Hämeentie ja Pohjois-Espa

Olin 20 vuot­ta siten Han­no­ve­ris­sa Hel­sin­gin lii­ken­ne­ko­mi­tean muka­na tutus­tu­mas­sa käve­ly­ka­tuun ja pika­ra­tik­kaan. Nämä liit­tyi­vät toi­siin­sa sikä­li, että pika­ra­tik­ka oli raken­net­tu pää­tien alle cut and cover –mene­tel­mäl­lä. Raken­nus­työn piti joh­taa lii­ken­ne­kaa­ok­seen, mut­ta kaik­ki sujui hyvin. Niin­pä katu pää­tet­tiin raken­nus­työn jäl­keen muut­taa käve­ly­ka­duk­si, eikä kukaan katu­nut ratkaisua.

Lii­ken­ne­ver­kon väli­tys­ky­ky on moni­mut­kai­nen asia, jon­ka simu­loi­mi­seen eivät ihmi­sai­vot pys­ty.   Samaa kuin Han­no­ve­ris­sa tapah­tui pie­nes­sä mit­ta­kaa­vas­sa Yli­opis­to­ka­dul­la Port­ha­nian edes­sä. Katua oli pit­kään vaa­dit­tu käve­ly­ka­duk­si, mut­ta aina oli vas­tat­tu, että koko kau­pun­ki jou­tui­si seka­sor­toon, jos tämä yhteys kat­kais­tai­siin. Sit­ten raken­nus­vi­ras­ton (vai oli­ko se  ener­gia­lai­tok­sen) aina niin nopeat pojat kat­kai­si­vat sen yli vuo­dek­si, mut­ta kau­pun­ki vält­tyi seka­sor­rol­ta. Nyt sii­tä teh­dään kävelykatua.

Han­nu Pent­ti­lä on Hel­sin­gin Sano­mien mukaan sano­nut, että kau­pun­ki on nyt niin köy­hä, ettei sil­lä ole varaa laa­jen­taa käve­ly­kes­kus­taa. Kos­ka olen vii­me­ai­koi­na refe­roi­nut usei­ta Hesa­rin uuti­sia, jot­ka ovat osoit­tau­tu­neet vir­heel­li­sik­si, ole­tan, että tämä­kin on vir­heel­li­nen. Ajo­neu­vol­la-ajo kiel­let­ty merk­ki on aika halpa.

On kak­si han­ket­ta, jot­ka oli­si tär­keä toteut­taa: Poh­jois-Espan muut­ta­mi­nen käve­ly­alu­eek­si ja Hämeen­tien muut­ta­mi­nen jouk­ko­lii­ken­ne­ka­duk­si. Näi­hin ei uskal­le­ta ryh­tyä, kos­ka pelä­tään sen aiheut­ta­van lii­ak­si hait­taa lii­ken­teel­le. Täl­lai­sen asian voi rat­kais­ta kokei­le­mal­la (kuten Han­no­ve­ris­sa) tai simu­loi­mal­la. Olen aiem­min­kin kir­joit­ta­nut täl­lä blo­gil­la, että lii­ken­ne­suun­nit­te­lua var­ten pitäi­si kehit­tää kun­nol­li­set simulointimallit.

Hämeen­tien osal­ta asi­aa oli­si help­po kokeil­la. Sul­je­taan se auto­lii­ken­teel­tä vii­kok­si ja kat­so­taan mitä tapah­tuu. Tus­kin tapah­tuu mitään, sil­lä autot mah­tu­vat kyl­lä Sör­näis­ten ran­ta­tiel­le. Ei täl­lai­nen kokei­lu sen uska­li­aam­pi ole kuin ener­gia­lai­tok­sen kau­ko­läm­pö­työ­maa. Hämeen­tie muut­ta­mi­nen jouk­ko­lii­ken­ne­ka­duk­si nopeut­tai­si bus­sien ja rati­koi­den mat­kaa ja tuot­tai­si siis silk­kaa sääs­töä. Paju­nen hoi! Säästöä!

Espan osal­ta tar­vit­tai­siin simu­loin­tia, sil­lä kor­vaa­vat lii­ken­ne­jär­jes­tel­mät vaa­ti­vat inves­toiin­te­ja. Pitäi­si­hän lii­ken­ne siir­tää Ete­lä-Espal­le, jos­ta tuli kak­si­suun­tai­nen. Tosin asi­aa on kokeil­tu vuon­na 2003 autot­to­man päi­vän yhtey­des­sä. Sil­loin se sujui hyvin, vaik­ka nii­tä kor­vaa­via inves­toin­te­ja ei ollut tehty.

90 vastausta artikkeliin “Hämeentie ja Pohjois-Espa”

  1. Hämeen­tien muut­ta­mi­nen joukkoliikennekaduksi.

    Tämä on juu­ri sitä, mitä emme kai­paa sen enem­pää kuin Hämeen­tien asuk­kaat­kaan. Help­po ja hal­pa tapa mah­dut­taa hyvä pyö­rä­tie Hämeen­tiel­le on hää­tää bus­sit kul­ke­maan Sör­näis­ten Ran­ta­tie­tä tai vaih­toeh­toi­ses­ti päät­tää reit­ti Sör­kän met­roa­se­maan. Molem­min päin Hämeen­tie melusaas­te ja hiuk­kas­pääs­töt putoa­vat mur­to-osaan nykyisestä.

    Tämä OS aja­ma jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu on nimen­sä mukai­nen bus­sien ja rati­koi­den melui­sa kii­to­ra­ta, jos­sa sekä jalan­kul­ki­jat että pyö­räi­li­jät kul­ke­vat mis­sä mah­tu­vat ja uskal­ta­vat, ja sil­loin kuin ne eivät hait­taa jouk­ko­lii­ken­teen kul­kua. Ei kiitos!

    Huo­mat­kaa lopuk­si, että jouk­ko­lii­ken­net­tä ei tar­vit­se hai­ta­ta sen enem­pää kuin auton käyt­töä, jot­ta kau­pun­kiin mah­tui­si jär­ke­vä pyö­rä­tie­ver­kos­to ja tur­val­li­set ja suju­vat väy­lät liik­kua jalan.

    1. Anteek­si, mut­ta bus­sin pitäi­si myös vie­dä jon­ne­kin eikä vain kul­kea ohi. Jos bus­sit aja­vat Hämeen­tien sijas­ta Sör­näis­ten ran­ta­tiel­le, min­ne ne ovat vie­mäs­sä mat­kus­ta­jia? Mik­si bus­sien, joil­la on pysäk­ke­jä Hämeen­tiel­lä, pitäi­si siir­tyä autiol­le Sör­näis­ten Ran­ta­tiel­le, eika auto­jen sil­loin kun ne eivät ole menos­sa Hämeen­tien osoitteisiin.

  2. Poh­jois-Espa taas on akti­vis­tien vuo­si­kym­men­ten mär­kä uni, joka toki on osin toteu­tu­nut — mak­si­maa­li­nen hait­ta ilman mitään hyö­tyä — jo mone­na peräk­käi­se­nä kesänä. 

    Jol­lain käsit­tä­mät­tö­mäl­lä luo­vuu­del­la HKR ja muut viras­tot ovat onnis­tu­neet pitä­mään joko ete­läi­sen tai poh­joi­sen espan, tai molem­mat auki kevääs­tä pit­käl­le syk­syyn ja mah­dol­lis­ta­neet kai­kil­le iha­nuu­den, jos­sa turis­ti­bus­sit sei­so­vat sato­jen met­rien jonos­sa muun lii­ken­teen kans­sa tuprut­ta­mas­sa iha­nia pien­hiuk­ka­sia mm. Espan kah­vi­la-asiak­kai­den syliin.

  3. Jos bus­sit aja­vat Hämeen­tien sijas­ta Sör­näis­ten ran­ta­tiel­le, min­ne ne ovat vie­mäs­sä matkustajia?

    Bus­sit aja­vat Haka­nie­meen ja kes­kus­taan ja siel­tä pois. Ei kai Hämeen­tien muu­ta­maa taloa var­ten tar­vi­ta 20–30 bus­si­lin­jaa, kun katua pit­kin lii­ken­nöi useam­pi ratik­ka ja maan alla metro!

  4. Samaa minä­kin jäin Pent­ti­län oudos­sa kom­men­tis­sa ihmet­te­le­mään: miten vaik­ka­pa P‑Espan muut­ta­mi­nen käve­ly­ka­duk­si voi olla niin kal­lis­ta, ettei Hel­sin­gil­lä ole sii­hen varaa? Ei kai sitä käve­ly-Espaa tar­vit­se kul­tai­sil­la laa­toil­la pääl­lys­tää. Ensi hätään riit­tää pari lii­ken­ne­merk­kiä ja muu­ta­ma betonipossu.

    Ehdo­tan, että ensi kesä­nä (tai design-kesä­nä 2012) sul­je­taan P‑Espa Unio­nin­ka­dun ja Mans­kun väli­sel­tä osal­taan auto­lii­ken­teel­tä ihan vaan beto­ni­por­sail­la. Pan­naan katu kiin­ni juhan­nusaat­to­na. Hei­nä­kuus­sa lii­ken­ne on niin vähäis­tä, ettei ongel­mia tule. Jat­ke­taan elo­kuul­le ja kat­so­taan, mitä kaik­kia hir­veyk­siä sii­tä seu­raa. Pure­taan sul­ku sit­ten elo­kuun lopus­sa ja pääs­te­tään autot tal­vek­si takaisin.

    Veik­kauk­se­ni: Teh­taan­ka­dun, Hel­sin­gin­ka­dun ja Nor­dens­kiöl­din­ka­dun auto­lii­ken­ne lisään­tyy jos­sain mää­rin, kun Hel­sin­gin­nie­men hal­ki aja­jat siir­ty­vät osit­tain sin­ne. Osa var­maan tyy­tyy aja­maan kau­em­paa Haka­mäen­tien tai Kehä I:n kautta.

    Kes­kus­tan park­ki­luo­liin tulee lisää käyt­tä­jiä, kun Espan tie­noil­le päät­ty­vät auto­mat­kat aje­taan­kin park­ki­luo­laan, kun ei kadun var­teen pää­se. Ja hyvä niin, sitä var­ten­han ne park­ki­luo­lat ovat.

    Kata­stro­fia ei tule. Ja jos tulee, niin ne beto­ni­por­saat on siel­tä yhdes­sä yös­sä pois­tet­tu, jos tar­ve vaatii.

    Voi­si­ko täl­lai­ses­ta käve­ly-Espa-kokei­lus­ta herä­tel­lä lau­ta­kun­nas­sa keskustelua?

  5. Joo Espal­la teh­dään put­ki­töi­tä ihan Enem­mis­tön sala­lii­ton toi­mes­ta, samaa ope­raa­tio­ta oli myös Kai­vo­ka­dun put­ki­rik­ko, joka kat­kai­si kadun aiheut­ta­mat­ta sil­ti­kään mitään lii­ken­ne­kaa­os­ta. Se folio­au­to on var­maan muka­va helteellä.

  6. Asias­ta: Se että osa kaduis­ta vara­taan jouk­ko­lii­ken­teel­le ja osa hen­ki­lö­au­toil­le on maa­il­mal­la ihan ylei­nen jär­jes­te­ly. Kysy­mys on minus­ta sii­tä että jouk­ko­lii­ken­ne pysäh­tyy pysä­keil­lä kun taas autot kään­tyy ja pysäh­tyy miten sat­tuu, nii­den ryt­mi on yksin­ker­tai­ses­ti niin eril­lai­nen että sekoit­ta­mi­nen samal­la vilk­kaal­le kadul­le hyy­dyt­tää kum­man­kin. Hel­sin­gis­sä luon­te­va täl­lai­nen pari on Hämeen­tie ja Rantatiet.

    Ton­til­le ajoa ei tar­vit­see estää, riit­tää kun läpia­jo este­tään esi­mer­kik­si pysäk­kien koh­dal­la. Vapau­tu­van tilan sivusuun­nas­sa voi käyt­tää pyö­rä­kais­toi­hin ja park­ki­paik­koi­hin, ei tar­vit­se enää pysä­köi­dä jal­ka­käy­ty­vil­le eli nekin käy­tän­nös­sä levenee.

  7. Sta­di liik­kuu on var­mas­ti oikeas­sa Hämeen­tien osal­ta. Eivät Hämeen­tie­tä aja­vat bus­sit pal­ve­le Hämeen­tien asuk­kai­ta, val­tao­sa mat­kus­ta­jis­ta on vain läpi­kul­ku­mat­kal­la kes­kus­tas­ta Jako­mä­keen, Mal­mil­le ja min­ne kaik­kial­le sii­tä nyt pääseekään…

    Hämeen­tien viih­ty­vyyt­tä hei­ken­tä­vät nime­no­maan bus­sit, joi­ta kul­kee kat­kea­mat­to­ma­na vir­ta­na vuo­ro­kau­den ympä­ri. Kat­soin YTV:n sivuil­ta, että yli sata lin­ju­ria jyrää tätä suh­teel­li­sen kapea­ta katua tun­nis­sa. Ei kiva asukkaille.

  8. Kim­mo hyvä, sääs­tä sitä bus­si­vi­haa­si vähän.

    Kuten muutkn jo tote­si­vat, jouk­ko­lii­ken­net­tä on jär­ke­vä ajaa kau­pun­ki­ra­ken­teen sisäl­lä pal­ve­lu­ta­son mak­si­moi­mi­sek­si, mut­ta läpi­kul­kuau­to­lii­ken­teel­le taas sopii parem­min kau­pun­ki­ra­ken­teen ulko­puo­li­nen reit­ti, jos­sa on vähem­män tur­hia viiveitä. 

    Eli jos vaih­toeh­toi­na oli­si­vat pois­taa Hämeen­tien yhdet hen­ki­lö­au­to­jen käy­tös­sä ole­vat kais­tat, tai muut­taa Ran­ta­tiel­tä yhdet kais­tat bus­si­kais­toik­si, Hämeen­tien sul­ke­mi­nen hait­tai­si autoi­lua var­mas­ti vähem­män. 74 bus­sia tun­nis­sa suun­taan­sa tar­vit­see omat kais­tat ihan riip­pu­mat­ta sii­tä mis­tä ne menevät.

    Sii­nä olet toki oikeas­sa, että bus­seis­ta läh­tee mete­liä ja saas­tei­ta, eivät­kä ne muka­via ole kai­ku­val­la kadul­la. Pit­kän pääl­le bus­si­lin­jo­ja pitäi­si­kin pyr­kiä kor­vaa­maan rati­koil­la. Se puo­les­taan edel­lyt­tää rati­koi­den nopeut­ta­mis­ta, jot­ta niil­lä voi­si kor­va­ta pidem­piä bus­si­lin­jo­ja. Suu­rin rati­koi­ta hidas­ta­va syy on odot­te­lu lii­ken­ne­va­lois­sa, kos­ka kun­nol­li­sia etuuk­sia ei ole halut­tu toteut­taa. Se kun hidas­tai­si autoliikennettä.

    Niin, ja kur­viin lin­jo­jen päät­tä­mi­nen ei ole rea­lis­ti­nen idea, kos­ka se las­kee pal­ve­lu­ta­soa niin tör­keäs­ti, eikä sin­ne sitä­pait­si mahdu.

  9. pisa­ra ja cut&cover: ei tai­da onnis­tua, kos­ka junien vaa­ti­man kaar­re­sä­teet ja hgin katu­ver­kon kul­mik­kuus eivät ole yhteensovitettavissa.

    Lisäk­si vas­taan tulee park­ki­luo­lia ja huol­to­tun­ne­lei­ta yms.

    Var­maan­kin pisa­ra on vedet­tä­vä hyvin syvälle.

  10. Eli­na, Kur­vi on kes­kei­nen sol­mu­pis­te jos­sa vaih­de­taan bus­sien, rati­koi­den ja met­ron välil­lä. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä jos bus­sien mää­rä vähe­nee rati­koi­den, Pisa­ran, lii­tyn­nän, tms. laa­jen­nus­ten myö­tä ne jäl­jel­le jää­neet voi­tai­siin ajaa Kala­sa­ta­man kaut­ta Haka­nie­men. Täl­löin Hämeen­tie voi­si olla Alek­sin tyyp­pi­nen ratikkakatu.

    Otso, nii­tä valoe­tuuk­sia oli­si hel­pom­pi saa­da jos oli­si vain bus­sit ja rati­kat. Lisäk­si minus­ta pyö­rä­kais­ta-bus­si­kais­ta-ratik­ka­kis­kot ei edel­ly­tä jalan­kull­ki­ja­va­loa var­sin­kaan pysäk­kien koh­dal­la, kor­kein­taan sel­lai­set Varo­va-valot niin kuin Lasi­pa­lat­sil­la, eli nii­tä valo­ja voi­si poistaa.

    Hämeen­tien kaut­ta kul­kee koko itä­puo­len bus­si­lii­ken­ne ja rati­kat. Väli Rau­ta­tien­to­ri-Kur­vi (n. 2km) on rati­kal­la rei­lu 10 min ja bus­sil­la (kak­si pysäk­kiä vähem­män) noin 8 min ja hajon­ta on suur­ta, 15 min on ihan nor­maa­lia. Ver­tai­lun vuok­si ratik­ka ajaa Alek­sin (n. 1km) 4 minuu­tis­sa, ja Alek­sil­la on pysäk­ki 200 met­rin välein, parin­kym­pin nopeus­ra­joi­tus ja niin pal­jon jalan­kul­ki­joi­ta ja mat­kus­ta­jia kuin Hel­sin­gis­sä mis­sään. Eli bus­si Hämeen­tiel­lä on vähin­tään tuplas­ti suu­rem­mal­la pysä­kin­vä­lil­lä mel­kein yhtä nopea kuin käve­ly­vauh­tia kul­ke­va ratik­ka Alek­sil­la ja rati­kat Hämeen­tiel­lä vähän hitaam­pia. Nopeut­ta­mis­po­ten­ti­aa­li tuos­sa siis on, lii­ken­ne­sääs­töi­nö puhut­tai­siin mil­joo­nis­ta vuositasolla.

  11. Tämä kuu­los­taa niin hyvältä!
    Hämeen­tie jouk­ko­lii­ken­teel­le! Itse pit­kään Hämeen­tiel­lä asu­nee­na olen tus­kas­tu­nut auto­lii­ken­teen mete­liin ja pölyyn. Lisäk­si Hämeen­tien autoi­li­joi­den vil­li piit­taa­mat­to­muus suo­ja­tei­tä koh­taan on tus­kais­ta kat­sot­ta­vaa. Hämeen­tie on tiu­haan asut­tua, päi­vit­täin mm. melu- ja pöly­hai­tois­ta kär­si­vät niin lap­set kuin vanhuksetkin.

  12. Näin Hämeen­tien asuk­kaa­na ja ihan kor­va­kuu­lol­ta sanoi­sin, että melusaas­te tulee pää­osin van­hois­ta lin­ja-autois­ta. Hen­ki­lö­au­to­ja ei toi­seen ker­rok­seen uusien ikku­noi­den taak­se edes kuu­le. Bus­sil­la en muis­ta men­nee­ni kotiin kos­kaan, met­rol­la jos­kus, spo­ral­la useam­min, useim­mi­ten kävel­len. Hämeen­tien asuk­kaat eivät bus­se­ja tarvitse.

  13. @Otso

    Suu­rin rati­koi­ta hidas­ta­va syy on odot­te­lu lii­ken­ne­va­lois­sa, kos­ka kun­nol­li­sia etuuk­sia ei ole halut­tu toteut­taa. Se kun hidas­tai­si autoliikennettä.

    Voi­sit­ko ava­ta hie­man tuo­ta väi­tet­tä­si noin ihan käy­tän­nön tasol­la. Valo­hait­to­jen raken­te­lu kai­kel­le muul­le lii­ken­teel­le ja eri­tyi­ses­ti kevyel­le lii­ken­teel­le on näem­mä jokai­sen akti­vis­tin tavoite. 

