Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.11.2010

Lep­pä­suon kaava

Hyväk­syt­tiin yksi­mie­li­ses­ti. Vähän yri­tin kysyä tpyy­luo­man aja­tuk­ses­ta teh­dä lii­ke­ti­lo­ja pyö­räi­ly­baa­nan var­teen. Sitä oli kuu­lem­ma jos­sain vai­hees­sa tut­kit­tu, mut­ta inves­toin­nin kan­nat­ta­vuu­teen ei oikein uskot­tu. Vai­kea sitä on kaa­val­la pakot­taa­kaan yrittäjyyteen.

Tämä kaa­va oli sel­väs­ti parem­pi kuin se, jon­ka lau­ta­kun­ta aiem­min hylkäsi.

Auto­maat­tis­ten lii­ken­ne­val­von­ta­ka­me­roi­den hankinta

Tämä oli lis­tal­la ei-jul­ki­suu­teen asia­na, enkä sik­si sitä refe­roi­nut ennak­koon. Nyt se on julkinen.

Hel­sin­ki ostaa kak­si lii­ken­teen val­von­ta­ka­me­raa, joil­la val­vo­taan muun muas­sa päin punais­ta valoa aja­mis­ta. Kau­pun­gin kan­nal­ta dii­li on vähän huo­no: kau­pun­ki vas­taa kus­tan­nuk­sis­ta ja toi­mit­taa säh­köi­ses­ti tie­dot polii­sil­le, joka sakot­taa ja pitää rahat. Hel­sin­gin kan­nal­ta kyse on kui­ten­kin inves­toin­nis­ta lii­ken­ne­tur­val­li­suu­teen hyvin onnet­to­muus­her­kis­sä ris­teyk­sis­sä. Tähän pää­dyt­tiin, kun ei saa­tu aikaan lain­muu­tos­ta, jol­la lii­ken­ne­va­lo­jen val­von­ta­teh­tä­vä oli­si voi­nut siir­tyä pysä­köin­nin val­von­nan tapaan kaupungille.

Pysä­köin­ti­mak­su­jen alen­nus vähä­pääs­töi­sil­le autoil­le meni esi­tyk­sen mukaan. Aja­tus on ihan pöh­kö, mut­ta kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen kan­ta menee lau­ta­kun­nan kan­nan yli.

34 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.11.2010”

  1. Kii­tos hyväs­tä työs­tä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa Osmo!

    Voi­si­ko kau­pun­ki alen­taa nopeus­ra­joi­tuk­sia lii­ken­teen pääs­tö­jen ja melu­hait­to­jen vähen­tä­mi­sek­si, lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den paran­ta­mi­sek­si sekä jouk­ko­lii­ken­teen ja kevyen lii­ken­teen hou­kut­te­le­vuu­den lisäämiseksi?

    Kir­joit­te­lin aihees­ta lyhyes­ti tänne:
    http://leostranius.fi/2010/09/nopeusrajoitusten-alentaminen-olisi-ympariston-kannalta-hyvaa-liikennepolitiikkaa/

    Tsemp­piä!

  2. Leo: “…Voi­si­ko kau­pun­ki alen­taa nopeus­ra­joi­tuk­sia lii­ken­teen pääs­tö­jen ja melu­hait­to­jen vähentämiseksi…”

    Eikö­hän aika ole jo kyp­sä jär­jen­käyt­töön lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa­kin? Pää­väy­lien nopeu­det on saa­ta­va ylös. Lii­ken­teen on olta­va: hal­paa, nope­aa ja teho­kas­ta. Tämä kos­kee niin hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä kuin kevyt­tä­lii­ken­net­tä­kin. Jul­ki­nen lii­ken­ne on vaih­toeh­to vain Hel­sin­gin­nie­mel­lä, muu­al­la se on enem­män kustannustekijä. 😉

    Sivu­ka­duil­la, jois­sa nopeus on oikeas­ti tur­val­li­suus­te­ki­jä, nopeu­det on jo las­ket­tu kat­ta­vas­ti hyväl­le tasol­le. Joten se puo­li on kun­nos­sa. Ainoa kevyen­lii­ken­teen kan­nal­ta tar­vit­ta­va kor­jaus­lii­ke on pyö­rä­tei­den pois­ta­mi­nen niin, että pyö­räi­li­jöi­den tur­val­li­suus saa­daan kun­toon. On parem­pi ajaa auto­jen seas­sa kuin väis­tel­lä jalankukijoita.

  3. No, hyvä että edes mie­tit­tiin. Jotain sin­ne kui­luun pitää minus­ta kyl­lä kek­siä, sisään­käyn­tiä Kam­pin kes­kuk­seen tai­si jo joku ehdottaakin.

    Kal­le, ei niil­lä nopeus­ra­joi­tuk­sil­la Hel­sin­gis­sä ole kyl­lä lii­ken­teen nopeu­den kan­nal­ta juu­ri mitään mer­ki­tys­tä, se on ihan muut asiat jot­ka hidas­taa ja nopeuk­sien nos­to itsea­sias­sa vain pahen­tai­si asi­aa. Tar­vi­taan esi­mer­kik­si enem­män valo­ja ja nii­hin pidem­mät varoajat.

