Eero Paloheimo jätti taas vihreät

Eero Palo­heimo näyt­tää taas ker­ran jät­täneen vihreät. Kovin uskolli­nen puolueen soturi hän ei ole ennekään ollut. Hän erosi Vihreästä liitos­ta ensim­mäisen ker­ran jo joskus 1980-luvun lop­ul­la ja perus­tu oman puolueen, linko­lalaisen Vihreät rp:n jos­ta hän kuitenkin palasi Vihreään liit­toon, huo­mat­tuaan, etteivät suuret kansan­joukot seu­ran­neet perässä.(Voi olla, että hän ei eron­nut, vaan oli kah­den puolueen jäsen, mut­ta kil­pail­e­van puolueen perus­t­a­mi­nen vas­taa eroamista)  Tuo Palo­hei­mon puolue ylsi kuitenkin yhteen kansane­dus­ta­japaikkaan, kun Velt­to Vir­ta­nen valit­ti­in eduskun­taan. Velt­to oli pyrkinyt myös Vihreän liiton ehdokkaak­si, mut­ta hänen ei kat­sot­tu täyt­tävän kansane­dus­ta­jae­hdokkaal­ta vaa­dit­tu­ja kriteerejä.

Eero on ollut myös Tuusu­lan kun­nan­val­tu­us­tossa, ei vihrei­den vaan paikallisen nim­bylis­tan edus­ta­jana. Tuon lis­tan merkit­tävin aikaansaan­nos on, että se vas­tus­taa rak­en­tamista rauta­tien var­teen, kos­ka ”vain onnet­tomat ihmiset joutu­vat käyt­tämään työ­matkallaan junaa, emmekä me sel­l­aisia tänne halua”. Tämä ei ollut siis Eeron vaan hänen ryh­mä­toverin­sa kan­ta, mut­ta Ris­tiky­dön ase­manseudun rak­en­t­a­mi­nen seisoo yhä. Tieto on Ker­a­van neuvottelijoilta.

Eero on oman­laisen­sa nero, mut­ta poli­ti­ik­ka ei oikein ollut hänen laji­aan, ei ainakaan vihreis­sä. Hän kaipasi karis­maat­tisen liik­keen johta­jak­si. Kun ura ei tähän vihreis­sä auen­nut, hän jät­täy­tyi pois vuon­na 1995. Sit­tem­min hän on tehnyt eri­no­maista työtä Kiinas­sa ekokaupunki­a­jatuk­sen ympärillä.

Mei­dän välimme eivät olleet koskaan hyviä. Eero piti min­ua aivan liian vasem­mis­to­laise­na, kuten kaikkia ”yhteiskun­nal­lis­es­ti suun­tau­tunei­ta” vihreät. Minä taas en oikein osan­nut uskoa hänen autori­taariseen insinööriv­i­sioon­sa yhteiskun­nan jär­jestämis­es­tä.  Sosi­aalipoli­ti­ikas­sa Eero oli niin oikeal­la, ettei hän mah­du poli­it­tiselle kartalle.

Siir­to­laisu­ut­ta mihinkään suun­taan Eero on vas­tus­tanut aina. Ei (vain?) niistä syistä, joi­ta hom­mafoo­ru­mil­la esitetään, vaan ennen kaikkea, jot­ta kult­tuu­rit eivät sekoit­tuisi yhdek­si mössök­si, (kuten on tapah­tunut Lon­toos­sa ja New Yorkissa?)

Kaiken kaikki­aan Eero Palo­heimo oli vihreis­sä hyvin suuria ris­tiri­ito­ja aiheut­tanut henkilö. Nero, joka pyr­ki aivan vääri­in tehtäviin.

Lehdis­sä näytetään speku­loivan sil­lä, että minä eroan seu­raavak­si. Blo­gin luk­i­jat ovat var­maankin havain­neet, etten ole aivan kaikesta samaa mieltä vihreän eduskun­taryh­män kanssa, mut­ta en ole eroamassa.

165 vastausta artikkeliin “Eero Paloheimo jätti taas vihreät”

  1. Palo­heimo ei ole, eikä ole ollut, kovin hyvä henkilö yhteisiä asioi­ta poli­tikkona hoita­maan. Palo­hei­mon kir­jo­ja olen kuitenkin lukenut nautin­nol­la. Ei hän Linkolan veroinen sanankäyt­täjä ole, mut­ta samaa pyrkimys­tä rohkeaan itsenäiseen ajat­telu­un on molem­mis­sa. Noil­la aja­tus­poluil­laan Palo­heimo on tietenkin joutunut kovin kauas kaikkea-hyvää-kaikille-ja-eri­tyis­es­ti-kehi­tys­maille-ajat­telus­ta. Luulisin, että Palo­heimo on takavu­osi­na ollut Vihreille tarpeelli­nen ekoänkyrä, mut­ta nykyi­nen hal­li­tus­puolue ei var­maankaan koe menet­tävän­sä hänessä mitään. Se ker­too yhtä paljon tämän päivän Vihreistä kuin Paloheimosta.

  2. Nähdäk­seni Osmol­la on tässä väärä käsi­tys Palo­hei­mon keskei­sistä suurten kan­sain­vael­lus­ten vas­tai­sista argumenteista.

    Oleel­lista Palo­hei­mon kri­ti­ikissä on nimeno­maan ollut ekologi­nen argu­ment­ti: siir­to­laisu­us kol­mannes­ta maail­mas­ta teol­lisu­us­mai­hin on luon­nolle haitallista. Tätä ei var­maankaan kukaan kiistä: useim­mat vihreät vaan kohaut­ta­vat sille olka­ansa. Tätä ekol­o­gista argu­ment­tia ei ole käsitel­ty mainit­se­mal­lasi Hom­mafo­ru­mil­la oikeas­t­aan yhtään, luku­unot­ta­mat­ta ehkä erästä yksit­täistä Linkola-keskusteluketjua.

    Kult­tuurien keinotekoisen sekoit­tamisen syn­nyt­tämästä har­maas­ta hötöstäkin on Palo­heimo puhunut, mut­ta sen ei voi mil­lään muo­toa väit­tää ole­van tässä suh­teessa Palo­hei­mon keskeinen argumentti.

    Mielestäni Palo­heimo on juurikin sel­l­ainen “poli­ti­ikko”, joiden puut­teeseen Vihreä liit­to on nyt uppoa­mas­sa. Vihreil­lä on nyky­isin riveis­sään pelkästään nimeno­maan POLIITIKKOJA. Heistä mon­et tun­tu­vat ole­van mukana poli­ti­ikan itsen­sä takia: poli­ti­ik­ka on heille itse­tarkoi­tus. He näkevät maail­man jonkin­lais­ten poli­ti­ikan lasien kaut­ta, ja yhteys reaal­i­maail­maan on mon­elta kadon­nut — jos sel­l­aista koskaan olikaan.

    Eero on aina ollut mies, joka ei vain puhu, vaan myös TEKEE. On erikoista, että Soin­in­vaara saa vään­net­tyä tämän jotenkin huonok­si omi­naisu­udek­si. Palo­heimo on Soin­in­vaaran mielestä huono poli­ti­ikko, kos­ka Palo­heimo oli usein eri mieltä kuin vihreä val­tavir­ta? Itse pidän moista suo­raselkäisyyt­tä vain ja ain­oas­taan posi­ti­ivise­na omi­naisuute­na poli­ti­ikas­sa toimittaessa.

    Ympäristöaat­teen ympärille kehit­tyneeltä poli­it­tiselta liik­keeltä toivoisin itse nimeno­maan TEKIJÖITÄ, eikä mitään poli­it­tisia lässyt­täjiä. Toisaal­ta Palo­heimo taisikin olla viimeinen “eko­mo­hikaani” Vihreän liiton riveis­sä. Ei tai­da puolueesta enää mon­taa jäsen­tä löy­tyä, jot­ka nos­taisi­vat luon­non­suo­jelun yksiselit­teis­es­ti polit­tisek­si ykkösasi­ak­seen. Men­neis­sä eurovaaleis­sa yksikään vihrei­den ehdokas ei tehnyt näin.

    Moni äänestäjä elää vielä illu­u­sios­sa, että Vihreät on jonkin­lainen ympäristöpuolue, mut­ta silmät alka­vat vähitellen avau­tua. Luon­non­suo­jeli­jat ja ympäristövä­ki ovat täl­lä het­kel­lä Suomes­sa täysin ilman poli­it­tista kotia.

    Vähin­tä, mitä Vihrei­den tulisi tehdä, olisi vai­h­taa puolueen­sa nimeä.

  3. Joskus tun­tuu, että Vihreät läh­es tietois­es­ti pyrkivät karkot­ta­maan miesäänestäjiä epälo­ogiseen argu­men­taa­tioon perus­tu­val­la fem­i­nis­mil­lään ja ide­ol­o­gisel­la, reali­teeteista vähät välit­täväl­lä suh­tau­tu­misel­laan maa­han­muut­toon. Ympäristöa­siois­sakin vaikut­taisi ole­van paljon sel­l­aista, että pide­tään väk­isin kiin­ni tiety­istä van­hoista lin­jauk­sista, vaik­ka uusi ja parem­pi tieto ei kyseisiä lin­jauk­sia enää tuk­isikaan. Lisäk­si Vihreis­sä val­lit­se­va voimakas kon­sen­sushenkisyys tiet­ty­jen asioiden suh­teen tekee tilaa Ville Niin­istön kaltaisille fanaatikoille, jot­ka oli­si­vat tarpeen vaaties­sa valmi­ita vaik­ka repimään väärin äänestänei­den äänestys­lipuk­keet ja määräämään “pahat” puolueet lail­la mediapimentoon(kärjistys, jon­ka vank­ka poh­ja lep­ää taan­noises­sa Pressiklubissa). 

    Ehkä Palo­hei­mon lähdöl­lä on jotain tekemistä edel­lä mainit­tu­jen asioiden kanssa ja ehkä se samal­la ker­too jotain siitä, minkälais­ten ihmis­ten puolue Vihreistä on tulos­sa. Har­mi sinän­sä, kos­ka esim. itsel­leni Vihreät olisi muuten huo­mat­tavasti mieluisampi puolue kuin ainakaan mikään kolmes­ta suuresta.

    Olisi muuten mie­lenki­in­toista tietää, minkälainen on Vihre­itä äänestävien profi­ili täl­lä het­kel­lä? Muis­taak­seni pääkaupunkiseudul­la Vihreil­lä on läh­es 40% kan­na­tus. Ymmärtääk­seni Vihrei­den äänestäjistä húo­mat­ta­va enem­mistö on naisia. Voisiko näi­den kah­den seikan poh­jal­ta olet­taa, että pääkaupunkiseudul­la asu­vista nai­sista yli 50% äänestää Vihreitä?

  4. Kir­joitin muu­ta­ma päivä sit­ten toisen otsikon alla kom­ment­ti­na, että:

    “Yri­tyk­set leima­ta maa­han­muu­ton kri­ti­ik­ki jok­sikin 1950-luvun yhden­mukaisu­uskult­tuurin suo­ma­laisu­u­den haikailuk­si ovat 10–20 vuot­ta ajas­taan jäljessä.”

    Mielessäni oli lähin­nä kult­tuuri­antropolo­gi Mat­ti Sarmela, mut­ta tot­ta tosi­aan, oli­han Palo­heimokin näitä. Oli­vat enem­män äänessä 10–20 vuot­ta sitten.

    Edes varsi­nais­es­ti rasisti­nen maa­han­muut­tokri­it­tisyys ei tain­nut koskaan suh­tau­tua näin kiel­teis­es­ti kan­sain­väliseen kult­tuuri­vai­h­toon ainakaan valkoisen rodun sisäl­lä. Sekin on jäänyt nyt marginaaliin.

  5. Par­la­men­taariseen poli­ti­ikkaan Palo­heimo ei ehkä (?) ole aivan omi­aan, mut­ta hyvin kiin­nos­tuneena olen vuosien mit­taan lukenut hänen kir­joituk­si­aan. “Välit selviksi — ja joka suun­taan” (1991) oli aikoinaan avaa­va teos. Uudehko kir­ja “Tämä on Afrik­ka” (2007) on myös hieno. Palo­hei­mon net­ti­sivuil­lakin on hyviä juttuja.

  6. Lukuisia kir­jo­ja olen Afrikas­ta lukenut, kan­sain­välisiä best-sell­ere­i­ta mukaan lukien, mut­ta ei ole Palo­hei­mon kir­jan voit­tanut­ta. Kir­ja on aivan mah­ta­va ris­ti­in rasti­in kulke­va gonzo-jour­nal­isti­nen tilin­teko man­tereesta. Liki 70-vuo­tias mies matkaa ties mis­sä syr­jäseuduil­la, keinoinaan ‘ties miten’, tapaa ties keitä, syö ties mitä, välil­lä ollaan kaksin ker­roin lat­tial­la ja ruo­ka tulee ulos molem­mista suun­nista, ja kun luulee helpot­ta­neen niin mitä vielä ja kuitenkin taas pian eteen­päin vaik­ka mikä olisi. 

    Ei olisi tuo­hon mon­es­ta puo­let nuoremmastakaan.

    Kuvauk­set hänen tapaamis­taan ihmi­sistä ovat usein havain­noil­taan syväl­lisiä ja läh­es poikkeuk­set­ta mie­lenki­in­toisia. Palo­heimo ei liiem­min siloit­tele sen enem­pää kohtaa­maansa ulkoista kuin omaa sisäistäkään todellisuutta.

    Täl­lainen rehelli­nen ajat­telu ja tun­to­jen kuvaami­nen on yhteiskun­nal­lises­sa keskustelus­sa nyky­isin läh­es uhanalaista. Vihreis­sä eri­toten. Yhdessäkään toises­sa puolueessa ei ole yhtä vah­vaa painet­ta ajatel­la muotin mukaises­ti oikei­ta ajatuk­sia ja arvoja.

    Palo­heimossa poikkeavaa nimeno­maan on ollut läh­es immuu­nius mielip­itei­den ilmaisua ohjaa­maan pyrkivälle ulkoiselle sosi­aaliselle paineelle. Joten lop­ul­ta hän oli väistämät­tömästi yhteen sopi­ma­ton ratio­naal­isu­ut­ta ja indi­vid­u­al­is­mia vihaavaan, poikkeuk­sel­lisen emo­tion­aaliseen ja kollek­tivis­tiseen puolueeseen.

    Vihreät kil­pail­e­vat vihre­itä vas­taan fem­i­nis­tisyy­dessä, ylit­täen lop­ul­ta itsen­sä, on aika osu­van ilkikuri­nen kuvaus puolueen nykytilasta.

  7. Onko niin, että Palo­heimo — ja Linko­la — pitää arvioi­da taiteel­lisen vaikutel­man perus­teel­la? Real­is­mia eli toteu­tuskelpoista visio­ta­han ei löy­dy mut­ta sen sijaan paljon kyynisyyt­tä ja hiukkasen ikään kuin lääkärin määräämää apoka­lyp­tista julis­tus­ta tyyli­in: “paran­takaat­te tapanne, te kurjat” …

  8. Kyl­lä per­sut ovat aika kevein perustein ‘omi­neet’ hänet hei­dän lin­joilleen. Yhden asian perus­teel­la, ja siinäkin vain ‘lop­putu­lok­sen’ (?). Pre­mis­sit ovat hänel­lä luul­tavasti aivan toiset.
    Kan­nat­taisin Osmo sin­unkin ehdokku­ut­tasi (jota ker­roit jos­sain kir­joituk­ses­sa harkin­neesi). Mut­ta jos sen seu­rauk­se­na on se, että sin­ul­la ei olisi enää aikaa päivit­tää tätä blo­gia (ja olisi­han se, kyl­lä kansane­dus­ta­jan työ yleen­sä täyt­tää kalen­terin), niin enpä tiedä (han­kala kysymys). Tapa vaikut­taa se on tämäkin.

  9. Öö, mitä tämä vihrei­den paljon kammok­sut­tu yltiöfem­i­nis­tisyys oikeas­t­aan on? En selvästi ole seu­ran­nut. Voisiko joku antaa esimerkkejä?

  10. Kazak­stan:

    Ei tai­da puolueesta enää mon­taa jäsen­tä löy­tyä, jot­ka nos­taisi­vat luon­non­suo­jelun yksiselit­teis­es­ti polit­tisek­si ykkösasi­ak­seen. Men­neis­sä eurovaaleis­sa yksikään vihrei­den ehdokas ei tehnyt näin.

    Yksi teki! Var­ta vas­ten kävin eurovaaleis­sa kaik­ki vihrei­den ehdokkaat lävitse, ja päätin äänestää, jos löy­dän luon­non ykkös­si­jalle lait­ta­neen. Yksi oli, nuori mies, olen uno­htanut nimen, ei saanut kuin pari sataa ään­tä. Ehkä kos­tok­si luon­non­suo­jelus­ta erotet­ti­in puolueesta.

  11. Palomeimo ja Linko­la osaa­vat sanoa, mikä on maa­pal­lon elämän kannal­ta oikein, mut­ta siihen se jää. Nämä pro­fee­tat eivät saa joukko­ja mukaansa. Jot­ta viesti kan­taa eteen­päin, siihen on saata­va mui­ta mukaan.

    Palo­heimo on näk­i­jä ja ker­to­ja, johta­jak­si hänestä ei tai­da olla. Kuten ei Linko­las­takaan. Liike tarvit­see edel­lä kulk­i­joi­ta ja ohjaajia.

    Palo­hei­mon nimeen olen tör­män­nyt edel­lisen ker­ran Turun Myllysil­lan uuti­sis­sa. Onko sil­lan suun­nit­teli­ja tämä sama Palo­heimo, jos­ta tässä kirjoitetaan.

  12. En tiedä Palo­hei­mon luon­net­ta, mut­ta insinöörit ovat valitet­ta­van usein putki­aivo­ja, jot­ka eivät ymmär­rä disku­teer­a­ta vaan tapaa­vat ilmaista mielip­i­teen­sä järkähtämät­tömästi, jos ovat mielestään oike­as­sa. Ei vält­tämät­tä hyödylli­nen omi­naisu­us demokraat­tisen val­tion politiikassa.

    Ehkei Palo­heimo ole kyen­nyt argu­men­toimaan mielip­iteitään parhaal­la taval­la, mut­ta jos ole­taan siir­to­laisu­u­den ole­van paras ratkaisu ongelmi­in niin…

    Kos­ka Israel kuris­taa palesti­inalais­ten elin­mah­dol­lisu­udet hal­lit­semil­laan alueil­la olemat­tomi­in, tulee edis­tää palesti­inalais­ten muut­toa pois alueil­ta jot­ka voidaan liit­tää Israeliin.

    Kos­ka Eu:n ja USA:n maat­alous­tuki­ais­ten ja vien­ti­tukien mah­dol­lis­ta­ma ruoan dump­paus sekä tuet­tu ryöstökalas­tus on tehnyt kan­nat­ta­mat­tomak­si paikallisen ruoan­tuotan­non, tulee edis­tää afrikkalais­ten työt­tömien siir­tymistä Espan­jaan poim­i­maan tomaatteja.

    Kos­ka Soma­lias­sa on sisäl­lis­so­ta tehnyt maas­ta hel­vetil­lisen paikan asua, on paras ratkaisu että mah­dol­lisim­man moni läh­tee sieltä pois ettei sota­her­ro­jen välien­selvit­te­ly aiheuta turhaan viat­tomien ihmishenkien menetystä.

  13. Olisi muuten mie­lenki­in­toista tietää, minkälainen on Vihre­itä äänestävien profi­ili täl­lä het­kel­lä? Muis­taak­seni pääkaupunkiseudul­la Vihreil­lä on läh­es 40% kan­na­tus. Ymmärtääk­seni Vihrei­den äänestäjistä húo­mat­ta­va enem­mistö on naisia. Voisiko näi­den kah­den seikan poh­jal­ta olet­taa, että pääkaupunkiseudul­la asu­vista nai­sista yli 50% äänestää Vihreitä?

    Ei kai tämäkään mikään ikili­ikku­ja voi olla? Oppo­si­tio opet­taa tai ainakin herk­istää puolueen kuuloaistia..

  14. Kazak­stan: “Eero on aina ollut mies, joka ei vain puhu, vaan myös TEKEE.”

    Mitäs hän on tehnyt? Ympäristön hyväk­si? Itselle ei tule nyt muu­ta merkit­tävää mieleen kuin Turun Myllysil­lan lujuuslaskelmat.
    Laa­jaa matkustelua kehi­tys­mais­sa on pidä vielä tekemisenä.
    Kova tek­sti ei myöskään ole vielä tekemistä — sama pätee Linkolaan.

  15. Vähän aiheen vier­estä mut­ta ei paljon. Aina on san­ot­tu, että vihreät eivät ase­moidu oikeis­to-vasem­mis­to ‑akselille. Tähän saak­ka tämä ei ole oikein avau­tunut vaaleis­sa. Ääripäinä ovat olleet oikeis­ton Kokoomus ja vasem­mis­ton Vasem­mis­toli­it­to (ja Demar­it) — ja muut ovat olleet siinä jos­sain välissä.
    Nyt on aivan selkeästi nouse­mas­sa vaal­i­tais­telun ääripäi­hin Perus­suo­ma­laiset ja Vihreät, ihan uudel­la akselil­la. (Lib­er­aali-kon­ser­vati­ivi? tai jotain vas­taavaa, mut­ta tämä määritelmä on täysin riit­tämätön.) Tämä on merk­ki jostakin yhteiskun­nal­lis­es­ta muu­tok­ses­ta, joka nyt on men­nyt viimein yhteiskun­nas­sa läpi (‘luokat’ ovat vielä ole­mas­sa — mut­ta tämän analysoin­ti on isom­pi juttu).
    Molem­mat, sekä Perus­suo­ma­laiset ja Vihreät, ovat kai molem­mat aika pitkälti suurkaupunkien puoluei­ta (Mm. suuret nimet, Timo ja Tony, ovat aikoinaan saa­neet äänen­sä Helsin­ngistä, Uudelta­maal­ta). SMP:n taitaa nyky­isin olla SLP (Suomen Lähiöi­den Puolue).
    Elämme mie­lenki­in­toisia aiko­ja. Vuosikym­me­nien puoluer­akenne, kolme suur­ta ja sit­ten muut, saat­taa olla murroksessa.

  16. Yhdessäkään toises­sa puolueessa ei ole yhtä vah­vaa painet­ta ajatel­la muotin mukaises­ti oikei­ta ajatuk­sia ja arvoja.

    …mut­ta äänestää pitää muis­sa puolueis­sa kuitenkin puolueen johdon päät­tämien ajatuk­sien ja arvo­jen mukaisesti.

    En olisi az sua uskonut noin romant­tisek­si ja nai­iviksi suo­ma­lais­ten puoluei­den suh­teen. Ilmeis­es­ti sin­ul­la on niistä laa­jalti koke­mus­ta, kun täl­laista heittelet?

  17. Jäähän ympäristöpuolue­seemme sen­tään tekni­ikan tohtori Tar­ja Cron­berg, jon­ka Mit­subishi Pajero kulut­taa 20 litraa sadal­la ja CO2 päästöt ovat huikeat enem­män kuin kol­men per­heau­ton eli 324 g/km sekä sähkötekni­ikan lisen­si­aat­ti Satu Has­si, jon­ka hehkut­ta­ma ener­gian­säästölamp­pu on ympäristöpom­mi ja pari muu­ta, joista toisel­la on eduskun­nan tak­sil­la ajelun ennä­tys ja toinen viet­tää enem­män aikaansa taivaal­la lentokoneessa kuin maan pinnalla:)

  18. J:

    Öö, mitä tämä vihrei­den paljon kammok­sut­tu yltiöfem­i­nis­tisyys oikeas­t­aan on? En selvästi ole seu­ran­nut. Voisiko joku antaa esimerkkejä?

    Tuos­ta voit lukea itse.

    http://www.vihreatnaiset.fi/wp-content/uploads/syojatar_2_09_arkisto.pdf

    Koko läpyskä perus­tuu siihen perustelemat­tomaan pre­mis­si­in, että naiset ovat yhteiskun­nal­lis­es­ti sor­re­tus­sa ase­mas­sa. Lisäk­si Vihrei­den nais­ten tavoit­teena on jär­jet­tömästi lop­putu­losten tasa-arvo mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvon sijaan. Yksilöi­den välisiä ja sukupuolten välisiä keskimääräisiä pref­er­enssiero­ja ei halu­ta huomioi­da mil­lään taval­la. Tätä lop­putu­losten tasa-arvoa he yrit­tävät sit­ten toteut­taa erinäisil­lä syr­jivil­lä kiin­tiöhankkeil­la yms.

    Esim.

    “vihreät naiset vaatii, että tasa-arvolain
    kiin­tiöpykälän henkeä sovel­letaan myös
    kun­nan­hal­li­tusten, val­tu­us­to­jen ja lautakuntien
    puheenjohtajuuksiin”

    “vihreät naiset vaatii, että
    myös Suo­mi esit­tää EU-komis­saarik­si sekä naisettä
    miesehdokasta”

    “vihreät naiset kan­nus­taa naisia hakeutumaan
    ay-tehtävi­in. Vihreät Naiset vaatii sekä
    työn­tek­i­jä- että työ­nan­ta­ja­jär­jestöjä varmistamaan
    nais­ten osu­u­den myös johtotehtävissä
    esimerkik­si kiin­tiöi­den kautta”

    “vihreät naiset vaatii sukupuolikiintiöitä
    val­tion omis­tamien yhtiöi­den hallituksiin”

    Joitain järke­viäkin ehdo­tuk­sia sieltä löy­tyy, mut­ta yleis­es­ti tun­nu­taan aja­van puh­taasti nais­ten etua ja polke­maan miesten oikeuk­sia yhden­ver­taiseen kohteluun. 

    Kokon­aisu­udessaan Vihrei­den nais­ten fem­i­nis­mis­sä on kyse mah­dol­lisuuk­sien epä­tasa-arvoa kan­nat­tavas­ta ide­olo­gias­ta ja irra­tionaalis­es­ta lop­putu­losten tasaiseen jakau­tu­miseen tähtäävästä syr­jin­täpoli­ti­ikas­ta. Ihmis­ten pref­er­ens­seil­lä tai panos­tuk­sel­la ei Vihrei­den nais­ten mielestä ole merkitystä.

  19. Myllysil­las­ta. “Sil­lan suun­nit­teli Insinööri­toimis­to Eero Palo­heimo ja Mat­ti Ollila, jos­sa suun­nit­telus­ta vas­tasi Ollila.” (ks. Wiki)
    Turun Aura­joen poh­ja on savea:
    Amatöörit­ulk­in­ta: run­saat jäät lait­ti­vat perus­tuk­set sivuttaisliikkeeseen.

    Sivusu­un­taan ei ollut saves­sa mitään vas­taan, ks. piirustukset:

    http://www.turku.fi/Public/download.aspx?ID=102532&GUID=%7B32F99BDF-2628–49C6-939A-0ECC758E1477%7D

    1. Kyl­lä sil­lan kan­tavu­us­laskelmis­sa oli virhe. räässä matri­i­sis­sa oli yhdel­lä ker­toimel­la väärä etumerkki.

  20. Yhdessäkään toises­sa puolueessa ei ole yhtä vah­vaa painet­ta ajatel­la muotin mukaises­ti oikei­ta ajatuk­sia ja arvoja.

    Enpä ole asi­aa ennen tuol­ta kannal­ta miet­tinyt mut­ta äkkiseltään vaikut­taa että on tossa jotain perää. Kokoomuk­ses­sa Ryd­man nuoriso vetää ihan omaan lin­jaa ja viimek­si tänään Korho­la hais­tat­ti Stubb-Kataiselle pakko­ruot­sil­la. Vapaavuori kyykyt­tää idea­parkkipor­vare­i­ta niin että Osmokin taput­taa ja oli niil­lä joku mamutkyykkyyn hörhökin ääniharavayrityksenä.
    SDP:hen mah­tuu maas­samaan­taval­la-Urpi­lainen, opetelka­auimaan-Alho ja vielä oikeis­to­laisin päämin­is­teri aikoi­hin. Keskus­tas­sa Väyry­nen on tehnyt aina ihan mitä huvit­taa muus­ta puolue­jo­h­dos­ta vähääkään välittämättä.
    Mut­ta vihreiltä ruotsin kielikysymyskin meni johdon rautaisel­la otteel­la, kok­ouk­sen jäl­keen julk­i­lause­ma, soraääniä ei kuu­lunut ennen eikä jäl­keen. Van­hanen oli väärässä puolueessa, tar­jol­la kun olis ollut sel­l­ainenkin jos­sa kesken­eräi­sistä asioista ei todel­lakaan puhuta.

  21. J:
    Öö, mitä tämä vihrei­den paljon kammok­sut­tu yltiöfem­i­nis­tisyys oikeas­t­aan on?

    vihreät kir­joit­ti­vat vihreästä fem­i­nis­mistä aikoinaan:

    Vihreä fem­i­nis­mi ei tarkoi­ta pelkästään nais­ten oikeuk­sien ajamista. 

    On absur­dia, että nuoret naiset joutu­vat tekemään pätkätöitä, kos­ka työ­nan­ta­jat pelkäävät van­hem­muu­den kus­tan­nuk­sia, ja nuoret miehet taas ovat yksi yhteiskun­nan stres­saan­tuneim­mista ja eniten ylitöitä teke­vistä ryhmistä. 

    Vihreät vaa­ti­vatkin van­hem­muu­den kus­tan­nusten jakamista tasan kaikkien työ­nan­ta­jien kesken ja isyy­den vahvistamista.

    Vihreään fem­i­nis­mi­in kuu­luu myös sek­suaalivähem­mistö­jen ase­man paran­t­a­mi­nen, esimerkik­si adoptiotilanteissa.

    Minä kan­natan koko sydämestäni vihreän fem­i­nis­min alle laitet­tu­ja asioi­ta, mut­ta valitet­tavasti fem­i­nis­mi on latau­tunut sana. Se oli var­maankin kek­si­jöi­den­sä mielestä haus­ka isku­lause mut­ta moni saa siitä väärän kuvan ja sik­si se oli mielestäni typerä.

    Valitet­tavasti määrit­telemäl­lä nuo hienot tavoit­teet fem­i­nis­mik­si vihreät antoi­vat pesä­pal­lo­mailat käteen kaikkille jot­ka halu­a­vat ymmärtää fem­i­nis­min kuten se hikipedi­as­sa määritel­lään ja luvan lyödä vihreitä.

    Hikipedia:

    Fem­i­nis­mi on sivistyneis­sä mais­sa krim­i­nal­isoitu anarko-poli­it­ti­nen liike, jon­ka tavoit­teena on yhteiskun­ta­rauhan tuhoami­nen. Fem­i­nistien mielestä per­in­teinen parisuhde ja tur­valli­nen per­hey­hteisö ovat asioi­ta, joista tulee päästä eroon, keinol­la mil­lä hyvänsä. 

    Fem­i­nis­min kan­nat­ta­jien mielestä lap­sille ihanteelli­nen kasvuym­päristö ei suinkaan ole per­in­teinen koti, johon kuu­lu­vat eri sukupuol­ta ole­vat van­hem­mat sekä vähin­tään toisen van­hem­man töis­säkäyn­ti, vaan fem­i­nistien mielestä lapset tulisi kas­vat­taa les­bokom­muuneis­sa, jonne miehillä on läh­estymiskiel­to. Raskaak­si tulem­i­nen tulisi mieluiten hoitaa koeputk­i­hedelmöi­tyk­sel­lä, mut­ta mikäli tämä ei jostain syys­tä onnis­tu, tulisi “isän” olla korkein­taan 60 kg paina­va, ras­tatukkainen sivari. Isäl­lä ei mis­sään tapauk­ses­sa saa olla minkään­laista roo­lia lapsen kas­vatuk­ses­sa, sil­lä muuten laps­es­ta voi tul­la sika!!!1!

  22. Aika osu­via näke­myk­siä Palo­heimos­ta näyt­tää tuleen useitakin.

    Tämä kult­tuurien sekoit­tumi­nen oli minus­ta Eeron tiedot­teessa yllät­tävän keskeisel­lä sijal­la, vaik­ka en usko että se on hänen mielestä liki­mainkaan maa­pal­lon keskeisimpiä ongelmia. Ei kai muut­toli­ike voi koskaan “tehosekoit­taa” kult­tuure­ja sil­lä voimal­la, mil­lä Coca-Cola ja Jeesus ovat sitä tehneet.

    Palo­heimol­la ja Linko­lal­la on aina ollut hyvin terävä ja real­isti­nen käsi­tys maa­pal­lon ekol­o­gis­es­ta tilas­ta. Hei­dän tar­joamia yhteiskun­nal­lisia näke­myk­siä on vain ollut vihreis­säkin melko mah­do­ton­ta hyväksyä. Kun tilalle ei ole oikeasti ole ollut tar­jo­ta mitään muu­takaan ratkaisua, on vihrei­den ollut pakko luop­ua myös todel­lisu­u­den hah­mot­tamis­es­ta sel­l­aise­na kuin se oikeasti on.
    Tämä neu­vot­to­muus ongelmien edessä on saanut vihreät uno­hta­maan olen­naisen, ja keskit­tymään pikkua­sioiden kanssa nyhräämiseen. Enää ei ole edes tavoit­teena oikei­den suurten ongelmien ratkomi­nen, vaan ain­oas­taan pyrk­iä aav­is­tuk­sen hitaam­paan maa­pal­lon tuhoamiseen, mikäli se ei vaaran­na talouskasvua.

    Palo­hei­mon lähtö ei ole suuri mene­tys puolueelle, mut­ta se on suuri mene­tys niille asioille, joi­ta vihreän puolueen pitäisi ajaa.

  23. Päivi,

    Ajat­telun vapaus ja puoluekuri ovat kak­si eri asi­aa. Edus­tuk­selli­nen demokra­tia hal­li­tu­so­hjelm­i­neen ei voisi toimia ilman jälkimmäistä.

    Vihreil­lä on nimeno­maan vah­va sosi­aa­li­nen paine ajatel­la oikein. On olta­va tiet­tyä / tietyn suun­taista mieltä ydin­voimas­ta, maa­han­muu­tos­ta, sukupuo­likysymyk­sistä, tuulivoimas­ta, kehi­tysavus­ta, yhteiskun­ta­su­un­nit­telus­ta, ympäristöveroista…

    Jos on eriävää mieltä, niin ei ole vain väärässä, vaan vielä pain­ote­tum­min moraalis­es­ti ja inhimil­lis­es­ti epäi­lyt­tävä ja epämiel­lyt­tävä yksilö.

    Nyt toteat ehkä vas­taan, että onhan Kepul­lakin alue­poli­ti­ikkansa, RKP:lla kielikysymys jne.
    Mut­ta nämä ovat kat­e­goris­es­ti eri tason kysymyk­siä. Keskus­tan poli­it­ti­nen ole­mas­saolon perus­ta läh­tee alue­poli­ti­ikas­ta. Sen kyseenalais­t­a­mi­nen olisi koko puolueen ole­mas­saolon mielekkyy­den kyseenalais­tamista. Mitä kyseenalais­ta­ja sil­loin tek­isi puolueessa? Samoin RKP:n ja kielikysymyk­sen kohdal­la, Kris­til­lis­demokraat­tien ja kristi­nuskon. Nämä ovat fun­da­men­taale­ja kysymyksiä.

    Vihreil­lä tämä sosi­aa­li­nen paine kohdis­tuu alem­man tason kat­e­go­ri­oi­hin. Juuri sille tasolle, mil­lä ajat­telun vapau­den tulisi ilmetä! Ei ydin­voiman kan­nat­ta­mi­nen / vas­tus­t­a­mi­nen ole itsessään ympäristöys­täväl­lisyyt­tä, vaan sille alis­teinen asi­apo­h­jainen (kon­tra arvopo­h­jainen!) kysymys. Ei avoimien ovien poli­ti­ik­ka human­i­taarises­sa maa­han­muu­tossa, minkä joh­dos­ta Palo­heimo puolueesta sanoo eron­neen­sa, ole yhtä kuin humaaniset, sol­i­daariset tms. arvot, vaan alem­man asi­ata­son keskustelun kysymys.

