Pitääkö Kruunuvuorenrannan rakentamista lykätä?

Helsingillä on rahat lop­pu. Nyt pitäisi säästää ja esimerkik­si lykätä investoin­te­ja. Esille on nous­sut sekä Kru­unuvuoren sil­ta että Hert­toniemen yli sata miljoon­aa euroa mak­sa­va eritasoliittymä. 

Jos ratik­ka sil­taa lykätään, on pakko lykätä myös koko asuinalueen rak­en­tamista. Ei voi­da ajatel­la, että alue on ensin muu­ta­man vuo­den kumipyöräli­iken­teen varas­sa ja ratik­ka tulee sit­ten. Koko asu­jaimis­to on jo valikoitunut kumipyöräih­misik­si ja alue on kehit­tynyt kan­takaupun­gin jat­keen sijas­ta lähiök­si. Alueen pysäköinti­nor­mi pitäisi mitoit­taa uud­estaan. Pysäköin­tipaikat mak­sa­vat suun­nilleen yhtä paljon kuin se sil­ta. Katu verkko pitäisi mitoit­taa paljon suurem­malle automäärälle. Ja se Hert­toniemen rahareikä olisi kuitenkin pakko rakentaa.

Kru­unuvuoren sil­lan hin­ta-arvio on noin 190 miljoon­aa euroa. Koko alueen investoin­nin arvo lie­nee noin kak­si mil­jar­dia ja maapo­h­jan arvo (jos ratik­ka tulee) noin puoli mil­jar­dia euroa . Jos asun­to­tuotan­toa lykätään, asun­not eivät jaa rak­en­ta­mat­ta vaan siroa­vat ympäri kehyskun­tien savipeltoja.

Myy­dään siis tont­tien vuokraoikeudet vaikka­pa 300 euroa neliöltä ja per­itään yksi­ty­isiltä ton­teil­ta saman­su­u­ru­inen raken­nus­maa­mak­su. Per­i­hän Espoo 240 euroa raken­nus­maa­mak­sua jopa Suurpel­losta.  Joas vuokraoikeus myy­dään, vuokran on tietysti olta­va vas­taavasti halvem­pi. Rak­en­ta­mat­tomana se ei kuitenkaan tuo­ta vuokraa lainkaan.

53 vastausta artikkeliin “Pitääkö Kruunuvuorenrannan rakentamista lykätä?”

  1. Juuri noin. Lisät­täköön että sitä katu­verkon laa­jen­tamista riit­tää sit­ten Itäväylää eteen­päin keskus­taan saak­ka ja poikit­tasväylille. Auton­potkimis­näkökul­mas­ta tuos­sa on tietenkin sel­l­ainen bonus että nykyi­nen Itäväylä vetääkin vähän turhan hyvin, Rantateille tai Teol­lisu­uskadul­la ei tosin tuom­moista ongel­maa ole.

  2. Tämä on ikävä esimerk­ki lyhyt­näköis­es­tä ajat­telus­ta. Lisäk­si tun­tuu siltä, että sil­lan (ja siis suo­ran raidey­htey­den keskus­taan) merk­i­tys­tä ei ole kaikil­la tahoil­la ymmär­ret­ty. Hesarikin uuti­soi pari päivää sit­ten, että “sil­lan kor­vaavaa laut­tay­hteyt­tä selvitetään”, vaik­ka vielä vuosi sit­ten jokainen vakavasti otet­ta­va taho tyr­mäsi lau­tan järk­isy­il­lä suo­ral­ta kädeltä.

  3. Kuun­telin ker­ran Han­nu Pent­tilän alus­ta­van uusista alueista ja sain sel­l­aisen kuvan, että hänen maail­mas­saan tuo Hert­toniemen liit­tymä tun­nelei­neen on aivan ehdot­tomasti saata­va ennen Kru­unuvuoren­ran­nan rak­en­tamista, kun taas se ratikkay­hteys voisi hie­man odottaakin.

  4. Hesarikin uuti­soi pari päivää sit­ten, että “sil­lan kor­vaavaa laut­tay­hteyt­tä selvitetään”, vaik­ka vielä vuosi sit­ten jokainen vakavasti otet­ta­va taho tyr­mäsi lau­tan järk­isy­il­lä suo­ral­ta kädeltä.

    Eikä ne syyt ole mihinkään muut­tuneet. Se laut­ta on yksinker­tais­es­ti käytän­nössä ihan yhtä huono kuin liityn­täli­ikenne Hert­toniemeen, mak­saa vaan enem­män. Eikä sen ole tarkoi­tuskaan olla, posi­ti­ivis­es­ti ajatellen se on hyvä lisä­palvelu joka palvelee muu­tamil­la raja­tu­il­la väleil­lä ja avaa mie­lenki­in­toisia mah­dol­lisuuk­sia vaik­ka Etelä-Helsin­gin suun­taan, valit­tev­asti sitä käyteteään kuitenkin lähin­nä tekosyynä sen sil­lan vastustamiselle.

  5. Eiköhän Helsin­ki saa vaik­ka lainaa noin tuot­ta­van investoin­nin tekemiseen. Tai vas­taavasti se vois vähen­tää kulu­tus­ta tai siirtä huonom­pia investointeja.

    Toisaal­ta ei siitä kumipyöräli­iken­teestä tartte olla huolis­saan, jos ei vaan raken­na autopaikko­ja sinne alueelle. Ihmiset menee töi­hin kimp­pakyy­deil­lä ja bus­seil­la. Sit­ten kun raiti­otiesil­ta valmis­tuu, niin bussinkäyt­täjät siir­tyy käyt­tämään sitä.

  6. Vähän ken­ties yllät­tävä vas­taus, mut­ta ei Hert­toniemessä kai­va­ta kauheal­la kiireel­lä mitään eri­ta­soli­it­tymää. On tietysti ikävää, että alue on jo nyt mullin-mallin, mut­ta se on osin var­maan nor­maali­akin helsinkiläistä maisemointia. 

    Kru­unuvuoren sil­ta on kahdes­ta vai­h­toe­hdos­ta parem­pi ja var­maan ehdot­toman paljon parem­pi, jos sil­lalle pure­taan koko Hert­toniemen liit­tymän paine, eli raken­netaan samal­la sil­lalle myös henkilöautokaistat.

    Joka tapauk­ses­sa, niin toiv­otaan ettei alueelle muu­ta muu­ta kuin ylem­piä toim­i­henkilöitä, jot­ka käyvät keskus­tas­sa töis­sä toimistoaikaan.

    1. Sinne ei voi lait­taa henkilöau­tokaistaa, kos­ka se ei henkilöau­ton kannal­ta joh­da mihinkään, jos­ta tuol­lainen määrä auto­ja pää­sisi eteenpäin.

  7. Suo­ran ratikkay­htey­den merk­i­tys­tä ei kan­na­ta liioitel­la vaik­ka se hieno onkin. KSV:n 33 min­u­ut­tia keskus­taan metrol­la Hert­toniemen kaut­ta perus­tuu luul­tavasti ajatuk­seen että bus­sit kulke­vat nyky­isiä reit­te­jä pitkin joka olisi vain uusien asukkaiden kiusaamista. 

    Jär­jestelmä­tarkastelus­sa noin viiden kilo­metrin matkaan Kru­unuvuoren­ran­ta-Hert­tonie­mi käytetään bus­sil­la 17 min­u­ut­tia, eli keskinopeus vajaa 18 km/h. Tietenkään kukaan ei tuol­laista lin­jaa käytä ellei ole ihan pakko. Btw, lasken­nal­lis­es­ti vai­h­toon käytetään 4 min 2,5 min vuorovälin met­rossa (?), käve­ly­mat­ka bussin ovelta metron ovelle vie sel­l­aisen 20–30 sekuntia.

