Kilometrikorvaus ja autoliiton laskuri

Sisäl­tyykö verova­paisi­in kilo­metriko­r­vauk­si­in vero­tukea vai ei? Kysytään­pä  asi­aa autoli­iton kul­u­laskuril­ta. Tutk­i­taan kah­ta tapaus­ta, kaup­pa­matkus­ta­jaa, joka ajaa fir­man ajo­ja 60 000 km/vuosi ja taval­lista Tahvoa, joka ajaa omia ajo­ja 10 000 km/vuosi ja sen päälle fir­man ajoa 1000 km/vuosi. Kaup­pa­matkus­ta­jan kilo­metrikus­tan­nuk­sik­si laite­taan autoilun koko kus­tan­nus, kos­ka auto on ostet­tu fir­man ajo­ja varten. Taval­lisen Tahvon osalta las­ke­taan, paljonko nuo fir­man 1000km/vuosi lisäävät autoilun kokon­aiskus­tan­nus­ta, kos­ka auto on ostet­tu omaan käyttöön. 

Kaup­pa­matkus­ta­ja ostaa tuliterän BMW:n, 320 d ja pitää sitä kolme vuot­ta. Se on ostet­tu oma­l­la rahal­la, jon­ka hin­naksi saa­mat­ta jääneenä korkona arvioidaan 2% vuosi. Autoli­iton laskuri antaa kus­tan­nuk­sik­si 0,23 €/km eli noin puo­let siitä, mitä verot­ta­ja hyväksyy verot­tomak­si kus­tan­nuk­sen korvaukseksi.

Tavalli­nen Tah­vo ostaa uuden ben­sakäyt­töisen  Peu­geot 207:n ja pitää sitä viisi vuot­ta. Kus­tan­nuk­set viideltä vuodelta ovat

- Ilman fir­man ajoa 21376 euroa eli 0,43 euroa/km. Tähän luku­un on usein virheel­lis­es­ti viitat­tu, vaik­ka laskel­ma on vas­ta puolivälissä.

- Fir­man ajo­jen kanssa 22014 euroa. Fir­man ajona aje­tut 5000 km mak­sa­vat siis lisäku­luina 638 euroa eli alle 0,13 €/km.

Kilo­metriko­r­vauk­sia mak­se­taan yli mil­jar­di euroa vuodessa. Tästä on yli­hin­taa yli puo­let eli veropo­h­jaa menetetään yli 500 miljoon­aa euroa vuodessa ja vero­tu­lo­ja yli 200 miljoon­aa euroa.

84 vastausta artikkeliin “Kilometrikorvaus ja autoliiton laskuri”

  1. Kilo­metriko­r­vauk­sia mak­se­taan yli mil­jar­di euroa vuodessa. Tästä on yli­hin­taa yli puo­let eli veropo­h­jaa menetetään yli 500 miljoon­aa euroa vuodessa ja vero­tu­lo­ja yli 200 miljoon­aa euroa.

    Yri­tyk­set maksavat. 

    Mitä tulee veropo­h­jaan, sen käyt­töön ja mene­tyk­si­in, niin julk­ista liiken­net­tä tue­taan verovaroin run­saasti enem­män kuin mainit­tu 200 miljoon­aa yksin pk-seudulla. 

    Sat­un­nainen oman auton käyt­tö ansait­seekin joukkoli­iken­netukea (jos OS siihen viit­taa), sil­lä autonkäyt­tö pitää nähdä puut­tuvien yhteyk­sien paikkaamise­na, jos­sa pääosa matkan­teosta tehdään kul­loisenkin liiken­nepoli­ti­ikan suosi­mal­la tavalla. 

    Vai pitääkö vain oman kotiseudun lentoli­iken­net­tä, raideli­iken­net­tä ja kallista joukkoli­iken­nein­fraa tukea yhteisin verovaroin?

    Puheis­sa veropo­h­jan mene­tyk­sistä kan­nat­taa lopuk­si vielä muis­taa, että val­tio imee tieli­iken­teestä koh­ta 7 MILJARDIN tulot vuosit­tain. Toisin sanoin vain ter­veenä kuol­e­va tupakoi­va alko­holisti voi olla val­ti­olle autoil­i­jaa tuot­tavampi eläin.

  2. On väärin, että työau­toilua tue­taan ver­rat­tuna vapaa-ajan autoilu­un ja muuhun liikku­miseen sekä liikku­misen vält­te­lyyn (puhe­lut, videopalaver­it, matko­jen yhdis­te­ly, net­ti­palve­lut jne.).

    Toisaal­ta on väärin veloit­taa tulon­hank­in­taku­luista, joi­hin joskus kuu­luu _vaikeasti_ määritet­tävä osa auton pääo­maku­luis­takin, muul­loinkin muut­tuvat kulut mukl. ajos­ta johtu­vat arvonalen­e­ma, bonus­mene­tyk­set ja huolto.

    Verovähen­nys on siis olta­va, vaik­ka se lan­nistaa työ­matkapyöräilystä ja jät­tää vapaa-ajan­pyöräi­lynkan­nus­ti­men suurem­mak­si, jär­jet­tömäl­lä, tehot­toma­l­la taval­la, jne.

    Työn vero­tuk­sen kor­vaami­nen kulu­tusveroin (etenkin saasteveroin) lieven­tää tätä ongel­maa ja kiin­tei­den kus­tan­nusten jyvitysongelmaa.

  3. “Kilo­metriko­r­vauk­sia mak­se­taan yli mil­jar­di euroa vuodessa”

    Mis­täs sinä tuol­laisen luvun sait?

    Viit­taatko val­tion matkakus­tan­nuk­si­in vai mihin?

    Muu­toin sum­ma tun­tuu käsit­tämät­tömän pieneltä.

    Jos taasen viit­taat val­tion matkaku­lui­hin, niin sit­ten pitäisi tutus­tua val­tion ja kun­tien tapaan mak­sel­la kilo­metriko­r­vauk­sia: niitä ei näes mak­sel­la kuin eri­ty­istapauk­sis­sa. Autol­la saa ajaa mut­ta veloi­tus tapah­tuu julkisen mukaan.

    Yksi­tyisen puolen kilo­metriko­r­vauk­sille et var­masti löy­dä tietolähdet­tä. Tai jos löy­dät, pistä link­ki. Sum­ma on joka tapauk­ses­sa paljon suurem­pi kuin miljardi.

    1. Tuo mil­jar­di euroa on tois­tunut uuti­sis­sa viime päivänä lukuisas­ti sen jäl­keen, kun Kun­tali­it­to esit­ti ylisu­urten kor­vausten leikkaamista. Sil­lä tarkoite­taan lähin­nä yksi­ty­is­ten työ­nan­ta­jien mak­samia kor­vauk­sia. Uskoisin, että tiedot ovat peräisin verot­ta­jan tietokoneesta.

  4. en tiedä mikä muu luku voisi olla tiedos­sa kuin val­tion mak­samat matkus­tusku­lut, ja val­tion uuti­soidut mil­jardin matkaku­lut eivät ole kyl­lä kilo­metriko­r­vauk­sia, vaan lentoku­lu­ja, juna- ja bus­si­mak­su­ja sekä julkisen mukaan mak­set­tu­ja autoku­lu­ja. Mitään muu­ta lukua ei var­maan ole saatavilla?

    jos ajat­telet vähän niin mil­jar­di koko Suomelle kilo­metriku­luista olisi käsit­tämät­tömän vähän. Sehän tarkoit­taisi, että tässä maas­sa tehdään bisnestä todel­la vähän BKT:hen nähden.

    1. Kyse on verot­ta­jan tiedoista sitä, kuin­ka paljon verot­to­mia kilo­metriko­r­vauk­sia on mak­set­tu. Minus­ta mil­jar­di on aika paljon, sil­lä sehän on yli kak­si mil­jar­dia kilo­metriä. Työ­matkat eivät näi­hin kor­vauk­si­in oikeu­ta. Työ­suhdeau­tot eivät ole mukana. Mukana ovat vain työpäivän aikana oma­l­la autol­la tehdyt työ­nan­ta­jan ajot.

  5. Uno­hdit näp­pärästi laskelmista mm. huoltoku­lut, vaku­u­tuk­set jne.

    Oma­l­la ajol­la kun voi han­kkia van­han pom­min jon­ka tielle jäämi­nen ei hait­taa, työa­joon / isom­pi­in kilo­metrimääri­in yleen­sä huo­mat­tavasti uudem­man, johon oman yöunen tur­vaamisek­si on pakko han­kkia eri taval­la vakuutuksetkin.

    1. En ottanut laskelmi­in van­haa pom­mia vaan uuden auton juuri osoit­taak­seni, että edes uusi auto ei mak­sa niin paljon kuin verot­ta­ja hyväksyy. Laskelmista on vas­tu­us­sa Autoli­it­to, mut­ta kyl­lä siinä oli­vat huoltoku­lut mukana.

  6. Nuo esit­tämäsi esimerkin ‘taval­lisen Tahvon’ keskimääräiset kilo­metrikus­tan­nuk­set 0,43 €/km ovat aika lähel­lä tuo­ta verot­ta­jan hyväksymää kor­vaus­ta 0,45 €/km. Työa­jos­ta otit huomioon vain lisäkus­tan­nuk­set kun autoa ei ollut han­kit­tu pelkästään työa­joi­hin. Sel­l­aista tarkastelua voi perustel­lusti pitää tarkoitushakuisena.

    Bemari-esimerk­ki oli esimerkkinä ääripäätä. Veriva­paat kilo­metriko­r­vauk­set 60000 km vuo­tuis­es­ta työa­jos­ta saat­ta­vat olla aika harv­inaiset. Min­un käsi­tys­teni mukaan ne yri­tyk­set jois­sa aje­taan tuol­laisia kilo­metrimääriä han­kki­vat työ­suhdeau­to­ja kos­ka ne pää­sevät sil­lä tavoin pienem­min kustannuksin.

    1. Kaup­pa­matkus­ta­jat aja­vat pääosin omil­la autoil­laan juuri sik­si, että on sekä työ­nan­ta­jalle että työn­tek­i­jälle edullista voi­da mak­saa 1500 euroa kuus­sa palkkaa verovapaasti.
      Lisäkus­tan­nusten käyt­tö lasken­ta­pe­rus­teena ei ole tarkoi­tushakuista vaan täs­mälleen oikein. Sil­loin oman auton käyt­tö on työn­tek­i­jälle indif­fer­ent­ti asia. Nyt hän tien­aa aina autoa ajaes­saan. Tämä oli myös Kun­tali­iton point­ti siihen, että nämä ylim­i­toite­tut kilometrikorvaukse3tr ovat syynä vasikka­pa Porin seudun huonoon joukkoliikenteeseen.

  7. Autoli­it­to muuten ylit­ti itsen­sä, edus­ta­ja argu­men­toi pokkana että verova­paas­ta kuluko­r­vauk­ses­ta tin­kimi­nen pienen­tää vero­tu­lo­ja. Ihail­tavaa sumu­tus. No jos olete­taan ettei yri­tyk­ses­tä taval­la tai toisel­la ulostulev­as­ta rahas­taa mak­se­ta vero­ja ja että tuo lisäau­toilu ei aiheuta mitään kun­nas­tuk­sia niin noin­han tuo menee. Kumpikaan ole­tus ei vaan pidä paikkaansa.

