Kuukausi: syyskuu 2010

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.9.2010

Listal­la ei ole kuin B‑asioita, joten keski­tyn lausun­toon aloit­teesta, joka kos­kee autopaikan hin­nan erot­tamista asun­non hin­nas­ta. Asia on tul­lut ajanko­htaisek­si, kun Helsin­ki kaavoit­taa sata­mal­ta vapau­tu­via aluei­ta tiivi­isti, jol­loin pysäköin­tipaikan hin­ta nousee kym­meni­in tuhan­si­in. Kun hyödyke on noin kallis, on luo­ta­va menet­te­ly, jol­la kysyn­tä ja tar­jon­ta sopeutetaan toisi­in­sa niin, että paikko­ja raken­netaan niin paljon kuin asukkaat halu­a­vat mak­saa, mut­ta rahaa ei haaska­ta ylimääräisi­in paikkoi­hin. Kansan­talousti­eteil­i­jälle on peruskau­raa se, että jos paik­ka mak­saa 50 000 euroa, mut­ta asukas on valmis mak­samaan siitä vain 10 000 euroa, syn­tyy 40 000 euron hyv­in­voin­ti­tap­pio. Poten­ti­aa­li­nen tap­pio on aika suuri, kun näitä jät­tikalli­ita paikko­ja ollaan rak­en­ta­mas­sa tuhan­sia, yhteen­sä noin puolel­la mil­jardil­la eurol­la. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 9.9.2010”

Tekivätkö ruotsinkieliset oman maalin?

Perus­tus­laki­valiokun­ta näyt­tää päät­täneen, että Kes­ki-Poh­jan­maan maakun­nan on hakeudut­ta­va Vaasan suun­taan eikä Oulun suun­taan, johon se itser halu­aisi suun­tau­tua, kos­ka vain Vaasas­sa voidaan tar­jo­ta palvelu­ja myös ruotsinkielisille. Näin­hän myös maakun­nan ruotsinkieliset ovat vaatineet.

Jos vain syn­type­r­äi­nen ruotsinkieli­nen kel­paa palvele­maan ruotsinkielistä, mihin sitä pakko­ruot­sia tarvitaan?

Ihmishengen vaihteleva arvo

Län­si­maiset yhteiskun­nat suh­tau­tu­vat ennenaikaiseen kuole­maan tai ruumi­in vam­man aiheut­tamiseen kovin vai­htel­ev­asti riip­puen siitä, mikä sen on aiheuttanut.

- Arvokkain kuol­lut on ter­ror­is­min tap­pa­ma. Ter­rori-iskuis­sa on kuol­lut Euroopas­sa ja Yhdys­val­lois­sa viimeisen kymme­nen vuo­den aikana joitakin tuhan­sia ihmisiä, heistä suurin osa yht­enä päivänä, mut­ta näi­den kuolemien estämisek­si yhteiskun­nat ollaan valmi­it pane­maan aivan sekaisin kansalais­va­pauk­sista välit­tämät­tä. Jat­ka lukemista “Ihmishen­gen vai­htel­e­va arvo”

Kuljettajien profiloinnilla säästyisi ihmishenkiä

Helsin­gin kaupun­gin liiken­nelaitok­ses­sa tutkit­ti­in joskus kauan sit­ten bus­sikuskien onnet­to­muuk­sia. Kuka tahansa voi jou­tui onnet­to­muu­teen, mut­ta kolar­it keskit­tyivät voimakkaasti pienelle kul­jet­ta­jaryh­mälle. Asia ei muut­tunut mik­sikään, jos kolar­it jaotelti­in niihin, jos­sa kul­jet­ta­ja oli syylli­nen ja niihin, jois­sa toinen osa­puoli oli syylli­nen. Tilas­toti­eteil­i­jä tulk­it­see tämän niin, että kul­jet­ta­jas­sa on vikaa sil­loinkin, kun juridis­es­ti toinen osa­puoli on syylli­nen. Jat­ka lukemista “Kul­jet­ta­jien pro­filoin­nil­la säästy­isi ihmishenkiä”

Östersundom ja salaiset kansiot

Nyt lop­ul­takin jul­ki tulleet raideli­iken­ne­selvi­tyk­set ovat saa­neet aikaan tarpeet­toman kohun. Minus­ta selvi­tyk­set olisi pitänyt julk­istaa aiem­min, mut­ta eivät ne kokon­aisu­ut­ta muuk­si muu­ta. Salailu vaan saa aikaan epälu­ot­ta­mus­ta ja ruokkii salaliittoteorioita.

