Hyödyttääkö Suomen rikkaimpien vaurastuminen kaikkia suomalaisia

Vas­tauk­se­ni HS-raa­din kysymykseen

2) Ei

Lyhyel­lä aika­vä­lil­lä on tie­tys­ti parem­pi, että yri­tyk­set tuot­ta­vat voit­toa ja joh­ta­jat saa­vat iso­ja bonuk­sia ja mak­sa­vat niis­tä vero­ja. Suu­rim­pien tulo­jen las­ku on esi­mer­kik­si saat­ta­nut pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat vai­keuk­siin. Peli­sään­tö­jen pysyes­sä ennal­laan on parem­pi, että suu­ret tulot suh­dan­ne­luon­toi­ses­ti kas­va­vat kuin että ne pie­ne­ne­vät suhdanneluontoisesti.

Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tulon­jaon kas­vu joh­tuu peli­sään­tö­jen muut­tu­mi­ses­ta suu­ri­tu­lois­ten eduk­si ja pie­ni­tu­lois­ten tap­piok­si, eikä tämä voi miten­kään olla pie­ni­tu­lois­ten etu. Se ei ole taval­lis­ten kan­san etu edes sii­nä tapauk­ses­sa, että suur­ten tulo­jen kas­vu ei oli­si muil­ta pois. Sosi­aa­lis­ten ero­jen kas­vu lisää kai­ken­lais­ta onnet­to­muut­ta. Onnel­li­suus­tut­ki­muk­sis­ta tie­däm­me, ettei kan­sa­kun­nan tulo­ta­so juu­ri kor­re­loi onnel­li­suu­den kans­sa, kun­han tulo­ta­so on riit­tä­vä – ja teol­li­suus­mais­sa se on riit­tä­vä. Sen sijaan tulon­jaon tasai­suus lisää onnel­li­suut­ta ja tuloe­rot tyy­ty­mät­tö­myyt­tä omaan elämään.

Vaik­ka rik­kai­den rikas­tu­mi­nen ei vähen­täi­si köy­hien käy­tös­sä ole­vaa raha­mää­rää, se on sil­ti heil­tä pois. Maa­il­mas­sa on asioi­ta, joi­ta ei voi tuot­taa lisää – esi­mer­kik­si asuin­ton­tit ran­nas­sa kau­pun­gin kes­kus­tas­sa. Kun rik­kaat rikas­tu­vat, he varaa­vat kai­ken tämän etuoi­keu­te­tun kulu­tuk­sen omaan käyt­töön­sä ja muil­le jää murusia. Vau­raus tuo etuoi­keuk­sia ja etuoi­keu­det ovat aina muil­ta pois.

145 vastausta artikkeliin “Hyödyttääkö Suomen rikkaimpien vaurastuminen kaikkia suomalaisia”

  1. Kau­niim­mat kans­sa­si­sa­ret aiheut­ta­vat suu­rel­le jou­kol­le nai­sia ahdis­tus­ta, kateut­ta ja kai­ken­lais­ta onnet­to­muut­ta. Kau­neus tuo etuoi­keuk­sia (vaik­ka­pa rik­kaim­pien mies­ten tavoit­te­lus­sa) ja etuoi­keu­det ovat aina muil­ta pois. Mitä asial­le tuli­si tehdä?

    Jos vas­tus­tat par­hais­sa asun­nois­sa asu­mi­sen etuoi­keu­den mää­rit­ty­mis­tä ihmis­ten vau­rau­den perus­teel­la, niin miten nämä asun­not tuli­si jakaa jos ei siis kysyn­nän ja tar­jon­nan koh­taa­mi­sel­la? Arpo­mal­la? Poliittisesti?

    Kuin­ka vah­va on näyt­tö yhteis­kun­nan kes­ki­mää­räis­ten tuloe­ro­jen ja onnel­li­suu­den väli­ses­tä kor­re­laa­tios­ta? Entä tulo­ta­son riit­tä­mi­ses­tä onnel­li­suu­teen jos ote­taan hypo­teet­ti­nen ver­tai­lu­koh­de tule­vai­suu­des­ta eikä rajoi­tu­ta nyky­het­keen? Kuin­ka voit raja­ta muut teki­jät pois, ja osoit­taa juu­ri muun yhteis­kun­nan ja rik­kaim­pien pie­nen vähem­mis­tön välis­ten tuloe­ro­jen ole­van vah­van selit­tä­vän tekijän? 

    Enti­ses­sä itä­blo­kis­sa asu­vat useam­man tut­ki­muk­sen perus­teel­la maa­il­man onnet­to­mim­mat ihmi­set. Se on perin­töä yhteis­kun­nis­ta, jois­sa ei rikas­tu­mis­ta voi­nut tavoitella.

    Kos­ket­taa­ko varal­li­suu­teen suun­nat­tu kateus (joka on lähin­nä mie­hi­nen piir­re, kos­ka se kos­ket­taa mies­ten sek­su­aa­lis­ta pää­omaa) yhteis­kun­nan rik­kaim­pia vai yksi­lön oman lähi­pii­rin varal­li­suuse­ro­ja? Muis­te­len tut­ki­mus­ta, jon­ka mukaan vai­mon sis­kon mie­hen suu­rem­pi varal­li­suus oli yksi täl­lai­sen mah­dol­li­sen kateu­den koh­de, sikä­li kun sel­lai­seen yksi­löl­lä on taipumusta.

    Masen­tuu­ko joku oikeas­ti sii­tä, että Bill Gate­sil­la on mil­jar­de­ja dol­la­rei­ta? Tai Jor­ma Olli­lal­la sato­ja mil­joo­nia? Entä onko sil­lä kva­li­ta­tii­vis­ta mer­ki­tys­tä onko kyse sadois­ta mil­joo­nis­ta vai mil­jar­deis­ta? Ovat­ko ruot­sa­lai­set suo­ma­lai­sia onnet­to­mam­pia kos­ka heil­lä on niin mon­ta mil­jar­döö­riä kei­tä kadeh­tia mei­hin ver­rat­tu­na? Vie­lä­pä yksi aivan maa­il­man rik­kaim­piin kuu­lu­va öky­mil­jar­döö­ri. Mut­ta hänes­tä tai­de­taan myös olla ylpeitä?

    Vai onko täs­sä ilmiös­sä jon­ka lii­tät rik­kaim­piin sit­ten­kin kyse sii­tä, että naa­pu­ril­la on hie­nom­pi asun­to, tai vie­res­sä baa­ri­tis­kil­lä istuu mies­ten huo­mion vie­vä kau­niim­pi kans­sa­si­sar, asui siel­lä meren­ran­ta­hu­vi­las­sa aivan kuka tahan­sa? Eikä näil­lä ole juu­ri teke­mis­tä tois­ten­sa kanssa?

    Peli­sään­tö­jen muut­tu­mi­nen” suu­rem­man rikas­tu­mi­sen hyö­dyk­si, johon viit­taat, ja joka siis lie­nee huo­no asia?, tar­koit­taa eri­tyi­ses­ti glo­ba­li­saa­tio­ta ja yhteis­kun­nan tuo­tan­to- ja kulu­tus­ra­ken­tei­den muu­tos­ta. Miten ajat­te­lit näi­tä peli­sään­tö­jä sää­tää rei­lum­mik­si? Sel­lai­sel­la vero­tuk­sel­la, että Suo­men ase­ma muut­tuu vähem­män hou­kut­te­le­vak­si kan­sain­vä­li­sen pää­oman sijoi­tus­koh­teek­si? Ovat­ko sit­ten huo­no-osai­set onnel­li­sem­pia, jos tämän joh­dos­ta esim. huo­no-osai­sen lap­si on nuo­ri­sop­sy­kiat­rian jonos­sa kos­ka vero­tu­lot ovat tip­pu­neet ja vai­mo kor­tis­tos­sa, kos­ka työt­tö­myys on lisään­ty­nyt (naa­pu­ril­la voi sil­ti olla se hie­nom­pi auto)?

    Nyt on monia alo­ja, joil­la mark­ki­na­voit­ta­jat vie­vät todel­la suu­ria osuuk­sia. Toi­sek­si par­haas­ta ohjelmistosta/laitteesta voi­daan vie­lä jotain mak­saa, mut­ta vii­den­nek­si par­haas­ta toden­nä­köi­ses­ti ei enää mitään voit­toa. Par­haan tuot­teen suun­ni­tel­lut tai sitä rahoit­ta­nut asuu meren­ran­ta­hu­vi­las­sa, ellei asu­mi­soi­keus men­nyt arvot­ta­vak­si. Pitäi­si­kö näil­le aloil­le sää­tää kv. vero, Suo­mi sitä tus­kin voi yksin tehdä?

    Jos Bill Gates tulee lopul­ta lah­joit­ta­neek­si 100 mil­jar­dia dol­la­ria maa­il­man huo­no-osai­sim­mil­le ja War­ren Buf­fett sin­ne­päin ja moni muu rikas myös (kuten teki­vät aikoi­naan Roc­ke­fel­ler, Car­ne­gie jne.) tai ehkä sijoit­ta­vat esi­mer­kik­si puh­taan ener­gian tut­ki­muk­seen, niin ote­taan­ko tämä lukuun las­kel­mas­sa rik­kaim­pien kai­ken­lai­ses­ta hai­tal­li­suu­des­ta muul­le yhteiskunnalle?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Luin nyt kaik­ki HS-raa­din vas­tauk­set. Nuo­han ovat monet ihan . Osmon vas­taus on vie­lä ihan sel­vä­päi­nen kun ver­taa moniin mui­hin vas­tauk­siin. Ote­taan esi­mer­kik­si vaik­ka Vih­rei­den Vau­la Nor­re­nan vastaus:

    Rik­kaim­pien rikas­tu­mis­jak­sol­la 1990–2010 Suo­men kun­nat ja val­tio ovat jou­tu­neet otta­maan kaik­kien aiko­jen ennä­tys­mää­rät vel­kaa mak­saak­seen kai­ken sen sot­kun, min­kä rik­kaim­pien rikas­tu­mi­nen on aiheut­ta­nut. Näin rik­kaim­pien vii­me­ai­kai­nen rikas­tu­mi­nen on mak­set­tu pait­si nykyis­ten, myös tule­vien kan­sa­lais­ten pus­sis­ta, kol­man­teen ja nel­jän­teen pol­veen asti.

    Rik­kaim­pien yle­tön ja nopea vau­ras­tu­mi­nen on mak­set­tu työt­tö­mien työt­tö­myys­kor­vauk­sil­la, teh­tai­den lopet­ta­mi­sil­la ja ihmis­ten vero­jen koro­tuk­sil­la. Näil­lä veroil­la rik­kaim­pien yri­tyk­sil­le on tar­jot­tu mm. ilmai­nen infrastruktuuri

    Siis mil­lai­nen yhteis­kun­nan asiois­ta päät­tä­mään halua­va ihmi­nen ajat­te­lee jotain tuol­lais­ta? Siis miet­ti­kää todel­la, mitä tuos­sa sano­taan? Kai se on myös tosis­saan sanot­tu, kos­ka se on kui­ten­kin Hesa­ris­sa eikä Äpys­sä. Tuo ei muu­ten ole enää tie­tä­mät­tö­myyt­tä, vaan jotain sel­lais­ta oma­tah­tois­ta mie­li­val­tai­suut­ta, jos­sa oli­si poten­ti­aa­lia silk­kaan pahuu­teen poliit­ti­ses­sa valta-asemassa.

    Aina­kin puo­let vas­taa­jis­ta tun­tu­vat näke­vän talou­den nol­la­sum­ma­pe­li­nä. Järkyttävää.

    Vau­lal­le ja HS-raa­din tove­reil­leen seu­raa­van kap­pa­leen omis­taen: http://www.youtube.com/watch?v=woUX-2_UA6M

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Älkää nyt her­rai­sä teh­kö sii­tä “nuo­ri­sop­sy­kiat­rian jonos­ta” jotain stiik­na­fuu­li­aa, oli asia muu­ten mikä hyvänsä.

    Vaa­ti­kaa sel­vi­tet­tä­väk­si, onko yleen­sä ole­mas­sa tehok­kai­ta ja vai­kut­ta­via hoi­to­ja ongel­miin, joit­ten lää­ke­tie­teel­li­nen ja var­sin­kin psy­kiat­ri­nen luon­ne on erit­täin kysee­na­lai­nen. Vas­taa­ja­na ei saa olla psy­kiat­ria itse.

    Jos mitään mer­kit­tä­viä “hoi­to­ja” ei edes ole ole­mas­sa­kaan, kuten vah­vas­ti näyt­täi­si asian­lai­ta ole­van, on koko teat­te­ri lope­tet­ta­va, sanoi­vat tädit ja löö­pit mitä hyvänsä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Mak­saa ne par­haat meren­ran­ta­ton­tit sit­ten mil­joo­nan tai kym­me­nen mil­joo­naa, ei minul­la nii­hin ole varaa. Mut­ta Osmon ihan­neyh­teis­kun­ta vau­ras­tuu kun kau­pun­ki saa ton­tin myyn­nis­tään kym­me­nen mil­joo­naa eikä yhtä miljoonaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Mik­si pitää aina kään­tää tämä asia kateu­dek­si? Jos joku puo­lus­taa vero­poh­jaa ja progres­sio­ta, niin se ei tar­koi­ta että oli­si samal­la rajoit­ta­mas­sa jon­kun ihmi­soi­keuk­sia. Ei tar­vit­se kenen­kään selit­tää “oikeu­tus­ta” rik­kauk­sil­leen väit­tä­mäl­lä toi­sia kateel­li­sik­si. Ongel­ma ei ole joi­den­kin autot ja huvilat. 

    Kyse on sii­tä, että entis­tä useam­mal­la menee huo­nos­ti, ei sii­tä että entis­tä useam­mal­la on mil­joo­nia. Jat­kos­sa voi olla joko niin että useam­mal­la asiat para­nee ja niil­lä­kin joil­la jo meni hyvin menee parem­min tai sit­ten tämä maa jakau­tuu pahas­ti kah­tia ja kai­kil­la menee huo­nom­min. Tämä on poliit­ti­nen valinta.

    Jos löö­pis­sä lukee öky­ta­lo tai val­ta­va bonus, se ei tar­koi­ta sitä että se oli­si koko muun väes­tön kateel­li­nen mielipide.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. az,

    Lait­tai­sin kui­ten­kin eri osas­toon mah­dol­li­sen kateu­den, joka koh­dis­tuu toi­sen syn­nyn­näi­seen lah­jak­kuu­teen joko ulko­näön tai muun alu­een saral­la kuin yhteis­kun­nal­li­sen epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­den kokemuksen. 

    Se on vain vää­jää­mä­tön luon­non­la­ki, että toi­set ovat kau­niim­pia kuin toi­set. Ja uskon tämän lähes jokai­sen ihmi­sen hyväk­sy­vän. Mikään jär­ki­pe­rus­te ei puol­la sitä, että kau­niim­pien ihmis­ten pitäi­si olla rumem­pia tai toisinpäin. 

    Sen sijaan sil­le, että toi­sel­la on v*****i enem­män rahaa kuin minul­la, ei vält­tä­mät­tä ole mitään luon­non­la­kien kal­tais­ta perus­tet­ta, vaan voin kokea sen vain yksin­ker­tai­ses­ti vää­ryy­te­nä, joka kum­pu­aa mie­les­tä­ni yhteis­kun­nan epä­rei­luis­ta pelisäännöistä. 

    Nämä peli­sään­nöt ovat myös halu­tes­sam­me muu­tet­ta­vis­sa toi­sin kuin ihmis­ten geenit.

    Koh­tuut­to­man eriar­voi­suu­den koke­mus talou­del­li­sis­sa mah­dol­li­suuk­sis­sa luo ilma­pii­rin, jos­sa rik­kaat eris­täy­ty­vät omiin pote­roi­hin­sa ja köy­hät masen­tu­vat ja syr­jäy­ty­vät. Lop­pu­jen lopuk­si rik­kaat­kaan eivät voi enää opti­maa­li­sen hyvin aida­tuil­la alueil­laan ainai­sen kid­nap­pauk­sen pelossa. 

    Kyse ei vält­tä­mät­tä ole lain­kaan kon­kreet­ti­ses­ta kateu­des­ta jotain Jor­ma Olli­laa koh­taan, vaan epä­mää­räi­sem­mäs­tä osat­to­muu­den tun­tees­ta. Eli en ole var­ma onko kateus oikea käsi­te edes tämän aiheen kohdalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Pitää sopi­vas­ti loh­kais­ta fik­suil­ta ja onnek­kail­ta luuse­reil­le. Ei lii­kaa, jol­loin fik­sum­pi poruk­ka ei enää ole niin yrit­te­liäs. Ei lii­an vähän, kos­ka sil­loin luuse­reis­ta ei ole työ­voi­mak­si kai­kil­le aloil­le, mikä­li nyt tule­vai­suu­des­sa pal­jon työn­te­ki­jöi­tä tar­vi­taan. Tämä siis pel­käs­tään tehok­kuu­den näkö­kul­mas­ta. Toki eriar­vois­tu­mi­nen voi olla sosi­aa­li­ses­ti­kin ongelmallista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Minun näke­myk­se­ni sel­vi­ää tuos­ta jo aika van­has­ta ja jo van­hen­tu­nees­ta­kin kirjoituksestani:

    Jot­ta Lilius sai­si option­sa ja pal­kan­ko­ro­tuk­sen­sa, täy­tyi säh­kön hin­taa nos­taa tai sit­ten alen­taa työn­te­ki­jöi­den palkkaa.

    Kun Lilius sai osuu­ten­sa luke­mat­to­mien talouk­sien säh­kön­hin­nan nousus­ta, hän sai muka­van potin pal­kan­li­sää. Mitä­hän hän entis­ten rik­kauk­sien­sa lisäk­si tuol­la potil­la mah­ta­nee tehdä?

    Koti­mai­seen kulu­tuk­seen­han hän ei lisää tar­vit­se, sil­lä hänen palk­kan­sa­han on muh­kea muu­ten­kin mil­joo­naop­tiois­ta puhumattakaan.

    Ehkä hän tai hänen per­heen­jä­se­nen­sä teke­vät muu­ta­man yli­mää­räi­sen ulko­maan­mat­kan ja tuh­laa­vat sit­ten ihan muka­vas­ti mat­kan aika­na. Tämä raha on pois pysy­väs­ti Suo­men kan­san­ta­lou­des­ta. Tai ehkä hän sijoit­taa muka­van potin Aasian mark­ki­noil­le, mikä sekin on pois­sa Suo­men kan­sa­ta­lou­des­ta. Tai ehkä hän ostaa uuden auton tai jon­kun muut kal­liin Japa­nis­sa teh­dyn vem­pai­men. Tämä­kin on pois­sa tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten osal­ta Suo­men kansantaloudesta.

    Mitä köy­hä teki­si tuol­la 3 eurol­la, jos sitä ei tar­vit­si­si Liliuk­sen yri­tyk­seen sijoit­taa? Hän voi­si ostaa muu­ta­man pake­tin maka­ro­ne­ja, ostaa jau­ho­ja ja hii­vaa tai juu­rek­sia tms. 3 eurol­la köy­hä siis voi­si kohen­taa ruo­ka­ta­lout­taan, ehkä muu­ta­ma näl­kä­päi­vä jäi­si viet­tä­mät­tä. Jos ostok­set ovat koti­mais­ta tuo­tan­toa, niin kuin nuo mai­nit­se­ma­ni esi­mer­kit yleen­sä ovat, tuo 3 euroa jää kohen­ta­maan Suo­men kan­san­ta­lout­ta kokonaisuudessaan.

    Kum­pi siis kan­nat­tai­si uhkaa­vas­sa kan­sa­ta­lou­del­li­ses­sa tilan­tees­sa? Antaa Liliuk­sen yri­tyk­sel­le tuo 3 euroa vai­ko antaa sen köy­hän tukien nostamiseen?

    Nyt­hän tape­til­la on elä­ke­joh­ta­jien jär­jet­tö­mät palk­kiot. Kum­pi­han oli­si kan­nat­ta­vam­paa Suo­men kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta, antaa nuo lisä­palk­kiot muu­ten­kin riit­tä­väs­ti ansait­se­vil­le joh­ta­jil­le vai­ko esim. pal­ka­ta lisä­työ­voi­maa elä­ke­lai­tok­seen ja näin ehkä joku työ­tön työl­lis­tyi­si ja voi­si suun­ni­tel­la elä­män­sä pitkäjänteisemmin?

    Mut­ta meil­lä­hän on meneil­lään ahnei­den pidot.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Ei minus­ta ole ongel­ma se että joil­la­kin on mil­joo­na­luo­kan pää­oma­tu­lot. Pal­jon suu­rem­pi ongel­ma on se että jos (pää­oma) vero­tus­ta kiris­te­tään, muut­taa pian taas muu­ta­ma hen­ki­lö osoit­teen­sa ja osa­ke­salk­kun­sa Luxem­bur­giin tai Viroon.

    Ennem­min tai myö­hem­min rik­kai­den raha läh­tee kui­ten­kin kier­tä­mään. Ja toden­nä­köi­ses­ti se läh­tee kier­tä­mään siel­lä mis­sä rik­kaat asuvat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Minun ymmär­tääk­se­ni onnet­to­muut­ta aiheut­taa se, että jää sosio­eko­no­mi­ses­sa kil­pai­lus­sa alle sen tason, jota pide­tään ylei­ses­ti taval­li­seen elä­mään kuu­lu­va­na. Sik­si pitää olla huo­lis­saan suh­teel­li­ses­ta köy­hyy­des­tä abso­luut­ti­sen köy­hyy­den lisäksi.

    Mut­ta tuo ylin desii­li joka on otta­nut kau­laa ysi­de­sii­liin ei nyt ker­ta­kaik­ki­aan voi aiheut­taa meil­le ysi­de­sii­li­läi­sil­le niin suur­ta hen­kis­tä kipua, että sen takia pitäi­si asi­aa kor­ja­ta. Olem­me me sen ver­ran etuoi­keu­tet­tu­ja nytkin.

    http://www.tiede.fi/blog/2010/10/03/huippujohtajien-tuottavuuserot-ovat-tahtitieteellisia/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Joku perus­te­li, että pika­vip­pei­hin sor­tu­vat hen­ki­löt ovat kier­tee­seen­sä syyt­tö­miä jär­jes­tel­män uhre­ja, kos­ka pika­vi­pit ovat heil­le kei­no saa­vut­taa sama elin­ta­so kuin varak­kaam­mil­la tai parem­pi­tu­loi­sil­la on.

    Tar­kas­te­lua voi­si teh­dä myös maa­il­man­laa­jui­se­na, jol­loin jokai­nen yhteis­kun­nan tuki­ver­kon varas­sa elä­vä suo­ma­lai­nen oli­si koh­tuul­li­sen hyvä­osai­nen. Eikö oli­si tasa-arvoi­sem­paa nos­taa kaik­kien köy­him­pien elin­ta­soa saman ver­ran eikä aset­taa suo­ma­lai­sia tai Suo­mes­sa asu­via eri ase­maan mui­den mai­den kanssa?

    Tuloe­ro­jen kas­vua tar­kas­tel­laan mie­les­tä­ni aivan lii­kaa pai­kal­li­se­na kysy­myk­se­nä. Muu­ta­ma vuo­si­kym­men sit­ten eri val­tioi­den talou­det oli­vat sul­keu­tu­neem­pia eikä kil­pai­lua osaa­jis­ta käy­ty yhtä pal­jon eri mai­den välil­lä. Glo­ba­li­saa­tio on muut­ta­nut tilan­net­ta ja pakot­taa myös suo­ma­lai­set yhtiöt kil­pai­le­maan huip­puo­saa­jis­ta kan­sain­vä­li­sil­lä mark­ki­noil­la. Tämä nos­taa suu­rim­pien joh­ta­jien pal­kat omal­le tasolleen.

    Toi­saal­ta on sel­vää, että täs­sä on näh­ty myös yli­lyön­te­jä. Toden­nä­köi­ses­ti moni kes­ki­suu­ri yri­tys mak­saa huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­paa palk­kaa kuin mikä oli­si kil­pai­lu­nä­kö­kul­mas­ta tar­peen, sil­lä näi­den joh­ta­jat eivät ole kan­sain­vä­li­siä huippujohtajia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Juha­ni Salovaara
    “Mik­si pitää aina kään­tää tämä asia kateu­dek­si? Jos joku puo­lus­taa vero­poh­jaa ja progres­sio­ta, niin se ei tar­koi­ta että oli­si samal­la rajoit­ta­mas­sa jon­kun ihmisoikeuksia”

    Minun mie­les­tä­ni tuos­sa kysy­myk­ses­sä ei puo­lus­te­ta vero­poh­jaa tai progres­sio­ta, vaan ote­taan peri­aat­teel­li­nen kan­ta sii­hen että joi­den­kin rikas­tu­mi­nen on mui­den onnettomuus.

    Minun on esi­mer­kik­si hem­me­tin vai­kea­ta näh­dä, miten se on meil­tä muil­ta pois jos joku Pent­ti Soros pelaa Bri­tan­nian kes­kus­pank­kia vas­taan ja voit­taa valuut­ta­kau­poil­laan mil­jar­din, jos­ta mak­saa sit­ten vähin­tään yhtei­sö­ve­ron ver­ran vero­ja ja rut­kas­ti lisää heti kun nos­taa voi­tot hen­ki­lö­koh­tai­sel­le tililleen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Az:lle. Mikä oli­si sinun vaih­toeh­dot asial­le?? jat­kaa kuten tähän asti? Hävit­tää köy­hät ja onnet­to­mat? Lisä­tä köy­hyyt­tä ja onnet­to­muut­ta että saa­daan ulko­maa­lais­ta inves­toin­te­ja? Peli­sään­tö­jen muut­ta­mi­nen on kehi­tys­tä, miten itse teki­sit niin että onnel­li­suus levi­si ja ylestyisi? 

    Eikö se ole ikä­vä että pie­ni mää­rä rik­kai­ta lah­joit­ta­vat rahan­sa tut­ki­muk­siin tai mui­hin kun muu yhteis­kun­ta ei pysty?

    Jos joku yrit­tää tuo­da uusia ideoi­ta, mik­si pom­mi­tat tuol­la taval­la anta­mat­ta mitään vaihtoehtoja?

    Löy­tyi­si­kö raken­ta­vam­paa lähes­ty­mis­ta­paa kuin pelk­kää pom­mit­te­lu nega­tii­vi­sel­la asenteellä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. az: hyvä kom­ment­ti. Mä oon kans vähän jär­kyt­ty­nyt täs­tä Osmo vas­tauk­ses­ta. Ikään kuin Osmo ei tajuais, että rik­kaaks tul­laan tuot­ta­mal­la iloa ja hyö­tyä muille.

    Tuo heit­to sii­tä, että tuloe­ro­jen kas­vu joh­tuu peli­sään­tö­jen muut­ta­mi­ses­ta ja että täs­tä olis jota­kin hait­taa pie­ni­tu­loi­sil­le on ihan tuu­les­ta tem­mat­tu väite.

    Ensin­nä­kin on epä­sel­vää onko tuloe­rot kas­va­nu (kos­ka täs­tä ei iki­nä saa kun­non dataa, kun aina vaan ver­ra­taan nii­tä desii­lei­tä) ja toi­sek­seen on vie­lä enem­män epä­sel­vää, että onko tämä tuloe­ro­jen kas­vu hai­tan­nut köyhimpiä.

    Osmo:

    Se ei ole taval­lis­ten kan­san etu edes sii­nä tapauk­ses­sa, että suur­ten tulo­jen kas­vu ei oli­si muil­ta pois.

    Niin se on taval­li­sen kan­san etu vaan sii­nä tapauk­ses­sa, että sii­tä on etua taval­li­sel­le kan­sal­le. Mil­lä perus­teel­la ei olis?

    Jos sii­tä ei oo hait­taa taval­li­sel­le kan­sal­le, niin kai ne rik­kaat sit saa rikas­tua niin pal­jon kuin vaan sie­lu sietää?

    Onnel­li­suus­tut­ki­muk­sis­ta tie­däm­me, ettei kan­sa­kun­nan tulo­ta­so juu­ri kor­re­loi onnel­li­suu­den kans­sa, kun­han tulo­ta­so on riit­tä­vä – ja teol­li­suus­mais­sa se on riittävä.

    Emme todel­la­kaan tie­dä tätä onnel­li­suus­tut­ki­muk­ses­ta. Tut­ki­mus­tu­lok­sia on molem­piin suun­tiin, eli tämän sinun esit­tä­män väit­teen puo­les­ta, kuten myös sen puo­les­ta, että suun­nil­leen ainoa asia mikä selit­tää onnel­li­suuse­ro­ja ryh­mien välil­lä on tulotaso.

    Vaik­ka rik­kai­den rikas­tu­mi­nen ei vähen­täi­si köy­hien käy­tös­sä ole­vaa raha­mää­rää, se on sil­ti heil­tä pois. Maa­il­mas­sa on asioi­ta, joi­ta ei voi tuot­taa lisää – esi­mer­kik­si asuin­ton­tit ran­nas­sa kau­pun­gin kes­kus­tas­sa. Kun rik­kaat rikas­tu­vat, he varaa­vat kai­ken tämän etuoi­keu­te­tun kulu­tuk­sen omaan käyt­töön­sä ja muil­le jää murusia. Vau­raus tuo etuoi­keuk­sia ja etuoi­keu­det ovat aina muil­ta pois.

    Täs­sä sul­le on nyt tapah­tu­nut joku ihan usko­ma­ton väärinkäsitys.

    Jos on oikees­ti jotain hyö­dyk­kei­tä joil­le ei löy­dy mitään kor­vaa­via tuot­tei­ta (ran­ta­ton­tit kes­kus­tas­sa ei oo täl­lai­sia…), niin sit­ten rik­kaat kil­pai­lee niis­tä kes­ke­nään joka tapauk­ses­sa ja se nii­den varal­li­suus menee sii­hen kilpailuun.

    Ei se mene sil­leen, että rik­kaat joten­kin sopis, että hei kil­pail­laan näis­tä jutuis­ta niil­lä enti­sil­lä sum­mil­la ja sit täl­lä lisään­ty­neel­lä varal­li­suu­del­la kil­pail­laan sit jos­tain muus­ta mitä köy­hät­kin haluais.

    Kai­kis­sa jär­jes­tel­mis­sä on etuoi­keu­tet­tu­ja. Kapi­ta­lis­mis­sa on vaan se hyvä puo­li, että saa­dak­seen etuoi­keuk­sia pitää tuot­taa iloa muil­le ja etuoi­keu­det kuluu käytettäessä.

    Vaih­toeh­toi­sis­sa jär­jes­tel­mis­sä etuoi­keuk­sia saa val­tiol­ta tai puo­lu­eel­ta tai mil­tä iki­nä ja ne ei kulu vaik­ka nii­tä käyttää.

    Täs­sä suh­tees­sa kapi­ta­lis­mi on aika ylivoimainen.

    Juha­ni Salovaara:

    Jos joku puo­lus­taa vero­poh­jaa ja progres­sio­ta, niin se ei tar­koi­ta että oli­si samal­la rajoit­ta­mas­sa jon­kun ihmisoikeuksia.

    Niin riip­puu tie­tys­ti sii­tä mitä tar­kot­taa ihmisoikeuksilla.

    Aika monet kui­ten­kin ajat­te­lee, että omis­tusoi­keus on aika olen­nai­nen osa ihmisoikeuksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Eli­na:

    Sen sijaan sil­le, että toi­sel­la on v*****i enem­män rahaa kuin minul­la, ei vält­tä­mät­tä ole mitään luon­non­la­kien kal­tais­ta perus­tet­ta, vaan voin kokea sen vain yksin­ker­tai­ses­ti vää­ryy­te­nä, joka kum­pu­aa mie­les­tä­ni yhteis­kun­nan epä­rei­luis­ta pelisäännöistä.

    Nii no siis on sil­le kyl­lä luon­non­lain kal­tai­nen perus­te, mut­ta tie­tys­ti kaik­ki ei vält­tä­mät­tä osaa aja­tel­la sitä, kun se ei oo yhtä help­po havai­ta kuin ulkonäkö.

    Mut peri­aat­tees­sa voi­tas­han me teh­dä sel­la­set sään­nöt, että rumen­ne­taan nii­tä kau­nii­ta. Tiet­ty kukaan ei oo niin hul­lu, että menis ehdot­te­leen mois­ta, mut­ta täl­la­set Osmon pur­kauk­sen tapai­set kir­joi­tuk­set, mis­sä halu­taan ehdoin tah­doin köyh­dyt­tää rik­kai­ta on ihan nor­maa­le­ja, vaik­ka ne on pal­jon type­räm­piä kuin tuol­lai­nen rumen­nuseh­do­tus. Kau­neus sen­tään joh­tuu lähes pel­käs­tään syn­nyn­näi­sis­tä jutuista.

    Rikas­tuak­seen jou­tuu tuot­ta­maan hyvin­voin­tia muille.

    Koh­tuut­to­man eriar­voi­suu­den koke­mus talou­del­li­sis­sa mah­dol­li­suuk­sis­sa luo ilma­pii­rin, jos­sa rik­kaat eris­täy­ty­vät omiin pote­roi­hin­sa ja köy­hät masen­tu­vat ja syr­jäy­ty­vät. Lop­pu­jen lopuk­si rik­kaat­kaan eivät voi enää opti­maa­li­sen hyvin aida­tuil­la alueil­laan ainai­sen kid­nap­pauk­sen pelossa.

    Tämä on var­mas­ti tot­ta. Se onkin sit­ten aivan eri kysy­mys, että miten koh­tuut­to­man eriar­voi­suu­den ilma­pii­ri syn­tyy ja miten sen syn­ty­mi­nen estetään.

    Tois­tai­seks Suo­mes­sa ei aina­kaan oo havait­ta­vis­sa mois­ta. (Eikä oikees­taan muis­sa­kaan kehit­ty­vis­sä mais­sa, eikä var­sin­kaan kehit­ty­vis­sä mais­sa jois­sa on suu­ret tuloerot.)

    Mar­ko Hamilo:

    Minun ymmär­tääk­se­ni onnet­to­muut­ta aiheut­taa se, että jää sosio­eko­no­mi­ses­sa kil­pai­lus­sa alle sen tason, jota pide­tään ylei­ses­ti taval­li­seen elä­mään kuuluvana.

    Niin tai sit­ten voi­tas pyr­kiä eroon sii­tä taval­li­sen elä­män hypet­tä­mi­ses­tä ja antaa ihmis­ten eri­lais­ten elin­ta­po­jen kuk­kia. Tus­kin New Yor­kin orto­dok­si­juu­ta­lai­set ver­taa itse­ään taval­li­seen elämään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Eli­na,

    Kyl­lä syn­nyn­näi­nen lah­jak­kuus kor­re­loi aika vah­vas­ti vau­rau­den kans­sa. Kau­neut­ta­kin voi kohen­taa eri­lai­sin hoi­doin, opet­te­le­mal­la meik­kaa­maan tai­dok­kaas­ti, tree­naa­mal­la krop­paan­sa salil­la, käyt­tä­mäl­lä rahaa vaat­tei­siin ja kam­paa­jaan jne. ei ihan puh­taas­ti syn­nyn­näi­nen omi­nai­suus. Mikä ilme­nee vaik­ka näil­tä “täh­tiä ilman meik­kiä” kuva­si­vuil­ta. Niin taval­li­sen näköi­siä monet, ettei uskoisi.

    Vaik­ka eivät nämä toki yksi yhteen ole, niin yhty­mä­koh­ta kui­ten­kin on. Vau­raus on mie­hel­le lähes nai­sen kau­neu­den veroi­nen pariutumisvaltti.

    Jos ei oli­si, niin tus­kin sitä mil­joo­nao­mai­suut­ta aivan niin kovas­ti tavo­tel­tai­siin ja vähem­pi muka­va elin­ta­so kel­pai­si. Eikä sii­tä mil­joo­nas­ta osat­to­mak­si jää­mi­ses­tä tun­net­tai­si Osmon sanoin “kai­ken­lais­ta onnet­to­muut­ta” ihan niin katkerasti.

    Vaik­ka fyy­si­se­nä tar­koi­tuk­se­na ei oli­si ketään hem­po­koi­ta kaa­taa, vaan olla kil­tis­ti yksia­vioi­nen, niin evo­lu­tii­vi­set vie­tit voi­vat sil­ti ajaa tavoit­te­le­maan sta­tus­sym­bo­lei­ta tie­dos­ta­mat­to­ma­na valin­to­ja ohjaa­va­na tekijänä.