  4. Auto­jen nopeuk­sia alen­ta­mis­ta taa­ja­mis­sa tuli­si poh­tia vaka­vas­ti. Minua on hie­man ihme­tyt­tä­nyt, mik­si puhu­taan niin pal­jon moot­to­ri­tie­no­peuk­sis­ta. Ovat­han auto­jen ihmi­sil­le aiheut­ta­mat hai­tat laa­jim­mat kau­pun­geis­sa. Nas­ta­ren­kaat vie­lä lisää­vät melu­hait­to­ja tal­vi­sin. Lii­ken­ne­me­lu vähe­nee huo­mat­ta­vas­ti jos nopeuk­sia pudo­te­taan esim 50 km/h –> 35 km/h. Tuo­re uuti­nen lisään­ty­neis­tä auto­jen melu­hai­tois­ta toi­vot­ta­vas­ti edis­täi­si kes­kus­te­lun aloittamista. 

    Ehkä ainoa argu­ment­ti moot­to­ri­tie­no­peuk­sien alen­ta­mis­ta vas­taan on lisään­ty­nyt mat­ka-aika. Kau­pun­kien sisäl­lä tämä ei vält­tä­mät­tä päde. Taa­ja­mas­sa kes­ki­no­peu­det jää­vät väki­sin niin alhai­sik­si, ettei kat­to­no­peuk­sien las­ke­mi­nen juu­ri vai­kut­tai­si mat­ka-aikoi­hin, mikä­li valois­sa sei­so­mis­ta saa­tai­siin vähennettyä.

  5. Kal­le:

    Ainoa kevyen­lii­ken­teen kan­nal­ta tar­vit­ta­va kor­jaus­lii­ke on pyö­rä­tei­den pois­ta­mi­nen niin, että pyö­räi­li­jöi­den tur­val­li­suus saa­daan kun­toon. On parem­pi ajaa auto­jen seas­sa kuin väis­tel­lä jalankukijoita. 

    Eli auto­lii­ken­teen nopeuk­sien las­ku pyö­rä­lii­ken­teel­le sopi­vak­si, siis 20 — 30 km/h tasolle? 🙂

    Kari

  6. Hel­sin­ki ostaa kak­si lii­ken­teen val­von­ta­ka­me­raa, joil­la val­vo­taan muun muas­sa päin punais­ta valoa aja­mis­ta. Kau­pun­gin kan­nal­ta dii­li on vähän huo­no: kau­pun­ki vas­taa kus­tan­nuk­sis­ta ja toi­mit­taa säh­köi­ses­ti tie­dot polii­sil­le, joka sakot­taa ja pitää rahat. Hel­sin­gin kan­nal­ta kyse on kui­ten­kin inves­toin­nis­ta lii­ken­ne­tur­val­li­suu­teen hyvin onnet­to­muus­her­kis­sä risteyksissä.

    Mon­ta­ko onnet­to­muut­ta Hel­sin­gis­sä tapah­tui vii­me vuon­na ns. van­hoil­la vih­reil­lä, jota täs­sä yhtey­des­sä kut­su­taan punai­sia päin aja­mi­sek­si? Suo­mes­sa­han on käy­tös­sä erit­täin pit­kät, useit­ten sekun­tien varo­jat lähes kai­kes­sa. Ainoas­taan rai­tio­vau­nu­jen merk­ki­va­lot toi­mi­vat käy­tän­nös­sä nol­la­vii­veel­lä, kos­ka ole­te­taan kai, ettei kukaan uskal­la kävel­lä rati­kan alle.

  7. Eikö jouk­ko­lii­ken­teel­le voi mää­rä­tä nykyis­tä alem­mat nopeus­ra­joi­tuk­set? Ajo­neu­vo­koh­tai­ses­ti näis­sä on suu­rim­mat pääs­töt ja suu­rin meluhaitat. 

    Samal­la jouk­ko­lii­ken­ne pää­si­si naut­ti­maan kai­kis­ta alem­pien nopeus­ra­joi­tus­ten eduista.

  8. Kim­mol­le­kin tie­dok­si että ilman omaa valp­paut­ta­ni en oli­si kir­joit­ta­mas­sa tätä viestiä.

    Juu­ri tänä aamu­na olin jää­dä rekan alle Län­si­lin­kin uuden sil­lan pie­les­sä Mec­he­li­nin­ka­dul­la. Jalan­kul­ku­va­lot oli­vat vaih­tu­neet vih­reik­si jo sekun­te­ja ennen.

    Hen­gen­vaa­ral­li­nen paik­ka, jalan­kul­ki­ja jou­tuu ylit­tä­mään kol­me kais­taa / suun­ta ja van­hoi­hin vih­rei­siin kiih­dyt­tä­viä auto­ja ei sil­lan kum­pa­reen takaa edes näe.

  9. Ei se nopeuk­sien alen­ta­mi­nen kau­pun­gis­sa ole niin suo­ra­vii­vai­nen jut­tu saas­tut­ta­mi­sen suh­teen. Tai siis on, mut­ta vää­rään suuntaan. 

    Auton tek­niik­ka kun on opti­moi­tu sin­ne 60–80km/h nopeuk­sil­le. Tämä tar­koit­taa, että tuos­ta kun vauh­ti hil­je­nee, niin kulutus/ajettu mat­ka nousee. Jyr­käs­ti. Sil­loin se on hel­pos­ti 7 l/100km sijas­ta 20 l/100km. Ja jokai­ses­sa kiih­dy­tyk­ses­sä sekun­tien ajan jopa 50 l/100km.

