Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.11.2010

Van­hus­ten­ta­lo Leppäsuolle

Lau­takun­ta palaut­ti vuosi sit­ten (26.11.2009) tämä Paa­vo Nur­men säätiön han­kkeen. Nyt sen on tul­lut takaisin entistä ehom­pana. Nykyti­laan ver­rat­tuna puistoa/vapaata tilaa muut­tuu asuin­talok­si, kaavaan ver­rat­tuna asun­to­la­tont­ti muut­tuu van­hus­ten vuokra-asun­to­ton­tik­si niin, että raken­nu­soikeus vähän laskee.

Kaavoit­ta­ja luot­taa, että van­huk­sil­la säi­lyy ajoko­rt­ti, kos­ka pysäköin­tipaikko­ja on nor­maali määrä. Toisaal­ta alueel­la on pulaa pysäköin­tipaikoista, joten yhtiö voi vuokra­ta niitä ulos. Vaik­ka en pidä pysäköin­tipaikko­jen ylim­i­toituk­ses­ta, kan­takaupun­gin ruu­tukaa­va-alueel­la pitäisi oikeas­t­aan jokaisen uuden talon alle pan­na mak­si­maa­li­nen määrä paikko­ja ulos vuokrattavaksi.

Uut­ta luo­mus­ta voi ihail­la tästä. Kak­si vaalea epäsään­nöl­lis­es­ti kul­mikas­ta taloa kuvan alalaidas­sa entisen Mar­i­an sairaalan edessä raken­nustyö­maan kohdalla.

Vähäpäästöisille autoille alen­nus pysäköintimaksusta

Puol­ta halvem­mal­la menee. Vaatii sel­l­aisen ennal­ta­mak­su­lait­teen,  kos­ka mittarei­hin ei voi täl­laista tar­if­fia lait­taa. Raha on nyt 100 g/km. Raja tiukke­nee, kun kehi­tys kehittyy.

Minus­ta tämä on tarpee­ton­ta tuplao­h­jaus­ta. Eri­laisille verokan­nus­timil­la kan­nuste­taan vähäpäästöisyy­teen  jo nyt noin 500 euroa/hiilidioksiditonni, mitä kan­nat­taa ver­ra­ta päästöoikeuk­sien 15 euron hin­taan.  Mut­ta asi­at ovat sitä miltä ne näyt­tävät ja tämä näyt­tää oikealta.

33 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.11.2010”

  1. Siinä Lep­pä­suon kaavas­sa tode­taan että talosta, tosin min­ulle on vähän epä­selvää kum­mas­ta, tulee olla suo­ra yhteys siihen Baanalle eli van­haan ratakuilu­un. Valit­taisiko se raken­nut­ta­ja jos antaisi raken­nu­soikeut­ta liiketi­lalle sen Baanan tasoon?

    Sinän­sä sen jär­jet­tömyy­destä samaa mieltä, mut­ta jos sen vähäpäästöis­ten auto­jen parkkialen­nuk­sen halu­aa toimi­van niin muiden auto­jen pysäköin­ti­mak­su­ja tulisi nos­taa vas­taavasti. Jos pysäköin­ti­mak­su­jen hin­ta kokon­aisu­udessaan ale­nee niin niiden käyt­tö lisään­tyy, eli siitä alen­nuk­ses­ta ei ole oikeas­t­aan hyö­tyä kun paikko­ja joi­hin voi pysäköidä siihen puoleen hin­taan ei ole. Tuon voi sanoa ninkin että alen­nuk­sen tulee olla pysäköin­ti­mak­su­jen ker­tymän kannal­ta neutraali.

    1. Alak­er­ta on täyn­nä sitä pysäköin­tiä. Liiketi­la söisi pysäköin­tipaikko­ja, jot­ka aina ovat kaavoituk­sen lähtöko­htana. Muuten hyvä ajatus.

  2. Pysäköin­ti­sakot onnek­si nou­se­vat. Helsingis­sä voi pian antaa 3x80€ ja ren­gaslukon kau­pan päälle. Luulisi siinä väärin­pysäköinyt asukas pian ymmärtää vai­h­taa kun­taa. Ihmeen vähäl­lä huomi­ol­la tämä mon­een ker­taan sako­tus lipesi päätökseen.

