Päijät-Hämeessä yritettiin tempautumista pääkaupunkiseudun kasvun imuun

62 vastausta artikkeliin “Päijät-Hämeessä yritettiin tempautumista pääkaupunkiseudun kasvun imuun”

1. Koko har­joituk­sen tärkein tavoite oli nos­taa alue kasvu-uralle. 

   Vai har­joi­tus?

   Nyt voi yksi sun toinen suut­tua Lah­den seudul­la. Enkä ihmettele.

   Vastaa

2. Osmo: “On objek­ti­ivisia syitä, mik­si yhteystyö ei voi onnis­tua olo­suhteis­sa, jois­sa jokaisen kun­nan päät­täjien lakimääräi­nen velvol­lisu­us on valvoa oman kun­nan etua.”

   Ja mikähän laki tämä on?
   Eikä varsinkaan mis­sään lais­sa kiel­letä kat­so­mas­ta omaa nenää pitem­mälle, lyhyen tähtäyk­sen edut vain usein aja­vat pitem­män tähtäyk­sen yli. Ja pitkäl­lä tähtäyk­sel­lä etu olisi yhteinen.
   Kieltämät­tä yhteinen elinkei­nop­o­li­ti­ik­ka on hyvin vaikea­ta, mut­ta yhteistyön onnis­tu­misen suurim­mat vaikeudet piilevät sekavis­sa ja tehot­tomis­sa rakenteissa.

   Vastaa

3. Voisiko olla niin, että suurin osa niistä 400 000 asukkaas­ta halu­a­vat nimeno­maan Helsinki­in, tai sit­ten ihan naa­purikun­ti­in. Voisin itsekin kuvitel­la ole­vani joskus työssä pääkaupunkiseudun alueel­la, mut­ta ikinä en halu­asi muut­taa Lah­teen, tai Mäntsälään. Helsin­gin imu on Helsin­gin imu, ei Lah­den. “Kuka Mäntsälästä hyö­tyy, minä ymmär­rä en…?”

   Vastaa

4. jos vaik­ka 400 000 ihmistä tulisikin uudelle­maalle lähi­aikona muis­taak­seni tuum­a­sit että maa­hanu­ut­ta­jista, niin mitä ihmeen roo­lia siinä voisi edes teo­ri­as­sa näytel­lä Lah­den kuntarakenne?

   Puhut jatku­vasti yhdysakun­tarak­en­teen tiivistämis­es­tä ja kui­itenkin olet akti­ivis­es­ti hajoit­ta­mas­sa pk-seudun yhdyskun­taraken­net­ta itään. Kum­malli­nen juttu.

   Miten ihmeessä Heinolan liit­tämi­nen Lah­teen paran­taisi alueen mah­dol­lisuuk­sia vas­ta­ta tule­vaisu­u­den haasteisi­in asut­ta­maan noi­ta 400 000 maa­hanu­ut­ta­jaa jot­ka on mielestäsi pakko saa­da Suomeen?

   Ei oikein käy järkeen.

   Vastaa

   1. Uuden­maan väk­ilu­vun kasvus­ta suurin osa koos­t­uu syn­type­r­äi­sistä suomalaisista.

      Vastaa

5. Harmil­lista on se, että kuka tahansa kauem­paa kat­so­ja näkee, että tuo kun­tien yhdis­tymi­nen olisi ollut viisas­ta. Kun tul­laan lähem­mäs, oma Siwa, oma Kelan luukku, oma lukio rupea­vat merk­it­semään niin paljon, että yhdis­tymi­nen tor­ju­taan. Vai­h­toe­htona on hidas kun­nal­lis­ten palvelu­jen kur­jis­tu­mi­nen ja lop­putu­los on sama — parinkymme­nen vuo­den kulut­tua se pitää tehdä konkurssi­lain­säädän­nön kautta. 

   Tääl­lä Turun seudul­la lisä­maus­teen tuo se, että naa­purikun­nat inhoa­vat Turkua. Se inho ei tosin estä sitä, että iso osa esim. kaari­nalai­sista käy Turus­sa töis­sä ja mielu­usti myöskin pat­seer­aa­vat itä­suo­ma­lais­ten ystäväper­hei­den­sä kanssa Turun joki­ran­nas­sa kult­tuu­uri­maise­maa ihailemassa.

   Touko Met­ti­nen
   työssäkäyntialue=kunta

   Vastaa

6. Kun Suo­mi ei ole puh­das markki­na­t­alous­maa, niin turha kenenkään on vis­ertää, että tehkää nyt ja näin tai noin. Uusille ehdo­tuk­sille kun löy­tyy monia, per­in­teisen talouden mukaisia vastustajia.

   Juna meni ohi jo kauan aikaa sit­ten ja nyt kiu­sanamme on 1400 km tyhjää, yhteistä rajaa entisen Neu­vos­toli­iton kanssa. Mis­sä ei tapah­du yhtään mitään muu­ta kuin karhu­jen ja susien liikuntaa.

   Ja kun pin­ta-alal­taan Suo­mi väk­iluuku­un­sa näh­den on autiomaa “muka” puiden keskel­lä, niin mitä sit­ten sille voi, vaik­ka kuin Osmo saar­naisi uud­es­ta tulev­as­ta yhtään mitään.

   Jos kun­nal­lispoli­itikot ovat niin hölmöjä, että ajat­tel­e­vat ain­oas­taan omia per­suuk­si­aan, niin nämä per­suuk­set tulisi lait­taa omil­la housuil­laan istu­maan omaan sytyt­tämään­sä nuotioon.

   Vastaa

7. Lahti taitaa olla aika tyyp­illi­nen ei yliopis­to kaupun­ki sil­lä ero­tuk­sel­la, että alue on täl­lä het­kel­lä kokoomusve­toinen. Voi tarkoit­taa sitä, että alueen viihtyvyy­dessä yhdis­tyy duu­nari- ja oikeis­toasenne: viikon­lop­un kän­ni ei vaa­di viihty­isyyt­tä eikä meil­lä varaa julk­isi­in investoin­tei­hin. Palveluis­sa nyky­oikeis­to­lais­ten asenne tiede­tään: mitä huonom­min oma tuotan­to pelaa, sitä enem­män markki­noi­ta kavereille. Mik­si ne ei muu­ta tänne!

   Vastaa

8. @ Osmo

   jostain aikaisem­mas­ta Sipoo-keskustelus­ta muis­te­len teikäläisen sanoneen jot­ta iso osa tuos­ta olisi maahanmuuttoa.

   No olkoon sit­ten maan sisäistä muut­toa. En siltikään ymmär­rä mitä tekemistä Lah­den kun­tarak­en­teel­la on tekemistä Uuden­maan kasvun kanssa.

   Vastaa

   1. Uuden­maan minus­ta liialli­nen kasvu johtuu siitä, että Suomes­sa on jälki­te­ol­lisen yhteiskun­nan tarpei­ta ajatellen elinkelpoisia keskuk­sia niin vähän. Oulu, Tam­pere, Jyväskylä (?) ja Helsin­ki. Turkukin voisi olla, mut­ta varsi­nais­suo­ma­laiset tekevät kaikken­sa tuho­tak­seen alueen elin­voimaisu­ut­ta. Lah­den seudul­la olisi edel­ly­tyk­set siir­tyä taan­tu­vas­ta alueesta kukois­tavak­si ja ottaa osa siitä muut­toli­ik­keestä, joka tyh­jenevistä maakun­nista siir­tyy kasvukeskuksiin.

      Vastaa

9. Joku saisi selvit­tää Lappeen­ran­nan erikoista tilan­net­ta. Väestönkasvun arvioidaan ole­van vain n. 0,35 pros­ent­tia vuodessa. 

   Silti täl­lä het­kel­lä tekeil­lä on 8000 vuode­paikan ver­ran hotel­li­ti­laa Rauhassa. 

   Kak­si muu­ta hotel­lia näyt­tää toteu­tu­van keskus­tan liepeille. 

   Keskus­tas­sa kahdel­la hotellil­la on anomus vetämässä laa­jen­nuk­seen. Sata­man kylpylä/kuntoutuslaitoksesta ollaan suun­nit­tele­mas­sa hotellia. 

   Ulko­maalaiset käyvät maakun­nas­sa kiin­teistökaup­paa noin 8 kort­telil­lisen ver­ran vuodessa. 