    Hom­mas­sa on tie­ten­kin se posi­tii­vi­nen piir­re, että polt­toai­ne­ve­roa ker­tyy enem­män. Val­tiol­le, ei kaupungille.

    Jos ja kun nii­tä ajo­neu­vo­ja kau­pun­gis­sa liik­kuu, oli­si­ko ken­ties kui­ten­kin jär­keä pik­ku­hil­jaa sii­nä, että edes isoim­mat väy­lät vetäi­si­vät mah­dol­li­sim­man hyvin ? 

    Osaa­ko Hra Soi­nin­vaa­ra ker­toa mik­si jokai­nen remont­ti­työ­maa nyky­ään pää­sään­töi­ses­ti levi­ää ajo­väy­läl­le asti? Muu­tos on huo­mat­ta­va vii­mei­sen 15 vuo­den aikana. 

    Kan­nat­tai­si­ko mutun ja fii­la­reit­ten sijas­ta miet­tiä fak­to­ja­kin ? Ei niis­tä yksi­tyi­au­tois­ta vaan pää­se koko­naan eroon.

  10. > Auton tek­niik­ka kun on opti­moi­tu sin­ne 60–80km/h nopeuksille.
    > Tämä tar­koit­taa, että tuos­ta kun vauh­ti hiljenee,
    > niin kulutus/ajettu mat­ka nousee. Jyrkästi.

    Tek­nii­kan maa­il­man tilas­tois­sa kulu­tus ei kyl­lä käyt­tä­dy noin vaan käyt­täy­tyy kuten voi­si olet­taa: mitä suu­rem­pi nopeus, sitä suu­rem­pi kulutus.

    Onko sinul­la väit­tee­si tuek­si mittaustuloksia?

  11. Kun kan­ta­kau­pun­gin nopeus­ra­joi­tuk­sia vii­mek­si laa­jal­ti alen­net­tiin, jouk­ko­lii­ken­teen reit­ti­no­peu­det muut­tui­vat käy­tän­nös­sä mar­gi­naa­li­ses­ti. Ennak­koon arvioi­tiin, että joi­den­kin lin­jo­jen kier­ro­sai­ko­ja jou­du­taan piden­tä­mään. Näin ei käynyt. 

    Pyö­räi­li­jöi­den luon­te­vin kul­ku­väy­lä on kadun ajo­ra­ta. Jos jouk­ko­lii­ken­teen reit­ti­ka­tu­ja lukuu­not­ta­mat­ta katu­jen nopeu­det las­ke­taan 30 km/h, pyö­rät voi­vat liik­kua auto­vir­ras­sa omil­la kais­toil­laan tai ilman­kin nii­tä luontevasti.

  12. Yks vaan:

    Ei se nopeuk­sien alen­ta­mi­nen kau­pun­gis­sa ole niin suo­ra­vii­vai­nen jut­tu saas­tut­ta­mi­sen suh­teen. Tai siis on, mut­ta vää­rään suuntaan. 

    No ei se ole tosi­aan­kaan mikään suo­ra­vii­vai­nen jut­tu, mut­ta ei myös­kään (aina­kaan ylei­ses­ti) vää­rään suun­taan. Moot­to­ri­tek­niik­ka on vain yksi para­met­ri, sil­lä pie­nem­mil­lä nopeuk­sil­la on kak­si muu­ta­kin seurausta:
    1) tar­vit­ta­vien kiih­dy­tys­ten mää­rä on olen­nai­ses­ti pie­nem­pi ja
    2) nopeam­pi auto­lii­ken­ne lisää auto­lii­ken­teen määrää.

    Kimu­rant­ti jut­tu, ja aika pit­käl­le tapaus­koh­tais­ta vieläpä.

    Jos ja kun nii­tä ajo­neu­vo­ja kau­pun­gis­sa liik­kuu, oli­si­ko ken­ties kui­ten­kin jär­keä pik­ku­hil­jaa sii­nä, että edes isoim­mat väy­lät vetäi­si­vät mah­dol­li­sim­man hyvin ? 

    Tähän­hän sitä pyri­tään­kin, ja eivät nuo vih­reät aal­lot (ruuh­ka­suun­tiin) Hel­sin­gis­sä miten­kään eri­tyi­sen huo­nos­ti toi­mi. Ongel­ma tuos­sa­kin vain tup­paa ole­maan se, että mitä enem­män auto­lii­ken­net­tä suju­voi­te­taan, sitä enem­män sitä syn­tyy (ja sit­ten se alkaa­kin taas jumit­ta­maan). Suo siel­lä vete­lä täällä.

    Kari

  13. No miten ne kier­to­liit­ty­mät enti­set liikenneympyrät.
    Nehän käsit­tääk­se­ni nyky­ään mitoi­te­taan ja mää­räy­te­tään kul­ke­maan mah­dol­li­sim­man kape­aa väy­lää vie­mään lii­ken­teen mah­dol­li­sim­man suju­vas­ti ja juu­ri­kaan pysäh­ty­mät­tä eteen­päin. Mak­saa­han ne mutta.…

  14. Kari: “Eli auto­lii­ken­teen nopeuk­sien las­ku pyöräliikenteelle…”

    Sanoi­sin, että nykyi­nen 30 — 40km/h sivu­ka­duil­la on sopi­va. 🙂 Mie­lum­min ehkä tuo jäl­kim­mäi­nen niin tulee ajet­tua vähem­män yli­no­peut­ta fillarilla.

