Jorvaksentien pyörätie

Näi­hin päivi­in asti pyöräre­it­ti Espoos­ta Tam­misaa­reen on ollut yksi maan parhai­ta. Suurelta osin sik­si, että siinä ei ole pyöräti­etä vaan lev­eät pienta­reet. Maantiepyöräl­lä voi pan­na ison pykälän päälle ja antaa mennä.

Olen ollut vähän huolis­sani, mitä tälle fil­lariy­htey­delle tapah­tuu, kun Espoon ja Kirkkon­um­men välille tehdään moot­tori­tie. Koko tie on sinän­sä type­rä inve­ston­ti, jon­ka on syn­nyt­tänyt muu­ta­ma tuhat sinne tänne ja tuonne tehtyä omakoti­taloa ilman julk­ista liiken­net­tä. Jos nuo omakoti­talot oli­si­vat joutuneet mak­samaan moot­tori­tien siinä mis­sä ker­rostalon asukkaat rap­pukäytävän ja hissin, koko tie olisi jäänyt rak­en­ta­mat­ta, mut­ta se on toinen tarina.

Pelkäsin, että tielaitok­sen insinöörit suun­nit­tel­e­vat fil­lar­ille saman­laista sik­sak-ser­pen­ti­iniä, jol­laisen voi nähdä vaikka­pa Nur­mi­jär­ven­tiel­lä. Mut­ta ei. Korvi­i­ni on kan­tau­tunut taval­lis­es­ti luotet­taval­ta tahol­ta vahvis­tam­a­ton tieto, ettei välille tule pyöräy­hteyt­tä lainkaan. Espoon ja Kirkkon­um­men välil­lä kiel­letään pyöräi­ly tykkänään. Voiko noin ylipään­sä tehdä? Muuria Kirkkon­um­men ympäri ei raken­neta, mut­ta kelvolli­nen yhteys on noin kymme­nen kilo­metriä pitempi.

Kuka tästä on päättänyt?

45 vastausta artikkeliin “Jorvaksentien pyörätie”

  1. Kiitos tästä. Päiv­itä tilan­net­ta tänne, jos suinkin voit, sil­lä aihe kiin­nos­taa min­ua kovasti.

    Kom­men­toipa ehtiessäsi myös Palo­hei­mon lähtöä Vihreistä. Kiin­nos­taisi kuul­la vihrei­den mielip­iteitä aiheesta. 🙂

  2. Oma veikkauk­seni suun­nitel­makart­taa tutki­neena on, että pyöräi­ly ohjataan rin­nakkaiseen tie-/katu­verkkoon, jota täy­den­netään nyt tämän han­kkeen yhtey­dessä. Reit­ti kul­kee moot­tori­tien eteläpuol­ta van­hal­ta Kiven­lah­den sil­lal­ta aina kehä III:n län­sipuolelle, mis­tä alikulku Jor­vak­seen Van­halle Rantatielle ja sitä pitkin Kirkkon­um­men keskus­taan. Mat­ka Kirkkon­um­men keskus­taan pysyy suun­nilleen ennal­laan, siitä län­teen jatkav­ille tulee ehkä kolme kilo­metriä lisää. Ajal­lis­es­ti hidas­tus on kuitenkin huo­mat­ta­va, kos­ka maantiefillar­il­la ei voi tuol­la reit­il­lä ajaa täysil­lä. Saman­laista tuskaa luvas­sa kuin Espoon puolel­la on nyt.

    http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/26859.PDF

  3. Kuu­lostaa käsit­tämät­tömältä. Otak­sun, että pyöräil­i­jät laite­taan jollekin ‘van­halle Tam­misaar­en­tielle’, jos­sa pien­nar on sel­l­ainen kapea töpö ja koko ajan saa pelätä kos­ka auto tulee takaa päälle, jos ere­htyy het­kek­si ihaile­maan esimerkik­si maisemia. Voi siinä olla myös se sik­sak-pyörätie, joka on lin­jat­tu siten, että ylimääräisiä kus­tan­nuk­sia ei tule. (Autoti­et louhi­taan kallion läpi, pyörätie kul­kee kallion pääl­lä tai kiertää sen jostain reunoil­ta, ja sit­ten menee tun­neli­in ja vai­h­taa puol­ta ja käy het­ken sil­lä autotiel­lä ja…)
    Ps. Voisit Osmo kir­joit­taa kir­jan arkises­ta fil­laroin­nista Suomes­sa (pyöräilystä, paikoista, ihan mis­tä vaan). Käsit­tääk­seni kir­jasi Fil­lar­il­la Niz­za­an oli ja on hyvin luet­tu. Suomek­si julka­istu­ja fil­larikir­jo­ja on hyvin vähän (onko niitä?) (ver­rat­tuna nyt vaikka­pa veneilykir­joi­hin). Tänään tuli mit­tari­in vain 50 km. Tee­m­ana oli pari upeaa lin­tu­tor­nia, joten seisoskelua riitti.

