Helsingin sanomat asettui jokin päivä sitten pääkirjoituksessaan sille kannalle, että jätehuollon tulisi olla kunnan kilpailuttama monopoli. Tärkein syy oli se, että muu johtaisi yksityisten yritysten kermankuorintaan jätteiden kuljetuksessa.
Kermankuorinta tarkoittaa sitä, että yritykset ajavat halvalla niiden jätteet, jota ovat rakentaneet asuntonsa osaksi järkevää yhdyskuntarakennetta ja mahdollisimman epäedulliseen paikkaan rakentaneet saavat maksaa pitkät kuljetusetäisyytensä itse. Tämä kermankuorinnan vastustaminen on keskeinen syy yhdyskuntarakenteen hajoamiseen. Meillä on kymmeniä muitakin asioita, joissa toimivassa yhdyskuntarakenteessa asuvat subventoivat pakollisilla tasatariffeilla huonoa yhdyskuntarakennetta. Minusta tältä osin kermankuorinta olisi oikeudenmukaista.
Parempi argumentti vapaata kilpailua kohtaan olisi se, että jos jokainen solmisi sopimukset naapuristaan tietämättä, samoilla kulmilla risteilisi suuri määrä peräkkäin ajavia keräysautoja. Siksi pakollinen yhteistyö on järkevää, mutta olisi oikeudenmukaista kilpailuttaa vaikkapa kaupunginosa kerrallaan ja kohdistaa kunkin alueen maksut tämän alueen asukkaille ja vain heille.
Toinen ongelma Hesarin pääkirjoituksessa oli, ettei jätehuolto ole pelkkää jätteen kuljetusta. Kun kunta ”omistaa” jätteet niin, ettei mikään ulkopuolinen voi ostaa niitä asukkailta hyötykäyttöön, päädytään sellaisiin teknisiin innovaatioihin kuin että kaikki jätteet kumotaan lajittelemattomina kaatopaikoille – tai sitten ne lajitellaan kotitalouksissa ja kipataan sitten kaatopaikoille. Suomi on johtavia kaatopaikkaratkaisun soveltajia. Jos luovutaan kaatopaikoista, sovelletaan brutaalia sekajätteen massapolttoa.
Viime vuonna olin Kölnin jätehuoltomessuilla. Siellä oli paljon suomalaisia näytteilleasettajia ja jätteitä tuottavien edustajia, mutta kunnallisen jätealan edustajia uusi tieto ei kiinnostanut, koska vanhassa on vara parempi.
Kilpailua tarvittaisiin jätteiden käsittelyssä tarvittaisiin. Jokainen jätelajike pitäisi huutokaupata – kuka käsittelee sen halvimmalla – tai joidenkin jakeiden osalta – kuka maksaa siitä eniten. Tosin tään erottaminen keräilystä on vaikeata. Yhden strategian mukaan jätteet lajitellaan kotona ja haetaan suurella määrällä peräkkäin kulkevia autoja erikseen. Toisen mukaan jätteet lajitellaan kuiviin ja märkiin, pilkotaan pieneksi ja lajitellaan koneellisesti.
Kunnallisen jätehuollon vanhanaikaisuus on hyvä todiste siitä, että monopoli tuottaa monopolin ongelmat.
Kilpailu johtaisi paljon korkeampaan kierrätysasteeseen – ja myös siihen, että kierrätettäviksi valikoituisivat ne jaokkeet, joita on järkevää kierrättää.
Veroilla ja maksuilla voi ohjata ratkaisua yleisen edun mukaiseksi – esimerkiksi ottamaan huomioon ilmastokysymykset.
Olenkin aina miettinyt että mikä siinä on että jätteiden keruuta ole automatisoitu kantakaupungissa, luulisi sen olevan halvempaa tehdä putkijärjestelmä tiheään asutulle alueelle kuin käsityö yötöinä. Jos jätteiden keruu maksaa joka tapauksessa saman verran, niin tuollaista ei tietenkään voi tehdä.
Tässä on myös se näkökanta, että jos haja-asutusalueen jätehuoltoa ei subventoitaisi, osa asukkaista ratkaisisi ongelmansa kippaamalla jätteet levähdyspaikoille tai tien varteen.
Tilanne ei varmaan ole paranemaan päin kun kaljakelluntasukupolvi tulee jätehuoltoikään.
Jätteiden lajittelu yksityiskohtaisesti kotona on niin kritiikkivapaa osa vihreää eetosta, että se pitää ehdottomasti kyseenalaistaa! Ajat muuttuvat, tekniikka kehittyy.
Mutu-tuntumalta lajittelu kotona märkiin ja kuiviin, sekä koneellinen lajittelu jäteasemalla on energiatehokkain ja pitkässä juokussa myös ympäristöystävällisin ratkaisu.
Todella vaikeaa kuvitella että kotilajittelun osumatarkkuus, hävikki ja vaivannäön suuruus pysyisivät konelaijittelun kehityksen perässä, vaikka jäteautojen päästöjä saataisiin radikaalistikin vähennettyä.
Näin taitaa olla myös bloginpitäjän mielestä?
(Aihetta sivuavissa postauksissa voisikin olla muistutus Tyrannosaurus-kytköksestä, joka toki on useampaan kertaan blogilla ollut esillä.)
Laitetaan se nyt sitten tähän. Olen BMH-technology Oy:n hallituksen jäsen. Tuo yritys myy Tyrannosaurus-jätteenkäsittelylinjastoa. Menin kyseisen yrityksen hallitukseen tuskastuneena YTV:n jätepolitiikkaan. En saa tulospalkkioita.
Kantakaupunkiin ei ole saatu edes kierrätyspisteitä kun HSY on nerokkaasti speksannut sen säiliöklusteriksi joka vaatii 10 metriä tilaa ylöspäin, 2 alaspäin ja kuorma-auton viereen. Yllättäen soveliaita paikkoja löytyy aika niukasti, ja olemattoman vähän siellä missä ihmiset liikkuvat.
Onko tämä osa XVII sarjassa suurten asutuskeskusten ulkopuolella omakotitaloissaan asuville on keksittävä lisää maksuja, jotta siitä tulisi vähemmän houkuttelevaa? Vai onko tästä jotakin muuta saatavissa irti?
Entä tarkoittaako “yhdyskuntarakenteen hajoaminen” sitä, että ihmisiä edelleen asuu ripotellen hieman siellä ja täälläkin eikä vain tiiviiseen ahdetuissa keskittymissä?
