Kirja meni painoon.

21 vastausta artikkeliin “Kirja meni painoon.”

1. En tiedä onko tästä hyö­tyä ker­toa jos kir­ja meni jo pain­oon, mut­ta kuvas­sa 1 on pieni virhe, vaa­ka-akselin ensim­mäisen vuosilu­vun pitäisi kai olla 1988 eikä 1998.

   Vastaa

   1. Tuon virheen havaitsin itsekin ja se ehdit­ti­in korjata. 

      Vastaa

2. Onnek­si olkoon! Mis­tä saa nimikir­joituk­sel­la varuste­tun kappaleen?

   Vastaa

3. Yli 30 sivua ja SATA-komitea ker­ran mainit­tu. Mil­lä sivul­la se mah­dol­lis­es­ti maini­taan seu­raa­van kerran?

   Vastaa

4. Teosta odot­taen. Osmo, lai­ta net­ti viikok­si kiin­ni, kyl­lä me kestämme viikon kuiv­an kau­den, vaik­ka tiukoille ottaa.

   Vastaa

5. Onnek­si olkoon Osmo — saako kysyä tai ehdot­taa seu­raa­van kir­jan teemaa/aihetta:

   1. Kansalais­vaikut­ta­mi­nen
   2. Luon­non ja ympäristön suojelu
   3. Yhdyskuntakehitys
   4. .…

   Vastaa

   1. Kaupunkiseudut.

      Vastaa

6. Ota seu­raavak­si haas­teek­si Turku ja Turun seu­tu. Aivan ideaa­li­nen kohde mille tahansa kaupunkiseu­tupöy­hin­nälle. Turun erikois­lu­on­teesta voit kysyä vaikka­pa Jan Vapaavuorelta. Ja Asun­not­to­muu­so­hjel­mas­ta. Aihei­ta riittää.

   Vastaa

7. Onhan Osmon sivut olleet kiin­nos­ta­vat jo muu­ta­man vuo­den ajan min­unkin kuvaru­udul­la. Että sinne kir­jan julk­istamisti­laisu­u­teen minäkin kaiketi kyni­neni saavun.

   Vastaa

8. Ainakin näyteluku oli kiin­nos­ta­va, odot­telemme lop­pu­ja! Tuos­sa­han lähin­nä kuvat­ti­in ongelmia, ei ratkaisuja.

   Vastaa

9. Kun e‑kirjanlukijoita on nyt tul­lut markki­noille, niin kysyn­pä että tuleeko kir­ja myyn­ti­in e‑kirjana?

   Vastaa

   1. Jani: Sitä pytää kysyä kus­tan­ta­jal­ta. Tuskin tulee, kos­ka e‑kirjan pelisään­nöt ovat vielä hakuses­sa, eikä pieni kujs­tan­ta­ja voi niitä määrätä.

      Vastaa

10. Joo, mie­lenki­in­toinen on.
    Mut­ta en nyt ihan pure­mat­ta niele, että sosi­aal­i­tur­va olisi korkean RAKENTEELLISEN työt­tömyy­den syy, kun sit­ten maini­taan paperi­te­ol­lisu­us, konepa­ja­te­ol­lisu­us, elek­tron­i­ik­ka jne. Glob­al­isaa­tion syy ei liene suo­ma­lainen sosiaaliturva?

    Vastaa

11. Osmo:
    “Jani: Sitä pytää kysyä kus­tan­ta­jal­ta. Tuskin tulee, kos­ka e‑kirjan pelisään­nöt ovat vielä hakuses­sa, eikä pieni kujs­tan­ta­ja voi niitä määrätä.”

    Tot­ta, pelisään­nöt ovat todel­la hukas­sa. Kat­selin Aka­teemisen kir­jakau­pan myyn­nis­sä ole­via e‑kirjoja ja kun hin­ta on jopa kalli­impi kuin nor­maalin kir­jan ja kir­jan käyt­tö tule­vaisu­udessa saat­taa estyä DRM:n vuok­si, niin ei juuri kiinnosta.

    Toiv­ot­tavasti e‑kirjan hin­ta painuu jatkos­sa järkeväk­si ja syn­ty­isi kaup­pa­paik­ka, joka helpot­taisi esim. omakus­tan­tei­den julkaisemista. Tässä voisi olla sauma pienelle kustantajallekin.

    Uuden kir­jan näyteluku oli mie­lenki­in­toinen, joten täy­tynee tutus­tua itse kir­jaan sit­ten ihan paperisena.

    Vastaa

12. Aka­teem­i­nen on tosi­aan onnis­tunut hin­noit­tele­maan e‑kirjansa todel­la kalli­ik­si. Esim. Ama­zonin hin­nat ovat paljon järkevämpiä. Ja tietysti valikoima on aivan eri luokkaa.

    E‑kirjojen ehkä suurin ongel­ma on sisäl­lön sit­o­mi­nen aivan tiet­ty­i­hin luku­lait­teisi­in. Paperikir­jan voi ostaa mis­tä tahansa ja se toimii aina yhtä hyvin. (Tois­taisek­si paras e‑kirjaformaatti onkin PDF-tiedos­to, kuten tuos­sa näytelu­vus­sa. Toimii läh­es kaikil­la laitteilla.)