    Suu­rin rati­koi­ta hidas­ta­va syy on kau­pun­ki ja ihmi­set. Hel­sin­gin ratik­ka­kis­ko­ja pit­kin ei kul­ki­si nopeas­ti edes Lin­nan­mäen vuo­ris­to­ra­ta. Toi­nen aivan yhtä mer­kit­tä­vä syy on se vali­tet­ta­va pak­ko­pul­la, mat­kus­ta­ja eli ihmi­nen, joka par­vei­lee kau­pun­gin kai­kil­la nur­kil­la tuk­ki­mas­sa rai­tei­ta pysä­keil­lä ja ris­teyk­sis­sä. Tähän onkin tar­tut­tu kii­tet­tä­väs­ti pois­ta­mal­la valo-ohjat­tu­ja suo­ja­tei­tä esim. Man­ner­hei­min­tiel­lä — aivan fant­su rat­kai­su jalan­kul­ki­joi­den tur­val­li­suu­den kannalta.

    Eni­ten har­mit­taa kui­ten­kin täl­lai­set per­ha­nan lii­ken­ne­suun­nit­te­lun trol­lit, jot­ka hake­vat väki­sin vas­tak­kai­na­set­te­lu­ja ja kehit­tä­vät rat­kai­su­ja ole­mat­to­miin ongel­miin! Jouk­ko­lii­ken­ne on ehdot­to­man hyvä ja tar­peel­li­nen asia, mut­ta se ei näem­mä kai­kil­le rii­tä. Sik­si on niin help­po tul­la joh­to­pää­tök­seen, että agen­da­na on jokin muu kuin itse asia, lii­ken­ne ja liik­ku­mis­tar­pei­den tyydyttäminen.

  14. Tuo on sulaa hul­luut­ta ajaa kaik­ki bus­si­lin­jat kes­kus­taan asti. Osa voi­si päät­tyä Käpy­län ase­mal­le, osa Kala­sa­ta­man met­roa­se­mal­le ja osa vaik­ka Pasi­laan. Hämeen­tien lisäk­si rau­hoit­tui­si Rau­ta­tien­to­ri ja Kai­sa­nie­men­ka­tu. Muu­ta­man lin­jan voi­si jät­tää nii­tä var­ten, jot­ka oikeas­ti ovat mat­kal­la Hämeen­tien var­teen. Ajal­li­ses­ti mat­ka ei piden­tyi­si lain­kaan, sil­lä jo nyt nopein­ta on vaih­taa junaan tai metroon.

  15. Näil­le “käve­ly­ka­duil­le” pitää ehdot­to­mas­ti saa­da oma kor­keus­e­ro­tet­tu pyö­rä­kais­ta, joka on vain pyö­ril­le. Nykyi­sil­lä kes­kus­tan käve­ly­ka­duil­la on lähes mah­do­ton­ta pyö­räil­lä, kun jo kym­me­nen jalan­kul­ki­jaa onnis­tu­vat tuk­ki­maan koko tien. Nykyi­nen rat­kai­su (Kes­kus­ka­tu, Mikon­ka­tu, Kluu­vi­ka­tu) on teh­ty ajat­te­le­mat­ta pyö­räi­li­jää lain­kaan. Käve­ly­ka­dut kat­kai­se­vat pyö­räi­li­jäl­tä poh­joi­nen-ete­lä ‑suun­tai­sen reitin.

  16. Tuo on sulaa hul­luut­ta ajaa kaik­ki bus­si­lin­jat kes­kus­taan asti. 

    Tämä sula hul­luus on ilmei­ses­ti ideo­lo­gi­ses­ti kovin tär­ke­ää ja kes­kus­tan rau­hoit­ta­mi­nen bus­si­lii­ken­teel­tä koet­tai­siin tap­pio­na “jouk­ko­lii­ken­ne­puo­lu­eel­le”.

  17. Sii­tä ei tie­ten­kään pää­se mihin­kään että bus­sit­kin tuot­taa melua ja hei­ken­tää ilman­laa­tua, vaik­kei täs­tä tie­ten­kään seu­raa että hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne ei ole haitta.

    Hämeen­tien jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu on minus­ta päi­vän­sel­väs­ti kan­nat­ta­va han­ke eikä mak­sa juu­ri mitään. Hämeen­tien muut­ta­mi­nen rans­ka­lais­tyy­li­sek­si ratik­ka­ka­duk­si mak­sai­si, mut­ta on kyl­lä sekin sel­keäs­ti kan­nat­ta­vaa. Näin:

    Vaik­ka kuin­ka laa­jen­ne­taan rai­de­lii­ken­net­tä niin kai­kis­ta Lah­den­väy­län suun­nal­ta tule­vis­ta bus­seis­ta on aika vai­kea pääs­tä eroon. Sen voi teh­dä lii­tyn­tä­lii­ken­teel­lä, mut­ta tuo on mat­kus­ta­jien kan­nal­ta koh­tuu­ton­ta var­sin­kin niil­lä alueil­la jois­sa lii­tyn­tä­mat­ka on pit­kä kuten Lah­den­väy­län itä­puo­li. Eli jon­kin­lai­nen bus­si­väy­lä kes­kus­taan tai aina­kin Haka­nie­meen saak­ka tar­vi­taan. Voi­daan teh­dä ran­ta­tei­den vie­reen ihan eril­li­nen kak­si­kais­tai­nen bus­si­ka­tu, leveyt­tä riit­tää, ja sii­tä edel­leen Haka­nie­meen. Tuo mak­saa jotain vii­ti­sen mil­joo­na kilo­met­ri, jos teh­dään samal­la ne poi­kit­tais­kis­kot Kala­sa­ta­maan niin se on pari mil­joo­naa enem­män eli nämä kan­nat­taa yhdis­tää. Vaih­to rati­koi­hin Kum­pu­lan kam­puk­sen koh­dal­la, Kala­sa­ta­man alu­eel­la ja met­roon Kala­sa­ta­mas­sa tai kum­paan­kin lopul­ta Hakaniemessä.

    Hämeen­tiel­le sit­ten sel­lai­nen rans­ka­lais­mal­li­nen ratik­ka­ka­tu, niin kuin se Osmon esit­te­le­mä Nizza. Kis­ko­ja voi ja tulee vähän paran­taa mikä ei nyt ei pal­hoa mak­sa, mut­ta tuo­hon kon­sep­tiin kuu­luu se että jal­kä­käy­tä­vät, pyö­rä­väy­lät, istu­tuk­set, tms. teh­dään laa­duk­kaas­ti uusik­si ja kun­nos­te­taan esi­mer­kik­si Vaa­sa­nau­kio huo­lel­la. Eli koko­nais­re­mont­ti ja paran­nus koko kadul­le. Tuo mak­sai­si kai joi­tain kym­me­niä miljoonia.

    Eli kym­me­nien mil­joo­nien pro­jek­ti jon­ka tosin väit­täi­sin las­ke­mat­ta­kin kyl­lä mak­sa­van itsen­sä ihan jo jouk­ko­lii­ken­teen nopeu­tu­mi­sen kaut­ta muis­ta hyö­dyis­tä puhu­mat­ta­kaan. Olen­nai­sem­paa on toki parem­pi kau­pun­kiym­pä­ris­tö, varaa tuo­hon ja minus­ta se on sen arvoista.

  18. Ei ole vii­me aiko­jen pos­tauk­set tul­leet läpi, lie­nee­kö iske­nyt boi­kot­ti, mut­ta kokeil­laan taas.

    Osmo ei tai­da nyt muis­taa sitä, että n. 10 vuot­ta sit­ten oli hen­ki­lö­au­toil­la jon­kin aikaa ajo­kiel­to Pit­käl­lä­sil­la. Tämä joh­ti kes­tä­mät­tö­mään lii­ken­ne­pai­nee­seen Haka­nie­men­sil­lal­la. Niin­pä sil­ta aukais­tiin taas.

    Mitään vaih­toeh­toa ei näit­ten kah­den lisäk­si ole. Hel­sin­gin­ka­tu tai Stu­ren­ka­tu ei pal­ve­le kysei­sen suun­nan lii­ken­net­tä kunnolla.

    Kes­kus­ta­tun­ne­li oli­si vaih­toeh­to, mut­ta se on nyt kai lopul­li­ses­ti torpattu.

    Osmon myös pitäi­si tie­tää, että lii­ken­teen mää­rä Hel­sin­gin aivan kes­kus­tas­sa ei ole lisään­ty­nyt parin­kym­me­neen vuo­teen. Samoi­ten yksi­tyi­au­to­jen mää­rä alu­eel­la koko­nais­lii­ken­teen mää­räs­tä on pysy­nyt vuo­des­ta toi­seen parin pro­sen­tin hei­tol­la vakiona.

    Aivan sel­väs­ti on ollut näh­tä­vis­sä tämän mel­ko koh­tuul­li­sen mää­rän auto­ja, osa toki tur­hia­kin, ahta­mi­nen entis­tä vähem­mil­le vaih­toeh­toi­sil­le rei­teil­le joi­ta ei oikeas­taan ole. Juu­ri nuo pie­net kadut anta­vat sen jous­to­va­ran lii­ken­tees­sä kun ratik­ka puto­aa rai­teil­ta tai jotain muu­ta, esim. ikui­suus­pro­jek­tit Espla­na­deil­la ovat käynnissä.

    Kata­ja­no­kan ja Ruo­ho­lah­den väli­nen lii­ken­ne on jo puo­li­vuot­ta ollut toi­seen suun­taan aivan tol­kut­to­man huo­noa. Aina tun­tuu unoh­tu­van, että siel­lä­kin liik­kuu veron­mak­sa­jia, joi­den aikaa menee tol­kut­to­mas­sa jono­tuk­ses­sa. Jos tääl­lä ei lii­kui­si ulko­maa­lai­sia ei niin hävettäisi. 

    Ei tar­vit­se pal­joa arva­ta mitä tapah­tui­si, jos P‑Espa sul­jet­tai­siin koko­naan. Se on kyl­lä tot­ta, että Yli­opis­to­ka­dun sul­ke­mi­nen ei näy juu­ri mis­sään jos ei las­ke­ta tak­sien pää­syn nopeut­ta vaik­ka hotel­li Hel­sin­gil­le Kruu­nu­haan-Kata­ja­no­kan suun­nal­ta. Mikon­ka­dul­ta­han ei sai­si ajaa läpi.

    Muu­ten­kin on vai­kea käsit­tää ettei­kö Espoil­ta oli­si jär­jes­tet­tä­vis­sä parem­min tilaa pol­ku­pyö­räi­li­jöil­le. Lisäk­si he saa­vat ajaa vapaas­ti Aleksia.
    [Tämä vies­ti löy­tyi ros­ka­pos­tin jou­kos­ta. En tie­dä, mikä sen sin­ne vei]

  19. Ajal­li­ses­ti mat­ka ei piden­tyi­si lain­kaan, sil­lä jo nyt nopein­ta on vaih­taa junaan tai metroon.

    No ei ole. Ajal­li­ses­ti nopein yhteys Kur­vis­ta kes­kus­taan on bus­si, vaik­ka sekin on hidas. Ratik­ka­kin on käy­tän­nös­sä hie­man met­roa nopeam­pi kun ottaa huo­mioon käve­ly­mat­kat, met­rol­la on tosin jat­kos­sa vähän tiheäm­pi vuo­ro­vä­li. Junaan vaih­to esi­mer­kik­si Mal­mil­ta on sit­ten tapaus­koh­tai­sem­pi juttu.

  20. Todel­la­kin, mis­sä LIITYNTÄLIIKENNE! Koko rau­ta­tien­to­rin kalus­to kala­sa­ta­maan ja mas­sat met­rol­la sin­ne. Kala­sa­ta­mas­sa vaik­ka nel­jä lai­tu­ria, mihin ohja­taan bus­sit ja mat­kus­ta­jat. Ja loput odot­te­lee ken­täl­lä käs­kyä ja lai­tu­ri­paik­kaa. Hämeen­tiel­le sik-sak­kia kul­ke­va bus­si lin­ja (vrt. tuk­hol­man SL lin­ja 55 hjort­ha­gen-sofia), jon­ka tar­koi­tus on kerä­tä poruk­ka vain mer­toa­se­mal­le ja toi­sin päin. Ja sen pysä­kit hämeen­tiel­lä oli­si ratik­ka­py­sä­kit. Nyt lin­jat sahaa pelk­kää hämeen­tie­tä (+met­ro), mut­ta vaa­san­ka­dul­la ei ole­kaan ketään.

    Anne­taan asu­mis­viih­ty­vyys takai­sin kor­ke­jen kera kai­kil­le hämeen­tiel­lä asuville.

    Teh­dään rau­ta­tien­to­ris­ta oikeas­ti koko­kan­san tori(vrt. jäl­leen medborgarplats).

    Sit­ten vie­lä se ete­lä-poh­jois­met­ro ja kes­kus­ta­tun­ne­li autoille. 

    Eikös kau­pun­ki itse myös ideoi­nut kult­tuu­ri­kau­pun­ki­vuo­den aikoi­hin tuo­ta poh­jois-espan tule­vai­suut­ta? Siis juu­ri samat visiot, mit­kä nyt tule­vat asukkailta.

  21. Lai­tan tähän pari video­pät­kää pari vuo­den takaa Han­no­ve­rin pika­ra­ti­kas­ta sekä sen “pik­ku­vel­jes­tä” Bie­le­fel­dis­tä. Käy­tän tätä “pik­ku­ve­li-nimi­tys­tä” sen vuok­si, että Han­no­ve­ris­sa rai­de­le­veys on 1435mm kun taas Bie­le­fel­dis­sä, Hel­sin­gin tapaan, 1000mm, mut­ta kui­ten­kin saman­ta­pai­sia (Bie­le­fel­din sys­tee­mi kui­ten­kin pie­nem­pi kuin Han­no­ve­rin vas­taa­va laa­ja sys­tee­mi). Itse pidin kum­mas­ta­kin sys­tee­mis­tä ja kau­pun­kien his­to­rial­li­set, kes­kiai­kai­set kes­kus­tat oli­vat rau­hoi­tet­tu­ja kai­kel­ta lii­ken­teel­tä; siel­lä kul­ki vain ihmi­siä ja oli run­saas­ti kivi­jal­ka­kaup­po­ja. Tilan­ne oli suo­ras­taa has­su; jos vas­taan oli­si tul­lut hevos­kär­ry­jä, niin oli­si voi­nut hyvin kuvi­tel­la ole­van­sa aika­kau­des­sa muu­ta­ma vuo­si­sa­ta taak­se päin. Ainois­taan monis­sa pai­kois­sa ollut “U‑Statdbahn”-kyltti pal­jas­ti, että kadun alla kul­kee­kin moder­ni rai­tio­vau­nu­poh­jai­nen kau­pun­ki­ra­ta, tihei­ne asemineen. 

    http://voristo.1g.fi/kuvat/Kaupunkiliikennetta+videoina/Hannover/

    http://voristo.1g.fi/kuvat/Kaupunkiliikennetta+videoina/Bielefeld/

  22. Kim­mo sanoi:

    Voi­sit­ko ava­ta hie­man tuo­ta väi­tet­tä­si noin ihan käy­tän­nön tasolla

    Mie­lel­lä­ni. Mit­tai­lin tuos­sa vii­me tal­ve­na sekunt­ti­kel­lon kans­sa 8:n rati­kan pysäh­ty­mi­siä ja liik­ku­mi­sia työ­mat­kal­la­ni ja raken­sin mit­taus­ten varaan mal­lin sii­tä, mikä rati­kan liik­ku­mi­ses­sa vie aikaa ja miten sitä voi­tai­siin nopeuttaa.

    Tulok­set löy­ty­vät täs­tä. tii­vis­täen, 30% kasin ajas­ta tuol­la rei­til­lä meni lii­ken­ne­va­lois­sa sei­so­mi­seen, niis­hin hidat­sa­mi­seen tai nii­den jäl­keen kiih­dyt­tä­mi­seen. Se tar­koit­taa, että 30% tuon lii­ken­nöin­nin kuluis­ta joh­tui myös sii­tä. Kaik­kia valo­ja ei tie­ten­kään voi­si poistaa/ohittaa ilman mas­sii­vi­sia lii­ken­nein­ves­toin­te­ja, mut­ta näp­pi­tun­tu­mal­la arvioin, etät 10% nopeu­tuk­sen sai­si hel­pos­ti ja aiheut­ta­mat­ta juu­ri lain­kaan hait­taa kel­le­kään, ja 20% aiheut­ta­mal­la sivu­ka­tu­ja liik­ku­vil­le autoil­le pien­tä hait­taa ja pois­ta­mal­la pari pysä­köin­ti­paik­kaa. Se kol­mas 10% sit­ten on se han­ka­lam­pi, jol­le ei ehkä voi mitään (mm. mans­kun ja Hesa­rin risteys).

    Ver­tai­lin myös, miten nopeu­tus onnis­tui­si mm. pysäk­ke­jä vähen­tä­mäl­lä, agres­sii­vi­sem­mal­la ajo­ta­val­la tai nos­ta­mal­la nopeus­ra­joi­tus­ta, mut­ta näi­den vai­ku­tus oli pien­tä lii­ken­ne­va­lo­rat­kai­sui­hin verrattuna.

    Tuo on tie­tys­ti vain yksi pät­kä, ja mit­tauk­sia sitä pait­si oli aivan lii­an vähän mihin­kään luo­tet­ta­vaan ana­lyy­siin, mut­ta sanoi­sin, että koko­lail­la var­mas­ti 20–40% Hel­sin­gin rati­koi­den ajas­ta uppo­aa lii­ken­ne­va­loi­hin. Käsit­tääk­se­ni HSL on tänä kesä­nä teh­nyt vähän jotain vas­taa­via mit­tauk­sia kasin nopeu­tus­pro­jek­tin yhtey­des­sä, eli ehkä tuon las­kel­ma­ni voi kor­va­ta viral­li­sem­mal­la ver­siol­la jos­kus tulevaisuudessa.

    Eri lii­ken­ne­muo­to­jen aset­ta­mi­nen vas­tak­kain ei tie­ten­kään ole mikään itsei­sar­vo, mut­ta kun vaik­ka­pa ratik­ka ja hen­ki­lö­au­to tule­vat samaan aikaan ris­teyk­seen, toi­sen on hidas­tet­ta­va. Ja valo-ohja­tus­sa ris­teyk­ses­sä valot mää­rää­vät kum­man. Sii­nä rati­kas­sa on 50 tai 100 hen­keä, lähes aina enem­män kuin mitä valoi­hin ker­ty­neis­sä autois­sa istuu, vaik­ka kuin­ka isos­ta ties­tä oli­si kyse. 

    Kim­mo sanoi:

    Jouk­ko­lii­ken­ne on ehdot­to­man hyvä ja tar­peel­li­nen asia

    Kuten on myös yksi­tyi­sau­toi­lu, ja pyö­räi­ly, ja eten­kin käve­ly, joka on kaik­kein fun­da­men­taa­leim­min vält­tä­mä­tön liikkumismuoto.

    Moder­nit kau­pun­git tar­vit­se­vat vält­tä­mät­tä moot­to­roi­tua lii­ken­net­tä: paluu 1800-luvun alkuun tus­kin on kenen­kään uto­pia. Täs­mäl­li­sem­min, ne tar­vit­se­vat käy­tän­nös­sä vält­tä­mät­tä sekä jul­kis­ta, että yksi­tyi­sau­to­lii­ken­net­tä. Ei ole mah­dol­lis­ta raken­taa sel­lais­ta jul­ki­sen lii­ken­teen ver­kos­toa, jol­la kaik­ki pää­si­si­vät tyy­dyt­tä­väs­ti halua­miin­sa paik­koi­hin. Eikä ole myös­kään mah­dol­lis­ta raken­taa sel­lais­ta yksi­tyi­sau­toi­lun infra­struk­tuu­ria, että kaik­ki pää­si­si­vät autoil­la nopeas­ti halua­miin­sa paik­koi­hin. Sitä­pait­si kaik­ki eivät voi edes ajaa autoa. Joten molem­mat ovat vält­tä­mät­tö­miä: jul­ki­nen lii­ken­ne hoi­ta­mas­sa ylei­sim­mät liik­ku­mis­tar­peet, joi­hin se tehok­kaas­ti sopii, ja yksi­tyi­sau­toi­lu epä­ta­val­li­sem­mil­le reiteille.

