Eduskuntavaaliehdokkaaksiko?

Kolme lehteä on kah­den päivän kulues­sa soit­tanut min­ulle ja tiedustel­lut, olenko lähdössä ehdokkaak­si eduskun­tavaalei­hin. Kos­ka olen kyl­lästynyt vas­taa­maan turhi­in puhelui­hin, ker­ron kaikille, että en tiedä. Vihreät ovat pyytäneet min­ua ehdokkaak­si ja ymmärtääk­seni min­ulle pide­tään paikkaa auki. Olen kuitenkin keskit­tynyt niin kir­jaani SATA-komiteas­ta, että en ole ehtinyt keskit­tyä kysymyk­seen mikä minus­ta tulee isona.

Siis jyrkkä ehkä.

114 vastausta artikkeliin “Eduskuntavaaliehdokkaaksiko?”

  1. Itsekkäistä syistä vas­tus­tan ehdokku­ut­tasi. Kuten joku jo tote­si, kansane­dus­ta­ju­ute­si toden­näköis­es­ti vähen­täisi blogikir­joit­telu­asi rankasti etkä ehkä voisi ilmaista ajatuk­si­asi enää yhtä vapaasti. Olis siinä jotain hyviäkin puo­lia tiet­ty mut…

  2. Hmmm… Eduskun­nas­sa kun on se ryh­mäkuri, niin siel­lä “poksin” ulkop­uolel­la ajat­tele­vista ei niin tykätä. Äänestin Sin­ut val­tu­us­toon ja äänestäisin eduskun­taankin, jos jotenkin joku vaku­ut­taisi min­ut, että siel­lä tehtäisi­in täyspäisiä päätök­siä ter­veel­lä järjellä.…

  3. Tuo­ta, tuo­ta. Rohkeasti lis­toille mut­ta älä mene Virheisiin.

    Soin­in­vaara Per­su­jen tai Muu­tos 2011 ehdokkaana toisi kyl­lä aikamoi­set sävärit medi­aan. Kielisi todel­lis­es­ta poli­ti­ikan murroksesta.

  4. No mut hei, kris­til­lis­ten ehdokas Soin­in­vaara olisi aikamoinen muu­tos. Kos­ka muu­tos, johonkin, jonkun takia, yleis­lakko, Face­book ja silleen on tärkeää. Kai. Eli ei kun ripille.

  5. Ehdokkaas­sa voisi olla äänestet­tävätkin puolen­sa, mut­ta puolue on kor­jaa­mat­toman äänestyskelvo­ton, kuten mon­et olemme näke­myk­semme aiem­mis­sa keskusteluis­sa perustelleet.

  6. Asuin­paikan takia en voi äänestää sin­ua, mut­ta toivoisin todel­la, että lähdet vielä eduskun­taan (läpi­meno lie­nee itses­tään­selvyys). Tekee vihrei­den ja suo­ma­laisen lib­er­al­is­min kannal­ta hyvää, jos asioi­ta on aja­mas­sa jär­jen ään­tä edus­ta­va, kun­nioi­tus­ta laa­jem­maltikin naut­ti­va ihminen.

  7. Jos lähtisit ehdokkaak­si, use­ampi äänestäisi vihre­itä ylipäätään, kos­ka toisit vihreisi­in mon­en tääl­läkin kaipaa­maa ratio­naal­ista ajat­telua ja asioiden ennakkolu­u­lot­tomam­paa pohd­in­taa mon­elta kannalta.

    Mut­ta kum­min pystyt vaikut­ta­maan enem­män yhteiskun­taan? Kansane­dus­ta­jana vaiko nykyisel­lään? Min­is­terin pesti erikseen 😉

  8. Siitä vaan ehdokkaak­si, luulisi että sil­lä reilul­la kuudel­la ton­nil­la voitte mak­saa jollekkin koyhälle/työttömälle äidinkie­len ammat­ti­laiselle palkkaa siitä että kir­joit­taa puh­taak­si sanelunne poh­jal­ta kir­jan tai kak­si. Voisitte vielä ylpeil­lä työl­listämisel­lä ja tutus­tu­isitte käytän­nössä esteisi­in, mitä yhden ihmisen palkkaamisen eteen on suomes­sa kasattu?

  9. “Kat­sos kun et ehdot­tanut kris­ti­il­isä tai tvångsven­s­ka folkpartietia.”

    Varo­han vain. Sieltä saat­taa pian joltain stif­telseltä tul­la pyytämät­tä ja yllät­täen ruskea kir­jekuori laak­erin­le­hvin xxxxxx hyväk­si tehdys­tä työstä.

    Kun tämä nyt kuitenkin menee huu­toäänestyk­sek­si, niin älä mene ehdokkaak­si. Uskoisin, että toisit vihreään poli­ti­ikkaan sen kaipaa­maa rotia, mut­ta olisiko mah­dol­lisu­ute­si vaikut­taa halu­ami­isi asioi­hin kuitenkaan nyky­istä suurem­pi, en usko — toisaal­ta en myöskään tiedä. Näitä ryh­mäkuriri­imit­täjiä vain on eduskun­ta täyn­nä ja sel­l­aista kohtaloa ei kenellekään soisi.

    Toisaal­ta. Usei­den ihmis­ten päivit­täi­nen työte­ho paranisi, kun tämän blo­gin seu­raamisen voisi jät­tää vähem­mälle blo­gistin siir­tyessä kansane­dus­ta­jan kiireisi­in askareisi­in ja jät­täessä samal­la blogikir­joit­telun vähemmälle.

  10. Niin, on toki selvää, että jos lähdet, tulet val­i­tuk­si. Mut­ta haluatko?

    Kysymyk­siä, joi­ta muutkin ovat jo osin pyöritelleet, lähin­nä (puolue)vihreästi värit­tyneestä yhteiskun­nal­lis­es­ta näkökulmasta:

    - Voitko vaikut­taa kansane­dus­ta­jana tehokkaasti yhteiskun­nan tai kansane­dus­tus­laitok­sen toim­intat­apo­jen kehitykseen?
    — Mitä muu­ta mielekkääm­pää ja ken­ties yhteiskun­nal­lis­es­ti vaikut­tavam­paa voisit ajal­lasi tehdä mielu­um­min eduskun­nan ulkopuolella?

    - Kuin­ka paljon toisit Vihreille lisää (vaali)kannatusta, ja kuin­ka paljon kan­natuk­ses­tasi tulisi muiden Vihrei­den poten­ti­aal­isil­ta äänestäjiltä? Teetkö määräl­lisen eron Vihrei­den san­o­taanko vaik­ka kuu­den ja kahdek­san kansane­dus­ta­jan välil­lä Helsingis­sä? 😉 Minkä laadullisen eron teet mui­hin Vihreisi­in (ehdokkaisi­in) näh­den kansanedustajana?
    — Miten toden­näköistä on, että Vihreät ovat seu­raavas­sa hal­li­tuk­ses­sa, että Vihreil­lä on kolme, neljä, tai kolme ja puoli min­is­ter­iä, ja että olet yksi heistä? (Jos Vihreät halu­a­vat ja saa­vat edelleen oikeusmin­is­terin salkun, et ole min­is­teri. Toisen­lainenkin vai­h­toe­hto saat­taisi mon­es­ta olla toiv­ot­ta­va.) Jos taas kävisi niin, että päädyt oppo­si­tioon, voinet “räksyt­tää” (eli sanoa epämiel­lyt­täviä asioi­ta ääneen) sieltä yhtä fik­susti kuin eduskun­nan ulkop­uoleltakin, mut­ta suurem­mal­la pain­oar­vol­la. Win-win?

  11. En kyl­lä ajatel­lut ensi vaaleis­sa äänestää vihre­itä, mut­ta jos tulet ehdokkaak­si, ääneni menee sin­ulle Osmo. Henkilö > puolue.

  12. Gallup:
    Onko puoluekar­tal­lamme sel­l­ainen puolue joka hyvin edus­taisi Osmo Soin­in­vaaran aja­tus- ja arvomaailmaa?

  13. Vihreät tekevät jo sin­un­lais­tasi poli­ti­ikkaa. Mene eduskun­taan vaik­ka kokoomuk­sen lis­toil­ta, enem­män voit vaikut­taa linjaan.

  14. Ehdolle vaan ja edus­ta­maan mielip­iteitään. Sen ver­rran on tässä blo­gis­sa ollut tämän vaa­likau­den aikana yhteiskun­nal­lisia epäko­htia esil­lä, että olisi läh­es vas­tu­u­ton­ta jät­tää ne blo­gin ark­istoon tai myöhem­min kirjoihin. 

    Viimek­si jät­täy­tymiseenne vaaleista taisi olla suurim­pana syynä kyl­lästymi­nen poli­ti­ikan suh­muroin­ti­in. Nythän joku rohkea voisi väit­tää, että maan tapa on tul­lut yleiseen tietoisu­u­teen ja asi­at muut­tumas­sa. Muu­tos­ta voisi vielä joku äänekäs ja asioista tietävä jatkaa.

    Vihreät tarvit­se­vat myös koke­mus­ta ja henkilöitä, joi­ta media arvostaa ja pitää muinakin kuin ket­tutyt­töinä ja sun­nun­taikap­paleina. Tätähän tapah­tuu ja jos ehdokkaat ovat reilusti nuorem­pia kuin itseään poli­ti­ikan toimit­ta­ji­na pitävät, niin tämä vain korostuu. 

    Kylmä fak­ta­han on se, että men­estymi­nen Helsingis­sä ratkaisee Vihrei­den suun­nan ja luul­lak­seni Katainen ylipuhui Pert­ti Salo­laisen viemään Vihreiltä ääniä. En ole lait­ta­mas­sa Salo­laista Soin­in­vaaran suo­rak­si kil­pail­i­jak­si, mut­ta Salo­lainen vai joku Vihreistä voi olla sel­l­ainen asetel­ma, joka on mon­en äänestäjän mielessä. 

    Suomen WWF:n perus­ta­jana ja äänekkäänä koskien­suo­jeli­jana Salo­lainen kerää sel­l­aisia ääniä, jot­ka menee Kokoomuk­sen lin­jauk­sil­la hukkaan ja hyödyt­täi­sivät ainakin luon­toa enem­män Vihreis­sä. Kuten lie­nee jo kaikille selvää on Vihrei­den ja Kokoomuk­sen laidoil­la sel­l­aisia äänestäjiä, jot­ka voivat äänestää kumpaa tahansa. 

    Olisi myös Salo­laisen mie­len­ter­vey­delle hyödyk­si, jos mies tipah­taisi eduskun­nas­ta ja pää­sisi jatka­maan luon­non­suo­jelua sel­l­ai­sis­sa piireis­sä, jot­ka eivät äänestäisi turpeen ja uusien tekoal­taiden puoles­ta, vaik­ka itse olisikin vas­taan, kuten Pal­lak­sen hotellilaajennuksessa.

  15. Kukaan muu poli­itikko ei tun­nu ymmärtävän syy-seu­raus ‑suhdet­ta ja kokon­aisu­ut­ta yhtä hyvin kuin sinä. Olisi kiva, jos lähtisit.

  16. Moni tun­tuu tääl­lä pelkäävän, että jos Osmo menee ehdolle niin me menetämme “tämän” Soin­in­vaaran joka avaa kun­nal­lis­val­tu­us­to­jen päätösten taus­to­ja ja asial­is­to­ja sekä käy muutenkin todel­la avoin­ta ja siloit­telema­ton­ta yhteiskun­nal­lista keskustelua. Mielestäni erit­täin aiheelli­nen huoli, jota sietäisi pohtia.

    En tiedä onnis­tu­isiko Osmon kun­nan­val­tu­us­tossa har­ras­ta­ma käytän­tö eduskun­nas­sa, eli pyrk­isitkö Osmo saman­laiseen avoimuu­teen? Onko sin­ul­la ris­ki tul­la esimerkik­si valiokun­nis­sa tietyn­lainen poli­it­ti­nen hylk­iö, jolle ei uskalleta ker­toa mitään kos­ka sanomi­sista saat­taa joutua vas­taa­maan blogissa?

    Tiedät var­maan itsekin, että per­in­teistä vaal­i­työtä sin­un ei tarvitse tehdä päiväkään tämän blo­gin ansios­ta, samal­la taval­la kuin kunnallisvaaleissa.

  17. Kuka oikeasti uskoi että et aset­tuisi ehdokkaak­si? Viimeistään viimeisin mielipi­demit­taus teki Vihreille selväk­si että ääni­har­avaa tarvitaan.

  18. Osmo !

    Sin­ua tarvi­taan siel­lä. Tämä “oy suo­mi ab” on niin hajal­laan, että kun­nat saadaan puoleen seuraavalla
    vaa­likaudel­la. Sin­ul­la on asi­as­ta käytän­nön kokemusta.

  19. han­no: “Onko puoluekar­tal­lamme sel­l­ainen puolue joka hyvin edus­taisi Osmo Soin­in­vaaran aja­tus- ja arvomaailmaa?”

    Kokoomus kaiketi olisi lähin­nä, kos­ka Suomes­sa ei vuosi­in ole ollut lib­er­aalia vai­h­toe­htoa suomenkielisille. 😉

  20. Osmo, Edokkaak­si vain ja muut­ta­maan vihrei­den suun­taa realistisemmaksi.

    Vahinko vaan, ettei lib­er­aali puoluet­ta ole, mut­ta aina­han sisältäpäin vaikut­ta­mi­nen on tehokkainta.
    Mis­tähän löy­tysi ne lop­ut sata Osmoa?

  21. Osmo on perusar­voil­taan lib­er­aali, tarken­net­tuna sosi­aalilib­er­aali. Vaikea kek­siä hänelle Suomen puoluekar­tal­ta muu­ta kuin vihreät. Blo­gin akti­ivien täy­tyy olla todel­la tont­tu­ja, elleivät ole huo­man­neet tätä.

  22. Ehdokkaas­sa voisi olla äänestet­tävätkin puolen­sa, mut­ta puolue on kor­jaa­mat­toman äänestyskelvo­ton, kuten mon­et olemme näke­myk­semme aiem­mis­sa keskusteluis­sa perustelleet.

    Jokaiki­nen Suomen puolueista on äänestyskelvo­ton vähin­tään parin miljoo­nan suo­ma­laisen äänioikeutetun mielestä, tekivät­pä puolueet sit­ten mitä tahansa tai jät­tivät tekemät­tä. Se, että yksi tai kymme­nen äänestäjää valit­taa erik­seen julkises­ti, että puolue X on äänestyskelvo­ton, ei hirveästi paina. Pis­ara meressä.

    Itse asi­as­sa vihreät eivät ole ver­tailus­sa mitenkään eri­tyisen inhot­tu puolue vaan pikem­minkin päin­vas­toin. Vuosi sit­ten tehdyssä, viiden puolueen yhdessä tilaa­mas­sa tutkimuk­ses­sa vihreät sai­vat eduskun­nan kaik­ista kahdek­sas­ta puolueesta pien­im­män osu­u­den “ei lainkaan houkut­tel­e­val­ta” ‑vas­tauk­sia, kun kysyt­ti­in, kuin­ka houkut­tel­e­val­ta kunkin puolueen äänestämi­nen eduskun­tavaaleis­sa tun­tu­isi ajatuksena.

    Vaik­ka las­ket­taisi­in “ei lainkaan houkut­tel­e­val­ta”- ja “ei kovinkaan houkut­tel­e­val­ta” ‑vas­tauk­set yhteen, vihreät tuli­vat siltikin kakkosek­si edel­lään vain kokoomus. Samoin vihreät tuli­vat kakkosek­si “erit­täin houkut­tel­e­val­ta”- ja “melko houkut­tel­e­val­ta” ‑vas­tausten yhteisessä osuudessa.

  23. Saat ääneni, jos lähdet ehdolle. Jos et, täy­tyy miet­tiä joku toinen ehdokas.
    Vaik­ka täy­tyy sanoa, että olen kovasti naut­tin­ut vapaan blog­gaa­jan ase­mas­tasi. Olet oikein hyvää tiedot­ta­ja-aines­ta. Siis sel­l­ainen joka pystyy laa­jasti taus­toit­ta­maan ja has­ta­maan muut taus­toit­ta­maan lisää.

  24. Ose, sin­ua tarvi­taan eduskun­nas­sa. Näyt­tämässä esimerkkiä ja keskustele­mas­sa vii­sai­ta. Lähde ehdolle ja tule val­i­tuk­si, kiitos!

  25. Tom­mi, tuos­sa siteer­aa­mas­sasi tutkimuk­ses­sa on yksi ongel­ma. Minä olisin siihen voin­ut täysin rehellis­es­ti vas­ta­ta, että vihrei­den äänestämi­nen tun­tu­isi erit­täin houkuttelevalta.

    Mut­ta näil­lä näkymin en tule äänestämään. En pidä viime vuosien kehi­tyk­ses­tä, jos­sa vihreät on kun­nos­tau­tunut esimerkik­si tuo­ma­l­la Suomeen SLAPP-oikeusju­tut, tötöilemäl­lä sähköisen äänestyk­sen kanssa, kieltämäl­lä ehdokkail­taan toisi­na­jat­telu — vieläpä asi­as­sa, jol­la voidaan var­masti ajatel­la ole­van ympäristön kannal­ta merk­i­tys­tä, tekemäl­lä poli­ti­ikkaa enem­män mielikuvil­la kuin tosi­a­si­ol­la — ja yleis­es­ti uno­hta­mal­la ympäristökysymyk­set pienek­si sivu­seikak­si, joi­ta mietitään jos eri­laisil­ta maail­man­halauskan­nan­otoil­ta ehditään. Minus­ta puoluet­ta ei pitäisi täl­läi­sistä ansioista palkita.

    Hyväksyn kyl­lä vähem­mistöase­mani enkä yritäkään esit­tää, että mielip­iteil­läni olisi mitään vaiku­tus­ta vihrei­den tai muiden puoluei­den poli­ti­ikkaan. Kun­han märisen pet­tymys­tä purkaakseni.

    Tässäkin on tietysti se jän­nä jut­tu, että Soin­in­vaaraa toden­näköis­es­ti äänestäisin jos samas­sa vaalipi­iris­sä olisimme. Ihmiset kun eivät ole aina loogis­es­ti johdonmukaisia.