    Vas­taa­vas­ti pää­väy­lät pitää pys­tyä tuo­maan mah­dol­li­sim­man kes­kus­taan vähin­tään 120km/h ja pää­ka­dut mie­lum­min 60km/h kuin 50km/h, mikä edel­lyt­tää kevyen­lii­ken­teen ali- tai ylikulkuja.

    Lii­ken­teen pitää olla nope­aa, hal­paa ja teho­kas­ta, olit liik­keel­lä autol­la tai fil­la­ril­la. Vaa­ti­muk­sis­sa ei ole eroa. Mitä nyt kun­nol­li­nen fil­la­ri mak­saa mur­to-osan auton hin­nas­ta ja lähes­kään kaik­ki eivät käy­tä sitä ympärivuotisesti.

  15. tpyyy­luo­ma, puhuit­ko siis sii­tä enti­ses­tä rautatiekuilusta?

    Sen­hän voi­si kat­taa lasi­ka­tol­la ja teh­dä sii­tä puo­li­läm­min­tä tilaa jon­ne voi­si tul­la vaik­ka­pa tai­de­ku­ja, muu­ta­ma kahvila/ravintola, jotain kausi­luon­teis­ta elä­mys­toi­min­taa jne jne.

  16. > Lii­ken­teen pitää olla nope­aa, hal­paa ja tehokasta

    Nopeus: km/h

    Hal­pa: euro­ja, mut­ta euro­ja per km vai euro­ja per mat­kus­ta­ja-km vai euro­ja per koko lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä vai mitä?

    Teho­kas: ener­gia / aikayk­sik­kö. Mah­dol­li­sim­man teho­kas tar­koit­taa siis mah­dol­li­sim­man pal­jon ener­gi­aa per aikayk­sik­kö. Ei lie­ne kovin hal­paa sem­moi­nen lii­ken­ne. Vai mikä on tehok­kaan lii­ken­teen määritelmä?

    Slo­ga­nit ovat kivo­ja — nii­tä kun tois­taa niin ei tar­vit­se ajatella.

  17. Jokai­nen jol­la on autos­saan tosiai­kai­nen kulu­tus­mit­ta­ri ajo­tie­to­ko­neen osa­na voi suo­ra­na nume­ro­tie­to­na näh­dä sen het­ki­sen kulu­tuk­sen. Kau­pun­ki­no­peuk­sil­la hyvin­kin tasai­ses­sa ajos­sa se on mel­kein koko ajan maan­tie­no­peuk­sia korkeampi.
    TM mit­taa kulu­tus­ta toden­nä­köi­ses­ti labo­ra­to­rios­sa rul­lien pääl­lä tasai­sel­la pin­ta­kaa­sul­la. Aina­kaan eivät muun lii­ken­teen seas­sa mit­taa tasai­sen vauh­din kulutuksia.

    Oma auto­ni vie Kehä‑I:n sisäl­lä 11–14 l/100km ja kesä­lo­ma­reis­su 4500km meni 7,9 l/100km ja kysees­sä on pai­na­va täy­teen las­tat­tu auto­maat­ti­vaih­tei­nen peli. Ja ajoa vaa­ra- ja tunturi-Suomessa.

    Kau­pun­gis­sa on tie­ten­kin mah­dot­to­muus jär­jes­tää yhden­kään väy­län kul­kua kat­kea­mat­to­mak­si, mut­ta jos joku osaa ker­toa mik­si jopa yöl­lä 02:30 pitää Töö­lön­tul­lin­koh­dal­la pysäh­tyä nel­jis­sä­kin perät­täi­sis­sä valois­sa (kaik­kien koh­dal­la ei edes risteystä/jalankulkijoita/muuta lii­ken­net­tä) n. puo­len kilo­met­rin mat­kal­la, on kyl­lä niin aivo­pes­ty kuin voi vain olla.

    Ja aina te pel­käät­te sitä lii­ken­teen mää­rän kas­vua vaik­ka asia tut­ki­taan muu­ta­man vuo­den välein. Ja tulos on ettei Hel­sin­gin­nie­mel­lä ole ollut kas­vua koh­ta 20 vuo­teen ja yksi­tyi­sau­to­jen mää­rä on pysy­nyt koko mää­räs­tä hyvin­kin vakio­na. Se kas­vu on tapah­tu­nut kau­ka­na kes­kus­tas­ta. En ala etsi­mään todis­tei­ta aina­kaan nyt tähän hätään.

    Mik­si sit­ten moni kokee, että han­ka­lam­mak­si on men­nyt ? Kysy­kää asian­omai­sen suun­nit­te­lu­vi­ras­ton väel­tä. Reit­te­jä sul­jet­tu, kään­ty­mis­kiel­to­ja tul­lut… Lisäk­si nyky­ään katu­ja aukais­taan ahke­ras­ti myös tal­vel­la. Ja mitään kii­ret­tä ei pide­tä. Eikö ketään ihme­ty­tä mik­si P‑Espa oli vii­me tal­ves­ta pit­käl­le tähän syk­syyn revit­ty ? Oli­ko mil­lään mit­ta­puul­la hyväksyttävää ?