   Kaup­po­ja nousee kuin sieniä sateel­la. Taxfree kau­pan ykkö­nen Suomes­sa ei ole Itäkeskus tai Stock­mann, vaan se Alepan kokoinen kaup­pakeskus Gal­le­ria Lappeen­ran­nan keskustassa.

   Jos kasvu­vaud­is­sa arvioitaisi­in asukaslu­vun muu­tok­sen lisäk­si muu­tos­ta kaupun­gin ihmis­määrässä olisi Lappeen­ran­ta ykkönen.

   Vastaa

10. @ Osmo

    avaatko vielä yhteyt­tä kuntarakenteeseen.

    Meneekö ihmis­ten aja­tus­maail­ma niin että vaut­si, Helsingis­sä olisi duu­ni­paik­ka. Kat­so­taas mihin muute­taan. Hmm, Lahdessa näyt­tää ole­van 150 000 asukas­ta ja peräti 3000 km² maa­ta, täy­tyy olla upea paik­ka. Sieltähän kestää vain tun­nin ajel­la Helsinki­in joka päivä ja saman ver­ran takaisin, muute­taan sinne kun on niin hieno kuntarakennekin.

    Vai olisko kuitenkin niin että noin se ei mene?

    Vastaa

11. Mitäs tekemistä kun­tali­itok­sil­la on alueen työ­paikko­jen ja väestönkasvun kanssa? Ei käsit­tääk­seni mitään.

    Min­un käsi­tyk­seni on se, että soin­in­vaara ja kump­pan­it aja­vat lop­pu­jen lopuk­si pien­ten kun­tien lopet­tamista ja esim. Lah­den kaupun­gin erit­täin tiivistä asut­tamista. Tämähän on puh­das­ta vihreää ideologiaa.

    Vastaa

    1. Kun­tali­itok­sil­la on merk­i­tys­tä alueen houkut­tele­vu­udelle, kos­ka sil­loin on mah­dol­lista suun­nitel­la järkevää ja toimi­vaa yhdyskun­taraken­net­ta. Täl­lä on aivan val­ta­va vaiku­tus. Tässä ei tähdät­ty kaiken sul­lomiseen Lah­teen (niin saat­taa käy­dä nyt) vaan päin vas­toin siihen, että Kärkölän kaltaisen erit­täin hyvän asum­is­ta­son tar­joa­vat kylämäiset alueet voisi­vat tul­la toimi­vak­si osak­si Lah­den kaupunkiseu­tua. Oli myösx tarkoi­tus hid­fas­taa Heinolan näivet­tymistä siirtämäl­lä toim­into­ja sinne.

       Vastaa

12. Tavalli­nen Teknikko:
    >Jos kun­nal­lispoli­itikot ovat niin hölmöjä, että
    >ajat­tel­e­vat ain­oas­taan omia per­suuk­si­aan, niin
    >nämä per­suuk­set tulisi lait­taa omil­la housuillaan
    >istu­maan omaan sytyt­tämään­sä nuotioon.

    Tässä kom­men­tis­sa haetaan help­po­ja syn­tipukke­ja, kun­nal­lispoli­itikko­ja. Mut­ta tuo­ta liitos­ta eivät tyr­män­neet kun­nal­lispoli­itikot, vaan se kaa­tui paikalli­sis­sa kaikkien kun­ta­lais­ten äänestyk­sis­sä kirkkain numeroin (muis­tute­taan: posi­ti­ivisim­min näistä kahdek­sas­ta kun­nas­ta siihen suh­taudut­ti­in Nas­to­las­sa, jos­sa sitä vas­tusti “vain” kak­si kolmasosaa). 

    Tuol­laisen äänestys­tu­lok­sen jäl­keen poli­itikoil­la ei ollut yhtään mitään eväitä hyväksyä liitosta.

    Ja hyvä näin. Ehkä tähän hom­maan saadaan jotain järkeä, arro­ganssin tilalle.

    Vastaa

13. Mis­tä ennus­teesta tämä 400 000 uut­ta asukas­ta 25 vuodessa Uudelle­maalle on saatu?

    Tilas­tokeskuk­sen mukaan kasvu on 287 000 vuo­teen 2035 mennessä. 

    Näin pitkän aikavälin ennusteisi­in ei muutenkaan ole luot­tamista. Yhteiskun­nal­lisia tren­de­jä menee ja tulee, ja eri sukupol­vet arvosta­vat eri asioi­ta. Ainakin pääkaupunkiseu­tu on monin paikoin slum­mi­u­tu­mas­sa eikä kaikil­la ole mah­dol­lisu­ut­ta eikä halu­akaan asua keskustassa.

    Kun ottaa huomioon ihmis­ten todel­liset toiveet asumisen suh­teen, niin en pitäisi mah­dot­tomana, että suun­taus etelään ei vahvis­tu­isi näin paljon tai jopa taan­tu­isi. Tässä asum­is­toiveista Tilas­tokeskuk­sen tutkimuk­sen mukaan: 

    Suurin osa suo­ma­lai­sista toivoo asun­non sijait­se­van väljästi raken­netul­la alueel­la. Taa­ja­ma tai lähiö on toivea­suinalue yli 40 pros­en­tille suo­ma­lai­sista, maaseu­tu tai muu haja-asu­tus-alue vajaalle kol­man­nek­selle ja kaupun­ki tai kun­nan keskus­ta-alue neljän­nek­selle. Etenkin lap­siper­heet arvosta­vat asuinalueen rauhal­lisu­ut­ta. Lap­siper­heistä, jois­sa on kouluikäisiä lap­sia, 40 pros­ent­tia val­it­sisi mieluiten maaseudun tai haja-asutusalueen.

    (Lähde: Suo­ma­lais­ten asum­is­tavoit­teet ja mah­dol­lisu­udet. Tilas­tokeskus 2007)

    Jos ilmas­ton­muu­tos ete­nee uhkaku­vien mukaises­ti, niin Uuden­maan sääolo­suh­teet muut­tuvat ehkä sietämät­tömik­si ainakin talvi­saikaan. Tämäkin voi osaltaa vaikut­taa ran­nikon tun­tu­man vetovoimaisuuteen.

    Vastaa

14. Salo yhdis­tyi jo. Eli sikäli Varsi­nais-Suomes­sa ollaan Lahtea edel­lä. STX telakan alasajo saat­taa lop­ul­ta monipuolis­taa ja uud­is­taa Turun elinkeino­raken­net­ta pidem­mäl­lä tähtäimel­lä. Raisio ja Kaa­ri­na, esimerkik­si, ovat hyvin vetovoimaisia aluei­ta, ja uskon, että Turun seu­tu kokon­aisuute­na tulee ole­maan vielä tule­vaisu­udessa merkit­tävä kasvukeskus. Kyl­lä kun­tapäät­täjät alueel­la tämän joskus oival­ta­vat, tosis­saan, että yhteistyötä täy­tyy syven­tää, vaik­ka tässä onkin ollut Turus­sa nyt seit­semän (ja vähän päälle) lai­haa vuotta.

    Vastaa

15. Oli myösx tarkoi­tus hid­fas­taa Heinolan näivet­tymistä siirtämäl­lä toim­into­ja sinne.

    Euroopan suurin rol­laat­torite­hdas Heino­laan? Sitäkö tarkoitit rollaattorikaupungilla?

    Vastaa

16. Osmo: “Uuden­maan väk­ilu­vun kasvus­ta suurin osa koos­t­uu syn­type­r­äi­sistä suomalaisista.”

    Toiv­ot­tavasti, mut­ta en menisi van­no­maan. Onhan moni johta­va vira­nomainen, kuten Mervi Vir­ta­nen, vih­jail­lut päin­vas­taista. Tilas­tokeskuskin rukkasi arvio­taan Uuden­maan kasvu­vauhdista run­saasti ylöspäin nimeno­maan maa­han­muu­ton joh­dos­ta. Sit­ten oli Uuden­maan liiton joku selvi­tys, jon­ka tarkkaa sana­muo­toa en muista, mut­ta kyl­lä siinäkin kävi selväk­si, että hyvin suuri osa muut­ta­jista tulisi ole­maan maahanmuuttajia.
    Sit­ten on ollut näitä eri­laisia “tutkimuk­sia” jois­sa on vilahdel­lut luku­ja kuten “100,000 maa­han­muut­ta­jaa Helsinki­in” tai “vuon­na 2025 25% helsinkiläi­sistä puhuu äidinkie­lenään jotakin muu­ta kieltä kuin suomea tai ruotsia”.