  8. Ilmeis­es­ti Osmon esit­tämään ongel­maan on havah­dut­tu myös ELY-keskuk­sien hallinnos­sa. ELY käytän­nössä kiel­si oman auton käytön työa­jos­sa (koko maas­sa). Laskelmis­sa on ilmeis­es­ti saatu vuokra-auton käyt­tö kilo­metriko­r­vauk­sia halvem­mak­si, joten kalli­im­mas­ta vai­h­toe­hdos­ta tietysti kil­pailu­tuk­sen jäl­keen luovuttiin. 

    Kilo­metriko­r­vaus kaiketi ylit­tää auton todel­liset kulut, kun vuokrafir­ma kyke­nee repimään voit­toa peitoten silti kilo­metriko­r­vauk­set. Sen­hän me kaik­ki ties­imme, että kilo­metriko­r­vauk­sil­la kuit­taa kivan ajopelin ylläpi­tokus­tan­nuk­set näp­pärästi, kun­han ajelee työn­puoles­ta riittävästi.

    Sitä en tiedä, miten ongel­maa kan­nat­taisi läh­estyä. Suh­taudun joukkoli­iken­teeseen has­suna utopi­ana (vaik­ka sitä autot­tomana käytänkin). Matemaat­tis­es­ti ja fysi­ikan poh­jal­ta ajatel­tuna on hyvin vaikea käsit­tää, miten nykyisen tyylisel­lä aikataului­hin kangis­te­tul­la joukkoli­iken­teel­lä voitaisi­in saavut­taa (varsinkaan Suomes­sa) tehokku­uste­tu­ja. Raja-arvo aikataulu­tuk­ses­ta syn­tyvän hukkali­iken­teen ja tarkasti tarpeeseen kohdis­te­tun autoilun kan­nat­tavu­u­den välil­lä on olemassa.

    Tietääkö kukaan, mis­sä raja nykyään kul­kee? Ilman tuo­ta tietoa on hyvin vaikea liput­taa ympäristönäkökul­man perus­teel­la autoilun tai joukkoli­iken­teen puolesta.

  9. Mitä tulee veropo­h­jaan, sen käyt­töön ja mene­tyk­si­in, niin julk­ista liiken­net­tä tue­taan verovaroin run­saasti enem­män kuin mainit­tu 200 miljoon­aa yksin pk-seudulla.

    No itseasi­as­sa se sub­ven­tio on suur­in­pi­irtein 200 miljoon­aa, ja val­tion osu­us tuos­ta on mar­gin­aa­li­nen. Ulko­muis­tista Pääkaupunkiseudul­la koti­taloudet käyt­tävät jotain 500 — 700 miljoon­aa vähem­män autoilu­un joukkoli­iken­teestä johtuen, eli ei tuo nyt kovin huono diili ole veron­mak­sajille. Tuon voi hah­mot­taa esimerkik­si niin että nor­maali lap­siper­he pär­jää yhdel­lä autolla.

    Puheis­sa veropo­h­jan mene­tyk­sistä kan­nat­taa lopuk­si vielä muis­taa, että val­tio imee tieli­iken­teestä koh­ta 7 MILJARDIN tulot vuosittain.

    No ei ime. Vuo­den 2011 tuloarvios­sa autovero on 850 miljoon­aa euroa, polt­toain­evero­jen tuot­to on n. 2,3 mil­jar­dia ja ajoneu­vovero on noin 700 miljoon­aa. Eli vajaa neljä mil­jar­dia. Mikä on suht kohdal­laan suh­teessa tiestön kului­hin ja mui­hin hait­toi­hin. Val­tio myös toisaal­ta tukee liiken­net­tä työ­matkavähen­nyk­sil­lä, jot­ka taitaa olla jotain 1,2 mil­jar­dia euroa, ja suurin osa noista menee autoiluun.

    Jos halu­aa laskea väärin niin voi tietenkin laskea ALVin mukaan. Sitä vaan mak­se­taan melkein kaikesta eli ei se ole mikään autoilun hait­tavero, ja pienem­mät verokan­nat on yleen­sä työ­val­tai­sis­sa palveluis­sa kos­ka muuten kokon­aisveror­a­situs olisi kohtu­u­ton. Esimerkik­si autoko­r­jaamoil­la on muis­taak­seni pienem­pi ALV.

    Ongel­ma ei ole se että autoilua ei verote­ta tarpeek­si, taso on minus­ta suht kohdal­laan, ongel­ma on se että sen veron kohdis­tus on onneton hait­to­jen min­i­moimisen kannal­ta. Pitäisi verot­taa käyt­töä eikä omistamista.

  10. Autonkäytön veroko­htelu ja työkäytön verovähennys
    tuskin ovat kohdal­laan, jos tavoit­te­na on ohja­ta liikku­mista kevyen ja joukkoli­iken­teen suun­taan. Työkäytöstä val­taosa lie­nee autoe­tu­na ( fir­man auto rajoite­tu­in tai rajoit­ta­mat­tomin käyt­töe­hdoin ) hoidet­tua ja sen vero­tuskäytän­tö on muut­tunut hie­man ter­veem­pään suun­taan. Espoolais­ten ja helsinkiläis­ten autonkäytön eros­ta melkoinen osa selit­tyy autoe­t­u­au­to­jen run­saal­la määräl­lä Espoossa. 

    Työ­matkavähen­nyk­set vero­tuk­ses­sa ovat suuri tek­i­jä selit­tämään toisaal­ta kaupunkiseu­tu­jen hajau­tu­mista ja toisaal­ta autoilun veroko­htelun kus­tan­nus­vas­taavu­ut­ta alem­paa tasoa. Tätä vähen­nys­tä pitäisi rajoittaa. 

    Väylä­mak­sukäytän­nön tulem­i­nen antaa mah­dol­lisu­u­den muut­taa autovero­tus­ta rak­en­teeltaan niin, että ruuh­ka-aluei­den mak­suk­er­tymästä osa siir­ret­täisi­in lieven­tämään maaseu­tu­aluei­den autonkäytön kokonaisverotusta.

  11. tpyy­lu­o­ma: “Val­tio myös toisaal­ta tukee liiken­net­tä työ­matkavähen­nyk­sil­lä, jot­ka taitaa olla jotain 1,2 mil­jar­dia euroa, ja suurin osa noista menee autoiluun.”

    Verot­ta­ja ei hyväksy oman auton käyt­töä, vaan halvim­man kulkuneuvon.
    Eikä tulon­hank­in­tavähen­nyk­sen hyväksymi­nen ole itse asi­as­sa edes tukea sanan varsi­naises­sa merk­i­tyk­sessä — kulu­ja vaan ei veroteta.

  12. Kevääl­lä on vaalit. Las­ke­taan autovero euroop­paliselle tasolle. Tipaute­taan polttoaineveron
    alvia. Näin ollen aje­taan pare­mallil­la autoil­la. Mei­dän kalus­to on keskimääriltään euroopan häntiä.
    Kyl­lä se Osmo kumipyöril­läkin mak­saa ja val­tio saa omansa. Edel­lyt­täen sitä että koko maa­ta puolustetaan.

  13. Entä nämä jossain/monessa tilanteessa yli­jäämäiset korvaukset:

    Ulko­maan­matkat: http://bit.ly/aDowmv
    Koti­maan­matkat: http://bit.ly/9zE8Zw

    Mis­sä ovat veropo­h­jat nyt menos­sa? Eikö näis­sä yli­jäämäi­sis­sä kor­vauk­sis­sa selvästi syr­jitä esimerkik­si laitossi­ivoo­jaa, joka ei työn puoles­ta juuri matkusta?

  14. Minus­ta muu­ta­man luvun ynnäämi­nen ei edel­lyt­tä kum­mem­paa ammat­ti­taitoa ja puolueet­tomak­si tuo­ta kukaan tuskin edes väit­tää. Tuos­sa 7 mil­jardis­sa on mukana ALV polt­toaineista ja ajoneu­voista, joka nyt vaan on väärin las­ket­tu jos on tarkoi­tus laskea hait­tavero­ja. Veroista mak­se­tun ALVin voisi ehkä vielä sisäl­lyt­tää, tuo on kai jotain alle 800 miljoonaa. 

    Raimo K, verot­ta­ja hyväksyy auton kulut jos sopi­vaa julk­ista liiken­ney­hteyt­tä ei ole. En muista miten ne rajat menee, mut­ta ei tuo mitenkään harv­inaista ole. Joka tapauk­ses­sa tuo verovähen­nys on liiken­teen sub­ven­toin­tia ja autoilun osu­us tuos­ta on se mikä autoile­vien osu­us on sen saa­jista. Sivu­men­nen, en minä pidä pitkien juna­matko­jen tukemista kovin viisaana.

    1. Nois­sa val­tio sor­taa autoil­i­jaa ‑laskelmis­sa on yleen­sä neljä vikaa
      1) Ote­taan mukaan myös yleiset verot kuten ALV. On oikein ottaa mukaan ALV polt­toain­everon osalta, mut­ta ei muuta.
      2) Niistä puut­tuu kokon­aan kun­tien tien­pidon kulut, vaik­ka ne lienevät val­tion tien­pidon kulu­ja suuremmat
      3) Niistä puut­tuu kokon­aan vuokra liiken­teen vaa­ti­mas­ta maa-alas­ta, joka pelkästään Helsin­gin kaupun­gin osalta liikkuu sadois­sa miljoonis­sa eurois­sa, vaik­ka maan hin­ta kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la määrät­täisi­in ara­va­tont­tien mukaan ja kan­takaupungis­sa tuhan­nek­si euroksi nelilöltä.
      4) Niistä puut­tuvat normio­h­jauk­sel­la annet­ta­vat tuet autoilulle kuten esimerkik­si pysäköinti­nor­mi, jos­sa muu yhteiskun­ta pakote­taan anta­maan autoil­i­joille käytän­nössä ilmainen pysäköin­tipaik­ka muiden rahoilla.
      5) Niistä puut­tuu se ulkoinen hait­ta, jon­ka liiken­teen melu tuo ulkop­uolisille. Tämä on yksinker­taista muut6taa rahak­si kat­so­ma­l­la, paljonko melu vaikut­taa kiin­teistö­jen arvoon. Pelkkä Man­ner­heim­intie liikkuu miljoonissa.

    1. Kuluko­r­vaus pää­ty­ty verot­ta­jalle siten, että jos kaup­pa­rat­sun palkak­si on sovit­tu 4000 euroa/kk, siitä mak­se­taan nyt palkkana 2500 euroa ja ylim­i­toitet­tuna kuluko­r­vauk­se­na 1500 euroa. Jos kaup­pa­rat­su pan­taisi­in aja­maan fir­man autol­la fir­ma säästäisi tuon 1500 €/kk, mut­ta kaup­pa­rat­su vaatii palkan korot­tamista 4000 euroon. Nyt tuo 4000 euroa on kokon­aan verotet­tavaa, aiem­min verotet­ti­in vain tuo­ta 1500 euroa.

  15. Kilo­metriko­r­vauk­set on por­saan­reikä verotuksessa.

    Seli­tyk­sek­si ei kel­paa se, että on niitä muitakin.

    Eikä kel­paa sekään, että autoilu on niin suuri lyp­sylehmä (mitä se onkin, mielestäni pain­opiste on väärässä paikas­sa, eli omis­tamises­sa, eikä käytössä)

    Tuleeko mieleen kiin­teistön­välit­täjät jot­ka mak­soi­vat 1/3 osan palka­s­ta kilo­metriko­r­vauksi­na ja kir­joit­ti­vat sen mukaan ajopäiväkirjat?

