Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.8.2010

Kesäkausi päättyi maanantaina 13:30. Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista kolahti eteisen lattialle.

Yhteinen yleiskaava Östersundomin alueelle

Helsinki, Vantaa ja Sipoo alkavat tehdä yhteistä yleiskaavaa yleiskaavaa Östersundomin alueelle. Sen on tarkoitus pohjautua metroon, mutta myös liityntäliikenteeseen. Metron puolelle vaaka on olmeisesti kallistunut sen vuoksi, että Sipoo on kääntänyt asiassa kelkkansa ja haluaa raiteiden jatkuvan Sipoon puolelle. Tähän ratikka olisi liian hidas. Mutta onko metrokaan riittävän nopea? Tämän kaava-alueen ulkopuolella Sipoo suunnittelee huomattavaa väestönlisäystä Söderkullaan.

Kaava-alueelle on tarkoitus tunkea 50 000 – 80 000 asukasta.

Alueen suunnittelu yhteistyössä on tietysti erinomainen asia, mutta luottamusmiehille ei jää muuta roolia kuin hyväksyä suunnitelmat niitä muuttamatta samansisältöisinä kaikissa kunnissa. Myös tästä menettelytavasta tulee iso rutina, koska kaavaan liittyy suuria luonnonsuojelullisia ristiriitoja, jotka tämän mukaan ratkaistaisiin siis virkatyönä.

Itse kaavoituksen sisältö on vihreille vaikea asia, koska asiassa törmää vastakkain kaksi hyvää vihreää tavoitetta: alkuperäisen luonnon suojelu ja ekologisesti vastuullinen raideliikenteeseen perustuva kaupunkirakenne. Toistaiseksi kummallakaan osapuolella, ei kaavoittajilla eikä luonnonsuojelijoilla, ole ollut mainittavaa tarvetta ottaa toisen osapuolen näkökohtia huomioon.Luonnonsuojeluliitto ilmoitti jo vastustavansa metroa  Sipooseen. Tietävätköhän millaisia kaavoitussuunnitelmia on Sipoossa.

Raportti pilaantuneisiin maihin.

Helsinki puhdistaa pilaantuneita maita noin 15 miljoonalla eurolla vuosittain. Olisi ehkä tullut halvemmaksi huolehtia asioista ennalta vähän paremmin, mutta sellainen olisi ollut silkkaa viherhörhöilyä, joka ei ymmärrä elinkeinoelämän tarpeita.

Lausunto Uudenmaan maakuntaohjelmasta 2011-2014

Joudunkohan johtamaan puhetta? Puheenjohtaja duunissa Uudenmaanliitossa. Esittelijä oli löytänyt maakuntaohjelmasta sisältöä, jota voi kommentoida. Ongelmana noin laajemmin on, että maakuntaliiton toiminta on aivan irrallaan kaikesta muusta alueen kehittämisestä – maakuntaliiton tappioksi.

– Maakuntaliitto puhuu kauniitta julkisen liikenteen kiehittämiseswtä, mutta ei mainitse HSL:n piirissä tehtävää konkreettista suunnittelutyötä

– Kunnat suunnittelevat innokkaasti rannikkoa pitkin kulkevaa Itä-Länsi –suuntaista akselia, mutta maakuntaliitto ei ole asiaa noteerannut

– maakuntaliitto puhuu ajallisesti pitkistä työmatkoista ja Helsinki haluaisi rajoittaa niiden pituutta kilometrine sen sijaan, että liikennettä nopeutettaisiin ja matkoja pidennettäisiin.

– Sipoonkorven osalta Helsinki haluaisi ratkaista rajauksen kaavoituksen yhteydessä

– Helsinki haluaisi Jokeri-linjat mukaan kuvaan

– Hanko-Hyvinkään radan sähköistäminen on Helsingin mukaan pantava samalle viivalle muiden infrahankkeiden kanssa. Sen sijaan Kehä I:n parantaminen pitäisi nostaa erikseen esille

Lausunto Kehä II:sta välillä Turunväylä-Hämeenlinnanväylä

Minusta tällaiset tiehankkeet pitäisi panna kuntien vastuulle. Silloin ei manguttaisi turhia teitä ja toisaalta tie suunniteltaisiin ehkä vähän toisenlaisella standardilla. Hakamäentie nyt esimerkiksi on kaupunkikuvallisesti aivan norsumainen.

Jotenkin toivoisin, että emme tarvitsisi tätä rumilusta. Tähän solahtaisi 600 miljoonaa – siis vähintään.

