Leppoistamalla nollakasvuun

Suo­mes­sa vie­rail­leet kas­vu­kriit­ti­set talous­tie­tei­li­jät syyt­ti­vät (Rans­kan) vih­rei­tä sii­tä, ettei­vät nämä ole kyl­lin pon­nek­kaas­ti olleet pysäyt­tä­mäs­sä talou­del­lis­ta kasvua.

Mis­sä­hän kan­san­ta­lou­des­sa on ruu­vi, jol­la kas­vu pysäy­te­tään. Toki nos­ta­mal­la reaa­li­kor­ko kym­me­neen pro­sent­tiin saa­daan kas­vu alas. Samaan pys­tyy myös raju vero­jen koro­tus ilman jul­kis­ten meno­jen vas­taa­vaa kas­vua. Molem­mis­sa tavois­sa on se vika, että seu­rauk­se­na on laa­ja työt­tö­myys ja suu­ri yhteis­kun­nal­li­nen onnettomuus.

Koko­nais­tuo­tan­to on kar­keas­ti työn tuot­ta­vuus ker­rot­tu­na työn mää­räl­lä. Koko­nais­tuo­tan­non kas­vu voi­daan pysäyt­tää pysäyt­tä­mäl­lä tuot­ta­vuu­den kas­vu. Kiel­le­tään kaik­ki ratio­na­li­soin­ti ja auto­ma­ti­soin­ti. Rans­ka­lai­nen talous­tie­tei­li­jä tun­tui tätä kan­nat­ta­van kehues­saan, kuin­ka pal­jon työ­tä syn­tyy esi­mer­kik­si bio­polt­toai­nei­den tuo­tan­nos­sa perin­tei­sin menetelmin.

Toi­nen vaih­toeh­to on teh­dä työ­tä vähem­män. On vähän han­ka­la sanoa ali­pal­ka­tul­le köy­häl­le, että siir­ry osa­päi­vä­työ­hön ja kulu­ta vie­lä­kin vähemmän.

Pal­jon toden­nä­köi­sem­pää on lep­pois­ta­mi­sen yleis­ty­mi­nen vähän parem­min kou­lu­tet­tu­jen ja siis parem­pi­palk­kais­ten kes­kuu­des­sa. Täl­lai­nen vai­heit­tai­nen muu­tos on meneil­lään. Eräs VM:n vir­ka­mies valit­ti minul­le, että vero­ja ei tule tar­peek­si, kos­ka nuo­ret kou­lu­te­tut lais­kot­te­le­vat ja tyy­ty­vät pie­nem­piin ansioi­hin. Samaa ilmiö­tä on myös koti­hoi­don­tuen suo­sion kas­vu – myös hyvä­palk­kais­ten kes­kuu­des­sa, vaik­ka valin­ta on heil­le hyvin kallis.

Vapaa­eh­toi­nen, hen­ki­lö­koh­tai­nen rahan vaih­ta­mi­nen vapaa-aikaan on minus­ta hyvin ter­veel­li­nen ilmiö. Tätä ei pidä pahek­sua, päin­vas­toin; ei ahneut­ta aina­kaan ennen ole hyvee­nä pidet­ty. Lep­pois­ta­mi­sen kaut­ta tapah­tu­va muu­tos sujuu lep­poi­sas­ti. Se ei tuo­ta työt­tö­myyt­tä, ei tosin myös­kään työn jaka­mi­sen kaut­ta juu­ri vähen­nä­kään työttömyyttä.

Val­tio­va­rain­mi­nis­te­riöl­le se tie­tys­ti aiheut­taa vähän mur­het­ta, kos­ka vero­tuk­sem­me perus­tuu lähes yksi­no­maan palk­ka­ve­roi­hin. Vero­kan­nat siis tule­vat nouse­maan, mut­ta maltillisesti.

Tämä eri vaa­di polii­ti­koi­ta pää­tök­siä. Ihmi­set teke­vät sen itse.

110 vastausta artikkeliin “Leppoistamalla nollakasvuun”

  1. Lep­pois­ta­mis­ta estää lähin­nä asu­mi­sen kal­leus. Jos tar­koi­tuk­se­na on pitää kan­sa ja hyvin­kou­lu­te­tut töis­sä 11kk/v ja 40h/vko, niin pitää huo­leh­tia, ettei asu­mi­nen halpene. 

    Ehkä­pä etä­työ lisään­tyy, ja lep­pois­ta­jat muut­ta­vat maa­seu­dul­le rato­jen lähel­le ja teke­vät siel­tä duu­nia pari-kol­me päi­vää viikossa. 

    Tai sit­ten lep­pois­ta­jat älyä­vät tyy­tyä hal­vem­piin (=pie­nem­piiin) asun­toi­hin pidem­pien lomien rahoittamiseksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Lep­pois­ta­mis­ta estää lähin­nä asu­mi­sen kalleus

      Sik­si lep­pois­ta­mi­nen onkin alka­mas­sa peri­jä­su­ku­pol­ves­ta, joka saa käyt­töön­sä velat­to­man asun­non. Mui­den pitää lep­pois­tua jos­sain muu­al­la kuin Hel­sin­gis­sä. Eri­tyi­sen lep­poi­saa elä­mäs­tä tulee, kun perii asun­non Hel­sin­gis­sä ja muut­taa vaik­ka Mikkeliin

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Otso, lep­pois­ta­mi­nen tuo muas­saan mui­ta­kin ongel­mia kuin vero­va­ro­jen riit­tä­vyys­son­gel­man. Jul­ki­nen sek­to­ri on vai­keuk­sis­sa esi­mer­kik­si lää­kä­rien riit­tä­vyy­den kans­sa, kun lää­kä­rit eivät enää suos­tu­kaan teke­mään 60 tun­ti­sia työ­viik­ko­ja. Kun työ­viik­ko puto­aa esi­mer­kik­si 30 tun­tiin, niin lää­kä­rei­tä tar­vi­taan kak­sin­ker­tai­nen mää­rä saman hoi­don tuottamiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Mis­sä­hän kan­san­ta­lou­des­sa on ruu­vi, jol­la kas­vu pysäytetään.”

    Ehkä kas­vul­la tar­koi­te­taan täs­sä jat­ku­vaa luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­sen lisään­ty­mis­tä eikä niin­kään pal­ve­lui­ta (eli sitä, että par­tu­ri myy pal­ve­lu­jaan hie­ro­jal­le ja hie­ro­ja par­tu­ril­le). Kai nor­maa­lit ohjaus­toi­met, kuten vero­tus, käy­vät. Hait­ta­ve­rot tun­tu­vat luon­nol­li­sil­ta vih­reäs­tä näkö­kul­mas­ta katsottuna.

    Vapaa­eh­toi­nen, hen­ki­lö­koh­tai­nen rahan vaih­ta­mi­nen vapaa-aikaan on minus­ta hyvin ter­veel­li­nen ilmiö.”

    Samaa miel­tä. Mut­ta työn tai tuot­ta­vuu­den vähen­tä­mi­nen ei minus­ta ole tar­peen. Vain ympä­ris­töl­le aiheu­tu­vaa kulu­tus­ta tuli­si vähen­tää. On ihan ok kek­siä tapo­ja tuot­taa enem­män vihan­nek­sia kas­vi­maal­la, ja lisä­tä työn mää­rää kas­vu­kaut­ta piden­tä­mäl­lä, jos kas­vi­maa pysyy enti­sen kokoi­se­na ja rasi­te ympä­ris­töl­le pysyy enti­sel­lä tasolla.

    On vähän han­ka­la sanoa ali­pal­ka­tul­le köy­häl­le, että siir­ry osa­päi­vä­työ­hön ja kulu­ta vie­lä­kin vähemmän.”

    Tuon kave­rin työn mää­rää ei tar­vit­se rajoit­taa, pait­si jos hänen teke­män­sä työ on hai­tal­lis­ta ympä­ris­töl­le. Hänen kulu­tus­taan tulee vali­tet­ta­vas­ti joil­tain osin rajoit­taa — tie­ten­kin ympä­ris­töä rasit­ta­via kulutustottumuksia.

    Minun maa­il­man­ku­vas­sa­ni kyse on sii­tä, että aiem­pi talou­den mal­li, jos­sa ihmi­nen oli pie­ni teki­jä maa­pal­lon eko­sys­tee­mis­sä, on tul­lut tien­sä pää­hän. Enää ei ole uut­ta luon­toa val­loi­tet­ta­vak­si ja uusia man­te­rei­ta löy­det­tä­väk­si. Ovat ihmi­set oppi­neet kodeis­saan­kin pitä­mään omat lelun­sa omas­sa huo­nees­saan, ja ole­maan saa­mat­ta aivan kaik­kea halua­maan­sa lelu­kau­pas­sa, ja sil­ti kek­si­mään haus­kaa teke­mis­tä sisa­rus­ten kans­sa. Ei tämän uuden maa­il­man­ta­lou­den pitäi­si olla peri­aat­tees­sa sen kum­mem­pi jut­tu. Toki aikui­set ovat han­ka­lam­pi tapaus kuin lapset :-).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Mitä jos lep­pois­te­taan kan­sa­kun­nan “puu­tar­han” hoidosta. 

    Suo­mes­sa on pel­toa 2,3 mil­joo­naa heh­taa­ria eli “hoi­to­suh­de” on run­sas heh­taa­ri jokais­ta työl­lis­tä koh­den. Ruot­sis­sa ja Sak­sas­sa vas­taa­va hoi­to­suh­de on 0,3 hehtaaria.

    Mik­si meil­lä rakas­te­taan pel­toa kol­me ker­taa enem­män kuin muualla? 

    Se tulee kal­liik­si, sitoo resurs­se­ja ja näin estää talou­den kasvua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Talous­kas­vu on ennen­kaik­kea tuot­tei­den paran­tu­mis­ta. Eli esi­mer­kik­si sitä että ben­sa-auton tilal­le tulee säh­kö­au­to. Enkä edes minä voi näh­dä miten vih­reät tuo­ta edes haluai­si­vat vastustaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Työ­ka­ve­ri tuos­sa juu­ri lep­pois­ti itsen­sä. Vaih­toi (itse mak­se­tun) oma­ko­ti­ta­lon yksi­öön ja uudeh­kon maan­tie­lai­van­sa kym­me­nen vuot­ta van­haan sopi­van kokoi­seen. Seu­raa­vak­si vuo­rot­te­lu­va­paal­le. Kyl­lä se onnis­tuu, kun vaan uskal­taa hypä­tä vauh­dis­sa junasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Eikö tämä aihe lii­ty ensi­si­jai­ses­ti ympä­ris­töön ja luon­non­va­roi­hin? Mate­ri­aa­li­sen kulu­tuk­sen vähen­tä­mi­nen tar­koit­taa kai käy­tän­nös­sä talou­den supis­ta­mis­ta, vaik­ka pys­tym­me­kin kuvit­te­le­maan ääri-imma­te­ri­aa­li­sen talouden.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Kuin­ka Nokia voi lep­pois­tua ja kil­pail­la kan­sain­vä­lis­ten haas­ta­jien­sa kans­sa? Ei tie­ten­kään miten­kään. Kuin­ka lää­kä­ri­kun­ta, kuten yllä jo todet­tiin, voi lep­pois­tua, ilman että ter­vey­den­hoi­don krii­si kasaan­tuu enti­ses­tään? Kuin­ka tera­peut­tien ammat­ti­kun­ta voi lep­pois­tua, ilman että nuo­ri­sop­sy­kiat­rian krii­si pahe­nee enti­ses­tään? Kuin­ka opet­ta­jien ammat­ti­kun­ta voi lep­pois­tua, ilman että luok­ka­koot kas­va­vat tai ope­tuk­sen mää­rä tai taso vähe­nee? Kuin­ka jul­ki­sen lii­ken­teen kus­kit voi­vat lep­pois­tua, ilman että lii­ken­ne rupe­aa ruuhkautumaan?

    Teh­dyn työn mää­rä vähe­nee. Onko tämä toi­vot­ta­vaa? Mil­lä aloil­la? Jo nyt on vai­kea löy­tää toi­vot­tua työ­voi­maa, eli kuka teki­si lep­pois­tu­mi­ses­ta seu­raa­van teke­mät­tö­män työn ter­vey­den­hoi­dos­sa tai suo­ma­lai­sen lii­ke-elä­män kil­pai­lu­ky­vyn takaa­mi­ses­sa kan­sain­vä­lis­ten haas­ta­jien­sa puris­tuk­ses­sa? Kuka sen mak­sai­si ja kuin­ka kannattavasti?

    Jos Suo­men talous­kas­vu jäi­si muis­ta län­si­mais­ta jäl­keen tämän lep­pois­tu­mi­sen myö­tä, niin meil­tä pian hupe­ni­si kyky uusin­taa tuo­tan­to­vä­li­neis­töäm­me uusim­man tek­no­lo­gian tasol­le, sil­lä ei sitä meil­le alen­nuk­sel­la myy­täi­si. Samoin kulu­tus­hyö­dyk­keet oli­si­vat kal­liim­pia pal­kan osto­voi­man laskiessa.

    Entä mitä ihmi­set oikeas­ti teki­si­vät sil­lä lisään­ty­neel­le vapaa-ajal­la, jot­ta se oli­si mene­tys­ten arvois­ta? Alen­tu­nut suh­teel­li­nen elin­ta­som­me­han teki­si esi­mer­kik­si ulko­maan­mat­kai­lun meil­le aikai­sem­paa kalliimmaksi. 

    En ole iki­nä pys­ty­nyt näke­mään “vau­raus ja aika” ‑filo­so­fian mie­lek­kyyt­tä. Mie­les­tä­ni se hajo­aa kasaan vähän­kään lähei­sem­mäs­sä ratio­naa­li­ses­sa tutkailussa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Nykyi­nen hal­li­tus perus­te­li 2008 hyvä­tu­loi­sil­le suun­nat­tu­ja veron­ke­ven­nyk­siä kan­nus­tet­ta­vuu­del­la. Aja­tuk­se­na ilmei­ses­ti oli, että työ­nar­ko­ma­nias­ta stres­saan­tu­neet toi­mi­hen­ki­löt rääk­käi­si­vät itse­ään vie­lä enem­män, kun käteen jää­vä tulo on suurempi.

    Mut­ta hal­li­tuk­sen veron­ke­ven­nyk­sil­lä tai­si­kin olla päin­vas­tai­nen vai­ku­tus. Kun hyvä­tu­loi­set saa­vut­ta­vat varal­li­suus­tar­peet aikai­sem­min ja hel­pom­min, niin he ryh­ty­vät lep­pois­ta­maan elämäänsä. 

    Taval­li­set perus­duu­na­rit jou­tu­vat mak­su­mie­hik­si, kos­ka he eivät pää­se lep­pois­ta­mi­sen tasol­le omin voi­min sit­ten millään. 

    Lie­nee­kö hal­li­tus vii­sas­tu­nut, kun kään­si ket­te­räs­ti tak­kia ja ryh­tyi laman isket­tyä perus­te­le­maan kysei­siä veron­ke­ven­nyk­siä elvytyksellä?

    Vai oli­ko kan­nus­tet­ta­vuu­del­la perus­te­le­mi­nen vain tyy­pil­lis­tä poliit­tis­ta kan­san hui­jaa­mis­ta, jol­la ajet­tiin etu­ja omal­le kannattajakunnalle?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Lep­pois­ta­mi­nen­han on ollut käyn­nis­sä yli sata vuot­ta. Tuot­ta­vuu­den lisäyk­ses­tä on otet­tu osa elin­ta­so­na ja osa vähen­ty­neen työn ja lisään­ty­neen vapaa-ajan paran­ta­ma­na elä­män­laa­tu­na. Voi­si uskoa että tuo kehi­tys jat­kuu kuta­kuin­kin entisellään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Talous­kas­vu on ennen­kaik­kea tuot­tei­den parantumista.”

    Kyl­lä, ja vähän laa­jem­min sanot­tu­na myös tuo­tan­non tehos­tu­mis­ta. Yhä pie­nem­mäl­lä panos­tuk­sel­la saa­daan aikaan yhä enem­män. Tämä tren­di heik­ke­ni­si huo­mat­ta­vas­ti, jos talous­kas­vu lope­tet­tai­siin poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä. Sii­nä­hän sitä kuses­sa vas­ta oltai­siin, kun näkö­pii­ris­sä oli­si vain luon­non yhä pahe­ne­vaa tuhou­tu­mis­ta. Ihmis­kun­ta oli­si taas malt­husi­lai­ses­sa helvetissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Samaa ilmiö­tä on myös koti­hoi­don­tuen suo­sion kas­vu – myös hyvä­palk­kais­ten kes­kuu­des­sa, vaik­ka valin­ta on heil­le hyvin kallis. 

    Tähän liit­tyen. Osit­tai­sen hoi­to­ra­han ehdot ovat niin pöl­jät, että sen käyt­tä­mi­nen lep­pois­ta­mi­seen onnis­tuu vain harvoilta.

    1. sitä saa osa-aika­työs­tä vain, jos työ­päi­vää on lyhen­net­ty nime­no­maa las­ten­hoi­don vuoksi
    2. sen saa­dak­seen pitää olla ollut samas­sa työs­sä vähin­tään 6 kk

    Käy­tän­nös­sä oikeut­ta ei ole, 1) jos vaih­taa työ­paik­kaa, 2) aloit­taa uudes­sa työs­sä tai 3) tekee osa-aika työ­tä jo valmiiksi.

    Äidin (tai isän), jol­la ei ole van­hem­pain­va­paan päät­tyes­sä työ­paik­kaa odot­ta­mas­sa on näin ihan mah­do­ton jää­dä osit­tai­sel­le hoi­to­va­paal­le. Lisäk­si osit­tai­ses­ta hoi­to­ra­has­ta on tur­ha unek­sia, jos hakee suo­raan osa-aika­työ­tä voi­dak­seen olla enem­män las­ten­sa kanssa.

    Kun tie­tää, miten pit­kät las­ten hoi­to­päi­vät ovat, jos tekee täyt­tä päi­vää, niin ei ihme, että moni jää sit­ten koko­naan kotiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Erit­täin hyvä kirjoitus. 

    Yrit­te­liäi­syys on mie­les­tä­ni yksi ihmi­sen perus­o­mi­nai­suuk­sis­ta enkä usko, että rans­ka­lai­sen uto­pia voi­si toteu­tua ilman pakkokeinoja.

    Talous­kas­vua oleel­li­sem­paa oli­si kui­ten­kin puhua hyvin­voin­nin kas­vus­ta. On sel­vää evi­dens­siä, että hyvin­voin­tia voi kas­vat­taa lähes rajat­to­mas­ti, vaik­ka luon­non­va­ro­jen käyt­tö ei kas­vai­si­kaan (esim. parem­min tuo­te­tuil­la pal­ve­luil­la ja lait­teil­la, jot­ka hyö­dyt­tä­vät ihmi­siä enem­män kuin aiem­mat laitteet).

    Kan­na­tan vih­rei­den aja­tus­ta sii­tä, että raa­ka-ainei­den käyt­töä tuli­si ran­kas­ti verot­taa ja edel­leen jät­tei­den käsit­te­ly tuli­si hoi­taa niin, että toi­mi­joil­la on talou­del­li­nen int­res­si kier­rät­tää ja hyö­ty­käyt­tää jätettä. 

    Työn vero­tuk­ses­ta sen sijaan pitäi­si asteit­tain yrit­tää luo­pua, kos­ka sii­tä seu­raa tur­haa byro­kra­ti­aa, joka esi­mer­kik­si lisää pimeäs­ti tee­te­tyn työn mää­rää, ja se koh­te­lee epä­rei­lus­ti pal­ve­lua­lo­ja, jot­ka ovat hyvin­voin­nin kas­vus­sa keskeisiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Onko tuos­ta työn mää­räs­tä sata vuot­ta sit­ten jota­kin ajan­käyt­tö­tut­ki­mus­ta­kin? Olin kyl­lä elä­nyt sii­nä käsi­tyk­ses­sä että aina oli jota­kin kor­jat­ta­vaa ja pelk­kä talou­den­hoi­to sinän­sä ilman elä­mää hel­pot­ta­via lait­tei­ta vei mel­koi­sen ajan siel­lä­kin mis­sä elet­tiin lähes oma­va­rais­ta­lou­des­sa eikä siis teh­ty töi­tä muil­le kuin vähän.

    Palk­ka­töis­sä nyt kai aina­kin muu­tos on ihan selvä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Osmon mukaan lep­pois­ta­mi­nen ei tuo­ta työttömyyttä.

    Mut­ta eikö lep­pois­ta­mi­nen las­ke kulu­tus­ta, kun hen­ki­löt sopeut­ta­vat elä­män­ta­pan­sa pie­nem­piin tuloi­hin. Ruo­kaa teh­dään enem­män itse ja käy­dään har­vem­min ravin­to­las­sa. Inves­toin­nit hie­nom­paan kesä­mök­kiin jäte­tään väliin jne. 

    Minus­ta lep­pois­ta­mi­nen kas­vat­taa työt­tö­myyt­tä. Myös vero­kan­to­jen nousun kaut­ta kulu­tus supis­tuu ja työt­tö­myys lisääntyy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. TomiA, voim­me­han toki kan­nat­taa läm­pi­mäs­ti säh­kö­au­to­ja, tehok­kuut­ta ja laa­duk­kuut­ta. Tämä ei ole miten­kään ris­ti­rii­das­sa sen kans­sa, että eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­vä poli­tiik­ka koko­nai­suu­te­na, net­to­mää­räi­ses­ti, joh­taa nega­tii­vi­seen talouskasvuun.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. az, noin tuhan­nen ker­ran, se että sinä näet jos­sain ongel­mia ei tar­koi­ta että noin ylei­ses­ti “se hajo­aa kasaan vähän­kään lähei­sem­mäs­sä ratio­naa­li­ses­sa tutkailussa”. 🙂

    Ei kan­sain­vä­li­nen lii­ke-elä­mä tai asian­tun­ti­ja-alat vaa­di 60+ tun­ti­sia työ­viik­ko­ja, itsea­sias­sa nime­no­maan asian­tun­ti­ja-aloil­la työ­ajan kas­vat­ta­mi­sen raja­hyö­ty on las­ke­va. Kla­pe­ja tekee var­maan kah­dek­sas­sa tun­nis­sa 30% enem­män (ei siis 33%) kuin kuu­des­sa tun­nis­sa, mut­ta vaik­ka­pa laa­du­kas­ta doku­men­taa­tio­ta tuskin.

    Jot­kut ovat sitä miel­tä että vaa­ti­vaa aivo­työ­tä pys­tyy tehok­kaas­ti teke­mään pari tun­tia päi­väs­sä, ja tämä yhtä­lö on sit­ten rat­kot­tu niin että lop­puai­ka hau­ko­tel­laan aivo­työ­tä vaa­ti­mat­to­mis­sa pala­ve­reis­sa. 🙂 Usean lyhen­nyt­tyä työ­viik­koa teke­vän koke­mus on ettei työ­mää­rä tai tuot­ta­vuus muu­tu miten­kään, aikan­sa vaan käyt­tää tehok­kaam­min. Täs­tä tosin seu­raa että tuot­ta­vuus ei las­ke, eli täl­lä ruu­vil­la ei talous­kas­vu katkea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Az:n käsi­tys on vähän kum­mal­li­nen. Yhteis­kun­ta koos­tuu ihmi­sis­tä, joten hyvin­voin­ti on sitä, mitä ihmi­set koke­vat itsel­leen hyö­dyl­li­sek­si. Kri­tiik­ki on vää­rää kol­mes­ta syystä.

    Ensik­si­kin, se, että työ­tä teh­dään vähem­män, kun tuot­ta­vuus nousee, ei ole vält­tä­mät­tä niin olen­nais­ta sil­le, miten tek­no­lo­gian kehi­tys ja käyt­töön­ot­to rea­goi. Voi olla, että täl­lai­nen ten­dens­si kas­vat­taa insen­tii­viä inves­toi­da tuot­ta­vuut­ta lisää­vään tek­no­lo­gi­aan. Tek­no­lo­gia ja työ­voi­ma ovat osit­tai­sia subs­ti­tuut­te­ja, joten jos työ­voi­man tar­jon­ta­käy­rä siir­tyy ylös­päin, tek­no­lo­gia tulee houkuttelevammaksi. 

    Toi­sek­seen, Kos­ka reaa­li­ko­rot ovat nyt olleet jo vuo­si­kau­det nol­lis­sa eikä inflaa­tio ole jyl­län­nyt, tämä näyt­täi­si tar­koit­ta­van sitä, että pää­oma nyt vaan on hal­paa. Kos­ka pää­oma on hal­paa, myös sen kor­vaa­mi­nen on toden­nä­köi­ses­ti halpaa. 

    Kol­man­nek­si, kos­ka yksi­lö­ta­sol­la lep­pois­ta­mi­nen tar­koit­taa vähem­män teh­ty­jä työ­tun­te­ja, lep­pois­ta­mi­nen näkyy yksi­lön kulu­tuk­ses­sa. Jos yksi­löi­den ja per­hei­den kulu­tus vähe­nee lähin­nä ulko­mail­la tuo­te­tun kulu­tus­ta­va­ran suh­teen, ei ole mitään syy­tä, mik­si kan­san­ta­lou­del­la oli­si vähem­män varaa hank­kia tek­no­lo­gi­aa ulkomailta. 

    Kek­sin mui­ta­kin syitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. En tie­dä tark­ko­ja yksi­tyis­koh­tia ajan­käy­tös­tä sata vuot­ta sit­ten, mut­ta ylei­nen lin­ja oli, että tal­vel­la teh­tiin töi­tä myös ran­kas­ti. Nai­sil­la oli hom­mia eläin­ten (Suo­mi oli mer­kit­tä­vä voin vie­jä) ja las­ten kans­sa, mie­hil­lä metsätöissä. 

    On kui­ten­kin tot­ta, että sel­lai­sil­la alueil­la, jois­sa ei oltu pääs­ty mark­ki­na­ta­lou­des­ta kiin­ni elät­tiin maan­vil­je­lyl­lä. Ihmi­set vai­pui­vat kuvaus­ten mukaan liki tal­viu­neen. Sel­lais­ta­kin kur­ja­lis­toa Suo­men­kin syr­jä­seu­duil­la oli vie­lä sata vuot­ta sit­ten — siis kur­ja­lis­toa sii­nä mie­les­sä että elet­tiin sato­jen eli säi­den armoil­la, kun ei ollut vaih­toeh­toi­sia tuloja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Sep­po S:

    Nykyi­nen hal­li­tus perus­te­li 2008 hyvä­tu­loi­sil­le suun­nat­tu­ja veron­ke­ven­nyk­siä kannustettavuudella.

    Nämä eri­tyi­ses­ti hyvä­tu­loi­sil­le suun­na­tut vero­ke­ven­nyk­set ovat kyl­lä legen­daa. 2008 veroas­teik­koa alen­net­tiin tasai­set 0,5% ja 2009 1,5% astei­kon ala- ja 1,0% yläpäässä.
    Lisäk­si on koko ajan suo­sit­tu pie­ni­tu­loi­sia nos­ta­mal­la kun­nal­lis­ve­ro­tuk­sen ansiotulovähennystä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Lep­pois­ta­mi­nen ja voimaannuttaminen.

    Kak­si kar­mein­ta kek­sit­tyä sanajohdannaista.

    Itse asia­han on van­ha, jo mui­nai­set kreik­ka­lai­set piti­vät vapaa­na vain ihmis­tä, joka pys­tyi kes­kit­ty­mään ajat­te­luun työn teke­mi­sen sijasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Tie­de­mies:

    Kos­ka reaa­li­ko­rot ovat nyt olleet jo vuo­si­kau­det nol­lis­sa eikä inflaa­tio ole jyl­län­nyt, tämä näyt­täi­si tar­koit­ta­van sitä, että pää­oma nyt vaan on halpaa.

    Mil­ton Friedman

    Low inte­rest rates are gene­ral­ly a sign that money has been tight, as in Japan; high inte­rest rates, that money has been easy.”

    Eli en läh­tis vete­leen ihan noin roh­kei­ta johtopäätöksiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. OS:
    >Suo­mes­sa teh­dään asu­kas­ta koh­den työ­tä suunnilleen
    >yhtä pal­jon kuin sata vuot­ta sit­ten. Pientiloilla
    >oli tal­vel­la hyvin leppoisaa.

    Roh­ke­nen hie­man epäil­lä näi­den “tilas­to­tie­to­jen” ver­tai­lu­kel­poi­suut­ta. Isä­ni syn­tyi torp­pa­rin lap­se­na alle sata vuot­ta sit­ten, ja jos lap­si­työ­voi­man puur­ta­mi­nen aamus­ta iltaan ja torp­pa­rin tai pien­ti­lal­li­sen jat­ku­va epä­var­muus lei­vän riit­tä­vyy­des­tä oli “lep­poi­saa”, olen mie­luum­min lep­pois­ta­mat­ta. Tuo men­nei­syy­den roman­ti­soin­ti perus­tuu mie­les­tä­ni yksin­ker­tai­ses­ti tie­tä­mät­tö­myy­teen men­nees­tä todel­li­suu­des­ta, joka oli raa­kaa, armo­ton­ta työtä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. tpyy­luo­ma,

    Sinä olet aivan vapaa usko­maan, että kirur­gi leik­kaa yhtä mon­ta poti­las­ta 30 tun­nis­sa kuin 50:ssä, tai bus­si­kus­ki ajaa yhtä mon­ta vuo­roa, mut­ta pidän itsel­lä­ni vapau­den olla sii­tä eri miel­tä. Yleis­tyk­se­si luo­van työn vähen­tä­mi­sen nol­la­mer­ki­tyk­ses­tä työn tuot­ta­vuu­teen on hyvin rajal­li­nen. Se ei yksin­ker­tai­ses­ti päde mis­sään suu­rem­mas­sa ammat­ti­ku­vien otan­nas­sa, enkä usko sen päte­vän tie­tyn rajan alit­se luo­vas­sa­kaan työs­sä. Kir­jai­li­ja esi­mer­kik­si voi kir­joit­taa aamus­ta iltaan saa­tu­aan ins­pi­raa­tion ja koo­da­ri koodata.