  26. Älä lähde ehdokkaak­si. On paljon helpom­pi olla äänestämät­tä vihre­itä, jos sinä et ole ehdol­la 🙂 Voisin kyl­lä äänestää sin­ua, mut­ta pelkään­pä, että ään­nel­läni myös vihre­itä hal­lit­se­va hurskastel­e­va, ide­ol­o­gis­es­ti yksisilmäi­nen “maail­man­paran­nuslin­ja” vahvistuisi.

  27. Osmo on poli­it­ti­nen kat­u­lap­si. Tosin hänen ei tarvitse ker­jätä, vaan hänel­lä on paljon annet­tavaa. Mut­ta ei nykypäivän Vihreissä.

    Mis­sä Osmo saisi sijaiskodin?

    Perus­suo­ma­laiset?
    — Sinne Osmoa ei saa kok­outet­tua kirveelläkään.

    Kris­til­liset?
    — Liian kon­ser­vati­ivi­nen. Puolueo­hjel­makin on yli 2000 vuot­ta vanha.

    KEPU?
    — Hius­lisäkepakko! Tubee ei sovi Osmolle.

    Kokkar­it?
    — Kiroilu on kiel­let­tyä. Sosi­aalipoli­ti­ik­ka on kirosana.

    RKP
    — Bät­tre folk — nej tack!

    Vasurit
    — Onko Osmo vasen vai oikeakäti­nen? En tiedä.

    SDP
    — Osmo olisi val­on ja jär­jen tuo­ja. Lev­ei­den hartei­den välis­sä olisi vih­doinkin aivot.

  28. Ehdolle vaan, Osmo. Ainakin minus­sa asuu yhä jos­sain pieni usko siihen, että Arka­di­an­mäel­lä voi oikeasti vaikut­taa. Esimerkik­si valiokun­tatyössä ja “kahvi­lalob­bauk­sel­la”.

    Vihreis­sä ei tai­da ryh­mäkuri olla tiukimpia. Sosi­aa­li­nen paine on erik­seen. Sitähän täl­läkin pal­stal­la on oikein lös­sil­lä pohdittu:)

    Samal­la ilmoi­tan, että toivon ja uskon Oden menevän läpi, mut­ta en itse äänestä häntä.

    Vihreät ovat ännestysko­hteena lot­tokone, ver­rat­tavis­sa ehkä lähin­nä Rkp:hen ja vasureihin. 

    Kun äänestät jotaku­ta hyväk­si tietämääsi tyyp­piä, joka muutenkin on vahvoil­la, äänel­läsi menee eduskun­taan joku Erikoinen Tapaus. 

    Jos Suomes­sa olisi ståhlbergi­lainen sosi­aalilib­er­aa­li­nen Edis­tyspuolue päivitet­tynä 2.2 ‑ver­siok­si, voisin ajatel­la äänestäväni sitä.

    Tan­skas­sa olisin ennen ehkä voin­ut äänestää Radikale Ven­streä (täl­lä pal­stal­la kaik­ki var­maan tietävät että puolueen nimi ei ole oikein kulut­ta­ja­suo­jalain mukainen:) mut­ta senkään sakin kään­teistä 2000-luvul­la en ole oikein selvillä. 

    Joten itsel­leni van­has­sa vara parem­pi, mut­ta onnea matkaan Osmo!

  29. Vaale­ja ei voite­ta oppo­si­tios­ta vaan niitä hävitään hallituksesta. 

    Kun puolueelli­nen logi­ik­ka menee demokrat­tisen logi­ikan edel­lä ja tärkein tavoite ei ole ratkaista ongelmia, joil­la edis­tetään yhteistä hyv­in­voin­tia yhteiskun­nalle, vaan saa­da hal­li­tus, osa­puo­let keskit­tyvät paran­ta­maan omia asemi­aan suh­teessa kilpalijoita.

    Sit­tem­min tärkein­tä ei ole yrit­tää tehdä asi­at oikein, vaan tehdä parem­min kuin muut. Tämän logi­ikan mukaan osa­puo­let eivät met­sästä äänestäjiä sanom­al­la, kuin­ka hyviä he ovat, ja hei­dän ehdo­tuk­si­aan, vaan kuin­ka huono­ja ovat muiden.

    Opo­si­tio odot­taa hal­li­tuk­sen kulu­mista, ja hal­li­tus yrit­tää heiken­tää ja kulut­taa opo­si­tion, mielestäni kukaan ei ansaitse voit­taa vaalit.

    Sik­si olen vuosikaudet äänestänyt tyhjää, ikävä kyl­lä niitä ei huomioi­da mitenkään.

    Mut­ta onnea matkaan jos päätät lähteä peli­in mukaan.

  30. Täy­tyy myön­tää, että pakot­taisit min­ut vaikean valin­nan eteen, jos lähtisit mukaan vaalei­hin. Nyt on help­poa, kun tietää ettei aio äänestää.

  31. Eikö kysymys ole kuitenkin tämä: Jos Osmo Soin­in­vaara läh­tee eduskun­tavaaliehdokkaak­si, val­i­taan eduskun­taan ja vihreät ovat mukana seu­raavas­sa hal­li­tuk­ses­sa, saako Soin­in­vaara vihrei­den toisen min­is­terin­salkun? Jos vas­taus on kyl­lä, on ehdokku­uskysymyskin ratkaistu.

  32. Kyl­lä Osmo olisi hyvä lisä eduskun­taan, mut­ta suo­ma­lainen puolue- ja ryh­mäkuri on ongelmallinen.

    Itse halu­aisin äänestää sel­l­aista fik­sua ja pätevää henkilöä, joka lupaa äänestyk­sis­sä tehdä oman henkilöko­htaisen päätök­sen­sä ja uskaltaa äänestää oman eduskun­taryh­män­sä kan­taa vastaan.

    Olisiko Osmo valmis lupaa­maan tämän? Jos vas­taus on ei, niin mitkä oli­si­vat perustelut?

  33. Viimek­si tuli tytöiltä nenään. Kan­nat­taako lähteä samaan vai vai­h­taa puoluet­ta ja yrit­tää uudestaan?

  34. Minus­ta saat enem­män muu­tos­ta aikaan suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa kir­joit­ta­mal­la blo­gia ja kir­jo­ja luen­to­ja rivikansane­dus­ta­jana. Kyl­lä sitä nap­pia osaa ohjei­den perus­teel­la painaa kuka vaan val­i­tuk­si tullut.

  35. Marko Jalo­nen: veikkaan, että Osmo olisi eduskun­nas­sa yksi niistä, jot­ka laa­ti­vat niitä äänestysohjeita.

    Oleel­lisin kysymys taitaa kuitenkin olla: onnis­tuuko blo­gin moderoin­ti istuntosalissa?

  36. Yleis­es­ti olen sitä mieltä, että vihreis­sä voisi olla enem­män “perin­nevihre­itä”, eli sel­l­aisia, joil­la ympäristökysymyk­set on vähän korkeam­malle priorisoituja.
    Mut­ta jos sinne joku “sosi­aalivihreä” pitää saa­da, niin onhan Ode aivan ehdo­ton vaihtoehto.
    Eli ei täl­lä blo­gaamisel­la kuitenkaan niin paljon todel­lista vaiku­tus­ta ole, että se menisi kansane­dus­ta­jan vaiku­tus­mah­dol­lisuuk­sien ohi.

  37. Minus­ta ainakin tun­tuu siltä, että Osmo pysyessään sivus­ton­sa paris­sa, saan paljon enem­män aikaan kansalais­ten asios­sa, kuin istu­mal­la eduskun­nas­sa lyömässä otsaansa seinään.

    Kun sen nyt vaan on niin, että asioista oikeasti per­il­lä ole­vat henkilöt (eduskun­nas­sa) ovat vähem­mistössä. Vaan kun on niin, että uudet eduskun­tat­u­lokkaat innokku­udel­laan peit­tävät alleen edel­lisen eduskun­nan toim­i­joiden “läh­es valmi­is­sa asioiden valmis­teluis­saan”, että piiri pyöri­in edelleen.

    Eikös ennen van­haan eduskun­nan uudessa 4 vuo­tiskaudessa, uudet kansane­dus­ta­jat ehdot­ta­neet kaut­en­sa aluk­si heti, esim. äänestäjilleen kiitok­sek­si vaikka­pa uusia ver­ryt­te­ly­puku­ja koti kun­tansa urheiluseuralleen.

    Piru kun olisi niin, että vihreät lupaisi­vat tulevas­sa eduskun­tavaalis­sa verovähen­nyk­siä niille, jot­ka aja­vat fil­lar­il­la työtmatkojaan… 

    Ja työt­tömille käteen 5 euroa 20 km fil­larireis­sul­taan. Näin työt­tömienkin tapauk­sis­sa alka­isi tapah­tu­maan kuten ennen sotia tapah­tui, kun maail­mankar­talle “Suo­mi marssi tai käveli”.

  38. jouni: “…perusar­voil­taan lib­er­aali… Vaikea kek­siä hänelle Suomen puoluekar­tal­ta muu­ta kuin vihreät…”

    Mon­es­sa suh­teessa patakon­ser­vati­ivisem­paa puoluet­ta, kuin Vihreät, on vaikea kek­siä. 🙂 Ei siel­lä yksilön­va­paus juhli.

  39. Jani:

    Kyl­lä Osmo olisi hyvä lisä eduskun­taan, mut­ta suo­ma­lainen puolue- ja ryh­mäkuri on ongelmallinen.

    Itse halu­aisin äänestää sel­l­aista fik­sua ja pätevää henkilöä, joka lupaa äänestyk­sis­sä tehdä oman henkilöko­htaisen päätök­sen­sä ja uskaltaa äänestää oman eduskun­taryh­män­sä kan­taa vastaan.

    Niin minäkin! Esimerkik­si Osmoa.

    Mut­ta haaveil­lessani puolueet­tomas­ta poli­ti­ikas­ta min­ulle yleen­sä san­o­taan, ettei siel­lä ilman ryh­miä (ja ryh­mäkuria) saa käytän­nössä mitään aikaiseksi.

  40. Hyvä Osmo Soininvaara,

    pyy­dän sin­ua aset­tumaan ehdolle. Vaik­ka en jaa kaikkia näke­myk­siäsi, olet yksi äärim­mäisen har­voista suo­ma­lai­sista, joil­la on rah­keet nähdä suuria kokon­aisuuk­sia, ymmärtää mon­imutkaisia syy-seu­raus­suhtei­ta ja eri­tyis­es­ti muo­dostaa esi­tyk­siä laa­joista uudistuksista.

    Ottaen huomioon tule­vat haas­teet varsinkin taloudessa, on sin­ul­la velvol­lisu­us astua rem­mi­in. Sukupolvea kohden pieni kansakun­ta ei kan­na mon­taa val­tiomi­es­ta­son visionääriä ja sinä olet sellainen. 

    Jos viisaat ovat sivus­sa, yksinker­taiset tekevät päätök­siä. Tule­vien suurten muu­tosten aikana sin­ul­la sitä pait­si tek­isi taa­tusti tuskaa seu­ra­ta asioi­ta sivusta.

  41. Osmon suhde luon­toon on kyl­lä Koi­jär­ven jäl­keen hiukkasen hämär­tynyt. Mitä mieltä hän on?

    Sto­ra Enso on joutunut Kiinass­sa ja Etelä-Amerikas­sa oikeu­teen met­sien ja ympäristön tuhoamisesta. 

    Sto­ra Enso on vain vienyt sinne suo­ma­laisen tehomet­sä­talouden ver­sion 1.0. eli avohakkuut.

    Mitähän ne sanovat, kun Sto­ra Enso vie sinne tehomat­sä­talouden ver­sion 1.1. eli met­säpo­h­jan kyntämisen.

    Ja mitähän ne Etelä-Amerikas­sa sanovat, kun Sto­ra Enso vie sinne suo­ma­laisen met­sähoidon ver­sion 1.3. eli kan­to­jen repimisen.

    Suomes­sa ei ole ympäristöpuoluet­ta täl­lä het­kel­lä an sich. Esimerkik­si perhokalastajat.net pal­stal­la on suuri ja aito huoli vesistöistä. Siel­lä on menos­sa mon­ta ketjua turpeesta ja voimaloista yms. Voi olla, että ympäristöpuolue vielä syn­tyy uud­estaan Suomeen ruohonjuuritasolta.

  42. Juk­ka Siren: “Vihreät ovat ännestysko­hteena lot­tokone, ver­rat­tavis­sa ehkä lähin­nä Rkp:hen ja vasureihin.
    Kun äänestät jotaku­ta hyväk­si tietämääsi tyyp­piä, joka muutenkin on vahvoil­la, äänel­läsi menee eduskun­taan joku Erikoinen Tapaus.”

    Vaal­i­jär­jestelmää ollaan uud­is­ta­mas­sa. Seu­raa­va askel voisi olla toteut­taa puoluei­den välisen suh­teel­lisu­u­den lisäk­si myös puoluei­den sisäi­nen suh­teel­lisu­us (puut­tuu tyystin nykyis­es­tä jär­jestelmästä). Per­in­teinen malli antaa jotakuinkin oikeat suh­teet per­in­teisel­lä vasem­mis­to-oikeis­to-akselil­la, mut­ta tosi­aan jät­tää muut tärkeät kysymyk­set kuten vihreät arvot, ener­giapoli­ti­ikan jne. pitkälti sat­tuman varaan.

  43. Jos miet­tii sitä, että kum­man kom­men­tit noteer­ataan julkiseu­udessa (ym.) parem­min, kansane­dus­ta­jan vai blogikir­joit­ta­jan, niin pää­dyn ensim­mäiseen. Mut­ta kyse on moni­ta­hoisem­pi. Kir­joit­taa hyvä kir­ja vai yrit­tää vaikut­taa lain­säädän­töön? (Tämänkaltai­sista kysymyk­siä nousee myös.) Tämä kysymys on viimekädessä blo­gistin val­in­takysymys, mitkä ovat hänen pref­er­enssin­sä, sin­un Osmo.
    Kyl­lä sinä tätä blo­gia ehdit aivan riit­tävästi hoita­maan myös kansane­dus­ta­jana (ei ole edes nämä maakun­ta­matkat häir­iönä), joten ehdokkaak­si vaan.

  44. En siis ole vihrei­den äänestäjä, mut­ta yritän olla raa’an rehellinen.

    En neu­vo Osmoa lähtemään vaaliehdokkaak­si. Vaalit voivat tietysti aina muut­taa kaiken, mut­ta täl­lä het­kel­lä Osmo olisi vihrei­den min­is­ter­ilistal­la numero 4 tai 5, eli mah­dol­lisuuk­sia min­is­terik­si ei olisi, kos­ka vihreil­lä on vain 2 paikkaa.

    Pal­jas­tan vihrei­den min­is­ter­ilis­tan etuilujärjestyksessä:

    1- anni
    2- tuija
    3- oras
    4- pekka
    5- osmo
    6- jyrki
    7- jne

  45. Voivoi… tässä on siis vihrei­den lista ministereiksi:

    1- anni
    2- tuija
    3- ville
    5- pekka
    5- osmo
    6- oras
    7- jyrki
    7- jne

  46. Toiv­ot­tavasti Osmo lähdet ehdokkaak­si. Meitä tyhjää lap­pua kohti vas­ten­tah­tois­es­ti raahus­tavia, kyynistyneitä vihrei­den ex-äänestäjiä tun­tuu ole­van liu­ta. Tyhjä ääni on kuitenkin onneton protesti, eikä reaal­i­maail­man vaiku­tusten tasol­la eroa nukku­vien puolueesta. I want to believe, kuten x‑fileissä sanottiin.

  47. Äänestän mitä luul­tavim­min ensi keväänäkin Kes­ki-Suomes­sa, mut­ta kan­natan joka tapauk­ses­sa lämpimästi Soin­in­vaaran ehdokkuutta.

  48. Vihrei­den puolue­si­h­teerin Panu Laturin suus­ta kuultua: 

    Vihreät ei hyväksy viha­puhei­ta emmekä ota ehdokkaik­si rasis­te­ja tai minkään sortin maa­han­muut­tokri­itikko­ja. Halu­amme sanoa tämän myös ääneen. Haas­tan muut puolueet tekemään saman.

    Itse asi­as­sa lis­toil­la on jo jonkin sortin maa­han­muut­tokri­itikko eli Husein Muhammed. Kyl­lä minä luon­nehtisin Osmonkin asen­net­ta kri­it­tisek­si maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa kohtaan. Ja se on ain­oas­taan posi­ti­ivi­nen asia. Kaik­ki maan ja taivaan väliltä tulee saa­da kyseenalais­taa. Eli perin outo heit­to Laturil­ta tämä. 

    Iltale­hden juuri teet­tämän tutkimuk­sen mukaan (Talous­tutkimus) vihrei­den kan­nat­ta­jista 20 pros­ent­tia kan­nat­taa nyky­istä tiukem­paa maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa ja 22 pros­ent­tia väljempää. 

    Puolueen poten­ti­aal­i­sista äänestäjistä siis 42 pros­ent­tia on maahanmuuttokriittisiä.

  49. Juho, tot­ta. Nykyjär­jestelmään olisi merkit­tävä paran­nus, jos äänestäjä voisi lait­taa val­it­se­mansa puolueen ehdokkaat parem­muusjärjestyk­seen ja sit­ten puolueen sisäisen parem­muusjärjestyk­sen ratket­tua (vaikka­pa STV:llä) jaet­taisi­in vaalilu­vut d’Hondtin mukaisesti.

  50. Minus­takin äänestämi­nen olisi huo­mat­tavasti vähem­män kivu­lias­ta, jos puolueen lisäk­si voisi aidosti äänestää myös henkilöä. Nykyään moni ajat­telee, että poli­itikon henkilöko­htaisil­la omi­naisuuk­sil­la ja per­soon­al­la on yhtä paljon väliä kuin sil­lä, mitä lukui­sista ympäripyöreistä ja huonos­ti toi­sis­taan erot­tuvista puolueo­hjelmista hän ilmoit­taa kannattavansa.