    Kos­ka abso­luut­ti­nen köy­hyys on kui­ten­kin hyvin vähäis­tä, voi sen “kateu­den”, jos tätä sanaa käy­te­tään, kat­soa ole­van pal­jol­ti juu­ri sitä sta­tus­ta koh­taan. Ei kadeh­di­ta sitä, että toi­sen asun­nos­sa on kol­me huo­net­ta enem­män (ei niil­le huo­neil­le mitään käyt­töä edes oli­si), vaan sitä, mitä se suu­rem­pi talo symboloi.

    Toi­sen luo­lan edus­tal­la roik­kuu enem­män lihaa ja taljoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Tulo- ja varal­li­suuse­ro­jen suh­teen tulee todel­la­kin ottaa huo­mioon kan­sain­vä­li­nen kil­pai­lu. Niin kau­an, kuin yri­tys­joh­ta­ja on suo­ma­lai­nen, hänel­lä on — mah­dol­li­ses­ti — luk­ka­rin­rak­kaut­ta ja sosi­aa­li­sia syi­tä asua Suo­mes­sa ja mak­saa tän­ne veron­sa. Kun joh­ta­jas­ta tulee ulko­maa­lai­nen, näin ei ole. 

    Nokian tut­ki­mus­kes­kuk­sen ulko­maa­lai­nen joh­ta­ja asui tääl­lä vähän vail­le kak­si vuot­ta — sen ver­ran kun alem­mal­la vero­ta­sol­la sai. Sit­ten siir­tyi toi­mis­to ja koti val­ta­me­ren taa, ja alkoi myös tut­ki­mus­kes­kuk­sen toi­min­to­jen siir­to. Nyt Nokian kon­ser­ni­joh­ta­ja on ame­rik­ka­lai­nen, eikä ole vie­lä edes päät­tä­nyt aina­kaan muut­taa Suo­meen. Hän tulee itsel­leen valit­se­maan joh­to­ryh­män, jon­ka jäse­nis­tä mer­kit­tä­vä osa tul­lee ole­maan Suo­men ulko­puo­lel­ta — eivät­kä hekään vält­tä­mät­tä muu­ta Suo­meen. Kun joh­to­ryh­mä ulko­maa­lais­tuu, siir­ty­ne­vät hil­jal­leen myös pää­kont­to­ri­toi­min­not jon­ne­kin, mis­sä joh­to­ryh­mä­läi­set mie­lui­ten työskentelevät.

    Kuten vii­me aikoi­na olem­me saa­neet ana­lyy­se­jä lukea, Nokian­kin koh­dal­la pää­kont­to­ri­maa kerää suu­ren hyö­dyn koko yhtiön toi­min­nas­ta. Kuin­ka­han kau­an tämä maa on Suomi?

    Eli, vero­jär­jes­tel­män ei tule olla kil­pai­lu­ky­kyi­nen vain suo­ma­lais­ten kyky­jen pitä­mi­sek­si Suo­mes­sa, vaan sen pitää mah­dol­lis­taa myös ulko­lais­ten joh­ta­jien hou­kut­te­lun Suo­meen. Aika vai­ke­aa suu­rel­le osal­le polii­ti­kois­ta, puhu­mat­ta­kaan kansasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Eli­na
    “Koh­tuut­to­man eriar­voi­suu­den koke­mus talou­del­li­sis­sa mah­dol­li­suuk­sis­sa luo ilma­pii­rin, jos­sa rik­kaat eris­täy­ty­vät omiin pote­roi­hin­sa ja köy­hät masen­tu­vat ja syr­jäy­ty­vät. Lop­pu­jen lopuk­si rik­kaat­kaan eivät voi enää opti­maa­li­sen hyvin aida­tuil­la alueil­laan ainai­sen kid­nap­pauk­sen pelossa.

    On täy­sin koh­tuu­ton­ta pelo­tel­la Bra­si­lian tai Mek­si­kon kal­tai­ses­ta tilan­tees­ta, kun ollaan kui­ten­kin Suo­mes­sa ja de fac­to tuloe­ro­jen puhu­taan progres­sion vii­laa­mi­ses­ta pro­sent­tiyk­si­kön kym­me­ne­so­sil­la sin­ne tai tänne.

    TL
    “Ei minus­ta ole ongel­ma se että joil­la­kin on mil­joo­na­luo­kan pää­oma­tu­lot. Pal­jon suu­rem­pi ongel­ma on se että jos (pää­oma) vero­tus­ta kiris­te­tään, muut­taa pian taas muu­ta­ma hen­ki­lö osoit­teen­sa ja osa­ke­salk­kun­sa Luxem­bur­giin tai Viroon.”

    Niin, mut­ta kai­ken jär­jen mukaan tuol­loin Suo­mel­la läh­tee mene­mään hie­man parem­min, kun tuloe­rot tasot­tu­vat. Yhtei­seen pus­siin pitäi­si vir­ra­ta enem­män rahaa, kun siel­tä rokot­ta­vat läh­te­vät pois. Eikö vasem­mis­ton mie­les­tä asian pitäi­si juu­ri­kin olla näin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Kyl­lä syn­nyn­näi­nen lah­jak­kuus kor­re­loi aika vah­vas­ti vau­rau­den kans­sa. Kau­neut­ta­kin voi kohen­taa eri­lai­sin hoi­doin, opet­te­le­mal­la meik­kaa­maan tai­dok­kaas­ti, tree­naa­mal­la krop­paan­sa salil­la, käyt­tä­mäl­lä rahaa vaat­tei­siin ja kam­paa­jaan jne. ei ihan puh­taas­ti syn­nyn­näi­nen ominaisuus.”
    Vää­rin, ei lah­jak­kuus ole mikään menes­tyk­sen tae.
    Mens­tys kor­re­loi ban­hem­pien sosi­aa­li­sen ase­man kans­sa, ei lahjakkuuden.
    Tämä joh­tuu sii­tä, ettei kou­lu­lai­tos miten­kään suo­si lah­jak­kuut­ta vaan miten ihmi­nen on integroi­tu­nut elii­tin arvoi­hin, eliit­ti­hän luo oppi­ta­voit­teet ja kokeil­la tes­taaan miten hyvin yksi­lö on sisäi­tä­nyt tuon opin.
    Olen ny opsi­kel­lut opet­ta­jak­si ja tutust­nut kou­lu­lai­tok­seen aj sen his­to­ri­aan ja käsi­tyk­se­ni ovat kyl­lä muut­tu­neet radi­kaa­lis­ti lahjakkuudesta.
    Aikai­sem­min­kin olen epäil­lyt kou­lun lah­ja­kuu­den edis­täm­si­tä, sil­lä logii­kan opet­ta­ja­ni vas­ta­si aina kysy­myk­seen mit­taa­ko koe osaa­mis­tam­me tai lah­jak­kuu­tam­me vastuksella:Ei se mit­ta osaat­te­ko te vas­ta­ta kysy­myk­siin arvos­te­li­jan halua­mal­la tavalla.Tämä aluk­si nau­rat­ti, mut­ta kun olen sitä aja­tel­lut niin sitä enem­män hymy on hyytynyt.
    Niin­pä his­to­rian kokees­sa se joka vas­tai­si esim sisäl­li­so­dan syi­hin punai­ses­ta näkö­kul­mas­ta sai­si tode­nä­köi­ses­ti kokees­ta nelosen.Virallisen totuud­ne sit­tä­jä taas 10
    Tämä tus­kin on mitään lah­jak­kuu­den mit­taus­ta vaan sen tar­koi­tuk­se­na on mita­ta miten hyvin elii­tin arvot on sisäistetty

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Vas­taus: Kyl­lä ja ei.

    Kyl­lä, vau­ras­tu­mi­nen on hyö­dyk­si kai­kil­le, jos vau­ras­tu­mi­nen on sitä, että jon­kun tuot­ta­vuus, inno­va­tii­vi­suus, jne. nouse­vat. Koko yhteis­kun­ta hyö­tyy sii­tä, jos meil­lä esim. on entis­tä enem­män tek­no­lo­gia star­tup­pe­ja, jois­sa teh­dään inno­vaa­tioi­ta tieto‑, bio‑, yms. tek­nii­kan, uuden­lais­ten pal­ve­lui­den jne. suh­teen ja joi­den omis­ta­jat vau­ras­tu­vat niin, että he tie­naa­vat joi­tain miljoonia.

    Ei, vau­ras­tu­mi­nen ei ole hyö­dyk­si kai­kil­le — ei itsea­sias­sa kenel­le­kään muul­le kuin vau­ras­tu­jal­le itsel­leen — jos meil­lä on rent-see­kin­giin, mark­ki­na­häi­riöi­hin, poliit­ti­seen käh­min­tään, jne. perus­tu­vaa “vau­ras­tu­mis­ta”, vaik­ka se sit­ten tuli­si sii­tä, että suo­ma­lai­set onnis­tu­vat täs­sä pelis­sä kes­ki­mää­rin parem­min kuin ulko­maa­lai­set ja peli ei oli­si nol­la­sum­mais­ta pel­käs­tään Suo­mea tarkastellen. 

    Näi­deen kah­den väliin sijoit­tuu tie­ten­kin koko­nai­nen jat­ku­mo vau­ras­tu­mi­sen muo­to­ja. Esi­mer­kik­si jos yrit­tä­jä ostaa kil­pai­li­jan­sa ulos mark­ki­noil­ta ja rikas­tuu kos­ka hin­nat nouse­vat ilman, että logis­tii­kas­sa tai tuot­tei­den laa­dus­sa saa­daan mitään etu­ja, tämä on lähem­pä­nä jäl­kim­mäis­tä. Jos taas vas­taa­vas­sa tilan­tees­sa toi­min­ta oikeas­ti tehos­tuu, sii­tä hyö­ty­vät kaikki.

    Tulon­jaon kysy­mys on tie­ten­kin vali­di. Meil­lä on ongel­ma, jos tulon­jaon jakau­ma todel­la repe­ää sil­lä taval­la, että ne, jot­ka jo val­miik­si ovat hyvin vau­rai­ta, alka­vat tie­na­ta entis­tä enem­män ja omai­suus kes­kit­tyä entis­tä enem­män. Tämä on ongel­ma täy­sin riip­pu­mat­ta sii­tä, onko tulos teho­kas, oikeu­den­mu­kai­nen tms. juu­ri niis­tä syis­tä joi­ta Osmo esit­tää. Kysy­mys kuu­luu­kin, voi­daan­ko täl­le ongel­mal­le teh­dä jotain ja vaik­ka voi­daan, pitäi­si­kö sil­le teh­dä jotain.

    Sen­si­jaan tulon­ja­ko voi muut­tua epä­ta­sai­sem­mak­si myös sik­si, että kes­ki­luo­kan tuot­ta­vuus nousee inno­vaa­tioi­den vuok­si. On sel­vää, että työt­tö­mien ja ison osan mata­la­palk­kai­ses­ta pal­ve­lusek­to­ris­ta tuot­ta­vuus ei yleen­sä nouse yhtä tehok­kaas­ti kuin tek­no­lo­giain­ten­sii­vis­ten alo­jen tuottavuus. 

    Jos minä perus­tai­sin omis­ta tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta­ni tek­no­lo­gi­aa ammen­ta­van yri­tyk­sen, palk­kai­sin muu­ta­man ihmi­sen ja tie­nai­sin sil­lä vaik­ka 100 000 vuo­des­sa, se oli­si Osmon niput­ta­van reto­rii­kan mukaan ongel­ma, eikä se hyö­dyt­täi­si muu­ta yhteis­kun­taa. Täl­lai­ses­ta ajat­te­lus­ta pitää pääs­tä eroon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Kos­ka abso­luut­ti­nen köy­hyys on kui­ten­kin hyvin vähäis­tä, voi sen “kateu­den”, jos tätä sanaa käy­te­tään, kat­soa ole­van pal­jol­ti juu­ri sitä sta­tus­ta kohtaan”

    Abso­luut­tis­ta köy­hyyt­tä ei ole,sillä mini­mie­lin­kustran­nuk­set vaih­te­le­vat maittain .
    Esim elin­tar­vi­ke­ko­rien hin­nat vaih­te­le­vat suu­res­ti maittain.
    Samoin maaa­ta­lou­den ‚met­säs­tyk­sen ja kalas­tuk­sen oma­tar­ve­käy­tön viran­omais­mak­sut vaih­te­le­vat maittain.
    Esim en tar­vit­se Grön­lan­nis­sa asu­va­na kan­sa­lai­se­na met­säs­tyk­sen ja kala­tuk­seen lupia, kurs­se­ja etc mut­ta Suo­mes­sa kulut ovat huomattavat

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Taval­lis­ten ihmis­ten vau­ras­tu­mi­nen edel­lyt­tää rik­kai­den rikas­tu­mis­ta. Rahaa saa­vat he jot­ka pys­ty­vät sitä vas­taan jotain tuottamaan. 

    Eli jos ihmi­nen tie­naa esi­mer­kik­si pari mil­jar­dia tuot­ta­mal­la aurin­ko­pa­nee­lei­ta, niin taval­lis­ten ihmis­ten­kin elä­mä on nii­den aurin­ko­pa­nee­lien ver­ran vauraampaa.

    Köy­hiä ovat ne alu­eet joil­la tuloe­ro­ja ei juu­ri ole. Ja yri­tyk­set voi­mak­kaas­ti tasa­ta tulo­ja on maa­il­man­his­to­rias­sa mon­ta ker­taa osoi­tet­tu typeriksi.

    Ei ole vii­sas­ta kri­ti­soi­da tuloe­ro­jen kas­vua, kun lähes jokai­nen ihmi­nen vaurastuu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Suu­rin saa­ma­ni kuu­kausi­palk­ka on ollut noin 1300 euroa, jos­ta käteen on jää­nyt noin 1000 euroa. Tämän suu­rem­pia kuu­kausi­tu­lo­ja minul­la ei ole kos­kaan ollut eikä tule ole­maan. Täl­lä het­kel­lä en ole edes ansio­työs­sä vaan elän muruil­la, joi­ta rik­kaan val­tion pöy­dil­tä putoi­lee. Sil­ti minua ei hait­taa se, että joi­den­kin vuo­si­tu­lot ovat jotain käsit­tä­mät­tö­miä luku­ja, jol­lai­siin eivät edes koko elä­män­ai­kai­set ansio­ni yltäi­si. Asia nyt vain on näin, joten mitä sitä miettimään.

    Ainoas­taan sii­nä tilan­tees­sa suu­ret tuloe­rot voi­vat olla ongel­mak­si, jos köy­hien lap­sia ja rik­kai­den lap­sia on samas­sa kou­lus­sa. Köy­hien lap­set voi­vat olla kateel­li­sia sii­tä, kun rik­kai­den lap­set ker­to­vat Hawai­jin lomis­taan. Sil­loin pitää vain opet­taa, että kateus ei ole hyvä asia. Suo­men perus­e­lin­ta­so on joka tapauk­ses­sa niin kor­kea, että vaa­ti­mat­to­mil­la tuloil­la­kin saa ostet­tua lap­sil­leen asial­li­set vaat­teet, iPo­dit ja muut elin­ta­so­sym­bo­lit. Köy­hyys ja rik­kaus eivät näy pääl­le päin samal­la taval­la kuin jos­kus 1950-luvul­la. Ja elin­tar­vik­keet­kin ovat sen ver­ran edul­li­sia, ettei nälän­hä­tää tar­vit­se kärsiä. 

    Pääl­le päin näky­vän köy­hyy­den ja kur­juu­den syy ei usein­kaan ole sii­nä, ettei­kö rahaa oli­si. Syyt ovat enem­män hen­ki­siä. Van­hem­mat tuh­laa­vat rahan­sa alko­ho­liin ja tupak­kaan sen sijaan, että käyt­täi­si­vät ne las­ten­sa kou­lu­tuk­seen ja hyvin­voin­nin edis­tä­mi­seen. Kol­mas­osa oste­tus­ta ruo­as­ta hei­te­tään jät­tei­siin monis­sa köy­hem­mis­sä­kin per­heis­sä. Suu­ret­kaan tulot eivät rii­tä elä­mi­seen, jos rahan käyt­tö ei ole järkevää. 

    Pie­ni­tu­loi­suu­den ei peri­aat­tees­sa pitäi­si estää per­heen las­ten kou­lu­tus­ta, mut­ta käy­tän­nön elä­mäs­sä pie­nil­lä tuloil­la ja las­ten vähäi­sel­lä kou­lu­tuk­sel­la on kui­ten­kin yhteys. Alhai­sim­piin sosi­aa­li­luok­kiin kuu­lu­vien las­ten opis­ke­lu kat­ke­aa nimit­täin usein jo mel­ko var­hai­ses­sa vai­hees­sa, ja moni lah­ja­kas nuo­ri jää vaa­ti­mat­to­mim­piin teh­tä­viin kuin mihin hänen kykyn­sä oikeut­tai­si­vat. Syy­nä ei ole rahan puu­te vaan asen­teet. Köy­his­sä per­heis­sä usein val­lit­se­va ilma­pii­ri ”ei meis­tä kui­ten­kaan mihin­kään ole” ei kan­nus­ta lap­sia ete­ne­mään opin­to­jen tiel­lä. Ja kun kave­reik­si vali­koi­tuu saman­lais­ten per­hei­den lap­sia, elä­mä voi alkaa ede­tä juo­pot­te­lun ja rikol­li­suu­den suuntaan. 

    Raken­teel­lis­ta elin­ta­so­kui­lua ei voi kor­va­ta pel­käs­tään tulo­ja tasaa­mal­la, sil­lä ei kan­net­tu vesi kai­vos­sa pysy. Muu­tok­sen täy­tyy tapah­tua hen­ki­sel­lä tasol­la. Jos ihmi­set eivät usko itseen­sä eivät­kä väli­tä itses­tään, he muut­ta­vat viih­tyi­sän­kin ympä­ris­tön vähi­tel­len tupa­kal­ta ja kal­jal­ta hai­se­vak­si slum­mik­si, jos­ta rikol­li­suus rehot­taa, ja jos­ta vain har­va nousee yhteis­kun­nan kor­keim­mil­le por­tail­le. Epä­on­nis­tu­neet ”tasa-arvoi­set” lähiö­ko­kei­lut eri puo­lil­ta maa­il­maa ovat hyvä esi­merk­ki täs­tä. Muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen kulut­tua ihan­nea­sun­to­ja sisäl­tä­vät ker­ros­ta­lo­ko­los­sit räjäy­te­tään maan tasal­le ja kokei­lu myön­ne­tään epäonnistuneeksi. 

    Miten hen­kis­tä eriar­voi­suut­ta pois­te­taan, se onkin toi­nen kysymys.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Az,

    Vih­rei­den Vau­la Nor­re­nan vas­taus sopi­si aika hyvin USA:n tilanteeseen.

    Ahneu­des­saan USA:n republi­kaa­nit rik­kai­den mak­sa­mien lob­ba­rei­den tuel­la tahal­li­ses­ti vel­kaan­nut­ti­vat val­tion veron­ke­ven­nyk­sil­lä. Asun­to­mark­ki­noil­le raken­net­tiin mie­le­tön kupla ja sot­ku. Kuplan puh­jet­tua lama­las­kut kaa­det­tiin veron­mak­sa­jin lisävelaksi.

    Nyt sit­ten republi­kaa­nit vaa­ti­vat kulu­jen pis­tä­mis­tä kuriin. Oba­man jär­jes­tä­mä ter­vey­den­huol­to pois köy­hil­tä jne. Mut­ta tie­ten­kin samal­la lisää veronalennuksia.

    USA:ssa tule­vat suku­pol­vet todel­la­kin mak­sa­vat rik­kai­den rikas­tu­mi­ses­ta vie­lä pitkään. 

    Niin, kuka­han on paha, tie­tä­mä­tön ja mielivaltainen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Oikeudenmukaisuus/tehokkuuskysymykseen vie­lä yksi kommentti.

    Erit­täin kes­kit­ty­nyt rik­kaus on ongel­ma jo ihan sen takia, että Bill Gates ja Bru­nein sult­taa­ni voi­si­vat ostaa kes­ke­nään kaik­ki Uuden­maan ran­ta­hu­vi­lat. Tämä on tie­ten­kin kuvit­teel­li­nen esi­merk­ki, mut­ta kun yksi­löi­den varal­li­suus lähen­te­lee pie­nen kan­sa­kun­nan varal­li­suut­ta, täl­lai­set hen­ki­löt voi­vat kir­jai­mel­li­ses­ti elää täy­sin vir­tu­aa­li­ses­sa todel­li­suu­des­sa, jos­sa mer­kit­tä­vä osa yhteis­kun­nas­ta toi­mii näi­den ihmis­ten ehdoilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Yhdyn Syl­tyn ja TLn kysy­myk­seen. Mikä monia rik­kai­ta pitää Suo­mel­le vero­ja mak­sa­mas­sa pää­osin Suo­men ulko­puo­lel­ta tule­vis­ta tulois­taan, tai nii­tä tulo­ja tähän maa­han inves­toi­mas­sa (kuten Osmon oma kus­tan­ta­ja), kuin hyvä tah­to ja kiin­ty­mys tätä maa­ta koh­taan? Ker­ro­taan niil­le mitä heis­tä oikein aja­tel­laan HS-Raa­din tapaan, niin ehkä­pä ymmär­tä­vät luik­kia pois tääl­tä yhteis­kun­taa tuhoa­mas­ta ja köy­hiä ryös­tä­mäs­tä. Enää puut­tuu vain, että ensim­mäi­nen huu­taa “lah­ta­ri!”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Köy­hiä ovat ne alu­eet joil­la tuloe­ro­ja ei juu­ri ole. Ja yri­tyk­set voi­mak­kaas­ti tasa­ta tulo­ja on maa­il­man­his­to­rias­sa mon­ta ker­taa osoi­tet­tu typeriksi.”

    Vää­rin , suu­rim­mat tuoe­rot ovat köy­him­mil­lä alueil­la eli Ete­lä-ame­ri­kas­sa, Afri­kas­sa ja Aasiassa 

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Taloudellinen_ep%C3%A4tasa-arvo

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Tulot ovat kas­va­neet voi­mak­kaas­ti lamas­ta huo­li­mat­ta esim 2006 vero­tet­ta­vat tulot oli­vat 101,6 mil­jar­dia euroa ja lama­vuon­na 2008 113 miljardia.

    Näyt­täi­si sil­tä, että val­tion talou­den ali­jää­mä joh­tuu veron­alen­nuk­sis­ta ja keveäs­ti vero­tet­tu­jen pää­oma­tu­lo­jen voi­mak­kaas­ta kasvusta
    Vahin­ko ettei 2009 tie­to­ja ole vie­lä vero­hal­lin­non sivuilla

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Vai­kea kuvi­tel­la, että For­tu­min Liliuk­sen rikas­tu­mi­nen hyö­dyt­tää ketään muu­ta kuin hän­tä itseään. 

    Hänen optio­mil­joo­nan­sa ovat tul­leet mono­po­lia­se­mas­sa ener­gian hin­taa nos­ta­mal­la ja käy­mäl­lä kan­san kukkarolla.

    Nokia kan­nus­tioh­jel­ma on sekin hanu­ris­ta. Kun oli­si pitä­nyt kes­kit­tyä asia­kas­ra­ja­pin­taan eli tuot­tei­den kehit­tä­mi­seen, niin Kal­las­vuo ramp­pa­si maa­il­mal­la siir­te­le­mäs­sä teh­tai­ta pai­kas­ta toiseen. 

    Optiot ja kan­nus­ti­met perus­tu­vat ainoan mitat­ta­vaan suu­re­seen eli rahaan. Inno­vaa­tio­ta ja yli kvar­taa­lin mene­viä tule­vai­suu­den asioi­ta ei joh­don kan­nus­ti­mis­sa huomioida. 

    Applen Ste­ven Job­sil­la ei ole optioi­ta. Googlen joh­to ei edes ota palk­kaa yhtiös­tään. Kum­pi­kin yhtiö menes­tyy ja kehittyy.

    Tasai­nen tulon­ja­ko luo joh­ta­vis­sa ase­mis­sa ole­vil­le insen­tii­ve­jä ja into­hi­mo­ja, jot­ka ovat laa­dul­li­sia ja pit­kä­kes­toi­sia — ei pel­käs­tään euroil­la mitat­ta­via ja lyhytaikaisia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Toi­voi­sin, että tulot oli­si­vat verot­to­mia, kun­han ne sijoi­tet­tai­siin täl­tä osin yhtei­ses­ti hyväk­syt­tä­viin investointeihin. 

    Täl­lä mal­lil­la raken­net­tiin Viro tyh­jäs­tä tähän päi­vään, enkä ole kuul­lut asias­ta pahaa sanaa. Muu­ta­ma mil­jo­nää­ri sii­nä sivus­sa on toki syn­ty­nyt, mut­ta kai­kes­ta pahas­ta ei tai­da pääs­tä edes HSL:än kuukausikortilla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Tämä nyt menee ohi tuos­ta kysy­myk­ses­tä Suo­men rik­kaim­mis­ta, mut­ta mä näki­sin erääk­si ongel­mal­li­sek­si vau­ras­tu­mi­sen muo­dok­si asun­to­jen hin­to­jen nousun. 

    Vii­mei­sen 20 vuo­den kehi­tys on mah­dol­lis­ta­nut sen, että sopi­vaan aikaan asun­no­nos­toi­kään tul­lut hen­ki­lö on neton­nut asun­to­kau­poil­la muka­vas­ti ja asuu täl­lä het­kel­lä isos­sa ja arvok­kaas­sa asun­nos­sa ilman yli­suur­ta velkaa.

    Sen sijaan nyt asun­no­nos­toi­kään tule­va jou­tuu mak­sa­maan pie­nes­tä ensia­sun­nos­ta pari ker­taa enem­män kuin tuo vähän van­hem­pi hen­ki­lö ja jou­tuu otta­maan ison velan.

    Jos ja kun asun­to­jen hin­nat las­ke­vat, niin van­hem­pi kave­ri jat­kaa tyy­ty­väis­tä asu­mis­taan, kos­ka asun­to vas­taa asu­mis­tar­vet­ta. Mitä sit­ten jos hin­nat las­ke­vat, kun eihän sitä vel­kaa­kaan juu­ri ole.

    Nuo­rem­pi kave­ri sen sijaan tus­kai­lee lii­an pie­nes­sä asun­nos­sa asun­non arvon ylit­tä­vän velan kans­sa. Jos hänen talou­ten­sa koh­taa vaik­ka vain tila­päi­sen onnet­to­muu­den, voi hän jou­tua luo­pu­maan täs­tä­kin vähäs­tä. Velat ovat tie­ten­kin lähes ikuisia.

    Tämä poh­ja­ta­ri­nas­ta. Tari­nan ydin on sii­nä, että kave­rei­den koh­ta­lon rat­kai­see se aika jol­loin he astu­vat asun­to­mark­ki­noil­le. Ja kos­ka tämä aika riip­puu hyvin pit­käl­ti hei­dän syn­ty­mä­ajas­ta — johon he eivät ole voi­neet vai­kut­taa — tun­tuu nuo­rem­man kave­rin koh­ta­lo hänes­tä itses­tään kohtuuttomalta.

    Mun mie­les­tä on aika tur­haa puhua yksit­täis­ten yri­tys­joh­ta­jien vau­ras­tu­mi­ses­ta, kun meil­le on syn­ty­mäs­sä suku­pol­vien väli­nen vau­raus­kui­lu. Ja tämä asun­toi­hin perus­tu­va vau­raus on luon­teel­taan koh­tuu­ton­ta, joka syn­nyt­tää eri­pu­raa, joka itses­sään laa­jen­taa kuilua.

    Tämä vau­raus­kui­lu vai­kut­taa myös edel­li­sen aiheen lep­pois­ta­mi­seen. Tämän tari­nan vähän van­hem­mal­la kave­ril­la on tule­vai­suu­des­sa varaa ottaa vähän kevyem­min töis­sä ja pela­ta enem­män golf­fia. Sen sijaan nuo­rem­pi kave­ri tekee pit­kää päi­vää mak­saak­seen vel­kan­sa pois. Hen­ki­sel­lä tasol­la kave­rit elä­vät täy­sin eri maailmoissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. OS: Tulon­ja­ko on reven­nyt sen takia, että Euroop­paan on ame­rik­ka­lai­sen omis­tuk­sen myö­tä tul­lut ame­rik­ka­lai­sia tapo­ja, eikä tämä muu­tos hyö­dy­tä koko kansaa. 

    Kat­so­taan esim kes­kus­te­lus­sa mai­ni­tut Olli­la ja Lilius:

    Olli­la lait­toi kän­nyk­kä­fir­man kuo­siin ja kerä­si pie­nen sii­vun yhtiön arvon­nousus­ta. Osmon mie­les­tä siis koko arvon­nousun oli­si pitä­nyt pää­tyä sijoit­ta­jil­le. Mut­ta toi­saal­ta OS pahek­suu myös nii­tä suo­ma­lai­sia sijoit­ta­jia jot­ka ovat osan­neet ostaa Noki­aa vuon­na miek­ka ja kek­ko­nen. Mitä pahaa he tekivät?

    Tapaus Lilius: Polii­ti­kot sää­ti­vät lake­ja joil­la säh­kön hin­taa nos­tet­tiin ns hii­li­säh­kön hin­toi­hin. Yhtiöt joil­la on pal­jon vesi- ja ydin­voi­maa, esim For­tum, luon­nol­li­ses­ti kää­ri­vät mil­jar­di­voit­to­ja. Nyt OS pahek­suu näi­tä voit­to­ja kää­ri­viä yhtiöi­tä, mut­ta toi­saal­ta puo­lus­taa voi­mak­kaas­ti em säh­kön hin­noit­te­lu­me­ka­nis­mia. Skitsofreenista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Adam Smit­hin näky­mä­tön käsi ei Rea­ga­nin jäl­keen ole ollut enää kovin uskot­ta­va teo­ria, aina­kaan täl­lai­sel­le sivus­ta­seu­raa­jal­le. Suo­mi on kiin­nos­ta­vas­sa tilan­tees­sa varal­li­suu­den jakau­tu­mi­sen suh­teen, kun 50 vuo­des­sa osa kan­sas­ta on rikas­tu­nut ja osa ei. Perin­töi­nä on tulos­sa val­ta­vat mää­rät kiin­teis­tö­jä ja varal­li­suut­ta, jot­ka muu­ta­mas­sa­kym­me­nes­sä vuo­des­sa teke­vät tähän maa­han kak­si kas­tia, mikä­li perin­tö­ve­ro­tus­ta ei olen­nai­ses­ti kiris­te­tä. Sen seu­rauk­se­na mam­mo­naa tulee sää­dyn perus­teel­la, eikä kykyjen.

    Mitä taa­sen tulee ran­ta­tont­tei­hin ja muu­hun eliit­tie­tuuk­siin, toi­voi­sin sydä­mes­tä­ni kaa­voi­tuk­seen Laut­ta­saa­ren mal­lia, jos­sa asu­tus, rik­kaat ja köy­hät, on sijoi­tet­tu vii­saas­ti niin, että ran­nat ovat kaik­kien käy­tet­tä­vis­sä. Elä­män laa­tu pysyy asu­mi­sen ja asioi­mi­sen suh­teen ihail­ta­val­la taval­la tasa-arvoi­se­na. Joil­lain on enem­män neliöi­tä tai jah­ti kai­jas­sa, mut­ta kai­kil­la pahuk­sen muka­va asui­nym­pä­ris­tö. Kai­ken hui­puk­si autoi­li­jat­kin otta­vat jalan­kul­ki­jat huo­mioon ja mum­mot ter­veh­ti­vät pihoil­la ohi­kul­ki­joi­ta. Mik­sei täl­lais­ta ole kaikkialla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Nii no siis on sil­le kyl­lä luon­non­lain kal­tai­nen perus­te, mut­ta tie­tys­ti kaik­ki ei vält­tä­mät­tä osaa aja­tel­la sitä, kun se ei oo yhtä help­po havai­ta kuin ulkonäkö.”
    Heh ‚raha on ollut käyt­sös­sä vas­ta muu­ta­man tuhat vuot­ta . Ihmi­nen on ollut ole­mas­sa 200000 vuot­ta ja esi­muo­toi­neen mil­joo­naia vuo­sia ja tul­lut toi­meen ilman rahaa suu­rim­man osan lajin olemassaoloajasta.
    Ei raha ole mikään luonnonlaki.
    Alun perin­kin raha oli vain vaih­don väli­ne ‚mut­ta kun sen mer­ki­tys siir­tyi omai­suu­teen ja val­lan väli­neek­si niin se alkoi romut­taa perin­teis­tä sosi­aa­lis­ta ihmisyhteisöä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Cati­li­nal­le: “ne” ovat sen jo teh­neet. Nuo­riin liit­ty­väl­lä psy­ko­lo­gi- ja huos­taan­ot­to­bis­nek­sel­lä ne makeim­mat vero­va­ro­jen sii­vut­te­lut teh­dään tänä päi­vä­nä. Ei tar­vit­se ihme­tel­lä mik­si kun­nat ja val­tio ovat kon­kas­sa vaik­ka taval­lis­ten kan­sa­lais­ten pal­ve­luis­ta kuten ham­mas­hoi­dos­ta tai kou­lu­ruo­as­sa sääs­te­tään. Sini­vih­reä yhteis­työ toimii..

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Soi­nin­vaa­ra on sano­nut “aina” , esim jo Talous­el­män nume­ros­sa 10 vuo­den takaa. “Olem­me 50% rik­kamm­pia emme­kä yhtään onnellisempia.”
    Ehdo­tan seu­raa­va kokei­lua, ote­taan kol­man­nes pois eli pala­taan alku­ti­lan­tee­seen ja kysy­tään, että ei var­maan olla yhtään vähem­män onnellisia.
    Soi­nin­vaa­ra voi kokeil­la vaik­ka ham­mas­hoi­don kor­vaa­mi­sen poistamista.
    Ja löy­tyi­hän se syyl­li­nen­kin. “round up the usual sus­pects”. Ame­rik­ka­han se siel­lä taas on kai­ken takana. 

    Tulon­ja­ko on reven­nyt sen takia, että Euroop­paan on ame­rik­ka­lai­sen omis­tuk­sen myö­tä tul­lut ame­rik­ka­lai­sia tapo­ja, eikä tämä muu­tos hyö­dy­tä koko kansaa.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Taval­lis­ten ihmis­ten vau­ras­tu­mi­nen edel­lyt­tää rik­kai­den rikastumista.

    Ehei. Taval­lis­ten ihmis­ten vau­ras­tu­mi­nen edel­lyt­tää omaa itse­ään, taval­lis­ten ihmis­ten vau­ras­tu­mis­ta. Vain hei­tä on riit­tä­väs­ti osta­maan nii­tä hyö­dyk­kei­tä, joi­ta suu­ri­na sar­joi­na, suur­tuo­tan­non mit­ta­kaa­vae­tu­ja hyö­dyn­täen tuot­ta­mal­la rik­kai­den teol­li­suus­mai­den vau­ras­tu­mi­nen on perin­tei­ses­ti tapahtunut.

    Rik­kai­ta on ensin­nä­kin mää­räl­li­ses­ti lii­an vähän ja toi­sek­si he kulut­ta­vat tulois­taan lii­an pie­nen osuu­den, jot­ta hei­dän kulu­tus­tar­pei­taan tyy­dyt­tä­mäl­lä oli­si mah­dol­lis­ta vau­ras­tua, niin mak­su­ky­kyi­siä kuin he sit­ten ovat­kin. Jokai­nen mil­joo­na, jon­ka fir­ma X mak­saa optio- tai osin­ko­mil­jo­nää­ril­le, on osak­si pois täs­mäl­leen saman fir­man tuot­tei­siin koh­dis­tu­vas­ta kulu­tus­ky­syn­näs­tä, kos­ka se ei mene tämän fir­man poten­ti­aa­lis­ten asiak­kai­den tas­kui­hin vaan tämän miljonäärin.

    Ja tämän todis­taa ihan talous­his­to­ria­kin. Nykyis­ten rik­kai­den län­si­mai­den vau­ras­tu­mi­ses­ta lähel­le nyky­ta­soa tapah­tui mer­kit­tä­vin osa 1950–1960-luvulla, jol­loin rik­kai­den tulot pol­ki­vat jat­ku­vas­ti mel­kein pai­kal­laan, kun taas nime­no­maan pie­ni- ja kes­ki­tu­lois­ten tulot oli­vat lähes tau­koa­mat­ta hui­mas­sa nousussa.