    Tie­de­mies,

    Sinul­la on var­maan­kin perus­tee­si näh­dä asia siten kuin näet, mut­ta en näe mitään syy­tä muut­taa kantaani.
    Omiin sil­mii­ni perus­tee­si ovat hyvin köy­käi­siä. Ne ovat lii­an yleis­tä­viä, eivät­kä kos­ke­ta esi­mer­kik­si Suo­men ja suo­ma­lais­ten yri­tys­ten ase­maa kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa sekä tämän pidem­män aika­vä­lin vai­ku­tuk­sia Suo­men kansantaloudelle.
    Se, että Suo­mes­sa siir­ryt­täi­siin soi­nin­vaa­ra­lai­seen utopiaan/dystopiaan, ei tar­koi­ta sitä, että muut oli­si­vat haluk­kai­ta teke­mään samoin. Tämä on hyvin kes­kei­nen point­ti mie­les­tä­ni. Rans­kan 35-tun­nin työ­vii­kon kokei­lu oli oman käsi­tyk­se­ni mukaan talou­del­li­nen epäonnistuminen.

    Glo­baa­lien kult­tuu­ris­ten kehi­tys­lin­jo­jen (“jos kaik­ki teki­si­vät samoin”) esit­tä­mi­nen on taa­sen aika uto­pis­tis­ta, ja sil­lä on lähin­nä kurio­si­teet­ti­nen abstrak­ti mer­ki­tys, kos­ka kaik­ki eivät tule toi­mi­maan samoin.

    -

    Vie­lä nol­la­kas­vus­ta. Se ei pidä yllä nykyis­tä elin­ta­soa vaan joh­taa asteit­tain yhteis­kun­nan köyh­ty­mi­seen. Nykyi­sen elin­ta­son yllä­pi­tä­mi­nen­kin edel­lyt­tää talous­kas­vua. Tämä on ihan talous­tie­teen perus­tei­ta. Rans­ka­lai­nen intel­lek­tu­aa­li on kyl­lä aika tur­ha otus, tai ollut aina­kin sit­ten 1700-luvun. Camus poikkeuksena.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Talous­kas­vun kysee­na­lais­ta­mi­nen on kovin eri asia kuin sen kieltäminen. 

    Oleel­lis­ta on havai­ta että kas­vu ei voi jat­kua fysi­kaa­li­sis­ta resurs­seis­ta riip­pu­mat­ta. Toki kas­vun ja resurs­sien käy­tön yhteyt­tä voi­daan vähen­tää, mut­ta täy­sin imma­te­ri­aa­li­nen talous­kas­vu oli­si jotain aivan muu­ta kuin mitä tar­koi­tam­me nykyi­sin talouskasvulla. 

    Tuot­ta­vuu­den kas­vu ei mer­kit­se talous­kas­vua. Se vain mer­kit­see että pie­nem­mäl­lä inpu­til­la saa­daan suu­rem­pi out­put. Jos input pide­tään samal­la tasol­la, talous­kin kas­vaa. Toi­saal­ta sil­lä voi­daan sääs­tää resurs­se­ja, jos tyy­dy­tään samaan out­pu­tin mää­rään. — Mut­ta kun ei tul­la tyy­ty­mään. Mikään data ei tue tätä. Tätä degrowth tut­ki­jat ovat aika huo­lel­li­ses­ti doku­men­toi­neet. Tar­peet ja tar­peen­tyy­dy­tys mää­rää­vät out­pu­tin. Tar­pei­den mää­rä kas­vaa, kun väes­tö kas­vaa ja väes­tön vaa­ti­muk­set kas­va­vat. Tämä ajaa mei­dät (on aja­nut jo) tör­mäys­kurs­sil­le fysi­kaa­lis­ten resurs­sien kanssa.

    Talous­kas­vun kri­tiik­ki on ennen­kaik­kea sitä että kos­ka väes­tö ja sen tar­peen­tyy­dy­tys ei voi enää kas­vaa ilman fysi­kaa­lis­ten resurs­sien vaka­vaa lii­ka­käyt­töä, län­ti­sen maa­il­man jul­ki­sen talou­den vajei­den tasa­pai­no­tuk­ses­sa ei ole enää rea­lis­tis­ta uskoa kas­vun rat­kai­se­van ongel­mia. Tämä on ollut mah­dol­lis­ta tähän asti, mut­ta ei jat­kos­sa. Toki kas­vua voi vie­lä saa­vut­taa pai­kal­li­ses­ti ja jon­kin aikaa. Mut­ta BRIC — mai­den suur­ten asu­kas­mää­rien tule­mi­nen osak­si mukaan län­ti­seen kulu­tus- ja elin­ta­soon seu­raa­vien 10–20 vuo­den kulues­sa vie kas­vun mah­dol­li­suu­den, nime­no­maan kes­tä­vän kas­vun mahdollisuuden. 

    Talous­kas­vua ei tie­ten­kään pidä kiel­tää, tai alkaa tavoit­te­le­maan nol­la­kas­vua jol­la­kin finans­si- saa­ti kor­ko­po­liit­ti­sel­la toi­mel­la. Mut­ta jul­ki­sen talou­den kes­tä­vyyt­tä ei voi­da vas­tuul­li­ses­ti ja esi­mer­kik­si elä­ke­kes­kus­te­lus­sa rela­van­teil­la aika­jän­teil­lä raken­taa talous­kas­vun varaan. On alet­ta­va näke­mään yli­ku­lu­tuk­sem­me val­tai­suus. Lep­pois­ta­mi­nen on yksi kei­no asian rat­kai­se­mi­sek­si, mut­ta mui­ta­kin tar­vi­taan. Työ­re­for­mi saat­toi olla yksi sel­lai­nen kei­no mut­ta se tör­mä­si ay-liik­kee­seen. Asia on ehdot­to­mas­ti enem­män kuin vain yksi­tyis­hen­ki­löi­den asennemuutosta. 

    On jopa niin että tehok­kuu­den tavoit­te­lu ei ole koko sys­tee­min näkö­kul­mas­ta enää rele­vant­tia. Tehot­to­muus saat­taa olla hyväs­tä, ei vähi­ten tehok­kaa­seen ja kes­kit­ty­nee­seen talou­teen liit­ty­vien ris­kien vuoksi.

    Var­muu­den ja vää­rin­kä­si­tys­ten vält­tä­mi­sek­si huo­mau­tan että talous­kas­vua tulee tavoi­tel­la edel­leen, Suo­mes­sa­kin, mut­ta nyt on jo luo­ta­va ske­naa­riot ja poli­tiik­ka nol­la­kas­vun sekä mii­nus­kas­vun varal­le. Eihän tämä ole poliit­ti­ses­ti vie­lä läpi­vie­tä­vis­sä, se on selvää.

    Olen aika vai­kut­tu­nut itse­kin sii­tä että tar­vi­taan kes­kus­ta­lai­nen alka­va polii­tik­ko sano­maan tämä kaik­ki koke­neel­le vih­reäl­le polii­ti­kol­le. — Ehdo­tan Osmo sinul­le jul­kis­ta väit­te­ly­ti­lai­suut­ta asias­ta ja pyy­dän kaik­kia tämän pals­tan aktii­ve­ja pai­kal­le. Mis­sä ja mil­loin? Degrowth semi­naa­ri? Tulet­ko Osmo mukaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Mik­si­kö­hän Suo­men val­tio (hal­li­tus­puo­lu­eet) vas­tus­ta­vat jyr­käs­ti kaik­kea leppoistamista?

    Mik­si Suo­mes­sa vas­tus­te­taan kyn­sin ja ham­pain sitä, että poik­keuk­sel­li­sen työt­tö­myy­den val­li­tes­sa lyhen­net­täi­siin kaik­kien työ­ai­kaa, sen sijaan, että ero­te­taan jot­kut työt­tö­mik­si ja tee­te­tään joil­la­kin sel­lai­set mää­rät töi­tä, että ter­veys menee?

    Mik­si­kö­hän eläk­kei­tä pitää vält­tä­mät­tä myö­häs­tyt­tää? Mik­si ei anne­ta ihmis­ten jää­dä eläk­keel­le halu­tes­saan ja mak­se­ta hänel­le elä­ke­ra­hat sen suu­rui­si­na, kuin hänel­le kuu­luu etu­kä­teis­mak­su­jen­sa suhteen. 

    Toi­sin sanoen, mik­si saa halu­tes­saan lep­pois­taa työ­elä­mään­sä? Onko kysees­sä kateus vai pahansuopaisuus

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Koko­nais­tuo­tan­non kas­vu voi­daan pysäyt­tää pysäyt­tä­mäl­lä tuot­ta­vuu­den kas­vu.” Perim­mäl­tään vain tuot­ta­vuu­den kas­vu on luo­nut vii­me vuo­si­sa­to­jen ja kiih­ty­vän vii­me vuo­si­kym­men­ten talous­kas­vun, sil­lä kuten Osmo kom­men­tis­saan tote­aa, “Suo­mes­sa teh­dään asu­kas­ta koh­den työ­tä suun­nil­leen yhtä pal­jon kuin sata vuot­ta sit­ten.” Eikö se tar­koi­ta, että työn­teon mää­rä ei ole rat­kai­se­vaa, lopul­ta­han työn­te­koa voi­daan lisä­tä kovin rajal­li­ses­ti ja vain het­ken aikaa? 

    Mut­ta eikö täs­tä seu­raa, että talous ken­ties pien­tä not­kah­dus­ta lukuu­not­ta­mat­ta jat­kai­si kas­vu­aan, vaik­ka työn­te­koa vähen­net­täi­siin, jos vain työn tuot­ta­vuus paranee? 

    Ihan vaka­vas­ti ottaen, mik­si räh­kiä, kos­ka ei oma eikä isän­maam­me hyvin­voin­ti lopul­ta sii­tä näyt­täis ole­van kiin­ni? Työ­hön hios­te­taan, kuten elä­kei­kiä nos­ta­mal­la, kos­ka kaik­kial­la kil­pail­laan, niin val­tioi­den kes­ken ja val­tion sisäl­lä ihmis­ten kes­ken (kuin luon­nos­sa­kin). Kaik­ki kei­not tar­vi­taan, myös ahke­ram­pi työn­te­ko, jot­ta voi­daan pär­jä­tä kil­pai­li­joil­le, vähi­tel­len syr­jäyt­tää ne ja ottaa suu­rem­pi val­ta. Mut­ta kil­pai­lu jat­kuu sen­kin jäl­keen, kos­ka aina syn­tyy uusia val­lan­ta­voit­te­li­joi­ta. Jos sii­nä kil­pai­lus­sa häviäm­me lep­pois­ta­mal­la, huo­nos­ti meil­le käy, vaik­ka lep­pois­ta­mi­nen oli­si jär­ke­vää ihmis­kun­nan mittakaavassa.

    Mikä sit­ten paran­taa työn tuot­ta­vuut­ta? Uudet kek­sin­nöt ja nii­den sovel­ta­mi­nen tuo­tan­toon — muu­ta ei tar­vit­tai­si. Suu­rem­pi luon­non­va­ro­jen hyväk­si­käyt­tö ja uusien löy­ty­mi­nen ovat nekin tuot­ta­vuu­den kas­vun seu­raus­ta. Vii­mei­set 20 vuot­ta ennen kaik­kea tie­to­tek­nii­kan hyväk­si­käy­tön jat­ku­va lisää­mi­nen lie­nee ollut tär­kein teki­jä työn tuot­ta­vuu­den kas­vuun ja siten siis myös talouskasvuun.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Jut­tu­han on niin, että seu­raa­vien vuo­si­kym­me­nien ensi­si­jai­nen haas­te on luul­ta­vas­ti väes­tön­kas­vu ja tar­kem­min sanot­tu­na se, että väes­tön­kas­vu kään­tyy las­kuun mah­dol­li­sim­man pian. En ihan ymmär­rä, miten lep­pois­ta­mi­nen ede­saut­tai­si tämän tavoit­teen saa­vut­ta­mis­ta. Pidän pikem­min toden­nä­köi­se­nä, että talous­kas­vun hidas­tu­mi­nen maa­il­man inno­vaa­tio­kes­kuk­sis­sa hei­ken­tää mahdollisuuksiamme.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Az,
    minus­ta teet jon­kin­lai­sen abstrak­tio­vir­heen, kun kuvit­te­let että sii­tä, että yksit­täi­set ihmi­set vähen­täi­si­vät työn­te­ko­aan, seu­rai­si kan­sal­li­nen maksutasekriisi. 

    Ensin­nä­kin, on var­maan­kin tot­ta, että jos siir­ryt­täi­siin pako­tet­tuun 32 tun­nin työ­viik­koon kai­kil­le, niin se oli­si toden­nä­köi­ses­ti kan­sal­li­nen kata­stro­fi. Sen­si­jaan on pal­jon elä­män­ti­lan­tei­ta, jois­sa ihmi­set mie­lel­lään teki­si­vät vähän vähem­män töi­tä kuin nyt. Se, että yri­tys­maa­il­mas­sa suh­tau­dut­tai­siin tähän suo­peam­min, voi olla uto­pi­aa, mut­ta täl­lai­sen käsi­tyk­sen pitäi­si voi­da läh­teä yksittäistapauksista.

    Ensin­nä­kin, meil­lä AY-mafia hyvin tehok­kaas­ti pyr­kii estä­mään “epä­tyy­pil­li­siä” työ­suh­tei­ta, eli työ­suh­tei­ta, jois­sa teh­dään vähem­män työ­tun­te­ja tai hie­man eri­lai­sin jär­jes­te­lyin kuin “nor­maa­lis­ti”. Tämä näh­tiin esi­mer­kik­si kul­je­tusa­lal­la jokin aika sitten. 

    Itse pidän näi­tä nol­la­kas­vu-jut­tu­ja yleen­sä aika type­ri­nä, kos­ka nii­hin lii­ma­taan usein kai­ken­lais­ta vasem­mis­to­lais­ta reto­riik­kaa ja jotain sel­lais­ta jol­la yri­te­tään saa­da muut mak­sa­maan oma lekot­te­lu. Täl­lai­seen ei tie­ten­kään pidä lähteä. 

    Minä joten­kin kuvit­te­len, että jokai­sen yri­tyk­sen toi­mi­va joh­to ja työn­te­ki­jät tie­tä­vät joten­kin parem­min, miten yri­tyk­sen kil­pai­lu­ky­kyyn vai­kut­taa se, että jot­kut sen työn­te­ki­jät teke­vät lyhyem­pää päi­vää, kuin esi­mer­kik­si Osmo, Az, minä, SAK tai vaik­ka EK. Suo­ma­lai­seen kult­tuu­riin kuu­luu joten­kin sel­lai­nen kau­hean voi­ma­kas auto­ri­taa­ri­nen käsi­tys, että jon­kun pitää päät­tää kaik­kien mui­den puo­les­ta jos­sain kabinetissa. 

    Kuvit­te­li­sin, että lep­pois­ta­mi­sen ensim­mäi­nen perus­e­del­ly­tys — siis jos ole­te­taan että se voi­daan teh­dä tehok­kaas­ti — on, että ihmi­set noin yleen­sä voi­si­vat neu­vo­tel­la itsel­leen sopi­via rat­kai­su­ja, eikä mitään oli­si ylhääl­tä ja ulkoa­päin sul­jet­tu auto­maat­ti­ses­ti pois. AY-fascis­tit eivät sula­ta aja­tus­ta sii­tä, että joku halu­aa ehkä teh­dä­kin vain 6 tun­tia päivässä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Jep, tuo osmon kasi­tys 100 vuo­den takai­sis­ta ajois­ta, hm… hymyi­lyt­taa: pareen valos­sa runoa lau­let­tiin, isa his­suk­seen vuo­li kir­veen vart­ta ja ruk­ki hil­jaa nur­kas­sa hyrisi… 

    Paa­ta­loa kan­nat­taa lukea! (Iijoes­ta 2–3 ekaa) kir­kas­tuu moni asia, ja ihan var­mas­ti aina­kin leppoistajien!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Käsi­tys työ­tun­tien mää­räs­tä asu­kas­ta koh­den on peräi­sin esi­mer­kik­si täs­tä artik­ke­lis­ta, sivul­ta 35. Edel­li­sen vuo­si­sa­dan alus­sa työ­tun­te­ja asu­kas­ta koh­den oli­si 850, 1940-luvun alus­sa noin tuhat ja nyt noin 770.
      http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2004/j32-talouskasvu-ja-julkistalous/pdf/fi.pdf
      Seu­raa­vil­la sivuil­la tämä on kom­po­noi­tu. Työl­lis­tä koh­den teh­dään nyt vähem­män töi­tä, mut­ta työl­lis­ten osuus on kas­va­nut. Työl­lis­tä koh­den vuo­tuis­ten työ­tun­tien mää­rä on las­ke­nut noin 2100:sta noin 1700:aan. Nais­ten työs­sä­käyn­nin yleis­ty­mi­nen on kom­pen­soi­nut mies­ten työ­ajan lyhentymistä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Sep­po S: “Minus­ta lep­pois­ta­mi­nen kas­vat­taa työttömyyttä.”

    Mitä on tapah­tu­nut kulu­neen 100 vuo­den aika­na? Aineel­li­nen kulu­tus on kas­va­nut monin­ker­tai­sek­si, mut­ta sil­ti työt­tö­myys ei ole kadonnut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Ei kan­sain­vä­li­nen lii­ke-elä­mä tai asian­tun­ti­ja-alat vaa­di 60+ tun­ti­sia työ­viik­ko­ja, itsea­sias­sa nime­no­maan asian­tun­ti­ja-aloil­la työ­ajan kas­vat­ta­mi­sen raja­hyö­ty on laskeva.

    Väit­täi­sin tun­te­va­ni aika hyvin eräs­tä asian­tun­ti­ja-alaa, jos­sa ihmi­siin koh­dis­tuu var­sin kova meri­to­kraat­ti­nen valin­ta. Ei siel­lä kan­sain­vä­li­sel­lä hui­pul­la kyl­lä mitään 40 tun­nin työ­viik­ko­ja teh­dä. Var­sin­kin uran kriit­ti­sim­pi­nä vuo­si­na 60+ tun­ti­set työ­vii­kot on kyl­lä ihan normaaleja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Osmo: “Suo­mes­sa teh­dään asu­kas­ta koh­den työ­tä suun­nil­leen yhtä pal­jon kuin sata vuot­ta sit­ten. Pien­ti­loil­la oli tal­vel­la hyvin leppoisaa.”

    On muis­tet­ta­va myös, että 100 vuo­des­sa koti­työt ovat vähen­ty­neet hui­mas­ti. Näke­mä­ni luke­mat ovat USA:sta, mut­ta anta­ne­vat suun­taa Suo­meen­kin: Vuon­na 1900: n. 60 tun­tia, vuon­na 1970 n. 20 tun­tia vii­kos­sa. Oli­ko­han per kotitalous.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Jos teh­tä­vän työn mää­rää vähen­ne­tään, mones­sa amma­tis­sa myös työn tuot­ta­vuus vält­tä­mät­tä las­kee. Tämä joh­tuu monis­ta luon­teel­taan kiin­teis­tä kus­tan­nuk­sis­ta, kuten työn­te­ki­jöi­den kou­lut­ta­mi­seen kulu­vas­ta panok­ses­ta, joka sil­loin jakau­tui­si pie­nem­pään mää­rään tuot­ta­vaa työtä.

    Voi­si aja­tel­la, että työn teke­mi­sen mää­rä on jokai­sen hen­ki­lö­koh­tai­nen pää­tös. Koko­nais­tuo­tan­non mää­rä ja sen muu­tos eli talous­kas­vu muo­dos­tuu yksin­ker­tai­ses­ti näi­den summasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Tämä lep­pois­ta­mi­nen tun­tuu hyväl­tä ajatukselta.
    Itse tosin en näe että se oli­si miten­kään mah­dol­lis­ta omas­sa tilanteessani.
    Koh­tuul­li­sen hyvä­tu­loi­se­na asian­tun­ti­jae­si­mie­he­nä koen, että jos lep­pois­tai­sin yhtään 50–60h/vko vauh­tia­ni, hom­mis­ta ei tuli­si koh­ta yhtään mitään.
    Minus­ta tun­tuu, että ollaan menos­sa lep­pois­ta­mi­ses­ta koh­ti sen vas­ta­koh­taa: olet vas­tuus­sa ja töis­sä koko ajan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Jat­kan talous­kas­vun tur­vaa­mi­sek­si työ­tä Isän­maan hyväk­si elä­mä­ni hamaan lop­puun saak­ka. Perus­tan yri­tyk­sen nimel­tä Tmi Evert’s Escort Service.

    Vas­taa­via elät­ti­läis-yri­tyk­siä ja ammat­te­ja on Suo­mi täyn­nään. Pel­toa­kin on tukiais­tuo­tan­nos­sa 2,3 mil­joo­naa heh­taa­ria, kun <0,6 mil­joo­naa heh­taa­ria riittäisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. az, kirur­gi on sii­tä eri­koi­nen tapaus että kysees­sä on kor­keas­ti pal­kat­tu käsi­työ­läi­nen ja minä olen sii­nä käsi­tyk­ses­sä että kir­jai­li­ja kir­joit­taa kes­ki­mää­rin muu­ta­man tun­nin päivässä.

    Rotwang, joh­to­teh­tä­vis­sä teh­dään pit­kää päi­vää sik­si että hom­ma on sitä että vähän kai­kes­sa tar­vit­see olla joten­kin luu­pis­sa, jos sitä haet takaa. En aja­tel­lut tuol­lai­sia tehtäviä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Mik­sei las­ke­va raja­hyö­ty saat­tai­si kos­kea myös talout­ta koko­nai­suu­te­na. Kun kas­vu on tar­peek­si nope­aa, yhden suku­pol­ven aika­na ihmi­set voi­vat huo­ma­ta, ettei “kol­mas ham­pu­ri­lai­nen” enää tee­kään onnel­li­sem­mak­si. Kas­vun hidas­tu­mi­nen oli­si taval­li­nen talou­den ilmiö, ja jat­kos­sa tavoi­tel­tai­siin vain sel­lais­ta kas­vu­vauh­tia, mis­tä on opti­maa­li­nen hyö­ty yhden suku­pol­ven eli­niän aika­na. Ehkä jos­kus voi tul­la vai­he, mis­sä lähes nol­la­kas­vu on optimi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Kir­joi­tin täs­tä aihees­ta jo otsik­koon Kat­ke­rien kana­va 27.10.2010 kel­lo 20:23. Jäi­kö lukematta/ymmärtämättä?

    Oman työn­teon lep­pois­ta­mi­nen ei ole rat­kai­su; jokai­nen­han on voi­nut teh­dä sitä jo nyt – ja jot­kut ovat teh­neet­kin ilman että sil­lä oli­si ollut mitään vai­ku­tus­ta koko­nai­suu­teen. Pitäi­si lep­pois­taa toi­sia. Se on kui­ten­kin mah­do­ton­ta niin kau­an kuin kil­pai­lu talou­del­lis­ten resurs­sien hal­lin­nas­ta on niin kovaa. Mitä kovem­paa on kil­pai­lu, sitä vähem­män se on leppoista. 

    Kil­pai­lun kovuus on puo­les­taan ver­ran­nol­li­nen pal­kin­to­jen suu­ruu­teen. Mitä enem­män talou­del­li­sia resurs­se­ja on voi­tet­ta­vis­sa eli ostet­ta­vis­sa, sitä kovem­paa kil­pai­lu niis­tä on. 

    Ei kas­vua tar­vit­se eikä voi rajoit­taa. Sen sijaan lain­sää­dän­nös­tä voi­daan pois­taa sin­ne var­ta vas­ten talou­den kas­vat­ta­mi­seen tar­koi­tet­tu­ja kau­pal­li­ses­ti kii­hot­ta­via pal­kin­to­ja, kei­no­te­koi­sia resurs­se­ja, kuten patent­tioi­keu­det ja tekijänoikeudet. 

    Ei pitäi­si olla vai­keas­ti ymmär­ret­tä­vää – vaik­ka oli­si­kin vai­keas­ti nieltävää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. tpyy­luo­ma: tuo lep­pois­ta­mi­sen ongel­ma ei kos­ke yhteis­kun­taa ylei­ses­ti, eikä kaik­kia alo­ja. Se kos­kee nii­tä alo­ja, jois­sa tek­nii­kal­la ollaan voi­tu koh­tuul­li­sen huo­nos­ti kor­va­ta ihmi­siä. Toi­sin sanoen pää­asias­sa nii­tä alo­ja, jois­ta val­tio ja kun­nat ovat vas­tuus­sa. Ter­vey­den­huol­to, ope­tus, las­ten päi­vä­hoi­to ja niin edelleen. 

    Osmo: kuu­los­taa sil­tä, että tilas­to unoh­taa niin kut­su­tun koti­työn mää­rän. Kuten muut kom­men­toi­jat ovat jo kir­joit­ta­neet, 1900-luvun alus­sa sitä oli paljon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Koti­työ var­maan­kin puut­tuu täs­tä. Mut­ta ei sinä kyl­lä ole kaik­ki. Pää­osa ihmi­sis­tä eli hyvin pie­nil­lä tiloil­la, joi­ta ei voi­nut vil­jel­lä inten­sii­vi­sem­min. Met­sä­töi­tä ei tuo­hon aikaan vie­lä ollut. Töi­tä oli pal­jon kesäl­lä, mut­ta tal­vel­la vie­tet­tin jou­lua kol­me viikkoa.
      Teh­tais­sa teh­tiin mel­kein kol­me­tu­hat­ta työ­tun­tia vii­kos­sa, mut­ta tsaa­rin vir­ka­mie­het meni­vät töi­hin kym­me­ne­ki ja pää­si­vät kotiin­kah­del­ta. Väliin mah­tui tun­nin ruokatunti.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. …Lep­pois­ta­mis­ta estää lähin­nä asu­mi­sen kalleus
    … Sik­si lep­pois­ta­mi­nen onkin alka­mas­sa peri­jä­su­ku­pol­ves­ta, joka saa käyt­töön­sä velat­to­man asunnon. 

    Olen elä­nyt sii­nä uskos­sa, että ylei­ses­ti ottaen perit­tä­vää varal­li­suut­ta on alka­nut ker­tyä “kes­ki­luo­kal­le” vii­mei­sen yhden — kah­den suku­pol­ven aika­na. Ennen kaik­kea van­hem­pien ja iso­van­hem­pien omis­tusa­sun­not ovat varal­li­suus, jos­ta raken­tuu yhä usea­mal­le aidos­ti aina­kin hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa talou­des­sa mer­kit­tä­vää (perit­tä­vää) varal­li­suut­ta. Kun vie­lä ikä­luo­kat ovat eri­ko­koi­sia, niin seu­raa­vien kym­me­nien vuo­sien aika­na aika moni nyt kes­ki-ikäi­nen (ja kes­ki­luok­kai­nen) hen­ki­lö saa mer­kit­tä­vän perinnön. 

    Itseä­ni onkin mie­ti­tyt­tä­nyt mitä tapah­tuu sit­ten, kun suur­ten ikä­luok­kien asun­nut tule­vat seu­raa­vil­le ikä­luo­kil­le perin­nök­si? Jos oma asun­to on jo muu­ten­kin sil­loin mak­set­tu, voi aika moni vali­ta todel­li­sen varhaiseläkkeen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Sik­si lep­pois­ta­mi­nen onkin alka­mas­sa peri­jä­su­ku­pol­ves­ta, joka saa käyt­töön­sä velat­to­man asun­non. Mui­den pitää lep­pois­tua jos­sain muu­al­la kuin Hel­sin­gis­sä. Eri­tyi­sen lep­poi­saa elä­mäs­tä tulee, kun perii asun­non Hel­sin­gis­sä ja muut­taa vaik­ka Mikkeliin”

    Ei ole oikeu­den­mu­kais­ta, että jot­kut saa­vat ison perin­nön ja voi­vat sik­si downs­hif­tail­la kun taas toi­set eivät saa mitään ja jou­tu­vat teke­mään pal­jon töi­tä hank­kiak­seen edes jok­seen­kin tyy­dyt­tä­vän asun­non. Oli­si­ko jo aika saa­da tähän muutosta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Evert The Neve­Res­til­le: Val­tion tuet ovat valin­ta­ky­sy­myk­siä esim. mei­tä on yli 5 mil­joo­naa ja sil­ti las­ten­te­koa tue­taan hie­nos­ti, vaik­ka var­mas­ti pie­nem­pi­kin kan­sa joil­le­kin riit­täi­si jos vain hänen veron­sa oli­si pienemmät.

    Tähän men­nes­sä vaan on “poliit­ti­ses­ti” aja­tel­tu että tär­kein­tä on: tur­vat­tu yhteis­kun­nan jat­ku­vuus lap­sis­sa ja var­mas­ti tar­peek­si ruo­kaa heil­le. Toi­sin­kin voi toi­set toki asiat ajatella.

    Kirur­gias­ta sit­ten sat­tui sil­mää­ni: http://yle.fi/alueet/turku/2010/05/robotti_syopien_kimppuun_turussa_1713350.html ja kom­ment­ti “Leik­kauk­set kui­ten­kin nopeu­tu­vat, mikä vai­kut­taa jono­ja lyhentävästi”.
    Nyt var­maan aina­kin osa (aina­kin näis­tä Turun) kirur­geis­ta ehtii­kin lei­ka­ta yhtä mon­ta poti­las­ta 30:ssä tun­nis­sa kuin 50:ssäkin tun­nis­sa? Robot­ti taas ei vaa­di palk­kaa eli toi­vot­ta­vas­ti kirur­gi voi sit­ten ottaa samal­la pal­kal­la tuon 20 tun­tia leppoisammin.