    Tämä jos joku on vähäpäästöistä?

  3. Pysäköin­nin hal­ven­t­a­mi­nen on väärä sig­naali. Tuskin moni ostaa puh­taam­man auton kan­takaupun­gin pysäköin­tar­if­fin perus­teel­la. Peru­songel­maa — ruuhkau­tu­mista ja kaupunki­ti­lan ryöstökäyt­töä — tar­if­fin alen­t­a­mi­nen pahen­taa piirun verran.

  4. Autonkäytön ohjauk­ses­sa ei tai­da tuo 500 €/t ker­toa kaikkea ben­sakäyt­töis­ten auto­jen osalta. Tark­ka luku tosin riip­puu arvioidus­ta vuo­tuis­es­ta kilo­metrimäärästä sekä auton hin­nas­ta. Tein yhden laskel­man keski­hin­taiselle per­heau­tolle ja se ker­toi tulok­sek­si 760 €/t, mis­tä noin puo­let tuli osto­hin­nan sisältämästä autoveros­ta, vähän vähem­män polt­toaineen veros­ta ja pieni siivu käyttömaksusta.

    Tässä ei siis kyse ole kaksinker­tais­es­ta, vaan vähin­tään nelink­er­tais­es­ta ohjauk­ses­ta. Tuot­taako­han tuo neljäs ker­ta todel­la omia kus­tan­nuk­si­aan vas­taa­van lisähyödyn.

    Tiedän, että ihmiset eivät ole taloudel­lista ratio­naalia nou­dat­tavia laskukonei­ta, mut­ta sit­tenkin voisi toivoa, että ker­roksia ei lado­ta päällekkäin vain halus­ta kiil­lot­taa kunkin päätök­sen tek­i­jän kuvaa omas­sa mielessä toivoen, että muutkin siitä ihastuisivat.

  5. Pysäköi­tynä autot päästävät suun­nilleen saman ver­ran. Mut­ta jos hyväksytään periaate,että nätit lapset saa­vat koulus­sa parem­pia numeroi­ta, eli että asioil­la ei ole loogista perustet­ta, niin olkoon.

  6. Tuon Lep­pä­suon suuri ongel­ma on rautatiekatu siinä edessä. Osmon linkkaa­mas­sa kuvas­sa näkyy hyvin kuin­ka kak­sikaistainen kapea katu lev­e­nee yhtäkkiä nelink­er­taisek­si juuri uuden talon edessä. Neljän kaistan lisäk­si tarvi­taan parkkipaikat, lev­eät välikai­stat, ja kevyen liiken­teen väylät selvästi eroteltuna.

    Ilman tätä kum­mallista moot­tori­tielevey­teen rak­en­tamista tuo­hon mah­tu­isi kokon­ainen kan­takaupun­gin kort­teli eikä vain kak­si taloa. Mut­ta katu tietysti on jo ole­mas­sa, eikä sitä tässä yhtey­dessä ale­ta uusik­si linjata.

    Sinne Baanan tason vois kir­ja­ta osan parkkipaikoista siten, että rakne­ta­ja saa halutes­saan tehdä niihin liiketi­lan. Riit­täisikö se täyt­tämään autopaikkanormin?

  7. Ei voi olla tot­ta. Vuosi sit­ten jäin käsi­tyk­seen, että kaa­va hylät­ti­in sik­si, ettei paikkaan halut­tu tehokku­udeltaan ja kaupunki­rak­en­teelta huonos­ti toimi­vaa pis­te­taloa. Nyt tilalle ehdote­taan vielä pienem­pää raken­nuste­hokku­ut­ta, eikä hyvästä kaupunki­rak­en­teesta ole kaavaku­van perus­teel­la mitään hajuakaan.

  8. Tarkoit­taako Baanan tasoon sisäänkäyn­ti käyn­tiä autol­la parkki­hal­li­in, eli onko Baanas­ta tarkoi­tus tehdä Auto-Baana eli keskustatunneli?