    Eli vaik­ka val­taosa tuli­joista ei tulisikaan ulko­mail­ta, saati Soma­lias­ta tai Afgan­istanista tai joltakin muul­ta kri­isialueelta, niin kyl­lä silti puhutaan erit­täin suurista luvuista.

    Kär­jis­te­tysti: Jos PK-seudul­la asuu vuon­na 2030 100,000 soma­l­i­taus­taista, niin Lah­den ei tarvitse huo­lia vetovoimastaan.

    Vastaa

    1. Jos pääkaupunkiseudulle tulee 100 000 maa­han­muut­ta­jaa, ne tule­vat lähin­nä Balt­ian maista ja Venäjältä, jot­ka nytkin muo­dosta­vat maa­han­muut­ta­jien enem­mistön. Jot­ta tämä käsi­tys, että maail­mas­sa on kak­si maata,
       Suo­mi ja ulko­maa ja ulko­maan viralli­nen nimi on Somalia
       menisi joi­hin mit­ta­suhteisi­in, todet­takoon, että Helsingis­sä oli vfuo­den 2009 lop­ul­la 58000 ulkomaalaistaustaista.
       Nämä mamut jakau­tu­i­v­at lähtö­mait­tain seuraavasti
       Euroop­pa 33400
       — EU 20200
       — Venäjä 5900
       — muu Euroop­pa 6600
       Afrik­ka 8200
       — jos­ta Soma­lia 3700
       Amerik­ka 2900
       Aasia 12500
       — Kiina 1700
       — Intia 1300
       — Kaakkoisaa­sia 2500
       — Iran ja Irak 2000

       Vastaa

17. Taval­liset ihmiset eivät ymmär­rä oikein ollenkaan minkälaisia haastei­ta taan­tuvil­la alueil­la on.

    Todel­lisu­us tulee olo­huoneisi­in vas­ta kun öljyn hin­ta nousee tarpeek­si. Ja sil­loin on liian myöhäistä.

    Vastaa

18. Turus­sa on muun muas­sa pari Suomen parhaisi­in lukeu­tu­vaa yliopis­toa ja ain­oa ruotsinkieli­nen, joten uutiset seu­tukun­nan kuole­mas­ta lienevät ennen aikaisia. Turun seudun maine vain on sel­l­ainen, että tuomiopäivää on julis­tet­tu vuosikymmenet. Siitä huoli­mat­ta alue on aina vain suurin piirtein vau­rain­ta pääkaupunkiseudun jäl­keen — ainakin Varsi­nais-Suo­mi tulee heti Uuden­maan jäl­keen vaik­ka siihen kuu­luu oikeasti taan­tu­via aluei­ta kuten Pori. Olen hais­tavinani paradoksin. Ehkä hais­tan myös sitä käsit­tämätön­tä asen­teel­lisu­ut­ta, mikä saa turku­laiset vaiken­e­maan taus­tas­taan Helsingis­sä. Mut­ta ei siitä sen enempää.

    Lah­den ammat­tiko­rkeak­oulu oli varsi­nainen asiani. Kuka on määrän­nyt, että tiedeyliopis­to on alueen moot­tori mut­ta ammat­tiko­rkeak­oulu ei voi olla varsinkin, kun pitäisi saa­da puh­tia PK-teol­lisu­u­teen eikä eikä kek­siä uut­ta ännä­nen asteen yhtälön ratkaisua kuu­den­nes­sa ulottuvuudessa? 

    Ehkä kyse on resurssien puut­teesta. Val­tio voisikin jär­jestää seu­raavak­si ammat­tiko­rkeak­ouluille mah­dol­lisu­u­den kerätä rahaa yksi­ty­isiltä samaan tapaan kuin korkeak­oulut kerä­sivät etenkin paikkakun­nil­la, joil­la varsi­naisia korkeak­oulu­ja ei ole. Parhaim­mil­laan rahan keräys johtaisi fyf­fen lisksi ennen­näkemät­tömään verkottumiseen.

    Kun­tien yhdis­tymis­es­tä vielä. Mallia voisi ottaa Osu­uskaup­po­jen yhdis­tymis­es­tä. Tai, no, mallia ja mallia, tarkoi­tan vain, että tuol­lai­sis­sa demokraat­tis­ten insti­tuu­tioiden yhdis­tämisessä kri­isi­ti­etoisu­u­den luomi­nen ja levit­tämi­nen on usein ain­oa tie.

    Vastaa

19. Eli­na,

    En ota noi­hin lukui­hin kan­taa, mut­ta mielestäni on varsin hyvät perus­teet olet­taa, että väki tulee muut­ta­maan kaupunkei­hin lähimpi­en vuosikym­me­nien saatosa. Meil­lä kaupungis­tu­misas­te on mui­hin län­si­mai­hin ver­rat­tuna huo­mat­ta­van alhainen. Ainakaan min­un tiedos­sani ei myöskään ole maa­ta, jos­sa ihmis­ten keskit­tymi­nen kaupunkei­hin olisi kään­tynyt (kiten jotkut esimerkik­si tietoli­iken­teen edis­tyessä ovat olettaneet).

    Minä epäilen, lisäk­si, että mikään kun­tarak­en­teen kehit­tämi­nen ja Helsin­gin type­r­ät ratkaisut eivät tule enää pysäyt­tämään sitä kehi­tys­tä, jos­sa puo­let suo­ma­lai­sista (ja 20 % viro­lai­sista) asuu Helsin­gin työssäkäyn­tialueel­la. Ei Suomes­sa ole Helsingille vai­h­toe­hto­ja, ne vai­h­toe­hdot ovat Tukhol­ma ja Lontoo.

    Oma veikkauk­seni on, että 100 vuo­den päästä Suomen suurim­mat kaupun­git ovat (suur-)Helsinki ja Oulu. Oulu on riit­tävän kaukana Helsingistä.

    Kari

    Vastaa

20. Ei suo­raan san­ot­tuna aukene lainkaan miten Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan jäsen ajaa Lah­teen Helsinki­in perus­tu­vaa väestökasvua.

    Siinä sitä saadaan todel­la kestämätön­tä yhdyskun­taraken­net­ta aikaisek­si. Etäisyys on nyt ja jatkos­sakin 100 km.

    Vastaa

    1. Ei suo­raan san­ot­tuna aukene lainkaan miten Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan jäsen ajaa Lah­teen Helsinki­in perus­tu­vaa väestökasvua.
       Siinä sitä saadaan todel­la kestämätön­tä yhdyskun­taraken­net­ta aikaisek­si. Etäisyys on nyt ja jatkos­sakin 100 km.

       Parhait­en kaupungis­tu­misaal­toa on Uuden­maan ohel­la ottanut vas­taan Oulu, vaik­ka etäisyyt­tä Helsinki­in on peräti 500 km. Ajatuk­se­na ei ole, että Lahdes­ta enenevästi pen­delöitäisi­in Helsinki­in vaan että jälki­te­ol­lisía työ­paikko­ja voisi syn­tyä myös sinne.

       Vastaa

21. On asioi­ta, joi­ta ei ratkaista ratio­naal­isin perustein. Täl­laisia ovat suh­tau­tu­mi­nen nais­pappeu­teen, homoi­hin ja ydin­voimaan, onko Jumala ole­mas­sa jne. Siel­lä mis­sä kun­tarakenne on kauan pysynyt vakaana, täl­lainen kysymys on myös oman kun­nan itsenäisyys ja sen omien potli­itikko­jen parem­muus puo­lus­taa omia etuja.

    Siitä on jo aika kauan, kun TV:ssä oli sar­ja, jos­sa vas­takkain oli­vat tämän­ta­pai­sista aiheista väit­televät. Yleisö antoi ohjel­man aikana palautet­ta, kumpi väit­telijä oli parem­pi. Oli TV-ohjel­mas­sa kuin­ka hyvä tai huono vaikka­pa ydin­voiman puolestapuhu­ja, hän sai väit­te­ly­tai­dostaan melko saman kan­na­tus­pros­entin kuin oli se, mikä oli siihen aikaan suo­ma­lais­ten ydin­voiman kannatus.