    Entä kaup­pa­rat­su, joka mielu­um­min ajaa Oulu­un kuin menisi lentokoneel­la saa­mansa rahan takia?
    (onhan se hölmöä, sil­lä aikaa kuluu enem­män ja on per­il­lä valmi­ik­si väsyneenä. Puhu­mat­takaan palu­umatkas­ta ja sen liiken­netur­val­lisu­ud­es­ta) Työ­nan­ta­ja suos­tuu tähän, kos­ka vai­h­toe­htona olisi antaa kaver­ille palkankorotus.
    Piilotet­tua lisäan­sioiden jakamista.

    Näen, kuin­ka etua ei ole isois­sa fir­moissa, mis­sä kulukuri on tiuk­ka ja yri­tyk­sel­lä on autopoli­ti­ik­ka ja siel­lä vihre­itä arvo­ja. Asia tulee eteen pienis­sä ja keskisu­uris­sa yrityksissä.
    Por­saan­reikä jakaan­tuu epä­ta­sais­es­ti kohtuu pienelle eturyhmälle.
    Jos tuki olisi oikean kokoinen ja Osmon laske­ma 200 miljoon­aa säästy­isi, sen voisi siirtää uusien auto­jen han­k­in­taan, jol­loin autokan­tamme nuorentuisi.
    Tämä toisi co2 ohjat­ul­la vero­tuk­sel­la tur­val­lisem­pia ja vähäpäästöisem­piä (myös vähäku­lu­tuk­sisem­pia) auto­ja liikenteeseen.
    Samoin muuten halpenisi ne vuokra-autotkin kohdekaupungissa..

    p.s. Sta­di liikkuu: autoalan vero­tuo­to­s­ta jos pois­te­taan alv, mikä on oikeasti reilua, niin vero­ker­tymä oli 2009 arvion mukaan 4437,5 milj, euroa. Läh­teenä edelleen autoalan tiedotuskeskus

  16. Korkeat oman auton käyt­töko­r­vauk­set ovat erit­täin mukavia myös autot­toma­lle. Kun matkakus­tan­nusten kat­to muo­dos­tuu käytän­nössä oman auton kor­vauk­sen mukaan, voin matkus­taa mukavasti syr­jäisellekin paikkakun­nalle aja­mal­la junal­la ykkös­lu­okas­sa lähim­mälle ase­malle. Tilaan etukä­teen taksin ase­malle vas­taan ja voin huo­leti ajel­la kohteeseen tak­sil­la vaik­ka kohde olisi kym­meniä kilo­me­tre­jä sivus­sa radas­ta. Matkakat­toa kun on yksin matkusten vaikea ylit­tää. Jos kohde­paikkakun­nal­la on ase­ma voimme matkus­taa neljänkin hen­gen joukkuel­la junas­sa ja pitää työ­palave­ria mukavasti ravintolavaunussa. 

    Jos kilo­metriko­r­vauk­sia pienen­netään, joudun pahim­mas­sa tapauk­ses­sa som­paa­maan kohteeseen vuokra-autol­la lumipyryssä ja use­am­man hen­gen porukalla jou­tu­isimme aina kärvis­telemään henkilöau­tossa, jos­sa työaikaa ei voi käyt­tää mihinkään. Pitäiskö liit­tyä autoli­it­toon, että vält­ty­isin moi­selta piinal­ta? Ote­taanko­han sinne autotonta?

    Auto­ton on huo­le­ton, niin kauan kun kilo­metriko­r­vauk­set ovat kunnossa.

  17. Sta­di Liikkuu (Kim­mo)- kor­jaa tuo koti­sivu-urlisi. Oikea osoit­teesi päät­tyy blogspot.com, tuol­la nykyisel­lä viritelmäl­lä pääsee sivulle jos­ta saa pikalainaa ja viruksia.

  18. Kilo­metriko­r­vaus on ollut aina virkami­esten ns saavutet­tu etu ja tapa tehdä lisäan­sioi­ta. Julkisel­la sek­to­ril­la kun ei ole saman­laista tuloskon­trol­lia kuin yksi­tyisel­lä niin turhia ajo­ja voi tehdä kenenkään asi­aan puuttumatta.

    Kilo­metriko­r­vaus on aika kaava­mainen ja niin­pä lyhyet matkat aje­taan tap­pi­ol­la ja pitkät voitol­la, raja kulke­nee jos­sain 200 km kohdal­la inkin siitä päätellen, että mon­es­sa fir­mas­sa pitem­mät matkat on tehtävä julkisel­la tai vuokra-autolla.
    Paljon ajav­ille annetaan yleen­sä autoetu

  19. Pis­tetään saman tien kaik­ki keinotekoiset kor­vauk­set ver­tailu­un. Kilo­metriko­r­vauk­sia saa miljoona palkol­lista eli keskimäärin 1000 euroa vuodessa per lärvi.

    Maat­alous­tukea saa 60.000 vil­jeli­jää, keskimäärin 20.000 euroa per lärvi.

    Toinen ajelee huvikseen, toinen vil­jelee huvikseen.

    Jos kilo­metriko­r­vauk­set ja hehtaar­ituet lopetet­taisi­in, lop­puisi turha ajelu ja turhan­päiväi­nen yli­jäämäre­hun viljely.

  20. Ode, tuo­hon kohtaan kak­si henkilöau­toil­i­joil­la on kyl­lä ihan perustel­lusti varaa valit­taa kaltoin kohtelus­ta. Näin sik­si että nimeno­maan raskas liikenne (rekat, bussit)aiheuttaa kor­jaus­tarvet­ta. Amerikkalais­ten mukaan yksi rekkaa vas­taa tienku­lu­tuk­seltaan jopa 2 000 henkilöau­toa, Suomes­sa asi­aa ei ole kai oikein tutkit­tu. Tämänkin takia voisi olla perustel­tua verot­taa auto­ja paino huomioiden, paino kor­reloi myös ener­gianku­lu­tuk­sen kanssa.

    1. En nyt ymmär­rä, miten tuo rekko­jen tienku­lu­tus kos­kee pain­ot­taen kun­tien katu­verkkoa, mut­ta muuten tpyy­lu­o­ma on tapansa mukaan oike­as­sa. Rekkali­ikenne ei mak­sa tei­den kun­nos­s­api­dos­ta omaa osu­ut­taan. Jos tiel­lä on asfaltissa raiteet, tarkkailkaa raideleveyt­tä. Suomes­sa val­tio sub­ven­toi aliv­ero­tuk­sel­la rekkali­iken­net­tä niin paljon, että EU;n min­imiverokan­ta on aika-ajoin kolkutellut.

  21. okei, eli sinäkään et tiedä mikä se mil­jar­di on.

    Voisin väit­tää sen ole­van val­tion lento­lasku välil­lä hki-bruxelles.

    Mut­ta en tiedä. Etkä näytä tietävän sinäkään.

    Mik­si heit­telet fak­toina asioi­ta, jot­ka eivät voi mitenkään pitää paikkaansa?

  22. Samaan aikaan kun maat­alous­min­is­teri puhuu lähiru­uan puoles­ta on tar­jol­la kul­je­tus­tukea, jol­la tue­taan viidel­lä miljoon­al­la elinkeino­jen sijoit­tumista matko­jen taakse. Sum­mat ovat keskimäärin 15.000 euroa per yritys:

    Talousarvioe­si­tys 2011 Tulostet­ta­va versio

    44. Alueelli­nen kul­je­tus­tu­ki (siir­tomäärära­ha 3 v) 

    Momen­tille myön­netään 5 000 000 euroa.

    Määrära­haa saa käyt­tää val­tion­avus­tus­lain (688/2001) nojal­la annetun val­tioneu­vos­ton ase­tuk­sen alueel­lis­es­ta kul­je­tustues­ta (21/2009) mukaisen kul­je­tustuen mak­samiseen Kain­u­un hallintokokeilu­aluet­ta luku­un ottamatta.

    Määrära­ha bud­je­toidaan maksatuspäätösperusteisena.

    Selvi­tysosa: Määrära­ha on aluei­den kehit­tämis­lais­sa tarkoitet­tua aluei­den kehit­tämisen rahoitusta.

    Kul­je­tus­tukea mak­se­taan pien­ten ja keskisu­urten yri­tys­ten Lapin, Pohjois-Poh­jan­maan, Kain­u­un, Pohjois-Kar­jalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakun­nis­sa sekä Saarijärven—Viitasaaren seu­tukun­nan, Kaus­tisen seu­tukun­nan ja entisen Ulla­van kun­nan alueel­la jalostamien tuot­tei­den jalostu­s­paikalta alka­v­ista kul­je­tuk­sista koti­maas­sa tapah­tu­van kul­je­tuk­sen osalta. Tukea voidaan mak­saa myös satam­a­toimin­noista, jot­ka tapah­tu­vat Merikar­vian kun­nas­sa tai sen pohjois­puolel­la sijait­se­vis­sa Poh­jan­lah­den satamis­sa tai laivau­s­paikois­sa taik­ka Saimaan vesistöalueen satamis­sa tai laivauspaikoissa.

    Tukeen oikeut­ta­va lyhin kul­je­tus­mat­ka on 266 kilo­metriä. Kuitenkin niis­sä kul­je­tuk­sis­sa, joi­hin liit­tyy edel­lä mainit­tu­ja satam­a­toim­into­ja, lyhin tukeen oikeut­ta­va mat­ka on 101 kilometriä. 

    Kul­je­tus­tukea voidaan mak­saa myös saaris­tokul­je­tusten tuke­na aluei­den kehit­tämis­lain (1651/2009) perus­teel­la 1 ja 2 tukialueeseen määrä­ty­iltä muual­la kuin Ahve­nen­maan maakun­nas­sa sijait­sevil­ta pysyvästi asu­tu­il­ta, ilman kiin­teää tiey­hteyt­tä olevil­ta saar­il­ta alka­v­ista Suomes­sa suoritet­tavista tavarankuljetuksista.

    Kul­je­tus­tuk­i­jär­jestelmän tavoit­teena on alen­taa syr­jäis­ten ja har­vaan asut­tu­jen aluei­den yri­tys­toimin­nalle keskimääräistä pidem­mistä kul­je­tus­matkoista aiheutu­via lisäkus­tan­nuk­sia ja siten ylläpitää ja lisätä yri­tys­toim­intaa näil­lä alueil­la. Tuki on luon­teeltaan toim­intatukea, jota mak­se­taan tapah­tunei­den kul­je­tusten perusteella. 

    Tuel­la edis­tetään noin 350 yri­tyk­sen tuotan­non kehit­tymistä kul­je­tustuen ollessa yri­tys­tä kohden keskimäärin noin 15 000 euroa.

  23. @OS

    5) Niistä puut­tuu se ulkoinen hait­ta, jon­ka liiken­teen melu tuo ulkop­uolisille. Tämä on yksinker­taista muut6taa rahak­si kat­so­ma­l­la, paljonko melu vaikut­taa kiin­teistö­jen arvoon. Pelkkä Man­ner­heim­intie liikkuu miljoonissa.

    Kun arvioidaan liiken­teen tulo­ja ja meno­ja, etu­ja ja hait­to­ja, niin ei voi jär­jestäen sälyt­tää kaik­ki joukkoli­iken­teen hai­tat henkilöau­toli­iken­teelle ja poimia sit­ten kakus­ta itselleen marjat. 