    Erit­täin muka­vaa että meil­lä on nyt hyvä yhtei­sym­mär­rys sii­tä, että eri liik­ku­mis­ta­vat ovat kaik­ki tar­peel­li­sia muo­dos­sa tai toi­ses­sa, ja että pää­mää­rä­nä on saa­da aikaan toi­mi­va kau­pun­ki jos­sa ihmi­set voi­vat hoi­taa liik­ku­mis­tar­peen­sa hel­pos­ti. Uskon, että se hel­pot­taa kes­kus­te­lua jatkossa.

    En kyl­lä usko, että täs­tä pää­mää­räs­tä eri­mie­li­siä on monia­kaan. Tie­dän vain yhden ihmi­sen puhu­van “auto­saa­ta­nois­ta”, eikä hän­kään ehkä ole ihan vaka­vis­saan. Kysy­mys onkin sii­tä, mil­lä eri tavoin pää­mää­rään on mah­dol­lis­ta käy­tän­nös­sä pääs­tä, ja sen suh­teen ongel­mat ovat peri­aat­tees­sa rat­kais­ta­vis­sa las­ke­mal­la tai ver­taa­mal­la rat­kai­su­ja maailmalla.

  23. Otso, lisä­hi­das­tus­ta tuo vie­lä se että ratik­kaa yri­te­tään ajaa aika­tau­lun mukaan, bus­seis­sa tuos­ta on suo­siol­la luo­vut­tu joka ei sekään ole hyvä vaih­toeh­to. Ja aika­tau­lu teh­dään sit­ten siis sen hitaam­man valo­kier­ron mukaan.

    Kun sai­si ne valot kun­toon tai mie­luum­min pois (mihin esi­mer­kik­si Hesa­rin ja Fle­ma­rin ris­teyk­ses­sä tar­vi­taan valo­ja?) ja vie­lä jokusen han­ka­lim­min sijoi­te­tun pysä­köin­ti­pai­kan pois niin puhut­tai­siin hel­pos­ti 30% nopeu­tuk­ses­ta, suu­rin­piir­tein kym­me­nen mil­joo­naa vuo­des­sa. Las­kin nii­den park­ki­pai­ko­jen mää­rän jos­kus, jos nyt jäte­tään kol­mo­sen ete­lä­lenk­ki pois muu­ten­kin toi­vot­to­ma­na lii­ken­neym­pä­ris­tö­nä niin nii­tä on pari­sa­taa. Peri­aat­tees­sa HSL:n kan­nat­tai­si vaik­ka lou­hia noi­den tilal­la parkkipaikat.

    Vali­tet­ta­vas­ti täl­lä ei oli­si auto­saa­ta­naan mitään vai­ku­tus­ta, mut­ta kaik­kea ei voi saada.

  24. Hämeen­tien muut­ta­mi­nen jouk­ko­lii­ken­ne­ka­duk­si Kur­vin ja Haka­nie­men välil­lä ei ole jär­jes­te­lyil­tään kovin mut­ki­kas. Pit­kä­sil­ta voi­daan samal­la palaut­taa joukkoliikenteelle. 

    70-luvun alus­sa, jol­loin radi­kaa­li lii­ken­ne­mi­nis­te­ri Saar­to jär­jes­ti Hel­sin­kiin jouk­ko­lii­ken­ne­ko­kei­lun, Pit­kä­sil­ta varat­tiin ruuh­ka-aikoi­na vain joukkoliikenteelle. 

    Kau­pun­gin lii­ken­ne­suun­nit­te­lu­pääl­lik­kö aset­tui kokei­lun ensim­mäi­se­nä aamu­na häly­tys­a­se­miin sil­lan kupee­seen. Hän oli var­ma, että lii­ken­ne­kaa­os seu­rai­si tuos­ta operaatiosta.

    Ei seu­ran­nut. Pit­kä­sil­ta ja sen ympä­ris­tön katu­verk­ko toi­mi koh­tuu­del­la seu­raa­vat kol­me vuo­si­kym­men­tä, kun­nes jonain hämä­rän het­ke­nä kes­kus­ta­tun­ne­lin mark­ki­noi­mi­sek­si rajoi­tuk­set purettiin.

    Mitään kata­stro­fia ei taas­kaan syn­ty­nyt. Jouk­ko­lii­ken­ne tuli vain hitaam­mak­si ja kalliimmaksi. 

    Poh­jois-Espan muut­ta­mi­nen käve­ly­ti­lak­si onnis­tuu myös. Ete­lä-Espa voi toi­mia kak­si­suun­tai­se­na välil­lä Fabia­nin­ka­tu — Erot­ta­ja. Huol­to­tun­ne­li ja laa­jen­tu­nut luo­la­py­sä­köin­ti huu­ta­vat tätä rat­kai­sua. Samal­la Man­ner­hei­min­tien itäi­nen ajo­ra­ta Wulf­fin kul­mas­ta Sokok­sel­le voi­daan muut­taa pyö­rä- ja jalan­ku­lun alu­eek­si, kun län­ti­nen ajo­ra­ta kaksisuuntaistetaan.

  25. Käve­ly­ka­tu­jen lisää­mi­nen kes­kus­taan on var­maan ihan ok. Esim. Mel­bour­nes­sa oli muis­taak­se­ni käve­ly­ka­tu­ja ja ‑aluei­ta, ja sun­nun­tai­na turis­tit siel­lä mie­lel­lään käve­li­vät. Jokin täl­lai­nen oli­si var­maan ter­ve­tul­lut­ta myös Hel­sin­gis­sä, joka mat­kai­lun suh­teen kär­sii kes­kus­tan pie­nuu­des­ta ja “tasai­suu­des­ta.” Siis ok.

    Kan­nat­taa sil­ti huo­ma­ta, että autoi­lun vai­keut­ta­mi­nen vähen­tää autol­la kes­kus­taan tule­vien halu­ja sin­ne änge­tä. Tämä mer­kit­see käy­tän­nös­sä sitä, että kes­kus­taan ei jul­ki­sen lii­ken­teen vai­ku­tus­pii­rin ulkoa enää tul­la. Reu­na-alu­eet siis vah­vis­tu­vat kau­pan kes­kuk­si­na. Mut­ta tämä­kin on toi­saal­ta hyvä asia.

    Joh­to­pää­tök­se­ni on, että käve­ly­kes­kus­ta on ed. mai­ni­tuis­ta syis­tä win-win.

  26. Jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu = katu, jol­la lii­ken­nöi ras­kas jouk­ko­lii­ken­ne. Taval­li­ses­ta kadus­ta tämä ero­aa vain rajoi­tus­ten puo­les­ta, saas­teet, melu ja ongel­mat ovat vähin­tään samat kuin ennen.

    Käve­ly­ka­tu = katu, jos­sa ei huol­to­lii­ken­teen (ja Mikon­ka­dun käsit­tä­mät­tö­män ratik­ka­ral­lin) lisäk­si lii­ken­nöi muu kuin kevyt lii­ken­ne. Näi­tä ei kes­kus­tas­sa ole kuin 5 tai 6 lyhyt­tä pät­kää. Käve­ly­ka­tu­ja ei suo­si­ta, kos­ka hait­taa­vat lii­ak­si joukkoliikennettä.

    Jouk­ko­lii­ken­ne-etuuk­sin varus­tet­tu katu = Kai­vo­ka­dun ja Simon­ka­dun tapai­nen katu, jos­sa 40m leveäl­lä tie­a­lu­eel­la kul­kee suun­taan­sa pai­koin vain yksi yhtei­nen kais­ta kai­kel­le lii­ken­teel­le, mukaan lukien rai­teet, mut­ta pyö­rä­tei­tä hait­ta­ra­ken­nel­mien kes­kel­le ei ole mah­tu­nut ensim­mäis­tä­kään. Lii­ken­teen väli­tys­ky­ky on tääl­lä saa­tu las­ket­tua kai­kel­ta lii­ken­teel­tä, mat­ka-aiko­ja piden­net­tyä sekä melu- ja saas­te­ta­so­ja nos­tet­tua. Jouk­ko­lii­ken­ne-etuuk­sin varus­tet­tua katua­luet­ta on pidet­tä­vä onnis­tu­nee­na, kun auto­saa­ta­nal­la mat­kaa­mi­nen on (jouk­ko­lii­ken­teen) tavoin hidas­tu­nut selvästi.

  27. Tie­toa sak­sa­lai­sis­ta “Stadtbahn”-systemeistä, jot­ka on pit­käl­le kehi­tet­ty­jä, rai­tio­vau­nu­poh­jai­sia, kau­pun­ki­ra­ta­sys­tee­mei­tä. Niis­sä yhdis­ty­vät rai­tio­vau­nu, met­ro ja lähi­ju­na, aina tilan­teen mukaan.

    Hel­sin­gis­sä­kin oli täl­lai­nen suun­ni­tel­ma ole­mas­sa aina­kin pii­rus­tus­lau­dal­la (ns. Kan­jo-suun­ni­tel­ma), mut­ta lie­nee­kö sit­ten hei­tet­ty ns. “ö‑mappiin”?

    http://en.wikipedia.org/wiki/Stadtbahn

  28. Muka­vaa olla Vep­sä­läi­sen kans­sa ker­ran­kin täy­sin samaa mieltä.

    Ris­to, Kan­jo pro­jek­ti käsit­tääk­se­ni päät­tyi sii­hen että mitään ei pää­tet­ty. Ide­aa­li maa­na­lai­nen on edel­leen tämä: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/89/Foldalatti_Andrassy.png (Ryös­tet­ty muu­ten­kin hyvis­tä kom­men­teis­ta blo­gis­sa http://www.humantransit.org/2010/07/strasbourg-perfection-is-hard-to-copy.html)

  29. http://www.tekniikkatalous.fi/duuniauto/article486112.ece

    Nyt kun T&T:n mukaan syk­syl­lä pää­te­tään hank­kia joh­di­nau­to jär­jes­tel­mä hel­sin­kiin, oli­si­ko syy­tä las­kea vaih­toeh­tois­kus­tan­nus spå­ran jat­ka­mi­seen jutus­sa mai­nit­tui­hin oulun­ky­lään pih­la­ja­mä­keen ym. Tuol­loin sai­si Hel­sin­gin sisäi­set dösät suu­rim­mak­si osak­si pois Hämeentieltä.

    Itse kan­nat­tai­sin nimit­täin ennem­min Hämeen­tien muut­ta­mis­ta spå­ra- ja hen­ki­lö­au­to­ka­duk­si, kos­ka dösät kui­ten­kin pitä­vät eni­ten ään­tä siel­lä. Jos Pit­kän­sil­lan vie­lä kat­kai­si­si hen­ki­lö­au­toil­ta voi­si Hämeen­tiel­lä las­kea auto­jen nopeu­det hil­jai­sel­le ja tur­val­li­sel­le tasol­le kun läpia­jo­lii­ken­ne ohjau­tui­si ran­ta­tiel­le. Myös Seu­tu­dö­sät voi­si ohja­ta ran­ta­tie­tä pitkällesillalle.

  30. Daniel Feder­ley:
    >miten vaik­ka­pa P‑Espan muuttaminen
    >käve­ly­ka­duk­si voi olla niin kal­lis­ta, ettei
    >Hel­sin­gil­lä ole sii­hen varaa? Ei kai sitä
    >käve­ly-Espaa tar­vit­se kul­tai­sil­la laatoilla
    >pääl­lys­tää. Ensi hätään riit­tää pari
    >lii­ken­ne­merk­kiä ja muu­ta­ma betonipossu.

    Olet­ko nyt ihan tosis­sa­si tämän suh­teen? Tar­koi­tan, onko tuo vain reto­ri­nen temp­pu, vai etkö oikeas­ti hok­saa, että jos lai­te­taan lii­ken­ne­merk­ke­jä ja beto­ni­pos­su­ja, niin P‑Espan nykyi­nen ajo­neu­vo­lii­ken­ne pitäi­si siir­tää Jon­ne­kin Muu­al­le, ja että tuo “jokin” on se, mikä rat­kai­sus­sa maksaa?

    Käy­tän­nös­sä puhu­taan kes­kus­ta­tun­ne­lis­ta, jon­ka ideo­lo­gi­nen jar­rut­ta­mi­nen on minus­ta aika ihmeel­li­nen asia. Vähän saman­lai­nen asia kuin vaik­ka­pa jät­teen polt­to ener­giak­si: hai­tat oli­si­vat suh­teel­li­sen vähäi­siä ja hyö­ty voi­si olla suu­ri, mut­ta asia on monil­le peri­aat­teel­li­ses­ti mah­do­ton, kos­ka polt­ta­mi­nen rat­kai­si­si ongel­man vää­räl­lä taval­la. (Oikeaop­pi­nen tapa oli­si jät­teen tuot­ta­mi­sen vähentäminen).

    Sinän­sä minul­le on mel­ko lail­la sama, mitä Poh­jois-Espal­la teh­dään; käyn siel­lä toki jos­kus turis­ti­na, mut­ta ihmeem­pää kiin­nos­tus­ta tul­la sin­ne ei ole. Käve­ly­ka­tu­na se oli­si toki miel­lyt­tä­väm­pi turis­til­le, mut­ta kun jos­kus pitää käy­dä Itä-Hel­sin­gis­sä asioil­la, niin yllä­mai­nit­tu käve­ly­ka­dun raken­ta­mis­me­to­di tar­koit­tai­si sen Jon­ne­kin Muu­al­le siir­ty­neen lii­ken­teen aiheut­ta­mia ruuh­kia myös jos­sain Kehä I:n tasol­la. (Jos Espaa ei pää­se läpi, niin lii­ken­ne Hel­sin­gin nie­men yli ei pel­käs­tään siir­ry toi­seen paik­kaan„ vaan monil­la myös mat­ka pite­nee, jol­loin lii­ken­ne­suo­ri­te ajo­neu­vo­ki­lo­met­rei­nä kasvaa).

    (Tie­tys­ti on myös niin, että jos lii­ken­ne vai­keu­tuu kovas­ti, se voi vähentyäkin.)

  31. Itse olen työk­se­ni kau­pun­ki­bus­sin­kul­jet­ta­ja ja ajan pal­jon myös Hämeen­tien suun­nal­la (lähin­nä lin­jat 64 ja 67). Var­sin­kin jäl­kim­mäi­nen on var­sin kuor­mi­tet­tu, vaik­ka sen vuo­ro­vä­li on ruuh­ka-aikaan alle 10 minuut­tia ja var­si­nais­ta perus­lin­jaa tukee vie­lä (ruuh­ka-aikaan) moot­to­ri­tie­tä kul­ke­va pika­lin­ja (67X). Lin­jan kysyn­tä alkaa jo var­sin var­hain vii­kon­lop­pui­sin­kin. Myös­kään lin­jaa 64 ei aje­ta suin­kaan tyh­jil­lä bus­seil­la, koskaan. 

    Reit­ti­vä­li Rau­ta­tien­to­ril­ta Haka­nie­men ja Sör­kan Kur­vin kaut­ta edel­leen Mäke­län­ka­dul­le on nykyi­sel­lään var­sin hidas ja sen aiheut­ta­vat osal­taan sen var­rel­la ole­vat monet ris­teyk­set, yksit­täi­set suo­ja­tiet ja tie­ten­kin nii­den suo­ja­na ole­vat lii­ken­ne­va­lot, joi­den ryt­mi­tys­tä on ajoit­tain hie­man vai­kea ymmär­tää. Haka­nie­men toril­ta kun läh­de­tään Haka­nie­men kaup­pa­hal­lin kul­man ympä­ri ja edel­leen Hämeen­tien alkuun, on aiko­ja, jol­loin saa pysäh­tyä jokai­sen ris­teyk­sen punai­siin valo­hin. Ja hyvin mones­ti odo­tel­laan vain valo­jen vaih­tu­mis­ta, itse ris­teyk­ses­sä (tai suo­ja­tiel­lä) ei ole ris­teä­vää lii­ken­net­tä ollen­kaan. Mitä­hän sii­nä odo­tel­laan? Toki on osal­taan kyse lii­ken­teen ryt­mi­tyk­ses­tä. Mat­ka-aika RT:ltä Kur­viin on hyvin mones­ti aika tar­kal­leen 10 minuut­tia. Itse voin tode­ta, ettei­vät Hämeen­tien vasem­man kais­tan muu lii­ken­ne sanot­ta­vas­ti hait­taa bus­sien kul­kua, kun­han pysy­vät siel­lä. Bus­sien pal­jous sen­si­jaan toi­si­naan ihan oikeas­ti ruuh­kaut­taa toi­si­aan kun jono­tel­laan vuo­rol­laan pysä­kil­le yms. 

    Sör­kas­ta eli Kur­vis­ta vaih­to­paik­ka­na voin tode­ta sen, että se toi­mii jo nyt hyvin suo­sit­tu­na vaih­to­paik­ka­na met­roon ja rai­tio­vau­nui­hin­kin. Kum­paan­kin suun­taan. Ja kyl­lä on suh­teel­li­sen pal­jon nii­tä­kin mat­kus­ta­jia, jot­ka käyt­tä­vät bus­se­ja myös ihan vain RT:ltä Haka­nie­meen tai Kur­viin (tai päin­vas­toin). Eikä toki­kaan pidä unoh­taa samaa reit­tiä käyt­tä­viä “hei­lu­ri­lin­jo­ja” 55/A, 65A ja 66A, jot­ka jat­ka­vat Rau­ta­tien­to­ria pidemälle. 

    Kur­vin toi­min­ta Rau­ta­tien­to­rin bus­si­lin­jo­jen pää­te­py­säk­ki­nä ei aina­kaan nykyi­sel­lään toi­mi­si miten­kään ja nii­den lin­jo­jen hää­tö vaik­ka­pa Sör­kan Ran­ta­tiel­le oli­si kyl­lä nii­den pal­ve­lun hei­ken­nys­tä ker­rak­seen. Nämä bus­si­lin­jat ovat yhtä tär­kei­tä kau­pun­gin jouk­ko­lii­ken­teen toi­mi­vuu­del­le kuin Man­ner­hei­min­tien vas­taa­vat ja jos ajatellaan/suunnitellaan nii­den kor­vaa­mis­ta jol­la­kin muul­la, niin se mie­les­tä­ni edel­lyt­täi­si mer­kit­tä­viä lin­jain­ves­toin­te­ja kau­pun­ki­rai­de­lii­ken­tee­seen (esim. met­roon tai Pisa­ra). Nykyi­sel­lään rati­kat tai met­ro eivät pys­tyi­si mie­les­tä­ni nie­le­mään kaik­kia koil­li­sen tai poh­joi­sen Hel­sin­gin bus­si­lin­jo­jen mat­kus­ta­mää­riä, eteen­kään ruuhka-aikaan. 

    Bus­si­lii­ken­teen suju­vuu­den ja luo­tet­ta­vuu­den kuten myös sen laa­tu­ta­son paran­ta­mi­seen on panos­tet­ta­va tosissaan.

  32. Ris­to, läh­ti­sin sii­tä että jos Hämeen­ties­tä teh­dään jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu se samal­la kaven­ne­taan jol­loin aina­kin jalan­kul­ki­ja­va­lot voi­si ottaa pois. Sekä jalan­kul­ki­joi­den kan­nal­ta että mui­den valo­jen ryt­mit­tä­mi­sek­si oli­si hyvä saa­da bus­sit ja rati­kat kul­ke­maan tasai­si­sa ryp­päis­sä aika­tau­lus­sa vähän juna­mai­ses­ti, Vaa­ti­si isom­mat kes­ki­te­tyt pysä­kit, mut­ta niill­le­kin oli­si sit­ten tilaa. Mites sinus­ta tuon realismi?