  4. Pyöräilen tuo­ta reit­tiä pitkin Kirkkon­um­men kaut­ta kesämökille Raase­pori­in sil­loin täl­löin. Kyl­lä kismittää.

  5. Kiin­nos­tuk­seni puolueku­vioi­hin on rajalli­nen, mut­ta san­o­taan nyt jotain täysin aiheen siitä mitä Palo­heimo lehti­ti­eto­jen mukaan tiedot­ti. Sik­si etten voisi olla enem­pää eri mieltä.

    Palo­hei­mon mukaan maail­man­laa­juinen muut­toli­ike on paha asia mm. sik­si että kun parhait­en liik­keelle kykenevä väestöno­su­us nos­taa kytk­in­tä niin he eivät olet kor­jaa­mas­sa aavikoi­tu­mista ja mui­ta ongelmia syn­nyin­seuduil­laan, jot­ka taas ovat se syy mik­si siel­lä on niin kur­jaa että siel­lä on niin kur­jaa. Yhteys on minus­ta keinotekoinen, mut­ta kuitenkin tämä lyhyesti san­ot­tuna tarkoit­taa että ekopako­laisu­us on ekol­o­gisen vas­tu­un pakoilua.

    Ihmis­ten vaan jotenkin ja jostain kos­mis­es­ta maaor­ju­us­prin­si­ip­istä johtuen pitää jäädä elämään sinne mis­sä ei voi elää, riip­pumat­ta siitä ovatko he henkilöko­htais­es­ti asioiden tilas­ta vas­tu­us­sa tai voivatko he asialle mitään tehdä. Ihan noin mie­lenki­i­in­nos­ta, jos vaik­ka aavikoi­tu­misen vas­taista tais­telua ei voi voit­taa niin tuleeko kaat­ua saap­paat jalassa?

    Ja tämä on ilmeis­es­ti sitä eko­re­al­is­mia. Eli kos­ka elämme maail­mas­sa jos­sa ei päästä sop­u­un edes ark­i­ta­sol­la vaiku­tuk­seltaan suht mität­tömistä päästövähen­nyk­sistä, tai jos­sa on man­tereel­lisia mai­ta jos­sa ei saa­da edes oikeuslaitos­ta toim­i­maan, niin ratkaisu on se että kiel­letään liikku­mi­nen ja kek­sitään vielä poli­it­tis­es­ti epäre­al­is­tisem­pia ympäristöra­joituk­sia? Se että maas­ta­muut­to köy­histä maista on pitkälti jo nyt kiel­let­ty ja ilman mitään tosi­asial­lista vaiku­tus­ta ei ole myöskään peruste kyseenalaista koko kon­trol­li­jär­jestelmän real­is­tisu­ut­ta vaan kek­siä uusia kiel­to­ja. Hienos­ti­han se on toimin­ut huumei­denkin kanssa.

  6. Mut­ta kun ei ole “van­haa Tam­misaar­en­ti­etä”. 😀 Motari kirkkon­um­melle on sinän­sä hyvä han­ke, kos­ka liiken­nemäärät sen vaa­ti­vat. Se olisi pitänyt tehdä jo 20-vuot­ta sitten.

    Liiken­teen tulee olla:
    — nopeaa,
    — tehokas­ta ja
    — halpaa.

    Oli kyse sit­ten fil­lar­ista tai autos­ta, ovat vaa­timuk­set samo­ja. Suome­lainen liiken­nesu­un­nit­telu on ala-arvoista. 🙁

  7. “Mut­ta kun ei ole “van­haa Tammisaarentietä”.”
    Ai, en tunne seu­tua. Otak­suin, kun tääl­lä meil­lä Turun suun­nal­la kul­kee esimerkik­si Salon suun­taan moot­tori­tie, van­ha maantie ja vielä vähän van­hempi maantie. Erään­lainen ongel­ma tämäkin, että kun raken­nataan uusi moot­to­rie ja sitä pitää pitää kun­nos­sa niin kah­ta van­haakin tietä pitää pitää kun­nos­sa. (Siis pitää yllä ‘päällekkäisiä’ tiev­erkko­ja, kun rahas­ta on muutenkin pula.) Näitä “van­ho­ja teitä” läh­tee Turus­ta joka suun­taan. No, ehkä näi­den Härkätei­den ylläpitämi­nen menee sit­ten kult­tuuripuolen bud­jetista. Eikä siinä, kau­ni­ita ovat ajaa, min­ulle kyl­lä sopii, että ovat olemassa.