    Toki jos vaa­ti­mus­ta­so elä­mäs­sä itsel­lä kas­vaa, niin ei se ahneut­ta­kaan ole että haluaa/joutuu ahke­roi­maan eikä voi har­ki­ta­kaan lep­poi­sam­paa oloa — tosin heis­tä­kin jokai­nen ottaa Suo­mes­sa sii­tä kai­ken lep­poi­sas­ti takai­sin eläk­keel­lään, kun kaik­kial­la maa­il­mas­sa ei tätä ihmi­sen toi­met­to­muu­den tuot­ta­ma­ton­ta jou­toai­kaa tunneta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Lep­pois­ta­mi­nen on minus­ta miel­lyt­tä­vä suo­men­nos ärsyt­tä­väl­le anglis­mil­le downshifting.

    Kan­na­tan luon­nol­li­ses­ti aja­tus­ta ja pää­mää­rää: oma koke­muk­se­ni on, että kun lep­pois­tin työ­viik­ko­ni vii­me vuon­na neli­päi­väi­sek­si ihan vain pyy­tä­mäl­lä 20 % pal­kan­alen­nus­ta, elä­män­laa­tu­ni para­ni huo­mat­ta­vas­ti. Sit­ten otin asun­to­lai­nan ja taas pai­ne­taan pit­kää päi­vää… Mikään ei kui­ten­kaan hajon­nut teh­des­sä­ni vähem­män, vaik­ka toki tut­ki­jan työs­sä on tilan­ne on ehkä kes­ki­mää­räis­tä hel­pom­pi täs­sä suh­tees­sa. Ennen kaik­kea jäi fii­lis, että parem­pi elä­män­laa­tu on kiin­ni ennen kaik­kea asen­tees­ta kiin­ni. Omas­ta, että uskal­taa kävel­lä pai­nei­ta vas­taan, ja työym­pä­ris­tön, joka näkee käsit­tä­mät­tö­mä­nä sen että joku ei halua tie­na­ta aina vain enemmän.

    Mitä lää­kä­rei­hin tulee, niin käsit­tääk­se­ni ammat­ti­kun­taa pide­tään poik­keuk­sel­li­sen vah­val­la ammat­ti­jär­jes­töl­lä kei­no­te­koi­sen pie­ne­nä sekä kysyn­nän että lii­ton voi­man takaa­mi­sek­si. Pyr­ki­jöi­tä­hän on niin pal­jon, että kar­si­mi­sel­la ei ole pal­joa­kaan teke­mis­tä sen kans­sa että etsit­täi­siin sovel­tu­via isos­ta jou­kos­ta sovel­tu­mat­to­mia. Pikem­min­kin haki­joi­den kar­sin­ta on kei­no­te­kois­ta kiusaa­mis­ta, kos­ka joten­kin ne onnek­kaat pitää saa­da arvot­tua kaik­kien ihan kel­vol­lis­ten jou­kos­ta. Mones­sa­ko kriit­ti­ses­sä ammat­ti­ryh­mäs­sä oli­si oikeas­ti ongel­ma jos yksit­täi­set ihmi­set teki­si­vät vähem­män? Min­ne oleel­li­siin töi­hin ei saa­tai­si lisää teki­jöi­tä jos taak­kaa jaet­tai­siin useammalle?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. SOININVAARALAISUUDENKRITIIKKI

    Suo­men vuo­sit­tai­sen talous­kas­vun ”leppoistuminen”/”leppoistaminen” vaik­ka­pa yhdel­lä pro­sent­tiyk­si­köl­lä voi tun­tua pie­nel­tä, mut­ta sen kumu­la­tii­vi­nen vai­ku­tus vuo­si­kym­men­ten mitas­sa joh­taa sii­hen, että suo­ma­lais­ten osto­voi­ma, vero­ker­ty­mä ja palk­ka­ta­so jää­vät run­saas­ti jäl­keen kil­pai­lu­hen­ki­sem­mis­tä mais­ta. Kos­ka glo­baa­lis­sa talou­des­sa hin­ta­ta­so pyr­kii kui­ten­kin ole­maan uni­for­maa­li (lähin­nä mii­nus kuljetus/matkustuskustannukset), täl­lä on dras­ti­sia seu­rauk­sia hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nal­le. Kyse ei ole vain ”krää­sän” tai ”roi­nan” mää­räs­tä. Suo­men kyky hou­ku­tel­la kou­lu­tet­tua työ­voi­maa tulee vai­keu­tu­maan. Suo­men kyky pitää omaa kou­lu­tet­tua työ­voi­maan­sa koti­maas­sa tulee vai­keu­tu­maan. Rik­kaam­mis­sa mais­sa mak­se­taan kor­keam­paa palk­kaa, ja sin­ne var­mas­ti läh­te­vät monet osaa­jat. Myös lää­kä­rit sekä ter­vey­den­hoi­ta­jat, jois­ta län­si­mai­den ikään­tyes­sä tulee ole­maan run­saas­ti kysyntää.
    Vero­ker­ty­män rapis­tu­mi­nen ram­paut­taa hyvin­voin­ti­val­tio­ta ja vai­keut­taa sen funk­tioi­den täyt­tä­mis­tä. Jul­ki­sen sek­to­rin töi­hin kou­lut­tau­tu­mi­sen hou­ku­tus ale­nee. Seu­rauk­se­na mm. ope­tuk­sen tason las­ku ja kroo­ni­nen pula vält­tä­mät­tö­mi­nä pide­tyis­tä pal­ve­luis­ta tai niis­sä edel­ly­te­tyn vaa­ti­mus­ta­son lasku.

    Suo­ma­lais­ten kulut­ta­jien suh­teel­li­sen osto­voi­man alen­tu­mi­nen estää mah­dol­li­suuk­siam­me pääs­tä osal­li­sik­si uusien tuot­tei­den hyö­dyis­tä nii­den tul­les­sa mark­ki­noil­le. Kyse ei ole vain las­ten­huo­neen sadan­nes­ta muo­vi­ses­ta robo­tis­ta tai nukes­ta. Ehkä­pä bio- ja gee­ni­lää­ke­tie­teen edis­ty­mi­sen seu­rauk­se­na voi­daan vuon­na 2040 tar­jo­ta hoi­to­ja, jot­ka esi­mer­kik­si sil­loi­sel­le 50-vuo­ti­aal­le tar­koit­ta­vat jäl­jel­lä ole­van eli­niä­no­dot­teen piden­ty­mis­tä useam­mal­la vuo­si­kym­me­nel­lä. Nämä hoi­dot ovat erit­täin kal­lii­ta, nii­tä anta­vat vain hyvin kor­keas­ti kou­lu­te­tut ammat­ti­lai­set ja hei­dän taus­tal­laan ole­vat kal­liit resurs­sit. Se mihin ihmi­nen tyy­tyy ja on onnel­li­nen on suh­teel­lis­ta. Ihmi­nen on tyy­ty­väi­nen suh­tees­sa sii­hen, mitä hän voi kuvitella/toivoa ole­van ulottuvillaan.
    Kän­nyk­kää, tie­to­ko­net­ta, inter­net­tiä tai kes­kus­läm­mi­tys­tä ei kai­paa, jos niis­tä ei ole tie­toi­nen. Jos niis­tä on tie­toi­nen, niin toi­voo ole­van käy­tet­tä­vis­sään sen ver­ran talous­kas­vun tuo­maa varal­li­suut­ta, että näi­hin hyö­dyk­kei­siin on osto­voi­maa. Sama tulee ole­maan suh­tau­tu­mi­sem­me tule­vai­suu­den vas­taa­viin inno­vaa­tioi­hin. Toi­vom­me, että meil­lä tulee ole­maan nii­hin varaa.

    Mikä oli­si osto­voi­mam­me nykyis­ten hyö­dyk­kei­den suh­teen, jos oli­sim­me Suo­mes­sa aloit­ta­neet ”soi­nin­vaa­ra­lai­suu­den” vuon­na 1970 ja edel­lis­ten 40 vuo­den talous­kas­vum­me oli­si ”lep­poi­sas­ti” ottaes­sa ollut pal­jon tapah­tu­nut­ta vähäi­sem­pää? Mikä oli­si tämän het­ken kykym­me pitää maas­sa kou­lut­ta­miam­me lää­kä­rei­tä tai hoi­ta­jia? Oli­si­ko meil­le tul­lut Noki­aa? Kadeh­ti­sim­me­ko naa­pu­rei­dem­me elin­ta­soa ja sitä mihin heil­lä on varaa? Oli­sim­me­ko kan­sa­na ja ihmi­si­nä onnel­li­sem­pia? ”Lep­pois­ta­mi­nen” ei ole vain kysy­mys het­ken lun­gim­min otta­mi­ses­ta yksi­lön pers­pek­tii­vis­sä, vaan kumu­la­tii­vi­se­na kehi­tyk­se­nä pal­jon suu­rem­pien mit­ta­kaa­vo­jen ja mer­ki­tys­ten kysymys.

    Se, mitä voi­sim­me hypo­teet­ti­ses­ti kuvi­tel­la soi­nin­vaa­ra­lai­suu­den meil­tä vie­neen vuo­sien 1970–2010 kehi­tyk­ses­sä suh­tees­sa nykyi­seen, sen soi­nin­vaa­ra­lai­suus tuli­si hypo­teet­ti­ses­sa ske­naa­rios­sa meil­tä vie­mään 2010–2050, jos monien mui­den mai­den ihmi­set päät­täi­si­vät kui­ten­kin jat­kaa talous­kil­pai­lu­aan. Eikä ole mei­dän estet­tä­vis­säm­me, että he niin tekevät.

    Samat argu­men­tit päte­vät, jos EU läh­ti­si yhtei­sel­lä pää­tök­sel­lään toteut­ta­maan maan­osan laa­juis­ta downs­hif­taus­ta ja Yhdys­val­lat ei niin teki­si. Kou­lu­tet­tu työ­voi­ma, lah­jak­kaim­mat yksi­löm­me vuo­tai­si­vat Yhdys­val­toi­hin. Tek­no­lo­gi­nen osaa­mi­nen kes­kit­tyi­si yhdys­val­toi­hin, sil­lä se vaa­tii suu­ria pää­omia, ja hui­put halua­vat mak­si­moi­da mark­ki­na-arvon­sa. Eivät he ole 1900-luvun alun muka­mas-lais­ko­tel­tu­jen tal­vien myyt­ti­siä idealisteja.

    Täl­löin tapah­tui­si aivan sama kehi­tys Euroo­pan ja Yhdys­val­to­jen välil­lä, kuin aiem­mas­sa kuvauk­ses­sa Suo­men ja mui­den län­si­mai­den välil­lä. Tek­no­lo­gi­nen kehi­tys tapah­tui­si pää­osin Yhdys­val­lois­sa, ja sen hedel­mien hin­nat mää­räy­tyi­si­vät Yhdys­val­to­jen mark­ki­noi­den tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten perus­teel­la. Vain rik­kail­la euroop­pa­lai­sil­le oli­si alhai­sem­man varal­li­suu­tem­me joh­dos­ta varaa. Euroop­pa­lais­ten onnel­li­suus ja hyvin­voin­ti vähe­ni­si­vät radi­kaa­lis­ti, kun euroop­pa­lai­set eivät pys­tyi­si saa­vut­ta­maan eri­lai­sia hyvin hou­kut­te­le­via tuot­tei­ta, joi­ta näki­si­vät ame­rik­ka­lai­sen kes­ki­luo­kan kulut­ta­van. Oli­sit­ko 1990-luvul­la vaih­ta­nut 5 tun­tia vähem­män työ­tä vii­kos­sa sii­hen, ettei sinul­la oli­si ollut varaa sil­loi­siin alus­sa kor­kei­siin inter­net-hin­toi­hin? 5 tun­tia vähem­män työ­tä vii­kos­sa sii­hen, ettei sinul­le ehkä ole varaa tule­vai­suu­den ”tie­to­ko­nee­seen” tai ”kes­kus­läm­mi­tyk­seen” tai ”AIDS-lääk­kei­siin” nii­den tul­les­sa mark­ki­noil­le? Vie­lä­kö muis­tuu, mitä mak­soi­vat ensim­mäi­set kän­ny­kät? Tai mitä mak­soi yksin­ker­tai­nen video­nau­hu­ri vuon­na 1970?

    Talous­ke­hi­tyk­sen lait­ta­mis­ta syn­ti­pu­kin ase­maan on vai­kea ymmär­tää muu­toin kuin sosia­lis­min anti­ra­tio­naa­li­se­na perin­tö­nä län­si­mai­ses­sa yhteis­kun­ta­fi­lo­so­fias­sa. Talous­ke­hi­tys mit­taa tehok­kuut­tam­me tuot­taa sitä, mitä kulut­ta­ji­na pidäm­me arvok­kaa­na. Tämä on kult­tuu­ri­nen kysy­mys. Hyvin eri­lai­sil­la kult­tuu­ri­sil­la pre­fe­rens­seil­lä esi­mer­kik­si teho­tuo­te­tun lihan kysyn­tä oli­si jo nyt ala­mais­sa. Eri­lai­set ympä­ris­töl­li­set ja sosi­aa­li­set (ulkoi­set) kus­tan­nuk­set näkyi­si­vät tuot­tei­den hin­nois­sa ja kulu­tus­tot­tu­muk­sis­sam­me. Sil­loin par­haim­mil­laan talous­kas­vu voi­si mita­ta sitä, kuin­ka tehok­kaas­ti paran­nam­me maa­il­man tilaa.

    Tämä on tie­tys­ti uto­pis­tis­ta, mut­ta sii­nä on yksi tär­keä tie­dos­tet­ta­va totuu­ten­sa. Eri­lais­ten ympä­ris­töl­lis­ten ja sosi­aa­lis­ten arvo­jen ”mar­gi­naa­li­hyö­ty” kas­vaa sitä toden­nä­köi­sem­min, mitä tehok­kaam­min mark­ki­nat pys­ty­vät tuot­ta­maan nii­tä tär­keäm­pi­nä pitä­mäm­me kulu­tuk­sen. Ympä­ris­tö­ar­vot nouse­vat esil­le vas­ta kun meil­lä on nii­hin varaa. Mitä pie­nem­pi osuus tulois­tam­me riit­tää mak­sa­maan tie­to­ko­neen, kes­kus­läm­mi­tyk­sen ja gee­ni­lää­ke­tie­teel­li­sen eli­niän piden­tä­mi­sen, sitä enem­män jää poten­ti­aa­li­sia resurs­se­ja ympä­ris­tön­suo­je­luun. Totuus on, että emme laa­jem­pa­na maa­il­ma­na tule lait­ta­maan täl­lai­sia kulu­tusar­vo­ja ympä­ris­tön edel­le kuin joko äärim­mäi­ses­sä hädäs­sä (mil­loin on lii­an myö­häis­tä) tai sit­ten dik­ta­tuu­rin alaisena.

    Sik­si talous­kas­vu on kes­kei­sen tär­ke­ää myös ympä­ris­tön ja sosi­aa­li­sen hyvin­voin­nin kan­nal­ta. Talous­kas­vun vah­vuus on suo­ras­sa yhtey­des­sä tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen nopeu­teen. Tek­no­lo­gi­nen kehi­tys on suo­ras­sa yhtey­des­sä kykyym­me tuot­taa tehok­kaam­min ja vähem­min resurs­sein itsek­käis­sä int­res­seis­säm­me ole­va ensi­si­jai­nen kulutus.

    Talou­den voi­mak­kuu­den ja tämän kulu­tuk­sen ero­tus on käy­tös­säm­me ole­va vapaan yhteis­kun­nan rea­lis­ti­nen resurs­si suo­jel­la ympä­ris­töä, antaa kehi­tys­a­puun, syö­dä eettisemmin.

    Tek­no­lo­gi­nen kehi­tys tulee myös tar­joa­maan rat­kai­su­kei­no­ja moniin näis­tä ns. glo­baa­leis­ta ja eet­ti­sis­tä ongel­mis­ta. Tämä tek­no­lo­gi­nen kehi­tys tulee toteu­tu­maan sitä nopeam­min, mitä vah­vem­min talous kasvaa.

    Talous kas­vaa sitä vah­vem­min, mitä ahke­ram­min teem­me työ­tä ja mitä vah­vem­pia insen­tii­ve­jä lah­jak­kail­le yksi­löil­le on inno­vaa­tioi­ta tuot­taa talou­den edis­tä­mi­sek­si. Siten ”lep­pois­ta­mi­nen”, tosia­sias­sa, on ei vain hyvin­voin­nil­le vaan myös ympä­ris­töl­le ja mm. eläin­te­noi­keuk­sil­le haitallista.

    Kysyn­nän ja sitä kaut­ta laa­jem­man glo­baa­lin talous­ke­hi­tyk­sen pre­fe­rens­sei­hin vai­kut­ta­vas­sa arvo­jen ris­ti­rii­das­sa talou­den vah­vuus tulee ole­maan val­taa. Siten on toi­vot­ta­vaa, että Euroop­pa oli­si Yhdys­val­to­ja vah­vem­pi talou­del­li­ses­ti. Kos­ka Euroop­pa on moraa­li­sem­pi. Siten on toi­vot­ta­vaa, että län­si­maat oli­si­vat vah­vem­pia nouse­viin talouk­siin kuten Kii­naan näh­den, kos­ka län­si­maat ovat huo­mat­ta­vas­ti moraalisempia.

    Mah­dol­li­sim­man vah­va talous­kas­vu on vält­tä­mä­tön­tä niin yhteis­kun­ta­na oman pidem­män aika­vä­lin onnel­li­suu­tem­me kuin laa­jem­man maa­il­man ja ympä­ris­tön hyvin­voin­nin näkökulmasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. En ymmär­rä az:n kir­joi­tus­ta lain­kaan. Vaik­ka Japa­ni on ollut nol­la­kas­vus­sa 20 vuot­ta, siel­lä ovat vinyy­li­le­vy­soit­ti­met vaih­tu­neet digi­taa­loi­siin vas­ti­nei­siin­sa. Mik­si me jäi­sim­me osat­to­mak­si maa­il­mal­la tapah­tu­vas­ta tek­no­lo­gian kehi­tyk­ses­tä sil­lä, että tyy­dym­me pie­nem­pään mää­rään. Jos kan­sain­vä­li­sen lää­ke­teh­taat kehit­tä­vät uusia lääk­kei­tä, mik­si me ostai­sim­me niil­tä van­ho­ja vain sik­si, että otam­me vähän iisim­min? En ker­ta­kaik­ki­ses­ti ymmär­rä syy- ja seuraussuhteita.
      Käsi­tys sii­tä, että jääm­me työ­pa­nok­sen pie­nen­ty­mi­sen vuok­si pro­sen­tin kas­vus­ta jäl­keen sii­tä mitä se voi­si muu­ten olla, on mah­dol­li­nen jon­kin aikaa.
      Jos vähen­näm­me kes­ki­mää­rin työ­pa­nos­ta pro­sen­til­la vuo­des­sa — tätä­hän kas­vun jää­mi­nen pro­sen­tin jäl­keen osa­puil­leen tar­koit­taa — työ­ai­ka oli­si vuon­na 2050 kyl­lä aika lyhyt.
      Työ­ai­kam­me on nyt nel­jän­nek­sen pidem­pi kuin Hol­lan­nis­sa. Onko Hol­lan­nis­sa tapah­tu­nut kaik­ki se kam­mot­ta­va, jota työ­ajan lyhen­tä­mi­nen Suo­mes­sa aiheuttaisi?
      Jos työn tar­jon­ta pie­ne­nee pro­sen­til­la vuo­des­sa, BKT tus­kin jää tämän takia pro­sen­tin jäl­keen kas­vu-uras­taan. Luu­li­si mark­ki­noi­den hoi­ta­van pois vähem­män tar­peel­li­set teh­tä­vät ennen tarpeellisimpia.
      Mut­ta ennen kaik­kea. Tämä lep­pois­ta­mi­nen on ihan vapaa­eh­tois­ta. az saa teh­dä työ­suo­je­lu­lain­sää­dän­nön puit­teis­sa ihan niin pal­jon työ­tä kuin halu­aa ja täyt­tää talons­da kai­kel­la krää­säl­lä. Mitä hänel­le kuu­luu se, jos muut tavoit­te­le­vat elä­mäs­sään jotain muuta?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Mun mie­les­tä täs­sä on nyt kom­mu­ni­koin­tion­gel­ma, eli siis Osmo ja az puhu­vat kes­ke­nään eri asioista.

    Osmo ei kai väi­tä, että lep­pois­tu­mi­nen tar­koit­tai­si sitä, että ihmi­set las­kis elin­ta­so­aan, vaan pel­käs­tään sitä, että elin­ta­son nousus­ta yhä isom­pi osa menis vapaa-ajan kas­vat­ta­mi­seen mate­ri­aa­li­sen hyvin­voin­nin sijaan.

    Tähän luul­ta­vas­ti liit­tyy mark­ki­noil­la vaih­det­ta­vien asioi­den supis­tu­mi­nen, eli BKT:n kas­vu­no­peus pie­ne­nee, mut­ta se ei tar­koi­ta sitä, että ihmis­ten hyvin­voin­nin kas­va­mi­nen hidas­tuis tippaakaan.

    Talous­jär­jes­tel­mä ei rii­pu miten­kään BKT:n kas­vus­ta. Jos talous­jär­jes­tel­mä tuot­taa koko ajan enem­män ja enem­män hyvin­voin­tia, niin se on ihan sama jakau­tuu­ko se hyvin­voin­ti sii­hen osaan mitä BKT mit­taa vai johon­kin toi­seen osaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. ” Mis­sä­hän kan­san­ta­lou­des­sa on ruu­vi, jol­la kas­vu pysäytetään”

    Kas­vu on kei­no mil­lä saa­vu­te­taan jotain, ei voi olla pää­mää­rä. Talou­del­li­seen kas­vuun sekoi­te­taan talou­del­li­nen kehi­tys ja kas­vu. Mie­les­tä­ni se on vää­rin. Ei ole sama asia tul­la isom­mak­si kuin tul­la eri­lai­sek­si, parem­mak­si. Kehi­tys voi sisäl­tää mitä H. Daly kut­sui ”Sta­dy Sta­te Eco­no­my”. Kehit­ty­vä mut­ta ei kas­va­va talous. Tämä pitäi­si tapah­tua maa­il­man laa­jui­ses­ti, se että yksi tai kak­si mai­ta niin teke­vät se on itse­mur­ha. Eli vaa­tii syviä raka­ken­teel­li­sia muu­tok­sia, talou­del­li­sia, sosi­aa­li­sia ja kulttuurisia.

    ” Koko­nais­tuo­tan­to on kar­keas­ti työn tuot­ta­vuus ker­rot­tu­na työn määrällä.” 

    Jos työ tehos­tuu, enem­män tuot­ta­vuut­ta, parem­pi tulos, vähem­män työ­tä, en näe ongelmaa.

    ” Toi­nen vaih­toeh­to on teh­dä työ­tä vähem­män. On vähän han­ka­la sanoa ali­pal­ka­tul­le köy­häl­le, että siir­ry osa­päi­vä­työ­hön ja kulu­ta vie­lä­kin vähemmän.”

    Vaih­toeh­to oli­si jakaa maa­il­man loun­non­re­surs­sit tas­a­puo­li­ses­ti maa­il­man asuk­kai­den kes­ken niin että voi­si­vat vaih­taa, teh­dä kaup­paa, samal­la taval­la kuin teh­dään pääs­tö­kau­pal­la. Se oli­si oikea vapaa­kaup­pa kun kaik­ki ovat samas­sa läh­tö­pis­tees­sä ja lisäi­si mah­dol­li­suuk­sia kai­kil­le, nime­no­maan koulutusmahdollisuuksia.

    Yksi perus­on­gel­ma täs­sä maa­il­mas­sa on ”rik­kauk­sien” jako. Se ei vaan toi­mi että lun­non­re­surs­sit saa­vat kayt­töön vaan ne jot­ka osaa­vat nii­tä hyö­dyn­tää tai ne joi­den maas­sa ne esin­tyy. Poliit­ti­nen, kult­tuu­ri­nen maa­il­man jako ei auta pois­ta­maan köy­hyyt­tä samoin kun ei myös­kään kas­va­va ero rik­kait­ten ja köy­hien välillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. az:n kir­joi­tus on pit­kä, ja kom­men­toin vain kah­ta koh­taa, vaik­ka sii­nä kyl­lä oli muu­ta­ma muu­kin epä­sel­vä kohta.

    Talous kas­vaa sitä vah­vem­min, mitä ahke­ram­min teem­me työ­tä ja mitä vah­vem­pia insen­tii­ve­jä lah­jak­kail­le yksi­löil­le on inno­vaa­tioi­ta tuot­taa talou­den edistämiseksi. 

    Täs­sä on ole­tet­tu, että ihmi­set saa­tai­siin rahal­la (tai talou­del­li­sel­la hyvin­voin­nil­la) moti­voi­tua teke­mään enem­män ja/tai parem­paa työ­tä. Ei niin yllät­tä­väs­ti, asi­aa on tut­kit­tu. Het­ki sit­ten link­ka­sin tän­ne mai­nion you­tu­be-pät­kän aihees­ta, lai­te­taan uudestaan:

    http://www.youtube.com/watch?v=u6XAPnuFjJc

    Eli todel­li­suu­des­sa ihmi­siä kan­nus­taa oppi­mi­nen, se, että saa itse mää­rä­tä omas­ta työs­tään ja se, että työl­lä on “tar­koi­tus”. Ja noi­hin nime­no­maan pääs­täi­siin lep­poi­sam­mas­sa yhteis­kun­nas­sa parem­min kuin vähem­män lep­poi­sas­sa. Kar­ri­koi­den, vähem­män lep­poi­sas­sa yhteis­kun­nas­sa mis­sä sosi­aa­li­nen nor­mi on teh­dä mak­si­maa­li­nen mää­rä rahaa, lah­jak­kaim­mat pää­ty­vät työs­ken­te­le­mään sata tun­tia vii­kos­sa inves­toin­ti­pank­kei­hin raken­ta­maan asun­to­lai­nain­stru­ment­te­ja tai patent­ti­la­ki­mie­hek­si val­vo­maan, että kukaan ei vahin­gos­sa­kaan pää­si­si kehit­tä­mään mitään parem­mak­si, kun lep­poi­sam­mas­sa yhteis­kun­nas­sa näil­le lah­jak­kaim­mil­le voi­si jää­dä aikaa teh­dä vaik­ka jotain hyödyllistä.

    (Jos rivie­si välis­tä on luet­ta­vis­sa, että IP-oikeu­det kuu­lu­vat näi­hin hyviin kan­nus­tei­siin, haas­tan sinut löy­tä­mään edes yhden peer-review-tut­ki­muk­sen, jos­sa on edes jotain näyt­töä sii­tä, että IP-oikeuk­sien kiris­tä­mi­nen on kas­vat­ta­nut inno­vaa­tioi­den määrää.)

    5 tun­tia vähem­män työ­tä vii­kos­sa sii­hen, ettei sinul­le ehkä ole varaa tule­vai­suu­den ”tie­to­ko­nee­seen” tai ”kes­kus­läm­mi­tyk­seen” tai ”AIDS-lääk­kei­siin” nii­den tul­les­sa markkinoille?

    Todet­ta­koon alkuun, että minä olen työ­his­to­ria­ni aika­na har­ras­ta­nut lep­pois­ta­mis­ta sil­loin täl­löin eri tavoilla. 

    Ensin ottai­sin tähän yksi­lön­va­pausar­gu­men­tin. Mil­lä oikeu­del­la sinä yri­tät tul­la sano­maan, että minä en saa ottaa kuu­kau­den pal­ka­ton­ta vapaa­ta, jose se työ­nan­ta­jal­le sopii, ja koen saa­va­ni vapaas­ta enem­män iloa kuin raatamisesta? 

    Toi­sek­si pyy­täi­sin suh­teel­li­suu­den­ta­jua. Todel­la suu­ri osa kes­ki­tu­loi­sen suo­ma­lai­sen tulois­ta menee enem­män tai vähem­män tar­peet­to­maan krää­sään, mikä nyt vain sat­tuu ole­maan kivaa omis­taa tai kokea. Se, että tule­vai­suu­des­sa syn­tyi­si jokin tuo­te, johon minul­la ei oli­si varaa, kos­ka olen jos­kus ollut pal­kat­to­mal­la lomal­la, mut­ta pys­tyi­sin sen osta­maan, kun pal­kat­to­man loman sijaan olen teh­nyt enem­män töi­tä (ja toden­nä­köi­ses­ti osta­nut niil­lä rahoil­la kotiin enem­män krää­sää), on täy­sin mie­le­tön ole­tus. Niin kau­an kuin tuo lep­pois­ta­mi­nen menee ihmis­ten omil­la ehdoil­la, se tasa­pai­not­tuu kyl­lä muun maa­il­man talous­ke­hi­tyk­sen kans­sa. Sit­ten kun “lep­pois­ta­mi­nen” tapah­tuu pakol­la (Argen­tii­na), meil­lä on käsis­sä ongelma.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Art­tu­ri oikeas­sa sii­nä että työn mää­rän vähen­tä­mi­nen vähen­täi­si talou­del­li­sen vaih­dan­nan volyy­mia, eli BKT:ta. — Mut­ta tar­koit­ta­vat­ko muut täl­lä pals­tal­la talous­kas­vul­la vaih­dan­nan volyy­mia rahas­sa mitat­tu­na? Osmo tai­taa puhua tuo­tan­nos­ta ja tuo­tan­non kas­vus­ta. Mut­ta Art­tu­ri itse­kin puhuu syno­nyy­mei­na BKT:n kas­vus­ta, elin­ta­son kas­vus­ta, jopa hyvin­voin­nin kas­vus­ta. — Ollaan jo aika sekai­sin sii­tä mis­tä puhutaan. 