    Tai­pa­le, Poh­jois-Espaa ajaa vähän tois­ta­ku­ym­men­tä tuhat­ta autoa päi­väs­sä joka ei yli­pään­sä ole kovin pal­jon, ei tuol­lai­nen kau­pun­ki­ka­tu yksin­ker­tai­ses­ti vedä kovin pal­jon lii­ken­net­tä.. Feder­leyn visios­sa Ete­lä-Espa oli­si kak­si­suun­tai­nen, käy­tän­nös­sä tuo lii­ken­ne mah­tui­si sin­ne­kin, osa ehkä meni­si muil­le poi­kit­tais­väy­lil­le. Kes­kus­ta­tun­ne­lis­ta puhu­mi­nen on vähän niin kuin kes­kus­te­li­sin vai­mo­na kans­sa sii­tä oste­taan­ko kaup­pa­kas­sik­si Rols­si vai Bent­ley, joka tapauk­ses­sa tuol­lai­seen lii­ken­ne­mää­rään mil­jar­di­put­ki on koh­te­li­aas­ti sanot­tu­na ras­kaas­ti yli­mi­toi­tet­tu ratkaisu.

  33. jos Hämeen­ties­tä teh­dään jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu se samal­la kavennetaan 

    Tätä kon­sep­tia käy­te­tään jo nyt laa­jal­ti Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta ja vaik­ka tääl­lä saa­daan­kin hai­tat­tua kaik­kea ras­kas­ta lii­ken­net­tä, niin eipä toi­mien jäl­keen juu­ri jää tilaa kevyel­lä lii­ken­teel­lä — täs­sä siis mai­nit­ta­koon juu­ri pyöräily. 

    Ainoa jär­ke­vä rat­kai­su on hää­tää saas­tu­vat ja melua­vat bus­sit pois Hämeen­tiel­tä ja kaik­kein mie­lui­ten päät­tää nii­den rei­tit Kur­viin tai Kalasatamaan. 

    Poh­joi­nen Espla­na­di on yri­tet­ty nyt pakot­taa käve­ly­ka­duk­si ympä­ri­vuo­ti­sik­si veny­te­tyil­lä tie­töil­lä — vähän samaan mal­liin kuin Yli­opis­ton­ka­dul­la. Yli­opis­ton­ka­tu ja Mikon­ka­dun lop­pu oli auki työ­maa­na lähes tauotta5 vuot­ta, toi­vot­ta­vas­ti Poh­jois-Espla­na­dia ei pää­dy samaan, vaik­ka pian kol­mat­ta vuot­ta viedään. 

    Folio­hat­tuin­vaa­sion uhal­la­kin, haluan vain kysyä miten kaik­ki jouk­ko­lii­ken­ne­rei­tit kor­ja­taan yötä myö­ten kun­toon, mut­ta Poh­jois-Espan tapai­set rei­tit raken­ne­taan ainoas­taan viras­toai­kaan ja 2–3 hen­gen voi­min kir­jai­mel­li­ses­ti vuosia. 

    Kes­kus­ta­tun­ne­li on alku­jaan Enem­mis­tö Ry:n idea ja sel­lai­se­naan ilmei­ses­ti mm. OS ideoi­ta. Nyky­ti­lan­tees­sa kan­na­tan tun­ne­li läm­pi­mäs­ti, vaik­ka poliit­ti­set leh­män­kau­pat ilmei­ses­ti hau­taa­vat hank­keen vie­lä vuosiksi.

  34. Sta­di Liik­kuu “Ainoa jär­ke­vä rat­kai­su on hää­tää saas­tu­vat ja melua­vat bus­sit pois Hämeen­tiel­tä ja kaik­kein mie­lui­ten päät­tää nii­den rei­tit Kur­viin tai Kalasatamaan.”

    Nykyi­sel­lään nuo bus­si­mää­rät eivät mah­du Kala­sa­ta­maan, eikä Kur­via­kaan voi ilman mit­ta­via muu­tos­töi­tä käyt­tää bus­sien kään­tö­paik­ka­na. Toi­nen ongel­ma oli­si myös se, ettei nykyi­sen met­ron kapa­si­teet­ti riit­täi­si niis­tä tule­vien mat­kus­ta­jien (jot­ka oli­si siis nyt pako­tet­tu­ja vaih­ta­maan kul­ku­neu­voa) vas­taa­not­ta­mi­seen. Itä-Hel­sin­gis­tä tule­va ja Ruo­ho­lah­tea koh­ti kul­ke­va metrojuna(t) ova ruuh­ka-aikaan jo nyt var­sin täy­siä. Mitäs sit­ten kun nii­den kokoon­pa­nois­ta auto­maa­tion myö­tä häi­pyy yksi vau­nu­pa­ri koko­naan; olkoon­kin, että vuo­vä­li tihenee.

    Kyl­lä kai­ken­lai­set suun­ni­tel­mat ja aja­tuk­set bus­sien pois­tos­ta Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta edel­lyt­tä­vät laa­ja­mit­tai­sen lii­tyn­tä­lii­ken­teen käyt­töön­ot­toa koko HSL-seu­dul­la. Tämä puo­les­taa tar­koit­taa Kehä­ra­dan myö­tä siir­ty­mis­tä täy­teen lii­tyn­tä­lii­ken­tee­seen Van­taal­la. Län­si­met­ro sen tekee­kin jo Län­si­väy­län suun­nal­la, kun­han jos­kus val­mis­tuu (;. Mut­ta sit­ten var­si­nai­set tär­keät “pul­lon­kau­lat”, eli Mans­ku, Hämeen­tie ja Mäke­län­ka­tu. Jos näi­den pää­ka­tu­jen bus­si­lii­ken­ne halu­taan niil­tä pois, eli kat­kais­ta jon­ne­kin aiem­min ja pal­ve­lu­ta­so pitäi­si pitää vähin­tään­kin kor­kea­na, edel­lyt­tää nii­den toteu­tu­mi­nen rai­de­lii­ken­nein­ves­toin­te­ja mm. Kamp­pi-Töö­lö-Mei­lah­ti-Pasi­la-met­ro­lin­jaa, jos­ta jat­ke­taan mm. Mau­nu­lan ja Vii­kin suun­taan. Suu­ret bus­si­ter­mi­naa­lit raken­net­tai­siin län­nes­sä Töö­lön tul­lin­puo­mil­le, Mau­nu­las­sa Suur­suon osta­ril­le sekä idän puo­lel­la Vikkiin.
    Tämä edel­lyt­täi­si myös ns. Ison Lii­tyn­nän käyt­töön­ot­toa (täs­tä Vep­sä­läi­sen Sep­po tie­tää lisää).

    Täl­läi­nen radi­kaa­li muu­tos pois­tai­si lähes kai­ken esi­kau­pun­gies­ta tule­van bus­si­lii­ken­teen Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta ja rai­tio­lii­ken­ne sai­si entis­tä tär­keäm­män roo­lin kes­kus­tan jouk­ko­lii­ken­teen jake­li­ja­na. Toki muu­ta­mia kes­kei­siä Hel­sin­gin bus­si­lin­jo­ja jäi­si, mut­ta nii­tä ope­roi­tai­siin mah­dol­li­sim­man ympä­ris­töys­tä­väl­li­ses­ti (=mm.trollikka).

    Kak­si vaih­toeh­to: bus­sit tule­vat kes­kus­taan niin kuin nyt­kin, mut­ta nii­debn kul­kua suju­voi­te­taan huo­mat­ta­vas­ti tai sit­ten bus­si­lin­jat pää­te­tään joi­hin­kin sel­keil­lä pai­koil­la ole­viin bus­si­ter­mi­naa­lei­hin ja lop­pu­mat­ka tul­laan met­rol­la tai HSL-kau­pun­ki­ju­nal­la. Itse näki­sin, että jäl­kim­mäi­ses­sä vaih­toeh­dos­sa rai­tio­tei­den roo­li kes­kus­tan alu­een kul­jet­ta­ja­na koros­tui­si enti­ses­tään, kun niis­tä tuli “pää­ja­ke­li­ja”. Myös se, ettei nni­den sil­loin tar­vit­si­si tais­tel­la mm. lii­ken­ne­va­loe­tuuk­sis­ta Hel­mi-jär­jes­tel­mään kuu­lu­vien bus­sien kans­sa oli­si mie­les­tä­ni yksi etu.

  35. Kaik­kein paras rat­kai­su Hämeen­tien pul­miin ja Koil­lis-Hel­sin­kiin suun­tau­tu­vaan jouk­ko­lii­ken­tee­seen oli­si tie­tys­ti met­ro. Sör­kan koh­dal­la toi­nen lin­ja kaar­tai­si itä­suun­nan sijas­ta koil­li­seen. Ase­mil­le sit­ten tiheä ja toi­mi­va lii­tyn­tä­lii­ken­ne busseilla. 

    Tämä on tie­tys­ti täl­lä het­kel­lä epä­rea­lis­ti­nen heit­to, mut­ta jos­kus ehkä sitten…

    Hen­ki­lö­au­to­jen pois­ta­mi­nen Hämeen­tiel­tä ei auta asuk­kai­den kuri­mus­ta kui­ten­kaan juu­ri miten­kään, kuten Ris­to Vor­ma­la asian­tun­ti­ja­na toteaa. 

    ++++++++

    Espal­la on minus­ta aivan riit­tä­väs­ti tilaa kävel­lä nyt­kin. Onhan koko puis­to käve­li­jöi­den käy­tös­sä. Jal­ka­käy­tä­vä­kin on leveä, jos näy­teik­ku­noi­ta kai­paa ja pyö­rä­tie on Ete­lä-Espan puo­lel­la. Se on kyl­lä­kin epä­miel­lyt­tä­vän kapea, mut­ta toi­saal­ta pät­kä on niin lyhyt, että ei se haittaa. . 

    Mut­ta ei minul­la käve­ly­ka­tua vas­taan­kaan mitään eri­tyis­tä ole, joten saa sen minun puo­les­ta­ni muut­taa. Ei vain tun­nu kovin tär­keäl­tä hank­keel­ta minusta.

  36. Eli­na,

    Olet­ko sinä nyt vain peri­aat­tees­sa Osmoa vas­taan, vai etkö sinä vain kyke­ne näkemään?

    Käve­lyk­se­kus­to­ja on Euroo­pas­sa siel­lä sun tääl­lä, ja kyl­lä sen kuka tahan­sa, jol­la on sil­mät ja kor­vat pääs­sään huo­maa, kuin­ka pal­jon viih­tyi­säm­piä ne ovat ver­rat­tu­na auto­lii­ken­teen pilaa­miin katuihin.

    Jos nyt ei aivan Kes­ki-Euroop­paan halua mat­kus­taa, niin miten oli­si Hel­sin­ki (Alek­si vs. Man­ner­hei­min­tie), Tal­lin­na (Van­ha kau­pun­ki vs. Mere pui­es­tee) tai Tuk­hol­ma (Drott­nin­ga­tan vs. Sveavägen).

    Kari

  37. Ris­to Vor­ma­la: “Nykyi­sel­lään nuo bus­si­mää­rät eivät mah­du Kala­sa­ta­maan, eikä Kur­via­kaan voi ilman mit­ta­via muu­tos­töi­tä käyt­tää bus­sien kääntöpaikkana.”

    Olet­taen että met­ron kapa­si­teet­ti riit­tää, voi­si­ko sel­lai­nen aja­tus toi­mia ettei lin­jo­ja “pää­tä” Kur­viin, vaan bus­sit läh­te­vät saman tien takai­sin. Onko ris­teyk­ses­sä yli­pää­tään tilaa sel­lai­sil­le mit­ta­vil­le muu­tos­töil­le jot­ka mah­dol­lis­ta­vat bus­sin kääntämisen ?

    Tykäs­tyin aikoi­naan itä­suun­nan lii­tyn­tä­lii­ken­tee­seen sen näen­näi­ses­tä hitau­des­ta riip­pu­mat­ta kos­ka met­ron pysä­kit oli­vat lopul­ta bus­si­lin­jo­ja lähem­pä­nä lopul­li­sia mää­rän­päi­tä. Samas­ta syys­tä vaih­to Kur­vis­sa ei vält­tä­mät­tä oli­si koh­tuu­ton heikennys.

  38. tpyy­luo­ma, muu­ten hyvä, mut­ta en läh­ti­si pois­ta­maan käve­li­jöil­tä ja pyö­räi­li­jöil­tä valo­ja Hämeen­tien ylit­tä­mi­seen. Bus­si­kus­kit aja­vat Hel­sin­gis­sä kes­ki­mää­rin kovaa, eivät­kä kun­nioi­ta jalan- ja pyö­ril­lä liik­ku­via. Kun bus­se­ja menee niin pal­jon kuin menee,niin jalan­kul­ki­ja (tai pyö­räi­li­jä) ei pää­si­si yli koskaan.

  39. Tämä edel­lyt­täi­si myös ns. Ison Lii­tyn­nän käyttöönottoa.”

    Olen jo aiem­min täl­lä aree­nal­la kir­joit­ta­nut, että seu­dun bus­si­lii­ken­ne on nyt siir­ty­mäs­sä asteit­tain lii­tyn­tä­jär­jes­tel­mäk­si kes­kus­tan suun­taan. Län­si­met­ro ja kehä­ra­ta anta­vat sii­hen ensiaskeleet. 

    Tar­vi­taan lisäk­si vain met­ro­lin­jat Espa — Kamp­pi — Mei­lah­ti — Pasi­la — Mau­nu­la ja Espa — Kamp­pi — Mei­lah­ti — Pasi­la — Viik­ki. Tämä met­ro­ver­kon täy­den­nys tuo rat­kai­se­van paran­nuk­sen koko jouk­ko­li­ken­ne­ver­kon toi­mi­vuu­teen ja pal­ve­lu­ta­soon. Täy­si­mää­räi­nen bus­si­lii­tyn­tä vapaut­taa kan­ta­kau­pun­gin suu­ris­ta kes­kus­tan bus­si­ter­mi­naa­leis­ta ja antaa tilaa rai­tio- ja pyö­rä­lii­ken­teel­le. Lii­tyn­tä­ter­mi­naa­lit on kyl­lä suun­ni­tel­ta­va ja toteu­tet­ta­va korkeatasoisina. 

    Jos met­roa Mau­nu­las­ta sit­ten vie­lä jat­ke­taan len­to­ken­tän kaut­ta Hyry­lään ja Vii­kis­tä Itä­kes­kuk­seen, seu­dun rai­de­verk­ko saa sitä ryh­tiä, väli­tys­ky­kyä ja veto­voi­maa, jota seu­tu ansait­si­si. Eikä mak­sa paljon.

  40. Ris­to,

    ehdo­tuk­se­ni ei ollut että dösät hää­det­täi­siin sel­lai­se­naan ran­ta­tiel­le, vaan kos­ka esim län­si­met­ron myö­tä 65 ja 66 kat­ken­nee kes­kus­taan ja esim 65:n ja 55:n päät­tä­reil­tä on koil­lis­pää­dys­sä n. 2km spå­ra kis­koil­le. Eli rai­tei­den vetä­mi­nen ei oli­si mah­do­ton kus­tan­nus. Samal­la laa­je­ni­si hen­ki­nen kan­ta­kau­pun­ki. Seu­tu­lin­jat taas eivät pal­ve­le Hämeen­tien var­rel­la kuin joi­ta­kin kes­kus­taan mene­viä ja heil­le on jo vaih­toeh­toi­set kul­ku­vä­li­neet tar­jol­la. Tosin kaik­ki kehäyk­kö­sen takaa tule­vat dösät sai­si muut­taa lii­tyn­tä­lin­joik­si. Kun­han ne oli­si­vat joke­rien kaltaisia

  41. Sep­po,

    Pitää­kö mei­dän kopioi­da kaik­ki ruot­sa­lais­ten teke­mät vir­heet (ja lisäk­si tule­vat vie­lä kään­nös­vir­heet)? Metro+liityntäliikenne on ihan hyvä kon­sep­ti, pait­si että se A) tulee kal­liik­si ja B) vähen­tää jouk­ko­lii­ken­teen hou­kut­te­le­vuut­ta. Siis sil­loin­kin, kun se teh­dään hyvin (kuten Tuk­hol­mas­sa on kiis­tä­mät­tä tehty).

    Eipä sil­ti, juu­ri tuon Hämeen­tien kans­sa tuos­sa voi­si­kin olla jotain itua, mut­ta pitäi­si vähän funt­sia ja käy­dä pai­kan­pääl­lä ihmet­te­le­mäs­sä tilan­net­ta. Jos­kus kau­an sit­ten poh­dis­ke­lin, että muu­ta­ma spo­ra­lin­ja sin­ne aina­kin tar­vit­tai­siin sii­nä tapauksessa.

    Kari

  42. Län­si­met­ron val­mis­tu­mi­seen men­nee vie­lä tovi ja mah­dol­li­ses­ti vii­väs­ty­nee enti­ses­tään. Vie­lä muu­ta­ma vuo­si sit­ten arvio oli, että lii­ken­ne ko. met­ro-osuu­del­la alka­nee vuo­den 2013 lopus­sa ja nyt arvio on siir­ty­nyt aina­kin paril­la vuo­del­la eteen­päin. Vuo­den 2017 piti alun­pe­rin ajet­ta­man jo mah­dol­li­ses­ti Kiven­lah­teen saak­ka, mut­ta nyt on hyvä jos sil­loin pääs­tään edes Län­si­met­ron ensim­mäi­seen vai­hee­seen saak­ka eli Matin­ky­lään. Espoon sekä val­tion nykyi­set talous­vai­keu­det eivät kyl­lä yhtään hel­po­ta asi­aa var­mas­ti­kaan. Nykyi­siä bus­si­hei­lu­rei­ta (65A ja 66A) siis tar­vi­taan vie­lä vuo­sia ja nyt vuo­den­vaih­tees­sa­han ko. lin­joil­la alka­vat­kin uudet lii­ken­nöin­ti­so­pi­muk­set Nobi­nan kanssa.

  43. Eikai met­ron lii­ken­nöin­ti Laut­ta­saa­reen vaa­di Espoo­ta vie­lä mukaan?

    Jos met­ro alkaa kul­ke­maan laut­ta­saa­reen 65 ja 66 muut­tu­vat tur­han hitaik­si hei­lu­reik­si kil­pai­le­maan met­ron kans­sa. Jos taas halu­aa hei­laut­taa nii­tä mihin­kään muu­hun suun­taan kes­kus­tan kaut­ta, tulee vas­taan vain aluei­ta joil­le on ymmär­tääk­se­ni jo pää­tet­ty raken­taa spåra. 

    Eikö tuol­loin kan­nat­tai­si suun­ni­tel­la niis­tä rei­teis­tä spå­ra­hei­lu­rin toi­sia päitä?

  44. Kari

    Metro+liityntäliikenne on ihan hyvä kon­sep­ti, pait­si että se A) tulee kal­liik­si ja B) vähen­tää jouk­ko­lii­ken­teen hou­kut­te­le­vuut­ta. Siis sil­loin­kin, kun se teh­dään hyvin (kuten Tuk­hol­mas­sa on kiis­tä­mät­tä tehty).”

    Kai­kis­sa kon­sep­teis­sa on hyvät ja huo­not piir­teen­sä. Kun lii­tyn­tä­jär­jes­tel­mä teh­dään huo­lel­la, saa­daan edul­li­nen ja veto­voi­mai­nen sys­tee­mi tämän­ko­koi­seen kau­pun­kiin, mis­sä mat­kat hajoa­vat laa­jal­le alueelle. 

    Jos teet pal­jon lin­jo­ja vaih­dot­to­mien yhteyk­sien mak­si­moi­mi­sek­si, saat reit­ti­se­ka­mels­kan, jos­sa on hah­mo­tus­vai­keus ja har­vat vuorovälit/linja. Nau­ha­kau­pun­gis­sa se onnis­tuu, mut­ta nii­tä on käy­tän­nös­sä vähän. Lii­tyn­tä­ter­mi­naa­lis­ta pitää olla nopeat tiheät yhtey­det myös poi­kit­taiss­suun­tiin sekä lii­tyn­tä muil­la­kin kul­ku­muo­doil­la kuin bussilla.