    Sinän­sä omas­ta puo­les­ta­ni vaik­ka koko Rau­ta­tie­a­se­man ete­lä­puo­li jou­taa vaik­ka käve­ly­ka­duk­si. En mä siel­lä vapaa-aika­na­ni autoi­le. Enkä muu­ten­kaan juu­ri tule. Työn takia sit­ten sitä­kin enemmän.

  18. Paa­vo Häi­kiö: “Sen­hän voi­si kat­taa lasi­ka­tol­la ja teh­dä sii­tä puo­li­läm­min­tä tilaa jon­ne voi­si tul­la vaik­ka­pa taidekuja..”

    Taloil­la se pitäi­si kat­taa, Rau­ta­tie­ka­dut ovat ruma epä­jat­ku­vuus­koh­ta kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa. Tök­kii entis­tä enem­män nyt kun lin­ja-autoa­se­man seu­tu on jo suun­nil­leen korjattu.

  19. a_l: “…Juu­ri tänä aamu­na olin jää­dä rekan alle Län­si­lin­kin uuden sil­lan pie­les­sä Mechelininkadulla…”

    Min­kä ihmeen takia tuol­la on vie­lä suojateitä?

  20. Häi­kiö, sin­ne rata­kui­luun on päät­tet­ty teh­dä pyö­rä­tie ja käve­ly­reit­ti nimel­lä Baa­na. Voi­pi olla kovin­kin suo­sit­tu, ja on erit­täin nopea kun välil­lä ei tar­vit­se pysähtyä.

  21. Vai pyö­rä­tie. Nopea on var­maan mut­ta heti­pä tuli mie­leen, että kui­lu tun­tui­si aika tur­vat­to­mal­ta pai­kal­ta ajel­la iltahämärissä.

  22. Kal­le: “Min­kä ihmeen takia tuol­la on vie­lä suojateitä?”

    Type­rää vas­tail­la pro­voi­hin mut­ta men­köön: jäl­jel­le jäte­tyt suo­ja­tiet ovat kadun ylit­tä­mis­tä var­ten. Kadun alit­ta­mi­nen on pirun vai­ke­aa kun­nes ali­kul­ku val­mis­tuu. Ja nii­tä­kin tulee vain yksi, jol­la ei aivan mää­rät­tö­mäs­ti pys­ty suo­ja­tei­tä korvaamaan.

  23. Osmo, valais­tus ei var­maan ole mah­do­ton­ta ja saat­taa olla jopa toden­nä­köis­tä­kin että pyö­rä­tiel­le tulee valot mut­ta sil­ti se on kui­lu jon­ne ei ympä­ril­tä näe eikä kuule.

  24. Koti­nur­kil­la­ni Van­taan Mar­tin­laak­sos­sa suu­rin ongel­ma on se, kun ammat­ti­au­toi­li­jat käyt­tä­vät kevyen lii­ken­teen väy­liä. Kukin­po­lul­la iso jäteau­to oikai­see sadan met­rin mat­kan omaa lais­kuut­taan ja vaa­ran­taa samal­la mui­den reit­tiä käyt­tä­vien tur­val­li­suu­den. Reit­te­jä ei voi sul­kea pyl­väil­lä koneel­li­sen kun­nos­sa­pi­don takia.
    Ostos­kes­kuk­sel­la ylä­ker­ran kapa­koit­si­ja ajaa auton­sa kah­den kou­lun välis­tä kevyen lii­ken­teen väy­lää pit­kin oman ikku­nan­sa alle. Samal­la tasan­teel­la on kesäl­lä teras­si ja päi­vä­ko­din las­ten ulkoi­lu­ti­la. Outoa syner­gi­aa, kun van­hem­mat voi­vat istua kal­jal­la ja lap­si on hoi­dos­sa aidan takana.

  25. Yks vaan:

    Kau­pun­gis­sa on tie­ten­kin mah­dot­to­muus jär­jes­tää yhden­kään väy­län kul­kua kat­kea­mat­to­mak­si, mut­ta jos joku osaa ker­toa mik­si jopa yöl­lä 02:30 pitää Töö­lön­tul­lin­koh­dal­la pysäh­tyä nel­jis­sä­kin perät­täi­sis­sä valois­sa (kaik­kien koh­dal­la ei edes risteystä/jalankulkijoita/muuta lii­ken­net­tä) n. puo­len kilo­met­rin mat­kal­la, on kyl­lä niin aivo­pes­ty kuin voi vain olla. 

    Yleen­sä ottaen lii­ken­ne­va­lo­ja pide­tään öisin pääl­lä lähin­nä sen vuok­si, että se tut­ki­mus­ten mukaan vähen­tää lii­ken­neon­net­to­muuk­sia. Ja tämä muu­ten on yli­voi­mai­ses­ti tär­kein (ei toki ainoa) syy lii­ken­ne­va­lo­jen asen­ta­mi­seen yli­pää­tään, kyl­lä­hän ne käy­tän­nös­sä aina lii­ken­net­tä hidas­ta­vat, kos­ka aina­kin koko­pu­nai­nen aika jää käyt­tä­mät­tä. Yöai­kaan pääl­lä­pi­dos­ta ei pää­sään­töi­ses­ti tule suu­rem­paa hait­taa auto­lii­ken­teel­le, kos­ka ne valot ehti­vät vaih­tua suh­teel­li­sen nopeas­ti vih­reäk­si, kun muu­ta lii­ken­net­tä ei ole.