    Tämän eron ymmärtämi­nen on tärkeää. On toki selvää, ettei se ole selvä ero vaan osin poikkileikkaa­va, mut­ta silti keskeisen tärkeä. Keskus­taan ver­rat­taes­sa voitaisi­in tode­ta, että on lähtöko­h­ta, että ehdokas sitoutuu vah­vaan alue­poli­tikkaan, mut­ta tämän jäl­keen on mielip­itei­den kir­joa siitä, kuin­ka tätä alue­poli­ti­ikkaa toteuttaa.

    Juuri keskustelu ja mielip­itei­den kir­jo on vihreis­sä hyvin kapea. Ehdokkaiden ohjel­mat ovat hyvin pitkälle kuin kopi­oi­ta toi­sis­taan, vaa­likonei­den vas­tauk­set hyvin yht­eneviä, rajo­ja ei riko­ta. Seurasin yksi­tyisko­hdit­tain vihrei­den poli­it­tisen ohjel­man puoluekok­ousväeltä saa­maa palautet­ta. Kukaan ei haas­tanut asi­ata­son kysymyk­siä, jot­ka olisi etukä­teen voin­ut nimetä tabu-aiheik­si. Ei yksikään. (Ellei las­ke­ta lesta­di­o­laista yhden miehen show:ta) Nimet­tömien kyse­lyi­den perus­teel­la n. 20% vihreistä kan­nat­taa ydin­voimaa, mut­ta ehdokkaista ei kukaan ei koskaan. Ei edes puolueen sisäisessä debatis­sa poli­it­tis­es­ta ohjelmasta.
    On erit­täin perustel­lut syyt uskoa, että moni sik­si vale­htelee sosi­aalis­es­ta paineesta johtuen. On help­po nähdä mik­si. Ver­taa esimerkik­si siihen, kuin­ka puolue­jo­hdon tahol­ta tode­taan, ettei vihrei­den lis­toille tul­la hyväksymään ehdokkai­ta joil­la on maa­han­muut­tokri­it­tisiä näkemyksiä.

    Osmo on yksi vapaim­min itseään ilmai­se­via vihre­itä, mut­ta silti tämän sosi­aalisen paineen vaiku­tus on tästäkin blo­gista selvästi luet­tavis­sa. Ei ole suo­ra­puheista kan­taa ydin­voimaan, ei suo­ra­puheista kan­taa human­i­taariseen maa­han­muut­toon, eikä tai­da olla sato­jen blogikir­joi­tusten joukos­ta yhtäkään, joka olisi käsitel­lyt puolueen äänestäjäpo­h­jan kannal­ta ylivoimais­es­ti tärkein­tä kysymys­tä, eli feminismiä.

    En toki voi kuin epäil­lä syitä tälle, ehkei ole selvää kan­taa ydin­voimaan vaik­ka en kyl­lä ymmär­rä mikä vai­h­toe­hto viime kädessä jää rak­en­tamisen ja rak­en­ta­mat­to­muu­den väli­in, ehkä Osmo ei tiedä halu­aako pääkaupunkiseudulle kym­meniä­tuhan­sia somaleita/irakilaisia/afgaaneja/tms. vai ei, ehkä sukupuo­likysymyk­set eivät hän­tä poli­it­tise­na aiheena kiin­nos­ta, eikä sik­si kir­joituk­sia ole lainkaan. En voi tietää, mut­ta poli­it­tisi­na tarkkail­i­joina me kaik­ki teemme olet­ta­muk­sia, arvioi­ta, johtopäätöksiä.

    Kun Osmo kir­joit­ti Lankaan täysin perustel­lun kir­joituk­sen­sa, ja vieläpä hyvin maltil­lisen ja sovit­tel­e­van, nimeno­maan tästä mielip­itei­den yksimielisyy­destä, niin saman tien ilmestyi Ville Niin­istö piikit­telemään sen suun­tais­es­ti, että onko väärää mieltä jos ei ole Osmon kanssa samaa mieltä.

    Epäil­isin klas­si­sista pro­jisoin­tia. Paljon toden­näköisem­pää on olet­taa, ettei Ville Niin­istön ja muiden uuden sukupol­ven hen­gen­heimo­lais­ten kanssa saa olla eri mieltä. Osmonkin vapaus sanoa on uskoak­seni paljolti van­ho­jen meri­it­tien perua. Uute­na jäse­nenä voisi­vat ovet olla tiukasti lukos­sa, ellei löy­ty­isi tah­toa alis­tua sosi­aaliselle paineelle.

    Asi­ata­son keskustelu­un tabu-aiheista ei halu­ta suos­tua edes ulkop­uolis­ten taho­jen kanssa. Siis argu­ment­ti -> esite­tyn argu­mentin huomioi­va vas­ta-argu­ment­ti -> jne.
    Vaan päin­vas­toin esitet­ty argu­ment­ti nimeno­maan asi­ata­sol­la sivu­ute­taan, ja siihen vas­tataan retorisin keinoin, usein moral­isoiden, jot­ka juon­tu­vat siltä emo­tion­aaliselta tasol­ta, jol­la tämä ymmär­ryk­sen ja tiedon sosial­isoi­tu­mi­nen määräävästi sijaitsee.

    Tätä on vihreä puolue ja vihreä poli­ti­ik­ka vuon­na 2010. Onko mikään ihme, jos ratio­naaliset ihmiset jät­tävät puolueen, eivät siihen liity ja sitä vähenevästi äänestävät.

  24. Ric­ca­do, poli­ti­ikas­sa vastaparit men­estyvät, esimerkik­si demar­it voit­ti yhdet vaalit tekemäl­lä yksi­ty­istämis­es­tä keskeisen kysymyk­sen ja ase­moimal­la itsen­sä sen vas­tus­ta­jik­si. Yleen­sä nämä jän­nit­teet on suo­ma­laises­sa poli­ti­ikas­sa vähän keinotekoisia, mut­ta Per­sut kieltämät­tä osaa puhua niin out­o­ja että todel­lisu­us­po­h­jaakin vai­h­teek­si on.

    Rogue, tasa-arvol­la ymmär­retään myös lop­putu­lok­sen tasa-arvoa. Esimerk­isi tulo­erot, ter­vey­serot, syr­jäy­tymi­nen, ja sukupuolten väli­nen tasaero. Tietenkin näitä kaikkia voi pitää hyväksyt­täv­inä sil­lä perus­teel­la että kaikil­la on ollut samat mah­dol­lisu­udet, mut­ta ei tuo­ta mieltä ihan oikeasti ole juuri kukaan. Esimerkik­si ei olisi hyväksyt­tävää että var­al­lisu­ud­es­ta 99% on 1% väestöstä, tai että 200 kansane­dus­ta­jas­ta 199 on samal­ta RUKin vuosikurssil­ta, vaik­ka tämä tilanne olisi seu­raus­ta täy­del­lis­es­tä mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvos­ta. Eli kysymys on rajanve­dos­ta. En pidä kiin­tiöitä tarpeel­lisi­na tai hyvänä ratkaisuna, mut­ta en minä myöskään osaa pitää niitä ajavia kauheina rois­toina tai jotenkin muuten kajahteneina.

  25. Kat­soin eilen Ajanko­htaista Kakkos­ta jos­sa Anni Sin­nemä­ki pär­jäsi hyvin Timo Soinille. Tulk­it­sen pis­tevoitok­si. Soi­ni oli tosin aika vaisu tai sit­ten her­ras­mies (pun intend­ed) kos­ka ei keskeyt­tänyt sil­loinkaan kun se pelimin­u­uteil­la määritel­tynä olisi ollut oikeutettua.

    Asi­aan:
    Ei vihrei­den yksit­täi­sis­sä kan­nan­otois­sa kai sen suurem­paa irra­tionaal­isu­ut­ta ole. Ainakin itse jaan niistä mon­et (useim­mat?) mikä nyt ei tietenkään todista mitään:/

    Mut­ta vihrei­den detalji­ta­son söpöi­ly­istä ei kas­va par­a­dig­maa. Joskus ne ovat jopa keskenään ris­tiri­idas­sa, mut­ta usein vaan inkkare­i­ta ihan eri kanooteissa.

    Jaa että vihrei­den par­a­dig­ma — tai san­o­taan vaa­ti­mat­tomam­min: yhteinen nimit­täjä — on se ympäristönsuojelu? 

    az jo kom­men­toi sitä, miten vihreät eroa­vat muista Yhden Ison Agen­dan puolueista. En aina tääl­lä jaa hänen ajatuk­si­aan, mut­ta siinä oli osumia.

  26. Luon­non suurin uhka on väestönkasvu ja län­si­mainen kulut­ta­va elin­ta­so. Aidon vihreän puolueen tulisi ajaa kaikin tavoin ihmiskun­nan väk­ilu­vun vähen­tämistä ja län­si­maisen ener­gianku­lu­tuk­sen vähentämistä.

    Ja vaik­ka uno­hdet­taisi­in Linkolan visiot, Ruotsin kaltainen voimakas maa­han­muut­to sopii silti tuo­hon huonos­ti. Tietääk­seni paras tapa vähen­tää kehi­tys­maid­en syn­tyvyyt­tä on paran­taa kehi­tys­maid­en koulu­tus­ta­soa. Eri­tyis­es­ti nais­ten koulu­tus­ta­soa. Suo­mi on koulu­tuk­sen kärki­mai­ta. Jos halu­taan paran­taa maail­maa, tulisi Suomen keskit­tyä täy­del­lä voimal­la kehi­tys­maid­en nais­ten koulu­tuk­seen. Siel­lä kehitysmaissa.

    Sen­si­jaan “lib­er­aalit” Vihreät tun­tu­vat pitävän tärkeäm­pänä pakko­ruotsin säi­lyt­tämistä, turk­istarhauk­sen kieltämistä sekä sen­su­uria ja sanan­va­pauk­sien rajoit­tamista (Brax,Rastimo). Ja ahk­erasti huudel­laan myös rasisti-sanaa uskalta­mat­ta ottaa asi­aan kan­taa muuten kuin omil­la ide­ol­o­gisil­la fraaseilla. 

    Olen äänestänyt vihre­itä läh­es koko elämäni. Sin­nemäen aikana jotain on kuitenkin tapahtunut,
    olen huo­man­nut enim­mäk­seen vas­tus­ta­vani puoluet­ta. Ymmär­rän hyvin mik­si riv­it rakoilevat.

  27. Osmo tun­nusti tuos­sa aikaisem­mas­sa aiheessa Suomen todel­lisen ongel­man: Mei­dän veron­mak­sa­jamäärä ei kas­va vaan supistuu.
    Eli meil­lä ei ole työvoima­pu­laa vaan veron­mak­s­japu­la, kuten Osmokin vih­doin tunnustaa.

    Eli nykyiselle maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka- keskutelul­la ei ole mitään reaalipo­h­jaa, kun keskustelua on käy­ty työvoima­pu­la- näkökulmasta.
    Niin Vihrei­den kuin Kokoomuk­sen, Kepun SDP:n etc maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka on täy­del­listä huuhaata.

    Maa­han­muut­topoli­ti­ikas­sa pitäisi nähdä ne todel­liset ongel­mat VEROTULOJEN näkökulmasta :

    1.Suurin ongel­ma ovat maas­sa ole­vat 50000–70000 rek­isteröimätön­tä työn­tek­i­jää. He eivät mak­sa vero­ja ja sosi­aal­i­tur­va­mak­su­ja Suomeen, mut­ta tuskin­pa he mak­sa­vat niitä mihinkään muuhunkaan
    maahan.
    Tämä on EU-tason ongel­ma sil­lä heitä on joka maas­sa, hei­dän lukumäärän­sä on var­maan miljoo­nia ellei suurempikin.

    Tämä johtuu siitä, että ei ole EU-tasoista veronkan­toa eikä väestörek­ister­iä eikä vira­nomaisy­hteistyötä, jol­la voidaan varmis­taa , että verot mak­se­taan edes johonkin maahan.
    Sama veropo­h­jan rapau­tu­mi­nen vaivaa kaikkia EU-maita.

    2. Maa­han­muut­ta­jat ovat koulut­ta­mat­to­mia ja suuriper­heisiäkin ennem­min tai myöhemmin.
    Hei­dän palkkansa on niin pieni, että sitä ei voi net­toverot­taa. Näi­den työt­tömyys on 2–3 ker­tainen hyv­inäkin aikoina, joten he ovat verovaro­jen kulut­ta­jia, eivät niiden lisääjiä.
    Lisäk­si he polke­vat palkkata­soa ja siten vero­tu­lo­jen kertymistä.

    Eli vero­tu­lo­jen lisäämisen näkökul­mas­ta nykyi­nen maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka on täy­dell­sitä huuhaa­ta eri­tyis­es­ti Vihrei­den politiikka.
    Nykyiset maa­han­muut­ta­jat kulut­ta­vat enem­män kuin tuot­ta­vat verotuloja .

    En yhtään ihmettele jos Palo­hei­mon kaltainen jät­tää Vihreät, hän osa käyt­tää sen­tään nelilaskinta.
    Meil­lä on nykyään val­las­sa eli­it­ti, jol­la ei ole minkään­laista reaal­i­järkeä päässä.

  28. az: juu, mut­ta olen itse sen ver­ran kyyni­nen äänestäjä, että min­ulle on aivan sama, mitä yksit­täiset ehdokkaat esit­televät omis­sa blo­geis­saan mielip­iteinään, jos ja kun he kuitenkin lop­pu­peleis­sä äänestävät puolueen lin­jan mukaan (tai pelkurin ratkaisuna jät­tävät saa­pumat­ta äänestykseen).

  29. Kan­nat­taako Vihrei­den vaikut­taa mielip­iteisi­in vai pyrk­iä kumoa­maan nyky­istä yhteiskun­ta­järjestys­tä? Suomes­sa valit­ti­in nähdäk­seni oikein ja Vihrei­den kan­na­tus on aika korkea. Palo­heimo ja Linko­la hävisivät. 

    Fem­i­nis­mi taas on ikään kuin aikamme stal­in­is­mia, ja myös lähel­lä Linkolan ja Palo­hei­mon radikalis­mia. Fem­i­nis­mi­in hirt­täy­tymi­nen oli virhe, jos­ta Vihreät mak­sa­vat vielä vuosia.

    Tai oikeas­t­aan stal­in­is­mi­in ver­taami­nen ei toi­mi, kos­ka ääri­vasem­mis­to sen­tään retorisel­la tasol­la puo­lusti vähäväk­isiä. Fem­i­nistien tarkoi­tus sen sijaan on tehdä parem­pio­sai­sista vielä hiukan parempiosaisia. 

    Kyse ei ole salali­itos­ta vaan siitä, että fem­i­nis­tisil­lä argu­menteil­la poli­it­tista pääo­maa han­kki­van on val­taa saat­u­aan lunastet­ta­va lupauk­sen­sa. Sin­nemä­ki ei tietääk­seni ole eri­tyisen fem­i­nisti, mut­ta kuitenkin sen ver­ran, että lähempänä min­is­terin sydän­tä näyt­täisi ole­van naisyrit­täjien lomat kuin vaikka­pa nuorten miesten syr­jäy­tymi­nen. Siis nimeno­maan naisyrit­täjien, ei pienyrit­täjien lomat. Brax on min­is­ter­inä lunas­tanut lupauk­sen­sa fem­i­nis­teille vale­htele­mal­la pon­nekkaasti, että läheis­suhde­väki­val­ta on pääasi­as­sa naisi­in kohdis­tu­va ongel­ma. Ja mitä sekin tarkoit­ti, kun Vihreät nimeno­mais­es­ti ilmoit­ti kan­nat­ta­vansa miesten asevelvol­lisu­ut­ta yleisen asevelvol­lisu­u­den sijaan?

    Vihreistä on tul­lut nuorten nais­ten puolue.

    Vihreät naiset ry naut­ti­vat run­sai­ta tukia eivätkä sal­li miehiä jäsenikseen. Puolueen asi­at ovat kuulem­ma tasa-arvoisel­la tolal­la, kun pääosa johta­jista on naisia. Nuorten miesten ei Kasvin mukaan kan­na­ta ryhtyä akti­iveik­si, kos­ka naiset aja­vat ohi.

    Fem­i­nis­mi tup­paa tätä nykyä saas­tut­ta­maan kaiken, mihin se kos­kee Esimerkik­si fem­i­nisti­nen Amnesty ajaa täysin vas­toin alku­peräistä agen­daansa lisää ja kovem­pia tuomioita! 

    Fem­i­nis­tisek­si julis­tau­tunut Vihreät ei ole poikkeus. Suvait­se­vaisek­si syn­tynyt puolue vil­jelee puolueista eniten rasis­tistyyp­pistä retori­ikkaa. Fem­i­nis­min innoit­ta­mana. Min­ulle viimeinen tip­pa oli Vihreän lan­gan kuu­si­sivuinen jut­tu, jos­sa kehut­ti­in hyvä sis­ar ‑hengessä muun muas­sa Anne Moilas­ta, siis tätä ammu­taan poli­it­tiset vas­tus­ta­jat ‑tyyp­piä.

    Ymmär­rän kyl­lä, että Vihreät ovat paljon muu­takin kuin fem­i­nat­se­ja. Ehkä jos­sain suurem­mas­sa suun­nitel­mas­sa min­un kan­nat­taisi kan­nat­taa Vihre­itä fem­i­nis­timeiningistä huoli­mat­ta. Luulen kuitenkin ole­vani aika perusäänestäjä siinä mielessä, että en pysty arvosta­maan sisältöä, kun pin­taa en ilkeä koskea.

    Seu­raavak­si vihrei­den pitää ottaa etäisyyt­tä fem­i­nis­tei­hin. ottakoon sit­ten tilalle mielu­um­min vaikka­pa Palo­hei­mon ja Linkolan, jos jotain raflaavaa radikalis­mia on liik­keen dynami­ikan vuok­si kannatettava.

  30. Az:in huomiot tuos­sa ylem­pänä ovat varsin osu­via. Pitkälti samoista syistä en tule enää äänestämään nyky­isiä vihre­itä, ja propagoin tutu­illekin että selvit­täi­sivät nämä asi­at itselleen.

    Nykyisel­lään näen vihre­itä äänestävät, ympäristön tilas­ta huolestuneet lähin­nä hyvää omaatun­toa ostavina pää pen­saas­sa eläv­inä, ja pahim­mil­laan luon­non­suo­jelun suo­ranaisi­na vihol­lisi­na kun keinot val­i­taan ide­olo­gian eikä tarkoituk­sen­mukaisu­u­den perusteella. 

    Kat­so­taan sit­ten uudelleen kun puolueessa hyväksytään avoin keskustelu tavoit­teista ja keinoista.

  31. Päivi Pasi:

    juu, mut­ta olen itse sen ver­ran kyyni­nen äänestäjä, että min­ulle on aivan sama, mitä yksit­täiset ehdokkaat esit­televät omis­sa blo­geis­saan mielip­iteinään, jos ja kun he kuitenkin lop­pu­peleis­sä äänestävät puolueen lin­jan mukaan 

    No jaa, suo­ma­laises­sa sys­tee­mis­sä kuitenkin äänestäjät lait­ta­vat myös puolueen sisäiset ehdokkaat (puolueen määrit­tämis­sä rajois­sa, toki) parem­muusjärjestyk­seen. Järjestyk­sel­lä on epäilemät­tä myös vaiku­tus­ta puolueen lin­jauk­si­in, kos­ka puolueet luul­tavasti halu­a­vat puoltaa näkökan­to­ja, joi­ta moni äänestäjä kan­nat­taa, ja toisaal­ta suosit­tu­ja poli­itikko­ja ei halu­ta ajaa mar­gin­aali­in (toisi­in puolueisi­in tai puolueen ulkopuolelle).

    Siinä olen toki samaa mieltä, että puoluekan­nal­la sinäl­lään on Suomes­sa suurem­pi merk­i­tys: esim. Eduskun­tavaali on meil­lä luon­teeltaan lähin­nä puolue­vaali yhdestet­tynä puolueen kan­nat­ta­jien sisäiseen gallup-äänestykseen.

    Kari

  32. Kuto­ja:

    “Minä kan­natan koko sydämestäni vihreän fem­i­nis­min alle laitet­tu­ja asioita”

    Eli kan­natat kiin­tiöitä läh­es kaikki­in val­ti­ol­lisi­in hallintoe­limi­in sekä pörssiy­htiöi­den hal­li­tuk­si­in? Mil­lä perus­teel­la? Kan­natatko myös sitä, että läh­es kaik­ki tasa-arvopoli­ti­ikkaan suun­natut rahat käytetään nais­ten perustelemat­tomasti olete­tun sor­re­tun ase­man parantamiseen?

    tpyy­lu­o­ma:

    “tasa-arvol­la ymmär­retään myös lop­putu­lok­sen tasa-arvoa. Esimerk­isi tulo­erot, ter­vey­serot, syrjäytyminen”

    Syr­jäyt­misen tai ter­vey­sero­jen tasoit­tamista fem­i­nis­tit eivät ole olleet mil­lään taval­la halukkai­ta aja­maan, kos­ka niiden suh­teen naisil­la menee huo­mat­tavasti miehiä parem­min. Sen sijaan miesten ja nais­ten välis­es­tä vuosian­sioiden eros­ta jak­se­taan valit­taa lop­ut­tomi­in, vaik­ka ero jselit­tyy läh­es kokon­aan tehty­jen työ­tun­tien, ylitöi­den yms. määräl­lä sekä eri töis­sä työsken­te­lyl­lä. Mik­si sel­l­aista tulo­eroa pitäisi tasoit­taa, joka johtuu ihmis­ten omista pref­er­ens­seistä ja valin­noista? Jos taas väitetään, että ero ei johdu pref­er­ens­seistä ja valin­noista, pitäisikö tämä osoit­taa jol­lain taval­la ennen kuin ruve­taan vaa­ti­maan kiin­tiöitä yms. ?

    Vihreät naiset ovat vaati­neet myös kiin­tiöitä pörssiy­htiöi­den hal­li­tuk­si­in. Mihin tämä perus­tuu? Ovatko he edes vaivau­tuneet tutki­maan, minkä ver­ran päte­viä naisia on ollut hakijoina/ehdolla kyseisi­in tehtävi­in suh­teessa miese­hdokkaiden määrään? Olisi myös mie­lenki­in­toista tietää, kuin­ka suuri osa pörssiyri­tyk­sistä on nais­ten perustamia.

    Kiin­tiöi­den käyt­tämi­nen voisi olla jos­sain määrin perustel­tua sel­l­ai­sis­sa tilanteis­sa, jois­sa olisi osoitet­tu, että jonkin ryh­män selkeä aliedus­tus johtuu nimeno­maan syr­jin­nästä JA/TAI olisi osoitet­tu, että kiin­tiöpoli­ti­ikan käyt­tö kas­vat­taa kokon­aishyö­tyä. Kumpikaan näistä ehdoista ei päde esim. vaa­timuk­ses­sa naiski­in­tiöistä pörssiy­htiöi­den hal­li­tuk­si­in. Nais­ten aliedus­tuk­sen ei ole osoitet­tu johtu­van syr­jin­nästä. Lisäk­si on syytä olet­taa, että kiin­tiöt johtaisi­vat hal­li­tusten jäsen­ten pätevyys­ta­son lasku­un. Syn­ty­isi tilantei­ta, jois­sa hal­li­tuk­seen olisi pakko vali­ta pätevyy­destä riip­pumat­ta nainen, vaik­ka naise­hdokkai­ta olisi yksi ja miese­hdokkai­ta 20. On myös syytä olet­taa, että hal­li­tuk­seen halu­avien sub­jek­ti­ivis­es­ti koke­ma hyö­ty lask­isi epäoikeu­den­mukaisen val­in­tamenet­te­lyn seurauksena. 

    Fem­i­nis­min ongel­mana on sen kapea tasa-arvon määrit­te­ly. Tämän määrit­te­lyn mukaan kaik­ki sel­l­aiset lop­putu­losten jakau­mat, jot­ka fem­i­nis­tit näkevät nais­ten kannal­ta epä­suo­tu­isi­na, johtu­vat syr­jin­nästä. Toisaal­ta ne lop­putu­losten jakau­mat, jois­sa miehillä menee heikom­min, johtu­vat fem­i­nistien mukaan yleen­sä miehistä itses­tään. Täl­lä perus­teel­la fem­i­nis­tit sit­ten totea­vat, että kaik­ki resurssit tulee kohden­taa niiden lop­putu­los­jakau­mien väk­inäiseen muut­tamiseen, jois­sa he katso­vat naisil­la menevän heikom­min. Yksilöi­den pref­er­enssit nähdään myös täysin epäoleel­lisi­na eikä niihin oikeas­t­aan edes ote­ta mitään kan­taa. Se, että naiset panos­ta­vat las­ten­hoitoon miehiä enem­män, johtuu fem­i­nistien mukaan yhteiskun­nan sor­torak­en­teista eikä siitä, että naiset prefer­oisi­vat las­ten­hoitoa miehiä enem­män. Miesten suurem­pi panos­tus työelämään taas ei voi johtua pref­er­enssieroista, vaan taas niistä sor­torak­en­teista jne.jne.

  33. Juk­ka Siren:

    “Kat­soin eilen Ajanko­htaista Kakkos­ta jos­sa Anni Sin­nemä­ki pär­jäsi hyvin Timo Soinille. Tulk­it­sen pis­tevoitok­si. Soi­ni oli tosin aika vaisu tai sit­ten her­ras­mies (pun intend­ed) kos­ka ei keskeyt­tänyt sil­loinkaan kun se pelimin­u­uteil­la määritel­tynä olisi ollut oikeutettua”

    Soi­ni taitaa olla omim­mil­laan keskusteluis­sa, jois­sa osan­ot­ta­jia on paljon eikä asioi­hin men­nä pin­taa syvem­mälle. Sil­loin hän pääsee lois­ta­maan kansaan vetoav­il­la isku­lau­seil­laan. Kun men­nään yhtään syvem­mälle, karataan pois Soinin mukavu­usalueelta. Sel­l­ainen fiilis jäi eilis­es­tä väit­telystä. Ei niin, että siinä nyt eri­tyisen syvälle olisi men­ty, mut­ta syvem­mälle kuitenkin kuin 10 hen­gen paneeleissa.

    Sin­nemä­ki vaikut­taa edus­ta­van Vihrei­den nais­ten fik­sumpaa päätä. Hän puo­lus­taa ratio­naalis­es­ti omak­sum­i­aan näke­myk­siä, eikä keski­ty jauhamaan perustelemat­to­mia mantro­ja tai leimaa­maan vastapuol­ta rasis­misyytök­sil­lä tms.

  34. Teen­pä vielä eron Linkolan ja Palo­hei­mon välille sikäli kuin jotain ymmärrän.

    Linko­la on törp­pö. Hyvä kir­joit­ta­ja mut­ta törp­pö. Linko­lalle ihmiset ovat tali­ti­aisia, jot­ka gee­nien­sä ohjaami­nen sokeasti totut­ta­va itsekkäitä viet­te­jään. Tali­ti­aisen ja ihmisen ero Linkolan mukaan on oleel­lisil­ta osin se, että ihmi­nen voi tuho­ta maa­pal­lon elämän. Tai siis väistämät­tä tuhoaa. Sik­si pitäisi perus­taa fasisti­nen hallinto, joka tap­paa tap­pamis­es­ta päästyään. Näin­hän se loogis­es­ti menee, kun tali­ti­ais­es­ta läh­tee. Ja pitää bio­di­ver­si­teet­tiä tärkeäm­pänä kuin ihmistä ja evoluutiota.

    Palo­heimol­la on real­is­tisem­pi näke­mys (tosin luin Palo­hei­mon kir­jo­ja viimek­si jotain kymme­nen vuot­ta sit­ten). Insinööri kun on, Palo­heimo uskoo tekni­ikkaan. Niin uskon minäkin vaik­ka olen human­isti. Tekni­ikan avul­la ihmiskun­ta nousee jär­jet­tömän evoluu­tion yläpuolelle.

    Tekni­ikan kehi­tys on kuitenkin vain yksi näkyvä osa tärkeäm­mästä trendis­tä, joka kumpuaa infor­maa­tio­val­lanku­mouk­ses­ta. Tiedämme kiihtyväl­lä vauhdil­la kaikesta, mis­tä tietää voi. Tun­nemme maail­mankaikkeu­den lainalaisu­udet yhä parem­min ja pystymme sik­si niitä hallitsemaan.

    Ihmisen ajat­telu ei vain pysy perässä. Siis se osa ajat­telua, joka ei perus­tu lainalaisuuk­si­in. Kult­tuurik­si sitä kai on tapana kut­sua. Tästä Palo­heimo kan­toi muis­taak­seni huolta.

    Sik­si ihmisiä pitää herätel­lä. Pitää potkia per­suk­sille ja kovaa, jot­ta kon­sumeristi ja hyv­in­voin­tilötkö meis­sä näkee maail­man järkeväm­min. Olen samaa mieltä.

    Ehkä Palo­hei­mon ero olikin potku.

    1. Ehkä Palo­hei­mon ero olikin potku.

      Ei ollut. En saisi kieliä, mitä vihrei­den sul­je­tu­il­la keskustelu­pal­stoil­la on asi­as­ta san­ot­tu, muut­ta Palo­hei­mon ero tuli täy­del­lisenä yllä­tyk­senä vihrei­den keskeisille vaikut­ta­jille. Useim­mat nimit­täin luuli­vat, että Palo­heimo on eron­nut ajat sitten.

  35. Tääl­lä ihme­tel­lääm että mik­sei poli­itikot ker­ro suo­raan mitä mieltä ovat maa­han­muu­tos­ta tai ydin­voimas­ta. Tämä johtuu siitä että poli­ti­ikot eivät ole ihan tyh­miä, poikkeuk­si­akin toki on.

    Olete­taan Her­ra Vihreä jol­la on sem­moinen suht yleinen ja ihan järkevä kan­ta ydin­voimaan että se on huono jut­tu, mut­ta jos sil­lä kor­vataan fos­si­il­isia niin vähem­män huono kuin vai­h­toe­hdot. Eli hän on valmis hyväksymään ydin­voiman lisärak­en­tamisen ympäristöhai­tat jos sil­lä saavute­taan vas­taavasti mui­ta ympäristöhyö­tyjä, eli ehdolli­nen ei tai kyl­lä tilanteesta riip­puen… Toimit­ta­ja katkaisee viimeistään kohdas­sa fos­si­il­isia, ja kysyy että kan­natatko vai ei? Kolum­nisti syyt­tää häi­lyvästä ydin­voima­l­in­jas­ta ja selit­telystä. Blo­g­is­fääri her­jaa takinkään­täjäk­si. Vaa­likoneessa kysytään että mon­tako ydin­voimalaa Suomeen tulisi rakentaa.

    Joten Her­ra Vihreä pitää tur­pansa kiinni.

    Her­ra Punainen on sitä mieltä että Suomeen tarvi­taan väestön ikään­tymis­es­tä johtuen lisää työikäistä väkeä myös ulko­mail­ta, eli enem­män työperäistä ja vähem­män human­i­taarista maa­han­muut­toa, tosin tämän ohel­la pitää myös saa­da suurem­pi osu­us työikäi­sistä kan­ta­suo­ma­lai­sista töi­hin, lisäk­si työ­suhtei­ta tulee valvoa, ja jotenkin pitäisi saa­da liitot mukaan. Yri­tys­ten pitäisi myös panos­taa henkilöstöjo­htamiseen jota erikieli­nen työvoima vaatii. Ja niin edelleen.

    Toinen iltapäiväle­hti rapor­toi että Her­ra Punainen on sydäm­metön rasisti joka vas­tus­taa pako­laisia, toinen taas että Her­ra Punainen halu­aa ulko­maalaista työvoimaa polke­maan palkat. Hom­mafo­ru­mil­la Her­ra Punainen nimetään Punamokut­ta­jik­si joka halu­aa soma­l­ista työkie­len ter­veyskeskuk­si­in. Sähkö­posti­in sataa vieste­jä nim­imerkil­lä Enti­nen äänestäjä enem­män kuin on koskaan ollut äänestäjiä siitä että hän luuli että Her­ra Punainen on hyvä ihmi­nen, mut­ta onkin rasisti, ja toisaal­ta tuol­lainen viher­fem­i­nat­sis­mi on juuri se syy mik­si Punainen puolue on kri­i­sis­sa ja län­si­maat perika­dos­sa kun kaik­ki viedään Kiinaan.

    Joten Her­ra Punaina­nen pitää tur­pansa kiinni.

    Her­ra Mul­ta on sitä mieltä että nykyi­nen alue­tuk­i­jär­jestelmä pas­sivoi, pitäisi tehdä syr­jäseuduil­la esimerkik­si yhteyk­siä paran­tavia ker­tain­vestoin­te­ja ja tiivistää kyliä. Maaseudun Tule­vaisu­us opas­taa Her­ra Mul­taa että kyl­lä sitä nyt pitää saa­da asua viiden kilo­metrin päästä naa­purista, ja muutenkin kaavoitus on proto­fa­sis­mia. Vinku­ma-aavan Uutiset kysyy että pitääkö kaikkien muut­taa Helsinki­in, kun sinne vieti­in jo Oop­per­akin. Nimerk­ki Köy­hän kansan puoles­ta läh­estyy että kun hänel­lä on muutenkin jo pienet tulot ja niistäkin meni use­ampi pros­ent­ti jäteve­den puhdis­tuk­seen, ja miten se ruo­ka mak­se­taan jos ei tuil­la, häh?

    Joten Her­ra Mul­ta pitää tur­pansa kiinni.

  36. Sit­ten vielä kan­ta Palo­hei­mon mainit­se­maan monokult­tuuris­tu­miseen. Toiv­ot­tavasti onnis­tuu lyhyem­min kuin edeltävät raapustukset.

    Jos uskoo suh­teel­lisen edun siu­nauk­sel­lisu­u­teen, ei voi kan­nat­taa sel­l­aista kehi­tys­tä joka tekee kult­tuureista saman­laisia. Siinä mielessä Palo­heimo on oike­as­sa hyvin perus­ta­van­laa­tuisel­la tasolla.

    Mut­ta ohjaako todel­la entropia kulttuureja? 

    Olisiko sit­tenkin niin, että infor­maa­tion huima lisään­tymi­nen johtaakin kult­tuurisen diver­si­teetin lisään­tymiseen enem­män kun vähen­e­miseen? Selvää nimit­täin kai on, että McDon­ald­sit ja Rossot lisään­tyvät sietämätön­tä vauh­tia, mut­ta niin lisään­tyvät kaiken­laiset alakult­tuu­ri­tikin. Palo­heimo väit­tää, että kaik­ki kult­tuuri on koh­ta saman­laista, mut­ta voikin käy­dä päin­vas­toin niin, että koh­ta on pelkkiä alakulttuureja.

    Ilmeis­es­ti onkin käyn­nis­sä kak­si osit­tain vas­takkaista megatrendiä.

    Mitä johtopäätök­siä maail­man­paran­ta­jan näistä tren­deistä pitäisi johtaa? Onko McDon­alds Kuubas­sa tai mus­li­mi Suomes­sa hyvä jut­tu? Lisääkö monikult­tuuris­tu­mi­nen kult­tuurin diver­si­teet­tiä globaal­isti vai vähen­tääkö se sitä?

    Luulen, että Palo­hei­mon ana­lyysi on jäänyt kesken.