    Talous­kas­vua on syy­tä kri­ti­soi­da nime­no­maan sil­loin, kun mää­ri­tel­lään talous­kas­vuk­si BKT:n kas­vu. Sil­loin puhu­taan talou­del­li­sen vaih­dan­nan volyy­mis­ta. Se ei voi kas­vaa pel­käs­tään imma­te­ri­aa­li­ses­ti. Tai, jos mää­rit­te­lem­me talous­kas­vuk­si myös täy­sin imma­te­ri­aa­li­sen rahas­sa mitat­tu­jen arvo­jen kohoa­mi­sen, puhum­me pyramidipelistä. 

    Hyvin­voin­nin kas­vua ei degrowth ajat­te­lus­sa ymmär­tääk­se­ni kukaan kritisoi.

    Az oikeas­sa sii­nä että talous­kas­vun hidas­ta­mi­nen tai jopa vakaa­seen talou­teen (stea­dy sta­te eco­no­my, johon joku viit­ta­si) ohjaa­mi­nen ainoas­taan yhdes­sä kan­san­ta­lou­des­sa suh­teel­li­ses­ti kur­jis­tai­si ao. kan­sa­kun­taa. — Osmon kir­jan juu­ri luet­tua­ni on vai­kea ymmär­tää mik­si Osmo ei ota tätä az:n argu­ment­tia todesta.

    Mat­ti H:lla on hyviä esi­merk­ke­jä sii­tä miten talous­kas­vuun ja sen vauh­din edel­ly­tyk­siin voi vai­kut­taa poliit­ti­ses­ti. Täs­sä voi­si vii­ta­ta myös esi­mer­kik­si mai­non­nan rajoittamiseen. 

    Täl­lai­nen luon­nol­li­ses­ti tuli­si vai­kut­ta­maan inno­vaa­tioi­hin, hidas­ta­maan nii­tä, ja leik­kaa­maan mate­ri­aa­lis­ta hyvin­voin­tiam­me. Mut­ta pla­nee­tan fysi­kaa­lis­ten resurs­sien näkö­kul­mas­ta tämä juu­ri onkin hyväk­syt­tä­vä. Inno­vaa­tiot, jot­ka joh­ta­vat luon­non­va­ro­jen käy­tön tehos­ta­mi­seen eivät joh­da luon­non­va­ro­jen käy­tön vähe­ne­mi­seen, vaan nii­den käy­tön lisään­ty­mi­seen, niin kau­an kuin tar­peen­tyy­dy­tyk­ses­sä on val­ta­vat tasoe­rot ja kysyn­tä­po­ten­ti­aa­lia on seit­se­män mil­jar­din ihmi­syk­si­lön ver­ran. Toki tähän kysyn­tään on inhi­mil­li­ses­ti vas­tat­ta­va, mut­ta ei län­si­mai­den elin­ta­son asteel­le saakka.

    Kaik­kien on luo­vut­ta­va jos­ta­kin. Täs­sä mie­les­sä lep­pois­ta­mi­nen on oleel­li­nen osa tule­vai­suu­den ihmi­sen käyttäytymistä.

    Ja taas; koros­tan että mikään kan­san­ta­lous ei voi teh­dä kas­vun leik­kaa­mis­ta yksin ja että Suo­men näkö­kul­mas­ta mei­dän on tavoi­tel­ta­va talous­kas­vua. Sil­ti mei­dän pitää varau­tua pit­käl­lä täh­täi­mel­lä kas­vu-uran saa­vut­ta­mat­ta jää­mi­seen. Aivan reaa­li­se­na vaih­toeh­to­na. J.M. Kor­ho­nen toi­ses­sa ket­jus­sa hyvin kuva­si kas­vun leik­kaan­tu­mi­sen meka­nis­min. Resurs­sien ehty­mi­nen (ei lop­pu­mi­nen) tekee nii­den hin­nois­ta kovas­sa kysyn­tä­pai­nees­sa vola­tii­le­ja ja joh­taa talousshokkeihin. 

    Vie­lä ker­ran tii­vis­täen: kas­vu ei vaa­ran­nu sik­si että ei oli­si kysyn­tää. Kas­vu vaa­ran­tuu sik­si että tar­jon­ta tulee leikkautumaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Maal­lik­ko­na tekee mie­li huo­maut­taa, että tasai­sen nol­la­kas­vun yllä­pi­to voi olla yhtä vai­ke­aa kuin vaik­ka tasai­sen +10% kas­vun ylläpito.

    Luu­li­sin, että lama voi iskeä nol­la­kas­vuun samal­la taval­la kuin muu­ten­kin. Jos laman jäl­keen jat­ke­taan nol­la­kas­vua, ollaan ale­ne­vil­la portailla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Lep­pois­ta­mi­sen vai­ku­tuk­sis­ta vero­jär­jes­tel­mään ja jul­ki­seen talou­teen oli­si kyl­lä kes­kus­tel­ta­va enem­män. Var­sin­kin progres­sii­vi­sen tulo­ve­ron maas­sa val­tio kär­sii mer­kit­tä­väs­ti pal­kan­alen­nuk­sis­ta, joko reaa­li­sis­ta, tai pal­kan kas­vu­no­peu­den pie­ne­ne­mi­ses­tä. Toi­saal­ta jul­ki­sen val­lan vas­tuut eivät ole pie­ne­ne­mään päin — itse asias­sa lep­pois­ta­mal­la hyvä­tu­loi­nen­kin voi pääs­tä naut­ti­maan jul­ki­sen val­lan tuis­ta asu­mi­ses­ta tulo­tu­kiin — sen sijaan että rahoit­tai­si nii­tä muille.

    Sai­raan­hoi­to, kou­lu­tus ym. eivät tehos­tu samaan tah­tiin kuin teol­li­suus, kuten jo aiem­min on huo­mau­tet­tu. Jos jul­ki­sen val­lan kulu­tus pysyy vakio­na, niin lep­pois­ta­mi­nen tar­koit­taa veroas­teen nousua. Joko verot kai­ve­taan kan­sas­ta kulu­tus­ve­roi­na, tai sit­ten tulo­ve­roi­na. Jäl­kim­mäi­nen työn­täi­si yhä useam­pia lep­pois­ta­maan itsen­sä, joten se ei ole vaih­toeh­to. Edel­li­nen taas teki­si tava­ran kal­liik­si köy­him­mil­le­kin, joten se toi­saal­ta toi­mi­si jon­kin­lai­se­na hidas­tee­na leppoistumiselle.

    BKT:tä voi toki kri­ti­soi­da, mut­ta se kuvaa vero­tet­ta­van (tuo­tan­nol­li­sen) raha­lii­ken­teen mää­rää. BKT:n kas­vu näkyy jul­ki­sen val­lan vero­tu­lo­jen kas­vu­na, mut­ta eri­lai­set onnel­li­suusin­dek­sit eivät tuo­ta lisää rahaa.

    Jos ryh­dy­tään lep­pois­ta­maan, pitäi­si­kö sosi­aa­li­tu­kia sekä jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöi­den palk­ko­ja ryh­tyä laskemaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Vie­lä Az:lle

    Näke­myk­se­si on joh­don­mu­kai­nen ja pitää yhtä havain­to­jen kans­sa; siis se että ihmi­sen itsek­kyys ja oman kulu­tuk­sen ensi­si­jai­suus ehkäi­see käy­tän­nös­sä koko­nai­suu­den edun kan­nal­ta ajat­te­le­mi­sen ja resurs­sien kes­tä­vän käy­tön. Että demo­kraat­ti­nen pro­ses­si ei onnis­tu vie­mään läpi muu­tok­sia, jois­sa ihmi­set jou­tu­vat luo­pu­maan, vaan tar­vi­taan dik­ta­tuu­ri tai tilan­ne jos­sa krii­si on jo kaik­kien sil­mien edessä.

    Tätä vas­taan on vai­kea aset­taa muu­ta kuin ihan­teen­sa. Uskon toi­saal­ta myös että nyt kun ulkois­ta­mi­sen mah­dol­li­suu­det alka­vat olla laa­jas­ti käy­tet­ty, raja­seu­tu­ja ei ole ja sys­tee­mi sul­keu­tuu, myös tie­dos­ta­mi­nen paranee. 

    Päi­vän­po­li­tii­kan ylä­puo­lel­le pitäi­si saa­da luo­tua kes­kus­te­lu­kult­tuu­ri, jos­sa kes­ki­tyt­täi­siin ehdot­to­mas­ti pit­kän aika­vä­lin ongel­miin. Osa rat­kai­sua on kon­sen­susa­jat­te­luun palaa­mi­nen ja lyhyen täh­täi­men “vaih­toeh­to­jen” etsi­mi­ses­tä pidät­täy­ty­mi­nen. Vaa­lit eivät ole “muu­tos­ta” var­ten vaan sitä var­ten että eri näke­myk­set saa­vat pai­noar­von­sa ver­ran sanan­si­jaa maan kehittämisessä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Art­tu­ri:

    Talous­jär­jes­tel­mä ei rii­pu miten­kään BKT:n kas­vus­ta. Jos talous­jär­jes­tel­mä tuot­taa koko ajan enem­män ja enem­män hyvin­voin­tia, niin se on ihan sama jakau­tuu­ko se hyvin­voin­ti sii­hen osaan mitä BKT mit­taa vai johon­kin toi­seen osaan. 

    Tähän ehkä etäi­ses­ti liit­tyen, mut­ta var­si­nai­seen aihee­seen hyvin­kin tii­viis­ti (ja moneen muu­hun­kin, jota tääl­lä on aiem­min pui­tu mm. se säh­köi­nen kir­ja), olen vii­me aikoi­na lues­kel­lut Yoc­hai Benkle­rin teos­ta Wealth of the Networks, jos­sa käsi­tel­lään nime­no­maan sitä ilmiö­tä, jos­sa toi­min­ta siir­tyy ns. “perin­tei­sen kau­pan­käyn­nin” ulko­puo­lel­le ja tuot­taa asioi­ta, jot­ka tuot­ta­vat hui­mia mää­riä hyvin­voin­tia, vaik­ka eivät sinäl­lään näkyi­si BKT:ssä mil­lään taval­la ja jois­ta teki­jöil­le ei var­si­nai­ses­ti mak­se­ta mitään.

    Esi­merk­ke­jä täs­tä oli­si­vat esi­mer­kik­si Wiki­pe­dia, Linux tai vaik­ka­pa tämä blogi 🙂

    Suo­sit­te­len läm­pi­mäs­ti. Asi­aan tie­ten­kin kuu­luu, että ko. teos on saa­ta­vis­sa ilmai­sek­si. Täältä:
    http://cyber.law.harvard.edu/wealth_of_networks/index.php?title=Download_PDFs_of_the_book

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Huo­mi­sen talous­kas­vu on vakuu­te­na tämän päi­vän veloil­le. Kos­ka raha on vel­kaa, jos­ta mak­se­taan kor­koa, kas­vun hyy­tyes­sä pit­käk­si aikaa tai pysy­väs­ti moni asia mie­ti­tään uusik­si. Jos kat­se­lee esi­mer­kik­si koti­ta­louk­sen lai­na­kan­nan kas­vua vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den ajal­ta, ei ole vai­kea näh­dä, mis­tä saman ajan muu­ta­man pro­sen­tin vuo­sit­tai­nen BKT:n kas­vu on revit­ty. Miten poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä kes­tää, kun kah­den auton nur­mi­jär­ve­läi­sa­su­mi­nen ja sen jalo­pui­set keit­tiö­ta­sot ulosmitataan?

    Nykyi­nen elin­ta­so on seu­raus­ta fos­sii­li­sen ener­gian val­jas­ta­mi­ses­ta lyhyen täh­täi­men etu­jen tavoit­te­luun: monia asioi­ta on voi­tu koneis­ta ja auto­ma­ti­soi­da, ja ihmi­set ovat voi­neet eri­kois­tua. Jos kui­ten­kin geo­lo­ge­ja on usko­mi­nen, hal­vat ener­gia­läh­teet (eri­tyi­ses­ti öljy) on käy­tet­ty, ja edes­sä on heik­ke­ne­vän tuo­ton kehä: ener­gian tuot­ta­mi­seen menee jat­ku­vas­ti enem­män ener­gi­aa. Näin kaik­ki tuot­ta­mi­nen, kul­jet­ta­mi­nen, kulut­ta­mi­nen ja lop­pusi­joit­ta­mi­nen on kal­liim­paa ener­gias­sa ja sitä kaut­ta ora­van­na­hois­sa, dol­la­reis­sa ja pul­lon­kor­keis­sa. Uskoak­se­ni täs­tä seu­raa, että kes­ki­mää­rin ihmi­sen kyky vaih­taa face­ti­mea ja power­point­te­ja kulu­tus­hyö­dyk­kei­siin heikkenee.

    Ilman glo­baa­lia tiuk­kaan kyt­key­ty­nyt­tä talous­jär­jes­tel­mää moni meis­tä oli­si täy­sin hyö­dy­tön. Sama jär­jes­tel­mä on monel­la tapaa kes­tä­mä­tön. Jos ja kun geo­lo­gi­set tosi­asiat hin­noit­te­le­vat itsen­sä tuot­tei­siin, emme koe maa­il­man­lop­pua, mut­ta monis­ta nyt itses­tään sel­vis­tä eduis­ta lau­le­taan enää kai­hoi­sas­ti. Lep­pois­ta­mi­nen on niis­tä yksi. 

    Toki niuk­kuus on kos­ke­va eri ihmi­siä eri tavoin. Jot­kut istu­vat per­go­lan alla nau­tis­kel­len chiantia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Disclai­mer alkuun: En pidä nollakasvu‑, degrowth‑, leppoistamis‑, jne ideo­lo­gioi­ta kovin mie­lek­käi­nä. Nii­hin lada­taan aivan lii­kaa sel­lais­ta kol­lek­ti­vis­mia, joka on oikeas­ti hai­tal­lis­ta kaikille. 

    Olen kui­ten­kin jyr­käs­ti eri miel­tä yllä esi­te­tyis­tä väit­teis­tä, joi­den mukaan tuot­ta­vuu­den kas­vun laa­ja­mit­tai­nen osit­tai­nen ulos­mit­taa­mi­nen kulu­tuk­sen sijaan vapaa-aika­na, oli­si joten­kin kan­sa­kun­taa “kur­jis­ta­va” teki­jä. Kri­tiik­ki, jon­ka mukaan nykyi­nen vero- ja pal­ve­lu­jär­jes­tel­mä sovel­tuu huo­nos­ti sii­hen, että ihmi­set laa­ja­mit­tai­ses­ti alka­vat lyhen­tää työ­ai­kaan­sa pal­kan­ko­ro­tus­ten sijaan, on osin aiheel­lis­ta, mut­ta vää­rin suun­nat­tua. Kri­tii­kin pitäi­si koh­dis­tua vero­jär­jes­tel­män heik­kouk­siin, sii­hen, että pal­ve­lut ovat yli­mi­toi­tet­tu­ja ja sub­ven­tiot vää­rin koh­den­net­tu­ja jne. 

    Kri­tiik­ki on kui­ten­kin täy­sin vää­rin koh­dis­tet­tua, ja Az:n argu­ment­ti on rik­ki. Jos ihmi­set kulut­ta­vat jo nyt kai­ken, niin kulu­tuk­sen vähen­tä­mi­nen samas­sa suh­tees­sa kuin tuot­ta­mis­ta vähen­ne­tään, ei vai­ku­ta ker­ras­saan mitään kykyyn hank­kia tule­vai­suu­des­sa jota­kin hyö­dyk­kei­tä. Huo­li oli­si aiheel­li­nen, jos meil­lä oli­si posi­tii­vi­nen sääs­tä­mi­sas­te, joka ale­ni­si lep­pois­ta­mi­sen myötä. 

    Jos ele­tään “kädes­tä suu­hun”, niin olen­nai­nen muut­tu­ja ei ole BKT, vaan kes­ki­mää­räi­nen tuot­ta­vuus, kos­ka jos haluam­me, että meil­lä on varaa johon­kin asi­aan X, niin voim­me sit­ten teh­dä enem­män työ­tä, kun huo­maam­me, että se alkaa ole­maan kal­lis. Se, että pai­nam­me laik­ka punai­se­na duu­nia, että saam­me ajaa sak­sa­lai­sel­la city­maas­tu­ril­la ja polt­taa nor­ja­lais­ta ben­saa, ei miten­kään lisää mei­dän kykyäm­me tule­vai­suu­des­sa hank­kia uut­ta tek­no­lo­gi­aa. Argu­ment­ti on oikeas­taan niin sel­väs­ti vir­heel­li­nen, että suo­ras­taan ihmet­te­len, miten Az on voi­nut sii­hen päätyä. 

    Jos olem­me huo­lis­sam­me sii­tä, onko meil­lä tule­vai­suu­des­sa varaa johon­kin kan­sain­vä­li­sil­tä mark­ki­noil­ta han­kit­ta­viin hyö­dyk­kei­siin, niin pitäi­si kes­kit­tyä sääs­tä­mi­sas­teen nos­toon, tuot­ta­vuu­den kas­vat­ta­mi­seen ja sii­hen, että inves­toin­nit teh­dään tuot­ta­vas­ti. Nykyi­nen BKT:n kas­vuun kes­kit­ty­vä talous­po­li­tiik­ka — jon­ka kes­kei­nen tar­get­ti näyt­täi­si ole­van työl­li­syys — näyt­täi­si suo­si­van täy­sin päin­vas­tais­ta: mata­laa kor­koa, jot­ta sääs­tä­mi­sas­te saa­daan alas ja kulu­tus kor­keal­le, ja huo­not­kin inves­toin­nit kannattaviksi. 

    Ei sil­lä, että ostam­me nur­kat täy­teen tama­gotc­he­ja ja joka tas­kuun kän­ny­kän, jokai­sel­le per­heen­jä­se­nel­le oman ipo­din, ja kak­si thai­maan­mat­kaa vuo­des­sa, ole miten­kään hyö­dyk­si noi­den asioi­den hank­ki­mi­ses­sa tule­vai­suu­des­sa, jois­ta Az haa­vei­lee. Päin­vas­toin, se, että talou­del­li­nen toi­me­liai­suus kes­kit­tyy tähän, on este ja hait­ta sel­lai­sen tule­vai­suu­den toteutumiselle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Johan­nes Hirvaskoski:

    Mut­ta Art­tu­ri itse­kin puhuu syno­nyy­mei­na BKT:n kas­vus­ta, elin­ta­son kas­vus­ta, jopa hyvin­voin­nin kas­vus­ta. – Ollaan jo aika sekai­sin sii­tä mis­tä puhutaan.

    Siis minä yri­tin nimen omaan eri­tel­lä nämä käsit­teet toi­sis­taan, eli en aina­kaan mie­les­tä­ni käyt­tä­nyt nii­tä synonyymeinä.

    BKT on noin suun­nil­leen mark­ki­noil­la myy­tä­vän tuo­tan­non mää­rä, joka tie­tys­ti sekin tuot­taa hyvin­voin­tia, mut­ta jos joku asia vaik­ka siir­tyy mark­ki­noil­la myy­tä­väs­tä asias­ta koto­na tuo­tet­ta­vak­si asiak­si, niin ei se miten­kään vähen­nä ihmis­ten hyvin­voin­tia, vaik­ka se vähen­tää­kin BKT:ta.

    Eli siis elin­ta­son ja hyvin­voin­nin kas­vul­la ei oo mitään veden­pi­tä­vää yhteyt­tä BKT:n kasvuun.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Az:lla on jär­ke­viä­kin aja­tuk­sia, mut­ta nyt tuli pohjanoteeraus: 

    Ympä­ris­tö­ar­vot nouse­vat esil­le vas­ta kun meil­lä on nii­hin varaa.
    Sik­si talous­kas­vu on kes­kei­sen tär­ke­ää myös ympä­ris­tön ja sosi­aa­li­sen hyvin­voin­nin kannalta.
    Tek­no­lo­gi­nen kehi­tys tulee myös tar­joa­maan rat­kai­su­kei­no­ja moniin näis­tä ns. glo­baa­leis­ta ja eet­ti­sis­tä ongelmista. 

    Tämän logii­kan mukaan asioi­den pitäi­si nyt jo olla erin­omai­sel­la tolal­la. Onhan vain kah­den suku­pol­ven aika­na työn tuot­ta­vuus eli kyky tyy­dyt­tää ihmis­ten mate­ri­aa­li­set tar­peet kym­men­ker­tais­tu­nut. Nyt meil­lä pitäi­si siis olla aiem­paan näh­den monin­ker­tai­set mah­dol­li­suu­det pitää huol­ta lähim­mäi­sis­täm­me ja luon­nos­ta. Sodat ja ter­ro­ris­mi oli­si­vat muis­to vain, meret ja jär­vet oli­si­vat entis­tä elin­voi­mai­sem­pia ja met­sät vihe­riöi­si­vät run­sai­na ja täyn­nä luon­non moni­muo­toi­suut­ta. Mik­si näin ei kui­ten­kaan ole?

    Entä miten az kuvit­te­lee tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen tar­joa­van rat­kai­su­kei­no­ja moniin ”eet­ti­siin ongel­miin”. Ote­taan esi­mer­kik­si Lähi-idän ”eet­ti­set ongel­mat”. Mil­lä tek­nil­li­sil­lä edis­ty­sas­ke­leil­la nii­tä voi­tai­siin ratkaista?

    Johan­nes Hirvaskoskelle,
    Kii­tos huo­mios­ta. Mai­non­taa­kaan ei tar­vit­se rajoit­taa, eikä sii­nä oli­si jär­keä­kään. Se sijaan on kysyt­tä­vä, mikä jär­ki on sii­nä, että yhteis­kun­ta tukee mai­non­taa anta­mal­la sil­le saman­lai­set veroe­dut kuin var­si­nai­sen tuo­tan­non­kin teki­jöil­le, so. yri­tyk­ses­sä mai­non­nan teke­mi­sen kulut ovat yhtä lail­la vähen­nys­kel­poi­sia kuin tuot­tei­den teke­mi­sen kulut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Hal­van ener­gian aika on toki pian ohi, mut­ta koh­tuu­hin­tais­ta ener­gi­aa kyl­lä riit­tää koko ihmis­kun­nal­le, vaik­ka öljy ja hii­li jätet­täi­siin maahan. 

    Uraa­nia on maan­kuo­res­sa muu­ta­ma mil­joo­nas­osa, meri­ve­des­sä muu­ta­ma mil­jar­dis­osa, toriu­mia on maan­kuo­res­sa kes­ki­mää­rin noin sadas­tu­han­nes­osa. Näis­tä riit­tää ener­gi­aa hin­noil­la, jot­ka ovat ehkä kol­min-nelin­ker­tai­set nykyi­siin ener­gia­hin­toi­hin ver­rat­tu­na, kulu­tuk­sel­la, joka vas­taa nykyis­tä kulu­tus­ta­soa, luok­kaa sadak­si­tu­han­nek­si vuodeksi. 

    Ener­gias­ta tuo­te­taan fos­sii­leil­la noin kak­si kol­mas­osaa. Ydin‑, tuuli‑, aurinko‑, jne. voi­man­läh­tei­den kol­min- nelin­ker­tais­ta­mi­nen siis riit­täi­si kor­vaa­maan fos­sii­li­set täy­sin. Hin­ta oli­si kon­ser­va­tii­vi­ses­ti arvioi­den nelin­ker­tai­nen nykyi­seen verrattuna.

    Kuu­los­taa toki pahal­ta, mut­ta ei se mikään lopu­ton kata­stro­fi ole. En löy­tä­nyt tie­toa sii­tä, mikä on ener­gian osuus BKT:sta nyt, mut­ta veik­kaan sen ole­van jotain vii­den pro­sen­tin paik­keil­la, se voi toki olla Suo­mes­sa suu­rem­pi, kun tääl­lä on pal­jon ener­gia-inten­sii­vis­tä teol­li­suut­ta. Se on kui­ten­kin ollut osuu­te­na huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi vie­lä 40 vuot­ta sit­ten, ja nyt en löy­tä­nyt heti läh­det­tä, mut­ta muis­taak­se­ni osa­puil­leen kaksinkertainen. 

    Wiki­pe­dia, tämä blo­gi, tai Linux eivät näy BKT:ssa suo­raan, mut­ta kyl­lä ne sitä kas­vat­ta­vat. No, tämä blo­gi ehkä ei, mut­ta wiki­pe­dia ja Linux kyl­lä­kin. Kuvi­tel­ma, että sii­tä, että jon­kin ennen niu­kan hyö­dyk­keen saa­kin nykyi­sin hal­val­la, oli­si joten­kin “hai­tak­si” yhteis­kun­nal­le, on oikeas­taan vain toi­ses­ta suun­nas­ta kat­sot­tu rikot­tu­jen ikku­noi­den vir­he­pää­tel­mä — niin­kuin muu­ten on pseu­do­key­ne­si­läi­nen väi­te, jon­ka mukaan val­tion kan­nat­tai­si raken­taa pyra­mi­de­ja laman aika­na — ja perus­tuu sil­le, että vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­sen käsi­te sivuu­te­taan täysin. 

    Eli, jos ihmis­ten ei tar­vit­se mak­saa tie­to­sa­na­kir­jois­ta eikä käyt­tö­jär­jes­tel­mäs­tä, heil­le jää enem­män resurs­se­ja teh­dä jotain muu­ta. Tämä on niin yksin­ker­tai­nen asia, että on häm­men­tä­vää, miten seka­vas­ti joku viit­sii aja­tel­la ja kuvi­tel­la, että mak­sut­to­mis­ta asiois­ta ei ole “mitään hyö­tyä”. Niis­tä­hän on hyvä­nen aika pait­si pal­jon hyö­tyä niil­le, jot­ka nii­tä käyt­tä­vät, myös kai­kil­le niil­le, jot­ka teke­vät jotain muu­ta. Ja jopa niil­le, jot­ka muu­ten teki­si­vät näi­tä ilmai­sia asioi­ta: he voi­vat teh­dä nyt jotain muuta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Lep­pois­ta­mi­nen-sana kuu­los­taa niin hyväl­tä, että sitä on syy­tä kannattaa.

    Työn jaka­mi­nen useam­mal­le teki­jäl­le tuo tie­tys­ti työ­pai­kan useam­mal­le. Ehkä tämä toi­mii ns. hyvä­osais­ten kes­kuu­des­sa, joil­la on se perin­tö­asun­to Hel­sin­gis­sä. Pie­ni­palk­kai­sen on han­ka­la lep­pois­taa, eikä hänen vero­taak­kaan­sa aina­kaan voi nostaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Soi­nin­vaa­ra: “Met­sä­töi­tä ei tuo­hon aikaan vie­lä ollut.”

    Ai, että 1900-luvun alus­sa ei ollut met­sä­töi­tä! Kaik­kea sitä …

    Suo­men met­sien kau­pal­li­nen hyö­dyn­tä­mi­nen alkoi jo prons­si­kau­del­la neli­sen tuhat­ta vuot­ta sit­ten. Ter­van­polt­toa har­ras­tet­tiin 1500-luvul­ta läh­tien sii­nä mää­rin, että 1700-luvul­ta rau­ta­lai­voi­hin asti Suo­mi oli maa­il­man joh­ta­via ter­van tuot­ta­jia. Suo­men teol­lis­tu­mi­sen vah­vin juu­ri syn­tyi met­sä­teol­li­suu­den myö­tä 1800-luvul­la. Yhtiöt (ja kei­not­te­li­jat) osti­vat suur­ten jokien var­ret. Puut eivät kaa­tu­neet ja hakeu­tu­neet teh­tail­le itsestään

    Yhtiöl­le teh­dyn tuk­ki­sa­vo­tan lisäk­si metsässä
    teh­tiin tal­vel­la ainakin:
    ‑omat polttopuut
    ‑suon rai­vaus (onnis­tui talvellakin)
    ‑kas­ki­maan valmistus
    ‑met­säs­tys

    Lisäk­si tal­vel­la — jos kau­pal­li­sis­ta elin­kei­nois­ta puhu­taan — hoi­det­tiin kar­jaa ja eten­kin leh­miä. Kun ulko­mai­nen, edul­li­nen vil­ja nimit­täin tul­vi mark­ki­noil­le 1800-luvul­la, siir­ryt­tiin tuot­toi­sam­paan voin val­mis­tuk­seen ja myyn­tiin eten­kin Venä­jäl­le. Vil­jan vil­je­ly vähen­tyi niin, että oltiin kau­ka­na oma­va­rai­suu­des­ta. Mut­ta rahaa tuli.

    Työ lisään­tyi onnek­kail­la alueil­la, vau­raus lisään­tyi — ja väki­lu­ku kas­voi, kuten kehi­tys­mais­sa tup­pa­si tapah­tu­maan, kun pääs­tiin mark­ki­noi­hin kiin­ni. Perin­tei­seen malt­husi­lai­seen tapaan, näl­kä kor­ja­si tilan­teen vie­lä 1860-luvl­la. Sit­ten tuli apuun voi­ma­kas talous­kas­vu teol­lis­tu­mi­si­neen, joka tar­jo­si elin­mah­dol­li­suu­det “lii­ka­väes­töl­le”.

    Jos­sain Kain­nun peru­koil­la eli vie­lä kur­ja­lis­toa, joka ehkä viet­ti­kin jou­lua kol­me viik­koa, mut­ta mak­soi sii­tä kovan hin­nan. Vie­lä 1920-luvul­la sikä­läi­sis­tä jot­kut eli­vät näl­kä­kuo­le­man par­taal­le kädes­tä suuhun.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Mat­ti H:

    Tämän logii­kan mukaan asioi­den pitäi­si nyt jo olla erin­omai­sel­la tolal­la. Onhan vain kah­den suku­pol­ven aika­na työn tuot­ta­vuus eli kyky tyy­dyt­tää ihmis­ten mate­ri­aa­li­set tar­peet kymmenkertaistunut. 