Lausunto Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän taloussuunnitelmasta

Nyt kokeillaan, miten kauemmas viety päätöksenteko toimii. Toimii huonosti. Kunnat ovat lyöneet budjettiraaminsa kiinni ja nyt pitäisi rahoittaa joukkoliikenteen nousevia kustannuksia. Ei kun korottamaan lipunhintoja. Seutuliput neljä prosenttia ja Helsingin sisäiset liput kuusi prosenttia. Lausuntoehdotuksen mukaan on parempi nostaa hintoja kuin heikentää palveluja. Espoo päätti toisin päin. Mitenkähän tästä sovitaan?

Lausunto rautatieliikenteen kilpailuttamisesta

Kannatetaan vilpittömästi. Lähiliikenteen hinnat ovat rautateillä suuremmat kuin busseilla. Valtion rautatiet riistävät pääkaupunkiseudun kuntia.

22 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.8.2010”

  1. Sipoon metsien suojelemisessa ja halussa sulloa asutusta yhä ahtaampien karsinoiden sisälle, ei ole vastakkain kahta vihreätä ihannetta. Erityisesti kun katsotaan Etelä-Suomen metsien tilannetta yleisesti. Vain toinen tavoitteista on vihreä. Jos Sipoolla on jotain vaihtoehtoisia turmelusuunnitelmia mielessä, niin niitäkin tulee silloin yhtä lailla vastustaa.

    Tämä on kyllä myös psykologinen esimerkki CO2:n vaikutuksesta ympäristönsuojeluun. Voisi melkein provokatiivisesti väittää, että Koijärven padon ihanteet häipyvät kauas taka-alalle. Tästä tuli BBC:ltä n. vuosi sitten mielenkiintoinen kuunnelma The Great Climate Change Hijack, jossa (ilmastonmuutoksen tosissaan ottavat) tiedemiehet ilmaisivat huolensa tästä ilmiöstä: (Lähetys on poistunut BBC:n sivulta, enkä löytänyt vaihtoehtoista linkkiä, mutta vinkkaan nyt, jos joku jaksaa etsiä.)

    Kuvaus: ”The BBC’s environment correspondent Richard Black investigates if climate change is diverting attention away from other environmental problems such as air pollution, acid oceans and species extinction.

    Talk about climate change is everywhere, from the classroom to the UN. It is undoubtedly an important issue, but has our enthusiasm for tackling climate change led us to neglect other pressing and arguably more immediate environmental concerns, such as poor air quality in our major cities? Why has climate change attracted so much political attention and the loss of plant and animal species so little?

    Far from being an ’inconvenient truth’, could the climate change debate actually be rather politically convenient?”

    Tästä aiheesta on ollut hyvin vähän näkyvämmän tason keskustelua. Laimea reaktio Indonesian bioöljyviljelmiin yhtenä esimerkkinä.

    Sipoossa tämä sama kuvio nyt toistuu pienemmässä mittakaavassa. Yhtäkkiä onkin mahdollisesti vihreää turmella Etelä-Suomen harvoja luonnonalueita.

  2. Ösundom:

    Mutta onko metrokaan riittävän nopea?

    Emme tiedä kun KSV ei julkaise selvityksiä. Mikä ei tosin estä KSV:ä esittelemästä niistä haluamiaan osia Hesarissa.

    Mutta tihkuneen tiedon perusteella ja hieman laskien; Metrolla joukkoliikenteen matka-ajallisesti se on kauempana kuin Järvenpää. Yhdistelmällä pikaratikka + vaihto Itäkeskuksessa se on suurinpiirtein yhtä kaukana kuin Hyvinkää. Se haluaako tuosta erosta maksaa puoli miljardia on makuasia, mutta kun autolla kestää saman verran kuin Korsosta niin vaikutus joukkoliikenteen osuuteen lienee selvä. Tosin siitä seuraava Porvoonväylän tukkeutuminen auttaa asiaa, ja uuden motarin saa toki tehtyä miljardilla tai kahdella…

    Ja jos ruvetaan leikkimään liityntäliikenteellä niin kuin päivän Hesarin mukaan on tarkoitus niin ollaan ainakin Riihimäellä.

    Kehä II todetaan virkistävästi päivänselvyys että siihen ei ole varaa. Ei se nyt tosin 600 miljardia ole vaan 600 miljoonaa.

    Hanko-Hyvinkää radan varressa Röykässä on kaupungin omistuksessa yksi Jugend-linna jota ei saa kaupaksi kun ei sinne ole liikennyhteyksiä. Eli kannattakaa nyt ihmeessä.