  8. Soin­in­vaara sekoit­taa hissit ja tiet.
    “Jos nuo omakoti­talot oli­si­vat joutuneet mak­samaan moot­tori­tien siinä mis­sä ker­rostalon asukkaat rap­pukäytävän ja hissin, koko tie olisi jäänyt rak­en­ta­mat­ta, mut­ta se on toinen tarina.”
    Teitä käyt­tävät muutkin kuin paikkakun­nan asukkaat, varsinkin, jos ei ole umpiku­ja, jota moot­tori­tie ei kyl­lä ole. Pitäisikö sit­ten pyörätei­den kus­tan­nuk­set per­iä niiltä, jot­ka juuri kutakin pyörä­tien pätkää käyt­tävät? Jos kus­tan­nuk­sista ja per­i­ty­istä mak­su­ista puhutaan, tulisi autoil­i­joiden saa­da aika lail­la lisää moottoriteitä.
    Se voi olla ihan järkevää. että raken­netaan pyöräteitä, jot­ka eivät piden­nä matkaa, mut­ta Soin­in­vaaaran hissi- ja rap­pu­ver­tailu ei ole mil­lään taval­la järkevä.

    1. Olisi järkevää siirtää täl­laiset paik­jal­liset yhtey­det kun­tien mak­set­tavak­si, niin ne vähän kat­soisi­vat, miten kaavoittavat.

  9. “Kom­men­toipa ehtiessäsi myös Palo­hei­mon lähtöä Vihreistä. Kiin­nos­taisi kuul­la vihrei­den mielip­iteitä aiheesta.” 

    Tosi­aan. Kom­ment­ti tuo­hon olisi muka­va kuulla.

    Nim­im. Tänään(kin) pyöräl­lä töihin.

  10. Olen ymmärtänyt, että kos­ka kaik­ki ajoneu­vot eivät voi käyt­tää moot­tori­ti­etä, sil­lä pitää aina olla myös rin­nakkaisy­hteys. Eikö täl­läkin siis?

  11. Itsel­läni Palo­hei­mon kir­joituk­set, joi­ta luin nuorem­pana, vaikut­ti­vat suuresti äänestyskäyt­täy­tyiseeni aikuisiällä. 

    Lukaisin Vihreästä lan­gas­ta lain­auk­set eroil­moituk­ses­ta, enkä ole niistä juurikaan erim­ieltä Palo­hei­mon kanssa. 

    Olisi kehit­tyvälle maalle hyväk­si, jos koulutet­tu nuoriso jäisi omaan maa­hansa työsken­telemään sen kehit­tämisek­si, sen sijaan että tule­vat tänne tekemään duu­nit, mitä emme itse halua.

    Mut­ta toisaal­ta jos lähtö­maas­sa jae­taan parhaat työ­paikat suku­laisille tai lahjus­ta vas­taan, tääl­lä ves­so­ja siivoa­va insinööri saat­taa paran­taa lähtö­maas­sa ole­van per­heen­sä elin­ta­soa huomattavastikkin.

    Siinä olen kyl­lä Palo­hei­mon kanssa samaa mieltä että vihrei­den tiedo­tus­poli­ti­ik­ka on epäon­nis­tunut pahasti. Medi­as­ta saa kuvan että vihreät ovat keskit­tyneet huu­ta­maan kil­paa fem­i­nis­tisim­män puolueen tit­telistä vihrei­den kanssa, ja onnis­tuneet voit­ta­maan itsensä.

  12. Kyl­lä van­ha Tam­misaar­en­tie on ole­mas­sa, tun­netaan nyky­isin Van­hana Ranta­tienä. Muis­tan istuneeni pienenä kyy­dis­sä ko tiel­lä, kun nyky­istä 51:tä vas­ta rakennettiin.
    Tässä olisi sopi­va paik­ka julis­taa kil­pailu maan kur­jim­mas­ta pyöräi­ly-yhtey­destä. Oma ehdokkaani on Turku-Naantali.

  13. Osmo, jäisiköhän suurin osa pyöräteistä rak­en­ta­mat­ta jos fil­laroit­si­jat pis­tet­täisi­in mak­samaan niistä aiheutu­vat kulut?

    Joni

  14. Muuten ihan asi­aa että pyöräi­lyn mah­dol­lisuuk­sista huole­hdi­taan mut­ta 10 km kor­pio­su­us Kirkkon­um­melta-Espoon­lah­teen jon­ka var­rel­la ei ole merkit­tävästi asu­tus­ta eikä työ­paikko­ja, ei voi olla yhtä korkeal­la pri­oro­teetil­l­la kuin asu­tuskeskusten sisäiset kevyen liiken­teen väylät. Pahempia ongelmia on Espoon sisäl­lä esim. 

    Jos jotakin lohdut­taa niin pyörän saa kujet­taa nyky­isin junas­sa ilmaisek­si myös Kirkkon­um­men alueel­la jos on voimasaol­e­va HSL:n matkalippu.