    No, ver­rat­tu­na sii­hen, mikä tilan­ne oli pari suku­pol­vea sit­ten, asiat kyl­lä ovat var­sin erin­omai­sel­la tolal­la. Maa­il­man köy­hyys on vähen­ty­nyt mer­kit­tä­väs­ti ja hyvin­voin­nin kas­vu on ollut lähes spektaakkelimaista.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Tsaa­ril­li­nen vir­ka­mie­his­tö on var­mas­ti oiva esi­merk­ki men­nees­tä lep­poi­suu­des­ta. Sen sijaan pien­ti­lal­li­sen tal­vi ei ole ollut lep­poi­nen muu­al­la kuin roman­ti­soi­duis­sa kuvi­tel­mis­sa. Ylei­sen talous­his­to­rian ohel­la perus­tan arvio­ni tie­toi­hin oman suku­ni his­to­rias­ta. Aina­kin poh­joi­ses­sa Suo­mes­sa pien­ti­lat ovat olleet muu­ta­man leh­män mai­to­ti­lo­ja, jois­ta isän­nät ja tei­ni-iän saa­vut­ta­neet pojat ovat käy­tän­nös­sä aina olleet tal­vet palk­ka­töis­sä — yleen­sä savo­toil­la. Siel­lä meno ei tiet­tä­väs­ti ole ollut järin lep­poi­saa. Tilan (ja lap­si­lau­man) hoi­ta­mi­nen jää­nyt emän­nän ja per­heen tyt­tö­jen har­teil­le. Tuol­loi­sis­sa olois­sa sii­nä on ollut koko­lail­la puu­haa. Maa­lais­poi­ka­na voin ker­toa, että yksi leh­mä juo päi­väs­sä aika mon­ta ämpä­ril­lis­tä vet­tä, joten jo pelk­kä veden vint­taa­mi­nen kai­vos­ta kar­jal­le on sisäl­tä­nyt päi­väs­sä parin nyky­kont­to­ris­tin kuu­kau­den body­pum­pit. On yllät­tä­vää, että Osmo pitää täl­lais­ta elä­mää lep­poi­sa­na idyl­li­nä — pikem­min­kin sitä on lei­man­nut lin­ko­la­lai­nen raadanta.

    Sii­tä olen Osmon kans­sa samaa miel­tä, että nyky­päi­vä­nä kaik­kien joil­la on sii­hen mah­dol­li­suus oli­si syy­tä har­ki­ta pien­tä höl­lää­mis­tä — ihan vaan kun­kin itsen­sä ja luon­non­va­ro­jen käy­tön­kin kannalta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Japa­ni on hyvin kei­no­te­koi­nen esi­merk­ki degrowt­his­ta. Var­sin­kaan kun kyse ei ole ollut mis­tään lep­pois­ta­mi­ses­ta vaan deflaa­tion kans­sa kamp­pai­lus­ta. Yhdys­val­lois­sa­han pelät­tiin tosis­saan 1980-luvun lopul­la, että Japa­ni ohit­tai­si maan maa­il­man suu­rim­pa­na kan­san­ta­lou­te­na, vaik­ka sen väki­lu­ku oli puo­let pie­nem­pi. Tämä kuvas­taa sitä, mis­tä Japa­ni on tul­lut deflaa­tio-ongel­mi­neen. Maan palk­ka­ta­so on edel­leen maa­il­man kor­kein (tai yksi kor­keim­mis­ta) ja työt­tö­myys alhai­sim­pia. BKT asu­kas­ta koh­den on saman suu­rui­nen kuin esi­mer­kik­si Suo­mes­sa, vaik­ka Japa­nin ikä­ra­ken­ne (puo­let kan­sas­ta ikäih­mi­siä) aiheut­taa talou­del­le ongel­mal­li­sen huol­to­suh­teen koko maa­il­man mitassa.

    Tämä oli vain yksi point­ti sii­tä, mitä en Osmon vas­tauk­ses­sa ymmär­tä­nyt, eikä vas­taus mie­les­tä­ni juu­ri kos­ke­nut esit­tä­mää­ni kri­tiik­kiä vaan töl­vi sen vie­res­tä vas­tauk­sia sel­lai­seen, mitä en lain­kaan esit­tä­nyt, var­sin­kin se, että muka oli­sin halun­nut pakot­taa ihmi­siä johonkin.

    Hol­lan­nin jat­ku­va mai­nit­se­mi­nen tun­tuu myös ker­to­van tar­koi­tus­ha­kui­ses­ta esi­merk­kien valit­se­mi­ses­ta. Hol­lan­nil­la on vuo­si­sa­tai­sel­le poh­jal­le raken­tu­nut vien­ti­teol­li­suus, joka on yksi maa­il­man vah­vim­pia. Jos Suo­mel­la oli­si vas­taa­va perin­tö, tai Nor­jan öljy- ja kaa­su­va­rat, niin ehkä kysy­mys oli­si toisenlainen.

    Tpyy­luo­man lin­kin “tut­ki­mus” on kei­no­te­koi­nen. Ei mitään viit­taus­ta todel­li­suu­den tren­dei­hin. Työn­sä mer­ki­tyk­sen koke­mi­sel­le on tie­tys­ti arvon­sa, ja joil­la­kin luo­vien alo­jen työ­pai­koil­la voi olla tulok­sel­le hyväk­si antaa sil­loin täl­löin yksi päi­vä vapaa­ta työn­te­ki­jöil­le toi­mia täy­sin oman valin­tan­sa mukaan, mut­ta en yli­pään­sä näe täl­lä juu­ri yhteyt­tä käsi­tel­tyyn aiheeseen.

    Me olem­me ilmei­ses­ti luke­neet tie­de­mie­hen kans­sa aivan eri kir­jo­ja taloustieteestä.

    Se, että pai­nam­me laik­ka punai­se­na duu­nia, että saam­me ajaa sak­sa­lai­sel­la city­maas­tu­ril­la ja polt­taa nor­ja­lais­ta ben­saa, ei miten­kään lisää mei­dän kykyäm­me tule­vai­suu­des­sa hank­kia uut­ta teknologiaa.

    Sak­sa­lai­sen “city­maas­tu­rin” myy­mi­nen Suo­mes­sa työl­lis­tää suo­ma­lai­sia. Nämä suo­ma­lai­set mak­sa­vat vero­tu­lo­ja. Näil­lä veroil­la yllä­pi­de­tään pal­ve­lui­ta. Kai­kes­ta “krää­säs­tä” menee mer­kit­tä­vä osa kan­san­ta­lou­del­le, sen vah­vis­ta­mi­sel­le. Kun on riit­tä­väs­ti vero­tu­lo­ja, niin val­tion vel­ka pysyy esi­mer­kik­si parem­min hal­lin­nas­sa. Jos auton myy­jä on auto­jen myy­mi­sen sijaan Goal­la downs­hif­taa­mas­sa yhteis­kun­nan tuel­la, niin hän ei ker­ry­tä näi­tä vero­va­ro­ja, vaan kulut­taa nii­tä enti­ses­tään. Näil­lä vero­va­roil­la vuo­sien kumu­loi­tues­sa pide­tään yllä esi­mer­kik­si Suo­men jul­ki­sen sek­to­rin pal­kan­mak­su­ky­kyä. Jos se jää mer­kit­tä­väs­ti jäl­keen naa­pu­ri­mais­ta, niin ehkä jul­ki­sen sek­to­rin ter­vey­den­hoi­ta­jal­la todel­la voi olla vai­keuk­sia ostaa sitä mark­ki­noil­le tul­lut­ta eli­ni­kää piden­tä­vää gee­ni­lää­ke­tie­teel­lis­tä hoi­toa itsel­leen vuon­na 2040. Mut­ta ehkä maas­sa Y, jos­sa on pulaa hoi­ta­jis­ta, ja joka on kas­vat­ta­nut val­tion­ta­lout­taan pal­jon Suo­mea vah­vem­min edel­lis­ten vuo­si­kym­men­ten aika­na on sekä kysyn­tää tämän hoi­ta­jan osaa­mi­sel­le, että kykyä mak­saa hänel­le palk­kaa, jol­la hoi­ta­ja saa myös itsel­leen haluamansa.

    Argu­ment­ti­ni kos­ket­ti kan­san­ta­lout­ta, joka koko­nai­suu­te­na “lep­poi­sam­min” ottaen pyr­ki­si “nol­la­kas­vuun”, kuten Osmo ehdot­taa, että pitäi­si pyr­kiä. Tämä oli­si mie­les­tä­ni tuhoi­saa hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den yllä­pi­tä­mi­sel­le (saa­ti paran­ta­mi­sel­le), Suo­men hou­kut­te­le­vuu­del­le osaa­van työ­voi­man sil­mis­sä, ja kyl­lä mie­les­tä­ni myös suu­ren osan väes­töä kyvyl­le kye­tä hank­ki­maan tule­vai­suu­den kal­lii­ta, mut­ta yksi­löil­le arvok­kai­ta tuot­tei­ta. Var­sin­kaan nii­den tul­les­sa mark­ki­noil­le, jol­loin hin­nat alkuun ovat aina korkeita.

    Ei talou­del­li­ses­ti vuo­si­kym­me­niä pai­kal­laan mui­hin näh­den pysy­nyt talous het­kes­sä vau­ras­tu tar­joa­maan kan­san­sa suu­ril­le jou­koil­le vau­raut­ta, kun äkis­ti päät­tää­kin, että nyt onkin jotain kal­lis­ta, min­kä kulut­ta­mi­nen ihmi­sil­le näyt­tää vält­tä­mät­tö­mäl­tä saa­da. Kyl­lä esi­mer­kik­si jul­ki­sen sek­to­rin palk­ko­jen nos­ta­mi­seen tuon kulut­ta­mi­sen mah­dol­lis­ta­val­le tasol­le voi men­nä usei­ta vuosia.

    Tämä kaik­ki on toki hypo­teet­tis­ta, kos­ka soi­nin­vaa­ra­lai­nen visio ei voi onnis­tua kuin sen pakot­ta­van lain­sää­dän­nön kaut­ta. Toi­sin kuin syy­te­tään, ei tar­vit­se pakot­taa sitä vaih­toeh­toa, että Suo­mi jat­kai­si kilpailua.
    Näkee­hän tämän esi­mer­kik­si aloit­ta­vis­ta pie­ny­ri­tyk­sis­tä, jot­ka ovat ole­mas­sa todel­li­suu­des­sa, eivät­kä jon­kin vasem­mis­to­lai­sen aka­tee­mi­kon you­tu­be-kli­pis­sä. Työ­tä pitää yleen­sä teh­dä ympä­ri vii­kon ja vuo­den ja toi­sen ja kol­man­nen vuo­den, jot­ta oma ase­ma mark­ki­noil­la vah­vis­tuu ja vakiin­tuu. Mark­ki­nat sii­voa­vat alkuun­sa lun­gim­min otta­vat pois. Samoin he sii­vou­tu­vat Nokian kal­tai­sis­ta yri­tyk­sis­tä, jois­sa toki voi luo­van työn tasol­la olla hyö­tyä vapais­ta päi­vis­tä, mut­ta jois­sa kui­ten­kin pai­ne­taan pal­jon duu­nia. Enem­män kuin kes­ki­mää­räi­set 40 tuntia.

    Täs­sä­kin ket­jus­sa on muu­ta­ma ker­to­nut lun­gim­min otta­mi­ses­taan, mut­ta sit­ten piti­kin ruve­ta mak­sa­maan asun­to­lai­naa tms. ja työ muut­tui­kin ihan muuk­si. Kuin­ka sat­tui­kaan. Tai­ta­vat Osmol­le itsel­leen­kin olla yli 40 tun­nin työ­vii­kot hyvin tuttuja.

    Kukaan ei ole vaa­ti­nut, ettei­vät­kö yksi­löt sai­si omal­la koh­dal­laan ottaa ren­nom­min (kun­han yhteis­kun­ta ei sitä lii­ak­si tue, kuten nykyi­sin on tilan­ne vrt. hipit goas­sa yhteis­kun­nan tuil­la, mikä on irvo­kas­ta), ja ettei­kö se voi­si olla monel­le hyväk­si­kin, ja eikö tätä voi­si yrit­tää AY-liik­keen otet­ta hei­ken­tä­mäl­lä saa­da hel­pom­mak­si. Kuten myös pidem­pää pal­kal­lis­ta työviikkoa.

    On outoa, että ensin ehdo­te­taan koko­nai­sia kir­jo­ja myö­ten yhteis­kun­nal­lis­ta visio­ta, ja sit­ten kun tähän yhteis­kun­nal­li­seen visioon puu­tu­taan, niin vas­ta­taan, ettei yhteis­kun­nal­li­sen vision kri­ti­soi­ja muka antai­si yksi­löi­den teh­dä kuten halua­vat, vaik­ka täl­lais­ta ei ole esi­tet­ty. Toki jokai­nen saa teh­dä valin­tan­sa. Ei ihmi­siä tähän men­nes­sä ole pitä­nyt pakot­taa kil­pai­le­maan. Kyl­lä se tapah­tuu ihan vapaa­eh­toi­ses­ti. Päin­vas­toin pal­jon toden­nä­köi­sem­pää on, että päin­vas­tai­nen vaa­ti­si pakot­ta­mis­ta. Eivät­kä degrowth-intoi­li­jat suin­kaan ole pidät­ty­neet tämän pakon vaa­ti­mi­ses­ta lyhyem­pi­ne laki­sää­tei­si­ne työ­viik­koi­neen, ener­gian­ku­lu­tuk­sen rajaa­mi­si­neen, ohjaa­vi­ne veroi­neen tms.

    Eli ket­kä sitä pak­koa lopul­ta kan­nat­ta­vat, eivät­kä antai­si yksi­löi­den vapail­la mark­ki­noil­la ilmais­ta omaa tah­to­aan, kos­ka usko­vat näke­vän­sä ylhääl­tä­päin parem­min, mikä yhteis­kun­nal­le ja ihmi­sil­le itsel­leen oli­si parhaaksi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Mat­tiH,

    Onhan vain kah­den suku­pol­ven aika­na työn tuot­ta­vuus eli kyky tyy­dyt­tää ihmis­ten mate­ri­aa­li­set tar­peet kym­men­ker­tais­tu­nut. Nyt meil­lä pitäi­si siis olla aiem­paan näh­den monin­ker­tai­set mah­dol­li­suu­det pitää huol­ta lähim­mäi­sis­täm­me ja luon­nos­ta. Sodat ja ter­ro­ris­mi oli­si­vat muis­to vain, meret ja jär­vet oli­si­vat entis­tä elin­voi­mai­sem­pia ja met­sät vihe­riöi­si­vät run­sai­na ja täyn­nä luon­non moni­muo­toi­suut­ta. Mik­si näin ei kui­ten­kaan ole?

    Onko vai ei? Eikö jär­vien tila ole Suo­mes­sa kohen­tu­nut? Eikö laje­ja ole suo­jel­tu nime­no­maan vau­rais­sa mais­sa? Eikö kau­pun­kien ilman­laa­tua ole paran­net­tu (vrt. 1950-luvun Lon­too)? Eikö juu­ri vau­rais­sa mais­sa ole perus­tet­tu mm. kan­sal­lis­puis­to­ja (Kana­da tai­si juu­ri suo­jel­la kak­si ker­taa Suo­men kokoi­sen alu­een iki­met­säk­si). Eikö ympä­ris­tö­lii­ke syn­ty­nyt vau­ras­tu­vas­ta län­si­mai­ses­ta kes­ki­luo­kas­ta (sen jäl­ki­kas­vus­ta), jol­la jäi aikaa ja mah­dol­li­suuk­sia kiin­nit­tää kat­set­taan muu­hun­kin kuin vain omaan välit­tö­mään kulutukseensa?
    Eikö huo­li ruo­an eet­ti­syy­des­tä ole nime­no­maan län­si­mais­sa kas­va­va tren­di? Eikö tur­kis­tar­haus ole kiel­let­ty mones­sa län­simaas­sa?

    Miten tek­no­lo­gia sit­ten vai­kut­taa tähän. Ote­taan vain yksi poten­ti­aa­li­nen esi­merk­ki. Kun invit­ro-lihaa voi­daan kil­pai­lu­ky­kyi­ses­ti kas­vat­taa pelk­ki­nä lihak­si­na ilman teho­tuo­tan­nos­sa kidu­tet­tu­ja eläi­miä, ovat mah­dol­li­suu­det tämän tun­te­vien olen­to­jen kidut­ta­mi­sen lopet­ta­mi­sel­le kas­va­neet monin­ker­tai­ses­ti sii­hen näh­den, kuin mihin mit­kään eläi­noi­keus­liik­kei­den kam­pan­join­nit oli­si­vat kos­kaan pystyneet.

    Entä tek­no­lo­gia ja Lähi-Idän krii­si? Entis­tä tehok­kaam­pien ja siten hal­vem­pien desa­li­naa­tio-kei­no­jen kehit­tä­mi­sel­lä voi olla yllät­tä­vän suu­ri mer­ki­tys. Samoin Israe­lia ympä­röi­vien mai­den talous­kas­vul­la ja mark­ki­noi­den vapau­tu­mi­sel­la muu­ten yli­pään­sä, mikä on tie­tys­ti yksi osa kokonaisuutta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Oli met­sä­töi­tä tie­tys­ti, mut­ta ei sii­nä laa­juu­des­sa kuin 1950-luvul­la, jol­loin 300 000 suo­ma­lais­ta suu­rin­piir­tein sai ansioi­ta puunkorjuusta.”

    Eipä löy­ty­nyt tähän hätään sopi­vaa tilas­toa. Sel­vää kai kui­ten­kin on, että met­sä­työn mer­ki­tys oli kek­si­mää­räi­sen suo­ma­lai­sen kan­nal­ta monel­la tapaa suu­rem­pi 1900-luvun alku­puo­lel­la kuin puo­les­sa välis­sä. Se työl­lis­ti tal­vel­la kun mui­ta työl­lis­tä­jiä ei pal­joa ollut ja kor­va­si kan­nat­to­mak­si käy­nyt­tä vil­jan vil­je­lyä (voin lisä­nä). Ilman met­sä­töi­tä maa­seu­dun elin­mah­dol­li­suu­det oli­si­vat käy­neet vähiin, kun ei ollut vie­lä kun­nol­la teh­das­työ­tä tai mui­ta moder­ne­ja ammat­te­ja. Maas­ta­muut­to tosin toi­mi jo 1800-luvun puolella.

    Tai­si kyl­lä käy­dä niin, että yhteys lep­pois­ta­mis­kes­kus­te­luun kat­ke­si nyt lopul­li­ses­ti, hmmm … tai, no, sano­taan nyt vaik­ka näin: Pää­ta­lo, johon tääl­lä­kin joku tai­si vii­ta­ta, on puhu­nut 1900-luvun alku­puo­les­ta, omas­ta nuo­ruu­des­taan kii­reet­tö­myy­den aika­na. Hän kai tar­koit­ti, että elä­mää ei oltu aika­tau­lu­tet­tu niin kuin nyt. Aikaa oli loi­koil­la ran­ta­nii­tyl­lä myl­lyn jau­haes­sa vil­jaa ja itse jau­haa lep­poi­sas­ti nii­tä näi­tä mui­den kans­sa. Mut­ta hän ei var­mas­ti­kaan tar­koit­ta­nut, että elä­mä sinän­sä oli lep­poi­saa, huo­le­ton­ta. Päin vas­toin, kir­jo­jen kuvaus arki­päi­vän eloon­jää­mis­kamp­pai­lus­ta vaik­ka­pa niil­lä met­sä­sa­vo­toil­la on kar­me­aa luet­ta­vaa täl­lai­sen kau­pun­ki­lai­sen ker­ma­per­seen mielestä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Vie­lä tuo­re Aka­van tut­ki­mus: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135261412607

    Tpyy­luo­maa voi kiin­nos­taa. Sii­nä tode­taan toki, että 

    Tär­kein­tä on saa­da paran­taa omaa osaa­mis­taan ja toteut­taa mie­lek­käi­tä asioi­ta hyvien työ­ka­ve­rien yhtei­sös­sä, jos­sa on rei­lu ja avoin ilmapiiri.

    Mut­ta kyl­lä myös, että 

    käsi­tyk­set työ­tä vie­rok­su­vas­ta “downs­hif­taa­ja­su­ku­pol­ves­ta” jou­ta­vat­kin romukoppaan. 

    Eli eivät nämä ole miten­kään vas­tak­kai­sia arvo­ja, ja mik­si nii­den pitäi­si­kään olla. Luo­va ja muka­va ilma­pii­ri työ­pai­kal­la voi hyvin myös aut­taa yri­tys­tä parem­paan kas­vuun. Mut­ta emme­hän me sii­tä ole kes­kus­tel­leet vaan kas­vus­ta vs. degrowth. Nol­la­kas­vu, kuten ket­jun otsi­kos­sa jo sanotaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Vie­lä yhteen kom­ment­tiin puu­tun täs­sä välis­sä, vaik­ka täs­sä on tie­tys­ti run­sau­den pulaa aiheis­ta, joi­si voi­si olla mie­len­kiin­tois­ta väitellä:

    Tie­de­mies:

    Huo­li oli­si aiheel­li­nen, jos meil­lä oli­si posi­tii­vi­nen sääs­tä­mi­sas­te, joka ale­ni­si lep­pois­ta­mi­sen myötä. 

    Etkö pel­kää, että hypo­teet­ti­ses­sa ske­naa­rios­sam­me tämä sääs­tä­mi­sas­te kovin hel­pos­ti kään­tyi­si nega­tii­vi­sek­si, eli vel­kaan­tu­mi­sek­si? Niin val­tion tahol­la, kos­ka eivät kan­sa­lai­set suin­kaan tyy­tyi­si vähem­piin hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­hin vaik­ka ren­nom­min otta­vat­kin. Tai yksi­löi­den koh­dal­la, kos­ka ei se halu kulut­taa nii­tä mark­ki­noil­le tule­via tuot­tei­ta vält­tä­mät­tä vähe­ne samas­sa suh­tees­sa kuin oma lep­poi­sam­pi tulotaso?

    Itsea­sias­sa molem­mil­la näil­lä huo­lil­la on yhtey­ten­sä sekä Yhdys­val­to­jen että Krei­kan talouskriiseihin. 

    Kreik­ka­lai­set oli­vat “lep­poi­sia”, jot­ka eivät kui­ten­kaan suos­tu­neet sii­hen, ettei­vät he lep­poi­si­na voi kulut­taa sitä mitä protestantit.

    Yhdys­val­lois­sa asun­non­hank­ki­joi­den mak­su­ky­vyt­tö­myy­del­lä oli kes­kei­nen roolinsa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Jos mar­gi­naa­li­ve­roa pitää hait­ta­ve­ro­na, on loo­gis­ta pitää hyvä­nä tilan­net­ta jos­sa kou­lu­tet­tu ihmi­nen ei työ­tä teke­mäl­lä pys­ty niin mer­kit­tä­väs­ti paran­ta­maan elin­ta­so­aan että viit­si­si näh­dä vaivaa.

    Eikö tämä ole vain yleis­tys säh­kö­kir­ja-asias­ta jos­sa (tieto)kirjailija ei voi työ­tä teke­mäl­lä eli kir­joit­ta­mal­la paran­taa omaa elin­ta­so­aan ? Lep­pois­te­tul­la koh­dey­lei­söl­lä on rahan sijaan aikaa waret­taa ja lai­na­ta kir­jat kir­jas­tos­ta osta­mi­sen sijaan.

    Toi­saal­ta, peri­jä­su­ku­pol­ven lep­pois­tu­mi­ses­sa on lopul­ta kysy­mys vain kas­va­neis­ta (asumis)tuloeroista. Peri­mäl­lä saa­vu­tet­tu elin­ta­so on niin kor­kea ettei sitä enää voi työ­tä teke­mäl­lä mer­kit­tä­väs­ti paran­taa. On vah­vas­ti makua­sia onko tämä tilan­ne “ter­veel­li­nen”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Se, että pai­nam­me laik­ka punai­se­na duu­nia, että saam­me ajaa sak­sa­lai­sel­la city­maas­tu­ril­la ja polt­taa nor­ja­lais­ta ben­saa, ei miten­kään lisää mei­dän kykyäm­me tule­vai­suu­des­sa hank­kia uut­ta teknologiaa.”

    Jos ei tee töi­tä, syr­jäy­tyy, ja sit­ten pitää käy­tän­nös­sä aloit­taa alus­ta. Eli siis tätä:

    Kun Eero Palo­hei­mo aloit­ti Tek­nil­li­sen kor­kea­kou­lun puu­ra­ken­ta­mi­sen pro­fes­so­ri­na vuon­na 1995, hän kuvit­te­li, että Suo­mes­sa oli­si joh­ta­vaa puu­ra­ken­ta­mi­sen tie­to­tai­toa. Hän sanoi kau­his­tu­neen­sa, kun huo­ma­si, että tie­to­tai­to oli kadon­nut. Se oli haet­ta­va uudes­taan Yhdys­val­lois­ta, Kana­das­ta, Sak­sas­ta, Rans­kas­ta, Itä­val­las­ta ja Sveit­sis­tä, jot­ta ope­tuk­sen pys­tyi aloit­ta­maan (läh­de)

    Kou­lu­te­tun ihmi­sen kont­ri­buu­tio on suun­ni­tel­la nii­tä sak­sa­lai­sia maas­tu­rei­ta ja nor­ja­lai­sen ben­san jalos­tus­ta. Ehkä Palo­hei­mon­kin oli­si pitä­nyt vain lep­pois­taa itsen­sä, puu­ta­lo­ja­han saa hal­val­la vaik­ka Ruotsista.

    Kumu­la­tii­vi­nen osaa­mis­va­ran­to tup­paa katoa­maan jos sitä ei käytetä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Etkö pel­kää, että hypo­teet­ti­ses­sa ske­naa­rios­sam­me tämä sääs­tä­mi­sas­te kovin hel­pos­ti kään­tyi­si nega­tii­vi­sek­si, eli vel­kaan­tu­mi­sek­si?

    Kyl­lä se on ris­ki, ja juu­ri sik­si minus­ta oikea kri­tii­kin koh­de onkin yli­mi­toi­tet­tu jul­ki­nen sek­to­ri yli­mi­toi­tet­tui­ne pal­ve­lui­neen ja epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­si­ne tulonsiirtoineen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. @Tiedemies

    Ongel­mat vaa­ti­vat tyy­pil­li­ses­ti kah­den­lai­sia rat­kai­su­ja: tek­ni­siä ja sosi­aa­li­sia. Tek­ni­siä rat­kai­su­ja moniin ongel­miin meil­lä on. Sosi­aa­li­set ongel­mat liit­ty­vät näi­den rat­kai­su­jen rahoit­ta­mi­seen, oikeut­ta­mi­seen, moti­voi­mi­seen, ja seu­rauk­sien kaut­ta oikeu­den­mu­kai­suusen ja lail­li­suu­den yllä­pi­toon jne. Esim. jat­ku­val­le 4000 medi­he­lin val­miu­del­le ei ole tek­ni­siä estei­tä, mut­ta muu­ta­ma­kin heli­kop­te­rin rahoi­tus on vai­ke­aa. Mik­si? Ehkä Soi­nin­vaa­ran kir­ja vas­taa tähän.

    Jos mas­sa on ener­gi­aa, ener­gi­aa on maa­il­man­kaik­keu­des­sa yllin kyl­lin. Uraa­nia on meri­ve­des­sä­kin, mut­ta ener­gia­ta­seel­taan jär­ke­viä läh­tei­tä on jo vähem­män. Joil­lain vaih­toeh­doil­la on sosi­aa­li­sia ongel­mia: nii­den laa­ja­mit­tai­nen käyt­tö aiheut­taa vas­tus­tus­ta vaik­ka tek­ni­ses­ti ne ovat rat­kais­tu­ja. Len­to Mar­siin­kin on tek­ni­ses­ti toteu­tet­ta­vis­sa, mut­ta ennen kuin siel­lä ollaan, pitää sopia rahoituksesta. 

    Tuu­li­voi­ma on tek­ni­ses­ti rat­kais­tu ongel­ma, mut­ta laa­ja­mit­tai­sen tuo­tan­non käyn­nis­tä­mi­nen koh­taa sosi­aa­li­sia ongel­mia: se tulee mark­ki­noil­le pal­jol­ti ilman sitä suu­ruu­den eko­no­mi­aa, jos­ta esim. hii­li­voi­ma­lat naut­ti­vat, eli se läh­tee kil­pai­luun hie­man läh­tö­vii­van takaa.

    Öljyn koh­dal­la kyse ei ole oikeas­taan varan­nois­ta vaan tuo­tan­to­no­peu­des­ta. Vaik­ka meil­lä oli­si uima-altaal­li­nen vet­tä, talo ehtii palaa, jos sam­mut­ta­mi­seen käy­tös­sä on pie­ni puu­tar­ha­let­ku. Useam­man let­kun hank­ki­mi­nen on rahoi­tuk­sel­li­nen, so. sosi­aa­li­nen ongel­ma. Öljy­alaa on moi­tit­tu pon­net­to­mas­ta inves­toin­ti­ha­lus­ta. Se poruk­ka osaa kui­ten­kin kus­tan­nus­las­ken­taa. Toki öljy­alaa vai­vaa sekin, että uusia läh­tei­tä löy­tyy vähän ver­rat­tu­na kulu­tuk­seen, uudet läh­teet ovat vai­keis­sa pai­kois­sa ja ne sisäl­tä­vät heik­ko­laa­tuis­ta tava­raa. Ongel­mat ovat mah­dol­li­ses­ti edes­sä ennen kuin vaih­toeh­to­ja, mitä ne sit­ten ovat­kin, saa­daan tuo­tan­toon ja jake­lu­ket­jut pystyyn. 