    Näin kävi myös kun­tien yhdis­tymis­hankkeen osalta Päi­jät-Hämeessä. Kun­ta­lais­ten äänestyk­set tuskin oli­si­vat anta­neet paljonkaan eri tulosta, jos ne olisi tehty ennen Soin­in­vaaran ja Lehdon selvitystyötä.

    Var­maan myös muidenkin kuin Heinolan poli­itikko­jen kan­ta pysyi samana koko kun­tali­itospros­essin ajan. Aiem­min Heinolan val­tu­us­tossa mukana olleena olen saanut kuul­la uhoa mon­eltakin, että hänen kan­tansa ei tule muut­tumaan. (Myön­net­tävä on, että itsekin olen ollut jo aiem­minkin kuntaliitosmyönteinen.)

    Mik­si sit­ten näin moni Päi­jät-Hämeen kun­ta päät­ti lähteä mukaan selvi­tystyöhön. Sik­si, että ei ole sopi­vaa estää järkipe­rustei­den etsimistä. Selvi­tys­ra­portista jokainen sai mieleisen­sä työkalun järkipe­rustein yhtähyvin vas­tus­taa kuin kan­nat­taakin kun­tali­itok­sia; raport­tia voi lukea ja näköko­htia pain­ot­taa miten itse ja kan­nat­ta­jat haluavat.

    Aivan kuten poli­it­tis­ten puoluei­den kan­na­tus­pros­en­tit muut­tuvat yleen­sä hyvin vähän vaaleista toiseen, muut­tuu saman­lail­la hitaasti kun­ta­lais­ten suh­tau­tu­mi­nen oman kun­nan liitok­si­in. Ehkä eniten vaikut­taa oman talouden ja kun­nan ikärak­en­teen paine.

    Vastaa

22. TomiA:lle
    Sen ver­ran tarken­nus­ta Varsi­nais-Suomen taloudel­liseen toimeli­aisu­u­teen, että Pori on kyl­lä ihan Satakun­taa, eikä mis­sään V‑S tilas­tois­sa ole mukana. 

    Sinän­sä tääl­lä lounaiskul­mal­la kyl­lä on ihan hyv­in­voivaa seu­tua. Mut­ta Osmo on kyl­lä aivan oike­as­sa siinä, että ympärykun­tien ja Turun väli­nen suhde on, no san­o­taan nyt vaik­ka haas­ta­va. Esimerkik­si kun­tali­itok­sisa ympäryskun­nat hakee riit­tävää väestöpo­h­jaa liit­tymäl­lä toisi­in­sa, ettei vain Turku­un liityt­täisi, mm. Kaarina-Piikkiö.

    Isom­pikin kun­tali­itos voi kyl­lä vielä olla mah­dolli­nen. Naan­tali, Raisio, Lieto ja Kaa­ri­na voi kyl­lä yhdis­tyä. Nimek­si vaikka­pa EI-Turun maalaiskun­ta. Että ne saataisi­in liit­tymään Turku­un, tarvit­tisi­in kun­nan­taloille selvi­tys­miehen sijaan Porin Prikaati.

    Vastaa

23. TomiA,

    Ei ain­oa ruotsinkieli­nen yliopis­to ole Åbo Akede­mi. Helsingis­sä on mm. Han­kken ja ainakin TKK oli aikanaan (viral­lis­es­tikin) kak­sikieli­nen yliopis­to (liekö Aal­to nyt sit­ten viral­lis­es­ti kolmekieli­nen?). Ja kyl­lä ainakin TKK:lla oli esimerkik­si matem­ati­ikan ope­tus myös jär­jestet­ty ruotsiksi(kin).

    Mitä tulee tuo­hon kysymyk­seesi, että mik­si AMK ei riitä, niin luulen, ettei kyse ole niinkään siel­lä opetet­tavista asioista, vaan opiske­li­ja-ainek­ses­ta. Enkä nyt tarkoi­ta pelkästään älykkyyt­tä tai muu­ta sel­l­aista, vaan ihan sosioekon­o­mista taus­taa: eli­it­ti hakeu­tuu Han­kke­nille, HY:lle ja Aal­to-yliopis­toon (ja sen edeltäji­in) opiskele­maan, kos­ka ne ovat “eli­itin koulu­ja” (no, jotkut menevät kyl­lä ulko­maillekin..). Tämä sak­ki sit­ten yleen­sä tup­paa myös jäämään Helsinki­in, jol­loin kaik­ki bisne­skin keskit­tyy sinne.

    Kari

    Vastaa

24. Eikös tilas­to­jen Varsi­nais-Suo­mi olekaan enti­nen Turun ja Porin lääni? Ei sitten.
    http://www.stat.fi/til/altp/2007/altp_2007_2009-10–07_tie_001.html
    Näkyy Satakun­takin ole­van vauras­ta seu­tua. Varsi­nais-Suo­mi on kas­vanut hitaasti, mut­ta selvästi nopeam­min kuin Uusi­maa, jos mitataan käytet­tävis­sä ole­vien tulo­jen muu­tos­ta 2000–2007

    Kari, ÅA on Suomen ain­oa ruotsinkieli­nen yliopis­to, jos erotel­laan korkeak­oulut eli Han­ken­it erikseen.

    Vastaa

25. Kun­ta­la­ki estää liitosten järkevän toteut­tamisen. Esim viiden vuo­den irti­sanomis­suo­ja koko henkilöstölle estää rak­en­tei­den uud­is­tamisen. Joudu­taan väk­isin perus­taan kun­nan­jo­hta­jille nau­ret­tavia muu­tosjo­hta­jien virko­ja. Sitä yläpäätä kun pitäisi tässä yhtey­dessä nimeno­maan höylätä.

    Vastaa

26. Kasvukeskusten vetu­ri­na on ollut Nokia ja osit­tain sen ympärille syn­tynyt IT-sek­tori. Tam­pereen ympäril­lä on tiivi­il­lä alueel­la neljä kun­taa, jot­ka eivät suurem­min ole kasvua hai­tan­neet, mm. yhteinen Vuorek­sen lähiö on syntymässä.

    Mut­ta Nokia yskii, kore­alaisille myy­dyt telakat ovat vail­la töitä, paperite­htai­ta sam­mute­taan ja raken­netaan ulko­maille, van­hat konepa­jat ja tehtaat siirtävät tuotan­toa mm. Puolaan. 

    Luin pari pdf-doku­ment­tia Päi­jät-Hämeen kun­tali­itok­ses­ta, mut­ten kek­si mitään järk­isyytä yhdis­tää esim. Har­to­laa tai Kuh­moista Lahteen. 

    Jostain syys­tä aina kun mietin mis­tä Suomelle riit­tää tule­vaisu­udessa töitä ja kasvua, tulee mieleen Venäjä. Har­tolan keskus­tas­ta, “Helsin­gin imus­ta”, on yhtä pitkä mat­ka Venäjälle kuin Helsin­gin keskustaan.

    Vastaa

    1. Minäkään en keksinyt yhtään järk­isyytä yhdis­tää Kuh­moista Lah­teen enkä sik­si sitä esit­tänytkään. Har­tolan osalta kyse on kri­isikun­nas­ta, jon­ka pitäisi liit­tyä johonkin, mut­ta ympäril­lä on vain toisia yhtä köy­hiä. Heino­laan he eivät halua.

       Vastaa

27. Jatkan vielä kär­jistämistä Uuden­maan kasvu­lu­vuista. kos­ka näil­lä luvuil­la on keskeinen merk­i­tys siinä kysymyk­sessä, mitä tarkoite­taan etelän kaupunkialuei­den kasvul­la, joka on keskeinen tek­i­jä ja muut­tu­ja eri­lai­sis­sa visioissa.
    Se annetaaan usein kuin luon­non­lak­i­na sen enem­pää erittelemättä.
    Muu­tok­sen ennus­ta­mat­to­muud­es­ta esimerkkinä tuo tilas­tokeskuk­sen raju arvion muut­tumi­nen ylöspäin Uuden­maan kasvu­lu­vuille. Tämä on sidok­sis­sa myös siihen kys­myk­seen, että “Lahti saisi osansa Uuden­maan kasvus­ta”, kos­ka tätä ei voi­da eritel­lä, ellei meil­lä ole selkey­tynyt­tä käsi­tys­tä siitä, mitä Uuden­maan kasvu tarkoittaa.