    Auto­maat­ti­met­ro tuo tiheät run­ko­yh­teyk­sien vuo­ro­vä­lit koko verk­koon. Tähän ei ole Tuk­hol­mas­sa päästy.

  45. Kuto­ja kir­joit­ti: “Eikai met­ron lii­ken­nöin­ti Laut­ta­saa­reen vaa­di Espoo­ta vie­lä mukaan?”

    Län­si­met­ro ote­taan käyt­töön vas­ta yhte­nä koko­nai­se­na osuu­te­na, ei niin, että lin­ja ja lii­ken­ne­öin­tiä jat­ke­taan vain ase­ma ker­ral­laan eteen­päin, sitä mukaa kun se val­mis­tuu. Tämä joh­tuu jo sii­tä, että koko osuus Ruo­ho­lah­des­ta Matin­ky­lään tulee ole­maan täy­sau­to­ma­ti­soi­tu met­ro-osuus. Kuten koko Hel­sin­gin met­ro­kin toki, mut­ta ei ole käsit­tääk­se­ni tar­koi­tus, että lii­ken­net­tä aloi­tet­tai­siin vai­heit­tain ko. osuu­del­la, vaan käyt­töön­ot­to alkaa koko osuu­del­la saman­ai­kai­ses­ti kun se on val­mis­tu­nut. Tämä toki tapah­tuu niin, että nykyi­nen met­ro­lin­ja laa­je­nee ker­ral­la lähes 14 kilo­met­riä län­nen suun­taan, Ete­lä-Espoo­seen. Nykyi­sen suun­ni­tel­man mukaan tähän sisäl­tyy myös se, että nykyi­set Län­si­väy­län, kuten muu­ta­mat muut­kin Ete­lä-Espoon seu­tu­lin­jat sekä Laut­ta­saa­reen nykyi­sin lii­ken­nöi­vät bus­si­hei­lu­rit (eli ne 65A ja 66A) lak­kaa­vat ole­mas­ta ja kor­va­taan met­ron vai­ku­tusa­lueil­la suu­rim­mak­si osak­si liityntäliikenteellä.

  46. Lii­tyn­tä­lii­ken­tees­tä: Ratik­ka­ver­kon pul­mien lisäk­si toi­nen täy­sin käsit­tä­mä­tön asia Hel­sin­gin seu­dun jouk­ko­lii­ken­tees­sä on päin hon­kia toteu­te­tut vaih­dot. Toi­mi­va vaih­to menee niin että lii­ken­ne­vä­li­neet koh­taa­vat synk­ro­noi­dus­ti samas­sa tasos­sa, esi­mer­ki­ki bus­si odot­taa mat­kus­ta­jia juna­lai­tu­rin vie­res­sä. En äkki­sel­tään kek­si Hel­sin­gis­tä yhtään toi­mi­vaa vaih­toa. Joku Pasi­lan ase­ma on täy­si fars­si, met­roa­se­mis­ta Kala­sa­ta­ma on vähi­ten huo­no mut­ta siel­tä­kin puut­tuu liu­ku­por­taat. Sen perus­teel­la mitä olen uusien ase­mien piir­rus­tuk­sia kat­sael­lut niin mitään edis­tys­tä ei ole havaittavissa.

  47. Poh­jois-Espal­la on koko kesän ollut käy­tös­sä vain yksi kais­ta nor­maa­lin kah­den sijaan. Kuvai­sin tilan­net­ta autoi­li­jan näkö­kul­mas­ta erit­täin pahak­si lii­ken­ne­kaa­ok­sek­si. Voin vain kuvi­tel­la mitä koko kadun sul­ke­mi­nen tar­koit­tai­si poi­kit­tais­lii­ken­teel­le (ilman keskustatunnelia).

    Juge (autoi­li­ja ja pyöräilijä)

  48. Län­si­met­ro ote­taan käyt­töön vas­ta yhte­nä koko­nai­se­na osuu­te­na, ei niin, että lin­ja ja lii­ken­ne­öin­tiä jat­ke­taan vain ase­ma ker­ral­laan eteen­päin, sitä mukaa kun se valmistuu.

    En oikein usko ettei suun­ni­te­lus­sa ole huo­mioi­tu poik­keus­ti­lan­tei­ta. Siis jos vaik­ka met­ron val­mis­tut­tua ja lii­ken­nöin­nin alet­tua Matin­ky­lään, laut­ta­saa­res­sa tapah­tuu klo 15.00 onnet­to­muus tai vahin­ko jon­ka sii­voa­mi­seen menee 2h, ei koko län­si­met­ro kul­jet­tai­si ketään ruo­ho­lah­des­ta eteen­päin par­haim­paan ruuhka-aikaan?

    Kyl­lä siel­lä on olta­va mah­dol­li­suus kään­tää junia tai ajaa yhtä­rai­det­ta tar­vit­taes­sa. Ja eikös sama auto­maa­gi aja junia koko met­ron mat­kal­la tulevaisuudessa.

  49. Sep­po Vepsäläinen:

    Kai­kis­sa kon­sep­teis­sa on hyvät ja huo­not piir­teen­sä. Kun lii­tyn­tä­jär­jes­tel­mä teh­dään huo­lel­la, saa­daan edul­li­nen ja veto­voi­mai­nen sys­tee­mi tämän­ko­koi­seen kau­pun­kiin, mis­sä mat­kat hajoa­vat laa­jal­le alueelle. 

    En ole eri miel­tä sii­tä, ettei­kö lii­tyn­tä­lii­ken­teel­lä oli­si hyvät­kin puo­len­sa. Ja olen myös sitä miel­tä, että tie­tyis­sä tilan­teis­sa sitä kan­nat­taa­kin sovel­taa (ole­tuk­sel­la, että se teh­dään hyvin, mitä ei kyl­lä Hel­sin­gis­sä oikein olla näh­ty). Kui­ten­kin, jos puhu­taan “täy­del­li­ses­tä” lii­tyn­tä­lii­ken­ne­sys­tee­mis­tä, niin epäi­len jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu­ta­son heik­ke­ne­vän ja kus­tan­nus­ten kasvavan.

    Aloi­tan­pa perus­te­lu­ni anekdootilla.

    Minä käy­tän Hel­sin­gin jouk­ko­lii­ken­net­tä päi­vit­täin. Asun kan­ta­kau­pun­gis­sa ja kul­jen suo­ril­la bus­si- ja ratik­kayh­teyk­sil­lä eri puo­lil­le Hel­sin­kiä, Espoo­ta ja (Län­si-) Van­taa­ta. Olen pal­ve­luun tyy­ty­väi­nen. Van­taan lijas­to­uu­dis­tuk­sen myö­tä yhtey­te­ni sin­ne heik­ke­ne­vät sii­nä mää­rin, että tulen toden­nä­köi­ses­ti käy­mään siel­lä har­vem­min (jos minul­la oli­si auto, käyt­täi­sin sitä). Myös Espoos­sa on suun­ni­tel­mia lii­tyn­tä­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mään siir­ty­mi­ses­tä (Leppävaara/Länsimetro). Siel­lä käy­mis­tä en rea­lis­ti­ses­ti voi vähen­tää, joten kun­han niin tapah­tuu, ostan auton.

    Olen asu­nut myös Tuk­hol­mas­sa. Siel­lä lii­tyn­tä­lii­ken­tee­seen nojaa­va jär­jes­tel­mä on toteu­tet­tu näh­däk­se­ni parem­min kuin mitä tääl­lä tul­laan iki­nä teke­mään. Siel­lä käy­tin jouk­ko­lii­ken­net­tä satun­nai­ses­ti lähin­nä sen vuok­si, että se pal­ve­li mer­kit­tä­väs­ti huo­nom­min, sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että met­ro­py­säk­ki oli vain muu­ta­mien sato­jen met­rien pääs­sä asun­nost­ni (käy­tin jal­ko­ja­ni ja polkupyörää).

    Tie­tääk­se­ni Tuk­hol­mas­sa myös jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­muo­to-osuus on Hel­sin­gin seu­tua pie­nem­pi, ja siel­lä­kin ollaan alet­tu luo­pua ort­to­do­ki­si­ses­ta lii­tyn­tä­lii­ken­ne­kon­sep­tis­ta (suo­ria bus­si­lin­jo­ja lisä­tään, rai­tio­vau­nu­verk­koa raken­nel­laan, jne.)

    Entäs sit­ten tämä kus­tan­nus­puo­li? No, HSL mak­saa ihmis­ten lii­kut­te­lus­ta junal­la enem­män kuin bus­sil­la (häm­men­tä­vää sinän­sä). Län­si­met­ron raken­ta­mi­nen lisää jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­tio­ta kym­me­nil­lä mil­joo­nil­la vuo­des­sa (ilman, että käyt­tä­jä­mää­rä muut­tui­si).… Onko jär­kee vai ei?

    Jos teet pal­jon lin­jo­ja vaih­dot­to­mien yhteyk­sien mak­si­moi­mi­sek­si, saat reit­ti­se­ka­mels­kan, jos­sa on hah­mo­tus­vai­keus ja har­vat vuorovälit/linja. Nau­ha­kau­pun­gis­sa se onnis­tuu, mut­ta nii­tä on käy­tän­nös­sä vähän. Lii­tyn­tä­ter­mi­naa­lis­ta pitää olla nopeat tiheät yhtey­det myös poi­kit­taiss­suun­tiin sekä lii­tyn­tä muil­la­kin kul­ku­muo­doil­la kuin bussilla. 

    Tämä tie­ten­kin pitää paik­kan­sa, mut­ta se ei ole niin mer­kit­tä­vä teki­jä kuin mitä annat ymmär­tää. Yli­voi­mai­nen enem­mis­tö jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kois­ta on sään­nöl­lis­tä työ­mat­ka­lii­ken­net­tä (tai vas­taa­vaa), jol­loin ne ihmi­set kyl­lä tie­tä­vät ne yhtey­ten­sä (ei tar­vit­se sel­vit­tää kuin ker­ran). Lisäk­si reit­tiop­paat ja vas­taa­vat inno­vaa­tiot pie­nen­tä­vät ongel­maa mer­kit­tä­väs­ti kaik­kien mui­den pait­si turis­tien kan­na­ta (ja vim­ma­ko nii­tä reit­ti­kart­to­ja on niin seka­vas­ti tehdä?)

    Jos lii­tyn­tä­lii­ken­net­tä teh­dään, niin se pitäi­si sit­ten teh­dä esi­mer­kik­si Züric­hin mal­liin (voin jos­kus selit­tää kes­kei­sim­mät erot­kin), eikä niin­kuin tääl­lä ja Tukholmassa. 

    Auto­maat­ti­met­ro tuo tiheät run­ko­yh­teyk­sien vuo­ro­vä­lit koko verk­koon. Tähän ei ole Tuk­hol­mas­sa päästy. 

    Vuo­ro­vä­li ei todel­la­kaan ole met­ron kes­kei­sin ongel­ma, ei meil­lä eikä Tuk­hol­mas­sa­kaan. Kes­kei­nen vika on sii­nä, että ne ase­mat ovat kau­ka­na ihmi­sis­tä (syväl­lä maan alla) ja se, että nii­tä on lii­an vähän (kau­ka­na niis­tä pai­kois­ta, joi­hin ihmi­set ovat menossa).

    Kari

  50. Hämeen­tie jouk­ko­lii­ken­teel­le – kan­na­tan, Espa käve­ly­ka­duk­si ei tunu yhtä vie­hät­tä­väl­tä. Täs­sä yhdyn Eli­nan esitt­tä­mään mie­li­pi­tee­seen “ei tun­nu kovin tär­keäl­tä hank­keel­ta”. Espal­la mah­tuu jo nyt käve­le­mään var­sin kivas­ti. Puis­to on komea jo nykyi­sel­lään ja muo­dos­taa hie­non koko­nai­suu­den. Pidän sen sym­met­ri­syy­des­tä ja lii­ken­teen tuot­ta­mas­ta suun­nas­ta. Sitä pait­si Ete­lä-Espas­ta tuli­si aivan hir­veä kaksisuuntaisena.

    Auto­kais­to­ja voi­si Espal­ta kyl­lä vähen­tää, auto­jen vauh­din hidastamiseksi.

    Espal­le suun­tau­tu­van laa­je­ne­mi­sen sijaan kaik­ki poik­ki­ka­dut Alek­sin ja Espan välil­tä voi­si pyhit­tää jalankululle.

  51. Ajoin tänään lin­jaa 67 Hämeen­tie­tä pit­kin (Mäke­län­ka­dun suun­taan) ja tark­kai­lin eri­tyi­ses­ti tääl­lä kes­kus­tel­tu­ja asioi­ta eli sel­lai­sia seik­koi­ja, jot­ka hidas­tai­si­vat eri­tyi­ses­ti aja­ma­ni bus­sin kul­kua. Ensin­nä­kin aikaa Rau­ta­tien­to­ril­ta Kur­viin kului tosi­aan­kin hie­man rei­lut 10 minuut­tia ja Hel­mi-jär­jes­tel­män näy­tön mukaan olin ko. pysä­kil­lä 2 minuut­tia myö­häs­sä. Väkeä oli bus­sis­sa­ni rei­lu istu­ma­las­ti jo heti alus­ta saak­ka (2‑akselinen mata­la­lat­tia­bus­si). Tänään oli siis voi­mas­sa vie­lä lop­pu­ke­sän sun­nun­tai­ai­ka­tau­lut (huo­men­na siir­ry­tään syy­sai­ka­tau­lui­hin koko HSL-lii­ken­tees­sä). Yksi­kään muu ajo­neu­vo ei hidas­ta­nut kul­kua­ni sanot­ta­vas­ti, vaan pysäh­dyin lähin­nä lukui­siin lii­ken­ne­va­loi­hin sekä toki pysä­keil­le asiak­kai­den kyyt­ti­not­ta­mis­ta var­ten. Jos oikein hake­mal­la hae­taan nii­tä mui­ta hidas­ta­via teki­jöi­tä, niin toki minun oli hie­man varot­ta­va oikeal­le kään­ty­viä ajo­neu­vo­ja muu­ta­mis­sa ris­teyk­sis­sä, sekä paria oikeal­la kais­tal­la aja­nut­ta pol­ku­pyö­räi­li­jää (ohi­tan nämä aina eri­tyis­tä var­voi­suut­ta nou­dat­taen ja var­mis­ta, että he näkeä­vät minut ja tietävät/ymmärtävät, mitä olen teke­mäs­sä). Täl­lä osuu­del­la­han Hämeen­tiel­lä on 40km/h:n ja pai­koi­tel­len jopa 30km/h:n nopeus­ra­joi­tus, eikä sen muut­ta­mi­nen pel­käk­si jouk­ko­lii­ken­ne­ka­duk­si muut­tai­si tätä asi­aa mihin­kään. Vasem­man kais­tan ole­mas­sao­los­ta oli ajoit­tain jopa hyö­tyä kun Haa­pa­nie­men­ken­tän pysä­kil­lä sitä kaut­ta pää­si ohit­ta­maan etum­mai­sel­le pysä­kil­le pysäh­ty­nei­tä 70-sar­jan Hel­sin­gin sisäi­siä sekä 700-sar­jan seu­tu­lin­jo­jen bus­se­ja suju­vas­ti. Jos muil­la täs­sä bus­si­jo­nos­sa ole­vil­la bus­sin­kul­jet­ta­jil­la on saman­lais­ta hyvää amma­til­lis­ta peli­sil­mää, niin emme yhtään hidas­ta tois­tem­me kul­kua, vaan teem­me suju­vaa yhteis­työ­tä. Se on kivaa ja antaa hyvän fii­lik­sen, kun jouk­ko­lii­ken­ne kul­kee ja las­taa asiak­kai­taan vuo­ron­pe­rään jous­ta­vas­ti, toi­set huomioonottaen. 

    Hämeen­tien muu­ta­mi­nen jouk­ko­lii­ken­ne­ka­duk­si oli­si siis mie­les­tä­ni puh­taas­ti kau­pun­ki­viih­ty­vyy­den kan­nal­ta myön­tei­nen asia, joka vähen­täi­si yksi­tyi­sau­toi­lua, mut­ta ei nopeut­tai­si sanot­ta­vas­ti jouk­ko­lii­ken­net­tä sii­nä (bus­se­ja tai raitiovaunuja).

    Mui­ta mie­lee­ni tul­lei­ta asioi­ta oli esi­mer­kik­si, että Käpy­län ase­ma voi­si kyl­lä olla var­tee­no­tet­ta­va vaih­to­paik­ka lii­tyn­tä­lii­ken­teel­le kau­pun­ki­ju­naan, mut­ta ko. ase­man vaih­to­yh­teys on vie­lä nyky­ään lii­an han­ka­la ollak­seen käyt­töys­tä­väl­li­nen ja hou­kut­te­le­va; jou­du­taan käve­le­mään pit­kiä ramp­pe­ja ja rap­pusia pääs­täk­seen juna­lai­tu­ril­le (tai siel­tä bus­si­py­sä­kil­le Tuusu­lan­tien var­teen). Näi­nol­len mat­kus­ta­jat istu­vat mie­luum­min muka­vas­ti bus­sis­sa mat­kan­sa lop­pun saak­ka, vaik­ka bussi+kaupunkijunayhteys Hel­sin­gin kes­kus­taan oli­si ajal­li­ses­ti nopeam­pi­kin. Jos poh­joi­ses­ta Hel­sin­gis­tä (esim. Palo­hei­nä, Paki­lat, Torp­pa­rin­mä­ki, Mau­nu­la) lii­ken­nöi­töi­siin vaik­ka­pa Käpy­lään kau­pun­ki­ju­nal­le liin­tyn­tä­lii­ken­tee­nä, pitäi­si sel­lai­sen lii­tyn­tä­ter­mi­naa­lin olla ihan tois­ta luok­kaa, kun nykyi­nen pik­kui­nen tuu­li­nen vaih­to­py­säk­ki Tuusu­lan moot­to­ri­tien varressa. 

    No, jos­kus sel­lais­ta vir­kaa toi­mit­taa ehkä­pä Mau­nu­lan metroasema.

  52. En oikein usko ettei suun­ni­te­lus­sa ole huo­mioi­tu poik­keus­ti­lan­tei­ta. Siis jos vaik­ka met­ron val­mis­tut­tua ja lii­ken­nöin­nin alet­tua Matin­ky­lään, laut­ta­saa­res­sa tapah­tuu klo 15.00 onnet­to­muus tai vahin­ko jon­ka sii­voa­mi­seen menee 2h, ei koko län­si­met­ro kul­jet­tai­si ketään ruo­ho­lah­des­ta eteen­päin par­haim­paan ruuhka-aikaan?

    Kyl­lä siel­lä on olta­va mah­dol­li­suus kään­tää junia tai ajaa yhtä­rai­det­ta tar­vit­taes­sa. Ja eikös sama auto­maa­gi aja junia koko met­ron mat­kal­la tule­vai­suu­des­sa.” Puhuim­me nyt hie­man eri asiois­ta; sinä puhuit poik­keus­ti­lan­teis­ta ja minä koko alus­ta saak­ka auto­ma­ti­soi­dun Län­si­met­ron käyttöönottovaiheesta.
    Tot­ta­kai met­ro-osuu­del­la Ruo­ho­lah­des­ta Matin­ky­lään kuin nykyi­sil­lä­kin met­ro-osuuk­sil­la on run­saas­ti puo­len­vaih­to­paik­ko­ja poik­keus­ti­lan­tei­ta var­ten. Täl­lai­sil­le pai­koil­le saat­taa olla käyt­töä lähes päivittäin.