    Tek­ni­ses­ti kui­ten­kin rat­kai­sut ovat jo olemassa.

    p.s. Maa­il­man BKT:sta ener­gia on 4–5%. Mitä tapah­tuu, kun ener­gian tuot­ta­mi­nen vaa­tii enem­män energiaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Kari Kos­ki­nen:

    No, ver­rat­tu­na sii­hen, mikä tilan­ne oli pari suku­pol­vea sit­ten, asiat kyl­lä ovat var­sin erin­omai­sel­la tolal­la. Maa­il­man köy­hyys on vähen­ty­nyt mer­kit­tä­väs­ti ja hyvin­voin­nin kas­vu on ollut lähes spektaakkelimaista. 

    No, jos tar­koi­tat hyvin­voin­nil­la kulu­tet­ta­van tuo­tan­non mää­rää, niin olen aivan samaa miel­tä kans­sa­si. Kysy­myk­se­ni kos­ki sitä, mik­si sii­tä huo­li­mat­ta aavi­koi­tu­mi­nen lisään­tyy, meret saas­tu­vat ja laji­run­saus vähe­nee. Ja mik­si kai­kes­ta mate­ri­aa­li­ses­ta hyvin­voin­nis­ta huo­li­mat­ta talou­del­li­sis­ta resurs­seis­ta tapel­laan asein ja armei­join. Ja mik­si äärim­mäis­tä köy­hyyt­tä on sil­ti niin paljon.

    az:

    Eikö jär­vien tila ole Suo­mes­sa kohentunut?
    Eikö ympä­ris­tö­lii­ke syn­ty­nyt vau­ras­tu­vas­ta län­si­mai­ses­ta kes­ki­luo­kas­ta (sen jäl­ki­kas­vus­ta), jol­la jäi aikaa ja mah­dol­li­suuk­sia kiin­nit­tää kat­set­taan muu­hun­kin kuin vain omaan välit­tö­mään kulutukseensa?
    Eikö huo­li ruo­an eet­ti­syy­des­tä ole nime­no­maan län­si­mais­sa kas­va­va trendi?
    Entä tek­no­lo­gia ja Lähi-Idän krii­si? Entis­tä tehok­kaam­pien ja siten hal­vem­pien desa­li­naa­tio-kei­no­jen kehit­tä­mi­sel­lä voi olla yllät­tä­vän suu­ri mer­ki­tys. Samoin Israe­lia ympä­röi­vien mai­den talous­kas­vul­la ja mark­ki­noi­den vapau­tu­mi­sel­la muu­ten yli­pään­sä, mikä on tie­tys­ti yksi osa kokonaisuutta. 

    Oman koke­muk­se­ni mukaan, joka rajoit­tuu Ete­lä-Suo­men jär­viin ja Suo­men­lah­teen, vesien tila on heikentynyt.

    Huo­li luon­non moni­muo­toi­suu­des­ta ja ruo­an eet­ti­syy­des­tä saat­taa olla län­si­mais­sa kas­va­va tren­di. En sil­ti näe että pelk­kä huo­li jos­tain mer­kit­si­si ongel­man pois­tu­mis­ta tai edes vähenemistä. 

    Entä Lähi-Itä. Käsi­tyk­se­ni mukaan sekä Israe­lin että sitä ympä­röi­vien val­tioi­den talous on kas­va­nut vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä. Miten se on edis­tä­nyt sopua täl­lä alu­eel­la? Onko elä­mä siel­lä tul­lut kai­kil­le entis­tä leppoisammaksi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Kyl­mäs­ti las­kien, jos BKT:sta ener­gia on 4–5% ja ener­gian hin­ta nelin­ker­tais­tuu, niin se teki­si sit­ten 15–20%, joten muus­ta reaa­li­ses­ta BKT:sta leik­kaan­tui­si 10–15%.

    Tämä on jär­kyt­tä­vän suu­ri luku, sitä ei kukaan kiis­tä. Mut­ta jos aja­tel­laan, että sii­hen täh­dä­tään pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, so. niin, että kas­vus­ta suu­rem­pi osuus ohja­taan ener­gia­rat­kai­sui­hin, niin maa­il­man ei tar­vit­se “romah­taa”, kun öljyn tuo­tan­non ja kysyn­nän gäp­pi kasvaa.

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti olen kyl­lä sitä miel­tä, että öljyn hinn­an­nousu pitäi­si verot­taa pois ara­beil­ta. Mitään hyvää ei seu­raa sii­tä, että Sau­dien sor­to­val­taa rahoi­te­taan euroop­pa­lai­sel­la päristelyllä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Työn his­to­rias­ta pari kommenttia:
    Tal­vel­la teh­tiin vähem­män töi­tä, sil­lä ei ollut kei­no­va­lo­ja, joten ulko­na ei voi­nut teh­dä töi­tä paria tun­tia enem­pää. Palel­tu­mi­nen oli myös todel­li­nen ris­ki, joten kyl­mim­mät päi­vät jätet­tiin suo­siol­la väliin. Ja syk­syn kura­ke­leil­lä oli ihan tur­ha men­nä met­tään räm­pi­mään. Kor­jaus­töi­tä yms. kyl­lä saat­toi teh­dä, mut­ta ei nii­tä­kään jat­ku­vas­ti ollut, sil­lä tilat oli­vat pie­niä ja konei­ta ei ollut.

    Koti­työt oli­vat sata vuot­ta sit­ten var­sin eri­lai­sia kuin mitä nyky­ään. Ruu­an­lait­toon oli vai­van­lais­ta, joten ruo­ka­la­jit oli­vat hyvin yksin­ker­tai­sia. Siis­tey­teen meni vähän aikaa, sil­lä ihmi­set eli­vät nyky­mit­ta­puun mukaan pas­kan kes­kel­lä. Talon sisus­ta pes­tiin kak­si ker­taa vuo­des­sa (juhan­nus ja jou­lu). Lakai­se­mal­la pois­tet­tiin suu­rim­mat ros­kat sil­loin täl­löin. Vaat­tei­ta pes­tiin har­voin, eikä nii­tä todel­la­kaan sili­tet­ty. Säih­ky­vä­nä hoh­ta­va koti oli mah­dol­lis­ta vas­ta koneel­lis­ta­mi­sen myö­tä 1950-luvun Amerikassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Lep­pois­ta­mi­ses­ta ja jul­ki­ses­ta taloudesta:

    Lep­poi­sem­paa elä­mää viet­tä­vät aikui­set kyke­ne­vät parem­min huo­leh­ti­maan itses­tään, lap­sis­taan ja van­hem­mis­taan. Miten tämä vai­kut­tai­si jul­kis­ten pal­ve­lu­jen kysyn­tään? Mik­si kou­lus­sa pitäi­si olla kou­lua­vus­ta­jia, kun pai­kal­le voi­si saa­da las­ten vanhempia? 

    Jul­kis­ten pal­ve­lui­den tehok­kuu­ta voi­daan nos­taa. Esim. kou­lus­sa opet­ta­jat eivät halua vähen­tää tun­te­jaan, sil­lä hei­dän palk­kan­sa las­ki­si täs­tä. Jos heil­le taat­tai­siin sama palk­ka vähem­mil­lä ope­tus­tun­neil­la (mut­ta yhtä suu­ril­la oppi­mis­tu­lok­sil­la), saat­tai­si uudis­tuk­sia tul­la hyvin­kin nope­aa. Itse aina­kin kek­si­sin lukioon useam­pia tapo­ja tehos­taa opetusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Kas­vu­pa­kon” perim­mäi­nen perus­ta on ihmis­ten eriar­voi­suu­des­sa – pai­kal­li­ses­ti ja maa­il­man­laa­jui­ses­ti. Jos­kus se voi­tiin oikeut­taa perin­tei­se­nä itses­tään­sel­vyy­te­nä (sää­dyt) tai juma­lan tah­to­na tms. Orja­ka­pi­nat oli­vat harvinaisia.

    Enää tuo ei onnis­tu yhtä hyvin. Köy­hät eivät enää kat­so rik­kai­ta häve­li­ääs­ti kau­kaa vaan kiusal­li­sen lähel­tä. Kunin­kaal­li­set ja ral­li­täh­det vie­lä sie­de­tään, vaik­ka kyl­pi­si­vät kuo­hu­vii­nis­sä, mut­ta pomoa tai naa­pu­rin sika­nis­kaa ehkä ei.

    Kas­vun julis­ta­mi­nen ikui­sek­si ilmiök­si on vas­taus kysy­myk­seen “eikö tämä ole epis­tä?”. Talou­del­li­set seli­tyk­set ovat toi­sar­voi­sia, sil­lä oikeas­ti kysy­mys on tyyn­nyt­tä­väs­tä ideo­lo­gias­ta: odot­ta­kaa … kyl­lä kaik­ki saa­vat vie­lä lisää leluja.

    Mak­ro­ta­lou­del­li­set perus­te­lut ovat toki päte­viä niin kau­an kuin tui­jo­te­taan var­pai­siin ja vii­si­vuo­tis­kausiin. Yhteis­tä tar­jo­tuil­le perus­te­luil­le on kuitenkin:
    (a) luon­non­ta­lou­del­li­nen liki­nä­köi­syys tai hui­kean hui­ma­päi­nen usko sii­hen, että las­ku­var­jo kek­si­tään ennen maa­han mätkähtämistä,
    (b) usko sii­hen, että ihmi­set ovat perim­mäl­tään ja ikui­ses­ti aineel­li­ses­ti ahnei­ta “ratio­naa­li­sia idioot­te­ja” eli kulut­ta­via konei­ta joi­den hyvin­voin­ti voi­daan mita­ta mar­kois­sa tms., sekä
    © aivan eri­tyi­ses­ti sen sei­kan näke­mät­tä jät­tä­mi­nen, että kun vilus­ta ja näläs­tä on pääs­ty, köy­hyys muut­tuu suh­teel­li­sek­si: ihmi­nen ver­taa itse­ään aina johonkin. 

    Köy­hyys on sitä, että et pys­ty ole­maan muka­na sii­nä mis­sä muut — ne joi­den jou­kos­sa haluai­sit olla. Köy­hyys voi olla myös sitä, että jokin aiem­min kaik­kien saa­ta­vis­sa ollut hyö­dy­ke lak­kaa ole­mas­ta. Ylei­sö­pu­he­lin kato­aa, bus­si ei enää kul­je, saat van­han tie­to­ko­neen diva­ris­ta mut­ta se ei ole yhteen­so­pi­va min­kään kans­sa. Saat oste­tuk­si van­han kän­ny­kän, mut­ta joku nau­raa kun et pys­ty otta­maan sil­lä valokuvia.

    Vah­va ala­kult­tuu­ri voi pelas­taa itse­tun­non, mut­ta val­ta­kult­tuu­ri vai­no­aa sitä ja tun­kee joka tuutista. 

    Jon­ki­nas­tei­nen talou­del­li­nen eriar­voi­suus var­maan­kin sie­de­tään. Kunin­kaal­li­set ja ral­li­kus­kit mai­nit­sin jo. Jos oikein fäni­tät jota­ku­ta, se joku saa ikään kuin kulut­taa kamaa sinun­kin puo­les­ta­si. Nämä ovat kui­ten­kin eri­kois­ta­pauk­sia. ”Sie­to­ker­roin” vaik­ka­pa naa­pu­rin tai yleen­sä ”her­ro­jen” suh­teen ei tie­ten­kään ole luon­non­va­kio. Se vaih­te­lee ajan, pai­kan ja ties­min­kä mukaan. On sosio­lo­gien duu­nia yrit­tää sel­vit­tää tätä.

    Hitaas­ti muut­tu­va sää­ty-yhteis­kun­ta on jo muut­tu­nut – ja muut­tu­mi­nen kiih­ty­nyt – niin pal­jon, että var­sin mer­kit­tä­vä osa ihmi­sis­tä Suo­mes­sa ja muu­al­la tun­tee ole­van­sa koko ajan muka­na jon­kin­lai­ses­sa kil­pai­lus­sa niin ver­tais­ten kuin ylem­pien ja alem­pien­kin kans­sa. Juok­se älä­kä kaa­du. Lää­hä­tä haudassa.

    Täl­lai­nen yhteis­kun­ta ei ole vakaa. Eikä täl­lai­nen maa­il­ma. Se, mikä uhkaa yhteis­kun­ta­rau­haa, voi uha­ta myös hyvin­me­nes­ty­nei­den saa­vu­tet­tu­ja etu­ja. Sil­le on teh­tä­vä jotakin.

    Ideo­lo­gia – siten kuin minä sen käsi­tän – on tapa vali­ta läh­tö­koh­dat, arvot­taa nii­tä, unoh­taa jotain ja pää­tel­lä siten, että tulos miel­lyt­tää päät­te­li­jää. Pää­tel­män omak­su­mi­nen ja selit­tä­mi­nen ainoak­si vaih­toeh­dok­si tur­vaa aineel­li­set edut, pön­kit­tää itse­tun­toa, antaa hyvän oman­tun­non sekä tuot­taa mai­net­ta ja kunniaa.

    Talous­tie­de on aina ideo­lo­gis­ta. Voi se sil­ti olla tie­det­tä, mut­ta läh­tö­koh­tia on hyvä tut­kail­la tarkoin.

    Kas­vu­pak­ko syn­tyy sii­tä ettei ihmis­ten eriar­voi­suut­ta halu­ta tasa­ta. Köy­hät tyyn­ny­te­tään lupaa­mal­la tule­vaa tava­raon­nea. Jot­kut köy­hät­kin elä­vät mie­luum­min haa­veis­sa ja äänes­tä­vät kokoomusta.

    Nimim. en ole kom­mu­nis­ti, mutta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Kävin täs­sä jos­kus Lus­ton met­sä­museos­sa. Muis­tin­ko­han oikein:

    Työ­päi­vän aika­na jus­tee­ril­la ja kir­veel­lä met­sä­työ­mies sai aikaan motin (1 m³) hal­ko­ja, kor­kein­taan 2. Ja ne piti vie­lä saa­da tien­var­teen tai tupaan, hevo­pe­lil­lä. J a jsut­te­ri­sa­ha oli jo vähön kor­ke­ma­paa teknologiaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Jos työn­te­ko arvo­te­taan kor­keal­le, niin kuin tai­dam­me teh­dä, niin työ­tön on sil­loin luuseri. 

    Ja eikös auto­maa­tion lisään­ty­mi­nen väis­tä­mät­tä lisää työt­tä­myyt­tä? (Älkää­hän nyt kyl­lä se auto­maa­tio tulee vie­lä pal­ve­lua­lal­le­kin — ja rymi­näl­lä, esim. nettipankki)

    Seu­rauk­se­na meil­lä on val­ta­va jouk­ko luusereita. 

    Pidän lep­pois­ta­mi­ses­ta sen takia, että se syö työn­te­ke­mi­sen itsei­sar­voa, jol­loin vält­tä­mät­tä tuo kas­va­va poruk­ka ei oli­si luuserijengi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. Vil­le Kom­si: Minun kor­vaan sinun kom­ment­ti kuul­los­ti vähän sala­liit­to­teo­rial­ta. Tus­kin ne, jot­ka halua­vat itsel­leen lisää hyvin­voin­tia (oli se sit­ten vapaa-aikaa tai mate­ri­aa­lis­ta hyvin­voin­tia) eri­tyi­ses­ti halu­aa sitä muil­ta pois.

    Enkä oikein hyväk­sy sinun kir­joi­tus­ta kas­vu­pa­kos­ta. Eihän se oo mikään pak­ko, vaan elin­ta­son kas­vu on vaan seu­raus­ta sii­tä, että ihmi­set halua­vat itsel­leen hyvää. Sit­ten kun ihmi­set lak­kaa­vat halua­mas­ta hyvää, niin kas­vu­kin loppuu.

    Ei täl­lä ole mitään teke­mis­tä eriar­voi­suu­den tai köy­hien tyyn­nyt­te­le­mi­sen kanssa.

    Vois­ko täs­sä olla kyse sii­tä, että sinä ver­taat itseä­si mui­hin ja arvo­tat itseä­si suh­teel­li­sen ase­ma­si kaut­ta niin sinun voi olla vai­kea kokea empa­ti­aa nii­tä koh­taan, jot­ka eivät koe samal­la tavalla?

    Viki:

    Ja eikös auto­maa­tion lisään­ty­mi­nen väis­tä­mät­tä lisää työttämyyttä?

    Ei lisää. Voit tode­ta tämän hel­pos­ti. Työt­tö­myys ei oo lisään­ty­nyt radi­kaa­lis­ti met­säs­tä­jä-keräi­li­jä­mei­nin­geis­tä, vaik­ka auto­maa­tio tie­tys­ti lisään­tyy koko ajan.

    Työt­tö­mien mää­rä riip­puu var­maan­kin eni­ten sii­tä miten hyvin työ­tön voi tul­la toimeen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Oli met­sä­töi­tä tie­tys­ti, mut­ta ei sii­nä laa­juu­des­sa kuin 1950-luvul­la, jol­loin 300 000 suo­ma­lais­ta suu­rin­piir­tein sai ansioi­ta puunkorjuusta.”

    Heh, Osmon käsi­tys maa­seu­dun elä­mäs­tä 1900-luvun alus­sa on vähän saman­lai­nen kuin Marie-Antoinetten.

    Minun juu­ret ovat Lapis­sa pie­neh­köl­lä maatilalla
    Lap­pi oli vie­lä 50-luvul­la sak­sa­lais­ten tuho­jen jäl­jil­tä samas­sa tilas­sa kuin se oli 1900- luvun alus­sa, maa­seu­du­lal ei ollut säh­köä ei puhe­li­mia ei edes teitä .
    Joka­päi­väi­nen elä­mi­nen vaa­ti pon­nis­te­lu­ja, ei taloa läm­mi­tet­ty säh­köl­lä vaan puu­ta haet­tiin met­säs­tä hevo­sel­la, kat­kot­tiin ja halot­tiin käsi­sa­hal­la ja kirveellä.
    Puu­ta­kin kului n 3–5 ker­taa enem­män kuin nyky­ai­kai­ses­sa kotitaloudessa,
    talot oli sodan jäl­keen raken­net­tu miten sat­tuu ja eris­teet oli­vat ohuita.Navettakin vaa­ti läm­mi­tys­tä kovil­la pakkasilla
    Kar­ja vaa­ti päi­vit­täi­sen vesian­nok­sen ja se piti hakea hevo­sel­la tyn­ny­ris­sä joes­ta, jos­kus pari­kin ker­taa päivässä.
    Leh­mät lyp­set­tiin pari ker­taa päi­väs­sä käsin oli sun­nun­tai tai maanantai.
    Ilmi­ses­ti kar­ja hoi­to ei ole Osmon mie­les­tä työ­tä vaan lepoa
    Kar­jan rehu ei ollut nave­tan vie­res­sä vaan hei­nä säi­löt­tiin nii­tyl­lä suo­vis­sa Kun nii­tyt oli­vat ran­ta­niit­ty­jä niin kauim­mat suo­vat oli­vat kilo­met­rien pääs­sä Kun lun­ta oli 0,5–1 met­riä niin ei rehun hake­mi­nen tai pui­den ajo miten­kään kevyt har­ras­tus ollut
    Pyy­kin pesu­kin oli suu­ri ope­raa­tio, ei ollut pesu­ko­nei­ta, vesi läm­mi­tet­tiiin muu­ri­pa­das­sa ja se oli vin­tat­ta­va käsin kai­vos­ta ‚joka sekin oli n kilo­met­rin päässä.
    Tämän pääl­le teh­tiin pie­ni­muo­tois­ta puu­kaup­paa ja puut piti kaa­taa kesäl­lä ja pöl­lit par­ka­ta käsin
    Tal­vel­la ne ajet­tiin joki­ran­taan hevosella.
    Mai­toa­kin alet­tiin lähet­tää mei­je­riin jos­sain vai­hees­sa ja se ede­lyt­ti päi­vit­täis­tä hevos­mat­kaa joen yli tien var­teen, mat­kaa n 4 kilo­met­riä. Kesäl­lä tie­tys­ti vene­mat­kaa soutamalla

    Lisä­ra­vin­toa han­kit­tiin met­säs­tä­mäl­lä ja kalas­ta­mal­la. Ei sii­hen aikaan pil­kit­ty vaan kalas­tet­tiiin ver­kol­la , joka oli­kin kovaa ja kyl­mää työtä.
    Met­säs­tys umpi­han­ges­sa ei ollut myös­kään kevyt kaupunkilaisharrastus.
    Eten­kään, kun isä oli ainoa lap­si ja minä myös, joten ras­kain työ kasaan­tui meil­le .Pap­pa oli iäkäs jo sii­hen aikaan, joten hänes­tä ei ollu­taa­pua ras­kai­siin töihin

    Kyl­lä Osmon kuva kat­toon syl­ki­vis­tä lais­kan­pul­leis­ta maa­lai­sis­ta on viher­pii­per­tä­jien roman­ti­soi­tu kuva maaseudusta.

    Voi olla, että ete­län kar­ta­nois­sa oli tähän Osmon lais­kot­te­luun varaa.

    Tus­kin­pa torp­pa­ri, joka teki kah­den talon työt pal­joa ehti soh­val­le loikoilemaan

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Marie-Antoi­net­tea hau­ku­taan aivan tur­haan, jopa kah­del­la eri taval­la vir­heel­li­ses­ti. Ensin­nä­kin, hänen aika­naan ei ollut edes nälänhätää. 

    Ja toi­sek­seen, para­dok­saa­lis­ta kyl­lä, “syö­kööt lei­vok­sia” — vaik­ka Marie Antoi­net­te tus­kin sitä kos­kaan sanoi — ei oli­si ollut niin todel­li­suu­des­ta vie­raan­tu­nut kuin kuvi­tel­laan, kos­ka Rans­kas­sa oli jon­kin­lai­nen sään­te­ly­me­ka­nis­mi, jon­ka puit­teis­sa tiet­ty osa jau­hois­ta piti lei­poa lei­väk­si, jos­sa sen raja­tuot­to oli hei­kom­pi kuin rik­kai­den suo­si­mis­sa kal­liim­mis­sa lei­von­nai­sis­sa (joi­hin käy­tet­tiin kanan­mu­nia yms.). Kun lei­pä oli lopus­sa, näi­tä kal­liim­pia lei­von­nai­sia oli edel­leen kaupoissa. 

    Tie­tys­ti läp­pä bile­hi­le-prin­ses­sas­ta heit­te­le­mäs­sä type­riä mat­ti­ny­kä­siä on pal­jon viih­dyt­tä­väm­pi kuin todellisuus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Minä olen nyt lep­pois­ta­nut itse­ni eli olen eläkeputkessa
    Mut­ta ei tämä miten­kään iloi­nen asia ole, tulot tipah­ti­vat pal­jon olet­tua enem­män Eri­tyi­ses­ti vero­tus kiris­tyi todel­la pal­jon ja mak­san nyt kor­keam­paa veroas­tet­ta kuin työs­sä olles­sa, joten eri­tyi­ses­ti käteen jää­vät ansiot puto­si­vat mini­mi­tu­lo­ta­sol­le Kun koto­na on vie­lä lap­sia niin kyl­lä täl­lai­nen tulo­ta­son pudo­tus alkaa jo rajoit­taa kai­kin tavoin minin elämääni
    Lisäk­si työt­tö­myys rajoit­taa liik­ku­vuut­ta, esim muu vai­mo lähee lomal­le ete­lään, mut­ta minä en voi.Eli per­he mat­kai­lee ilman minua

    Jos tämä pät­kä oli­si koh­tuul­li­sen mit­tai­nen niin se ei niin kau­heas­ti haittaisi
    Mut­ta 2005 elä­ke­uu­dis­tuk­ses­sa meil­le 50-luvul­la syn­ty­neil­le val­tiol­ta ulkois­te­tuil­le teh­tiin ruma temp­pu eli kun aikai­sem­min val­tion elä­kei­kä oli 63 vuot­ta niin se kään­tyi­kin niin, että nyt se on 65 vuot­ta ja elä­köi­ty­mien päi­vää­kin ennen 65 vuo­den ikää vähen­tää elä­ket­tä 13 % +elin­aja­no­dot­teen vähen­nyk­sen eli n 20 %

    Todel­la ruma temp­pu val­tio­työ­nan­ta­jal­ta, enpä oli­si odot­ta­nut , että val­tio on yksi­tyis­tä huo­nom­pi ja epä­luo­tet­ta­vam­pi työnantaja.
    ERri­ty­ses­ti pää­tök­sen teki moraa­lit­to­mak­si, että se yri­tet­tiin sala­ta esim Sone­ran palk­kaa­ma elä­ke­neu­vo­ja ei tien­nyt asias­ta mitään. Val­tio­kont­to­ri­kin yrit­ti valeh­del­la, että se vas­taa yksi­tyi­sen sek­to­rin var­hen­nus­leik­kaus­ta 63–62-vuoteeni.

    Ja nyt työk­kä­ri pom­pot­taa kai­kin tavoin, vii­mek­si minua vaa­dit­tiin läh­te­mään hit­saa­ja-levy­sep­pä­kur­siil­le , siis 60-vuo­ti­aa­na rakai­siin töihin.Kun kor­tiss­tos­sa on jo muu­ta­ma sata koke­nut­ta iäkäs­tä hit­sa­ria niin tus­kin­pa koke­mat­to­mal­la on sen­kään ver­taa mahdollisuuksia

    Muu­ten­kin työk­kä­ri ei tar­joa amis­kou­lu­tus­ta pitem­mäl­le kou­lu­te­tuil­le mitään
    Osaa­mis­kar­toi­tus­kin oli kyse­ly onko minul­la: Ras­kaan lii­ken­teen kort­ti, bus­si­kort­ti, tuli­työ­lu­pa, VTT mär­kä­ser­ti­fi­kaat­ti, tru­kin­ajo­kort­ti etc.
    Insi­nöö­rin tut­kin­nol­la, yli­opis­to-opin­noil­la, lop­pusuo­ral­la ole­val­la opettejakoulutuksella,40-vuoden työ­ko­ke­muk­sel­la ei ollut mitään mer­ki­tys­tä , ne vis­kat­tiin roskikseen.
    Vir­kai­li­ja vain tote­si, etti niil­lä mitään tee, tämän ikäi­nen voi saa­da vain hanttihommia

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Isoi­sä­ni, kuten isä­ni­kin, meni mies­ten töi­hin met­sään rei­lun kym­me­nen van­ha­na, jota­kuin­kin sata vuot­ta sit­ten. Ei hänen teke­mi­si­ään var­mas­ti “työl­lis­ten” tilas­tois­ta löy­dy. Mut­ta siel­lä oltiin, ja jal­ka jäi pinoon nos­tet­ta­vien tuk­ki­pui­den väliin.

    Men­tiin ihan lää­kä­ril­le asti. Lää­kä­ri ker­toi, että pol­vi uhka­si jää­dä suo­rak­si koko lop­puiäk­si. Tähän isoi­sä­ni isä: “Mitä minä sel­lai­sel­la pojal­la teen?”

    Eikä hän sitä ilkeyt­tään kysy­nyt. Elä­mä vain oli sil­loin sata vuot­ta sit­ten niin leppoisaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. Lii­asn van­ha: Elin­ajan­vä­hen­nys­ker­roin on täl­lä het­kel­lä vähän alle prosentti.”

    Elä­köi­dyn näil­lä näky­mil­lä 2016, joten sekin % voi olla mitä vain
    Ja mitä tulee kadeh­ti­maa­si ansio­si­don­nai­seen niin voin nyt ilmoit­taa , että omas­ta tilil­le kolah­ta­vas­ta voi las­kea että hyvä­tu­loi­sel­le­kin se on vain työ­mark­ki­na­tu­ki+ yksiön vuokra.

    Sii­nä sitä riit­tää­kin vih­reil­le poi­so­tet­ta­vaa, ilme­se­ti klaik­ki halu­taan ajaa sos­sun luu­kul­le jonoon Riit­tää vih­reil­le sos­sun tädeil­le töi­tä ja poliit­ti­sia virkoja

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. Vil­le Komsille,

    Koh­dat (a), (b) ja © ovat erin­omai­nen ana­lyy­si kol­mes­ta kes­kei­ses­tä nyky-yhteis­kun­nan taka­na ole­vis­ta aja­tus­mal­lis­ta (jot­ka eivät vält­tä­mät­tä aina joh­da ihmis­ten kan­nal­ta par­haa­seen lopputulokseen).

    Ehkä koh­tia b ja c voi­si lähes­tyä myös koti­mai­sin pop­pa­kons­tein eli sanan­las­ku­jen voi­mal­la, esim. “koh­tuus kaikessa”.

    Ihmi­set ovat ratio­naa­li­sia ympä­ris­töään ymmär­tä­mään pyr­ki­viä olen­to­ja, jot­ka aina sil­loin täl­löin löy­tä­vät myös jyvän. Tämän kumu­la­tii­vi­sen vau­ras­tu­mi­sen ja rajat­to­mien resurs­sien aja­tus­mal­lin koh­dal­la pitäi­si ymmär­tää, että jos­sain vai­hees­sa van­hen­tu­nut aja­tus­mal­li alkaa tuot­taa enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Jos­sain vai­hees­sa ora­va voi lopet­taa päh­ki­nöi­den keruun tal­vi­va­ras­toon. Ja ora­va­naa­raat ymmär­tä­vät, että hyväs­sä päh­ki­nä­ti­lan­tees­sa jat­ku­vas­ti päh­ki­nöi­tä kerää­vä uros ei vält­tä­mät­tä ole se fik­suin ora­va ja paras puolisokandidaatti.