    Visiois­sa voidaan halu­ta tänne juuri toiv­o­tun laisia tuli­joi­ta, mut­ta miten on todel­lisu­udessa? Jäävätkö baltit Suomeen asumaan vai muut­ta­vat takaisin töi­den vähetessä koti­maa­hansa, jos­sa alem­pi hin­tata­so antaa heille korkeam­man elintason?

    Tuos­ta luvus­ta “3700” puut­tuvat ilmeis­es­ti kansalaisu­u­den saa­neet, sil­lä Uudel­la­maal­la asuu n. 10,000 soma­lia (85% Suomen soma­leista), pääosa heistä Helsingissä.

    Per­heeny­hdis­tämis­ten (keskimäärin neljä henkeä hak­i­jaa kohden), reilun tuhan­nen vuosit­taisen tur­va­paikan­hak­i­jan (xper­heeny­hdis­tämiset), korkean syn­tyvyy­den (yli neljä las­ta naista kohden), sekä lähtö­maas­ta haet­tu­jen puolisoiden myötä hei­dän väk­ilukun­sa on hyvin vah­vas­sa kasvussa.

    Vas­taa­vat tren­dit kos­ket­ta­vat mm. Irak­ista tule­via, mut­ta tämä lie­nee muut­tumas­sa kun maan rauhoittues­sa tur­va­paikko­ja ei toiv­ot­tavasti enää myönnetä.

    Nykyisel­lä tahdil­la yhteen­sä 100k+ soma­lia, kur­dia, afgaa­nia, irak­i­laista vuon­na 2030 Helsingis­sä ei ole lainkaan liioitel­tua vaan jopa toden­näköistä, val­taosa heistä somaleita.

    On vaikea puhua kaupunkien kasvun hyvistä ja huonoista puolista, jos meil­lä ei ole selkeää kuvaa siitä, mitä tämä kasvu pitää sisällään.

    Vastaa

28. juu­pa juu: “Kun­ta­la­ki estää liitosten järkevän toteut­tamisen. Esim viiden vuo­den irti­sanomis­suo­ja koko henkilöstölle estää rak­en­tei­den uud­is­tamisen. Joudu­taan väk­isin perus­taan kun­nan­jo­hta­jille nau­ret­tavia muu­tosjo­hta­jien virkoja.”

    Kun­ta­lais­sa tätä sään­nöstä ei ole.
    Tämä kun­ta­jako­lain sään­nös ei ole käytän­nössä kovinkaan paljon vaikut­tanut, Salonkin muu­tosjo­hta­jista mon­et ovat jo eläk­keel­lä, toiset jäämässä, yksi kun­nan­jo­hta­jana muualla.
    Aika yleis­es­ti usko­taan, että kun­ta­jo­hta­jat oli­si­vat kun­tali­itok­sia vas­taan, mut­ta näin ei ole ollut Varsi­nais-Suomes­sa, tuskin muuallakaan.

    Vastaa

29. az, alä nyt viit­si, soma­li-vähem­mistön kym­menker­tais­tu­mi­nen 20 vuodessa ei nyt vaan ole uskot­tavaa. Raflaavia luku­ja toki saa vaik­ka mis­tä vetää vaan trendiä vetämäl­lä: Esimerkik­si jos meil­lä asuu Helsingis­sä nyt viisi taka-urgu­uria, yksi syn­tyy tänä vuon­na lisää ja toinen muut­taa kaupunki­in niin vuon­na 2030 heitä on tuol­la kasvu­tahdil­la yli 4 000 ja 2040 jo yli 120 000. Lisäk­si jos noista taka-urgu­ureista kak­si on töis­sä nyt niin 2030 työt­tömiä heistä on 2 500 ja 2040 yli 70 000. Vuon­na 2052 taka-urgu­ure­ja onkin jo viisim­iljoina­nen enem­mistö ja työt­tömiä heistä kolme miljoon­aa. Tätäkö me haluamme!?

    Väestönkasvu Uudel­la­maal­la tulee lähin­nä syn­tyvyy­seros­ta. Vaik­ka yksikään per­he eikä hei­dän lapse­na muut­taisi mihinkään niin jotain 400 000 (tai sin­nepäin) väestöä taval­laan siir­ty­isi kaupunkeihin.

    Vastaa

30. Saa kyl­lä käyt­tää aika luo­vaa lasku­ta­paa jos, nyky­tahdil­la Helsinki­in saa vuo­teen 2030 men­nessä +100 000 soma­lia, irak­i­laista, afgaa­nia ja kur­dia. Koko Suomeen näitä tuli viime vuon­na yhteen­sä noin 2000.

    Vastaa

31. tpyy­lu­o­ma,

    Se on nyky­isil­lä luvuil­la hyvin mah­dol­lista. Tästä “ei-uskot­tavas­ta” kehi­tyk­ses­tä löy­tyy niin mon­ta esimerkkiä Euroopas­ta, sil­loin kun lain­säädän­tö sen mah­dol­lis­taa, että pikem­minkin vas­taväit­täjil­lä on todis­tus­vas­tuu siitä, mik­si näin ei kävisi.

    2+2+2+2+2… ei vält­tämät­tä vaiku­ta suurelta muu­tok­selta, mut­ta kun tarpeek­si mon­ta vuot­ta menee, ja jos kehi­tys ei muu­tu, on lop­pu­luke­ma yhteiskun­taa radikaal­isti muut­ta­va. Se vain on niin. Jos sitä halu­taan tavoitel­la, niin ok, se on täysin sal­lit­tua, mut­ta oltaisi­in edes rehellisiä ske­naar­io­ana­lyysien mon­i­naisu­u­den suhteen.

    Vastaa

32. Alue­hallinnon liikku­mi­nen kohti toimin­nal­lisia kokon­aisuuk­sia, työssäkäyn­tialuei­ta, ete­nee hitaasti mut­ta vääjäämät­tä. Elin­voimaisim­mat kaupunkiseudut saadaan aikaan tästä lähtökohdasta.

    Lah­den seu­tu jää seu­raa­maan sivus­ta, kun ket­teräm­mät seu­tukun­nat etenevät hallinton­sa ja palvelu­jen­sa ratio­nal­isoimises­sa. Saat­taa olla vaikeuk­sia haalia riit­tävä luot­ta­mus­mieskaar­ti kaikki­in val­tu­us­toi­hin ja lau­takun­ti­in tekemään päätök­siä, jot­ka mais­tu­vat kar­vaalle asukkaiden suussa.

    Jos Helsin­gin seu­tu saisi joskus leiv­ot­tua omat kiihkeästikin toiv­o­tut ratkaisun­sa hallinnon muu­tok­sista, joil­la kaupunki­rak­en­teen ohjaus on han­skas­sa, ehkä hämäläiset havah­tu­vat tai kavah­ta­vat huo­mates­saan junan jättävän.

    Vastaa

33. Joll,

    Ei se tarvitse luovu­ut­ta. 2kx20 on jo 40k. Jos kat­sot use­am­man vuo­den ajal­ta, lisäät per­heeny­hdis­tämiset, syn­tyvyy­den, puoli­son hakemisen entis­es­tä koti­maas­ta, ja ymmär­rät, että nämä kasvu­lu­vut suurenevat maa­han­muut­ta­javäestön kas­vaes­sa, ja pop­u­laa­tiot keskit­tyvät muu­tami­in suurimpi­in kaupunkei­hin, lähin­nä Helsinki­in nykyisel­lään, niin 100k voi olla myös alakant­ti­in ellei lain­säädän­töä muuteta.

    Tämä olkoon oma­l­ta osaltani viimeisin vies­ti­ni tästä aiheesta tähän ketju­un ja pahoit­te­lut ei-toiv­o­tus­ta off-top­ick­ista, mut­ta tämä on keskeinen kysymys Uuden­maan kasvulle tulev­ina vuosikym­meninä ja usein se tun­tuu visioista tyystin unohtuvan.

    Vastaa

34. Tääl­lä kun on puhut­tu myös Turun seudus­ta tai Varsi­nais-Suomes­ta, en voi olla lausumat­ta asiasta.

    Ahve­nan­maal­la ei ole tehty yhtään kun­tali­itos­ta. Siel­lä palvelu­rakenne on ollut aina sel­l­ainen kuin PARAS-han­kkeel­la tavoitel­laan. Asioi­ta hoide­taan maakuntatasolla.