    Tämä on sivu­men­nen sanoen var­maan noin kym­me­nes HS-raa­din kysy­mys, jos­sa olen ollut kysy­tys­tä asias­ta suu­rim­mak­si osak­si tai jopa lähes täs­mäl­leen samaa miel­tä Osmon kans­sa, mut­ta sil­ti vas­tan­nut eri taval­la kuin hän. Lisäk­si täs­sä kom­ment­ti­ket­jus­sa esim. Tie­de­mies on pää­ty­nyt samaan vas­tauk­seen kuin minä, mut­ta koko­naan eri perus­te­luil­la. Tämä kyl­lä — ei — en ota kan­taa ‑jaot­te­lu on jos­kus var­sin rajoittava.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Jani kir­joit­ti hyvin asun­to­jen hinn­an­nousus­ta. Sama pätee myös työ­paik­koi­hin. Kas­vu­kes­kus­ten 30–40 vuo­ti­aat, jot­ka tuli­vat työ­elä­mään IT-kuplan molem­min puo­lin, ja osti­vat ensia­sun­ton­sa 5–10 vuot­ta sit­ten, ovat olleet jat­ku­vas­ti hyväs­sä ase­mas­sa. Voi­vat vaik­ka miet­tiä sitä downs­hif­tin­giä par­haas­sa työiässä.

    Muu­ta­maa vuot­ta nuo­rem­mat kamp­pai­le­vat kui­ten­kin työt­tö­myy­den, pät­kä­töi­den ja jär­jet­tö­mien asun­to­kus­tan­nus­ten kanssa. 

    Lep­pois­ta­mi­nen on help­poa ja hou­kut­te­le­vaa kun on 200k € asun­to jo mak­set­tu­na, ja van­hem­mil­ta on tulos­sa talot ja lää­nit perin­nök­si. Tois­ta se on sel­lai­sel­le jol­la on saman ikäi­se­nä vie­lä yli sata tuhat­ta lai­naa ja van­hem­mat­kin työttömiä.

    Tuos­sa on se oleel­li­nen arjes­sa näky­vä elin­ta­soe­ro, joka esim. mää­rää sen onko varaa mat­kail­la ja käy­dä ravin­to­lois­sa syömässä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Art­tu­ri, ihmi­set ver­taa­vat itse­ään kuta­kuin­kin saman­lai­siin — ver­tai­siin­sa — vaik­ka kukat kuin­ka kuk­ki­si­vat. Orto­dok­si­juu­ta­lai­set toisiinsa.

    Köy­him­mät eivät siis juu­ri­kaan kär­si sii­tä, saa­ko ylin desii­li vähän vai mel­ko pal­jon enem­möän kuin toi­sek­si ylin desii­li. Sii­tä kär­sii se toi­sek­si ylin desii­li. Sen sijaan köy­him­pien per­hei­den lap­sil­la voi olla hie­man ikä­vää jos kave­reil­la — vaik­ka vain alem­pien kes­ki­tu­lois­ten per­hei­den lap­sia — on asiat A, B ja C joi­ta pide­tään itses­tään­sel­vi­nä ja itsel­lä ei niis­tä kuin yksi ja sekin van­ha romu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Lisää­kö kan­sa­kun­nan vau­ras­tu­mi­nen kan­san kes­ki­mää­räis­tä onnellisuutta? 

    Tekee mie­li vas­ta­ta, että tie­tys­ti lisää kun­han tulo­na­ko ei ole lii­an suu­ri. Vau­raas­sa maas­sa lap­si saa suu­rem­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä hoi­toa leu­ke­mi­aan kuin köy­häs­sä maas­sa satun­nai­sen esi­mer­kin keksiäkseni. 

    Jos vau­raus kasau­tuu voi­mak­kaas­ti har­voil­le, kek­si­mää­räi­nen onnel­li­suus ei sen sijaan lisään­ny vaan ehkä jopa las­kee. Jos naapurin´lapsella — siel­lä muu­rin taka­na — on varaa leu­ke­mia­hoi­toon mut­ta omal­la ei, tus­ka luul­ta­vas­ti lisään­tyy entisestään. 

    Eas­ter­li­nin para­dok­si siis väit­tää, että onnel­li­suus lak­kaa lisään­ty­mäs­tä tie­tyn BKT-rajan jäl­keen. Näin muka kävi­si vaik­ka tulon­ja­ko ei muut­tui­si mer­kit­tä­väs­ti. Para­dok­si tosi­aan, sil­lä täy­tyy­hän hyvän saa­mi­sen lisä­tä hyvä­no­lon tun­net­ta! Ilmei­ses­ti aja­tuk­se­na on, että on ole­mas­sa vas­ta­voi­mia, jot­ka syn­kis­tä­vät ja stres­saa­vat. Esi­mer­kik­si kii­re voi­si olla sellainen.

    Toi­nen mah­dol­li­suus on, että koko para­dok­sia ei ole. Aina­kin on todis­tet­tu, että uudet tar­kem­mat tilas­tot ja kyse­lyt eivät tue itses­tään­sel­väs­ti väi­tet­tä. Jury on pihal­le, kuten Jen­keis­sä sanotaan.

    Minä luu­len, että kysy­mys oli­si pal­jon mie­len­kiin­toi­sem­pi, jos se jaet­tai­siin osiin ja yri­tet­täi­siin sel­vit­tää miten vau­ras­tu­mi­nen vai­kut­taa eri ryh­miin eri mais­sa ja olo­suh­teis­sa. Esi­mer­kik­si nai­set ovat yleen­sä hiu­kan mie­hiä onnel­li­sem­pia vau­rais­sa mais­sa. Suo­mes­sa ero on poik­keuk­sel­li­sen suu­ri. Köy­hil­lä nousu kes­ki­luok­kaan aiheut­taa suu­rem­paa onnel­lis­tu­mis­ta kuin rik­kaal­la las­ku onnet­to­muut­ta. Mitä tuol­lai­set asiat tar­koit­ta­vat ja pitäi­si­kö nii­den joh­taa johon­kin poli­tii­kan muutoksiin? 

    Niin tai näin, tämä on kysy­mys, jota ei var­maan­kaan teo­rioil­la rat­kais­ta. On mil­tei­pä tra­gi­koo­mis­ta tie­deop­ti­mis­mia kuvi­tel­la tie­tä­vän­sä, mik­si esi­mer­kik­si suo­ma­lai­set ovat mit­taus­ten mukaan suu­rin piir­tein maa­il­man onnel­li­sin kansakunta. 

    Ovat­ko suo­ma­lai­set kateel­li­sia muu­ten­kin kuin kokoo­mus­lai­ses­sa reto­rii­kas­sa? Jos ovat, levit­tä­kääm­me kateu­den ilo­sa­no­maa kaik­kial­le maailmaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Kos­ka olen poik­keuk­sel­li­sen pöy­ris­tyn­ty, tapo­je­ni vas­tai­ses­ti, vas­taan ennen­kuin olen luke­nut mui­den kommentit…

    Siis voi tätä mate­ria­lis­min mää­rää, jos­sa ainoas­taan rahal­la on väliä ja “epä­ta­sa-arvo” ja sen “kor­jaa­mi­nen” näh­dään ainoas­taan raha­ky­sy­myk­se­nä. Ote­taan ikään­kuin annet­tu­ja, että tot­ta­kai jon­kun parem­pi rahal­li­nen menes­tys aiheut­taa hir­vit­tä­vää kateut­ta ja pahaa miel­tä ja onnet­to­muut­ta kai­kil­le köy­hem­mil­le, jopa niin pal­jon, että hyvi­tyk­sek­si ei riit­täi­si oman­kaan elin­ta­son para­ne­mi­nen. Hyi hel­vet­ti, mikä ihmiskuva!

    No minä olen “köy­hä” aika moneen ver­rat­tu­na, ja voin ker­toa, että se ei minua kiin­nos­ta p*****kaan. Ei onnel­li­nen elä­mä ja mie­lek­kyys tuol­ta suun­nal­ta ole löy­det­tä­vis­sä. Ja jos joku on kans­sa­ni eri miel­tä, niin sen­kun sit­ten alkaa haa­li­maan nii­tä rän­ky­löi­tä kiu­kul­la, ei se minul­ta tai muil­ta ole pois — ja jos se tekee ko. ihmi­sen onnel­li­sem­mak­si ja samal­la tuot­taa hyvin­voin­tia muil­le, niin valit­ta­mi­seen ei luu­li­si ole­van aihetta.

    Oikeas­ti köy­hyy­des­sä elä­vät tai _oikeasti_ hei­kos­sa ase­mas­sa ole­vat (yksi­näi­set, työ­ky­vyt­tö­mät, vaka­vas­ti sai­raat, hir­mu­hal­lin­nos­sa elä­vät, jne.) ovat toki asia erik­seen, mut­ta rik­kai­den fyf­feil­lä ei ole mitään teke­mis­tä asian kans­sa. Ei mitään.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Ja vas­tauk­se­na kysy­myk­seen: jos sa vau­ras­tu­mi­nen perus­tuu omiin ansioi­hin (yli­voi­mai­nen enem­mis­tö, ehkä noin 99 % tapauk­sis­ta esim. Suo­mes­sa), niin KYLLÄ. Jos voit­taa lotos­sa tms., niin ei, mut­ta ei sii­tä ole juu­ri­kaan haittaakaan.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Jos meil­lä oli­si antii­kin aikai­nen tulon­ja­ko meil­lä ei oli­si esim. mas­sa­tuo­tan­toa. Ne har­vat puhe­li­met, tele­vi­siot, pol­ku­pyö­rät… ne teh­tä­siin yksit­täis­kap­pa­lei­na aristokraateille. 

    Ei ole sat­tu­ma, että nyky­ai­kai­nen yhteis­kun­ta syn­tyi vas­ta, kun kes­kiai­kai­set yhteis­kun­ta­ra­ken­teet väis­tyi­vät ja pääs­tiin ensin sää­ty-yhteis­kun­nan kaut­ta teol­li­seen kansalaisyhteiskuntaan.

    Teol­lis­tu­mi­sen alkuai­koi­na teol­li­suus­joh­ta­jat ja pat­ruu­nat + Bis­marck & Co. valut­ti­vat hyvin­voin­tia työ­väes­töl­le pitääk­seen koneet pyö­ri­mäs­sä. Nyky­ään täl­lais­ta valu­mis­ta ei enää tapah­du, vaik­ka uus­li­be­ra­lis­tit niin koit­ta­vat todistaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Tom­mi U. on tie­tys­ti pin­ta­puo­li­ses­ti oikeas­sa 50–60-lukujen kehi­tyk­ses­tä, mut­ta sii­nä mie­les­tä­ni vähän oio­taan. Talous kas­voi tuo­na aika­na hui­mas­ti taval­la, joka ero­si mer­kit­tä­väs­ti aiem­mas­ta ja myö­hem­mäs­tä talouskasvusta. 

    Talous­kas­vu tuli ymmär­tääk­se­ni tuo­na aika­na län­si­mais­sa isok­si osak­si sii­tä, että pää­oma­va­ran­to kas­voi voi­mak­kaas­ti — tämä rajoit­ti pää­oman raja­tuot­toa — kun inves­toi­tiin rajus­ti uuteen tek­no­lo­gi­aan. Reaa­li­pal­kat nousi­vat, kos­ka työ­voi­ma oli niuk­ka teki­jä. Itsea­sias­sa nais­ten siir­ty­mi­nen työ­elä­mään, raken­ne­muu­tos, kau­pun­gis­tu­mi­nen, jne. oli­vat seu­raus­ta täs­tä, kos­ka teol­li­suu­des­sa reaa­lian­siot kas­voi­vat jär­kyt­tä­vää tahtia. 

    1950- ja 60-luvuil­la sääs­tä­mi­sas­te­kin oli jär­kyt­tä­väs­ti kor­keam­pi kuin nyky­ään. Laa­je­ne­va kes­ki­luok­ka sääs­ti ihan eri taval­la kuin nyky­ään. Väi­tän, että se sääs­te­liäi­syys oli ilmiön taus­tal­la. Vaan kuin­kas sit­ten kävi­kään? 1970-luku oli­kin jo aika toisenlainen. 

    Kan­nat­taa muis­taa myös, että 50- ja 60-luvuil­la veroas­teet oli­vat jotain ihan muu­ta kuin nyky­ään. Jos täl­le lin­jal­le läh­de­tään, eli jos haluam­me saa­da jotain 50- 60-luku­jen kal­tais­ta “kul­tais­ta aikaa” län­si­mai­hin, niin veroas­te pitäi­si saa­da tuol­lai­set 15–25 pro­sent­tiyk­sik­köä alas­päin, eli puo­lit­taa, sääs­tä­mi­sas­teen pitäi­si kipa­ta nykyi­ses­tä nol­la­ta­sos­ta jon­ne­kin 20 pro­sen­tin tietäville. 

    Eli, ote­taan kai­kin moko­min mal­lia 50–60- luvuis­ta. Voi vaan olla, ettei se oikein uus­va­sem­mis­tol­le sopisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Mut­ta toi­saal­ta OS pahek­suu myös nii­tä suo­ma­lai­sia sijoit­ta­jia jot­ka ovat osan­neet ostaa Noki­aa vuon­na miek­ka ja kek­ko­nen. Mitä pahaa he tekivät?”

    Simo Vuo­ri­leh­to poh­ti veneen­sä hin­taa, hän osti sen 1994 myy­mil­lään Nokian osak­keil­la eli sil­loin kun Nokian osa­ke oli alimmillaan.
    Samoin val­tio myi samoi­hin aikoi­hin hal­tuun­sa pää­ty­nei­tä Nokian osak­kei­ta eli eei edes Nokian tj tai Aho tai Vii­na­nen kyen­neet näke­mään Nokian arvoa.

    Nokia pää­si kar­kuun kil­pai­li­joil­ta lähin­nä val­tion mas­si­vi­sen kehi­ty­sa­vun ja kil­pai­li­joi­den vir­hei­den vuoksi.
    USA:ssa Clin­ton jär­jes­ti 90-luvun alus­sa taa­juus­huu­to­kau­pan ja tulos oli kata­stro­fi USA:n mobii­li­ke­hi­tyk­sel­le, sii­tä tuli rik­kai­den väli­ne ja lai­te­ke­hi­tys pysäh­tyi mark­ki­noi­den puutteeseen.
    Oman cdma tek­nii­kan tukeminen/suojaaminen lisä­si kilpailukyvyttömyyttä.
    Aasia­lai­set pyr­ki­vät myös omiin kan­sall­siiin standardeihin.
    Euroop­pa oli ainoa, joka pyr­ki maan­osan laa­jui­seen standardiin.
    Euroop­pa­lai­set kil­pai­li­jat panos­ti­vat verk­ko­tek­niik­kaan ja Nokia oli ainoa joka pis­ti rahaa ja resurs­se­ja päätelaitteisiin
    Aasia­lai­set pyr­ki­vät myös omiin standardeihin.

    ARP-NMT puhe­li­mis­sa saa­tu koke­mus ja Sone­ra koe­kent­tä­nä, kehi­tys­tu­ke­na etc ede­saut­toi etumatkaa .
    Nokian suu­rin saa­vu­tus oli lois­ta­van tuo­tan­non pys­tyt­tä­mi­nen, se rea­goi aukot­to­mas­ti kom­po­net­ti­mark­ki­noi­den muu­tok­siin ja loi aivan uuden tavan hal­li­ta kulu­ja alihankintaketjussa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Rik­kai­den vau­ras­tu­mi­nen on kes­ki­mää­rin mah­dol­lis­ta lähin­nä noususuh­dan­tees­sa, ja noususuh­dan­ne sinän­sä on omi­aan hyö­dyt­tä­mään kaik­kia. Mut­ta ei se rik­kai­den vau­ras­tu­mi­nen irral­laan talous­kas­vus­ta hyö­dy­tä ketään mui­ta kuin nii­tä, jot­ka vaurastuvat.

    Kausa­li­teet­ti menee niin, että talous kas­vaa -> kaik­ki hyö­ty­vät, myös rikkaat.

    Jos joku onnis­tuu hyö­ty­mään talou­den taan­tu­mi­ses­ta tai romah­ta­mi­ses­ta, se on ehdot­to­mas­ti jol­tain muul­ta pois. Vaik­kei vält­tä­mät­tä mis­sään var­si­nai­ses­sa mie­les­sä moraa­li­ses­ti väärin.

    Osmon argu­ment­ti on hyvä. Tuloe­rot ovat omi­aan joh­ta­maan sii­hen, että yhä suu­rem­man osan niu­kois­ta hyö­dyk­keis­tä roh­mu­aa yhä pie­nem­pi osa väestöstä.

    Mikä­li elin­tar­vik­keet oli­si­vat jos­sain vai­hees­sa täl­lai­nen niuk­ka hyö­dy­ke, tuloe­rot joh­tai­si­vat nälän­hä­tään olois­sa, jois­sa ruo­kaa oli­si tasan jaka­mal­la riit­tä­väs­ti kaikille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Lii­asn van­ha: mis­sä oli lama vuon­na 2008?”

    Tuos­sa muu­ta­mia lai­nauk­sia Aktian tämän vuo­den suh­dan­ne­ra­por­tis­ta eli lama näyt­täi­si olleen lähes koko maa­il­mas­sa 2008

    Rahoi­tus­mark­ki­noi­den glo­baa­lin krii­sin kär­jis­ty­mi­nen syk­syl­lä 2008 ja maailmankaupan
    raju supis­tu­mi­nen levit­ti­vät vaka­van taan­tu­man kai­kil­le mantereille”

    USAn vaka­va taan­tu­ma alkoi jou­lu­kuus­sa 2007. Vuon­na 2009 BKT supis­tui ‑2.6”

    Uusien tilas­to­jen mukaan Suo­men talous romah­ti 2008 lopus­sa ja 2009 alus­sa. Puo­len vuoden
    aika­na BKT supis­tui liki 9 %.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Optiois­ta Tom­mi Uscha­no­vil­le ja Ksantipalle:

    On jok­seen­kin käsit­tä­mä­tön­tä, että Tom­min tasoi­nen yhteis­kun­nal­li­nen kes­kus­te­li­ja ei ollen­kaan ymmär­rä mitä optiot ovat ja kuka ne maksaa.

    Toi­sin kuin siis yllä väi­tit­te, optioi­ta ei mak­sa yri­tys tai sen asiak­kaat. Optiot ovat tapa, jos­sa yri­tyk­sen omis­ta­jat anta­vat joh­dol­le ja muil­le avain­hen­ki­löil­le sii­vun omas­ta omis­tuk­ses­taan. Jos yhtiön osa­ke­kurs­si nousee option juok­suai­ka­na, niil­lä voi saa­da suu­ria­kin tuloja. 

    Kun Suo­men his­to­rian suu­rin optio­pot­ti jaet­tiin tuhan­sil­le Nokian työn­te­ki­jöil­le, kukaan ei voi­nut kuvi­tel­la, että kurs­sit nousi­si­vat niin paljon.

    Onnek­si kui­ten­kin nousi­vat, kos­ka suu­rin hyö­ty­jä suo­ma­lai­sis­ta optiois­ta ei ole option saa­ja, vaan yhteis­kun­ta vero­tu­lo­jen muo­dos­sa. Suu­rim­pien optio­pot­tien aikaan 1990-luvun lopus­sa Olli­lan ja kump­pa­nei­den vero­pro­sent­ti oli lähes 60 ja tuhan­sien taval­li­sem­pien optio­tu­loa saa­nei­den 50–55. Vie­lä nyt­kin optio­tu­lo­jen vero­pro­sent­ti on lähes 50.

    Kukaan ei ole täs­sä rik­kai­den pahek­sun­nas­sa mai­nin­nut rikas­tu­mi­sen hyö­tyä val­tiol­le ja kun­nil­le. Minä aina­kin näen oikein posi­tii­vi­sek­si sen, että ame­rik­ka­lai­set elä­ke­läi­set siir­tä­vät rahaa Suo­men val­tiol­le ja kunnille.

    Pää­oma­tu­lo­jen pahek­sun­nas­sa taas koko ajan val­heel­li­ses­ti toi­to­te­taan pää­oma­ve­ron pie­nuut­ta ja unoh­tuu, että esi­mer­kik­si Aatos Erkon osin­ko­tu­lo­jen vero­pro­sent­ti ei ole Hesa­ris­sa ker­rot­tu 28, vaan yli 40. Niil­lä­kin rahoil­la raken­ne­taan muu­ta­ma­kin perus­kou­lu, mut­ta ilmei­ses­ti haluai­sit­te, että kaik­ki rik­kaat muut­ta­vat Suo­mes­ta läm­pi­mäm­piin pie­nem­män vero­tuk­sen maihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Täs­tä ket­jus­ta käy minus­ta ilmi eräs asia. Tuloe­rot näyt­tä­vät ole­van var­si­nai­ses­ti ongel­ma, ei oikeas­ti köy­hil­le, vaan niil­le vähem­män rik­kail­le, joil­ta jää jokin meren­ran­ta­tont­ti saa­mat­ta, kos­ka joku muu on rik­kaam­pi. Kyl­lä­hän ter­ve työ­ha­lui­nen ihmi­nen nor­maa­lio­lois­sa pää­see aina­kin kes­ki­luo­kan pal­koil­le täs­sä maas­sa, joten ns.vähemmän rik­kai­den ei ole rehel­lis­tä käyt­tää hei­tä oma­na keppihevosenaan.
    Moraa­li­sel­ta kan­nal­ta voi­si myös kysyä, että miten pal­jon oikeu­te­tem­paa on “vähem­män rik­kai­den” vaa­tia tulon­siir­to­ja ver­rat­tu­na sii­hen, että (ole­tet­ta­vas­ti) “enem­män rik­kaat” saa­vat tulon­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa, joka perus­tuu vapaa­eh­toi­seen kau­pan­käyn­tiin. Mik­sei juu­ri ensim­mäi­ses­sa ole kysees­sä se kuu­lui­sa ahneus?
    Sii­tä olen samaa miel­tä, että ame­rik­ka­lis­tyy­li­nen “mana­ge­rial sta­te” on jotain, jota tän­ne ei enem­pää kai­va­ta. Jos­sain tämän vuo­den Kana­vas­sa oli artik­ke­li, jos­sa ker­rot­tiin, että täs­sä suh­tees­sa Suo­mi on finas­si­krii­sin jäl­keen siir­ty­mäs­sä muun man­ne­reu­roo­pan ja Ruot­sin suun­taan kau­em­mak­si anglo­mais­ta. Toi­vot­ta­vas­ti tämä pitää paikkansa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Olen pää­osin az:n kans­sa samaa miel­tä, mut­ta täs­tä Art­tu­rin kommentista 

    Mä oon kans vähän jär­kyt­ty­nyt täs­tä Osmo vas­tauk­ses­ta. Ikään kuin Osmo ei tajuais, että rik­kaaks tul­laan tuot­ta­mal­la iloa ja hyö­tyä muille. 

    sanoi­sin sen ver­ran, että veik­kai­sin sen suu­rim­man kateu­den tuot­ta­man epä­on­nen liit­ty­vän juu­ri sii­hen, että jot­kut ovat rikas­tu­neet _muilla_ kei­noin kuin tuol­la mai­nit­se­mal­la­si. Täl­lä het­kel­lä ollaan ympä­ri maa­il­maa erit­täin kat­ke­ria pank­kii­reil­le, jot­ka ovat nos­ta­neet hul­vat­to­mia bonuk­sia samaan aikaan, kun ajoi­vat maa­il­man talou­den lamaan (eivät ehkä tahal­laan, mut­ta kui­ten­kin hei­dän toi­men­sa sii­hen vaikuttivat). 

    Vaik­ka köy­hän on mah­dol­lis­ta hyväk­syä se, että tai­ta­va kirur­gi tie­naa pal­jon enem­män kuin hän, kos­ka tekee kon­kreet­ti­ses­ti työ­tä, joka paran­taa tois­ten ihmis­ten elä­mää, vas­taa­vaa on vai­kea hyväk­syä mil­joo­nia bonuk­si­na nos­ta­neel­le pank­kii­ril­le, jon­ka bonuk­set perus­tui­vat subpri­me­lai­noil­la uhka­pe­liin, jon­ka kus­tan­nuk­set sit­ten veron­mak­sa­jat jou­tu­vat maksamaan. 

    Vähän sama kos­ki 1990-luvun lopun Nokian (ja mui­den IT-pul­ju­jen) optio­mil­jo­nää­re­jä. Kyseis­ten ihmis­ten työ­pa­nos­ta ei taval­li­nen ihmi­nen arvos­ta sii­nä mitas­sa, mitä hei­dän option­sa pää­osin hei­dän teke­mi­sis­tä riip­pu­mat­ta kaa­toi­vat heil­le rahaa pankkitilille. 

    Ja tie­dän sen seli­tyk­sen, että mark­ki­nat­pa arvos­ta­vat ja mark­ki­nat ovat “oikeas­sa”, eikä taval­li­nen ihmi­nen. Voi olla. Minä kir­joi­tin vain taval­li­sen ihmi­sen sub­jek­tii­vi­ses­ta tun­te­muk­ses­ta, mikä on var­sin oleel­li­nen sil­loin, kun puhu­taan onnel­li­suu­des­ta tai epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­den tuot­ta­mas­ta epäonnesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Tuol­la “mana­ge­rial sta­te” sana yri­tin tar­koit­taa täs­sä yhtey­des­sä ammat­ti­joh­ta­jien edus­ta­maa ns. kas­vo­ton­ta raha­val­taa. Eli jotain muu­ta kuin Ing­var Kamprad ja kump­pa­nit. Ter­mi oli tie­ten­kin huo­nos­ti valittu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. En ole kateel­li­nen rik­kail­le. Usein vaan ihme­tyt­tää se ahneus, mikä tähän liit­tyy. Joil­le­kin ei mikään rii­tä. Joku Lilius ei ole ainoa ahneh­ti­ja. Ihmi­sen peri­mäs­sä täy­tyy olla joku ahneh­ti­mis­gee­ni, muul­la tätä ei voi selit­tää. Se vaan räi­keim­min näkyy ylä­pääs­sä, kun mil­joo­na euroa vuo­des­sa on saa­va­va nos­tet­tua kah­teen mil­joo­naan euroon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Tuo oli kyl­lä Oden omaa mate­ma­tiik­kaa. 😀 Suo­mea hyö­dyt­tää vero­po­li­tiik­ka, jos­sa kan­nat­taa tie­na­ta ja omis­taa Suomessa.

    Nyt pää­omat käy­tän­nös­sä aje­taan kil­pai­lu­ky­kyi­sem­piin EU-mai­hin, yrit­tä­jiä kan­nus­te­taan liput­ta­maan yri­tyk­sen­sä Viroon tai Ruot­siin ja suu­ri­tu­loi­set­kin kat­se­le­vat mah­dol­li­suuk­sia ansai­ta muu­al­la. Kehi­tys ei ole kes­tä­väl­lä pohjalla.

    Vau­raus on kan­sa­kun­nan vetu­ri, joka mah­dol­lis­taa muil­lek­kin vau­ras­tu­mi­sen. Vau­raus ei ole kenel­tä­kään pois.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Osmo:

    Tulon­ja­ko on reven­nyt sen takia, että Euroop­paan on ame­rik­ka­lai­sen omis­tuk­sen myö­tä tul­lut ame­rik­ka­lai­sia tapo­ja, eikä tämä muu­tos hyö­dy­tä koko kansaa.

    Mis­tä sä tätä tie­toa ammen­nat? Mil­lä perus­teel­la ame­rik­ka­lais­ten omis­tus on kas­va­nut Euroo­pas­sa? Mil­lä perus­teel­la se on tuo­nut muka­naan huo­no­ja tapo­ja? Mil­lä perus­teel­la se ei ole hyö­dyt­tä­nyt koko kansaa?

    Tie­de­mies:

    Erit­täin kes­kit­ty­nyt rik­kaus on ongel­ma jo ihan sen takia, että Bill Gates ja Bru­nein sult­taa­ni voi­si­vat ostaa kes­ke­nään kaik­ki Uuden­maan ran­ta­hu­vi­lat. Tämä on tie­ten­kin kuvit­teel­li­nen esi­merk­ki, mut­ta kun yksi­löi­den varal­li­suus lähen­te­lee pie­nen kan­sa­kun­nan varal­li­suut­ta, täl­lai­set hen­ki­löt voi­vat kir­jai­mel­li­ses­ti elää täy­sin vir­tu­aa­li­ses­sa todel­li­suu­des­sa, jos­sa mer­kit­tä­vä osa yhteis­kun­nas­ta toi­mii näi­den ihmis­ten ehdoilla.

    Onks tääl­lä nyt jot­kut käsien hei­lut­te­lun olym­pia­lai­set? Mil­lä perus­teel­la yhteis­kun­ta on alka­nut toi­mia Bill Gate­sin ehdoilla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Topm­mi uscha­nov kirjoitti:

    Tämä kyl­lä – ei – en ota kan­taa ‑jaot­te­lu on jos­kus var­sin rajoittava. 

    Olen jos­kus epäil­lyt, että ne kysy­myk­set muo­ka­taan var­ta vas­ten sel­lai­seen asuun, että saa­tai­siin mah­dol­li­sim­man tasai­nen kyl­lä — ei — en ota kan­taa ‑jaot­te­lu. Sik­si moni­mer­ki­tyk­si­siä tai epä­mää­räi­siä kysy­myk­set tapaa­vat olla. Yleen­sä vas­tauk­sen otsi­kos­ta ei voi pää­tel­lä lain­kaan mitä miel­tä vas­taa­ja asias­ta oikeas­taan on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Mil­lä perus­teel­la yhteis­kun­ta on alka­nut toi­mia Bill Gate­sin ehdoil­la?

    Ei suo­ma­lai­nen yhteis­kun­ta tie­ten­kään ole. Bru­nein yhteis­kun­ta kyl­lä­kin toi­mii Bru­nein Sult­taa­nin ehdoil­la, jopa lähes täydellisesti.

    Mut­ta kyl­lä USA:ssa ja ihan Suo­mes­sa­kin on sää­det­ty lake­ja iso­jen toi­mi­joi­den pai­nos­tuk­sen ja lob­bauk­sen alla. Ei täs­tä lie­ne mitään epä­sel­vyyt­tä. Jos joku yksit­täi­nen taho on niin rikas, että hän voi osit­tain sanel­la tai aina­kin mer­kit­tä­väs­ti vai­kut­taa lain­sää­dän­töön puh­taas­ti oman etun­sa tur­vaa­mi­sek­si, ei kyse ole enää mis­tään mark­ki­na­me­ka­nis­min toiminnasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Tääl­lä on esi­tet­ty sel­lai­sia mie­li­pi­tei­tä, että rikas­tua voi vain tuot­ta­mal­la hyvin­voin­tia muil­le ja jos rikas­tu­mi­nen perus­tuu omiin ansioi­hin ja sitä jae­taan hyviin tar­koi­tuk­siin, niin mitä hait­taa sii­tä voi­si olla. 

    1920–50 luvul­la eräs päät­tä­väi­nen ja nero­kas, ”näl­käi­nen” mies kerä­si omil­la ansioil­laan, vähä vähäl­tä arvos­sa nous­ten hal­lin­taan­sa todel­la suu­ren omai­suu­den. Sitä hän myös ohja­si run­saas­ti maan­sa raken­ta­mi­seen ja teol­lis­ta­mi­seen ja antoi jopa naa­pu­ri­val­tiol­le­kin. Hänen ilmiö­mäis­tä nousu­aan koros­taa vie­lä se, että hän oli läh­töi­sin todel­la köy­häs­tä per­hees­tä. Isä oli väki­val­tai­nen suu­ta­ri Besa­rion Vano­vitš Džu­gaš­vi­li. Itse mie­hen tun­nem­me nimel­lä Josef Sta­lin, jon­ka hyviä teko­ja useat vie­lä kai­hol­la muistelevat.

    Mitä tulee Osmon alus­tuk­seen, niin har­voin olen ollut näin samaa miel­tä hänen kans­saan. Paria seik­kaa vie­lä koros­tai­sin. Varal­li­suus­kui­lua ei oikein voi­da tar­kas­tel­la kan­sal­li­ses­ta näkö­kul­mas­ta, sil­lä pää­omien vapaas­sa kau­pan­käyn­nis­sä maa­il­man­laa­jui­set erot siir­ty­vät vähi­tel­len myös kan­sal­li­sik­si. Sik­si­hän meil­lä­kin kaik­kein rik­kaim­mat ovat rikas­tu­mas­sa ja kaik­kien köy­him­pien ase­ma on heik­ke­ne­mäs­sä, ja sosi­aa­li­puol­ta ollaan alas aja­mas­sa. Jos halu­taan muu­tos­ta, sen on koh­dis­tut­ta­va kan­sain­vä­li­sen kau­pan rakenteeseen.

    Niis­tä asiois­ta, joi­ta ei voi­da tuot­taa lisää ja joi­den omis­ta­mi­ses­ta käy­dään nol­la­sum­ma­kil­pai­lua, maan­pin­ta on kes­kei­nen. Kun rik­kaat rikas­tu­vat suh­tees­sa köy­hiin, he voi­vat ostaa ja omis­taa suh­teel­li­ses­ti yhä suu­rem­man osan vil­je­lys­mais­ta ja met­sis­tä, jot­ka ovat olleet ainoa elan­non tuo­ja mil­joo­nil­le ja mil­joo­nil­le köy­hil­le. Omis­tusoi­keu­den siir­ryt­tyä rik­kail­le osa köy­his­tä saa töi­tä uudel­ta omis­ta­jal­ta, mut­ta suu­rin osa jou­tuu tyy­ty­mään työt­tö­män murusiin. Hei­tä tämä tie­tys­ti har­mit­taa, mut­ta jotain on teh­tä­vä. Osa ryh­tyy ros­voik­si tai kapi­nal­li­sik­si ja yrit­tää ulos­mi­ta­ta kehi­tyk­sen hedel­miä omil­la ehdoil­laan. Osa pake­nee onnet­to­mia olo­ja muun muas­sa EU-mai­hin, jois­sa rik­kaat ihmet­te­le­vät, mitä hait­taa sii­tä kenel­le­kään voi­si olla, vaik­ka jot­kut rikas­tu­vat­kin pal­jon enem­män kuin muut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Osmo,

    luon­non­tie­tei­den opis­ke­li­ja­na minua on jos­kus mie­ti­tyt­tä­nyt jos­ko aka­tee­mi­sen uran sijaan perus­tai­si­kin oman yri­tyk­sen mah­dol­li­ses­ti opis­ke­lu­to­ve­rei­den kans­sa, esi­mer­kik­si vaik­ka fir­man joka suunnittelee/valmistaa lait­tei­ta lää­ke­tie­teen palvelukseen.
    Nyt­kö onkin niin että näin toi­mies­sa­ni käyt­täy­tyi­sin tyys­tin itsek­kääs­ti ja riis­täi­sin köy­hien suo­ma­lais­ten ase­man entis­tä huo­nom­mak­si, sil­lä täs­sä onnis­tues­sa­ni toden­nä­köi­ses­ti vau­ras­tui­sin aina­kin jon­kin ver­ran. Onko tosi­aan niin että minun tai jon­kun saman­hen­ki­sen täy­tyy muut­taa ulko­mail­le ettei vahin­gos­sa­kaan Suo­men köy­hät enää kur­jis­tui­si? Vähän täl­lai­sen kuvan arvon HS-raa­ti tarjoaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Voin rehel­li­ses­ti ja kadeh­ti­mat­ta ker­toa, että olen teh­nyt mer­kit­tä­vän mää­rän tulo­ja oikeas­ti rik­kai­den kus­tan­nuk­sel­la. Tar­koi­tan töi­tä, joi­ta ei oli­si ellei oli­si pal­jon rahaa ja mah­dol­li­suuk­sia nii­tä käyttää. 

    Koko kes­kus­te­lu­han on kuin Kes­kus­tan agraa­ri­pals­tal­ta; mik­si mul­le ei tuu lisää tukia? Vas­taus: tee jotain, mitä ete­län her­rat halu­aa ostaa ja lope­ta kateel­li­nen vikinä!

    Iso raha on Suo­men kan­nal­ta ongel­ma vain sil­loin, kun se valuu koko­nai­suu­des­saan toi­saal­le, ja sil­loin­kin se yleen­sä hyö­dyt­tää aina­kin jota­ku­ta jos­sain. Enem­mis­tö, tie­tys­ti, vas­tus­taa täs­sä­kin asias­sa kal­lii­ta länsiautoja!?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Maa joka teki kon­kurs­sin n. 1990, sil­lä on vaan yksi tie. Tie on se, että kan­sa­lai­sis­ta n. 30% tulee elää köy­hyy­des­sä. Mut­ta köy­hyys nyky­jään on val­lan erin­lais­ta kuin 1950-luvul­la. Läm­pi­vät vaat­teet ovat hal­po­ja tai ilmai­sia köy­hil­le ja asua­kin voi. Kii­tos toi­meen­tu­lo­tuen ja asu­mis­tuen. Ja syö­dä­kin voi toi­meen­tu­lo­tuen avulla.