On monia ihmisiä, jotka eivät kestä asua keskittymissä, vaan kaipaavat ympärilleen tilaa, hiljaisuutta ja rauhaa. Voin hyvin ymmärtää heitä. Tämä on ihmisten hyvinvoinnin kannalta paljon tärkeämpi kysymys kuin ilmastonmuutos.
az, saa asua mnisxsä haluaa, mutta ei ole oikein panna muita maksxamaan siitä aiheutuvia kuluja.
Olin kerran tilaisuudessa, jossa visioitiin kroonisten pitkäaikaissairauksien hoitoa. Kun en viitsinyt poistuakaan, oikaisin peräpenkille torkkumaan ja kuuntelin, kun toistasataa terveydenhoitajatätiä pääsi pidikkeettä hehkuttamaan. Pian roudataan ihmisiä poliisivoimin verensokeri- ja vyötärönmittamittauksiin.
Eräs kuningasajatus oli myös yhdyskuntarakentamisen keinoin pakottaa ihmiset liikkumaan jalan maksimaaliset määrät. Visionäärit olivat siis koulutettuja ja hyvin toimeentulevia naisia julkisissa suojatyöpaikoissaan, eli tyypillisiä Vihreiden kannattajia. Koskahan nämä linjanvedot törmäävät?
Taajamissa (ei autoa) liikutaan kävellen enemmän kuin keskelle peltoa rakennetuissa republikaaniunelmissa (auto, eikä ei toisaalta mitään minne kannattaisi kävellä)
Milloin tänne blogiin saisi Facebookin Recommend-napin? Taas olisi tehnyt mieli klikata.
“az, saa asua mnisxsä haluaa, mutta ei ole oikein panna muita maksxamaan siitä aiheutuvia kuluja.”
Jokainen maalla-asuva käy töissä tai asioilla asutuskeskuksissa ja voi tuoda jätteensä rintamaille ilman suurta ja kallista keruujärjestelmää.
Asuntokohtaiseen keräilyyn pakottaminen on pelkkää dikdatuuria, jolla pyritään vain lisäämään maalla asuvien kustannuksia.
Muutama yhteiskeruupiste sisääntuloväylillä ratkaisee ongelman.
Laskutus voidaan hallita kulkukortin avulla eli jokaiseta käyntikerrasta laskutetaan.
Tämä olisi halvempaa kuin tuo Osmon mainostama talokohtainen keruu ‚jossa kerätään pääasiassa ajokilometrejä
“Tässä on myös se näkökanta, että jos haja-asutusalueen jätehuoltoa ei subventoitaisi, osa asukkaista ratkaisisi ongelmansa kippaamalla jätteet levähdyspaikoille tai tien varteen.”
Tuota kotitalousjätemaksua ei kierretä tuolla, mutta muu suurempi jäte , joka viedään erikseen keruupisteelle maksaa sen verran suolaisesti haja-asutusalueella, että ne kyllä kipataan metsään.
Helsingissä peräkärryllisen roinaa saa Kivikkoon ja muihin keruupisteisiin n 20 eurolla, mutta syrjäseuduilla sam maksaa jopa 60–80 euroa.
Enpä usko, että montaakaan kärryllistä päätyy keruupisteeseen Kepulandiassa
Siis nykyisin lähiöiden asukkaat joiden jätehuolto toimii suht koht vaivatta subventoivat kaupungin keskustassa asuvien jätteiden kuljetusta. Tähän ei kaupungin johto eikä HS halua muutosta, OS sen sijaan olisi valmis muutokseen. Tässä olen samaa mieltä Osmon kanssa, ts alueelliset kilpailutukset tms kehiin.
Osmo, kyllä az on mielestäni oikeassa. Ei me vielä ole tulossa sinne kehä kolmosen sisäpuolle. Ne kulut nyt näin isossa laivassa ovat koko ajan lissääntymässä sinne “uppoavaihin” kerrostaloihin joita yritettään tulvalta suojella jätepaaluin .;
Ongelma nyt ei satu koskemaan Helsinkiä, jossa ei syrjäseutua ole lainkaan. Jätehuollossa ei siirretä rahaa kunnasta toiseen Ongelma koskee muita kuntia, jossa pannaan keskustaajama maksamaan republikaanivyöhykkeen menoja.
Kaupunkien ulkopuolella ei mitään minne kannattaisi kävellä? Ovatko luontoarvot täysin pyyhkiytyneet vihreiden agendalta? Ihminenhän voi esimerkiksi arvostaa lenkkeilyä metsässä koiran kanssa. Tai tuhatta muuta asiaa, jotka kaupungissa eivät onnistu.
Tästä ja monista tämän rinnalla kulkevista ehdotuksista nyt vain paistaa erittäin vahvasti lävitse sellainen visio, jossa on vimma saada vähävaraisemmat omakotitalo-asujat pieniin laatikoihin Itä-Helsingin tai Vantaan kerrostaloihin, jotta heidän “hiiljalanjälkensä” pienenisi. Tätä tavoitetta halutaan edesauttaa lisäämällä kaikin mahdollisin keinoin omakotiasumisen kustannuksia erilaisin veroin, maksuin ja mm. nousevin lämmityskuluin.
Samaa ideologiaa edustavat muut erilaiset visioidut tasamaksut, kuten sellaisen mittaluokan lentoverot/maksut, jotka tekisivät myös omakotitalosta ajetun perheen vuosittaisesta etelän lomasta toiveajattelua.
Tämä ylevä vihreä visio haluaa maksattaa co2-leikkauksia erityisesti alemman keskiluokan ja köyhien elintapoja muuttamalla. Heidät kun on helpompi ajaa rakoon, jossa heillä ei enää ole varaa elämänvalintoihinsa.
Rikkaat ja ylempi keskiluokkahan asuisivat ja matkustaisivat aivan siinä kuin ennenkin. Maksaisivat hieman enemmänn ane-rahoja, mutta päästöjään eivät vähentäisi.
OS: “Taajamissa (ei autoa) liikutaan kävellen enemmän kuin keskelle peltoa rakennetuissa republikaaniunelmissa”
Taas lyödään lyötyä. Vapaaehtoisestiko keskelle peltoa muutetaan ? Yksi masentavimmista viime aikoina vastaan tulleista asuntopolitiikkaan liittyvistä dokumenteista on Kiinteistölautakunnan esityslista 16.12.2008, jossa alle 40% luovutettavista tonteista ohjautuu vapaarahoitteiseen vuokra- ja omistusasuntotuotantoon. Helmenä 4500 k‑m2 puiston vierestä Jätkäsaaresta oleellisesti vastikkeetta Hem i stan ‑nimiselle poppoolle joka vain sitä sattui pyytämään. Mukana tietty hallinnon sisäpiiriläisiä jotka tuntevat päätöksentekoprosessit.