    Minä äänestäisin mielu­um­min henkilöä, joka on kanssani eri mieltä, mut­ta jon­ka päätök­sen­tekokykyyn luotan kuin vuoreen, kuin tyyp­piä joka sanoo ole­vansa kanssani täysin samaa mieltä mut­ta joka on ihmisenä ja toim­i­jana epäi­lyt­tävä. Mikään puolue ei ole niin täyn­nään luotet­tavia ja arvostami­ani ehdokkai­ta, että min­ulle olisi aivan sama kenen hyväk­si ääneni käytän­nössä menee.

  51. Eli­na:

    Itse asi­as­sa lis­toil­la on jo jonkin sortin maa­han­muut­tokri­itikko eli Husein Muhammed. Kyl­lä minä luon­nehtisin Osmonkin asen­net­ta kri­it­tisek­si maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa kohtaan.

    Maa­han­muut­topoli­ti­ikan kri­itikko lie­nee aika eri asia kuin rasistin hienom­mak­si nim­i­tyk­sek­si vaki­in­tunut maahanmuuttokriitikko.

    Minäkin kri­ti­soin maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa: mielestäni tänne on aivan liian vaikeaa päästä, jos on akti­ivis­es­ti län­si­mais­ten arvo­jen puoles­ta tais­tel­e­va henkilö, jota vain­o­taan koti­maas­saan (esim. taan­noinen Gilbert Adin tapaus, joka ei ole ain­oa laatuaan).

  52. Rasisti on kiva haukku­masana, voi het­ken aikaa tun­tea ole­vansa parem­pi ihmi­nen. Vielä kun joku määrit­täisi rasistin merk­i­tyk­sen niin voisimme kaik­ki osoitel­la toisi­amme. Tuskin­pa vihreis­sä juuri sen vähempää on rasis­te­ja kuin maahanmuuttokriitikoissa.

  53. Mikko Särelä,

    STV (http://fi.wikipedia.org/wiki/Siirtoäänivaalitapa) on hyvä vaal­i­jär­jestelmä, joka antaa suh­teel­lisu­u­den myös puoluei­den sisällä.

    Suomes­sa STV voi olla ongel­malli­nen perus­muo­dos­saan sik­si, että ehdokkaiden ja valit­tu­jen edus­ta­jien määrä on suuri (toista sataa ehdokas­ta per vaalipi­iri). Äänestäjälle kaikkien tai kaikkien oman­puolueenkin ehdokkaiden aset­ta­mi­nen järjestyk­seen olisi iso urak­ka. Sik­si STV:stä pitäisi virit­tää jokin suo­ma­lainen malli, esim. rajoit­ta­mal­la STV puolueen sisäisek­si valin­naksi tai periyt­tämäl­lä ääni hel­posti kaikille muille oman puolueen ehdokkaille tai tar­joa­mal­la help­pona ratkaisuna ehdokkaiden/ryhmien/puolueen val­it­se­maa järjestystä.

    Toinen tyyli on hoitaa asia vaalili­it­to­jen tapaan. Puolueen sisäl­lä ehdokkaat ryh­mitet­täisi­in pienem­pi­in ryh­mi­in, joille kullekin las­ket­taisi­in suh­teelli­nen osuus.

  54. Eivätkö kansane­dus­tan edut ole jo riit­tävä syy lähteä ehdokkaak­si: Kohtu­ulliset tulot, tak­sisetelit, mah­dol­lisu­us palkata avus­ta­ja jne.

    Eli kuten Ibsen runoili Brandtissa:

    “Mies joka jotain yrittää
    ja jol­la paikallan on pää,
    myös toivoo työstään hedelmää.
    — Ei hänen nähdä raatavan
    puoles­ta pelkän idean.”

    Kos­ka edus­ta­jien määrä on vakio, joku toinen vie edut joka tapauk­ses­sa, ellet sinä niitä ota.

    Kos­ka olet yhteiskun­nal­lis­es­ti suun­tau­tunut, vaatisi kovin hyviä perustei­ta jät­tää mah­dol­lisu­us käyttämättä. 

    Jos kansane­dus­ta­ju­u­den ja henkilöko­htaisen elämän yhteenso­vit­ta­mi­nen on kyn­nyskysymys, voisit jo ennen vaale­ja ker­toa mah­dol­lisille äänestäjille, että aiot edus­taa kansaa per­he-elämäsi ehdoil­la — saat­taisi jopa lisätä kannatustasi. 

    - Parem­pi näet oman per­heen kuin kehit­tyvien maakun­tien ehdoilla.

    Luu­len­pa, että mei­dänkin per­heestä saisit pari ään­tä. Emme ole ihan aina samaa mieltä yksit­täi­sis­sä tapauk­sis­sa, mut­ta tapasi käsitel­lä asioi­ta on ylivertainen.

    Rahoi­tus? Lai­ta sata-komiteakir­jan hin­naksi 1700 € ja julista se vaalikirjaksi.

  55. Har­mi, jos ryhdyt ehdokkaak­si, sil­lä halu­aisin ensi ker­taa jät­tää äänestämät­tä vihre­itä. Mut­ta oikeasti, ryhdy ihmeessä — Suomen takia!

  56. ei kan­na­ta enää ryhtyä edustajaksi.aikasi on ohi tältä osin-kuten kun­ta­jako selvi­tyk­set ja lop­putu­lok­set Lah­den suun­nal­la näyttää.

    on nuorem­man sukupol­ven aika.

    mut­ta tämä olikin min­un mielip­i­teeni jol­la ei ole merk­i­tys­tä, kos­ka kaik­ki me tiede­tään että ryhdyt edus­ta­jak­si kos­ka puolue pain­os­taa sin­ua niin paljon.

    vihreis­sä on niin suuri (aiheellinen)pelko kan­natuk­sen romahtamisesta(persut)että tur­vaudu­taan näi­hin ns.“julkkis-ehdokkaisiin“että saataisi­in edes jotenkin katas­trofi estettyä.

  57. Saara:

    Maa­han­muut­topoli­ti­ikan kri­itikko lie­nee aika eri asia kuin rasistin hienom­mak­si nim­i­tyk­sek­si vaki­in­tunut maahanmuuttokriitikko.

    Juu… tiedän tämän merk­i­tyk­sen. Käytin tahal­lani käsitet­tä “väärin”.

    Itse asi­as­sa maa­han­mut­tokri­itikko on lanseer­at­tu aikoinaan hal­la-aho­laisu­u­den piiristä tor­ju­maan hyvin asen­teel­lisia ilmauk­sia kuten islam­o­foobikko, muukalaisvi­hamieli­nen, rasisti, ulko­maalais­vas­tainen ym.

    Tässä ei kuitenkaan täysin ole onnis­tut­tu, vaan maa­han­muut­tokri­itikos­ta on tul­lut jois­sain yhteyk­sis­sä rasistin syn­o­myy­mi. Jonkin ver­ran sitä kyl­lä käytetään myös alku­peräisen tarkoituk­sen mukaisesti. 

    Eufis­mit ovat yleen­säkin tuomit­tu­ja epäon­nis­tu­maan. Tosin olen sitä mieltä, että hom­malaisu­ut­ta ja hal­la-aho­laisu­ut­ta ei leimaa rasis­mi, vaan se kukkii muual­la vähin­tään samoissa mitois­sa, joskin usein piilote­tum­mas­sa muodossa. 

    Mitä täl­lä tarkoitan?

    Etenkin human­i­taarisen maa­han­muu­ton kaut­ta tulleet aikuiset ihmiset nähdään lapsen ase­mas­sa olev­ina poloisi­na, joiden jokaista tavanomaiseen elämänkulku­un liit­tyvää oma-aloit­teista myön­teistä siir­toa hehkute­taan yksilöl­lisenä men­estys­tari­nana. Toisaal­ta rikol­lisu­us ja muut ei-toiv­ot­ta­vat käyt­täy­tymis­muodot pois­puhutaan yhteiskun­nan rak­en­teel­lise­na ilmiönä.

  58. Jos menet vihrei­den listal­ta, niin viet vain jonkun nuorem­man paikan. Val­itse siis esim. kokoomus, jon­ka lis­toil­ta pääset var­masti myös. Edu­s­tat kuitenkin ajatuk­sil­tasi tyyp­il­listä kokoomuk­sen sosiaalilaitaa.

    1. eggo
      Kun joskus luet kir­jani SATA-komiteas­ta, havait­set, että en voisi koskaan edus­taa kokoomus­ta, tuo­ta keskilu­okan lyhyt­näköis­ten etu­jen puolustajaa.

  59. Saara,

    Wikipedi­an artikke­li, kuten tiesi odot­taa, on ide­ol­o­gis­es­ti värit­tynyt, rajat­tu ja puutteellinen.

    Kult­tuuri­ra­sis­mi, jota wikipedi­an artikke­li korostaa, on erit­täin ongel­malli­nen käsite. Onko kult­tuuri­ra­sis­mia arvostel­la nais­ten ympärileikkauksia?

    Esimerkik­si islamkri­it­tisyy­den näkem­i­nen rasis­mi­na edus­taa laa­jem­min samaa ongelmapiiriä.

    Lisäk­si etnis­ten ryh­mien välisi­in eroi­hin uskomi­nen tode­taan rasis­mik­si. Sil­loin­han esimerkik­si Osmo olisi rasisti. Minus­ta näi­den ero­jen mah­dol­lisu­u­den tiedost­a­mi­nen ja niihin suh­tau­tu­mi­nen tieteel­lisenä kysymyk­senä ei voi olla rasis­mia. Rasis­mia on vas­ta näistä johdet­tu yksilöitä hei­dän etnisyyten­sä joh­dos­ta syr­jivä käytän­tö lainsäädännössä.

    Stereo­tyyp­pista ajat­telu­akaan ei kovin hel­posti itsessään voi tode­ta rasis­mik­si. Stereo­tyyp­pinen ajat­telu on ihmisille hyvin luon­taista. Kuten oma stereo­typ­i­asi maa­han­muu­ton kri­itikoista rasis­teina, vaik­ka tuskin tun­net kovin hyvin ko. ryhmää.
    Syyl­listyykö kau­pan­pitäjä rasis­mi­in, jos hän terävöit­tää tarkkaavaisu­ut­taan nuoren, vieras­ta kieltä puhu­van roman­iseu­rueen tul­lessa liikkeeseensä?
    Onko rasis­mia, jos nuo­ria mus­lim­imiehiä pide­tään iäkkäitä valkoisia naisia tarkem­min silmäl­lä Yhdys­val­to­jen lentoasemilla?

    Eli palataan rasis­mis­sa ihmis­ten kohtelu­un yksilöinä. Vihreis­sä ja muis­sa ns. suvait­se­vai­sis­sa tahois­sa laa­jalti ilmenevä rasis­mi tekee implisi­it­tis­es­ti selväk­si, etteivät toiseut­ta edus­tavien ihmis­ryh­mien yksilöt ole samas­sa mielessä yksilöitä kuin me olemme, vaan määrä­tym­min kollek­ti­ivien­sa edus­ta­jia, joiden oikeude­tkin hah­mote­taan ryh­män­sä kaut­ta. Koros­tuu käsi­tys ryh­män loukkaa­mat­to­muud­es­ta ja kiel­teinen suh­tau­tu­mi­nen ryh­mässä esi­in­tyvien piirtei­den arvostelu­un. Mik­si tämä on ongel­mallista? Tämän joh­dos­ta esimerkik­si Sak­sas­sa pakkoavi­o­li­it­to­ja vas­tus­tavien mus­lim­ifem­i­nistien on ollut hyvin vaikea saa­da julk­ista tukea työlleen, kos­ka näi­den ongel­mako­h­tien esille nos­t­a­mi­nen loisi negati­ivisia stereo­ty­p­i­oi­ta Sak­san turkkilaisista.

    Eli hei­dän työtään yksilönoikeuk­sien puoles­ta ollaan reluk­tant­te­ja tuke­maan, kos­ka se loukkaisi ryh­män oikeuk­sia vält­tää negati­ivisia yleistyk­siä. Sama on tot­ta Suomes­sa. Meil­lä on toden­näköis­es­ti sato­ja Suomen kansalaisia tai Suomes­sa asu­via, joil­ta on sukupuolie­limet leikat­tu irti lui­hin asti, ja joi­ta on pakkon­aitet­tu avi­o­li­it­toi­hin, joi­ta he eivät ole halunneet.
    Jos me luk­isimme uuti­sista, että näin olisi käynyt Annaleenalle tai Sir­palle, järkyt­täisi asia suo­ma­laisia, myös suvait­se­vaisia, val­tavasti enem­män kuin tietomme siitä, että näin käy sadoille “fati­moille”. He eivät ole samas­sa mielessä yksilöitä.

    Yhtäläiseen ihmiskäsi­tyk­seen tulee kuu­lua yhtäläiset yksilönoikeudet, yhtäläiset velvol­lisu­udet, yhtäläi­nen vas­tuu. Sil­loin jos ihmisen oikeus hänen yksilönoikeuk­sien­sa puo­lus­tamiseen heikke­nee hänen etnisen ryh­män­sä loukkaa­mat­to­muu­den joh­dos­ta, ollaan hyvin ongel­mallisel­la maaperällä. 

    Myös tuo ns. “ylen­tämäl­lä alen­t­a­mi­nen”, johon Eli­na viit­tasi on ongel­mallista, ja imp­likoi eri­ar­voisu­ut­ta. Jos ihmisiltä ei odote­ta yhtäläistä vas­tu­unot­tokykyä, niin kään­teis­es­ti tode­taan, että he eivät ole siihen kykeneviä. Tämä voi näkyä esimerkik­si sankar­i­tari­nana, jos­sa maas­sa 15 vuot­ta asunut on koulut­tau­tunut sairaan­hoita­jak­si. Kukaan ei kir­joit­taisi täl­laista sankatar­i­tari­naa kiinalais­es­ta tai juu­ta­lais­es­ta maahanmuuttajasta.
    Näis­sä kuvauk­sis­sa yleistä on, että aikui­sista ihmi­sistä puhutaan lep­er­rellen ja ihaillen kuin pienistä lap­sista tai koiranpennuista.

    Tätä toiseu­den objek­ti­iviksi aset­tamista, yksilöi­den ja ryh­mien sekoit­tamista esi­in­tyy vihrei­den paris­sa hyvin run­saasti. Se on oman­lais­taan rasis­mia, se kat­soo ihmisiä vahvo­jen etnis­ten linssien läpi, eikä yksilö­ta­sol­la etnisyy­teen katsomatta.

    Vihreis­sä esi­in­tyy laa­jalti rasis­mia, mitä sitä kieltämään.

  60. Tästä keskustelus­ta voisi yksi jos toinenkin lööpin­nälkäi­nen toimit­ta­ja saa­da sel­l­aisen käsi­tyk­sen, että Soin­in­vaara on pohti­mas­sa puolueen vai­h­tamista. Miten on?

    az: Pitkästä vas­tauk­ses­tasi Saaran kom­ment­ti­in voisi päätel­lä, että mielestäsi hyvinkin mon­en­lainen toim­inta ja ajat­telu (“Vihreis­sä esi­in­tyy laa­jalti rasis­mia” jne.) voidaan määritel­lä rasis­mik­si, mut­ta maa­han­muut­tokri­it­tisyyt­tä ei juurikaan.

    Eli­na: Tosin olen sitä mieltä, että hom­malaisu­ut­ta ja hal­la-aho­laisu­ut­ta ei leimaa rasismi 

    Näin­hän sen pitäisi men­nä, mut­ta olen pistänyt merkille, että vaik­ka aami­ais­pöytäni toisel­la puolel­la istu­va hal­la-aho­lainen ystävi­neen loukkaan­tuu, jos joku sanoo heitä rasis­teik­si, niin siitä huoli­mat­ta he loukkaan­tu­vat henkilöko­htais­es­ti myös, jos dis­saan jotaku­ta vakau­muk­sel­lisek­si rasis­tik­si itsen­sä julkises­ti tun­nus­tanut­ta ja hänen aatet­taan. Mik­si ihmeessä?

  61. Jos oppo­si­tios­sa istu­mi­nen ja puolueen linjan
    tark­ist­a­mi­nen motivoi, niin ilman muuta,
    ehdokkaak­si vain !
    Se edel­lyt­tää ainakin kah­ta kautta.

  62. ken­lie:

    Eivätkö kansane­dus­tan edut ole jo riit­tävä syy lähteä ehdokkaak­si: Kohtu­ulliset tulot, tak­sisetelit, mah­dol­lisu­us palkata avus­ta­ja jne. 

    Tuskin­pa. Ainakaan min­un mielestäni nykyiset kor­vauk­set ovat suh­teet­toman pieniä hom­maan ver­rat­tuna. No Ok, tietenkin ns. “taval­liseen kansaan” ver­rat­tuna kansane­dus­ta­jat saa­vat hyvän lik­san touhuamis­es­taan, mut­ta oikea ver­tailuko­h­ta onkin “eli­itin” mein­ki, ja siel­lä kansane­dus­ta­jien edut eivät ole kovinkaan kaksiset.

    Joku voisi jopa epäil­lä niiden ole­van liian pienet siihen, että voitaisi­in luot­taa ko. henkilöi­den puolueet­to­muu­teen ja siihen, että saadaan parhaat jan­nut hommaan.

    Kyl­lä se moti­vaa­tio pitää jostain muual­ta hakea.

    Kari

  63. Poli­itikoiden puheet tup­paa­vat kahli­in­tu­maan puolueeseen mitä syvem­mälle sinne menee, joten ainakin näi­den net­ti­sivu­jen taso laskisi.

    Ole­tuk­se­na vihreät saisi­vat parhaan oppo­si­tiokansane­dus­ta­jansa. Mut­ten itse tule vihre­itä äänestämään, enkä tek­isi niin edes Helsin­gin vaalipi­iris­sä, kos­ka tiedän mitä vihrei­den toim­inta on.

    En tiedä toivonko vai en Oden ehdokku­ut­ta, vihrei­den ään­imäärää se lisäisi var­masti hyväl­lä tavalla.

