään eri­tyisen huonos­ti toi­mi. Ongel­ma tuos­sakin vain tup­paa ole­maan se, että mitä enem­män autoli­iken­net­tä suju­voite­taan, sitä enem­män sitä syn­tyy (ja sit­ten se alka­akin taas jumit­ta­maan). Suo siel­lä vetelä täällä.

    Kari

  13. No miten ne kier­toli­it­tymät entiset liikenneympyrät.
    Nehän käsit­tääk­seni nykyään mitoite­taan ja määräytetään kulke­maan mah­dol­lisim­man kapeaa väylää viemään liiken­teen mah­dol­lisim­man suju­vasti ja juurikaan pysähtymät­tä eteen­päin. Mak­saa­han ne mutta.…

  14. Kari: “Eli autoli­iken­teen nopeuk­sien lasku pyöräliikenteelle…”

    Sanois­in, että nykyi­nen 30 — 40km/h sivukaduil­la on sopi­va. 🙂 Mielum­min ehkä tuo jälkim­mäi­nen niin tulee ajet­tua vähem­män ylinopeut­ta fillarilla.

    Vas­taavasti pääväylät pitää pystyä tuo­maan mah­dol­lisim­man keskus­taan vähin­tään 120km/h ja pääkadut mielum­min 60km/h kuin 50km/h, mikä edel­lyt­tää kevyen­li­iken­teen ali- tai ylikulkuja.

    Liiken­teen pitää olla nopeaa, hal­paa ja tehokas­ta, olit liik­keel­lä autol­la tai fil­lar­il­la. Vaa­timuk­sis­sa ei ole eroa. Mitä nyt kun­nolli­nen fil­lari mak­saa mur­to-osan auton hin­nas­ta ja läh­eskään kaik­ki eivät käytä sitä ympärivuotisesti.

  15. tpyyy­lu­o­ma, puhuitko siis siitä entis­es­tä rautatiekuilusta?

    Sen­hän voisi kat­taa lasika­tol­la ja tehdä siitä puo­liläm­mintä tilaa jonne voisi tul­la vaikka­pa taideku­ja, muu­ta­ma kahvila/ravintola, jotain kausilu­on­teista elämys­toim­intaa jne jne.

  16. > Liiken­teen pitää olla nopeaa, hal­paa ja tehokasta

    Nopeus: km/h

    Hal­pa: euro­ja, mut­ta euro­ja per km vai euro­ja per matkus­ta­ja-km vai euro­ja per koko liiken­nejär­jestelmä vai mitä?

    Tehokas: ener­gia / aikayk­sikkö. Mah­dol­lisim­man tehokas tarkoit­taa siis mah­dol­lisim­man paljon ener­giaa per aikayk­sikkö. Ei liene kovin hal­paa sem­moinen liikenne. Vai mikä on tehokkaan liiken­teen määritelmä?

    Slo­gan­it ovat kivo­ja — niitä kun tois­taa niin ei tarvitse ajatella.

  17. Jokainen jol­la on autossaan tosi­aikainen kulu­tus­mit­tari ajoti­etokoneen osana voi suo­rana numeroti­et­ona nähdä sen het­kisen kulu­tuk­sen. Kaupunk­inopeuk­sil­la hyvinkin tasaises­sa ajos­sa se on melkein koko ajan maantienopeuk­sia korkeampi.
    TM mit­taa kulu­tus­ta toden­näköis­es­ti lab­o­ra­to­rios­sa rul­lien pääl­lä tasaisel­la pin­takaa­sul­la. Ainakaan eivät muun liiken­teen seassa mit­taa tasaisen vauhdin kulutuksia.

    Oma autoni vie Kehä‑I:n sisäl­lä 11–14 l/100km ja kesälo­mareis­su 4500km meni 7,9 l/100km ja kyseessä on paina­va täy­teen las­tat­tu automaat­ti­vai­hteinen peli. Ja ajoa vaara- ja tunturi-Suomessa.