  37. “No jaa, suo­ma­laises­sa sys­tee­mis­sä kuitenkin äänestäjät lait­ta­vat myös puolueen sisäiset ehdokkaat (puolueen määrit­tämis­sä rajois­sa, toki) paremmuusjärjestykseen”

    Äänestäjät voivat pistää vain oman äänestysalueen ehdokkaat järjestykseen.
    Ja Suomes­sa ehdokkai­ta on olta­va laidas­ta laitaan mielip­iteiltään ‚jot­ta se kat­taa mah­dol­lisim­man laa­jan äänestäjäkunnan

    Mut­ta yksit­täisen edus­ta­jan mielip­iteil­lä ei ole merk­i­tys­tä sil­lä puolueen kan­nan määrit­telee pienen pieni sisäpi­iri , yleisim­min puheenjohtajan.
    Vrt Katainen, Vanhanen

  38. Luon­non suurin uhka on väestönkasvu ja län­si­mainen kulut­ta­va elin­ta­so. Aidon vihreän puolueen tulisi ajaa kaikin tavoin ihmiskun­nan väk­ilu­vun vähen­tämistä ja län­si­maisen ener­gianku­lu­tuk­sen vähentämistä.

    Tarkoititko kaikil­la keinoil­la väk­ilu­vun vähen­tämisek­si sotia vai riit­tääkö tartuntataudit?
    Ja muuten, jos maail­mas­sa olisi vähem­män ihmisiä niin mik­si he käyt­täy­i­sivät kokon­aisuute­na yhtään sen vähem­män vaikka­pa öljyä?

  39. No joo, tuol­ta osin TomiA:n ana­lyysi, jos­sa oli hyviäkin point­te­ja, var­maankin osuu hie­man harhaan. Eli tuskin­pa Palo­hei­mon lähtö nykyvihre­itä rah­tus­takaan hereille potkii. Epäilen reak­tiok­si lähin­nä huvit­tuneisu­ut­ta, pyrkimys­tä iva­pain­ot­teiseen sutkausten ker­tomiseen ja palan painikkeek­si ylim­ielistä naurahdusta.

    J.M. Korhosel­la on yllä oikean­su­un­tainen aja­tus siitä, kuin­ka me jokainen osaltamme voimme vihre­itä hereille aut­taa. Ole­mal­la vas­taisu­udessa vihre­itä äänestämät­tä kunnes puolueessa avoin keskustelu ja ajat­telun vapaus sallitaan.

  40. Liian van­ha:

    Mut­ta yksit­täisen edus­ta­jan mielip­iteil­lä ei ole merk­i­tys­tä sil­lä puolueen kan­nan määrit­telee pienen pieni sisäpi­iri , yleisim­min puheenjohtajan. 

    En nyt tarkem­min tunne puoluei­den toim­intaa, tai hei­dän kan­to­jen määri­tys­tään, mut­ta jostain­han se “sisäpi­irikin” syn­tyy. Yksi tek­i­jä, ei toki ain­oa, “sisäpi­iri­in” pääsemisessä eit­tämät­tä on kan­na­tus vaaleissa.

    Tpyy­lu­o­ma,

    🙂

    Minä syyt­täisin tuos­ta Suo­ma­laista medi­ak­ent­tää, johon yleen­sä, vain vähän kar­rikoiden, mah­tuu täs­mälleen yksi mielipi­de ker­ral­laan. Asial­liseen keskustelu­un ei monel­lakaan toimit­ta­jal­la riitä kom­pe­tenssi tai aika, joten kaik­ki mielip­i­teet pitää latis­taa yksisilmäisiksi.

    Meil­lähän ei oikeas­t­aan medi­as­sa ole kuin “puolueet­to­mia” tiedoi­tusvä­lineitä, mitä voi pitää melkoise­na ongel­mana maan demokratialle.

    Kari

  41. ai oliko palo­heimo vihreis­sä, kap­pas en huo­man­nutkaan. lähtöä on kuitenkin ainakin täl­lä foo­ru­mil­la puitu sitä innokaam­min. lie­neekö syynä puolueen sisäiset jän­nit­teet “syväekolo­gien” ja prag­maatikko­jen välil­lä. täy­tyy kuitenkin myön­tää että nim­imerkkien rogue ja az ajatuk­set vihreän puoleen meiningistä oli­vat mie­lenki­itoista luet­tavaa. yleis­es­ti ottaen täl­lä blogilla ahk­erasti kir­joit­tel­e­vat tun­tu­vat ole­van hyvin kri­it­tisiä vihre­itä kohtaan. näem­mä kri­it­tisem­piä kuin esimerkik­si Helsinkiläiset keskimäärin.

  42. az

    Olen rajusti eri mieltä kanssasi siitä, että alue­poli­ti­ik­ka on Keskus­tan aat­teelli­nen lähtöko­h­ta ja perus­ta, jopa siihen mit­taan että ilman sitä puoluet­ta ei voi olla olemassa.

    Oli toteutet­tu poli­ti­ik­ka viime vuosi­na mitä tahansa, Keskus­tan poli­it­ti­nen poh­ja on oleel­lis­es­ti eri­lainen kuin muiden suurten puolueiden. 

    Mietipä: puolue on taipu­vainen pain­ot­ta­maan hajautet­tu­ja ratkaisu­ja, ei keskitet­tyjä ratkaisu­ja. Puolue on taipu­vainen pain­ot­ta­maan läheisyyt­tä ja paikallisu­ut­ta, tehokku­u­den ja suurten yksiköi­den sijas­ta. Puolue on taipu­vainen pain­ot­ta­maan ei-mate­ri­aal­isia, elämän­ta­paan liit­tyviä arvo­ja, mate­ri­aalisen sijas­ta. Puolue on taipu­vainen pain­ot­ta­maan pienyrit­täjyyt­tä, ei suuryri­tyk­siä. Puolue pain­ot­taa kohtu­ullista ja riit­tävää perus­tur­vaa kaikille, ei etu­ja jot­ka perustuvat
    (työ)markkinatilanteeseen.

    Sen sijaan per­in­teinen omis­ta­janäkökul­ma (kokoomus) ja työn­tek­i­jänäkökul­ma (demar­it) ovat oikeas­t­aan molem­mat näkökul­mat talouden tehokku­ud­es­ta ja sen kehi­tyk­ses­tä riip­pu­vaisia, ovat­pa vain vas­takkaisil­la puo­lil­la ao. eturistiriitaa.

    Keskustal­la on sik­si poten­ti­aalia uud­is­tua jopa sik­si val­tavir­ta­puolueek­si joka ensim­mäisenä kyke­nee haas­ta­maan real­is­tisel­la ohjel­mal­la ja kan­na­tus­po­h­jal­la nykyisen talouskasvun poli­ti­ikan. Tämä pätee ehkä agraaripuolueisi­in yleisemminkin.

    Taisin pistää pääni lei­jo­nan kitaan.

  43. Rogue kir­joit­ti:

    Eli kan­natat kiin­tiöitä läh­es kaikki­in val­ti­ol­lisi­in hallintoe­limi­in sekä pörssiy­htiöi­den hal­li­tuk­si­in? Mil­lä perus­teel­la? Kan­natatko myös sitä, että läh­es kaik­ki tasa-arvopoli­ti­ikkaan suun­natut rahat käytetään nais­ten perustelemat­tomasti olete­tun sor­re­tun ase­man parantamiseen?

    En kan­na­ta ja en kan­na­ta. Molem­mat ovat mielestäni type­r­iä ajatuk­sia. Jokaiseen tehtävään tulee aina vali­ta paras vai­h­toe­hto, raho­jen jakelus­ta min­ul­la ei ole mitään tietoa.

    Sen sijaan kan­natan kyl­lä viral­lista Vihreän fem­i­nis­min linjapaperia.
    http://www.vihreat.fi/node/4608

    se on lähin­nä yhdek­sän hyvää ja kymme­nen kau­nista tyyp­pinen löperte­ly tasa-arvos­ta, sek­suaalis­es­ta vapaud­es­ta ym ilman mitään konkreet­tista. Ilmeis­es­ti sen tarkoi­tus oli vain saa­da muu­ta­ma posi­ti­ivi­nen otsikko ja vaikut­taa hie­man äänestäji­in. Se vain taisi saa­da aikaan ei niin toiv­ot­tua reak­tioi­ta johtuen fem­i­nis­mi sanan käytöstä.

  44. Täy­den­nys­tä tpyy­lu­o­man main­ioon ana­lyysi­in, mik­seivät poli­itikot ker­ro todel­lisia ajatuk­si­aan esimerkik­si maa­han­muu­tos­ta ja ydinvoimasta.
    Pätee myös toimit­ta­ji­in, tutk­i­joi­hinkin ja ylipään­sä melkein kaikki­in meihin:)

    Jos dosent­ti Fik­su­la sanoo vaik­ka, että:
    ‑Tatu Van­hanen puhui taan­noin läpiä päähän­sä, mut­ta hänel­lä oli oikeus tul­la kri­ti­soiduk­si ver­tais­arvioin­nil­la eikä kiljumalla,

    -Sverigedemokraatit ovat primti­ivireak­tioil­la rat­sas­ta­jia, joiden juuret ovat uus­nat­sis­mis­sa, mut­ta samal­la lailli­nen puolue ja äänet on kai las­ket­tu oikein,

    Tai jos toimit­ta­ja Edis­tymö kir­joit­taa, että
    ‑laadukkaat graf­fi­tit alikulkusil­to­jen ja hylät­ty­jen muun­ta­jien seinis­sä jopa piristävät, mut­ta töhryt asuin­talo­jen seinis­sä ovat typeryyttä. 

    -tai että islam on kohtu­udel­la nau­tit­tuna ok siinä mis­sä muutkin uskon­not kohtu­udel­la nau­tit­tuina, mut­ta puo­lus­taa tan­skalais­ten oikeut­ta tyh­mi­inkin pilapiirroksiin,

    Niin vielä muu­ta­ma vuosi sit­ten olisi kahvi­huone ollut hänen saa­pues­saan hil­jainen kuin faaraon hauta.

    Sverigedemokraatit riks­da­genis­sa ovat tarkkaan ottaen huono case, jos san­o­taan “muu­ta­ma vuosi sit­ten”, mut­ta menköön.

    Nyt on jonkin­lainen käänne tapah­tu­mas­sa, kiitos esimerkik­si maa­han­muut­toa­siois­sa paljolti muu­ta­man rohkean maa­han­muut­ta­jan kuten Husein Muhammedin.

    Taitaa käy­dä kuten tais­to­laisu­u­den kanssa sit­tem­min kävi. “Eihän kukaan, älä viit­si, en ainakaan minä, en ainakaan tosissani…”

    Jer­ry Cot­ton tut­ki aikoinaan murhaa rähjäisessä bronx­i­laishotel­lis­sa. Kaik­ki sanoi­vat: “Olin suihkus­sa enkä kuul­lut mitään”. Jer­ry lop­ul­ta tuu­mi, että mah­toi olla melkoinen tun­gos kun hotel­lis­sa oli vain yksi suihku ja sekin epäkunnossa.

  45. “En nyt tarkem­min tunne puoluei­den toim­intaa, tai hei­dän kan­to­jen määri­tys­tään, mut­ta jostain­han se “sisäpi­irikin” syn­tyy. Yksi tek­i­jä, ei toki ain­oa, “sisäpi­iri­in” pääsemisessä eit­tämät­tä on kan­na­tus vaaleissa.”
    Suomes­sa vaali on henkilö vaali eli läpi käytän­nössä pääsee eniten ääniä saaneet.
    Usein läpipäässeet ovat julkkik­sia tai jot­ta puolue saisi paljon ääniä niin osa edus­taa keskeltä vasem­malle ja osa keskeltä oikealle ja osa tietysti keskus­taa eli puolueil­la ei ole mitään julk­isat ohjel­maa ja puolueet ovat hyvin samanlaisia.
    Esim Kokoomuk­ses­sa Katainen julis­taa hyvin oikeis­to­las­ta poli­ti­ikaa, Niin­istö kalastelee taas ääniä keskeltä.
    Mut­ta puolueen lin­ja ei ole edus­ta­jine lin­ja vaan puolueen lin­ja tulee puolueen päät­tävistä elim­istä, joka on eri kuin kansanedustajat.
    Eduskun­taryh­mäkin nou­dat­taa puolueen johdon linjaa.Linja voi olla aivan eri kuin äänestämäsi edustajan

    Eli Suomes­sa äänestäjäl­lä ei ole kuluttajansuojaa.
    Esim Ruot­sis­sa on läh­es puh­das lis­tavaali ja puolueella/koalitiotolla on selvä ohjel­ma ja se nou­dat­taakin sitä ainakin pääpi­irteit­täin eli äänestäjä tietää kohtalisen hyvin mitä hän saa äänestäessään

    Mut­ta

  46. Kari, kyl­lä minä syyt­täisin ihan itseku­takin. Kun poli­it­ti­nen eläin ei saa ker­rot­tua muu­ta kuin että kan­nat­taako jotain vai ei, niin se mik­si kan­nat­taa tai ei sit­ten kek­sitään medi­an ja täl­läis­ten net­ti­napisi­joiden toimes­ta. Malli­in “oikeasti vihreät/keskusta/feministit/kokoomus/demarit/jokumikäminäenole tarkoit­taa…” Ja se ettei tätä oikeak­si tiedet­tyä moti­ivia ole tuo­tu jul­ki esimerkik­si kyllä/ei vaa­likoneessa on vaan todiste epärehellisyydestä.

    Minä halu­aisin lukea täm­möistä enem­män, Eli­na Moi­sion (vihr.) blo­gista aiheena Romanileiri ja kaupunginhallitus:

    Mitä sit­ten pitäisi tehdä? En tiedä.

    http://elinam.vuodatus.net/blog/2671645/tuo-romaniasia-kasittelyyn-pajunen/

  47. az:

    Ehdokkaiden ohjel­mat ovat hyvin pitkälle kuin kopi­oi­ta toisistaan, 

    Jos ottaa kaik­ista puolueista keskimäärin 5 ohjel­maa, keskimäärin niis­sä kaikissa koroste­taan hyv­in­voin­nin lisäämistä/turvaamista, ympäristöon­gelmien ratkaisua ja kil­pailukyvyn säilyttämistä/lisäämistä. Ja tämä siis täysin yli puoluerajojen. 

    Juuri keskustelu ja mielip­itei­den kir­jo on vihreis­sä hyvin kapea. 

    Ai? Kaisa Ras­ti­mo, Jyr­ki Kasvi, Osmo Soin­in­vaara ja Tar­ja Gron­berg ovat kaik­ki kyl­lä min­un mielestäni hyvin eri­laisia poli­itikko­ja eri­laisil­la mielip­iteil­lä ja taus­toil­la mut­ta samas­ta puolueesta. 

    Ei ole suo­ra­puheista kan­taa ydin­voimaan, ei suo­ra­puheista kan­taa human­i­taariseen maa­han­muut­toon, eikä tai­da olla sato­jen blogikir­joi­tusten joukos­ta yhtäkään, joka olisi käsitel­lyt puolueen äänestäjäpo­h­jan kannal­ta ylivoimais­es­ti tärkein­tä kysymys­tä, eli feminismiä. 

    Olisiko mah­dol­lista, että ydinvoima/energiaratkaisut on sen ver­ran mon­imutkainen mon­en muut­tu­jan yhtälö, että siitä on han­kala muo­dostaa juu/ei/vaarinhousut ‑tyyp­pistä rautalankaa? 

    TomiA

    Fem­i­nis­mi taas on ikään kuin aikamme stalinismia 

    Stal­in­is­mi on käsite, jol­la viitataan Josif Stal­in­in oppi­en mukaiseen jyrkkään kom­mu­nis­min suun­tauk­seen ja poli­it­tiseen jär­jestelmään. Stal­in­is­mi yhdis­tetään etenkin Stal­in­in Neu­vos­toli­iton kiel­teis­inä pidet­ty­i­hin ilmiöi­hin kuten ter­rori­in, henkilö­palvon­taan ja val­lan keskittymiseen.

    Puut­tumat­ta nyt näi­hin fem­i­nis­min kiel­teisi­in ilmioi­hin kuten ter­ror­is­mi­in ja henkilö­palvon­taan tämä keskustelu vihreistä nai­sista (joka parhaim­mil­laan esitetään juuri täl­laise­na piiloa­gendaise­na poli­it­tise­na salali­it­tona yhteiskun­ta­rauhaa vas­taan) yleen­sä lop­puu juuri näi­hin fak­to­jen esil­letuomiseen, jol­loin käy ilmi että vihrei­den nais­ten suurin ongel­ma on se että hei­dän mielestään naiset ovat sor­re­tus­sa ase­mas­sa ja heil­lä on toimen­pideo­hjel­ma jol­la asi­aan yritetään mah­dol­lis­es­ti saa­da tolkkua. On tietysti keskustelun alainen asia onko oikeasti näin, mut­ta yhtälail­la pitää voi­da keskustel­la siitä onko maa­jus­si heikom­mas­sa ase­mas­sa kuin palka­nsaa­ja, ja molem­pi­in suun­ti­in voidaan argu­men­toi­da. Tätä on politiikka. 

    Edel­lä viita­tus­sa vihrei­den nais­ten lär­päk­keessä ei ole pikaisel­la vilka­isul­la oikein juuri mitään mitä ei olisi muo­dos­sa tai toises­sa jo hal­li­tus­puoluei­denkin omis­sa ohjelmis­sa- ter­ror­is­mi­in rin­nastet­ta­vat pros­ti­tuu­tion kitkem­i­nen, van­hempainkus­tan­nusten ja ‑vapaiden tasaisem­pi jakau­tu­mi­nen tai tasa-arvon paran­t­a­mi­nen ovat tulleet vas­taan aika mon­en puolueen ja jär­jestön papereis­sa. Ainakaan siel­lä ei ole mitään kovin stal­in­is­tista mate­ri­aalia. Neu­vos­toli­it­toakaan ei mainit­tu kertaakaan.

  48. Kazak­stan: “Eero on aina ollut mies, joka ei vain puhu, vaan myös TEKEE.”

    Raimo K: “Mitäs hän on tehnyt? Ympäristön hyväk­si? Itselle ei tule nyt muu­ta merkit­tävää mieleen kuin Turun Myllysil­lan lujuuslaskelmat.”

    Tässä keskustelus­sa on jo mon­een ker­taan sivut­tu Palo­hei­mon ekokaupunkipro­jek­te­ja. Ekol­o­gis­es­ti toimi­van kaupunki­mallin kehit­te­ly, jon­ka yksi koko maail­man johtavista pio­neereista Palo­heimo on, on eräs 2000-luvun ensim­mäisen vuo­sisadan tärkeimpiä ympäristön­suo­jelullisia haastei­ta. Palo­heimo on vienyt hom­mia eteen­päin val­tavasti. Fak­tat kun­toon ennen tuol­laisia perus­teet­to­mia tölväisyjä.

    TomiA: “Ehkä Palo­hei­mon ero olikin potku.”

    Osmo Soin­in­vaara: “Ei ollut. En saisi kieliä, mitä vihrei­den sul­je­tu­il­la keskustelu­pal­stoil­la on asi­as­ta san­ot­tu, muut­ta Palo­hei­mon ero tuli täy­del­lisenä yllä­tyk­senä vihrei­den keskeisille vaikut­ta­jille. Useim­mat nimit­täin luuli­vat, että Palo­heimo on eron­nut ajat sitten.”

    Saat­toi se olla erään­lainen potku. Palo­heimo lie­nee havain­nut Vihreän liiton mädän­näisyy­den ympäristöa­siois­sa, joten mik­si ihmeessä hän olisi vihrei­den keskeisiä vaikut­ta­jia potkaissut? Hänen potkun­sa oli laa­jem­pi ja se kohdis­tui laa­jem­pi­in kansanosi­in. Se osui esimerkik­si niihin luon­non­suo­jelus­ta aidosti välit­tävi­in vihreisi­in, jot­ka vielä kuvit­tel­e­vat Vihrei­den aja­van hei­dän asi­aansa. Se osui ja upposi.

    tpyy­lu­o­ma: “Tarkoititko kaikil­la keinoil­la väk­ilu­vun vähen­tämisek­si sotia vai riit­tääkö tartuntataudit?”

    Linkolan suurin hölmöys on sotien ja tau­tien ehdot­ta­mi­nen väestönkasvun vähen­tämisen keinoik­si. Itse arvostan Linko­laa maail­man tilan havain­noit­si­jana sekä Nobel-tason kir­jail­i­jana, mut­ta hänen tar­joa­mansa ratkaisue­hdo­tuk­set eivät useinkaan ole kum­moisia. Toisaal­ta Linko­las­sa mielestäni keskeistä nimeno­maan on maail­man tilan erit­täin osu­va ja kau­nis­telema­ton havain­noin­ti, EIVÄTKÄ ne ratkaisue­hdo­tuk­set. Usein Linko­la — mielestäni perus­teet­tomasti — tuomi­taan juuri jälkim­mäis­ten perus­teel­la, vaik­ka min­un silmis­säni ne edus­ta­vat Linkolan ajat­telus­sa korkein­taan pien­tä kuriositeettia.

    Matthew White on laskenut, että sodis­sa, kansan­murhissa, val­tion ter­roris­sa ja ihmisen aikaansaamis­sa nälän­hädis­sä kuoli 1900-luvul­la vain 180–190 miljoon­aa ihmistä. Tämä on nau­ret­ta­vat neljä pros­ent­tia kaik­ista vuo­sisadan kuolemista.

    Siis­pä: kukaan asi­aan jol­lakin taval­la pere­htynyt ei voi ajatel­la, että edel­lä­maini­tut oli­si­vat jonkin­laisia keino­ja vähen­tää väestöä. Tämä ei kuitenkaan muu­ta mik­sikään sitä fak­taa, että väestönkasvu on kaikkien ympäristöon­gelmien äiti, ja että juuri se on aja­mas­sa meitä tuhoon.

  49. Liian van­ha:

    Suomes­sa vaali on henkilö vaali eli läpi käytän­nössä pääsee eniten ääniä saaneet. 

    Väärin. Suomes­sa on käytössä henkilö­vaalin ja lis­tavaalin yhdis­telmä. Tämä toki poikkeaa esimerkik­si Ruot­sista, jos­sa on (läh­es) puh­das lis­tavaali, mut­ta ei sitä (puh­taak­si) henkilö­vaa­lik­si voi sanoa. On help­poa osoit­taa esimerkke­jä, jois­sa eniten saa­neet eivät päässeet läpi.

    Usein läpipäässeet ovat julkkik­sia tai jot­ta puolue saisi paljon ääniä niin osa edus­taa keskeltä vasem­malle ja osa keskeltä oikealle ja osa tietysti keskus­taa eli puolueil­la ei ole mitään julk­isat ohjel­maa ja puolueet ovat hyvin samanlaisia. 

    No ei tuo pidä paikkaansa, jos vaik­ka eduskun­nan koos­t­u­mus­ta kat­soo. No, onhan siel­lä toki “julkkiksia”(kin), mut­ta pääosa on enem­män tai vähem­män “ammat­tipoli­itikko­ja”. Se nyt on minus­ta päivän selvääkin, että puoluei­den sisäl­lä on pain­o­tusero­ja, yhtä selvää on se, että puoluei­den pitää vali­ta joku “yhteinen” lin­ja. Mitä virkaa koko puolueil­la muuten olisi?

    Kyse ei kuitenkaan pidem­män päälle ole pelkästään ryh­mäkurista (jon­ka “sisäpi­iri” päät­tää), vaan myös siitä, saadaanko näi­hin päätök­si­in kansan man­daat­ti vai ei.

    Esim Ruot­sis­sa on läh­es puh­das lis­tavaali ja puolueella/koalitiotolla on selvä ohjel­ma ja se nou­dat­taakin sitä ainakin pääpi­irteit­täin eli äänestäjä tietää kohtalisen hyvin mitä hän saa äänestäessään 

    Minä pidän lis­tavaal­i­jär­jestelmää parem­pana, mut­ta ei se nähdäk­seni keskeinen ongel­ma ole suo­ma­laises­sa politiikassa.

    tpyy­lu­o­ma:

    Kari, kyl­lä minä syyt­täisin ihan itsekutakin. 

    Meinasin tuon klausu­ulin lisätä tuo­hon kom­ment­ti­ni lop­pu­un myöskin.

    Minä halu­aisin lukea täm­möistä enem­män, Eli­na Moi­sion (vihr.) blo­gista aiheena Romanileiri ja kaupunginhallitus 

    Ja minä täl­laisia, aiheesta työt­tömyys Suomes­sa ja Tanskassa:
    http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/48239-matalampi-irtisanomissuoja-auttaisi-pienyrittajia-tyollistamaan

    Kari

  50. Tuo­mas S.,

    Kysymys ener­giavai­h­toe­hdoista on eit­tämät­tä mon­imutkainen, eikä redu­soidu juu­pas-eipäs-väit­te­lyk­si pohdin­nal­lis­es­ti, mut­ta viime kädessä tämän het­ken kon­tek­stis­sa oli konkreet­tisi­na vai­h­toe­htoina viivan alla 0,1,2 tai 3 uut­ta ydinvoimalaa.

    Epäi­lyk­seni sosi­aalis­es­ta paineesta voivat Osmon kohdal­la olla tämän kysymyk­sen osalta paikkansa pitämät­tömiä, häivyt­tää Osmo niitä vas­taa­mal­la jol­lakin noista numer­aal­i­sista vai­h­toe­hdoista tai sit­ten ei. Tämä johtuu siitä tukev­as­ta epäilystä, että luulen Osmon kan­nat­ta­van ydin­voimaa, mut­ta vält­tävän sen suo­raa lausumista.

    Mainit­semiesi ja lukuis­ten muidenkin vihrei­den kohdal­la on toki eroa monien paljon vähäisem­män tai jopa olemat­toman sosi­aalisen paineen alla ole­vien näke­myk­sien osalta, mut­ta en muista yhdeltäkään heistä suo­ra­puheista kri­it­tistä kan­nan­ot­toa sel­l­ai­sista kysymyk­sistä, jot­ka luokit­telisin ns. tabu-kysymyksiksi.

    Puolueen sisäl­lä ei kul­je vas­taavia näke­myk­sel­lisiä ja arvol­lisia vas­takkainaset­telu­ja kuin esimerkik­si Kokoomuk­ses­sa ja SDP:ssä. Näitä voisi syn­tyä vain, jos niitä avoimesti haastet­taisi­in ja siihen haas­teeseen suh­taudut­taisi­in rak­en­tavasti eikä tor­ju­vasti saati ulos sulkevasti.

    Olisi sikäli hyvin mie­lenki­in­toinen sosi­aa­li­nen koe monel­la tapaa, jos Osmo saisi lausu­tuk­si “minä kan­natan ydin­voimaa” (sikäli, jos asia siten oikeasti on, emme­hän voi tietää aivan varmaksi).

  51. “Puut­tumat­ta nyt näi­hin fem­i­nis­min kiel­teisi­in ilmioi­hin kuten ter­ror­is­mi­in ja henkilö­palvon­taan tämä keskustelu vihreistä nai­sista (joka parhaim­mil­laan esitetään juuri täl­laise­na piiloa­gendaise­na poli­it­tise­na salali­it­tona yhteiskun­ta­rauhaa vas­taan) yleen­sä lop­puu juuri näi­hin fak­to­jen esil­letuomiseen, jol­loin käy ilmi että vihrei­den nais­ten suurin ongel­ma on se että hei­dän mielestään naiset ovat sor­re­tus­sa ase­mas­sa ja heil­lä on toimen­pideo­hjel­ma jol­la asi­aan yritetään mah­dol­lis­es­ti saa­da tolkkua.”

    Virke on sen ver­ran pitkä, että en ihan jokaista vivahdet­ta ehkä ymmär­rä. Kor­jaan kuitenkin ilmeisim­mät väärinkäsitykset. 

    1) “Ikään kuin stal­in­is­mi” tarkoit­taa, että ilmiö ei ole kuin stal­in­is­mi mut­ta sinne päin. Tarken­nan sen ver­ran, että hark­itsin kir­joit­taa “tais­to­laisu­us” “stal­in­is­min” sijaan, mut­ta se olisi syönyt väit­teeni yleis­pätevyyt­tä. Ehkä olisi kuitenkin pitänyt kir­joit­taa “tais­to­laisu­us”. Tarkoi­tan nimit­täin fem­i­nis­min ja stal­in­is­min samankaltaisu­udel­la sitä his­to­ri­al­lista tilan­net­ta, kun yksi, varsin yleis­es­ti vääräk­si koet­tu aate oli häm­mästyt­täväl­lä taval­la rauhoitet­tu kri­ti­ik­iltä (ei tietenkään kokonaan). 

    2) Henkilö­palvon­taa fem­i­nis­tit har­ras­ta­vat suh­teel­lisen vähän mut­ta ter­ror­is­mi­in ja väki­val­taan yllyt­tämi­nen ei ole vieras­ta, mis­tä ker­roin esimerkin. 

    3) Fem­i­nis­mi ei ole salali­it­to, kuten erik­seen pain­otin. Se on poli­it­ti­nen ide­olo­gia ja liike, joka pyrkii määrit­telemään naiset sor­re­tuk­si luokak­si ja luo­maan siten poli­it­tista pääo­maa. Tuo pääo­ma muun­tuu poli­it­tisik­si päätök­sik­si, joista muu­ta­man esitin esimerkinomaisesti.

    4) Fem­i­nis­mi ei kuitenkaan ole kuin mikä tahansa poli­it­ti­nen ide­olo­gia. Sen eri­ty­ispi­ir­teenä on rasis­tistyyp­pinen argu­men­toin­ti, joka muil­ta ide­olo­gioil­ta on kiel­let­ty — hyvästä syys­tä. Tämän argu­men­taa­tio­ta­van jokainen kai tun­tee, joten en esit­tänyt siitä esimerkke­jä. Tai mainit­si­han minä Braxin.

    5) Yritin kir­joit­taa selkeän kär­jekkäästi mut­ta kuitenkin lyhyesti empiri­aan vedoten. Onhan se ain­oa tapa täl­lai­sis­sa keskusteluis­sa, jois­sa ei pysty ajatuk­si­aan esit­telemään kuin kur­soris­es­ti. Tuol­lainen kir­joit­telu on kuitenkin meikäläiselle liian vaikeaa palaut­teesta päätellen. 😉

    Korostan vielä, että fem­i­nis­mi ei siis ole ikään Illu­mi­nati vaan ihan arkipäiväi­nen aate, jota pitää saa­da arvostel­la kuin mitä tahansa aatetta. 

    On mah­dol­lista, että vielä koit­taa päivä, kun fem­i­nis­tit irti­sanoutu­vat rasisismista/seksisismistä ja oikeasti ryhtyvät aja­maan tasa-arvoa. Sil­loin minäkin taas ryh­dyn fem­i­nis­tik­si eli naisas­ianaisek­si … pait­si että tasa-arvoa aja­va aate ei voi olla nimeltään naisasia.

  52. Johannes Hir­vaskos­ki,

    Enpä tiedä laitoitko pääsi lei­jo­nan kitaan, mut­ta ehkäpä Veikko Ven­na­mon? 😉 Sat­tumal­ta juuri eilen Soinin Mais­ter­isjätkän luke­neena voin tuoreesta muis­tista tode­ta, että tuo visiosi Keskus­tas­ta on läh­es yksi yhteen vennamolaisuuden/soinilaisuuden yti­men kanssa. En liioittele.

    Tuos­ta alue­poli­ti­ikas­ta en voi olla samaa mieltä. Keskus­tan kan­na­tus tulee alueil­ta, jot­ka alue­poli­ti­ikas­ta hyö­tyvät ja heitä äänestetään näiltä äänestysalueil­ta tätä poli­ti­ikkaa toteut­ta­maan usei­den kym­me­nien pros­ent­tien kan­natuk­sel­la. Kat­soisin tämän olleen ent. Maalais­li­iton trendin vuosikym­me­nien ajan eikä vain viime vuosi­na, tai siis vielä pain­ote­tum­min tätä kai pide­tään yleis­es­ti aika itses­tään selvyytenä? Päin­vas­toin siir­tymää PS:n rivei­hin on osaltaan ajanut tyy­tymät­tömyys Van­hasen, Lehtomäen ja Kiviniemen lin­jauk­si­in täl­lä sek­to­ril­la. Näke­myk­sesi on aika epäortodoksinen.

    Vielä Soin­ista, kun hänen ja Sin­nemäen väit­te­lyä tässä ketjus­sa myös sivut­ti­in. Tuon kir­jan poh­jal­ta voi tode­ta, että Soi­ni on paljon fik­sumpi kuin mitä antaa ymmärtää. Kir­jan lop­pupuolel­la hän myön­tää tämän suo­raan eritel­lessään pop­ulis­mia aka­teemis­es­ti, jos­ta hän on opiskel­lut kir­jas­tol­lisen ver­ran teok­sia. Hänen esi­in­tymisen­sä on myös har­joitel­tua ja tarkkaan harkit­tua, ei lainkaan niin spon­taa­nia kuin minkä vaikutel­man hän antaa. Tätä voisi kut­sua esit­tämisek­si, mut­ta hän itse toteaisi, että asi­at pitää sanoa niin, että kansa ymmärtää.

    Eli kuten tuos­sa Ajanko­htaises­sa kakkoses­sa. En tiedä, miten kohdeyleisö tuon näkee, sitä on vaikea arvioi­da kuin on vain oma per­spek­ti­ivin­sä. Todel­la moni voi lukea debatin suun­nilleen seu­raavasti: Sin­nemä­ki: jaarin, jaarin, jaarin, jaarin… Soi­ni: Suomes­sa on elet­tävä suo­ma­lais­ten ehdoilla.

    Soi­ni tar­joaa kohdeyleisölleen sound­bite­ja joi­hin tart­tua ja samais­tua. Itse pidin tuos­sa keskustelus­sa Sin­nemäestä paljon enem­män, hän oli empaat­tisen oloinen vaik­ka rohmusikin hie­man puheaikaa.

  53. tomiA

    Virke on sen ver­ran pitkä, että en ihan jokaista vivahdet­ta ehkä ymmärrä. 

    Suo anteek­si. Kän­nykäl­lä kir­joitet­taes­sa aja­tus ja sitä myötä virk­keet puuroutuvat. 

    “Ikään kuin stal­in­is­mi” tarkoit­taa, että ilmiö ei ole kuin stal­in­is­mi mut­ta sinne päin. Tarken­nan sen ver­ran, että hark­itsin kir­joit­taa “tais­to­laisu­us” “stal­in­is­min” sijaan, mut­ta se olisi syönyt väit­teeni yleispätevyyttä. 

    Minä taas meinasin kir­joit­taa ensin että kap­i­tal­is­mi, sit­ten että agnos­tis­mi ja sen jäl­keen vaik­ka hit­leris­mi Käsit­teil­lä on tiet­tyjä sisältöjä ja niitä voi itsek­seen määritel­lä ihan miten päin halu­aa. Koiran voi määritel­lä fem­i­nis­mik­si ja key­ne­siläisyy­den jääkaapik­si. Lop­putu­lok­se­na fem­i­nis­min ja stal­in­is­min (ikään kuin) rin­nas­t­a­mi­nen kuu­lostaa kuitenkin siltä, että kir­joit­ta­ja on ottanut mah­dol­lisim­man ikävän ihmisen mukaan nime­tyn käsit­teen ja ruimii sil­lä fem­i­nis­te­jä, sisäl­löistä tietämät­tä tai välit­tämät­tä. En toki usko näin käyneen nyt, pois se minusta. 

    Nyt kävi jo ilmi, että fem­i­nis­mil­lä ja stal­in­is­mil­la ei ole yhtymäko­htia, mut­ta tässä kohtaa tek­isi mieli kysyä että mitä yhteistä fem­i­nis­mil­lä ja tais­to­laisu­udel­la on?