Kun raken­netaan kokon­aan uut­ta yhdyskun­taa, kysymys­tä liiken­ner­atkais­us­ta ei voi erot­taa muus­ta kaavoituk­ses­ta. Pikaratikan ja metron mukaiset kaupun­git ovat aivan eri­laisia. Sik­si ei voi tui­jot­taa vain liiken­teen kustannuksiin.

Metro tuot­taa suurem­pia kyliä, erään­laisia noin 10 000 asukkaan pikkukaupunke­ja ja jät­tää niiden väli­in rak­en­ta­mat­to­mia aluei­ta. Pikaratik­ka taas pienem­pi­en lähiöi­den nauho­ja. Pikkukaupun­git voidaan ainakin teo­ri­as­sa tehdä omavaraisem­mik­si, lähiö­nauhat ovat lähiö­nauho­ja. Kos­ka lähiöt eivät ole omavaraisia, tämä malli johtaa suurem­paan liikku­misen tarpeeseen.

Mieliku­vien poh­jal­ta tätä ei kuitenkaan voi ratkaista. Jos minä saisin päät­tää, Öster­sun­do­mia suun­nit­tele­maan val­jastet­taisi­in 3–4 kil­pail­e­vaa porukkaa, jot­ka veisivät suun­nitel­mansa yleiskaa­vata­solle tai jopa sen ohi. Siihen saisi liit­tää sel­l­aisen liiken­nevä­li­neen kuin halu­aa. Vas­ta valmi­ita töitä ver­rat­taisi­in keskenään. Se, että aloite­taan liiken­nemuo­dos­ta, on eten­e­mistä lat­vas­ta puuhun.

Rin­nakkainen suun­nit­telu tietysti mak­saa, mut­ta kyse on pen­no­sista ver­rat­tuna investoin­nin kokonaisarvoon.

Ratio­naa­li­nen suun­nit­telu olisi paljon helpom­paa, jos Suomes­sa olisi sivistys­maille tyyp­illi­nen maapoli­it­ti­nen lain­säädän­tö. Kun kaavoitus jakelee vastik­keet­to­mia lahjoituk­sia sinne tänne ja kun kyse on val­tavista sum­mista, ide­al­is­tiseen vil­pit­tömyy­teen on vaikea luot­taa. Jos kyse ei olisi myös maan hin­nas­ta, suun­nit­telukin voisi olla paljon avoimempaa.

Pitääkö pakollista ruotsinkielen opetusta lisätä

Vas­tauk­seni HS-raatiin

2) Ei pidä

Vaa­di­taan erit­täin kovia perustelu­ja sille, että koulu­opetuk­ses­sa ei lähde­tä oppi­laan omas­ta edus­ta vaan jostain abstrak­tista yhteiskun­nal­lis­es­ta tavoit­teesta. Koulus­sa pitäisi antaa ope­tus­ta oppi­laan edus­ta läh­tien, eikä oppi­laan etu suinkaan kaikkien osalta ole ruotsinkie­len opetuk­sen lisäämi­nen. Kieli­taidon merk­i­tys koros­tuu jatku­vasti. Suo­ma­laiset anta­vat muille maille kohtu­ut­toman etu­lyön­ti­ase­man  osaa­mal­la kah­ta kan­sain­väli­sis­sä yhteyk­sis­sä hyödytön­tä kieltä. Jat­ka lukemista “Pitääkö pakol­lista ruotsinkie­len ope­tus­ta lisätä”

Pienistä ylinopeuksista hössötetään turhaan?