    Voimme kohtu­ullisel­la var­muudel­la (ilman mit­tauk­sia) tode­ta, että Man­ner­heimin meluhai­tan suurim­mat rosvot ovat bus­si- ja raideliikenne. 

    Ei kovin kauaa sit­ten täl­lä pal­stal­la esitet­ti­in Kai­vokadun bussien kiihdy­tys- ja kaa­su­tus­mäen melu­mit­tauk­sia, jos­sa bus­sit vetivät luke­mat ihan oma­lle satalu­vulle, nimit­täin 110dBA. Se on melko paljon oli päässä sit­ten minkä tahansa väriset lasit. 

    Mikä olisikaan Man­ner­heim­intien tont­tien arvo, jos kadun sijaan siinä sijait­sisi pal­mu­ja ja venet­sialainen venekana­va ja Man­ner­heim­intiel­lä val­lit­sisi Etelä-Euroop­palainen ilmasto?

    Olisi myös mie­lenki­in­toista rak­en­taa uusi kaupun­ki tai kaupungi­nosa, jos­sa kaupun­ki saisi vaan val­tavia vuokra- ja myyn­ti­t­u­lo­ja maas­ta, mut­ta ei minkään­laisia kulu­ja liikenne- tai perus­in­fra­s­ta. Bus­sit ja ratikat liitelisivät koske­mat­tomien pel­to­jen ja met­sien pääl­lä tai parati­isi olisi vaan muuten valmis, kuten vaik­ka Itä-Pasilassa…

  24. @tpyluoma

    Amerikkalais­ten mukaan yksi rekkaa vas­taa tienku­lu­tuk­seltaan jopa 2 000 henkilöau­toa, Suomes­sa asi­aa ei ole kai oikein tutkittu.

    On tutkit­tu Ruot­sis­sa ainakin Ruotsin rauta­tien, SJ:n toimes­ta. Olen lukenut parin ker­taan tulok­set, mut­ta en onnis­tu enää paikallis­ta­maan tutkimus­ta Googlel­la. Kaikessa lyhykäisyy­dessä tutkimus muren­si mm. myyt­tiä nastarenkaiden haitoista tienku­lu­tuk­seen ja pien­hiukka­songel­maan sekä osoit­ti raskaan liiken­teen osu­ut­ta tei­den kulu­miseen, joka kasvoi jyrkästi akseli­pain­o­jen myötä. Nor­maali rek­ka (40t) oli tässä muis­taak­seni ker­talu­okissa 500 ker­taa henkilöau­to ja bus­si hie­man alle sata — voi toki olla että muis­tan alakanttiin.

  25. Mik­si arvon­lisäveroa ei pitäisi laskea mukaan? Mak­set­ta­va vero­han se on ja tuloa valtiolle.

    Mikäli liiken­teen vaa­ti­ma maa-ala ote­taan mukaan laskui­hin, niin las­ke­taanko seu­raavak­si jalanku­l­ulle, joukkoli­iken­teelle ja mer­ili­iken­teellekin neliöhin­nat samal­la logi­ikalla? Maini­t­ul­la Man­ner­heim­intiel­lä on Kisa­hallin kohdal­la jalankulk­i­joil­la kak­si kaistaa, joukkoli­iken­teel­lä neljä ja autoil­la kak­si. Joukkoli­iken­teelle tulisi neliövuokrista isot laskut.

    1. Kyl­lä merenkulku mak­saa sata­ma-alas­ta sata­ma­mak­suina. Jalanku­lun vaa­ti­mat tilat voidaan tosi­aan “laskut­taa” kansalaisil­ta päälu­vun mukaan, mut­ta siinä ei mikään muu­tu. Kyl­lä julkisen liiken­teen vaa­ti­ma tila on myös osa sen kus­tan­nus­ta. Matkus­ta­jaa kohden autot vaan vievät niin pen­teleesti tilaa.

  26. Mihin verova­paan matkakus­tan­nusko­r­vauk­sen määrä perus­tuu jos ei todel­lisi­in laskelmi­in? Jos perus­tuu todel­lisi­in laskelmi­in, mil­lä peri­aat­teil­la nämä laskel­mat on tehty?

    Ehkäpä verovi­ra­nomaiset eivät aja tuo­ta 60000 kilo­metriä vuodessa laskelmia tehdessään. Aja­vat sen 5000 kilo­metriä ja lait­ta­vat luvut exceliin?

    On muut­tuvia kus­tan­nuk­sia ja on kiin­teitä kus­tan­nuk­sia. Tässä tapauk­ses­sa edun saa­vat ne, joil­la pääo­man käyt­töaste on korkea. Ei se ole mitenkään erikoinen ilmiö. Pitäisikö verova­paat matkakus­tan­nusten kor­vauk­set eritel­lä muut­tuvi­in ja kiin­teisi­in matkakus­tan­nusten korvauksiin?

    1. Ymmärtääk­seni sekä auton verova­paa kilo­metriko­r­vaus että verova­paan matkapäivära­han suu­ru­us on tosi­asi­as­sa sovit­tu työ­markki­na­jär­jestö­jen kesken. Ainakin ne kom­men­toi­vat näitä rajo­ja omis­ta­jan elkein.

  27. Min­ua kiin­nos­taa se tienku­lu­tus sik­si että minus­ta Helsin­gin ilman­laadun paran­tamises­sa on jotenkin uno­hdet­tu kokon­aan katupö­ly, esim. taan­noises­sa ohjel­mas­sa, eli läh­estytään asi­aa niin päin että kaik­ki hiukkaset tulee pakop­utkesta. Luke­mani mukaan ainakin puo­let hiukka­sista on seu­raus­ta katu­jen kulu­mis­es­ta ja toisaal­ta siitä että tiheä liikenne nos­taa pölyn ilmaan. Kaupunki­jär­jel­lä ajatellen tämä kor­reloi nopeu­den kanssa. Tämä ei sil­lä ratkea että henkilöau­tot, rekat ja bus­sit kul­kee maakaa­sul­la tai sähköllä.

    Eli pitäisi vähäpäästöis­ten kulkuneu­vo­jen lisäk­si saa­da rekat huolto­tun­neli­in, autoli­ikenne nou­dat­ta­maan nyky­isiä nopeusra­joituk­sia, kor­vat­tua busse­ja raideli­iken­teel­lä, ja henkilöau­to­jen määrä edelleen lasku­un, sekä jotenkin saa­da ne katu­jen puhdis­tuk­sen vaa­ti­mat pysäköin­ti­ra­joituk­set toim­i­maan. Viimeisessä on kyse siitä että pääsyy mik­si se katupö­ly­jen siivoami­nen kestää on että HKR:n aika menee siihen että siirtävät auto­ja pois siivouk­sen tieltä, niis­sä merkin­nöis­sä ja tiedot­tamises­sa olisi kehitet­tävää, mut­ta kyl­lä peru­songel­ma on se ettei tuol­lais­es­takaan väärin­pysäköin­nistä saa sakot­taa todel­lisia kustannuksia.

  28. Kyl­lä uusia asuinaluei­ta tehdään keveinkin liiken­nein­vestoin­nein, ei peruskatu­verkko ja ratikkakiskot nyt niin kauheasti mak­sa. Jätkäsaari nyt esimerkik­si, tosin ne pysäköin­ti­hal­lit mak­saa sit­ten kah­ta kauheam­min mut­ta ne pitäisikin tehdä ihan yksi­tyisel­lä rahal­la. Sit­ten jos tarvit­see tehdä auto­tun­nelei­ta, tun­neli­ra­to­ja ja moot­toriteitä niin kus­tan­nuk­set on jotain muu­ta. Kalasa­ta­mas­sakin metroase­ma mak­soi nykyra­has­sa noin 20 miljoon­aa, ratikkakiskot koko alueen hal­ki on var­maan suurin piirtein saman ver­ran. Ja se pelkkä yksi lyhyt tun­neli Rantatielle mak­saa enem­män kuin noi yhteensä.

  29. tpyy­lu­o­ma:

    Autoli­it­to muuten ylit­ti itsen­sä, edus­ta­ja argu­men­toi pokkana että verova­paas­ta kuluko­r­vauk­ses­ta tin­kimi­nen pienen­tää verotuloja.

    Ai sun mielestä ei oo mah­dol­lista, että autoilua verote­taan Suomes­sa niin paljon, että ollaan laf­ferin käyrän “huonom­mal­la” puolella?

    Mä en tiedä asi­as­ta suun­taan enkä toiseen ja toki autoli­iton edus­ta­jal­la on oma lehmä ojas­sa, joten sen sanomisi­in pitää suh­tau­tua kri­it­tis­es­ti. En nyt kuitenkaan lähtis suo­ral­ta kädeltä tyrmäämäänkään.

  30. Ei työn­tek­i­jän kan­na­ta han­kkia autoa työ­nan­ta­jan ajo­ja varten, jos hänelle kor­vataan ain­oas­taan nip­pa nap­pa suo­ranaiset kus­tan­nuk­set. Kyl­lä työn teet­täjän kuu­luu mak­saa myös kohtu­ulli­nen kor­vaus autoon sijoite­tulle pääo­ma­lle ja auton omis­tamiseenn liit­tyville riskeille. Mut­ta nämä ovat tietysti saa­jalleen tuloa, jos­ta kuu­luu mak­saa asian­mukaiset verot (pääo­mat­ulovero). Eli mielestäni tämä vero­tusko­htelu pitäisi miet­tiä uud­estaan, itse kor­vaus olisi sit­ten pelkästään sopimus­puolten (työntekijä/työnantaja tai niitä edus­ta­vat tahot) väli­nen asia.

  31. @tpyyluoma

    Min­ua kiin­nos­taa se tienku­lu­tus sik­si että minus­ta Helsin­gin ilman­laadun paran­tamises­sa on jotenkin uno­hdet­tu kokon­aan katupö­ly, esim. taan­noises­sa ohjel­mas­sa, eli läh­estytään asi­aa niin päin että kaik­ki hiukkaset tulee pakoputkesta.

    Häm­mästyt­tävä kom­ment­ti, kun enem­män osaa aikaa eksor­sis­mi tun­tuu ole­van näi­den ohjelmien ain­oa agen­da; paha autosaatana pitää saa­da kitket­tyä maail­mas­ta, jol­loin puh­taan kaupun­gin päälle laskeu­tuu hil­jainen pyhä henki.

    Itse tapaan ymmärtää tätä asetel­maa sen 7 mil­jardin val­os­sa, pahaa on helpom­pi ohja­ta fiskaal­isin keinoin.

    @tpyyluoma palasi kuitenkin lopuk­si absolu­ut­tiseen totu­u­teen katupö­lyn suh­teen. Autosaatanan halti­jat ovat sit­tenkin yksin syypäitä maail­man nälänhätään: 

    pääsyy mik­si se katupö­ly­jen siivoami­nen kestää on että HKR:n aika menee siihen että siirtävät auto­ja pois siivouk­sen tieltä

  32. Niin siis tien kulu­tuk­sen perusään­tö on paino potenssi­in 4, eli esimerkik­si pien­tä henkilöau­toa 15 ker­taa raskaampi lin­ja-auto söisi tietä 60 auton edestä.