  15. Helsingis­sä on 2010–15 bud­je­toitu pyörätei­hin käytet­täväk­si 17 miljoon­aa, ja erik­seen van­haan ratakuilu­un tehtävään baanaan vajaa kolme miljoon­aa. Siis noin 20 miljoon­aa kuudessa vuodessa koko kaupungis­sa. Pyöräti­et onkin ihan hyvässä huu­dos­sa, liiken­ner­a­hoituk­sen mit­takaavas­sa ne eivät mak­sa juuri mitään.

    Ver­tailun vuok­si 20 miljoon­al­la saa ehkä yhden eri­ta­soli­it­tymän ja tuo Espoon­lahti — Kirkkon­um­mi motari mak­saa noin 70 miljoon­aa euroa. Samal­la kun kaivoin tuon luvun niin löy­tyi ihan mie­lenki­in­toinen tieto:

    Riis­taeläimet saa­vat oman, 30 metriä lev­eän sil­lan Kehä III:n itäpuolelle. Riista-aitaa raken­netaan yli 17 kilo­metriä. Pyöräil­i­jöi­den ja jalankulk­i­joiden ei tarvitse tyy­tyä enää pientareisi­in. Moot­tori­tien eteläpuolelle on syn­tymässä yht­enäi­nenkevyen­li­iken­teen reit­ti Kiven­lahdes­ta Jorvakseen.

  16. Onko kukaan keksinyt type­r­äm­pää syytä lähet­tää niinkin arvokas­ta resurssia kuin öljy savu­na ilmaan kuin se, että suo­ma­lainen saa asua korvi­aan myöten velois­sa jos­sain tusi­nao­makoti­talos­sa keskel­lä ankea­ta semi­taa­ja­maa, jos­sa yhdis­tyvät kaikkien ihmisen kek­simien yhteisössä asumisen muo­to­jen huonoim­mat puolet?

    Ehkä ben­san imp­paami­nen, mut­ta en olisi siitäkään niin varma…

  17. Hagis: “Tässä olisi sopi­va paik­ka julis­taa kil­pailu maan kur­jim­mas­ta pyöräi­ly-yhtey­destä. Oma ehdokkaani on Turku-Naantali.”
    Tämä meni min­ul­ta nyt täysin ohi. Pyöräilen jonkin ver­ran (toki ‘huvi­a­jelua’) ko. välil­lä ja reit­ti esimerkik­si Pan­sion kaut­ta on hyvä, pyörätie hyväkun­toinen eikä mielestäni ihan hirveästi kier­rä. Suo­ra se ei ole mut­ta kohtuullisen.
    Turun seudul­la kur­jin yhteys on ohikulku­tie. Naan­tali­in pääsee Helsingistä läh­es koko matkan moot­tori­ti­etä ja näil­lä osuuk­sil­la on Turun, Rai­sion ja Naan­talin päässä myös aina pyörätie. Mut­ta Kaari­nan kohdal­la tämä liiken­teelli­nen val­ti­mo­suoni kape­nee kak­sikaistaisek­si maantiek­si, jolle ohjataan myös pyöräil­i­jät auto­jen sekaan. Eikä se pien­nar ole lev­eä, puhu­mat­takaan hyväkun­tois­es­ta. Tässä ehdotukseni.

  18. Kuto­ja: “Itsel­läni Palo­hei­mon kir­joituk­set, joi­ta luin nuorem­pana, vaikut­ti­vat suuresti äänestyskäyt­täy­tyiseeni aikuisiällä…”

    Kaveri, jon­ka kynästä on läht­enyt Turun Myllysil­ta. 😀 😀 😀 Ilmeis­es­ti et ole äänestänyt ainakaan Vihreitä?

    Osmo: “Olisi järkevää siirtää täl­laiset paik­jal­liset yhtey­det kun­tien maksettavaksi…”

    Jos tarkoi­tat pyöräteitä, niin on ole­mas­sa myös val­takun­nal­lisia ja seudullisia pyöräi­lyre­it­te­jä. Jos taas tarkoi­tat Moot­tori­ti­etä kirkkon­um­melle, niin kyse on vain yhdestä osu­ud­es­ta val­takun­nal­lista Hang­on-tietä. Minus­ta moot­tori­tie Han­koon kan­nat­taisi kuitenkin vetää Loh­jan kautta.

    1. Han­koon ei tarvi­ta moot­tori­ti­etä. Koko tuo moot­tori­tiemi­toi­tus Espoo-Kirkkon­um­mi johtaa vaan ja ain­oas­taan tästä hajanais­es­ta kah­den autoin mallista. Olisi oikein, että Kirkkon­um­men kun­ta mak­saisi sen, kos­ka on ongel­man aiheut­tanutkin. Val­tio voisi osal­lis­tua 30 pros­en­til­la kuten se osal­lis­tuu metroon.
      Helsinkikin pan­taan rak­en­ta­maan Itäväylä itse.