    Laa­jasa­los­sa olisi valmi­ina motari öljyrekkami­toituk­sel­la, mut­ta jos sitä ei halu­ta käyt­tää pikavuoroi­hin (Hert­toniemeen) niin ei sit­ten. Mut­ta: jos kaik­ki menee laskelmien mukaan, tar­joaa ratik­ka hyvät yhtey­det akselille RT-Kolme Sep­pää-Erot­ta­ja, mut­ta siinä se sit­ten onkin. Vai­h­to huomioiden, oleel­lis­es­ti kaik­ki muut työ­paik­ka-alueet ovat edelleen parem­min saavutet­tavis­sa oma­l­la autol­la tai liityn­täpysäköimäl­lä Kulosaaressa. 

    Joka tapauk­ses­sa en lask­isi sen varaan että pelkkä ratikkay­hteys riit­tää tekemään Hert­toniemen liiken­neympyräin­vestoin­tia tarpeet­tomak­si. Sen täy­den­tämi­nen järkeistämäl­lä bus­siy­htey­det ja kehit­tämäl­lä liityn­täpysäköin­tiä voisi riittää.

  8. Vielä siitä lau­tan selvit­tämis­es­tä. Voi olla että on ymmär­ret­ty vähän väärin uutisoinnissa:

    Muis­taak­seni Helsingis­sä selvit­tää vesili­iken­net­tä ylipään­sä työryh­mä. Ja hyvä että selvit­tää, laut­tali­iken­n­ev­erkos­tossa saat­taa olla poten­ti­aalia. Tulee mieleen esimerkik­si Vat­tunie­mi, Jätkäsaari, Hieta­lah­den­tori, Her­ne­saari ja Kaivopuis­to mah­dol­lisi­na sat­a­m­i­na. Idässä Suomen­lin­nan laut­ta voisi myös jatkaa vaik­ka Var­tiosaa­reen jos siitä kehitetään puis­toalue ja esimerkik­si sieltä edelleen Kru­unuvuoreen ja Hert­toniemen rantaan. Mut­ta ei se nyt sitä tarkoi­ta ettei Laut­tasaa­reen tarvi­ta metroa tai Jätkäsaaren ratikkaa sen kum­memin kuin että Kru­unuvuori sil­lä pärjäisi.

  9. spot­tu, lasken­nal­lis­es­ti mallinnuk­sis­sa kulk­i­jan vaivaa ja mui­ta laatutek­i­jöitä ilmais­taan lisäämäl­lä mat­ka-aika. Esimerkik­si nousu­vas­tus on tiet­ty min­u­ut­timäärä joka lisätään mat­ka-aikaan kuvaa­maan kulkuneu­von houkut­tele­vu­ut­ta, raideli­iken­teel­lä se on pienem­pi kuin bus­seil­la kos­ka ihmiset nyt vaan keskimäärin mielu­um­min matkus­taa raiteil­la. Esimerkik­si britit käyt­tää myös eri ker­toimia odotusa­jalle, vai­h­toa­jalle, kävelya­jalle, jne.

    Yksi täl­lainen on vai­h­tosakko, vai­h­t­a­mi­nen on kuitenkin aina vai­va ja epä­var­muustek­i­jä (esim. kum­mankin kulkuneu­von täy­tyy olla aikataulus­saan) joten mallinnuk­ses­sa sitä kuvataan jol­lain aikamääräl­lä, Helsingis­sä käyte­tyt sakot on pienehköjä. Se mikä tuon aikamäärän pitäisi olla, miten ote­taan huomioon vai­h­don laatu, jne. on sit­ten lop­u­ton väit­te­lyn aihe. Kuten myös se että onko noiden kaikkien asioiden kuvaami­nen min­u­ut­teina ylipään­sä järkevää.

  10. Tuli mieleen, että sil­lal­lakin voisi tehdä rahaa. Esimerkik­si sil­lan keskiko­htaan rav­in­to­la meren päälle ja näköalatasanne korkeim­paan kohtaan. Voisi kuvitel­la tuol­laisen rav­in­tolan houkut­ta­van ihmisiä — meri pauhaa alla ja Helsin­ki iltaval­ois­saan taustalla. 

    Toki tulisi aina vaan kalli­im­mak­si, mut­ta imago­hyö­ty toisi rahas­sakin takaisin enem­män kuin pelkkä sil­ta. Lisäk­si Kalasa­ta­ma ja Kru­unuvuoren­ran­ta saisi heti arvon­nousua, jos alueel­la olisi jotain mitä ihmiset tuli­si­vat ihmettelemään. Pelkkää bulkkik­er­rostaloa tekemäl­lä ei ydinkeskus­ta­maisu­ut­ta saa aikaan. Hert­toniemen­ran­takin on hyvin lähel­lä keskus­taa, mut­ta täysin tun­tem­aton keskus­tas­sa asuville, kos­ka sekin raken­net­ti­in pelkäk­si nukkumalähiöksi. 

    Vuokraa kaupungille rav­in­to­las­ta ja tur­is­tit ihmettelemään kaupunkia par­il­la eurol­la korkeuk­sista. Valais­tu sil­ta muutenkin näyt­täisi upeal­ta ja rav­in­tolan val­ot ja alämä toisi uuden maus­teen. Pelkkä beton­isil­ta ei paljoa nos­taisi kaupun­gin itse­tun­toa, mut­ta kehit­tämäl­lä sil­lan aja­tus­ta totu­tus­ta tulisi jotain uut­ta merk­i­tyk­sel­listä Helsinki­in. Joku tur­is­tikin saat­taisi lähteä Espaa kauemmaksi.

    Onko täl­laista sil­lan käyt­töä mietit­ty ollenkaan kaupun­gin rattaissa?

  11. Olen jo pitkään har­ras­tanut hyödytön­tä koulumes­tari­maista jälkivi­isaut­ta tämän asian ympäril­lä varoitel­tuani aikanaan, kun kaupun­ki aikoi irti­sanoa öljysäil­iöi­den sopimuk­set alueen kaavoit­tamisek­si ennen kuin yleiskaa­van mukaiset muut edel­ly­tyk­set alueen järkevälle käyt­tööno­tolle syn­tyvät. Tarkoitin Santahaminaa.

    Kaivoin ksv:n muis­tion, päivät­ty 29.4.2008, jos­sa raitioy­htey­den raken­nuskus­tan­nuk­sik­si arvioiti­in 123 M€. Tässä kus­tan­nusarvios­sa Kru­unuvuorenselän ylit­tävän sil­lan kus­tan­nus oli 38 M€ 15 metriä lev­eänä ver­siona. Sil­loin vielä tek­stis­sä mainit­ti­in sil­taa voita­van käyt­tää myöhem­min myös mah­dol­liselle metrolle. 

    Nyt sil­lan arvioidaan mak­sa­van 190 M€. Toiv­ot­tavasti muut reitin pätkät on arvioitu hie­man tarkemmin.Metrovaraus on out, kun Kru­unuvuoren­ran­nan kaavas­sa yhden kort­telin kul­man on pakko työn­tyä varauk­sen tielle. 

    Ehdotan han­ket­ta siir­ret­täväk­si 10 vuodel­la, jol­loin kaupun­gin resurssit parem­min riit­tävät Jätkäsaaren, Kalasa­ta­man, Kes­ki-Pasi­lan ja Öster­sun­domin käyn­ti­in­lähtöön edes aut­taval­la volyymillä. 

    Jos Kru­unuvuoren­ran­nan kaik­ki liiken­teen investoin­nit tehdään nyt etu­pain­ois­es­ti kaupun­gin rahal­la, tyhjät ratikat kolkut­teke­vat sil­taa edestakaisin liian pitkän aikaa hukat­en vielä käyt­tö­meno­ja mon­ta kapal­lista vuodessa.