    Palataan perusk­oulun potenssi­laskun tun­nille. Jos tuo on paino potenssi­in 4 ja lin­ja-auto painaa 15 henkilöau­ton ver­ran, tarvi­taan n. 50 000 henkilöau­toa kulut­ta­maan tietä saman ver­ran kuin yksi lin­ja-auto. Eikä siinä vielä mitään. 40 ton­nin rekan yhden ajon kulu­tus­ta varten tarvit­taisi­in n. 2,5 miljoon­aa ajok­er­taa ton­nin pain­oisel­la henkilöau­tol­la. Kuu­lostaa hie­man epäilyttävältä.

  33. Ai sun mielestä ei oo mah­dol­lista, että autoilua verote­taan Suomes­sa niin paljon, että ollaan laf­ferin käyrän “huonom­mal­la” puolella?

    Joo, ei ole uskot­tavaa (mah­do­ton­ta on turhan vah­va ilmaisu) ihan sen takia että vai­h­toe­htoisenkin kulu­tuk­sen veroaste on korkea. Jos halu­at sanoa että kulu­tuk­sen vero­tuk­sen alen­t­a­mi­nen ylipään­sä esim. ALVin alen­nuk­sen muo­dos­sa, tai välil­lis­es­ti työvero­tuk­sen alen­nus, saat­taisi nos­taa vero­ker­tymää niin tuo on eri juttu.

  34. Masen­tavaa jos palkan­lisää pitää hakea autoa aja­mal­la. Lienen onnekas sil­lä itse en moi­seen ole joutunut tur­vau­tu­maan. Kak­si autoamme saa­vat mielu­usti lev­ähtää tallis­sa ja itse matkus­tan, itsekin samal­la lev­äten, muil­la keinoin.

  35. Tosin sään­tö taitaa olla pyörää eikä ajoneu­voa kohden. Rekalla on enem­män pyöriä kuin henkilöautolla.

    Akseli­pain­oa kohti joo, lisäk­si vaikut­taa akselien etäisyys, pin­ta­ma­te­ri­aali, kos­teus… Tuo neljän potenssi on muis­tisään­tö, ei kaa­va, Amerikkalainen yhteen­ve­to tääl­lä http://pavementinteractive.org/index.php?title=ESAL

    Suomes­sa on sit­ten vielä eri­ty­isolo­suhtei­ta kuten hiekoi­tus, suo­laus ja rou­ta jot­ka vaikut­taa, aiheesta esim. http://www.geologinenseura.fi/geologi-lehti/3–2006/raisanenetal.pdf

    Jos jak­saa lukea:
    “Henkilöau­toista aiheutuu run­saat 40 %, paket­ti- ja kuor­ma-autoista yhteen­sä läh­es 50 % ja lin­ja-autoista noin 10 % pääkaupunkiseudun autoli­iken­teen hiukkaspäästöistä. Suorien pakokaa­supäästö­jen lisäk­si liikenne nos­taa ilmaan katupö­lyä, jos­ta val­taosa on nk. karkei­ta hiukka­sia, mut­ta mukana on myös pien­hiukka­sia. Tässä katupölyssä on tien­pin­nas­ta, hiekoi­tus­ma­te­ri­aal­ista, jar­ruista, renkaista, nas­toista ym. irronnut­ta ainesta.
    Liiken­teen suo­rat hiukkaspäästöt ovat vähen­tyneet tekni­ikan kehit­tymisen myötä ja tule­vaisu­udessa niiden arvioidaan vähenevän vielä mur­to-osaan nykyis­es­tä. Autotekni­ikan kehit­tymi­nen ei kuitenkaan vähen­nä epä­suo­ria päästöjä eli katupö­lyä, jon­ka määrä jopa kas­vaa liiken­nemäärien lisään­tyessä.” sivu 5, http://www.hsy.fi/seututieto/Documents/Ilmanlaatu_esitteet/millaista_ilmaa_hengitat_web.pdf

    Katupö­ly on läh­es yhtä iso pien­hiukka­songel­ma kuin liiken­teen suo­rat päästöt, ja kumpikin on ter­vey­den kannal­ta suhdet­taan vaar­al­lisem­paa kos­ka siel­lä mis­sä on liiken­net­tä on keskimäärin enem­män ihmisiäkin. http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2005/5_2005/altistuminen_pienhiukkasille_paakaupunkiseudulla

  36. Eikös muuten verot­ta­ja tulk­itse, että jos autol­la yli puo­let on työa­joa, se on itseasi­as­sa työ­nan­ta­jan hallinnas­sa, eikä autoil­i­ja ole näin oikeutet­tu verot­tomi­in kilo­metriko­r­vauk­si­in? Tätä taus­taa vas­ten esimerkin 60000 km työa­jo ei vaiku­ta realistiselta. 

    Vaik­ka kilo­metriko­r­vauk­set (, jot­ka mak­saa siis työ­nan­ta­ja) mah­dol­lis­ta­vatkin verokikkailun, työa­jo pitää osaltaan talouden pyörät pyörimässä, minkä ansios­ta kan­nat­tam­a­ton­ta julk­ista liiken­net­täkin voidaan tukea avokä­tis­es­ti alue- tai viherperustein. 

    En ole kyl­lä oikein ymmärtänyt, mitä järkeä on vaa­tia julkiselta liiken­teeltä lisää alueel­lista ja ajal­lista kat­tavu­ut­ta, kun se samal­la johtaa entistäkin tyh­jem­pi­in bus­sei­hin. Tietysti haave­maas­sa puoli­ty­hjät bus­sit eivät saas­tu­ta moninker­tais­es­ti / matkus­ta­ja ver­rat­tuna nykyaikaisi­in henkilöautoihin.

  37. tpyy­lu­o­ma: tuo on hyvä point­ti tuo suh­teelli­nen vero­tus kulu­tus­muo­to­jen välillä.

    Voisitko perustel­la vähän tarkem­min miks se ei oo sun mielestä uskot­tavaa? Siis jos muun kulu­tuk­sen alv on n 20%, niin eiks autoilun vero­tus oo merkit­tävästi kor­keem­paa? Onks sul­la tun­tu­maa siitä miten paljon autoilun kus­tan­nuk­set vaikut­taa autoilun määrään?

    Mä en sinän­sä epäile ettetkö olis oikeessa, mut kiin­nos­taa vaan noi jutut minkä poh­jal­ta oot pää­tyny lopputuloksees.

  38. Sta­di liikkuu:

    Mitä tulee veropo­h­jaan, sen käyt­töön ja mene­tyk­si­in, niin julk­ista liiken­net­tä tue­taan verovaroin run­saasti enem­män kuin mainit­tu 200 miljoon­aa yksin pk-seudulla. 

    Kiusal­lanikin argu­men­toin seuraavasti.

    Joukkoli­iken­teen sub­ven­toin­ti on tulon­si­ir­to veron­mak­sajil­ta niille, jot­ka liikku­vat enem­män. Eri­tyisen merkit­tävää on huo­ma­ta se, että ko. tulon­si­ir­to on tulon­si­ir­to myös veron­mak­sajil­ta autoil­i­joille. Joukkoli­iken­teen sub­ven­toin­ti nimit­täin vaikut­taa joukkoli­iken­teen ja auton välisi­inbn kulku­muo­to-osuuk­si­in (eli vähen­tää autoilua). Kos­ka vähen­tynyt autoilu nopeut­taa autoil­i­joiden matko­ja, kyseessä on tosi­asial­lis­es­ti tulon­si­ir­to _autoilijoille_.

    Voidaan aivan perustel­lusti väit­tää, että joukkoli­iken­teen tukem­i­nen on osa autoilun aiheut­ta­maa ulkoishait­taa, eli ne pitäisi laskea autoilun kustannuksiksi.

    Ääries­imerkkinä: jos henkilöau­toa ei oltaisi koskaan kek­sit­ty, joukkoli­ikenne olisi (kokon­aisuute­na) itsekannattavaa.

    Mitä tulee tuo­hon autoil­i­joiden mak­sami­in kului­hin suh­teessa ulkoishait­toi­hin ja hyö­ty­i­hin, niin sitä on turkasen vaikea laskea oikein, sekun vaikut­taa niin mon­een asi­aan yhteiskun­tarak­en­teesta ja liike­toimin­nas­ta lähtien.

    Minä olen Tpyy­lu­o­man kanssa aika samoil­la lin­joil­la: mielestäni autoil­i­joiden vero­tuk­sen taso on suun­nilleen oikea, vero­jen kohdis­tus vain on päin prinkkalaa, mikä johtuu osit­tain tekni­sistä ongelmista (tietul­lien ja ruuhka­mak­su­jen toteut­ta­mi­nen on kallista) ja osit­tain poli­it­ti­sista syistä (vero­tus on luon­teeltaan fiskaalista).


    Näistä tulon­si­ir­roista saa muuten hausko­ja päätelmiä, jos niitä alkaa pidem­mälle pohti­maan. Seu­raavas­sa yksi esimerkki.

    Olete­taan, että autoil­i­jat mak­saisi­vat yhteiskun­nalle enem­män vero­ja kuin mitä he aiheut­ta­vat kulu­ja ja ulkoishait­to­ja. Toisin sanoen, autoilun vero­tus aiheut­taa tulon­si­ir­ron autoil­i­joil­ta muille veronmaksajille.

    Tämän jäl­keen pohdimme esimerkik­si kehä I:n lev­en­tämistä (jota van­noutuneet autoil­i­jat toki kannattavat). 

    Mikä on seuraus?

    No, autoilun lisään­tymi­nen tietenkin, kos­ka niitä mah­tuu sinne enem­män. Kos­ka autoilu lisään­tyy, myös val­tion vero­tu­lot lisään­tyvät ja tulon­si­ir­to autoil­i­joil­ta muille veron­mak­sajille kas­vaa entisestään.

    Eli tadaa: tei­den rak­en­t­a­mi­nen on tulon­si­ir­to autoil­i­joil­ta muille veronmaksajille.

    Eli jos pitää ongel­mallise­na sitä, että autoil­i­jat mak­sa­vat suh­teessa liikaa vero­ja, niin loogis­es­ti pitäisi sil­loin vas­tus­taan myös tei­den rakentamista.

    Näp­pärää, eikös vain 🙂

    Kari

  39. @Kari Kosk­i­nen

    Kos­ka vähen­tynyt autoilu nopeut­taa autoil­i­joiden matko­ja, kyseessä on tosi­asial­lis­es­ti tulon­si­ir­to _autoilijoille_.

    Tämä olisikin tot­ta yhteiskun­nas­sa, joka ei rankalla kädel­lä ohjaisi liikku­mista joukkoli­iken­teen hyväksi. 

    En myöskään ymmär­rä mis­tä poh­jat­tomas­ta laarista niitä autosaatanoi­ta tul­vii kehä ykköselle sen lev­ey­den suh­teessa. Taitaa olla sama mekanis­mi, jon­ka takia kaupun­ki ei halua rak­en­taa lisää pyöräteitä tai edis­tää kevyt­tä liiken­net­tä; tukki­si­vat moko­mat pro­le­taar­it ulkoishait­toi­neen het­kessä koko kaupun­gin. Samal­la joukkoli­iken­teen kulku­ta­pao­su­us lask­isi entisestään.

  40. Art­turi:

    Onks sul­la tun­tu­maa siitä miten paljon autoilun kus­tan­nuk­set vaikut­taa autoilun määrään? 

    Ilman kum­mem­paa viitet­tä anois­in, että autoilun määrä on ali­jous­ta­va suh­teessa hintaan.