  19. Ongelma­han on siinä, kun val­tion rahoil­la voidaan tehdä “ilmaista” motaria työssäkäyntiin.

    Jotenkin pitäisi tehdä, että nämä työssäkäyn­tialueet selvit­täi­sivät omat sotkun­sa, ja sit­ten inter­ci­ty liikenne sit­ten val­tion tuella.

    Ensim­mäi­nen ongel­ma on tämä nau­ret­ta kun­ta­jako. Kun­nan koko on nykyään se, että ehtii päivässä hevosel­la asioimaan. Nyt pitäisi mitoit­taa vähän paremmin.

    Kun­nat mielestäni pitäisi olla: Helsin­ki, Por­voo, Riihimä­ki-Hyvinkää, Loh­ja-Salo. Seu­raa­va olisi sit­ten Turku, Forssa, Hämeen­lin­na, Lahti, Hämeen­lin­na, Kou­vola, Kotka.

  20. Mik­si Han­koon ei tarvit­ta moot­tori­ti­etä? Kun talouden veto jälleen alkaa kun­nol­la, siis Venäjän talouden 🙂 , ei Han­koniemen nykyisen tiestön väl­i­tyskyky riitä. 

    Valitet­tavasti Suomes­sa ei raken­neta enää pikateitä. Ne oli­vat toimi­va ja edullisem­pi ratkaisu kuin moot­to­rili­iken­neti­et. Varsi­nais-Suomes­sa niil­lä ajet­ti­in ruot­salaisil­la liiken­nesään­nöil­lä, mikä oli varsin jous­tavaa. Itä-Suo­ma­laiset eivät tain­neet koskaan oppia aja­maan sellaisilla.

  21. Kalle, sel­ven­nätkö vähän, miten pikati­et eroa­vat muista teistä ja mitä ovat niil­lä sovel­letut ruot­salaiset liiken­nesään­nöt. Turun seudun ulkop­uolel­la näistä pikateistä kun ei ole koskaan kuultukaan.

  22. Yksityisautoilija Kirkkonummelta - mutta vain pakosta sanoo:

    Län­siväylän jatke Kirkkon­um­melle olisi tosi­aan pitänyt hoitaa 10–20 vuot­ta sit­ten. Toki hyvä pyröi­ly-yhteyskin olisi kiva, mut­ta pakko täältä on päästä töi­hin näp­pärästi kehä I:n sisäpuolelle! Ja mielel­läni toki asu­isin entisil­lä kotikul­mil­lani Tapi­o­las­sa, jonne pian tulee metrokin, jos vain olisi varaa. Mut­ta per­helu­vun kas­vaes­sa on vaan pakko hakeu­tua paikkaan, jos­sa tarvit­tavi­in neliöi­hin on ylipään­sä mah­dol­lista päästä edes käsik­si. Toki, Osmo, jos lähdet aja­maan metron jatkamista Kiven­lahdes­ta Kirkkon­um­melle, palaan riemus­ta kiljuen julk­isten käyttäjäksi.

  23. Sivuhuo­mau­tuk­se­na todet­takoon että ne omakoti­talot mak­sa­vat autoverona ja polt­toain­everona moninker­tais­es­ti moot­toritei­den rak­en­tamiseen ja ylläpi­toon tarvit­ta­van summan.

    Yhtä hyvin voisi sanoa että pyöräil­i­jät mak­sakoon itse sen pyörätiey­hteyten­sä — ehkä tilapäi­nen polkupyörävero voisi hoitaa asian?

  24. T::lle. Tuon tien var­ren haja-asu­tusalueen auto- ja polt­toain­everoil­la tuskin mak­se­taan tuo­ta tietä saati ter­veyshait­to­ja, joi­ta tiestä aiheutuu. Mut­ta ei siitä sen enem­pää, jonkun var­maankin olisi syytä tehdä ihan oikea tutkimus aiheesta, niin saataisi­in yksi­ty­isautoil­i­joiden suut suppuun. 

    Espoon­lahti-Kirkkon­um­mi motari on jo kauan ollut tarpeen. Tie on ollut vaar­alli­nen jo vähin­tään kak­sikym­men­tä vuot­ta. Eri asia on tietysti se, että olisiko tie tul­lut tarpeel­lisek­si, jos rak­en­t­a­mi­nen alueel­la olisi ollut järkeväm­pää ollut jo sen kolmisenkym­men­tä vuotta. 

    Tietul­lit olisi hyvä kyl­lä eri­tyis­es­ti Länäril­lä ja rahat Kirkkon­um­mi-Helsin­ki radan parannuksiin.