Ei työssäkäyvän perheen rahat riitä hintatasoon joka on tämänkaltaisen asuntopolitiikan seuraus, eikä sisäpiirin kanssa kukaan pysty kilpailemaan silloin kun niukkkuutta jaetaan. Jos haluaa kärjistää, voi sanoa että kehyskuntien republikaanivyöhykkeet ovat Helsingin segregaatiota vastustavan asuntopolitiikan seurausta. Halutuimmat tontit jaetaan ihmisille joilla muuten olisi varaa vain radanvarsiasumiseen ja samalla työnnetään omilla rahoillaan liikkellä olevat parjattuihin republikaaniunelmiin.
Hyvä Osmo. Just näin.
Ei niitä jätehuollon markkinoita ees kannata mennä sorkkimaan mitenkään kaupunginosakohtaisesti. Jos jäteen kerääminen on tosi kannattavaa tehdä harvoin ja isoilla autoilla, niin tulee luonnollisia monopoleja kaupunginosiin.
Tässä on muuten mun mielestä mielenkiintonen podcästi, missä pari taloustieteilijää keskustelee siitä milloin kannattaa kierrättää, mikä on jätettä ja mikä on resurssi ja miten ne voi erottaa toisistaan yms.
http://www.econtalk.org/archives/2007/07/munger_on_recyc.html
Catilina, se on tapana lukea joukkoliikenteen ja kaupunkien eduksi että niissä keskimäärin kävellään enemmän, mikä sitten taas on keskimäärin kai hyväksi terveydelle, sano sinä kun asiasta jotain ymmärrät. Joskus olen kuullut harvoja pysäkkivälejä puolustettavan samalla perusteella, mutta se on kyllä täyttä puppua. Joukkoliikennettä tehdää matkustajia varten ja jos matkustajat haluaa korvata kulkuneuvolla periaatteessaa käveltäviä matkoja (sateella, pakkasella, helteellä, pimeällä, lasten kanssa, kantamuksineen…) niin se on matkustajien asia. Mutta harvemmin sitä kuulee niin päin esitettävän että tarkoitus olisi tietentahtoen kävelyttää ihmisiä, eikä tuo toimi kun ihmiset jättää kävelemättä. Tarkemmin ajatelllen lähiöarkkitehtuurissa on vähän tuollaisia piirteitä…
spottu, eikö ne omarakennetut talot ole vuokratontilla?
En minä nyt oikein ymmärrä tätä ruikutusta ettei ihmisillä ole varaa asua kaupungissa eli sitä syrjäisempää asumista pitää subventoida? Sen kun tekee lisää kaupunkia, ei sen rakentaminen per asuinneliö ole sen kalliimpaa kuin haja-asutuksen, itseasiassa päinvastoin.
Ainakin täällä meillä päin (lähiössä) on loistavat kävely- ja pyörätiet, joita pitkin pääsee niin kauppaan, kirjastoon kuin uimarannalle. Maaseututaajamassa sijaitsevalta mökiltä pääsee kävellen ainoastaan lehmiä katsomaan (ihan kivoja ei siinä mitään, näin viime kävelyllä vasikan emänsä nisällä ja siinä oli kaupunkilaiselle ihmettelemistä). Asiointireissut on hoidettava autolla tai moottoriveneellä (parempaan uimarantaan jaksaa jopa järvihankaimilla soutaa).
On tilastollinen tosiasia, (Yhdysvalloista) että kahden auton omakotialueilla kävellään vähemmän kuin kaupungissa. Parkkipaikka on lähempänä kuin ratikkapysäkki.
Ei jätteenkuljetus maaseudulla taida olla mikään iso ongelma. Ongelmajätteille ja muille jätteille (eri lajeille) on omat keräyspisteensä. Niihin voi viedä jotain omaan kierrätykseen kelpaamatonta muutaman kerran vuodessa.
Ehkä taajamien hyvin organisoitu jätteiden keräys on isompi ekologinen ongelma siksi, että vieressä sijaitseva pohjattomalta vaikuttava jäteastia houkuttelee kuluttamaan kertakäyttötyyliin. Elämälle tarjotaan mallia, jossa tavarat liikkuvat liukuhihnaa pitkin marketista kodin kautta jätehuoltoon (=> “kulutan, siis olen olemassa”).
Tuossa maaseudun mallissa joutuu ainakin vähän miettimään paljonko jätettä syntyy. Kuljetuskustannukset eivät taida olla kovin korkeat, vaikka matkat ovatkin pidempiä.
Osmo on varmaan lukenut vähän huonosti kyseisen hesarin pääkirjoituksen. Siinähän keskeisin kysymys oli, voivatko kiinteistöt tehdä suoraan itse sopimuksia jäteyhtiöiden kanssa vai pitääkö kunnan tehdä sopimukset kilpailutuksen kautta?
Mutta jos kunta kilpailuttaa, niin se voi aivan hyvin tehdä kilpailutuksen Osmon esittämällä tavalla siten, että jokaiselle kaupunginosalle kysytään jäteyrityksiltä oma hintansa. Silloin tiiviisti asutettujen alueiden asukkaat eivät subventoi haja-asutusalueita.
Minä ymmärsin Osmon kirjoituksen niin, että Osmo ja hesari olivat pääkysymyksen osalta samaa mieltä. Ei ole mitään järkeä siinä, että vierekkäisissä kiinteistöissä käy eri yhtiöiden autot. Siksi on parempi, että kunta kilpailuttaa jäteyhtiöt.
En lajittele.
Lajittelu on ympäristörikos.
Poltan kaikki jätteeni.
Ei kunnalla ole mitään intoa tehdä kilpailutusta kokonaistehokkaasti. Helpoimmallahan kunnassa päässään, kun laitetaan koko kunta kokonaisuutena kilpailutukseen ja siihen saadaan sitten ehkä yksi tarjous.
Näin tässä tulee kuitenkin käymään. Julkinen sektori ja kustannustehokkuus nyt kun vaan eivät mitenkään sovi samaan lauseeseen. Kunnallinen monopoli on lähes myyttinen helvetinhirviö tässä suhteessa.