  64. Eli­na ja az,

    Rasis­mia on kuitenkin — sanan määritelmän mukaises­ti — vain syr­jivä toise­na pitämi­nen, vaik­ka ihmisiä voi pitää “toisi­na” myös toiseu­teen hol­hoavasti tai roman­ti­soivasti suh­tautuen eikä se min­unkaan mielestäni eri­tyisen posi­ti­ivi­nen ilmiö ole. Toki yhteiskun­nal­lisel­la tasol­la täy­tyy jotenkin huomioi­da se, että jos (tai kun) tänne tulee ihmisiä, jot­ka eivät hal­litse maan kieltä tai tietoy­hteiskun­tataito­ja, he tarvit­se­vat sekä tukea että ope­tus­ta näis­sä. Muuten eri­laisi­akin ihmisiä pitäisi kohdel­la ennen kaikkea ihmisinä. 

    Nais­ten ympärileikkausten arvostelu ei ole kult­tuuri­ra­sis­mia — tietyn kult­tuu­ri­taus­tan omaa­van syr­jimi­nen (vaikka­pa maa­han­muut­ta­jia valikoidessa) pelkästään olete­tun ympärileikkauskan­nan vuok­si on. Tarkkaavaisu­u­den kohot­ta­mi­nen asi­akkaiden etnisen taus­tan vuok­si ei ehkä vielä ole rasis­mia (vaan stereo­typ­i­aan perus­tu­vaa ennakkolu­u­loa) — asi­akkaiden valikoin­ti olisi.

  65. Mene eduskun­taan jatka­maan mm. San­teri Alki­ol­ta kesken jäänyt­tä arvon­imien ja tit­telei­den lopet­tamista, kuten muual­la län­si­mais­sa on kauan sit­ten tehty.

    Sitä ihmettä odotel­lessa Suomea voidaan kut­sua Vuorineuvostoliitoksi.

  66. Mari­aK,

    Ei rasis­mil­la ole mitään selkeää määritelmää. Mainit­tu “kult­tuuri­ra­sis­mi” tästä yht­enä esimerkkinä. Kult­tuuri­ra­sis­mista voisi taasen lisätä vaikka­pa seu­raa­van esimerkin: Kes­ki-Euroopas­sa mus­lim­ien homovas­taisu­ut­ta kri­ti­soinei­ta homosek­suaale­ja / homosek­suaalien jär­jestöjä on kut­sut­tu homona­tion­al­is­teik­si (eri asia kuin queer nationalism).

    Jos kyse­ly­tutkimusten perus­teel­la vaikka­pa 80% jostakin ryh­mästä Y ilmoit­taa, että vihaa homosek­suaale­ja, niin onko oikein tehdä yleistys, että täl­lä ryh­mäl­lä on kult­tuuri­nen ongel­ma asian suh­teen, ilman, että syyl­listyy kult­tuuri­ra­sis­mi­in tai homonationalismiin?

    Mitä tulee tuo­hon näke­myk­seesi, ettei tätä valkoisen miehen taakkaa uus­in­tavaa toiseu­den roman­ti­soin­tia, johon vaikka­pa vihreis­sä on paljon vetoa, voisi pitää perustel­lusti rasis­tise­na, niin olen maini­tu­ista perusteluista juontuen vas­takkaista mieltä. He menet­tävät etnisyyten­sä joh­dos­ta tasaver­taisen yksilönoikeuk­sien suo­jan, kos­ka ryh­män, johon he kuu­lu­vat, kollek­ti­iviset oikeudet rajoit­ta­vat hei­dän yksilönoikeuk­sien­sa tur­vaamista. Kuin­ka yksilöt voivat täl­laises­sa tilanteessa olla yksilöinä sama­nar­voisia hei­dän etniseen viiteryh­mään­sä katsomatta?

    Entä voivatko olla sama­nar­voisia ihmiset, jot­ka eivät todel­lisu­udessa kat­so toisi­in­sa samal­ta silmien korkeudelta, vaan joista toinen, jälleen hei­dän ryh­mistään johtuen, implisi­it­tis­es­ti kat­soo toista alaspäin kuin äiti las­taan? Ymmärtäen, hyväksyen ja oikeut­taen enem­män kuin mitä vas­tu­ulliselta aikuiselta edellytettäisiin.

    Mut­ta en minä silti aivan tosis­sani vihre­itä rasis­teik­si kut­su, mut­ta en ainakaan itse sen enem­pää hyväksy “kri­it­tis­ten” leimaamista. Asioiden pitää voi­da keskustel­la, eikä asioi­ta täl­lä tavoin henkilöidä. Siten vihrei­den puoluekok­ouk­sen haaste perus­suo­ma­laisille oli yllä­tyk­setön pet­tymys. 1950-luvus­ta, sulkeu­tuneisu­ud­es­ta ja muista ad homineista on jo kuul­tu aivan riit­tämi­in. Riit­tävätkö rah­keet asi­akeskustelu­un, se olisi seu­raa­va taso, jol­la toiv­ot­tavasti tätä keskustelua käydä.

  67. Mari­aK:

    tietyn kult­tuu­ri­taus­tan omaa­van syr­jimi­nen (vaikka­pa maa­han­muut­ta­jia valikoidessa) pelkästään olete­tun ympärileikkauskan­nan vuok­si on.

    ?

    Siis jos tietyl­lä kult­tuuril­la on joku ympärileikkauskan­ta, niin tarkoi­tatko, että on rasis­mia, jos ei halua niitä Suomeen?

    Onko sinus­ta mitään perustet­ta mil­lä saa vali­ta maa­han­muut­ta­jia, mikä ei oo rasis­mia? Voidaanko valin­nas­sa käyt­tää ain­oas­taan kri­teere­itä, jot­ka ovat jakau­tuneet tasan kaikkissa ajateltavis­sa ole­vis­sa populaatiossa?

  68. Tässä vähän parem­min kir­joitet­tua wikipedi­aa tasapainottamaan…

    http://en.wikipedia.org/wiki/Racism

    “Racism is the belief that the genet­ic fac­tors which con­sti­tute race are a pri­ma­ry deter­mi­nant of human traits and capac­i­ties and that racial dif­fer­ences pro­duce an inher­ent supe­ri­or­i­ty of a par­tic­u­lar race…

    …Accord­ing to the Oxford Eng­lish Dic­tio­nary, racism is a belief or ide­ol­o­gy that all mem­bers of each racial group pos­sess char­ac­ter­is­tics or abil­i­ties spe­cif­ic to that race, espe­cial­ly to dis­tin­guish it as being either supe­ri­or or infe­ri­or to anoth­er racial group or racial groups.

    The Mer­ri­am-Web­ster’s Dic­tio­nary defines racism as a belief that race is the pri­ma­ry deter­mi­nant of human traits and capac­i­ties and that racial dif­fer­ences pro­duce an inher­ent supe­ri­or­i­ty or infe­ri­or­i­ty of a par­tic­u­lar racial group, and that it is also the prej­u­dice based on such a belief. The Mac­quar­ie Dic­tio­nary defines racism as: “the belief that human races have dis­tinc­tive char­ac­ter­is­tics which deter­mine their respec­tive cul­tures, usu­al­ly involv­ing the idea that one’s own race is supe­ri­or and has the right to rule or dom­i­nate others.”

    Näi­den perus­teel­la minä väit­täisin, että syr­jin­tä, joka perus­tuu mui­hin omi­naisuuk­si­in kuin rotu­un ei oo rasis­mia. (Esim. siihen, että on tuot­ta­mat­tomapi, omaa vääriä mielip­iteitä yms.) Jos nämä muut omi­naisu­udet kor­rel­loi rodun kanssa, niin syr­jin­tä voi hel­posti näyt­tää rasis­mil­ta olemat­ta sitä.

    Todel­li­nen testi siitä onko kyse rasis­mista on vakioi­da muut omi­naisu­udet kuin rotu ja sit­ten ver­tail­la kohtelua.

    Yksinker­tais­te­tusti näin:

    jos olis vaik­ka niin, että jostakin rodus­ta tule­vat työn­hak­i­jat olis keskimäärin 80% yhtä tehokkai­ta kuin val­taväestön työn­hak­i­jat, niin työ­nan­ta­jaa pitäs tes­ta­ta valin­nal­la: kum­malle annat töitä tuot­ta­mat­tomas­ta ryh­mästä tule­val­la työn­tek­i­jälle vai työn­tek­i­jälle joka tulee val­taväestöstä, mut­ta jon­ka tuot­tavu­us on vain 80% “nor­maal­ista”.

  69. Az ja Artturi,

    Jos yksilöä kohdel­laan huonom­min kuin mui­ta ryh­mästä, johon kuu­lu­mi­nen ei ole ollut pelkästään yksilön oma val­in­ta, tehty­jen yleistys­ten tai ole­tusten perus­teel­la, kyse on syr­jin­nästä. Kun se ryh­mä on “geneet­ti­nen”, kyse on rasis­mista ilman etuli­it­teitä. Jos se ryh­mä on kult­tuuri­nen, voidaan puhua kult­tuuri­ra­sis­mista. Ei ole suur­ta merk­i­tys­tä, onko sil­lä ryh­mäl­lä tilas­tol­lis­es­ti ole­tusten tai yleistys­ten mukaisia piirteitä, jos ihmistä ei ole kohdel­tu yksilönä vaan jonkin ei itse val­i­tun ryh­män jäsenenä.

  70. Joku voisi jopa epäil­lä niiden ole­van liian pienet siihen, että voitaisi­in luot­taa ko. henkilöi­den puolueet­to­muu­teen ja siihen, että saadaan parhaat jan­nut hommaan.

    Kyl­lä se moti­vaa­tio pitää jostain muual­ta hakea.

    Joskus nuorem­pana (ja viisaam­pana?) ajat­telin, usein ääneenkin, että kansane­dus­ta­jien palkkioi­ta voidaan nos­taa kuin­ka paljon vaan, jos sil­lä saadaan edes yksi pätevä ehdokas lisää.

    Sit­tem­min olen näh­nyt esimerkik­si seuraavaa:

    http://www.youtube.com/watch?v=u6XAPnuFjJc

    Se siitä yri­tysjo­hdon optioiden hyödyllisyydestä. 

    Tässä vuosien mit­taan olen tul­lut aina vain vaku­ut­tuneem­mak­si siitä, että kansane­dus­ta­jat pitäisi arpoa. Palkkaa pitäisi mak­saa saman ver­ran kuin mitä sai ennen arvan osum­ista ja kieltäy­tymis­es­tä lin­naa n. 5 vuotta.

  71. Niin toki Maria, mut­ta vielä pitäisi määritel­lä mitä se mui­ta huonom­min kohtelem­i­nen tarkoit­taa. Ote­taan esimerkki­ta­paus Ruot­sista. Maa­han­muut­ta­jataus­tainen min­is­teri ehdot­ti, että tiet­ty­jen maa­han­muut­ta­jaryh­mien tytöt pitäisi pakol­la ter­veystarkas­taa kouluis­sa, sil­lä muu­toin hänen mielestään ei ympärileikkauk­sia voi­da kitkeä. Onko tämä rasis­mia? Kyseinen nainen, omas­ta taus­tas­taan vapau­tunut fem­i­nisti ehdot­ti tätä oma­lle viiteryhmälleen!

    Mitään Jim Crow ‑lake­ja en tiedä edes tyl­säpäisim­män maa­han­muut­tokri­itikon ehdot­ta­neen. Joidenkin mielestä on rasis­mia, jos kaikkia maail­man rajo­ja ei ava­ta vapaalle liikku­vu­udelle, mut­ta kuka tahansa, jol­la hie­man on sähköistä toim­intaa kaulansa yläpuolelle tietää, että se on aivan älytön väite.

    Jostakin ne rajat pitää etsiä. Tänään juuri oli uuti­sis­sa, että yli mil­jar­di ihmistä näkee edelleen päivit­täin nälkää, yli puo­let heistä lap­sia. Tämä ei ole tietenkään uuti­nen kenellekään kehi­tys­maapoli­ti­ikas­ta kiin­nos­tuneelle. Jos halu­taan aut­taa, ajatel­la, kuten mielestäni pitäisi ajatel­la, että kaik­ki ihmiset ovat ihanteel­lises­sa kat­san­nos­samme yksilöinä saman arvoisia, niin sil­loin kehi­tyspoli­ti­ikkaan pitäisi panos­taa enem­män ja se pitäisi myös refor­moi­da tuot­ta­maan tulok­sia. Tässäkin tavoit­teessa voi kor­rek­tius joutua tulil­in­jalle. Kan­nat­taa esimerkik­si lukea Oba­man Dreams from my father. Hätkähdyt­tävää suorapuheisuutta. 

    Tärkein­tä mielestäni on, että tosi­asial­lis­es­ti kär­simys vähenisi tässä maail­mas­sa. Itse olen ihantei­den tasol­la hen­keen ja vereen human­isti ja globaalia sol­i­daarisu­ut­ta kan­nat­ta­va. Mut­ta se ei onnis­tu nai­ivil­la poli­ti­ikalla, se onnis­tuu vain sel­l­aisen kehi­tyk­sen edesaut­tamisel­la, joka tosi­asial­lis­es­ti tuot­taa tulok­sia. Eikä tämä ole yksipuolista, tai sen ei ainakaan tulisi olla yksipuolista sub­jek­tin ja objek­tin välistä vuorovaiku­tus­ta. Voimis­t­a­mi­nen on hie­man tym­peä sana johtuen tavoista miten sitä on käytet­ty, mut­ta omil­la jaloil­laan köy­hiä yhteiskun­tia pitää aut­taa seisomaan.
    Esimerkik­si Osmon kan­ta, että näistä maista pitäisi houkutel­la parhaimpia/fiksuimpia län­teen on mielestäni edesvas­tu­u­ton. Meil­lä pitäisi olla jokin jär­jestelmä, jos­sa esimerkik­si koulu­tuk­sen vasti­neek­si he sitou­tu­isi­vat työsken­telemään koti­maas­saan. Tätä voitaisi­in tukea mak­samal­la osa palkoista kehi­tys­määrära­hoista. Mut­ta vain yhteiskun­nis­sa, jot­ka tosi­asial­lis­es­ti kehi­tyk­seen sitoutu­vat, täten kehi­tys­tä motivoiden. Siel­lä tarvi­taan epä­toivois­es­ti lääkäre­itä, insinööre­jä, ylipään­sä ajat­tele­via, oppinei­ta ihmisiä luo­maan perus­taa kehitykselle.

    Itseäni todel­la ottaa päähän ns. nuiv­as­sa man­i­festis­sa (kai Hal­la-ahon käsialaa?) tai Soinin retori­ikas­sa kiel­teinen, jopa ivalli­nen suh­tau­tu­mi­nen kehi­tys­a­pu­un, ja sen takia viimeistään en taa­tusti heitä äänestä tai muutenkaan poli­it­tis­es­ti puolustele.

  72. tcrown:

    oskus nuorem­pana (ja viisaam­pana?) ajat­telin, usein ääneenkin, että kansane­dus­ta­jien palkkioi­ta voidaan nos­taa kuin­ka paljon vaan, jos sil­lä saadaan edes yksi pätevä ehdokas lisää.

    Sit­tem­min olen näh­nyt esimerkik­si seuraavaa: 

    Hyvä esi­tys 🙂

    No minä en kyl­lä koskaan ole ajatel­lut niin (*henkse­lei­den paukut­telua*). Minus­ta on aina ollut ilmi­selvää, että ihmisiä motivoivat aivan muut asi­at kuin raha (edel­ly­tyk­sel­lä, että sitä rahaa saa “riit­tävästi”). Olen silti sitä mieltä, että kansane­dus­ta­jien lik­so­ja olisi aiheel­lista korot­taa jonkin ver­ran, vaik­ka eivät ne nyt mikään ongel­ma olisikaan. Nykyiset lik­sat nimit­täin ovat jo aika kipu­ra­jal­la, kun niitä ver­taa työn luon­teeseen ja “vas­taavi­in” virkami­esten lik­soi­hin tai yksi­tyisen puolen liksoihin.

    Tässä vuosien mit­taan olen tul­lut aina vain vaku­ut­tuneem­mak­si siitä, että kansane­dus­ta­jat pitäisi arpoa. Palkkaa pitäisi mak­saa saman ver­ran kuin mitä sai ennen arvan osum­ista ja kieltäy­tymis­es­tä lin­naa n. 5 vuotta. 

    Jaa, no minä pitäisin tuo­ta sys­teemiä kyl­lä siinä määrin epäoikeu­den­mukaise­na, että arvan nap­sah­taes­sa kohdalle, anois­in jostakin poli­it­tista turvapaikkaa…

    Kari

  73. Mari­aK:

    Jos yksilöä kohdel­laan huonom­min kuin mui­ta ryh­mästä, johon kuu­lu­mi­nen ei ole ollut pelkästään yksilön oma val­in­ta, tehty­jen yleistys­ten tai ole­tusten perus­teel­la, kyse on syrjinnästä.

    Var­masti, mut­ta tämä syr­jin­tä on hyödyl­listä, eikä sitä pidä yrit­tää kitkeä tai sekoit­taa rasis­mi­in tai mihinkään muuhunkaan sek­sis­mi­in yms.

    Edelleenkin kuten tuo englan­ninkieli­nen wikipedia määrit­teli rasis­mi on sitä, että näkee rodun määräävänä omi­naisuute­na ihmisessä.

    Rasis­mia ei ole se, että näkee rodul­la ole­van vaiku­tus­ta ihmisen ominaisuuksiin.

    Kun se ryh­mä on “geneet­ti­nen”, kyse on rasis­mista ilman etuliitteitä. 

    Eli vas­taus tähän on jyrkkä ehkä. Riip­puu siitä mik­si tätä geneet­tistä ryh­mää syr­jitään. Jos se johtuu muista omi­naisuuk­sista kuin rodus­ta niin se ei ole rasis­mia. Jos se johtuu omi­naisu­ud­es­ta “rotu”, niin sit­ten se on rasismia.