    Itseasi­as­sa lyhyel­lä aikavälil­lä jous­to on läh­es olema­ton. Jenkeis­sä oli joitakin vuosia sit­ten sat­tuneen öljyn hin­tapi­ikin aikaan tutkit­tu polt­toaineen hin­nan vaiku­tus­ta sen kulu­tuk­seen ja jous­tok­si olti­in muis­taak­seni itseis­ar­voltaan saatu 0.04 (eli 10 % nousu polt­toaineen hin­nas­sa aiheut­taa 4 promillen vähen­nyk­sen polt­toaineen käytössä). Euroopas­sa ja Suomes­sa jous­to on suurem­pi, kos­ka meil­lä on yleis­es­ti ottaen parem­pi joukkoli­iken­teen palve­lu­ta­so (eli autoilulle on real­is­tisia vai­h­toe­hto­ja) — siis keskimäärin, toki alueel­liset erot ovat suuria sekä USA:ssa että meillä.

    Hauskana kuriosi­teet­ti­na, Euroopas­sa ja Jenkeis­sä öljyn hin­tapi­ik­ki vaikut­ti autoilun määrään suun­nilleen yhtä paljon, vaik­ka Euroopas­sa suh­teelli­nen muu­tos hin­nas­sa oli selvästi pienem­pi (Euroopas­sa suuri osa hin­nas­ta on polt­toain­everoa, johon eivät öljyn hin­nat vaikuta).

    Pitkän aikavälin jous­to on vähän kimu­rantimpi jut­tu, mut­ta luulisin senkin ole­van aika reilusti ali­jous­ta­va. Ehkä tuo­hon voisi päästä kiin­ni ver­taa­mal­la esimerkik­si Euroopan ja USA:n autoilua ja autoilun kus­tan­nuk­sia? Han­kalak­si toki menee, kos­ka Euroopal­la ja USA:lla on keskenään aika moni muukin asia eri tavalla.

    Kari

  41. Sta­di Liikkuu:

    Tämä olisikin tot­ta yhteiskun­nas­sa, joka ei rankalla kädel­lä ohjaisi liikku­mista joukkoli­iken­teen hyväksi. 

    On osoitet­tavis­sa, että liiken­teen ohjaami­nen joukkoli­iken­teek­si tuot­taa yhteiskun­tat­aloudel­lisia hyö­tyjä. Kat­so esim:

    Hil­lo. Kari: Joukkoli­iken­teen lipun­hin­nan muu­tosten taloudel­liset vaiku­tuk­set. Diplomi­työ, Teknilli­nen korkeak­oulu 2003.

    Tiivis­telmä tässä:
    http://civil.tkk.fi/fi/tutkimus/liikennetekniikka/opinnaytteet/hillo_2003_fin.pdf

    Minä tietenkin olen sitä mieltä, että joukkoli­iken­net­tä ei pitäsi sub­ven­toi­da sen­til­läkään, mut­ta se edel­lyt­täisi muu­tok­sia mm. autoilun hinnoitteluun.

    En myöskään ymmär­rä mis­tä poh­jat­tomas­ta laarista niitä autosaatanoi­ta tul­vii kehä ykköselle sen lev­ey­den suhteessa. 

    Oletko kuul­lut yhteiskun­tarak­en­teen hajoamisesta?

    Mekanis­mi on suur­in­pi­irtein sel­l­ainen, että on ole­mas­sa raja sille, paljonko ihmiset ovat valmi­ita käyt­tämään aikaa matkus­tamiseen. Kun liikku­mista nopeutetaan, ihmiset kulke­vat yhä pidem­piä matko­ja. Jos nämä matkat tehdään henkilöau­toil­la, se tarkoit­taa enem­män henkilöau­tok­ilo­me­tre­jä ja enem­män henkilöautoja.

    Taitaa olla sama mekanis­mi, jon­ka takia kaupun­ki ei halua rak­en­taa lisää pyöräteitä tai edis­tää kevyt­tä liikennettä; 

    Kyl­lähän Helsinki­in jatku­vasti raken­netaan pyöräteitä ja rajataan uusia aluei­ta kevyen liiken­teen käyt­töön (Kale­vankadun alkupää nyt ainakin tulee mieleen)

    Kari

  42. Art­turi, kun ostaa vaik­ka kupin kahvia niin siinä mak­saa myös sen kahvi­latyön­tek­i­jän palkkaverot, verolu­on­teiset mak­sut, kahvi­laki­in­teistöön sisäl­tyvät verot, jne. Asi­aa voi ajatel­la niinkin että jos kaik­ki verot kerät­täisi­in ALVil­la, niin kuin viimek­si jotkut jenkkioikeis­tos­ta ovat ehdot­ta­neet, niin kuin­ka suuri sen ALVin tulisi olla? Tuon laskem­i­nen ei ole ihan help­poa, mut­ta min­un käsi­tyk­seni on että se on Suomes­sa jotain 50%. Kaik­ki minkä kokon­aisveroaste on tuon yli on taval­laan hait­taverotet­tua ja kaik­ki mikä sen alle subventoitua.

  43. AIka ihmeelli­nen ja tarkoi­tushakuinen aja­tus, että ALV:tä ei saisi laskea mukaan autoilun vero­tuot­toi­hin. Onhan se ilman muu­ta kerät­tyä veroa (ja joil­tain osin val­tio tekee vielä sitkeästi lait­to­muuk­si­akin, muis­tanemme sel­l­aisenkin viritelmän kuin ELV eli ei-ALV, jol­la muka­mas kier­ret­ti­in EU-lain­säädän­töä. Ei mene läpi.)

    Valkenisiko asia parem­min, jos muis­taa että joukkoli­iken­net­tä sen­tään “tue­taan” per­imäl­lä veroa vain 9 %?

  44. Kari Kosk­i­nen:

    Pitkän aikavälin jous­to on vähän kimu­rantimpi jut­tu, mut­ta luulisin senkin ole­van aika reilusti alijoustava.

    Ok. Kun pohdi­taan mitä poli­ti­ikkaa pitäs tehdä, niin lyhy­taikaisel­la jous­tol­la ei oo juuri mitään välii.

    tpyy­lu­o­ma:

    Art­turi, kun ostaa vaik­ka kupin kahvia niin siinä mak­saa myös sen kahvi­latyön­tek­i­jän palkkaverot, verolu­on­teiset mak­sut, kahvi­laki­in­teistöön sisäl­tyvät verot, jne.

    Toki, vähän samal­la taval­la kuin jos ostaa ben­saa, niin siinä mak­saa myös sen ben­satyön­tek­i­jän palkkaverot, veroloun­teiset mak­stu, ben­saki­in­teistöön sisäl­tyvät verot jne.

  45. Pekka Taipale: Ei se oo yhtään ihmeelli­nen eikä tarkoi­tushakuinen aja­tus, kos­ka ALV toki las­ke­taan mukaan autoilun verotuottoihin.

    Sitä ei las­ke­ta mukaan, kun las­ke­taan mak­sa­vatko autoil­i­jat toimin­nas­taan aiheutuneet kus­tan­nuk­set, kos­ka ALV:ia kerätään kaikesta myyn­nistä. Eli kun mak­saa housu­ista 22% alvia, niin siitä ei mene tip­paakaan housu­jen käyt­tämis­es­tä aiheutu­vien hait­to­jen kor­vauk­seen, vaan se menee val­tion muiden meno­jen kus­tan­ta­miseen. Samal­la taval­la autoilun ALV menee muuhun kuin autoilun hait­to­jen kor­vaamiseen ja sit ne hait­taverot menee niihin kus­tan­nuk­si­in. (Ja hait­taveroista perit­tävä ALV:t pitää las­kee tähän mukaan ihan niinku muutkin on tääl­lä kirjottanu.)

    Tää jut­tu ei oo oikeesti kovin monimutkanen…

  46. Art­turi, ben­sas­sa ja autois­sa työvoiman osu­us on erit­täin pieni, samoin kuin vaik­ka käytet­ty­jen kiin­teistö­jen kaupassa.

  47. Art­turi: kyl­lä alv:llä autoista, niiden tarvikkeista ja niiden veroista kerät­ty raha on silti rahaa val­ti­olle. Näin on, vaik­ka muual­takin kerät­täisi­in rahaa. 

    Tämä keskustelu muis­tut­taa min­ua viher­vasem­mis­ton sil­loin täl­löin heit­tämästä ajatuk­ses­ta, että hyvä­tu­loiset saa­vat koko vero­jen jälkeisen net­to­tu­lon­sa puh­taana käteen, siis verot­ta! Epistä!

  48. Art­turi:

    Ok. Kun pohdi­taan mitä poli­ti­ikkaa pitäs tehdä, niin lyhy­taikaisel­la jous­tol­la ei oo juuri mitään välii. 

    Talousti­eteil­i­jä etsiske­li baarin edessä lam­pun alla pudon­nei­ta avaimi­aan ja kapakan asikas tuli tar­joa­maan apuaan
    — Tähänkö sinä ne pudotit?
    — Ei, vaan tuonne kujalle
    — Mik­si sit­ten tästä etsit?
    — Kos­ka tässä on valoa!

    Olen samaa mieltä siitä, että pitkän aikavälin jous­to on poli­ti­ikan kannal­ta se olen­nainen tekijä.

    Sen ver­ran asi­as­ta kiin­nos­tu­in, että kaivelin vähän nettiä:
    Good­win et al.: Elas­tic­i­ties of Road Traf­fic and Fuel Con­sump­tion with Respect to Price and Income: A Review. Trans­port Reviews, Vol. 24, No. 3, 275–292, May 2004. URL: http://tinyurl.com/23qjsjp

    Tuos­sa paperis­sa esitetään, että pitkän aikavälin jous­tot autok­ilo­metris­sä oli­si­vat polt­toaineen suh­teen itseis­ar­voltaan luokkaa 0,3 ja auton han­k­in­tahin­nan suh­teen 0.4. Polt­toi­neen kulu­tuk­sen hin­ta­jous­to olisi yli 0.5.

    Kuul­lostaa ihan uskottavalta.

    Kari

  49. Tuos­sa paperis­sa esitetään, että pitkän aikavälin jous­tot autok­ilo­metris­sä oli­si­vat polt­toaineen suh­teen itseis­ar­voltaan luokkaa 0,3 ja auton han­k­in­tahin­nan suh­teen 0.4. Polt­toi­neen kulu­tuk­sen hin­ta­jous­to olisi yli 0.5.

    Mis­tä on sit­ten kysymys? Siitä, että pahan riivaa­mat laiskat ihmiset ajel­e­vat tois­t­en kiusak­si autosaatanal­la ympyrää vai esimerkik­si siitä, että Yhdys­val­to­jen tapaan Suomes­sa on käytän­nössä mah­do­ton­ta toimia ilman omaa autoa. 

    On selvää, että edel­lä ole­va ei päde pk-seudul­la ja tääl­lä kulku­ta­pao­su­udet ovatkin toiset. Hyvä niin, mut­ta yhtä pien­tä on jous­to siinä kohtaan, mis­sä auto on työvä­line tai ruuhk­abus­si ei ole vaihtoehto. 

    Ja kyl­lä, houku­tus on suuri ottaa turhalle keskus­ta­matkalle hil­jainen ja viileä auto oma auto sen kuumalle ja kuselle hai­se­van metrokyy­din sijaan. Jälkim­mäisessä saa toki use­am­min jut­tuseu­raa, eri­tyis­es­ti sil­loin kun sitä ei kaipaa. Samaan syssyyn kehut­takoon eilistä paikallisju­nakyytiä uusil­la junil­la keskus­tas­ta Ilmalaan ja takaisin: mukavaa, hil­jaista, viileää ja nopeaa!