Olen jo pitkään ihmetellyt miksi kaikkiin tuotteisiin ei automaattisesti lisätä jätteenkäsittelymaksua (vähän niinkuin ydinsähköön). Kuluttajalla olisi sitten vapaus sopia jäteastiansa tyhjennyksen haluamansa kunnan sertifioiman jätteenkäsittelyfirman kanssa, jolloin jätemäärää vastaavat rahat vain tilitettäisiin ko. firmalle. Mikäli ei haluaisi tehdä omaa sopimusta voisi vain kipata roskat lähimpään kunnalliseen roskalaatikkoon ilman omantunnontuskia.
Jos jätteestä tehtäisiin näin “arvotavaraa” olisi kuntien helppoa ripotella kunnallisia keräyspisteitä laajemmalle. Nythän esim. Parainen “keskitti” (eli vähensi) vastikään säästösyistä keräyspisteiden määrää, mikä tulee ainoastaan herättämään henkiin vanhan saaristolaisperinteen kiven painoon pohjautuvasta jätteidenkäsittelystä venematkan aikana.
Eikö jätepolitiikan ensisijainen tarkoitus tulisi olla varmistaa että kaikki jätteet kerätään ja kulut tästä tulevat suoraan kuluttajalle. Tämä ohjaisi firmoja suunnittelemaan pakkauksia joissa on pienempi jätemaksu ja kuluttajia ostamaan tuotteita joissa on ekologisemmat pakkaukset.
Ihan hämmästyin, kun Osmo kirjoitti niin suoraan Ympäristöyritysten liiton sanakääntein. Jos niiden teksti uppoaa noin täysin Osmoon, niin entäs ne tyhmemmät poliitikot… pahalta näyttää. Se mikä minua ärsyttää, on tuo monopoli-sanan käyttö kunnan KILPAILUTTTAMAN jätteenkuljetuksen yhteydessä. Ja Osmon ja muiden ihailemissa kierrätyksen kultamaissa Euroopassa on lähes poikkeuksetta kunnan järjestämä, usein myös kunnan omat jäteautot ja kuskit. Suomessa jätteenkuljetuksissa syntyy niin sanottuja luonnollisia monopoleja helposti alueille, jotka eivät ole bisneksen näkökulmasta kiinnostavia = haja-asutusalueet. Tällöin hinta on se mitä yrittäjä kehtaa pyytää. Joillakin käy tuuri ja alueella toimii kohtuullisesti hinnoitteleva yritys. Kaikilla ei asiat ole niin hyvin. Kuntien tekemä kilpailuttaminen TUO KILPAILUN SINNE MISSÄ SITÄ EI MUUTEN OLISI. Jos siis kilpailuttamista pidetään lähtökohtaisesti hyvänä, on syytä antaa kuntien kilpailuttaa jättteenkuljetukset.
Jätteenkäsittely on sitten toinen asia. Harvassapa ovat (kumma kyllä) yksityisten yritysten tekemät jätteenkäsitelyn investoinnit. Kun yksityinen raha ei uskalla investointeja tehdä (tutkikaa ja selvittäkää, mistä löytyy yksityiselllä rahalla JA ilman kuntasektorin kanssa tehtyjä kymmenien vuosien sopimuksia), on kunallisen jätehultosektorin kuitenkin kannettava lakisääteinen vastuunsa ja kehitettävä jätehuoltoa, jolloin laitosinvestoinnit jäävät kuntasektorin (yhtestyökuvioita mm. energiasektorin kanssa toki on) harteille.
Eivät kunnat ole tässä pahiksia, vaikka bisnessektori haluaa niin väittää! Kunnat kaventavat voittomarginaalia (asukkaiden hyväksi) ja ovat siksi pahiksia bisneksen näkökulmasta. Avaa silmäsi Osmo!
Kysymys on siitä, ettäö kunnat eivät anna jätettä kierrätettäväksi vaan vaativat kaiken omaan polttoonsa tai kaatopaikoille. Sitä ei voi pitää hyvänä. Lopputuloksena on, että Suomessa kaatopaikkojen osuus jätehuollosta on megalomaalisen suurta muihin Euroopan maiin verrattuna. Toki kuntakin voisi toimia nykyaikaisesti, mutta kaatopaikka näyttää olevan ainoa mihin kunnan organisaatio kykenee — tai brut6aali massapoltto.
Marko Jalonen: “Tässä on myös se näkökanta, että jos haja-asutusalueen jätehuoltoa ei subventoitaisi, osa asukkaista ratkaisisi ongelmansa kippaamalla jätteet levähdyspaikoille tai tien varteen.”
Eihän se niin mene, subventiolla ei ole merkitystä. Merkitystä on pakollisella osallistumisella järjestettyyn jätehuoltoon. Jätteiden kippaamisella levähdysalueille ei vapaudu maksusta, joten se ei kannata. Eli maksu voisi olla ajokustannusten mukaan porrastettu.
Osmo siis haluaisi, että kaukana kaikesta asuvien tulisi maksaa jätehuollostaan enemmän kuin he, jotka asuvat yhdyskuntarakenteen kannalta fiksummin. Joistakin kommenteista kävikin ilmi, että tämä ei onnistu esim siksi, että silloin korpien asukit joko polttavat jätteensä tai sitten kippaavat ne metsiin.
Hajallaan asumisen ongelma tuottaa muitakin ongelmia kuin jätehuolto (kuten OS selkeästi tuo esiin). Ratkaisu kaikkeen olisi se, että kunnille annettaisiin oikeus ‑tai jopa velvollisuus- verottaa asukkaitaan asuinpaikan mukaan. Eli jos asut kaukana kaikesta, maksat enemmän kunnallisveroa. Tällä tavalla saataisiin “pakotettua” jengi poihtimaan tarkkaan syrjään muuttamisen järkevyyttä.
Toisaalta tällainen menettely kärjistäisi maan hintaeroa keskusten ja korpien välillä edelleen. Ellei sitten viisaat päättäjämme saisi viimeinkin vauhtia kaavoitukseen.
Osmo sanoo:
On tilastollinen tosiasia, (Yhdysvalloista) että kahden auton omakotialueilla kävellään vähemmän kuin kaupungissa.
En epäile, etteikö tämä pitäisi paikkansa täälläkin.
Amerikkalaisten omakotitaloalueiden infra poikkeea kuitenkin olennaisesti suomalaisesta, koska siihen ei kuulu kevyen liikenteen väyliä lainkaan.
Isäni oli käymässä taannoin tuttavillaan tällaisella alueella. Jokin bisneksiin liittyvä asiointi vaati kilometrin siirtymää, ja vaikka perhe kovasti tietysti tarjoili autoa lainaan, niin isäni päätti kävellä — ainahan täällä nyt tuollaiset matkat on kävelty.