    Myös koh­ta a on b:n ja c:n kal­tai­nen sii­nä mie­les­sä, että kyse on tur­han yksin­ker­tais­ten mal­lin sovel­ta­mi­ses­ta moni­mut­kai­seen tilan­tee­seen. Tämä on tyy­pil­li­ses­ti nuo­ren idea­lis­tin ongel­ma, mut­ta toki myös van­han kaik­ki­tie­tä­vän jää­rän. Ongel­ma a kos­ket­taa muu­ten myös vih­rei­tä, vaik­ka vih­rei­den voi sanoa ole­van var­sin valis­tu­nei­ta koh­tien b ja c suhteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. Isoi­sän kut­sun­ta­kor­tis­ta vai soti­las­pas­sis­ta 1920-luvul­ta jää­nyt mie­leen pituus 185 cm, pai­no 60 kg. Niin sitä isän­nän pai­no sil­loin nousi jo nuo­rel­la iäl­lä lep­poi­sas­sa maalaiselämässä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Tie­de­mies:

    Wiki­pe­dia, tämä blo­gi, tai Linux eivät näy BKT:ssa suo­raan, mut­ta kyl­lä ne sitä kas­vat­ta­vat. No, tämä blo­gi ehkä ei, mut­ta wiki­pe­dia ja Linux kylläkin. 

    Myön­nän, että luon­neh­din­ta­ni “ei mil­lään taval­la” oli lii­oit­te­lua. Sil­ti. Ei ole miten­kään itses­tään­sel­vää, että esi­mer­kik­si Linux tai vas­taa­vat “tuot­teet” kas­vat­tai­si­vat BKT:tä.

    Ote­taan ske­naa­rio A: meil­lä ei ole vapai­ta ohjel­mis­to­ja, vaan fir­ma X tekee sof­taa ja myy sitä Y:lle, joka taas myy omaa tuo­tet­taan X:lle. BKT tie­ten­kin kas­vaa, kos­ka vaih­to lisääntyy.

    Vaih­toeh­dos­sa B molem­mat käyt­tä­vät ilmai­sia sof­tia ja puu­haa­vat jotain muu­ta. Tämä sof­tan­vaih­dos­ta syn­ty­nyt BKT:n kas­vu (joka siis on vain nume­ro pape­ril­la) jää syntymättä.

    On mah­dol­lis­ta, että ilmai­set sof­tat yms. tuot­ta­vat muil­la tavoil­la enem­män BKT:tä kuin jos nii­tä ei oli­si (ei esi­mer­kik­si tar­vit­se kek­siä pyö­rää joka iki­ses­sä fir­mas­sa erik­seen). Itses­tään­sel­vää se ei kui­ten­kaan ole.

    Kui­ten­kin on ilmi­sel­vää, että Linux ja vas­taa­vat tuot­ta­vat — hyvin­kin suu­ria mää­riä — _hyvinvointia_ näyt­ti­vät­pä BKT luvut mitä tahan­sa. Minä väi­tän, että _pääosa_ tuos­ta hyvin­voin­nis­ta ei näy BKT:ssä.

    On var­sin luul­ta­vaa, että tule­vai­suu­des­sa mer­kit­tä­vä osa hyvin­voin­nin kas­vus­ta syn­tyy “infor­maa­tio­hyö­dyk­keis­tä”, joi­ta ei vaih­de­ta perin­tei­sen mark­ki­na­me­ka­nis­min kaut­ta. Tämä on tie­ten­kin ongel­ma niil­le fir­moil­le, jot­ka repi­vät nykyi­sin rahaa tuos­ta bis­nek­ses­tä (levy-yhtiöt, kus­tan­ta­mot jne.).

    Vie­lä suu­rem­pi ongel­ma se on sosia­lis­teil­le ja muil­le ihmi­sen orjuut­ta­mi­seen pyr­ki­vil­le tahoil­le, kos­ka sitä ei voi verot­taa. Sik­si lain­sää­dän­töä pyri­tään (teki­jä­noi­keu­det, paten­tit yms.) jat­ku­vas­ti siir­tä­mään sii­hen suun­taan, että moi­nen hyvin­voin­nin valu­mi­nen “vää­ril­le” tahoil­le saa­tai­siin estettyä.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. Art­tu­ri (klo 9:22):

    Vil­le Kom­si: Minun kor­vaan sinun kom­ment­ti kuul­los­ti vähän sala­liit­to­teo­rial­ta. Tus­kin ne, jot­ka halua­vat itsel­leen lisää hyvin­voin­tia (oli se sit­ten vapaa-aikaa tai mate­ri­aa­lis­ta hyvin­voin­tia) eri­tyi­ses­ti halu­aa sitä muil­ta pois.

    Sanot­tai­siin­ko näin: lisä­hy­vin­voin­nin (olkoon se mitä tahan­sa) kai­paa­ja ei vält­tä­mät­tä tie­toi­ses­ti tah­do vähen­tää tois­ten hyvin­voin­tia, mut­ta hyvin monel­le nime­no­maan suh­teel­li­nen ase­ma yhtei­sös­sä on se tär­keä jut­tu. Lai­na­tak­se­ni vaik­ka­pa isän­tääm­me Odea ajal­ta anno dazu­mal, tapa­na oli, että kone­pääl­lys­tö ja lai­va­pääl­lys­tö pysäyt­ti­vät kaup­pa­me­ren­ku­lun vuo­ro­tel­len lak­ko­tais­te­luil­laan, eikä kysy­mys suin­kaan ollut näläs­tä vaan nokkimisjärjestyksestä.
    Jos et tätä “kee­ping up with the Jone­ses” ‑ilmiö­tä näe etkä tun­nus­ta, saa­tan epäil­lä sinua viat­to­mak­si hön­tik­si. Parem­pi niin päin kuin että tahal­la­si fuulaisit.

    Enkä oikein hyväk­sy sinun kir­joi­tus­ta kas­vu­pa­kos­ta. Eihän se oo mikään pak­ko, vaan elin­ta­son kas­vu on vaan seu­raus­ta sii­tä, että ihmi­set halua­vat itsel­leen hyvää. Sit­ten kun ihmi­set lak­kaa­vat halua­mas­ta hyvää, niin kas­vu­kin lop­puu. Ei täl­lä ole mitään teke­mis­tä eriar­voi­suu­den tai köy­hien tyyn­nyt­te­le­mi­sen kanssa. 

    Ei mitään teke­mis­tä? Olet tosi­aan var­sin viaton.
    Hyvä on hyvää, mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti, kun­han se ei tuo­ta pahaa eikä paho­ja ris­ke­jä toi­sil­le – edes jäl­ki­pol­vil­le. Täl­lä varauk­sel­la kukin saa ker­naas­ti miet­tiä ja päät­tää, mikä juu­ri hänel­le on hyvää. Lisään sil­ti vie­lä yhden varauk­sen: tyh­mää tai hädäs­sä ole­vaa ei saa kuset­taa mie­lin mää­rin. En esim. hyväk­sy pyra­mi­di­hui­jaus­ta enkä työ­suo­je­lun laiminlyöntiä.

    Oli­si mai­nio­ta, jos ihmi­set alkai­si­vat kaik­kial­la nau­raa tör­sää­jil­le ja reh­vas­te­li­joil­le. Näin aine‑, ener­gia- ja raha­vir­to­jen kas­vu hyy­tyi­si hil­jal­leen. Elet­täi­siin koh­tuul­li­ses­ti, vas­tuul­li­ses­ti, toi­siam­me aut­taen ja sii­tä tyy­dy­tys­tä saa­den ja mel­ko tyy­ty­väi­si­nä kaikki. 

    Ava­ruut­ta ja alkeis­hiuk­ka­sia kyl­lä tut­kit­tai­siin edel­leen. Lää­ke­tie­de ja läm­pö­pum­put voi­si­vat kehit­tyä, mut­ta moti­vaa­tiok­si ei enää tar­vit­tai­si veret­sei­saut­ta­via tuloe­ro­ja eikä piik­ki­lan­ka­muu­rein ympä­röi­ty­jä lois­to­hu­vi­loi­ta. Se oli­si mainiota.

    En täl­lä hai­kai­le reaa­li­so­sia­lis­mia, jos­sa sika­tör­säys oli vain pii­lo­tet­tu kai­ken kan­san sil­mil­tä. Se ei ollut mai­nio­ta. Avoi­muus ja ihan todel­li­nen kult­tuu­rin muut­tu­mi­nen olisivat.

    Vali­tet­ta­vas­ti täy­sin pakot­to­maan kult­tuu­ri­ku­mouk­seen luot­ta­mi­nen ei maa­il­man nyky­ti­lan­tees­sa oikein rii­tä. Höl­mö­jä mah­tai­li­joi­ta, härs­ke­jä vapaa­mat­kus­ta­jia ja vas­tuut­to­mia kei­not­te­li­joi­ta – tau­din­kan­ta­jia ja tar­tut­ta­jia niin sanoak­se­ni – on niin pal­jon, että jon­kin­lai­sia sito­via ryh­mä­pää­tök­siä peli­sään­nöis­tä ja sal­li­tun rajois­ta tar­vi­taan. Täl­lä tar­koi­tan mm. hait­ta­ve­ro­ja, tulon­ta­saus­ta ja sosiaalipolitiikkaa.

    Usko edus­tuk­sel­li­sen kan­san­val­lan vii­sau­ten ja voi­maan ei lepää kovin lujal­la poh­jal­la sekään. Sil­ti yhte­nä työ­ka­lu­na tau­din­kan­ta­jien tal­tut­ta­mi­sek­si niin sanot­tu val­tio joh­dan­nai­si­neen (kun­nat, val­tio­lii­tot, sopi­musyh­tei­söt jne.) on var­maan­kin vält­tä­mä­tön aika pit­käl­le tule­vai­suu­teen. Mui­ta­kin työ­ka­lu­ja tar­vi­taan. Ne ovat sit­ten kai­ken­lais­ta kan­sa­lai­syh­teis­kun­nan puu­haa rei­lus­ta yrit­tä­jyy­des­tä ajat­te­lun ja kir­joit­ta­mi­sen kaut­ta väki­val­lat­to­maan vastarintaan.

    Jos paneu­dut his­to­ri­aan, löy­dät run­saas­ti esi­merk­ke­jä yhteis­kun­ta­ker­ros­ten väli­ses­tä kil­pai­lus­ta, jon­ka kuris­sa pitä­mi­sek­si mm. lain voi­mal­la kiel­let­tiin ketään pukeu­tu­mas­ta sää­tyän­sä koream­min. Mik­si se piti kiel­tää, jos kaik­ki ihmi­set halusi­vat vain pelk­kää hyvää itsel­leen ja ker­naas­ti samaa muillekin?

    Sää­ty­jen sisäl­lä­kin arvo­val­ta- ja pöy­his­te­ly­kil­pai­lu kukois­ti. Kukois­taa yhä.

    Ei mil­lään pahal­la, mut­ta jos tätä et näe, juu­ri sitä minä nimi­tän ideo­lo­gian mahdiksi. 

    Kom­ment­ti­si eilen klo 8:49 oli kui­ten­kin oikein hyvä. Kukaan meis­tä ei ole täy­sin virheellinen.

    Vois­ko täs­sä olla kyse sii­tä, että sinä ver­taat itseä­si mui­hin ja arvo­tat itseä­si suh­teel­li­sen ase­ma­si kaut­ta niin sinun voi olla vai­kea kokea empa­ti­aa nii­tä koh­taan, jot­ka eivät koe samal­la tavalla? 

    Voi­si var­maan, mut­ta enpä luu­le. Muis­tan, kuin­ka olles­sa­ni ihan lap­si äiti­ni mari­si että ”vir­ka­mie­het ovat jää­neet palk­ka­kuop­paan”. Isä­ni oli siis vir­ka­mies. Ihmet­te­lin ala­kou­lu­kak­ru­na, mitä se kuop­pa oikein voi tar­koit­taa. Kuka muka on mitan­nut ja mää­rän­nyt, että näin pal­jon on oikein suu­ta­ril­le ja näin pal­jon kraa­ta­ril­le? Ehkä en täy­sin vie­lä tajun­nut mark­ki­na­me­ka­nis­min enkä luok­ka­tais­te­lun ole­mus­ta, mut­ta jol­la­kin taval­la sil­ti tajusin, että ”työn arvo” oli mel­koi­sen mie­li­val­tai­nen käsite.

    Mie­les­tä­ni elim­me ihan riit­tä­vän leveäs­ti, vaik­ka isä­ni jupi­si­kin – äiti­ni ostet­tua puo­li­sa­laa minul­le fil­la­rin – ”ettei täs­sä suvus­sa vie­lä ennen ole lap­sil­le omia pol­ku­pyö­riä ostet­tu”. Tämä oli 50-lukua. Kun tänään kat­se­len teli­nei­siin unoh­det­tu­ja, rik­ki vään­net­ty­jä, ojiin hei­tet­ty­jä las­ten sata­vaih­tei­sia maas­to­pyö­riä tai mitä tahan­sa ros­kik­seen kan­net­tua tai hei­tel­le jätet­tyä krää­sää, minua tympii. 

    Oli­sim­me ilmei­ses­ti elä­neet pal­jon leveäm­min­kin, ellei van­hem­pi sis­kois­ta­ni oli­si sai­ras­ta­nut niin vai­kea­ta soke­ri­tau­tia, että sen hoi­ta­mi­seen meni mel­kein kaik­ki. Tämän opin myö­hem­min tie­tä­mään. Toki toi­von, että sis­ko­vai­naa – eli sen­tään lähes 70-vuo­ti­aak­si – oli­si ollut ter­ve, mut­ta en minä lap­se­na mitään kai­van­nut. Jos ne hoi­to­ku­lut oli­si­vat kier­tä­neet val­tion ter­veys­bud­je­tin kaut­ta eivät­kä oli­si vilah­ta­neet­kaan isä­ni lom­pa­kos­sa, se oli­si ollut ihan jees.

    Tänään olen val­tion syöt­ti­läs, mel­ko pahan masen­nus­tai­pu­muk­sen takia työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­lä ja suo­tui­sen sat­tu­man kaut­ta kes­ki­tu­loi­nen kan­sa­lai­nen. Ei mitään valit­ta­mis­ta talou­del­li­ses­ti. Enin­tään vähän nolot­taa. Yri­tän taval­la tai toi­sel­la mak­saa puu­ro­ni ja vel­li­ni maa­il­mal­le takaisin.

    Olen elä­nyt vuo­si­kym­me­niä nykyis­tä tiu­kem­min­kin. Enkä koko aika­na oli­si iki­nä halun­nut vaih­taa osia kenen­kään kans­sa, en nytkään.

    Niin että sikäli.

    Isot tulo- ja varal­li­suuse­rot ihmis­ten välil­lä ovat minus­ta yksin­ker­tai­ses­ti tuhoi­sia niin oman yhteis­kun­ta­ni kuin koko maa­il­man­kin ilma­pii­ril­le, hyvin­voin­nil­le ja onnel­li­suu­del­le – valit­koon kukin sanan jos­ta tyk­kää. ”Kehi­tys­tä” ne kyl­lä voi­vat spar­ra­ta, mut­ta enim­mäk­seen hyvin ikä­vää kehitystä. 

    Eriar­voi­suus liet­soo köy­hien kateut­ta ja kat­ke­ruut­ta, rik­kai­den pel­koa, yleis­tä epä­luu­loa, kyy­när­päi­den käyt­töä ja kaik­kien sotaa kaik­kia vas­taan. Puhu sii­nä sit­ten ilmas­tos­ta, pako­lai­sis­ta, ihmi­soi­keuk­sis­ta, asunn­ot­to­mis­ta, avut­to­mis­ta van­huk­sis­ta, yhteisvastuusta.

    Lai­na­tak­se­ni vie­lä toi­sen ker­ran lis­tan isän­tää: ”Suo­mes­sa on ihan kyl­lin kivaa olla rikas ja kyl­lin kur­jaa olla köy­hä; ei sitä aina­kaan tar­vit­se kärjistää.”

    Talous­kas­vun heh­ku­tus on kaik­kein hel­poin kei­no vält­tää näi­tä pohdintoja.

    Nimim. olen kyl­lä anar­kis­ti, mutta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. Kar, ohjel­mis­tois­ta syn­tyy hyvin hel­pos­ti de fac­to mono­po­le­ja. Kyn­nys vaih­taa ohjel­mis­toa sen jäl­keen kun sen käyt­töön­ot­toon, kou­lu­tuk­seen, jne. on inves­toi­tu on hyvin suu­ri, sem­min­kin kun muu­tok­siin voi liit­tyä koko orga­ni­saa­tion kan­nal­ta iso­ja ris­ke­jä. Ohjel­mis­tois­sa ei ole hyö­dyk­kee­nä kyse niin­kään nii­den lisä­ar­vos­ta, vaan sitä että jos ne eivät toi­mi niin niil­lä pys­tyy aiheut­ta­maan hyvin suu­ria tap­pioi­ta, ja mono­po­lia­se­mas­sa ole­va toi­mi­ja voi rahas­taa tuon vahin­gon mukaan. Tämän takia sil­lä että on mak­sut­to­mia vaih­toeh­to­ja on hyvin suu­ri mer­ki­tys, se pitää kau­pal­lis­ten vaih­toeh­don hin­nan joten­kin koh­tuul­li­se­na. Itsea­sias­sa jos unoh­de­taan koor­di­naa­tio-ongel­mat niin noi­den kau­pal­lis­ten ohjel­mis­to­jen käyt­tä­jien kan­nat­tai­si mak­saa kol­lek­tii­vi­ses­ti open source ‑vaih­toeh­don kehi­tys vaik­kei­vat he kos­kaan käyt­täi­si sitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. Kari, esi­mer­kis­sä­si on vika. Nomi­naa­li­nen BKT voi toki nous­ta, mut­ta jos Y ei myy omaa tuo­tet­taan X:lle se myy sen jol­le­kin muul­le, ehkä hiu­kan halvemmalla. 

    Täl­löin Y:llä on käy­tös­sään enem­män rahaa, jol­la se voi ostaa jotain muu­ta. Vähin­tään­kin sen ver­ran enem­män kuin tuos­ta päit­täi­ses­tä kau­pas­ta mak­set­tai­siin veroa. Yri­tys­tä X taas ei ehkä ole ole­mas­sa, tai ehkä se tekee jotain muu­ta. Ehkä se antaa sof­tan­sa ilmai­sek­si ja tar­jo­aa kus­to­moin­ti­pal­ve­lui­ta, käyt­tö­tu­kea jne. 

    On tot­ta, että hyvin­voin­nin lisään­ty­mi­nen ei näy nomi­naa­li­ses­sa BKT:ssa. Ja on tot­ta, että kulut­ta­jan yli­jää­mää ei pys­ty­tä mit­taa­maan luo­tet­ta­vas­ti BKT:lla, samas­ta syys­tä kuin se, että juo­ma­ve­si on puh­das­ta, ei näy BKT:ssa, mut­ta se nyt vaan on niin. BKT on kohi­nai­nen mit­ta­ri, ja se ei mit­taa kaikkea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. Tie­de­mies:

    Kari, esi­mer­kis­sä­si on vika. 

    Niin on, mut­ta eri taval­la kuin ajat­te­let. Sen oli tar­koi­tus havain­nol­lis­taa näkö­kan­taa­ni, ei onnis­tu­nut, joten yri­tän hie­man toi­sel­la tavoin.

    Point­ti oli siis sii­nä, että nuo mai­ni­tut esi­mer­kit ovat tou­hua, jos­sa useat ihmi­set käyt­tä­vät koh­tuul­li­sen pal­jon­kin aikaa ja vai­vaa, mut­ta se ei tapah­du juu­ri ollen­kaan “mark­ki­noil­la”. Kenel­le­kään ei mak­se­ta palk­kaa, eikä kukaan pyri voi­ton­ta­voit­te­luun. Sii­tä huo­li­mat­ta syn­tyy hyvinvointia.

    Tätä voi­si luon­neh­tia (myös) “soi­nin­vaa­ra­lai­sek­si” lep­pois­ta­mi­sek­si. Ihmi­set puu­hai­le­vat vapaa­eh­toi­ses­ti ja har­ras­tus­luon­tei­ses­ti asioi­ta, jois­ta muil­le saat­taa olla suur­ta­kin hyö­tyä. Ei se pal­kal­li­sen työn­teon vähen­tä­mi­nen vält­tä­mät­tä tar­koi­ta sitä, että istus­kel­laan GT kädes­sä Goalla.

    Mitä tulee tuo­hon esi­merk­kii­ni, niin pidän aivan mah­dol­li­se­na, että aina­kin lyhyel­lä täh­täi­mel­lä kai­ken “vapaan” IP-omai­suu­den ole­mas­sao­le­mat­to­muus aiheut­tai­si BKT:n kas­va­mis­ta, kos­ka rahaa jou­dut­tai­siin siir­te­le­mään tas­kuis­ta toi­siin pal­jon riva­kam­min. On toki mah­dol­lis­ta, että moi­ses­ta tou­hus­ta seu­raa­va _tosiasiallinen_ hyvin­voin­ti­tap­pio on niin suu­ri, että se näkyy myös BKT:ssä, mut­ta se ei ole minus­ta miten­kään itses­tään­sel­vää. Tai kään­täen: nykyi­nen teki­jä­noi­keus- ja patent­ti­lain­sää­dän­tö näh­däk­se­ni lisää­vät BKT:tä, mut­ta vähen­tä­vät ihmis­ten hyvinvointia.

    tpyy­luo­ma

    Kar, ohjel­mis­tois­ta syn­tyy hyvin hel­pos­ti de fac­to mono­po­le­ja. Kyn­nys vaih­taa ohjel­mis­toa sen jäl­keen kun sen käyt­töön­ot­toon, kou­lu­tuk­seen, jne. on inves­toi­tu on hyvin suu­ri, sem­min­kin kun muu­tok­siin voi liit­tyä koko orga­ni­saa­tion kan­nal­ta iso­ja ris­ke­jä. Ohjel­mis­tois­sa ei ole hyö­dyk­kee­nä kyse niin­kään nii­den lisä­ar­vos­ta, vaan sitä että jos ne eivät toi­mi niin niil­lä pys­tyy aiheut­ta­maan hyvin suu­ria tap­pioi­ta, ja mono­po­lia­se­mas­sa ole­va toi­mi­ja voi rahas­taa tuon vahin­gon mukaan. Tämän takia sil­lä että on mak­sut­to­mia vaih­toeh­to­ja on hyvin suu­ri mer­ki­tys, se pitää kau­pal­lis­ten vaih­toeh­don hin­nan joten­kin kohtuullisena. 

    No sama­han pätee lähes­tul­koon mihin lii­ke­toi­min­taan tahan­sa. Vaih­ta­mi­nen on useim­mi­ten aina kal­lis­ta, puhut­tiin­pa sit­ten tie­to­jär­jes­tel­mis­tä, kom­po­nent­ti­toi­mit­ta­jas­ta, vai­mos­ta tai mis­tään vähän­kään monimutkaisemmasta.

    En minä tuo­ta sinäl­lään suu­ren suu­re­na ongel­ma­na pidä, se on vain elämää.

    tsea­sias­sa jos unoh­de­taan koor­di­naa­tio-ongel­mat niin noi­den kau­pal­lis­ten ohjel­mis­to­jen käyt­tä­jien kan­nat­tai­si mak­saa kol­lek­tii­vi­ses­ti open source ‑vaih­toeh­don kehi­tys vaik­kei­vat he kos­kaan käyt­täi­si sitä. 

    Ei sii­hen mitään “kol­lek­tii­via” tar­vi­ta, kos­ka noin­han tapah­tuu nykyi­sel­lään­kin ihan mas­sii­vi­ses­sa mitas­sa. Hyvin suu­ri mää­rä OS kehi­tyk­ses­tä teh­dään fir­mois­sa pal­kal­li­si­na hom­mi­na. Itse suo­sin OS sys­tee­mien käyt­töä lähin­nä sii­tä syys­tä, että ne ovat luo­tet­ta­vam­pia. Jos jon­kun tar­peel­li­sen sys­tee­min yllä­pi­toa ei enää halu­ta jat­kaa, sen voi tar­vit­taes­sa teh­dä itse.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. Az, ole­te­taan kak­si ske­naa­rio­ta, jois­sa kan­san­ta­lous on täy­sin ident­ti­nen, toi­ses­sa kan­sal­la on puh­das­ta juo­ma­vet­tä ja toi­ses­sa ei.

    Kan­san­ta­lou­des­ta vie­dään jotain maa­il­man­mark­ki­noil­le ja vien­nil­lä rahoi­te­taan tuon­tia, sano­taan yksin­ker­tai­suu­den vuok­si miljardilla.

    Jos on puh­das­ta juo­ma­vet­tä, tuo­daan mil­jar­dil­la bema­rei­ta, jos ei ole, tuo­daan puo­lel­la mil­jar­dil­la puh­dis­tus­lait­tei­ta ja evia­nia, puo­lel­la mil­jar­dil­la lado­ja. BKT on kum­mas­sa­kin sama, mut­ta jäl­kim­mäi­ses­sä on ankeam­mat autot ja vai­val­loi­sem­paa saa­da puh­das­ta vettä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. Lap­sel­li­sen yksin­ker­tai­nen mut­ta kier­tä­mä­tön totuus lienee:

    Jos samaan aikaan yhtääl­tä puhu­taan, että ihmi­set halua­vat paran­taa elä­mään­sä ja toi­saal­ta ollaan hir­veän huo­les­tu­nei­ta sii­tä, että työ­tä ei löy­dy tar­peek­si … niin sil­loin jos­sa­kin pät­kii. Tai sit­ten jot­kut tees­ken­te­le­vät tietoisesti.

    Kuin­ka moni ajat­te­lee, että nis­ka limas­sa raa­ta­mi­nen + nis­ka limas­sa kulut­ta­mi­nen = hyvä elä­mä? Kuin­ka moni aja­te­lee niin omal­la koh­dal­laan? Ehkä jot­kut, ehkä monet, mut­ta miksi?

    Eikö vain itse kun­kin koh­dal­la ole kysy­mys pelos­ta, että puto­aa yhteis­kun­nan arvoas­tei­kos­sa? Tai suo­ras­taan sii­tä että “menes­ty­jän” ja “menet­tä­jän” välis­sä ei näh­dä mitään tuke­vaa jalan­si­jaa. Usko­muk­ses­ta, että se, joka ei juok­se ja pai­su, pian puto­aa ojaan, kutis­tuu ja kuolee. 

    Mis­tä tämä vaih­toeh­to­jen vähyys mah­taa joh­tua? Ettei vain tie­toi­ses­ta poli­tii­kas­ta: har­ki­ten liet­so­tus­ta kiri­tyk­ses­tä ja kahtiajaosta?

    Mikä on totuus kan­sam­me vau­rau­des­ta? Lei­pä­jo­no­ja on, mut­ta kukaan ei tääl­lä enää kuo­le näl­kään – pait­si ehkä yksin asu­va, har­hois­ta kär­si­vä ja kai­kea pel­kää­vä van­hus joka ei uskal­la kysyä mitään mis­tään ja jol­la ei ole yhtä­kään ystä­vää. Aut­taa­ko talous­kas­vu yksinäisyyteen?

    Tun­nen pari lei­pä­ja­ke­lun asia­kas­ta. Itse asias­sa olen saa­nut toi­si­naan yli­jää­mä­syö­tä­vää kum­mal­ta­kin. Eivät he ole ensin­kään onnet­to­mia minun mit­ta­puil­la­ni. Jos minun pitäi­si vaih­taa osia joko hei­dän tai jon­kun vuo­ri­neu­vok­sen kans­sa, neu­vos sai­si jää­dä rau­has­sa sika­ria polttamaan.

    Aikam­me suu­ri kysy­mys on muo­toil­tu vää­rin, ja sii­tä on teh­ty hän­tään­sä pure­va koira. 

    Etsim­me help­pout­ta ja muka­vuut­ta mut­ta samal­la pake­nem­me nii­tä. Etsim­me mie­lek­kyyt­tä elä­määm­me, mut­ta tava­ra­tai­vas ei sitä tar­joa. Etsim­me ase­maa yhteis­kun­nas­sa tai yhtei­sös­sä ja kiel­täy­dym­me myön­tä­mäs­tä itsel­lem­me, että juu­ri sii­tä täs­sä on kysymys. 

    Tie­däm­me, että yksiu­lot­tei­nen pöy­his­te­ly­kil­pai­lu on nol­la­sum­ma­pe­liä, mut­ta tees­ken­te­lem­me muuta.

    Käy­tän ”me”-muotoa, kos­ka olen jää­vi itseä­ni mit­taa­maan. Kaik­kia tuo kuvaus ei kui­ten­kaan kos­ke. Vali­tet­ta­vas­ti kovin monia koskee.

    Poli­tii­kan hui­put ja jär­jes­tö­jy­rät vaa­li­vat vää­rää kysy­mys­tä. Veik­kaan, että oma ase­ma yhteis­kun­nas­sa on hei­dän joko tie­toi­nen tai tie­dos­ta­ma­ton motii­vin­sa. On taval­laan tur­val­lis­ta heh­kut­taa kysy­mys­kimp­pua (elin­ta­so – tulon­ja­ko – työl­li­syys) joka nyky­ta­val­la ase­tet­tu­na ei voi kos­kaan ratketa.

    Yri­tän aset­taa sen toisin:

    (1) Me tar­vit­sem­me vält­tä­mät­tö­miä aineel­li­sia hyö­dyk­kei­tä, mut­ta emme tar­vit­se nii­tä mää­rät­tö­mäs­ti. Hol­tit­to­man haas­kauk­sen mää­rä omas­sa maas­sam­me on jo yököttävä.

    (2) Muu­al­la on mil­joo­nit­tain näl­kiin­ty­nei­tä, sai­rai­ta ja monen­lai­ses­sa kur­juu­des­sa elä­viä ihmi­siä. Siel­lä muu­al­la­kin haas­kauk­sen mää­rä on usein yököt­tä­vä, ja sii­hen syyl­lis­tyy pai­kal­li­nen ylä­luok­ka, usein yhdes­sä ulko­mais­ten yri­tys­ten kans­sa. On toden­nä­köis­tä, että maa­il­man voi­ma­va­rat rei­lum­min suun­nat­tui­na riit­täi­si­vät koh­tuul­li­seen elä­mään kai­kil­le. Uudel­leen­suun­taa­mi­nen ei ole help­po nak­ki, mut­ta oman ja yhtei­sen tur­val­li­suu­tem­me takia – jot­ten puhui­si mitään omas­ta­tun­nos­ta tai mie­len­rau­has­ta – mei­dän pitäi­si pyr­kiä edis­tä­mään sitä mah­dol­li­suuk­siem­me mukaan.