    Turun seudul­la tiede­tään, että ei kun­tali­itos mitään uut­ta toisi tullessaan.

    Varsi­nais-Suomes­sa uud­is­tus tarkoit­taisi, että alueesta tehdään Ahve­nan­maan tapaan itse­hallintoalue. Sil­loin ter­vey­den­hoito, julki­nen liikenne, maan käyt­tö ym. hoidet­taisi­in maakuntatasolla. 

    Asukkaat val­it­se­vat vaaleil­la edus­tus­ton, joka päät­tää maakun­nan omas­ta lain­säädän­nöstä ja omista asioista ja maakun­nan tulo- ja menoarvios­ta. Varsi­nais-Suomel­la olisi maakuntahallitus.

    Tämän Euroopas­sa yleisen mallin sijaan, muu suo­mi voisikin sit­ten men­nä ihaile­maansa Kajaanin malli­in, jos­sa ylim­mät edus­ta­jat val­i­taan käytän­nössä eri­lai­sis­sa jär­jestö­jen ja kup­pikun­tien palavereissa

    Vastaa

35. Mitä tarkalleen ottaen oli­si­vat ne yhdyskun­tarak­en­teen muu­tok­set, jot­ka paran­taisi­vat Lah­den seudun taloudel­lista pär­jäämistä, ja joi­ta ei voi­da nykyisel­lä kun­tarak­en­teel­la toteuttaa?

    Vastaa

36. az, tuo on slip­pery slope ‑argu­ment­ti. Ikäänkuin mitään ei tehtäisi jos pako­lais­ten määrä räjähtää käsi­in. Ylipään­sä tämän mamuin­toilun sotkem­i­nen joka ikiseen asi­aan on rasittavaa.

    Vastaa

37. Olen Taipaleen kanssa samoil­la lin­joil­la. Miten kun­tau­ud­is­tus lisää vetovoimaa yri­tys­ten suh­teen ja paran­taa työllisyyttä? 

    En usko, että yri­tyk­set tekevät mitään kun­ta-ana­lyysiä ennen toimin­nan aloit­tamista tai laa­jen­tamista. Yhteys liike­toimin­nan ja yhdyskun­ta­su­un­nit­telun välil­lä siis vaikut­taa heikolta.

    Vastaa

38. az,

    Tuo­hon 2000 siis luon­nol­lis­es­ti sisäl­tyvät myös per­heeny­hdis­tymiset sekä puolisoiden hakem­i­nen ulko­mail­ta. Se ei kas­va siitä mihinkään viime vuo­den osalta. Eli jos men­nään viime vuo­den tahdil­la niin luku on noin 2000 vuodessa. Ja syn­tyvyys nimeno­maan las­kee näilä maa­han­muut­ta­jaryh­mil­lä ajan myötä. Sitä pait­si mitenkään ei voi laskea, että nämä kaik­ki tuli­si­vat Helsinki­in. Olisko se joku vähän reilu 50% mikä tuos­ta porukas­ta tulee Helsinkiin?

    Vastaa

39. Evert The NeveR­est: “Tämän Euroopas­sa yleisen mallin sijaan, muu suo­mi voisikin sit­ten men­nä ihaile­maansa Kajaanin malli­in, jos­sa ylim­mät edus­ta­jat val­i­taan käytän­nössä eri­lai­sis­sa jär­jestö­jen ja kup­pikun­tien palavereissa.”

    Mikä lie­nee Kajaanin malli? Kain­u­un mallis­sa maakun­taval­tu­us­to val­i­taan suo­ral­la kansanvaalilla.

    Vastaa

40. Eli Osmo odot­telisi Lah­den seudulle omae­htoista kasvua jos vain tulisi kuntaliitokset.

    Sit­tenkin min­ulle on hyvin hämärää mil­lä mekanis­mil­la tuo toimisi.

    Ei yri­tyk­setkään tee sijoit­tumis­päätök­siään kun­tarak­en­teen perus­teel­la yhtään sen enem­pää kuin ihmisetkään. 

    Miten tämän mekanis­min olete­taan toimi­van, jol­la kun­tali­itos johtaa alueen elinkei­noelämän ja väkimäärän kasvuun?

    Vastaa

41. Pekka Taipale, lue tämä Osmon selvi­tys. Siinä on vas­taus kysymykseesi. 

    http://www.uusikunta.fi/filebank/649-selvitysraportti_taitettu.pdf

    tpyy­lu­o­ma,

    Soma­liväestön kasvu tulee korkean syn­tyvyy­den lisäk­si per­heeny­hdis­tämi­sistä. Keskimääräi­nen oleskelu­lu­van saanut hakee yhdis­tämistä viidelle henkilölle. Hake­muk­set käytän­nössä hyväksytään aina, kos­ka ei ole keino­ja osoit­taa niitä perus­teet­tomik­si ja todis­tus­taak­ka on jostain käsit­tämättmömästä syys­tä meillä. 

    Hake­muk­sia on sisäl­lä täl­lä het­kel­lä viisi tuhat­ta ja niitä tehtail­laan lisää kol­men sadan kuukau­si­vauh­tia. Siitä sit­ten vain tasku­laskin kouraan ja ihmettelemään. 

    Kyl­lä “mamuin­toilu” on erit­täin rel­e­vant­ti point­ti, jos otsikos­sa kir­joite­taan pääkaupunkiseudun imus­ta. Helsin­gin väestönkasvu perus­tuu täl­lä het­kel­lä maa­han­muut­toon ja mamu­jen syn­tyvyy­teen. Mut­ta jos sin­ua ei huvi­ta siitä puhua, vaan kain­u­u­lais­es­ta Helsinki­in muut­tavas­ta Mar­jukas­ta, niin puhutaan sit­ten Marjukasta. 

    Ker­ropa, miten Mar­juk­ka on viihtynyt Kivikossa?

    Vastaa

42. Raimo K. Tarkoitin tietenkin en Kajaanin vaan Kain­u­un hallintokokeilua.

    Pysyn esit­tämässäni kri­ti­ikissä siitä, että edus­ta­jien val­in­ta on sekavaa, hämärää ym. eikä vas­taa käsi­tys­täni avoimes­ta ja akti­ivis­es­ta demokra­ti­as­ta ja vaikuttamisesta.

    Tähän tulok­seen tulin kun luin mm. selvi­tyk­sen “Kain­u­un hallintoma­llin tila”, (Val­tion­talouden tarkas­tusvi­ras­ton tulok­sel­lisu­us­tarkas­tusker­to­muk­set 201/2009.)

    Se on kum­mallista, että man­tereel­la yritetään epä­toivois­es­ti kek­siä uusia hallintoma­lle­ja, kun Ahven­maal­la jo sel­l­ainen on.

    Vastaa

    1. Se on kum­mallista, että man­tereel­la yritetään epä­toivois­es­ti kek­siä uusia hallintoma­lle­ja, kun Ahven­maal­la jo sel­l­ainen on.

       Ahve­nan­maan asukasluku on samaa luokkaa Laut­tasaaren kanssa. Ajat­telitko tuo­ta mallia Laut­tasaaren kort­telihallinnon järjestämiseen?

       Vastaa

43. Eli­na, en kyl­lä löytänyt vas­taus­ta tuos­ta pdf:stä. OS:n seu­raa­va blogi­postaus avasi ajat­telua parem­min, mut­ta senkin osalta toteaisin, että “kil­pailukyvyn lisäämi­nen” tarkoit­taa sitä, että Lah­den ei tarvitse enää kil­pail­la asukkaista kaavoit­ta­mal­la omakoti­tont­te­ja, kun ei tarvitse pelätä naa­purikun­tien puolelle kun­tara­jan viereen kaavoitet­tavia omakotilähiöitä. Itse tun­nen muu­tamia Helsin­gin seudul­ta Lah­teen muut­tanei­ta, ja syy hei­dän muut­toon­sa on ollut juurikin se, että kaupungista on saanut omakotitalon. 

    Sitä, mil­lä taval­la tämä kaupunki­raken­neob­ses­sioon liit­tyvä ratkaisu lisäisi vaikka­pa Padasjoen tai Kuh­moist­en kil­pailukykyä asuinalueena, en ymmär­rä ollenkaan. Minus­ta tässä haetaan lähin­nä siis­tiä syliä, jonne voi tiput­taa talous­vaikeuk­si­in joutuneen kun­nan ja löytää sopi­va “väistämätön” asetel­ma julk­isten palvelu­jen alasajolle. 