Puku päällä ja salkku kainalossa hän sitten tallusteli autotien reunaa ilmeisen huolestuttavana näkynä, koska tällä kilometrin matkalla viitisen autoa kuulemma ehti pysähtyä ja kysyä, mikä miehellä on hätänä. Joka autosta tuli myös kyytitarjous. Pitivät ehkä sikäläisen käsityksen mukaan heittelejättönä, jos aikuinen mies noin vain keskellä päivää jätetään kävelemään muutama sata metriä.
Tarina kertoo sen, että jalankulku näillä seuduilla on kertakaikkisen kummallista silloin, jos näyttää siltä että kävelijä on menossa jonnekin. Kaipa he siellä nyt lenkkeilevät kuitenkin.
Tarina kertoo myös sen, kuinka ystävällisiä ja avuilaita keskiluokkaiset, tavalliset amerikkalaiset ovat.
tpyyluoma: “spottu, eikö ne omarakennetut talot ole vuokratontilla?”
Näistä on vähän hankala löytää tietoa, yleensä hitas-ehtoisten asuntojen vuokrat ovat olleet kai jossain 1–2 e/m2/kk paikkeilla. Kaupungin linjauksen mukaan vuokra pitäisi olla 4% ostohinnasta eli varovaisesti arvioituna jossain 5 euron paikkeilla / m2/kk kantakaupungissa puistoon rajautuen 1500 e/m2 ostohinnalla. Osmo oli päätynyt vähän toisella logiikalla vuokratasoon 6,25 e/m2/kk. Tätä tarkoitan ilmaisulla “oleellisesti vastikkeetta”.
Jo pelkkä keräämistapa herättää hilpeyttä. Kuusi rekkaa kiertää kaikki talot ja vielä toivotaan lasin ja metallin talokohtaisia keruuastioita. Siis kahdeksan rekkaa ajaa jonossa kaikki talot!!
YTV aluekeräyspisteitä n. 15kpl, haloo metropoli!
Tukholmassa aluekeräyspisteitä n.250kpl! ja taloyhtiöissä kerätään vain poltettava (ja sanomalehti). Lisäksi viemäristä bio. Linkistä näkee paikat ja osoitteet, jota voi kopipastata eniro.se katunäkymään tai googlen vastaavaan, niin näkee fyysisen sijainnin. Pöntöt aivan normaaleja (mitä nyt niissä on myös liikuntarajoitteisen aukko), ja niitä on sijoitettu kadun varteen lähelle kauppa muutaman autopaikan verran. Eikä lasinkeruusta lähi asukkaat valita, ääni kuuluu kaupunkiin. Mutta kahdeksan rekan jono suomessa onkin sitten ihan ok.
http://se.ftiab.se/avskarta.aspx?reloaded=true
Saadaan vähemmällä vaivalla, rahalla ja nopeudella suurempi määrä jätettä.
Mutta kaikki tämähän on vain poliittista.
Niinpä “fiksu” kunta kuljettaakin jätteet Ruotsiin! Ei, tämä ei ole vitsi.
spottu, minun käsitykseni mukaan HITAS-ehdoin vuokratun tontin pitäisi periaatteessa olla noin 20% markkivuokraa halvempi. Toki sen markkinavuokran määrittäminen on vaikeaa. Minun puolesta tuosta alennuksesta voi luopua, ei sillä ole mitään merkitystä. HITASia jonotetaan siksi että asuntojen myyntihinnat on reilusti halvempia kuin vastaavan yksityisrakenteisen joka on myös vuokratontilla.
Osmo kärjistää, ja sehän on tietenkin keskustelun herättämiseksi suotavaakin. Kuntien omistamissa jätehuoltoyhtiöissä on kuitenkin useita, joiden alueella kotitalouksien jätteistä kierrätetään lähelle 50% ja muutamia joiden alueella lopusta sekasotkusta suurin osa käytetään polttoaineena. 50% kierrätysaste (bio, paperi, kartongit, lasi, metalli, energiajäte (ok, no tämäkin on energiaa), puujäte) ei ole mielestäni huono ollenkaan! HSY on iso organisaatio, monet pienemmät jätehuoltoyhtiöt ovat hoitaneet jätehuollon paljon mallikkaammin. Mutta sitä ei näe, ellei joskus poistu Helsingistä muuta Suomea katsomaan!
Sitten tuo Osmon mainitsema “brutaali” jäljelle jäävän jätteen massapoltto=energiakäyttö, jota mm. ihailluissa Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa tehdään moninkertaisesti Suomeen verrattuna, lisää jätteen hyötykäyttöastetta niin että se on luokkaa 80–90%. Miksi ei saisi?
Kierrätyksen ihmemaassa Belgiassa kierrätetään kuuulemma 70% (syntypaikkkalajittelu ja materiaalikierrätys), ehkä voisimme oppia sieltä jotain, vaikka asukastiheys on 440 as/km2, kun se Suomessa on ollut 14…
Älkää nyt te pääkaupunkiseudun ihmiset unohtako, että käytännön asioissa tilanne on ihan erilainen täällä “muualla Suomessa”, kyllä se asukastiheys vaikuttaa todella ratkaisevasti matkoihin, kertymiin ja kustannuksiin. Ja kierrätyksestä saatavaan ympäristöhyötyyn!
Ja jos Kölnin messuilla ei näkynyt paljon kunnallisen jätehuollon edustajia, niin eipä näkynyt kunnallisen jätehuollon vuosipäivillä Helsingissä = lyhyt matka(Jätelaitospäivillä)yhtään poliitikkoa! Päivät avannut ympäristöministerikin lähti avaussanojen jälkeen, ei varmaan uskonut oppivansa mitään päivien annista. Että valitettavasti aika huonon käsityksen siinä sai myös siitä paljonko asiatieto päättäjiä kiinnostaa!
Osmo se jaksaa toistaa helppoa jätteenkuljetusfirmojen populismia kuntien halusta viedä kaikki polttoon tai kaatopaikalle.
Yhdyskuntajätetilastojen perusteella yli 90 % materiaalien kierrätyksestä on vstuullisten tuottajayhteisöjen ja vastuullisten kuntien tai näiden yhdessä järjestämää. Osmo voisi vaikka vilkaista kuntien ja tuottajayhteisöjen kierrätys.info — sivuja. Siellä niitä kuntien ja tuottajien kierrätyspisteitä on jo yli kaksikymmentuhatta ympäri maata. Lisää toki vielä mahtuu ja kunnat ovat niitä yhdessä tuottajien kanssa koko ajan perustamassa.