    Ei ole suur­ta merk­i­tys­tä, onko sil­lä ryh­mäl­lä tilas­tol­lis­es­ti ole­tusten tai yleistys­ten mukaisia piirteitä, jos ihmistä ei ole kohdel­tu yksilönä vaan jonkin ei itse val­i­tun ryh­män jäsenenä.

    Joo sil­lä ei oo merk­i­tys­tä onko ryh­mäl­lä näitä yleistyk­sien mukaisia piirteitä, mut­ta myöskään sil­lä ei oo mitään merk­i­tys­tä, että kohdel­laanko ihmistä yksilönä vai val­i­tun ryh­män jäsenenä.

    Tai ok san­o­taan niin, että se voi olla rasis­mia, jos kohtelee jotain ihmistä ryh­män jäse­nenä sik­si, että voisi oikeut­taa rasis­min­sa. Muus­sa tapauk­ses­sa ihmisiä kohdel­laan ryh­mien­sä jäs­en­inä sil­loin kun on infoa ryh­mästä, mut­ta ei riit­tävästi infoa yksilöstä.

    Tässä ei tietenkään voi olla rasis­mia, yhtään enem­pää kuin on rasis­mia, että syö omas­ta mielestään paras­ta rav­in­toa riip­pumat­ta siitä minkä rotu­inen sitä on kas­vat­tanut tai valmistanut.

    Eli vielä korostaak­seni: rasis­mia on se, että näkee rodun määräävänä omi­naisuute­na ihmisessä ja kohtelee ihmisiä eri taval­la rodun perusteella.

    Rasis­mia ei ole se, että kohtelee ihmisiä eri taval­la muiden kuin rodun takia riip­pumat­ta siitä kor­rel­loiko nämä omi­naisu­udet rodun kanssa vai ei.

    (Käytän­nössä tätä eroa on tietysti vaikea havai­ta. Sik­si rasimista ei pitäisikään syyt­tää hep­poisin perustein.)

  74. Pakko jälleen ker­ran kysyä, että jos irani­lainen ateis­ti­hom­mo hakee Suomes­ta tur­va­paikkaa, niin pitääkö hake­mus hylätä sil­lä perus­teel­la että Iranin teokraat­ti­nen val­tio­jo­hto mm. vain­oaa ateis­te­ja ja homo­ja, eli hom­malogi­ikalla koko kult­turi on läpeen­sä takapajuinen?

  75. Olen silti sitä mieltä, että kansane­dus­ta­jien lik­so­ja olisi aiheel­lista korot­taa jonkin ver­ran, vaik­ka eivät ne nyt mikään ongel­ma olisikaan. Nykyiset lik­sat nimit­täin ovat jo aika kipu­ra­jal­la, kun niitä ver­taa työn luon­teeseen ja “vas­taavi­in” virkami­esten lik­soi­hin tai yksi­tyisen puolen liksoihin.

    Eikö tässä nyt pitäisi ajatel­la ihan nor­maalin kus­tan­nus-hyö­ty-ana­lyysin kaut­ta. Saadaanko lisä­pal­ka­lla parem­pia kansanedustajia/parempaa kansane­dus­ta­jatyötä? Vähen­tääkö lisä­palk­ka kansane­dus­ta­jien kan­nustei­ta ottaa vas­taan ilmaisia lentolip­pu­ja thaimaan lento­ken­täl­lä? Lisääkö lisä­palk­ka kansane­dus­ta­jien työsken­te­ly­mo­ti­vaa­tio­ta hallintoneuvostoissa? 

    Minä en tunne mitään mekanis­mia, mil­lä vas­taus mihinkään noista olisi posi­ti­ivi­nen. (Vaik­ka olenkin sinän­sä samaa mieltä kanssasi, että “eli­itin” viiteryh­mässä kansane­dus­ta­jien palkkiot eivät mitenkään lois­tavia ole, käytän­nössä en osaa nähdä kansane­dus­ta­jien palkan koro­tus­ta ongel­mallise­na, enem­män kysymys on peri­aat­teesta). Ja jos vas­tauk­set ovat negati­ivisia, niin eivätkö koro­tuk­set ole yhteis­ten raho­jen hukkaamista? 

    Kokeil­laan josko Osmo suos­tu­isi Case-esimerkik­si: Paljonko pitäisi kansane­du­ta­jan palkkaa korot­taa jot­ta “jyrkkä ehkä” muut­tuisi “kyllä“ksi? (Jos tähän saadaan vas­taus, niin sit­ten Osmo-fan­club voikin jär­jestää kolehdin…)

    Noin sivuhuomiona, on hie­man kum­mallista, että taloustiede juuri ja juuri tun­nistaa prin­ci­pal-agent ongel­man ole­mas­saolon, mut­ta ratkaisut ja eri­laiset mallit oat aika vähissä (jollei las­ke­ta sitä, että mak­se­taan bonuk­sia, tai luote­ta siihen, että markki­noiden kil­pailu­paine pois­taa ongel­man), vaik­ka kyseessä on yksi jokapäiväisim­mistä ja jol­lain taval­la taloudel­lisen ja yhteiskun­nal­lisen toimin­nan merkit­tävim­mistä ongelmista nyky-yhteiskunnassa.

    Jaa, no minä pitäisin tuo­ta sys­teemiä kyl­lä siinä määrin epäoikeu­den­mukaise­na, että arvan nap­sah­taes­sa kohdalle, anois­in jostakin poli­it­tista turvapaikkaa…

    Ei se kval­i­tati­ivis­es­ti sen epäoikeu­den­mukaisem­pi ole kuin asevelvol­lisu­usarmei­ja. Et tain­nut kut­sun­to­jen jäl­keen hakea poli­it­tista turvapaikkaa?

    Mut­ta on tuos­sa mallis­sa kyl­lä vielä muu­ta­ma muukin ongel­ma ratkot­ta­vana ennen kuin ihan oikeasti olen sen kannalla.

    1. Paljonko pitäisi kansane­dus­ta­jan palkkaa korot­taa jot­ta “jyrkkä ehkä” muut­tuisi “kyllä”ksi? (Jos tähän saadaan vas­taus, niin sit­ten Osmo-fan­club voikin jär­jestää kolehdin…)

      Min­ul­la tässä nyt ei ole kyse rahas­ta. Kansane­dus­ta­jan työ olisi kyl­lä taloud­del­lis­es­ti tap­pi­olli­nen, lik­sa pienenisi ja työt lisään­ty­i­sivät, mut­ta pidän kansane­dus­ta­jan palkkaa kuitenkin riittävänä.

  76. Ei se kval­i­tati­ivis­es­ti sen epäoikeu­den­mukaisem­pi ole kuin asevelvol­lisu­usarmei­ja. Et tain­nut kut­sun­to­jen jäl­keen hakea poli­it­tista turvapaikkaa?

    Min­ul­la onkin ns. hul­lun paper­it. Olisiko kansane­dus­ta­ju­usvelvol­lisu­udelle perus­tu­vas­sa poli­it­tises­sa jär­jestelmässä jokin analogi­nen vas­tine niille?

  77. tcrown:

    Eikö tässä nyt pitäisi ajatel­la ihan nor­maalin kus­tan­nus-hyö­ty-ana­lyysin kaut­ta. Saadaanko lisä­pal­ka­lla parem­pia kansanedustajia/parempaa kansane­dus­ta­jatyötä? Vähen­tääkö lisä­palk­ka kansane­dus­ta­jien kan­nustei­ta ottaa vas­taan ilmaisia lentolip­pu­ja thaimaan lento­ken­täl­lä? Lisääkö lisä­palk­ka kansane­dus­ta­jien työsken­te­ly­mo­ti­vaa­tio­ta hallintoneuvostoissa? 

    Peri­aat­teessa var­maankin näin. Olisin vain skepti­nen sen suh­teen, että pystyykö moista ana­lyysiä mitenkään mielekkäästi tekemään.

    Minä arvelisin, että nykyi­nen palkkata­so on suh­teel­lisen kohdil­laan, ehkä him­pun alakant­ti­in. Mut­ta en minä kyl­lä tätä pysty oikein mil­lään perustele­maan. Ehkä parem­pi näke­mys voisi olla jol­lakul­la puolueis­sa toimi­val­la, joka yrit­tää niitä ehdokkai­ta vaalei­hin kerätä?

    Ei se kval­i­tati­ivis­es­ti sen epäoikeu­den­mukaisem­pi ole kuin asevelvol­lisu­usarmei­ja. Et tain­nut kut­sun­to­jen jäl­keen hakea poli­it­tista turvapaikkaa? 

    Neljä vuot­ta elämästä hom­mis­sa, jot­ka vaa­ti­vat mm. julk­isu­ut­ta, asioi­hin pere­htymistä ja joi­hin kuu­luu varsin korkea vas­tuu tekemi­sistään, on minus­ta ihan kvan­ti­tati­ivis­es­tikin paljon suurem­pi epäoikeu­den­mukaisu­us kuin 6 kk:n int­ti. Ja minus­ta pakolli­nen varus­mies­palveluskin on kyseenalainen sys­tee­mi oikeu­den­mukaisu­u­den kannalta.

    Kari

  78. Kansane­dus­ta­jan työn ei tarvit­sisi olla taloudel­lis­es­ti tap­pi­olli­nen, jos siinä olis kor­keem­pi palkka.

    Jos saisit 500k lisä­mak­sun, niin ottaisitko työn vas­taan ehdot­tomasti? Jos et, niin ehkä 2000k kään­täisi kannan?

  79. Min­ul­la tässä nyt ei ole kyse rahasta.

    Q.E.D.

    Olisiko kansane­dus­ta­ju­usvelvol­lisu­udelle perus­tu­vas­sa poli­it­tises­sa jär­jestelmässä jokin analogi­nen vas­tine niille?

    Eikö se olisi vain kohtu­ullista, että henkises­ti vajaakyky­is­tenkin ääni tulisi kuuluviin?

  80. tpyy­lu­o­ma,

    Miten sit­u­a­tion­is­tilogi­ikalla todi­s­tat, että hak­i­ja on sitä, mitä sanoo ole­vansa? Jos asete­taan mikä tahansa ehto “X”, mikä tar­joaa tur­va­paikan, niin todel­la moni hak­i­ja tulee siihen vetoa­maan oli hän oikeasti X tai ei.

    Ongel­mat, joi­ta kult­tuuris­es­ti ja sosi­aalis­es­ti ongel­malli­sis­sa mais­sa pitää ratkoa, eivät pysty pak­en­e­maan näistä maista. On maail­man yleisen ihmis­ten hyv­in­voin­nin ja sen näkymien kannal­ta surullista, että nai­ivien ide­al­istien joh­dos­ta maa­han­muut­to on nous­sut kehi­tys­tä näkyväm­mäk­si teemak­si. Näin ei ole tapah­tunut niinkään “hom­malais­ten” joh­dos­ta, vaan tämä on reak­tioi­ta tapah­tu­vaan kehitykseen.

    Kak­si Egyptin ja Venäjän kaltai­sista puo­like­hit­tyneistä maista tule­vaa isoäi­tiä nos­tat­ta­vat enem­män näkyvyyt­tä ja moraal­ista diskurssia kuin sato­jen miljoonien nälän­hädästä, puh­taan veden puut­teesta, ihmisoikeuk­sien­sa jatku­vista loukkauk­sista kär­sivien tilanne.

    Tämä tulee vain koros­tu­maan vas­taisu­udessa. Selkeä enem­mistö län­si-euroop­palai­sista jo nyt on hyvin epäileväl­lä kan­nal­la monikult­tur­is­min suh­teen (Suomes­sa viimeisim­mät luvut oli­vat 60% tiuken­taisi poli­ti­ikkaa, vain 6% lieven­täisi), tämä ikävä kyl­lä tulee vaikut­ta­maan negati­ivis­es­ti myös kehi­tyspoli­ti­ikkaa koske­vi­in tun­toi­hin ja näkemyksiin. 

    Monikult­tur­is­mi tulee uusien tuli­joiden ja korkean syn­tyvyy­den, toisen ja kol­man­nen sukupolvien ongelmien myötä viemään yhä suurem­man osan val­tion bud­jetista, mikä tulee näkymään myös kehi­tys­määrära­ho­jen suuruudessa.

    Aivan vapaasti saa myhäil­lä moraal­ista ylem­myyt­tään tiedosta­vana ja parem­pana ihmisenä, halvek­sien aja­tus­ta rehellisen asi­akeskustelun käymis­es­tä, mut­ta pidem­män päälle tämä on onneton resep­ti niin län­si­maid­en sisäiselle koheesi­olle kuin laa­jem­min kehityspolitiikalle.

  81. Az,

    Tpyy­lu­o­man esimerk­ki oli hyvä. Vapaa liikku­vu­us ei ehkä ole nyky­isil­lä pelisään­nöil­lä real­is­tista, mut­ta tur­va­paikan­hak­i­joi­ta, kan­sain­välisiä opiske­li­joi­ta ja työperäisiä maa­han­muut­ta­jia kohdel­laan yksilöinä, yhtäläisil­lä pelisään­nöil­lä eikä jaka­mal­la heitä kelvol­lisi­in ja kelvot­tomi­in pelkästään lähtö­maan “kult­tuurin” perus­teel­la. Kehi­tys­a­pu­un suh­taudun vähin­tään yhtä myön­teis­es­ti kuin sinä — olin aikanaan akti­ivis­es­ti mukana yo-kun­tani kehi­tysy­hteistyö- ja ympäristöjaoksessa.

    Jos ryh­mää a kohdel­laan taval­la X ja ryh­mää b taval­la Y, niin X on huonom­paa kohtelua kuin Y, jos ryh­mään a joutuneet ihmiset halu­aisi­vat X:n ja Y:n välisen eron vuok­si päästä ryh­mään b, mut­ta kukaan ryh­mästä b ei halu­aisi vai­h­taa ryh­mään a. Yksi tapa tes­ta­ta tätä esimerkissäsi olisi ehdot­taa pakol­lisia ter­veystarkas­tuk­sia kaikille tytöille — olisiko ain­ut syy vas­tus­taa sitä kus­tan­nuk­set vai pidet­täisi­inkö sitä ei-mus­lim­i­tyt­tö­jen turhana kiusaamisena?

    Art­turi,

    Ihanko tosis­sasi olet sitä mieltä, että vaikka­pa kv-mais­te­ri­o­hjelmien opiske­li­jat voitaisi­in vali­ta sil­lä perus­teel­la, että valit­taisi­in kiinalaiset, kos­ka heitä pide­tään älykkäinä ja ahk­e­ri­na. Nige­ri­alaiset hak­i­jat saisi­vat jäädä ran­nalle, vaik­ka voisi­vat olla yksilöinä jotakin kiinalaista yksilöä parem­pia. Tämäkö olisi tehokku­ut­ta eikä rasis­mia, jos löy­det­täisi­in sopi­va tilas­to, jon­ka mukaan kiinalaiset keskimäärin suori­tu­isi­vat opin­nois­taan paremmin?

  82. Maria,

    Ei tpyy­lu­o­man esimerk­ki ollut hyvä vaan keinotekoinen. Se redu­soi erit­täin mon­imutkaisen ja moni­ta­hoisen kokon­aisu­u­den yhden riv­in suu­ruisek­si moraalisek­si ongel­mak­si. Pitäisikö kenelle tahansa homo­ja vain­oavas­ta yhteiskun­nas­ta tule­val­la tur­va­paikan­hak­i­jalle myön­tää pysyvä tur­va­paik­ka sil­lä perus­teel­la, että hän itse ilmoit­taa ole­vansa homo?

    Sama redu­soitu kysymyk­se­naset­telu on vaivan­nut mummokeskustelua. Tämä on epäre­hellistä asi­akeskustelua, ja siihen tietois­es­ti pyrkivät tietävät tämän epäre­hellisyy­den, mut­ta eivät siitä väl­itä. Se on toimi­va retori­nen keino, ja sik­si sitä sään­nön­mukaises­ti käytetään.

    San­ot, että täysin raja­ton maail­ma ei “ehkä” ole nykysään­nöil­lä realistista?
    Voisitko yrit­tää kuvail­la, kuin­ka se “ehkä” voisi olla realistista?

    Min­ul­la ei ole mitään rajat­toman maail­man per­im­mäistä ihan­net­ta vas­taan, mut­ta se on real­is­mia joskus vuon­na seku­laari, sivistynyt ja hyv­in­voi­va, ongel­mansa pääosin selvit­tänyt ihmiskun­ta. Liian nopea tähän suun­taan pyrkimi­nen sotii omaa tavoitet­taan vas­taan. Se nos­tat­taa muure­ja pikem­min kuin alen­taa niitä, kuten voimme huo­ma­ta ihmis­ten asenteista.
    Jos käy niin onnet­tomasti, että tapah­tuu esimerkik­si drastista suuren mit­talu­okan kri­isien kumu­loi­tu­mista (vaikka­pa äärim­mäisen tap­pa­va virus lev­iää tai hyvin tuhoisa ter­rori-isku tapah­tuu tai talous/julkinen sek­tori todel­la rom­ah­taa tai maail­man ruoan­tuotan­to ajau­tuu kri­isi­in) niin pahim­mil­laan / pikem­min tule­vien sukupolvien Euroopas­sa vielä laule­taan Horst Wes­selia kuin syleil­lään koko maailmaa.
    Tämä on toki hyvin kär­jis­tet­ty uhkaku­va, mut­ta en pidä myöskään siitä riskistä, mil­laisia tun­to­ja tämä nykyi­nen kehi­tys raa­put­taa esille kas­vavas­ta joukos­ta ihmisiä, ja mikä poten­ti­aali näil­lä tun­noil­la voi pahim­mi­laan olla kri­isin olois­sa etnis­es­ti jakau­tu­vas­sa Euroopassa.

    Monikult­tur­is­mi vie Euroop­paa henkises­ti pois­päin monikult­tur­is­min julis­ta­mas­ta ihanteesta ja arvoista.

  83. az pääsee suju­vasti johonkin ihmeen monikult­tur­is­mi­in, ja lisäk­si min­ua huvit­taa se että yleen­sä se olen minä joka selit­tää että jos oleskelu­lu­van ehtona on omi­naisu­us X tuot­taa kan­nus­ti­men esit­tää omaa­vansa omi­naisu­us X. Jos X on työ­paik­ka niin syn­tyy markki­nat työ­suhdetodis­tuk­sille, väit­täisin että pizze­ri­oiden työn­tek­i­jämäärä räjähtää käsin.