  25. Tutkimus on hel­posti tehty.

    Valtin bud­jetin mukaan autoveron tuot­to on ollut noin mil­jar­di euroa vuodessa, ajoneu­vovero 0.6 mil­jar­dia, liikken­nepolt­toainei­den valmis­teverot noin 2.4 mil­jar­dia. Yhteen­sä noin 4 mil­jar­dia euroa. 

    Menop­uolel­la väylähankkeisi­in (mukaan­luet­tuna rautati­et ja pyöräti­et) on bud­je­toitu 0.4 mil­jar­dia ja perusväylän­pitoon 0.9 miljardia.

    Eli siis liiken­teeltä kerätään noin 4 mil­jar­dia, ja tei­den rak­en­tamiseen ja ylläpi­toon käytetään noin 1.3 miljardia.

  26. O.S. “maan­vuokran, jota tiepo­h­jas­ta ei mak­se­ta” “kun­tien tien­pidon menot.”

    Val­tio yleen­sä ostaa tien alle jäävät maat (itse määrit­telemään­sä ale­hin­taan yksi­ty­isiltä). Maaseudul­la kun­nat taita­vat aika yleis­es­ti lykätä tien­pito­vas­tui­ta myös yksityisille.

  27. Vähän vas­taa­va, kun jos min­ulle annet­taisi­in 200 m² asfalt­tia ja kak­si liiken­nemerkkiä, niin bus­sit län­siväylää kulk­i­si­vat puoli min­u­ut­tia nopeammin.Hidastamatta muu­ta liiken­net­tä. Sama toiseen suun­taan. Mut­ta halvem­pi on pistää 800 Me siihen, että liikenne hidas­tuu metrolla.

    Kyse on siis kehä kah­den liit­tymästä län­siväylään. (Uusin näistä liitymistä) Väistämät­tä tulee mieleen mik­si tahal­laan tehdään kiusaa joukkoliikenteelle.

  28. Tiealueesta ei mak­se­ta maavuokraa vaan val­tio pakkol­u­nas­taa maan, ja ymmärtääk­seni raken­nuskus­tan­nuk­sis­sa on mukana ne nau­ret­ta­van pienet kor­vauk­set mitä uusista tielin­joista pakkol­u­nas­tus­vai­heessa mak­se­taan omistajalle.

    Se että val­tio pakkol­u­nas­taisi maa­ta ja sit­ten vuokraisi sen takaisin entisille omis­ta­jille on mielipuo­li­nen vertailukohta.

    Kiin­teistöverol­la kerätään vielä yhteen­sä noin mil­jar­di kun­nille, sil­lä saa hoidet­tu kun­tien kadun­rak­en­tamisen ja ‑kun­nos­s­api­don.

  29. Tehokkain tapa nopeut­taa län­siväylän liiken­net­tä olisi nos­taa saasteverot niin korkealle, että väkimäärä per henkilöau­to tuplaan­tu­isi :-). Valtio/kunnat saisi­vat run­saasti lisää vero­tu­lo­ja ja säästäi­sivät tiemenoissa.

  30. Paula:

    Tuon tien var­ren haja-asu­tusalueen auto- ja polt­toain­everoil­la tuskin mak­se­taan tuo­ta tietä saati ter­veyshait­to­ja, joi­ta tiestä aiheutuu. Mut­ta ei siitä sen enem­pää, jonkun var­maankin olisi syytä tehdä ihan oikea tutkimus aiheesta, niin saataisi­in yksi­ty­isautoil­i­joiden suut suppuun. 

    Eipä siinä tutkimuk­set auta, sama aihe kaivau­tuu sään­nöl­lis­es­ti esi­in kuin koirankakat keväthangen alta 🙂

    Tuo autoli­iken­teen kus­tan­nus­vaiku­tusten arvioin­ti on kyl­lä sel­l­ainen ekon­o­mistien ja liiken­netutk­i­joiden Fer­mat’n lause, jota pähk­itään jatku­vasti, mut­ta ei tai­da valmista tulla.

    Olen antanut itsel­leni ker­toa, että joskus 70-luvul­la tuos­ta tehti­in väitöskir­ja, jos­sa päädyt­ti­in siihen, että kerä­tyt verot vas­taa­vat suun­nilleen autoilun aiheut­tamia kustannuksia.

    Arvioisin, ettei tilanne ole olen­nais­es­ti muut­tunut: osa kus­tan­nuk­sista on pienen­tynyt (esim. onnet­to­muudet) ja osa kas­vanut (meluhai­tat, maankäyt­tö). Vero­tus lie­nee pysynyt suurin piirtein samana (jotain koro­tuk­sia on tehty, mut­ta toisaal­ta inflaa­tio syö pikkuhil­jaa polttoaineveroja).