    Henkilö­palvon­taa fem­i­nis­tit har­ras­ta­vat suh­teel­lisen vähän mut­ta ter­ror­is­mi­in ja väki­val­taan yllyt­tämi­nen ei ole vieras­ta, mis­tä ker­roin esimerkin. 

    ja mielel­läni kuulisin kyl­lä lisää näistä fem­i­nistien väki­val­taan yllyt­tämis­es­tä ja muus­ta ter­ror­is­mista. Esimerkkisi ei käynyt silmään. Dis­claime­ri­na mainit­takoon että sep­pole­htomaiset kakkablog­it eivät kyl­lä tässä käy lähteeksi.

  54. Kari:

    Ja minä täl­laisia, aiheesta työt­tömyys Suomes­sa ja Tanskassa:
    http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/48239-matalampi-irtisanomissuoja-auttaisi-pienyrittajia-tyollistamaan

    Asia on ihan hyvä kuin myös kir­joi­tus, samoin point­ti, mut­ta en oikein pidä juuri tuol­lais­es­ta lähestymistavasta.

    Siis joo, se että Suomes­sa on jär­jestelmä jos­sa sadan henkilön irti­sanomisen help­poa ja yhden usein mah­do­ton­ta on hul­lua, ja johtaa niihin pätkätöi­hin sekä hys­teeriseen rekry­toin­ti­in jos­sa syynätään kaik­ki oikeat ja kuvitel­lut riskit hak­i­jas­ta. (Tästä on tes­taus­fir­moissa kysymys.)

    Mut­ta kun se irti­sanomisuo­ja on osa mon­imutkaista vyy­htiä jota pitäisi tarkastel­la kokon­aisuute­na. Ihan vas­taa­va ongel­ma on vaikka­pa se että van­hem­muu­den kus­tan­nuk­set menee äidin työ­nan­ta­jalle, tai että työ­nan­ta­ja vas­taa työkyvyttömyyseläkkeistä.

    Ja toisaal­ta nimeno­maan sen EVAn Tal­ent Avail­able rap­parin (hyvä) point­ti oli se että työ­nan­ta­jan kan­nat­taisi panos­taa siihen että mietitään ihan oikeasti esimerkik­si sitä että mitkä ne kieli­v­aa­timuk­set todel­lisu­udessa on työte­htävässä ja miten asi­at voisi hoitaa muuten. Eli suomek­si parem­paan johtamista. Ja tätä taas minus­ta äkkiseltään tuk­isi se että työn­tek­i­jästä on vaikea päästää eroon, jol­loin häneen kan­nat­taa panos­taa kun joka tapauk­ses­sa ollaan naimisissa.

    Jotenkin niin tätä pitäisi hoitaa että noi­ta riske­jä vaku­utet­taisi­in joko työ­nan­ta­jien kesken tai sit­ten verovaroin ja nämä “vaku­u­tus­mak­sut” olisi suh­teessa siihen kuin­ka hyvää työ­nan­ta­jan henkilöstöjo­ht­a­mi­nen on. Eli jos ei pidä mitään huol­ta työn­tek­i­jöistään niin sietääkin mak­saa. Tuon mit­taami­nen on vaan taas vaikeaa.

    Siis eril­lis­toimen­piteenä irti­sanomis­suo­jan madal­t­a­mi­nen ei minus­ta toi­mi. Eikä etene.

  55. tpyy­lu­o­ma, helpom­pi irti­sanomi­nen pitäisi ehdot­tomasti liit­tää siihen, että ensim­mäisiltä 3 kuukaudelta, tms. olisi nyky­istä merkit­tävästi korkeampi ansiosi­don­nainen tur­va. Esimerkik­si 80% ensim­mäiseltä 3 kuukaudelta voisi olla aika hyvä lähtökohta.

  56. “Tan­s­ka on esimerk­ki maas­ta, jos­sa yhdis­tyvät korkea työl­lisyys, korkea pienyrit­täjyy­den aste ja jous­ta­vat työ­markki­nat. Tan­skas­sa työn­tek­i­jän irti­sanomi­nen on suh­teel­lisen help­poa ja irti­sanomi­sai­ka on lyhyt”

    Tan­skan help­po irti­sanomi­nen on pelkkä myytti.
    Tan­skakin on europ­palainen oikeusval­tio eikä ketään voi irti­sanoa mielivaltaisesti
    Niin­pä Tan­skas­sakan ei saa irti­sanoa syr­jivästi eli uskon­non, rodun, sukupuolen, poli­it­tisen mielipiteen,sukupuolisen suu­natu­tu­misen ym seikko­jen vuoksi.
    Työ­nan­ta­jan on myös perustelta­va irti­sanomi­nen, eri­tyis­es­ti, jos se perus­tuu henkilöstä johtu­vi­in syi­hin ja hänen on kyet­tävä todis­ta­man väit­teen­sä toteen oikeudessa, jos työn­tek­i­jä riitaut­taa asian. 

    Ja jos häviää jutun niin työ­nan­ta­ja mak­saa korvauksia.

    Ain­oak­si nor­maa­lik­si irti­sanomis­syyk­si kel­paa vain siis taloudel­liset ja tuotan­nol­liset syyt.

    Tan­skas­sa työ­suht­en voi päät­tää vaik­ka heti,aivan samoin kuin Suomes­sakin, mut­ta työ­nan­ta­jan on sil­loin mak­set­ta­va irti­sanomisa­jan palk­ka, Lakimääräi­sistä irti­sanomisajoista voidaan poike­ta työe­htosopimuk­sil­la, mut­ta eivät ne
    Lisäk­si Tan­skas­sa mak­se­taan yleis­es­ti palvelusuh­teen pitu­u­teen suh­teutet­tua irtisanomiskorvausta .

    Suomes­sa irti­sanomisa­jat ovat 2 vkoa‑6 kk , mut­ta tuo pitkä aika kos­kee jo 12 vuo­tat palvelleita

    Tan­skas­sa työt­tömyyt­tä tor­ju­taan alueel­lis­es­ti, siel­lä mis­sä osaamista löy­tyy. Jokaisel­la 13 alueesta toimii alueneu­vos­to, jos­sa on työn­tek­i­jöi­den, työ­nan­ta­jien, kun­tien ja val­tion edus­ta­jia. Keskus­ta­sol­la on työl­lisyys­neu­vos­to, ja AMS valvoo, etteivät alueel­liset erot kas­va liian suuriksi.
    Paikalli­nen LO on hyvin tyy­tyväi­nen johtamistapaan, aluei­den kolmikantaneuvostoihin.

    Suomes­sa­han kolmikan­ta on lopetettu

    Tan­s­ka käyt­tää rahaa työt­tömyy­seläkkeisi­in, työt­tömyysko­r­vauk­si­in, koulu­tuk­seen, vajaakun­tois­t­en ja iäkkäi­den työl­listämiseen, tuk­itöi­hin etc n (6) kuusi ker­taa enem­män kuin Suomes­sa käytetään .

    Ei muu­ta kuin palaut­ta­maan työt­tömyy­seläke ja korot­ta­maan ansiosi­don­naista ja työ­nan­ta­jille velvoite työl­listää muitakin kuin priimatyöntekijöitä.

    Ja lopuk­si Kari, oletko aikuis­ten oikeasti sitä mieltä oikeasti , että työan­ta­ja saisi haukkua sin­ua vapaasti ilman seu­rausten pelkoa laiskak­si ?? Tai taita­mat­tomak­si tai vätyk­sek­si tai varkaaksi ?

    Mitä ‚jos nimit­telisit naa­puri­asi noin, mitä tapahtuisi ? 

    Viimeis­ten tutkimusten mukaan työn­tek­i­jäkin on ihmi­nen ja hän­tä suo­jaa­vat samat lait kuin naapuriasikin.

  57. “Minä taas meinasin kir­joit­taa ensin että kap­i­tal­is­mi, sit­ten että agnos­tis­mi ja sen jäl­keen vaik­ka hitlerismi ”

    Jaa. Minä taas har­ras­tan sel­l­aista kir­joit­tamista, että ymmär­rän käyt­tämäni käsit­teet (tai kehit­te­len niitä). Suosittelen. 

    Jos halu­at tietää, mikä yhteys mielestäni on stal­in­is­mil­la tai tais­to­laisu­udel­la ja fem­i­nis­mil­lä, voit siis lukea sen edel­lisetä vastauksestani.

    Väki­val­las­ta ja ter­ror­is­mista intoutunei­ta fem­i­nis­te­jä on tietysti vaik­ka kuin­ka paljon, kuten kaikissa äärili­ikkeitä liepeilleen saavis­sa aat­teis­sa. Suomes­sa mieleen tulee Akuli­ina Saarikos­ki ja Anne Moila­nen — joka on muuten Suomen johta­van nais­li­ik­keen lehden päätoimittaja.

    Onko kyse sat­un­nais­ten idioot­tien sat­un­nai­sista möläy­tyk­sistä? Vai olisiko väki­val­ta on sisään raken­net­tu fem­i­nis­tiseen diskurssiin? 

    Jos “monista fem­i­nis­teistä” yrit­tää kek­siä yhteisen nimit­täjän, se on nais­ten sor­ron ohel­la patri­arkaat­ti­teo­ria. Hyvin yleinen on myös käsi­tys sosi­aalis­es­ti rak­en­tu­vas­ta todellisuudesta.

    Lyhyesti ja mutki­akin vähän oikoen noista lähtöko­hdista on oikeutet­tua sanoa, että miehet ovat vaikka­pa tun­neil­maisu­un kyken­emät­tömiä raakalaisia kuten Sofi Oksa­nen oksen­si. Itse asi­as­sa sen sanomi­nen ei ole pelkästään oikeutet­tua vaan jopa moraalis­es­ti suo­tavaa. Onhan tarkoi­tus tais­tel­la parem­man maail­man puoles­ta tuhoa­mal­la patri­arkaatin luo­ma vahin­golli­nen miesidentiteetti.

    Mut­ta, het­ki­nen, miehestä saa tehdä demonin vain, jos fem­i­nistien ana­lyysi sat­tuisi ole­maan tot­ta. Entäs jos todel­lisu­us ei raken­nukaan pelkästään sosi­aalis­es­ti vaan miehisyys onkin osin per­imässä? Entäs jos patri­arkaat­ti ei selitäkään maail­man­his­to­ri­an kaikkia vaiheita?

    Skarpit ymmärtävät selit­tämät­tä — ja muut eivät selitet­tynäkään — että fem­i­nisti­nen puheen­par­si tässä mielessä ei ole rak­en­ta­va. Pikem­min kyse on, no, väki­val­lak­si sitä ei ehkä kuu­lu kut­sua. Mut­ta kyl­lä sitä vähän tun­tee turpi­in­sa saa­neen­sa, kun vaikka­pa Vihreän lan­gan toimit­ta­ja kir­joit­taa sar­ja­murhaa­jan luon­teen­pi­irteistä ja sit­ten kuit­taa: “tyyp­illi­nen suo­ma­lainen mies siis”. Hauku min­ua tyyp­il­lisek­si suo­ma­laisek­si miehek­si ja turpi­in tulee.

    Olenkin päät­tänyt lopet­taa suo­ma­laise­na miehenä olemisen. Kuka halu­aa olla hylk­iö ja huono vitsi 🙂

    Tämä taha­ton tai tahalli­nen pyrkimys tuho­ta miesten iden­ti­teet­ti on vain yksi fem­i­nis­min arve­lut­tavista piirteistä. Ker­ron muista sit­ten, kun en enää kehtaa kieltäy­tyä yleisön pyyn­tö­jen edessä.

  58. TomiA

    Henkilö­palvon­taa fem­i­nis­tit har­ras­ta­vat suh­teel­lisen vähän mut­ta ter­ror­is­mi­in ja väki­val­taan yllyt­tämi­nen ei ole vieras­ta, mis­tä ker­roin esimerkin.

    Väki­val­las­ta ja ter­ror­is­mista intoutunei­ta fem­i­nis­te­jä on tietysti vaik­ka kuin­ka paljon, kuten kaikissa äärili­ikkeitä liepeilleen saavis­sa aat­teis­sa. Suomes­sa mieleen tulee Akuli­ina Saarikos­ki ja Anne Moila­nen — joka on muuten Suomen johta­van nais­li­ik­keen lehden päätoimittaja. 

    Vään­nä nyt rauta­lan­gas­ta kak­si asi­aa- mil­lä taval­la stal­in­is­mi (tai tais­to­laisu­us) ja fem­i­nis­mi ovat “ikään kuin” samo­ja asioi­ta, ja mitä ovat ne ter­ror­is­mi­in ja väki­val­taan yllyt­tävät teot, jos­ta ker­roitkin jo esimerkin?

  59. Tarkkaan ottaen Suomes­ta puut­tuu ympäristöpuolue.

    Sil­lä aikaa, kun maat­alous ja soiden kuiv­aus ovat pilan­neet ja pilaa­vat vesistöt, saimaan norp­pa on kalaste­taan sukupu­ut­toon, met­sät kään­netään juuri­aan myöten poltet­tavak­si ja keit­et­täväk­si, niin sil­lä aikaa vihreät tais­tel­e­vat ohut­ta yläpil­veä ja ydinkatas­trofia vastaan.

    Sil­lä aikaa Suomen luon­to on saanut rauhas­sa tuhoutua. Ovatko vihreät tehneet hal­li­tuk­ses­sa elet­täkään luon­non­suo­jelun ja ympäristön eteen?

  60. Vihreäthän on nykyisel­lään pelkkä jakopoli­ti­ikka­puolue, se kan­nat­taa tätä kaikkea hyvää kaikille-lin­jaa, sen kaltaista hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa, jos­sa on run­saasti verovaroin kus­tan­net­tu­ja hyv­in­voin­tipalvelu­ja kaikille kansalaisille.

    TOISAALTA, toisel­la kädel­lä vihreät ovat tor­p­doimas­sa kaikkea sel­l­aista toim­intaa, joka sitä jaet­tavaa kar­tut­taisi val­tion kassaan.

  61. Kazak­stan: Se osui esimerkik­si niihin luon­non­suo­jelus­ta aidosti välit­tävi­in vihreisi­in, jot­ka vielä kuvit­tel­e­vat Vihrei­den aja­van hei­dän asiaansa.

    Mitä on tämä kuu­luisa aito luon­non­suo­jelu? Näitä keskustelu­ja luke­mal­la päät­te­len, että niiden mielestä, jot­ka eivät vihre­itä äänestä, luon­non­suo­jelun pitäisi tarkoit­taa jotain yksit­täisen puskan puo­lus­tamista, puiden halailua ja lin­tu­tornin rak­en­tamista. Sel­l­aista söpöä ja har­mi­ton­ta pikku puuhastelua siis.

  62. Tais­to­laisko­rt­ti nyt on hie­man tyh­mä, mut­ta muis­telisin kyl­lä Kylä­vaaran Tais­to­laisu­u­den mus­tas­ta kir­jas­ta, että yli 40% tais­to­lai­sista löy­sivät itselleen uuden poli­it­tisen kodin vihreistä. Huo­mat­tavasti suurem­pi osu­us kuin mitä esimerkik­si Vas­si­in jäi/meni.

    Has­sin nyt kaik­ki tietävät, mut­ta min­ulle tuli yllä­tyk­senä, että esimerkik­si edes­men­nyt vihreä juristi ja euroe­dus­ta­ja Mat­ti Wuori oli ollut taistolainen.

    Aika paljon näkyy myös tais­to­lais­ten jälkikasvua ole­van mukana puheen­jo­hta­jaa myöten, mikä ikinä sen sit­ten selittääkään.

    Eli ei vihrei­den ja tais­to­laisu­u­den side täysin olema­ton ole.

    1. 40% tais­to­lai­sista löy­sivät itselleen uuden poli­it­tisen kodin vihreistä.

      Voisiko az hark­in­ta asian matemaat­tista mah­dot­to­muut­ta, ennen kuin uskoo kaikkea soopaa. Vihrei­den jäsen­määrä oli pitkään kol­men­tuhan­nen paikkeil­la ja heistä val­taosa on syn­tynyt 60- luvul­la tai sen jäl­keen. Sitä ennen syn­tyneitä puolueen jäsenis­sä on joitakin sato­ja. Tais­to­laisia oli kym­meniä tuhan­sia. Kos­ka tais­to­lais­ten on kaikkien pitänyt syn­tyä ennen vuot­ta 1960, niin vaik­ka kaik­ki vihreän puolueen tuon ikäiset oli­si­vat olleet tais­to­laisia, vain pros­ent­ti tai kak­si taios­to­lai­sista olisi voin­ut siir­tyä vihreisiin. 

      Kun vihreä liike kaiken lisäk­si syn­tyi yliopis­toil­la vasta­lauseena tais­to­laisu­udelle, väite on ker­takaikkisen jär­jestön. Ikään kuin nim­imerkil­lä azx olisi tun­neta­sol­la jotain kau­naa vihre­itä vastaan.

  63. Vihreät fem­i­nisti­naiset:

    Tui­ja Brax­in tolku­ton puhe eduskunnassa:
    “Sit­ten, arvoisa puhemies, vielä per­heväki­val­ta-ter­mistä. Oikeusasi­amies on tässä sanonut, että ter­mi on kiis­tanalainen, mut­ta pää­tynyt kuitenkin ihan hyvil­lä perusteluil­la tässä käyt­tämään sanaa “per­heväki­val­ta” muun muas­sa sen takia, että se kuvaa sil­loin, jos oikein ymmärsin, sitä, että siinä on usein laps­es­ta kysymys, jon­ka per­heessä tapah­tuu väki­val­taa, ja on todel­la syytä korostaa, niin kuin oikeusasi­amie­skin teki, että ne läh­es 200 000 suo­ma­laista las­ta, jot­ka vuosit­tain todis­ta­vat, kun äitiä lyödään, ovat myös väki­val­lan uhre­ja. Voi olla hyvin trau­maat­tista nähdä, kun kotona lyödään. 

    “Aivan viimeisenä, arvoisa puhemies, palaisin vielä näi­hin läh­es 200 000 suo­ma­laiseen lapseen, jot­ka näkevät, kun hei­dän äitiään hakataan — melkein Tam­pereen asukasluku.”
    — Tui­ja Brax
    http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${APPL}=utpptk&${BASE}=faktautpPTK&${THWIDS}=0.14/1254153194_92970&${TRIPPIFE}=PDF.pdf

    Osmo voi tilas­toih­misenä arvioi­da tuon “hakkaamis“luvun paikkansapitävyyttä…

    Kyselin tästäkin asi­as­ta Hei­di Hau­ta­lal­ta, joka on teo­den­nut näin;
    “Keskit­tymäl­lä naisi­in kohdis­tu­vaan väki­val­taan, ei väheksytä muiden ryh­mien koke­muk­sia vaan pyritään tehokkuuteen”

    Jos jotaku­ta kiin­nos­taa:http://www.heidihautala.fi/2009/10/tasa-arvon-pitaa-nakya/#more-2488

  64. “Vään­nä nyt rauta­lan­gas­ta kak­si asi­aa- mil­lä taval­la stal­in­is­mi (tai tais­to­laisu­us) ja fem­i­nis­mi ovat “ikään kuin” samo­ja asioi­ta, ja mitä ovat ne ter­ror­is­mi­in ja väki­val­taan yllyt­tävät teot, jos­ta ker­roitkin jo esimerkin?”

    No, jos ker­ran on liikaa vaa­dit­tu lukea aiem­pi vas­tauk­seni, lainaan itseäni itse: 

    “Tarkoi­tan nimit­täin fem­i­nis­min ja stal­in­is­min samankaltaisu­udel­la sitä his­to­ri­al­lista tilan­net­ta, kun yksi, varsin yleis­es­ti vääräk­si koet­tu aate oli häm­mästyt­täväl­lä taval­la rauhoitet­tu kri­ti­ik­iltä (ei tietenkään kokonaan).”

    On tietenkin ilmi­selvää, että tämä heit­to pitäisi perustel­la parem­min sel­l­aiselle, joka ei ole pere­htynyt äärili­ikkeisi­in. Mut­ta jääköön.

    Mitä tulee fem­i­nistien väki­valtafan­ta­sioi­hin, niistäkin jo ker­roin. Ker­tauk­se­na: Anne Moila­nen on tun­net­tu väki­val­taa ihan­noivas­ta retori­ikas­taan. Kokeile googlata vaik­ka “anne moila­nen tul­ta munille” tai “anne moila­nen miesasi­amies ampuu”. Kuva­hakua voi myös yrit­tää. Saarikosken oudos­ta maail­mas­ta voi taas lukea täältä: http://akuliinasaarikoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/43134-miehet-ovat-kykenemattomia-sympatiaan

  65. Nat­siko­rt­ti on saanut rin­nallen fem­i­nis­tiko­rtin. Mikä on sääli sinän­sä, sil­lä ns. maa­han­muut­tokri­it­tis­ten joukos­sa on niitä, jot­ka natist­telun ansait­se­vatkin ja ääri­laidan fem­i­nis­titkin ansait­se­vat rapaa roiskeläpilleen, mut­ta ns. kri­itikko­jen ns. kri­ti­ikin ns. älyllil­isyys ylit­tää par­o­di­an rajat. Sel­l­ainen puolestaan tukah­dut­taa ns. järkevän keskustelun.

  66. Janne H:

    “täy­tyy kuitenkin myön­tää että nim­imerkkien rogue ja az ajatuk­set vihreän puoleen meiningistä oli­vat mie­lenki­itoista luet­tavaa. yleis­es­ti ottaen täl­lä blogilla ahk­erasti kir­joit­tel­e­vat tun­tu­vat ole­van hyvin kri­it­tisiä vihre­itä kohtaan. näem­mä kri­it­tisem­piä kuin esimerkik­si Helsinkiläiset keskimäärin”

    Veikkaan, että osal­la kir­joit­ta­jista voimakas kri­it­tisyys Vihre­itä kohtaan johtuu osit­tain samas­ta syys­tä kuin min­ul­la, eli siitä, että omat odotuk­set Vihreiltä ovat lähtöko­htais­es­ti olleet selvästi korkeam­mal­la kuin odotuk­set esim. kolmelta suurelta. Omas­ta kolmekymp­pisen aka­teemisen stadi­laisen suh­teel­lisen “lib­er­aal­ista” näkökul­mas­tani Kokoomus, SDP ja Keskus­ta tun­tu­vat käytän­nössä kaik­ki kon­ser­vati­ivisil­ta ja pysähtyneiltä eläkeläis­puolueil­ta, joil­ta ei oikein mitään ihmeel­listä voi odot­taakaan. “Poli­it­tisen heräämiseni” aikoi­hin kat­seeni kään­tyi oikeas­t­aan ensim­mäisek­si Vihreisi­in päin ja sik­si Vihreät on var­maankin ollut enem­män suuren­nus­lasi­ni alla kuin muut isom­mat puolueet. Vihreis­sä on paljon suht nuo­ria ja koulutet­tu­ja ihmisiä, joil­ta apri­ori odotan kri­it­tisem­pää ja avarakat­seisem­paa ajat­telua kuin vaik­ka eläkeikää läh­estyviltä AY-jyriltä. Valitet­tavasti seu­rat­tuani Vihrei­den toim­intaa joitakin vuosia, olen joutunut pet­tymään pahasti. Joudun myös epäilemään, että Vihrei­den negati­ivi­nen suh­tau­tu­mi­nen kri­it­tiseen asioiden tarkastelu­un ja eriävien näke­mys­ten esit­tämiseen johtuu pitkälti fem­i­nis­tisen naisen­em­mistön luo­mas­ta kon­sen­susilmapi­iristä. Nyky­isin val­lal­la ole­va fem­i­nisti­nen ide­olo­gia vaatii tuek­seen vankan ja kyseenalais­ta­mat­toman kon­sen­suk­sen, kos­ka sen pre­mis­sit eivät kestä kri­it­tistä tarkastelua. Tämä kon­sen­sushen­ki on sit­ten ilmeis­es­ti levin­nyt Vihreis­sä mui­hinkin asioi­hin kuin tasa-arvokysymykseen.

  67. Kuto­ja:

    “En kan­na­ta ja en kan­na­ta. Molem­mat ovat mielestäni type­r­iä ajatuk­sia. Jokaiseen tehtävään tulee aina vali­ta paras vai­h­toe­hto, raho­jen jakelus­ta min­ul­la ei ole mitään tietoa”

    Ne kiin­tiö­vaa­timuk­set löy­tyvät kuitenkin suo­raan Vihrei­den nais­ten poli­it­tis­es­ta ohjel­mas­ta ja sanoit kan­nat­tavasi koko sydämestäsi vihreän fem­i­nis­min alle laitet­tu­ja asioita.

  68. Päivi Pasi:

    Mitä on tämä kuu­luisa aito luon­non­suo­jelu? Näitä keskustelu­ja luke­mal­la päät­te­len, että niiden mielestä, jot­ka eivät vihre­itä äänestä, luon­non­suo­jelun pitäisi tarkoit­taa jotain yksit­täisen puskan puo­lus­tamista, puiden halailua ja lin­tu­tornin rak­en­tamista. Sel­l­aista söpöä ja har­mi­ton­ta pikku puuhastelua siis. 

    En voi muiden puoles­ta vas­ta­ta, mut­ta omas­tani voin. Olen ainakin viimeiset 15 vuot­ta ollut akti­ivis­es­ti kiin­nos­tunut ihmis­la­jin selviy­tymisen edel­ly­tyk­sistä täl­lä pal­lol­la, ja siinä sivus­sa oppin­ut kun­nioit­ta­maan bios­fääriä ihan itsessään. Tein ympäristöys­täväl­lisen suun­nit­telun paris­sa töitä kolmisen vuot­ta, ja nyt valmis­te­len sivuavas­ta aiheesta väitöskir­jaa. Olen mielestäni kohtu­ullisen hyvin per­il­lä ympäristöon­gelmis­tamme ja prob­lemati­ikas­ta mitä ehdotet­tui­hin ratkaisui­hin tulee.

    Tämän tiedon ja koke­muk­sen val­os­sa olen vah­vasti sitä mieltä, että nyky­is­ten vihrei­den poli­ti­ik­ka nimeno­maan on tuo­ta söpöä ja har­mi­ton­ta pikku puuhastelua tois­si­jais­ten asioiden paris­sa. Parhaim­mil­laan siis; pahim­mil­laan se on hyväuskoista omaan ja yhteiseen jalka­an ampu­vaa idi­o­tismia, esimerkik­si kivi­hi­ili­te­ol­lisu­u­den intressien puo­lus­tamista ja jatku­van väestönkasvun tukemista.

    Vihrei­den äänestämi­nen on mielestäni liki­main moraali­ton­ta, kos­ka niin voi teesken­nel­lä tehneen­sä jotain. Vihre­itä äänestämäl­lä voi hyssytel­lä todel­lisia ja vielä min­un eli­naikanani erit­täin toden­näköis­es­ti suures­sa mit­takaavas­sa real­isoitu­via ongelmia jonkin­laisen hyvä ihmi­nen-mieliku­van peit­toon. Ase­tan toivoni vihrei­den merkit­tävään vaal­i­tap­pi­oon, joka ehkä mah­dol­lis­es­ti pakot­taisi puolueen uud­is­tu­maan, mut­ta henkeäni en pidättele.

  69. Kyl­lä Kylä­vaara viit­tasi tuon osalta ihan tutkimuk­seen, että 40+% tais­to­lai­sista löy­sivät uuden kodin vihreistä. Tämä ei toki tarkoi­ta, että heistä kaik­ista tuli puolueen akti­ivisia jäseniä, sitä en tarkoit­tanut. Mut­ta vihreys vetosi tais­to­laisi­in poli­it­tisi­na äänestäjinä ja kan­nat­ta­ji­na. Kyl­lä sekin jostain ker­too. Jos jol­lain on Kylä­vaaran kir­ja kir­jahyllyssään voinee kat­soa tarkem­paa lähde­vi­itet­tä tai lain­aus­ta, itse lainasin teok­sen aikanaan kir­jas­tos­ta, ja mm. tämä luku jäi mieleen. Sen ver­ran luotan muis­ti­i­ni, että voin vaku­ut­taa, että ko. luku ei ole väärin muistettu.

    Mik­si tämän mainit­sem­i­nen olisi kau­naista? Sanoin­han, että tuo kort­ti on hie­man tyh­mä, eikä nuoru­u­den hairah­dus ole este viisaudelle van­hem­mal­la iäl­lä, mut­ta kun aiheesta nyt oli jo ketjus­sa use­ampi viesti, niin mainitsin.

  70. Tai sit­ten 40+% on osu­us tais­to­lai­sista, jot­ka jatkoi­vat akti­ivis­es­ti poli­ti­ikas­sa liik­keen kuoltua. Sehän on toki paljon pienem­pi luku. Kon­tek­s­tia, tai mainit­ti­inko sitä kuin­ka yksi­tyisko­htais­es­ti en tarkalleen muista, mut­ta luvun kyl­lä. Toiv­ot­tavasti joku, jol­la on kir­ja käden ulot­tuvil­la voi tämän tarkentaa.

    Joka tapauk­ses­sa link­ki vihrei­den ja tais­to­laisu­u­den välil­lä ei ole täysin olema­ton, eli jotain siir­tymäpin­taa on ollut.

  71. Google aut­toi. Kyse oli äänestäjistä. 45% enti­sistä tais­to­lai­sista äänestää nykyään vihre­itä. Tutkimus on Anna Kon­tu­lan tekemä, ja se on vuodelta 2004. Wikipedia antaa tarkem­man läh­teen seuraavasti

    Anna Kon­tu­la: Tais­to­laisu­us puber­teet­tikap­inas­ta takinkään­töön. His­to­ri­alli­nen aikakauskir­ja, 2004, 102. vsk, nro 2, s. 233–243

  72. Vihrei­den poli­ti­ik­ka ja toim­inta ei valitet­tavasti ole täy­del­listä — kaukana siitä. Äänestäjänä koen kuitenkin, että min­ul­la on vain kolme vaihtoehtoa:
    1) Äänestää vihre­itä siitä huoli­mat­ta, kos­ka puolueen lin­ja on kuitenkin lähim­pänä omaa ajat­telu­ani, ja pyrk­iä jotenkin vaikut­ta­maan puolueen kan­toi­hin. (Pitäisiköhän aktivoitua?)
    2) Äänestää vihre­itä näpäyt­tääk­seni “toisek­si paras­ta”, joka min­ulle olisi se toinen lib­er­aalipuolue eli RKP. (Kanske ändå inte.)
    3) Perus­taa oma puolue, jos­sa olisi vihrei­den hyvät puo­let ilman huono­ja, ja han­kkia sille kan­nat­ta­jia. (In my dreams.)

    Jos joku muu™ vaivau­tuu perus­ta­maan sel­l­aisen nykyvihre­itä parem­man lib­er­aalin, ratio­naalisen ja prag­maat­tisen ympäristö- ja yleis­puolueen, jos­sa saa ajatel­la ja keskustel­la nyky­istä vapaam­min, niin voin ehkä tukea han­ket­ta jotenkin — halu­aisin kuitenkin nähdä puolueo­hjel­malu­on­nok­sen, ennen kuin sitoudun. Muis­telisin muuten, että tästä on tääl­lä keskustel­tu joskus aiemminkin…

  73. Fem­i­nis­mi ja tais­to­laisu­us keräävät huomio­ta, kos­ka molem­mat perus­tu­vat vas­takkainaset­telu­un ja vas­tus­ta­jien mustamaalaamiseen.

    Mitä tekemistä näil­lä on vihrei­den kanssa? “Stal­in­istien henkiset jälkeläiset” — eli älyl­lisyy­teen pyrkivät poli­it­tista muu­tos­ta vaa­ti­vat maail­mas­ta huolestuneet nuoret ovat var­maankin nykyään kallel­laan vihreisi­in siinä kuin ennen oli­vat stal­in­is­mi­in. Vihreäthän ovat nykyään ain­oa poli­it­ti­nen suun­taus joka tar­joaa mah­dol­lisu­u­den myös radikaalimpaan toimintaan.

    Fem­i­nis­mi taas on nais­ten ammat­tiy­hdis­tys. Miehen ongel­ma on, että fem­i­nis­tisessä liik­keessä miehet ovat 2. luokan matkus­ta­jia, vaik­ka muu­ta välil­lä lupail­laankin. Silti mon­et vihreät miehet näköjään tun­te­vat vah­vaa vetoa feminismiin.

  74. Tuo­mas S:
    “Ai? Kaisa Ras­ti­mo, Jyr­ki Kasvi, Osmo Soin­in­vaara ja Tar­ja Gron­berg ovat kaik­ki kyl­lä min­un mielestäni hyvin eri­laisia poli­itikko­ja eri­laisil­la mielip­iteil­lä ja taus­toil­la mut­ta samas­ta puolueesta.”

    Ai? Voinet eritel­lä näitä “eri­laisia mielip­iteitä” koskien vaik­ka tässä keskustelus­sa mainit­tu­ja maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa ja feminismiä.

  75. Rogue kir­joit­ti:

    Ne kiin­tiö­vaa­timuk­set löy­tyvät kuitenkin suo­raan Vihrei­den nais­ten poli­it­tis­es­ta ohjel­mas­ta ja sanoit kan­nat­tavasi koko sydämestäsi vihreän fem­i­nis­min alle laitet­tu­ja asioita. 

    Tarkoituk­se­nani oli ilmaista että kan­natan kyl­lä vihreän puolueen viral­lisia lin­jauk­sia ns. vihreän fem­i­nis­min päämääristä, niinkuin ne on siinä lin­japa­peris­sa kir­joitet­tu. Enkä minkään vinan poli­it­tisen ohjel­man mukaista feminismiä.

    En ole vihreä nainen, nainen tai edes fem­i­nisti ja eivätkä ViNan ohjel­mat min­un ohjelmiani.
    Eivätkä ne ole kai vihre­itä puolueena sitovia sen enem­pää kuin hei­dän sisäpi­irin­sä haluaa.

    Lib­er­taari­nen mielip­i­teeni kiin­tiöi­hin on ettei yksi­tyisessä omis­tuk­ses­sa ole­vaa yhtiötä saa pakot­taa lain­säädän­nöl­lä mihinkään sukupuolikiintiöihin. 

    Osakey­htiön toimin­nan tarkoituk­se­na on tuot­taa voit­toa osak­keen­o­mis­ta­jille, ei olla hyvän­tekeväisyys­laitos. Sitä varten kerätään myös osakey­htiöiltä vero­ja, joiden käytöstä tulee taas päät­tää n. 50/50 jaol­la, tai miten sit­ten äänestäjät haluavat.

    1. Mik­si vihreis­sä on naisjärjestö?
      Sik­si, että laki näin edel­lyt­tää. Puoluetues­ta määräo­su­us, muis­taak­seni kahdek­san pros­ent­tia, on annet­ta­va naisjär­jestölle. Naisjär­jestö ei san­ot­tavasti lin­jaa puolueen tekemisiä.

  76. TomiA

    Mitä tulee fem­i­nistien väki­valtafan­ta­sioi­hin, niistäkin jo ker­roin. Ker­tauk­se­na: Anne Moila­nen on tun­net­tu väki­val­taa ihan­noivas­ta retori­ikas­taan. Kokeile googlata 

    Aivan oikeasti, jos minä kysyn yhtä ain­ut­ta esimerkkiä jos­sa fem­i­nis­tit oli­si­vat kan­nus­ta­neet ter­ror­itekoi­hin, saan vasti­neek­si kehoituk­sen kokeil­la googlaamista. Sinä esität väit­teen että 

    Henkilö­palvon­taa fem­i­nis­tit har­ras­ta­vat suh­teel­lisen vähän mut­ta ter­ror­is­mi­in ja väki­val­taan yllyt­tämi­nen ei ole vieras­ta, mis­tä ker­roin esimerkin.

    ja tälle pyy­de­tään yhden yhtä ver­i­fioitavaa ref­er­enssiä. Vas­tauk­se­na tulee koi­ta googail­la ja Anne Moila­nenkin on tun­net­tu väki­val­tai­sista lausun­nois­taan. Meneeköhän tämä nyt ihan niinkuin Ström­sössä? Noi Akuli­ina Saarikosken jutut on todel­la out­o­ja ja itsel­leni vierai­ta, mut­ta tuostakaan vuo­datuk­ses­ta en löytänyt yhtään ter­ror­is­mi­in ja väki­val­taan yllyt­tämistä. Eli aina vaan odottelen.