    Kaupungis­sa on tietenkin mah­dot­to­muus jär­jestää yhdenkään väylän kulkua katkea­mat­tomak­si, mut­ta jos joku osaa ker­toa mik­si jopa yöl­lä 02:30 pitää Töölön­tullinko­hdal­la pysähtyä neljis­säkin perät­täi­sis­sä val­ois­sa (kaikkien kohdal­la ei edes risteystä/jalankulkijoita/muuta liiken­net­tä) n. puolen kilo­metrin matkalla, on kyl­lä niin aivopesty kuin voi vain olla.

    Ja aina te pelkäätte sitä liiken­teen määrän kasvua vaik­ka asia tutk­i­taan muu­ta­man vuo­den välein. Ja tulos on ettei Helsingin­niemel­lä ole ollut kasvua koh­ta 20 vuo­teen ja yksi­ty­isauto­jen määrä on pysynyt koko määrästä hyvinkin vakiona. Se kasvu on tapah­tunut kaukana keskus­tas­ta. En ala etsimään todis­tei­ta ainakaan nyt tähän hätään.

    Mik­si sit­ten moni kokee, että han­kalam­mak­si on men­nyt ? Kysykää asianomaisen suun­nit­telu­vi­ras­ton väeltä. Reit­te­jä sul­jet­tu, kään­tymiskiel­to­ja tul­lut… Lisäk­si nykyään katu­ja aukaistaan ahk­erasti myös talvel­la. Ja mitään kiiret­tä ei pide­tä. Eikö ketään ihme­tytä mik­si P‑Espa oli viime talves­ta pitkälle tähän syksyyn revit­ty ? Oliko mil­lään mit­ta­pu­ul­la hyväksyttävää ?

    Sinän­sä omas­ta puolestani vaik­ka koko Rautatiease­man eteläpuoli joutaa vaik­ka käve­lykaduk­si. En mä siel­lä vapaa-aikanani autoile. Enkä muutenkaan juuri tule. Työn takia sit­ten sitäkin enemmän.

  18. Paa­vo Häik­iö: “Sen­hän voisi kat­taa lasika­tol­la ja tehdä siitä puo­liläm­mintä tilaa jonne voisi tul­la vaikka­pa taidekuja..”

    Taloil­la se pitäisi kat­taa, Rautatiekadut ovat ruma epä­jatku­vu­usko­h­ta kaupunki­rak­en­teessa. Tökkii entistä enem­män nyt kun lin­ja-autoase­man seu­tu on jo suun­nilleen korjattu.

  19. a_l: “…Juuri tänä aamu­na olin jäädä rekan alle Län­silinkin uuden sil­lan pielessä Mechelininkadulla…”

    Minkä ihmeen takia tuol­la on vielä suojateitä?

  20. Häik­iö, sinne ratakuilu­un on päät­tet­ty tehdä pyörätie ja käve­lyre­it­ti nimel­lä Baana. Voipi olla kovinkin suosit­tu, ja on erit­täin nopea kun välil­lä ei tarvitse pysähtyä.

  21. Vai pyörätie. Nopea on var­maan mut­ta het­ipä tuli mieleen, että kuilu tun­tu­isi aika tur­vat­toma­l­ta paikalta ajel­la iltahämärissä.

  22. Kalle: “Minkä ihmeen takia tuol­la on vielä suojateitä?”

    Type­r­ää vas­tail­la provoihin mut­ta menköön: jäl­jelle jäte­tyt suo­jati­et ovat kadun ylit­tämistä varten. Kadun alit­ta­mi­nen on pirun vaikeaa kunnes alikulku valmis­tuu. Ja niitäkin tulee vain yksi, jol­la ei aivan määrät­tömästi pysty suo­jateitä korvaamaan.

  23. Osmo, valais­tus ei var­maan ole mah­do­ton­ta ja saat­taa olla jopa toden­näköistäkin että pyörätielle tulee val­ot mut­ta silti se on kuilu jonne ei ympäriltä näe eikä kuule.