Osmon hurskastelu jätteenpoltosta on imelää, kun tähän asti jätteenkuljetusfirmojen pääinnovaatio on keräillä ja Osmon edustaman yrityksen murskata jätettä polttoon! Vaikka tätä kutsuttaisiin energiajätteeksi tai kierrätyspolttoaineeksi ei sillä ole mitään tekemistä kierrätyksen kanssa. Jätekuskien firmoilla olisi ollut jo vuosia aikaa innovoida ja investoida esimerkiksi elinkeinojätteiden aitoon kierrätykseen, mutta mitään ei ole syntynyt. Jätteen kuljetusfirmojen kyky näyttää riittävän vaan ratin vääntöön ja murskan pyörittämiseen. Ja rekkaralli maan halvimmille kaatopaikoille jatkuu.
Osmo oli sentään huomannut, että dieseliä palaa kun kuljetusfirmat vapaan kilpailun nimissä risteilevät peräkkäin 20 tonnin kuorma-autoilla asuinalueiden kaduilla ja ymmärtää, että asukkaiden jätteen kuljetukset pitää jo ympäristösyistä kilpailuttaa kuntien toimesta — kuten yhä useammin tapahtuukin.
Minä en mitenkään pidä oikeutettuna väittää, että ajaisin yksityisten jätteenkuljetusfirmojen asiaa, koska en pidä näiden tavoitteesta — luoda järjestelmä jossa kuljetetaan mahdollisimman paljon. Kyse on siitä, että kunnallinen jätehuolto vie aivan liikaa jätteistä kaatopaikoille. Pääkaupunkiseutu on tässä esimerkki huonosta toiminnasta.
Pohdin tätä kysymystä joskus talousnäkökulmasta, ja pidin ongelmaa mielenkiintoisena, mutta vaikeana. Mutta pohditaan lisää.
Tämä on suhteellisen kallista toimintaa, ja periaatteessa yrityksen toiminta tulee rahoittaa ‘roskientuottajien’ toimesta. Lajittelu ei kuitenkaan ole kaikkien mieleen, ja se maksaisi vielä lisää. ( +jotkut kippaavat roinansa metsiin kun jätemaksut ovat korkeat)
Mikäli jätefirma voisi saada maksun kerätessään tuotteen x, ja sen päälle maksun sen eteenpäinmyymisestä voisi konseptissa olla ideaa. Esimerkiksi sohva, kiuas tai vastaava voisi edetä jossain muodossa talousketjua eteenpäin.
Osmo:
Olet kyllä hiukan älyllisesti epärehellinen valittaessasi Suomen kaatopaikkajätteen suuresta määrästä. Suurin syyllinen tuohonhan on edustamasi puolue ja sitä lähellä olevat ympäristöjärjestöt, jotka ovat johdonmukaisesti sabotoineet yrityksiä jätteenpolttolaitosten perustamiseksi ja kaatopaikkajätteen määrän vähentämiseksi.
Ok. Osmo ei siis ole yksityisten jätteenkuljetusfirmojen asialla! Siis ei tietoisesti ole, mutta mielipiteet kumminkin tahattomasti satavat ympäristöyritysten laariin…
No, mitäs mieltä Osmo olet siitä, että yksityinen jätealanyritys saa Suomessa perustaa kaatopaikan ja sekä kuljettaa, että sen jälkeen kipata jätteet kaatopaikalleen ilman jäteveroa! Tätä ei kunnallinen rehellinen firma voi tehdä, vaan kärsii 30 € “sakon” jokaista jätetonnia kohti verrattuna yksityiseen, jonka ainoa innovaatio on murska ja jonkinlainen seulonta. Kerrohan missä ne innovaatiot siellä ykstyisellä sektorilla luuraa? Ainakin siellä yksityisellä sektorilla on nähtävissä kaikenlainen järjestelmän ja lainsäädännön (mm. jäteverolain) porsaanreikien hyödyntäminen ja voiton maksimoiminen. Itse en pysty ihailemaan semmoista vilunkipeliä…
Se, ettei yksityisillä’ kaatopaikoilla ole veroa on tietysti aivan väärin. Vihreät ovat vastustaneet tätä jokseenkin ainoana puolueena.
Vaikka olen sitä mieltä, että kilpailu voisi tuoda alalle innovaatioita, en tietenkään tarkoita, että yksityisiä pitäisi tässä kilpailussa suosia.
On monia syit6ä, joiden vuoksi juuri tuo jätteiden keräily ja kuljetus onkin syytä pitää kunnan kilpailuttamana kokonaisuutena, mutta jos jokin jätealan yritys on valmis huolehtimnaan jostain jakeesta edullisemmin, tämä pitäisi sallia.
Heikki: “(+jotkut kippaavat roinansa metsiin kun jätemaksut ovat korkeat)”
Ehkä jokin yritys — onhan niitä nähty — mutta yksityinen ei saa vapautusta jätehuoltoon kuulumisesta eikä maksusta.
tpyyluoma: “HITASia jonotetaan siksi että asuntojen myyntihinnat on reilusti halvempia kuin vastaavan yksityisrakenteisen joka on myös vuokratontilla.”
No jos yhdistyksen jäsenten blogeja on uskominen, ei jonoteta vaan kaupungin virkamiehet osaavat soitella sopiville ihmisille ja ja kysyä jospa he haluaisivat ystävällisesti ottaa vastaan tontin hitas‑1 ‑ehdoin. Jos ei ole kaupungin soittolistalla, voi sitten yrittää etsiä jotain kukkarolle sopivaa tonttia Kirkkonummi-Nurmijärvi ‑akselilta. Kilpailua hyvistä veronmaksajista Helsingin tyyliin, sano.
Jos spotulla on tietoa tuollaisesta toiminnasta, kuulisin mielelläni lisää.
Soininvaara näkee haja-asutuksen ja kaupunkiasutuksen mustavalkoisesti. Haja-asutus on paha ja kaupunkimainen eläminen on kaikin puolin parempaa. Maakuntien rahoilla on kuitenkin mahdollistettu kaupunkimainen asuminen ja hyvinvointi.
O.S. ei kuitenkaan olisi valmis maksamaan maakunnille takaisin ltin latia, jos saisi yksin päättää. Sama koskee ilmeisesti vihreitä ylipäätään. Toisenlaisia kannanottoja on kuitenkin esittänyt vihreiden listoilla esiintynyt aluetieteisiin perehtynyt professori Hannu Katajamäki Vaasan Yliopistosta.