    Mut­ta jos asu­mis­tuen ja toi­meen­tu­lo­tuen tasoa las­ke­taan, saat­taa Suo­mes­ta tul­la nykyi­sen maa­il­man 1. maa, joka ajaa kan­sa­lai­si­aan kuo­le­man por­teil­le. Tuo tal­vi kun hel­pos­ti tap­paa asunn­ot­to­mia ja huo­nos­ti vaa­te­tet­tu­ja lämpötilallaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Ksan­tip­pa kir­joit­ti 5.11.2010 kel­lo 9:15 :

    Mut­ta nämä liliuk­set sijoit­ta­vat raho­jan­sa jon­ne­kin, niin kai­ke­ti eivät ainoas­taan pank­ki­ti­liän­sä sijoi­tuk­sil­laan kasvata.

    Mut­ta jää näh­tä­väk­si, että kuin­ka olli­loi­den ja liliuk­sien sijoi­tuk­set kävi­si­vät suo­ma­lai­sen työn­kin hyväksi.

    Siis, suo­ma­lai­nen työn hyväk­si siten, että työ­tä edel­leen­kin Suo­mes­sa teh­täi­siin ja ns. hyvin­voin­tia riit­täi­si palkkatyöntekijällekin
    em. sijoi­tus­ten myötä.

    Mut­ta moni Nokias­sa rikas­tu­nut kes­ki­joh­don pomo­kaan ei enää Suo­meen sijoi­ta. Pysy­vät Japa­nis­sa, Kii­nas­sa, Ete­lä-Koreas­sa rahoi­neen, eivät­kä sijoi­ta Suomeen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Tie­de­mies:

    Ei suo­ma­lai­nen yhteis­kun­ta tie­ten­kään ole. Bru­nein yhteis­kun­ta kyl­lä­kin toi­mii Bru­nein Sult­taa­nin ehdoil­la, jopa lähes täydellisesti.

    Sinus­ta ara­bi­maan itse­val­tias on hyvä esi­merk­ki mark­ki­na­ta­lou­den huo­nois­ta puolista?

    Mil­lä perus­teel­la USA:n yhteis­kun­ta on alka­nut toi­mia Bill Gate­sin ehdoil­la? Mil­lä perus­teel­la Ruot­sin yhteis­kun­ta on alka­nut toi­mia Ing­mar Kampra­din ehdoil­la? Mil­lä perus­teel­la Suo­men yhteis­kun­ta on alka­nut toi­mia Jor­ma Olli­lan ehdoilla?

    Perus­te­luks ei rii­tä, että höpi­set jotain Neu­vos­to­lii­ton toi­min­nas­ta Sta­li­nin ehdoilla.

    Jos joku yksit­täi­nen taho on niin rikas, että hän voi osit­tain sanel­la tai aina­kin mer­kit­tä­väs­ti vai­kut­taa lain­sää­dän­töön puh­taas­ti oman etun­sa tur­vaa­mi­sek­si, ei kyse ole enää mis­tään mark­ki­na­me­ka­nis­min toiminnasta.

    Miten niin ei oo? Sil­lon­han mark­ki­na­me­ka­nis­mi just toi­mii, kun molem­mil­la osa­puo­lil­la on rea­lis­ti­set mah­dol­li­suu­det hylä­tä tar­jot­tu kauppa.

    Mark­ki­na­me­ka­nis­mi ei sen sijaan toi­mi sii­nä, että edus­kun­ta päät­tää jotain ja sit saa äänes­tää ker­ran nel­jäs­sä vuo­des­sa. Mark­ki­na­me­ka­nis­miin kuu­luu olen­nai­se­na osa­na kau­pas­ta kieltäytyminen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Pek­ka,

    Kan­nat­tai­si edes yrit­tää lukea Tom­min kom­ment­ti. Sen kym­me­nien mil­joo­nien arvoi­sek­si kohon­neen optio­so­pi­muk­sen raha­mää­rän oli­si voi­nut jakaa myös osin­koi­na tai mak­saa vaik­ka­pa parem­pi­na palk­koi­na ulos. Näin raha oli­si ollut pois mil­jo­nää­ril­tä ja men­nyt tahoil­le, jot­ka oli­si­vat täl­lä rahal­la syn­nyt­tä­neet enem­män kulu­tus­ky­syn­tää ja työpaikkoja. 

    For­tu­min optiois­ta vie­lä. Kaik­ki omis­ta­jat eivät olleet ollen­kaan hyvil­lään (kii­tol­li­si­na mak­sa­mas­sa) suu­rin­ta ääni­val­taa käyt­tä­vän omis­ta­jan siu­naa­mas­ta optio-ohjel­mas­ta ja sen suo­mis­ta koh­tuut­to­mis­ta kor­vauk­sis­ta For­tu­mis­ta riip­pu­mat­to­mis­ta syistä. 

    En mal­ta olla lai­naa­mas­ta lop­puun Lapin yli­opis­ton lain­käy­tön pro­fes­so­rin, Jyr­ki Viro­lai­sen, kom­ment­tia For­tu­min optioista: 

    Tot­ta kai esi­mer­kik­si For­tu­min joh­ta­jien optio­so­pi­mus­ta oli­si voi­tu aika­naan koh­tuul­lis­taa, vaik­ka minis­te­ri Häkä­mies tämän­päi­väi­sel­lä kyse­ly­tun­nil­la edus­kun­nan edes­sä ker­toi, että vuon­na 2002 asia “sel­vi­tet­tiin asian­tun­ti­joi­den” toi­mes­ta ja tuol­loin pää­dyt­tiin sii­hen, ettei koh­tuul­lis­ta­mi­nen ollut mah­dol­lis­ta. Tämä ei kui­ten­kaan pidä paik­kan­sa, kuten KKO:n ennak­ko­pää­tök­sis­tä muis­sa vas­taa­van­lais­sa tapauk­sis­sa on hyvin luet­ta­vis­sa. Mut­ta tie­tys­ti aina löy­tyy ja löy­tyi myös tuol­loin asian­tun­ti­joi­ta, jot­ka väit­tä­vät aivan muu­ta. Kyse onkin sii­tä, kei­tä vali­taan asian­tun­ti­joik­si, kuka hei­dät valit­see ja kei­den pitäi­si kaik­kea tätä valvoa.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Art­tu­ri:

    Glo­ba­li­saa­tio on mer­kin­nyt sitä, että yri­tyk­set ovat kan­sain­vä­lis­ty­neet vauh­dil­la muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen aika­na. Sitä kaut­ta myös ame­rik­ka­lais­ten yri­tys­ten läs­nä­olo on Euroo­pas­sa vah­vis­tu­nut. Vas­taa­vas­ti euroop­pa­lai­set yri­tyk­set ovat vah­vis­ta­neet ase­mi­aan USA:ssa.

    Ame­rik­ka­lai­siin yri­tyk­siin on liit­ty­nyt talou­del­li­sen tulok­sen voi­ma­kas pai­not­ta­mi­nen (mui­den tavoit­tei­den kus­tan­nuk­sel­la), isot joh­ta­jien pal­kat ja optiot yms. Joten kyl­lä sitä kaut­ta eriar­voi­suus on Euroo­pas­sa kas­va­nut kuten Osmo edel­lä esitti.

    Euroo­pan yri­tys­maa­il­mas­sa on muu­ten­kin tapah­tu­nut mer­kit­tä­vää raken­ne­muu­tos­ta. Pal­jon val­tio­nyh­tiöi­tä ja pank­kien omis­tuk­ses­sa ollei­ta yhtiöi­tä on vie­ty notee­rat­ta­vak­si pörs­siin, joka toi­mii jenk­ki­sään­tö­jen mukaan. 

    Glo­ba­li­saa­tio on edel­lyt­tä­nyt sitä, että myös per­heyh­tiöi­tä on siir­ty­nyt pörs­siyh­tiöik­si. Näin rahoi­tus ja kas­vu­mah­dol­li­suu­det yri­ty­sos­to­jen kaut­ta hel­pot­tu­vat (eli yri­tyk­siä oste­taan anta­mal­la vaih­dos­sa omia pörs­sis­sä notee­rat­tu­ja osakkeita).

    Yri­tys­kaup­po­jen kaut­ta yri­tys­ten koko on kas­va­nut ja sitä kaut­ta joh­ta­jien pal­kat nousseet. 

    Ja täy­tyy­hän suo­ma­lai­sen kan­sain­vä­li­sen yhtiön pomoil­la olla suu­rem­mat pal­kat kuin kysei­sen yhtiön USA:n tytä­ryh­tiön toi­mi­tus­joh­ta­jal­la, joka toi­mii suo­ma­lais­ten joh­ta­jien alai­suu­des­sa. Ja tun­ne­tus­ti USA:ssa joh­ta­jat tie­naa­vat paljon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Mat­ti H

    Niis­tä asiois­ta, joi­ta ei voi­da tuot­taa lisää ja joi­den omis­ta­mi­ses­ta käy­dään nol­la­sum­ma­kil­pai­lua, maan­pin­ta on kes­kei­nen. Kun rik­kaat rikas­tu­vat suh­tees­sa köy­hiin, he voi­vat ostaa ja omis­taa suh­teel­li­ses­ti yhä suu­rem­man osan vil­je­lys­mais­ta ja met­sis­tä, jot­ka ovat olleet ainoa elan­non tuo­ja mil­joo­nil­le ja mil­joo­nil­le köy­hil­le. Omis­tusoi­keu­den siir­ryt­tyä rik­kail­le osa köy­his­tä saa töi­tä uudel­ta omis­ta­jal­ta, mut­ta suu­rin osa jou­tuu tyy­ty­mään työt­tö­män murusiin. Hei­tä tämä tie­tys­ti har­mit­taa, mut­ta jotain on teh­tä­vä. Osa ryh­tyy ros­voik­si tai kapi­nal­li­sik­si ja yrit­tää ulos­mi­ta­ta kehi­tyk­sen hedel­miä omil­la ehdoil­laan. Osa pake­nee onnet­to­mia olo­ja muun muas­sa EU-mai­hin, jois­sa rik­kaat ihmet­te­le­vät, mitä hait­taa sii­tä kenel­le­kään voi­si olla, vaik­ka jot­kut rikas­tu­vat­kin pal­jon enem­män kuin muut.

    Olet täy­sin vää­räs­sä. Tämä ei ole mie­li­pi­de­ky­sy­mys. Sinul­la ei tosia­sial­li­ses­ti ole tie­toa tai ymmär­rys­tä sii­tä, kuin­ka talous ja kehi­tys toi­mi­vat. Kehi­tys, siten kun sen ymmär­räm­me kes­ki­mää­räi­se­nä ja progres­sii­vi­ses­ti kas­va­va­na eli­no­lo­jen kohen­tu­mi­se­na, edel­lyt­tää kah­ta perus­te­ki­jää, joi­ta ilman tämä kehi­tys ei ole mahdollista.

    1. Kapi­ta­lis­mia
    2. Kapi­ta­lis­min toi­mi­mi­sen mah­dol­lis­ta­vaa (tur­vaa­vaa) kult­tuu­ris­ta ja poliit­tis­ta muutosta

    Glo­baa­lis­sa talou­des­sa ei tar­vi­ta maa­ta, ei luon­non­va­ro­ja, ei omaa kan­sal­lis­ta alku­pää­omaa. Nämä kak­si riittävät.

    Kaik­ki näyt­tö on tämän puo­les­ta. Kon­kreet­ti­nen, mitat­ta­va, toden­net­ta­va näyt­tö edel­li­sil­tä vuo­si­kym­me­nil­tä. Mik­si asia näin on myös hyvin kon­kreet­ti­ses­ti perus­tel­ta­vis­sa teo­reet­ti­ses­ti. Työn jakau­tu­mi­sen, talou­teen syn­ty­vän infor­maa­tion (osaa­mi­sen), tuo­tan­non tehos­tu­mi­sen, resurs­sien vapau­tu­mi­sen, pää­omien ker­ty­mi­sen ja inves­toi­mi­sen (jne.) näkökulmasta.

    Sinä tai Osmo tai ihan kuka tahan­sa voit­te lon­kal­ta kir­joit­taa ruu­dul­le tai kir­jan sivuil­le sano­ja, jot­ka väit­tä­vät muu­ta, mut­ta mei­dän kykym­me havain­noi­da ja teo­reet­ti­ses­ti mal­lin­taa todel­li­suut­ta näi­den havain­to­jen sekä deduk­tion (ja abduk­tion) avul­la osoit­ta­vat toisin.

    Tuo väit­tä­mä­si on niin suu­res­sa ris­ti­rii­das­sa sen kans­sa, mitä tode­taan mel­kein min­kä tahan­sa talous­tie­teen perus­teok­sen ensim­mäi­sis­sä luvuis­sa, että olet­ko luke­nut nii­tä yhtään?

    Vau­la Nor­re­na ei var­mas­ti ole luke­nut. Eikä Ara­bian dosent­ti Hämeen-Ant­ti­la. Sil­ti he väit­tä­vät suu­rel­la itse­var­muu­del­la, että vau­raus on varas­ta­mis­ta köy­hil­tä. Aivan kuin talous­tie­de oli­si yksi suu­ri hui­jaus, jol­le voi vii­ta­ta kin­taal­la. Ei tar­vit­se mitään Reis­ma­nin Capi­ta­lis­mia vält­tä­mät­tä kah­la­ta, mut­ta vaik­ka­pa Whee­la­nin Naked Eco­no­mic­sin luku­jen kehi­tyk­ses­tä pitäi­si ratio­naa­li­ses­ti ajat­te­le­val­le ihmi­sel­le luo­da aika vah­van roko­tuk­sen tuol­lai­sia älyt­tö­myyk­siä vastaan.

    Johan Nord­berg teki täs­tä aihees­ta asioi­ta kyl­lä aika­lail­la yksin­ker­tais­ta­van (mitä muu­ta voi aika­ra­jas­sa), mut­ta kui­ten­kin hyvän perus­läh­tö­koh­dan tar­joa­van doku­men­tin http://video.google.com/videoplay?docid=5633239795464137680#

    Sii­nä nime­no­maan perus­tel­laan mik­si se, että mil­joo­nat köy­hät “menet­tä­vät maan­sa” on yksi vau­ras­tu­mi­sen ja eli­no­lo­jen paran­tu­mi­sen vält­tä­mät­tö­miä perus­e­del­ly­tyk­siä. Kuten ovat esi­mer­kik­si hiki­pa­jat. (Yllä­mai­ni­tun ehdon 2. pitää toki täyt­tyä.) Tätä voi mora­lis­ti­na kau­his­tel­la, mut­ta maa­il­man todel­li­suus havain­noi­ta­vi­ne lai­na­lai­suuk­si­neen on, mitä se on. Mora­lis­mi ei tuo kehi­tys­tä ja vau­raut­ta, kuten vasem­mis­to­lai­sen ja rela­ti­vis­ti­sen kehi­tys­po­li­tii­kan kata­stro­faa­li­nen epä­on­nis­tu­mi­nen osoit­taa. Vasem­mis­ton tra­ge­dia on kuvi­tel­la, että todel­li­suus on jotain, mitä voi mää­rit­tää mie­lei­sek­seen, mitä ei tar­vit­se ottaa huomioon.

    Tuo näke­mys, min­kä esi­tät, ei ole ainoas­taan vää­rin, se on kuten Nord­ber­gin tote­aa, vaa­ral­li­ses­ti vää­rin. Sen otta­mi­nen todes­ta ja poli­tii­kan läh­tö­koh­dak­si tuo­mit­see sato­ja mil­joo­nia nykyi­siä ja tule­via ihmi­siä kur­juu­den jatkumiseen.

    Kuten on tuo­min­nut men­nees­sä­kin, tämä ei ole miten­kään uusi ilmiö. Sik­si tie­tä­mät­tö­myys on kah­ta tuo­mit­ta­vam­paa. Vain kak­si suu­rin­ta esimerkkiä:

    Mao­lai­suu­den vai­ku­tus tuo­mit­si sato­ja mil­joo­nia kii­na­lai­sia vuo­si­kym­me­nik­si äärim­mäi­seen köy­hyy­teen, ja vau­raut­ta rupe­si syn­ty­mään vas­ta kapi­ta­lis­min myö­tä. Ei het­keä­kään aiemmin. 

    Aivan kuten rois­to­mai­sen Gand­hin vai­ku­tus tuo­mit­si sato­ja mil­joo­nia intia­lai­sia vuo­si­kym­me­nik­si äärim­mäi­seen köy­hyy­teen pit­kit­täes­sään maan avau­tu­mis­ta kapi­ta­lis­mil­le vastaanottavaisemmaksi.

    Mil­joo­nat ja taas mil­joo­nat ihmi­set ovat siir­ty­neet pois maa­ta­lou­des­ta tuot­ta­vam­piin ammat­tei­hin. Tämä on, ei suin­kaan suu­ren kur­juu­den ja köy­hyy­den alku, vaan ensim­näi­siä vau­ras­tu­mi­sen aske­lei­ta kapi­ta­lis­ti­ses­sa, ainoas­sa kehi­tyk­seen kyke­ne­väs­sä, yhteis­kun­ta­mal­lis­sa. Myös maan­sa “menet­tä­neil­le”. Usein enem­män heil­le, kuin maa­ta vil­je­le­mään jääneille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Öky­rik­kai­den olli­loi­den ja lilius­ten rikas­tu­mis­ta monet pitä­vät ansiot­to­ma­na arvon­nousu­na. Näis­tä pitä­mi­sis­tä kum­pu­aa osa perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tuk­sen nousus­ta. Veik­ko Ven­na­mon kyl­lä kan­sa tie­tää, sete­li­sel­kät­ran­kai­set ja unoh­de­tun kan­san puo­les­ta ovat edel­leen ole­mas­sa. Tätä on soi­nien äärim­mäi­sen help­po ruok­kia kaduil­la ja toreilla.

    Edel­lä kyse­lin ahneus­gee­nis­tä, se on var­maan meil­lä kai­kil­la, perua keräi­ly­ajoil­ta. Sen sijan lilius­ten keräi­lyn taus­tal­la on myös hie­rar­ki­nen sta­tus. Kun kai­kil­lä hyvä­ve­liö­kyil­lä on jo m:n jat­ket­ta edus­ta­vat katu­kii­tä­jät, pur­je­ve­neet ja lin­nat Rans­kas­sa, ainoa mil­lä voi leuh­kia on nume­rot. Tuloi­na kah­dek­san­nu­me­roi­sia euro­ja leh­des­sä on hive­le­vää näh­tä­vää, vähem­pi­kin riit­tää, kun on enem­män kuin muilla.

    Ään­roo­tit ja aal­strö­mit ovat jo niin kau­ka­na, että heil­lä eivät edes kom­mu­nis­tit saa kan­saa liik­keel­le. Rik­kaat meil­lä ovat olleet aina kes­kuu­des­sam­me, mut­ta ansio­ton­ta äkki­ri­kas­tu­mis­ta ei hyväksytä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. keskituloinen, silti kannatan rikkaiden rikastumista sanoo:

    H‑baari kuva­si aivan olen­nai­sen ase­tel­man täs­sä tulon­ja­ko­kes­kus­te­lus­sa. Eli onko Osmon esit­tä­mä näkö­kul­ma tulon­ja­koon tul­kit­ta­va niin, että H‑baari toi­mii epä­mo­raa­li­ses­ti perus­ta­mal­la (toi­vot­ta­vas­ti) menes­ty­vän yri­tyk­sen, jol­loin hän väis­tä­mät­tä rikas­tuu? Tai onko parem­pi, että hän menee esim. ame­rik­ka­lai­seen vas­taa­van alan yri­tyk­seen töi­hin, jol­loin hänen onnis­tu­mi­sen­sa hedel­mät (yri­tyk­sen voit­to) siir­tyy­kin pois hänel­tä. Tämä kysy­myk­sen aset­te­lu sen takia, että en usko, että Osmo kan­nat­taa sosia­lis­mia (jol­loin ame­rik­ka­lai­nen yri­tys luon­nol­li­ses­ti ei sai­si perus­taa tut­ki­musyk­sik­köä Suo­meen). Fak­ta on, että jos perus­tat yri­tyk­sen, joka kas­vaa kan­sain­vä­li­ses­ti menes­ty­väk­si yri­tyk­sek­si (esim. F‑Secure), niin omis­ta­jat täy­sin väis­tä­mät­tä tule­vat ansait­se­maan näi­tä vihat­tu­ja ökyomaisuuksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Jou­ni: “… mut­ta ansio­ton­ta äkki­ri­kas­tu­mis­ta ei hyväksytä.”

    Jos viit­taat tuol­la Liliuk­sen saa­miin palk­kioi­hin, joi­den suu­ruu­teen vai­kut­ti lopul­ta maa­il­man­mark­ki­na­hin­nan nousu, niin syyl­li­nen on help­po osoit­taa. Ei kan­na­ta lait­taa dema­ria hal­li­tuk­seen vas­taa­maan raha-asiois­ta. Tus­kin Lilius oli­si minis­te­ri­nä teh­nyt omis­ta­jan kan­nal­ta yhtä huo­noa diiliä! 😉 

    Lilius on fik­su, ymmär­tää rahan perään ja osan­nut pitää hyvää huol­ta yhtiös­tä. Kai­kes­ta nega­tii­vi­ses­ta mai­nok­ses­ta huo­li­mat­ta hänen kau­ten­sa on pää­omis­ta­jan, eli Suo­men kan­san kan­nal­ta ollut erit­täin hyvää aikaa, kun kat­soo nume­roi­ta. Toki dema­ri­mi­nis­te­rin teke­mä sopi­mus oli “hie­man avokätinen”.

    Pää­asia on kui­ten­kin, että Suo­meen saa­daan uut­ta yksi­tyis­tä pää­omaa. Kan­nat­taa ver­ra­ta esi­mer­kik­si Sak­san PKT-sek­to­ria Suo­meen. Näkee hyvin ongel­man. Meil­tä puut­tuu tuo K.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Mao­lai­suu­den vai­ku­tus tuo­mit­si sato­ja mil­joo­nia kii­na­lai­sia vuo­si­kym­me­nik­si äärim­mäi­seen köy­hyy­teen, ja vau­raut­ta rupe­si syn­ty­mään vas­ta kapi­ta­lis­min myö­tä. Ei het­keä­kään aiemmin. ”

    Ilman mao­lai­suut­ta Kii­na oli­si edel­leen län­si­mait­ten ryös­tä­mä kehitysmaa.
    Kii­nas­sa kuol­tiin näl­kään useam­min siir­to­maa­hal­lin­non aikaan kuin kommunismin
    Ei mikään talous­jär­jes­tel­mä ole vir­hee­tön ja suh­tau­tu­mi­nen vir­hei­siin vaih­te­lee lasien­vä­rin mukaan Ei-kom­mu­nis­ti­si­sia mais­sa kuo­le­ma näl­kään on yksi­lön oma vika, kom­mu­nis­mis­sa valtion
    Vas­taa­via näl­kä­kuo­le­mia päät­tä­jien vir­hei­den seu­rau­ke­na löy­tyy Suo­mes­ta­kin 1860-luvul­ta tai 1918 tai 1940-luvulta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. H‑baari:

    Nyt­kö onkin niin että näin toi­mies­sa­ni käyt­täy­tyi­sin tyys­tin itsek­kääs­ti ja riis­täi­sin köy­hien suo­ma­lais­ten ase­man entis­tä huo­nom­mak­si, sil­lä täs­sä onnis­tues­sa­ni toden­nä­köi­ses­ti vau­ras­tui­sin aina­kin jon­kin ver­ran. Onko tosi­aan niin että minun tai jon­kun saman­hen­ki­sen täy­tyy muut­taa ulko­mail­le ettei vahin­gos­sa­kaan Suo­men köy­hät enää kurjistuisi? 

    Minä olen täs­sä vii­me­ai­koi­na kinas­tel­lut kapi­ta­lis­tin kans­sa sii­tä, kan­nat­taa­ko tuo­te­ke­hi­tys­tä yms. yli­pää­tään Suo­mes­sa teh­dä. Kapi­ta­lis­tin mie­les­tä ei kan­nat­tai­si (verot ja muu­ta­ma muu työ­lain­sää­dän­töön liit­ty­vä seik­ka on ollut pää­lim­mäi­se­nä) ja minä taas en ole ollut kovin­kaan halu­kas muut­ta­maan Hel­sin­gis­tä. Täy­tyy kyl­lä sanoa, että tuo “raa­din” vas­taus­ten luke­mi­sen jäl­keen alkaa kyl­lä usko loppua.

    Ja kyse ei todel­la­kaan ole rahas­ta, vaan sii­tä, että minä en oikein kyke­ne sulat­ta­maan tuol­lais­ta suo­ra­nais­ta _vihaa_ nii­tä koh­taan, jot­ka yrit­tä­vät asioi­ta saa­da parem­mal­le tolalle. 

    Toi­voi­sin, etten oli­si luke­nut tuo­ta. Pahoi­tin mieleni.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. az:

    Sii­nä [Nord­ber­gin kir­jas­sa] nime­no­maan perus­tel­laan mik­si se, että mil­joo­nat köy­hät “menet­tä­vät maan­sa” on yksi vau­ras­tu­mi­sen ja eli­no­lo­jen paran­tu­mi­sen vält­tä­mät­tö­miä perusedellytyksiä.

    Eikö nime­no­maan tämä ollut mai­nit­se­ma­ni suu­ta­rin pojan kan­ta­va aja­tus, jota hän myös päät­tä­väi­ses­ti toteut­ti. Onko hän todel­la sinun sankarisi?

    Tätä voi mora­lis­ti­na kau­his­tel­la, mut­ta maa­il­man todel­li­suus havain­noi­ta­vi­ne lai­na­lai­suuk­si­neen on, mitä se on. … Vasem­mis­ton tra­ge­dia on kuvi­tel­la, että todel­li­suus on jotain, mitä voi mää­rit­tää mie­lei­sek­seen, mitä ei tar­vit­se ottaa huomioon.

    Sama tra­ge­dia näyt­tää tois­tu­van nyt oikeis­ton piirissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Kysy­myk­seen on kak­si näkökulmaa. 

    Toi­saal­ta rik­kai­den vau­ras­tu­mi­nen hei­ken­tää suo­raan köy­hien ase­maa. Aivan kuten Osmo alku­pe­räi­ses­sä vas­tauk­ses­saan tote­si, maa­il­man resurs­sit ovat rajal­li­set (tai aina­kin niu­kat), jol­loin yhden ryh­män vau­ras­tu­mi­nen siir­tää näi­tä resurs­se­ja köy­hem­mil­tä hei­dän käyttöönsä. 

    Täl­lai­nen tilan­ne ilme­nee sel­väs­ti akuu­tin niuk­kuu­den iskies­sä kuten ruo­ka­pu­las­sa. Täl­löin varak­kaat osta­vat mark­ki­noil­ta ruo­an ja köy­hil­le jää vain murusia. Kos­ka mark­ki­nat eivät jaa krii­sien aika­na resurs­se­ja oikeu­den­mu­kai­ses­ti, jou­tu­vat val­tiot sää­te­le­mään ruo­an­ja­koa esim. ruokakorteilla. 

    Talou­den toi­min­ta on yksin­ker­tais­tet­tu­na sen päät­tä­mis­tä, mitä hyö­dyk­kei­tä maa­il­mas­sa tuo­te­taan, miten nii­tä tuo­te­taan ja kenel­le nii­tä tuo­te­taan. Kun yksi ryh­mä vau­ras­tuu, koh­den­tuu maa­il­man tuo­tan­to tämän ryh­män tarpeisiin. 

    Toi­nen näkö­kul­ma on talous­kas­vu. Tom­mi Uscha­nov esit­ti mel­ko popul­lis­ti­sen väit­teen sii­tä, että rik­kau­den vau­ras­tu­mi­nen oli­si vähem­män hyö­dyl­lis­tä kuin köy­hien vau­ras­tu­mi­nen sik­si, että rik­kaat kulut­ta­vat pie­nem­män osan tuloistaan. 

    On kui­ten­kin muis­tet­ta­va, että nämä kulut­ta­mat­to­mat rahat inves­toi­daan. Inves­toin­nit ovat nykyi­sen kulu­tuk­sen kar­si­mis­ta — eli het­kel­lis­tä uhrau­tu­mis­ta — tule­van vau­ras­tu­mi­sen puo­les­ta. Talous­kas­vua ei ole ilman inves­toin­te­ja. Suo­men nykyi­nen vau­raus perus­tuu pää­omain­ten­sii­vi­seen tuotantoon. 

    Kos­ka köy­hät inves­toi­vat pie­nem­män osuu­den tulois­taan, voi­daan aja­tel­la, että rik­kai­den ja inves­toin­ti­ha­luis­ten hen­ki­löi­den vau­ras­tu­mi­nen on talous­kas­vun ja vau­rau­den perusedellytys.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Mat­ti H,

    Sinul­la ei ole tie­toa eikä ymmär­rys­tä asias­ta. Jos et kir­jaa aio aihees­ta lukea, etkä ole luke­nut, niin kat­so edes se lin­ki­tet­ty Nord­ber­gin doku­ment­ti. Vie 50 minuut­tia ajas­ta­si, ehkä sit­ten voit ymmär­tää hive­nen. En kyl­lä ris­ti sor­mia­ni. Tah­do­na­lai­nen tie­tä­mät­tö­myys on vasem­mis­ton elinehto.

    Osaa­ko joku muu­ten mai­ni­ta yhden­kin kult­tuu­ri­ses­ti ja poliit­ti­ses­ti kapi­ta­lis­ti­sen maan, joka ei oli­si tasai­ses­ti vau­ras­tu­nut vuo­si­kym­men­ten mitassa?
    Entä löy­tyy­kö ei-kapi­ta­lis­tis­ta maa­ta, joka oli­si vau­ras­tu­nut tasai­ses­ti vuo­si­kym­men­ten ajan?

    Vaik­ka ei oli­si aikaa teo­reet­ti­ses­ti ymmär­tää, mik­si kapi­ta­lis­mi on kehi­tyk­sel­le täy­sin vält­tä­mä­tön­tä, niin jo empii­ri­nen näyt­tö on kyl­lä tilas­tol­li­sess­sa havain­nos­sa­kin niin yksi­se­lit­teis­tä, että kyl­lä tuo Osmon­kin tasoi­sen ajat­te­li­jan anti-kapi­ta­lis­mi on jotain hyvin käsit­tä­mä­tön­tä. Sekä masen­ta­vaa sen toi­von suh­teen, että ihmi­set kyke­ni­si­vät ymmär­tä­mään yhteis­kun­taa rationaalisesti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Sinus­ta ara­bi­maan itse­val­tias on hyvä esi­merk­ki mark­ki­na­ta­lou­den huo­nois­ta puo­lis­ta?

    Bru­nei ei ole ara­bi­maa, suu­rin osa sen asuk­kais­ta on malai­je­ja ja kym­men­kun­ta pro­sent­tia kiinalaisia.

    Itse­val­tias on hyvä esi­merk­ki sii­tä, mik­si äärim­mäi­set rik­kau­det voi­vat yksis­sä käsis­sä olla koko yhteis­kun­nan kan­nal­ta huo­no asia. Täl­lä ei ole ker­ras­saan mitään teke­mis­tä mark­ki­na­ta­lou­den kans­sa, enkä sel­lais­ta väittänytkään.

    Lain­sää­dän­tö­ko­neis­to, kuten muu­kin yhteis­kun­ta, koos­tuu ihmi­sis­tä. Jos jol­la­kin tahol­la on kei­no­ja vai­kut­taa näi­hin ihmi­siin suh­teet­to­man pal­jon, ei kyse ole mark­ki­na­me­ka­nis­min toi­min­nas­ta. Minus­ta on aivan päi­vän­sel­vää, että lob­by-jär­jes­töt ja sen­sel­lai­set toi­mi­vat mark­ki­na­me­ka­nis­min ulko­puo­lel­la, ja käyt­tä­vät rahaa lakien ja sää­dös­ten muut­ta­mi­seen. Tämä on mää­ri­tel­män nojal­la rent-see­kin­giä, eikä sil­lä ole mitään teke­mis­tä mark­ki­noi­den tehok­kuu­den kanssa.

    Erit­täin suu­ret rik­kau­det ovat ongel­ma juu­ri sik­si, että meil­lä on edus­kun­ta jne, joka sää­tää lake­ja, kos­ka niil­lä suu­ril­la rik­kauk­sil­la voi vai­kut­taa sii­hen edus­kun­taan ja nii­hin lakei­hin joi­ta se sää­tää. Vai väi­tät­kö nyt sit­ten kui­ten­kin, että lain­sää­dän­tö­ko­neis­to on täy­sin vir­hee­tön eikä kos­kaan miten­kään altis korruptiolle?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Ilman mao­lai­suut­ta Kii­na oli­si edel­leen län­si­mait­ten ryös­tä­mä kehitysmaa.”

    Niin­kuin Taiwan, Ete­lä Korea ja Japani.…

    Ei tuo tie­ten­kään mah­do­ton­ta ole mut­ta ei miten­kään väistämätöntä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. 70-luvun vasem­mis­to­höy­ry­päi­den jouk­ko on kor­vaan­tu­nut oikeis­to­mou­ka­ri­päil­lä, jot­ka luu­le­vat ana­lyyt­ti­ses­ti aukot­to­mat teo­riat kuvauk­sik­si todel­li­suu­des­ta. Mis­tä näi­tä sikiää?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Sha­keem:

    Pekka,

    Kan­nat­tai­si edes yrit­tää lukea Tom­min kom­ment­ti. Sen kym­me­nien mil­joo­nien arvoi­sek­si kohon­neen optio­so­pi­muk­sen raha­mää­rän oli­si voi­nut jakaa myös osin­koi­na tai mak­saa vaik­ka­pa parem­pi­na palk­koi­na ulos. 

    No kun ei oli­si voi­nut. Optioi­ta ei mak­sa yhtiö eivät­kä ne ole miten­kään vaih­toeh­toi­sia osin­goil­le tai parem­mil­le pal­koil­le. Optioi­den toteut­ta­mi­sek­si yhtiön osak­kei­den mää­rä kas­vaa ja van­ho­jen omis­ta­jien omis­tuso­suus pienenee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. az:

    1. Kapitalismia

    2. Kapi­ta­lis­min toi­mi­mi­sen mah­dol­lis­ta­vaa (tur­vaa­vaa) kult­tuu­ris­ta ja poliit­tis­ta muutosta

    Glo­baa­lis­sa talou­des­sa ei tar­vi­ta maa­ta, ei luon­non­va­ro­ja, ei omaa kan­sal­lis­ta alku­pää­omaa. Nämä kak­si riittävät. 

    Esi­tän, että Suo­men val­tio lähet­tää vii­si fin­no­naut­tia Mar­siin perus­ta­maan sin­ne täy­del­li­sen kapi­ta­lis­ti­sen pla­nee­tan­laa­jui­sen talous­jär­jes­tel­män. (Jos kui­ten­kin käy ilmi, että maa­ta sit­ten­kin tar­vi­taan, niin Puo­lus­tus­voi­mat voi var­maan sitä hie­man val­la­ta pie­nil­tä vih­reil­tä marsilaisilta.)

    Heik­ki:

    Köy­hiä ovat ne alu­eet joil­la tuloe­ro­ja ei juu­ri ole. Ja yri­tyk­set voi­mak­kaas­ti tasa­ta tulo­ja on maa­il­man­his­to­rias­sa mon­ta ker­taa osoi­tet­tu typeriksi. 

    Niin­pä! Maa­il­man tasai­sin tulon­ja­ko on ruti­köy­häs­sä Ruot­sis­sa ja epä­ta­sai­sin uppo­rik­kaas­sa Nami­bias­sa. Läh­de.

    az:

    Ovat­ko ruot­sa­lai­set suo­ma­lai­sia onnet­to­mam­pia kos­ka heil­lä on niin mon­ta mil­jar­döö­riä kei­tä kadeh­tia mei­hin ver­rat­tu­na? Vie­lä­pä yksi aivan maa­il­man rik­kaim­piin kuu­lu­va öky­mil­jar­döö­ri. Mut­ta hänes­tä tai­de­taan myös olla ylpeitä? 