    Surkuhu­pais­in­ta olisi, että han­kit­taisi­in laut­taka­p­a­sitet­tia alueen ensisi­jaisek­si joukkoli­iken­ney­htey­dek­si. Helikopter­ili­ikenne tulisi kyl­lä vielä kalliimmaksi.

  12. Sinne ei voi lait­taa henkilöau­tokaistaa, kos­ka se ei henkilöau­ton kannal­ta joh­da mihinkään, jos­ta tuol­lainen määrä auto­ja pää­sisi eteenpäin.

    Ken­ties tästä löy­ty­isi seudun ensim­mäi­nen mak­sulli­nen oiko­r­e­it­ti? Siis näin keskus­tatun­nelia odottaessa.

  13. Osmo on oikeil­la jäljil­lä ehdot­taes­saan tont­tien vuokraoikeuk­sien myymistä. 

    Yksi hyvä vai­h­toe­hto olisi se, että kaupun­gin raken­nusy­htiö raken­nut­taa run­saasti asun­to­ja ja myy­dään ne huu­tokau­pal­la suo­raan osta­jille. Kun lähtöhin­tana on raken­nuskus­tan­nuk­sien poh­jahin­ta ja ton­tin vuokra tiedos­sa, niin nykyisel­lä asun­to­jen hin­tata­sol­la kaupun­gin ris­ki on käytän­nössä nol­la. Ja tuo­tot luul­tavasti melkoiset.

  14. spot­tu:

    Joka tapauk­ses­sa en lask­isi sen varaan että pelkkä ratikkay­hteys riit­tää tekemään Hert­toniemen liiken­neympyräin­vestoin­tia tarpeettomaksi. 

    Eipä kai tuol­laista ole esitet­tykään, kun käsit­tääk­seni kumipyöräy­hteyk­sien paran­t­a­mi­nen kuu­luu joka tapauk­ses­sa kaikki­in suun­nitelmi­in. Hie­man oudol­ta vaikut­taa liityn­täbussin suosimi­nen sil­lä perustel­la, että ratik­ka veisi ain­oas­taan ydinkeskus­taan. Enem­män vai­h­tom­ah­dol­lisuuk­sia siitä kuitenkin tulisi kuin liityn­täbus­sista, ja tiet­ty nykyiset bus­sil­in­jat Hert­toniemeen säi­ly­i­sivät jos­sain muodossa.

  15. Mikko H: “Hie­man oudol­ta vaikut­taa liityn­täbussin suosimi­nen sil­lä perustel­la, että ratik­ka veisi ain­oas­taan ydinkeskustaan.”

    Käytin aikoinaan Hert­toniemen liityn­tää vuosia, se on vai­h­tona keskus­tan suun­taan tul­lessa hyvä ja nopea, vas­taa cut and cov­er ‑metro­ja. Keskus­tas­sa ei ole lähellekään yhtä nopei­ta vai­h­to­ja metroon/metrosta. Toiseen suun­taan on vähän hitaampi, mut­ta bus­sit oli­vat yleen­sä hyvin täsmällisiä. 

    Vai­h­to met­ros­ta juni­in Rauta­tien­to­ril­la on ratikkaa mukavampi, samoin Elielin­aukion bus­sei­hin ja Kampin bus­sei­hin, jatkos­sa Län­siväylän työ­paik­ka-alueille pääsee suo­raan metrol­la. Vallilakin on Sörnäis­ten metroase­mal­ta nopeam­min saavutet­tavis­sa kuin ratikkare­it­tien var­relta. Pis­ara kun­non vai­h­dol­la Hakaniemessä, ja eri­tyis­es­ti Vallilan kaut­ta kul­jet­taes­sa korostaisi eroa ja toisi radan­var­ren työ­paik­ka-alueet lähemmäksi.

    Osa kaavail­luista ratikkare­it­eistä tietysti mah­dol­lis­taa vai­h­don metroon Kaisaniemessä ennen jumi­u­tu­mista Kaisaniemenkadun ja Kai­vokadun val­oi­hin (tässä muuten aut­taisi se puut­tu­va metron sisäänkäyn­ti), lop­ulli­nen nopeusero Hert­toniemen kaut­ta kiertämiseen jää nähtäväksi.

  16. Salo­vaara, min­unkin mielestä pitäisi miet­tiä muu­takin mah­dol­lista toim­intaa sil­lalle, ja toki vaik­ka rav­in­toti­las­ta saa rahaa, mut­ta en tiedä että tämä olisi oll­lut esillä.

    Vep­säläi­nen, 190 miljoon­aa on käsit­tääk­seni sen koko yhtey­den hin­ta, ei ne Laa­jasa­lon pään kiskot joka tapauk­ses­sa nyt niin kovin paljoa maksa.
    “Kehnot talous­näkymät uhkaa­vat Kru­unuvuorenselän sil­taa”, HS — Kaupun­ki — 9.6.2010 :

    Kaupungille on selvin­nyt myös, että vuo­den 2008 arvio sil­lan hin­nas­ta oli liian alhainen. Sil­loin val­tu­us­tolle ker­rot­ti­in, että sil­lan rak­en­t­a­mi­nen mak­saisi 125 miljoon­aa euroa. Nyt kaupun­ki las­kee, että hin­ta olisi 190 miljoonaa.

    “125 miljoon­al­la saisi suh­teel­lisen vaa­ti­mat­toman sil­tay­htey­den, mut­ta se ei tuo­hon vaa­ti­vaan ja jaloro­tuiseen paikkaan sovi”, sanoo pro­jek­ti­jo­hta­ja Jari Tirkko­nen Helsin­gin kaupun­gin talous- ja suunnittelukeskuksesta. 

    Eli mon­u­men­tit mak­saa. Paikan huomioonot­taen se on minus­ta sen arvoista.

  17. Kan­natan kyl­lä Sep­po Vep­säläisen aja­tus­ta Kru­unuvuoren­ran­nan koko pro­jek­tin lykkäämistä ja siihen tarvit­tavien raho­jen kohden­tamista juurikin hänen esit­tämi­in kohteisi­in. Muuten voi olla, että kaik­ista tulee hie­man “raak­ilei­ta” ja toivoisin sat­sat­ta­van eteenkin Jätkäsaa­reen asuinalueeseen joukkoli­iken­ney­hteyksi­neen sekä Kes­ki-Pasi­lan alueen luomiseen, jon­ka näen Helsin­gin uute­na komeana maamerkkinä. 

    Kru­unuvuoren­ran­nan aika tulee vielä, hie­man myöhem­min, ehkäpä raiti­oti­etäkin suju­vam­mal­la joukkoli­iken­ney­htey­del­lä varustet­tuna. Mut­ta, jos Hert­toniemen liit­tymä tun­nelei­neen kuitenkin raken­netaan, on tosi­aankin vaara, että Kru­unuvuoren­ran­nas­ta tulee aivan toisen­tyyp­pinen asuinalue kuin nyt on suunniteltu.

  18. Mikko Särelä:

    Yksi hyvä vai­h­toe­hto olisi se, että kaupun­gin raken­nusy­htiö raken­nut­taa run­saasti asun­to­ja ja myy­dään ne huu­tokau­pal­la suo­raan ostajille.

    no se on ihan sur­kee vai­h­toe­hto, jos kaupun­ki ei oo parem­pi raken­nut­ta­ja kuin kau­pal­liset toim­i­jat ja miks olis? Virkamiehillä ei oo juuri mitään kan­nus­timia tehdä mah­dol­lisim­man halut­tavia asun­to­ja toisin kuin kau­pal­lisil­la toimijoilla.