    En nyt tar­kem­min tie­dä noi­den mai­nit­se­mie­si valo­jen tilan­net­ta tai edes sijain­tia, mut­ta teh­dään­pä valis­tu­nut arvaus. Ole­tan, että nuo valot ovat suh­teel­li­sen lähel­lä toi­si­aan. Täs­tä seu­raa se, että lähes­ty­vän tulos­uun­nan ilmai­si­mia ei ole fyy­si­ses­ti mah­dol­lis­ta, eikä nor­maa­li­lii­ken­tees­sä tar­peen­kaan, asen­taa niin kau­as, että tur­hat pysäh­ty­mi­set saa­tai­siin (yöai­kaan) pois­tet­tua tavan­omai­sin ohjel­moin­nein. Päi­vä­sai­kaan tuo ei ole ongel­ma, kos­ka sil­loin joka tapauk­ses­sa käy­te­tään yhteen­kyt­ken­tää, eli muo­dos­te­taan vih­reä aal­to. Yöai­kaan jokai­nen liit­ty­mä toi­mii täy­sin itse­näi­ses­ti. Jos nois­ta pysäh­ty­mi­sis­tä halut­tai­siin eroon, pitäi­si teh­dä ihan eril­li­nen ohjel­moin­ti ja logiik­ka yhteen­kyt­ken­näl­le, mikä on työ­läs­tä ja aikaa­vie­vää, eivät­kä hyö­dyt ole vai­van­näön arvoisia.

    Ja aina te pel­käät­te sitä lii­ken­teen mää­rän kas­vua vaik­ka asia tut­ki­taan muu­ta­man vuo­den välein. Ja tulos on ettei Hel­sin­gin­nie­mel­lä ole ollut kas­vua koh­ta 20 vuo­teen ja yksi­tyi­sau­to­jen mää­rä on pysy­nyt koko mää­räs­tä hyvin­kin vakiona. 

    No tuo kom­ment­ti­ni ei nyt var­si­nai­ses­ti kos­ke­nut kes­kus­tan lii­ken­net­tä, vaan lii­ken­net­tä ylei­sem­min. Kes­kus­tas­sa ei lii­ken­ne ole kas­va­nut, eikä pahem­min edes puu­rou­tu­nut, kos­ka sitä on rajoi­tet­tu, lähin­nä pysäköintipolitiikalla.

    Kari

  26. Osmo, onko todel­la­kin niin että uuteen baa­naan ei tule estot­to­mia vaih­toeh­to­ja las­ten­vau­nu ‑ihmi­sil­le eikä pyö­räi­li­jöil­le. Muu­ta­ma ramppi/kierreramppi voi­si aivan hyvin kor­va­ta suun­ni­tel­mas­sa näky­vät teräs­ra­ken­tei­set portaat.

    Pal­ve­luis­ta: Sii­hen penk­ki-ins­tal­laa­tion vie­reen toi­vot­ta­vas­ti jää pie­ni ´plat­form´ kesä­kausil­la toi­mi­val­le nos­tet­ta­val­le kah­vi­lal­le? Vähän sama mei­nin­ki kuin Aurin­ko­lah­den kah­vi­la lei­riy­tyy tal­vi­sin rau­ta­tien­to­rin teko­jään vie­reen. Pie­ni kun­nal­lis­tek­niik­ka kysei­seen koh­taan ei oli­si tule­vai­suut­ta aja­tel­len pahitteeksi.

    Kos­ka val­von­ta­ka­me­roil­la lai­te­taan suo­ja­tien kun­nioi­tus kontrolliin?

  27. Baa­nan suun­ni­tel­mat löy­tyy tääl­tä: http://www.hel.fi/wps/portal/Rakennusvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/HKR/fi/Ty_kohteet/Kamppi

    Jos tul­kit­sen oikein, niin nämä menee seu­raa­vas­ti (län­nes­tä itään):
    Pork­ka­lan­ka­dul­le por­taat (nykyi­set), Las­ten­ko­din­ka­dul­le ramp­pi, Lapin­lah­den­ka­dul­le ei yhteyt­tä, Rau­ta­tie­ka­dul­le por­taat ja ramp­pi, Mal­min­ka­dul­le por­taat, Rune­ber­gin­ka­dul­le por­taat ja ramp­pi, Fre­dal­le ei yhteyt­tä, Jaa­kon­ka­dul­le por­taat, Antin­ka­dul­le ei yhteyt­tä, Arka­dian­ka­dul­le por­taat (edus­kun­nan lisä­ra­ken­nuk­sen län­si­puo­lel­le) ja ramp­pi (Pik­ku­par­la­men­tin puis­toon Arkadiankadulle/Manskulle).

    Eli ihan kii­tet­tä­väs­ti tuol­la noi­ta ramp­pe­ja­kin on. Pisin ram­pi­ton väli tai­taa olla Runs­kil­ta Pikkuparlamentille.

  28. Näin­hän se menee. Kii­tos Esa tar­kem­mis­ta sil­mis­tä. Olen ilmei­sen sokeas­ti kat­so­nut piir­ros­ta. Pyö­rä­tie­o­suu­det voi­si kyl­lä olla myös ram­peis­sa, siis vii­val­la ero­tet­tu osuus. Mut­ta eikö­hän sekin lop­pu­pe­leis­sä tule.