    Jos­ko­pa ruot­sa­lai­set ovat onnet­to­mam­pia, kos­ka heil­lä on jon­kin ver­ran tasai­sem­pi tulon­ja­ko kuin suomalaisilla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. Kapi­ta­lis­tin mie­les­tä ei kan­nat­tai­si (verot ja muu­ta­ma muu työ­lain­sää­dän­töön liit­ty­vä seik­ka on ollut päälimmäisenä)”

    Vero­ja peri­tään muu­al­la­kin eivät­kä veroas­tee­to­le kovin­kaan ver­tai­lu­kel­pi­sia sil­lä vero­jär­jes­tel­mät ovat moni­mut­kai­sia ja veroi­hin las­ke­taan kulu­ja eri tavoin.
    Kapi­ta­lis­ti­si mie­li­pi­de on vail­la pohjaa.
    Sama kos­kee työ­elä­män sään­tö­jä, Suo­mes­sa työ voi jous­taa monin tavoin, mut­ta eipä muu­al­la­kaan län­si­mais­sa ole sal­lit­tua ter­vey­den vaa­ran­ta­va työ tai mie­li­val­tai­nen kohtelu
    Täs­sä­kin suh­tees­sa kapi­ta­lis­ti on todel­la hakoteillä.
    Tie­tys­ti ‚jos pidät parem­pa­na ja suos­tut kii­na­lai­seen orja­työ­hön ja muu­hun­kin työ­elä­män työ­nan­ta­ja­val­tai­seen jär­jes­tyk­seen niin oma­pa on asiasi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Aina­kin puo­let vas­taa­jis­ta tun­tu­vat näke­vän talou­den nol­la­sum­ma­pe­li­nä. Järkyttävää.”

    Näin se on, kos­ka maa­pal­lon resurs­sit ovat rajal­li­set eli jos joku kulut­taa resurs­sin kes­kiar­voa enem­män niin se on pois jol­tain toiselta.
    Sit­ten kun kyke­nem­me hank­ki­maan lis­sä resurs­se­ja ava­ruu­des­ta tai tehos­ta­mis­ne kaut­ta niin sen jäl­keen nol­la­sum­ma­pe­li on jotain muuta.

    Mut­ta sit­ten­kin jää mui­ta riis­to­ta­po­ja esim Winca­pi­tan tapai­sia , pan­kit­han voi­vat teh­dä samaa laillisesti

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Mikä­li rahal­la voi­si ostaa pelk­kää nor­maa­li­ta­son ylit­se käy­vää ylel­li­syyt­tä, rikas­tu­mi­sel­la ei kai oli­si niin väliä. Sil­lä nyt kui­ten­kin voi a) ostaa ter­veyt­tä, b) ostaa tai saa­da mui­ta (eri)oikeuksia, ja c) yleen­sä­kin käyt­tää val­taa mui­den yli. Nämä kaik­ki ovat ongel­mal­li­sia omi­nai­suuk­sia tasa-arvon ja ihmi­soi­keuk­sien kannalta.

    Jos ihmet­te­let­tä mitä nuo ovat kon­kreet­ti­si­na esi­merk­kei­nä niin vaik­ka­pa yksi­tyis­lää­kä­ril­lä käyn­ti, vaa­li­ra­hoi­tus, tapaa­mi­set kun­nan­joh­ta­jien tms. kans­sa, pit­ki­te­tyt oikeus­tais­te­lut, jne.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Timo:

    On kui­ten­kin muis­tet­ta­va, että nämä kulut­ta­mat­to­mat rahat investoidaan.

    Ja näis­tä inves­toin­neis­ta koi­tuu suu­rin hyö­ty inves­toi­jal­le. Jos ei muu­ten niin suh­teel­li­ses­ti kas­va­val­la omis­tuso­suu­del­la. Omai­suuse­rot taas vai­kut­ta­vat oleel­li­ses­ti ihmis­ten oikeuk­siin ja erivapauksiin.
    Mikä­li omai­suu­den kes­kit­ty­mi­nen jat­kuu, pää­dym­me lopul­ta kapi­ta­lis­ti­seen feo­daa­li­jär­jes­tel­mään, joka jo vii­meis­tään pol­kee suu­ren enem­mis­tön oikeuksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Minä kuvit­te­li­sin, että niin kau­an kuin meil­lä on val­tio, joka voi hal­li­ta esim. resurs­sien jakoa krii­si­ti­lan­teis­sa ja pyr­kiä han­ka­loit­ta­maan epä­rei­lu­ja tapo­ja teh­dä rahaa (rikol­li­suus, yli­mi­toi­tet­tu koron­kis­kon­ta jne.), rik­kai­den rikas­tu­mi­ses­ta on meil­le muil­le hyö­tyä eikä hait­taa. Lisäe­del­ly­tyk­se­nä se, että oikeas­ti rik­kai­ta on mää­räl­li­ses­ti riit­tä­vän vähän.

    Olen aika yllät­ty­nyt tuos­ta Osmon teks­tis­tä. En voi uskoa, että hän tosi­aan tar­koit­taa sanoa näin:

    Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tulon­jaon kas­vu joh­tuu peli­sään­tö­jen muut­tu­mi­ses­ta suu­ri­tu­lois­ten eduk­si ja pie­ni­tu­lois­ten tap­piok­si, eikä tämä voi miten­kään olla pie­ni­tu­lois­ten etu. Se ei ole taval­lis­ten kan­san etu edes sii­nä tapauk­ses­sa, että suur­ten tulo­jen kas­vu ei oli­si muil­ta pois.

    Siis olet­ko Osmo todel­la­kin sitä miel­tä, että kateu­den hait­ta­vai­ku­tuk­sia tulee hoi­taa pois­ta­mal­la kateu­den koh­de — vaik­ka samal­la menet­täi­si ties kuin­ka pal­jon vero­tu­lo­ja, ter­vet­tä yri­tys­toi­min­taa ja yhteis­kun­nal­lis­ta kehitystä?

    Olen itse hyvin pie­ni­tu­loi­nen eikä minua hait­taa vähää­kään se, että Jor­ma Olli­la tie­naa sen min­kä tie­naa. Mik­si hait­tai­si, niin kau­an kuin Olli­loi­ta ei ole mää­räl­li­ses­ti niin pal­jon, että taval­li­sen elä­män hin­ta kar­kai­si minun ulot­tu­mat­to­mii­ni? En suos­tu usko­maan, että mui­den varal­li­suu­des­ta kär­si­mi­nen oli­si ihmi­seen niin eli­mel­li­ses­ti sisään­ra­ken­net­tu meka­nis­mi, ettei sil­le muka mitään voi tehdä.

    Suo­ma­lai­set ovat perus­ka­teel­li­sia; ei ainoas­taan kans­saih­mis­ten tulo­jen koh­dal­la vaan myös kai­ken­lai­sis­ta muis­ta asiois­ta. Jo se, että joku on jon­kin ver­ran perus­pert­tiä aktii­vi­sem­pi — siis pyr­kii saa­maan jota­kin aikaan — herät­tää kateut­ta monis­sa, vaik­ka sil­lä ei oli­si rahan kans­sa mitään teke­mis­tä. Samoin se, että joku vai­kut­taa onnel­li­sel­ta. Nämä ilmiöt ovat todel­li­sia sil­loin­kin, kun kateu­den koh­teel­la on mat­ti kuk­ka­ros­sa. Väi­tän­kin, että perim­mäi­se­nä ongel­ma­na on nime­no­maan kateus — ei tuloe­rot, aina­kaan sil­loin kun ne pysy­vät jon­kin­lai­sis­sa rajois­sa (ja minus­ta Suo­mes­sa nuo rajat eivät ole vie­lä tul­leet vastaan).

    Ennen kuin tar­peet­to­mas­ta kateu­des­ta pääs­tään, ei ole mah­dol­lis­ta arvioi­da, mis­sä mit­ta­kaa­vas­sa tuloe­rot tosia­sias­sa hait­taa­vat köy­hien onnel­li­suut­ta. Täl­lä het­kel­lä pidän toden­nä­köi­se­nä, että suu­rin osa koe­tus­ta hai­tas­ta oli­si väl­tet­tä­vis­sä ihan vain sil­lä, että jokai­nen opet­te­li­si ole­maan onnel­li­nen oma­na itse­nään ja/tai kehit­tä­mään itse­ään halua­maan­sa suun­taan, jos ei koe nyky­ti­laan­sa tyy­dyt­tä­väk­si. Täs­tä puo­les­taan oli­si hyö­tyä monil­la muil­la­kin elä­mä­na­lueil­la kuin taloudessa.

    Tuloe­ro­jen pakot­ta­mi­nen mini­miin vain sik­si, että ihmi­set voi­si­vat rau­has­sa jat­kaa kadeh­ti­mis­taan, oli­si kyl­lä ihan totaa­li­sen tuhoi­saa sekä kan­san­ta­lou­tem­me että kan­sam­me onnel­li­suu­den edis­tä­mi­sen näkökulmasta.

    Maa­il­mas­sa on asioi­ta, joi­ta ei voi tuot­taa lisää – esi­mer­kik­si asuin­ton­tit ran­nas­sa kau­pun­gin kes­kus­tas­sa. Kun rik­kaat rikas­tu­vat, he varaa­vat kai­ken tämän etuoi­keu­te­tun kulu­tuk­sen omaan käyt­töön­sä ja muil­le jää murusia. Vau­raus tuo etuoi­keuk­sia ja etuoi­keu­det ovat aina muil­ta pois.

    Tämä on tie­tys­ti tot­ta, ja täs­tä syys­tä tulo­luok­kien oli­si hyvä jakau­tua suht. tasai­ses­ti. Jos puo­let kan­sas­ta oli­si mil­jar­döö­re­jä ja toi­nen puo­li köy­hä­lis­töä, seu­rauk­se­na oli­si takuul­la mui­ta­kin kuin näen­näi­siä ongel­mia. Mut­ta et kai Osmo pidä rea­lis­ti­se­na aja­tus­ta, että tuloe­ro­jen tuli­si olla niin pie­net, että kuka tahan­sa suo­ma­lai­nen pys­tyi­si osta­maan ran­ta­hu­vi­lan Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta? Jos kai­kil­la oli­si yhtä pal­jon varal­li­suut­ta, sii­tä huvi­las­ta kil­pail­tai­siin muil­la kei­noil­la. Minus­ta on ter­veem­pää, jos­kin ilman muu­ta joil­ta­kin osin myös ongel­mal­lis­ta, että kil­pai­lun väli­nee­nä on raha.

    Se on kui­ten­kin sanot­ta­va, että sitä osaa vau­ras­tu­mi­ses­ta, joka ei joh­du todel­li­sen hyö­dyn tuot­ta­mi­ses­ta muil­le ihmi­sil­le (ja jos­sa mm. jen­kit näyt­täi­si­vät ole­van asian­tun­ti­joi­ta), en minä­kään arvos­ta ja toi­voi­sin sel­lai­sen vähe­ne­vän. Tilal­le toi­voi­sin niin pal­jon Olli­loi­ta ja Ste­ve Job­se­ja kuin suin­kin mah­dol­lis­ta. Enpä usko, että sel­lai­sia lii­ak­si asti on mis­sään maas­sa, eikä var­sin­kaan tääl­lä lin­tu­ko­dos­sam­me. Vaik­ka Job­sil­la ei optio-ohjel­maa ole­kaan, lie­nee hän kui­ten­kin vau­ras­tu­nut sii­nä mää­rin, että sopii ihan hyvin esimerkiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Epä­ta­sai­sen tulon­jaon siu­nauk­sel­li­suut­ta on kokeil­tu esi­mer­kik­si Argen­tii­nas­sa. Maa oli vuo­si­sa­dan alus­sa euroop­pa­lai­sia mai­ta rik­kaam­pi, mut­ta ei ole enää. Ryös­tö­ka­pi­ta­lis­mi ei näy­tä kehit­tä­vän talouk­sia. Tasai­sen tulon­jaon maat ovat pit­käs­sä juok­sus­sa menes­ty­neet sel­väs­ti parem­min kuin äärim­mäi­sen epä­ta­sai­sen tulon­jaon maat.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä tilas­to­tie­toa kulu­tuk­sen jakau­mas­ta ja sen kehi­tyk­ses­tä. Kyl­lä kai tuloe­ro­jen ongel­ma on lähin­nä se, että jot­kut pää­se­vät käyt­tä­mään enem­män resurs­se­ja kuin toi­set. Jos rik­kaat kulut­ta­vat tulois­taan pie­nem­män osan kuin köy­hät, ongel­ma ei ole niin paha kuin mil­tä tulo­ja­kau­maa kat­soen näyttää.

    Jos käsi­tin Tom­mi U:n kom­men­tin oikein, niin rik­kai­den sääs­töt siir­ty­vät joten­kin talou­den ulko­puo­lel­le, tai sit­ten rik­kai­den lii­an kor­kea sääs­tä­mi­sas­te vain hidas­taa talou­den kas­vua. En oikein hah­mo­ta miten — olen tai­pu­vai­nen ajat­te­le­maan Timon tapaan, että pää­oman kart­tu­mi­nen paran­taa tuot­ta­vuut­ta pit­käs­sä juoksussa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Eilen radios­sa Heik­ki yli­kan­gas kom­men­toi tulon­ja­koa Hänen mukaan­sa 1600-luvun Suo­mes­sa tulon­ja­ko oli äärim­mäi­sen vino aate­lis­ton omis­taes­sa noin 60 % maas­ta. Hei­dän kulu­tuk­sen­sa suun­tau­tui val­tao­sin ulko­mail­le mat­koi­hin ja tuon­ti­hyö­dyk­kei­siin. Tasai­sem­pi tulon­ja­ko oli suun­nan­nut kysyn­tää enem­män koti­maa­han ja vau­ras­tut­ta­nut kansantaloutta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. No kun ei oli­si voi­nut. Optioi­ta ei mak­sa yhtiö eivät­kä ne ole miten­kään vaih­toeh­toi­sia osin­goil­le tai parem­mil­le pal­koil­le. Optioi­den toteut­ta­mi­sek­si yhtiön osak­kei­den mää­rä kas­vaa ja van­ho­jen omis­ta­jien omis­tuso­suus pienenee.”

    Nykyis­ten kir­jan­pi­to­sään­nös­ten mukaan optiot on kir­jat­ta­va kuluik­si eli ne kaven­ta­vat pal­kan­mak­su­va­raa tai voi­ton­ja­ko­va­raa tai molempia.
    Ja eipä minult­kaan ole Nokia pyy­tä­nyt Nokian osaa­kei­ta joh­ta­jien optioi­den mak­suun, joten tuo omis­tuk­sen liu­den­tu­mi­nen­kin on vail­la pohjaa.
    Nokia­kin on hank­ki­nut optio-osak­keet osta­mal­la nii­tä pörs­sis­tä eli mak­sa­nut optiot-osak­keet yhtiön kas­sas­ta eli ne ovat yhtiön todel­lis­ta­kin kulua.

    Itse asia­sa Nokia yksi suu­rim­mis­ta omis­ta­jis­ta on Nokia itse eli toi­mi­va joh­to ja hal­li­tus hal­lit­see yhtiö­tä ja voi mää­ri­tel­lä palk­kion­sa miten tahtoo

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. ano­nyy­mi:

    Jos ihmet­te­let­tä mitä nuo ovat kon­kreet­ti­si­na esi­merk­kei­nä niin vaik­ka­pa yksi­tyis­lää­kä­ril­lä käyn­ti, vaa­li­ra­hoi­tus, tapaa­mi­set kun­nan­joh­ta­jien tms. kans­sa, pit­ki­te­tyt oikeus­tais­te­lut, jne. 

    Niin ja ihmis­ten ter­veys, oikeu­den­mu­kais­ten rat­kai­sui­den hake­mi­nen oikeus­lai­tok­sel­ta, poliit­ti­nen vai­kut­ta­mi­nen ja ihmis­ten tapaa­mi­nen ovat­kin sel­lai­nen syö­pä, että sii­tä on pääs­tä­vä pikim­mi­ten eroon?

    En ihan rehel­li­ses­ti sanot­tu­na tie­dä, pitäi­si­kö itkeä vai nauraa.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. ano­nyy­mi:
    a) Kuin­ka pal­jon ter­veyt­tä rahal­la voi todel­li­suu­des­sa ostaa? Olen sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että lää­ke­tie­de ei ole vie­lä kek­si­nyt monia­kaan hoi­to­ja joil­la eli­ni­kää tai toi­min­ta­ky­kyä voi­si paran­taa niin että vai­ku­tus oli­si mer­kit­tä­vä koko väes­tön tasol­la. Ja Suo­mes­sa jul­ki­nen ter­vey­den­huol­to tar­jo­aa lähes kaik­ki tär­keät hoidot.

    b) ja c) Kyl­lä, mut­ta itseä­ni vai­vaa se miten pal­jon on ihmi­siä jot­ka näke­vät täs­sä suu­ren ongel­man ja tar­joa­vat rat­kai­suk­si poliit­tis­ta kont­rol­lia rik­kail­le, mut­ta eivät ole juu­ri lain­kaan huo­les­tu­nei­ta sii­tä, miten demo­kra­tias­sa­kin val­ta ja etuoi­keu­det kes­kit­ty­vät har­vo­jen käsiin. Jos polii­tik­ko myön­tää mark­ki­na­ta­lou­des­sa kapi­ta­lis­til­le erioi­keuk­sia, onko hän kui­ten­kin niin suo­ra­sel­käi­nen että toi­mi­si suun­ni­tel­ma­ta­lou­des­sa pel­käs­tään kan­san koko­nai­se­dun hyväk­si eikä pelai­si omien kave­rei­den ja hyvin jär­jes­täy­ty­nei­den etu­ryh­mien pussiin?

    Oikeas­taan uskon, että todel­li­nen syy sii­hen, mik­si rik­kai­den val­taa pelä­tään enem­män kuin polii­tik­ko­jen val­taa ei löy­dy näis­tä yleen­sä anne­tuis­ta perus­te­luis­ta. Rahan tuo­mal­le sta­tuk­sel­le ei vain näh­dä oikeu­tus­ta, kos­ka ihmi­sel­lä ei ole luon­tais­ta kykyä mark­ki­na­me­ka­nis­mien hah­mo­tuk­seen. Polii­ti­kon val­ta-ase­ma perus­tuu äänes­tyk­sen voit­ta­mi­seen ja sosi­aa­li­seen peli­sil­mään, ja sitä kun­nioi­te­taan vais­to­mai­ses­ti kos­ka näil­lä perus­teil­la val­ta on jaet­tu jo met­säs­tä­jä-keräi­li­jä-ajois­ta lähtien.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. Olin vähän häm­mäs­ty­nyt täs­tä, mitä Saa­ra kirjoitti:

    Lisäe­del­ly­tyk­se­nä se, että oikeas­ti rik­kai­ta on mää­räl­li­ses­ti riit­tä­vän vähän. 

    Myö­hem­mäs­sä teks­tis­sä asi­aa hie­man avattiin:

    Mik­si hait­tai­si, niin kau­an kuin Olli­loi­ta ei ole mää­räl­li­ses­ti niin pal­jon, että taval­li­sen elä­män hin­ta kar­kai­si minun ulottumattomiini? 

    Älä Saa­ra huo­li, eivät ne rik­kaat tule mei­dän maka­roo­ne­ja pois osta­maan 🙂 Minus­ta se oli­si vain erin­omai­sen hyvä asia, jos meil­lä oli­si enem­män rik­kai­ta, mut­ta en kyl­lä itse ilmoit­tau­du vapaa­eh­toi­sek­si, sen ver­ran työ­läs­tä se ylen­mää­räi­nen rahan haa­li­mi­nen on.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Epä­ta­sai­sen tulon­jaon siu­nauk­sel­li­suut­ta on kokeil­tu esi­mer­kik­si Argen­tii­nas­sa. Maa oli vuo­si­sa­dan alus­sa euroop­pa­lai­sia mai­ta rik­kaam­pi, mut­ta ei ole enää. 

    Olet­ko nyt ihan tosis­sa­si sitä miel­tä, että Argen­tii­nan ongel­mat joh­tui­vat _tulonjaosta_? Minä veik­kai­sin kyl­lä ongel­mien syyk­si kor­rup­toi­tu­nei­ta polii­tik­ko­ja, toi­mi­ma­ton­ta oikeusjärjestelmää.

    Ryös­tö­ka­pi­ta­lis­mi ei näy­tä kehit­tä­vän talouksia. 

    Voi­sit­ko mää­ri­tel­lä, mikä on “ryös­tö­ka­pi­ta­lis­mia”? Ilmei­ses­ti se ei aina­kaan ole sitä, mitä Suo­mes­sa, Sveit­sis­sä, Sin­ga­po­res­sa ja USA:ssa har­ras­te­taan, kos­ka niis­sä näyt­tää mene­vän aika hyvin.

    Tasai­sen tulon­jaon maat ovat pit­käs­sä juok­sus­sa menes­ty­neet sel­väs­ti parem­min kuin äärim­mäi­sen epä­ta­sai­sen tulon­jaon maat. 

    Niin­kuin Neu­vos­to­liit­to vs. USA?

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Minus­ta kes­kus­te­lu kos­ki tulon­ja­ko mark­ki­na­ta­lous­mais­sa. Faa­ra­oi­den Egyp­ti tai Neu­vos­to­liit­to ei sil­loin kel­paa esimerkiksi.
      Talous­tie­tei­li­jöi­den ylei­nen käsi­tys on, että Argen­tii­nan huo­no kehi­tys joh­tui räi­keän eriar­voi­ses­ta tulon­jaos­ta. Kun suu­rel­la osal­la kan­saa ei ollut varaa kou­lut­taa lap­si­aan, maa varus­tau­tui huo­nos­ti nyky­ai­kaan. Kun rikas ylä­luok­ka taas eli tuh­laa­vas­sa jou­ti­lai­suu­des­sa, rahaa ei käy­tet­ty maan kehit­tä­mi­seen vaan luksuselämään.
      Kor­rup­tio ja oikeus­lai­tok­sen toi­mi­mat­to­muus on osa eriar­vois­ta luok­kayh­teis­kun­taa. Näy­tä yksin maa, jos­sa gini­ker­roin on yli 60 ja oikeus­lai­tos toi­mii rehel­li­ses­ti maan rik­kaim­man käy­des­sä oikeut­ta köy­hää vastaan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. Lii­an van­ha: ““Aina­kin puo­let vas­taa­jis­ta tun­tu­vat näke­vän talou­den nol­la­sum­ma­pe­li­nä. Järkyttävää.”

    Näin se on, kos­ka maa­pal­lon resurs­sit ovat rajal­li­set eli jos joku kulut­taa resurs­sin kes­kiar­voa enem­män niin se on pois jol­tain toiselta…”

    Nyt täy­tyy myön­tää, että alle­kir­joi­tan nimi­merk­ki­si. Olet lii­an van­ha. 😉 Ihan oie­kas­ti hyvin­voin­ti ei ole nol­la­sum­ma­pe­liä. Päin vas­toin, tar­vi­taan vetu­rei­ta, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat muil­lek­kin vaurastumisen.

    Ihmi­nen käyt­tää vain pien­tä osaa pal­lon resurs­seis­ta. Kas­vun­va­raa on vaik­ka kuin­ka pal­jon. Yhteis­kun­nan teh­tä­vä on pyr­kiä tasai­seen kas­vuun ja estää yli­lyön­nit. Se on tot­ta, että tek­niik­kaa tule kehit­tää, jot­ta eräi­tä vai­keas­ti saa­ta­via metal­le­ja esi­mer­kik­si saa­daan uudel­leen­käy­tet­tyä tehok­kaas­ti. Näis­sä tapauk­sis­sa kier­rä­tys mah­dol­lis­taa nopeam­man kasvun.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Ryös­tö­ka­pi­ta­lis­mi ei näy­tä kehit­tä­vän talouksia.

    Sup­peal­ta tie­to­poh­jal­ta­ni (ja myös intui­tii­vi­ses­ti) olen täs­tä samaa miel­tä. Mut­ta HS-raa­din kysy­mys­hän ei kos­ke­nut ryös­tö­ka­pi­ta­lis­mia, vaan rik­kai­den rikas­tu­mis­ta. En suos­tu usko­maan, että kaik­ki rik­kai­den rikas­tu­mi­nen perus­tui­si riis­toon ja muu­hun pahan­suo­paan ahneh­ti­mi­seen. Ahneu­teen se var­maan­kin jos­sain mää­rin perus­tuu, mut­ta ahneu­den voi val­jas­taa myös todel­li­sen hyö­dyn tuot­ta­mi­sen ja yhteis­kun­nal­li­sen hyvin­voin­nin kas­vat­ta­mi­sen moottoriksi.

    Tasai­sen tulon­jaon maat ovat pit­käs­sä juok­sus­sa menes­ty­neet sel­väs­ti parem­min kuin äärim­mäi­sen epä­ta­sai­sen tulon­jaon maat.

    Suo­mi­han ei ole, eikä sii­tä lähi­tu­le­vai­suu­des­sa lie­ne tulos­sa­kaan, äärim­mäi­sen epä­ta­sai­sen tulon­jaon maa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. Heik­ki yli­kan­gas kom­men­toi tulon­ja­koa Hänen mukaan­sa 1600-luvun Suo­mes­sa tulon­ja­ko oli äärim­mäi­sen vino aate­lis­ton omis­taes­sa noin 60 % maasta. ”

    Hiu­kan nyt ihme­tyt­tää. Yleen­sä aate­lis­ton maa­no­mis­tuk­sen mää­räk­si ker­ro­taan kym­me­ni­sen pro­sent­tia Suo­mes­sa ja koko val­ta­kun­nas­sa muis­ti­ni mukaan noin 40 pro­sent­tia. Lisäk­si Suo­men aate­li­ti­lat oli­vat pää­osin pie­niä tai jopa sur­kean pie­niä. Tosin “aate­lis­ti­la” on mää­ri­tel­mä­ky­sy­mys. Suur­val­ta­kau­den alku­puo­lel­la oli tapa­na pal­ki­ta soti­lai­ta verot­to­muu­del­la. Näi­tä räls­si­ti­lo­ja oli pal­jon enem­män kuin var­si­nai­sia aate­lis­ti­lo­ja ennen kuin ne peruu­tet­tiin 1600-luvun jäl­kim­mäi­sel­lä puoliskolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Minus­ta kes­kus­te­lu kos­ki tulon­ja­ko mark­ki­na­ta­lous­mais­sa. Faa­ra­oi­den Egyp­ti tai Neu­vos­to­liit­to ei sil­loin kel­paa esimerkiksi. 

    Mut­ta 1600-luvun Ruot­si käy ihan hyvin?

    Talous­tie­tei­li­jöi­den ylei­nen käsi­tys on, että Argen­tii­nan huo­no kehi­tys joh­tui räi­keän eriar­voi­ses­ta tulon­jaos­ta. Kun suu­rel­la osal­la kan­saa ei ollut varaa kou­lut­taa lap­si­aan, maa varus­tau­tui huo­nos­ti nyky­ai­kaan. Kun rikas ylä­luok­ka taas eli tuh­laa­vas­sa jou­ti­lai­suu­des­sa, rahaa ei käy­tet­ty maan kehit­tä­mi­seen vaan luksuselämään.
    Kor­rup­tio ja oikeus­lai­tok­sen toi­mi­mat­to­muus on osa eriar­vois­ta luok­kayh­teis­kun­taa. Näy­tä yksin maa, jos­sa gini­ker­roin on yli 60 ja oikeus­lai­tos toi­mii rehel­li­ses­ti maan rik­kaim­man käy­des­sä oikeut­ta köy­hää vastaan. 

    Sinul­la on nyt syyt ja seu­rauk­set pahan ker­ran mul­lin mal­lin. Jos meil­lä on kor­rup­toi­tu­nut ja huo­no hal­lin­to, niin — yllä­ri pyl­lä­ri -, rik­kaat käyt­tä­vät sitä hyväk­seen ja kerää­vät itsel­leen etu­ja tuot­ta­mat­ta mitään hyvää muil­le. Tie­ten­kin rahat ja mate­ri­aa­li­nen hyvin­voin­ti sil­loin ker­tyy elii­til­le. Ei pitäi­si tul­la kenel­le­kään yllä­tyk­se­nä, että hom­ma ei kovin pit­käl­le kanna.

    Jos taas näin ei ole, rahaa saa kerät­tyä olen­nai­ses­ti ainoas­taan tuot­ta­mal­la hyvin­voin­tia muil­le (tai sit­ten hyväl­lä tuu­ril­la, kuten lot­toa­mal­la). Suo­mes­sa on jäl­kim­mäi­nen tilan­ne, joten meil­lä rik­kai­den rikas­tu­mi­nen tar­koit­taa olen­nai­ses­ti sitä, että he ovat tuot­ta­neet hyvin­voin­tia muil­le _enemmän_ kuin mitä he ovat rikas­tu­neet; kuka hul­lu niil­le muu­ten mitään maksaisi?

    On ihan höl­möä yli­pää­tään käyt­tää mit­ta­ri­na tulon­ja­koa ja sen tasai­suut­ta, kos­ka se ei ole selit­tä­vä muut­tu­ja. Yhteis­kun­nan tar­koi­tus ei ole tuot­taa mah­dol­li­sim­man tasais­ta tulon­ja­koa, vaan mah­dol­li­sim­man pal­jon onnel­li­suut­ta jäsenilleen.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. Kari Kos­ki­nen:

    Olin vähän häm­mäs­ty­nyt täs­tä, mitä Saa­ra kirjoitti:

    Lisäe­del­ly­tyk­se­nä se, että oikeas­ti rik­kai­ta on mää­räl­li­ses­ti riit­tä­vän vähän.

    Myö­hem­mäs­sä teks­tis­sä asi­aa hie­man avattiin:

    Mik­si hait­tai­si, niin kau­an kuin Olli­loi­ta ei ole mää­räl­li­ses­ti niin pal­jon, että taval­li­sen elä­män hin­ta kar­kai­si minun ulottumattomiini?

    Älä Saa­ra huo­li, eivät ne rik­kaat tule mei­dän maka­roo­ne­ja pois osta­maan Minus­ta se oli­si vain erin­omai­sen hyvä asia, jos meil­lä oli­si enem­män rik­kai­ta, mut­ta en kyl­lä itse ilmoit­tau­du vapaa­eh­toi­sek­si, sen ver­ran työ­läs­tä se ylen­mää­räi­nen rahan haa­li­mi­nen on.

    Niin­hän minä­kin tuos­sa toi­voin, että rik­kai­ta oli­si enem­män ja rikas­tu­mi­seen kan­nus­tet­tai­siin enem­män, perus­teet­to­man kadeh­ti­mi­sen ja muun kyräi­lyn sijaan.

    Mut­ta kyl­lä jokin teo­reet­ti­nen raja on sil­ti ole­mas­sa, jon­ka ohit­ta­mi­sen jäl­keen tuloe­rois­ta on todel­lis­ta käy­tän­nön hait­taa. Jos hyvin rik­kai­ta on mää­räl­li­ses­ti hyvin pal­jon, hei­dän mak­su­ky­kyn­sä ja elä­mä­na­sen­teen­sa alkaa vai­kut­taa yhteis­kun­nas­sa läpi­tun­ke­vas­ti myös perus­asioi­hin, jol­lai­sia ovat mm. kun­nal­li­set pal­ve­lut, kou­lu­tus, jouk­ko­lii­ken­ne, ruu­an ja kulu­tus­hyö­dyk­kei­den laa­tu jne.

    Esim. jos 75% kan­sas­ta käy pel­käs­tään yksi­tyi­sel­lä lää­kä­ril­lä, 75%:a kan­sas­ta ei vält­tä­mät­tä hir­veäs­ti kiin­nos­ta huo­leh­tia kun­nal­li­sen ter­vey­den­huol­lon laadusta/ylläpitämisestä. Mitä enem­män super­rik­kai­ta on, sitä enem­män hei­dän­kin näke­myk­sel­lään on poliit­tis­ta pai­noar­voa. Super­rik­kai­den mää­rän kas­vaes­sa yksi­tyi­set ter­veys­a­se­mat lisäk­si luo­vat ter­veys­pal­ve­lu­ja, joi­hin vain super­rik­kail­la on varaa. Tämä muok­kaa ihmis­ten kol­lek­tii­vis­ta käsi­tys­tä sii­tä, mil­lai­set ter­veys­pal­ve­lut ovat hyviä, ja tar­jon­nan skaa­lan kas­vaes­sa myös käsi­tys­tä sii­tä, mil­lais­ta on ihmis­ten “nor­maa­li” tai “riit­tä­vä” perus­ter­vey­den­huol­to. Täl­lai­set käsi­tyk­set kun perus­tu­vat ver­tai­luun ole­mas­sao­le­van tar­jon­nan sisäl­lä enem­män kuin tosiasioihin.

    Sama maka­ro­nien kans­sa. Ongel­ma ei oli­si se, että rik­kaat ostai­si­vat minun maka­ro­ni­ni, vaan se että he ostai­si­vat elin­tar­vik­kei­ta joi­hin minul­la ei oli­si varaa, ja kan­ta­kau­pun­kien kau­pat täyt­tyi­si­vät juu­ri näis­tä elin­tar­vik­keis­ta. Minä taas jou­tui­sin asu­maan kau­ka­na lai­ta­kau­pun­gil­la, jos­ta löy­tyi­si hal­paa maka­ro­nia myy­vä ruo­ka­kaup­pa (asun­to­jen hin­nois­ta nyt puhu­mat­ta­kaan). Tun­ti­sin itse­ni epä­on­nis­tu­neek­si ja kur­jak­si, kun syö­mä­ni ruo­an ja kaik­kien mui­den­kin osta­mie­ni hyö­dyk­kei­den ja pal­ve­lu­jen laa­tu oli­si hin­nal­la mitat­tu­na monin­ker­tai­ses­ti huo­nom­pi kuin “nor­maa­li-ihmi­sil­lä” (nor­maa­li = ylei­nen, tavan­omai­nen). Siis jos rik­kai­ta oli­si lii­kaa. Täl­lä het­kel­lä ei ole. Voin siis köy­hä­nä­kin sil­loin täl­löin ostaa mitä tahan­sa tar­jol­la ole­vaa ruo­kaa, jos tin­gin muus­ta kulu­tuk­ses­ta­ni. Ja voin asua kan­ta­kau­pun­gis­sa, jos valit­sen pie­nen asun­non ja elän muu­ten sääs­te­li­ääs­ti. Jne.

    Hyvin suu­ri mää­rä hyvin rik­kai­ta ihmi­siä siis tosi­aan­kin muut­taa yhteis­kun­taa sel­lai­sek­si, jos­sa köy­hien on vai­keam­pi näh­dä itsen­sä osa­na yhteis­kun­taa, ja hei­dän valin­nan­mah­dol­li­suu­ten­sa ole­mas­sao­le­vas­ta perus­tar­jon­nas­ta vähe­ne­vät. Mut­ta Suo­mes­sa ollaan var­maan­kin vie­lä hyvin kau­ka­na täl­lai­ses­ta tilan­tees­ta, joten aika kuvit­teel­li­sia kysy­myk­siä­hän nämä ovat. Tois­tai­sek­si toi­vot­tai­sin­kin kaik­ki hyvin­voin­tia lisää­mäl­lä rikas­tu­neet toi­mi­jat läm­pi­mäs­ti ter­ve­tul­leik­si Suo­meen, ja kan­nus­tai­sin myös Suo­mes­sa jo asu­via rikas­tu­maan, kun­han eivät tee sitä ympä­ris­töään kurjistamalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. az 6.11.2010 2:04

    “Niis­tä asiois­ta, joi­ta ei voi­da tuot­taa lisää ja joi­den omis­ta­mi­ses­ta käy­dään nol­la­sum­ma­kil­pai­lua, maan­pin­ta on keskeinen”.
    Olet täy­sin vää­räs­sä. Tämä ei ole mie­li­pi­de­ky­sy­mys. Sinul­la ei tosia­sial­li­ses­ti ole tie­toa tai ymmär­rys­tä sii­tä, kuin­ka talous ja kehi­tys toimivat.

    Tääl­tä kat­so­mon puo­lel­ta on paha sanoa kenel­lä teis­tä kes­kus­te­li­jois­ta on tie­toa ja ymmär­rys­tä. Itse en osaa sanoa kal­lis­tua­ko rajoit­ta­mat­to­man kapi­ta­lis­min kan­nat­ta­jak­si, vai pitäi­si­kö sitä suit­sia joten­kin — kuun­te­len kiinnostuneena. 