    Käytän­nössä vira­nomaiset sit­ten arvioi ker­to­muk­sia ja suo­jelun­tarvet­ta tapausko­htais­es­ti, eli hark­it­see. Karkeat yleis­sään­nöt ei toi­mi, ja näitä ideoita nuiv­il­la riit­tää. Ihmiset on yksilöitä eikä kulttuuriklooneja.

    Ongel­ma on muuten vähän sama kuin vaikka­pa siinä että lento­ken­tille tarkastet­taisi­in vain par­rakkai­ta mus­lim­in näköisiä miehiä, tämä kier­ret­täisi­in het­kessä tuol­laisen luo­man reiän kaut­ta kun muun näköiset ihmiset pää­sivät hel­posti läpi. Tur­val­lisu­us­valvon­ta toimi­ikin niin että on ihan oikei­ta ihmisiä jot­ka käyt­tää hark­in­taansa vaikeasti ennakoitavil­la tavoille, esimerkik­si var­ti­jat, ei niin että luo­daan jotain sään­töjä jot­ka tekee var­ti­joista robotteja.

  84. Az,

    Kuten tpyy­lu­o­ma jo mainit­si, meil­lä on ihmisiä, jot­ka työk­seen hark­it­se­vat ja pohti­vat, myön­netäänkö sille homok­si “ilmoit­tau­tu­valle” tur­va­paik­ka vai ei, enkä usko, että mei­dän blogikeskusteluis­sa tarvit­see opet­taa heitä arvioimaan, kuka puhuu tot­ta. Mum­mo­jen kuu­lu­mi­nen per­heeseen (=oleskelulu­pa per­hesy­istä) taas on poli­it­tista rajan­ve­toa, jos­ta voidaan keskustel­la vaik­ka siltä poh­jal­ta, pitääkö itse omia van­hempiaan per­heen­jäs­en­inä vielä aikuistuttuaankin.

    Meil­lä on vapaa liikku­vu­us EU:n sisäl­lä — siinä on joitakin ongelmia, mut­ta niiden kanssa on voitu elää. Maail­man­laa­juises­sa vapaas­sa liikku­vu­udessa olisi var­masti jyrkem­män elin­ta­sokuilun vuok­si enem­män ongelmia, joten se vaatisi iso­ja muu­tok­sia ainakin sosi­aal­i­tur­vaan — eikä pelkästään meil­lä vaan ihan globaal­isti. Sik­si hyväksyn sen, että nykyjär­jestelmässä maa­han­muut­ta­jal­ta edel­lytetään työ­paikkaa, opiskelu­paikkaa, per­he­suhtei­ta tai todet­tua tur­va­paikkatarvet­ta. Sitä en hyväksy­isi, että joku tiet­ty etni­nen tai kult­tuuri­nen taus­ta ratkai­sisi eikä yksilön tilanne.

  85. “Ihmiset on yksilöitä eikä kulttuuriklooneja.”

    Ei tuol­laisen epäre­hellisen, tahal­lisen tietämät­tömyy­den teesken­te­lyn kanssa ole mitään mieltä väitel­lä asi­ata­sol­la. Ihmiset ovat sekä yksilöitä että kult­tuurik­loone­ja, tiedät tämän tasan tarkkaa, eikä tuo kom­ment­tisi ole mitään muu­ta kuin merk­i­tyk­setön fraasi siinä suhteessa.

  86. ‘X on huonom­paa kohtelua kuin Y, jos ryh­mään a joutuneet ihmiset halu­aisi­vat X:n ja Y:n välisen eron vuok­si päästä ryh­mään b, mut­ta kukaan ryh­mästä b ei halu­aisi vai­h­taa ryh­mään a’ (Mari­aK)
    Az:n ter­veystarkas­tus­es­imerkissä huonoin­ta kohtelua lie­nee sukuelin­ten sil­von­ta, toisik­si huonoin­ta se, ettei siihen puu­tu­ta. Mei­dänkin kult­tuuris­tamme löy­tyy itsen­säsil­von­taa har­ras­tavia fri­ikke­jä (KVG — mut­ta muista että what has been seen can­not be unseen), mut­ta näil­lä ei ole mitään tekemistä per­in­teisen FGM:n kanssa.

  87. höh. Vas­tasin tpyy­lu­o­man irani­laisen ateis­ti­homon kysymyk­seen jo ker­ran, mut­ta ilmeis­es­ti uno­hdin painaa kom­men­toi-nap­pia, eli tässä tulee tiivis­te­tysti uudestaan:

    jos irani­lainen ateis­ti­hom­mo hakee Suomes­ta tur­va­paikkaa, niin pitääkö hake­mus hylätä sil­lä perus­teel­la että Iranin teokraat­ti­nen val­tio­jo­hto mm. vain­oaa ateis­te­ja ja homo­ja, eli hom­malogi­ikalla koko kult­turi on läpeen­sä takapajuinen?

    Hake­mus pitää hylätä, jos halu­taan syr­jiä ihmisiä sek­suaalisen suun­tau­tu­misen perus­teel­la (syr­jiä homo­ja) tai jos halu­taan syr­jiä ihmisiä uskon­non perus­teel­la (ateis­te­ja) tai jos halu­taan syr­jiä ihmisiä rodun/kulttuurin perus­teel­la (irani­laisia). Anomus­ta ei pidä hylätä, jos halu­taan syr­jiä islamia tai homo­foobe­ja, kos­ka toden­näköis­es­ti ateisti ei ole mus­li­mi ja homo ei ole homofoobikko.

    Eli kansallisuus/rotu/kulttuuri ei ole määräävä omi­naisu­us. Silti sen perus­teel­la voi syr­jiä, jos se kor­rel­loi niiden omi­naisuuk­sien kanssa joi­ta halu­taan syr­jiä ilman, että on kyse rasismista.

    Mari­aK:

    tur­va­paikan­hak­i­joi­ta, kan­sain­välisiä opiske­li­joi­ta ja työperäisiä maa­han­muut­ta­jia kohdel­laan yksilöinä, yhtäläisil­lä pelisään­nöil­lä eikä jaka­mal­la heitä kelvol­lisi­in ja kelvot­tomi­in pelkästään lähtö­maan “kult­tuurin” perusteella.

    Ei. Ihmisiä kohdel­laan sen perus­teel­la mis­tä on tietoa. Jos on tietoa yksilöstä, niin sit­ten tietysti yksilöinä. Jos ei ole, mut­ta on tietoa ryh­mästä, niin sit­ten niitä kohdel­laan ryh­män­sä jäseninä.

    Mari­aK:

    Ihanko tosis­sasi olet sitä mieltä, että vaikka­pa kv-mais­te­ri­o­hjelmien opiske­li­jat voitaisi­in vali­ta sil­lä perus­teel­la, että valit­taisi­in kiinalaiset, kos­ka heitä pide­tään älykkäinä ja ahkerina

    Mikä tässä nyt on niin vaikeaa ymmärtää? Var­maan, jos mei­dän olis pakko tehdä val­in­to­ja kv-mais­te­ri­o­hjel­maan ilman mitään muu­ta tietoa hak­i­joista kuin niiden kansal­lisu­us niin mielu­um­min kan­nat­taisi lopet­taa koko kv-ohjelma?

    Jos taas kv-ohjel­maa ei voitais lopet­taa, niin mil­lä muul­la perus­teel­la halu­aisit tehdä valin­nan kuin kansal­lisu­u­den perus­teel­la, jos ain­oa käytet­tävis­sä ole­va tieto on kansal­lisu­ud­es­ta? Arpomalla?!

    Tämäkö olisi tehokku­ut­ta eikä rasis­mia, jos löy­det­täisi­in sopi­va tilas­to, jon­ka mukaan kiinalaiset keskimäärin suori­tu­isi­vat opin­nois­taan paremmin?

    Just niin, jos ei olis tietoa yksilöistä. Sinus­tako se olis tehokku­ut­ta, että otet­tais opin­noista huonom­min suo­ri­u­tu­via ohjelmaan?

    Meil­lä on var­maan vähän eri käsi­tys tehokku­ud­es­ta. Mä tarkotan sil­lä tätä: http://en.wikipedia.org/wiki/Economic_efficiency

    Koko tästä keskustelus­ta tuli sel­l­a­nen mieleen, että meneeköhän näis­sä rajal­in­jat silleen, että ne jot­ka on “taitavia” empa­ti­as­sa, eli jot­ka näkee nopeesti ihmi­sistä yksilöl­lisiä omi­naisuuk­sia eivät osaa olla empaat­tisia niitä kohtaan, jot­ka on vähem­män empaat­tisia ja tietämät­tömyyt­tään yrit­tää riistää niiltä keinot tehdä hyviä päätöksiä?

    Täl­lä seli­tyk­sel­lä on tietysti se ilmeinen ongel­ma, että mik­si muuten empaat­tiset ihmiset ei osais aset­tua myös niiden ihmis­ten ase­maan, jot­ka ei oo empaattisia?

  88. az hyvä,

    Yleen­sä puhut asi­aa ja perustellen, vaik­ka en kaikkia näke­myk­siäsi jaakaan:/ Purkauk­sesi tpyy­lu­o­ma­lle 23:04 oli kuitenkin lapsellinen.

    Yksilöt eivät ole kult­tuurik­loone­ja. Tahal­lisen infan­ti­ilisti: On ajoko­r­tit­to­mia jenkke­jä, abso­lutis­te­ja venäläisiä ja argen­ti­inalaisia vegetaristeja.

    Monis­sa niistä maista, jot­ka ovat suurimpia pako­lais­gen­er­aat­to­ere­i­ta, on viro­lais­ten tai vähin­tään Suomen ruotsinkielis­ten kokoisia vähem­mistökansal­lisuuk­sia ja ‑kult­tuure­ja.
    Sen lisäk­si että jokainen on oma itsensä.

    Suurista pop­u­laa­tioista puhut­taes­sa tulee sit­ten toden­näköisyys kuvaan. Iso pop­u­la on vähän kuin värisokeu­den testiku­va tai amatöörin maalaa­ma impres­sion­isti­nen taulu. Yksit­täisiä täpliä vaik­ka minkälaisia, mut­ta siinä hah­mot­tuu jotain.

    Pako­lais­statuk­sen myön­tämisessä pitää kuitenkin kat­soa sitä yksit­täistä täplää. Vaik­ka se voikin yrit­tää vai­h­taa tilapäis­es­ti väriä jot­ta pää­sisi toiseen taulu­un. Olen tässä asi­as­sa hyvin jalat maas­sa, kuten ilmeis­es­ti pyyluomakin.

    Ongel­ma­maid­en ongel­mat eivät pois­tu sil­lä, että päähän potk­i­tut ote­taan vaik­ka Pohjo­is­mai­hin. SIinä san­ot totu­u­den. Mut­ta sen ihmisen ongel­ma (esimerkik­si kuole­man­tuomion uhka) poistuu.

    Esimerkik­si tuon irani­laisen homon tapauk­ses­sa: entä jos hän on tun­net­tu aktivisti? Ollut pidätet­tynä? Mihin vedät uskot­tavu­u­den rajan?

  89. Mari­aK:

    Mum­mo­jen kuu­lu­mi­nen per­heeseen (=oleskelulu­pa per­hesy­istä) taas on poli­it­tista rajan­ve­toa, jos­ta voidaan keskustel­la vaik­ka siltä poh­jal­ta, pitääkö itse omia van­hempiaan per­heen­jäs­en­inä vielä aikuistuttuaankin.

    25-vuo­tias fil­ip­pi­iniläi­nen tulee sairaan­hoita­jak­si Suomeen. Sen jäl­keen hän hakee per­hesy­istä oleskelulu­paa 50-vuo­ti­aille van­hem­milleen. Kun näille on saatu oleskelulu­pa, hake­vat he per­hesy­istä oleskelulu­paa 70-vuo­ti­aille van­hemilleen x2. Näi­den ihmis­ten asut­tamisen, toimeen­tu­lon ja sairaalaku­lut mak­saa Suomen valtio.

    Me emme voi tehdä mum­mo- tai vaar­i­lakia, joka antaa oikeu­den per­heeny­hdis­tää Suomeen yhden venäläisen ja yhden egyp­tiläisen mum­mon. Lain on olta­va yhtäläi­nen kaikille.

    Emme voi myöskään sitoa lakia oleskelu­lu­vas­ta siihen, että van­hempi­en elatuk­ses­ta on jälkikasvu vas­tu­us­sa. Tämä rikkoisi perus­taval­la taval­la hyv­in­voin­ti­val­tion raken­net­ta vas­taan. Jos Suomes­sa oleskel­e­va tarvit­see sairaala­hoitoa, hänelle sitä tar­jo­taan. Mut­ta ketkä tääl­lä saa­vat oleskel­la on toinen kysymys. Mummo(vaari)lain myötä on arvioitu voivan olla tulos­sa jopa tuhan­sia tulijoita.
    Meil­lä on jo nyt resurssit tiukoil­la huole­htia omista van­huk­sis­tamme sil­lä tasol­la, mil­lä halu­aisimme heistä huolehdittavan.

    Kun aiem­min oli puhet­ta kehi­tysavus­ta, niin kuin­ka monia kehi­tys­maid­en lap­sia voitaisi­in aut­taa niil­lä varoil­la, mitä mum­mo­la­ki edellyttäisi?

    Eli kyse ei ole vain per­hekäsi­tyk­ses­tä. Kyse on rajal­li­sista resurs­seista ja niiden allokoin­nista. On toki tun­teisi­in vetoavaa näyt­tää kuvaa itkevästä van­huk­ses­ta ja kysyä, että mil­lainen hirviö hänet halu­aisi karkot­taa, mut­ta poli­ti­ikan pitää perus­tua harkintaan.

    Jos itkevän mum­mon sijaan voidaan aut­taa kym­meniä nälästä kär­siviä lap­sia, on se parem­pi sijoi­tusko­hde human­i­taarisille resurs­seille. Koko maail­maa ei ole varaa auttaa.

    Mari­aK:

    meil­lä on ihmisiä, jot­ka työk­seen hark­it­se­vat ja pohti­vat, myön­netäänkö sille homok­si “ilmoit­tau­tu­valle” tur­va­paik­ka vai ei, enkä usko, että mei­dän blogikeskusteluis­sa tarvit­see opet­taa heitä arvioimaan, kuka puhuu totta.

    Mitä on ammat­ti­taito arvioi­da, kuka puhuu tot­ta tai kuka ei? Ruan­dalainen kansan­murhan pak­eni­ja voi pal­jas­tua yhdek­si kansan­murhan organ­isoi­jista. 15-vuo­ti­aak­si itseään väit­tävä 25-vuo­ti­aan näköi­nen soma­li, joka sanoo paen­neen­sa sotaa, voi hyvin olla itse sota­toimi­in osal­lis­tunut tais­teli­ja. Köy­histä maista tule­vat nuoret miehet, joil­la on ollut varaa mak­saa tuhan­sia euro­ja salakul­jet­ta­jille, tuskin ovat oman maansa heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­via. Eivätkä he ole 15-vuo­ti­ai­ta vain kos­ka sanovat ole­vansa. Eikä kas­vat­ti­tyt­tärinä yhdis­tet­tävät tei­nitytöt, joi­ta on hyvin merkit­tävä osu­us per­heeny­hdis­tämishake­muk­sista, ole vält­tämät­tä lainkaan kas­vat­ti­tyt­täriä vaan esimerkik­si tule­via pakkon­aitet­tavia teini­vaimo­ja tai kotiorjia.
    Avio­ero­pros­ent­ti yhdestä maail­man patri­arkaal­isim­mista kult­tuureista tulevil­la on poikkeuk­sel­lisen korkea. Lap­sil­isät ja ‑tuet juok­se­vat monille yksin­huolta­jaäideille, joil­la ei ole aiko­mus­ta tai vapaut­ta osal­lis­tua työelämään.

    Miten arvioit, kuka puhuu tot­ta, kuka ei? Nykyi­nen käytän­tö on hyvin pitkälti uskoa hak­i­jan sanaan. Sen myötä esimerkik­si yllä kuvat­tu ilmiö on syn­tynyt. Jos et usko, että tätä ilmiötä on ole­mas­sa, kysy esimerkik­si Monika-Naisista.

  90. Se redu­soi erit­täin mon­imutkaisen ja moni­ta­hoisen kokon­aisu­u­den yhden riv­in suu­ruisek­si moraalisek­si ongelmaksi. 

    Kir­joit­taako tänne kak­si eri ihmistä nimierkil­lä az? Yksi, joka ei antaisi muiden pitää ydin­voimakysymys­tä moni­ta­hoisem­pana kuin kyllä/ei, ja toinen joka kir­joit­taa ylläol­e­van? Yksi, joka pitää tärkeänä asioiden ymmätämistä numeroiden kaut­ta ja toinen, joka ei mil­lään suos­tu arvioimaan ilmas­tokatas­trofin toden­näköisyyt­tä numeroiden kautta?

    Joku voisi alka epäilemään, että nim­imerk­ki az kokee, että häneen eivät päde samat sään­nöt kuin muihin.

    Sille az:lle, joka pitää numeroista (ja muille “maa­han­muut­tokri­itikoille”):

    (Tun­net­tu viher­fe­makko­jär­jestö?) Europol har­ras­taa ter­rori-isku­jen tilas­toin­tia euroopas­sa. Löysin vuo­den 2006 tilaston:

    http://www.europol.europa.eu/publications/EU_Terrorism_Situation_and_Trend_Report_TE-SAT/TESAT2007.pdf

    Sivul­la 13 ker­ro­taan, että Euroopas­sa oli yhteen­sä 498 (!?) ter­rori-iskua. Näistä 1 (yksi) oli islamistien tekemä. Suurin enem­mistö oli sep­a­ratistien tekemiä, ääri­vasem­mis­to 55 ja ääri­oikeis­to islamistien kanssa tasois­sa yhdel­lä tempauksella.