  9. Otso:

    Osmon linkkaa­mas­sa kuvas­sa näkyy hyvin kuin­ka kak­sikaistainen kapea katu lev­e­nee yhtäkkiä nelink­er­taisek­si juuri uuden talon edessä. Neljän kaistan lisäk­si tarvi­taan parkkipaikat, lev­eät välikai­stat, ja kevyen liiken­teen väylät selvästi eroteltuna.

    Niin­pä: “Kaava­muu­tos­alueen kokon­aispin­ta-ala on 1,41 ha, jos­ta asuin­rak­en-nusten kort­telialuet­ta on 0,24 ha ja kat­u­aluet­ta 1,17 ha.” Tilankäyt­tö kohdallaan.

    Ode:

    Alak­er­ta on täyn­nä sitä pysäköin­tiä. Liiketi­la söisi pysäköin­tipaikko­ja, jot­ka aina ovat kaavoituk­sen lähtökohtana. 

    Katos vaan, nyt kun lasken niin kyl­lä niihin paikkoi­hoin (vajaa 50) menee vajaa tuhat neliötä kahdessa ker­rokses­sa joka on suurin piirtein noiden talo­jen poh­jap­in­ta-ala. Yksi autoneliö neljää asuin­neliötä kohti. 🙂

    Mut kuitenkin, eihän se kort­telin poh­ja ulo­tu sinne ratakuilu­un saak­ka kuin yhdestä kul­mas­ta, eli voisiko se liiketi­la olla sinä pihan alla? Siis niin että tar­joaa rak­en­ta­jalle mah­dol­lisu­u­den tuohon.

    Asia on sinän­sä muuten aika yhden­tekevä, mut­ta kun se Baana on vähän joko/tai pro­jek­ti: joko siitä tulee hyvä, eloisa ja suosit­tu väylä tai sit­ten se jää ankeak­si kuiluk­si jos­sa ei ihmiset uskalla kulkea. Ris­ki jälkim­mäis­es­tä on pieni, ja minus­ta tuol­laisia riske­jä tulee ottaa, mut­ta riskiä kan­nat­taa pienen­tää esimerkik­si kaavoit­ta­mal­la sen var­teen tilaa.

  10. “Osmon linkkaa­mas­sa kuvas­sa näkyy hyvin kuin­ka kak­sikaistainen kapea katu lev­e­nee yhtäkkiä nelink­er­taisek­si juuri uuden talon edessä.”

    Ksv:ssa ollaan ilmeis­es­ti vaku­ut­tunei­ta, että keskus­tatun­neli vielä saadaan tehtyä ja kevyen liiken­teen baana on vain tilapäi­nen ratkaisu, joten Rautatiekaduista tulee vielä joskus lev­eä auto­baana koko matkalle — Eduskun­nan lisäraken­nuk­ses­ta tosin pitäisi purkaa kaare­va osa. Se voisi kyl­lä paran­taa talon ulkonäköä;)

  11. Voihan kuilus­sa tietysti liiketi­laa olla, mut­ta Baanan onnis­tu­mi­nen taat­taisi­in parem­min rak­en­ta­mal­la sieltä sisäänkäyn­ti Kampin keskuk­sen kaut­ta metroase­malle ja samas­sa yhtey­dessä kun­nolli­nen kaut­taal­taan katet­tu ja asian­mukaises­ti valais­tu pyörä­park­ki. Näin syn­tyvän sisäkadun var­relle sit­ten liiketilaa.

    Kun kyse on autoista, kun­nolli­nen inte­groin­ti ote­taan itses­tään­selvyytenä (Kampin ja Foru­min parkkien sisää­na­jot ja kulku kiin­teistöi­hin). Kevyen liiken­teen väylien osalta olisi hyvä päästä samaan.

  12. Keskus­tatun­nelista on ollut sel­l­ainen vai­h­toe­hto, jos­sa se olisi Rautatiekatu­jen kuilun kohdal­la kulkenut lähempänä maan­pin­taa, ja kuilu olisi täytetty.

  13. Osmo: “…jos keskus­tatun­neli joskus tehdään…”

    Oliko tuo päivän kevennys? 😉 

    En vieläkään ymmär­rä, mik­si Vihreät vas­tus­ta­vat han­ket­ta, joka vahen­tää liiken­teen haittoja.