    Jos sinä, Az, haluat vai­kut­taa muul­ta­kin kuin nyky­päi­vän ana­lo­gial­ta 70-luvun tais­to­lai­ses­ta (osaa lyö­dä pää­hän Marxin Pää­omal­la, mut­ta kun kysyy perus­te­lu­ja johon­kin yksit­täi­seen kysy­myk­seen se kaa­taa nap­pu­lat ja pas­kan­taa peli­lau­dal­le), niin perus­te­let näke­myk­se­si. Kun ker­ran olet Reis­ma­ni­si ja Whee­la­ni­si luke­nut, niin osaat kyl­lä vas­ta­ta yksin­ker­tai­seen one-line­riin mik­si kamp­pai­lu maan­pin­nas­ta ei oli­si nol­la­sum­ma­pe­liä tai mik­si ei ole oleel­lis­ta vau­ras­tu­mi­sen kan­nal­ta onko se nollasummapeliä.

    Otta­mat­ta kan­taa itse asi­aan (onko kapi­ta­lis­mi hyväs­tä vai pahas­ta, mikä ver­sio kapi­ta­lis­mis­ta ja mil­lä reu­naeh­doil­la): Mat­ti H ei kehoit­ta­nut sinua luke­maan Pää­omaa, tai min­kä ajat­te­lun tai min­kä kir­jo­jen luke­mi­sen kaut­ta hän sit­ten on kan­taan­sa pää­ty­nyt­kin: hän esit­ti yksin­ker­tai­sen väit­teen. Rei­lua oli­si vas­ta­ta saman­lai­sel­la tii­vis­tel­mäl­lä itse luke­mis­ta­si kir­jois­ta. Se on yleen­sä merk­ki että ihmi­sel­lä n.s. ‘rak­sut­taa’. Esi­mer­kik­si Art­tu­ri ei juu­ri kos­kaan viit­taa kir­joi­hin, vaan esit­tää tii­vii­tä ja terä­viä huo­ma­tuk­sia jot­ka pis­tä­vät aina­kin minut ajattelemaan.

    Glo­baa­lis­sa talou­des­sa ei tar­vi­ta maa­ta, ei luonnonvaroja, 

    Eikö mikään glo­baa­lin työn­jaon osa­puo­li tosi­aan tar­vit­se? Toi­saal­ta eikö jokai­nen työn­jaon osa­puo­li tar­vit­se aina­kin sen ver­ran maa­ta että saa katon pään­sä pääl­le, ja luon­non­va­rois­ta vähin­tään­kin puh­das­ta vet­tä ja ilmaa hengitettäväksi? 

    Kaik­ki näyt­tö on tämän puo­les­ta. Kon­kreet­ti­nen, mitat­ta­va, toden­net­ta­va näyt­tö edel­li­sil­tä vuosikymmeniltä.

    Voit hyvin­kin olla oikeas­sa. Tosin arve­lut­taa että 60-luvul­la Sput­ni­kien aikaan näyt­ti sil­tä että N‑Liiton jär­jes­tel­mä on yli­voi­mai­nen. Se osoit­tau­tui osit­tain pro­pa­gan­dak­si, osit­tain (nyky­kat­san­nos­sa) vää­rien asioi­den kut­su­mi­sek­si ‘kehi­tyk­sek­si’. Ja se osoit­tau­tui pit­käs­sä juok­sus­sa kes­tä­mät­tö­mäk­si jär­jes­tel­mäk­si vaik­ka lyhyel­lä täh­täi­mel­lä joku Tsar Bom­ban räjäyt­tä­mi­nen oli kon­kreet­tis­ta, mitat­ta­vaa ja todennettavaa.

    Johan Nord­berg teki täs­tä aihees­ta asioi­ta kyl­lä aika­lail­la yksin­ker­tais­ta­van (mitä muu­ta voi aika­ra­jas­sa), mut­ta kui­ten­kin hyvän perus­läh­tö­koh­dan tar­joa­van doku­men­tin http://video.google.com/videoplay?docid=5633239795464137680#

    Sii­nä nime­no­maan perus­tel­laan mik­si se, että mil­joo­nat köy­hät “menet­tä­vät maan­sa” on yksi vau­ras­tu­mi­sen ja eli­no­lo­jen paran­tu­mi­sen vält­tä­mät­tö­miä perus­e­del­ly­tyk­siä. Kuten ovat esi­mer­kik­si hikipajat. 

    Mie­len­kiin­tois­ta, kat­son heti. Kii­tos linkistä.

    Oma­na kan­ta­na­ni uskon kyl­lä että (i) paras tapa ver­ra­ta appel­sii­ne­ja ome­noi­hin on kysyn­nän ja tar­jon­nan laki, (ii) yrit­tä­mi­sen vapaus tuo tehok­kuut­ta samal­la taval­la kuin evo­luu­tio joka kolu­aa kaik­ki mah­dol­li­suuk­sien pik­ku­nur­kat­kin. Mut­ta en vedä näis­tä vie­lä sokea­ta uskoa näky­mät­tö­män käden kai­ken­kat­ta­vaan voi­maan. On toi­sen ker­ta­lu­vun efek­te­jä kuten yhteis­maa jot­ka saat­ta­vat vaa­tia sään­te­lyä (voi tie­tys­ti sanoa että sään­te­ly on seu­raus­ta ihmis­ten vapau­des­ta toi­mia, vaik­ka sit­ten sääntelemällä).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. Osmo: “Talous­tie­tei­li­jöi­den ylei­nen käsi­tys on, että Argen­tii­nan huo­no kehi­tys joh­tui räi­keän eriar­voi­ses­ta tulonjaosta.”

    Tämä ei tai­da olla ‘talous­tie­tei­li­jöi­den ylei­nen käsi­tys’. Päin­vas­toin monet talous­tie­tei­li­jät ovat väit­tä­neet, että Argen­tii­nan jäl­keen­jää­nei­syys joh­tui 1930-luvul­la aloi­te­tus­ta pro­tek­tio­nis­ti­ses­ta talous­po­li­tii­kas­ta (ISI).

    Vuo­den 1929 lama koet­te­li Argen­tii­naa eri­tyi­sen anka­ras­ti. Laman seu­rauk­se­na maa pyr­ki suo­je­le­maan omaa teol­li­suut­taan tul­lein ja tukiai­sin. Näin tuet­tu teol­li­suus­sek­to­ri ei kui­ten­kaan ollut kil­pai­lu­ky­kyis­tä maa­il­man markkinoilla. 

    Mie­len­kiin­tois­ta on sekin, että juu­ri 1950- ja 1960-luvuil­la, jol­loin tulon­ja­ko Argen­tii­nas­sa tasau­tui mm. Pero­nin har­joit­ta­man sosi­aa­li­po­li­tii­kan vuok­si, maa jäi eri­tyi­ses­ti jäl­keen län­nen hui­mas­ta talous­kas­vus­ta. Lati­nai­sen Ame­ri­kan näkö­kul­mas­ta Argen­tii­nan talous­kas­vu ei tosin ollut heikkoa. 

    Oma käsi­tyk­se­ni on, että talous­kas­vu ei niin­kään rii­pu tuloe­ro­jen suu­ruu­des­ta. Toi­si­naan talous­kas­vu kor­re­loi tasaan­tu­vien ja toi­si­naan kas­va­vien tuloe­ro­jen kanssa. 

    Tär­kein teki­jä tuloe­ro­jen syn­ty­mi­sel­le onkin työ­voi­man tar­jon­ta ja kysyn­tä. Jos työ­voi­mas­ta on pulaa, tuloe­rot tasaan­tu­vat kil­pai­lun myö­tä. Esim. 1990-luvun lopul­la Suo­mes­sa oli myös erit­täin kor­kea työt­tö­myys. Tämä esti palk­ko­jen kohoamista. 

    Jos taas työ­voi­man kysyn­tä kes­kit­tyy kor­kea­kou­lu­tet­tuun väes­töön, tuloe­rot hei­jas­ta­vat ero­ja työ­voi­man tuot­ta­vuu­des­sa. Raken­ne­muu­tok­ses­sa kel­kas­ta tip­pu­vat (pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät, vää­ril­le aloil­le kou­lu­te­tut yms.) kär­jis­tä­vät tuloe­ro­ja väestössä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. Osmo yrit­tää väit­tää että muna oli ennen kanaa.

    Lati­na­lai­sen ame­ri­kan ongel­mat joh­tu­vat pää­osin mak­ro­ta­lou­del­li­ses­ta popu­lis­mis­ta sekä kor­rup­tios­ta ja huo­nos­ta hal­lin­nos­ta. Jos hom­ma oli­si vain tuloe­rois­ta kiin­ni niin kai­pa Pero­nin sosia­lis­ti­hal­lin­to oli­si teh­nyt maas­ta onnelan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  97. Osmo:

    Epä­ta­sai­sen tulon­jaon siu­nauk­sel­li­suut­ta on kokeil­tu esi­mer­kik­si Argen­tii­nas­sa. Maa oli vuo­si­sa­dan alus­sa euroop­pa­lai­sia mai­ta rik­kaam­pi, mut­ta ei ole enää. Ryös­tö­ka­pi­ta­lis­mi ei näy­tä kehit­tä­vän talouksia.

    ja

    Talous­tie­tei­li­jöi­den ylei­nen käsi­tys on, että Argen­tii­nan huo­no kehi­tys joh­tui räi­keän eriar­voi­ses­ta tulonjaosta. 

    Jos Argen­tii­nas­sa oli­sit vuon­na 1960 tal­let­ta­nut pesoi­na mil­jar­di dol­la­ria sääs­tö­ti­lil­le, oli­sit vuon­na 1994 nos­ta­nut 13 sent­tiä. Kes­ki­mää­räi­nen vuo­sit­tai­nen inflaa­tio oli 127%. Esi­mer­kik­si soti­las­dik­ta­tuu­ril­le voi mones­sa tilan­tees­sa olla edul­lis­ta oman val­las­sa pysy­mi­sen­sä edis­tä­mi­sek­si pai­naa lisää rahaa, jol­la mak­saa armei­jan pal­kat. Tämä lisä­ra­ha kiih­dyt­tää inflaa­tio­ta, syö­den myös kapi­ta­lis­tien omai­suut­ta, mut­ta armei­ja pysyy tyytyväisenä.

    Argen­tii­nas­sa oli pikem­min­kin jon­kin­lai­nen kor­rup­toi­tu­nut feo­da­lis­mi kuin avoin, vapaa, kapi­ta­lis­mil­le myö­tä­mie­li­nen poliit­ti­nen ja kult­tuu­ri­nen perusta.

    Nimeä­pä näi­tä talous­tie­tei­li­jöi­tä, joi­den käsi­tys on, että Argen­tii­nan talou­den toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­kei­set ongel­mat oli­si­vat joh­tu­neet lii­an suu­res­ta mark­ki­na­ta­lou­del­li­ses­ta tulonjaosta?

    Väi­tät sitä ylei­sek­si käsi­tyk­se­si talous­tie­tei­li­jöi­den kes­kuu­des­sa? Minä väi­tän, että sinul­la ei ole käsi­tys­tä­kään mis­tä puhut, ja hei­tit koko jutun lonkalta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  98. Osmo: “Jos Lati­na­lai­ses­sa Ame­ri­kas­sa oli­si tasat­tu resurs­se­ja eri väes­tö­no­sien välil­lä vaik­ka­pa ylei­sel­lä ja ilmai­sel­la kou­lu­tuk­sel­la, luulisin…”

    Kan­nat­taa tutus­tua vähän tar­kem­min Ete­lä-Ame­ri­kan his­to­ri­aan. 😀 Sii­nä oppii, miten hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan jäl­ki­mai­nin­ke­ja ei pidä hoi­taa. Uusi-See­lan­ti taas on mal­lie­si­merk­ki sii­tä, miten yhteis­kun­ta on siir­ret­ty onnis­tu­nees­ti hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan jäl­kei­seen aikaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  99. Aja­tus­leik­ki:

    Kym­me­nen hen­keä menee joka ilta ulos syö­mään illal­lis­ta. Las­ku kai­kil­le yhteen­sä on 100€. Jos he jakai­si­vat las­kun samas­sa suh­tees­sa kun mak­sam­me tulo­ve­roa, jako meni­si suun­nil­leen näin: Nel­jä ensim­mäis­tä — köy­him­mät — eivät mak­sai­si mitään, vii­des mak­sai­si 1€, kuu­des mak­sai­si 3€, seit­se­mäs 7€, kah­dek­sas 12€, yhdek­säs 18€. Kym­me­nes — rik­kain — mak­sai­si 59€.

    He päät­ti­vät jakaa las­kun niin. He söi­vät illal­lis­ta joka päi­vä ja tun­si­vat itsen­sä suh­teel­li­sen tyy­ty­väi­sik­si. Kun­nes erä­nä päi­vä­nä ravin­to­loit­si­ja päät­ti antaa heil­le alen­nus­ta. “Kos­ka olet­te niin hyviä asiak­kai­ta” hän sanoi “saat­te 20€ alen­nus­ta”. Illal­li­nen kym­me­nel­le mak­sai­si vas­te­des vain 80€.

    Mut­ta miten alen­nus jaet­tai­siin hei­dän kes­ken? 2€ per nup­pi? Mut­ta nel­jä söi jo ilmai­sek­si. Tasan kuu­den mak­sa­jan kes­ken? 3,33€? Ravin­to­loit­si­ja ehdot­ti että oli­si oikein säi­lyt­tää suu­rin piir­tein aikai­sem­pi maksusuhde.

    Tulos oli että vii­des sai syö­dä ilmai­sek­si, kuu­des mak­soi 2€, seit­se­mäs 5€, kah­dek­sas 9€, yhdek­säs 12€ ja kym­me­nes 52€. Kaik­ki kuusi sai­vat alen­nus­ta ja nel­jä ensim­mäis­tä söi­vät edel­leen ilmaiseksi.

    Mut­ta illal­li­sen jäl­keen ravin­to­lan ulko­puo­lel­la syn­ty kahak­ka. “Minä sääs­tin vain 1€ kah­des­ta­kym­me­nes­tä” aloit­ti kuu­des. “Mut­ta kym­me­nes tie­na­si 7€!”

    Aivan” jat­koi vii­des “Minä­kin sain vain 1€. Se on epä­oi­keu­den­mu­kais­ta, rikas öyk­kä­ri sai seit­se­män ker­taa enem­män kuin minä!”.

    On se niin vää­rin” jat­koi seit­se­mäs.” Mik­si öyk­kä­ri saa 7€ kun minä sain vain 2€?”.

    Het­ki­nen” huusi­vat nel­jä ensim­mäis­tä yhteen ääneen. “Me emme saa­neet mitään!”. “Köy­hiä riis­te­tään!”. Kaik­ki yhdek­sän veti­vät yhdes­sä kym­me­nen­net­tä kun­nol­la turpiin.

    Seu­raa­va­na ilta­na hän ei tul­lut­kaan illal­li­sel­le, joten muut yhdek­sän söi­vät ilman “öyk­kä­riä”. Kun las­ku tuli, heil­tä puut­tui 52€.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  100. Lati­na­lai­sen Ame­ri­kan ongel­mat joh­tu­vat pit­käl­ti lii­an vah­vas­ta suur­maa­no­mis­ta­ja­luo­kas­ta — joka vie­lä oli kyl­män sodan aika­na USA:n mie­les­tä vapau­den turva. 

    Ikä­vin ja kau­as­kan­toi­sin seu­raus on ollut kyvyt­tö­myys teh­dä toi­mi­vaa maa­re­for­mia. Eli ink­ka­rien maa­ta ei ole pysyt­ty jaka­maan kuten poh­joi­ses­sa ja siten luo­maan dynaa­mis­ta ja itse­näis­tä talon­poi­kien luok­kaa. Suur­maa­no­mis­ta­jat ovat pysy­neet siten vah­voi­na ja onnis­tu­neet kor­rup­toi­maan hal­lin­non ja luo­maan jär­jes­tel­män, jos­sa jär­ke­vät uudis­tuk­set käy­vät liki mahdottomiksi. 

    Vas­ta nyt maa­ta­lous­val­tai­suu­den hel­lit­täes­sä maat ovat pää­se­mäs­sä suur­maa­no­mis­ta­jien kuristusotteesta.

    No, oikeas­ti­han kukaan ei näis­tä kehi­tyk­sen ja kehit­ty­mät­tö­myy­den syis­tä tie­dä mitään var­maa. Pidän tota kui­ten­kin aika hyvä­nä hypoteesina. 

    Jos Argen­tii­nan talous­his­to­ri­aa tut­kii yksi­tyis­koh­tai­sem­min ja ideo­lo­giat ja teo­riat unoh­taen, muis­te­len romah­duk­sen syyn liit­ty­neen joten­kin leh­miin. Talous­kas­vu oli hur­jaa niin kau­an, kun Euroop­paan kus­ka­tus­ta lihas­ta sai mah­ta­via voit­to­ja mut­ta pysäh­tyi sit­ten tul­lei­hin, maa­il­man­so­taan tai johonkin. 

    Mut­ta … tämä ei seli­tä siis sitä mie­len­kiin­toi­sem­paan kysy­mys­tä, mik­si talout­ta ei saa­tu sopeu­tet­tua mark­ki­noi­den muut­tues­sa. Ja nyt tulee mukaan teo­riat: joh­tui­ko se kapi­ta­lis­min puut­tees­ta (poli­tiik­ka) vai lii­al­li­ses­ta kapi­ta­lis­mis­ta (maa­no­mis­ta­jat).

    Tur­val­li­nen vas­taus ja neu­vo on aina se sama: mark­ki­noil­le pitää antaa vapaut­ta mut­ta poli­tii­kan pitää vapaut­ta rajoit­taa mark­ki­na­vir­hei­den estä­mi­sek­si. Tämä siis niil­le, jot­ka ihmet­te­le­vät, pitää­kö puo­lus­taa vai vas­tus­taa kapi­ta­lis­mia. Ei siis kum­paa­kaan vaan molem­pia. Tämä on myös sii­nä mie­les­sä tur­val­li­nen näke­mys, että lopul­ta kui­ten­kin jää ihmis­ten itsen­sä pää­tet­tä­väk­si, mit­kä ilmiöt ovat markkinavirheitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  101. Lii­an vanha:

    Nykyis­ten kir­jan­pi­to­sään­nös­ten mukaan optiot on kir­jat­ta­va kuluik­si eli ne kaven­ta­vat pal­kan­mak­su­va­raa tai voi­ton­ja­ko­va­raa tai molempia. 

    Kysees­sä on vain kir­jan­pi­to­käy­tän­tö, ei todel­li­nen yhtiön kulu. Kos­ka kysees­sä ei ole todel­li­nen yri­tyk­sen itsen­sä mak­set­ta­vak­si tule­va kulu, tulos­las­kel­mas­sa hen­ki­lös­tö­ku­lu­na kir­jat­ta­va mää­rä lisä­tään tasees­sa takai­sin ker­ty­nei­siin voittovaroihin. 

    Tämä IFRS-käy­tän­tö ei muu­ten ollut voi­mas­sa sil­loin, kuin Suo­men his­to­rian ainoa todel­la suu­ri optio­ker­ty­mä 1990-luvun Nokias­sa tapahtui.

    Nokia­kin on hank­ki­nut optio-osak­keet osta­mal­la nii­tä pörs­sis­tä eli mak­sa­nut optiot-osak­keet yhtiön kas­sas­ta eli ne ovat yhtiön todel­lis­ta­kin kulua.

    Ei pidä paikkaansa.
    Koi­ta­pa kat­soa Nokian pörs­si­tie­dot­tei­ta, joka on otsi­koi­tu “Nokian osak­kei­den mer­kin­tä optio­to­dis­tuk­sil­la”. Niis­sä ker­ro­taan aina pal­jon­ko uusia osak­kei­ta on mer­kit­ty optioi­den käy­tön tuloksena.

    Joi­ta­kin vuo­sia sit­ten Nokia vähen­si optioi­den käyt­töä rajus­ti ja siir­tyi val­tao­sin osa­ke­palk­kio­jär­jes­tel­miin, jois­sa anne­taan osak­kei­ta, ei optioi­ta. Nämä osak­keet on han­kit­tu pörssistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  102. Pek­ka:

    No kun ei oli­si voi­nut. Optioi­ta ei mak­sa yhtiö eivät­kä ne ole miten­kään vaih­toeh­toi­sia osin­goil­le tai parem­mil­le pal­koil­le. Optioi­den toteut­ta­mi­sek­si yhtiön osak­kei­den mää­rä kas­vaa ja van­ho­jen omis­ta­jien omis­tuso­suus pienenee.”

    Höpö höpö. Ihan aluk­si kat­so perus­asiat optiois­ta osa­keyh­tiö­lain 10 luvusta.

    Optio-oikeus vaa­tii vas­ta­puo­lek­seen osak­keen. Nämä osak­keet 1) joko han­ki­taan mark­ki­noil­ta tai 2) yhtiö luo uusia osak­kei­ta yhtiö­ko­kouk­sen val­tuut­ta­ma­na. Molem­mat mer­kit­se­vät optio-oikeu­den mak­sat­ta­mis­ta yhtiöl­lä, eli siten yhtiön omistajilla.

    Jos yhtiö ostaa osak­kei­ta, yhtiö käyt­tää sii­hen omis­ta­jil­le kuu­lu­via varo­ja. Pis­te. Jos yhtiö luo uusia osak­kei­ta, van­hat omis­ta­jat mak­sa­vat menet­te­lyn omis­tuk­sen­sa lai­me­ne­mis­vai­ku­tuk­sel­la: omis­ta­jan osak­kei­den mää­rän pysyes­sä ennal­laan, oikeus tule­viin osin­koi­hin pienenee. 

    Sinun kom­ment­ti­si tar­koit­tai­si sitä, ettei optio-oikeu­teen perus­tu­vaa option toteut­ta­mis­ta mak­sa kukaan. Jos tar­koi­tat optio­jär­jes­tel­män kal­tais­ta, muu­hun sopi­muk­seen (esim. osak­keen arvoon) perus­tu­vaa pal­kit­se­mis­jär­jes­tel­mää, asia on vie­lä­kin sel­vem­pi. Joh­don palk­kiot mak­saa aina yhtiö, eli omis­ta­jat — nekin omis­ta­jat, jot­ka ovat vähem­mis­tös­sä eivät­kä oli­si palk­kio­jär­jes­tel­mää halunneet.

    Olen Osmon ja usei­den kes­kus­te­li­joi­den kans­sa samaa miel­tä eriar­voi­sen yhteis­kun­nan hai­tois­ta. Eriar­voi­sen yhteis­kun­nan hait­ta­vai­ku­tuk­sia on käsi­tel­ty mm. kir­jas­sa: “The Spi­rit Level: Why More Equal Socie­ties Almost Always Do Better”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  103. Timo:

    Talou­den toi­min­ta on yksin­ker­tais­tet­tu­na sen päät­tä­mis­tä, mitä hyö­dyk­kei­tä maa­il­mas­sa tuo­te­taan, miten nii­tä tuo­te­taan ja kenel­le nii­tä tuo­te­taan. Kun yksi ryh­mä vau­ras­tuu, koh­den­tuu maa­il­man tuo­tan­to tämän ryh­män tarpeisiin. 

    Timo sanoo edel­lä aivan perus­ta­van asian, jon­ka pitäi­si olla esi­tet­ty jokai­sen talous­tie­teen perus­teok­sen ensim­mäi­ses­sä luvus­sa – ja jota luul­ta­vas­ti ei ole yhdes­sä­kään. Sii­tä pääs­tään joh­don­mu­kai­ses­ti ede­ten olen­nai­siin kysymyksiin.

    Alkuun huo­ma­taan, että tuo­tan­nos­ta päät­tä­mi­ses­sä on kak­si pää­ta­soa. Kor­keam­mal­la tasol­la pää­te­tään niis­tä sään­nöis­tä, joi­den sal­li­mis­sa rajois­sa tuot­ta­jat, omis­ta­jat ja kaup­pi­aat toi­mi­vat. Tämä on poliit­ti­nen taso ja se, mil­lai­sia sään­tö­jä se tuot­taa, riip­puu olen­nai­ses­ti sii­tä, miten poliit­ti­sen tason päät­tä­jät vali­taan. Nyrk­ki­sään­tö on, mitä väki­val­tai­sem­min ja poliit­ti­ses­ti epä­ta­sa-arvoi­sem­min päät­tä­jät vali­taan, sitä enem­män talou­del­li­sia­kin etuoi­keuk­sia he kan­nat­ta­jil­leen sää­tä­vät. Myös, mitä enem­män rahal­la voi­daan ostaa poliit­tis­ta vai­ku­tus­val­taa, sitä suo­siol­li­sem­pia sään­tö­jä pää­omien hal­ti­joil­le lain­laa­ti­jat säätävät.

    Toi­sel­la, var­si­nai­sen talou­den tasol­la tuo­tan­non omis­ta­jat ja yri­tys­ten joh­ta­jat päät­tä­vät mitä hyö­dyk­kei­tä tuo­te­taan, miten nii­tä tuo­te­taan ja kenel­le nii­tä tuo­te­taan. Nyrk­ki­sään­tö on, mitä enem­män raha­nar­voi­sia erioi­keuk­sia poliit­ti­sen tason laa­ti­mat sään­nöt sisäl­tä­vät ja mitä suu­rem­pi mah­dol­li­suus omis­ta­jil­la ja joh­ta­jil­la on sää­del­lä, ket­kä tuot­tei­taan saa­vat ostaa/käyttää ja mihin hin­taan, sitä suu­rem­pi mah­dol­li­suus heil­lä on kar­tut­taa omaa varal­li­suut­taan ja sitä suu­rem­mak­si rik­kai­den ja köy­hien väli­nen ero kasvaa. 

    az:

    Sinul­la ei ole tie­toa eikä ymmär­rys­tä asias­ta. Jos et kir­jaa aio aihees­ta lukea, etkä ole luke­nut, niin kat­so edes se lin­ki­tet­ty Nord­ber­gin doku­ment­ti. Vie 50 minuut­tia ajas­ta­si, ehkä sit­ten voit ymmär­tää hive­nen. En kyl­lä ris­ti sor­mia­ni. Tah­do­na­lai­nen tie­tä­mät­tö­myys on vasem­mis­ton elinehto. 

    Olet ymmär­tä­nyt minut aivan vää­rin. Ei kas­va­vien tuloe­ro­jen ja kapi­ta­lis­min kri­tiik­ki­ni läh­de vasem­mis­to­lai­suu­des­ta vaan mark­ki­na­ta­lou­den puo­lel­ta. Nykyi­sil­lä sään­nöil­lä talous on kapi­ta­lis­mia, joka edel­lä mai­ni­tuis­ta syis­tä oman logiik­kan­sa mukaan kasaa pää­omia taval­la, joka tasa­pai­not­tuu vain lamo­jen, sotien tai perus­teel­lis­ten sään­tö­muu­tos­ten kaut­ta. Sosialismi/kommunismi on edel­lä mai­ni­tuis­ta syis­tä vie­lä tehok­kaam­min pää­omia kes­kit­tä­vä jär­jes­tel­mä ja sii­tä syys­tä sen koh­ta­lo oli/on vie­lä onnet­to­mam­pi ja vaa­dit­tu muu­tos radikaalimpi. 

    Tah­do­na­lai­nen tie­tä­mät­tö­myys ei ole vasem­mis­to­lais­ten yksi­noi­keus vaan aivan ylei­nen inhi­mil­li­nen omi­nai­suus. Jos haluat omal­ta osal­ta­si hei­ken­tää sen vai­ku­tus­ta maa­il­mas­sa, klik­kaa nimi­merk­kiä­ni. Sil­lä pää­set joi­hin­kin kir­joi­tuk­sii­ni, jois­ta sel­vi­ää kri­tiik­ki­ni mark­ki­na­ta­lou­del­li­nen perus­ta. Ellet ole aller­gi­nen ama­töö­ri­mäi­sel­le esi­tys­ta­val­le, suo­sit­te­len myös koti­si­vua­ni http://www.democraticeconomy.net/. Jos oikein haluat syven­tyä sii­hen, miten yhteis­kun­nas­sa uskonto/ideologia sää­te­lee poliit­tis­ta jär­jes­tel­mää ja miten poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä sää­te­lee talou­del­lis­ta jär­jes­tel­mää ja mil­lai­nen oli­si teo­rias­sa sää­te­le­mä­tön talous eli aito mark­ki­na­ta­lous, lue kir­ja­ni Uusi yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mä (vuo­del­ta 1987). Ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä sitä voi olla vai­kea löy­tää mark­ki­noil­ta, mut­ta kyl­lä nii­tä minul­ta saa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  104. Kari:

    Niin ja ihmis­ten ter­veys, oikeu­den­mu­kais­ten rat­kai­sui­den hake­mi­nen oikeus­lai­tok­sel­ta, poliit­ti­nen vai­kut­ta­mi­nen ja ihmis­ten tapaa­mi­nen ovat­kin sel­lai­nen syö­pä, että sii­tä on pääs­tä­vä pikim­mi­ten eroon?

    En ihan rehel­li­ses­ti sanot­tu­na tie­dä, pitäi­si­kö itkeä vai nauraa.

    Kal­lis­ta lisää kup­pia kun näy­tät jo aloittaneen.
    Vään­nän rau­ta­lan­gas­ta ja voit sit­ten lukea parem­mal­la ajal­la, kun aja­tus­puo­li taas pelaa.

    Ongel­ma oikeus­lai­tok­sen suh­teen on sii­nä, että rik­kaam­pi osa­puo­li voi kulut­taa tai sitoa köy­hem­män resurs­sit uuvu­tus­tais­te­luun ja siten saa­da “ansiot­to­man” voi­ton. Rikas pää­see myös hel­pom­min tapaa­mi­seen poliit­ti­sen tai muun päät­tä­jän pakeil­le ja tapaa­mi­ses­sa­kin saa hel­pom­min sta­tuk­sen­sa vuok­si hel­pom­min tah­ton­sa läpi. Sama­ten rikas voi ostaa lah­ja­na enem­män poliit­tis­ta vai­ku­tus­val­taa kuin tavis. Ostet­tiin­han Suo­meen hal­li­tus­kin 400 000 eurolla..

    Ante­ro:

    a) Kuin­ka pal­jon ter­veyt­tä rahal­la voi todel­li­suu­des­sa ostaa?

    Jopa vuo­sia leik­kaus- ja muis­sa jonois­sa sekä parem­paa hoi­toa spe­sia­lis­teil­ta ihan ulko­mai­ta myö­ten. Näil­lä on myös ker­ran­nais­vai­ku­tuk­sia — pidem­pi hoi­ta­mat­to­muus tai huo­nom­pi hoi­to ei paran­na terveyttä.

    Oikeas­taan uskon, että todel­li­nen syy sii­hen, mik­si rik­kai­den val­taa pelä­tään enem­män kuin polii­tik­ko­jen val­taa ei löy­dy näis­tä yleen­sä anne­tuis­ta perusteluista.

    Rik­kai­ta ei pää­se äänes­tä­mään. Hekin ovat val­lan­käyt­tä­jiä ja toi­mi­vat vie­lä­pä pii­los­sa. Polii­tik­koi­hin sen­tään pitäi­si edes peri­aat­tees­sa pys­tyä vai­kut­ta­maan, vaik­ka meka­nis­mi onkin Suo­mes­sa ja muu­al­la osit­tain rik­ki. Lisäk­si sitä pyri­tään aktii­vi­ses­ti rik­ko­maan lisää (esim. Suo­mes­sa pre­si­den­tin val­ta­oi­keuk­sien siir­to pääministerille).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  105. Saa­ra kir­joit­ti: “Hyvin suu­ri mää­rä hyvin rik­kai­ta ihmi­siä siis tosi­aan­kin muut­taa yhteis­kun­taa sel­lai­sek­si, jos­sa köy­hien on vai­keam­pi näh­dä itsen­sä osa­na yhteis­kun­taa … … . Mut­ta Suo­mes­sa ollaan var­maan­kin vie­lä hyvin kau­ka­na täl­lai­ses­ta tilanteesta”

    Eikö hyvä esi­merk­ki täl­lai­ses­ta 75% rik­kai­den dik­ta­tuu­ris­ta voi­si olla juu­ri Suo­mi :-). Kaik­ki vaki­tui­ses­sa työ­suh­tees­sa ole­vat ovat rik­kai­ta kan­sain­vä­li­sen mit­ta­puun mukaan. Lopuis­ta ei niin väliä. Ja lisäk­si muu­ta­ma super­ri­kas joukkoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  106. ano­nyy­mi:

    Kal­lis­ta lisää kup­pia kun näy­tät jo aloittaneen.
    Vään­nän rau­ta­lan­gas­ta ja voit sit­ten lukea parem­mal­la ajal­la, kun aja­tus­puo­li taas pelaa. 

    Ei kai sitä nyt pyhä­päi­vä­nä! Kip­pis vaan sinnekin 🙂

    Ongel­ma oikeus­lai­tok­sen suh­teen on sii­nä, että rik­kaam­pi osa­puo­li voi kulut­taa tai sitoa köy­hem­män resurs­sit uuvu­tus­tais­te­luun ja siten saa­da “ansiot­to­man” voiton. 

    Tuo kiel­tä­mät­tä oli­si ongel­ma, mut­ta näh­däk­se­ni se ei ole kovin­kaan rele­vant­ti, jos nyt Suo­mes­ta (tai useim­mis­ta län­si­mais­ta) puhu­taan. Peri­aat­teel­li­ses­ti asias­ta on sää­det­ty jo perus­tus­lais­sa ja kasas­sa Suo­mea sito­via kan­sain­vä­li­siä vel­vot­tei­ta, tär­keim­pä­nä Euroo­pan ihmi­soi­keus­so­pi­mus. Suo­men oikeus­jär­jes­tel­mäs­sä var­maan­kin riit­tää kri­ti­soi­ta­vaa, mut­ta tuloe­ro­jen aiheut­ta­maa ongel­maa ei siel­lä kyl­lä vähäis­tä suu­rem­mas­sa mää­rin esiinny.

    Ylei­ses­ti ottaen on vain hyö­dyl­lis­tä, että tiet­tyi­hin “peri­aat­teel­li­siin” kysy­myk­siin hae­taan rat­kai­sut “ras­kaam­man kaut­ta”, mis­sä suh­tees­sa on hyvä, jos ihmi­set rahaan­sa ja aikaan­sa sii­hen halua­vat käyt­tää. EIT:ssähän on monia jut­tu­ja, jois­sa Suo­men val­tio toi­mii ilmi­sel­väs­ti vää­rin. Nämä ongel­mat tulee kor­ja­ta ja nii­hin on varak­kaam­mil­la parem­mat edel­ly­tyk­set (mikä hyö­dyt­tää välil­li­ses­ti muitakin).

    Rikas pää­see myös hel­pom­min tapaa­mi­seen poliit­ti­sen tai muun päät­tä­jän pakeil­le ja tapaa­mi­ses­sa­kin saa hel­pom­min sta­tuk­sen­sa vuok­si hel­pom­min tah­ton­sa läpi. 

    Samoin sel­lai­nen, joka on ver­baa­li­ses­ti nok­ke­la, on pereh­ty­nyt asioi­hin, tun­tee “oikei­ta” ihmi­siä tai sat­tuu ole­maan hemai­se­van kau­nis. Voi että!

    Sama­ten rikas voi ostaa lah­ja­na enem­män poliit­tis­ta vai­ku­tus­val­taa kuin tavis. 

    Niin, rik­kaam­pi voi ostaa yhtä ja tois­ta enem­män kuin köy­hem­pi. Se nyt on nime­no­maan se _syy_ pyr­kiä varal­li­suu­teen, har­vem­pi sitä roo­peank­ka­na halu­aa rahois­saan uiskennella.

    Poliit­ti­sen vai­ku­tus­val­lan osta­mi­nen sitä pait­si on perus­te _vastustaa_ val­tion roo­lia ja tulon­siir­to­ja, ne kun teh­dään epä­rei­lus­ti mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­la poliit­ti­sil­la päätöksillä.

    Ostet­tiin­han Suo­meen hal­li­tus­kin 400 000 eurolla.. 

    Kan­nat­tai­si­ko sinun­kin pitäy­tyä ihan niis­sä yksin­ker­tai­sis­sa pau­kuis­sa, vaik­ka nyt pyhä­päi­vä onkin? Se on itsea­sias­sa häm­mäs­tyt­tä­vän help­poa: jätät vain tila­tes­sa sano­mat­ta “tupla­na”. Jos dokai­let vain koto­na, niin kan­nat­taa suo­sia val­mii­ta juo­ma­se­koi­tuk­sia tai esi­mer­kik­si keskiolutta.