    Mut­ta se, miten nämä liit­ty­vät Hämeen­tie­tä kul­ke­viin Laut­ta­saa­ren bus­si­hei­lu­rei­hin tai Län­si­väy­län seu­tu­bus­sei­hin, ei vie­lä sel­vin­nyt minul­le sinun vies­teis­tä­si? Olen pahoillani.

  53. Kari

    Itse­kin tote­sit, että on mah­dol­lis­ta saa­da aikaan lii­tyn­tä­jär­jes­tel­mä, joka tyy­dyt­tää mat­kus­ta­jia. Hel­sin­gin seu­dul­la tähän on täy­det mahdollisuudet. 

    Työ­mat­kat eivät ole val­tao­sa jouk­ko­li­ken­ne­mat­kois­ta, vaik­ka­kin mer­kit­tä­vä osa. Kau­pun­ki­lais­ten liik­ku­vuu­den kas­vu on ollut voi­ma­kas­ta muis­sa mat­ka­ryh­mis­sä ja se näkyy lin­jo­jen mat­kus­ta­ja­mää­rien aika­vaih­te­luis­sa nyt ja tule­vai­suu­des­sa vie­lä enem­män. Täs­tä syys­tä pal­ve­lu­jen pain­opis­teet­kin mut­tu­vat vähem­män ruuhkapainotteisiksi.

    Lähi­ju­na­lii­ken­teen pal­ve­lu­jen hin­ta­vuus on ollut vai­keas­ti ymmär­ret­tä­vä asia kil­pai­lu­te­tun bus­si­lii­ken­teen kau­del­la. Tosin kään­ne on ehkä tapah­tu­nut ja tänä vuon­na juna­lii­ken­teen pal­ve­lun saa hive­nen hal­vem­mal­la kuin bus­si­lii­ken­teen. Jat­kos­sa toi­vot­ta­vas­ti kil­pai­lu ulot­tuu tähän yli­hin­noi­tel­tuun osaan jouk­ko­lii­ken­teen kokonaispalettia.

  54. Mik­si Län­si­met­rol­la on mer­ki­tys­tä Hämeen­tien liikenteeseen.

    Kun Län­si­väy­län dösät pois­tu­vat Kam­pis­ta, sin­ne voi­si ohja­ta Pasi­lan kaut­ta Tuusu­lan­väy­län lin­jat ja Laut­ta­saa­ren hei­lu­rit kat­kais­taan kes­kus­taan joka tapauksessa.

    Tuol­loin Hämeen­tiel­le jäi­si muu­ta­ma lyhyt lin­ja jot­ka oli­si mah­dol­lis­ta muut­taa muu­ta­mal­la kilo­met­ril­lä rai­tei­ta spå­rik­si sekä Lah­den­väy­län seutulinjat.

    Jos seu­tu­lin­joil­le teh­täi­siin lii­tyn­tä­ter­mi­naa­li Kalasatamaan(M) ja ne ohjat­tai­siin ran­ta­tie­tä Haka­nie­meen ei Hämeen­tiel­le pitäi­si jää­dä juu­ri­kaan dösä­ral­lia ja sen voi­si muut­taa hitaak­si spåra/auto/pyörätieksi, jos pit­kä­sil­ta kat­kais­taan henkilöautoilta. 

    Tuol­lai­sel­la muu­tok­sel­la Hämeen­tien pitäi­si kyl­lä tul­la pal­jon tur­val­li­sem­mak­si ja miel­lyt­tä­väm­mäk­si ympäristöksi.

  55. Ris­to, jos Hämeen­tiel­le vain lät­käis­tään ajo­kiel­to­merk­ki jota vie­lä jos­tain ihmeen syys­tä nou­da­te­taan, mut­ta mitään muu­ta ei teh­dä esi­mer­kik­si valo­jen ajo­tuk­sel­le, niin joo ei se mitään muu­ta. Idea on että pel­käl­lä jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dul­la ei esi­mer­kik­si oikeas­taan tar­vi­ta jalan­kul­ki­ja­va­lo­ja, samoin kään­ty­vä lii­ken­ne vähe­nee. Esi­mer­kik­si Sil­ta­saa­ren­ka­dun ja Haka­nie­men­ran­nan ris­teyk­ses­tä voi­si pois­taa valot koko­naan, ja jos ne ran­ta­tien suun­nan bus­sit ajet­tai­siin vaik­ka Lii­san­ka­dun kaut­ta niin sen koko ris­teyk­sen voi­si pois­taa. Jne. 10 minuut­tia on tii­viis­sä kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä­kin edel­leen joka tapauk­ses­sa nau­ret­ta­va ajoai­ka rei­luun kah­teen kilo­met­riin kol­mel­la pysähdyksellä.

  56. Kam­pin nykyi­nen Espoon ter­mi­naa­li tar­vi­taan ja käy­te­tään toi­vot­ta­vas­ti aika­naan nykyi­sien T öölön kaut­ta­luo­teis-Hel­sin­gin bus­si­lin­joil­le eli mm. 39, 41, 45, 47, 70T ja 205. 

    Aina­kin sii­hen saak­ka kun­nes nekin muu­tet­ta­neet lii­tyn­tä­lin­joik­si. Eli sit­ten jos­kus, kun kau­pun­ki­rai­de­lii­ken­ne HSL-seu­dul­la on kas­va­nut sel­lai­siin mit­toi­hin, että ne Iso Lii­tyn­tä voi­daan oikeas­ti toteuttaa.

  57. Karin kans­sa enem­män samaa miel­tä kuin Vep­sä­läi­sen, mut­ta minus­ta tämä kes­kus­te­lu kai­pai­si mää­räl­lis­tä­mis­tä. Kes­kus­taan tulee kai jotain sata­kun­ta bus­si­lin­jaa. Tämä tus­kin on opti­maa­li­nen mää­rä, sem­min­kin kun nii­tä bus­se­ja on niin pal­jon että ne ruuh­kau­tuu peri­aa­tees­sa jo kes­ke­nään. Toi­saal­ta Vep­sä­läi­sen iso lii­tyn­tä jos­sa kes­kus­taan tule­vaa lii­ken­net­tä pal­ve­lee nel­jä rataa ei taas tar­joa riit­tä­vää palvelutasoa.

    Kuto­ja, sen hidas­ra­tik­ka­ka­dun hitaus on suh­teel­lis­ta. 40km/h huip­pu­no­peu­del­la ja ilman pysäh­dyk­siä valois­sa tai muu­ten kuin pysä­keil­lä, 400 met­rin pysä­kin­vä­lit pysäh­dyk­si­neen hoi­tuu noin minuu­tis­sa. Tämä on kak­si ker­taa nopeam­paa kuin Rau­ta­tien­to­rin ja Kur­vin väli­nen jouk­ko­lii­ken­ne nyt.

  58. Toi­saal­ta Vep­sä­läi­sen iso lii­tyn­tä jos­sa kes­kus­taan tule­vaa lii­ken­net­tä pal­ve­lee nel­jä rataa ei taas tar­joa riit­tä­vää palvelutasoa.”

    Vep­sä­läi­sen Iso Lii­tyn­tä-suun­ni­tel­mas­sa on toki enem­män rato­ja. Ran­ta­met­ron lii­tyn­tä on kai­ke­ti tut­tu; pää­lii­tyn­tä­ter­mi­naa­lit Kon­tu­la, Vuo­saa­ri, Itä­kes­kus, Hert­to­nie­mi, Laut­ta­saa­ri, Tapio­la ja Matin­ky­lä. Ran­ta­ra­dan pää­lii­tyn­tä­ase­mat tule­vat ole­maan Huo­pa­lah­ti, Lep­pä­vaa­ra ja Espoo, Kehä­ra­dan Huo­pa­lah­ti, Myyr­mä­ki, Kei­mo­la, Tik­ku­ri­la, Puis­to­la, Mal­mi ja Pasi­la. Pasi­lan met­ron pää­lii­tyn­tä­ase­mat oli­si­vat Mau­nu­la ( Tuusu­lan­tien suun­ta ), Viik­ki ( Lah­den­tien suun­ta ) ja Pasi­la ( Osa poh­jois­ta esikaupunkialuetta ). 

    Suun­ni­tel­mas­sa muil­ta kuin ran­ta­met­ron pää­lii­tyn­tä­ase­mil­ta on nopean rai­deyh­tey­den ja pää­osin joke­ri­ta­soi­sen poi­kit­tai­syh­tey­den lisäk­si tiheä­vuo­ro­vä­li­nen bus­si- tai ratik­kayh­teys kan­ta­kau­pun­gin poh­jois-ja kes­kio­siin rei­teil­le, joi­ta nykyi­sin esi­kau­pun­ki­bus­sit tule­vat kes­kus­taan. Näin tur­va­taan se, että mat­ka-ajat lyhe­ne­vät muu­tok­sen ansios­ta val­tao­sal­le käyttäjiä.

    Arve­len näin toteu­tet­ta­van lii­tyn­tä­jär­jes­tel­män paran­ta­van pal­ve­lu­ta­soa. Edel­ly­tyk­se­nä on, että lii­tyn­tä­ter­mi­naa­lien suun­nit­te­lus­sa ei men­nä sii­tä, mis­tä aita on matalin.

    Käy­tän­nös­sä täs­tä lii­tyn­tä­jär­jes­tel­mäs­tä on jo val­tao­sin pää­tet­ty, kun on pää­tet­ty län­si­met­ros­ta, ran­ta­ra­dan lisä­rai­teis­ta ja kehä­ra­das­ta. Pasi­lan met­ro täy­den­tää jär­jes­tel­mää niin, että mat­ka-aika­me­ne­tyk­siä ei syn­ny kuin ehkä seu­dun joil­la­kin syr­jäi­sil­lä auto­kau­pun­ki­vyö­hyk­keen haja-asutusalueilla.

  59. Iso lii­tyn­tä oli­si iso paran­nus, mut­ta se ei ole kui­ten­kaan mie­les­tä­ni lii­tyn­tä­lin­jas­to­jen osal­ta kovin hyvä.

    Mie­les­tä­ni lii­tyn­tä­lin­jas­tot tuli­si kehit­tää pit­kik­si hei­lu­reik­si, jot­ka vie­vät nopeas­ti ja suo­raan kah­del­le tai useam­mal­le isom­mal­le ras­kaan­rai­teen ase­mal­le jois­sa kaik­ki junat pysäh­ty­vät, kuten Pasi­la, Itä­kes­kus, Tik­ku­ri­la jne. 

    Jos lii­tyn­tä­lin­ja kier­te­lee kaik­ki van­hain­ko­dit ja ala-asteen kou­lut, vie­den ase­mal­le jos­ta jou­tuu vaih­ta­maan vai­val­loi­ses­ti junaa (esim välil­lä Pitä­jän­mä­ki-Kilo), työs­sä­käy­vä väes­tön­osa äänes­tää yksi­tyi­sau­toi­lun puo­les­ta. Jou­ko­lin­jat voi­vat hoi­taa parem­min kii­reet­tö­mät asiakkaat.

    Noi­ta lii­tyn­tä­ter­mi­naa­le­ja sai­si sit­ten kehit­tää niin että kaik­ki lii­tyn­tä­lin­jat läh­te­vät suu­rin­piir­tein yhdes­tä koh­taa, eikä niin kuin Pasi­las­sa nyt kun vaih­toeh­tois­ten lin­jo­jen pyä­kit ovat par­haim­mil­laan yli sadan met­rin pääs­sä toisistaan.

    @tpyyluoma

    Ei ollut tar­koi­tus hauk­kua spå­raa hitaak­si, aja­tus oli että Hämeen­tie oli­si tur­val­li­sem­pi käve­li­jöil­le ja fil­la­reil­le jos siel­lä ei tar­vit­si­si kuroa bus­sin aika­tau­lua kiin­ni aja­mal­la ylinopeutta.

  60. Sep­po Vepsäläinen,

    Minul­le nyt jäi tuos­ta kuvaa­mas­ta­si mal­lis­ta sel­lai­nen kysy­mys avoi­mek­si, että mikä ongel­ma sil­lä on tar­koi­tus ratkaista?

    On tie­ten­kin sel­vää, että kes­kus­taan suun­tau­tu­va bus­si­lii­ken­ne on monil­ta osin ongel­mal­lis­ta, mut­ta toi­saal­ta tuo kuvaa­ma­si jär­jes­tel­mä tulee tur­kai­sen kal­liik­si, eikä se lopul­ta paran­na jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu­ta­soa kovin­kaan pal­joa (esi­mer­kik­si nyt toteu­te­tut lii­tyn­tä­lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt eivät ole mat­kus­ta­ja­mää­riä lisänneet).

    Ja kuten on todet­tu, hom­mas­sa on vie­lä sekin ris­ki, että pal­ve­lu­ta­so tosia­sial­li­ses­ti huo­no­nee, kos­ka sitä lii­tyn­tää ei sit­ten kui­ten­kaan toteu­te­ta kun­nol­la. Aina­kaan Läni­met­ron suun­ni­tel­mat eivät hyvää lupaa.

    Oli­si­ko ken­ties edul­li­sem­pia­kin tapo­ja paran­taa jouk­ko­lii­ken­teen hou­kut­te­le­vuut­ta? Minus­ta esi­mer­kik­si rai­tio­vai­nu­ver­kon syöt­tä­mi­nen bus­seil­la ja ras­kas­rai­de­ver­kon syöt­tä­mi­nen rati­koil­la saat­tai­si olla ihan poh­din­nan arvoi­nen jut­tu joil­lain alueil­la (vaa­tii toki rati­koi­den piden­tä­mis­tä, mut­ta sehän kan­nat­tai­si teh­dä muutenkin).

    Se ei pidä paik­kaan­sa, että asia oli­si pää­tet­ty. Ei ole kos­kaan myö­häis­tä perua huo­no­ja ratkaisuja.

    Kari

  61. Tämä on kak­si ker­taa nopeam­paa kuin Rau­ta­tien­to­rin ja Kur­vin väli­nen jouk­ko­lii­ken­ne nyt.”

    Niin, tää­lä het­kel­lä bus­si tuol­la asuu­del­la on ratik­kaa nopeampi,olen sitä mones­ti seu­ran­nut ja toden­nut, kun läh­dem­me yhtä aikaa vaik­ka­pa ratik­ka 6:sen kans­sa tule­maan RT:tä koh­den (minul­la 64 ta 67). Rai­tio­vau­nu on usein­mi­ten vie­lä Haka­nie­mes­sä tai kor­kein­taan pit­käl­lä sil­lal­la kun mä olen jo hyvää vauh­tia saa­pu­mas­sa Rautatientorille.

  62. Rai­tio­vau­nu on usein­mi­ten vie­lä Haka­nie­mes­sä tai kor­kein­taan pit­käl­lä sil­lal­la kun mä olen jo hyvää vauh­tia saa­pu­mas­sa Rautatientorille.

    Auto­lii­ken­tees­tä tut­tu rat­kai­su oli­si sää­tää mat­kal­le ole­via lii­ken­ne­va­lo­ja pidem­mik­si bus­seil­le, jot­ta rati­koil­le syn­tyi­si tähän näh­den valoe­tuus. Raken­ne­taan kais­to­jen väliin kes­ki­ko­rok­keet ja anne­taan vaik­ka jokai­sen bus­si­kais­to­jen punai­set palaa minuu­tin pidempään. 

    Pai­koin voi­si myös siir­tää ratik­ka­kis­ko­ja kul­ke­maan bus­si­kais­tal­la. Eri­tyi­sen teho­kas­rat­kai­su löy­tyi­si Hämeen­tien bus­si­py­säk­kien koh­dal­ta, joi­den bus­si­jo­no­jen taka­na voi­si odo­tut­taa rati­koi­ta ja luo­da näin etuut­ta busseille.

  63. Ris­to, Kuto­ja, mun point­ti oli se että yli 20 kilo­met­rin kes­ki­no­peu­del­la suht hidas­ta ratik­ka­ka­tua kul­ke­va ratik­ka, joka ei siis todel­la­kaan ole mikään pika­ju­na, on noin kak­si ker­taa nopeam­pi kuin pin­ta­lii­ken­ne Kur­vi — Rau­ta­tien­to­ri ml. bus­sit. Eli välil­lä on jotain pahas­ti pielessä.

    Tulin juu­ri sat­tu­moi­sin kuto­sel­la Kur­vis­ta Rau­ta­tien­to­ril­le, aikaa kului se 11 minuut­tia. Tuos­ta seis­tiin pai­kal­laan vähin­tään 7 minuut­tia, kuk­ka­se­na se kun kuto­sen kul­jet­ta­ja löi lii­nat kiin­ni kun 55 kul­jet­ta­ja yhtäk­kiä vaih­toi vauh­dil­la kais­taa eli oli­si ehkä kolah­tu­nut kuto­sen kyl­keen… Enkä minä sitä 55 kul­jet­ta­jaa moi­ti, sat­tuu­han tuo­ta, ongel­ma on se että ne ratik­ka­kais­tat on vain lii­an kapeat. Eikä ne bus­sit sii­nä vie­rei­sel­lä kais­tal­la sanot­ta­vas­ti nopeam­min liik­ku­neet, suu­rin­piir­tein juu­ri sen minuu­tin ver­ran nopeam­min (10 min) koko matkalla.

    Kur­viin tulin bus­sil­la poh­joi­ses­ta, lähes yhtä tah­me­aa sekin. Seu­tu­bus­si esi­mer­kik­si tiput­ti mat­kus­ta­jat kyy­dis­tä kir­jai­mel­li­ses­ti kes­kel­le Päi­jän­teen­tie­tä kun pysä­kil­lä oli autojono. 

    Minus­ta täl­lai­nen on täy­sin tur­haa pelleilyä.

  64. Oli­si­ko ken­ties edul­li­sem­pia­kin tapo­ja paran­taa jouk­ko­lii­ken­teen hou­kut­te­le­vuut­ta? Minus­ta esi­mer­kik­si rai­tio­vai­nu­ver­kon syöt­tä­mi­nen bus­seil­la ja ras­kas­rai­de­ver­kon syöt­tä­mi­nen rati­koil­la saat­tai­si olla ihan poh­din­nan arvoi­nen juttu”

    On monia tapo­ja paran­taa jouk­ko­lii­ken­teen hou­kut­te­le­vuut­ta, mut­ta talou­del­li­ses­ti edul­li­sia tapo­ja ei niin help­po ole löy­tää. Tar­koi­tan täs­sä pel­käs­tään jouk­ko­lii­ken­teen talout­ta, en kau­pun­ki­ta­lout­ta. Yleen­sä paran­nus­kei­not mer­kit­se­vät lisä­me­no­ja, jot­ka kate­taan pää­osin lipun­hin­to­ja nos­ta­mal­la. Lipun hin­to­jen nos­to taas tekee jouk­ko­lii­ken­tees­tä vähem­män houkuttelevan.

    Lii­tyn­tä­lii­ken­ne perus­tuu nopei­den run­ko­yh­teyk­sien käy­töl­le. Vaih­ta­mi­sen vai­va kom­pen­soi­daan nopeam­mal­la ja luo­tet­ta­vam­mal­la mat­ka-ajal­la. Jos mat­kus­ta­jia on riit­tä­väs­ti, jär­jes­tel­mä on net­to­me­no­ja sääs­tä­vä. Näin on Iso Lii­tyn­tä-suun­ni­tel­man ehdot­ta­ma ratkaisu.

    Rai­tio­lii­ken­teen syö­tös­sä bus­seil­la on kak­si perus­on­gel­maa: rai­tio­lii­ken­ne on useim­mi­ten lii­an hidas­ta ja kal­lis­ta. Vaih­ta­mi­sen vai­vaa ei pys­ty­tä kom­pen­soi­maan nopeam­mal­la ja luo­tet­ta­vam­mal­la mat­ka-ajal­la. Ras­kaan rai­de­lii­ken­teen lii­tyn­tä­lin­ja­na rai­tio­lin­ja tulee kysy­myk­seen vain, jos ko lin­jan mat­kus­ta­ja­mää­rä on suuri.