  19. Kru­unuvuores­ta on Hert­toniemen metroase­malle vajaa 3km, keskus­taan (Rauta­tien­to­rille) sitä sil­taa pitkin n. 4,5km jos­ta suuri osa muus­ta liiken­teestä erotet­tuna. Se ratik­ka on Kaisaniemen metroase­mal­la ennen kuin se bus­si on Hert­toniemen metroasemalla.

    Kes­ki-Pasi­lan vaa­ti­mat liiken­nein­vestoin­nit on Pasi­lan sil­lan leven­nys ja paran­nus (olisiko jotain 10Me), sekä kai uusi Vetu­ri­tie (jotain 30–40Me ulko­muis­tista). Eli 50 miljoo­nan luokkaa. Muu­takin voi toki tehdä, mut­ta nuo tarvi­taan, enkä ole siitä Vetu­ri­ti­estäkään ihan vaku­ut­tunut. Jätkäsaaren ja Kalasa­ta­man kiskot on ehkä yhteen­sä saman verran.

    Ja mei­dän pitäisi siis näi­den rahoit­tamisek­si lykätä 200 miljoona Kru­unuvuoren ratik­ka, mut­ta tehdä 600 miljoo­nan Öster­sun­domin metro, ja lisäsäästökeinona odott­taa San­ta­ham­i­nan vapau­tu­mista että päästään tekemään sinne metro joka mak­saa ainakin miljardin.

  20. Helsin­gin vihrei­den lausun­to asi­as­ta, sekä tämä blogikir­joi­tus, ovat molem­mat täyt­tä asi­aa. Toivon, että Osmol­la ja vihreil­lä on halua jatkaa asian rum­mut­tamista niin kauan, että naa­puripuolueetkin ymmärtävät, mis­tä tässä on kyse.

    HS:han kir­joit­ti taas viime viikol­la, että Pajusen mukaan Helsingillä “ei ole varaa” tehdä Kru­unuvuoren sil­taa. Ihmette­len, että Pajunen entisenä kaup­pi­aana ja liikemiehenä käyt­tää tuol­laista ilmaisua. Ehkä onkin käynyt niin, että HS:n toimit­ta­ja on ymmärtänyt väärin tai muu­toin vääris­tel­lyt Pajusen puheita.

    Sil­lä tok­i­han on niin päin, kuten Osmokin kir­joit­taa, että Helsingillä ei ole varaa jät­tää sil­taa tekemät­tä tilanteessa, jos­sa Kru­unuvuoren­ran­taan tulee asuinrakentamista.

    HS jät­ti kokon­aan kysymät­tä Pajuselta, mitä tämä ajat­telee koko alueen aikataulus­ta; onko siis niin, että asuin­rak­en­tamista lykätään, jol­loin sil­lal­lakaan ei ole kiire, vai ajat­teleeko Pajunen tosi­aan, että asun­not tehdään, mut­ta sil­taa ei? Tietääkö Osmo vas­tauk­sen tähän?

    Liikaa ei voi korostaa myöskään sitä tosi­asi­aa, että rahoi­tus maa­nar­von nousul­la onnis­tuu vain, jos sil­ta tehdään yhtä aikaa asun­to­jen kanssa. Sil­lä toki sil­lan voi tehdä myöhem­minkin, ja maan arvo nousee sil­loinkin. Mut­ta hyö­ty siitä ei enää tule kaupun­gin kas­saan, kun maa on jo vuokrat­tu hal­val­la itälähiöhin­nal­la raken­nut­ta­jille ja asun­not myy­ty hal­val­la itälähiöhin­nal­la asukkaille.

    Kru­unuvuoren­ran­ta on siinä mielessä joukkoli­iken­teelle todel­li­nen lot­tovoit­to, että se on läh­es ain­oa alue Helsingis­sä, jos­sa joukkoli­ikenne on mat­ka-ajan suh­teen ei ain­oas­taan kil­pailukykyi­neen henkilöau­toon näh­den, vaan selkeä voit­ta­ja. Täl­laisen lot­tovoiton hukkaamiseen Helsingillä ei ole varaa.

  21. Miten eri­ta­soli­it­tymä voi mak­saa 100 miljoon­aa euroa? Nykyi­nen liit­tymä Hert­toniemessä näyt­tää toimi­van ihan hyvin. Mitä 100 miljoon­al­la saa?

  22. Simo, sil­lä saa noin 500 metrin tun­nelin ja vähän mui­ta jär­jeste­lyjä, ja jos käy niin kuin yleen­sä niin se 100 miljoon­aa tuskin riit­tää. Ja sinne ei edes ohja­ta koko Lin­nan­rak­en­ta­jantien liiken­netää, vaan vain Laa­jasa­losta tule­va. http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Ajankohtaiset+suunnitelmat/Projektialueet/Herttoniemen+liikennej_rjeselyt

    Kus­tan­nusarvio on ihan lin­jas­sa esimerkik­si Kehä I tun­neloin­nin kus­tan­nusten, tai Keskus­tatun­nelin ja Kehä II arvioiden kanssa.

  23. “Ja mei­dän pitäisi siis näi­den rahoit­tamisek­si lykätä 200 miljoona Kru­unuvuoren ratik­ka, mut­ta tehdä 600 miljoo­nan Öster­sun­domin metro”

    Liiken­nein­vestoin­nit ovat vain osa niistä kokon­ais­in­vestoin­neista, jot­ka joudu­taan rahoit­ta­maan ennen kuin uusi kaupungi­nosa on kyvykäs toim­i­maan täysi­pain­ois­es­ti. Nyt on Helsingis­sä yhtä aikaa poikkeuk­selisen paljon suuria alue­pro­jek­te­ja lähtökynnyksellä.

  24. Kru­unuvuoren sil­las­sa min­ua on häirin­nyt Ter­vasaaren pilaami­nen ja Spåran tunkem­i­nen ahtaalle Liisankadulle.
    Voisiko nyt ken­ties tar­jo­ta Pajuselle kom­pro­missi­na “halvem­man” sil­lan vetämistä Merihaasta?
    Ainakin alkupäässään mikä tahansa tekele olisi kau­nis­tus. Toisek­seen onko Laa­jasa­lon raitiotei­den reitit keskus­tas­sa toimivia, kat­soin että niitä oli vedel­ty mm. Mikonkadulle, joka ei oikein ole hyvä tai turvallinen.

  25. Spåran tunkem­i­nen ahtaalle Liisankadulle.

    Tuskin tämä on ainakaan hait­ta niille, jot­ka reitin tästä lin­jasi. Krunikan enti­nen elit­isti­nen elämä saadaan “raiteille” ja öky­maas­tu­rit häädet­tyä pois kadunvarsilta.

  26. @Kutoja: spåra ei tule Ter­vasaa­reen ollenkaan. Sille tulee oma kan­nas, joka on viiva­suo­raa jatkoa Liisankadulle, ja juuri ennen Ter­vasaar­ta se kään­tyy sil­lalle Hanasaaren suun­taan. Ter­vasaari jää täysin koske­mat­tomak­si ja pääosa vene­paikoista Ter­vasaarenkan­naksel­lakin säi­lyy, kan­naksen molem­min puolin.

    Se on har­mi, että ekois­sa havain­neku­vis­sa lin­ja viistää Ter­vasaaren kul­maa, sil­lä tuol­laisil­la kuvil­la saati­in ratikalle aihee­ton­ta vas­tus­tus­ta, ja kuten näkyy, asi­aa ei ole jäl­keen­päin help­po kor­ja­ta, kun van­hen­tuneet lin­jauk­set ovat jääneet yleisön mieleen.

  27. Lisätään Fed­er­leyn kom­ment­ti­in että Liisankadul­la on jo spåra, ja se miten väli Unioninkatu — Snell­man­ninkatu (*) on huonom­pi kuin väli Snell­man­ninkatu — Pohjois­ran­ta ei min­ulle aukea. Ainakaan esimerkik­si liiketiloista ja ihmis­määristä päätellen asia on silmämääräis­es­ti pikem­minkin päinvastoin.