  3. Kehä II – Hakamäentie
    Lyhyesti ajatuksia näistä kahdesta (kun kerran vedit ne hienosti yhteen. Mielestäni:
    – seudullisesti jatke ei tee Kehä II:sta perusteltua hanketta (ehkä takana on edelleen alkuperäinen visio, jota ei onneksi toteudu, Tuusulan tielle jatkuvasta, Haltialan pellot halkovasta ”rumiluksesta”),
    – mitä jos rahat laitettaisiinkin välin Hakamäentie – Turun moottoritie -tunneliin (se voisi tehdä niistä ”rumiluksista” jotenkin siedettäviä,

  4. 600 miljardia? Nyt on jokin suuruusluokka hakusessa. [virhe on jo korjattu postauksessa/OS]

    Kuten ehkä hakusessa on sekin, onko jokin tie turha vai ei. Perinteisestihän kaikki tiet Helsingin seudulla ovat turhia, jos ne antavat vaihtoehdon sille, että kierretetään ihmiset raideliikenteellä Helsingin keskustan kautta. Poikittaisliikenne, mitä se on? Muistan miten kovasti Kehä II:n läntisintä pätkää pidettiin turhana, ja huomaan myös, miten iloinen olen sekä autolla että bussilla liikkuessani, kun ei tarvitse enää kierrellä Kokinkyläntien kärrypolkuja, ja Finnoontiekin on hieman rauhoittunut.

    Hakamäentien norsumaisuus on muuten aika hiirimäistä verratuna ratapihaan, jonka yli se menee. Ei ole tuokaan tie ihan hirveä kaupunkikuvallinen tappio.

  5. Onpas ihanaa se kilpailutusautuus mikä tulee, kun VR ajetaan alas. Kyllähän meille taivaanportit avautuvat, kun vaan saadaan iki-ihana ulkomainen operaattori ajamaan junia, sitäkään kun me suomalaiset emme osaa. Näin siis rahat valuvat ulkomaiselle firmalle. Hyvä tietää, niin ei enää aja lähijunalla, sillä minä en astu kuin valtion junaan.

  6. ”…Sen on tarkoitus pohjautua metroon, mutta myös liityntäliikenteeseen…”

    Muualla tuo tehdään fiksummin. Liityntäliikenne on osoitus epäonnistuneesta kaavoituksesta. 🙁

    Sinänsä en oikein ymmärrä tarvetta kaavoittaa noita korpia. Kehä III:n sisällä riittää maata kymmeniksi vuosiksi. 😉

    PS Helsinki pitää jakaa tehokkaiksi yksiköiksi. Jokaisesta juna- ja metroasemasta saa toimivan kaupungin keskustan.

    1. Östersundomissa on jo Landbo ja Karhusaari, joihin on pakko laittaa liityntäliikenne. Toivottavasti syrjälämpäreitä ei tule lisää.

  7. Tai siis ehkä VR saa/osaa hinnoitella junat järkevästi, mutta ei paikallisliikenteen matkustajien kannalta, vaan jonkin oman sisäisen optimointinsa kannalta.

    Kuljetusyrittäjät kai ainakin valittavat, että VR saa julkisen vallan subventioita henkilöliikenteeseen, ja käyttää tätä rahamassia sitten sisäisiin subventioihin, joilla esimerkiksi ajetaan kuorma-autoja (muistanemme Konginkankaan turmakuorma-auton: se oli VR:n tytäryhtiön auto, joka ajoi maanteitä pitkin paperirullia junaradalla varustetulta Veitsiluodon tehtaalta junaradalla varustettuun Sompasaaren satamaan; en usko, että kyse olisi VR:n osaamattomuudesta, vaan siitä, että se toimii asetettujen reunaehtojen mukaisesti.)

  8. HSL-kausi alkaa kehnosti mittavilla lipunhintojen nostoilla, jos lausunnolla oleva ehdotus toteutuu. Miksi Helsingin liput nousisivat 50% enemmän kuin seutuliput ? Tuntuisiko nyt lähes välttämättömältä toteuttaa myös niitä koko HSL-jutun perusteluiksi esitettyjä päällekkäisten palvelujen karsimista aika raskaalla kädellä.

  9. No, tämän osasi jo ennustaa kun Helsinki vei Sipoosta mielivaltaisesti alueita. Kyse on pohjimmiltaan siitä, halutaanko pääkaupunkiseudun läheisyyteen yksi vai kaksi merkittävää luonnonsuojelualuetta eläintein reservaateiksi ja ihmisten virkistyskäyttöön. Sipoonkorven puhkotusta tyngästä ei sellaista muodostuisi. Tämän tietää käsi sydämellä jokainen vihreä. Ainakin tulisi tietää. Ekologiset käytävät katkaistaisiin ja ihmisten lisääntynyt toiminta alueelle / alueen lähelle kaavaillun 50,000-80,000 suuruisen uuden asutusalueen myötä tekisi lisätuhojaan. Merenrannan Natura-alueet jäisivät eristetyiksi pilkotuiksi saarekkeiksi, kun Luontoliiton ehdotuksessa ne yhdistyisivät laajempaan suojelualueeseen.