    Tämä keskustelu on sikäli anal­o­gista maa­han­muut­tokeskustelun ja pakko­ruotsin kanssa, että hörhösi­ipi myrkyt­tää juuri täl­laisil­la para­noideil­la vuo­datuk­sil­la ihan oikeasti tärkeitä asioi­ta ja keskusteluja. 


    On tietenkin ilmi­selvää, että tämä heit­to pitäisi perustel­la parem­min sel­l­aiselle, joka ei ole pere­htynyt äärili­ikkeisi­in. Mut­ta jääköön. 

    Eli käytän­nössä sinä olet nyt määritel­lyt key­ne­siläisyy­den ilmaläm­pöpumpuk­si, mut­ta jääköön. Stal­in­is­mi on ihan oikea ismi jol­la on ihan oikea tiet­ty sisältön­sä, se ei ole se his­to­ri­alli­nen tilanne kun yksi, varsin yleis­es­ti vääräk­si koet­tu aate oli häm­mästyt­täväl­lä taval­la rauhoitet­tu kri­ti­ik­iltä. Tai voi se tietysti olla, mut­ta keskustelu menee sit­ten metakeskusteluk­si ja mut­sis oli stal­in­isti- tyyp­piseen argumentointiin.

  77. EDIT quotet

    TomiA

    Mitä tulee fem­i­nistien väki­valtafan­ta­sioi­hin, niistäkin jo ker­roin. Ker­tauk­se­na: Anne Moila­nen on tun­net­tu väki­val­taa ihan­noivas­ta retori­ikas­taan. Kokeile googlata 

    Et ker­tonut. Aivan oikeasti, jos minä kysyn yhtä ain­ut­ta esimerkkiä jos­sa fem­i­nis­tit oli­si­vat kan­nus­ta­neet ter­ror­itekoi­hin, saan vasti­neek­si kehoituk­sen kokeil­la googlaamista. Sinä esität väit­teen että

    Henkilö­palvon­taa fem­i­nis­tit har­ras­ta­vat suh­teel­lisen vähän mut­ta ter­ror­is­mi­in ja väki­val­taan yllyt­tämi­nen ei ole vieras­ta, mis­tä ker­roin esimerkin. 

    ja tälle pyy­de­tään yhden yhtä ver­i­fioitavaa ref­er­enssiä. Vas­tauk­se­na tulee koi­ta googail­la ja Anne Moila­nenkin on tun­net­tu väki­val­tai­sista lausun­nois­taan. Meneeköhän tämä nyt ihan niinkuin Ström­sössä? Noi Akuli­ina Saarikosken jutut on todel­la out­o­ja ja itsel­leni vierai­ta, mut­ta tuostakaan vuo­datuk­ses­ta en löytänyt yhtään ter­ror­is­mi­in ja väki­val­taan yllyt­tämistä. Eli aina vaan odottelen.

    Tämä keskustelu on sikäli anal­o­gista maa­han­muut­tokeskustelun ja pakko­ruotsin kanssa, että hörhösi­ipi myrkyt­tää juuri täl­laisil­la para­noideil­la vuo­datuk­sil­la ihan oikeasti tärkeitä asioi­ta ja keskusteluja.


    On tietenkin ilmi­selvää, että tämä heit­to pitäisi perustel­la parem­min sel­l­aiselle, joka ei ole pere­htynyt äärili­ikkeisi­in. Mut­ta jääköön. 

    Eli käytän­nössä sinä olet nyt määritel­lyt key­ne­siläisyy­den ilmaläm­pöpumpuk­si, mut­ta jääköön. Stal­in­is­mi on ihan oikea ismi jol­la on ihan oikea tiet­ty sisältön­sä, se ei ole se his­to­ri­alli­nen tilanne kun yksi, varsin yleis­es­ti vääräk­si koet­tu aate oli häm­mästyt­täväl­lä taval­la rauhoitet­tu kri­ti­ik­iltä. Tai voi se tietysti olla, mut­ta keskustelu menee sit­ten metakeskusteluk­si ja mut­sis oli stal­in­isti- tyyp­piseen argumentointiin.

    1. Tämä fem­i­nis­mikeskustelu ker­too minus­ta enem­män keskustelijoista kuin fem­i­nis­mistä. En ymmär­rä, mis­tä tuol­laisia äärit5ulkintoja ylipään­sä on löy­tynyt. Jokin outo tarve on tulk­it­si­jal­la, jos hän alkaa yleistää joitain yksit­täisiä höyrypäitä koko sukupuoleen.
      Minäkin olisin tyy­tyväisem­pi, jos vihreis­sä toimisi enem­män miehiä, mut­ta tuol­l­laista fem­i­nis­miä, jota tääl­lä esitel­lään, en ole liik­keessä tavan­nut — en ainakaan mil­lään merkit­täväl­lä paikalla.

  78. “Vihrei­den äänestämi­nen on mielestäni liki­main moraali­ton­ta, kos­ka niin voi teesken­nel­lä tehneen­sä jotain. ”

    Nykyään Vihreät, Kokoomus, Kepu ja SDP ovat niin samaa mieltä kaikesta, että vai­h­toe­hto­ja ei ole .
    Äänestämät­tä jät­tämi­nenkään eiau­ta sil­lä se voi vaikut­taa noiden van­ho­jen puoluei­den voima­suhteisi­in, mut­ta sil­lä ei ole vaiku­tus­ta har­joitet­tuun politiikkaan.

    Ain­oa keino vaikut­taa on äänestää Soinin porukoita.
    Se pakot­taa van­hat puolueet muut­ta­maan politiikkaansa

  79. Päivän uuti­sis­sa ker­ro­taan, että Nobel-veikkailu­jen vakion­i­mi Mar­garet Atwood on puhunut kovin tutun kuu­loisel­la taval­la kan­sain­välisen vihreän liik­keen muut­tumis­es­ta uskon­non kaltaisek­si yhden totu­u­den seu­rakun­naksi. Että tämä pienenä lohdu­tuk­se­na kaikille meille: vihrei­den degen­eroi­tu­mi­nen ei ole vain suo­ma­lainen ilmiö 🙂

  80. Näköjään vihreälle fem­i­nis­mille löy­tyy vastapain­oa. Vai ovatko kuitenkin saman­henkisiä sisaria. 😉

    http://www.kokoomusnaiset.fi/etusivu/
    http://ps-naiset.perussuomalaiset.fi/

    Eri­no­mainen idea tuo kaikkien nais­ten kut­sum­i­nen kut­sun­toi­hin. Täysi-ikäisyy­den kyn­nyk­sel­lä olisi hyvä haas­tatel­la ja tarkas­tut­taa lääkäril­lä myös kaik­ki tytöt.

    Saisi myös hienoa kan­sain­välisen tason tilas­to-aines­ta koko ikälu­okan P‑testeistä.

  81. Ensin­näkin kiitok­sia blogimerkinnästä.

    “Naisjär­jestö ei san­ot­tavasti lin­jaa puolueen tekemisiä.”

    Tiedä nyt keitä siihen vihrei­den naisjär­jestöön kuu­luu, mut­ta kyl­lä fem­i­ni­init aika pitkälle näyt­tävät toimi­van päällepäs­märeinä vihreis­sä: Brax, Sin­nemä­ki ja Wet­ter­strand :)(Niin­istö). Miesen­er­giaa em. Niin­istön lisäk­si akti­ivipoli­itikoista edus­taa lähin­nä vaalei­hin profi­il­i­aan nos­ta­va Haav­is­to. Tämä siis mieliku­va, joka min­ulle on muo­dos­tunut medi­an kautta.

    Tätä taus­taa vas­ten jokaisen miehen, vaik­ka sit­ten äkkivääränkin, lähtö pois vihreistä, pienen­tää puolueen mon­imuo­toisu­ut­ta entis­es­tään. Erääl­lä tavoin erikoista on mielestäni se, että per­in­teis­es­ti mon­imuo­toisu­u­den ihan­net­ta vaal­in­ut puolue on itse diver­si­teetiltään puolueken­tän vähäisin.

  82. ‘pyrk­iä jotenkin vaikut­ta­maan puolueen kan­toi­hin. (Pitäisiköhän aktivoitua?)’ (Mari­aK)
    Aktivoitu­mi­nen ainakin saat­taisi vaikut­taa puolueeseen; suosit­te­len, jos koet sen omak­sesi. (Ja muut voivat sit­ten etsiä itselleen sopi­van vai­hte­hdon ja laka­ta valit­ta­mas­ta vihreistä.) Az:n kan­nat­ta­ma äänestys­lakko ei vält­tämät­tä tule edes huo­matuk­si, jos kan­na­tus­ta nykyisellekin meiningille löy­tyy. Ole­tan, että löy­tyy, ja minus­ta näyt­täisi, että joidenkin mielestä puolueel­la on ihan tarpeek­si jäseniä ja äänestäjiä nykyisellään.

  83. OS kir­joit­ti:

    Tämä fem­i­nis­mikeskustelu ker­too minus­ta enem­män keskustelijoista kuin fem­i­nis­mistä. En ymmär­rä, mis­tä tuol­laisia äärit5ulkintoja ylipään­sä on löytynyt. 

    Jos tule­vaisu­udessa vihreät halu­a­vat saa­da ääniä myös miehiltä susir­a­jan takaa, kan­nat­taisi miet­tiä miltä puolueen viesti kuul­lostaa myös muiden kuin aka­teemisen, pks alueel­la asu­van, naisen mielestä. 

    Nyt se kuul­lostaa samal­ta kuin aikoinaan min­un kän­ni­nen sop­ertelu­ni uudel­la Talous ja Sosi­aal­i­his­to­ri­an opiske­li­jattarelle kun yritin saa­da het­ken lämpöä.

  84. Ode
    “Mik­si vihreis­sä on naisjärjestö?
    Sik­si, että laki näin edel­lyt­tää. Puoluetues­ta määräo­su­us, muis­taak­seni kahdek­san pros­ent­tia, on annet­ta­va naisjärjestölle.”

    Täyt­tääkö tämä perus­tus­lain vaa­timuk­sen siitä ettei ketään saa kohdel­la sukupuolen­sa perus­teel­la epätasa-arvoisesti? 

    Jos tuo ei ole rahan­jakoa pelkän sukupuolen perus­teel­la ja samal­la miesten jär­jestelmäl­listä, laki­in perus­tu­vaa syr­jin­tää, niin ei sit­ten kyl­lä mikään.

    Fem­i­nis­mi on kupla.

  85. En myöskään pidä siitä, että fem­i­nis­te­jä rin­naste­taan löysästi stal­in­is­tei­hin tai siitä, että fem­i­nis­mistä tehdään tulk­in­to­ja kah­den höyrypään perusteella. 

    En arvos­ta Anne Moilasen älykkyyt­tä eri­tyisen korkealle, mut­ta en lähtisi tosis­saan väit­tämään hänen yllyt­täneen ketään väki­val­taan jonkun “Tul­ta munille” ‑otsikoin­nin perus­teel­la. Kyseessä oli vain hie­man värikkäämpi ver­baa­li­nen “sodan­julis­tus” miesjärjestöille.
    Akuli­ina Saarikos­ki taas on todel­lisu­ud­es­ta vier­aan­tunut nai­ivi hörhö, joka elää jos­sain ihmeel­lisessä ääri­vasem­mis­to­laises­sa val­lanku­mousu­topi­as­sa. Toisaal­ta hän vaatii val­tio­ta jatku­vasti “sor­ret­tu­jen” tuek­si ja toisaal­ta val­tion ole­mas­saolon lakkaut­tamista. Val­tavirtafem­i­nis­min kanssa Saarikoskel­la ei ole oikeas­t­aan mitään tekemistä. Itse asi­as­sa mon­et fem­i­nis­tit ja sek­suaalivähem­mistö­jen oikeuk­sien puo­lus­ta­jat suh­tau­tu­vat häneen melko nuiv­asti, johtuen hänen “Homot takaisin kaappei­hin” yms. näke­myk­sistään. Saarikos­ki on kir­joit­tanut jonkin ver­ran väki­val­taan yllyt­täväk­si tulkit­tavis­sa ole­via kir­joituk­sia, mut­ta itse en suh­tau­tu­isi niihin eri­tyisen vakavasti. Toki vähem­mästäkin olisi saat­tanut kilah­taa tutk­in­tapyyn­tö pos­tiluukus­ta, jos kyseessä olisi ollut miespuo­li­nen kir­joit­ta­ja ja kohteena naiset tai homot miesten ja het­eroiden sijaan.

    Kum­mal­lakaan edel­lä maini­t­ul­la henkilöl­lä ei kuitenkaan liene mitään tekemistä Vihrei­den kanssa, eikä fem­i­nis­miä voi johtaa hei­dän näke­myk­sistään. Fem­i­nis­tisen ide­olo­gian vaiku­tus­ta poli­ti­ikkaan ei tule kuitenkaan väheksyä ja sitä pitää voi­da kri­ti­soi­da. Kuten sanoin, esim. Nor­jas­sa on jo voimas­sa laki sukupuo­liki­in­tiöistä pörssiy­htiöi­den hal­li­tuk­si­in. Ja nyt Vihreät naiset halu­aisi­vat saman lain­säädän­nön voimaan Suomeen. 

    Fem­i­nis­teil­lä ei ole perustei­ta ole­tuk­selleen nais­ten kokon­aisu­udessaan alis­teis­es­ta ase­mas­ta yhteiskun­nas­sa. Kuitenkin hei­dän ole­tuk­sen­sa on hyväksyt­ty mukise­mat­ta koko tasa-arvopoli­ti­ikan poh­jak­si. Lisäk­si fem­i­nis­tit yrit­tävät sotkea talouden ja työ­markki­noiden nor­maalia toim­intaa vaa­ti­mal­la sukupuo­liki­in­tiöitä sekä pörssiy­htiöi­hin että val­ti­ol­lisi­in hallintoe­limi­in. Samal­la he siis myös hyväksy­i­sivät yksilöi­hin kohdis­tu­van syr­jin­nän sukupuolen perus­teel­la. Jatku­vasti fem­i­nis­tit korosta­vat, kuin­ka naisi­in kohdis­tu­va väki­val­ta on yhteiskun­nan suurimpia ongelmia, vaik­ka todel­lisu­udessa val­taosa väki­val­las­ta kohdis­tuu miehi­in. Miehiä myös demon­isoidi­aan kek­si­ty­il­lä väit­teil­lä kym­menistä tuhan­sista raiskauk­sista vuodessa(väite löy­tyi ainakin ennen esim. Vihrei­den nais­ten sivuil­ta). En oikein usko, että saman­lais­ten väit­tei­den esit­tämistä mitään muu­ta ryh­mää kohtaan sal­lit­taisi­in vaiku­tus­val­taisil­ta poli­it­tisil­ta tahoilta. 

    Fem­i­nis­tit eivät tun­nu hyväksyvän, että miehissä ja nai­sis­sa voi olla keskimääräisiä ero­ja omi­naisuuk­sis­sa ja pref­er­ens­seis­sä. Tästä ymmärtämät­tömyy­destä johtuen he ilmeis­es­ti kuvit­tel­e­vat, että on oikeu­den­mukaista pakot­taa lop­putulemat lail­la tasaiseen jakau­maan. Toinen vai­h­toe­hto on, että he ymmärtävät poli­ti­ikkansa epäoikeu­den­mukaisu­u­den, mut­ta halu­a­vat tietois­es­ti toimia nais­ten etu­jär­jestönä. Etu­jär­jestönä toim­imises­sa ei olisi mitään pahaa, jos se toteutet­taisi­in avoimesti. Ongel­mana on, että fem­i­nis­tit ovat onnis­tuneet uskot­tele­maan val­tavir­ralle ole­vansa tasa-arvon ja siten kum­mankin sukupuolen asial­la. Tästä syys­tä hei­dän kan­natuk­sen­sa ja saa­mansa resurssit ovat paljon suurem­pia kuin ne oli­si­vat, jos pelat­taisi­in avoimil­la korteilla.

  86. ‘Miehen ongel­ma on, että fem­i­nis­tisessä liik­keessä miehet ovat 2. luokan matkus­ta­jia’ (juha)
    Eihän tuo ole mikään ongel­ma. Tot­ta kai yhden ryh­män etu­ja aja­maan perustet­tu liike ajaa sen ryh­män etu­ja, piste. Jos se ei kel­paa, perus­ta oma liike.

  87. Tämä fem­i­nis­mikeskustelu ker­too minus­ta enem­män keskustelijoista kuin feminismistä.

    Saman­laista se on muual­lakin, ja epä­suh­ta todel­lisu­u­teen on räikeä. Kyökkip­sykolo­gian uhal­lakin tämä menee jotenkin näin:

    purkaus;
    Joskus isoäidin aikaan jotkut ajat­teli että on ole­mas­sa kir­jaimel­lis­es­ti par­tiarkaat­ti ja se kokoon­tuu joka kuun kol­mas torstai saunail­taan kek­simään tapo­ja tehdä nais­ten elämästä hel­vettiä. Aja­tus on ääneen san­ot­tuna niin nau­ret­ta­va ettei siihen kukaan oikeasti usko, mut­ta toisaal­ta taipumus ajatel­la että on joku suuriruhti­nas johon val­ta henkilöi­tyy eli val­taa ajatel­laan hel­posti henkilöi­tyneenä. Nyt se henkilöidään johonkin matri­arkaat­ti­in jon­ka jäsenet pitää vain kaivaa esiin.

    Siihen Fem­i­nis­mi­in merk­i­tyk­sessä suuri salali­it­to päädytään minus­ta jotenkin näin: Miesten elämässä on tässä maas­sa yhtä sun toista pielessä. Poikien huonom­pi koulumen­estys, lyhyem­pi eli­na­jan­odote, isien kohtelu huolta­ju­uskysymyk­i­sis­sä, ja niin edelleen. Ja nämä on ihan oikei­ta ongelmia.

    Has­suk­si tämä menee siinä vai­heessa kun ensin (a) olete­taan että kyse on sukupuolten välis­es­tä nol­la­summapelistä, ikäänkuin vaikka­pa poikien koulumen­estyk­sen paran­tamisek­si pitäisi jotenkin sor­sia tyt­töjä. Ja sit­ten (b) tode­taan että tätä aja­va voima täy­tyy olla joku ide­olo­gia, joka sit­ten pos­tu­loidaan metodil­la miten pitäisi ajatel­la jot­ta sil­lä voisi perustel­la miesten päähän­potkimisen. Ja kun näin sit­ten tiede­tään että mitä Fem­i­nis­mi Oikeasti On, niin se mitä fem­i­nis­teik­si itseään tit­uleer­aa­vat siitä ajat­tel­e­vat on irrelavanttia.

    Kun kon­ser­vati­iv­iosas­to ei koskaan oikein keksinyt mitään konkreet­tista linkiä vaikka­pa seksin ja rokin sekä kur­ju­u­den välil­lä, niin asia ratkaisti­in niin että “Ideas Mat­ter” eli jonkin­laisen ihmeosmoosin kaut­ta vahin­gol­liset ideat lev­iää yhteiskun­nas­sa ja selit­tää mik­si ihmiset on paho­ja. Mikä on kon­ser­vati­ivien patent­tiseli­tys ihan mihinkä tahansa ongelmaan.

    Tuos­ta lev­i­tys­meka­n­i­mi elää jos­sain ideapil­vessä, eikä siitäkään oikein saa kiin­ni mitä ne vahin­gol­liset ideat ihan tarkalleen ovat tai kuka niihin oikeas­t­aan ukso, mut­ta tämä on hyö­ty eikä hait­ta kos­ka niistä voi sit­ten sanoa ihan mitä tahansa. Ei voi tehdä mitään vaikka­pa yksin­huolta­jien köy­hyy­delle, kos­ka oikeasti se johtuu vääristä ideoista, ja jos YH:n elämä on jotenkin siedet­tävää niin väärät ideat voimis­tuu. Se on kaik­ki vaan niin kovin traag­ista, ja kor­jauk­sista seu­raa karmeat unin­tent­ed con­ce­quences aina ja väistämättä.

    Kult­tuurilässy­tys joka liikkuu vielä abstrak­tim­mis­sa sfääreis­sä mamu­jen yhtey­dessä on ihan samaa sar­jaa, ihmiset nyt vaan on jonkin­laisia kult­tuurien esi­in­tymiä, pait­si län­si­maalaiset jot­ka on yksilöitä. Tai jotenkin. Ja jos on asi­as­ta eri mieltä niin on rel­a­tivisti, eli käytän­nössä psykopaat­ti, jon­ka mielestä kaik­ki kult­tuu­rit ja tavat ihmis­syön­nistä mäm­min­syön­ti­in on ihan yhtä hyviä.
    /purkaus

  88. lurk­ki:

    “Eihän tuo ole mikään ongel­ma. Tot­ta kai yhden ryh­män etu­ja aja­maan perustet­tu liike ajaa sen ryh­män etu­ja, piste. Jos se ei kel­paa, perus­ta oma liike”

    Niin tossa on just se ongel­ma, etteivät fem­i­nis­tit myön­nä aja­vansa vain yhden ryh­män etu­ja. Tai ei sekään olisi ongel­ma, jos ihmiset eivät uskoisi heitä, mut­ta jostain syys­tä tun­tu­vat usko­van. Ja raha vir­taa fem­i­nis­tiseen tutkimuk­seen ja projekteihin…

  89. Osmo, en usko, että kukaan on yleistänyt yksit­täisiä höyrypäitä koko sukupuoleen. Pelkkä aja­tus on niin hölmö, että se on jo loukkaa­va. Eihän tääl­lä kukaan edes ole käsit­tääk­seni kir­joit­tanut naisista. 

    No, onnek­si et voin­ut tarkoit­taa min­ua, kos­ka minä en ainakaan ole moisi­in epä-älyl­lisyyk­si­in vajonnut.

    Vihrei­den naisjär­jestö taas ei voi olla ongel­ma, kos­ka lais­sa lukee niin. Epä­tasa-arvoinen käytän­tö on OK, jos joku hal­li­tus niin aikoinaan päät­ti. Vai miten se meni?

  90. Tpyy­lu­o­ma,

    Asia on ihan hyvä kuin myös kir­joi­tus, samoin point­ti, mut­ta en oikein pidä juuri tuol­lais­es­ta lähestymistavasta. 

    Minä taas pidän tuol­lais­es­ta läh­estymis­tavas­ta, jos­sa san­o­taan suo­raan mitä ajatel­laan ja mitä toimen­piteitä tulisi tehdä, vaik­ka sit­ten “liian van­ha” ja joku muu vetäisikin asi­as­ta herneet nenään. Tämä siis erona sille tyyp­il­liselle “yrit­täjyyt­tä on tuet­ta­va”, “työelämän jous­tavu­ut­ta on lisät­tävä” yms. jar­gonille, jota tuol­ta suunnal­ta yleen­sä kuulee (tähän voi jokainen halutes­saan kerätä halu­tut fra­a­sit muiden puolueen edustajilta).

    Olen samaa mieltä siitä, että kyse on mon­imutkaisem­mas­ta asi­as­ta ja mui­hinkin asioi­hin pitäisi ottaa kan­taa, mut­ta siinäkin on vähän sel­l­ainen vika sit­ten ei voi sanoa juuri mis­tään mitään (ainakaan tuon­tyyp­pisessä lyhyessä blogi­postauk­ses­sa), kos­ka alue karkaa aivan liian laajaksi.

    Ja tätä taas minus­ta äkkiseltään tuk­isi se että työn­tek­i­jästä on vaikea päästää eroon, jol­loin häneen kan­nat­taa panos­taa kun joka tapauk­ses­sa ollaan naimisissa. 

    Niin minus­takin äkkiseltään. Käytän­nössä vain näyt­tää käyvän niin, että se tyyp­pi jätetään yksinker­tais­es­ti palkkaamatta.

    Jotenkin niin tätä pitäisi hoitaa että noi­ta riske­jä vaku­utet­taisi­in joko työ­nan­ta­jien kesken tai sit­ten verovaroin ja nämä “vaku­u­tus­mak­sut” olisi suh­teessa siihen kuin­ka hyvää työ­nan­ta­jan henkilöstöjo­ht­a­mi­nen on. 

    No en minä tiedä, tarvit­seeko niitä mitenkään eri­tyis­es­ti kohden­taa minkään henkilöstöjo­htamisen onnis­tu­misen suh­teen. Henkilöstöjo­htamisen onnis­tu­mi­nen näkyy tulok­ses­sa. Käytän­nössä _aina_ (siis vaik­ka meil­lä ei olisi irti­sanomis­suo­jaa ensinkään) työn­tek­i­jän palkkaami­nen (ja irti­sanomi­nen) on siinä määrin vaival­loista ja kallista, ettei siihen tahal­laan halu­ta mennä.

    Tuo riskien jakami­nen eri ryh­mille on toki ihan rel­e­vant­ti kysymys ja se voita­neen tehdä monel­lakin tapaa. Käsit­tääk­seni Tan­skas­sa työn­tek­i­jän riskiä on helpotet­tu (ainakin lyhy­taikaises­ti) suh­teel­lisen korkeal­la työt­tömyysko­r­vauk­sel­la (ole­tan M. Särelän viitan­neen juuri tuo­hon). Se on yksi ihan var­teenotet­ta­va tapa, muitakin tapo­ja olisi. Kansalais­palk­ka, vaku­u­tusjär­jestelmä yms. nyt ainakin tule­vat hake­mat­ta mieleen.

    Mut­ta tämä nyt ei tai­da olla oikea ketju tämän prob­lemati­ikan pohtimiseen.

    Liian van­ha:

    Tan­skan help­po irti­sanomi­nen on pelkkä myytti. 

    Minä ainakin pitäisin toden­näköisem­pänä, että juuri se on johtanut alhaisem­paan työt­tömyy­teen ver­rokki­mai­hin ver­rat­tuna ver­rat­tuna sin­un seli­tyk­seesi siitä, että “työl­listämiskomiteat” ovat asian takana.

    Niin tai näin, min­ulle se on suh­teel­lisen sama vaik­ka syynä olisi tan­skalaiset voileivät. Työt­tömyys on siel­lä niin murskaavasti pienem­pi (parin kol­men pros­entin luokkaa, kun esim. Suomes­sa ollaan kahdek­san pros­entin hujakoil­la) ver­rokki­mai­hin ver­rat­tuna, että kyl­lä sikäläis­es­tä sys­teemistä ainakin jotain oppia kan­nat­taisi hakea.

    Ja lopuk­si Kari, oletko aikuis­ten oikeasti sitä mieltä oikeasti , että työan­ta­ja saisi haukkua sin­ua vapaasti ilman seu­rausten pelkoa laiskak­si ?? Tai taita­mat­tomak­si tai vätyk­sek­si tai varkaaksi ? 

    No eipä tuo taitaisi kovin kaukana totu­ud­es­ta olla…

    Mut­ta en minä kyl­lä ymmär­rä, mitä ihmettä tuol­la on minkään aiem­min kir­joite­tun kanssa tekemistä. Tai minkään muunkaan.

    Kari

  91. OS: “Minäkin olisin tyy­tyväisem­pi, jos vihreis­sä toimisi enem­män miehiä..”

    Niin pitkään kun vihreät ei julkises­ti irti­sanoudu fem­i­nis­mistä, tämä voi olla turha toi­vo. Ei olisi ensim­mäi­nen ker­ta kun puolue juut­tuu oikeaop­piseen iner­ti­aan ja katoaa marginaaliin.

  92. Fem­i­nis­min arvostelu näyt­tää ole­van sel­l­ainen asia, että leimakirveet alka­vat hel­posti heilua. 

    Tuo­mas S kehuu min­ua hörhök­si vaik­ka ei pysty asial­lis­es­ti peruste­la­maan yhtään väitet­täni vääräk­si tai edes yltiöpäisek­si. Aika surkea esi­tys, Tuomas. 

    Saarikosken blo­gin sen­tään löysit, mut­ta se ei kel­van­nut todis­teek­si, kos­ka ööhh … täy­tyy myön­tää, että en tiedä mik­si. Onko myön­teinen kir­joi­tus Andy Warholin ram­paut­ta­jas­ta ja ter­ror­is­mi­in usut­tavas­ta fem­i­nis­tis­es­tä SCUM-man­i­festistä mielestäsi OK? Siinä tapauk­ses­sa on turha jatkaa.

    Ne, jot­ka osaa­vat googlata, voivat tseka­ta antamil­lani haku­sanoil­la lisää väki­val­taan usut­tavia fem­i­nis­te­jä. Varsinkin USA:sta löy­tyy myös. Mut­ta nämä sat­un­naiset hul­lut nyt ovat niin sivu­juonne, että en neu­vo tuh­laa­maan aikaa.

    Käsit­tei­den käytöstä vielä, Tuo­mas: saat kaikin mokomin käyt­tää käsitet­tä sanakir­jamääritelmästä poikkeavasti, jos ker­rot niin tekeväsi ja miten sen käsit­teen määrit­telet. Saa siis argu­men­toi­da: “stal­in­is­mi muis­tut­taa fem­i­nis­miä siinä mielessä, että …” Kan­nat­taa sisäistää tämä argu­men­toin­nin perus­me­to­di, ettet näytä ihan nolol­ta ilmapumppuinesi.

    Niin tai näin, en nyt tai­da enem­pää jak­saa tämän jäärän kanssa. En vieläkään onnis­tunut kitkemään maail­mas­ta kaikkea nai­ivia sovin­naisu­ut­ta. Olen yllät­tynyt ja pettynyt … 😉

  93. TomiA:

    …Sil­loin minäkin taas ryh­dyn fem­i­nis­tik­si eli naisas­ianaisek­si … pait­si että tasa-arvoa aja­va aate ei voi olla nimeltään naisasia.

    Mut­ta virkamies ja palomies voivat olla yleis­nimeltään miehiä, vaik­ka oli­si­vat naisia? Tai maaherra?

    Väitän, että kielessämme on selvästi enem­män maskuli­inis­es­ti värit­tyneitä sano­ja, joiden sukupuolit­tuneisu­udelle ei ole nykya­jas­sa käytän­nön perustet­ta, kuin vas­taavia fem­i­ni­in­isyy­teen kallis­tu­via. Vas­tus­tatko ja oletko aina vas­tus­tanut yhtä tiukasti näi­den sano­jen ole­mas­saoloa kuin tässä fem­i­nis­mi-sanaa? Jos et, kan­nat­taa miet­tiä tuletko sit­tenkin pain­ot­ta­neek­si miesten etua hie­man nais­ten etua enem­män — jos nimit­täin näin on, et voi ajatel­la olevasi kovin kykenevä havait­se­maan naisi­in kohdis­tu­van epä­tasa-arvon todel­lista määrää ja laat­ua. En tosin muista, oletko väit­tänytkään näin, mut­ta ainakin muu­ta­ma muu keskusteli­ja näkyy usko­van voivansa miehenä jotenkin luotet­tavasti havai­ta naisi­in kohdis­tu­van sor­ron olemassaolemattomuuden.

    Itseäni sukupuolit­tuneet käsit­teet raivos­tut­ti­vat joskus tei­ni-iässä, minkä jäl­keen opin hyväksymään sen, että käsit­teet eivät syn­ty­his­to­ri­as­taan johtuen aina täy­del­lis­es­ti vas­taa tarkoitet­taan. Käsit­teen syn­ty­his­to­ri­an näkymi­nen onkin nyky­isin mielestäni ihan ok, kun­han näis­sä sukupuolit­tuneis­sa tapauk­sis­sa hyväksytään tas­a­puolis­es­ti molem­mat vai­h­toe­hdot — maa­her­ra, joka voi olla mies tai nainen, ja fem­i­nis­mi, joka ajaa sekä miesten että nais­ten etua tasa-arvon saavuttamiseksi.

    Onhan se tot­ta, että fem­i­nis­mi on käsit­teenä epäkäytän­nölli­nen, mut­ta vielä epäkäytän­nöl­lisem­pää olisi yrit­tää yhtäkkiä vai­h­taa se ja kaik­ki muut vas­taaval­la taval­la vinksah­ta­neet sanat keinotekoisi­in, poli­it­tis­es­ti kor­rek­tei­hin uudissanoihin.

  94. Rogue:

    Fem­i­nis­teil­lä ei ole perustei­ta ole­tuk­selleen nais­ten kokon­aisu­udessaan alis­teis­es­ta ase­mas­ta yhteiskunnassa.

    Mikä fem­i­nisti­nen taho olet­taa nais­ten ole­van kokon­aisu­udessaan alis­teises­sa ase­mas­sa? Voitko lait­taa lähdeviitteen?

    Fem­i­nis­tit eivät tun­nu hyväksyvän, että miehissä ja nai­sis­sa voi olla keskimääräisiä ero­ja omi­naisuuk­sis­sa ja pref­er­ens­seis­sä. Tästä ymmärtämät­tömyy­destä johtuen he ilmeis­es­ti kuvit­tel­e­vat, että on oikeu­den­mukaista pakot­taa lop­putulemat lail­la tasaiseen jakaumaan.

    Se fem­i­nis­mi, jota itse edus­tan, pitää kaiken­laista muot­ti­in pakot­tamista ikävänä. Muot­ti, jon­ka mukaan naiset ovat eri­laisia kuin miehet mut­ta keskenään saman­laisia (tämähän meil­lä on tähän asti ollut käytössä ja osit­tain on vieläkin), on ihan yhtä vaar­alli­nen kuin muot­ti, jon­ka mukaan kaik­ki ihmiset ovat keskenään saman­laisia (jota väität nyt fem­i­nistien aja­van). Ihmiset ovat pohjim­mil­taan, laji­tyyp­il­lis­ten omi­naisuuk­sien puit­teis­sa, saman­laisia, mut­ta sukupuolen, per­soon­al­lisu­u­den ja lah­jakku­us­profi­ilin osalta keskenään eri­laisia. Kak­si jälkim­mäistä ker­too ihmis­es­tä usein enem­män kuin sukupuoli.

    Muot­tei­hin puser­t­a­mi­nen sopii huonos­ti nykyaikaan. Sen, että ihmiset yritetään saa­da käyt­täy­tymään lain ja ase­tusten rajois­sa, vielä hyväksyn, mut­ta muun­lainen ennal­ta määrät­ty ihmisen elämän­ta­van ja mah­dol­lisuuk­sien rajoit­ta­mi­nen ei min­ulle käy. Enkä usko ole­vani ain­oa näin ajat­tel­e­va feministi.

    1. On aika type­r­ää käy­dä keskustelua siten, että henkilö A sanoo ole­vansa vaik­ka hypoteisti ja määrit­telee sanan oma­l­la taval­laan. Henkilöl­lä B on sanalle hypoteisti aivan oman täysin eri­laisen määritelmän­sä. Sen jäl­keen hän syyt­tää henkilö A kaikesta siitä pahas­ta, mitä hän itse oma­l­la määritelmäl­lään on tuo­hon sanaan sisäl­lyt­tänyt. Vaik­ka A sanoo, ettei hän tarkoi­ta tätä, B sanoo, että hänen määritelmän­sä on oikea ja sik­si A on kaikkea sitä pahaa, mitä hän liit­tää tuo­hon sanaa.
      Antaisit­teko vihrei­den fem­i­nistien määritel­lä itse, mitä tarkoit­ta­vat sanalla.