    *)Siis siinä kohti mis­sä kahvi­la, kapak­ka ja Mat­ti Makkosen ruumis­arkkuli­ike, joka tosin ei ole koskaan ollut Makkosen, mut­ta Saarikos­ki pelkäsi piilomainontasyyttettä.

  28. Kysymys ei ole mielestäni Liisankadun päi­den parem­muud­es­ta, vaan olisiko Hakaniemen­ran­ta parem­pi kuin Liisankatu nopealle esikaupunki­raiteelle. Hakaniemen­ran­nas­sa olisi enem­män tilaa eristää reit­ti muus­ta liiken­teestä kun taas Liisankadul­la spåra jonot­taa val­oi­hin jonon jatkona.

    Lisäk­si ei taitaisi tarvi­ta läp­päsil­taa kun hiililai­vat pää­si­sivät Hanasaa­reen. Reitit oli­si­vat myös yhtäpitkät. Ain­oa negati­ivi­nen asia olisi että Kru­unuvuoren­ran­ta olisi Keskus­tas­ta Mer­i­haan takana, Liisankadun reit­il­lä se on Kru­u­nun­haan takana.

  29. kuto­ja

    Kysymys ei ole mielestäni Liisankadun päi­den parem­muud­es­ta, vaan olisiko Hakaniemen­ran­ta parem­pi kuin Liisankatu nopealle esikaupunki­raiteelle. Hakaniemen­ran­nas­sa olisi enem­män tilaa eristää reit­ti muus­ta liiken­teestä kun taas Liisankadul­la spåra jonot­taa val­oi­hin jonon jatkona. 

    Enem­män on kai kysymys siitä, miten Unioninkatu- Liisankatu-Kaisaniemenkatu- härdel­listä saisi jotain tolkullista. Olen melko vaku­ut­tunut että joku parem­pi tapa on olta­va ole­mas­sa kuin tuo nykyi­nen. Vaik­ka niinkin triv­i­aalia kuin että spo­rat koukkaisi­vat Yrjö Koskisen kadun kaut­ta, tai edes jotain. Liisankadun pää on seiskoille molem­pi­in suun­ti­in tulp­pa, jota ei auta suo­ma­laiskansalli­nen tapa ajaa risteyk­set tukkoon niin ettei kukaan muukaan pääse mihinkään.

  30. Olen samaa mieltä Liisankadun ongelmista kuin Kuto­ja. Toisaal­ta myös tun­tuu kum­malliselta aja­tus tehdä van­han kaupungi­nosan elämästä han­kalaa, jot­ta voidaan rak­en­taa kauem­mak­si uut­ta. Ehdotankin, että Ode ottaa esi­in lento­ken­tän saamisen Kata­janokalle joukkoli­iken­ney­hteyk­sien edelleen paran­tamisek­si:) Vakavam­min puhuen, voisiko tuon Ratikan reitin ympätä Hakaniemen sil­lan uusimis­pro­jek­ti­in ja todel­lakin kier­rät­tää se Hakaniemen­ran­na kaut­ta (jäisi kolme suun­taa sit­ten jatkaa raitei­ta: Hakaniemeen, Liisankadun kaut­ta keskus­taan tai sit­ten Pohjois­ran­taa pitkin Alek­san­terinkadulle, joka mun mielestäsi voisi olla järkevin)? Mat­ka-aika Kru­unuvuoren­ran­nas­ta lisään­ty­isi mutkan takia ehkä par­il­la min­uu­til­la, mut­ta muuten vai­h­toe­hdot paranisi. Esim. Hakanie­mi tor­ei­neen ja Hallei­neen on sel­l­ainen täky, jota olisi syytä kau­pa­ta kenelle tahansa… pait­si Alepa-man­ian kyn­si­in jääneille:)

  31. Ehkäpä tässä on kyse siitä mil­laise­na spåra koetaan.

    KSV ja moni val­tu­utet­tu näkee sen romant­tise­na kan­takaupun­gin kuriosi­teet­tinä, joka kiemurtelee wan­hankaupun­gin kujil­la ja tuo keskieu­roop­palaista henkeä Helsinkiin.

    Minus­ta sitä pitäisi ajatel­la myös tehokkaana ihmis­si­ir­ti­menä, joka kul­jet­taa enem­män väkeä kuin dösä, vähem­mäl­lä metelil­lä ja päästöil­lä. Mut­ta on jous­tavampi kuin metro joka taas siirtää mas­so­ja kauem­paa nopeasti ja tehokkaasti.

  32. Pitkäkestoi­sis­sa investoin­neis­sa kan­nat­taa muis­taa, että kun­nos­s­api­to mak­saa jotain vuosittain.

    Eli jos raken­netaan vaik­ka sil­ta, niin sitä pitää joka vuosi huoltaa. Tämän takia on tärkeää, ettei tehdä ylisu­uria investointeja.

    Helsin­gin kohdal­la vaara on pieni, kos­ka Helsin­ki kas­vaa. Sen sijaan monis­sa muis­sa kaupungeissa/kunnissa vaara on todellinen.

  33. Jos men­nään Hakaniemen­ran­taan niin seu­raavak­si on edessä Pitkäsil­ta ja lop­ul­ta ihan se sama tukkoinen Liisankadun risteys. Jos taas men­nään uut­ta sil­taa Pohjois­ran­taan, niin sit­ten tul­laan käytän­nössä kuitenkin Liisankadulle. Liisankadun läpi­a­joa on var­maan joka tapauk­ses­sa tarkoi­tus taval­la tai toisel­la rajoit­taa, helpot­taisi tuo­ta risteystä ihan ylipäänsä.

    Lin­jas­to on muuten kai käytän­nössä ihan auki, ajal­lis­es­ti ja muutenkin houkut­tel­e­vampi vaik­ka toisel­la lin­joista voisi olla ajaa suo­raan Snell­man­ninkat­ua Alek­sille. Tuonne toki pää­sisi Pohjois­ran­taakin, mut­ta joukkoli­ikenne ymmär­ret­tävästi kul­kee siel­lä mis­sä on ihmisiä.

    Siinä rap­paris­sa on alus­tavasti käsitel­ty myös sem­moista vai­h­toe­htoa että ratik­ka menisi tun­neli­in Korkeasaa­res­sa Kata­janokalle ja edelleen Töölön metrona Pasi­laan. Suomek­si Töölön metro tehtäisi­in katukelpoisel­la kalus­tol­la, vaik­ka saman­laiselle kuin Jok­er­ille on suun­nitel­tyu. En pidä Töölön metroa kan­nat­ta­vana, joten en minä tätäkään pidä, mut­ta siinä on kyl­lä sel­l­ainen ero että haarat (esim. Munkkinie­mi, Maunula, Viik­ki) voisi tehdä pin­nal­la ratikkana joka paran­taisi kan­nat­tavu­ut­ta. En tiedä, var­maan se joskus las­ke­taan auki.