Enon onnet­to­muudessa kuoli kuusi nuor­ta, kun hei­dän auton­sa ajoi kolmion takaa rekan eteen. Kuor­ma-autoil­i­joiden liit­to oli perin nyreis­sään, kun julk­isu­u­teen ker­rot­ti­in, että rekan kul­jet­ta­jaa tutk­i­taan epäiltynä kuu­teen kuole­man­tuot­ta­muk­seen, vaik­ka henkilöau­to tuli kolmion takaa. Epäilti­in, että rek­ka olisi ajanut lievää ylinopeut­ta. Ajopi­ir­turin mukaan tuo lievä yli nopeus oli 87 km/h kuu­den kympin alueel­la. Oli siis ajanut rajoit­in­ta vas­ten eikä ollut hiljen­tänyt risteystä edeltäneen nopeusra­joituk­sen vuok­si. Lisäk­si rekalla oli yli­pain­oa, mut­ta sil­lä ei tässä ollut onnet­to­muu­den vakavu­u­teen merkitystä.

Onko merk­i­tys­tä sil­lä, tör­määkö rek­ka henkilöau­toon 60 km/h vai 87 km/h? Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa vapau­tu­va ener­giamäärä on yli kaksinker­tainen edel­liseen ver­rat­tuna. Lisäk­si rek­ka sen­tään ehti vähän jarruttaa.

Nyt siir­rymme speku­laa­tion puolelle, kos­ka uutiset eivät ker­ro, paljonko rek­ka ehti jar­rut­taa. Vede­tään hatus­ta, että sen nopeus olisi laskenut kahdel­la kymmenel­lä kilo­metril­lä tun­nis­sa eli tör­mäys olisi tapah­tunut 67 km/h. Vaik­ka nopeus olisi jar­ru­tuk­sen alka­es­sa ollut 60 km/h, pysähtyä rek­ka ei olisi ehtinyt, mut­ta ei se toisaal­ta olisi tör­män­nyt neljän kympin nopeudel­lakaan.  Tör­mäysnopeus olisi ollut 23 km/h. Sen kai jokainen myön­tää, että on jokin ero sil­lä, tuleeko rek­ka kyl­keen 67km/h vai 23 km/h.

Syy onnet­to­muu­teen oli tietysti henkilöau­ton kul­jet­ta­jan, mut­ta jos nopeusra­joituk­sia olisi nou­datet­tu, ruumi­ita olisi tul­lut ainakin vähemmän.

En halua syyt­tää rekan kul­jet­ta­jaa, kos­ka hän tulee saa­maan kohtu­ut­toman tuomion teosta, johon kymmenet tuhan­net syyl­listyvät päivit­täin. Halusin vain sanoa, että ”pie­nil­lä ylinopeuk­sil­la” on väliä ja sik­si on oikein valvoa niitä.

===Uuden Suomen mukaan rekan jar­ru­tusjäl­jet oli­vat 12 metriä. Jos renkaat ja jar­rut oli­vat kun­nos­sa, kitkak­er­roin oli noin 0,8. Tämän mukaan tör­mäys tapah­tui nopeudel­la 74 km/h. Jos alkunopeus olisi ollut 60 km/h, tör­mäysnopeus olisi ollut 39 km/h. Ener­gioiden ero on läh­es nelinkertainen.

Katajanokalle tarvittaisiin vierasvenesatama

Vuosia sit­ten Helsin­ki päät­ti vilkkaan ja eripu­raisen keskustelun jäl­keen perus­taa vierasve­ne­sa­ta­man Kata­janokan tyveen Kru­u­nun­hakaan tun­tu­maan. Han­ke herät­ti eripu­raa sekä sik­si, että paik­ka oli niin keskeinen että kalleuten­sa vuok­si. Tätä pidet­ti­in kuitenkin hyvänä investointi­na matkailun kannal­ta ja mon­en mielestä, myös min­un mielestäni, veneet elävöit­tävät ranta­maise­maa. Jat­ka lukemista “Kata­janokalle tarvit­taisi­in vierasvenesatama”

Menetämmekö antibiootit?

Bri­tan­ni­as­ta tun­kee Suomeenkin sairaal­abak­teeri, johon ei mikään antibioot­ti tehoa. Tuberku­loosista on kehit­tymässä antibioot­tire­sistent­ti kan­ta. Onko niin, että antibiootit ovat vain het­ken helpo­tus, niiden run­sas käyt­tö jalostaa bak­teer­it vas­tuskyky­isik­si ja tau­dit tule­vat takaisin?

Ilman antibioot­te­ja pitää luop­ua suures­ta määrästä kirur­giaisa oper­aa­tioi­ta ja esimerkik­si monista syöpähoidoista. Jat­ka lukemista “Menetäm­mekö antibiootit?”