    Taitaapi olla nyky­isin sil­lä viisi­in, että kaupungeis­sa mak­se­taan autoilus­ta liian vähän ja pön­dem­mäl­lä liian paljon.

    T.:

    Tiealueesta ei mak­se­ta maavuokraa vaan val­tio pakkol­u­nas­taa maan, ja ymmärtääk­seni raken­nuskus­tan­nuk­sis­sa on mukana ne nau­ret­ta­van pienet kor­vauk­set mitä uusista tielin­joista pakkol­u­nas­tus­vai­heessa mak­se­taan omistajalle. 

    Mitäs merk­i­tys­tä täl­lä on autoilun (yhteiskun­tat­aloudel­lisia) kus­tan­nuk­sia tarkasteltaes­sa? Sehän ei tietenkään mak­sa mitään, että esimerkik­si Helsin­gin ydinkeskus­tan pin­ta-alas­ta 30 — 40 % haukkaa liikenne?

    Kari

  31. ”Koko tie on sinän­sä type­rä inve­ston­ti, jon­ka on syn­nyt­tänyt muu­ta­ma tuhat sinne tänne ja tuonne tehtyä omakoti­taloa ilman julk­ista liikennettä.”

    Voi hel­vetti. Vakavis­sasi? Pätkähän on taloudel­lis­es­ti yksi perustel­luim­mista. Omakoti­talot pitäisi posaut­taa nurin vai? Dog­maat­tisu­us yleen­sä lai­men­tuu vanhemmiten.

  32. ”Koko tie on sinän­sä type­rä inve­ston­ti, jon­ka on syn­nyt­tänyt muu­ta­ma tuhat sinne tänne ja tuonne tehtyä omakoti­taloa ilman julk­ista liikennettä.”

    Hih! Täl­lä lauseel­la voidaankin kui­tata kaik­ki han­kkeet hesan ydinkeskus­tan ulkopuolella.

  33. Jos pitää maan parhaana pyöräre­it­tinä tasaista lev­eää pika­tien pien­nar­ta niin hyvää matkaa sit­ten vaan. Ver­taa esim Por­voon suun­taan, valit­ta­vana van­ha tie Nikkilän (Sipoon kirkonkylän) kaut­ta ja uusi tie (170). Osmo tietysti ajaa 170 tietä kun siinä on niin hienoa ajaa suo­raa tietä pienta­reel­la. Itse ajan kum­minkin kaverei­deni kanssa n 100 ker­taa mielu­um­min van­ho­ja kiemu­raisia teitä Nikkilän, Box­in, Antti­lan jne kaut­ta. Ja aika paljon siel­lä näkyy vielä muitakin maantiepyöräil­i­jöitä. Elikkä jos moot­tori­ti­et tyh­jen­tää van­ho­ja pikkuteitä autoli­iken­teeltä, sopii hyvin pyöräil­i­jöille. Myös Kirkkon­um­men suun­taan menee van­ha Kuninkaantie, jos sieltä autot yhtään vähe­nee sopii erinomaisesti.

  34. Tääl­lä joku oli olev­inaan nerokas ja väläyt­ti, että pyörätei­den rak­en­tamisen kus­tan­nuk­set pitäisi per­iä pyörätei­den käyt­täjiltä. Mut­ta eihän pyöräteitä raken­neta niiden käyt­täjiä varten, vaan jot­ta autoil­i­jat saisi­vat kaa­ha­ta kevyen liiken­teen häir­it­semät­tä val­tateil­lään. Meille pyöräil­i­jöille pyöräteistä on useim­miten pelkkää hait­taa. Kuten Ode huo­maut­ti, paras paik­ka pyöräil­i­jälle olisi riit­tävän lev­eä pien­nar autotiellä.

    Anu Karl­son

  35. Anu Karls­son: “Meille pyöräil­i­jöille pyöräteistä on useim­miten pelkkää haittaa.”

    Aivan. Tehdään val­lanku­mous ja ote­taan ne tasaiset (ikään kuin polkupyörille suun­nitel­lut) val­tati­et pyöräil­i­jöille ja jätetään ne mäkiset pyöräti­et rot­vallin yli hyp­pe­lyi­neen maas­tokelpoisem­mille city­maas­tureille ja muille autoille. 🙂

  36. “Kan­tatie 51:n liiken­nemäärät ovat Kehä III:n län­sipuolel­la yli 20 000 autoa ja itäpuolel­la noin 15 000 autoa vuorokaudessa.” Tämä tek­sti liiken­nevi­ras­ton han­keko­rtista. Ai on pyöräil­i­jäi­den parati­isi? en kyll lähtisi fil­lar­il­la moi­seen liiken­teeseen. Liiken­nevi­ras­to kom­men­toin­ut myös että kevyen­li­iken­teen olo­suh­teet huonot. Kyseessä Suomen vilkkain kak­sikaistainen tie jota ei paran­net­tu motarik­si. Yhteiskun­nal­liset säästöt merkit­täviä ja ympäristö myös otet­tu huomioon. Kuka siis jää kaipaa van­haa kan­tati­etä? Toiv­otaan että jatke­taan motaria myöhem­min Inkooseen saakka.
    Hang­on sata­ma voi nous­ta lisäk­si tärkeään rooli­in kun rikkidi­rek­ti­ivi astuu voimaan lyhyem­män mer­i­matkan ansios­ta joten infraa joutunee paran­taa myös Han­koon asti.