    Nyt, euroopas­sa on tähän kysymyk­seen liit­tyen kat­e­goris­es­ti kak­si ongel­maa. Kum­mankaan kiistämi­nen ker­too lähin­nä siitä, että kiistäjäl­lä on agen­da. Ensim­mäi­nen on se, että tietyt siir­to­lais­ryh­mät tiety­il­lä alueil­la eivät ole inte­groituneet euroop­palaiseen kult­tuuri­in riit­tävän hyvin, vaan aiheut­ta­vat kaiken­näköisiä ongelmia ja esim. käyt­tävät väärin sosi­aal­i­tu­ki- ja tur­va­paikka­jär­jestelmäämme. Toinen on se, että jotkin tahot yrit­tävät kovasti peila­ta yhteisön sisäiset ongel­mat ulkois­t­en tek­i­jöi­den aiheut­tamik­si. Oli se ulkoinen tek­i­jä sit­ten “rät­tipää” tai “val­taa pitävä eliitti”.

    Min­un mielestäni jälkim­mäisen ongel­man uhkaku­vat ovat jok­seenkin kaikil­la mittareil­la paljon vakavam­mat kuin ensim­mäisen, ainakin lähim­män kymme­nen vuo­den aikana. Tämä on tietysti osit­tain mielipi­dekysymys, joten siitä kiis­te­ly ei vält­tämät­tä ole kovin hedelmällistä.

    Mut­ta ensim­mäi­nenkin ongel­ma on todel­li­nen ongel­ma. En osaa olla kovin paljon eri mieltä sen näke­myk­sen kanssa, että euroop­pa on ollut suh­teel­lisen rauhalli­nen (Jugoslavi­aa luku­unot­ta­mat­ta) maail­man­so­tien jäl­keen, kos­ka maail­man­odat lait­toi­vat etniset ryh­mät omi­in maanti­eteel­lisi­in laatikoi­hin­sa. Mut­ta se, että emme pysty inte­groimaan pien­tä mur­to-osaa väestä, joka on tul­lut tänne, kos­ka halu­aa enem­min elää elämää joka on mah­dol­lista tääl­lä kuin kotona, on kyl­lä paljon enem­män mei­dän yhteiskun­tamme ongel­ma kuin näi­den muiden kult­tuurien ongel­ma. Tämän ongel­man ratkaisemisek­si tarvi­taan kri­it­tistä maa­han­muut­tokeskustelua (jota esimerkik­si Osmo on yrit­tänyt käy­dä), ei xeno­fo­bista pani­ikin­li­et­son­taa , jota “maa­han­muut­tokri­itikot” har­ras­ta­vat (hyvin läpinäkyvästi jälkim­mäisen ongel­mani mukaises­ti). Ja ei, se, että kaik­ki muu­tumme “suvait­se­viksi” ei tietenkään ole mikään ratkaisu.

    Miten sit­ten tuo jälkim­mäi­nen ongel­ma saadaan ratkot­tua? Luulisin Nobelin rauhan­palk­in­toa ole­van tar­jol­la. Keskustelun polar­isoi­tu­mi­nen hom­mafoo­ru­mi-viher­fe­makko-ääripäi­hin ei kuitenkaan ainakaan auta asiaa.

  91. Juk­ka Siren,

    Turhau­tunut purkauk­seni oli var­maankin lapsel­leni, mut­ta sin­un näke­myk­sesi on kyl­lä hyvin virheelli­nen. Ote­taan esimerkik­si vaikka­pa keskustelus­sa jo sivu­tut ympärileikkauk­set. Soma­lias­sa 95–98% (Unicef) tytöistä pois­te­taan sukupuolielin. Tapa on jatkunut alueel­la usei­ta tuhan­sia vuosia. Tämä siitä huoli­mat­ta, että he ovat huo­man­neet leikkauk­sen tap­pa­van, vam­maut­ta­van, aiheut­ta­van kroon­ista kipua jne. Sukupolves­ta toiseen ja kymme­nen­teen vuo­sisato­jen ja vuosi­tuhan­sien ajan. Kult­tuuri kloon­aa asen­tei­ta ja arvo­ja ihmisi­in. Tämä on suurien tilas­to­jen tason todellisuutta.
    Ne ovat myös yksilöi­den arvo­ja ja asen­tei­ta. Ne yhtälail­la tule­vat yksilöi­den mukana näi­den tul­lessa uusi­in asuin­mai­hin­sa. Voima-lehdessä haas­tatel­tu soma­l­i­tyt­tö sanoi, että hän ei tunne yhtäkään kave­ri­aan Suomes­sa, jota ei olisi leikat­tu. Ei yhtäkään. 

    Sil­loin jos esimerkik­si jonkin kult­tuurin jäsenistä suurin osa vihaa homosek­suaale­ja, niin nämä asen­teet tule­vat sil­loin tästä kult­tuurista muut­tavien mukana. Ams­ter­dam ei enää ole se vapaamieli­nen maail­man homosek­suaalien pääkaupun­ki, mitä se oli vielä pari vuosikym­men­tä sit­ten. Esimerkik­si homo­jen julkiset hellyy­denosoituk­set eivät ole kaupungis­sa enää yhtä har­mit­to­mia kuin mitä ne oli­vat aikoinaan. Pelko on lisääntynyt. 

    Ams­ter­dam on vapaamielisyy­den sijaan yksi niistä suurkaupungeista, jot­ka ovat ehdol­la ensim­mäisik­si mus­lim­ienem­mistön saaviksi euroop­palaisik­si suurkaupungeiksi.
    Homo­ja muut­taa nykyään pois Ams­ter­damista kaupun­gin laita­mille kan­taväestön asut­tami­in lähiöihin. 

    Tämä kehi­tys johtuu suurelta osin siitä, että Ams­ter­dami­in tulleet maa­han­muut­ta­jat eivät ole olleet vain yksilöitä, vaan hei­hin, hei­dän arvoihin­sa ja asen­teisi­in­sa on ollut myös kloonat­tuna hei­dän kult­tuu­ri­taus­taansa. Jos lähde­tään kieltämään täl­laisia itses­tään­selvyyk­siä, käy keskustelu todel­la turhauttavaksi.

    Käsi­tyk­sesi tur­va­paikan­hak­i­joista yksit­täis­inä täplinä on myös virheelli­nen. En nytkään tiedä, onko tuo tahal­lista virheel­lisyyt­tä, mut­ta se on turhaut­tavaa. Kos­ka toki olet sen ver­ran älykäs, että taju­at, että me emme voi tun­tea tuon yksit­täisen täplän omi­naisuuk­sia. Moni ei tunne omaa puolisoaan tai lap­si­aan kun­nol­la, miten voi virkail­i­ja tun­tea tuli­jan muu­ta­man tun­nin pere­htymisel­lä sen varas­sa, mitä tuli­ja esit­tää ole­vansa. Miten? Ei mitenkään. Joten ei ole mitään yksilöl­listä täplää. Hän voi ker­toa ole­vansa “ajoko­r­ti­ton jenk­ki”, mut­ta useim­mil­la “jenkeil­lä” “on ajoko­rt­ti” ja jos olemme vain “jenkkilästä” tule­vien sanan varas­sa, niin ei voi­da säätää lakia siten, että jokainen “ajoko­r­tit­tomak­si itseään väit­tävä” saa tur­va­paikan, kos­ka hän on yksit­täi­nen täplä.

    Tuol­lainen näke­mys ei todel­lakaan ole jalat maas­sa vaan suo­raan puhut­tuna hyvin nai­ivi. Kuten Art­turikin tote­si, me emme voi tun­tea näitä yksilöitä. Kult­tuuri on paras viit­teemme siitä, keitä he ovat (vrt. 95–98%).

    Tun­net­tu ja vain­ot­tu aktivisti on eri asia. Hän saa perustel­lusti tur­va­paikan oli homo tai hetero.

  92. az,

    Nyt päästi­in slip­pery slopelle mut­ta ehkä sitä liuku­mal­la vielä kohdataan.

    Jos ote­taan kak­si ääripäätä, jois­sa toises­sa on
    se tun­net­tu ja vain­ot­tu aktivisti,

    ja toises­sa ääripäässä ihmi­nen jon­ka koti­maa­ta ei edes saa­da selville, kun pas­si on vedet­ty lentoase­man ves­sas­ta. Todel­lisu­udessa sen maan naa­purista, mis­tä väit­tää ole­vansa, ja itse koti­maansa toisia sor­ta­van enem­mistön jäsen.

    Täl­lä asteikol­la on rajat­tomasti vai­h­toe­hto­ja. Esimerkik­si joku joka sanoo, että kuu­luu maansa vain­ot­tuun vähem­mistöön (ja sovi­taan vielä, että jon­ka kult­tuuri on meitä lähempänä kuin maan val­taväestön). Ja joka todis­teek­si vaikka­pa puhuu sitä kieltä sujuvasti. 

    Tai jonkin Hyvän Asian aut­ent­ti­nen aktivisti, ja sik­si vain­ot­tu. Joka jos­sain muus­sa kohdin onkin mei­dän normeil­lamme patataantumo.

    Raja on vedet­tävä johonkin. Sinä ilmeis­es­ti vedät sen juuri noi­hin kaikkein tun­ne­tu­impi­in, mallia Dalai Lama. No Bor­der ‑jen­gi ei nimen­sä mukaises­ti mihinkään.

    En usko vira­nomais­ten ere­htymät­tömyy­teen, mut­ta luotan kohtu­ullis­es­ti hei­dän kykyihinsä.
    Ainakaan en halua nyky­menoa kor­vat­ta­van sil­lä, että tehdään luet­te­lo maista, joista kat­e­goris­es­ti ei ote­ta, piste.

    Eri asia on, että oleskelu­lu­vas­ta on tul­lut käytän­nössä “taval­lisen” maa­han­muu­ton, siis työn ja/tai elin­ta­son perässä muut­tamisen väline.
    Se ei, epäti­eteellsi­esti ilmais­tu­na, pitkän päälle vetele.

  93. tcrown,

    Minä en ymmärtänyt viestistäsi juuri yhtään mitään. Jostain riv­ien välistä luin, että me euroop­palaiset olemme pääsyyl­lisiä maa­han­muu­ton ongelmi­in. Eli jos esimerkik­si Sak­sas­sa muu­ta­man miljoo­nan suu­ru­inen *tiet­ty* maas­sa jo vuosikym­meniä ollut vähem­mistö tehtailee enem­mistön tiety­istä rikok­sista, kos­ka kun­nia- ja machokult­tuurin nuoret jengiy­tyvät, niin se on mei­dän vikamme? Kun hei­dän työt­tömyyten­sä on val­tavaa, kos­ka nämä samat pojat eivät väl­itä lainkaan koulunkäyn­nistä, eikä suuren osan tyt­töjä anneta jatko-opiskel­la kos­ka per­he suo­jelee hei­dän sek­suaal­isu­ut­taan, niin se on mei­dän vikamme?

    Tämä palaa siihen, mis­tä tämä keskustelu lähti liik­keelle. Henkilöko­htaisen velvol­lisu­u­den­tun­non ja vas­tu­uno­ton ulkois­t­a­mi­nen on oman­lais­taan rasis­mia. Tämä alen­taa kohteen­sa vähem­män vas­tu­ullisek­si, vähem­män velvol­lisek­si, objek­tik­si, joka ei ole täysimääräi­nen aikuinen sub­jek­ti kan­ta­maan vas­tu­u­ta itses­tään. Ole­maan itse vas­tu­ulli­nen, jos laimin­lyö opiskelun. Ole­maan itse vas­tu­ulli­nen, jos paikkon­ait­taa lapsensa.

    Ei, päin­vas­toin varomme kri­ti­ikkiämme, suun­nilleen sen suun­tais­es­ti, miten Keltinkgas-Järvi­nen kehot­taa suh­tau­tu­maan päiväkoti­lap­si­in, ettei kri­ti­ik­ki saa heitä tuo­h­tu­maan, masen­tu­maan tai raivos­tu­maan. Eli hyssytel­lään ympärileikkauk­sista, kun­ni­aväki­val­las­ta, machokult­tuurista, islamista. Ei puhuta suo­raan, ettei lap­si loukkaan­nu, vaan puhutaan tälle lapselle ymmärtäen ja päätä silitellen. Ei silmien korkeudelta niin kuin tasaver­taiselle aikuiselle.

    En jak­sa kir­joit­taa aiheesta enää tätä viestiä enem­pää. Tämä on todel­la turhaut­tavaa. Ehkä omat vies­ti­ni vaikut­ta­vat osin asi­at­tomil­ta, mut­ta se on reak­tio­ta siihen, että perustel­lusti tai ei, koen, että tätä keskustelua monikult­tuurin puo­lus­ta­jien tahol­ta vaivaa tietoinen tyh­män esit­tämi­nen, joka pyrkii tahal­laan sotke­maan suurten kokon­aisuuk­sien hah­mot­tamista ja niitä koske­vaa “argu­ment­ti -> argu­mentin huomioi­va vas­ta-argu­ment­ti” ‑asi­akeskustelua.
    Keskustelu ei etene.

    Jos tästä blo­gista etsii keskustelua tästä aiheesta vuosil­ta 2007,2008,2009,2010 aivan sama tois­tuu läh­es ident­tisenä. Paljolti samoil­la keskustelijoilla.

    Oli syy kenessä tai mis­sä tahansa, niin ei tämä joh­da mihinkään. Aikaa menee hukkaan, ei tästä oikein muu­ta tun­nu jäävän irti.

  94. Art­turi on ihan oike­as­sa tässä:

    Eli kansallisuus/rotu/kulttuuri ei ole määräävä omi­naisu­us. Silti sen perus­teel­la voi syr­jiä, jos se kor­rel­loi niiden omi­naisuuk­sien kanssa joi­ta halu­taan syr­jiä ilman, että on kyse rasismista.

    Olet­taen että meil­lä ei ole muu­ta infor­ma­tio­ta kuin kansallisuus/rotu/kulttuuri niin näin. Sit­ten pitäisi vielä pitäisi selit­tää mik­si täm­möi­nen ole­tus pitää tehdä.

    Virkamiehillä on hark­in­taval­taa nimeno­maan sen takia että he voivat käyt­tää tapaus­ta­son tieto­ja joi­ta lain­säätäjälle ei yleisel­lä tasol­la ole käytössä. Itseasi­as­sa meil­lä on virkamiehiä nimeno­maan tämän takia, muuten hei­dät voitaisin kor­va­ta tietokoneel­la joka tek­isi päätök­siä viiteryh­män tilas­tol­lis­ten omi­naisuuk­sien perusteella.

    Ja kyl­lä, tämä johtaa sub­jek­ti­ivisi­in ja vai­htele­vi­in tulk­in­toi­hin joka on epäreilua, mut­ta automaat­ti­nen ja soveltam­a­ton lain­tulk­in­ta olisi vielä epäreilumpaa. Esimerkik­si oikeudessa syyte­ty­istä muis­taak­seni jotain yli 90% tode­taan syyl­lisik­si mut­ta tästä huoli­mat­ta oikei­sis­tu­imia ei ole lopetet­tu tarpeettomina.

  95. Art­turi,

    Olisiko­han _tehokasta_ sel­l­ainen työn­jako, että ihmis­tun­te­mus­ta vaa­tivis­sa tehtävis­sä — kuten rekry­toin­ti, tur­va­paikkatarpeen arvioin­ti tai asi­akas­palvelu — olisi sel­l­aisia ihmisiä, joil­la on se kyky lukea toisia ihmisiä nopeasti? Jos muu­ta tietoa kuin kansalaisu­us ei ole, sitä han­ki­taan — tarvit­taes­sa vaikka­pa kyseistä henkilöä haas­tat­tele­mal­la. Eihän opiske­li­javalin­nas­sakaan olisi muu­ta tietoa kuin nimi ja kansalaisu­us, jos hak­i­joil­ta ei muu­ta kysyttäisi.

    Az,

    Niin, “mum­mo­la­ki” mak­saisi paljon, kos­ka tietenkin sen pitäisi koskea kaikkia. Per­heeny­hdis­tämiset ydin­per­heen sisäl­lä mak­sa­vat, mut­ta se hin­ta ollaan valmi­ita mak­samaan, kos­ka uskomme, että lap­sil­la on oikeus van­hempi­in­sa ja sis­aruk­si­in­sa. Jos uskoisimme, että lap­sil­la olisi oikeus myös iso­van­hempi­in­sa — kuten jotkut usko­vat, kan­nat­taisimme “mum­mo­lakia”, vaik­ka se mak­saa. Kyse on asioiden tärkeysjärjestyk­ses­tä. Val­tion bud­jetis­sa ei muuten mitenkään itses­tään­selvästi ole yhteistä kiin­tiötä “maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­sille” ja kehitysavulle.

    Tiedän, että tur­va­paikan­hak­i­jois­sa on myös entisiä soti­lai­ta, että tyt­töjä ympärileikataan, että nais­ten elämää rajoite­taan. Kyse on siitä, olisiko ihmis­ten elämä jotenkin parem­paa, jos vaikka­pa niitä ympärileikkausuhan alla eläviä tyt­töjä ei päästet­täisi tänne vaan lähet­täisi­in takaisin maa­han, jos­sa on sota, kaaos ja ympäril­lä yhteiskun­ta, jos­sa yli 90% hyväksyy ympärileikkauk­set. Onko se jotenkin pienem­pi ongel­ma, että maail­ma on paha, jos me emme joudu sitä omas­sa lin­tuko­dos­samme kohtaamaan?

  96. ‘Suurin enem­mistö oli sep­a­ratistien tekemiä, ääri­vasem­mis­to 55 ja ääri­oikeis­to islamistien kanssa tasois­sa yhdel­lä tem­pauk­sel­la.’ (tcrown)
    Tilas­toidut ter­rori-iskut eivät ole tasa-arvoisia. Vain yhdel­lä noista ryh­mistä on esi­in­tynyt pyrkimys­tä tap­paa mah­dol­lisim­man paljon sivi­ileitä mah­dol­lisim­man näyt­tävästi. Jos joku jak­saa tehdä tilas­ton viime kym­men­vuo­tiskaudel­la Euroopas­sa ter­rori-iskuis­sa kuolleista, mikä ryh­mä mah­taisi olla tap­panut eniten?