    1. Mik­si keskus­tatun­nelin rak­en­t­a­mi­nen on niin hankalaa?
      Se mak­saa nykyra­has­sa kai noin 800 miljoon­aa euroa. Aika har­va helsinkiläi­nen tarvit­see sitä. Kun­nal­lisveroa sitä varten joudut­taisi­in per­imään niin paljon, että jokainen helsinkiläi­nen luovut­taisi han­kkeeseen noin kol­men viikon brut­topalkkansa. Miten luulisit käyvän kansanäänestyk­sessä, jos­sa kysyt­täisi­in, annatko kol­men viikon palkkasi, että espoolaiset pää­si­sivät aja­maan Helsin­gin läpi tun­nelis­sa mak­samat­ta siitä itse mitään.

  14. Kalle, ei nyt tule Helsingistä mieleen yhtään merkit­tävää liiken­nehanket­ta jota poli­it­ti­nen enem­mistö vas­tus­taisi jotenkin peri­aat­teessa. Kysymys on kus­tan­nuk­sista, eli siitä kuin­ka paljon ne han­kkeet saa mak­saa. Pahim­man laa­tu­ista pop­ulisimia on se että ilmoit­taa peri­aat­teessa kan­nat­ta­vansa sitä sun tätä, kun todel­li­nen kysymys on että onko valmi­ut­ta rahoit­taa se.

    Keskus­tatun­nelis­sa on tuplaon­gel­ma. Ensin­näkin investoin­ti on tolkut­toman hin­tainen. Toisek­si tuo­tot ovat olemat­tomat, vas­taa­van hin­tainen Län­simetro kuitenkin tuot­taa jotain esimerkik­si Koivusaaren tonttimaana.

    Keskus­tatun­neli roikkuu agen­dal­la sik­si että se on arvo­val­takysymys, vaatisi nöyryyt­tä myön­tää että muka ain­oak­si ratkaisuk­si maalat­tu tun­neli ei ole mah­dolli­nen ja muitakin ratkaisu­ja on. Esimerkik­si ei ole minkään­laista julkises­ti saatavil­la ole­vaa mallinnus­ta siitä miten vaikka­pa Pohjois-Espan sulkem­i­nen vaikuttaisi.

    1. Kehä­tun­neli tuot­taa merkit­tävää arvon­nousua keskus­tan kiin­teistöille. Kun minus­ta ooi tul­la kiin­teistö­toimen apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja vuon­na 1995, kiin­teistö­jen omis­ta­jat halu­si­vat tava­ta min­ua ja kuul­la kan­tani tun­neli­in. Sanoin, että hei­dän on osal­lis­tut­ta­va merkit­täväl­lä sum­mal­la kus­tan­nuk­si­in, eikä tämä sil­loin herät­tänyt mitään vihan­purkauk­sia. Sit­tem­min kokoomus on tar­jon­nut sitä heille lahjoituk­se­na, joten kus­tan­nuk­si­in osal­lis­tu­mis­es­ta on nyt vähän han­kala keskustel­la. Kaup­paka­mari halusi varmis­taa sen, ettei tun­nelia tule ilmoit­ta­mal­la, ettei tun­nelin var­jol­la pidä siirtää neliömetriäkään keskus­ta­ti­laa autoil­ta ihmisille.

  15. Lep­pä­suon taloista. Kaava­muu­tos­selostuk­ses­sa ker­ro­taan eri vai­h­toe­hdoista. Siinä maini­taan, että “Seu­raavak­si tutkit­ti­in ratkaisua, jos­sa kort­telia kiertää L‑kirjaimen malli­nen raken­nus­mas­sa”, mut­ta ei ker­ro­ta mik­si tämä vai­h­toe­hto hylät­ti­in. Olisi kiin­nos­ta­va tietää mik­si umpiko­rt­te­limainen rak­en­t­a­mi­nen ei kelpaa.

    Minus­ta nämä talot ovat ihan hyvä näköisiä, mut­ta olisi tuo­hon vähän isom­paakin mahtunut.