  95. Ei tasa-arvo ole mitenkään keinotekoinen, poli­it­tis­es­ti kor­rek­ti uud­is­sana. Paljon van­hempaa peru­a­han se on kuin fem­i­nis­mi ja paljon parem­pi sana.

    Mut­ta voin kyl­lä ymmärtää, jos fem­i­nis­tit koke­vat sanan tasa-arvo kiusal­lisek­si. Per­in­teis­es­ti­hän tasa-arvo on ymmär­ret­ty mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvok­si, yhtäläisik­si oikeuk­sik­si ja vapauksiksi.
    Nyt mon­et fem­i­nis­tit, kuten vihreät naiset, aja­vat lop­putule­man “tasa-arvoa”, mut­ta ei tämä ole tasa-arvoa.

    Jos ansioin­tuneem­pi, koulute­tumpi, pidem­män työu­ran tehnyt jne. mies lain pakot­ta­mana sivu­ute­taan julkisen sek­torin, yliopis­ton tai yksi­tyisen(!) fir­man nim­i­tyk­sis­sä, ja sen sijaan nimitetään ase­maan vähem­män pätevöi­tynyt nainen sukupuolen­sa takia, niin kyl­lä sil­loin tätä miesyk­silöä sor­re­taan hänen sukupuolen­sa takia.
    Näis­sä kysymyk­sis­sä vääryys kohdis­tuu yksilöi­hin, mut­ta mm. ViNa näkee tämän jon­akin abstrak­ti­na tilas­tol­lisen jakau­man kysymyk­senä, jos­sa tasa-arvoa mitataan sukupuolisen jakau­man mit­taamisel­la ja yksilöt ovat vain luku­ja suurelle totu­udelle alisteisina.

    Tämä on yksi syy karsas­taa vihrei­den fem­i­nis­miä. Toinen on tilas­to­ja hyvin epäi­lyt­tävästi ja tarkoi­tushakuisen valikoidusti lainaa­va retori­ik­ka (mm. Brax, Hau­ta­la kuten yllä on lainat­tu), jos­sa tun­tuu ole­van pon­ti­me­na kuva­ta miehet kollek­ti­ivis­es­ti mah­dol­lisim­man epä­mukavas­sa ja väki­val­taises­sa val­os­sa. Vaik­ka se sisältäisi aimo annok­sen tietois­takin vääristelyä. 

    Minus­ta ker­too kyl­lä jotakin sekin, että Osmo noin hanakasti tart­tuu siihen, jos fem­i­nis­miä kär­jis­te­tyn liioitel­lusti par­jataan, ja kään­tää koko kysymyk­sen yhtä liioitel­l­lusti fem­i­nis­min kri­itikoi­ta vas­taan, mut­ta näi­hin tähdel­lisem­pi­in kysymyk­si­in on ilmeisen vaikea silti saa­da kannanottoa.

  96. Saara:

    “Käsit­teen syn­ty­his­to­ri­an näkymi­nen onkin nyky­isin mielestäni ihan ok, kun­han näis­sä sukupuolit­tuneis­sa tapauk­sis­sa hyväksytään tas­a­puolis­es­ti molem­mat vai­h­toe­hdot – maa­her­ra, joka voi olla mies tai nainen, ja fem­i­nis­mi, joka ajaa sekä miesten että nais­ten etua tasa-arvon saavuttamiseksi”

    “Maa­her­ra” voi ilmeis­es­ti de fac­to olla joko mies tai nainen. Kyse on vain nimestä, jol­la kut­su­taan tiet­tyä toin­ta hoitavaa henkilöä. Nimi voi olla harhaan­jo­hta­va, mut­tei aiheuta erim­ielisyyt­tä enää sen jäl­keen, kun se on ker­ran määritel­ty. Sen sijaan fem­i­nis­min nimis­sä voidaan ajaa tasa-arvoa tai olla aja­mat­ta tasa-arvoa ja siitä mitä tasa-arvo on voidaan olla mon­taa mieltä. Sik­si fem­i­nis­min käyt­tämi­nen syn­onyymi­na tasa-arvolle on täysin eri asia, kuin “maa­her­ran” käyt­tämi­nen yhteisenä nim­i­tyk­senä tiet­tyä toin­ta hoitaville miehille ja naisille. Jos vält­tämät­tä halu­taan, voidaan tietysti määritel­lä “fem­i­nis­mi” syn­onyymik­si miesten ja nais­ten etu­jen ajamiselle ja tasa-arvon kan­nat­tamiselle. Mut­ta jos näin tehdään, täy­tyy hyväksyä se, että val­taosa nykyään itseään fem­i­nis­teik­si väit­tävistä henkilöistä joko vale­htelee tai on ymmärtänyt käsit­teen väärin. Sik­si ei mielestäni ole tarkoituk­sen­mukaista rin­nas­taa fem­i­nis­miä ja tasa-arvon kan­nat­tamista toisi­in­sa. En tosin vas­tus­ta maa­her­ra-nimik­keen muut­tamis­takaan sukupuo­lineu­traa­lik­si, jos se palvelee parem­min nykyaikaa.

  97. Saara:

    “Mikä fem­i­nisti­nen taho olet­taa nais­ten ole­van kokon­aisu­udessaan alis­teises­sa asemassa?”

    No viit­tasin tässä “kokon­aisu­udel­la” siihen, että ylivoimainen enem­mistö fem­i­nis­teistä pitää oikeu­den­mukaise­na keskit­tää käytän­nössä kaik­ki tasa-arvoresurssit nais­ten ase­man paran­tamiseen. Jos on sitä mieltä, että nimeno­maan nais­ten ase­maa tulee paran­taa, lie­nee kohtu­ullista olet­taa, että pre­miss­inä on ollut nais­ten huonom­pi ase­ma? Siis jos samal­la esit­tää ole­vansa tasa-arvon asial­la. En tarkoit­tanut, että fem­i­nis­tit kat­soisi­vat nais­ten ole­van huonom­mas­sa ase­mas­sa jokaisel­la yksit­täisel­lä osa-alueel­la. Mut­ta kokon­aisu­udessaan he ilmeis­es­ti katso­vat nais­ten ole­van heikom­mas­sa ase­mas­sa, kos­ka hei­dän mielestään tasa-arvon nimis­sä tulisi keskit­tyä nimeno­maan nais­ten ase­man parantamiseen.

    “Se fem­i­nis­mi, jota itse edus­tan, pitää kaiken­laista muot­ti­in pakot­tamista ikävänä”

    Se fem­i­nis­mi, jota minä kri­ti­soin, halu­aa eri­ar­vois­taa ihmis­ten mah­dol­lisuuk­sia esim. kiin­tiöpoli­ti­ikalla ja pakot­taa sitä kaut­ta ihmisiä pref­er­ensse­jä, omi­naisuuk­sia ja panos­tus­ta vas­taa­mat­tomaan tas­apäiseen muot­ti­in. Tässä viit­taan Vihrei­den nais­ten poli­it­tiseen ohjel­maan, johon laitoin linkin aikaisem­min. Se sisältää erik­seen korostet­tu­ja vaa­timuk­sia kiin­tiöistä val­tion­hallintoon. Lisäk­si he esit­tivät sivuil­laan vaa­timuk­sen kiin­tiöistä pörssiy­htiöi­den hallituksiin.

  98. Osmo:

    “Antaisit­teko vihrei­den fem­i­nistien määritel­lä itse, mitä tarkoit­ta­vat sanalla”

    Itse kohdis­tin kri­ti­ikki­ni mm. siihen sisältöön, joka on jokaisen luet­tavis­sa Vihrei­den nais­ten poli­it­tis­es­ta ohjel­mas­ta. Ohjel­ma sisältää mielestäni selkeästi tasa-arvon vas­taisia poli­it­tisia kan­nan­ot­to­ja. Vihreät naiset määrit­televät itsen­sä fem­i­nis­teik­si enkä perustel­luista syistä voi hyväksyä hei­dän fem­i­nis­miään syn­onyymik­si tasa-arvolle. Jos joku on sitä mieltä, että hei­dän fem­i­nis­min­sä on syn­onyy­mi tasa-arvolle, hänen tulee ensin kumo­ta perusteluni.

  99. Saara, olen täysin vaku­ut­tunut, että Suomes­sakin on niin kut­sut­tu­ja sukupuolit­tunei­ta ongelmia, joista osa kohdis­tuu miehi­in ja osa naisiin. 

    Yksi ongel­ma on stereo­tyyp­piset käsitykset.

    Esitinkin yllä hypo­teesin siitä, että rasis­tistyyp­piset luon­nehdin­nat miehistä eivät ehkä ole vain yksit­täis­ten idioot­tien muo­dosta­maa pin­tavaah­toa. Takana saat­taa olla fem­i­nis­tisen diskurssin sisäsyn­tyi­nen seksistisyys. 

    Siinä tapauk­ses­sa fem­i­nis­mi ei voi olla ratkaisu, kos­ka se on osa ongel­maa. Nat­siko­r­tilla ilmais­tu­na: juu­ta­laiset eivät koskaan hyväksy­isi nat­se­ja etujärjestökseen.

    Type­r­ää liioit­telua? Tarpee­ton­ta kärjistystä? 

    Luul­tavasti, mut­ta mitä mieltä pitäisi olla vaikka­pa tästä esimerk­istä: Suomen Amnesty on väit­tänyt pon­nekkaasti, että per­heväki­val­ta on yleinen ongel­ma, johon kuka tahansa juu­ta­lainen voi syyl­listyä. Todel­lisu­udessa per­heväki­val­ta on tutkimusten mukaan pikem­min määräl­lis­es­ti pieni ongel­ma, johon pääasi­as­sa syyl­listyvät tietyt monion­gel­maiset yksilöt, myös naiset.

    Amnestyn kan­ta on syn­tynyt ide­ol­o­gis­es­ti. Taustal­la on fem­i­nisti­nen patri­arkaat­ti­teo­ria. Miehet käyt­tävät väki­val­taa kodeis­saan patri­arkaatin ylläpitämisek­si, meille kerrotaan. 

    Kos­ka minä ja val­taosa täyspäi­sistäkin asi­aan pere­htyneistä ihmi­sistä uskoo, että patri­arkaat­ti­teo­ria on pääosin hölyn­pö­lyä, en voi hyväksy Amnestyn (tai STM:n tasa-arvoyk­sikön tai puoluei­den naisjär­jestö­jen …) fem­i­nis­tistä kan­taa neek­erei­den ole­tusar­vois­es­ta väki­val­taisu­ud­es­ta (“kuka tahansa voi syyl­listyä”) ja nais­ten ole­tusar­vois­es­ta väki­val­lat­to­muud­es­ta. Itse asi­as­sa pidän väit­teitä pait­si vas­ten­mielis­inä myös vaarallisina.

    Aika paljon pitää siis fem­i­nis­min tehdä imagonko­r­jaustyötä ennen kuin minä alan taas suh­tau­tua aat­teeseen myön­teis­es­ti. Ensi alku­un voisi­vat ilmoit­taa huo­man­neen­sa, että patri­arkaatin ole­mas­sao­lo osoit­tau­tuikin tarkem­min tutkit­tuna varsin epä­to­den­näköisek­si ilmiök­si. Ja, ai niin, ehkä sor­tokin on odotet­tua pienem­pää, kun ker­ran nais­ten elämän­laatu keskimäärin on niin selvästi miesten elämän­laat­ua korkeampi.

    Toki siis myön­nän senkin, että myös nai­sista on ole­mas­sa epäedullisia stereo­ty­p­i­oi­ta. Saat­taapi joku rak­en­teelli­nen epä­tasa-arvoisu­uskin jos­sain vielä lymytä. Siinä mielessä naisa­s­ia on ajanko­htaista nyt ja var­maan aina tulevaisuuteen. 

    Rin­nalle tarvi­taan kuitenkin kipeästi miesa­sia, kos­ka naisa­s­ia ei siis ole ainakaan nykyisel­lään miesasiaa. 

    Kos­ka mon­et tasa-arvokysymyk­set eivät ole pelkästään nol­la­sum­maisia (toisin kuin asi­aan pere­htymät­tömät luule­vat), poli­it­tista vään­töä pitäisi olla ilmas­sa. Nyt sitä ei kuitenkaan ole, kos­ka naisa­s­ia on liki monop­o­lisoin­nut tasa-arvoasiat.

    Jokaisen lib­er­aalin demokraatin pitäisi olla huolestunut.

  100. Lurk­ki, liian van­ha, MariaK;

    joskus aikanaan mietin ihan vakavasti jopa poli­ti­ikkaan lähtemistä, ja nimeno­maan vihreisi­in liit­tymistä. Mut­ta miten aktivoitua sel­l­aisen puolueen puoles­ta, jos­ta on melko suo­raan san­ot­tu etten ole tervetullut? 

    Tun­nus­tan, rikoin siihen asti rikku­mat­toman vihreyteni ja menin äänestämään Hal­la-ahoa 2008 kun halusin, että joku asi­aa tun­te­va viimein tyr­mäisi asi­apo­h­jal­la heikäläis­ten argu­ment­te­ja. No, tulok­sen tiedämme. 

    Toinen kysymys on tämä ydin­voima ja sen kat­e­gori­nen vas­tus­t­a­mi­nen, aika heikoil­la argu­menteil­la vieläpä. Pidän sitä jo aav­is­tuk­sen vas­tu­ut­tomana, kun ottaa huomioon vaihtoehdot.

    Keskustelun tukah­dut­ta­mi­nen on aina merk­ki siitä, ettei asia-argu­menteil­la enää koeta pär­jät­tävän. Jotenkin tun­tuu, että muu­ta­man viime vuo­den aikana Vihreät on men­nyt entistä hul­lumpaan suun­taan, kauak­si siitä “järkipuolueen” imagos­ta mikä min­u­un vielä 2000-luvun alus­sa hyvin upposi.

    Vaikeak­si menee tämä äänestäjän elämä. Per­su­jen äänestämi­nen kai olisi strate­gis­es­ti näpäy­tys nyky­menoa kohtaan (ei nuo vaali­ra­haku­viotkaan ym. rak­en­teelli­nen kor­rup­tio varsi­nais­es­ti mieltä elähdytä) mut­ta ne noin muuten… Piraat­te­ja olen viime aikoina kaavaillut.

  101. OS: “Antaisit­teko vihrei­den fem­i­nistien määritel­lä itse, mitä tarkoit­ta­vat sanalla.”

    Newspeakin kri­ti­soin­ti on kuin yrit­täisi väitel­lä usko­vaisen tai lehdis­tötiedot­teen kanssa. Käytän­nön käsit­teen­määrit­te­lyä ovat päät­tömyy­det kuten Tule­van “pres­i­dentin” ja “ulko­min­is­terin” tulisi siis kaiken kohtu­u­den mukaan olla naisia. tai Eduskun­nan tulisi sys­temaat­tis­es­ti seu­ra­ta valiokun­tien jäsen­val­in­to­ja eri­tyis­es­ti sukupuolinäkökul­mas­ta. (Hau­ta­la Glowingin point­taa­mas­sa linkissä).

  102. Sanon­pa vielä sen, että min­ul­la ei ole mitään eri­ty­istä Vihre­itä naisia vas­taan, jos jostain on sel­l­ainen kuva syn­tynyt. Inhot­tavu­us­mi­tar­il­la mitat­tuna taita­vat pär­jätä feminsteik­si jopa hyvin. Tosin mis­tä sen tietää, minkälaisia kas­traa­tio­juo­nia niis­sä miehiltä kiel­letyis­sä kokoon­tu­mis­sa puno­vat. Min­ua risoo lähin­nä se, että vihreät julis­tau­tu­i­v­at feimistisek­si puolueek­si. Eikä kyse ollut edes pelkästään ide­ol­o­gis­es­ta kohteliaisu­usku­mar­ruk­ses­ta vaan fem­i­nis­tisyys ja tasa-arvon monop­o­lisoin­ti näkyy käytän­nön politiikassa.

  103. “Työt­tömyys on siel­lä niin murskaavasti pienem­pi (parin kol­men pros­entin luokkaa, kun esim. Suomes­sa ollaan kahdek­san pros­entin hujakoil­la) ver­rokki­mai­hin ver­rat­tuna, että kyl­lä sikäläis­es­tä sys­teemistä ainakin jotain oppia kan­nat­taisi hakea.”

    Tan­s­ka kopi­oi mallin Suomes­ta 90-luvun alus­sa eli yhteiskun­na on jär­jestet­tävä työtä työt­tömälle määräa­jan jälkeen.
    Tämä Lep­päsen laki otet­ti­in käyt­töön Suomes­sa 80-luvul­la ja työt­tömyys tipahti Suomes­sakin 2 % :iin.
    Kat­selin läheltä malin vaiku­tus­ta esim Savukoskel­la. Siihen saak­ka työt­tömyys oli ollut 25 % tietämis­sä mut­ta las­ki nopeasti 4 %:iin.

    Tämä on Tan­skankin salaisu­us eli puoli vuot­ta työt­tömälle jär­jestetään työ­paik­ka joko julkiselta tai yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta eli ne ovat noi­ta tuet­tu­ja työ­paikko­ja, joi­hin tarvi­taan tuo­ta rahaa sit­ten enem­män kuin Suomes­sa käytetään.

    Ja työstä mak­se­taan Tan­skas­sa oikeaa palkkaa eikä teetetä Suomen tapaan orjatöitä.
    Ja jos ver­tail­lan julk­isten alo­jen kokoa niin Tan­skas­sa työssä on n 200000 enem­män väkeä kuin Suomes­sa. Tämä peit­tää hyvin tuo­ta työttömyyttä

    Lisäk­si kolmikan­nan on pakko ottaa kan­taa siihen onko henkilö työl­lis­tet­tävis­sä vai pis­tetäänkö hänet eläkkeelle.

    Suomes­ta tuon Tan­skan mallin lopet­ti Ahon porvarihallitus 

    Mitä tulee väit­teeseen Tan­skan pienyri­tys­ten määrästä niin ver­tailuis­sa Tan­skas­sa yrit­täjiä työvoimas­ta on alle % 5, Suomes­sa n 7 % eli se siitä pienyrittäjäystävällisyydestäkin.

    Ja OECD:n ja Lon­don School of Eco­nom­ic­sin ver­taluis­sa Suomen ja Tan­skan irti­sanomisen help­pous on samaa tasoa.
    Mitä tulee noi­hin irti­sanomisen help­pouk­si­in niin eivät nuo jäykkyy­det liity pelka­stään työlainsäädäntöön.

    Perät­tömien lausum­ien anta­mi­nen kun on ran­gais­tavaa kaikissa tilanteis­sa , ei se koske vain työelämää.

    Samoin työ­sopimuskin on sopimus eikä sop­pare­i­ta yri­tys­ten välil­läkään päätetä sanom­al­la itään päin kolme ker­taa “puran sopimuksen”.
    Jos ostat auton niin et voi purkaa sop­paria jos auto ei tyy­dytätäkään sin­ua viikon kulut­tua tai tietysti rahako­r­vauk­sel­la senkin voi tehdä, mut­ta sekin vaatii sopimista kaup­pi­aan kanssa

    Ei ole ihme jos suo­ma­lais­ten esimi­esten johtamistapaa arvostel­laan kun sopimus­toimin­nan ja lain­säädän­nön perusasi­atkin ovat hukassa

  104. Saara
    Mikä fem­i­nisti­nen taho olet­taa nais­ten ole­van kokon­aisu­udessaan alis­teises­sa asemassa? 

    Eikö tämä Oden lausah­dus todista asian?

    Ode
    Puoluetues­ta määräo­su­us, muis­taak­seni kahdek­san pros­ent­tia, on annet­ta­va naisjärjestölle

    JOS naiset eivät ole kokon­aisuute­na ajatellen alis­teises­sa ase­mas­sa, mik­si ihmeessä pitää olla laki, joka käs­kee anta­maan rahaa naisjärjestöille?
    Tuon lain takana on täysin ilmi­selvästi aja­tus, että ilman täl­laista käskyä patri­arkaat­ti ei myön­nä naisille rahaa hyviä tarkoi­tus­ta varten. Mitään muu­ta jär­jel­listä syytä tuolle ei ole.

  105. Hit­to, en päässyt kuin alku­un ketjun viestien lukemises­sa, kun vas­taan tuli tpyy­lu­o­man kir­joi­tus mis­sä her­rat Vihreä, Punainen ja Mul­ta pitävät tur­pansa kiin­ni. Toivoin jotain äänestys­nap­pia mis­sä voisin antaa peukku­ja tai jakaa feis­buukki­in tai jotain.

    Enem­män aiheeseen liit­tyen, kiitos fem­i­nis­mikeskustelun avaamis­es­ta. En ehtinyt tutus­tua vielä syväl­lisem­min, mut­ta nyt on sen­tään jotain hajua siitä mis­tä puhutaan.

  106. Itse asi­as­sa henkilöko­htaisi­ta syistä tapah­tu­vaan irtisanomiseen/työsuhteen purku­unt ei suuria muodol­lisuuk­sia tarvi­ta. Riit­tää, että esit­tää syyt riit­tävän selvästi ja antaa työn­tek­i­jälle mah­dol­lisu­u­den vastineeseen.
    Todis­tei­den, näytön keruu on tietysti oma ongel­mansa, mut­ta ei ken­estäkään saa antaa perätön­tä lausun­toa, se on rangaistavaa .
    Suomes­sa päät­tyy vuodessa 900000 työ­suhdet­ta, Tan­skas­sa 500000 joten ei Suomes­sa ole kovinkan vaikea päästä eroon työntekijästä.
    Noista 900000 pää­tyy oikeu­teen n 450 ja työn­tek­i­jä voit­taa n 150:ssä.

    Eli kyl­lä yrit­täjäl­lä on suurem­pi mah­dol­lisu­us kuol­la liikken­neon­net­to­muudessa kuin joutua konkurssi­in työri­idan vuoksi.

  107. ‘Niin tossa on just se ongel­ma, etteivät fem­i­nis­tit myön­nä aja­vansa vain yhden ryh­män etu­ja.’ (Rogue)
    Mik­si myön­täi­sivät? Ihmisiä ne on naisetkin.

  108. Suurin osa fem­i­nis­mi­in liit­tyvistä väärinkäsi­tyk­sistä liit­tyy muuten juuri tähän mis­tä tässäkin juuri puhutaan.

    Kuka kan­nat­taa minkäkin­laista fem­i­nis­miä. On isot lin­jat ja sit­ten on henkilöko­htaiset feminismit.

    Mut­ta väärinkäsi­tys­ten äiti on siinä, että kukaan fem­i­nisti ei koskaan sanoudu irti kenenkään toisen fem­i­nistin puheista tai edes­ot­ta­muk­sista. Käytän­nössä siis ulkop­uolis­ten on mah­do­ton sanoa, että kuka fem­i­nisti nyt oikeasti on mil­läkin linjalla.

  109. Eniten min­ua ärsyt­tävät nuo artikke­lit, jot­ka ovat puh­tai­ta kopi­oi­ta EK:n probagandasta.
    Asi­as­ta esitetään vain ne puo­let , jot­ka EK on jo esit­tänyt julk­isu­udessa eikä vaivaudu­ta selvit­tämään kokonaisuutta.Ilmeisesti EK:n run­saal­la toimit­ta­jien maa­su­tuk­sel­la on vaikutuksensa.
    Sen sijaan min­ua ei yhtään häm­mästytä, että Suomes­ta löy­tyy poruk­ka, johon täl­lainen proba­gan­da uop­poaa , har­va suo­ma­lainen on ammt­ti­taitoinen esimies eikä toisaal­ta hal­litse sopimusjuridiikkaa.

  110. Sem­moinen Hillit­ty fem­i­nisti, Hei­di Hau­ta­la toteaa kir­joituk­ses­saan näin:
    “…lait ja ohjel­mat saa­vat lop­ullisen muo­ton­sa asiantun­ti­jalausun­to­jen poh­jal­ta. Asiantun­ti­joiden sukupuoli­jakau­ma havait­ti­in epä­ta­saisek­si, mikä on omi­aan vinout­ta­maan päätöksentekoa”

    http://www.heidihautala.fi/2009/10/tasa-arvon-pitaa-nakya/#more-2488

    - Näin­pä. Onnek­si Hei­di Hau­ta­lan jota­mas­sa tasa-arvoai­sain neu­vot­telukun­nas­sa ei ole vinoumaa…

    Ne Tasa-arvoasi­ain neu­vot­telukun­nan asiantuntijatahot:

    Naisas­iali­it­to Unioni ry
    Naisjär­jestö­jen Keskusliitto
    Naisjär­jestöt yhteistyössä NYTKIS ry
    Mies­sak­it ry
    Profeministimiehet
    Suomen Unifem ry
    Euroop­panaiset ry 

    Sukupuo­len­tutkimus
    Nais­tutkimuk­sen yliopis­toverkos­to Hilma
    Min­na, val­takun­nalli­nen nais­tutkimus- ja tasa-arvoportaali
    Helsin­gin yliopis­to, Kristiina-instituutti
    Tam­pereen yliopis­to, naistutkimus
    Åbo Akade­mi, Insti­tutet för kvinnoforskning
    Oulun yliopis­to, naistutkimus
    Jyväskylän yliopis­to, naistutkimus
    Joen­su­un yliopis­to, naistutkimus
    Lapin yliopis­to, naistutkimus
    SUNS, Suomen Nais­tutkimuk­sen Seu­ra ry
    SUMS, Suomen Mies­tutkimuk­sen Seu­ra ry
    Nais­tutkimus — Kvin­no­forskn­ing ‑lehti
    Akka-info

    Keskus­ta — Suomen Keskus­tanaiset ry
    Kokoomus — Kokoomuk­sen Nais­ten Liitto
    Kris­til­lis­demokraatit — Suomen Kris­til­lis­demokraat­tiset (KD) Naiset ry
    SDP — Sosi­aalidemokraat­tiset Naiset
    Sven­s­ka folk­par­ti­et — Sven­s­ka Kvinnoförbundet
    Vasem­mis­toli­it­to — Vasemmistonaiset
    Vihreä Liit­to — Vihreät naiset ry

    Hei,onhan tuol­la TANEs­sa kak­si miesjärjestöäkin:
    Mies­sak­it ry ja Profeministimiehet

    -Pro­fem­i­nis­timiehet, no nimi puhuu jo omas­ta puolestaan… Noi­ta miehiä lie­nee Suomes­sa muu­tamia kymmeniä? 

    Entäpäs tämä “Mies­sak­it”?
    Mies­sakkien toimin­nan­jo­hta­ja Tomi Tim­peri määrit­telee mies­sakke­ja näin:
    “Jär­jestöl­lä ei ole eikä voi olla omaa kan­taa mihinkään yhteiskun­tapoli­it­tiseen kysymykseen”
    “Mies­sakkien lähtöko­htana ei ole toimia miesten ase­maa paran­ta­vana intressijärjestönä.
    Mies­sak­it ry:n tarkoituk­se­na ei siis ole ajaa jäsenkun­tansa eli miesten etu­ja eikä se siten ole intres­si­jär­jestö kuten val­taosa nyky­i­sistä järjestöistä.”

  111. “Osmo on yksi vapaim­min itseään ilmai­se­via vihre­itä, mut­ta silti tämän sosi­aalisen paineen vaiku­tus on tästäkin blo­gista selvästi luet­tavis­sa. Ei ole suo­ra­puheista kan­taa ydinvoimaan…”

    Vaikut­taa siltä, että az ei nyt oikein muista, tai vai­h­toe­htois­es­ti val­it­see olla muis­ta­mat­ta tai hyväksymät­tä luke­maansa. Nähdäk­seni Soin­in­vaara on varsin yksiselit­teis­es­ti ilmais­sut kan­tansa ydin­voimaan ole­van jotakuinkin se, että jos osaisimme käyt­tää sitä viisaasti, hän kan­nat­taisi ydin­voimaa, mut­ta tois­taisek­si tähän ei ole ollut aihet­ta. Ainakaan itse en näe ole­van sel­l­aista syytä, jon­ka vuok­si tätä kan­taa olisi eri­tyis­es­ti ollut tarpeen päivittää.

    Merk­in­tä tääl­lä, azkin on siellä:
    http://www.soininvaara.fi/2008/11/09/mina-ja-ydinvoima/

    Soin­in­vaaran kan­to­ja human­i­taariseen maa­han­muut­toon ei myöskään tarvitse kaivaa kovin syvältä:
    http://www.soininvaara.fi/index.php?s=humanitaarinen

    Se on tot­ta, että “fem­i­nis­mistä” an sich vas­taa­va haku ei löy­dä blogimerk­in­tää, mut­ta tämän osalta olisin valmis hyväksymään myös sen näke­myk­sen, että “fem­i­nis­mi”, etenkään sel­l­aise­na kuin se usein (esim. tpyy­lu­o­man ytimekkään purkauk­sen kuvaa­mal­la taval­la) keskustelun aiheena näyt­täy­tyy, ei vain ole Soin­in­vaaras­ta poli­it­tis­es­ti eri­tyisen kiin­nos­ta­va kysymys. Tasa-arvos­ta sen monis­sa eri ulot­tuvuuk­sis­sa liiken­teestä miehi­in ja naisi­in Soin­in­vaara kyl­lä on jonkin ver­ran kirjoittanut.

    Ei kai se toisin sanoen ole automaat­tis­es­ti merk­ki jostain sosi­aalis­es­ta paineesta, jos Soin­in­vaara ei “suos­tu” vas­taa­maan azin agen­daan juuri azin halu­a­mas­sa muodossa.

  112. Sylt­ty:

    Saara

    Mikä fem­i­nisti­nen taho olet­taa nais­ten ole­van kokon­aisu­udessaan alis­teises­sa asemassa?

    Eikö tämä Oden lausah­dus todista asian?

    Ode

    Puoluetues­ta määräo­su­us, muis­taak­seni kahdek­san pros­ent­tia, on annet­ta­va naisjärjestölle

    JOS naiset eivät ole kokon­aisuute­na ajatellen alis­teises­sa ase­mas­sa, mik­si ihmeessä pitää olla laki, joka käs­kee anta­maan rahaa naisjärjestöille? 

    Naiset voivat olla, ja ovat, osit­tain alis­teises­sa ase­mas­sa — aivan samoin kuin miehetkin. Eivät mis­sään tapauk­ses­sa kaik­il­ta osin, enkä ole kuul­lut yhdenkään fem­i­nistin koskaan eksplisi­it­tis­es­ti väit­tävän näin omana eli­naikanani (men­neisyys on sit­ten taas eri asia). On hyvä, että on ole­mas­sa nais­ten tilanteeseen vihkiy­tyneitä naisjär­jestöjä, ja olisi myös hyvä jos olisi vas­taavia miesjär­jestöjä (ehkä onkin?), joille minus­ta kuu­luisi saman suu­ru­inen rahalli­nen tuki.

    Voi olla, että jär­jestö­jen saa­man tuen suh­teen tilanne on epä­tasa-arvoinen. Jos näin on, asia tulisi mielestäni korjata.

    Tuon lain takana on täysin ilmi­selvästi aja­tus, että ilman täl­laista käskyä patri­arkaat­ti ei myön­nä naisille rahaa hyviä tarkoi­tus­ta varten. Mitään muu­ta jär­jel­listä syytä tuolle ei ole.

    Uskon että näin on asia ollutkin, ja osit­tain var­maan on edelleen. Se, mikä on hyvää ja kan­natet­tavaa, on niin kauan ollut tietyn­lais­ten miesten määrit­telemää, että yhteiskun­ta on päässyt rak­en­tu­maan näi­den turhan kapea-alais­ten normien varaan, jol­loin nais­ten ja toisen­lais­ten miesten tärkeinä pitämiä asioi­ta on täy­tynyt erik­seen tukea.

  113. tpyy­lu­o­ma­lle:
    Pääsään­töis­es­ti olen samaa mieltä kuin sinä 10:32. Joskus asi­at silti ovat nol­la­summapeliä. Esimerkik­si miesten heuonom­pi ter­veys ei ole. Useim­mat naiset kai sen­tään toivo­vat, että ukkokul­ta eläisi ter­veenä vähän pitem­pään. Mut­ta vaikka­pa huolta­ju­uski­i­s­tat ovat taval­laan nol­la­summapeliä (yksi jaotenkin jaet­ta­va asia), vaik­ka tietysti niihin pitäisi löytää sivistynyt ja lapsen edun mukainen ratkaisu.

    Osmolle:
    Jospa sen­tään emme antaisi minkään porukan kokon­aan itse määritel­lä itseään. Vai annam­meko saman oikeu­den esimerkik­si “maa­han­muut­tokri­it­tisille”?

    Selvyy­den vuok­si: fem­i­nis­mi on min­ulle kan­natet­ta­va asia, ainakin sanakir­jamerk­i­tyk­sessään ja Hal­la-ahon opit eivät ole. Mut­ta pelkäl­lä “usko­taan joka jen­gin itsemäärit­te­lyjä” ‑opil­la joudu­taan harhaan.

    Tan­skan mallista:
    Suosit­te­len suo­ma­laisille päät­täjille lämpimästi siihen pere­htymistä, vaik­ka se osit­tain onkin “get­ting your own back”.
    Samal­la olen samaa mieltä Liian van­han ja tpyy­lu­o­man — muis­taak­seni — kanssa, että se ei ole rusinapulla.

  114. Amatööri,

    Kom­ment­tisi oli mielestäni perusteil­taan todel­la heikko, eikä vas­tan­nut esitet­ty­i­hin point­tei­hin. Viit­ta­mi­nen hakui­hin ei perustele yhtään mitään. Muis­tan nuo keskuste­lut kyl­lä, osal­lis­tu­in­han niihin myös.

    Kuten todet­tua, viivan alla oli tämän vuo­tis­ten keskustelu­jen konkre­ti­as­sa 0,1,2,3. Että, jot­ta, kos­ka, kun, kunnes, jos, mikäli, vaik­ka, joten, kuten, kuin ei vas­taa siihen lop­ul­ta yhtään mitään. Ei ole tart­tumap­in­taa, on vain kissa joka lop­ut­tomi­in kiertää kuumaa puuroaan.

    Epäilen tälle syik­si samo­ja, jot­ka aiem­min mainitsin. Jos sanoo ei (eli 0), mikä olisi antanut tuen vihrei­den vetämälle julkiselle kam­pan­jalle, niin toden­näköis­es­ti pet­tää omia ihanteitaan ja koko joukon poten­ti­aal­isia kan­nat­ta­ji­aan. Jos vas­taa kyl­lä (eli 1, 2 tai 3) saa moni­in lehti­in suuret otsikot “Soin­in­vaara ydin­voiman taakse”, jon­ka jäl­keen on vihreis­sä hel­vetti irti ja sähkö­pos­tit, tek­stivi­estit ja puhe­lut lentelevät ja van­hoil­ta kavereil­takin tulee sanal­lista puukkoa, että kuin­ka saa­toit ja tuhat+n ilmoit­taa, ettei enää koskaan vihre­itä äänestä.

    Täl­lainen kiristyk­sen uhan alla olem­i­nen, ettei saa puhua suo­rasanais­es­ti, ei saa olla omaa mieltään ei ole poli­it­tis­es­ti ter­vet­tä. Vaik­ka kuin­ka kier­rät sitä puuro­lau­tas­ta, ja väität, että se olisi vain oma illu­u­sioni siitä, että Osmo ei kom­mu­nikoi juuri niin kuten minä toivoisin, niin en kuitenkaan ole ain­oa tässäkään ketjus­sa, joka tämän illu­u­sion siinä tapauk­ses­sa näkee. J.M. Korho­nen esimerkik­si. Ainakin nim­im. Tiedemies aiem­mista keskusteluista uskoak­seni. On kyl­lä var­masti muitakin, mut­ta en nyt luet­tele enem­piä, kos­ka en toki puhu muiden puolesta.

    Osmon kom­men­toimat­to­muus asi­aan vahvis­taa epäilystä, että asia on juuri näin.