Ihmettelen niinkin oppineen , kuin Soininvaara, mustavalkoista käsitystä asiasta. Maakuntien kehityshankkeisiin menevät rahat ovat yksinomaan pahasta. Perusteena näyttää olevan esim. se, että maakuntien hankeet maksavat vähän . Pääkaupunkiseudun satoja miljoonia maksavat hankkeet tuottavat enemmän rahaa ja ovat siksi hyväksyttävämpiä.
Maaseudun elämäntapa on tylsää esim. Soininvaara ja Meriläinen. Mitään ei kuitenkaan puhuta ilmiöstä urban stress, josta saat oivan esimerkin seuraavalla tavalla: Viivähdä autollasi liikennevaloissa sekunnin vihreän syttymisen jälkeen, niin saat kuulla takana olevien autojen mielettömän tööttäyssinfonian. Aivan kuin olisit edelleen jalkapallon MM-kisojen vuvuzelahelvetissä.
Ympäristösuojelun varjolla tehtävä politiikka ei ole tällaisessa muodossa uskottavaa. Keskiverto ihminen ajattelee, että on ihan yks hailee mitä viisi miljoonaa ihmistä tekee, tai muutama sata tuhatta, jotka asuvat jossakin suomalaisessa kaupungissa.
OS: “Jos spotulla on tietoa tuollaisesta toiminnasta, kuulisin mielelläni lisää.”
Hem i Stan-yhdistyksen sielu Salla Korpela totesi sunnuntain kokouksessa, että yhdistyksen johdolle tuli melkoisena yllätyksenä kaupungin virkamiesten soitto, että onko halukkuutta hitas-tonttiin. (lähde)
Kiinteistölautakunnassa 16.12.2008: Koti kaupungissa – Hem i stan – nimiselle yhdistykselle
vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamiseen hitas-1-ehdoin (4500 k‑m2, tontti 20800/1, 48 asuntoa.
Talon asukasvalinta tapahtuu Koti kaupungissa ry – Hem i stan rf – yhdistyksen kautta. (lähde)
spottu, mielenkiintoista. Minä en vaan ole ihan varma onko tuo ongelma. Luottamushenkilöt on polkenut jalkaa virkamiehille siitä että kaupunkiin pitää saada enemmän omatoimirakentamista, ja minusta tuo tavoite on sinänsä hyvä koska tuo nopeuttaisi asuntotuotantoa. Eli en minä nyt virkamiestä oikein osaa syyttää. Ja toisaalta noita omatoimiprojekteja on vain kourallinen, asia olisi eri jos halukkaita olisi jonoksi saakka. Tai sanotaan näin päin, jos pistät kerrostaloprojektin pystyyn ja virkamies ottaa sinuun yhteyttä tarjotakseen tonttia, niin minulla ei ole tästä veronmaksajana ja kaupunkilaisena mitään valittamista.
tpyyluoma: “Ja toisaalta noita omatoimiprojekteja on vain kourallinen, asia olisi eri jos halukkaita olisi jonoksi saakka.”
Tontteja jonotetaan kehyskunnissa, Helsingissä on tuhrattu viime vuosina kymmeniä miljoonia siihen että omatoimirakentajat blokataan ulos torsoksi jäävistä tarjouskilpailuista. Täällä ei ole jonoa, kun jonottaminen on hyödytöntä. Nyt sitten käy ilmi että tonttihan löytyy vaikka kalleimmalta uudelta alueelta ilman tarjouskilpailua kunhan mukana on sisäpiiriläisiä kertomassa miten temppu tehdään.
Omatoimirakentamisen kehittämiseen tarvitaan ilmoitus huuto.net:issä järjellisin ehdoin, ei se sen monimutkaisempaa ole. Nyt ei ole tehty sitäkään.
Osmo arvelee, että kilpailu voisi tuoda innovaatioita. Ihan totta, kyllähän se voisi.
Jos kumminkin vähän konkreettisemmin puhuttaisiin asiaa, niin vuosikausia kuntayhtiöt ovat tehneet käsittely-yhteistyötä ja ostaneet palveluja valtavilla summilla yksityisiltä yrityksiltä ja yhteisöiltä. Vai minne Osmo luulet että ne kaikki kerätyt kartongit, lasit, vaatteet, metallit, energiajätteet, biojätteet ja ongelmajätteet on toimitettu eteenpäin? Tuottajayhteisöjen kanssa (jotka edustavat maahantuojia, kauppaa ja valmistajia) on sovittu paperista, SERistä, kyllästetystä puusta ym. Että kyllähän kuntayhtiöt työllistävät ostamiensa palvelujen kautta suuren määrän ihmisiä erilaisissa jätehuoltoalan yrityksissä ja yhteisöissä. Jos nämä kerrannaisvaikutukset ja osuudet yhtiöiden budjeteista laskettaisiin, niin nähtäisiin millaisen suuren yrityskentän kuntayhtiöiden ostama palvelujen kirjo ja volyymi oikein ylläpitävät. Että kyllä minun mielestäni yritysektorin tarjoamat palvelut käytetään kuntayhtiöissä varsin hyvin hyväksi.
Ja kaatopaikalle sijoittaminen on kuntayhtiöiden mielestä vanhanaikaista ja tällä hetkelläkin se viimeinen vaihtoehto. Jossain vaiheessa Suomeenkin tulee orgaanisen jättteen kaatopaikkakielto ja lopulta käsitelemättömän jätteen kaatopaikkakielto, ja kuntayhtiöissä toimintaa kehitetään jo tämä mielessä. Tarvittavia investointeja käsittelylaitoksiin ei kuitenkaan voida tehdä (edes kuntapuolella!) epävarman jätevirran varassa. Investointien rahoitus tulee olla kunnossa, ei ole älyä tehdä kalliita laitoksia tyhjänpantiksikaan.
Minun on vaikea ymmärtää sitä, että jos jokin yritys on valmis hoitamaan jonkin jätejakeen halvemmalla — tai jopa maksamaan siitä — kunnallinen polttolaitos voi vaatia sitä itselleen korkeammin hävittämiskustannuksin, koska muuten kallis polttolaitos ei kannata. Missään muussa osassa taloutta ei toimita näin.
Osmo:
Miks se on väärin? Eiks se julkisten toimijoiden maksama vero oo se vääryys ja tätä vääryyttä on ihan turha kasvattaa verottamalla yksityisiä.
Ja tietysti myös monia syitä miksi sitä ei ole syytä pitää kunnan kilpailuttamana. Ehkä voitas tehdä silleen, että osa kunnista kilpailuttaa itte ja osa antaa kuntalaisten ostaa palvelua itse.
Anne: “Tarvittavia investointeja käsittelylaitoksiin ei kuitenkaan voida tehdä (edes kuntapuolella!) epävarman jätevirran varassa.”