    Tähän on tosiaan tultu. 1980-luvulla tämä olisi vielä saanut vihreitä kahliutumaan työkoneisiin, nyt hiipii epäilys mieleen, että tälle annetaan poliittinen tuki vaikka yritetään pitää yllä kuvaa ”vaikeasta päätöksestä”.

    Kuinka paljon nykyvihreissä on vaelluksen harrastajia? Ovatko Lapin erämaat tuttuja, jotta voisi ymmärtää, mitä Etelästä puuttuu, ja miksi tämä on niin tärkeä kysymys? Ainakin Sinnemäki oli jossakin YLE:n ajankohtaisohjelmassa muutama vuosi sitten ”ensimmäistä kertaa metsässä”. Hän tosiaan väitti, ettei ole aiemmin ollut metsässä. Ihmetteli nuotiontekoa ja lammenjäätä kuin vastasyntynyt. Jokin pilkitty kala taidettiin käristää nuotiolla.

    Jos tämän päätöksen taakse mennään, niin puolue voisi kyllä sen myötä harkita myös nimen vaihtoa.

  10. >Miksi Helsingin liput nousisivat 50%
    >enemmän kuin seutuliput ?

    Tai, miksi eivät nousisi? Miksi seutulippujen pitää olla kalliimpia? En ole erityisesti perehtynyt mihinkään meneillään oleviin hinnankorotuskeskusteluihin, mutta on vaikea keksiä kovin järkeviä syitä tai myöskään ympäristöllisiä tms perusteluita sille, että matkani Leppävaarasta Pitäjänmäelle maksaa enemmän kuin matka Pitäjänmäeltä Sipoonkorpeen, tai että se maksaa saman verran kuin matka Kolmperästä Vuosaareen.

    Vaikka nykyinen sinänsä hölmön karkea vyöhykejärjestelmä pidettäisiinkin, niin yksi peruste hintojen nousuun nimenomaan Helsingissä on kai juuri se, että Helsingin matkavyöhyke laajeni Sipoossa, eli samalla lipulla voi saada pidemmän matkan, eli matkustaja saa enemmän ja liikenteen järjestäjä tarjoaa enemmän ja subventoi enemmän.

    1. Niin kauasn kun kunnat ovat itsenäisiä, jokainen maksaa omat menonsa. Helsingin sisäisten lippujen hinta riippuu lähinnä siitä, paljonko Helsinki tukee joukkoliikennettä.

  11. Jos ja kun lähijunaliikennettä aikanaan kilpailutetaan, ehdoissa pitäisi olla mahdollisuus polkupyörän kuljettamiseen ilmaiseksi myös ruuhka-aikoina. Otetaan paras liityntäkulkuneuvo todelliseen käyttöön.

  12. OS:
    >Niin kauasn kun kunnat ovat itsenäisiä,
    >jokainen maksaa omat menonsa.

    Mutta on kuitenkin toisinaan tulkinnanvaraista, mitkä ovat kunnan ”omia” menoja ja mitkä eivät, esim. juuri kunnanrajat ylittävän liikenteen osalta. Se, että asiat on aina tehty jollain tavalla, ei sentään tarkoita, että ne olisi aina ja iankaikkisesti pakko tehdä tällä tavalla. Muutokset käytäntöihin on tietysti hyvä perustella, jos vanhat käytännöt ovat hyvin toimivia, mutta esim. seutuliikenteen rahoitusmallin voisi hyvin kyseenalaistaa, koska monet tuntuvat ajattelevan, että sitä ei käytetä niin paljon kuin pitäisi (vaan ihmiset ajelevat autoillaan, jne).

    Alueellisen joukkoliikenteen voi minusta oikein hyvin nähdä asiana, jossa kunnat pitää pakottaa yhteistyöhön – mikäli ne eivät yhteistyötä muuten suostu tekemään. Tämäntyyppisellä argumentaatiolla on saatu alulle Länsimetro, vaikka espoolaiset eivät sitä hirveästi ole katsoneet tarvitsevansa. Länsimetron vastustamisessa on sentään järkensä, kun ottaa huomioon investointi- ja käyttökustannukset suhteessa nykyiseen varsin toimivaan bussiratkaisuun, ja ennen kaikkea voimakkaan alueellisen rakentamisen vaikutukset lähiympäristöön. Joukkoliikenteen tariffien uudistamisen vastustamisessa en näe tällaisia perusteltuja syitä.