  29. Baa­nan suun­ni­tel­mat tun­tui­si­vat ole­van taas samaa van­haa eli pyö­rä­par­kit sijoi­te­taan kau­as ja sään armoille.

    Jos pyö­räi­lyn edel­ly­tyk­siä ydin­kes­kus­tas­sa todel­la halut­tai­siin paran­taa, avat­tai­siin huol­to­tun­ne­li pyö­räi­ly­käyt­töön. Lii­ken­ne on vähäis­tä, nopeus­ra­joi­tuk­set alhai­sia, ja toi­mi­va integroin­ti muu­hun kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen help­po järjestää.

  30. Ei Hel­sin­gis­sä nopeus­ra­joi­tuk­sil­la ole juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä. Vai­kut­tai­si sil­tä, että katu­ym­pä­ris­tö on suun­ni­tel­tu rajoi­tus­ten mukaan niin, että tavoit­tee­na on rike­sak­ko­vauh­ti. Eli 40 km/h kadul­la ajel­laan tur­val­li­ses­ti noin 55 km/h ja niil­lä muu­ta­mal­la 50 km/h kadul­la, joi­ta vie­lä on jäl­jel­lä, ajel­laan rei­lua kuuttakymppiä.

    Toki­han kadut oli­si­vat aivan toi­sen­nä­köi­siä, jos todel­li­suu­des­sa halut­tai­siin, että 40 km/h = 40 km/h. Vai mik­si muu­ten vii­va­suo­ril­la 40 km/h kaduil­la on sään­nön­mu­kai­ses­ti 3,5 met­riä levei­tä mega­kais­to­ja, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat hel­pos­ti 60–70 km/h vauh­din ilman eri­tyi­siä vaaratekijöitä?

    Espoos­sa toi­mii vie­lä van­ha sys­tee­mi, jos­sa ihan väy­lää tark­kai­le­mal­la voi aika hyvin pää­tel­lä nopeus­ra­joi­tuk­sen. Tiel­lä se on 50 km/h, ja kun sii­tä men­nään alas­päin, niin sokea Reet­ta­kin huo­maa, että ollaan hidas­ka­dul­la, jota ei ole tar­koi­tet­tu 50 km/h vauhdille.

    Myös lii­ken­ne­va­lo­jen mer­ki­tys vähe­nee jat­ku­vas­ti. Pyö­räi­li­jät tul­kit­se­vat punai­sen valon lähin­nä varoi­tuk­sek­si ja jalan­kul­ki­jat suo­si­tuk­sek­si. Kum­mat­kaan eivät kat­so, että punai­nen jol­lain taval­la edel­lyt­täi­si pysäh­ty­mis­tä, mitä nyt sen­tään jalan­kul­ki­ja usein tul­kit­see punai­sen niin, että autol­le täy­tyy antaa etua­jo-oikeus, jos sel­lai­nen sat­tuu ole­maan näkö­pii­ris­sä. Autoi­li­ja taas tie­tää, että kel­tai­sen suo­ja-aika on reip­paas­ti yli­mi­toi­tet­tu, joten kelais­ta päin voi ajaa tur­val­li­ses­ti ja vie­lä punai­sen sytyt­tyä­kin ehtii ris­teyk­ses­tä hyvin pois.

    Aika pit­käl­ti meil­lä ollaan mie­les­tä­ni kak­si­nais­mo­ra­lis­ti­ses­sa tilan­tees­sa: on teo­reet­ti­set sään­nöt, joi­ta ei nou­da­te­ta ja joi­den nou­dat­ta­mi­nen ei ole edes rea­lis­ti­nen tavoi­te, ja sit­ten on käy­tän­tö, jos­sa kai­kis­ta sään­nöis­tä huo­li­mat­ta lii­ken­ne kui­ten­kin sujuu ihan hyvin ja onnet­to­muu­ki­sen mää­rä­kin las­kee laskemistaan.

    Pitäi­si­kö asial­le sit­ten teh­dä jotain? Esim. USA:ssa lii­ken­ne­va­lo­jen peri­aa­te on simp­pe­li: kel­tai­nen mer­kit­see “val­mis­tau­du pysäh­ty­mään” ja kun se syt­tyy, niin tosi­aan pysäh­dy­tään. Sil­lä lyhyeh­kön kel­tai­sen sam­mues­sa ja punai­sen syt­tyes­sä saa poik­ki­suun­ta välit­tö­mäs­ti ajo­lu­van, eli jos kel­tais­ta päin läh­tee joku aja­maan, tulee ruu­mii­ta. Kaik­ki tie­tä­vät sen, eikä kukaan edes yritä.

  31. Daniel Feder­ley:

    Ei Hel­sin­gis­sä nopeus­ra­joi­tuk­sil­la ole juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä. Vai­kut­tai­si sil­tä, että katu­ym­pä­ris­tö on suun­ni­tel­tu rajoi­tus­ten mukaan niin, että tavoit­tee­na on rike­sak­ko­vauh­ti. Eli 40 km/h kadul­la ajel­laan tur­val­li­ses­ti noin 55 km/h ja niil­lä muu­ta­mal­la 50 km/h kadul­la, joi­ta vie­lä on jäl­jel­lä, ajel­laan rei­lua kuuttakymppiä. 