    Kansalais­palaute kaavas­ta on muuten kuvaavaa: “Halut­ti­in toisaal­ta avon­aisem­paa ja mata­lam­paa ja toisaal­ta korkeam­paa ja ump­inaisem­paa.” Jotenkin pitäisi voi­da saa­da alueel­la asuvil­ta ym. hyödyl­listä tietoa yksi­tyisko­hdista (kos­ka sitä heil­lä on) ja sit­ten lau­takun­ta ja suun­nit­teli­jat voivat vas­ta­ta suurista linjoista.

  16. tpyy­lu­o­ma:

    Toisek­si tuo­tot ovat olemat­tomat, vas­taa­van hin­tainen Län­simetro kuitenkin tuot­taa jotain esimerkik­si Koivusaaren tonttimaana. 

    Siis mitä ihmettä? Mitä “tont­ti­maa­ta” se Län­simetro Koivusaa­reen tuot­taa? Koivusaari voitaisi­in kaavoit­taa tont­ti­maak­si täysin riip­pumat­ta siitä, raken­netaanko Län­simetro tahi ei.

    Siitä nyt kuitenkin pyyhkii busse­ja keskus­taan ja län­teen min­uutin välein, joten joukkoli­iken­ney­hteyk­siä ei voi ainakaan kehnoik­si luonnehtia.

    Kehä­tun­neli tuot­taa merkit­tävää arvon­nousua keskus­tan kiinteistöille 

    Siis Keskus­tatun­neli. Minä en oikein usko tuo­hon maa­nar­von nousu­un, pait­si ehkä siinä tapauk­ses­sa, että toteutetaan laa­jem­pi käve­lykeskus­ta. Jon­ka tosin voi toteut­taa ilman sitä keskustatunneliakin.

    Kuten olen aiem­minkin toden­nut, autoilun suosimi­nen ei ole pitäkäl­lä tähtäimel­lä keskus­tan kiin­teistön­o­mis­ta­jien etu­jen mukaista, kos­ka se autoilun lisään­tymi­nen lisää olen­nais­es­ti esimerkik­si kehä­mar­ket­tien kil­pailukykyä suh­teessa keskus­taan, siel­lä maa on hal­paa ja autoli­iken­teelle tarvit­tavien väylien rak­en­t­a­mi­nen ei ole yhtä kallista.

    Kari

  17. @tpyyluoma

    Keskus­tatun­neli roikkuu agen­dal­la sik­si että se on arvo­val­takysymys, vaatisi nöyryyt­tä myön­tää että muka ain­oak­si ratkaisuk­si maalat­tu tun­neli ei ole mah­dolli­nen ja muitakin ratkaisu­ja on. Esimerkik­si ei ole minkään­laista julkises­ti saatavil­la ole­vaa mallinnus­ta siitä miten vaikka­pa Pohjois-Espan sulkem­i­nen vaikuttaisi.

    Halu­at siis pois­taa roman­ion­gel­man häätämäl­lä roman­it Kalasa­ta­mas­ta tai aikanaan Aatun tavoin ratkaista itsen­sä mielestä ole­mas­sa ole­van juutalaisongelman?

    Emme tietääk­seni ole mallintanet myöskään Län­siväylän sil­lan sulkemista Salmisaaren ja Laut­tasaaren väliltä tai Kulosaaren sil­lan muut­tamista joukkoli­iken­nekaduk­si. Eit­tämät­tä nämä toisi­vat eri­tyis­es­ti yhdessä merkit­täviä muu­tok­sia Helsinkiin. 

    Mikä olikaan siis ongel­ma ja mihin ratkaisuil­la pyritään?

  18. Siis mitä ihmettä? Mitä “tont­ti­maa­ta” se Län­simetro Koivusaa­reen tuot­taa? Koivusaari voitaisi­in kaavoit­taa tont­ti­maak­si täysin riip­pumat­ta siitä, raken­netaanko Län­simetro tahi ei.

    Kyl­lä se metroase­ma keskel­lä aluet­ta ja ihan oikeasti käve­lyetäisyy­del­lä nyt kuitenkin nos­taa maan arvoa huo­mat­tavasti. Sinän­sä voisi sen ilmankin tehdä.

  19. Tpyy­lu­o­ma;

    Kyl­lä se metroase­ma keskel­lä aluet­ta ja ihan oikeasti käve­lyetäisyy­del­lä nyt kuitenkin nos­taa maan arvoa huo­mat­tavasti. Sinän­sä voisi sen ilmankin tehdä. 