    Samat perus­teet koskien konkreet­tisia kan­nan­ot­to­ja maa­han­muu­tos­ta ja eri­tyis­es­ti islamista, kun­ni­akult­tuurista jne. kult­tuurien väli­sistä eroista ja mm. human­i­taaris­ten tuli­joiden määrästä vuosien ja vuosikym­menten säteel­lä ja ääneen lausu­tu­il­la omil­la toiveil­la siitä, mil­laise­na halu­aisi esimerkik­si pk-seudun rak­en­teen nähdä. Tähän on ollut vain vas­tauk­se­na, ettei sitä uhkaa ole, että se on vain rasistien kuvit­tele­maa tilas­to­jen vääris­te­lyä, vaik­ka kehi­tys on jo toteu­tunut hyvin mon­es­sa Euroopan maassa.

    Hypo­teet­tiseen kysymyk­seen vas­taamisek­si­han ei tarvitse edes pitää hypo­teesia toden­näköisenä, mut­ta tätä vet­tä on ihan turha toivoa kivestä puris­tu­van tilanteessa, jos­sa väärät mielip­i­teet syn­nyt­täi­sivät tietyis­sä tahois­sa läh­es pyhää kiihkoa.

    Jos tämä mielipi­de on sinus­ta kiusalli­nen en voi sille mitään. Väitän silti, että vihreis­sä val­lit­se­valle poli­it­tis­es­ti epäter­veelle sosi­aaliselle paineelle olla oikeaa mieltä on hyvin vah­va empi­iri­nen näyttö.

  115. Kazak­stan: “Se osui esimerkik­si niihin luon­non­suo­jelus­ta aidosti välit­tävi­in vihreisi­in, jot­ka vielä kuvit­tel­e­vat Vihrei­den aja­van hei­dän asiaansa.”

    Päivi Pasi: “Mitä on tämä kuu­luisa aito luon­non­suo­jelu? Näitä keskustelu­ja luke­mal­la päät­te­len, että niiden mielestä, jot­ka eivät vihre­itä äänestä, luon­non­suo­jelun pitäisi tarkoit­taa jotain yksit­täisen puskan puo­lus­tamista, puiden halailua ja lin­tu­tornin rak­en­tamista. Sel­l­aista söpöä ja har­mi­ton­ta pikku puuhastelua siis.”

    Min­ulle se tarkoit­taa yksinker­taisim­mil­laan ns. vihre­itä lase­ja. Ympäristöpuolueen tulisi kat­soa kaikkia yhteiskun­nal­lisia päätök­siä vihrei­den lasien läpi. Ympäristölle haitallisia asioi­ta ympäristöpuolue ei yksinker­tais­es­ti voi ajaa, tai sit­ten se ei ole enää ympäristöpuolue. Mikään puolue ei voi olla “vähän” ympäristöpuolue. Sitä joko on tai ei. Ympäristöpuolueel­la kaiken muun poli­ti­ikan pitäisi olla alis­teista luon­non hyv­in­voin­nin edessä.

    Vihreät kuitenkin aja­vat nyky­isin ilmeis­es­ti ykkös­tee­m­anaan erit­täin epäekol­o­gista maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa, erit­täin epäekol­o­gista ja lyhytjän­teistä kehi­tys­a­pupoli­ti­ikkaa ja istu­vat muutenkin lukuis­ten taho­jen mielestä Suomen kaikkien aiko­jen ympäristövi­hamielisim­mässä hal­li­tuk­ses­sa. Kaikkien ympäristöon­gelmien äidis­tä, väestönkasvus­ta, joutuu vihreiltä poli­ti­ikoil­ta etsimään kom­ment­te­ja suuren­nus­lasil­la, eikä niitä löy­dä sit­tenkään. Puolueen äänenkan­nat­ta­jale­hdessä väestönkasvun ongel­maa jatku­vasti ja tois­tu­vasti aivan suo­raan vähätellään.

    Min­un mielestäni juuri vihrei­den äänestäjien val­tavir­ta kan­nat­taa mainit­se­masi kaltaista söpöä ja har­mi­ton­ta pikku puuhastelua. Tästähän Linko­lakin kri­ti­soi vihre­itä jo joskus 1988. Ikävistä ja suurista ongelmista (kuten väestönkasvus­ta) ei halu­ta puhua. Vihreän val­tavir­ran silmis­sä ympäristö ja luon­to ovat vain pieniä sivu­seikko­ja. Niitä voi hie­man ohi men­nen suo­jel­la ja niistä pitää muu­tamia saarno­ja eduskun­nas­sa — jos vain kaiken muun ja tärkeäm­män lomas­ta siihen sat­tuu jäämään aikaa.

    Ympäristöpuolueen poli­ti­ikan pitäisi kohdis­tua koko yhteiskun­nan ja talouselämän rak­en­teisi­in. Ohjelmien pitäisi olla val­ta­van laa­jo­ja ja pitkäjänteisiä.

    Kaikkea tätä on mielestäni “aito luon­non­suo­jelu”. Vihreät ei voisi olla tästä visios­ta kauem­pana, joten vihreät eivät todel­lakaan aja esimerkik­si min­un asiaani.

    Mainit­takoon vielä, etten minä tässä varsi­nais­es­ti tuomitse vihre­itä mis­tään. Puolue on yksinker­tais­es­ti valin­nut sel­l­aisen pol­un, ettei ympäristö ole sen arvoast­eikos­sa enää sen korkeam­mal­la kuin esimerkik­si kol­men suuren puolueenkaan.

    Suomes­sa on täl­lä het­kel­lä ympäristöpuolueen kokoinen aukko. Saa nähdä, onko uud­es­ta “Vihreästä puolueesta” haastajaksi.

  116. az, tuo yllä linkat­tu Oden ydin­voimakir­joi­tus on täysin selkeä ja perustel­tu kan­nan­ot­to. Perusteluista ja asi­as­ta toki saa olla eri mieltä, mut­ta se että tuo kan­ta ei ole joko vain­o­harhaista ydin­voiman vas­tus­tus­ta tai ehdo­ton kyl­lä ei ole Soin­in­vaaran, vihrei­den, suo­ma­laisen poli­ti­ikan, tai ylipään­sä keskustelukult­tuurin ongel­ma. Jos noiden väliltä pitäisi vali­ta niin se olisi ongelma.

  117. TomiA:
    “Tarkoi­tan nimit­täin fem­i­nis­min ja stal­in­is­min samankaltaisu­udel­la sitä his­to­ri­al­lista tilan­net­ta, kun yksi, varsin yleis­es­ti vääräk­si koet­tu aate oli häm­mästyt­täväl­lä taval­la rauhoitet­tu kri­ti­ik­iltä (ei tietenkään kokonaan).”

    Rauhoitet­tu kri­ti­ik­iltä? Kom­menteis­tasi päätellen sin­ua ei ainakaan ole onnis­tut­tu rauhoit­ta­maan. Lisäk­si: jokainen, joka on viime vuosi­na vähääkään lukenut poli­ti­ikkaa sivuavia blo­ge­ja, keskustelu­pal­sto­ja jne., voi itse tode­ta, että fem­i­nis­miä kri­ti­soidaan ide­olo­gioista eniten. Myös keskusteluis­sani ihmis­ten kanssa huo­maan todel­la monien kum­mas­tel­e­van fem­i­nis­miä tai jopa pilkkaa­van sitä — asiantun­te­vaa kri­ti­ikkiä kuulen kuitenkin harvem­min. Mut­ta tot­ta, suuris­sa sanomale­hdis­sä tai tele­vi­sios­sa ei juuri taide­ta kri­ti­soi­da fem­i­nis­miä — joskaan ei niis­sä myöskään fem­i­nis­miä halail­la luku­un otta­mat­ta Hesarin kär­jekkäimpiä humoristeja.

  118. Nim­imerk­ki Kazak­stan toi esi­in huolen, johon var­masti aika moni vihrei­den äänestäjä voi yhtyä, siis tämän näpertelyasian. Linko­la ja Palo­heimo ovat molem­mat puhuneet siitä paljon.

    Par­la­men­taarises­sa poli­ti­ikas­sa ei voi­da kuun­nel­la mar­gin­aaliryh­miä kovin tarkasti, on haet­ta­va kon­sen­sus­ta. Suuret puolueet keräävät paljon ääniä, kos­ka enem­mistö ei halua asioiden muut­tuvan. Val­taosa kansalai­sista on tyy­tyväi­nen asioiden nykyti­laan. Perus­suo­ma­lais­tenkin men­estys ker­too tästä: he tar­joa­vat unel­maa tur­val­lis­es­ta men­nei­den aiko­jen Suomes­ta, jos­sa jokaiselle kuu­luu työ­paik­ka ja kesämökki.

    Ja jos meil­lä sit­ten on jokin Vihreän puolueen kaltainen uutu­us, niin kuin­ka hyviä hei­dän ehdo­tuk­sen­sa lop­ul­ta ovat? Tehdään Suomes­ta reser­vaat­ti kaikelle sille hyvälle, jon­ka glob­al­isaa­tio on tuhon­nut? Lopete­taan kap­i­tal­is­mi ja eletään pienis­sä maan­lähei­sis­sä yhteisöissä?

    Pieni toi­vo liit­tyy tek­nol­o­giseen kehi­tyk­seen ja maail­man­laa­juisen poli­ti­ikan mah­dol­lisu­u­teen. Tämä on Palo­hei­mon kan­nat­ta­ma tie. Jos ajat­te­len vihreän liik­keen vet­er­aane­ja Linko­la, Palo­heimo ja Soin­in­vaara, niin ehkä juuri Palo­heimo kuitenkin on se, jol­la on palikat parhait­en hyppysissään.

  119. OK, eli palataan tpyy­lu­o­man ana­lyysi­in 6.10.2010 kel­lo 11:54. Oma näkökan­tani on, että ns. sosi­aal­isia painei­ta on var­masti jos­sain määrin itse kul­lakin, mut­ta Vihreis­sä sisäistä debat­tia käy­dään pääsään­töis­es­ti melko laa­ja-alais­es­ti ja perustel­lusti, enkä pitäisi Vihre­itä tässä suh­teessa laisinkaan huonoim­mas­ta päästä ole­vana puolueena, mut­ta tästä voinee olla myös eri mieltä. Kos­ka min­ul­la ei ole eri­ty­istä intoa tässä vaku­ut­taa kaikkia siitä, että avoin­ta keskustelua saa käy­dä ja tur­vat tukkoon, en lähde argu­men­toimaan pidemmin.

  120. tpyy­lu­o­ma,

    Tuo Osmon kan­ta oli tuol­loin nimeno­maan ympäripyöreä, koskien sel­l­aista konkre­ti­aa kuin mitä nyt oli esil­lä kevääl­lä 2010, tämä on oma käsi­tyk­seni. Perustelin sen sil­loin jo tuos­sa ketjus­sa esimerkik­si Sak­san esimerkil­lä, jos­sa hiilivoimaa raken­netaan, tai sil­lä, että vihreät vielä 1990-luvul­la ympäristömin­is­terin­sä johdol­la ja sit­tem­min hal­li­tuk­ses­ta erotes­saan pitivät maakaa­sua ydin­voimaa parem­pana siir­tymäkau­den ratkaisuna. Meil­lä on var­maan eri­lainen käsi­tys ratio­naal­isu­ud­es­ta, kos­ka minä en vieläkään saa tuos­ta Osmon kir­joituk­ses­ta otet­ta. Siinä men­nään kau­ni­isti kak­sil­la rat­tail­la, kos­ka molem­pi­en joukos­sa ole­via kanssamatkus­ta­jia ei halu­ta provosoida.

    Osmo yleen­sä aina vas­taa HS:n vii­saiden kysymyk­si­in, mut­ta kevään ydin­voimakysymyk­sessä oli tyhjää.

    Tämä on nyt pro­vokaa­tio­ta taholtani, mut­ta itseäni poli­ti­ikas­sa ärsyt­tää se, että suo­ra­puheinen ratio­naa­li­nen keskustelu tun­tuu ole­van usein niin tavat­toman vaikeaa ja mielip­i­teen vapaus kaikkea muu­ta kuin keskeinen ihanne.

  121. Val­ta­me­di­an lisäk­si poli­itikot ovat hil­jaa, jos eivät sit­ten akti­ivis­es­ti tue fem­i­nis­miä. Lisää räh­mäl­läolosta voi lukea vaik­ka hal­li­tu­so­hjel­mas­ta. Hallinnon puolel­la Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iö ja vähäisem­mässä määrin Oikeusmin­is­ter­iö edus­ta­vat usein fem­i­nis­tisiä näke­myk­siä. Muu­ta­ma kansalaisjär­jestökin on pahasti fem­i­nis­min saastuttama.

    Ja mikäs siinä, kun­han … jne. eli sen, mik­si pidän tätä arve­lut­ta­vana voi lukea ylem­pää. Lisäk­si pitää pohtia sitä mah­dol­lisu­ut­ta, että miesten, etenkin nuorten, syr­jäy­tymi­nen on iso ongel­ma, johon voisi ehkä vaikut­taa tasa-arvopoli­ti­ikalla, jos hom­ma ei olisi liki hege­monis­es­ti fem­i­nistien hallussa.

  122. Var­maankin Osmo Soin­in­vaara fik­suna ihmisenä ottaa etäisyyt­tä vihreään fem­i­nis­mi­in, varsinkin sel­l­aiseen kuin sen tun­nemme. Tosin “fem­i­nis­mi on lakisääteistä” :

    http://www.vihreatnaiset.fi/wp-content/syojatar/syojatar1_2006.pdf

    Tuos­sa linkissä olev­as­ta jutus­ta ilme­nee selkeästi, että käytän­nössä kaik­ki vihrei­den johto­henkilöt ovat/olivat tun­nus­tuk­sel­lisia fem­i­nis­te­jä. Keskustelua käy­däänkin vain siitä, onko tak­tis­es­ti huono ratkaisu ker­toa siitä äänestäjille tai julis­taa puolue viral­lis­es­ti fem­i­nis­tisek­si puolueeksi…

    Koska­pa fem­i­nis­mi on lak­isääteistä, niin nämä Moilaset ja Kat­ja Marteliuk­set sun muut ovat siis pelkästään lakia toimeen­pan­via sankare­i­ta fem­i­nis­tisil­lä julistuksillaan.

    Ja sitä Tasa-arvoa­han (eli fem­i­nis­miä) valmis­te­taan lak­isääteis­es­ti TANE:ssa.
    puheen­jo­hta­ja Hei­di Hau­ta­lan fem­i­nis­tisessä johdossa.

    Myöskin väki­val­las­ta:
    http://www.annakontula.net/kirjoitus_vakivalta.html
    “Kuva lem­peästä äidis­tä on kult­tuurimme tiukim­min suo­jel­tu­ja myyttejä.
    Sik­si äitien lap­si­in­sa kohdis­ta­ma väki­val­ta sat­ut­taa ja sik­si van­hempi­en on hyvin vaikea hakea apua väkivaltaisuuteen.
    Väki­val­taisia äite­jä ei myöskään ole juuri tutkit­tu, sil­lä per­heväki­val­lan val­lit­se­va tutkimustra­di­tio on kiin­nos­tunut nai­sista ensisi­jais­es­ti uhreina.
    Laskun mak­sa­vat lapsemme.”

    - Tämä olisi hyvä ker­toa myös Hei­di Hau­ta­lalle ja Vihreille Naisille, joiden mielestä “nais­ten suo­jelu on paras­ta las­ten suojelua”.

    Laskun lak­isääteis­es­tä val­tiofem­i­nis­mistä mak­sa­vat lapsemme.

    + kiin­nos­tuneille lisää Vihreaäs­ta lan­gas­ta sen­suroitua ja dele­toitua keskustelua feminismistä:
    http://www.kolumbus.fi/antti.heiskala/lakisaateinen-feminismi-kevat-nousiainen-syksy-laskiainen.html

  123. Ain­oa keino vaikut­taa on äänestää Soinin porukoita.Se pakot­taa van­hat puolueet muut­ta­maan politiikkaansa

    …Niin, lähem­mäk­si perus­suo­ma­laista linjaa?

  124. J.M. Korho­nen:

    Vaikeak­si menee tämä äänestäjän elämä. Per­su­jen äänestämi­nen kai olisi strate­gis­es­ti näpäy­tys nyky­menoa kohtaan (ei nuo vaali­ra­haku­viotkaan ym. rak­en­teelli­nen kor­rup­tio varsi­nais­es­ti mieltä elähdytä) mut­ta ne noin muuten… Piraat­te­ja olen viime aikoina kaavaillut. 

    Piraat­te­ja hark­itsin itsekin jos­sain vai­heessa vai­h­toe­hdon 3 (oma puolue) kevytver­siona — jos ryhty­isi oikein kun­nol­la puolueak­ti­iviksi näin alku­vai­heessa, voisi saa­da omia sosiaali‑, koulu­tus- ja ympäristöpolit­tisia kan­to­jaan hyvin kuu­lu­vi­in, kun piraat­tien puolueo­hjel­mas­sa ei vielä ole näistä mitään. Ne tietoy­hteiskun­takan­nat oli­si­vat valmi­ik­si melko lähel­lä omia mielip­iteitäni, mut­ta äänestäjänä halu­aisin jotenkin infor­maa­tio­ta myös niistä ehdokkaan sosiaali‑, koulu­tus- ja ympäristöpolit­tisia kannoista.

  125. Juk­ka Siren “Joskus asi­at silti ovat nol­la­summapeliä. Esimerkik­si miesten huonom­pi ter­veys ei ole. Useim­mat naiset kai sen­tään toivo­vat, että ukkokul­ta eläisi ter­veenä vähän pitempään.”

    Tänään Enbuske lainasi ohjel­mas­saan tutkimus­ta jon­ka mukaan erossa naisen keskimääräi­nen elinikä nousee kun taas miehen las­kee. Näin saati­in tästäkin nollasummapeli 😉

    az “Samat perus­teet koskien konkreet­tisia kan­nan­ot­to­ja maa­han­muu­tos­ta ja eri­tyis­es­ti islamista, kun­ni­akult­tuurista jne.”

    Ydin­voimakysymyk­sessä lienet oike­as­sa mut­ta tähän pätee van­ha sanon­ta “humalais­ten ja las­ten suus­ta kuulee totu­u­den” ja Osmo kun ei liene kumpikaan niin pun­nit­see sano­jen­sa vaiku­tuk­sia ennenkuin töräyt­telee totu­u­den­torveaan. Mut­ta tuo mamu­jut­tu, eikös Osmo olekaan ihan aito pesunkestävä kukka­hat­tusetä? Tuo­han kuu­lostaa melkein siltä kuin väit­täisi että Wallin vas­tus­taa pakko­ruot­sia mut­tei uskalla sanoa todel­lista mielipi­det­tään sosi­aalisen paineen alla.

  126. BRG

    “Mut­ta tuo mamu­jut­tu, eikös Osmo olekaan ihan aito pesunkestävä kukkahattusetä?”

    Kyl­lä Osmo maa­han­muu­tos­ta on pari­inkin ker­taan kohta­laisen kan­taaot­tavasti kir­joit­tanut. En ehkä ihan ymmärtänyt, mik­si az halu­aisi Osmon kom­men­toivan eri­tyis­es­ti kun­ni­akult­tuuria tai islamia. Osmo tuskin omaa huo­mat­tavaa asiantun­te­mus­ta kum­mankaan suh­teen. Ja kun­ni­akult­tuuri nyt lie­nee muutenkin melko mar­gin­aa­li­nen osa maa­han­muu­ton ongelmavyyhtiä.

  127. Rogue,

    Kun­ni­akult­tuuri on keskeinen osa Euroopan kohtaamia ongelmia tänne tule­vien kanssa. Sanois­in, että se on läh­es islamin kokoinen kult­tuuri­nen dilem­ma. Vaik­ka eihän näitä voi erot­taa. Salman Rushdie on sanonut, että me länkkärit emme enää voi ymmärtää, kuin­ka voimakas­ta ja tuhoisaa kun­ni­akult­tuuri voi olla. Kun­ni­akult­tuuri vaikut­taa jengien syn­tymiseen, nuorten machokult­tuurin, nais­ten ase­maan, maa­han­muut­ta­jien käyt­täy­tymiseen uuden asuin­maansa naisia/tyttöjä kohtaan jne.
    Kun­nia voi olla täl­lainen tuhoisa voima senkin jäl­keen, vaik­ka uskon­non ase­ma olisi heikentynyt.

    Kun­ni­akult­tuu­ri­ton Islam voisi jo lähetä maltil­lista islamia maltil­lisen kristi­nuskon mielessä.

    En toki kaivan­nut Osmon aka­teemista mielipi­det­tä aiheesta ‘kun­nia’. Vaan rehellistä kan­taa siihen, että onko toiv­ot­tavaa vai vas­tustet­tavaa, että näistä kun­ni­akult­tuureista tulisi Suomeen, lähin­nä pk-seudulle eli Helsinki­in, run­saasti lisää tulijoita.

    Tämä on poli­it­ti­nen päätös, ja kuten ydin­voiman kohdal­la se kaik­ista jos, taik­ka, ehkä pähkäi­ly­istä huoli­mat­ta on lop­ul­ta viivan alla aika selkeä kysymys.

    BRG,

    Osmo on toki kir­joit­tanut aiheesta paljon. En epäil­isi nai­iviksi enkä sin­isilmäisek­si. Tätähän uusim­mas­sa kom­men­tis­saan aiheesta piti hom­malaisia tai hei­dän sivu­ut­tamis­taan (ei ilmen­nyt kumpaa) vaarallisempana.

    Mut­ta esimerkik­si ne per­heeny­hdis­tämiset, joi­ta nyt on soma­lei­ta tulos­sa 5000+ lisää nyky­is­ten lisäk­si, per­heeny­hdis­tämiset voitaisi­in poli­it­tis­es­ti estää mitään EU-säädök­siä rikko­mat­ta. Pekka Haav­is­to rohkeni ottaa tämän suun­tais­es­ti kan­taa, mut­ta ei sekään ollut ehdoton.

    Olisi parem­pi jos aut­taisimme paikan pääl­lä ei tarkoi­ta samaa kuin per­heeny­hdis­tämisille tulisi lait­taa stop­pi. Nämä ovat kuitenkin eri asioi­ta ja juuri näi­den ero­jen lomas­sa kul­kee se kuin­ka suo­rasanais­es­ti me poli­ti­ikkaa voimme puhua. Tai tah­domme puhua.

  128. Saara: “Väitän, että kielessämme on selvästi enem­män maskuli­inis­es­ti värit­tyneitä sanoja”

    Suomen kielessä oli paljon fem­i­ni­in­isiä ammat­tia kuvaavia sano­ja, kuten sairaan­hoita­jatar ja ompeli­jatar, mut­ta kaiketi tasa-arvon nimis­sä ne kor­vau­tu­i­v­at neu­traaleil­la sanoil­la. Mon­et makuli­inisetkin sanat, kuten sekatyömies on kor­vat­tu uusil­la ilmaisuil­la. Mies-liit­teen kor­vaami­nen on vaikeam­paa kuin tar-liit­teen. Ehkä tässä on osasyy nykyti­lanteeseen. Myös per­in­teet voivat jar­rut­taa muu­tos­ta tapauk­sis­sa, jois­sa luon­te­va kor­vaa­va sana on ole­mas­sa, mut­ta sitä ei ote­ta käyt­töön, esim. eduskun­nan puhemies vs. eduskun­nan puheenjohtaja.

  129. az, se että olet eri mieltä tosi­a­sioista ei tee vas­takkaises­ta kan­nas­ta irra­tionaal­ista. Mitä minä muis­tan van­ho­ja keskustelu­jamme, niin meil­lä on esimerkik­si täysin eri käsi­tys siitä mitä sähkön kysyn­tä tule­vaisu­udessa on, mikä taas johtuu eriävistä näke­myk­sistä teknolo­gian kehityksestä.

    Olen suurin piirtein samaa mieltä kuin Ode tuos­sa kir­joituk­ses­sa, eikä min­ulle tähän liit­tyen ole mitään ongel­maa siinä että Sak­saan ehkä tarvit­si­inkin lisää ydin­voimaa. Kyse esim. kevääl­lä 2010 oli kuitenkin Suomen ydin­voimaloista. Täysin ratio­naa­li­nen mallinnus ei löytänyt niille mitään tarvetta.

    Eikä minus­ta muuten aja­tus maakaa­sus­ta yli­menokau­den ratkaisuna ole sinän­sä mitenkään ilmi­selvästi pähkähul­lu. Tai san­o­taan niin päin että maakaa­su on jokat­a­pauk­ses­sa yli­menokau­den keskeinen polt­toaine. Sen tuotan­tomääriä on kuitenkin help­po muut­taa kun voimalat sinän­sä on aika halpo­ja eli se ei taval­laan luk­itse kulu­tus­ta korkeal­la tasolle, se tuot­taa suh­teel­lisen vähän päästöjä, sitä voidaan kor­va­ta yksi yhteen biokaa­sul­la joka on käsit­tääk­seni se järkevin biopolt­toaine, sil­lä voidaan kor­va­ta yksi yhteen kivi­hi­iltä tai turvet­ta päin­vas­toin kuin ydin­voimal­la tai tuulivoimal­la, jne.

  130. Liian van­ha:

    Perät­tömien lausum­ien anta­mi­nen kun on ran­gais­tavaa kaikissa tilanteis­sa , ei se koske vain työelämää. 

    No, “ran­gais­tuk­sesi” on, että en enää lue/kommentoi mielipiteitäsi.

    Minkään­lainen rak­en­ta­va keskustelu tun­tuu mah­dot­toma­l­ta, kos­ka argu­ment­tei­hin ei vas­ta­ta ja sen sijaan saa lukea uut­ta vuo­da­tus­ta ja “fak­to­ja” — jois­sa ei usei­den aiem­pi­en esimerkkien perus­teel­la ole poh­jaa edes tuuli­tu­vak­si, jos niitä kaivelee -, niin onhan se aika turhauttavaa.

    Sit­ten kun vielä saa epä­suo­rasti lukea ole­vansa (henk. koht. vihaa­mani) EK:n kätyri/idiootti, niin kyl­lähän se masentaa.

    Antaa olla.

    Kari

  131. az,

    Älä ole kohtu­u­ton! Kysymyk­set, joi­hin halu­aisit Osmol­ta “selvän kan­nan” ovat kyl­lä luon­teeltaan sel­l­aisia, joi­hin minäkään en osaisi moista kan­taa esit­tää — ainakaan olen­nais­es­ti yksiselit­teisem­min kuin O. on tehnyt.

    Ja minä voisin väit­tää ole­vani noin suun­nilleen viimeinen ihmi­nen Suomes­sa, jota “sosi­aa­li­nen paine” tai mikään muukaan rajoit­taisi. Eri mieltä?

    Kari

  132. Saara
    Uskon että näin on asia ollutkin, ja osit­tain var­maan on edelleen. Se, mikä on hyvää ja kan­natet­tavaa, on niin kauan ollut tietyn­lais­ten miesten määrit­telemää, että yhteiskun­ta on päässyt rak­en­tu­maan näi­den turhan kapea-alais­ten normien varaan, jol­loin nais­ten ja toisen­lais­ten miesten tärkeinä pitämiä asioi­ta on täy­tynyt erik­seen tukea.

    Eli siis sinäkin kan­natat rahan jakamista puh­taasti sukupuolen perus­teel­la eli täysin kiis­tat­tomasti tasa-arvon vas­taista lakia? 

    Ymmär­rän, sehän kuu­luu ihan fem­i­nistien vinoutuneeseen lin­jaan, että nais­ten suosimi­nen paran­taa tasa-arvoa, vaik­ka samaan aikaan kaikil­la mittareil­la nimeno­maan miehillä menee huonos­ti. Juuri tätä viral­lista kaanon­ia tässä on kritisoitu. 

    Mitään merk­i­tys­tä tasa-arvopoli­ti­ikkaan ei ole sil­lä, että val­taosa syr­jäy­tyneistä ja vanki­las­sa ole­vista on miehiä, se on vain oma elämän­ta­pakysymys, kun sen­si­jaan uraan panos­ta­mat­to­muus ja sitä kaut­ta pörssiy­htiöi­den johtokun­nan nais­va­jaus taas ei ole nais­ten elämän­ta­pakysymys, vaan kauhea­ta sor­toa, johon pitää lail­la tart­tua. Eli käytän­nössä paran­taa jo valmi­ik­si kaikkein parhait­en tien­aavien nais­ten tilan­net­ta entis­es­tään helpot­ta­mal­la hei­dän pääsyä naut­ti­maan miljoonapalkkoja.

  133. Tietosanakir­ja käteen: Fac­ta, osa 2, vuodelta 1971.

    “Fem­i­nis­mi (<lat.), kat­so­mus, joka puoltaa miesten ja nais­ten sama­nar­voisu­ut­ta yhteiskun­nal­lises­sa elämässä, nais­li­ike; naismaisuus.”

    Tulk­it­sen tuon “nais­maisu­u­den” ole­van erilli­nen merk­i­tys joka olisi tul­lut merk­itä 2) kuten monis­sa sanakir­jois­sa tehdään. 

    Ainakin min­ulle fem­i­nis­mi merk­it­see juuri tuo­ta (siis sitä ekaa:)

    Se, että jonkin asian tai aat­teen ympäril­lä häärii löy­häpäitä, ei todista itse asi­as­ta vält­tämät­tä mitään. Sama ilmiö on kaikessa; vasem­mis­to­laisu­udessa, oikeis­to­laisu­udessa, luon­non­suo­jelus­sa, ter­veel­lisen ruokavalion edistämisessä…

    Kraatari Halme sanoi sen Poh­jan­tähdessä hyvin. Hän halusi uskoa, että aate on var­joaan voimakkaampi.
    Tietysti Lin­nansa luke­neet voivat viisas­tel­la että kuinkas sit­ten kävikään:/

  134. “Minkään­lainen rak­en­ta­va keskustelu tun­tuu mah­dot­toma­l­ta, kos­ka argu­ment­tei­hin ei vas­ta­ta ja sen sijaan saa lukea uut­ta vuo­da­tus­ta ja “fak­to­ja” – jois­sa ei usei­den aiem­pi­en esimerkkien perus­teel­la ole poh­jaa edes tuuli­tu­vak­si, jos niitä kaivelee -, niin onhan se aika turhauttavaa.”

    No kaiva­pa parem­mat tiedot, olet vain suoltanut uskoa artikke­li­in ilman perusteita.

    Olen suurim­mak­si osak­si vedonnut yleiseen tietoon: Ei ole suuri salaisu­us, että Tan­skakin on EU-EIT-YK-jäsen , vai väitätkö, että sekin on tuules­ta temmattua ??
    Ja kun kuu­luu näi­hin organ­isaa­tioi­hin niin sään­nöt ovat samat Suomes­sa kuin Tan­skas­sa esim syr­jin­nän suh­teen ja ihmis­ten peru­soikeuk­sien suhteen.
    Eikä län­si­maises­sa oikeusval­tios­sa voi tois­es­ta yksilöstä esit­tää perus­teet­to­mia väit­teitä , kyl­lä sel­l­ais­es­ta joutuu kaikissa oikeusval­tiois­sa leivät­tömän pöy­dän ääreen.
    Min­ulle tämä peri­aate opetet­ti­in jo kotona, miten sinulle ??

    Jos sit­ten löy­tyy perustei­ta niin voit­taa oikeudessa , mut­ta aina väit­teen esit­täjän on varus­taudut­ta­va siihen, että joutuu perustele­man väitteensä.

    Sopimusjuridi­ikkakin on hyvin yleisel­lä vai väitätkö ettei työ­sopimus ole sopimus ?
    Voiko sopimusken perua jos mieli muuttuu ?
    Voit peila­ta sitä, miten käy autokau­pas­sa. Vai väitätkö, että tulk­in­tani on väärin ?

    Ei näi­hin peri­aat­teisi­in pitkää lähdeluet­te­loa tarvi­ta, luulisi täl­lais­ten asioit­ten kuu­lu­van yleissivistykseen.

    Yrit­täjien määrää voit peila­ta tuos­ta linkistä, vähän van­haa tietoa,mutta näyt­tää sen, että Suomes­sa on enem­män yrit­täjiä kuin Tan­skas­sa ja luvutkin ovat lähel­lä esittämiäni

    http://www.etla.fi/files/1098_SUH_04_2_yrittajien_maara_ja_taloudellinen_menestys.pdf

    Olen huolestuneena seu­ran­nut että näi­den ek-prav­do­jen artikke­lit ovat hyvin proba­gan­dis­tisia ja EK-lähtöisä. Niitä kun kuitenkin pide­tään laatulehtinä.
    Esim tari­na 150 työstä kieltäy­tyneestä kok­ista oli tyyp­illi­nen poh­jan­oteer­aus. Totu­us selvisi kuitenkin HOK-Elan­non sivuil­ta ja pieni tarken­nus työkkäristä vahvisti, että kyseessä oli puh­das probaganda.
    Mut­ta yleisönosas­tokir­joit­telun laa­ju­ud­es­ta päätellen on ole­mas­sa suuri poruk­ka, johon täl­lainen uppoaa ilman kritiikkiä

  135. az

    “En toki kaivan­nut Osmon aka­teemista mielipi­det­tä aiheesta ‘kun­nia’. Vaan rehellistä kan­taa siihen, että onko toiv­ot­tavaa vai vas­tustet­tavaa, että näistä kun­ni­akult­tuureista tulisi Suomeen, lähin­nä pk-seudulle eli Helsinki­in, run­saasti lisää tulijoita”

    Osmo­han on ihan selkeästi sanonut, että halu­aisi Suomen har­joit­ta­van valikoin­tia siten, että pyrit­täisi­in otta­maan sel­l­aisia tuli­joi­ta, joiden edel­ly­tyk­set pär­jätä omil­laan suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa oli­si­vat mah­dol­lisim­man hyvät. Valikoin­nin voisi siis ajatel­la sulke­van pois sel­l­aiset henkilöt, joiden oletet­tu “kun­ni­akult­tuuri” merkit­tävästi hait­taa hei­dän sopeu­tu­mis­taan. Lop­pu siis min­un speku­loin­tiani, ei Osmon.

  136. “Sit­ten kun vielä saa epä­suo­rasti lukea ole­vansa (henk. koht. vihaa­mani) EK:n kätyri/idiootti, niin kyl­lähän se masentaa.”

    Ker­roin vain, että mon­et ovat herkkäuskoisia ja sin­isilmäisä, jos kir­joi­tus palvelee omaa tarkoitusperää .
    Käytit läh­teenä artikke­lia jos­ta voi päätel­lä ole­van hyvin tarkoituk­sen­hakuinen ja tois­telee EK kulunei­ta fraaseja.
    Kyl­lä sin­unkin kan­nat­taisi kiin­nit­tää huomio­ta lähteitte­si moti­ivei­hin ja näkökulmaan -

    Jos tun­net kri­ti­ikin koske­van sin­ua niin van­ha sanan­lasku sanoo, että “se koira älähtää, johon kalik­ka kalahtaa”

  137. Mik­si kysymyk­set oli­si­vat luon­teeltaan sel­l­aisia, että niihin ei voi olla selvää kan­taa? Har­va kysymys voisi olla selvem­pi kuin se, että halu­anko Suomeen run­saasti lisää kun­ni­akult­tuureista tule­via tuli­joi­ta. Jos en halua, niin kan­natan lain­säädän­töä, joka tiuken­taa ehtoja.

    Ydin­voimapäätök­sessä olisin ollut hyvin pet­tynyt päätök­seen “0” tai “1”. Vielä pet­tyneem­pi olisin ollut, jos edelleen pitäisin CO2-leikkauk­sia keskeisenä kysymyksenä.