  24. Kot­in­urkil­lani Van­taan Mar­tin­laak­sos­sa suurin ongel­ma on se, kun ammat­ti­au­toil­i­jat käyt­tävät kevyen liiken­teen väyliä. Kuk­in­polul­la iso jäteau­to oikaisee sadan metrin matkan omaa laisku­ut­taan ja vaaran­taa samal­la muiden reit­tiä käyt­tävien tur­val­lisu­u­den. Reit­te­jä ei voi sulkea pylväil­lä koneel­lisen kun­nos­s­api­don takia.
    Ostoskeskuk­sel­la yläk­er­ran kapakoit­si­ja ajaa auton­sa kah­den koulun välistä kevyen liiken­teen väylää pitkin oman ikku­nansa alle. Samal­la tas­an­teel­la on kesäl­lä teras­si ja päiväkodin las­ten ulkoilu­ti­la. Outoa syn­er­giaa, kun van­hem­mat voivat istua kal­jal­la ja lap­si on hoi­dos­sa aidan takana.

  25. Yks vaan:

    Kaupungis­sa on tietenkin mah­dot­to­muus jär­jestää yhdenkään väylän kulkua katkea­mat­tomak­si, mut­ta jos joku osaa ker­toa mik­si jopa yöl­lä 02:30 pitää Töölön­tullinko­hdal­la pysähtyä neljis­säkin perät­täi­sis­sä val­ois­sa (kaikkien kohdal­la ei edes risteystä/jalankulkijoita/muuta liiken­net­tä) n. puolen kilo­metrin matkalla, on kyl­lä niin aivopesty kuin voi vain olla. 

    Yleen­sä ottaen liiken­neval­o­ja pide­tään öisin pääl­lä lähin­nä sen vuok­si, että se tutkimusten mukaan vähen­tää liiken­neon­net­to­muuk­sia. Ja tämä muuten on ylivoimais­es­ti tärkein (ei toki ain­oa) syy liiken­neval­o­jen asen­tamiseen ylipäätään, kyl­lähän ne käytän­nössä aina liiken­net­tä hidas­ta­vat, kos­ka ainakin kokop­unainen aika jää käyt­tämät­tä. Yöaikaan pääl­läpi­dos­ta ei pääsään­töis­es­ti tule suurem­paa hait­taa autoli­iken­teelle, kos­ka ne val­ot ehtivät vai­h­tua suh­teel­lisen nopeasti vihreäk­si, kun muu­ta liiken­net­tä ei ole.

    En nyt tarkem­min tiedä noiden mainit­semiesi val­o­jen tilan­net­ta tai edes sijain­tia, mut­ta tehdään­pä val­is­tunut arvaus. Ole­tan, että nuo val­ot ovat suh­teel­lisen lähel­lä toisi­aan. Tästä seu­raa se, että läh­estyvän tulo­su­un­nan ilmaisimia ei ole fyy­sis­es­ti mah­dol­lista, eikä nor­maalili­iken­teessä tarpeenkaan, asen­taa niin kauas, että turhat pysähtymiset saataisi­in (yöaikaan) pois­tet­tua tavanomaisin ohjel­moin­nein. Päivä­saikaan tuo ei ole ongel­ma, kos­ka sil­loin joka tapauk­ses­sa käytetään yhteenkytken­tää, eli muo­doste­taan vihreä aal­to. Yöaikaan jokainen liit­tymä toimii täysin itsenäis­es­ti. Jos noista pysähtymi­sistä halut­taisi­in eroon, pitäisi tehdä ihan erilli­nen ohjel­moin­ti ja logi­ik­ka yhteenkytken­nälle, mikä on työlästä ja aikaavievää, eivätkä hyödyt ole vaivan­näön arvoisia.

    Ja aina te pelkäätte sitä liiken­teen määrän kasvua vaik­ka asia tutk­i­taan muu­ta­man vuo­den välein. Ja tulos on ettei Helsingin­niemel­lä ole ollut kasvua koh­ta 20 vuo­teen ja yksi­ty­isauto­jen määrä on pysynyt koko määrästä hyvinkin vakiona. 

    No tuo kom­ment­ti­ni ei nyt varsi­nais­es­ti koskenut keskus­tan liiken­net­tä, vaan liiken­net­tä yleisem­min. Keskus­tas­sa ei liikenne ole kas­vanut, eikä pahem­min edes puuroutunut, kos­ka sitä on rajoitet­tu, lähin­nä pysäköintipolitiikalla.