  50. Sta­di Liikkuu:

    Mis­tä on sit­ten kysymys? Siitä, että pahan riivaa­mat laiskat ihmiset ajel­e­vat tois­t­en kiusak­si autosaatanal­la ympyrää vai esimerkik­si siitä, että Yhdys­val­to­jen tapaan Suomes­sa on käytän­nössä mah­do­ton­ta toimia ilman omaa autoa. 

    Tuo­hon­han vaikut­ta­vat hyvinkin mon­et eri tek­i­jät. Jos ihmiset ovat valmi­ita hin­to­jen noustes­sa tin­k­in­mään jostain muus­ta kulu­tuk­ses­ta mielum­min, niin sil­loin tietenkin jous­to on pienem­pää. Kaupungis­sa käy myös niin, että jos autoilu vähe­nee, niiden edelleen autoile­vien matkat tule­vat nopeam­mik­si, mikä taas lisää auton houkut­tele­vu­ut­ta (toisin sanoen: hin­ta kas­vaa, mut­ta toisaal­ta palve­lu­ta­so paranee).

    Tuo, että “ei ole vai­h­toe­hto­ja” on vähän kuol­lut argu­ment­ti, jos puhutaan pitkästä aikavälistä. Kyl­lä aina on vai­h­toe­hto­ja. Pitkäl­lä aikavälil­lä jous­tot ovat toki suurem­pia, kos­ka sil­loin on mah­dol­lista tehdä rak­en­teel­lisia muu­tok­sia. Eli esimerkik­si liike­toim­intaa sijoitel­laan eri tavoin, joukkoli­iken­teen palvelua parannetaan/huononnetaan, ihmiset val­it­se­vat asuin­paikkansa toisin, jne. Täl­laiset muu­tok­set tietenkin otta­vat vuosia, jopa vuosikymmeniä.

    On selvää, että edel­lä ole­va ei päde pk-seudul­la ja tääl­lä kulku­ta­pao­su­udet ovatkin toiset. 

    Minus­ta taas on pikem­minkin toden­näköistä, että suu­rus­lu­okaltaan saman­lai­sista luvuista puhutaan myös Helsin­gin seudul­la (siis pitkäl­lä aikavälil­lä, lyhyel­lä aikavälil­lä jous­to lie­nee meil­lä suurem­pi kuin monis­sa USA:n kaupungeissa)

    Kari

  51. @Kari

    Tuo, että “ei ole vai­h­toe­hto­ja” on vähän kuol­lut argu­ment­ti, jos puhutaan pitkästä aikavälistä.

    Onko joukkoli­ikenne itseis­ar­vo siinä mis­sä vapaus tai terveys? 

    Tun­nut alle­vi­ivaa­van hypo­teesia autosaatanan pahu­ud­es­ta joka toises­sa lauseessa. Mikä ihmeen itseis­ar­vo on siinä, että pirtin mum­mo ajaa ratikalla tai bus­sil­la kyläkauppaan? 

    Tämä kai on se lop­ulli­nen oloti­la, jos­sa yksi­tyisen kulkuneu­von omis­t­a­mi­nen on luvan­varaista ja myön­netään vain eri­tyisen painav­ista syistä, kuten kaupun­gin virkami­esten keskus­ta­matkoi­hin tai bus­sikuskien päivä­tauko­jen aikaisi­in ajoi­hin koti­in ja takaisin varikolle?

    Olisiko yhteiskun­nan omis­ta­ma henkilökul­jetin sit­ten hyvä? Onko ydi­non­gel­mana kalli­in län­si­au­ton omis­tamisen tuot­ta­ma mielipaha?

  52. Tpyy­lu­o­ma:

    Art­turi, ben­sas­sa ja autois­sa työvoiman osu­us on erit­täin pieni, samoin kuin vaik­ka käytet­ty­jen kiin­teistö­jen kaupassa. 

    joo niin var­maan on. Mihin ne ihmis­ten rahat menee, jos ne ei aja autoo?

  53. > Mihin ne ihmis­ten rahat menee, jos ne ei aja autoo?

    Vai­h­toe­hto­ja:
    1. Voi pitää pari kuukaut­ta ylimääräistä lomaa
    2. Voi ostaan kalli­im­man asunnon
    3. Voi matkus­ta enemmän
    4. Voi tehdä 4‑päiväistä työviikkoa

    Muitakin on.

  54. Mihin ne ihmis­ten rahat menee, jos ne ei aja autoo?

    Keskimäärin johonkin kulu­tuk­seen jos­sa työn osu­us on suurem­pi, mut­ta muuten tuo on erit­täin mie­lenki­in­toinen kysymys johon en osaa vas­ta­ta. Tilas­tokeskusel­la on kat­ta­va kulut­tatutkimu­saineis­to jos­ta selviää esimerkik­si kuin­ka paljon koti­taloudet alueit­tain, koot­tain, tms. käyt­tää kaa­likääryleisi­in ja se on julkises­ti saatavissa.

    Tuos­ta aineis­toista repäistään sään­nöl­lisin väli­a­join tutkimus Pääkaupunkiseudun ja muun maan kulu­tuseroista, tulok­set on jotain tyyli­in Pääkaupunkiseudul­la käytetään vähem­män rahaa paikallis­li­iken­teeseen ja enem­män palvelui­hih, rav­in­toloi­hin ja matkoi­hin, mut­ta se että jos Pekka ei aja niin hän menee kal­jalle tai Kanar­i­alle ei ole kovin uskot­ta­va kausaa­li­nen suhde.

    Joukkoli­iken­neo­su­us kor­reloi hyvin liiken­teeseen käyte­tyn rahamäärän kanssa kaupunkiseudul­la, mm. sik­sikin että autois­tu­mi­nen tarkoit­taa pidem­piä ja hitaampia kul­je­tusy­hteyk­siä. Kuva Pent­tilän esi­tyk­ses­tä: http://tolkku.blogspot.com/2010/02/yhdella-kuvalla.html Toki rahan käyt­tö liiken­teeseen tuot­taa myös jotain hyö­tyä, mut­ta on vaikea pitää jotain 20% BKT:stä optimaalisena.

  55. Sta­di Liikkuu:

    Onko joukkoli­ikenne itseis­ar­vo siinä mis­sä vapaus tai terveys? 

    Ei joukkoli­ikenne mikään itseis­ar­vo ole. Mah­dol­lisu­ut­ta liikku­miseen sen sijaan voinee pitää peru­soikeutena kyl­läkin. Se voidaan sit­ten jär­jestää monel­lakin eri taval­la — ei kuitenkaan pelkästään henkilöau­tol­la, kos­ka sen käyt­töön ei kaikil­la ole mahdollisuutta.

    Tun­nut alle­vi­ivaa­van hypo­teesia autosaatanan pahu­ud­es­ta joka toises­sa lauseessa. 

    Mitenkä niin? Viimek­si­hän tässä ollaan keskustel­tu autoilun hin­ta­jous­tos­ta ja sen syistä. Minus­ta tämän­tyyp­piset asi­at ovat lähin­nä empi­iris­es­ti havait­tavis­sa ole­via tosi­a­sioi­ta, eikä niihin sinäl­lään liity mitään “moraal­ista” näkökulmaa.

    Kari

  56. Art­turi:

    joo niin var­maan on. Mihin ne ihmis­ten rahat menee, jos ne ei aja autoo? 

    Var­maan mon­eenkin asi­aan, mut­ta osit­tainen seli­tys voi olla “ei mihinkään”. Auton käyt­tö kuitenkin riip­puu varsin paljon myös tulota­sos­ta, eli autoilevil­la on keskimäärin enem­män tulo­ja jol­loin niitä suurem­pia tulo­ja voi käyt­tää vaikka­pa siihen autol­la ajelemiseen.

    Tuos­ta linkkaa­mas­tani artikkelista:

    If real income goes up by 10%, the fol­low­ing occurs:

    Num­ber of vehi­cles, and the total amount of fuel they con­sume, will both rise by near­ly 4% with­in about a year, and by over 10% in the longer run. 

    Toinen voi sit­ten olla asun­to: kun han­kkii asun­non kalli­il­la keskus­tas­ta, niin eipä sitä autoakaan sit­ten niin tarvitse. Tai sit­ten kasvi­huonepäästö­jen kauhis­telijoiden riemuk­si lennel­lään ulko­maille sen sijaan, että hur­ruuteltaisi­in sinne kesämökille.

    Kari

  57. Hei! Lisään tähän mie­lenki­in­toiseen keskustelu­un käytän­nössä toteu­tuneen laskel­man eräältä vuodelta. Kilo­metriko­r­vauk­seni 23100€ — 6220€ (polttoaine,renkaat,huolto,autovero,käyttövoimavero, vaku­u­tuk­set)- 14183€ (auto­lainan lyhen­nys korkoi­neen)= 2697€! Tuon jäl­jelle jääneen sum­man kuit­taan hyväl­lä oma­l­la tun­nol­la selvit­tyäni hengis­sä päivit­täisessä työa­jos­sa. Autona tavalli­nen Volk­swa­gen, Bemareista voi vaan haaveil­la. Mis­sä kohtaa tässä jäi val­ti­ol­ta saa­mat­ta hur­jasti verotuloja?

  58. Innos­tu­in laskeskele­maan blo­gis­sani( http://kairojenkulkija.blogspot.com/2010/08/verovapaa-kilometrikorvausko.html ) erään hyvin tun­te­mani tapauk­sen auton käytön vuo­tuiset kulut. Lop­putu­los oli, että näke­myk­seni mukaisen keskiver­to­du­u­nar­i­au­toil­i­jan aja­ma km mak­saa ~0.45€. Tietenkin km:n hin­taan vaikut­taa moni asia (auton arvo, vuo­tuiset kokonaiskm:t yms yms), mut­ta niiden tapausko­htainen selvit­te­ly ei mak­saisi vaivaa.

    Tämän aiheen sijaan halu­aisinkin mielu­um­min nähdä keskustelua etätyöskentely/ ‑neu­vot­telumah­dol­lisuuk­sien käytöstä. Voitaisi­inko niitä tehostaa ja sitä kaut­ta saa­da matkus­tuk­sen aiheut­tamia kus­tan­nuk­sia ja ympäristökuor­mi­tuk­sia pienem­mik­si. Sitä kaut­ta voitaisi­in saa­da myös mui­ta hyötyjä.

  59. Etä­työstä:
    Ainakin Skypessä on nykyään mah­dol­lisu­us jakaa näyt­tö toisen puhu­jan kanssa. Käytän­nössä tuo omi­naisu­us vas­taa sitä, että puhelun kumpainenkin osa­puoli istu­isi­vat saman mon­i­torin ääressä. On todel­la kätevä kaiken­lai­sis­sa asiois­sa, jois­sa pitää tarkastel­la kaavioi­ta, lay­out­te­ja tms. oli­pa ne sit­ten main­osku­via tai rakennuspiirustuksia.