  34. Mun mielestäni liiken­nesu­un­nit­telus­sa pitäisi käyt­tää mieliku­vis­tus­ta (sik­si ehdotin uuden Hakaniemen sil­lan, joka kuitenkin edessä on, laa­jen­tamista), eikä pelkästään ajat­telua “ovelta ovelle on pakko päästä”, kun harvem­pi kuitenkaan pääsee. Jos tuo­hon Kru­unuvuoren ratikkay­htey­teen sijoite­taan 200 miljoon­aa euroa, niin pitää olla var­ma, että se kan­nat­taa… ja vas­taavasti siitä ei pidä aiheutua todel­lisu­udessa lisäon­gelmia. Liisankatu on edelleen vain sivukatu, jol­ta tuskin on jatkos­sakaan yhtään sen helpom­pi päästä Unioninkadulle kuin nykyisel­läänkään. Kään­tymi­nen Snell­maninkadul­ta voisi olla hark­it­semisen arvoinen, jos Liisankadulle ratik­ka itäpäähänkin tulisi, mah­tuuko kään­tymään? Ja mitenköhän tuo­ta läpi­a­joa Liisankadul­la sit­ten rajoitet­taisi­in ilman asukkaiden kiusaamista? Ja sit­ten siirtäisikö tämä ratik­ka 7:t uudelle reit­ille? Entäpä jo tuo Kru­unuvuoren ratik­ka vain kävisi kään­tymässä Hakaniemessä (Korkeasaaren lai­turin vier­essä)? Siitä voisi nous­ta keskus­taan menevi­in 1, 3,6,7,9 ‑ratikoi­hin hel­posti. Joka tapauk­ses­sa, hyvä liiken­ney­hteys toisille ei saa aiheut­taa (merkit­täviä) heiken­nyk­siä tai hait­to­ja toisille. Tuon“Tervasaaren” ratikkasil­las­ta ain­oana etu­na näk­isin sen, että nuo kakka­han­het toden­näköis­es­ti siir­ty­i­sivät vähän kauem­mak­si. Lopuk­si, ei liity ketju­un suo­raan, mut­ta Flow-festareil­la kun sat­tumal­ta kävin, niin tuo paikka­han on kuin “ulko­mail­la kävisi” ja se sopisi mitä main­ioim­min vaik­ka minkälaiseen kult­tuuri- yms. houku­tuk­seen. Kahviloi­ta, museoita yms. sinne ja heti!

  35. tpyy­lu­o­ma:

    spot­tu, lasken­nal­lis­es­ti mallinnuk­sis­sa kulk­i­jan vaivaa ja mui­ta laatutek­i­jöitä ilmais­taan lisäämäl­lä mat­ka-aika. Esimerkik­si nousu­vas­tus on tiet­ty min­u­ut­timäärä joka lisätään mat­ka-aikaan kuvaa­maan kulkuneu­von houkut­tele­vu­ut­ta, raideli­iken­teel­lä se on pienem­pi kuin bus­seil­la kos­ka ihmiset nyt vaan keskimäärin mielu­um­min matkus­taa raiteil­la. Esimerkik­si britit käyt­tää myös eri ker­toimia odotusa­jalle, vai­h­toa­jalle, kävelya­jalle, jne. 

    Menee vähän pilkun viilaamisek­si, mut­ta jos nyt viit­taat niihin liiken­teen kysyn­tä­mallei­hin (joiden perus­teel­la arvioidaan ja ennuste­taan liikut­tu­ja matko­ja ja mm. kulku­muodon val­in­taa), niin teknis­es­ti se ei mene ihan noin. Eri matkoille las­ke­taan hyö­ty­funk­tio *), joka on muotoa:
    A*x + B*y + C*z .…,

    Täl­lä notaa­ti­ol­la nuo A, B, ja C ovat tek­i­jöi­den x, y, ja z (esimerkik­si matkan hin­ta, mat­ka-aika ja vai­h­to­jen määrä) ker­toimia, jot­ka sit­ten määritel­lään mitatun aineis­ton perus­teel­la. Eli kun tiede­tään toteu­tuneet matkat ja nuo ko. tek­i­jöi­den arvot, niin määritetään ker­toimet siten, että ne vas­taa­vat mah­dol­lisim­man hyvin todel­lisu­ut­ta (Max­i­mum Likelihood).

    Näil­lä ker­toimil­la on sit­ten sel­l­ainen haus­ka omi­naisu­us, että niiden avul­la voidaan arvioi­da esimerkik­si vai­h­don kus­tan­nus­ta aikana, tai vaik­ka ajan arvoa (kun ver­rataan hin­nan vaiku­tus­ta mat­ka-ajan vaiku­tuk­seen). Kyse ei kuitenkaan olen­nais­es­ti ole mis­tään “kiis­te­lyn aiheesta”, vaan käytet­ty aineis­to tuot­taa nuo arvot. Se on siis niin san­ot­tu “tosi­a­sia” — tai ainakin tieteelli­nen tosiasia.

    Malli­in voidaan sit­ten tietenkin vali­ta muut­tu­jat ja määrit­tää ker­toimet vaik­ka odotusa­jalle, kävelya­jalle, met­rossa matkus­tamiselle, bus­sis­sa matkus­tamiselle — tai vaik­ka käyt­täjän kengän­nu­merolle. Aineis­ton perus­teel­la sit­ten — toivon mukaan — ilme­nee, että onko joil­lain tek­i­jöil­lä ylipäätään mitään tekemistä ilmiön kanssa ja onko meil­lä esimerkik­si eroa noiden eri aiko­jen välil­lä (onko bus­sis­sa vietet­ty aika arvokkaam­paa kuin autossa vietet­ty, esimerkiksi).

    Hom­ma on peri­aat­teessa yksinker­tainen, mut­ta käytän­nössä “haas­ta­va” ja mielestäni rajan­ve­to sen kanssa, että onko kyseessä taiteen vai tieteen­la­ji on vähän häi­lyvä. Har­va tuo­ta ymmärtää ja vielä harvem­pi osaa sen tehdä oikein, mut­ta kyl­lä se sinän­sä ihan hyvä menetelmä on, ja laa­jasti käytössä.

    Kari

    *) tässä nyt on oiot­tu aika mon­ta mutkaa, mut­ta noin peri­aat­teessa hom­ma menee näin. En selitä tätä detaljim­min, kos­ka a) sitä ei kukaan jak­saisi lukea, b) sitä ei monikaan ymmärtäisi ja c) luul­tavasti puhuisin läpiä päähäni.

  36. Kari, joo paitsi:

    Kyse ei kuitenkaan olen­nais­es­ti ole mis­tään “kiis­te­lyn aiheesta”, vaan käytet­ty aineis­to tuot­taa nuo arvot. Se on siis niin san­ot­tu “tosi­a­sia” – tai ainakin tieteelli­nen tosiasia. 

    Jonkun ver­ran plärän­nyt eri puo­lil­la käytet­täviä amuut­tu­jia esimerkik­si vai­h­doille, ja jos ei tuos­ta nyt kinaa ole, niin kovin eril­laisia ne tun­tuu ole­van. Pitäisi kaivaa, mut­ta nopeasti ulko­muis­tista esimerkik­si Brit­tien ohjeis­sa on kaikkea jän­nää, mm. ker­roin erik­seen vai­h­to-odotusa­jalle vai­h­don tyypin mukaan. Muuten aika Lon­toon met­rossa on kalli­im­paa kos­ka Cityssä on isom­mat palkat. Joka on kyl­lä ihan loogista mut­ta ei tässä sosi­aalidemokra­ti­as­sa taitaisi men­nä ihan läpi.:)

  37. Jos Vep­säläisen jos­sain aiem­min ehdot­ta­ma Pitkän­sil­lan joukkoli­iken­nekatu toteu­tu­isi ei se olisi tukos­sa, sit­ten tosin olisi kai­vokadun man­skun risteys tukossa.

    Jos taas Mörön ehdot­ta­ma Pohjois­ran­nan reit­ti olisi mah­dolli­nen, voisi raiteet viedä suo­raan Alek­san­terinkadulle, kulke­mat­ta Liisankadun ja Snel­man­ninkadun kautta.

    En oikein ymmär­rä tätä hinkua vetää yhä uusia ja uusia reit­te­jä mah­dol­lisim­man ahtaille kujille, varsinkin kun Helsingis­sä on jo koke­mus­ta mod­ernien raitio­vaunu­jen rak­en­teel­lis­es­ta sopi­mat­to­muud­es­ta liian mutkaisille ja mäk­isille raiteille. On Helsingis­sä suo­ri­akin katu­ja, ne ovat monas­ti myös leveitä.