    Tie­ten­kin vaa­li­ra­hoi­tuk­seen ja muu­hun on syy­tä suh­tau­tua kriit­ti­ses­ti, mut­ta AY-liik­keen, yri­tys­ten ja yksit­täis­ten ihmis­ten anta­mat vaa­li­tuet ehdok­kail­le, jot­ka hei­dän näkö­kul­mas­taan aja­vat “hyviä asioi­ta”, on vie­lä ihan tuhot­to­man kau­ka­na sii­tä, että hal­li­tus oli­si “ostet­tu”.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  107. Mik­ko Kiviranta:

    Jos sinä, Az, haluat vai­kut­taa muul­ta­kin kuin nyky­päi­vän ana­lo­gial­ta 70-luvun tais­to­lai­ses­ta (osaa lyö­dä pää­hän Marxin Pää­omal­la, mut­ta kun kysyy perus­te­lu­ja johon­kin yksit­täi­seen kysy­myk­seen se kaa­taa nap­pu­lat ja pas­kan­taa peli­lau­dal­le), niin perus­te­let näke­myk­se­si. Kun ker­ran olet Reis­ma­ni­si ja Whee­la­ni­si luke­nut, niin osaat kyl­lä vas­ta­ta yksin­ker­tai­seen one-line­riin mik­si kamp­pai­lu maan­pin­nas­ta ei oli­si nol­la­sum­ma­pe­liä tai mik­si ei ole oleel­lis­ta vau­ras­tu­mi­sen kan­nal­ta onko se nollasummapeliä.

    Mie­les­tä­ni vies­tis­sä­ni oli kyl­lä hie­man enem­män perus­te­lu­ja, kuin pelk­kä “Pää­oman” mai­nit­se­mi­nen. On sel­keä syy sil­le, mik­si viit­taan talous­tie­tee­seen, ja teen sii­tä täs­sä tapauk­ses­sa syy­tök­sen tie­tä­mät­tö­myy­des­tä. Esi­mer­kik­si HS-raa­din vas­tauk­sis­ta tulen aivan vakuut­tu­neek­si, että suu­rin osa ei ole luke­nut ensim­mäis­tä­kään talous­tie­teen teos­ta, mut­ta, ja tämä on tär­ke­ää asian ymmär­tä­mi­sen kan­nal­ta, heil­lä on talou­des­ta äärim­mäi­sen var­mat mie­li­pi­teet, usein paa­tos­ta täyn­nä. Mis­tä tämä var­muus tulee? Var­muus ymmär­tää tie­teen alaa, johon ei ole tutus­tu­nut? Kom­men­toi­da sitä auk­to­ri­teet­ti­ses­ti ja itse­var­mas­ti, jos omis­sa kom­men­teis­saan ilmen­tää lähes täy­del­lis­tä tie­tä­mät­tö­myyt­tä edes perusteista?

    Itsel­le­ni talous on pal­jon epä­var­mem­pi kysy­mys kuin ehkä annan ymmär­tää, mut­ta on sil­ti mie­les­tä­ni joi­ta­kin sel­kei­tä suun­ta­vii­vo­ja ja käsi­tyk­siä, jois­ta lähes yksi­mie­li­nen enem­mis­tö talous­tut­ki­joi­ta on samaa mieltä.
    Esi­mer­kik­si hiki­pa­jois­ta libe­raa­leim­mat­kin val­ta­vir­tai­set talous­tie­tei­li­jät kuten Krug­man, Stiglitz ja Sachs ovat ilmais­seet myön­tä­viä kantoja.

    Län­si­mai­nen mora­lis­ti, joka kau­his­tuu hiki­pa­jois­ta, ei tätä tie­dä, ja tämä on jäl­leen kes­keis­tä, ei ole edes kiin­nos­tu­nut­kaan tie­tä­mään, mik­si talous­tie­te­li­jät näke­vät ne vält­tä­mät­tö­mä­nä siir­ty­mä­vai­heen osa­na talou­den kehi­tyk­ses­sä koh­den suu­rem­paa vau­raut­ta ja ihmis­ten hyvin­voin­tia. Jopa sel­lai­set glo­baa­lin soli­daa­ri­suu­den perään­kuu­lut­ta­jat kuten Sachs. Krug­man on jopa argu­men­toi­nut lap­si­työ­voi­man käyt­töä teh­tais­sa ymmär­täen (kos­ka on näyt­töä, että teh­tais­ta lain­sää­dän­nöl­lä hää­de­tyt lap­set saat­ta­vat kes­ki­mää­rin pää­tyä sitä teh­das­ta huo­nom­paan tilanteeseen).

    Myös pai­kal­li­set suo­si­vat hiki­pa­jo­ja, ja ne ovat tavoi­tel­tu­ja työ­paik­ko­ja. Lin­ka­tus­sa Nord­ber­gin doku­men­tis­sa on kuvaus­ta sii­tä, mik­si näin on.

    Hiki­pa­jo­ja kri­ti­soi­va län­si­mai­nen mora­lis­ti ei ole kiin­nos­tu­nut tie­tä­mään. Hän ei pidä talous­tie­det­tä min­kään arvoi­se­na. Se edus­taa lähin­nä jotain suur­ta hui­jaus­ta ja kor­rup­tio­ta. He kat­so­vat kyke­ne­vän­sä suu­rel­la itse­var­muu­del­la kom­men­toi­maan talout­ta, aivan kuin se oli­si puh­das mie­li­pi­de­ky­sy­mys. Eikä mitään lai­na­lai­suuk­sia oli­si ole­mas­sa. Jos­kus tämä voi joh­taa todel­la epä­to­del­li­siin sfää­rei­hin, kuten Arhin­mäen ehdo­tus, että me voi­sim­me sijoit­taa ydin­voi­maan inves­toi­ta­vat resurs­sit vaih­toeh­toi­siin ener­gia­läh­tei­siin. Suo­mes­sa on kes­ki­suu­ren puo­lu­een puo­lue­joh­ta­ja, joka Suo­men edus­kun­nas­sa ehdot­taa, että kan­sain­vä­lis­ten inves­toi­jien varo­ja me sijoit­tai­sim­me toi­saal­le. Mut­ta ei se hei­tä pysäy­tä, tai saa epäi­le­mään, että oli­si­ko täs­sä kyse ehkä hie­man enem­mäs­tä­kin kuin omas­ta lon­kal­ta hei­tet­tä­väs­tä tuntemuksesta.

    Täl­lai­sen irra­tio­naa­li­sen mora­lis­min edes­sä (joka esiin­tyy esi­mer­kik­si kos­kien maa­no­mis­tus­ta ja talous­kas­vua, glo­ba­li­saa­tio­ta ja kehi­tys­tä tai vaik­ka­pa Osmon käsit­tä­mä­tön­tä väi­tet­tä Argen­tii­nan köy­hyy­den syis­tä) ei oikein tun­nu ole­van muu­ta vaih­toeh­toa kuin kate­go­ri­ses­ti irti­sa­nou­tua sii­tä, että mitään todel­lis­ta debat­tia oli­si menos­sa, ja todel­la­kin lyö­dä talous­tie­teel­lä pää­hän. Jos­sain pitää tie­tä­mät­tö­myy­den­kin rajan mennä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  108. No vas­tauk­se­na­ni tuon­ne kau­as ylemmäs:

    Olen näh­nyt ja hoi­ta­nut sato­ja psy­koot­ti­sia, myös nuo­ri­soi­käi­siä. Akuu­tin psy­koo­sin hoi­to on oikeas­taan aika helppoa.

    Psy­kiat­rian jonois­sa ei psy­koot­ti­sia roi­ku. Psy­koo­sit hoi­de­taan kyl­lä _heti_.

    Tämän taet­te­rip­sy­kiat­rian var­joon hel­pos­ti jää se tosi­seik­ka, että kyl­lä ole­mas­sa on myös ihan oikei­ta­kin psy­kiat­ri­sia sai­rauk­sia, kyl­lä vaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  109. Suo­men oikeus­jär­jes­tel­mäs­sä var­maan­kin riit­tää kri­ti­soi­ta­vaa, mut­ta tuloe­ro­jen aiheut­ta­maa ongel­maa ei siel­lä kyl­lä vähäis­tä suu­rem­mas­sa mää­rin esiinny.”

    Työ­suh­de­rii­to­ja vie­dään har­voin oikeu­teen, kos­ka työ­an­ta­ja pyr­kii pit­kit­tä­mään oikeu­den­käyn­te­jä ja näin lan­nis­ta­maan vas­ta­puo­len. Pie­niä­kin jut­tu­ja käsi­tel­lään vuo­sia, sil­lä työ­an­ta­ja valit­taa aina hävitessään.Niinpä työ­suh­de­rii­to­ja on oikeu­des­sa vähän ja toi­saal­ta lait­to­mia lak­ko­ja useammin.

    Toi­nen ase­tel­ma on vakuutusyhtiöt/suuryritykset vas­taan asia­kas, näis­sä­kin tapauk­sis­sa suu­ry­ri­tyk­sen kyky vii­vyt­tää oikeus­jut­tu­ja pal­ve­lee suuryritystä.
    Myös­kin KOK nykyi­nen jäse­nis­tön mer­kit­tä­vä osa on yri­ty­su­ris­te­ja , joi­den näke­myk­set pal­ve­le­vat suu­ry­ri­tys­ten tarkoitusperiä.
    Suo­mi on todel­la­kin tuo­mit­tu EIT:ssa ja usein syy on pit­kit­ty­neet oikeusjutut

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  110. jot­ka hei­dän näkö­kul­mas­taan aja­vat “hyviä asioi­ta”, on vie­lä ihan tuhot­to­man kau­ka­na sii­tä, että hal­li­tus oli­si “ostet­tu”.”

    Puo­lu­eet ovat yhä riip­pu­vai­sem­pia mah­dol­li­suuk­sis­ta käyt­tää medi­aa markkinointikanavana.
    Ilman rahoi­tus­ta ei voi menes­tyä politiikasta.
    Se tekee puo­lu­eet riip­pu­vik­si rahoittajista.
    AY-liik­ken tuki ei ole yksit­täi­sen hen­ki­lön anta­maa tukea vaan n 2 mil­joo­naa pal­kan­saa­jan, joten yksit­täi­sen ihmi­sen edun aja­mi­nen ei ole samal­la taval­la mah­dol­lis­ta kuin yri­tys­maa­il­man tuissa

    EK:n tuki on arve­lut­ta­va, sil­lä val­taa EK:ssa käyt­tä­vät ulko­maa­lai­so­mis­tuk­ses­sa ole­vat suu­ret pörs­siyh­tiöt aj se mer­kit­see, että poli­tiik­ka ohja­taan ulko­mail­ta. Kun nämä omis­ta­jat toi­mi­vat hal­lin­ta­re­kis­te­rien kaut­ta niin emme tie­dä, mit­kä tahot ohjaa­vat Suo­men politiikkaa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  111. ”Mut­ta jos asu­mis­tuen ja toi­meen­tu­lo­tuen tasoa las­ke­taan, saat­taa Suo­mes­ta tul­la nykyi­sen maa­il­man 1. maa, joka ajaa kan­sa­lai­si­aan kuo­le­man por­teil­le. Tuo tal­vi kun hel­pos­ti tap­paa asunn­ot­to­mia ja huo­nos­ti vaa­te­tet­tu­ja lämpötilallaan.”

    Suo­mi­han jo ajaa kan­sa­lai­si­aan kuo­le­man por­teil­le ja sii­tä sisään­kin. Oli­ko­han tuo STM:n toi­mes­ta kun teh­tiin tut­ki­mus, jon­ka tulok­se­na oli se, että työt­tö­mien paris­sa kuo­le­vuus on muu­ta väes­töä suurempaa. 

    En muis­ta, kos­ki­ko em. tut­ki­mus myös mui­ta köy­hiä, mut­ta muis­te­len jos­tain luke­nee­ni, että oli­si osoi­tet­tu se, että kuo­le­vuus kor­re­loi tulo­ta­son kanssa.

    Sitä, kuin­ka suu­ri on kuo­le­vuus, ei lie­ne tut­kit­tu, mut­ta syy­tä olisi. 

    Onhan se sel­vä, ettei nykyi­nen perus­toi­meen­tu­lo tar­joa pit­kää elä­mää. Ei pal­jon tilan­net­ta paran­na se, että lei­pä­jo­nois­sa­kin jou­tuu tun­ti­kausia jonot­ta­maan pak­ka­sis­ta ja hei­kos­ta vaa­te­tuk­ses­ta piit­taa­mat­ta ja saa­lii­na on huo­no­laa­tuis­ta ruo­kaa, mikä sekin on jos­kus lop­pu­nut kesken. 

    Var­sin kysee­na­lais­ta on, että perus­toi­meen­tu­loa­kin saa­te­taan nipis­tää 20–40 %:lla var­sin kysee­na­lai­sin perus­tein. Ja lisä­leik­kauk­sia on suunnitteilla. 

    Kun ali­ra­vit­se­mus tap­paa ennem­min tai myö­hem­min ja stres­si tap­paa, niin ei meil­lä tai­de­ta todel­la­kaan tar­vi­ta kaa­su­kam­mioi­ta työt­tö­mien ja köy­hien vähentämiseksi. 

    Köy­hien ja työt­tö­mien ihmi­sar­vo on Suo­mes­sa toti­ses­ti hukassa. 

    ”Aina­kin puo­let vas­taa­jis­ta tun­tu­vat näke­vän talou­den nol­la­sum­ma­pe­li­nä. Järkyttävää.”

    No nol­la­sum­ma­pe­lis­tä­hän on pit­käl­ti kyse. Muu­ta­ma kon­kreet­ti­nen esimerkki: 

    Kun yri­tyk­sen työn­te­ki­jöi­den pal­kat pide­tään mah­dol­li­sim­man alhai­si­na tai perä­ti pyö­ri­te­tään yri­tys­tä osit­tain pal­kat­to­mien työn­te­ki­jöi­den voi­min, jää yri­tyk­sen joh­dol­le ja omis­ta­jil­le enem­män kes­ki­näis­tä jaet­ta­vaa. Unoh­de­taan se, että jokai­nen yri­tyk­sen tuot­ta­ma euro on työn­te­ki­jöi­den sel­kä­na­has­ta revit­ty, ellei kyse ole yhden hen­gen pyö­rit­tä­mäs­tä yrityksestä. 

    Kun sosi­aa­li­tuet pide­tään mah­dol­li­sim­man alhai­si­na, niin sit­ten rik­kai­den vero­ja voi­daan alen­taa, niin kuin on näh­ty, ja rik­kaat siis vain rikastuvat. 

    Jne.

    Lei­mal­lis­ta­han nyky­hal­lis­tuk­sen poli­tii­kal­le on ollut se, että kun rikas­ta halu­taan kan­nus­taa, heil­le anne­taan pork­ka­noi­ta. Kun köy­hää tai työ­tön­tä halu­taan kan­nus­taa, heil­le anne­taan raip­po­ja. Karua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  112. ”Sitä, kuin­ka suu­ri on kuo­le­vuus, ei lie­ne tut­kit­tu, mut­ta syy­tä olisi.”

    Tuos­ta on näkö­jään tipah­ta­nut pari sanaa pois. Lauseen tuli­si kuu­lua: Sitä, kuin­ka suu­ri on kuo­le­vuus asunn­ot­to­mien paris­sa, ei lie­ne tut­kit­tu, mut­ta syy­tä olisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  113. Lati­na­lai­sen Ame­ri­kan ongel­mat joh­tu­vat pit­käl­ti lii­an vah­vas­ta suur­maa­no­mis­ta­ja­luo­kas­ta — joka vie­lä oli kyl­män sodan aika­na USA:n mie­les­tä vapau­den turva. ”

    Ruot­si valit­si 1850 jäl­keen maan­vil­je­lyn mal­lik­si suur­ti­lat ja torp­pa­ri­lai­tos puret­tiin. Tämä perus­tui sii­hen, että suur­ti­lat kat­sot­tiin tehok­kaam­mik­si kuin pientilat
    Se ei kui­ten­kaan joh­ta­nut köy­hyy­teen eikä levot­to­muuk­siin, sil­lä yli­jää­mäih­mi­set joh­da­tet­tiin kau­pun­kei­hin ja mui­hin töihin.

    Suo­mes­sa tie on ollut pal­jon moni­mut­kai­sem­pi ja kivisempi.
    Suo­mi ei pur­ka­nut torp­pa­ri­lai­tos­ta ennen kuin oli pak­ko ja täy­den­si kata­stro­fia sotien jäl­keen perus­ta­mal­la sato­ja tuhan­sia uusia pientiloja.
    Mak­sam­me edel­leen noi­ta kulu­ja, jot­ka Ruot­si mak­soi jo 1800 ‑luvul­la.

    Harp­paus maa­ta­lous­yh­teis­kun­nas­ta teolliseen/palveluyhteiskuntaan on aina ollut kivul­loi­nen, Ruot­si ‚Austra­lia ja muu­ta­ma muu maa ovat kyen­neet hoi­ta­maan sen ilman suur­ta sisäis­tä mullistusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  114. Ja vas­tauk­se­na kysy­myk­seen: jos sa vau­ras­tu­mi­nen perus­tuu omiin ansioi­hin (yli­voi­mai­nen enem­mis­tö, ehkä noin 99 % tapauk­sis­ta esim. Suomessa)

    Että täl­lais­ta pro­pa­gan­daa täl­lä ker­taa. Onnek­si meil­lä on uuni­tuo­reet veropornojulkaisut:

    1. Aatos Erk­ko, vau­rau­den läh­de: perintö
    2. Toi­vo Hal­li­ki­vi: Pilkkuvirhe
    3. Karl Kyös­ti­lä: Yrittäjä(?)
    4. Lars Lan­gens­kiöld: Perintö
    5: Rafae­la Sep­pä­lä: Perintö
    6: Per Hartwall: Perintö
    7: My Wide­nius: Perintö

    Jat­kan­ko pidem­mäl­le vai uskot­ko jo täl­lä, että suo­ma­lai­sis­ta varak­kais­ta pel­käs­tään omil­la ansioil­la teh­ty­jä on aivan jota­kin muu­ta kuin 99%?

    rik­kaaks tul­laan tuot­ta­mal­la iloa ja hyö­tyä muille. 

    Voi sitä var­maan noin­kin rikas­tua, mut­ta epäi­len, että yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa rik­kais­ta pitäi­si mois­ta tapaa rikas­tua kovin työ­lää­nä. Hel­pom­paa ja pal­jon taval­li­sem­paa on periä tai luo­da aina­kin lyhy­tai­kai­nen illuusio ilon tai hyö­dyn tuot­ta­mi­ses­ta muil­le. (Tot­ta­kai tie­dän, että talous­tie­teen hyö­dyn jon­kun­lai­seen kehä­pää­tel­mään perus­tu­van mää­ri­tel­män mukaan tuol­la illuusion luo­mi­sel­la ja “todel­lien” hyö­dyn tuot­ta­mi­sel­la ei ole eroa, mut­ta tääl­lä meil­lä reaa­li­maa­il­mas­sa ero on todellinen.)

    Ja vie­lä itse asi­aan. Muis­taak­se­ni (vuo­sia aikaa kun olen asias­ta luke­nut, enkä tähän hätään ehdi kai­va­maan läh­de­viit­tei­tä) on aina­kin jon­kun­lais­ta empii­ris­tä evi­dens­siä sii­tä, että varal­li­suu­den, (ei niin­kään vält­tä­mät­tä tulo­jen) suh­teel­li­sen tasai­nen jakau­tu­mi­nen on hyväk­si talouskasvulle. 

    Täl­lai­sen löy­sin wikipediasta:

    In their stu­dy for the World Ins­ti­tu­te for Deve­lop­ment Eco­no­mics Research, Gio­van­ni Andrea Cor­nia and Julius Court (2001) reach policy conclusions as to the opti­mal distri­bu­tion of inco­me. They conclu­de that too much equa­li­ty (below a Gini coef­ficient of .25) nega­ti­ve­ly impacts growth due to “incen­ti­ve traps, free-riding, labour shir­king, [and] high super­vi­sion costs”. They also claim that high levels of inequa­li­ty (abo­ve a Gini coef­ficient of .40) nega­ti­ve­ly impacts growth, due to “incen­ti­ve traps, ero­sion of social cohe­sion, social conflicts, [and] uncer­tain pro­per­ty rights”. They advoca­te for policies which put equa­li­ty at the low end of this “efficient” range.

    Taval­li­sel­la maa­lais­jär­jel­lä tämän pitäi­si olla aika nol­la­tut­ki­mus. Neu­vos­to­liit­to ei ole hyvä eikä Zim­babwe. En tie­dä min­kä­lais­ta ideo­lo­gis­ta sokeut­ta vaa­di­taan kuvit­te­le­maan, että talou­del­li­sel­la epä­ta­sa-arvol­la ei oli­si jota­kin opti­mi­koh­taa Neu­vos­to­lii­ton ja Zim­babwen välis­sä. Ja vaa­di­taan myös lähes uskon­nol­lis­ta suh­tau­tu­mis­ta neoklas­si­seen talous­tie­tee­seen jos kuvit­te­lee, että tuo opti­mi­koh­ta löy­tyy vapail­la markkinoilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  115. Ksan­tip­pa:

    Lei­mal­lis­ta­han nyky­hal­lis­tuk­sen poli­tii­kal­le on ollut se, että kun rikas­ta halu­taan kan­nus­taa, heil­le anne­taan pork­ka­noi­ta. Kun köy­hää tai työ­tön­tä halu­taan kan­nus­taa, heil­le anne­taan raip­po­ja. Karua.”

    Tämä oli lois­ta­vas­ti ilmais­tu. En ollut­kaan kos­kaan aja­tel­lut tätä näin. Mut­ta juu­ri näin­hän asia on. 

    Bra­si­lian pan­kit pär­jä­si­vät finans­si­krii­sis­sä hie­nos­ti. Bra­si­lias­sa pank­kien joh­toa kan­nus­te­taan “kepil­lä”. Pank­kien joh­to­hen­ki­löt vas­taa­vat tie­tyin edel­ly­tyk­sin pank­kin­sa mak­su­ky­vyt­tö­myy­des­tä koko hen­ki­lö­koh­tai­sel­la omaisuudellaan. 

    Pitäi­si­kö­hän Län­si-Euroo­pas­sa ja Yhdys­val­lois­sa­kin pik­ku hil­jaa siir­tyä parem­min toi­mi­vien kan­nus­tin­jär­jes­tel­mien pii­riin: kan­nus­te­taan vaih­teek­si varak­kai­ta ja vas­tuu­na­lai­sia kepil­lä ja köy­hiä lisätuloilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  116. Juho Laa­tu:

    Saa­ra kir­joit­ti: “Hyvin suu­ri mää­rä hyvin rik­kai­ta ihmi­siä siis tosi­aan­kin muut­taa yhteis­kun­taa sel­lai­sek­si, jos­sa köy­hien on vai­keam­pi näh­dä itsen­sä osa­na yhteis­kun­taa … … . Mut­ta Suo­mes­sa ollaan var­maan­kin vie­lä hyvin kau­ka­na täl­lai­ses­ta tilanteesta”

    Eikö hyvä esi­merk­ki täl­lai­ses­ta 75% rik­kai­den dik­ta­tuu­ris­ta voi­si olla juu­ri Suo­mi. Kaik­ki vaki­tui­ses­sa työ­suh­tees­sa ole­vat ovat rik­kai­ta kan­sain­vä­li­sen mit­ta­puun mukaan. Lopuis­ta ei niin väliä. Ja lisäk­si muu­ta­ma super­ri­kas joukkoon.

    Hmm, no mik­sei. Jos 75% suo­ma­lai­sis­ta mää­ri­tel­lään Suo­men rik­kaim­mik­si, en voi sanoa kan­nat­ta­va­ni rik­kaim­pien lopu­ton­ta rikas­tu­mis­ta. Tulo­jen tasa­ja­ko kyl­lä­kin oli­si minus­ta ongel­mal­lis­ta, mut­ta tulo­luok­kien jakau­tu­mi­sen oli­si kui­ten­kin hyvä olla suht. tasais­ta. Muu­ten poliit­ti­nen pää­tök­sen­te­ko irtau­tuu huo­nos­ti toi­meen­tu­le­vien todel­li­suu­des­ta ja he jää­vät efek­tii­vi­ses­ti yhteis­kun­nan ulkopuolelle.

    Tosin Suo­mes­sa on jo vähän näin käy­nyt­kin, mut­ta ei tulois­ta joh­tuen, vaan sii­tä, että elä­mä on koh­del­lut eri aikoi­na syn­ty­nei­tä niin eri tavoin. Suu­ret ikä­luo­kat eivät useim­mi­ten ole nuo­rem­pien elä­män­ti­lan­teen par­hai­ta asian­tun­ti­joi­ta, ja sil­ti he kui­ten­kin suu­rel­la volyy­mil­laan päät­tä­vät minun­kin ikä­pol­ve­ni asioista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  117. Ksan­tip­pa
    “muis­te­len jos­tain luke­nee­ni, että oli­si osoi­tet­tu se, että kuo­le­vuus kor­re­loi tulo­ta­son kanssa.”

    Onko tuo muka jokin ihme? 

    Kuo­le­man­va­ka­vat sai­rau­det kun tup­paa­vat kor­re­loi­maan työ­ky­vyt­tö­myy­den kans­sa, joka taas vähen­tää tulo­ta­soa. Sama­ten päih­deon­gel­mat estä­vät työs­sä­käyn­nin ja nos­ta­vat ennen­ai­kai­sen kuo­le­man riskiä.

    Oli­si suo­ras­taan käsit­tä­mä­tön­tä, jos ryh­män, johon kuu­lu­vat myös lähes kaik­ki erit­täin vaka­vas­ti sai­raat, ter­vey­den­ti­la oli­si yhtä hyvä kuin sel­lais­ten, joi­den ter­veys riit­tää työssäkäymiseen.

    Onhan se sel­vä, ettei nykyi­nen perus­toi­meen­tu­lo tar­joa pit­kää elämää.”

    No höpön­lö­pön sen­tään, eivät­hän köy­hät kuo­le sii­hen, ettei heil­lä ole varaa uuteen bema­riin, vaan sii­hen, että ne samat omi­nai­suu­det, jot­ka joh­ta­vat eli­niän lyhe­ne­mi­seen, joh­ta­vat myös tulo­ta­son tip­pu­mi­seen (esi­mer­kik­si juu­ri­kin vaka­va sai­raus tai päihdeongelmat).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  118. Az on minus­ta oikeas­sa. Minus­ta on irvo­kas­ta, että vie­lä nyky­päi­vän stan­dar­dein val­ta­vir­ta­ta­lous­tie­teen käsi­tyk­set näh­dään suo­ma­lai­ses­sa leh­dis­tös­sä jon­kin­lai­se­na verikouraoikeistolaisuutena. 

    Näis­sä kysy­myk­sis­sä lii­del­lään jos­sain aivan käsit­tä­mät­tö­mis­sä sfää­reis­sä. Kat­so­kaa siel­tä hesa­ris­ta vaik­ka jon­kun Aku­lii­na Saa­ri­kos­ken vas­taus — ja vas­taa­via oli mui­ta­kin. Se, että täl­lai­sia näke­myk­siä esi­te­tään joten­kin tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä leh­dis­tös­sä, on irvo­kas­ta, se antaa ymmär­tää, että tosia­sias­sa oli­si jotain kysee­na­lais­ta sii­nä, mikä vai­ku­tus näi­den “ei”-vastauksen anta­jien yli­voi­mai­sen enem­mis­tön ehdo­tuk­sil­la talous­po­li­tii­kas­ta olisi.

    Val­tio ja jul­ki­nen sek­to­ri käyt­tä­vät tänä päi­vä­nä mer­kit­tä­väs­ti enem­män (reaa­lis­ta­kin) rahaa tulon­siir­toi­hin kuin “soli­daa­ri­sel­la” 70-luvul­la ja jopa osuu­te­na koko kan­san­ta­lou­des­ta. Mas­sii­vi­set tulon­siir­rot eivät ole vähen­tä­neet köy­hyyt­tä, vaan lisän­neet sitä. Eikö 40 vuo­den sel­keä empii­ri­nen näyt­tö sii­tä, että näin mas­sii­vi­set tulon­siir­rot eivät toi­mi, ole riit­tä­vä? Ja sil­ti vaa­di­taan lisää nii­tä tulonsiirtoja!!

    Minä­kin pidän tulo­jen ja omai­suu­den jakau­tu­mis­ta epä­ta­sai­sem­min ongel­ma­na, mut­ta se on ongel­ma sen takia, mitä se aiheut­taa, ei sen vuok­si että se on ole­mas­sa. Tuloe­ro­jen ja sitä kaut­ta myös vau­ras­tu­nei­den demo­ni­soin­ti on klas­si­nen esi­merk­ki sii­tä, miten ihmi­sen “moraa­li” toi­mii epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ti moni­mut­kai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa. Met­säs­tä­jä-keräi­li­jäyh­tei­söis­sä iso saa­lis oli satun­nai­nen wind­fall, ja se jaet­tiin, kos­ka seu­raa­vak­si sen saat­toi saa­da joku muu, ja jär­jes­te­ly hyö­dyt­ti kaikkia. 

    Nyky-yhteis­kun­nas­sa meil­lä on jo meka­nis­mi täl­lai­seen: meil­lä on luok­kaa 50% mar­gi­naa­li­ve­ro rik­kail­le, ja omis­ta­val­le luo­kal­le­kin se on 28%. Ei siis todel­la­kaan mitään mitä­tön­tä. Jos me eläi­sim­me n. 100 hen­gen kyläs­sä, täl­lais­ta jaka­mis­ta pidet­täi­siin enem­män­kin kuin rei­lu­na. Par­hail­la met­säs­tä­jil­lä oli­si kol­me vai­moa, kylän paras mök­ki, jne. Saman­lais­ta elin­ta­so­kau­laa ei Olli­lal­la tai Liliuk­sel­la ole edes toi­meen­tu­lo­tuel­la elä­viin verrattuna!!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  119. tcrown:

    Jat­kan­ko pidem­mäl­le vai uskot­ko jo täl­lä, että suo­ma­lai­sis­ta varak­kais­ta pel­käs­tään omil­la ansioil­la teh­ty­jä on aivan jota­kin muu­ta kuin 99%? 

    Jat­ka vain, tuo­han kat­taa­kin jo 7/5 000 000 osan suomalaisista 🙂

    Mut­ta ensin­nä­kin, eihän se perin­tö­kään mis­tään tyh­jäs­tä ole syn­ty­nyt, vaan ihan samal­la taval­la sii­tä, että joku on omal­la toi­min­nal­laan sen vau­rau­den kerän­nyt. Toi­sek­seen, peri­mi­nen ei sinäl­lään muu­ta rik­kai­den ja köy­hien ase­maa, kos­ka yksi rikas pois­tuu samal­la, kun toi­nen syn­tyy. No, voi­han nii­tä peri­jöi­tä toki olla enem­män, mut­ta sil­loin se vau­raus jakau­tuu asteen tasai­sem­min, kuten tapah­tuu jo perin­to­ve­ro­jen­kin vaikutuksesta.

    Ja joi­den­kin super­rik­kai­den vero­tie­dot ovat muu­ten­kin ihan vää­rä mit­ta­ri tämän asian poh­ti­mi­seen. Aina­kin näin sam­mak­ko­pers­pek­tii­vis­tä useim­pien taval­lis­ten ihmis­ten vau­ras­tu­mi­nen perus­tuu lähin­nä kovaan työn­te­koon, parem­pi­palk­kai­seen ammat­tiin kou­lut­tau­tu­mi­seen, ris­kien otta­mi­seen yrit­tä­jä­nä ja sääs­tä­mi­seen (asun­to­lai­na). En tie­dä, vas­taa­ko tuo 99 %:ia, mut­ta joka tapauk­ses­sa vau­ras­tu­neis­ta yli­voi­mai­nen enem­mis­tö on ihan taval­li­sia ihmi­siä, jot­ka ovat hoi­ta­neet asian­sa hyvin. Toki myös hyväl­lä tuu­ril­la lie­nee osan­sa, mut­ta mil­lä­pä sitä­kään lopul­ta kyvyk­kyy­des­tä erottaa.

    En tie­dä min­kä­lais­ta ideo­lo­gis­ta sokeut­ta vaa­di­taan kuvit­te­le­maan, että talou­del­li­sel­la epä­ta­sa-arvol­la ei oli­si jota­kin opti­mi­koh­taa Neu­vos­to­lii­ton ja Zim­babwen välissä. 

    No kyl­lä se minus­ta enem­män ideo­lo­gi­aa vaa­tii aja­tel­la, että talou­del­li­sen “epä­ta­sa-arvon” jakau­tu­mi­nen on kau­niis­ti käyt­täy­ty­vä jat­ku­va funk­tio, jol­la on ole­mas­sa “opti­mi­koh­ta” — ja vie­lä­pä sel­lai­nen opti­mi­koh­ta, joka ei voi­si muut­tua esi­mer­kik­si tek­nii­kan kehittyessä.

    Ja vaa­di­taan myös lähes uskon­nol­lis­ta suh­tau­tu­mis­ta neoklas­si­seen talous­tie­tee­seen jos kuvit­te­lee, että tuo opti­mi­koh­ta löy­tyy vapail­la markkinoilla. 

    No aina­kin nuo anta­ma­si esi­mer­kit ovat tapauk­sia, jos­sa sitä ei olla mark­ki­noil­la haet­tu. Niis­sä mais­sa, jois­sa tuo on teh­ty enem­män mark­ki­naeh­toi­ses­ti näyt­täi­si­vät sijoit­tu­van johon­kin noi­den ääri­päi­den väliin.

    Minus­ta aina­kin se on sel­vää, että kun­nol­la toi­mi­vil­la mark­ki­noil­la tulon­ja­ko etsii jon­kin suh­teel­li­sen sta­bii­lin pis­teen. Perus­te­lu­na esi­mer­kik­si se, että nämä “lottovoitto”-rikastumiset perus­tu­vat usein mel­koi­sel­ta osal­ta tuu­riin (ja se har­vem­min osuu samal­le henkilölle/suvulle usei­ta ker­to­ja), ja se toi­saal­ta jakaa nii­tä raho­ja uusik­si. Samal­la pää­omien ker­ty­mi­nen keräi­si nii­tä samoil­le tahoil­le (raha tulee rahan luo).

    Onko se sit­ten opti­mi­koh­ta on tie­ten­kin toi­nen kysy­mys, mut­ta minä­hän en moi­siin opti­mei­hin usko muutenkaan 🙂

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  120. Mas­sii­vi­set tulon­siir­rot eivät ole vähen­tä­neet köy­hyyt­tä, vaan lisän­neet sitä. Eikö 40 vuo­den sel­keä empii­ri­nen näyt­tö sii­tä, että näin mas­sii­vi­set tulon­siir­rot eivät toi­mi, ole riit­tä­vä? Ja sil­ti vaa­di­taan lisää nii­tä tulonsiirtoja!!”

    Tulon­siir­rot eivät tapah­du välil­lä rik­kaat ‑köy­hät.
    Suu­rin tulon­siir­to on eläk­keet ja ansio­si­do­nan­nai­se­na eläk­keis­tä tulon­siir­to­na hyö­ty­vät eni­ten hyvätuloiset.
    Kun työt­tö­myys koh­taa useam­min köy­hää eikä elä­ket­tä ker­ry niin he ovat rahoit­ta­jia eli mak­sa­vat hyvä­tu­lois­ten eläkkeitä.

    Toi­nen suu­ri tulos­niir­to on välil­lä ter­veet ‑sai­raat. Täs­sä­kin ryh­mä­sä asaa­vaat eni­ten tulon­siir­to­ja. Esim ylin tulo­de­sii­li käyt­tää jul­ki­sia eri­kois­sai­raan­hoi­don pal­ve­lui­ta n 5 ker­taa enem­män kuin alin tulodesiili,
    Työ­ter­veys­huol­los­ta val­tio mak­saa puo­let ja näis­tä­kin pal­ve­luis­ta eni­ten hyö­ty­vät hyvätuloiset
    N 500000 työn­te­ki­jäl­lä ei edes ole työ­ter­veys­pal­ve­lua ja he kaik­ki ovat pienituloisia.

    Niin­pä kai­kis­sa mit­tauk­sis­sa Suo­men ter­vey­den­hoi­to saa­ta­vuus on eni­ten tulos­i­don­nais­ta OECD mais­ta , toi­sin sanoen epätasarvoisinta.

    Kun päi­vä­ra­hat, sai­ra­se­läk­keet etc ovat tulos­i­don­nai­sia niin varak­kat hyö­ty­vät näis­tä­kin tulon­siir­rois­ta eniten.

    Kol­mas tulon­siir­to on työssäkäyvät-opiskelijat.
    Täs­sä­kin hyvä­tu­loi­set saa­vat yli­voi­mai­ses­ti enem­män tulon­siir­toa kuin pienituloiset.
    Kym­me­nen vuot­ta pitem­pi kou­lu­tusai­ka jo yksis­tään vää­ris­tää tulon­siir­toa hyvä­tu­lois­ten hyväksi.
    Mut­ta myös opin­to­tues­ta hyö­ty­vät eni­ten hyvä­tu­loi­set sil­lä tuen kes­to on pidem­pi ja taso kor­keam­pi kuin amik­sen kävijällä.