    Miksi siis pitäisi vaatia, että kuntien sisällä pitää päästä liikkumaan oleellisesti halvemmalla kuin kunnanrajan yli? Miksei voitaisi käyttää toimivia useamman vyöhykkeen tai kilometripohjaisen laskutuksen järjestelmiä, joita käytetään muualla maailmassa? Kuntarajojen pitäisi olla tuollaiselle systeemille ihan läpinäkyviä.

  13. a_l:
    >ehdoissa pitäisi olla mahdollisuus polkupyörän
    >kuljettamiseen ilmaiseksi myös ruuhka-aikoina.

    Tämä on ymmärrettävä kannanotto ideologisena statementtina, mutta jos mietin ruuhka-ajan julkisissa välineissä kulkemista, ajatus on aika outo. Ymmärrän erityisryhmien tarpeiden ottamisen huomioon kustannuksista suuremmin piittaamatta (esim. pyörätuolit tai lastenvaunut), mutta fillarismin edistäminen muiden junalla kulkijoiden kustannuksella todennäköisesti tarkoittaisi vain sitä, että ne, jotka eivä kuljeta fillareitaan junissa, kokevat saavansa entistä huonompaa palvelua ja mahdollisesti siirtyvät ajamaan omalla autolla.

  14. @Pekka Taipale

    ”Fillarismi” ideologiana on minulle tuntematon käsite ja ehdotukseni olikin todellinen eikä mikään statement.

    Olen varma että pyörien ottaminen junaan lisäisi joukkoliikenteen käyttäjämääriä, olettaen tietysti että juniin olisi varattu myös pyörille sopivaa tilaa.

    Metrossahan tämä onkin jo mahdollista, enkä ole kuullut kenenkään siirtyneen henkilöauton käyttäjäksi metrolla liikkuvien pyöräilijöiden vuoksi.

  15. a_l: Ihan kiusantekohaluaanko VR on kieltänyt polkupyörien kuljettamisen? Enpä usko. Kyllä siihen on ihan hyvä syy. Itse pystyn sen keksimään, kun astun ruuhkajunan täyteen eteiseen (jonka takana on jotakuinkin yhtä täysi istumaosasto jossa ihmisiä seisoo käytävällä).

  16. Ruuhkajuna on eri asia kuin ruuhka-aikana kulkeva juna. Ruuhkasuuntaa vastaan junat ovat puolityhjiä, miksi niissäkin on pyörien kuljetus kielletty. Ei ole iso vaiva merkitä aikatauluihin ja laiturinäyttöihin erikseen junat, joissa pyöriä ei saa kuljettaa. Se onnistuu mm. Saksassakin.

  17. Suomen nykyisellä junakalustolla pyörien kuljetuksen ilmaisuudesta olisi varmaankin haittaa muille matkustajille (sen verran vähän pyöräpaikkoja niissä on). Saksassa olen monien paikkakuntien paikallisjunissa nähnyt omat vaunununsa (1 tai 2 per juna) pyörien ja muiden suurten kantamusten kanssa liikkuville, joten eiköhän noita meillekin haluttaessa saataisi.

  18. Penttilä aamun Hesarissa sitten sanoo sen saman että Kehä II ei tällä hintatasolla toteudu, mikä on itsestään selvää. Sitä minä en vaan ymmärrä miksi tämä pitää koplata Itämetroon, muuta yhteistä niillä ei ole kuin hintalappu ja se että kumpikin on paikallisliikennehankkeita. Valtion ei siksi pitäisi tuollaisiin hankkeisiin sekaantua lainkaan, eiköhän täällä tiedetä ihan itse mitä kannattaa tehdä, semminkin kun se kannattavuus on käytännössä kiinni kaavoituksesta joka taas on kunnan monopoli.

    Mutta kun Suomessa nyt vaan on sellainen järjestelmä että valtio maksaa kaiken maailman kärrypolkujakin, niin sivistynyt ratkaisu olisi että valtiolta tulee vaan könttänä tilisiirto kerran vuodessa Helsingille ja muille seudun kaupungeille. Jos (L)VM pelkää että tämä johtaa tuhlailuun ja tarpeettomiin hankkeisiin niin asia on nimenomaan päinvastoin: ihan järkeviäkin hankkeita on enemmän kuin pystytään rahoittamaan ja valtion osuudet sotkee niiden vertailun, eli huonompia hankkeita tehdään parempien sijaan ihan vaan siksi että niissä valtion osuus on suurempi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.