  38. Kuto­ja, Mörkö. Ratikkaa ja ylipään­sä joukkoli­iken­net­tä on tietenkin help­po liiken­nöidä vaikka­pa keskel­lä moot­tori­ti­etä kun­han on omat kai­stat, mut­ta kun se likkenne ei ole mikään itseis­tarkoi­tus vaan niitä matkus­ta­jia varten jot­ka on taas jos­sain ihan muual­la. Ratikalla kään­tösä­teet rajoit­taa jonkun ver­ran luovu­ut­ta ja osal­la nykyrataverkkoa on turhankin tiukko­ja kurve­ja, mut­ta en minä nyt kyl­lä tuos­sa Kru­unuvuoren radas­sa tuol­laisia ongelmia näe.

    Liisankadul­la tehtäisi­in luul­tavasti käytän­nössä niin että Unioninkadun ja Snell­man­ninkadun väli sul­jet­taisi­in kokon­aan autoil­ta, samal­la tulisi pikku­ru­inen kävelyalue. Liisankatu siis muut­tuisi läpi­a­jokadus­ta lähin­nä kort­teli­ina­joli­iken­net­tä palvel­e­vak­si. Jokunen parkkipaik­ka häviää, mut­ta en minä nyt edel­lenkään ymmär­rä miten tämä on vaik­ka Liisankadun var­rel­la asu­vien kannal­ta huonon­nus. Onko se Snell­man­ninkatu esimerkik­si jotenkin kauhean kamala?

  39. Tpyy­lu­o­man ehdo­tus Unioninkadun ja Snell­maninkadun välin sulkemis­es­ta ajoneu­voli­iken­teeltä ja muut­tamis­es­ta käve­lykaduk­si tms. on juuri sel­l­ainen, jos­sa on käytet­ty edes vähän mieliku­vi­tus­ta. Seu­raavak­si voisin tietenkin ehdot­taa, että Pitkäsil­ta sul­je­taan läpi­a­joli­iken­teeltä niin saadaan sekin ruuh­ka katoa­maan:) Mut­ta pää­point­ti­ni, mik­si pitää aina olla vai­h­do­ton yhteys, kun se muutenkin har­voin on nykyisel­lään mah­dol­lista? Samal­la taval­la kuin Pasi­laa suun­nitel­laan junali­iken­teen pääkeskuk­sek­si ja bus­sili­iken­teel­lä on keskuk­sia (esim. Itäkeskus, Hert­tonie­mi), voisi ratikoil­la vas­taavia keskuk­sia tyyli­in Kamp­pi ja Hakanie­mi. Sit­ten olisi ns. keskus­taratik­ka, joka kulk­isi väliä Kamp­pi-Hakanie­mi ja muu­ta­ma muu joka kiertäisi Kaivopuis­ton kaut­ta tms. Ehkä jopa joku pienem­pi sähköau­to/bus­si-ratkaisu, joi­ta näkee ulko­mail­la? Vähän luovu­ut­ta ja eri­laisia ratkaisu­ja voisi miet­tiä… mas­si­iviset ja hin­ta­vat ratkaisut suh­teel­lisen pienen alueen/joukon tarpei­ta varten tun­tu­vat ihan liian ylim­i­toite­tu­il­ta. Jos halu­taan ylim­i­toit­taa, niin tehdään se sit­ten kun­nol­la ja panos­taan metro­verkkoon. Ja jos esim. nuo Kru­unuvuoren yhtey­det ja sil­lat tehdään, niin toivon, että asi­as­ta päät­tävät laite­taan myös vas­taa­maan seu­rauk­sista tulosten mukaan eli jos hyvin menee, tulisi tulospalkkio, ja jos huonos­ti menee, jou­tu­isi kor­vaus­vas­tu­useen (voisiko asi­as­ta päät­tävät sitout­taa samal­la taval­la kuin osakey­htiöis­sä johta­jat eli osta­maan han­kkeesta osu­us?). Jos uskoa asi­aan on, niin tuo tuskin olisi ongel­ma, jos taas ei ole, niin kan­nat­taako tuo­ta asi­aa ajaa alkuunkaan?

  40. Luovu­us radan vedos­sa saat­taa johtaa tule­vaisu­udessa umpiku­jaan. Jos maail­mal­la raken­netaan pääasi­as­sa pikaraiti­oti­etä ja sille kel­pavaa kalus­toa, tulee Helsin­gin tule­vat kalus­to­hank­in­nat ole­maan aina kalli­ita erikois­ti­lauk­sia, jos raiteet vede­tään jokaisen mah­dol­lisen mutkan kaut­ta. Sitä voisi jopa ver­ra­ta omaan jalka­an ampumiseen. 

    Kaupung­in­taloko­rt­telei­den kehit­tämis­su­un­nitelmis­sa taidet­ti­in yrit­tää vetää mah­dol­lisim­man loi­va kaarre kapeille kaduille suur­in­pi­irtein seiniä hipoen, vrt. Mikonkatu, eikä saatu kuin n. 20m kaar­resäde. Jok­er­ille taitaa tul­la min. 40m kaar­resäde. Laa­jasa­losta on muu­ta­ma kilo­metri jok­er­ille, ja jos luo­ja suo, tule­vaisu­udessa sielä kul­kee mod­erni pikaraiti­otie. En ymmär­rä mik­si pitää sil­loin ehdoin­tah­doin rak­en­taa siihen suun­taan upou­udet raiteet, joi­ta ei voi muu­ta­man mutkan takia yhdis­tää edes teo­ri­as­sa jokerikalustoon.

    Liisankadun käve­lykatu olisi taas vas­toin käve­lykatu­jen suo­sion nos­tamista. Lyhyt irralli­nen pätkä ilman suuria käveli­jä­mas­so­ja, ja han­kaloit­taa vain muu­ta­man autol­lisen asukkaan elämää. Melkein voisi sanoa Kim­mon tapaan, että tarkoi­tus on vain kiusa­ta autosaatanaa.

  41. Kuto­ja:

    Jos maail­mal­la raken­netaan pääasi­as­sa pikaraiti­oti­etä ja sille kel­pavaa kalus­toa, tulee Helsin­gin tule­vat kalus­to­hank­in­nat ole­maan aina kalli­ita erikois­ti­lauk­sia, jos raiteet vede­tään jokaisen mah­dol­lisen mutkan kautta.

    Itse olen ymmärtänyt että nuo kalus­to­hank­in­nat tehdään aina erikois­ti­lauk­se­na ja siihen kaupunki­in mihin niitä tilataan- ratikkarunk­o­ja mod­i­fioidaan tarpei­den mukaan. Mut­ta ymmär­rän kyl­lä taval­laan pointtisi.

  42. Tuo­mas S.

    Tot­takai vaunut meikataan jokaisen kaupun­gin per­soon­al­lis­ten maku­jen mukaan, mut­ta jos olen oikein ymmärtänyt telit ovat asia erik­seen. Esim Helsin­gin van­ho­jen nivel­vaunu­jen telit perus­tu­vat Düwag GT6-vaunu­jen rak­en­teeseen. Ja jos pitää alkaa suun­nitel­la epä­s­tan­dar­d­ia teliä, se var­masti mak­saa ja toden­näköis­es­ti tulee sut­ta ja sekun­daa. Vrt. Vauriospårat.