    Kun­nil­la on talousongelmia, mut­ta ei ihan mah­dot­to­mia: tässä ei sen­tään puhuta synkistä syr­jäi­sistä kor­pi­maista, vaan suht lähel­lä suuria kaupunke­ja ole­vista maa- ja met­sä­talous­val­tai­sista alueista, joil­la on hienot maise­mat ja paljon esim. vapaa-ajan asun­to­ja. Mut­ta ne eivät ehkä kykene kan­ta­maan saman­laisia kun­nal­lis­ten palvelu­jen taakkaa — ja meno­ja — kuin suuret kaupun­git, joiden kan­tokyvyn mukaan eduskun­ta nykyään mitoit­taa kun­nille sälyt­tämän­sä palvelut.

    Vastaa

    1. Alueelle suun­nitelti­in yhtäaikaa “strate­gista kun­tali­itos­ta” Lah­den seudul­la ja “sol­i­daarista kun­tali­itos­ta”, jos­sa esimerkik­si Padasjo­ki olisi pelastet­tu taloudel­lis­es­ti. Tavoit­teena oli myös sulaut­taa maakun­nal­lisen organisaatiot5 uuden kun­nan sisään ja näin yksinker­tais­taa hallintoa. Padasjoen kohdal­la oli kil­pailukyvyssä korkein­taan kyse siitä, että maakun­nan matkaislupon­nis­tuk­sia olisi Lah­den ohel­la kohdis­tet­tu Päi­jän­teen matkailun edistämiseen.

       Vastaa

44. Pekka Taipale,

    Ei sit­ten ihme, jos ei vaku­ut­tanut Päijät-Hämeessäkään. 🙂

    Raportin tarkoi­tus on vas­ta­ta nimeno­maan siihen, mik­si liitos kannattaa. 

    Minus­ta se sen tekeekin varsin onnis­tuneesti. Jos on tul­lut vaikutel­ma, että arvoste­len Osmoa kokon­aisu­udessaan selvi­tys­miehen tehtävässä epäon­nis­tu­mis­es­ta, niin moite ei ulo­tu tähän raport­ti­in lain. Se on mielestäni eri­no­maista työtä. 

    Kat­son vain, että neu­vot­telu­ase­mis­sa Osmon vahvu­udet eivät tule esi­in, vaan kröhm… juuri ne heikkoudet eli elit­isti­nen ja vähän ylim­ieli­nen asenne kans­saih­misi­in näh­den, mikä oli omi­aan nos­tat­ta­maan vastarintaa.

    Vastaa

45. Soin­in­vaara: “Ahve­nan­maan asukasluku on samaa luokkaa Laut­tasaaren kanssa. Ajat­telitko tuo­ta mallia Laut­tasaaren kort­telihallinnon järjestämiseen?”

    Sel­l­ainen maakun­nalli­nen hallintoma­lli, joka ei skaalaudu asukaslu­vun ja kun­tien lukum­määrän mukaan ei ole hallintomalli.

    Ruot­sis­sa maakäräjil­lä ei ole vero­tuoikeut­ta mut­ta toim­intak­ent­tä on juuri se, mis­tä Suomes­sa yritetään hakea tehoja: 

    • Suo­raan vaaleil­la valittu
    • 18 maakäräjää (Land­st­ing)
    • Vas­taa­vat kysymyk­sistä, joiden hoitoon
    kun­nat ovat liian pieniä toim­i­joi­ta (eri­tyis­es­ti
    ter­vey­den­hoito ja sairaala­toim­inta, jotka
    muo­dosta­vat n.80% maakäräjien tehtävistä,
    myös ham­mashoito, hoitoalan koulu­tus ja
    kulttuuri).

    Mielestäni voi kysyä onko suo­ma­lainen kun­ta-malli skaalau­tu­va hallintoma­lli, kun kun­tali­itos yleen­sä tarkoit­taa val­lan ja palvelu­jen keskit­tämistä. Ahve­na­maan hallintoma­lli ei ole fyy­sis­es­ti keskit­tänyt Ahve­nan­maan kun­tien alueil­la sijait­se­via maakun­nal­isia palveluja.

    Vastaa

46. Evert The NeveR­est: “Pysyn esit­tämässäni kri­ti­ikissä siitä, että edus­ta­jien val­in­ta on sekavaa, hämärää ym. eikä vas­taa käsi­tys­täni avoimes­ta ja akti­ivis­es­ta demokra­ti­as­ta ja vaikuttamisesta.”

    Aivan. Ja kun suo­ra kansan­vaali on sekavaa, hämärää ym. niin var­maankin dik­taat­torin tai yhden puolueen val­ta-ase­ma kor­jaisi tilanteen.
    Ahve­nan­maan malli on Kain­u­useen ver­rat­tuna varsin saman­lainen, Kain­u­ul­la vain ei ole itsehallintoa.
    Ahve­nan­maan itse­hallinnon keskeinen piirre on se, että se saa 0,45 pros­ent­tia val­tion tuloista itse­hallinton­sa jär­jestämiseen. Tätä voisi hyvin kokeil­la myös Kainuussa.

    Vastaa

47. Osmo: “Ahve­nan­maan asukasluku on samaa luokkaa Laut­tasaaren kanssa. Ajat­telitko tuo­ta mallia Laut­tasaaren kort­telihallinnon järjestämiseen?”

    Laut­tasaaren itse­hallinto on kiin­nos­ta­va aja­tus, mut­ta toki mallia voisi kokeil­la suurem­mil­lakin väestömääril­lä ja alueilla.

    Vastaa

48. Eli­na, en ole asi­aa lehti­ti­eto­ja tarkem­min selvitel­lyt, mut­ta käsit­tääk­seni tämä menee niin että laista on löy­tynyt kas­vat­ti­lapsen kokoinen por­saan­reikä jota sit­ten on ruvet­tu käyt­tämään lis­taa­mal­la liu­ta kas­vat­ti­lap­sia. Soma­lian tilanteen huomioonot­taen en edes jak­sa pahek­sua moista, mut­ta se por­saan­reikä nyt sit­ten aikanaan tuk­i­taan, esimerkik­si sen todis­tus­taakaan voinee kään­tää. Val­tiokoneis­to ei ole mikään maail­man ket­terin kapis­tus, mut­ta siinä ei nyt kym­meniä vuosia mene. Minus­ta tähänkin yksinker­tainen ratkaisu olisi kiin­tiöidä kaik­ki human­i­taari­nen maa­han­muut­to yhteen kiin­tiöön, sit­ten voidaan kina­ta siitä kuin­ka suuri sen tulee olla, eikä niin että yritetään kek­siä tapo­ja tehdä nyky­is­ten pako­lais­ten elämästä mah­dol­lisim­man ikävää ettei niitä vaan tulisi lisää.

    Ylipään­sä olisin hyvin varovainen ennustei­den malli­in jos mikään ei muu­tu niin kah­denkymme­nen vuo­den päästä… Kahdessakym­men­nessä vuodessa muut­tuu paljon, eikä se nyt niin mene että jos meil­lä on joku lain­säädän­nölli­nen ongel­ma joka jol­lain vuosikym­me­nien aika­jän­teel­lä ehkä tuot­taa ongelmia, niin se pitää kor­ja­ta nyt tai ei koskaan. Se että jos­sain pitkän­tähtäi­men pani­ikissa ruvet­taisi­in esimerkik­si sös­simään kaavoitus­ta on jo vakavasti idioottimaista.

    Kyl­lä “mamuin­toilu” on erit­täin rel­e­vant­ti point­ti, jos otsikos­sa kir­joite­taan pääkaupunkiseudun imus­ta. Helsin­gin väestönkasvu perus­tuu täl­lä het­kel­lä maa­han­muut­toon ja mamu­jen syntyvyyteen.

    Ikäänkuin Helsin­gin kaupun­ki olisi itsenäi­nen asuinalue. Helsin­gin väestö on kas­vanut vuosi­na 2000 — 2008 kokon­aiset 3%, eli noin 0,35% vuodessa, käytän­nössä nol­lakasvun rak­en­teesta en vetäisi mitään johtopäätöksiä.