  97. tpyy­lu­o­ma:

    Sit­ten pitäisi vielä pitäisi selit­tää mik­si täm­möi­nen ole­tus pitää tehdä.

    Se oli sel­l­ainen aja­tusleik­ki, joka havain­nol­listi sitä, että rodun vuok­si kan­nat­taa syr­jiä tuos­sa tilanteessa. On aika selvää, että ihmis­ten kohtaamiset tois­t­en­sa kanssa aset­tuvat jakau­malle jois­sa toises­sa päässä ihmisil­lä on enem­män tietoa ryh­mästä kuin yksilöstä ja toises­sa tilantei­ta jois­sa ihmisel­lä on enem­män tietoa yksilöstä kuin ryhmästä.

    Se miten paljon käyt­tää hyväk­seen tietoa ryh­mästä riip­puu tuos­ta suh­teesta. Eli ekana pitäs pystyä vähän haarukoimaan, että mitenkä paljon rodun takia pitäs syr­jiä jos syr­jit­täs just oikee määrä, eikä vaan intoil­la, että rodun takia syr­jimistä pitäs vähen­tää. Jos ei tiede­tä sitä tavoite­ta­soa, niin ei voi­da sanoo onko jotain liikaa vai liian vähän. (Tää sama jut­tu on kans nais­ten palka­s­ta puhuttaessa.)

    Eikä mul­la nyt oo mitään naput­tamista siitä, että virkamiehet har­ras­taa hark­in­taa kun ne tekee noi­ta päätök­siä siks, että uskon suo­ma­lais­ten ole­van niin har­voin rasis­te­ja, että tuol­la taval­la hak­i­jat ei tuu syr­ji­tyiks niiden rodun/kulttuurin perusteella.

    Edelleen mun mielestä parem­pi sys­tee­mi olis vaan käyt­tää markki­noi­ta, eli antaa kaikkien tul­la, jot­ka luulee pär­jäävän­sä. Jos ollaan huolestunei­ta siitä, että tämä lask­is joidenkin suo­ma­lais­ten elin­ta­soo, niin ote­taan sit vaik­ka sisäänpääsymaksua.

    Mari­aK:

    Olisiko­han _tehokasta_ sel­l­ainen työn­jako, että ihmis­tun­te­mus­ta vaa­tivis­sa tehtävis­sä – kuten rekry­toin­ti, tur­va­paikkatarpeen arvioin­ti tai asi­akas­palvelu – olisi sel­l­aisia ihmisiä, joil­la on se kyky lukea toisia ihmisiä nopeasti?

    Var­maan olis, jos niille ihmisille ei olis vielä parem­paa käyt­töö. Entä sitten?

    Jos muu­ta tietoa kuin kansalaisu­us ei ole, sitä han­ki­taan – tarvit­taes­sa vaikka­pa kyseistä henkilöä haastattelemalla.

    No sitä han­ki­taan, jos sitä kan­nat­taa han­kkia. Se onko tämä tehokas­ta riip­puu siitä tiedon han­kkimisen hyödys­tä ja siihen kulu­vista resurs­seista. Joskus se kan­nat­taa (ja sil­loin tietysti yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la toimivil­la on kan­nustin se tehdä) ja joskus ei.

    Julkisel­la sek­to­ril­la mis­sä organisaation/työntekijän men­estys ei riipu sen tuot­ta­mas­ta hyödys­tä ja siihen kulu­vista resurs­seista byrokraatit voivat syr­jiä omien miel­tymys­ten­sä mukaan ilman, että joutu­vat mak­samaan siitä. En mis­sään nimessä väitä, että tää olis Suomes­sa iso ongel­ma, kos­ka suun­nilleen kaik­ki omaa samat lib­er­aalit arvot.

    Sinä yrität koko ajan argu­men­toi­da sen puoles­ta, että yleistyk­siä ei sais tehdä mis­sään tilanteessa. Minä yritän vaan väit­tää, että niitä pitää saa­da tehdä sil­loin kun se on perustel­tua. Se mil­loin se on perustel­tua selviää markki­noil­la, kos­ka siel­lä syr­jin­nän kus­tan­nuk­set lankea­vat syrjijälle.

    Onko se jotenkin pienem­pi ongel­ma, että maail­ma on paha, jos me emme joudu sitä omas­sa lin­tuko­dos­samme kohtaamaan?

    Mä en kans tajuu tätä ollenkaan. Tai siis voin ymmärtää, että joku on tätä mieltä, mut­ta mun mielestä se on jotenkin has­sua, että ihmiset haluis mielu­um­min hui­ja­ta itteen­sä, että köy­hyyt­tä ja kur­ju­ut­ta ei oo ole­mas­sa. Tätähän käytetään argu­ment­ti­na näi­den ker­jäläis­tenkin kanssa viimeks just tänään hesarissa.

    Mut ehkä se liit­tyy jotenkin suh­teel­liseen köy­hyy­teen, että jois­takin se on tosi huono jut­tu, et parem­pi köy­hille olla keskenään ja rikkaille keskenään. Mun mielestä yhteiskun­taan mah­tuu usei­ta elin­tapo­ja. Osmokin aina jak­saa tästä motkot­taa, että kaikkien pitäs elää suo­ma­laisen elämän­ta­van mukaan.

  98. Mari­aK ja Artturi,

    Ei kai tuon nyt pitäisi mitenkään _käsittämätöntä_ olla? Minus­ta on kohtu­ullisen selvää, että pääosa ihmi­sistä (ml. minä) on onnel­lisem­pia, jos ongelmia ei tarvitse nähdä — pois­sa silmistä, pois­sa mielestä.

    Kari

  99. az

    Luon­nol­lis­es­ti turhaut­taa kun samat argu­men­tit kiertää, tulee usein sel­l­ainen ‘takaisin lähtöru­u­tu­un’ olo. Huute­len täältä kat­so­mos­ta kun ei mul­la tähän mitään annet­tavaa ole mut­ta kyl­lä keskustelu mielestäni inasen eteen­päinkin on liikah­tanut. Jos ei nyt ihan ‘monikult­tuuri 2.0’ niin jotain 1.3:n paikkeil­la. Ei muu­tu asi­at yhdessä yössä eikä vuodessakaan mut­ta minä ainakin olen lukenut näitä ihan mie­lenki­in­nol­la, joka vuosi…

  100. Vain yhdel­lä noista ryh­mistä on esi­in­tynyt pyrkimys­tä tap­paa mah­dol­lisim­man paljon sivi­ileitä mah­dol­lisim­man näyttävästi.

    Nopeast­i­pa vaik­ka IRA:n toimet ovat uno­htuneet. Vai oliko IRA piilois­lamistili­ike, vai epäon­nis­tuiko IRA vain surkeasti yri­tyk­sessään olla tap­pa­mat­ta sivi­ile­jä näkyvästi?

    Lähde­vi­ite oli mukana sik­si, että siihen voisi tutus­tua tarkem­min ennen kuin laukoo omia harhalu­u­lo­jaan. Lainauksia:

    In Spain, despite the truce declared by ETA in March 2006, sep­a­ratist groups per­pe­trat­ed 136 attacks, main­ly in
    the Basque region. Only the attack at the Mad-
    rid air­port on 30 Decem­ber 2006 result­ed in
    casualties.

    Left-wing and anar­chist ter­ror­ist groups cam-
    paigned most­ly in Greece, Italy, Spain and
    Ger­many. None of the attacks result­ed in casu-
    alties, but some of them were intend­ed to kill. 

  101. Joku kaipasi Suomeen sosi­aalilib­er­aalia ståhlbergiläistä puoluet­ta (ja vihrei­den lib­er­aal­isu­ut­ta muutenkin arvioiti­in). Niin minäkin kaipasin 10 vuot­ta sit­ten, kunnes mm. Oden vaiku­tuk­ses­ta havaitsin sel­l­aisen jo ole­van. Tässä viimeisin kir­joituk­seni tästä lempiaiheestani.

    Ståhlbergiläisen edis­tyk­sen puoles­ta (Turun Sanomat ‑kolum­ni 28.5.10)
    Puhuin viikko sit­ten vihrei­den puoluekok­ouk­ses­sa vihreistä edis­tyk­sel­lisenä liik­keenä, joka jatkaa itsenäisyy­den aikamme alun edis­tys­mielis­ten työtä Suomen rak­en­tamisek­si. Lisäk­si toivoin, että Suomen seu­raa­va hal­li­tus voidaan rak­en­taa eri puoluei­den edis­tyk­sel­li­sistä voimista. Todel­lisek­si jakolin­jak­si suo­ma­laises­sa poli­it­tises­sa keskustelus­sa onkin muo­dos­tu­mas­sa lib­er­aalin edis­tyk­sen ja kon­ser­vatismin väli­nen taistelu.

    Kon­ser­vatismia esi­in­tyy poli­it­tisel­la kar­tal­la niin oikeal­la kuin vasem­mal­la. Usein se näyt­täy­tyy tak­er­tu­mise­na van­haan etu­ryh­mäa­jat­telu­un ja saavutet­tui­hin etu­i­hin yhteiskun­nan kokon­aise­dun kus­tan­nuk­sel­la. Se näyt­täy­tyy myös kansalais­ten ja eri väestöryh­mien ihmisoikeuk­sien rajoit­tamise­na tur­val­lisu­u­den tai talouden nimis­sä. Se vetoaa pop­ulis­tis­es­ti ihmis­ten pelkoi­hin ja ennakkoluuloihin.

    Edis­tyk­sel­liset liik­keet ovat sen sijaan kaut­ta his­to­ri­an pyrki­neet luo­maan parem­paa yhteiskun­taa. Edis­tyk­sen ytimessä on usko ihmisen nos­tamiseen ja vapaut­tamiseen. Jokaisel­la ihmisel­lä on ihmis­ar­vo. Inhimil­lisen edis­tyk­sen rin­nalle on viime vuosikym­me­nien kas­vavien ympäristöriskien myötä nous­sut tarve kestävään kehitykseen.

    Tämän päivän Suomel­la olisi opit­tavaa tasaval­tamme ensim­mäiseltä pres­i­den­tiltä K. J. Ståhlbergiltä. Köy­histä oloista nous­sut­ta edis­tys­mielistä Ståhlbergiä ajoi vah­va usko sivistys­val­tioon, kansan­val­taan ja edis­tyk­sel­liseen sosi­aalipoli­ti­ikkaan. Ståhlberg uskoi inhimil­lisen edis­tyk­sen ja vapaamielisen oikeusval­tion tärkey­teen. Nuor­suo­ma­laisen puolueen sosi­aalilib­er­aalin siiv­en johta­jana hän korosti lisäk­si sosi­aal­isia uud­is­tuk­sia ja kaikkien kansalaisker­rosten liit­tämistä yhteiskun­nal­liseen toimintaan.

    Ståhlberg piti aikanaan oras­ta­van demokra­ti­amme kasas­sa niin ääri­oikeis­ton kuin ääri­vasem­mis­ton uhal­ta. Hän sitout­ti maltil­lisen vasem­mis­ton isän­maan rak­en­tamiseen. Ilman hänen viisaut­taan Suo­mi olisi tuskin ehey­tynyt ja kehit­tynyt niin nopeasti.

    Pres­i­dent­tinä Ståhlberg uskalsi tulki­ta val­taoikeuk­si­aan sup­peasti. Hän antoi tilaa hal­li­tuk­selle ja eduskun­nalle, jot­ta yhteiskun­nan eri liik­keet pää­sivät esille päätök­sen­teossa. Ståhlberg kieltäy­tyi pyyn­nöistä huoli­mat­ta jatka­mas­ta pres­i­dent­tinä toiselle kaudelle. Hän halusi var­jel­la maataan siltä, että val­ta keskit­tyy ja henkilöi­tyy yhteen ihmiseen.

    Ståhlber­gin opetuk­set ovat yhä ajanko­htaisia. Sosi­aalilib­er­aali edis­tysa­jat­telu ei ole van­hen­tunut. Se tar­joaa vai­h­toe­hdon niin epäon­nis­tuneelle sosial­is­mille kuin talouden taan­tu­man myötä haak­sirikkoon ajau­tuneelle uus­lib­er­aalille kap­i­tal­is­mille. Sosi­aalilib­er­al­is­mi korostaa yksilön­va­pauk­sia ja toisaal­ta vah­vaa sosi­aal­ista tur­vaverkkoa. Ihmi­nen ei voi olla vapaa yhteiskun­nas­sa, jos­sa tulo­erot pakot­ta­vat mon­et köy­hyy­teen tai estävät tasaver­taisen mah­dol­lisu­u­den koulutukseen.

    Sosi­aal­i­tur­vaamme on uud­is­tet­ta­va, jot­ta pääsemme hol­hoavas­ta tur­vas­ta ihmis­ten omia elämän­val­in­to­ja tuke­vaan, vapaut­tavaan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan. Sivistys­val­tios­ta ja eri väestöryh­mien yhtäläi­sistä ihmisoikeuk­sista on pidet­tävä kiin­ni, jot­ta jokaisel­la ihmisel­lä on edel­ly­tyk­set hyvään elämään ja työhön. Taloutemme on säi­lyt­tävä avoime­na ja kan­sain­välistymiseen on kan­nustet­ta­va, jot­ta voimme kil­voitel­la men­estyk­ses­tä niin yliopis­tois­sa kuin yritysmaailmassakin.

    Seu­raa­van hal­li­tuk­sen edessä on vaikei­ta taloudel­lisia päätök­siä. Niitä tehtäessä arvopo­h­jan merk­i­tys vain koros­tuu, kuten itsenäistymisemme alku­vu­osi­na. On tärkeää, että hal­li­tuk­sen muo­dosta­vat poli­it­tiset liik­keet ovat sitoutunei­ta tekemään nämä päätök­set korostaen inhimil­listä edis­tys­tä ja kestävää kehitystä.

  102. Az,

    Mä en ole ollut mukana aikaisem­mil­la ker­roil­la — keskustelu pol­kee paikallaan, kos­ka jämähdämme juok­suhau­toi­hin puo­lus­ta­maan omaa kan­taamme. Me olemme eri mieltä siitä, pitääkö maa­han­muut­ta­jia kohdel­la kult­tuurin­sa edus­ta­ji­na, mut­ta olemme samaa mieltä siitä, että heitäkin pitää kohdel­la vas­tu­ullisi­na, aikuisi­na ihmis­inä. Jatke­taanko keskustelua vaik­ka siitä, mitä tuo jälkim­mäi­nen tarkoit­taa käytännössä?

    Art­turi,

    Yritän pikem­minkin argu­men­toi­da sen puoles­ta, että niiden yleistyk­sien poh­jal­ta ei kan­na­ta tehdä yksilöi­den koko elämään vaikut­tavia iso­ja päätök­siä, kos­ka ere­htymisen ris­ki on merkit­tävä eikä tiedon han­kkimi­nen yksilöstä yleen­sä ole kovin kallista tai han­kalaa ver­rat­tuna koko ryh­mää koske­van tilas­totiedon keräämiseen ja siihen pere­htymiseen. Joku ter­veystarkas­tuk­seen kut­sum­i­nen tilas­tol­lisen riskin perus­teel­la voi olla ihan järkevää, mut­ta nyt keskustelti­in käsit­tääk­seni maa­han­pääsyn rajoit­tamis­es­ta. Jos nämä asi­at päätet­täisi­in “markki­noil­la” eikä poli­it­tis­es­ti tai byrokraat­tis­es­ti, ja mikäli ihmiset oikeasti oli­si­vat lib­er­taristi-uto­pi­oiden ratio­naal­isia toim­i­joi­ta, tästä asi­as­ta ei tosi­aan var­maan tarvit­sisi keskustel­la lainkaan.

    Kari,

    Ihan ymmär­ret­täväähän se olisi, jos samat ihmiset eivät esit­täisi välit­tävän­sä oikeasti maail­man köy­hyy­destä ja kur­ju­ud­es­ta ja antaisi ymmärtää, että tiedän tai väl­itän siitä jotenkin vähem­män, jos en pidä hei­dän “ratkaisuaan” hyvänä. Ympärileikkauk­set eivät pois­tu maail­mas­ta sil­lä, ettei soma­l­i­tyt­töjä päästetä länsimaihin.

  103. Mari­aK:

    nyt keskustelti­in käsit­tääk­seni maa­han­pääsyn rajoittamisesta.

    Ok. Mä luulin, että puhut­ti­in rasis­mista ja syr­jin­nästä. My bad.

    ja mikäli ihmiset oikeasti oli­si­vat lib­er­taristi-uto­pi­oiden ratio­naal­isia toimijoita

    heh, ei niit­ten tartte olla mitään sel­l­aista mitä sinä tarkoi­tat lib­er­taristi-uto­pi­oiden ratio­naal­isil­la toim­i­joil­la. Ihan taval­liset arkipäivän ihmiset vikoi­neen ja puut­tei­neen riittää.

  104. ‘Nopeast­i­pa vaik­ka IRA:n toimet ovat uno­htuneet.’ (tcrown)
    Eivät ole. IRA onkin oikein hyvä esimerk­ki: sil­lä oli ratio­naa­li­nen päämäärä (yht­enäi­nen Irlan­ti), organ­isaa­tio, johto, jota totelti­in, ja rajat­tu viholli­nen (Iso-Bri­tann­ian ja Pohjois-Irlan­nin yhdis­tynyt kuningaskun­ta). IRA:n kanssa pystyi neu­vot­tele­maan tuli­tauon, ja nyt­tem­min sen poli­it­ti­nen siipi on Pohjois-Irlan­nin suurin puolue.
    ‘Al-Qaidal­la’ ei ole päämäärää, johtoa eikä organ­isaa­tio­ta ja se iskee ihan kehen vaan tai oikeas­t­aan mielu­um­min mah­dol­lisim­man taval­lisi­in sivi­ilei­hin. Näkyy myös epäon­nis­tuneista iskuista.

  105. Lähde ihmeessä vaalei­hin ehdolle, tasokas­ta keskustelua järkipe­rusteil­la tarvitaan.

Vastaa käyttäjälle kenlie Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.