    Ei ihme, kos­ka niin­hän ne on suun­ni­tel­tu 🙂 Tai siis, ei nii­tä tie­ten­kään kiusal­laan olla niin teh­ty, vaan jos­kus sitä 50 — 60 km/h rajoi­tus­ta pidet­tiin ihan sopi­va­na autol­le liik­kua kau­pun­gis­sa. Lii­ken­neym­pä­ris­tö oli sil­loin tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta suun­ni­tel­la kysei­sil­le nopeuk­sil­le “tur­val­li­sek­si” (lue: riit­tä­vän leveät tiet yms.). Myö­hem­min sit­ten ymmär­ret­tiin, ettei kau­pun­geis­sa moi­sil­le nopeuk­sil­le ole tar­vet­ta, ja moi­ses­ta suun­nit­te­lus­ta on muu­ten­kin enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Sen(kin) vuok­si nopeus­ra­joi­tuk­sia on jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti las­ket­tu (mikä on hyvä asia), mut­ta ties­tö pää­osin on se mikä se on, eikä vas­taa nii­tä nopeus­ra­joi­tuk­sia (mikä on huo­no asia).

    Uudet kadut ja tiet (joi­hin viit­ta­sit Espool­la?) suun­ni­tel­laan, tai aina­kin ne pitäi­si suun­ni­tel­la, hie­man eri perus­tein, eli (1) tyy­pil­li­ses­ti alem­mil­le nopeus­ra­joi­tuk­sil­le ja (2) parem­min vas­taa­maan kyseis­tä nopeus­ra­joi­tus­ta, eli se. ei luo­da kul­jet­ta­jil­le illuusio­ta kor­keam­mas­ta tur­val­li­suus­ta­sos­ta kuin mikä vallitsee.

    Raken­net­tu ympä­ris­tö kui­ten­kin muut­tuu hitaasti.

    Myös lii­ken­ne­va­lo­jen mer­ki­tys vähe­nee jat­ku­vas­ti. Pyö­räi­li­jät tul­kit­se­vat punai­sen valon lähin­nä varoi­tuk­sek­si ja jalan­kul­ki­jat suo­si­tuk­sek­si. Kum­mat­kaan eivät kat­so, että punai­nen jol­lain taval­la edel­lyt­täi­si pysäh­ty­mis­tä, mitä nyt sen­tään jalan­kul­ki­ja usein tul­kit­see punai­sen niin, että autol­le täy­tyy antaa etua­jo-oikeus, jos sel­lai­nen sat­tuu ole­maan näkö­pii­ris­sä. Autoi­li­ja taas tie­tää, että kel­tai­sen suo­ja-aika on reip­paas­ti yli­mi­toi­tet­tu, joten kelais­ta päin voi ajaa tur­val­li­ses­ti ja vie­lä punai­sen sytyt­tyä­kin ehtii ris­teyk­ses­tä hyvin pois. 

    No, mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti­hän tie­ten­kin on niin, että jos kukaan ei aja/kävele punai­sia päin, onnet­to­muuk­sia ei valo­ris­teyk­sis­sä tapah­du. Punai­sia päin käve­ly tie­ten­kin lisää onnet­to­muus­ris­kiä, mut­ta ei vält­tä­mät­tä niin pal­jon kuin arve­li­si. Yleen­sä nimit­täin punai­sia päin kul­jet­taes­sa (pl. huo­li­mat­to­muu­des­ta tai vahin­gos­sa punai­sia päin kävely/ajaminen) muu­hun lii­ken­tee­seen kiin­ni­te­tään enem­män huo­mio­ta, jol­loin onnet­to­muuk­sia ei vält­tä­mät­tä niin kovin pal­jon satu. Asi­aa voi­si tie­ten­kin tut­kia, mut­ta valis­tu­nut arvauk­se­ni on, ettei tuo ole kovin­kaan suu­ri ongelma.

    Mitä tulee suo­ja-aikoi­hin, niin olen aika vah­vas­ti sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että vali­tut suo­ja-ajat ovat kom­pro­mis­si, joka perus­tuu “jos­kus kau­an sit­ten” teh­tyi­hin kokei­lui­hin ja sel­vi­tyk­siin, jois­sa on pidem­pien ja lyem­pien suo­ja-aiko­jen vai­ku­tus­ta tut­kit­tu. Joka tapauses­sa ne on sää­dök­sin ase­tet­tu nykyi­sik­si, ja ne ovat siten yhden­mu­kai­set kai­kis­sa liit­ty­mis­sä (mikä on tie­ten­kin läh­tö­koh­tai­ses­ti hyvä asia). Arvioi­sin käy­tän­nön muut­ta­mi­sen ole­van käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta, kos­ka oikein mitään pitä­vää tut­ki­musai­neis­toa lyhem­pien suo­ja-aiko­jen eduis­ta tai hai­tois­ta ei ole help­poa tuot­taa, eikä sii­hen tai­da pal­joa kiin­nos­tus­ta­kaan olla.

    Sinän­sä­hän täs­sä on vas­tak­kain kak­si sek­kaa, eli (1) pal­jon­ko ohjauk­sen pitää “jous­taa” vir­hei­den sat­tues­sa ja (2) pal­jon­ko “löy­sem­mät” suo­ja-ajat lisää­vät punai­sia päin aja­mis­ta ja sen aiheut­ta­maa tur­val­li­suus­ta­son heikentymistä.

    Kari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.