    Kari

  26. Osmo, onko todel­lakin niin että uuteen baanaan ei tule estot­to­mia vai­h­toe­hto­ja las­ten­vaunu ‑ihmisille eikä pyöräil­i­jöille. Muu­ta­ma ramppi/kierreramppi voisi aivan hyvin kor­va­ta suun­nitel­mas­sa näkyvät teräs­rak­en­teiset portaat.

    Palveluista: Siihen penk­ki-instal­laa­tion viereen toiv­ot­tavasti jää pieni ´plat­form´ kesäkausil­la toimi­valle nos­tet­tavalle kahvi­lalle? Vähän sama meinin­ki kuin Aurinko­lah­den kahvi­la leiriy­tyy talvisin rauta­tien­torin teko­jään viereen. Pieni kun­nal­lis­tekni­ik­ka kyseiseen kohtaan ei olisi tule­vaisu­ut­ta ajatellen pahitteeksi.

    Kos­ka valvon­takameroil­la laite­taan suo­ja­tien kun­nioi­tus kontrolliin?

  27. Baanan suun­nitel­mat löy­tyy täältä: http://www.hel.fi/wps/portal/Rakennusvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/HKR/fi/Ty_kohteet/Kamppi

    Jos tulk­it­sen oikein, niin nämä menee seu­raavasti (lännestä itään):
    Porkkalankadulle por­taat (nykyiset), Las­tenkodinkadulle ramp­pi, Lapin­lah­denkadulle ei yhteyt­tä, Rautatiekadulle por­taat ja ramp­pi, Malminkadulle por­taat, Runeberginkadulle por­taat ja ramp­pi, Fredalle ei yhteyt­tä, Jaakonkadulle por­taat, Antinkadulle ei yhteyt­tä, Arka­di­ankadulle por­taat (eduskun­nan lisäraken­nuk­sen län­sipuolelle) ja ramp­pi (Pikku­par­la­mentin puis­toon Arkadiankadulle/Manskulle).

    Eli ihan kiitet­tävästi tuol­la noi­ta ramppe­jakin on. Pisin rampi­ton väli taitaa olla Run­skil­ta Pikkuparlamentille.

  28. Näin­hän se menee. Kiitos Esa tarkem­mista silmistä. Olen ilmeisen sokeasti kat­sonut piir­rosta. Pyörätieo­su­udet voisi kyl­lä olla myös ram­peis­sa, siis viival­la erotet­tu osu­us. Mut­ta eiköhän sekin lop­pu­peleis­sä tule.

  29. Baanan suun­nitel­mat tun­tu­isi­vat ole­van taas samaa van­haa eli pyörä­park­it sijoite­taan kauas ja sään armoille.

    Jos pyöräi­lyn edel­ly­tyk­siä ydinkeskus­tas­sa todel­la halut­taisi­in paran­taa, avat­taisi­in huolto­tun­neli pyöräi­lykäyt­töön. Liikenne on vähäistä, nopeusra­joituk­set alhaisia, ja toimi­va inte­groin­ti muuhun kaupunki­rak­en­teeseen help­po järjestää.

  30. Ei Helsingis­sä nopeusra­joituk­sil­la ole juurikaan merk­i­tys­tä. Vaikut­taisi siltä, että katuym­päristö on suun­nitel­tu rajoi­tusten mukaan niin, että tavoit­teena on rike­sakko­vauhti. Eli 40 km/h kadul­la ajel­laan tur­val­lis­es­ti noin 55 km/h ja niil­lä muu­ta­mal­la 50 km/h kadul­la, joi­ta vielä on jäl­jel­lä, ajel­laan reilua kuuttakymppiä.

    Tok­i­han kadut oli­si­vat aivan toisen­näköisiä, jos todel­lisu­udessa halut­taisi­in, että 40 km/h = 40 km/h. Vai mik­si muuten viiva­suo­ril­la 40 km/h kaduil­la on sään­nön­mukaises­ti 3,5 metriä lev­eitä megakaisto­ja, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat hel­posti 60–70 km/h vauhdin ilman eri­ty­isiä vaaratekijöitä?

