Rautateiden hyöty on maksimoitava (2)

Suomes­sa on noin 20 kas­vavaa seu­tukun­taa ja run­saat 60 väk­ilu­vul­taan supis­tu­vaa seu­tukun­taa.  Kah­ta luku­un otta­mat­ta kas­va­vat seu­tukun­nat ovat kaik­ki rautatiepaikkakun­tia. Nuo kak­si rataverkon ulkop­uolelle men­estyvää ovat Loh­ja ja Por­voo, jot­ka oikeas­t­aan kuu­lu­vat Helsin­gin seutuun.

On erit­täin kallista, että mon­et hyvät kaupun­git menet­tävät asukkai­ta kasvukeskuk­si­in. Sinne jäävät asun­not ja infra­struk­tu­uri, joka on raken­net­ta­va uud­estaan muut­tovoit­toalueille.  Kehi­tys­tä yritetään kyl­lä suit­sia alue­poli­it­tisin keinoin. Aika suuria raha­sum­mia käytetään, mut­ta tulok­set jäävät vaatimattomiksi.

Nopea ratay­hteys merk­it­si Lah­den seudulle suur­ta piristysruisketta.

Vaikka­pa Mikke­lin pelas­tamisek­si voisi olla paljon halvem­paa rak­en­taa sinne kun­non rata Lahdes­ta Heinolan kaut­ta. Siinä samas­sa pelastet­taisi­in myös Heino­la. Yhteys Heinolan kaut­ta ei tuk­isi Mikke­liä vain nopeu­den ansioista. Rautati­et tuke­vat yhdyskun­taraken­net­ta, kun ne kulke­vat samas­sa käytävässä moot­tori­tien kanssa. Helsin­ki-Tam­pere välil­lä tämä toimii, välil­lä Helsin­ki-Kar­jaa-Salo se ei toi­mi, kos­ka maantiey­hteys kul­kee Loh­jan kaut­ta. Oli rautatiehis­to­ri­an suurimpia virheitä pan­na Turun rata jolkot­tele­maan Kar­jaan kaut­ta.  Kun joskus eläk­keel­lä kir­joi­tan kir­jan RKP:n hin­ta Suomelle, tämä päätös muo­dostaa siitä yhden luvun. Riihimä­ki — Lahti ‑rata syn­nyt­ti aikanaan sel­l­aiset taa­ja­mat kuin Otti ja Hik­iä, mut­ta tämä uusi yhteys Mäntsälän kaut­ta tulee mullis­ta­maan aluerakenteen.

Voisi myös ajatel­la, että län­sir­an­nikon hiipu­vien kaupunkien pelas­tuk­sek­si raken­net­taisi­in kun­non ratay­hteys Turus­ta Uudenkaupun­gin, Rau­man ja Porin kaut­ta Vaasaan. Täl­lä asial­la on kiire, sil­lä Varsi­nais-Suomen maakun­tali­it­to aikoo pois­taa koko ratavarauksen.

Oiko­rataa Mikke­li­in rataa sen parem­min kuin Vaasa-Turku ‑rataa ei saa mitenkään kan­nat­tavak­si liiken­netaloudel­lisin kri­teere­in. Koko jär­ki nojaa yhtey­den alue­poli­it­tisi­in vaikutuksiin.

Osaako meil­lä joku tutkia täl­laisia asioi­ta määrällisesti?