    Vastaa

13. Hyviä havain­to­ja ‚esim se, että kallista investoin­tia ei pide­tä joutokäyn­nil­lä vaik­ka tuot­ta­mat­toman työn­tek­i­jän saisi pyörit­tämään sitä halvalla.

    Mut­ta kun kus­tan­nus­las­ke­ta on ehtinyt tarkem­mak­si niin yhä pienem­piä tehot­to­muuk­sia pyritään kasrimaan.
    VTT:n tutkimuk­sen mukaan nor­maali toimis­to­työpiste mak­saa n 10000 euroa vuodessa + HR ‚esimieskulut+yleiskuluja päälle eli n 12000 euroa keskimäärin.
    Näin siis avokont­toris­sa, julk­sen sek­torin kop­pikont­tor­eis­sa kus­tan­nus on vielä korkeampi.

    Ei näitäkään työpis­teitä halu­ta vajaakäyt­tää vajaakuntoisilla.

    Toinen ongel­ma ovat yhetiskun­nan vapaamtkus­ta­jat eli töitä teetetään lähete­ty­il­lä työn­tek­i­jöil­lä. ETK saa ilmoituk­sia muu­ta­mas­ta tuhannes­ta vuosit­tain, mut­ta EK arvioi määräk­si kym­meniä tuhansia.Eli käp­pi on todel­la suuri
    Kukaan ei tiedä tarkasti määrää, kos­ka ilmoi­tus­menet­te­ly ei toimi.Erotus merk­it­see, ettei vero­ja ja sos­mak­su­ja mak­se­ta mihinkään valtioon.

    Näi­den lähetet­ty­jen työn­tek­i­jöi­den aiheut­ta­ma vero­tu­lo­jen mene­tys on mil­jardilu­okkaa. Peri­aat­teessa laillisesti

    Kun veropo­h­ja ja palkkapo­h­ja rapau­tuu niin eipä ole ihme, että myös val­tio rapautuu

    Vastaa

14. “Mut­ta en nyt ihan pure­mat­ta niele, että sosi­aal­i­tur­va olisi korkean RAKENTEELLISEN työt­tömyy­den syy, ”

    Ei kan­na­ta nielais­takaan, syy on se, että meil­lä on liikaa 0 hin­taista tai ali­palkat­tua työvoimaa.
    Opiskeln opet­ta­js­ki ja kävin juuri AMK:ssa selvit­tämässä harjoittelukuvioita.
    Nyt suun­ta on selvä:Pakollinen har­joit­telu tehdään palkat­ta eli ilmaistyövoimaa n 100000 htv edestä + päälle n 50000–70000 ali­palkat­tua ulkomaalaista .

    Ei siinä nor­maali suo­ma­lainen hiemn vajaatuot­toinen pär­jää kuolemat­ta nälkään.
    Eli­it­ti yrit­tää vain syyl­listää näitä vajaakuntoisia

    Vastaa

15. Huvit­taa joskus tämä yhteiskun­ta: Minäkin aloitin opiske­lut n 60-vuo­ti­aana ja olen valmis n 62,5 vuotiaana.
    Kuka­han palkkaa n 63-vuo­ti­aan opettajaksi??

    Ainakin työt­tömyys tulee kalli­ik­si yhteiskun­nalle, kun iäkkäät pakote­taan kaiken­laiseen käpistelyyn

    Vastaa

16. Luet­tu viit­taisi vah­vasti toimeen­tu­lotuen peru­sosan alen­tamiseen. Kan­natatko tätä? Ei se vält­tämät­tä olisi huono idea. Kyl­lä sil­lä 60%:iin leikat­ul­lakin pär­jää ihan hyvin. Ennem­min toimeen­tu­lotues­ta leikkaisin kuin suh­teel­lis­es­ta asum­istues­ta, jon­ka kar­simi­nen (esim. perus­tu­lon muo­dos­sa) syn­nyt­täisi entistä merk­i­tym­min köy­hien kaupungi­nosia ja asuinalueita.

    Vastaa

17. “Paljon kade­hdi­tus­sa Tanskan
    mallis­sa henkilökun­nan irti­sanomi­nen on yksinkertaista,
    mut­ta työt­tömyys­tur­va korkea.”

    Voin ker­toa ettei se ole mon­imutkaista Suomessakaan.
    Min­ut kut­sut­ti­in palaveri­in, jos­sa ilmoiteti­in, että min­ut irti­san­o­taan tuotan­nol­li­sista ja taloudel­li­sista syistä ja että työ­suh­teeni päät­tyy irti­sanomisa­jan jälkeen.Sain kir­ja­ta mileip­i­teeni pöytäkir­jan , mut­ta sil­lä ei ollut vaikutusta.
    Alekir­joitin saa­neeni ilmoituk­sen ja sain siitä kopi­on työkkäriä varten

    Sain lähteä vaik­ka heti, sil­lä irti­sanomi­saikana ei ollut työvelvoitetta.

    Yksi palaveri, yksi pöytäkirja. 

    Mikä tässä oli mon­imutkaista ja vaikeaa ??

    Vastaa

18. Blo­gin pitäjän kir­joit­ta­ma näytetek­sti SATA-kir­jaan on minus­ta hyvää ana­lyysiä yhteiskun­nan kehi­tyk­ses­tä ja sen nyky­i­sistä ongelmista. Lisäk­si asioiden syy- ja seu­raus­suhteis­sa on hyviä oivalluksia.

    Vastaa