    Eiköhän sen arvon­nousun ole perus­tut­ta­va palve­lu­ta­son parane­miseen, eikä ole oikein perustei­ta sen ole­van metrol­la olen­nais­es­ti parem­pi, voi olla jopa huonom­pi, riip­puen toki toteu­tuk­ses­ta. Mis­sään tapauk­ses­sa muu­tos maan arvos­sa ei ole “huo­mat­ta­va”.

    Kari

  20. Ilmeis­es­ti keskus­tatun­nelin rak­en­t­a­mi­nen ja ylläpi­to mak­sa­vat niin paljon, ettei se ole liike­taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­va. Tosin ei tai­da olla län­simetrokaan, mut­ta toiv­ot­tavasti vähem­män tappiollinen.

  21. Mat­ti Mikko­nen: “Pysäköi­tynä autot päästävät suun­nilleen saman verran.”

    Täl­läi­nen käsi­tys min­ul­lakin on, olet­taen että autoa ei jätetä tyhjäkäyn­nille pysäköin­nin ajak­si. Lisäk­si auto vie saman ver­ran pysäköin­ti­ti­laa riip­pumat­ta sen päästömääristä.

    Käsit­tääk­seni pysäköin­ti­mak­sun ydi­na­ja­tus on se että mak­se­taan oikeud­es­ta käyt­tää kaupun­gin keskus­tas­sa ole­vaa tilaa, joka on arvokas ja rajalli­nen resurssi, oman moot­to­ri­a­joneu­von pysäköintiin.

    Käytän­nön tasol­la, miten noi­ta auto­jen päästöra­jo­ja valvot­taisi­in? Eli minne auton omis­ta­jan tulee men­nä, ja mil­laisen asi­akir­ja­nipun kanssa, jot­ta saisi kyseisen alen­nuk­sen? Ja kuin­ka paljon työtä tästä koituu kaupungille ja autonomistajalle?

    Päästö­jen vähen­tämi­nen on tietenkin hyvä ja kan­natet­ta­va asia sinän­sä, mut­ta tämä tun­tuu jotenkin triv­i­aalil­ta mikro­man­ageroin­nil­ta. Helsin­gin kaupungilla olisi var­maan muitakin keino­ja vaikut­taa päästöi­hin, kuten kaupun­gin viras­to­jen autokan­nan tark­ist­a­mi­nen tai kevyen liiken­teen edis­tämi­nen (muual­lakin kuin paperilla).

  22. Helsin­gin kaupungilla olisi var­maan muitakin keino­ja vaikut­taa päästöi­hin, kuten kaupun­gin viras­to­jen autokan­nan tark­ist­a­mi­nen tai kevyen liiken­teen edis­tämi­nen (muual­lakin kuin paperilla

    Min­ua henkilöko­htais­es­ti raivos­tut­taa eniten kaiken joukkoli­iken­nein­toilun (ja muun liiken­teen tietoisen haittaamisen)keskellä , että Helsin­gin keskus­ta on yhä täysin mah­do­ton paik­ka tur­val­liselle ja jou­tu­isalle polkupyöräilylle. 

    Kaduista ja teistä on lohkaistu val­tavia alo­ja erinäköisille panssari­esteille ja “puis­toille”, joi­ta kukaan ei käytä edes jalankulku­un, mut­ta mon­tako tosi­asial­lis­es­ti järkevää pyöräre­it­tiä on samaan aikaan syn­tynyt — nolla!

    Ensi kesäk­si keskus­ta revitään auki Man­ner­heim­intiel­lä pyörä­tien rak­en­tamista verten, paikkaan, jos­sa sel­l­ainen jo kul­kee toisel­la puolel­la kat­ua. Vähiä paukku­ja käytetään taas ain­oas­taan hait­taa­maan muu­ta liikennettä.

    Ellei pyhän ikku­na­pakun (bus­si) ja vielä pyhem­män koli­nakär­ryn (ratik­ka) ja niit­ten kil­pailukyvyn lisäämi­nen muiden kus­tan­nuk­sel­la sanelisi kaikkea kaupunkisu­un­nit­telua, niin ken­ties keskus­taan mah­tu­isi myös pyöräilemään. Siihen asti sotken kyl­lä ennem­min jalka­käytäväl­lä kuin bussien seassa.