    Espoos­sa toimii vielä van­ha sys­tee­mi, jos­sa ihan väylää tarkkaile­mal­la voi aika hyvin päätel­lä nopeusra­joituk­sen. Tiel­lä se on 50 km/h, ja kun siitä men­nään alaspäin, niin sokea Reet­takin huo­maa, että ollaan hidaskadul­la, jota ei ole tarkoitet­tu 50 km/h vauhdille.

    Myös liiken­neval­o­jen merk­i­tys vähe­nee jatku­vasti. Pyöräil­i­jät tulk­it­se­vat punaisen val­on lähin­nä varoituk­sek­si ja jalankulk­i­jat suosi­tuk­sek­si. Kum­matkaan eivät kat­so, että punainen jol­lain taval­la edel­lyt­täisi pysähtymistä, mitä nyt sen­tään jalankulk­i­ja usein tulk­it­see punaisen niin, että autolle täy­tyy antaa etu­a­jo-oikeus, jos sel­l­ainen sat­tuu ole­maan näköpi­iris­sä. Autoil­i­ja taas tietää, että keltaisen suo­ja-aika on reip­paasti ylim­i­toitet­tu, joten kelaista päin voi ajaa tur­val­lis­es­ti ja vielä punaisen sytyt­tyäkin ehtii risteyk­ses­tä hyvin pois.

    Aika pitkälti meil­lä ollaan mielestäni kaksi­nais­moral­is­tises­sa tilanteessa: on teo­reet­tiset sään­nöt, joi­ta ei nou­date­ta ja joiden nou­dat­ta­mi­nen ei ole edes real­isti­nen tavoite, ja sit­ten on käytän­tö, jos­sa kaik­ista sään­nöistä huoli­mat­ta liikenne kuitenkin sujuu ihan hyvin ja onnet­to­muukisen määräkin las­kee laskemistaan.

    Pitäisikö asialle sit­ten tehdä jotain? Esim. USA:ssa liiken­neval­o­jen peri­aate on simp­peli: keltainen merk­it­see “valmis­taudu pysähtymään” ja kun se syt­tyy, niin tosi­aan pysähdytään. Sil­lä lyhyehkön keltaisen sam­mues­sa ja punaisen syt­tyessä saa poikkisu­un­ta välit­tömästi ajolu­van, eli jos keltaista päin läh­tee joku aja­maan, tulee ruumi­ita. Kaik­ki tietävät sen, eikä kukaan edes yritä.

  31. Daniel Fed­er­ley:

    Ei Helsingis­sä nopeusra­joituk­sil­la ole juurikaan merk­i­tys­tä. Vaikut­taisi siltä, että katuym­päristö on suun­nitel­tu rajoi­tusten mukaan niin, että tavoit­teena on rike­sakko­vauhti. Eli 40 km/h kadul­la ajel­laan tur­val­lis­es­ti noin 55 km/h ja niil­lä muu­ta­mal­la 50 km/h kadul­la, joi­ta vielä on jäl­jel­lä, ajel­laan reilua kuuttakymppiä. 

    Ei ihme, kos­ka niin­hän ne on suun­nitel­tu 🙂 Tai siis, ei niitä tietenkään kiusal­laan olla niin tehty, vaan joskus sitä 50 — 60 km/h rajoi­tus­ta pidet­ti­in ihan sopi­vana autolle liikkua kaupungis­sa. Liiken­neym­päristö oli sil­loin tarkoituk­sen­mukaista suun­nitel­la kyseisille nopeuk­sille “tur­val­lisek­si” (lue: riit­tävän lev­eät tiet yms.). Myöhem­min sit­ten ymmär­ret­ti­in, ettei kaupungeis­sa moisille nopeuk­sille ole tarvet­ta, ja moi­ses­ta suun­nit­telus­ta on muutenkin enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Sen(kin) vuok­si nopeusra­joituk­sia on jär­jestelmäl­lis­es­ti las­ket­tu (mikä on hyvä asia), mut­ta tiestö pääosin on se mikä se on, eikä vas­taa niitä nopeusra­joituk­sia (mikä on huono asia).