  65. @tpyyluoma

    Kes­kus­taan tulee kai jotain sata­kun­ta bus­si­lin­jaa. Tämä tus­kin on opti­maa­li­nen mää­rä, sem­min­kin kun nii­tä bus­se­ja on niin pal­jon että ne ruuh­kau­tuu peri­aa­tees­sa jo keskenään. 

    Ruuh­kia on perin­tei­ses­ti pidet­ty aina yksin auto­saa­ta­nan aiheuttamana: 

    Jos Poh­jois-Espa ruuh­kau­tuu kol­mat­ta vuot­ta kes­tä­vän tie­työn takia, niin rat­kai­suk­si tar­jo­taan auto­lii­ken­teen kieltämistä.

    Jos 10–15 savut­ta­vaa bus­sia sei­soo peräk­käin odot­ta­mas­sa samal­le Hämeen­tien pysä­kil­le, niin rat­kai­suk­si auto­lii­ken­teen kieltämistä.

    Koh­tuu­den nimis­sä, luo­vuut­ta­kin löytyy: 

    Jos rati­kan lii­ken­nöin­ti on hidas­ta mat­kus­ta­jien käsit­te­lyn takia ja nii­den vyö­ry­mi­sen val­toi­me­naan valo-ohjatt­jen suo­ja­tei­den yli, niin pois­te­taan suo­ja­teis­tä ensin valo-ohjauk­set ja lopuk­si itse suojatiet. 

    Seu­raa­vak­si ehdo­te­taan myös pois­tet­ta­vak­si osaa pysä­keis­tä, mut­ta ensia­pu­na tar­jo­taan lisä­ra­joi­tuk­sia auto­saa­ta­nan liik­ku­mi­seen, jot­ta rati­kan kul­ku­no­peus nousee suh­tees­sa vaihtoehtoihin.

  66. Vep­sä­läi­nen, joten­kin vie­ras­tan tuo­ta lin­ja­hie­rar­ki­aa. Hel­sin­gis­sä on esi­mer­kik­si sel­lai­sia bus­si­lin­jo­ja kuin 75 joka toi­saal­ta toi­mii lii­tyn­tä­lin­ja­na junaan Puis­to­las­sa, ja kes­kus­taan pääs­sä sii­tä taas vaih­de­taan met­roon ja rati­koi­hin, ja var­maan toi­siin bus­sei­hin­kin. Ja se on myös suo­ra yhteys kes­kus­taan. Esi­mer­kik­si seis­kan ratik­ka toi­mii minus­ta samal­la tavalla.

    Nämä­kin vaih­dot toi­mis­vat parem­min jos käy­tet­täi­siin yhtei­siä lai­tu­rei­ta aina kun se on vaan suin­kin mah­dol­lis­ta, hen­ki­lö­koh­tai­sia inhok­ke­ja­ni on esi­mer­kik­si Viik­ki jos­sa on joten­kin onnis­tut­tu sös­si­mään nel­jä bus­si­py­säk­kiä 50 met­rin sisään. Pysäk­kien ruuh­kau­tu­mi­sen estä­mi­sek­si tuo ei ole tar­peen. Ja Rai­de-Joke­ril­la on toki jär­ke­vää saa­da vaih­dot myös bus­sei­hin mie­lel­lään samal­ta pysä­kil­tä tai vaik­ka toi­sel­ta puo­len lai­tu­ria kun kalus­to on ilmei­ses­ti kum­paan­kiin suun­taan ajet­ta­vaa. Hämeen­tiel­lä­kin vaih­ta­mi­nen bus­sis­ta ratik­kaan ja toi­sin­päin on yllät­tä­vän kankeaa.

  67. Kari,

    itse kyl­lä tyk­kään tuk­hol­man mal­lis­ta. Lisäys­tä tulee (ratik­ka, uusia lin­jo­ja bus­seil­le), mut­ta kaik­ki tuo tulee vain tar­pee­seen. Gär­det ja kaa­su­lai­tok­sen alue Hjort­ha­ge­nis­sa raken­ne­taan täy­teen, niin ratik­ka kur­vai­lee juu­ri tuos­ta. Aika­naan tuli Tvär­ba­na ham­mar­bys­jös­ta­diin sen val­mis­tut­tua. Autoil­le val­mis­tuu Nor­ra Län­kar, jot­ta ei tar­vit­se ajaa maan­pin­nal­la kes­kel­lä kaupunkia. 

    Mut­ta paras­ta nii­den bus­si­ver­kos­sa on se, että kaik­ki bus­sit eivät aja vain sitä yhtä pää­väy­lää pit­kin. Vaan reit­te­jä on sijoi­tet­tu tasai­se­na mat­to­na koko kau­pun­kiin. Joka nel­jän­nel­lä kadul­la menee bus­si, eli lähim­mäl­le pysä­kil­le on mak­si­mis­saan kak­si kort­te­lia. Lisäk­si bus­si­lin­joil­la on molem­mat päät­tä­rit pie­niä, lähin­nä vii­mei­sel­lä pysä­kil­lä sei­so­mi­sia. Ei mitään hil­li­tön­tä rau­ta­tien­to­ria ja sii­tä kaik­ki ajaa samaa uraa pit­kin. Lin­jo­ja on sekä lyhyi­tä että pit­kiä, mut­ta kai­ken mää­rit­tää vain tar­ve. Itse har­voin aje­len pit­kiä mat­ko­ja bus­sil­la. Esim. Odenpla­nil­ta nr4 Skans­tul­liin pää­seen huo­mat­ta­vas­ti nopeam­min tun­nel­ba­nal­la. Ken bus­seis­ta tyk­kää, käyt­tä­köön. Itse käy­tän vain liityntänä.

    Sek­sik­kyyt­tä sai­si nos­tet­tua parem­mal­la bus­si­kais­ta val­von­nal­la ja pois­ta­mal­la kais­tal­ta kaik­ki muu, pait­si lin­ja­lii­ken­ne. Miten tak­sit tai paket­ti­au­tot edus­taa jul­kis­ta liikennettä?

    Ja mil­loin alkaa jo ker­ran hädis­sään perut­tu van­taan bus­sien pois­ajo elielinaukiolta?

    Bus­sis­ta ratiik­kaan vaih­to on myös mans­kul­la lähes mah­do­ton­ta, kuusi­tie ainoa jär­ke­vä. Ei noi­ta vaih­to­ja ole edes kukaan miet­ti­nyt. Samoin ihme­tyt­tää aina bus­si nr40 elie­li­nau­kio-P-Haa­gan juna-ase­ma. Mik­si ei junal­la syöt­tö­nä ja 40 ajai­si Huopalahti(J) — P‑Haaga(J) — Kannelmäki(J), ja toi­sin­päin. Ja ei mis­sään nimes­sä samo­ja katu­ja, mitä nyt hoi­taa 43 ja 41. Sitä bus­sien lii­ken­ne­kart­taa on kiva kat­sel­la ja piir­rel­lä sin­ne uusia jär­ke­viä lin­jo­ja ja päättäreitä.

    Toi rau­ta­tien­to­ri on vain niin vanhanaikainen!!

  68. Tot­ta maar lin­ja­hie­rar­kias­sa ei pidä olla lii­an kate­go­ri­nen. Jos lii­tyn­tä­omi­nai­suus voi­daan onnis­tu­nees­ti yhdis­tää lin­jan mui­hin roo­lei­hin, integroin­ti on suositeltava.

    Kun Koil­li­sen esi­kau­pun­kia­lu­een lii­tyn­tä­lii­ken­net­tä vään­net­tiin kasaan pää­ra­dan kau­pun­ki­rai­tei­den käyt­tön­o­ton yhtey­des­sä, jou­dut­tiin kyl­lä Mal­min mafian pai­nos­tuk­ses­ta teke­mään seka­jär­jes­tel­mä, joka käy­tän­nös­sä tar­koit­taa sitä, että tuon alu­een asuk­kai­den mat­ko­ja sub­ven­toi­vat muun muas­sa itä­hel­sin­ki­läi­set mel­koi­ses­ti. Vuo­tui­nen nettokäyttökustannus/asukas on noin sata­sen suu­rem­pi koil­li­ses­sa kuin idässä.

    Jätet­tiin siis tuk­ku epä­ta­lou­del­li­sia esi­kau­pun­ki­lin­jo­ja, joil­la oli vähän käyt­tä­jiä, huo­not vuo­ro­vä­lit ja pit­käs­tä rei­tis­tä joh­tuen suu­ret kus­tan­nuk­set. Hyvin toi­mi­va lin­jas­tos­ta saa­tai­siin sit­ten, kun Vii­kis­sä oli­si myös met­ron lii­tyn­tä­ase­ma, joka poi­mi­si pää­ra­dan itä­puo­lis­ten aluei­den yhteydet.

  69. Sep­po: jul­ki­sen lii­ken­teen hin­ta-laa­tusuh­teen paran­ta­mi­seen on yksi hyvin teho­kas kei­no. Raken­ne­taan tii­viim­pää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta. Lukui­sat tut­ki­muk­set osoit­ta­vat, että tii­vis kau­pun­ki­ra­ken­ne alen­taa liik­ku­mi­sen kustannuksia.

  70. @jari

    Sek­sik­kyyt­tä sai­si nos­tet­tua parem­mal­la bus­si­kais­ta val­von­nal­la ja pois­ta­mal­la kais­tal­ta kaik­ki muu, pait­si lin­ja­lii­ken­ne. Miten tak­sit tai paket­ti­au­tot edus­taa jul­kis­ta liikennettä?

    Meil­lä kai­kil­la on eri fetis­mit, joten sek­sik­kyys on vähän kat­so­jan sil­mis­sä. Yhtä innos­taa auto­saa­ta­nan vas­tus­ta­mi­nen, tois­ta taas siis­ti, hil­jai­nen ja miel­lyt­tä­vä kyy­ti ja kol­mat­ta ylei­nen kuri ja jär­jes­tys. HSL/HKL valit­si bus­sei­hin ja rati­koi­hin mat­kus­ta­jien kame­ra­val­von­nan ja tek­ni­sen seu­ran­nan, joku toi­nen oli­si panos­ta­nut mat­kus­tus­viih­ty­vyy­teen, kuten kul­ku­vä­li­nei­den ilmas­toin­tiin (jos­ta apua kesän lisäk­si kos­teal­la kelillä).

  71. Tai­dan kuu­lua tuo­hon Mal­min mafiaan 🙂

    Mal­mil­la näkee esi­mer­kik­si sem­moi­sia ihmei­tä kun pääl­li­sin puo­lin hyvä­tu­loi­sen näköiä nuo­reh­ko­ja mie­hiä kär­ry­kas­sin kans­sa lähiös­sä kau­pas­sa. Ja tyh­jiä park­ki­hal­le­ja muu­ten ver­rat­taen hyvin voi­vis­sa kaup­pa­kes­kuk­sis­sa. Ja fil­la­rei­ta on joka puolella.

    Väi­tän että täl­lä on aika pal­jon teke­mis­tä sen kans­sa että tuo yhdis­tel­mä­tar­jon­ta on niin hyvää, toi­saal­ta on juna jol­la pää­see nopeas­ti kes­kus­taan, toi­saal­ta suo­rat bus­siyh­tey­det esi­mer­kik­si Hämeen­tien var­ten. Kyl­lä tuos­ta voi sen sata­sen vuo­des­sa maksaa.

  72. jul­ki­sen lii­ken­teen hin­ta-laa­tusuh­teen paran­ta­mi­seen on yksi hyvin teho­kas kei­no. Raken­ne­taan tii­viim­pää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta. Lukui­sat tut­ki­muk­set osoit­ta­vat, että tii­vis kau­pun­ki­ra­ken­ne alen­taa liik­ku­mi­sen kustannuksia.”

    Tämä on täyt­tä tot­ta. Tii­vis­tä­mi­sen pro­ses­sit ovat pit­kät. Jo raken­ne­tuil­la alueil­la on muu­tet­ta­va kaa­vaa ja vas­tus­ta­jia riit­tää. Jo raken­ne­tun alu­een vie­reen voi raken­taa tii­viis­ti, mut­ta naa­pu­ri vas­tus­taa. Tii­vis­tä raken­ne­taan sit­ten kau­em­mas ja syn­tyy lähiörakennetta.

    Kun kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa pide­tään lin­jak­kaas­ti kiin­ni tii­vis­tä­mi­sen peri­aat­tees­ta, aina sii­tä seu­raa kui­ten­kin jotain kon­kreet­tis­ta. Hel­sin­gin seu­dul­la oli­si tui­ki tär­ke­ää, että uuden ker­ro­sa­lan sijoit­tusen pain­opis­te on lähel­lä kantakaupunkia.

    Jouk­ko­lii­ken­net­tä jou­du­taan hoi­ta­maan joka päi­vä. Men­neet teke­mät­tö­myy­det ja huo­not teot näky­vät kau­pun­gin raken­tees­sa myös päi­vit­täin ja rasit­ta­vat jouk­ko­lii­ken­teen talout­ta ja pal­ve­lu­ky­kyä. Se, että Hel­sin­gin jouk­ko­lii­ken­te­seen ollaan tyy­ty­väi­siä, ker­too kui­ten­kin, että aivan hako­teil­lä ei kuljeksita.

    Niuk­kuu­des­sa ele­tään taas kun­ta­ta­lou­den saral­la eikä raha­tuk­ku­ja sada parem­pi­na­kaan aikoi­na jouk­ko­lii­ken­teen laa­riin. Sik­si suun­nit­te­lu jou­tuu hake­maan jat­ku­vas­ti pait­si väli­tys- ja pal­ve­lu­ky­kyi­siä, myös entis­tä edul­li­sem­pia rat­kai­su­ja. Sata­set tun­tu­vat kevyil­tä saa­da ja ras­kail­ta menettää.

  73. Mal­mis­ta; Mal­mi kaup­pa­kes­kuk­se­na on jää­nyt jäl­keen esim Itä­kes­kuk­ses­ta ja Jum­bos­ta. Mal­mil­la vähem­män ja pie­nem­mät kau­pat, sok­ke­loi­tu eri puo­lil­le rataa. Eipä ihme että park­ki­hal­leis­sa riit­tää tilaa. Käy kyl­lä hyvin lähiö-osta­ris­ta, mut­ta ei sin­ne käve­ly­mat­kaa kau­em­paa kan­na­ta tulla.

  74. Jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu välil­le Kur­vi-Haka­nie­men tori on kan­na­tet­ta­va aja­tus. Jouk­ko­lii­ken­ne­foo­ru­mil­la on jotain poh­din­taa (lähin­nä välil­le Stu­ren­ka­tu-Pit­kä sil­ta). Muu­ten en äkki­sel­tään löy­tä­nyt netis­tä mitään yksi­tyi­koh­tai­sem­pia suun­ni­tel­mia. Tie­tää­kö kukaan onko täl­lais­ta val­mis­tel­tu jossain?

  75. Tie­tää­kö kukaan onko täl­lais­ta val­mis­tel­tu jossain?

    Ehdot­tai­sin tie­dus­te­le­maan Enem­mis­tö Ry:n vuo­si­ko­kouk­ses­ta. Kukaan Hämeen­tiel­lä asu­va tus­kin rat­kai­sua nimit­täin haluaa.

  76. Sep­po Vepsäläinen:

    On monia tapo­ja paran­taa jouk­ko­lii­ken­teen hou­kut­te­le­vuut­ta, mut­ta talou­del­li­ses­ti edul­li­sia tapo­ja ei niin help­po ole löy­tää. Tar­koi­tan täs­sä pel­käs­tään jouk­ko­lii­ken­teen talout­ta, en kau­pun­ki­ta­lout­ta. Yleen­sä paran­nus­kei­not mer­kit­se­vät lisä­me­no­ja, jot­ka kate­taan pää­osin lipun­hin­to­ja nos­ta­mal­la. Lipun hin­to­jen nos­to taas tekee jouk­ko­lii­ken­tees­tä vähem­män houkuttelevan. 

    Minä olen täs­tä kyl­lä huo­mat­ta­van pal­jon eri miel­tä. Minus­ta meil­lä on ole­mas­sa vaih­toeh­to­ja, jot­ka nos­ta­vat jouk­ko­lii­ken­teen hou­kut­te­le­vuut­ta ja samal­la paran­ta­vat jouk­ko­lii­ken­teen talout­ta, olkoon­kin, että nyt vali­tut vaih­toeh­dot monil­ta osin mene­vät vää­rään suun­taan molem­pien osal­ta. Nämä asiat ovat sitä­pait­si sama asia: hyvin toteu­te­tus­sa jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mäs­sä ei syn­ny ris­ti­rii­taa yhteis­kun­nan sub­ven­tioi­den ja toi­mi­vuu­den välil­lä, kos­ka kaik­ki mak­se­taan käyt­tä­jien rahoilla.

    Esi­mer­kik­si se tosia­sia, että HKL:n rai­tio­vau­nu­jen aja­mi­nen on kal­liim­paa kuin bus­sien, on osoi­tus ilmei­sis­tä paran­nus­mah­dol­li­suuk­sis­ta. Nykyi­nen asian tila on mie­les­tä­ni vähin­tään yhtä häm­men­tä­vä seik­ka kuin se, että VR:n lähi­lii­ken­ne on kal­liim­paa kuin bussit…

    Mie­les­tä­ni ei ole miten­kään mah­do­ton­ta, että Hel­sin­kiin luo­tai­siin jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä, jon­ka käyt­tä­jä­mää­rät oli­si­vat nykyis­tä suu­rem­mat ja jota ei tar­vit­si­si sub­ven­toi­da sen­til­lä­kään. Nyky­set rat­kai­sut (=inves­toi­daan suu­ria raha­mää­riä sin­ne, mihin ei ole tar­vet­ta inves­toi­da ja jäte­tään suu­rim­mat ongel­ma­koh­dat rat­kai­se­mat­ta) ei tie­ten­kään tähän päästä.

    Rai­tio­lii­ken­teen syö­tös­sä bus­seil­la on kak­si perus­on­gel­maa: rai­tio­lii­ken­ne on useim­mi­ten lii­an hidas­ta ja kallista. 

    Tämä ei pidä paik­kaan­sa. Jos me nyt lai­tam­me sii­hen Hel­sin­gin met­roon vir­ran­syö­tön katol­ta, niin meil­lä on ratik­ka, joka tar­jo­aa täs­mäl­leen saman­lai­sen pal­ve­lu­ta­son kuin nykyi­nen met­ro *), jos me lai­tam­me sen saman här­ve­lin tuon­ne Hel­sin­gin auto­lii­ken­teen sekaan, saam­me suun­nil­leen nykyi­sen rai­tio­vau­nun. Olen­nais­ta on huo­ma­ta, että kaik­ki vaih­toeh­dot tuol­ta välil­tä ovat myös­kin valit­ta­vis­sa, jos emme ole hirt­täy­ty­neet mihin­kään täy­del­li­sen tasoe­rot­te­lun ihan­noin­tiin (Itä-Pasi­la, met­ro, moottoritiet…).

    jari,

    Olen esit­tä­mis­tä­si näkö­kan­nois­ta aika samaa miel­tä. Minus­ta Tuk­hol­man jouk­koii­ken­ne­jär­jes­te­lyt ovat monil­ta osin ihan mal­lik­kaas­ti toteu­tet­tu­ja ja on pal­jon asioi­ta, joi­ta siel­tä voi­tai­siin tän­ne­kin kopioida.

    Mut­ta.

    Minus­ta suu­rin vir­he siel­lä on ollut se, että kon­sep­ti­ta­sol­la ollaan toteu­tet­tu ras­kas­rai­tee­seen perus­tu­va jär­jes­tel­mä, eli met­ro­verk­ko, jota syö­te­tään bus­seil­la (olen­nai­ses­ti sama sys­tee­mi, jota mm. S. Vep­sä­läi­nen on esit­tä­nyt). Se on kyl­lä toteu­tet­tu erin­omai­sen hyvin, olen itse­kin käy­nyt häm­mäs­te­le­mäs­sä monia met­roa­se­maan tukeu­tu­va kau­pun­gi­no­sia siel­lä, mut­ta hyvä­kään toteu­tus ei kor­jaa strategiavirheitä.