    Työt­tö­myys­kor­vaus­kin on ansio­si­don­nai­nen ja eni­ten sii­tä­kin hyö­ty­vät hyvätuloiset.

    Välil­lä rik­kaat-köy­hät tapah­tu­vat tulon­siir­rot ovat vain pro­sent­te­ja tai vähem­män koko tulonsiirtomassasta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  121. Kan­nat­taa muis­taa myös, että 50- ja 60-luvuil­la veroas­teet oli­vat jotain ihan muu­ta kuin nyky­ään. Jos täl­le lin­jal­le läh­de­tään, eli jos haluam­me saa­da jotain 50- 60-luku­jen kal­tais­ta “kul­tais­ta aikaa” län­si­mai­hin, niin veroas­te pitäi­si saa­da tuol­lai­set 15–25 pro­sent­tiyk­sik­köä alas­päin, eli puo­lit­taa, sääs­tä­mi­sas­teen pitäi­si kipa­ta nykyi­ses­tä nol­la­ta­sos­ta jon­ne­kin 20 pro­sen­tin tietäville.

    Aika huvit­ta­van­kin ste­reo­tyyp­pi­nen kuva vasem­mis­tos­ta, jos vasem­mis­ton kat­so­taan pitä­vän veroas­teen kor­keut­ta joten­kin itseisarvona.

    Kyl­lä minä aina­kin oli­sin täy­sin vaka­vas­ti har­kit­se­maan hypo­teet­tis­ta maa­il­maa, jos­sa veroas­te on yhtä mata­la kuin 50–60-luvulla, mut­ta vas­ta­pai­nok­si ylim­pien ja alim­pien tulo­de­sii­lien tulo­jen kas­vu­vauh­dit sekä palk­ka- ja osin­ko­tu­lo­jen BKT-osuu­det ovat samat kuin 50–60-luvulla. Tuo­ta aikaa muis­tel­laan nyky­maa­il­mas­sa nime­no­maan lei­mal­li­ses­ti, jopa hege­mo­ni­ses­ti vasem­mis­to­lai­se­na aika­na, aina­kin 2000-lukuun ver­rat­tu­na — vaik­ka veroas­te oli matala.

    Tuo­hon myö­hem­pään “tulon­siir­rot eivät pois­ta köy­hyyt­tä” ‑väit­tee­see­si voi tode­ta: Niin, tulonsiir­rot eivät pois­ta köy­hyyt­tä. Sen sijaan sitä kyl­lä pois­taa köy­hien tulo­jen kas­va­mi­nen ihan siir­tä­mät­tä.

    Eli, ote­taan kai­kin moko­min mal­lia 50–60- luvuis­ta. Voi vaan olla, ettei se oikein uus­va­sem­mis­tol­le sopisi.

    En miel­lä edus­ta­va­ni itse mitään “uus­va­sem­mis­toa”. Ylei­ses­ti­hän uus­va­sem­mis­to-sanaa käy­te­tään juu­ri 50–60-luvun län­si­mai­ses­ta vasem­mis­to­lai­ses­ta yli­opis­to­ä­ly­mys­tös­tä, jon­ka mie­les­tä nime­no­maan se samaan aikaan kaik­kial­la ympä­ril­lä tapah­tu­nut taval­lis­ten ihmis­ten vau­ras­tu­mi­nen ja arkie­lä­män hel­pot­tu­mi­nen oli sie­lua tur­me­le­vaa, moraa­li­ses­ti pahaa ja merk­ki län­si­mai­den lopul­li­sen peri­ka­don alka­mi­ses­ta. Minä olen täs­tä äärim­mäi­sim­mäs­sä vas­tak­kai­ses­sa ääri­pääs­sä: tun­nen nos­tal­gi­aa nii­tä aiko­ja koh­taan, vaik­ka en ollut sil­loin vie­lä syntynytkään!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  122. az kir­joit­ti 7.11.2010 kel­lo 4:04

    Mik­ko Kivi­ran­ta kir­joit­ti: “…Kun ker­ran olet Reis­ma­ni­si ja Whee­la­ni­si luke­nut, niin osaat kyl­lä vas­ta­ta yksin­ker­tai­seen one-line­riin mik­si kamp­pai­lu maan­pin­nas­ta ei oli­si nol­la­sum­ma­pe­liä tai mik­si ei ole oleel­lis­ta vau­ras­tu­mi­sen kan­nal­ta onko se nollasummapeliä.”

    Mie­les­tä­ni vies­tis­sä­ni oli kyl­lä hie­man enem­män perus­te­lu­ja, kuin pelk­kä “Pää­oman” mainitseminen…
    Esi­mer­kik­si hiki­pa­jois­ta libe­raa­leim­mat­kin val­ta­vir­tai­set … Län­si­mai­nen mora­lis­ti, joka kau­his­tuu hiki­pa­jois­ta, ei tätä tie­dä … Myös pai­kal­li­set suo­si­vat hiki­pa­jo­ja … Hiki­pa­jo­ja kri­ti­soi­va län­si­mai­nen mora­lis­ti ei ole kiin­nos­tu­nut tietämään … 

    Ei täs­sä­kään vies­tis­sä­si sil­miin osu­nut mitään maa­no­mis­tuk­sen nol­la­sum­ma­luon­tees­ta, tai edes sii­hen ohues­ti liit­ty­väs­tä väit­tees­tä­si “…nime­no­maan perus­tel­laan mik­si se, että mil­joo­nat köy­hät ‘menet­tä­vät maan­sa’ on yksi vau­ras­tu­mi­sen ja eli­no­lo­jen paran­tu­mi­sen vält­tä­mät­tö­miä perus­e­del­ly­tyk­siä” — jota en siis väi­tä oikeak­si tai vää­räk­si, oli­si­ki­va vain näh­dä ajat­te­lu sen takana.

    Käy­tin 50min alku­pe­räi­seen vies­tii­si lin­ki­te­tyn Nord­ber­gin videon kat­so­mi­seen. Aina­kin 4min 15sek koh­dal­la osui kor­vaan että päin­vas­toin maa pitää jakaa vil­je­li­jöil­le, samoin 31min 50sek koh­dal­la. Kuul­los­taa ihan par­ta-Kal­len peri­aat­teel­ta että tuo­tan­to­vä­li­nei­den pitäi­si olla työ­läis­ten omistuksessa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  123. Mik­ko Kiviranta,

    Taiwa­nis­sa oli feo­da­lis­ti­nen maa­no­mis­tus. Se muu­tet­tiin kapi­ta­lis­ti­sek­si. Kenias­sa on sosia­lis­ti­nen val­tion maa­no­mis­tus, mikä ei moti­voi vil­je­li­jöi­tä kehit­tä­mään tuo­tan­to­aan, kos­ka hyö­ty sii­tä ei tuli­si heil­le itsel­leen. Oli­vat vil­je­li­jät pie­nen tai suu­rem­man alu­een viljelijöitä. 

    Väit­tee­ni perus­tee­na ja poh­ja­na oli mai­nit­se­ma­ni edel­ly­tys yhteis­kun­nan kult­tuu­ri­ses­ta ja poliit­ti­ses­ta muu­tok­ses­ta kapi­ta­lis­mia tuke­vak­si. Tämä ei täy­ty feo­da­lis­mis­sa eikä sosialismissa.

    Kapi­ta­lis­mia tuke­van poliit­ti­sen ja kult­tuu­ri­sen kehi­tyk­sen jäl­keen ei maa­no­mis­tuk­sel­la ole kes­keis­tä, vält­tä­mä­tön­tä mer­ki­tys­tä köy­hien vau­ras­tu­mi­sel­le. Voi olla, että jokin toi­nen tilan­ne alku­ti­lan maa­no­mis­tuk­ses­sa oli­si parem­pi kuin toi­nen, mut­ta se ei ole ehdo­ton vält­tä­mät­tö­myys. Kapi­ta­lis­ti­ses­sa tilan­tees­sa suur­maa­no­mis­ta­jat­kin tuot­ta­vat ruo­kaa mark­ki­noil­le ja työl­lis­tä­vät palk­ka­työ­voi­maa. Hei­dän kes­ki­näi­nen kil­pai­lun­sa paran­taa työn­te­ki­jöi­den ja kulut­ta­jien ase­maa, jot­ka ovat myös vapai­ta jär­jes­ty­mään etu­jär­jes­töik­si, ilman että kor­rup­toi­tu­nut etu­ryh­mä­hal­li­tus tai klaanin/heimon pomo hei­tä höykyttää.

    Tär­ke­ää on, että kun talous kehit­tyy, niin tuo­tan­toa ja sen tehok­kuut­ta pys­ty­tään maa­ta­lou­des­sa lisää­mään, sekä vähen­tä­mään työ­voi­man tar­vet­ta tuo­tan­non yksik­köä koh­den, jol­loin enem­män työ­voi­maa vapau­tuu talou­den muil­le sek­to­reil­le. Tätä tar­koi­tin sil­lä, että köy­hien “maan­sa menet­tä­mi­nen” on edel­ly­tys vau­ras­tu­mi­sel­le. He köy­hät pien­ti­lal­li­set­han ovat täs­sä kehi­tyk­ses­sä jou­koin tilois­taan luo­pu­via. Niin on tapaht­nut kai­kis­sa vau­ras­tu­neis­sa maissa.
    Lopul­ta muu­ta­ma pro­sent­ti väes­töä ruok­kii koko väes­tön ja tuot­taa vie­lä yli­jää­mää­kin. Agraa­riyh­teis­kun­nas­sa 50%+ ihmi­sis­tä on sidot­tu­na maa­han. “Maan menet­tä­mi­nen” on osa vau­ras­tu­mi­sen pro­ses­sia. Työ­voi­ma läh­tee kau­pun­kei­hin etsi­mään työ­tä ja jos maa on kult­tuu­ri­ses­ti ja poliit­ti­ses­ti kapi­ta­lis­ti­nen, ja siten hou­kut­te­lee ulko­mai­sia inves­toin­te­ja, voi työn etsi­jä pää­tyä esi­mer­kik­si jo aiem­min mai­nit­tui­hin hiki­pa­joi­hin. Hiki­pa­ja mak­saa hänel­le palk­kaa. (Usein palk­ka on n. 2x pai­kal­li­seen tulo­ta­soon näh­den). Täl­lä pal­kal­la hän ostaa ruo­kaa, hänen ei tar­vit­se sitä vil­jel­lä. Jos työn­te­ki­jä on vas­tuul­li­nen, niin osan rahas­ta hän sääs­tää jäl­ki­kas­vun­sa koulutukseen.

    Monet Aasian talous­ih­meis­tä tapah­tui­vat mais­sa, joi­den maan ja luon­non­va­ro­jen mää­rä oli suh­teel­li­sen niuk­kaa, jopa köy­hää. Ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si Afri­kan ja Ete­lä-Ame­ri­kan mai­hin. Mut­ta mitä heil­lä oli, ja Afri­kal­la ja E‑Amerikalla ei ole sii­nä mää­rin ollut, oli riit­tä­vä perus­ta kapi­ta­lis­ti­sel­le kehitykselle.

    Se kuka maan tämän kehi­tyk­sen läh­tö­ti­lan­tees­sa tar­kal­leen yksi­tyi­ses­ti omis­taa ei ole kes­kei­sin kysy­mys. Kes­keis­tä on kapi­ta­lis­mia tuke­va kult­tuu­ri­nen ja poliit­ti­nen perusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  124. Tom­mi, en vii­tan­nut “uus­va­sem­mis­tol­la” sinuun, vaan viit­ta­sin nii­hin, jot­ka Hesa­rin raa­dis­sa naa­ma punai­se­na kil­jui­vat lisää tulonsiirtoja.

    Minä­kin olen sitä miel­tä, että köy­hem­mil­le pitäi­si saa­da lisää tulo­ja. On vain mie­les­tä­ni ilmeis­tä, että val­tion jär­jes­tä­mät tulon­siir­rot eivät tätä saa aikaan, vaan on käy­nyt niin, tulon­siir­toi­hin käy­tet­ty osuus BKT:sta on kas­va­nut jo mon­ta kym­men­tä vuot­ta, ja työt­tö­myy­den tren­di tuol­ta 60-luvul­ta tähän päi­vään on ollut nouse­va. Aina kun työt­tö­myys on nous­sut mer­kit­tä­väs­ti, se on las­ke­nut joka ker­ta hitaam­min, ja aina aset­tu­nut kor­keam­mal­le kuin ennen. Minus­ta näyt­tää ilmei­sel­tä, että juu­ri tulon­siir­to­po­li­tiik­ka on tämän taustalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  125. Aina kun työt­tö­myys on nous­sut mer­kit­tä­väs­ti, se on las­ke­nut joka ker­ta hitaam­min, ja aina aset­tu­nut kor­keam­mal­le kuin ennen. Minus­ta näyt­tää ilmei­sel­tä, että juu­ri tulon­siir­to­po­li­tiik­ka on tämän taustalla.”

    Sotien jäl­keen ei työt­tö­mäk­si kan­nat­ta­nut ilmoit­tau­tua, ei eten­kään rin­ta­ma­mies­ti­lan viljelijän.
    Työ­tön luo­ki­tel­tiin irto­lai­sek­si ja vie­tiin pak­ko­työ­hön työttömyystyömaille.
    Sosi­aa­lia­pu oli lai­naa, joka mak­set­tiin takai­sin, ellei muu­ten niin pakkotyössä.
    Ei ihme, että työt­tö­mäk­si ei ilmoit­tau­dut­tu, vas­ta näl­kä ajoi kortistoon

    Pää­syy löy­tyy työ­paik­ka­kir­nus­ta eli pät­kä­töi­den yleis­ty­mi­nen. Kun meil­lä 1980-luvul­la alkoi n 200000 työt­tö­myys­jak­soa vuo­sit­tain niin se mer­kit­si työt­tö­myy­te­nä n 60000 työtöntä
    Nyt kir­nua­mi­men tuot­taa n 800000 työt­tö­mys­jak­soa vuo­sit­tain mikä mer­kit­see n 250000 työtöntä.
    Pääl­le tule­vat työ­elä­mäs­tä syrjäytetyt,eli työ­vi­ma , joka ei kel­paa työ­nan­ta­jil­le Todel­li­suu­des­sa meil­lä on nyt n 420000 työtöntä

    Toi­nen syy on työ­ajan sys­te­maat­ti­sen lyhen­tä­mi­sen lopet­ta­mi­nen 80-luvul­la ja nyt työ­ai­kaa lyhen­ne­tään työt­tö­myy­den kautta
    Esim vuon­na 2007 työl­li­siä oli enem­män kuin 1989 , mut­ta teim­me sil­ti 11 % vähem­män työ­tun­te­ja kuin 1989 .
    Nyt­kin työt­tö­myys on vähen­ty­mäs­sä mut­ta niin vähen­ty­vät teh­dyt työtunnitkin

    Vuon­na 1989 työt­tö­myys oli n 3 % luok­kaa, joten väit­tee­si 70-lukua kor­keam­mas­ta työt­tö­myy­des­tä ei sovi sii­hen kuvaan , tosin pak­ko­ty lop­pui vas­ta 70-luvun alussa

    Minus­ta näyt­tää ilmei­sel­tä, että juu­ri tulon­siir­to­po­li­tiik­ka on tämän taustalla.”

    Mitä tulee tulon­siir­toi­hin niin hyvä­tu­loi­set saavt nii­tä eniten

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  126. OS kir­joit­ti. “Epä­ta­sai­sen tulon­jaon siu­nauk­sel­li­suut­ta on kokeil­tu esi­mer­kik­si Argen­tii­nas­sa. Maa oli vuo­si­sa­dan alus­sa euroop­pa­lai­sia mai­ta rik­kaam­pi, mut­ta ei ole enää. Ryös­tö­ka­pi­ta­lis­mi ei näy­tä kehit­tä­vän talouk­sia. Tasai­sen tulon­jaon maat ovat pit­käs­sä juok­sus­sa menes­ty­neet sel­väs­ti parem­min kuin äärim­mäi­sen epä­ta­sai­sen tulon­jaon maat.”

    Ensi luke­mal­la OSn teks­ti näyt­tää fik­sul­ta. Tar­kem­min aja­tel­tu­na sitä kan­nat­taa poh­tia tarkemmin:

    1) OS perus­taa ana­lyy­sin­sä his­to­rial­li­seen dataan. Täs­sä on se ongel­ma, että maa­il­ma on vii­me vuo­si­na muut­tu­nut rajus­ti, ja vauh­ti vain kiih­tyy. Sii­tä syys­tä OSn “perä­pei­li-ajat­te­lu” voi vie­dä rajus­tik­kin pie­leen: Nykyi­sin pie­ni­kin fir­ma jou­tuu joko suo­raan, tai epä­suo­raan koh­taa­maan glo­ba­lin kil­pai­lun 24/7. Jos jää “tuleen makaa­maan”, tulee pian nou­ta­ja. Menes­ty­ak­seen on siis pak­ko ket­te­räs­ti koko ajan uudis­tua. Täl­lais­ta tilan­net­ta ei ole kos­kaan aikai­sem­min ollut. Sen sijaan hitait­ten muu­tos­ten aikoi­na nk. pit­kän juok­sun “perä­pei­li-ajat­te­lu” aina­kin joten­kin toi­mi, mut­ta nyky­olois­sa se antaa­kin vaa­ral­li­sen har­hai­sen kuvan todellisuudesta.

    2) Nyky­ti­lan­tees­sa pär­jää­mi­sen tar­vi­taa­kin koko­naan toi­sen­lai­sia ihmi­siä kuin, mitä “perä­pei­lis­sä” näkyy: Kie­li­tai­toi­sia, kan­sai­vä­li­sen tason ammat­ti­lai­sia, jot­ka otta­vat ris­ke­jä ja osaa­vat hal­li­ta nii­tä. Olen itse ollut näis­sä pöy­dis­sä 30+ vuot­ta ja siten tie­dän mis­tä puhun.

    3) Talou­del­li­sen menes­tyk­sen luo­vat avain­hen­ki­löt ovat niin arvok­kai­ta resurs­se­ja mil­le tahan­sa maal­le, ettei heis­tä kan­nat­tai­si “mis­tään hin­nas­ta” luo­pua. Esim. Applen Ste­ve Jobbs mai­ni­taan USAn “natio­nal trea­su­rek­si”! OSn mai­nin­ta “äärim­mäi­sen epä­ta­sai­ses­ta tulon­jaos­ta” tulee­kin siis näin uuteen valoon. Pitäi­si­kö kysy­mys esit­tääk­kin niin, että onko mil­lään maal­la nyky­olois­sa enään varaa har­ras­taa muu­ta kuin “äärim­mäi­sen epä­ta­sais­ta tulon­ja­koa”, jos halu­taan, että talous pysyi­si kiih­ty­vän kehi­tyk­sen kelkassa?

    4) On paras­ta aja­tel­la niin, että Suo­mes­ta esim. Viroon, Kii­naan ja Inti­aan ulkois­te­tut työ­pai­kat eivät enää kos­kaan palaa. Mis­täs ne uudet tuot­ta­vat työ­pai­kat sit­ten saa­daan? PK-sek­to­ril­ta tietenkin!

    5) Nyky­olois­sa en näe Suo­mel­le muu­ta mah­dol­li­suut­ta kuin radi­kaa­lis­ti muut­taa suh­tau­tu­mis­ta yrit­tä­mi­seen: Maas­tam­me pitää teh­dä yrit­tä­jä-yhteis­kun­ta, jos­sa PK-yri­tyk­siä “kai­kin tavoin” suo­si­taan ja kan­nus­te­taan. On jo aika irtau­tua Marxi­lai­ses­ta “ryöstökapitalisti”-demonisoinnista ja 0‑summa ajat­te­lus­ta. Sen sijaan pitää avoi­mes­ti juh­lia & pal­ki­ta suo­ma­lai­set menes­ty­jät, jot­tei­vät läh­ti­si muu­al­le, koh­tuut­to­mi­ne tuloi­neen perus­taan uusia työpaikkoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  127. Sep­po Korppo,

    Luon­neh­ti­ma­si ana­lyy­si on var­mas­ti täy­sin oikea, mut­ta se joh­taa väis­tä­mät­tä tilan­tee­seen jos­sa tulon­ja­koe­rot tule­vat räjäh­dys­mäi­ses­ti kas­va­maan. Näin on sik­si, että kuvai­le­ma­sia­si “kie­li­tai­toi­sia, kan­sain­vä­li­sen tason ihmi­siä…” eli kai­ken kaik­ki­aan poik­keuk­sel­li­sen tehok­kai­ta ja tuot­ta­via yksi­löi­tä on (hyvin) rajal­li­nen mää­rä. Esi­tät täs­tä seu­raa­van sen, että epä­ta­sa-arvoi­sen yhteis­kun­nan tavoit­te­lu oli­si suo­ta­vaa, jot­ta em. hen­ki­löi­den resurs­sit tule­vat maksimoitua.

    Eikö oikea joh­to­pää­tös ole se, että nykyi­nen talous­jär­jes­tel­mä ei enää tuo­ta hyvin­voin­tia ihmisille?

    Toi­sek­seen, tun­nen hyvin monia edel­lä kuva­tun kal­tai­sia ihmi­siä. Näis­tä kym­me­nis­tä ihmi­sis­tä ainoas­taan yksi on kiin­nos­tu­nut teke­mään rahaa. Mui­ta ihmi­siä ohjaa­vat muut arvot: vapaa-ajan viet­to, mie­le­käs työs­sä kehit­ty­mi­nen, perhe-elämä.

    Mis­tä syn­tyy demo­ni­soi­va pel­ko, että Suo­mes­ta lop­pu­vat muut met­säs­tä tai että osaa­jat muut­ta­vat ulkomaille?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  128. Mat­su,

    Aja­tuk­se­si kul­ke­vat mie­les­tä­ni aivan oikea­ta rataa. Jotain selvennyksiä:

    Ensin­nä­kin myön­nän milel­lä­ni sen, että pro­vo­soin­ti­mie­les­sä vedin vähän öve­rik­si tuon “äärim­mäi­sen epä­ta­sai­sen tulonjako”-kohdan. Yhtä syyl­li­nen on kui­ten­kin OS, joka epä-älyl­li­sen löy­säs­ti heit­ti ko. ter­min, jos­ta sit­ten provosoiduin.

    Asian ydin on kui­ten­kin sii­nä, että kaik­ki näyt­tä­vät ole­van lii­kut­ta­van yksi­mie­li­siä sii­tä, että täy­del­li­sen tasai­nen tulon­ja­ko ei tuo hyvin­voin­tia. Toi­sin sanoen sii­tä­kin siis ollaan yhtä miel­tä, että tuloe­ro­ja pitäi­si olla. Tähän se yksi­mie­li­syys näyt­tää­kin sit­ten lop­pu­van. Täs­tä asias­ta pitäi­si­kin kii­rees­ti käy­dä kun­nol­li­nen kan­sa­lais­kes­kus­te­lu, jos­sa ei vain hei­tel­lä löy­siä popu­lis­ti­sia fraa­se­ja, jot­ka har­haut­ta­vas­ti kuu­los­ta­vat fiksuilta.

    Kes­kus­te­lus­sa voi­si olla mm. seu­raa­vat teemat:

    1) Mikä on Neu­vos­toa­jal­ta pai­no­las­tik­si jää­nyt marxi­lai­suu­den roo­li Suo­men nykyi­ses­sä poli­tii­kas­sa. Onko se oikein, että aje­taan kal­man­ha­jui­sia Marxi­la­sia arvo­ja “sam­mu­te­tuin lyh­dyin” ja naa­mioi­daan ne “poh­jois­mai­sen hyvin­voin­ti-yhteis­kun­nan” kaa­puun, kuten esim. Erk­ki Tuo­mio­jan tal­li tekee. Ovat­ko myös OSn perim­mäi­set aja­tuk­set siel­tä tallista?

    2) Onko Suo­mi läh­tö­ko­tai­ses­ti vapait­ten mies­ten ja nais­ten maa, jos­sa val­tio­val­ta nöy­räs­ti ja tehok­kaas­ti pal­ve­lee kan­sa­lai­si­aan. Vai onko se päin­vas­toin niin, että yksi­lö onkin val­tio­val­lan nöy­rä palvelija.

    3) Onko Suo­mes­sa sal­lit­tua menes­tyä ja ansai­ta rahaa niin pal­jon kuin pys­tyy / huvit­taa. Onko myös vas­taa­vas­ti sal­lit­tua ansai­ta vähem­män kuin mihin kyvyt riit­täi­si­vät, ja enem­män kes­kit­tyä vapaa-ajan viet­toon, mie­le­kää­seen työs­sä kehit­ty­mi­nen, per­he-elä­mään, jne.

    4) Miten saa­daan kas­saan ne rahat, joil­la pide­tään koh­tuul­lis­ta huol­ta hei­kom­pio­sai­sis­ta ja ei-tuot­ta­vas­sa työs­sä ole­vis­ta. Saa­daan­ko se idea miten­kään läpi, että tähän tar­vi­taan rajua ajat­te­lu­ta­van muu­tos­ta, muut­tu­mis­ta ris­ke­jä otta­vak­si yrit­tä­jäyh­teis­kun­nak­si, ja sii­tä seu­raa­via vää­jää­mät­tö­miä, mut­ta oikeu­tet­tu­ja tuloe­ro­ja. Näi­den tuloe­ro­jen ei kui­ten­kaa tar­vit­se olla OSn mai­nit­se­mia “äärim­mäi­sen epätäsaisia”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  129. Köy­hyy­den taso on kum­ma asia, kun telk­ka­ri on suol­ta­nut vuo­si­kym­me­niä “rik­kai­ta ja rak­kai­ta” mei­dän­kin yhtei­söön — eli Suomeen.

    Mut­ta itse ain­kain kuu­lo­pu­hei­den perus­teel­la ystä­vil­tä­ni rapa­kon takaa, USAn köy­hyys on val­lan tois­ta kuin suo­ma­lais­ten köy­hyys. Ja itse asias­sa USAn köy­hät ovat pal­jon rik­kaam­pia, kuin Suo­men köy­hät ovat.

    Meil­lä kun tup­paa ole­maan niin, että byro­kra­tia tekee suom­lai­sis­ta (aina­kin työt­tö­mis­tä) aloit­tet­to­mia oman­sa asioi­den­sa hoitamiseen. 

    Se kun työk­kä­rin tädin näke­mys työt­tö­män asios­ta on laki, niin parem­pi on pitää mölyt mahas­saan ja men­nä työk­kä­rin osoit­ta­maan akti­vi­teet­tiin vaikk­pa pat­sai­ta var­tioi­maan, kun vaih­toen­to­na on työt­tö­myys­tur­van­sa mene­tys ja jou­tu­mi­nen karen­siin = tar­koit­taa sitä, että jou­tuu sosi­aa­li­vi­ran­omai­sen kyn­siin ja samal­la “ilmai­sen” sosi­aa­li­ra­han taso puto­aa 20%, ja jos oikein änky­rä on viran­omai­sia koh­taan, niin sosi­aa­li­ra­ha puo­taa 40 pro­set­tia alku­pe­räi­ses­tä tasostaan.

    Se on vaan kum­ma jut­tu, että meil­lä päin asiat viri­te­tään rah­ka­suos­kil­le eikä maan­lä­hei­sil­le pork­ka­noil­le, joi­ta työt­tö­mil­le tar­jot­tai­siin nah­ka­ruos­kien sijaan -> vähen­tä­mäl­lä ruo­ka-annok­sien mää­rää pudot­ta­mal­la toi­meen­tu­lo­tuen tasoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  130. Jat­ka vain, tuo­han kat­taa­kin jo 7/5 000 000 osan suomalaisista

    Minä kuvit­te­lin, että kes­kus­te­lun aihee­na oli Suo­men rik­kaim­mat. Jos Suo­men rik­kaim­piin kuu­luu 5 000 000 ihmis­tä, argu­ment­ti­si voi­kin olla lähem­pä­nä totuutta.

    No kyl­lä se minus­ta enem­män ideo­lo­gi­aa vaa­tii aja­tel­la, että talou­del­li­sen “epä­ta­sa-arvon” jakau­tu­mi­nen on kau­niis­ti käyt­täy­ty­vä jat­ku­va funk­tio, jol­la on ole­mas­sa “opti­mi­koh­ta” – ja vie­lä­pä sel­lai­nen opti­mi­koh­ta, joka ei voi­si muut­tua esi­mer­kik­si tek­nii­kan kehittyessä.

    Nyt herä­si mie­len­kiin­to. Ker­ro­pa tar­kem­min min­kä­muo­toi­sen kuvit­te­let tuon funk­tion ole­van, jos talous­kas­vul­la ei ole mak­si­mi­koh­taa välil­lä “kaik­ki omis­taa saman ver­ran” (talous­kas­vu ~0) — “yksi omis­taa kai­ken” (talous­kas­vu ~0)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  131. Lian van­ha: “Näin se on, kos­ka maa­pal­lon resurs­sit ovat rajal­li­set eli jos joku kulut­taa resurs­sin kes­kiar­voa enem­män niin se on pois jol­tain toiselta.”

    On muu­ten tosi hyvä, että täl­lä taval­la ajat­te­le­vat eivät ole enää esi­mer­kik­si suun­nit­te­le­mas­sa trak­to­ri­tuo­tan­toa Neuvostoliitossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  132. Nyky­ti­lan­tees­sa pär­jää­mi­sen tar­vi­taa­kin koko­naan toi­sen­lai­sia ihmi­siä kuin, mitä “perä­pei­lis­sä” näkyy: Kie­li­tai­toi­sia, kan­sai­vä­li­sen tason ammat­ti­lai­sia, jot­ka otta­vat ris­ke­jä ja osaa­vat hal­li­ta niitä. ”

    Heh, van­ha kou­lu­ka­ve­ri­ni Make jäi tyh­jän pääl­le 10 vuot­ta sit­ten kun put­ki­fir­man omis­ta­ja­pa­pat päät­ti­vät yhtäk­kiä jää­dä eläk­keel­le ja fir­ma lopettiin.
    Otim­me ker­ran kup­pia ja kun häm oikein suri koh­ta­lo­aan ‚ehdo­tin hänel­le, että eihän hänen ammat­ti­tai­ton­sa mihin­kään katoa fir­man muka­na. Lähi­su­ku­lai­sel­la on tili­toi­mis­to­kin, joka voi hoi­taa paperiasiat.
    Hänen tar­vii vain kysyä papoil­ta, jos­ko myy­vät pakun ja työ­ka­lut ja vähän tarvikkeita.Make sai ne lähes ilmai­sek­si ja pis­ti fir­man pys­tyyn ja hyvin on men­nyt, put­ken jat­ka­mis­ta on riit­tä­nyt ja nyt kun 60 tuli mit­ta­riin , palk­ka­si nuo­ren työn­te­ki­jän ‚joka tekee ras­kaam­mat työt.

    Ainoi­ta uhkaa­jia ovat pime­ää työ­tä teke­vät viro­lai­set ja venäläiset .

    Mitä ris­ke­jä hänel­lä on ? Ei mitään.

    Suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta yrit­tä­jis­tä on Maken kal­tai­sia, he teke­vät palk­ka­työ­tä vähän toi­ses­sa muodossa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  133. että tähän tar­vi­taan rajua ajat­te­lu­ta­van muu­tos­ta, muut­tu­mis­ta ris­ke­jä otta­vak­si yrit­tä­jäyh­teis­kun­nak­si, ja sii­tä seu­raa­via vää­jää­mät­tö­miä, mut­ta oikeu­tet­tu­ja tuloe­ro­ja. Näi”

    Kou­rin oppi nume­ro 1 oli, että omia raho­ja ei saa ris­kee­ra­ta, ris­ke­jä voi ottaa vain toi­sen rahoilla.
    Hän omi opin jo nuo­re­na Kemi­jär­vel­lä sököä pelatessaan .
    Pelin rahoit­ta­ji­na oli­vat vel­jet. Jos tuli tak­kiin niin se oli vel­jien tap­pio, jos tuli voit­toa niin se pan­tiin puoliksi.Pentille puo­let, vel­jil­le toi­nen puolisko

    Näin tul­laan rikkaaksi

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  134. Nyky­ti­lan­tees­sa pär­jää­mi­sen tar­vi­taa­kin koko­naan toi­sen­lai­sia ihmi­siä kuin, mitä “perä­pei­lis­sä” näkyy:
    …muut­tu­mis­ta ris­ke­jä otta­vak­si yrittäjäyhteiskunnaksi

    Tämä on pit­käl­lä täh­täyk­sel­lä ainoa todel­li­nen vaih­toeh­to Suo­men talou­del­li­sel­le sel­viä­mi­sel­le nyky­olois­sa. Val­tion ja kun­tien roo­li voi olla vain yrit­tä­jäyh­teis­kun­taa tukeva.

    Oli­si hie­noa jos Suo­men jokai­ses­sa nie­mes­sä, not­kos­sa ja saa­rel­mas­sa oli­si yrit­tä­jä pusaa­mas­sa jota­kin. Jot­kut eivät menes­tyi­si, toi­set kit­kut­te­li­si­vat his­suk­seen joten kuten. Muu­ta­mat har­vat onnis­tui­si­vat erin­omai­ses­ti, työl­lis­täi­si­vät mui­ta­kin ja sai­si­vat kun­nol­la rahaa­kin kasaan, taval­li­ses­ti monen vuo­den 24/7 pon­nis­tuk­sen jäl­keen. He oli­si­vat sit­ten san­ka­rei­tam­me, joil­le syys­tä­kin aplo­dee­rat­tai­siin ja annet­tai­siin oikeus, jos niin tyh­myyt­tään haluai­si­vat, vaik­ka­pa reh­vas­tel­la rahoillaan!

    Täl­lä kei­nol­la talou­tem­me läh­ti­si ehkä­pä suo­ras­taan ällis­tyt­tä­vään kas­vuun, jol­loin huo­nom­mas­sa ase­mas­sa ole­vil­le­kin riit­täi­si enem­män jaettava.

    On nimit­täin niin, että jos Pekal­la menee hyvin, se ei vält­tä­mät­tä ole Mati­la­ta pois… Pää­pe­ri­aa­te on tie­ten­kin se, että joka toh­tii ottaa ris­kin ja pys­tyy sitä hal­lit­se­maan, saa­koon sii­tä kun­nol­li­sen korvauksen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  135. tcrown:

    Minä kuvit­te­lin, että kes­kus­te­lun aihee­na oli Suo­men rik­kaim­mat. Jos Suo­men rik­kaim­piin kuu­luu 5 000 000 ihmis­tä, argu­ment­ti­si voi­kin olla lähem­pä­nä totuutta. 

    Otsi­kon alla pysy­mi­nen­hän on tyl­sää 🙂 Niin, otsik­ko var­maan­kin oli tuo, mut­ta minun väit­tee­ni oli, että yli­voi­mai­nen enem­mis­tö (“99 %”) vau­ras­tu­mi­ses­ta perus­tuu “omiin ansioi­hin” ja mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti hyö­dyt­tää sil­loin “kaik­kia”.

    tcrown:

    Nyt herä­si mie­len­kiin­to. Ker­ro­pa tar­kem­min min­kä­muo­toi­sen kuvit­te­let tuon funk­tion ole­van, jos talous­kas­vul­la ei ole mak­si­mi­koh­taa välil­lä “kaik­ki omis­taa saman ver­ran” (talous­kas­vu ~0) – “yksi omis­taa kai­ken” (talous­kas­vu ~0)

    Minä kuvit­te­li­sin sen “funk­tion” ole­van huo­no työ­ka­lu tämän asian poh­ti­mi­seen, kos­ka se on niin epä­mää­räi­nen. Minus­ta se tulon­ja­ko hakee par­hai­ten “oikean” paik­kan­sa, kun sii­hen puu­tu­taan mah­dol­li­sim­man vähän yhteis­kun­nan tahol­ta. Tähän poik­keuk­sen muo­dos­ta­vat oikeas­ti hei­kom­pio­sai­set, mut­ta se ei mie­les­tä­ni ole tulon­ja­ko­ky­sy­mys. Eli olen sitä miel­tä, että abso­luut­ti­ses­ta köy­hyy­des­tä on perus­tel­tua pyr­kiä eroon vaik­ka sit­ten tulon­siir­roin, jos mikään muu ei auta, mut­ta suh­teel­lis­ten tuloe­ro­jen tasoit­ta­mi­seen ei ole eri­tyis­tä tarvetta.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.