  43. Jonkun ver­ran plärän­nyt eri puo­lil­la käytet­täviä amuut­tu­jia esimerkik­si vai­h­doille, ja jos ei tuos­ta nyt kinaa ole, niin kovin eril­laisia ne tun­tuu ole­van. Pitäisi kaivaa, mut­ta nopeasti ulko­muis­tista esimerkik­si Brit­tien ohjeis­sa on kaikkea jän­nää, mm. ker­roin erik­seen vai­h­to-odotusa­jalle vai­h­don tyypin mukaan. Muuten aika Lon­toon met­rossa on kalli­im­paa kos­ka Cityssä on isom­mat palkat. Joka on kyl­lä ihan loogista mut­ta ei tässä sosi­aalidemokra­ti­as­sa taitaisi men­nä ihan läpi.:) 

    Tjoo, kyl­lähän nuo tietenkin vai­htel­e­vat (siis ihan todel­lisu­udessakin, eikä vain mallien ja mit­taus­datan virheel­lisyy­den vuok­si). Tok­i­han vai­h­dois­sakin on eroa. Se on eri asia odotel­la myöhässä ole­vaa bus­sia jos­sain rän­täsateessa kuin malek­sia sisätilois­sa kahvikup­pi kädessä.

    Ja tok­i­han esimerkik­si tulota­so vaikut­taa siihen, kuin­ka arvokkaak­si aikansa kokee (tai vaik­ka vai­h­dos­ta johtu­van epä­var­muu­den arvot­taa). Joku urao­hjus polt­taa päreen­sä välit­tömästi, kun juna on viisi min­u­ut­tia myöhässä, eikä ehdi kok­ouk­seen ajois­sa, kun taas jollekin elämän­ta­painti­aanille asial­la ei ole (niin suur­ta) väliä, kos­ka varsi­nais­es­ti ei ole kiire minnekään.

    Kari

  44. Mörkö:

    Tpyy­lu­o­man ehdo­tus Unioninkadun ja Snell­maninkadun välin sulkemis­es­ta ajoneu­voli­iken­teeltä ja muut­tamis­es­ta käve­lykaduk­si tms. on juuri sel­l­ainen, jos­sa on käytet­ty edes vähän mielikuvitusta.

    No itseasi­as­sa ei ole min­un idea vaan lukee siinä suun­nitel­mas­sa, kun Liisankadulle kään­tymi­nen estetään niin tuo­ta se käytän­nössä tarkoitt­taa. Muutenkin se suun­nitel­ma on ker­rankin ihan oikeasti hyvä, en minä kek­si siitä oikein mitään naput­tamista, pait­si Laa­jasa­lon päässä vähän. Se Ter­vasaaren kaut­ta kulke­va reit­ti johtuu osit­tain siitä että samaa reit­tiä tehdään kuitenkin kevyen liiken­teen väylä. Sinän­sä jos ne Pur­siseu­ran parkkipaikat saisi pois­taa niin ei sitä tarvit­sisi edes lev­en­tää, ei ne kiskot sen lev­eäm­mät ole kuin se autoväylä, mut­ta ei tuol­laista kukaan uskalla edes ehdottaa.

    Kuto­ja on ioike­as­sa noista kaar­resäteistä. Sel­l­aisia kurve­ja kuin Toriko­rt­telien suun­nitelmis­sa oli ei vaan pitäisi tehdä ja van­ho­jakin sietäisi oikoa. Mut­ta käsit­tääk­seni kuitenkin noin 25 metrin kaar­resäde riit­täisi ihan hyvin.

  45. “Kru­unuvuoren sil­lan hin­ta-arvio on noin 190 miljoon­aa euroa. Koko alueen investoin­nin arvo lie­nee noin kak­si mil­jar­dia ja maapo­h­jan arvo (jos ratik­ka tulee) noin puoli mil­jar­dia euroa.”

    Hölyn­pö­lyä. Ei maan hin­ta voi mis­sään tapauk­ses­sa olla Helsingis­sä alem­pi kuin infra­struk­tu­urikus­tan­nusten. Posi­ol­la ehkä, ei Helsingissä.
    Ottaaka­han nyt ne kalku­laat­torit uudelleen esiin.

    Kru­unuvuores­sa maan hin­ta on vähin­tään 2000 euroa/km2.

  46. Ei infran arvo voi olla tuol­lainen. Sil­loin rak­en­t­a­mi­nen olisi täysin mah­do­ton­ta. Jol­lak­ses­sa on myy­ty rak­en­ta­mat­to­mia tont­te­ja hin­taan 2500e/km2. Jos asun­to­jen neliöhin­nat ovat 3500e/km2, jää reaali-investoin­tien arvok­si 1000e/neliö.
    Lähin­nä “oikea” tapa laskea investoin­nin arvo on vähen­tää kiin­teistön markki­nahin­nas­ta maan hin­ta. Ainakin Yhdys­val­lois­sa maan hin­nan tulkisem­i­nen jään­nöseräk­si (Maan hin­ta = markki­nahin­ta — uuden raken­nuskus­tan­nuk­set) on johtanut jär­jet­tömi­in tulok­si­in. (Siel­lä täl­lä taval­la las­ket­tuna saati­in kau­pal­lis­ten kiin­teistö­jen keskimääräisek­si maa-arvok­si negati­ivi­nen luku).

  47. Pitää.

    aikalisä kan­nat­taa ottaa, sil­lä nyt rak­enet­ta­vat Kalasa­ta­man , Her­ne­saaren jne alueet tyy­dyt­tävät ksysyn­nän kohtalsien pitkäk­si aikaa.

    Ja itse asi­as­sa: jotenkin tunuu siltä, että alueen rak­ent­maistapa on hakuses­sa. Raitio­vaunulin­ja suut­naus kan­nat­ta sekin meit­tiä mon­een ker­taan, mah­dollsi­et­si tunen­li on sit­tenkin edullsien vaihtoehto. 

    Ehkä alueesta pystytään kehit­tämään kan­takaupun­gin jatke…

  48. Jos hki ei lai­ta tont­te­ja jakoon KOHTUU HINTAAN, niin lap­siper­heet me mukaan lukien löy­de­tään tiemme kyl­lä muualle. Jätämme opiske­li­ja yksiö asu­jat sekä rikkaat viiden­nen pol­ven helsinkiläiset miet­timään mik­si lap­siper­heet muut­ta­vat kehyskun­ti­in. Lap­siper­heitä ei helsin­ki houku­ta vaik­ka mieli tek­isikin jäädä.
    vaik­ka tont­te­ja on tul­lut jakoon ei ne mis­sään vai­heessa riitä kysyn­tään näh­den, eikä valmi­in asun­non hin­nan puoles­ta edes ole mah­dol­lis­takaan. Helsin­gin kaupungille jol­ta rahat on vähissä voin kom­men­toi­da että lisää rahaa saa pankista. Näin tee ihan nor­maalit ihmisetkin.
    Tuskin kaupun­ki jää miinuk­selle tont­te­ja vuokrates­saan. Vieläkö ton­teille pystyis itse rak­en­taa ettei tarvit­tis nähdä ahnei­ta raken­nusy­htiöitä kaiken kukkuraksi.

    1. mikko
      Helsin­ki lait­taa ale­hin­nal­la tont­te­ja liik­keelöle Hitas-ehdoin. Siis seu­raa­vana päivänä tont­tia ei saa myy­dä voitol­la eteenpäin.
      On aivan hylödytön­tä antaa raken­nus­li­ikkeille tont­te­ja hal­val­la, kos­ka raken­nus­li­ike myy asun­not kuitenkin eniten tar­jo­valle, eikä ton­tin alku­peräi­nen hin­ta vaiku­ta tähän euronkaan verran.
      Tyhjilleen eivät asun­nto Helsingis­sä jää. Lap­siper­heitä on yritet­ty suosia sil­lä, että pakote­taan rak­en­ta­maan per­hea­sun­to­ja, vaik­ka raken­nus­li­ik­keet halu­aisi­vat rak­en­taa pikku­ruisia kanakopppe­ja, jos­ta saa parem­man katteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.