    Tuk­hol­mas­sa oltai­siin pääs­ty parem­paan lop­pu­tu­lok­seen, jos oltai­siin valit­tu toi­sin: alet­tu kehit­tää rai­tio­vau­nu­lii­ken­net­tä ja paran­taa nii­tä osia jouk­ko­lii­ken­ne­ver­kos­ta, jot­ka todel­la oli­vat ongel­mia. Jos kat­soo seu­rauk­sia siel­lä vali­tus­ta poli­tii­kas­ta, niin ei voi kuin pää­tään puis­tel­la. Käy­tän­nös­sä suu­rin osa Tuk­hol­man kes­kus­taa (pl. Gam­la Stan), joka oli jos­kus kau­nis sekin, on tuhot­tu, kun on tar­vit­tu tilaa autoil­le, mitä tie­ten­kin saa­daan raken­ta­mal­la kal­lis met­ro­jär­jes­tel­mä ja jyrää­mäl­lä kort­te­lei­ta auto­jen tiel­tä. Onnek­si meil­lä ei ollut rahaa Smith-Pol­vi­sen suun­ni­tel­man lopul­li­seen läpi­vie­mi­seen, mikä ei tie­ten­kään ole pysäyt­tä­nyt sii­hen eli­mel­li­ses­ti liit­ty­vien met­ro­hank­kei­den jatkamista.

    jari:

    Toi rau­ta­tien­to­ri on vain niin vanhanaikainen!! 

    Minul­le se on sama, onko se “van­han­ai­kai­nen” vai “uuden­ai­kai­nen”, mut­ta käsit­tä­mät­tö­män epä­on­nis­tu­nut rat­kai­su se aina­kin on.

    Tuol­lai­nen ter­mi­naa­li-tyyp­pi­nen lähes­ty­mis­ta­pa on var­maan­kin ihan jär­ke­vä joil­le­kin kau­ko­lii­ken­teen bus­seil­le, junil­le ja len­to­ko­neil­le, mut­ta mitä tar­vet­ta sel­lai­sel­le jos­sain lähi­lii­ken­tees­sä on? Eivät ne ihmi­set mihin­kään yhteen pis­tee­seen ole matkalla.

    Tämä lie­nee täkä­läi­ses­sä suun­nit­te­lus­sa suun­nil­leen yhtä iso ongel­ma kuin tuo raskasraide+liityntäliikennekin, kos­ka saman­lais­ta raken­ne­taan jat­ku­vas­ti lisää: Kamp­pi ja Lep­pä­vaa­ra ovat vii­mei­sim­mät tyh­myy­den ylis­tyk­set täs­sä suh­tees­sa. En pidät­te­li­si hen­gi­tys­tä­ni näi­den Län­si­met­ron turaus­ten­kaan kans­sa (tosin nehän on jo ase­mien lou­hi­mi­sel­la syväl­le teh­ty huonoiksi)

    Tpyy­luo­ma,

    Jäin miet­ti­mään tuo­ta vaih­to­jen sur­kea­ta hoi­toa Hel­sin­gis­sä (vii­ta­ten myös tuohn Jarin ihmet­te­lyyn Man­ner­hei­min­til­lä sös­si­tys­tä vaih­to­mah­dol­li­suu­des­ta) ja kek­sin lopul­ta yhden (1) pai­kan, jos­sa tuo on teh­ty mal­lik­kaas­ti (ilmei­ses­ti sat­tu­mal­ta). Kysees­sä on se bus­si­py­säk­ki, joka on Län­si­väy­läl­lä juu­ri ennen Laut­ta­saar­ta Espoos­ta Hel­sin­kiin tul­taes­sa. Sii­nä on erin­omai­nen vaih­to “t‑busseilta” suo­ril­le lin­joil­le, tai päin­vas­toin. Synk­ro­noin­tia ei kyl­lä­kään ole, mut­ta vähän­kään vilk­kaim­pi­na aikoi­na sil­lä ei ole väliä­kään, kos­ka bus­se­ja menee “riit­tä­väs­ti”, jol­loin vaih­to sujuu astu­mal­la yhdes­tä bus­sis­ta ulos ja toi­ses­ta sisään. Vaih­dan sii­nä jos­kus Laut­ta­saa­ren kier­tä­väs­tä bus­sis­ta suo­raan mene­vään ihan ajan säästämiseksi.

    Kari

    *) Aja­tus ei edes oli­si kau­hean pöh­kö: jo län­si­met­ron hin­nal­la voi­sim­me jat­kaa sys­tee­miä ratik­ka­na (tar­jo­ten saman pal­ve­lu­ta­son) Kiven­lah­teen ja Sipoo­seen, ja sääs­ty­vil­lä rahoil­la voi­tai­siin vie­lä raken­taa esi­mer­kik­si Jokeri-raide.

  77. Kari

    *) Aja­tus ei edes oli­si kau­hean pöh­kö: jo län­si­met­ron hin­nal­la voi­sim­me jat­kaa sys­tee­miä ratik­ka­na (tar­jo­ten saman pal­ve­lu­ta­son) Kiven­lah­teen ja Sipoo­seen, ja sääs­ty­vil­lä rahoil­la voi­tai­siin vie­lä raken­taa esi­mer­kik­si Jokeri-raide”

    En tie­dä mitä olet polt­ta­nut mut­ta jos sitä saa alle kym­pin gram­ma niin ker­ro tännekin…

    Ker­ro nyt mal­lik­si spo­ra­lin­ja mikä ajaa met­ron nopeu­del­la ja kapa­si­tee­til­la ja mak­saa ~kol­mas­osan met­ron hinnasta.

  78. Kari, kyl­lä­hän tuom­moi­sia saman kul­ku­muo­don väli­siä toi­mi­via vaih­to­ja löy­tyy, tämä on yksi asia mikä rati­kois­sa on kun­nos­sa ja bus­seil­la­kin vaik­ka Kur­vin pysäk­ki kes­kus­taan päin on hyvä. Syn­kat­tu­ja nuo ei tosin ole. Tar­koi­tan kui­ten­kin vaih­to­ja eri kul­ku­muo­to­jen välillä.

  79. Kyl­lä tuos­ta voi sen sata­sen vuo­des­sa maksaa.”

    No joo, kyl­lä rikas itä­hel­sin­ki­läi­nen voi ker­ran vuo­des­sa sata­sen köy­häl­le koil­lis­hel­sin­ki­läi­sel­le mak­saa­kin. Menee­hän se hyvään tar­koi­tuk­seen eikä tule kiusaus­ta työn­tää sitä roma­nia­lai­sen ker­jä­läi­sen muo­vi­pi­ka­riin, kun sii­tä oikein pää­mi­nis­te­ri taan­noin varoitteli.

  80. No joo, kyl­lä rikas itä­hel­sin­ki­läi­nen voi ker­ran vuo­des­sa sata­sen köy­häl­le koil­lis­hel­sin­ki­läi­sel­le mak­saa­kin. Menee­hän se hyvään tar­koi­tuk­seen eikä tule kiusaus­ta työn­tää sitä roma­nia­lai­sen ker­jä­läi­sen muo­vi­pi­ka­riin, kun sii­tä oikein pää­mi­nis­te­ri taan­noin varoitteli.

    No jaa, ei Koil­lis-Hel­sin­ki mikään Kulos­aa­ri ole, ja sen met­roin­ves­toin­nin on aikoi­naan mak­sa­neet jako­mä­ke­läi­set sii­nä kuin myl­ly­pu­ro­lai­set­kin. Ja seu­raa­vak­si mak­se­taan sat­tu­moi­sin sata mil­joo­naa sen automatisoinnista.

  81. Ker­ro nyt mal­lik­si spo­ra­lin­ja mikä ajaa met­ron nopeu­del­la ja kapa­si­tee­til­la ja mak­saa ~kol­mas­osan met­ron hin­nas­ta.

    En ole Kari, enkä edes yri­tä vas­ta­ta täs­mäl­leen mihin kysyit, kos­ka kysy­mys oli tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti ase­tel­tu niin, ettei sii­hen löy­dy suo­raa vas­taus­ta. Täs­sä kui­ten­kin vas­taus kysy­myk­sen joka osaan erikseen.

    Parii­sin lin­joil­la T3 ja T1 on molem­mil­la yli 100 000 mat­kus­ta­jaa päi­väs­sä. Se on saman ver­ran kuin Län­si­met­rol­le ennus­te­taan, jos­kin toki vähem­män kuin itä­met­rol­la. Eri­lais­ten luku­jen ver­tai­lu­kel­poi­suu­det ovat toki aina vähän niin ja näin, mut­ta tämä vas­tan­nee kysy­myk­see­si kapa­si­tee­tis­ta: on mah­dol­lis­ta raken­taa rati­koi­ta mat­kus­ta­ja­mää­ril­le, joil­le meil­lä teh­dään met­roa. Toki met­ron kapa­si­teet­ti sil­ti on suu­rem­pi. jos tar­vi­taan vaik­ka­pa 200 000 mat­kus­ta­jal­le kyy­ti, ratik­ka­rai­tei­ta pitää vetääö kahdet. 

    Kus­tan­nus­ten osal­ta rai­de­jo­ke­rin (pika­ra­tik­ka siis) kus­tan­nusar­vio on 8M€/km, sii­nä mis­sä tun­ne­li­met­ron hin­nak­si tulee ase­mat mukaan­lu­kien suun­nil­leen kym­men­ker­tai­nen. Joke­ria ei toki raken­ne­ta 100 000 matk­su­ta­jal­le, joten sen kus­tan­nus­ta­so tus­kin riit­täi­si. Mut­ta kol­min­ker­tais­ta­mal­la se ollaan edel­leen alle kol­man­nek­ses­sa tun­ne­li­met­ron hin­nas­ta, joten sekin kysy­mys on vastattu.

    Met­ron lin­ja­no­peus on jotain, mihin rayik­ka ei pys­ty. Nopeim­mat­kin ratik­ka­jär­jes­tel­mät kul­ke­vat 25–30km/h, sii­nä mis­sä hel­sin­gin met­ro kul­kee 40km/h. Toki jos ratik­ka lai­tet­tai­siin met­ron tun­ne­liin ja ase­ma­vä­lil­le, se kul­ki­si met­ron vauh­tia (mut­ta mak­sai­si myös saman). 

    Tar­kas­tel­taes­sa mat­kus­ta­jien koko­nais­mat­ka-aiko­ja, tilan­ne kui­ten­kin muut­tuu. Met­ron ase­mat ovat syväl­lä, ja niil­le kul­ke­mi­nen kes­tää. Lisä­kis on vie­lä huo­mio­ta­va vaih­to lii­tyn­tä­lii­ken­tees­tä, kos­ka lii­tyn­tä­poh­jai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä (kuten hel­sin­gin met­ro), suuri(n) osa mat­kus­ta­jis­ta jou­tuu vaih­ta­maan, kun rati­kas­sa ei tar­vit­si­si. Esi­mer­kik­si Vil­hon­vuo­ren­tie 1:stä (Kur­vis­ta siis) rau­ta­tie­a­se­mal­le on mat­ka-aika met­rol­la ja pin­ta­lii­ken­teen bus­sil­la sama, vaik­ka molem­mat ovat aivan met­roa­se­man vie­res­sä. Ratik­ka on toki hitaam­pi, mut­ta se joh­tuu vain sii­tä, ettei nii­tä ole suun­ni­tel­tu hel­sin­gis­sä nopeik­si, ja tuo väli on yksi hitaimpia.

  82. Sek­sik­kyys eli suo­sio tulee yllät­tä­vän pie­nis­tä asiois­ta, jos nii­tä oli­si mie­tit­ty. Bus­si­kais­ta simon­ka­dul­la on muka­va poik­keus. Sii­nä todel­la­kin menee vain lin­ja­lii­ken­ne ja ratik­ka. Myös mans­kun ja hämeen­tien bus­si­kais­toil­la bus­si ohit­taa mon­ta kort­te­lia yksi­tyi­sau­to­ja. Mut­ta esim munk­ki­nie­meen päin lii­ken­ne on yhtä kaa­os­ta. Jouk­ku­lii­ken­ne­kais­ta on ehkä tulos­sa. Pik­ku paran­nuk­sia: Mans­kul­ta elie­li­nau­kiol­le mene­vät bus­sit voi­si­vat aivan hyvin kään­tyä omil­la bus­si­va­loil­la (sama valo kuin rati­koil­la) oikeal­ta kais­tal­ta vasem­mal­le. Ja bus­si­kais­ta lop­pui­si vas­ta tuon ris­teyk­sen jäl­keen edus­kun­nan edes­sä. Nyt joka iki­nen vaih­taa yhden kais­tan yli hes­pe­rian­ka­dun pysä­kin jäl­keen. Haloo!

    Tuk­hol­mas­sa per­jan­tai­na klo 12 sun­nun­tain yöhön alle 12v mat­kus­taa ilmai­sek­si aikui­sen kans­sa (max.6 las­ta). Nor­maa­lis­ti sama ikä kuin suo­mes­sa, alle 7v ilmai­sek­si. Mones­sa mas­sa­koh­tees­sa esim Grö­na lund ei tun­ne­ta yksi­tyi­sau­to­pai­koi­tus­ta. Eikä tar­vit­se­kaan tun­tea, kun kiin­ni­me­non jäl­keen bus­si 47 on odot­ta­mas­sa ken­täl­lä pois­tu­via asiak­kai­ta ja ajo­mes­ta­ri ajat­taa bus­sin toi­sen­sa jäl­keen täy­teen (joka ovel­la rahas­ta­ja). Ja esim 7 bus­sil­lis­ta on saa­tu pois saa­rel­ta 20minuutissa. Tois­ta lint­sil­lä. Ekaan ratiik­kaan ei mah­tu­nut­kaan, seu­raa­va 10min kulut­tua, jne.. Seu­raa­val­la ker­ral­la luo­te­taan yksi­tyi­sau­toon. Myös tuk­hol­man met­ron pois­tu­mi­set on aina lai­tu­rin molem­mis­ta päis­tä. Kadul­la se tar­koit­taa jopa 500m etäi­syyt­tä toi­sis­taan. Meil­lä rau­ta­tie­a­se­man ase­ma voi­si hyvin kor­va­ta joko kai­sa­nie­men tai kam­pin, jos se oli­si aikoi­naan jo niin suunniteltu.

    Mihin mans­kun aika­naan aja­tel­tu uudis­tus kaa­tui, että jouk­ko­lii­ken­ne­kais­ta oli­si vasem­man puo­lei­nen kais­ta? Minus­ta se oli suo­ras­taan nero­kas aja­tus. Tie­ten­kin vain HSL:n/Helb:in lin­ja­lii­ken­teel­le ja raitiovaunuille.

  83. Otso, kii­tok­sia. Eli lyhyes­ti, Karin lupaa­mis­ta kol­mes­ta asias­ta nopeus, kapa­si­teet­ti ja hin­ta, voi­daan vali­ta yksi tai kaksi.

    Mut­ta jos saa­daan Joke­ri-lin­ja jos­kus teh­tyä niin voi­daan verrata.

  84. Otso, kii­tok­sia. Eli lyhyes­ti, Karin lupaa­mis­ta kol­mes­ta asias­ta nopeus, kapa­si­teet­ti ja hin­ta, voi­daan vali­ta yksi tai kaksi.

    Huo­kaus. Karin point­ti, ja olen täs­tä täs­mäl­leen samaa miel­tä mm. sik­si että se on päi­vän­sel­vää, lie­nee että nopeus on radan omi­nai­suus. Esi­mer­kik­si Ber­ge­nis­sä aje­taan ihan samoil­la Varioil­la kuin Hel­sin­gis­sä­kin 80km/h, mikä on muis­taaks­nei sat­tu­moi­sin myös Hel­sin­gin met­ro­ra­dal­la suu­rin sal­lit­tu nopeus. Suu­rem­mil­la nopeuk­sil­la tar­vi­taan sit­ten ras­kaam­paa juna­ka­lus­toa, näi­tä meil­lä edus­taa lähi­ju­nat, ja nois­ta suu­rem­mis­ta nopeuk­sis­ta taas on käy­tän­nös­sä hyö­tyä vain pit­kil­lä ase­man väleillä.

    Nopeu­den mää­rit­tää muun lii­ken­teen hai­tat ja pysä­kin­vä­li. Kapa­si­tee­tin taas junan pituus ja leveys. Eikä se että kut­su­taan­ko kyseis­tä junaa rati­kak­si, met­rok­si vai junak­si. Esi­mer­kik­si Por­ton met­ro on ihan katu­kel­pois­ta ratik­ka­ka­lus­toa. Lyonin uuden len­to­kent­tä­ra­ti­kan kes­ki­no­peus on yli 50km/h joka on enem­män kuin Kehä­ra­dal­la tai Hel­sin­gin met­rol­la (muis­taak­se­ni vähän yli 40km/h), teh­ty ihan samal­la ideal­la kuin Len­to­kent­tä­met­ros­sa on eli välil­lä ei pysähdellä.

    Kyse ei ole sii­tä että Hel­sin­gin hidas katu­ver­kos­sa ilman kun­nol­li­sia etuuk­sia kul­ke­va ratik­ka tai toi­saal­ta her­meet­ti­ses­ti sul­jet­tu met­ro­ra­ta oli­si­vat huo­no­ja rat­kai­su­ja sinän­sä, kum­mal­le­kin löy­tyy toi­mi­via käyt­tö­koh­tei­ta. Kysy­mys on sii­tä että Hel­sin­gis­sä ei ole mitään tuol­ta välil­tä, joko teh­dään hitain­ta mah­dol­lis­ta katu­ra­taa tai sit­ten täys­tun­ne­li maa­na­lai­si­ne ase­mi­neen vähin­tään kym­men­ker­tai­seen hin­taan. Lusik­ka ja saa­vi on kum­mat­kin ihan hyviä, mut­ta moneen sop­paan sopii parem­min kauha.

    Ja seu­tu on täyn­nä tuol­lai­sia noin 5 000 asuk­kaan kyliä (Viik­ki, Pih­la­ja­mä­ki, Torp­pa­rin­mä­ki, Jako­mä­ki…) noin 10km sisäl­lä kes­kus­tas­ta jot­ka kai­ken lisäk­si kiel­täy­tyy aset­tu­mas­ta kar­tal­la nätik­si suo­rak­si lin­jak­si. Noi­hin ei voi sit­ten tar­jo­ta oikein muu­ta kun bus­se­ja kun vaih­toeh­to­ja ei ole.

  85. Tpyy­luo­ma,

    Kii­tok­sia, tar­koi­tin mel­ko täs­mäl­leen tuo­ta kirjoittamaasi.

    Olen jo pit­kään ollut sitä miel­tä, että Hel­sin­gin met­roa kan­nat­tai­si kehit­tää rai­tio­vau­nun suun­taan (esi­mer­kik­si Kiven­lah­teen voi­tai­siin ajaa ratik­ka­na, mikä teki­si radan jat­ka­mi­ses­ta talou­del­li­ses­ti jär­ke­väm­pää) ja toi­saal­ta rai­tio­vau­nu­verk­koam­me pitäi­si kehit­tää enem­män met­ron suun­taan (pidem­mät vau­nut, parem­pi erot­te­lu), kos­ka sil­loin sai­sim­me lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nuk­set pie­nem­mik­si ja pal­ve­lu­ta­son paremmaksi.

    Vali­tet­ta­vas­ti teh­dyt poliit­ti­set pää­tök­set (mm. auto­maat­ti­met­ro) tun­tu­vat vie­vän toi­seen suun­taan, mikä tar­koit­taa sitä, että jou­dum­me sub­ven­toi­maan jouk­ko­lii­ken­net­tä enem­män ja toi­saal­ta saam­me naut­tia hei­kom­pi­ta­soi­ses­ta jouk­ko­lii­ken­tees­tä ja pahem­mis­ta auto­lii­ken­teen ruuhkista.

    Kari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.