    (3) Mei­dän ei kui­ten­kaan tar­vit­se repäis­tä vii­meis­tä vaa­tet­tam­me. Meil­lä on oikeus tavoi­tel­la iloa, onnea, nau­tin­toa ja muka­vuut­ta. Mei­dän pitäi­si vain nykyis­tä kirk­kaam­min näh­dä, mis­tä nii­tä saa­daan. Kil­pai­lun osuus aineel­li­sis­ta pyy­teis­tä pitäi­si sekä yksi­lö­ta­sol­la että poliit­ti­ses­sa har­kin­nas­sa kyl­mäs­ti hylä­tä. Suo­sit­te­len arvo­ni­miä, kil­pa­lau­lan­taa, pesä­pal­loa, pus­si­hyp­pe­lyä tms.

    (4) Me tar­vit­sem­me – aina­kin useim­mat tar­vit­se­vat – mie­le­käs­tä työ­tä sekä tun­net­ta että kuu­lum­me johon­kin ja että vähin­tään­kin joku arvos­taa mei­tä sen takia mitä olem­me tai mitä teem­me. Tämä saat­taa olla ongel­ma­luet­te­lon vai­kein koh­ta. Tois­tai­sek­si usko­taan laa­jal­ti, että se, mis­tä mak­se­taan, on tär­ke­ää, ja sama toi­sin­päin. Tämän ajat­te­lun mukaan net­ti­po­ke­ril­la rikas­tu­nut tai häi­käi­le­mä­tön arvo­pa­pe­ri­kei­not­te­li­ja ovat kun­nioi­tet­ta­via kan­sa­lai­sia (kun­nes köyh­ty­vät). Se, joka onnis­tuu myy­mään rih­ka­maa öky­tu­ris­teil­le, on arvos­te­tum­pi kuin se, joka vapaa­eh­toi­se­na käy ulkoi­lut­ta­mas­sa lii­kun­ta­ky­vyt­tö­miä van­huk­sia. Jona­kin päi­vä­nä tämä saat­taa kään­tyä toi­sin­päin, ja sitä päi­vää odo­tan har­taas­ti. Minä kir­joi­tan tätä kom­ment­tia ollak­se­ni ole­mas­sa ja hank­kiak­se­ni arvos­tus­ta itseltäni.

    (5) Hyvää tar­koit­ta­vat polii­ti­kot ja monen­lai­set asian­tun­ti­jat haluai­si­vat taa­ta kai­kil­le kan­sa­lai­sil­le itse­kun­nioi­tuk­sen jär­jes­tä­mäl­le heil­le työ­tä jos­ta mak­se­taan. Tulo­jen saa­mi­nen omas­ta työs­tä esi­te­tään ihmi­sen perus­tar­pee­na, vaik­ka – minun mie­les­tä­ni – se on vain yksi mah­dol­li­nen eksis­ten­ti­aa­li­sen perus­tar­peen tyy­dyt­tä­mis­ta­pa ja vie­lä­pä aika hute­ra. Pii­le­vä­nä sivu­mo­tii­vi­na niin palk­ka­työn kuin yrit­tä­jyy­den­kin edis­tä­mi­ses­sä saat­taa olla yhteis­kun­nan vakaut­ta­mi­nen. Yrit­tä­jä – jopa rikol­li­nen­kin – pyr­kii mitä toden­nä­köi­sim­min säi­lyt­tä­mään yhteis­kun­nan olo­suh­teet ennal­laan. Nii­den varaan­han hän on bis­nek­sen­sä suun­ni­tel­lut. Koko­päi­väi­seen palk­ka­työ­hön sidot­tu taas on erit­täin toden­nä­köi­ses­ti ”rau­hal­li­sem­pi” kuin jou­ti­laa­na kaduil­la notkuva.

    (6) Tämän rat­kai­sun hute­ruus näkyy nel­jäs­sä asiassa: 

    (a) Luon­non­va­rat ja biosfää­rin ”häi­rin­nän­sie­to” ovat rajal­li­set. Perus­to­tuus ei muu­tu, vaik­ka saa­tam­me rii­del­lä sii­tä, mis­sä koh­taa rajat ovat. 

    (b) Myös ihmis­ten aineel­li­set tar­peet ovat rajal­li­set. Ette ehkä usko tätä vie­lä, mut­ta usko­net­te vii­meis­tään sit­ten kun jäte­huol­to­kus­tan­nuk­set muo­dos­tu­vat yksi­tyis­ta­louk­sis­sa tava­ran­han­kin­ta­kus­tan­nuk­sia korkeammiksi. 

    © Voi­daan kyl­lä kas­vat­taa ainee­ton­ta raha­ta­lout­ta – myy­dä arvo­ni­miä ja pela­ta arvo­pa­pe­reil­la – mut­ta lopul­ta ihmi­set kyl­läs­ty­vät sii­hen­kin, eikä raha enää kier­rä siten kuin vero­mi­nis­te­ri toivoisi. 

    (d) Lopul­ta ihmi­set kyl­läs­ty­vät myös pili­pa­li­duu­nei­hen, joi­den ainoa yhteis­kun­nal­li­nen tar­koi­tus on sitoa hei­dät johon­kin – yhtääl­tä kohen­taa hei­dän kär­si­nyt­tä itse­tun­to­aan ja toi­saal­ta sitoa hei­dät jol­la­kin tavoin pai­koil­leen eli supis­taa hei­dän vaa­ral­lis­ta vapaut­taan. Jos­kus tämä­kin päi­vä tulee.

    (7) Vie­lä tänään meil­lä on iso kimp­pu monen­lai­sia yhteis­kun­nal­li­sia ongel­mia – niin iso ja seka­va, että pää on help­po työn­tää nii­den sekaan, kun ei halu­ta kat­soa kau­em­paa. Voi olla, että olen tyh­mä, mut­ta näen nel­jä mui­ta suu­rem­paa ja perus­ta­vam­man­laa­tuis­ta kysy­mys­tä, jot­ka pitäi­si nähdä:

    (a) Miten par­hai­ten edis­täm­me sitä – tai pois­tam­me estei­tä sen tiel­tä – että kaik­ki ihmi­set voi­si­vat tun­tea ole­van­sa jol­la­kin tavoin hyviä, tai­ta­via, toi­vot­tu­ja, hyväk­syt­ty­jä, arvos­tet­tu­ja? Tämä on eksis­ten­ti­aa­li­nen tar­ve, ja väi­tän, että tämä on suu­rem­pi kuin yksi­kään nykyi­sis­tä aineel­li­sis­ta tar­peis­tam­me. Moni ihmi­nen on ihan omas­ta tah­dos­taan kiris­tä­nyt vyö­tä, kär­si­nyt ja kuol­lut tätä tar­vet­ta tyy­dyt­täes­sään. Se on ihmi­sen luon­to. En viit­si ryh­tyä väit­te­le­mään sii­tä, onko se gee­neis­sä vai moni­tu­hat­vuo­ti­ses­sa kult­tu­ri­pe­ri­mäs­sä, sil­lä tämä on joka tapauk­ses­sa tot­ta tänään ja koko ihmis­la­jin pii­ris­sä – se tulee esiin vii­meis­tään sii­nä vai­hees­sa, kun alkeel­li­sim­mat aineel­li­set tar­peet on tyy­dy­tet­ty. Kuten vaik­ka­pa Suomessa. 

    Jos poik­keuk­sia on, ne ovat har­vi­nai­sia. Autis­teis­ta ja cp-lap­sis­ta en sano mitään var­maa, mut­ta ehkä tämä hei­dän koh­dal­laan on lähin­nä määrittelykysymys. 

    Yksi tapa tode­ta sama asia on, että ihmi­nen – lap­si var­sin­kin – tar­vit­see rak­kaut­ta ja jos ei saa, niin sit­ten pitää ruve­ta hank­ki­maan val­taa vaik­ka­pa kiusaa­ja­po­ru­kas­sa ja kasaa­maan tava­raa sekä herät­tä­mään pel­koa ja kateut­ta muissa. 

    Vaik­ka päte­mi­sen­tar­ve on mel­kein luon­non­va­kio, sen ilme­ne­mi­nen ei ole. Ja vaik­ka emme voi nui­jan­ko­pau­tuk­sel­la muut­taa kan­sa­kun­nan luon­teen­laa­tua ja pyr­ki­myk­siä, kyl­lä me sen­tään him­pun ver­ran voim­me nii­hin poli­tii­kal­la­kin vai­kut­taa – hyvään tai huo­noon suun­taan. Neuk­ku­las­sa meni huo­noon suun­taan, kun luul­tiin lii­kaa eikä oltu ihan rehellisiäkään. 

    Poliit­ti­sil­la pää­tök­sil­lä vai­ku­te­taan asioi­hin, jot­ka vai­kut­ta­vat elä­mäm­me ehtoi­hin, jot­ka taas … jne. Lisäk­si me jokai­nen vai­ku­tam­me ihan suo­raan omaan itseem­me ja yleen­sä myös lähel­läm­me oleviin. 

    Monel­la meis­tä lie­nee ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä tar­ve työn­tää täs­sä sano­ma­ni hyl­lyl­le hen­ki­maa­il­man hölyn­pö­ly­nä. Keho­tan vaka­vas­ti otta­maan sen siel­tä pöy­däl­le. Eihän kukaan ole aikoi­hin tosis­saan väit­tä­nyt, että Suo­mes­ta – yhteen las­ket­tu­na – puut­tuu tava­raa tai varal­li­suut­ta. Kysy­mys, the big issue, on vain työl­li­syys eli tava­ran ja ihmi­sar­von jaka­mi­nen. Jäl­kim­mäi­nen on yhä suu­rem­mas­sa mää­rin nol­la­sum­ma­pe­liä. Monet tie­tä­vät sen mut­ta jat­ka­vat höpö­tys­tään. Juu­ri se näet takaa heil­le, että mikään ei todel­la muu­tu. (Ks. edel­lä koh­dat 4 ja 6d.)

    (b) Toi­nen iso ongel­ma on jo tuos­sa edel­lä puo­lek­si esi­tel­ty. Sen toi­nen puo­li­kas­kin perus­tuu gee­nei­hin tai moni­tu­hat­vuo­ti­seen kult­tuu­ri­pe­ri­mään. Loh­dul­lis­ta on, että tämä puo­li­kas sen­tään rakoi­lee. Eihän muu­ten mitään almu­ja, köy­häin­hoi­toa tms. oli­si ennen Key­ne­siä kos­kaan keksittykään.

    Monil­le tänä päi­vä­nä­kin vau­rau­den tasoit­ta­mi­nen on vihon­vii­mei­nen aja­tus. Toki täl­le vas­tus­tuk­sel­le perus­te­lu­ja löy­tyy – mut­ta ne kaik­ki nojaa­vat itsei­sar­voi­seen kil­pai­luun mil­loin ketä­kin vas­taan sekä ”kehi­tyk­sen” kiih­dyt­tä­mi­seen. Sen kehi­tyk­sen, joka var­mas­ti jos­kus oli tar­peen mut­ta jon­ka tar­peel­li­suus ja toi­vot­ta­vuus nykyi­sel­lä vauh­dil­la on hyvin kyseenalainen.

    Vaik­ka tämän­tyyp­pi­set perus­te­lut osak­si oli­si­vat jär­keen­käy­viä, ne ovat osak­si liki­nä­köi­siä – ei kysy­tä, min­ne olem­me tätä tie­tä mat­kal­la – ja osak­si ideo­lo­gi­sia eli kau­nis­te­le­vas­ti itse­pe­tok­sel­li­sia. Nii­den taka­na on vuo­si­tu­han­ti­nen paa­tos: vah­vo­jen kuu­luu syö­dä, heik­ko­jen ei. Vah­vo­ja ovat nyt ennen kaik­kea ne, jot­ka pys­ty­vät kah­vaa kään­tä­mäl­lä pane­maan yhteis­kun­nan pol­vil­leen – heik­ko­ja ne jot­ka eivät voi. Vah­vat voi­vat kiris­tää itsel­leen pal­jon etu­ja, jos­kus niin pal­jon kuin vain kehtaavat.

    Mikä rajoit­tai­si keh­taa­mis­ta? Joko val­tio­val­ta tai sii­hen ver­rat­ta­va voi­ma­te­ki­jä – tai sit­ten mie­li­ku­va sii­tä, mitä ”ver­tai­set” ajat­te­le­vat. Ver­tais­pa­hek­sun­ta ei vie­lä lie­ne kovin mai­nit­ta­vaa. Pikem­min­kin saat­taa tun­tua sil­tä, että ahneu­des­ta tin­ki­vää pide­tään ryh­mä­luo­pio­na tai tyh­mä­nä. Sitä ei moni tahdo.

    Tie­tys­ti voi antaa almu­ja ja kym­me­nyk­siä. Sii­nä on pr-arvoa, ja ehkä se rau­hoit­taa miel­tä. Ei tuos­sa vält­tä­mät­tä ole muu­ta vikaa kuin että ne ovat vain almu­ja ja kym­me­nyk­siä. Jos joku mil­jo­nää­ri soit­taa, lupaan kyl­lä ker­toa muu­ta­man pai­kan, mis­sä rahaa todel­la kipeäs­ti tarvittaisiin.

    Ehkä kes­ki­luok­ka onkin se joka tiu­kim­min vas­tus­taa tulon­ta­saus­ta ja ”tyh­jäs­tä mak­sa­mis­ta” – mene ja tie­dä. Joka tapak­ses­sa lujas­sa istuu se aja­tus, että jos emme suo­ras­taan keh­taa näl­kiin­nyt­tää ”lais­ko­ja lur­juk­sia”, voim­me aina­kin sim­put­taa hei­tä. Se on hyveel­lis­tä, se on oikein.

    © Moni työ on sen laa­tuis­ta, että pomon tai muun eri­tyis-osaa­jan on olta­va mah­dol­li­sim­man pal­jon pai­kal­la tai aina­kin tavoi­tet­ta­vis­sa. Tämä on var­maan­kin tot­ta, enkä minä mah­da sil­le mitään. Rat­kai­su­ja kan­nat­tai­si sil­ti etsiä, ja aina­kaan nii­tä ei pidä val­tion tai etu­jär­jes­tö­jen toi­min vai­keut­taa. Lyhyem­pi työ­viik­ko, jol­loin pomon lepo­päi­vä­nä teh­dään rutii­ni­hom­mia? Lyhyem­pi työura?

    Tie­tys­ti jot­kut meis­tä naut­ti­vat polt­taes­saan kynt­ti­lää kum­mas­sa­kin kor­vas­saan. Mikä­pä sii­nä. Sano­vat­han jot­kut ilo­työ­läi­set­kin teke­vän­sä sitä ilok­seen. Kun­han se vain pitää paik­kan­sa ja kun­han meil­lä on jokin tapa arvioi­da väit­teen totuusarvoa.

    Raa­ta­jal­le pitäi­si ehkä jos­kus lyö­dä valin­ta eteen: joko sitou­dut isyys­lo­maan tai tulet kuohittavaksi.

    Eihän sitä­kään hyväl­lä kat­so­ta, että nuo­ri met­su­ri sahaa hul­lu­na yötä­päi­vää ja kul­kee lop­pui­kän­sä täri­nä­tau­ti­se­na raakkina.

    (d) Nel­jäs iso ongel­ma, joka aina hei­te­tään jos­sa­kin vai­hees­sa pöy­tään, on fis­kaa­li­nen: mis­täs vero­tu­lot, jos raha ei kyl­lik­si kier­rä? Myön­nän: onhan sii­nä miettimistä. 

    Sama kysy­mys herää, kun puhu­taan pai­kal­lis­ra­has­ta. En ole aivan var­ma, mut­ta pai­kal­lis­va­luut­to­jen menes­tys maa­il­mal­la on saat­ta­nut suu­reh­kol­ta osal­ta selit­tyä nii­den avul­la syn­ty­neen vaih­to­ta­lou­den tosia­sial­li­seen verot­to­muu­teen. Mut­ta tähän­kin on esi­tet­ty rat­kai­su­ja, aina­kin jonkinlaisia.

    Äkki­pää­tä tulee mie­leen, että aika mon­ta vuo­si­sa­taa tääl­lä pyö­ri­tet­tiin kruu­nun talout­ta luon­tais­tuot­teil­la ja päi­vä­töil­lä. En ehdo­ta palaa­mis­ta juu­ri sii­hen, mut­ta joku var­maan pys­tyy kek­si­mään tavan, jol­la tar­peel­li­nen jul­ki­nen toi­min­ta rahoi­te­taan ilman koh­tuut­to­mia tuho­vai­ku­tuk­sia kai­kel­le hyväl­le ja järkevälle.

    Ne hait­ta­ve­rot nyt tie­tys­ti ihan ekak­si. Nii­den sopi­va taso lie­nee opti­moin­ti­teh­tä­vä, jos­sa arvioin­nin ja val­von­nan kus­tan­nuk­set ote­taan huo­mioon. Pait­si jos tär­kein­tä on saa­da hait­ta nopeas­ti lähes nollille.

    Mitä muu­ta? (Odo­tan ja höristelen.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. [Tie­de­mies 5.11. 18:28]:

    … se, että juo­ma­ve­si on puh­das­ta, ei näy BKT:ssa …

    [az 6.11. 3:13]:

    Mitä?? 

    Etkö ihan oikeas­ti ymmärrä???

    Minä juon mökil­lä vet­tä pora­kai­vos­ta. Se on täy­ty­nyt pora­ta, kun puroi­hin ja läh­tei­siin ei enää voi näil­lä nur­kil­la luot­taa. Se tiet­ty mak­soi ja kas­vat­ti BKT:ta ver­rat­tu­na sii­hen, että edel­li­nen omis­ta­ja oli­si pitä­nyt sete­lei­tä sukan­var­res­sa ja pora­ri pyö­ri­tel­lyt peukaloitaan. 

    Nyt se kai­vo on ole­mas­sa. Pum­pun moot­to­ri pitää var­maan­kin jos­kus vaih­taa, muu­ten ei tar­vi­ta mitään. Säh­kön kulu­tus on mitä­tön vaik­ka­pa monien piha­va­lais­tuk­seen verattuna.

    Jos sinun rie­muk­se­si joku tyh­jen­tää öljy­re­kan kai­vo­ni juu­rel­le, täy­tyy teh­dä pal­jon. Las­kua tulee ja BKT kas­vaa. Sen­kö sinä vas­ta huo­maat, ja sii­tä­kö iloitset?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. Uuti­sis­sa on tänään ollut EK:n väis­ty­vän pj:n ehdo­tus, että työ­uria piden­net­täi­siin lomia lyhentämällä.

    Ehdo­tan, että työ­uria piden­ne­tään työ­mat­ka­no­peu­den lisää­mi­sel­lä. Työ­mat­koil­la ei sako­tet­tai­si ylinopeudesta.

    Työ­uria voi myös piden­tää sekoit­ta­mal­la risii­niöl­jyä työ­maa­ruo­ka­lan sapus­kaan. Suo­li tyh­je­nee nopeas­ti ja kerralla…

    EK aikoo näyt­tää esi­merk­kiä ja palk­kaa PR-iko­nik­seen yhdys­val­ta­lai­sen Eunice San­bor­nin 114 v.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. Tur­ha tul­la sano­maan, että toi­sek­si vii­mei­sin kom­ment­ti­ni täs­sä ket­jus­sa (klo 20:12) on pit­kä, pur­sui­le­va ja jan­kut­ta­va. On se. Näen itse­kin. Sii­nä on jopa pari lauseo­pil­lis­ta mokaa, mikä ottaa itse­tun­nol­le. Oli­si pitä­nyt nuk­kua yön yli.

    Vie­lä nolom­paa on, että sitä edel­tä­väs­sä kom­men­tis­sa­ni (klo 18:05) kak­si ensim­mäis­tä sitaat­ti­si­sen­nys­tä osu­vat vää­rien kap­pa­lei­den koh­dal­le. Tek­ni­nen häik­kä. Häi­rit­see hah­mot­ta­mis­ta. [OS: Vir­he oli minun. Se on nyt ilmei­ses­ti korjattu]

    Nimim. en tah­toi­si jaa­ri­tel­la, mutta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  97. Jos on puh­das­ta juo­ma­vet­tä, tuo­daan mil­jar­dil­la bema­rei­ta, jos ei ole, tuo­daan puo­lel­la mil­jar­dil­la puh­dis­tus­lait­tei­ta ja evia­nia, puo­lel­la mil­jar­dil­la lado­ja. BKT on kum­mas­sa­kin sama

    Ei ole. Talous on koko­nai­suus. Sii­hen kuu­lu­vat myös likai­sen veden aiheut­ta­mat sai­ras­te­lut ja nii­den sai­ras­te­lu­jen aiheut­ta­ma työn tuot­ta­vuu­den ja teh­dyn työ­mää­rän las­ku. Veden puh­dis­ta­mi­seen kulu­va työ ja pää­oma voi­si tuot­taa voit­toa esi­mer­kik­si vien­ti­teol­li­suu­des­sa ja suu­rem­mas­sa koti­mai­ses­sa kulu­tuk­ses­sa tukien pai­kal­li­sia yri­tyk­siä, jos maal­la oli­si run­saat puh­taan veden varan­not, eikä tätä kulue­rää oli­si. Sil­loin monet likai­sen veden yhteis­kun­nas­sa sub­mar­gi­naa­li­set hyö­dyt tuli­si­vat marginaalisiksi.

    Huo­maat tämän kun nos­tat yhä suu­rem­mak­si resurs­sien tar­vet­ta, joka kuluu puh­taan veden tuot­ta­mi­seen. Ääri­ti­lan­ne on ver­rat­ta­vis­sa sii­hen talous­teo­rioi­den ylei­seen läh­tö­koh­taan, jos­sa työ­voi­ma on sidot­tu­na maa­ta­lou­teen, ja kehi­tys ja talous­kas­vu alka­vat kun maa­ta kye­tään vil­je­le­mään tuot­ta­vam­min ja työ­voi­maa vapau­tuu muu­hun työ­hön. Vuo­sien kulues­sa vai­ku­tus tie­tys­ti kertyy.

    Samoin Linux näkyy BKT:ssa, olet­taen, että se esi­mer­kik­si on monel­le työn­te­ki­jäl­le tuot­ta­vam­pi työ­alus­ta kuin Win­dows ja lisää siten hei­dän työ­pa­nos­taan ja sen työn laa­tua. Val­tio ja yri­tyk­set voi­vat myös sääs­tää ohjel­mis­to­han­kin­nois­sa ja käyt­tää sääs­ty­neen rahan muu­hun toimintaan.
    Kuten itse aiem­min mai­nit­sit myös, osto­voi­maa vapau­tuu toi­saal­le talou­teen, joten sitä ei mene­te­tä kulu­tuk­ses­ta ja kier­ros­ta win­dow­sin pie­nem­män kysyn­nän myötä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  98. Työ­tä teh­tiin sata vuot­ta sit­ten hyvin lep­poi­sas­ti. Työ­te­ho oli hyvin mata­la, sil­lä rajal­lis­ten maa­no­mis­tuso­lo­jen ja suur­ten per­hei­den tuot­ta­ma yhtä­lö pai­not­ti lähin­nä jon­kin­lai­sen teke­mi­sen kek­si­mis­tä kai­kil­le. Ras­kas työn­te­ko myös lisä­si ruo­an kulu­tus­ta hyvin voi­mak­kaas­ti, joten mal­til­li­nen työ­ryt­mi oli tavoi­tel­ta­vaa. Eri­lai­sia kir­kol­li­sia pyhiä ja vapai­ta oli käy­tän­nös­sä kol­mas­osa työ­ajas­ta ennen teol­lis­tu­mi­sen alkamista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  99. En ole vähään aikaan käy­nyt sivuil­la­si, huo­maan nyt tämän van­hem­man kir­joi­tuk­sen jota on tar­vis kom­men­toi­da. Kir­joi­tuk­se­si on vähän yllät­tä­vä, kos­ka ihas­te­let tätä “lep­pois­tu­mis­ta”, vaik­ka toi­saal­ta myös kir­jas­sa­si ansiok­kaas­ti tuot esil­le sen kiel­tei­set seu­rauk­set jul­kis­ten pal­ve­lu­jen rahoi­tuk­sen kan­nal­ta. Lep­pois­tu­mi­nen tar­koit­taa vapaa­mat­kus­ta­mis­ta: osa­päi­vä­työl­lä tai ennen­ai­kai­sel­la eläk­keel­lä velt­toi­li­ja käyt­tää tie­tys­ti samo­ja kal­lii­ta jul­kis­hyö­dyk­kei­tä (eri­tyi­ses­ti ter­vey­den­hoi­to) kuin kaik­ki me muut­kin. Vero­kii­lat joka tapauk­ses­sa mitä den­nä­köi­sim­min työn­tä­vät työn tar­jon­taa alas­päin ver­rat­tu­na mark­ki­na­rat­kai­suun. Toi­sin ilmais­tu­na, vapaa-ajan yhteis­kun­nal­li­nen kus­tan­nus on suu­rem­pi kuin pri­vaat­ti kus­tan­nus ja sik­si täy­tyy yhteis­kun­ta­po­li­tii­kas­sa kovas­ti pitää huol­ta työn tarjonnasta.
    Vain rans­ka­lai­set huu­haa­ta­lous­tie­tei­li­jät voi­vat kuvi­tel­la että työ­ajan lyhen­tä­mi­nen tuo lisää työpaikkoja.
    “Val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön ongel­ma” on tie­tys­ti mei­dän kaik­kien ongel­ma, kos­ka olem­me kan­sa­kun­ta­na vas­tuus­sa jul­ki­ses­ta bud­jet­ti­ra­joi­tuk­ses­ta. Jos hyvin­voin­ti­val­tion rahoi­tus romah­taa, on tur­ha luul­la että pääs­tään johon­kin kovin­kaan lep­poi­saan yhteis­kun­taan: pit­kää päi­vää ja 80-vuo­ti­aak­si saa­daan teh­dä jot­ta yksi­löl­li­nen ter­veys­va­kuu­tus ja las­ten kou­lut saa­daan mak­se­tuk­si. Kat­se­le vaik­ka Yhdys­val­tain (suur­ta) työpanosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  100. Tätä yhtä­löä lep­pois­ta­mi­ses­ta (täs­sä kes­kus­te­lus­sa mää­ri­tel­lyl­lä taval­la toteu­tet­tu­na) ja jul­ki­sen talou­den rahoi­tuk­ses­ta on mah­do­ton rat­kais­ta nykyi­sen jär­jes­tel­män sisäl­lä. Juu­tu­taan loput­to­miin väit­te­lyi­hin, jot­ka eivät joh­da minnekään. 

    Täy­tyi­si olla roh­keut­ta mää­ri­tel­lä asioi­ta uudel­la tavalla. 

    Ei lep­pois­ta­mi­sen tar­vit­se eikä pidä olla sitä, että tyy­ty­väi­se­nä vain ote­taan aurin­koa perin­tö­nä saa­dun oma­ko­ti­ta­lon teras­sil­la ja välil­lä rava­taan ter­veys­kes­kuk­ses­sa ras­kaan työn raa­ta­jien las­kuun. Täl­lais­ta menoa ei mikään yhteis­kun­ta kes­täi­si. Lep­pois­ta­mi­nen pitäi­si mää­ri­tel­lä PALK­KA­työn vähen­tä­mi­se­nä, ei abso­luut­ti­se­na työn­teon vähen­tä­mi­se­nä. Lyhen­tä­mäl­lä PALK­KA­työ­hön kulu­tet­tua aikaa jää aikaa teh­dä mie­lek­kääm­pää työ­tä, esi­mer­kik­si vapaa­eh­tois­työ­tä. Jol­loin vapaa­eh­tois­työ­nä voi­daan toteut­taa nii­tä hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­ta, joi­hin yhteis­kun­nal­lam­me “ei ole varaa”. Tätä arvo­kas­ta työ­tä­hän jo nyt teke­vät monet kan­sa­lais­jär­jes­töt, tosin yleen­sä niis­sä vain muu­ta­mat har­vat yli­työl­lis­te­tyt aktiivit.

    Mil­lä hyvin­voin­ti­pal­ve­lut mak­se­taan on myös osit­tain kom­pa­ky­sy­mys, kos­ka suu­ri osa “hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen” tar­pees­tam­me on suo­ra­nais­ta seu­raus­ta nykyi­ses­tä yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mäs­tä. Mie­len­ter­vey­son­gel­mien räjäh­dys­mäi­nen kas­vu on yksi hyvä esi­merk­ki täs­tä. Jos emme tee jotain nykyi­sel­le työ­elä­mäl­le, masen­nus ja burn-out ovat pian töis­sä­käy­vien kan­san­tau­ti nume­ro yksi. Tai­ta­vat itse asias­sa olla sitä jo nyt.

    Se että nyky­me­no ei voi jat­kua, kos­ka ihmis­ten psyy­ke ja luon­non kan­to­ky­ky eivät sitä kes­tä, on hyvä asia. Se pakot­taa mei­tä miet­ti­mään jär­ke­väm­piä tapo­ja teh­dä asioita. 

    Paras tapa var­mis­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tule­vai­suus on minun mie­les­tä­ni yksin­ker­tai­ses­ti kää­riä hihat ylös ja alkaa teh­dä nii­tä asioi­ta, jot­ka itse kokee tär­keik­si. Mak­set­tiin niis­tä sit­ten palk­kaa tai ei. Miten se on mah­dol­lis­ta talou­del­li­ses­ti, sii­hen voi kysyä neu­voa esi­mer­kik­si pie­nen eläk­keen, työ­mark­ki­na­tuen, tut­ki­mus­a­pu­ra­han tai pie­ny­ri­tyk­sen tuot­to­jen varas­sa eläviltä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.