    Näin sik­si että Helsinki­in ei ole raken­net­tu asun­to­ja. Siitä ettei niihin asun­toi­hin muu­ta köy­hiä tai epä­toiv­ot­tavia ihmisiä pide­tään huol­ta kun­tien välisel­lä kipailul­la, mikä myös osit­tain pitää huol­ta siitä ettei niitä raken­neta. Se nyt tosin tulee kalli­ik­si muutenkin pien­i­t­u­loisille, mut­ta kun­nalli­nen itsemääräämisoikeus on maail­man tärkein asia.

    Mut­ta jos sin­ua ei huvi­ta siitä puhua, vaan kain­u­u­lais­es­ta Helsinki­in muut­tavas­ta Mar­jukas­ta, niin puhutaan sit­ten Mar­jukas­ta. Ker­ropa, miten Mar­juk­ka on viihtynyt Kivikossa?

    Edel­liseen viitat­en parem­pi kysymys lie­nee miten Mar­juk­ka viihtyy taka-Nur­mi­järvel­lä tai Jär­ven­päässä. Veikkaan että vas­taus tähän visaiseen kysymyk­seen pyörii sen ympäril­lä että viihtyykö Mar­juk­ka töis­sä vai kotona.

    Vastaa

49. Eli­na,

    Tämä mainit­se­masi ylim­ieli­nen asenne tuli selkeästi esi­in Osmon edel­lisessä aiheeseen liit­tyvässä blogikir­joituk­ses­sa, jos­sa hän tote­si ” Tämä näkyi aivan jär­jet­tömis­sä vas­taväit­teis­sä, joi­hin oli vaikea vas­ta­ta, kos­ka argu­men­tit oli­vat päät­tömiä. ”Kaup­pamme siir­tyvät Lah­teen, jos kun­tara­ja pois­tuu”, niin kuin kun­tara­ja olisi jokin rajoite kau­pan sijoittumiselle.”

    Tässä tapauk­ses­sa kaiken lisäk­si kans­saih­mi­nen oli täysin oike­as­sa ja Osmo väärässä. Näyt­tää siltä, että Osmo ei ole lainkaan tutus­tunut kun­tali­itosten tiimoil­ta tehty­i­hin tutkimuksiin.

    Joen­su­un yliopis­ton tutkimus ”Mat­ka maal­ta mar­ket­ti­in” osoit­ti nimeno­mais­es­ti, että kun­tali­itok­set aiheut­ta­vat kaup­po­jen ja muiden palvelu­jen siir­tymisen kuntakeskukseen. 

    Tutkimus löy­tyy Tiehallinnon sivuil­ta: ”Mat­ka maal­ta mar­ket­ti­in”, Tiehallinnon selvi­tyk­siä 25/2008.

    Vastaa

50. Tuo­ta kun Eli­naa en tunne enkä ole koskaan Eli­naa tavan­nut, niin voisiko joku vih­ja­ta, että kuka Eli­na on.

    Ja jos sat­tuisi niinkin ole­maan, että Eli­na ryhty­isi vaale­ja varten porise­maan, niin tässähän samaan lasku­un julk­isu­u­den kiro menisi.

    Vastaa

51. Mik­si ihmeessä mar­ketit siir­ty­i­sivät kun­tali­itosten ja ‑rajo­jen myötä?

    Se että yhä suurenevat mar­ketit tap­pa­vat pienem­piään yhä laa­jeneval­la säteel­lä (kym­meniä kilo­me­tre­jä) ei johdu liitok­sista tai sel­l­ai­sista rajoista, joiden yli kulut­ta­ja liikkuu vai­vat­tomasti. Ilmiö on havait­tu myös maamme rajo­jen ulkop­uolel­la, mais­sa, jois­sa autoil­laan ja ollaan paikoin huolis­saan paikallis­ten pikkuyrit­täjien selviämisestä.

    Se että seu­tukun­nan ain­oa alko sijoit­tuu paikan b sijaan paikkaan a vas­ta fataalia paikan b yrit­täjille onkin. Tosin en usko tämänkään ja kun­tali­itosten yhteyteen.

    Vastaa

52. Raili:
    >Joen­su­un yliopis­ton tutkimus ”Mat­ka maalta
    >mar­ket­ti­in” osoit­ti nimeno­mais­es­ti, että
    >kun­tali­itok­set aiheut­ta­vat kaup­po­jen ja muiden
    >palvelu­jen siir­tymisen kuntakeskukseen. 

    Ja jos joku ihmettelee että mik­si, niin tässä anek­do­taal­ista evi­denssiä: suku­lainen oli eläin­lääkärinä eräässä näistä liitoskun­nista. Kun kun­nat liitet­ti­in keskuskaupunki­in, myös eläin­lääkäri­toimin­nas­sa säästet­ti­in ja tehostet­ti­in, siten että kaikkien eläin­lääkärien toimip­iste ja tukiko­h­ta siir­ret­ti­in kun­takeskuk­seen. Sieltä sit­ten ajel­laan nave­toi­hin ja sikaloi­hin ympäri suurkun­taa, ja paikan pääl­lä on pieneläinvastaanotto. 

    Työ­mat­ka kasvoi 50 kilo­metri­in (yhteen suun­taan), joskin eläin­lääkärithän ovat muutenkin suuren osan työa­jas­taan ratin takana, joten sinän­sä tämä ei vaikut­tanut istu­mal­i­hak­si­in suuresti. Mut­ta tämän seu­rauk­se­na eläin­lääkäri ajoi sit­ten viisi ker­taa päivässä keskuskaupun­gin city­mar­ketin ja Lidlin ohi, ja kävi niis­sä myös ostok­sil­la koti­in men­nessään, niin ei tarvin­nut enää kieka­ta kylän pikkukau­pan kautta.

    Nyt eläin­lääkäri hakee sopi­vaa taloa lähempää työpis­tet­tään. Mon­et muut vas­taa­van­lais­ten keskit­tämis­toimien kohteena olleet kun­nan työn­tek­i­jät tekevät tai ovat jo tehneet samoin. Liite­tyn kun­nan kau­pat luul­tavasti lopete­taan kohta.

    Sitä, miten paljon eläin­lääk­in­tä­toimen bud­jetis­sa oikeasti säästet­ti­in, emme tiedä, mut­ta kun kun­nalli­nen päätös­val­ta palveluista on käytän­nössä keskuskaupun­gin asukkail­la ja päätök­set tehdään hei­dän intressien­sä mukaan, nuo liite­tyt kun­nat menet­tävät palveluitaan ja samal­la kau­pal­liset palve­lut keskittyvät.

    Tämä on var­maan vihrei­den (puolueena) mielestä oikein ja hyvä asia (yhdyskun­tarakenne tiivistyy ja kil­pail­i­ja-kepua äänestäviä potk­i­taan), mut­ta en ihmettele, että liitoskun­nis­sa asu­vat eivät näe asi­aa saman­laise­na autuutena.

    Vastaa

53. Tvaara: “Mik­si ihmeessä mar­ketit siir­ty­i­sivät kun­tali­itosten ja ‑rajo­jen myötä?”

    Kun liitoskun­tien hallinnot ja muut palve­lut siir­tyvät keskuskun­taan, myös kaup­pa-asioin­nit vähenevät oma­l­ta kylältä. Joen­su­un yliopis­ton tutkimuk­ses­sa ver­rat­ti­in nimeno­maan liitoskun­tia ei-liitoskun­ti­in. Havain­tona oli siis, että juuri kun­tali­itok­set käyn­nistävät kehi­tyk­sen, jos­sa myös lähikau­pat katoavat.

    Vastaa

54. Työ­mat­ka kasvoi 50 kilo­metri­in (yhteen suun­taan), joskin eläin­lääkärithän ovat muutenkin suuren osan työa­jas­taan ratin takana, joten sinän­sä tämä ei vaikut­tanut istu­mal­i­hak­si­in suuresti. Mut­ta tämän seu­rauk­se­na eläin­lääkäri ajoi sit­ten viisi ker­taa päivässä keskuskaupun­gin city­mar­ketin ja Lidlin ohi, ja kävi niis­sä myös ostok­sil­la koti­in men­nessään, niin ei tarvin­nut enää kieka­ta kylän pikkukau­pan kautta.

    Vastaa