  23. Olet tuos­sa oikeassa.

    Osmo: “…Se mak­saa nykyra­has­sa kai noin 800 miljoon­aa euroa…”

    Jos han­ket­ta ei olisi jatku­vasti lykät­ty, olisi tun­neli saatu paljon halvemmalla! 

    Osmo: “…espoolaiset pää­si­sivät aja­maan Helsin­gin läpi tun­nelis­sa mak­samat­ta siitä itse mitään.”

    Toinen erit­täin hyvä point­ti! 🙂 Jos han­ket­ta ei yritetä typ­istää kaduk­si, joista käsit­tääk­seni vas­taa kun­ta, on vas­tu­us­sa val­tio. Eli kun­nolli­nen moot­tori­tie keskus­tan alta menee jonkun muun piikki­in kuin helsinkiläisten.

    Kyse ei ole pelkästään keskus­tatun­nelista, vaan suurem­mas­ta kokon­aisu­ud­es­ta. Siihen kuu­lu­vat kaikkien moot­toritei­den päät Kehä I:n sisäl­lä: keskus­tatun­neli, Pasi­lanor­si jne… 

    Toinen vai­h­toe­htoinen tule­vaisu­u­den näkymä on kaupun­gin laa­jen­t­a­mi­nen. Pro­fes­sori Var­ti­ainen (KTH) sanoi yhdessä mie­lenki­in­toises­sa haas­tat­telus­sa, että Kehä I:n sisäpuolel­la ei saisi olla moot­toriteitä ollenkaan! Kehä I:n sisäpuolelle pitää hänen mukaansa rak­en­taa bule­var­di­en verkos­to. Kun ver­taa Helsin­gin liiken­nesu­un­nit­telua esimerkik­si Pari­isi­in, ymmärtää mitä bule­vardil­la oikeasti tarkoitetaan. 😉

    Ratkaisu vaatisi kaupun­gin laa­jen­tamisen Kehä I:lle asti. Nyt sen kaltaista laa­jen­tu­mis­poli­ti­ikkaa ei ole näkyvis­sä, vaan tähdätään johonkin Sipoon kor­peen. Kan­natan itse Var­ti­aisen aja­tus­ta. Suju­vat kuud­es­ta kadek­saankaisteiset bule­vardit, joi­ta pitkin henkilöau­toli­ikenne ohjataan.

    1. Jos han­ket­ta ei yritetä typ­istää kaduk­si, joista käsit­tääk­seni vas­taa kun­ta, on vas­tu­us­sa valtio

      Tämä Kallen esi­tys on val­tiomies­mäi­nen. Sovi­taan kom­pro­mis­sik­si, että keskus­tatun­neli raken­netaan viipymät­tä heti, kun val­tio tar­joutuu mak­samaan sen. Sik­si aikaa kysymyk­sen voi pois­taa päiväjärjestyksestä.

  24. Kalle, sivistymät­tömyyt­täni en ole ihan var­ma ken­estä Var­ti­ais­es­ta puhut, mut­ta aja­tus on oikean suun­tainen. Se on muuten suht se ja sama onko kort­te­liv­erkos­sa kulke­val­la autokadul­la kuusi vai kak­si kaistaa suun­taansa, pul­lonkaula on risteyk­set ja val­ot mitä tarvi­taan sitä toden­näköisem­min mitä enem­män kaistoja.

    Mut­ta asi­aan, se miten se kaupunki­mo­tarien muut­ta­mi­nen kaduik­si tehdään on sadan miljoo­nan euron kysymys. Siis per kilo­metri. Esimerkik­si Lah­den­väylä väil­lä Koske­lan varikko — Kehä I, ulko­muis­tista nelisen kilometria.

    Jos sen tun­neloi tai kat­taa koko matkalta tuo mak­saa noin 600 miljoon­aa euroa. Van­han motaripo­h­jan muut­ta­mi­nen ihan kaduk­si jos­sa on keskel­lä kiskot on jotain 40 miljoon­aa, 100 miljoon­aa jos tehdään ihan viimeisen päälle ran­skalaiseen tyyli­in. Kort­telia saa kadun varten sem­moi­set 300 — 400 000 ker­rosnelilötä, noin 10 000 asukas­ta, arvo jotain 300- 400 miljoonaa.