    Uudet kadut ja tiet (joi­hin viit­t­a­sit Espool­la?) suun­nitel­laan, tai ainakin ne pitäisi suun­nitel­la, hie­man eri perustein, eli (1) tyyp­il­lis­es­ti alem­mille nopeusra­joituk­sille ja (2) parem­min vas­taa­maan kyseistä nopeusra­joi­tus­ta, eli se. ei luo­da kul­jet­ta­jille illu­u­sio­ta korkeam­mas­ta tur­val­lisu­us­ta­sos­ta kuin mikä vallitsee.

    Raken­net­tu ympäristö kuitenkin muut­tuu hitaasti.

    Myös liiken­neval­o­jen merk­i­tys vähe­nee jatku­vasti. Pyöräil­i­jät tulk­it­se­vat punaisen val­on lähin­nä varoituk­sek­si ja jalankulk­i­jat suosi­tuk­sek­si. Kum­matkaan eivät kat­so, että punainen jol­lain taval­la edel­lyt­täisi pysähtymistä, mitä nyt sen­tään jalankulk­i­ja usein tulk­it­see punaisen niin, että autolle täy­tyy antaa etu­a­jo-oikeus, jos sel­l­ainen sat­tuu ole­maan näköpi­iris­sä. Autoil­i­ja taas tietää, että keltaisen suo­ja-aika on reip­paasti ylim­i­toitet­tu, joten kelaista päin voi ajaa tur­val­lis­es­ti ja vielä punaisen sytyt­tyäkin ehtii risteyk­ses­tä hyvin pois. 

    No, määritelmäl­lis­es­ti­hän tietenkin on niin, että jos kukaan ei aja/kävele punaisia päin, onnet­to­muuk­sia ei val­oristeyk­sis­sä tapah­du. Punaisia päin käve­ly tietenkin lisää onnet­to­muus­riskiä, mut­ta ei vält­tämät­tä niin paljon kuin arvelisi. Yleen­sä nimit­täin punaisia päin kul­jet­taes­sa (pl. huoli­mat­to­muud­es­ta tai vahin­gos­sa punaisia päin kävely/ajaminen) muuhun liiken­teeseen kiin­nitetään enem­män huomio­ta, jol­loin onnet­to­muuk­sia ei vält­tämät­tä niin kovin paljon satu. Asi­aa voisi tietenkin tutkia, mut­ta val­is­tunut arvauk­seni on, ettei tuo ole kovinkaan suuri ongelma.

    Mitä tulee suo­ja-aikoi­hin, niin olen aika vah­vasti siinä käsi­tyk­sessä, että val­i­tut suo­ja-ajat ovat kom­pro­mis­si, joka perus­tuu “joskus kauan sit­ten” tehty­i­hin kokeilui­hin ja selvi­tyk­si­in, jois­sa on pidem­pi­en ja lyem­pi­en suo­ja-aiko­jen vaiku­tus­ta tutkit­tu. Joka tapauses­sa ne on säädöksin asetet­tu nyky­isik­si, ja ne ovat siten yhden­mukaiset kaikissa liit­tymis­sä (mikä on tietenkin lähtöko­htais­es­ti hyvä asia). Arvioisin käytän­nön muut­tamisen ole­van käytän­nössä mah­do­ton­ta, kos­ka oikein mitään pitävää tutkimu­saineis­toa lyhempi­en suo­ja-aiko­jen eduista tai haitoista ei ole help­poa tuot­taa, eikä siihen tai­da paljoa kiin­nos­tus­takaan olla.

    Sinän­sähän tässä on vas­takkain kak­si sekkaa, eli (1) paljonko ohjauk­sen pitää “jous­taa” virhei­den sattues­sa ja (2) paljonko “löy­sem­mät” suo­ja-ajat lisäävät punaisia päin ajamista ja sen aiheut­ta­maa tur­val­lisu­us­ta­son heikentymistä.

    Kari

Vastaa käyttäjälle Matti Kinnunen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.