  37. Tämä on hyvä aihe ja täy­tyypä nos­taa sitä ylöspäin näin kevät­tä odotellessa.

    Maantiepyöräi­lyn suo­sio on kas­vanut koko ajan, mut­ta se ote­taan kyl­lä huonos­ti huomioon näis­sä tiehankkeis­sa. Kyl­lähän kan­tatie 51 oli / on vilkas, mut­ta vas­taavasti pienta­reet oli­vat lev­eät pois­lukien välil­lä Kaapeli­tie — Pick­ala tuol­la lähempänä Siun­tion rajaa. Nyt tuos­ta on tehty pyöräil­i­jöille ja eri­tyis­es­ti maantiepyöräil­i­jöille tuol­lainen sik­sak rata jos­sa pääsee Sundsberg:n liit­tymään uut­ta väylää pitkin, mut­ta väli Sunds­berg-Kirkkkon­um­men keskus pitää poukkoil­la Masalan ja Jorvas:en kaut­ta kehno­ja pyöräteitä pitkin. Vähin­tä mitä olisi voin­ut odot­taa on kun­nolli­nen yhteys myös tuolle viimeiselle pätkälle. Mut­ta oliko tuo juuri se mis­tä tin­git­ti­in kun piti saa­da vain nopea väylä tukki­maan Län­siväylän liikenne…?

    Eteläis­es­tä Espoos­ta Kirkkon­um­melle maan­tipyöräi­lyä har­ras­ta­maan suun­taavalle jää oikeas­t­aan vain yksi väylä pois Espoos­ta, eli Kauk­lah­den­väylä. Se on Kirkkon­um­men puolel­la minus­ta jopa vielä haas­tavampi kuin mitä 51:en oli aikanaan kos­ka siinä on pääasi­as­sa kapeat pienta­reet ja myös run­saasti liiken­net­tä ja autot aja­vat ylinopeut­ta. Samoin Mank­in­joen yli­tys Kauk­lah­den­väyläl­lä on täysin jär­jetön. Siinä on ehkä 80cm tilaa ajaa ja varsinkin jos Kirkkon­um­men suun­nas­ta tulee niin vauh­ti­akin saa ker­tymään aika kivasti. 

    Kirkkon­um­mi kyl­lä tar­joaa paljon main­ioi­ta maan­teitä pyöräil­i­jöi­den ilok­si mut­ta valitet­tavasti niiden saavutet­tavu­us muut­tuu koko ajan han­kalam­mak­si. Eikun pyörä auton katolle ja sit oma­l­la autol­la Kirkkon­um­melle niinkö se sit menee?

  38. Toisaal­ta maantie­lenkil­lä on enem­män vapaut­ta reitin valin­nas­sa, Itse olen tuol­la suun­nal­la käynyt lenkil­lä viimek­si joskus viime kesänä, joten en tunne tuo­ta valmista ver­sio­ta, mut­ta aiem­minkaan koko pätkä isoa tietä Kirkkon­um­men keskus­tas­ta saak­ka ei ole ollut mikään eri­tyi­nen suosikki­ni, vaan olen mielu­um­min suun­nan­nut joko Gester­bystä Masalan kaut­ta Sunds­bergi­in tai eteläkaut­ta Eestinkylän ja Porkkalan tien kaut­ta. (Jostain syys­tä ajan tuol­la suun­nal­la aina lenkin vastapäivään. Esikaupunkipyörätiesi­ir­tymää täältä keskus­tas­ta tulee joka tapauk­ses­sa sel­l­ainen tun­ti suuntaansa.) 

    Tästä huoli­mat­ta toki suo­rankin yhtey­den pitää olla kelvolli­nen, esimerkik­si työ­matkalla tuol­laisia sakkok­ier­roksia tuskin viit­sisi joka päivä ajaa.

  39. Nykyisel­lään Sunds­ber­gin risteyk­sen jäl­keenkin jatkuu asfal­toitu pyörätie Jor­vak­seen asti jos­ta pitää sit­ten nous­ta Van­halle Rantatielle kohti Kirkkonummea.

Vastaa käyttäjälle Riccado Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.