  60. Laskuis­tasi puut­tuu kolariris­ki kokon­aan. Ainakaan minä en lait­taisi omaa kalus­toani alt­ti­ik­si, jos parhaim­mas­sa tapauk­ses­sa pää­sisin vain omil­leni ja huonos­sa tapauk­ses­sa (kolari) jou­tu­isin mak­samaan moninker­tais­es­ti kilo­metriko­r­vauk­set. Oikea tapa huomioi­da ris­ki on laskea odotusar­vot ja kor­va­ta sen mukaan.

    Jos omi­s­tat auton, niin lainaisin sitä mielel­läni käyt­täen kor­vauk­seen lasku­ta­paasi. Olen harkin­nut luop­u­vani omas­ta autostani, mut­ta en pär­jänne ilman sat­un­naista lain­aus­mah­dol­lisu­ut­ta. Sekään ei ole taloudel­lis­es­ti järkevää, että pitäisin oman auton ja kor­vaisin 95% liikku­mis­es­tani julkisilla.

  61. Tästä pitäisi saa­da ennakkopäätös:

    Kaup­pa­rat­su tien­aa 2500eur/kk
    Matkako­r­vauk­set ovat 2300eur/kk

    Val­tio verot­taa seuraavasti:
    2500eur/kk-2300eur/kk = 200eur

    Eli val­tio saa verot­taa kyseistä työn­tek­i­jää 200euron kuukausi­t­u­lo­jen mukaan. Toisin­sa­noen kaup­pa­rat­su ei mak­sa val­ti­olle vero­ja, ei ker­ry­tä eläket­tä jne.

    Suurin osa alan yri­tyk­sistä käyt­tää juurikin veroista vähen­net­tävää matkakustannusmenetelmää.

    Tämähän on suo­ranaista veronkier­toa yri­tyk­sen toimes­ta, eikö asi­aan pitäisi puuttua?

  62. Sinän­sä on jotain pielessä yhteisen edun kannal­ta kun pystyn tien­aa­maan verot­ta vuokraa­mal­la auton. 

    Oma caseni on 250 km ajoa päivässä kol­men kuukau­den ajan. Auto kulut­taa moot­tori­tie nopeudel­la 7,5 l/100km eli 18,75l päivässä, ben­san­hin­nal­la 1,6€/l kulut on 30€ päivä. Sain auton vuokralle 900€/kk pieneltä vuokraamol­ta (use­al­ta olisin saanut n. 1100€/kk hin­taan). Työpäiviä 21,5 kk keskimäärin eli auton vuokra 41,8 €/päivä. Suo­ria kulu­ja tulee siis 71,8€/päivä ja 250 km kilo­metriko­r­vauk­set on 115€ ts. tiliä tulee 43,20€ per päivä. Min­ul­la ei ole mitään pääo­maku­lu­ja kiin­ni, ei tartte välit­tää renkaista , ei myyn­ti­hin­nan laskus­ta jne. Sat­un­naset park­ki ja tuulilas­in­pe­suneste kulutkaan eivä pyöräytä logi­ikkaa tur­valleen. Edes 500 € omavas­tuu kol­huista ei pelota jos niitä ei tule kuin ker­ran 13 päivässä (500/40 =12,5) 🙂

    Kaiken hyvän lisäk­si mat­ka-aika on min­ulle pal­ka­llista. Onhan tämä reis­saus raskas­ta, mut­ta yhteisen edun nimis­sä ei täl­lä tien­ata saisi verot­ta, vaik­ka min­ulle yksilönä kyl­lä kel­paa hyvin…

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuluko­r­vaus pää­ty­ty verot­ta­jalle siten, että jos kaup­pa­rat­sun palkak­si on sovit­tu 4000 euroa/kk, siitä mak­se­taan nyt palkkana 2500 euroa ja ylim­i­toitet­tuna kuluko­r­vauk­se­na 1500 euroa. Jos kaup­pa­rat­su pan­taisi­in aja­maan fir­man autol­la fir­ma säästäisi tuon 1500 €/kk, mut­ta kaup­pa­rat­su vaatii palkan korot­tamista 4000 euroon. Nyt tuo 4000 euroa on kokon­aan verotet­tavaa, aiem­min verotet­ti­in vain tuo­ta 1500 euroa.

    Käytän­nössä kaup­pa­rat­sun palk­ka jää 2500€ ja myyn­ti jää myymät­tä. Suuretkin työ­nan­ta­jat koke­muk­seni mukaan mak­sa­vat palkkaa osin km kor­vauksi­na. Kor­vauk­sien pois­t­a­mi­nen aset­taa mon­et työn­tek­i­jät todel­la han­kalaan tilanteeseen ja täysin vaille oikeusturvaa.

    15000 km kat­to las­kee tyt­töys­täväni vuosi­t­u­lot 40ke vuodessa 20ke:n. Työ­nan­ta­ja tuskin lisää hänen palkkaansa samas­sa suh­teessa. Siinä on sol­i­daarisu­usveroa ker­rak­seen! Kiitos Osmo ja Jutta!

  64. Tätä voidaan kut­sua vaik­ka Lex Kiin­teistökuningatar Kaisa.
    Kiin­teistöväl­i­tyk­sessä palkko­ja on kor­vat­tu kynäl­lä, eli verot­tomil­la työ­nan­ta­ja­mak­sut­tomil­la km-korvauksilla.
    Täl­löin on 0 tuloil­la hyvin eläviä ihmisiä.

  65. Oman auton käyt­tö voi olla voitol­lista tai tap­pi­ol­lista riip­puen aje­tu­ista kilometreistä

    Häviäjiä ovat vähän ja lyhyt­tä pätkää ajavat.
    Kiin­teät kulut jakaan­tu­vat harvem­mille kilo­me­treille eikä kor­vaus vält­tämät­tä kata kaikkia kulu­ja eli ajami­nen on tappiollista

    Lyhyet pätkäa­jot kulut­ta­vat autoa enem­män ja pätkäa­jos­sa kulu­tus on suurem­pi kuin pitkien matko­jen tait­ta­mi­nen, joten käyt­töku­lutkin ovat suuremmat

    Voit­ta­jia ovat paljon ja eri­tyis­es­ti pitk­iä matko­ja aja­vat. Kiin­teät kulut jakaan­tu­vat suurem­man km-määrän kesken ja käyt­töku­lutkin ovat pienem­mät Ja syn­tyy voittoa,koska kulut ovat pienem­mät kuin km-korvaus.

    Polt­toaineen hin­ta vai­htelee nykyään paljon vuo­den sisäl­lä ja niin­pä on ennal­ta vaikea arvioi­da kan­nat­tavu­u­den leikkaus­pis­tet­tä tarkasti.

    Tämä on johtanut kaiken­laiseen vedättämiseen.

    Toinen syy on ollut kilo­me­trien help­po väären­tämi­nen ja han­kala valvonta

    Mut­ta nyt ollaan palaa­mas­sa van­haan hyvään aikaan.
    eli kaht­en autoon per työn­tek­i­jä: Toinen firman,toinen työntekijän.

    Työn­tek­i­jä köröt­telee oma­l­la autol­laan asema­paikalle ja kuit­taa työ­nan­ta­jan auton ja ajaa työmaille.

    Työ­nan­ta­jan autol­la ei voi ajaa kotiin,siitä kun syn­tyy verotet­ta­va etu ja parkkipaikatkin ovat ongelma.

    Yksi tapa rajoit­taa hait­to­ja on km määrän mukaan por­rastet­tu km-kor­vaus eli km-kor­vaus tip­puu muu­ta­man tuhan­nen kilo­metrin välein esim 5000 ensim­mäistä on 50 cent­tiä, 5000–9999 45 cent­tiä, 10000–14999 40 cent­tiä etc

    Jos kor­vaus tip­puu pro­gres­si­ivis­es­ti niin se alkaa rajoit­taa nopeasti palkan kier­rä­tys­tä km-korvauksina.

    Muutenkaan paljon aja­va ei ole tehokas työntekijä

  66. Km kor­vauk­sien leikkaami­nen suosii työsuhdeautoilua.Henkilöt jot­ka aja­vat työssään yli 15 tkm vuodessa ovat isois­sa yri­tyk­sis­sä lähtöko­htais­est oikeutet­tu­ja työ­suhdeau­toi­hin. Km kor­vauk­sien leikkaami­nen johtaa siihet että paljon aja­van ei kan­na­ta oma­l­la autol­laan työa­jo­ja ajella.Työsuhdeautot isois­sa yri­tyk­sis­sä han­ki­taan yleisim­min kol­men vuo­den laina-ajalle,eräänlaiselle vuokralle, ns autoleas­ing yri­tyk­sien kautta.Onko oikein tukea tätä yri­tyk­sille suun­nat­tuoa vuokraus­palvelua näin avokä­tis­es­ti kuin nyt km kor­vauk­sia leikkaa­mal­la tue­taan? Hal­lit­seeko autoleas­ing yri­tyk­set asi­akaskun­nan räjähdys­mäisen kasvun val­tion toimien johdosta?Eikö “autoleas­ing” yri­tyk­sien toim­inta vääristy kun val­tio sitä suosii näin avokätisesti?

  67. “Mut­ta nyt ollaan palaa­mas­sa van­haan hyvään aikaan.
    eli kaht­en autoon per työn­tek­i­jä: Toinen firman,toinen työntekijän.”
    Tämä ei isois­sa yri­tyk­sis­sä ole mahdollista.Liikkuvaa henkilöstöä on niin paljon että yri­tyk­sen työ­suhdeau­topoli­ti­ikan kaut­ta järjestyy auto sitä tarvitsevalle.Ei yri­tyk­set voi esim 5000 henkilön yri­tyk­sen pihas­sa seisot­taa työa­joon ostet­tu­ja auto­ja. Mitenkäs kon­trol­loidaan yri­tyk­sien lähet­tämiä kilo­metriko­r­vaus­lasku­ja, nyt kun km kor­vaus­ta leikataan vuodelle 2014? Tähän asti huolto­henkilöstön ajoista asi­akkaalle on laskutet­tu asi­akas­ta aje­tu­ista kilo­me­treistä kiin­teäl­lä euro sum­mal­la per kilometri.Nythän km kor­vaus leikkaan­tuu siten että vuon­na 2014 15000 km jälkeiset kilo­metrit kor­vataan 0,25 eur/km.Onko yri­tyk­sien leikat­ta­va vas­taavasti kilo­metriko­r­vaus veloituk­sioaan asi­akkail­ta? Leikkaus kun on vielä tässä tapauk­ses­sa omi­tu­inen, miten kon­trol­loidaan eri­henkilöi­den ajokilometrit?

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuluko­r­vaus pää­ty­ty verot­ta­jalle siten, että jos kaup­pa­rat­sun palkak­si on sovit­tu 4000 euroa/kk, siitä mak­se­taan nyt palkkana 2500 euroa ja ylim­i­toitet­tuna kuluko­r­vauk­se­na 1500 euroa. Jos kaup­pa­rat­su pan­taisi­in aja­maan fir­man autol­la fir­ma säästäisi tuon 1500 €/kk, mut­ta kaup­pa­rat­su vaatii palkan korot­tamista 4000 euroon. Nyt tuo 4000 euroa on kokon­aan verotet­tavaa, aiem­min verotet­ti­in vain tuo­ta 1500 euroa.

    Kansane­dus­ta­jien kuluko­r­vaus tulee kuin man­ulle illalli­nen ei tarvitse edes ajaa ja yhteiskun­ta osal­lis­tuu vielä asun­non kului­hinkin. Aikamoista kusetusta.

Vastaa käyttäjälle Paavo Häikiö Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.