    Jos vaan muute­taan se kaduk­si ja tode­taan että autoli­ikenne nyt sit­ten vähän hidas­tuu ja etsii mui­ta reit­te­hö niin tuo tuot­taa noin 300 miljoon­aa, jol­la voi sit­ten vaik­ka rak­en­taa palvelui­ta uusille asukkaille. Jos tehdään tun­neli tai kate­taan niin jostain pitää kaivaa noin 300 miljoon­aa pelkkään liiken­nein­fraan. Ja voidaan tietenkin tehdä niin ettei tehdä mitään, ja ihme­tel­lään kun asun­not on kalli­ita ja haetaan tont­ti­maa­ta jostain puo­livälistä Porvoota.

    Demokra­ti­as­sa kun eletään niin min­ulle kel­paa mikä tahansa noista vai­h­toe­hdoista joi­hin kaupunki­lais­ten val­it­se­mat päät­täjät pää­tyy. Se mikä min­ulle ei kel­paa on että tätä ei viedä päätet­täväk­si noin, vaan tode­taan sen sijaan että kun Liiken­nelasken­ta sanoo että sieltä tulee 70 000 autoa päivästä niin ain­oa vai­h­toe­hto on tun­neli. Ikäänkuin tuo autovir­ta olisi joku luonnonvoima.

  25. @tpyyluoma

    Jos vaan muute­taan se kaduk­si ja tode­taan että autoli­ikenne nyt sit­ten vähän hidas­tuu ja etsii mui­ta reit­te­hö niin tuo tuot­taa noin 300 miljoon­aa, jol­la voi sit­ten vaik­ka rak­en­taa palvelui­ta uusille asukkaille.

    Nyt meni ohi? Minkä ikili­ikku­jan nyt pal­jastit vai tätäkö kaa­va kaupun­gin liiken­nesu­un­nit­telu nyt käyt­tää? Liiken­net­tä hait­taa­mal­la rahaa tulee kirstu­un, eikä rahan­tu­loa saa edes betoni­por­saal­la pysäytettyä?

  26. Kim­mo, jos lähde­tään siitä että liikenne pitää sujua niin ettei tarvitse vai­h­taa kol­mos­ta pienem­mäl­lä kaupungis­sakaan niin sit­ten tarvi­taan tun­nelei­ta. Ne mak­saa. Paljon.

    Real­isti­nen keskinopeus pin­tali­iken­teelle kort­te­likaungis­sa on 20 — 25 km/h. Jos tuo hyväksytään niin sit­ten riit­tää ihan katuverkko.

  27. tpyy­lu­o­ma, mut­ta mis­tä nykäisit 300 miljoon­aa siitä, että ei tehdä mitään — tai siis siitä, että hai­tataan liiken­net­tä entistä enemmän?

  28. Ei nyt ihan aiheeseen liity mut­ta tässäpä Vihreää kaupunkisu­un­nit­telua Östersundomiin:
    “Vihreät: Öster­sun­dom on raken­net­ta­va luon­non ehdoilla”
    http://helsinginvihreat.fi/blog/vihrea-ostersundom/

    - eli eiköhän se raiteisi­in tukeu­tu­va ekote­hokas rak­en­t­a­mi­nen kan­na­ta nyt sit­ten unohtaa…

    Viherke­hä!:
    Vihreä lan­ka, Lasse Leipo­la | 04.11.2010 11:02
    “Tuo link­ki on lainat­tu suo­raan SLL:n sivuil­ta, jos­ta löy­tyy myös lisäti­etoa viherke­hästä: http://www.sll.fi/uusimaa/viherkeha/index_html. Tuon kuvauk­sen avul­la sen viherke­hän pystyy ehkä parem­min hahmottamaan…”
    http://www.vihrealanka.fi/uutiset/vihreät-östersundomiin-mahtuu-vain-30–000-helsinkiläistä
    ‑jes­tas! Jo vain ehkä hahmottaakin…

Vastaa käyttäjälle Kari Koskinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.