    Siinä vai­heessa kun 2020-luvul­la vihrei­den vuo­den 2010 visiot tuuli- ja puuen­er­gian poten­ti­aal­ista, ener­gian­säästön ja ener­giate­hokku­u­den mit­talu­okas­ta, säätövoiman tarpeesta ja yhteiskun­nan ener­gianku­lu­tuk­sen tasos­ta osoit­tau­tu­vat kaik­ki tai läh­es kaik­ki yltiöop­ti­mistisik­si, ja kansa ei suos­tu kalli­isi­in elin­ta­son­laskutalkoisi­in, niin mis­tä saadaan kaikkein nopeit­en ja luotet­tavasti pystyyn kor­vaavaa ener­giaa? Fos­si­il­i­sista tietenkin. Ydin­voimalaitos kun ei nouse hetkessä.

    Eli, entä jos vihrei­den yri­tys tor­pa­ta voimalat olisi onnis­tunut? Olisiko se ollut hyvä vai huono asia? Vaik­ka kysymys ei ole absolu­uteista, niin tämä on joko tai.

    En myöskään pidä kovin ympäristöys­täväl­lisenä sitä mon­en vihreän ääneenkin lausumaa visio­ta, että raskas teol­lisu­us olisi Suomes­sa eil­ispäivää. Suo­ma­lainen koti­mainen met­sä­te­ol­lisu­us on ympäristöys­täväl­listä kun se vie maail­man­markki­nao­su­ut­ta kiinalaiselta, indone­sialaiselta tai lati­na-amerikkalaiselta met­sä­te­ol­lisu­udelta. Sto­ra Enson toimista Kiinas­sa voi lukea tämän päivän Hesarista. Paperinku­lu­tus ei kuitenkaan ole vähen­emässä teki Suo­mi miten tahansa.

    Samoin olisin vaku­ut­tunut suo­ma­laisen alu­mi­ini­te­ol­lisu­u­den suhteis­sa korkeista ympäristönormeista. Taan­noisen ver­tauk­sen voi hakea esimerkik­si Unkarista.
    Tpyy­lu­o­ma aiem­mas­sa keskustelus­sa ei välit­tänyt suo­ma­lais­es­ta alu­mi­ini­te­ol­lisu­ud­es­ta, ehkä meil­lä sik­si oli osaltaan eriävä mielipi­de tulev­as­ta ener­giaku­lu­tuk­sen tarpeesta Suomes­sa. Alu­mi­ini­han on nykyisel­lään täysin kor­vaam­a­ton osa tek­nol­o­gista yhteiskun­taamme ja tulee sitä ole­maan vuosikym­meniksi eteenpäin.

  138. “Kul­je omaa tietäsi ja anna ihmis­ten puhua.”

    Dante / Marx

  139. az: En epäil­isi nai­iviksi enkä sinisilmäiseksi.

    No enpä minäkään, taisin sit­ten käyt­tää kukka­hat­tua tun­tem­at­ta tark­isti sanan etymologiaa.

  140. az

    “arva kysymys voisi olla selvem­pi kuin se, että halu­anko Suomeen run­saasti lisää kun­ni­akult­tuureista tule­via tuli­joi­ta. Jos en halua, niin kan­natan lain­säädän­töä, joka tiuken­taa ehtoja”

    No kyl­lä tuo kysymys nyt on kaikkea muu­ta kuin selvä sel­l­aiselle, joka ei täysin ymmär­rä mitä tarkoi­tat “kun­ni­akult­tuuril­la” tai tiedä, mitkä kun­ni­akult­tuurista tulemisen vaiku­tuk­set vas­taan­ot­tavalle yhteiskun­nalle keskimäärin ovat. Lisäk­si jää epä­selväk­si, mitkä kult­tuu­rit täs­mälleen ottaen ovat sel­l­aisia kun­ni­akult­tuure­ja, joista tuli­joiden voi hyvil­lä perusteil­la olet­taa aiheut­ta­van ongelmia. Tässä en nyt tarkoi­ta, etteikö ongel­makult­tuurien spot­taami­nen tilas­toista onnis­tu­isi suht hel­posti. Mut­ta kunn­ian osu­us niis­sä ongelmis­sa jää ainakin itsel­leni hämäräk­si. Näistä syistä jou­tu­isin heit­tämään vas­tauk­sen täysin hatus­ta, jos joku kysy­isi min­ul­ta yksinker­tais­es­ti, että pitäisikö sen kum­mem­min määrit­telemät­tömistä kun­ni­akult­tuureista tule­vien ihmis­ten maa­han­muut­toa rajoittaa. 

    Sen sijaan voisin hel­posti vas­ta­ta esim. kysymyk­seen siitä, pitäisikö koulut­ta­mat­tomien ja huonos­ti työl­listyvien maa­han­muut­toa rajoit­taa. Tai siihen, pitäisinkö toiv­ot­ta­vana uskon­nol­lisi­in ääriryh­mi­in kuu­lu­vien ihmis­ten lisään­tyvää maahanmuuttoa.

  141. Liian van­ha,

    No Ok vas­taan­pa vielä tähän, kos­ka ymmär­sit point­ti­ni väärin, mikä on epäilemät­tä min­un vikani, kos­ka kir­joitin epäselvästi.

    Tarkoitin sitä, että sin­ul­la on tapana lis­ta­ta “fak­to­ja” tarkoi­tushakuis­es­ti ja tehdä, vähin­tään implisi­it­tis­es­ti, tulk­in­to­ja joi­ta niistä ei ole mielekästä tehdä.

    Ihan esimerkin vuok­si (siis _esimerkin_, en näe mielekkäänä jatkaa kinastelua taanien edes­ot­ta­muk­sista) muu­tamia näistä viimeisim­mistä teksteistäsi.

    Kir­joitit Tan­skan suh­teesta kan­sain­väliseen poli­ti­ikkaan näin:

    Olen suurim­mak­si osak­si vedonnut yleiseen tietoon: Ei ole suuri salaisu­us, että Tan­skakin on EU-EIT-YK-jäsen , vai väitätkö, että sekin on tuules­ta temmattua ??
    Ja kun kuu­luu näi­hin organ­isaa­tioi­hin niin sään­nöt ovat samat Suomes­sa kuin Tan­skas­sa esim syr­jin­nän suh­teen ja ihmis­ten peru­soikeuk­sien suhteen.
    Eikä län­si­maises­sa oikeusval­tios­sa voi tois­es­ta yksilöstä esit­tää perus­teet­to­mia väit­teitä , kyl­lä sel­l­ais­es­ta joutuu kaikissa oikeusval­tiois­sa leivät­tömän pöy­dän ääreen.
    Min­ulle tämä peri­aate opetet­ti­in jo kotona, miten sinulle ?? 

    Niin, voidaan tosi­aan esit­tää tosi­asiana, että Tan­s­ka on län­si­maa, mut­ta ensin­näkään sil­lä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko Tan­skas­sa esimerkik­si kun­ni­an­loukkaus krim­i­nal­isoitu. En tiedä, onko se krim­i­nal­isoitu vai ei, mut­ta tietääk­seni “kun­ni­aa” ei mis­sään ihmisoikeuk­sis­sa tun­nuste­ta, joten EIT:n jäsenyy­destä sitä ei seu­raa. Ei haukku haavaa tee, eiks je 🙂

    Toisek­seen, asial­la ei ole mitään, siis ei mitään, tekemistä sen kanssa, onko ihmisiä help­poa palkata vai ei.

    Yrit­täjien määrästä sanoit näin:

    Yrit­täjien määrää voit peila­ta tuos­ta linkistä, vähän van­haa tietoa,mutta näyt­tää sen, että Suomes­sa on enem­män yrit­täjiä kuin Tan­skas­sa ja luvutkin ovat lähel­lä esittämiäni

    http://www.etla.fi/files/1098_SUH_04_2_yrittajien_maara_ja_taloudellinen_menestys.pdf

    Niin­pä niin. Meil­lä lie­nee suh­teel­lisen eri­lainen käsi­tys siitä, mil­lä taval­la työ­markki­nat toimi­vat suuryri­tys­ten ulkop­uolel­la (johtunee eri­lais­es­ta elämänkoke­muk­ses­ta). No, minäpä ker­ron sel­l­aisen asian, että aika mon­es­sa paikas­sa työte­htäviä jär­jestel­lään sil­lä viisi­in, että työn­tek­i­jöitä ei suo­raan palkata, vaan he tekevät hom­mia esimerkik­si toi­min­i­men kaut­ta, näin teen itsekin (ainakin osit­tain, välil­lä tms.). Yksi syy tähän on nimeno­maan palkkaamiseen ja erot­tamiseen liit­tyvät jäykkyydet.

    Jos tuos­ta yrit­täjyysas­teesta jotakin voi päätel­lä (en väitä että voisi), niin pikem­minkin se menee niin päin, että yrit­täjiä on enem­män, jos ihmis­ten palkkaami­nen on vaikeaa (ihmiset perus­ta­vat oman yri­tyk­sen eivätkä mene toisen palkkalis­toille), kuten tuos­sa viit­taa­mas­sasi artikke­lis­sakin todetaan:

    “Esimerkik­si Por­tu­galin ja Kreikan yrit­täjyysas­teet ovat EU-15-maid­en korkeim­mat, mut­ta niiden BKT per henkilön luvut ovat matalimpia. EU:n rikkaim­mil­la mail­la, Irlan­nil­la, Alanko­mail­la ja Tan­skalla, on paljon mata­lam­mat yrit­täjyysas­teet. Tähän ilmiöön löy­tyy usei­ta seli­tyk­siä, mut­ta yksi liit­tyy var­masti siihen, että Välimeren mais­sa taval­liset työn­tek­i­jä­työ­markki­nat ovat jäykät, minkä vuoksi
    uusien työn­tek­i­jöi­den palkkaami­nen on yri­tyk­sille hyvin kallista. Joillekin ihmisille yrit­täjyys on työt­tömyy­den ain­oa vai­h­toe­hto, vaik­ka he oikeas­t­aan sopi­si­vat parem­min työn­tek­i­jöik­si mui­hin yri­tyk­si­in. Ja kansan­talous kär­sii, kos­ka yri­tyk­set ovat keskimäärin liian pieniä.”

    Min­un sanomisian tulk­it­sit seuraavasti:

    Käytit läh­teenä artikke­lia jos­ta voi päätel­lä ole­van hyvin tarkoituk­sen­hakuinen ja tois­telee EK kulunei­ta fraaseja. 

    Minä en kyl­läkään ole käyt­tänyt tuo­ta tänne linkkaa­maani blogikir­joi­tus­ta läh­teenä yhtään mihinkään muuhun kuin viit­taa­maan ao. henkilön näke­myk­si­in asioista. Jos halu­at tietää, mihin läh­teeseen kyseisen artikke­lin kir­joit­ta­ja viit­taa, sin­un pitää kysyä sitä häneltä itseltään.

    Jos minä viit­taisin, tek­isin sen esimerkik­si näin:

    Tan­s­ka:
    http://www.heritage.org/index/Country/Denmark#labor-freedom

    “Flex­i­ble labor reg­u­la­tions enhance employ­ment oppor­tu­ni­ties and pro­duc­tiv­i­ty growth. The non-salary cost of employ­ing a work­er is low, and dis­miss­ing an employ­ee is rel­a­tive­ly easy and inexpensive.”

    Suo­mi:
    http://www.heritage.org/index/Country/Finland#labor-freedom

    “Bur­den­some labor mar­ket reg­u­la­tions ham­per employ­ment oppor­tu­ni­ties and pro­duc­tiv­i­ty growth. The non-salary cost of employ­ing a work­er is high, and dis­miss­ing an employ­ee can be cost­ly. Restric­tions on work hours are rigid.”

    En ole maaver­tailu­jen ylin ystävä, enkä tuon rankingin tek­i­jöitäkään pitäisi minään luotet­tavim­mas­ta luotet­tavim­pana, mut­ta jos ne kvan­ti­tati­ivisil­la mittareil­la saa­vat kah­den, useim­mil­la kri­teereil­lä, varsin lähel­lä toisi­aan ole­vien maid­en välille noinkin suuren eron, niin kyl­lä se minus­ta jotakin kertoo.

    Selvää nyt on ainakin se, että tuon takana ei ole EK, eikä heil­lä var­maankaan ole eri­ty­istä syytä levit­tää väärää tietoa Suomen tai Tan­skan työ­markki­noiden tilanteesta.

    Ja vielä var­muu­den vuok­si: nämä oli­vat siis esimerkke­jä, min­ul­la ei ole juurikaan moti­vaa­tio­ta jatkaa keskustelua itse aiheesta.

    Min­un tym­pään­tymiseni johtuu sin­un perin ikävästä tavas­ta argu­men­toi­da: esitetään kas­apäin vähin­tään kyseenalaisia “tosi­a­sioi­ta”, ja sit­ten tek­stiä vielä ryy­ditetään vih­jaile­mal­la muiden keskustelijoiden moti­iveista yms.

    Jos joku sit­ten halu­aa keskustel­la asi­as­ta, niin koko “keskustelu” redu­soituu pilkun­vi­ilauk­seen ja kinastelu­un “fak­to­jen” toden­peräisyy­destä. On erit­täin aikaavievää käy­dä läpi tusi­noit­tain tosi­asi­aväit­teitä, jot­ka koke­mus­peräis­es­ti ovat usein päin honkia. Ja sit­ten, kun nämä väärin­tulkin­nat on käy­ty läpi, niin voidaan tode­ta, ettemme ole päässeet puus­ta pitkään.

    Tuon tyyp­pinen “keskustelu” on hedelmätön­tä. Sik­si en aio enää täl­lä tiel­lä jatkaa.

    Ei mil­lään pahal­la. Asi­as­sa ei ole mitään henkilöko­htaista, eikä vika ole mielip­iteis­sä, vaan keskustelutavassa.

    Kari

  142. Ode kir­joit­ti, että fem­i­nistien tulee itse saa­da määritel­lä fem­i­nis­min­sä. Olen samaa mieltä. Fem­i­nistien kir­joituk­set, kan­nan­otot ja sanomiset kyl­lä riit­tävät määrit­telemään mis­tä fem­i­nis­mis­sä on kysymys. Ja seu­rauk­set näkyvät.
    Olisiko tässä hyvä esimerk­ki, jota Hei­di Hau­ta­lakin on päätök­sen­tekopaikaltaan kun­ni­akkaasti ja seu­rauk­sista välit­tämät­tä toteuttanut:

    Fem­i­nisti, viime vuo­den tieteen­tek­i­jäk­si valit­tu Johan­na Kantola:
    “Väki­val­ta ei lopu ennen kuin mies ottaa vas­tu­un teois­taan ja lakkaa etsimästä syitä nais­es­ta. Myös yhteiskun­nan olisi syytä laka­ta etsimästä syitä naisesta.
    Väki­val­tai­sista nai­sista – mar­gin­aalis­es­ta ilmiöstä – puhumi­nen vie huomio­ta pois tärkeäm­miltä asioilta.”
    http://www.ylioppilaslehti.fi/2004/05/21/kantola-hyvaksyttya-vakivaltaa/

    Fem­i­nisti Hei­di Hautala:
    “keskit­tymäl­lä naisi­in kohdis­tu­vaan väki­val­taan ei väheksytä muiden ryh­mien koke­muk­sia vaan pyritään tehokkuuteen.”

    “Suomeen on syn­tynyt uusi rikol­lis­ryh­mä: pahoin­pitelijä-äid­it. Poli­isin tietoon tulee vuosit­tain noin 400 omaan lapseen kohdis­tunut­ta väkivallantekoa.
    Lap­si­in kohdis­tu­via väki­val­tarikok­sia selvit­televä van­hempi kon­staapeli Pekka Hätö­nen Helsin­gin Itäkeskuk­sen poli­i­sista ker­too, että kak­si kol­ma­sosaa rikos­tutk­in­taan tule­vista tapauk­sista johtuu äidin riehumisesta.”
    http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/lapsiaan_pahoinpitelevat_alkoholis

  143. Tässä Eero Palo­heimo keskustelus­sa ei ole juurikaan tuo­tu esi­in mitä hän on tehnyt. 

    Mielestäni hänen pää­teok­sen­sa on vuon­na 1996 julka­istu ”Syn­tymät­tömien sukupolvien Euroop­pa”, jos­sa hän on konkreet­tis­es­ti ratkaissut ihmisen aiheut­ta­man ilmas­ton läm­pen­e­misen ja sukupu­ut­toaal­lon ongelmat. 

    Ongelmien vakavu­u­den ja kiireel­lisyy­den takia ratkaisut näi­hin on haet­tu ole­mas­sa ole­val­la tekni­ikalla, eikä ole jää­ty unel­moimaan uusien teknis­ten keksin­tö­jen mah­dol­lis­es­ti tuo­mia ratkaisu­ja. Lisäk­si hah­motel­tu yhteiskun­ta on erit­täin inhimilli­nen, sel­l­ainen jos­sa minäkin halu­aisin asua.

    Jostakin syys­tä tämä teos on poli­ti­ikko­jen, ja medi­an, toimes­ta vai­et­tu kuo­li­aak­si. Vaiken­e­m­i­nen ehkä johtuu siitä, että tässä markki­nave­toises­sa demokra­ti­as­sa ei ole mitään mah­dol­lisuuk­sia lähteä perus­teel­lisi­in uud­is­tuk­si­in, ainakaan mis­sään jär­jel­lisessä aikataulus­sa. Tämän tietysti poli­itikotkin ymmärtävät.

    Toteu­tuk­se­na Palo­hei­mon visiot ovat vaa­tivia ja suuren työmäärän vaa­tivia, mut­ta kuitenkin teknis­es­ti mah­dol­lisia. Toteu­tuk­seltaan paljon yksinker­taisem­pi olisi Pent­ti Linkolan hah­mot­ta­ma ratkaisu (tekni­ikan hylkäämi­nen), jol­la myös ilmas­ton­muu­tos ja sukupu­ut­toaal­to ratkaistaisi­in, mut­ta tämä on poli­it­tis­es­ti vieläkin mahdottomampi.

  144. Kiilo­maa jät­tää mainit­se­mat­ta, että Palo­hei­mon ideat esimerkik­si ener­giantuotan­non sar­al­la ovat väistämät­tä kytkök­sis­sä hänen haaveisi­in­sa ylikansal­lis­es­ta poli­ti­ikas­ta ja jopa maail­man­hal­li­tuk­ses­ta. Maail­man­hal­li­tus on ollut keskeinen osa Palo­hei­mon ajat­telua jo pitkään, viimeistään 90-luvun lop­ul­ta. Tässä mielessä Palo­heimo on utopisti. Mut­ta tässä asi­as­sa lie­nee niin, että utopis­tit ovat ain­oi­ta real­is­te­ja, siis niitä jot­ka osaa­vat hah­motel­la tietä jotakuinkin siedet­tävään tule­vaisu­u­teen ilman haihattelua.

  145. Maail­man­hal­li­tus oli jo 1800-luvun lop­un ja 1900-luvun alun intellek­tuel­lien suuri haave. Sen unel­man niskaan kaadet­ti­in sit­tem­min muu­ta­man ker­ran jäävettä.

  146. Tuo arvoin­ti pain­ot­taa näköjään sitä kuka maksaa
    Sivuku­lut, ei sitä mikä on todel­li­nen kus­tan­nus työntekijästä.
    Muutenkin tuos­sa indek­sis­sä arvioidaan muitakin tek­i­jöitä kuin irti­sanomisen helppoutta
    http://www.heritage.org/index/Country/Denmark#labor-freedom

    “Esimerkik­si Por­tu­galin ja Kreikan yrit­täjyysas­teet ovat EU-15-maid­en korkeim­mat, mut­ta niiden BKT per henkilön luvut ovat matalimpia. 

    Tämä on yleisem­pikin tren­di, mitä alem­pi bkt per henkilö, sitä enem­män yrit­täjiä esim huip­pua edus­ta­vat sel­l­aiset maat kuin Ugan­da ‚Soma­lia.

    Por­tu­galin, Espan­jan Kreikan etc työssäkäyn­ti­aste yleis­es­ti on EU:n alhaisimpia ja julki­nen sek­tori pieni, joten sekin lisää yrit­täjien suh­teel­lista osu­ut­ta. Myös elinkeino­rakenne on eri­lainen , matkailu ja kaup­pa suosii näis­sä mais­sa pieniä per­heyri­tyk­siä esim rav­in­to­lat, hotel­lit, kau­pat ovat yrit­täjäve­toisia ja ketju­jen rooli vähäisempi .

    Mitä tulee työt­tömyy­den, yrit­tämisen ja irti­sanomisen help­pouden väliseen yhtey­teen niin se ei ole niinkään selvä kuin annat ymmärtää esim Irlan­nis­sa yrit­täjiä on n 13 % työvoimas­ta vaik­ka esit­tämäsi indek­si on 80 luokkaa tai Iso-Bri­tan­nia jos­sa indek­sisi osoit­taa 72.
    Tai Hol­lan­ti jos­sa on yrit­täjiä 13 % luokkaa mut­ta työt­tömyss Tan­skan luokas­sa, mut­ta työn vapaus Suomen luokkaa.Korrelaatio ei ole niin suo­ravi­ivainen kuin annat ymmärtää

    Tan­skan yri­tyskan­ta on investoin­tien suh­teen kevyem­pi ja niin­pä työl­lisyys kyetään säi­lyt­tämään jo 1–1,5 % kasvul­la, kun Suomes­sa kasvun on olta­va 2,5–3 % luokkaa.

    Julkisen sek­torin koos­sa on myös ero­ja eli Tan­s­ka työl­listää enem­män julkiselle sek­to­rille kuin Suomi.

    “Suomes­sa julkisen sek­torin osu­us työl­lis­es­tä työvoimas­ta on selvästi alhaisin Pohjo­is­maista eli 23 pros­ent­tia. Ruot­sis­sa julkisen sek­torin vas­taa­va työvoimao­su­us oli vuon­na 2005 35 %, Nor­jas­sa 32 % ja Tan­skas­sa 34 % ”
    http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/06_valtion_tyomarkkinalaitos/20061019Tietoj/VTML5_2006.pdf

    Tan­skan min­imi­palkkata­sokin on huo­mat­tavasti Suomea korkeampi, tosin sekin on alako­htainen, joten ver­tailu on vaikeampaa

    Mitä tulee tuo­hon kun­ni­an­loukkauk­seen niin sopimuk­sen päät­tämi­nen on aina perustelta­va, ei se tarvitse edes lain­säädän­töä, oikeu­den kun on aina oikeusval­tios­sa tutkit­ta­va riita-asia.
    Sopimus­va­paus kun merk­it­see, että laki ei säätele sitä kuin ns kohtu­ut­to­muusien osalta.
    Ja kun taustal­la on sopimuk­sen päät­tämi­nen niin sil­loin perus­teet­tomas­ta päät­tämis­es­tä määrätään kor­vauk­sia ellei lain­säädän­tö sitä kiellä.

    Kyl­lä toki sel­l­aisenkin sop­parin voi tehdä, että työ päät­tyy heti kun työ­nan­ta­ja halu­aa. Min­ul­lakin on aina ulkoa­mail­la työsken­nel­lessäni ollut sop­paris­sa stan­dard­iehto, jon­ka mukaan työni voidaan päät­tää oitis syytä ilmoit­ta­mat­ta , riit­tää asi­akkaan tai työ­nan­ta­jan ilmoit­ta­ma tyytymättömyys.
    Mut­ta sil­loin ovat astuneet voimaan muut
    sopimuk­sen sään­nök­set , jol­la kom­pen­soidaan asi­aa yli työlain­säädön­nön minim­i­ta­son esim koti­in­paluu vas­ta 3 kk:n kulut­tua ja kotona lähtöase­maa ja ‑palkkaa vas­taa­va toimi.Pisimpään pal­ka­llista rantalo­maa viet­ti yksi tut­tuni, peräti 7 kuukautta.

    Tiedot Tan­skas­ta ovat vähän van­ho­ja, mut­ta se johtuu siitä Suomes­sa Tan­skan mallia tutkit­ti­i­in 2005 tienoil­la, mut­ta EK lopet­tiu kek­sutelun kun nuo muu­ta kui irti­sanomisen help­pous tuli­vat esiin.
    Nyt sitä kaive­taan taas esi­in kuten tuos­ta Sak­san mallis­takin on kaivet­tu esi­in nuo työ­nan­ta­jien tarkoitusperät

  147. “Erote­tun työn­tek­i­jän tulee saa­da tietää erot­tamisen­sa syyt, edel­lyt­täen että hän on ollut
    yri­tyk­sessä työssä vähin­tään yhdek­sän kuukautta.
    Tässäpä tietoa Tan­skan irti­sanomis­es­ta. Eli seil­läkin irti­sanomi­nen pitää peruste­lal koea­jan jäl­keen ja sil­loin oikeusval­tion tapaan syyn voi riitaut­taa ja viedä oikeuteen.
    Jutun voit­to, tap­pio ja kor­vaus sit­ten riipp­pu näytöstä, lain­säädän­nöstä ja teon tuottamuksesta.

    http://www.maatieto.net/files/35/tanska.pdf

    “Irti­sanomi­sai­ka riip­puu asemasta:

    • työn­tek­i­jöi­den irti­sanomi­sai­ka on määritel­ty alako­htaises­sa työe­htosopimuk­ses­sa; ei ole yleisiä lakisääteisiä
    määritelmiä
    • johtavas­sa ase­mas­sa ole­vien irti­sanomi­sai­ka on 77 päivää niiden kohdal­la, joille on ker­tynyt palvelu­saikaa vähin­tään 6 kuukautta.
    Työai­ka, lomaoikeus ja irti­sanomi­sai­ka kan­nat­taa siis aina tarkas­taa alan työehtosopimuksesta”

  148. Maail­man­hal­li­tus on kau­nis teo­reet­ti­nen, mut­ta käytän­nön elämään sovel­let­tuna kovin vaar­alli­nen kon­struk­tio. Jos aihe kiin­nos­taa, niin => http://juholaatu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/30813-ylikansallinen-demokratia.

    Minus­ta tun­tuu, että eri­tyis­es­ti demariv­e­toiset poli­itikot ovat usein ihas­tunei­ta mah­dol­lisim­man suuri­in hallinnol­lisi­in yksiköi­hin (myös tehtaisi­in) ja mah­dol­lisim­man keskitet­tyyn päätök­sen­tekoon (ei toki aina maail­man­hal­li­tuk­sen tasolle asti).

  149. Hai­hat­telema­ton näke­mys tule­vaisu­u­teen on sel­l­ainen, että ote­taan maail­man tehokkain inno­vaa­tion­tuot­tamis­mekanis­mi (vapaat markki­nat) ja injek­toidaan siihen riit­tävä määrä poli­it­tista hin­tain­for­maa­tio­ta (päästökaup­pa, hait­taverot). Sim­sal­abim ja ympäristöin­no­vaa­tioi­ta alkaa putkahdel­la kuin sieniä sopivis­sa kosteusolosuhteissa. 

    Tähän ei tarvi­ta maail­man­hal­li­tus­ta (hyi hel­vetti) mut­ta kan­sain­vä­li­nen vapaa­matkustelun minivoima sopimusjär­jestelmä kyllä.

    Tämä ei kuitenkaan riitä, jos tarkoituk­se­na on jatkaa talouskasvua vielä sato­ja ja tuhan­sia vuosia. Teknistyyp­pis­ten inno­vaa­tioiden rin­nalle täy­tyy syn­tyä sel­l­aisia sosi­aal­isia inno­vaa­tioi­ta, joista kehit­tyy kyky naut­tia luon­toa tuhoa­mat­tomas­ta elämästä. Siinä markki­nat eivät per­in­teis­es­ti ole olleet kovin vahvoja. 

    Varmem­mal­la poh­jal­la siis oltaisi­in, jos keskeiset insti­tuu­tiot kukin tahol­laan pyrk­i­sivät innovoimaan kestävää ja iloista tule­vaisu­ut­ta. Pistän toivoni tieteeseen, taiteeseen ja uskon­toon tai mui­hin elämän salaperäisyy­destä ammen­tavi­in ja sitä ylevöit­tävi­in mytologioihin.

    Tarvi­taan uusi talouden, tekni­ikan ja kult­tuurin sekoit­ta­va resep­ti, jos­ta valmis­tet­tua keitos­ta tule­vat sukupol­vet voivat nautiskel­la tuhan­nen­teen polveen (jos nyt polvia koh­ta enää edes on). 

    Tämä on hai­hat­telema­ton näke­mys — tai ainakin sel­l­ainen, jon­ka varaan maail­maa nyt raken­netaan utopis­tis­ten visioiden sijaan.

  150. TomiA,

    Jotakuinkin noin uusi vihreämpi maail­ma voisi toimia. Minus­ta hyvin keskeistä on tarve löytää sel­l­ainen uusi maail­man talouden malli, jon­ka ympärille voidaan rak­en­taa kon­sen­sus. Van­ha malli­han on uusien man­terei­den ja luon­non val­loituk­sen ajoil­ta. Hait­taverot yms. liit­tyy tähän uuden talouden mallin hahmottamiseen.

    Vapaa­matkustelu pitää tosi­aan min­i­moi­da. Tässä asi­as­sa ei ole tain­nut vielä edes keskustelu juuri alkaa. Käytän yleen­sä mit­tatikku­na kysymys­tä siitä polte­taanko maail­man öljy­varat lop­pu­un (=kunnes joku muu ener­gia on käytän­nöl­lisem­pää) vai jätetäänkö osa öljys­tä tarkoituk­sel­la polt­ta­mat­ta. Nyt jokainen rikkaan säästämä tyn­nyri saat­taa vaikka­pa livah­taa halvem­pana öljynä jon­nekin kehitysmaihin.

    Luulisin että vapaa­matkus­tuk­sen elim­i­noin­ti vaatii jonkin­laista etur­in­ta­man maid­en ryh­mit­tymistä jälk­i­ju­nas­sa tuli­joi­ta vas­taan. Tämä voisi tapah­tua vaikka­pa saaste­tul­lien muo­dos­sa, suosi­tu­im­muusko­htelul­la tms. Pelkäl­lä run­saal­la vihrei­den tuot­tei­den kulut­tamisel­la tai maa­pal­lon rikkaimpi­en yksilöi­den köy­häi­lyl­lä hom­ma ei hoidu.

    Suo­ra maid­en väli­nen sopimus olisi hyvä, mut­ta sen syn­ty saat­taa edel­lyt­tää pain­os­tus­ta, sil­lä helpoista elin­ta­soa tuo­vista ratkaisu­ista (öljy) luop­umi­nen on vaikeaa kaikille (kehi­tys­maat, Kiina, öljyn tuot­ta­jat, rikkaat). Tois­taisek­si öljyn kor­vaavaa ihmer­atkaisua ener­giaon­gelmi­in ei ole löy­tynyt, joten pakostakin men­nään vähän säästölinjoilla.

  151. Vihrei­den Vesa Hack jät­ti myös vihreät ja liit­tyi kokoomukseen.
    Puolueessa ei enää koh­ta ole yhtään edes poli­it­tiseen keskus­taan kuuluvaa.

  152. En ihmettele että Hack nos­ti kytk­in­tä vihreistä, mut­ta sitä ihmette­len että pää­tyi kokoomuk­seen. Jos ei “vasem­mis­ton­uorten” kanssa ole kivaa niin onko sit­ten toisaal­ta bogomolofien?

    Meil­lä on sel­l­ainen urbaaniliberi­aalin puolueen kokoinen aukko, jos­ta sit­ten kukin luovii miten parhaak­si näkee epätäy­del­lis­ten vai­h­toe­hto­jen välil­lä. Eli en tietenkään moiti.

  153. Vapaa­matkus­t­a­mi­nen ja muut epäter­veen kil­pailun muodot tuskin lop­pu­vat ilman raken­nel­maa, jota voidaan nimit­tää maail­man­val­tiok­si. Hobbesin luon­non­ti­las­sa elävät ihmiset tun­nus­ta­vat Leviathanin val­lan. Samaa vaa­dit­taisi­in korkeam­mal­la tasol­la nykyiseen val­tioiden ja val­ti­oli­it­to­jen väliseen anarkian tilaan.

  154. Eero Palo­heimo on irti­sanoutunut city-vihrey­destä, kuten moni muukin vihreän liik­keen perus­ta­ji­in lukeu­tunut älykkö. Hei­dän sym­pa­tiansa eivät ole yltäneet sel­l­aiseen vihrey­teen, jos­sa keskitetään kaik­ki toim­inta kaupunkei­hin, ollaan suo­jelev­inaan luon­toa, mut­ta itse hätään­nytään heti, kun diskopal­losta valo himmenee.

    Pent­ti Linko­la kir­joit­ti jo vuosia sit­ten vieras­ta­vansa kehi­tys­a­pua, homosek­suaal­isu­udel­la elämöimistä, kasvis­syön­tiä, urban­isaa­tio­ta, pasi­fis­mia ja päi­hteitä, jot­ka Linkolan mukaan on jostain käsit­tämät­tömästä syys­tä otet­tu mukaan vihrei­den poli­it­tiselle agendalle. 

    Linkolan mielestä aitoa vihreyt­tä on elämän (kaikissa muodois­saan), ei yksilön suo­jelu. Kehi­tys­a­pu ja katas­trofi­a­pu johta­vat liikakan­soituk­seen, aiheutt­vat siten lisää kär­simyk­siä ja tuhoa­vat lop­utkin elämän mah­dol­lisu­udet mm. Afrikassa.

    Maail­mas­sa, jos­sa ruoas­ta on pulaa, ei voi­da ilmoit­tau­tua soi­jan, tofun ja riisin syöjik­si. Met­sästyk­sen ja kalas­tuk­sen lisäk­si kestäviä ruoan­hank­in­takeino­ja ovat koti­tarvevil­je­ly, keräi­ly ja ruo­hoa syövien eläin­ten kasvatus.

    Edelleen Linko­la toteaa, että tule­vaisu­u­den vihreässä maail­mas­sa kaupunke­ja voidaan säi­lyt­tää vain kuriosi­teet­teinä. Jotain kevyt­tä hallintoa niis­sä voidaan har­joit­taa, mut­ta muuuten ihmis­ten on sijoitut­ta­va tasais­es­ti pieny­hteisöi­hin ympäri maa­ta ja maa­pal­loa. Kaupun­ki, joka ei tuo­ta mitään, ain­oas­taan kulut­taa, ei voi olla val­lit­se­va yhteiskun­nan muoto.

    Homosek­suaal­isu­ut­ta Linko­la ei tuomitse, vaik­ka toteaakin sen ole­van luon­no­ton­ta. Sen sijaan hän ihmettelee, mitä tekemistä homo­jen oikeuk­sien eri­tyisel­lä ajamisel­la on vihrey­den kanssa? Tietysti homot eivät keskenään lisään­ny, mikä on hyvä asia, mut­ta kyse on mar­gin­aali-ilmiöstä, joka ei väestöon­gel­maa ratkaise.

    Lop­ullis­es­ti Linko­la on ker­tonut kyl­lästyneen­sä punavi­ini­hu­u­ruis­sa ja kannabis­tokkuras­sa pan­huilua soit­tele­vi­in elämän­ta­painti­aanei­hin, joi­ta vihreä liike on vetänyt kuin kär­päsiä ympärileen. Vihrei­den pitäisi muo­dos­tua valveu­tuneim­mista yksilöistä, terävim­mistä aivoista, osaav­im­mista käsistä ja ahk­er­im­mista luon­teista. Siihen aja­tus­maail­maan eivät todel­lakaan sovi työtävieroksu­vat pil­ven­veikot, jot­ka elävät omas­sa hedo­nis­tises­sa maail­mas­saan muun yhteiskun­nan kus­tan­nuk­sel­la luullen ole­vansa suuri­akin filosofeja.

    Näitä ja mui­ta Pent­ti Linkolan ajatuk­sia voi lukea esim. Linkolan pam­flet­tikokoel­mas­ta Joh­da­tus 1990-luvun ajatteluun.

Vastaa käyttäjälle Jukka Siren Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.