Nähtävästi jätesektorilla lainsäädännön takaamiin automaatteihin perustuva rahoitus on niin selkäytimessä ettei sen absurditeettia edes huomata. Investointilaskelmien paikkansapitävyys on asia joka ansaitaan investoinnin elinkaaren aikana, ei itsestäänselvyys joka on hallinnassa investointihetkellä.
Samalla logiikalla voidaan perustella minkä tahansa budjetointiepävarmuutta aiheuttavan julkista palvelua täydentävän toiminnan kieltäminen. Miten olisi jos kunta ilmoittaisi vaikka omistavansa asukkaidensa sairaudet, kun terveydenhuoltopalvelujen mitoittaminen on niin hankalaa kun yksityiset palveluntarjoajat sotkevat laskelmat ?
Osmo kirjoitat, että
“Minun on vaikea ymmärtää sitä, että jos jokin yritys on valmis hoitamaan jonkin jätejakeen halvemmalla – tai jopa maksamaan siitä – kunnallinen polttolaitos voi vaatia sitä itselleen…”. Voitko täsmentää missä tällaista on tapahtunut? Tietääkseni asumisen jätteitä keräyspaperia lukuunottamatta ei kukaan hae ilmaiseksi, saati maksa niistä. Paperin tuottajavastuu perusteltiin aikanaan jätehuollon toiminnan varmistamisella, jatkuvuudella ja investoinneilla. Kun markkinat ei vedä, silloin aletaan hakea vastuullisia.
Kirjoittaisin hieman epäoikeudenmukaisuudesta. Mikäli jätteen keräily kilpailutettaisiin täysin, niin eikö se tarkoittaisi myös sitä, että kaatopaikan lähellä asuvat saisivat jätehuollon halvimmalla. Tämä tuskin voi kuitenkaan olla tarkoitus.
Meillä Päijät-Hämeessä vastaanotetaan korvauksetta:puu, metalli, lasi, risu ja haravointijäte, maalit ym ongelmajätteet . Ekopisteisiin voi jättää nestekartongit, pienlasin ja pienmetallin. Kotitalouksissa lajitellaan energiajäte ja kaatopaikkajäte. Jätelaitos toimitta energia jätteen (kuulemma veloituksetta) Lahti-Energialle, joka kaasuttaa jätteen leijupetimenetelmällä polttoon.Energiajae ei siis ole jäte, vaan raaka-aine.
Osmon kirjoituksista saa käsityksen, että jätehuollosta vastaavat henkilöt kunnissa olisivat typeryksiä, jotka eivät ymmärrä talousajattelusta pätkääkään.
Jos kuntaan on rakennettu polttolaitos, niin sen jälkeen kunnan jätevirkamiesten pitää tietenkin jokaisen jäte-erän kohdalla laskea, onko kunnan kannalta edullisempaa ajattaa jäte-erä polttolaitokseen vai luovuttaa se jollekin muulle, joka mahdollisesti maksaa siitä ja jonka käsissä jäte-erä on arvokkaampi kuin polttolaitoksen käsissä.
Luulisi kunnan antavan suosiolla jätteitä jäteyrityksille, jos vaan ne pistävät tarpeeksi rahaa pöytään. Siitähän hyötyvät vaan veronmaksajat.
Jotenkin tällä politiikalla on saatu aikaan Euroopan vanhainaikaisimpiin kuuluva jätehuolto.
Niin, politiikallapa hyvinkin!
Spotulle, ja miksei Osmollekin pieni kommentti, että kun tilanne on se, että ykstyinen raha ei uskalla tehdä käsittelylaitosinvestointeja, niin onko tolkkua viedä investointimahdollisuus pois myös kuntayhtiöiltä!
Silloinhan kukaan ei tee tarvittavia käsittelylaitoksia!
Ja kaatopaikkakäsittely jatkuu hamaan tulevaisuuteen, ja poliitikot saavat jatkaa tekemänsä politiikan haukkumista ja hämmästellä jäteyhtiöiden saamattomuutta.
Poliitikkojen käsissähän tämä on!
Sanoisinko että valitettavasti…
Osmo Soininvaara on tarttunut tärkeään aiheeseen.
Jätehuollossa ollaan antamassa merkittäviä yksinoikeuksia yhdelle toimijalle, mikä paitsi vääristää markkinoita, myös asettaa kunnalliset jätelaitokset erikoiseen tilanteeseen. Malli, jossa toisaalta pitää vähentää syntyvän jätteen määrää ja toisaalta pyörittää isoa organisaatiota tuloilla, joita tulee kaatopaikkamaksuista, ei järjen mukaan voi olla toimiva ja kestävä.
Nimimerkki Anne esittää paikkansa pitämättömiä argumentteja sanoessaan, että yksityinen sektori ei ole investoinut jätehuoltoon. Kyllä se on, ja paljon. Miten olisi esimerkiksi nähtävä yritysten omistamat mädätyslaitokset, jos ei yksityisen sektorin tekeminä investointeina? Esimerkkejä on lukuisia.
Yksityiset yritykset ja kunnalliset jätelaitokset ovat investointien riskien suhteen täysin eri viivoilla. Yleensä investointia harkittaessa tehdään tarkka analyysi riskeistä. Jos ei ole tiedossa, että laitokseen tulee käsiteltävää jätettä myös tulevaisuudessa (tällä viittaan keskeneräiseen jätelakiin), vaatii aikamoista uskallusta tehdä suuri investointi. Kuntien jätelaitokset sen sijaan voivat tehdä investoinnin vaikka suuremmallakin riskillä, koska niiden toiminta perustuu lakisääteiseen oikeuteen periä asukkailta jätemaksuja. Jos toiminta ei ole kannattavaa, jätemaksuja voidaan esteettä nostaa. Käytännössä riski esimerkiksi toiminnan jatkumisesta on olematon, vaikka tehtäisiin suuri virhearviointi käsittelylaitosinvestoinnnin suhteen.
Yksityiset yritykset haluavat ja ovat valmiita kehittämään jätehuoltoa siihen suuntaan, joka on myös EU:n tulevaisuuden linja, eli siis kierrätyksen suuntaan. Kunnalliset jätelaitokset haluavat jätteet hallintaansa, jotta ne voivat ohjata ne jätteenpolttolaitokseen, kuten ne ovat sitoutuneet pitkillä sopimuksilla tekemään. Ikävä kyllä Seppo S:n kommentti “Luulisi kunnan antavan suosiolla jätteitä jäteyrityksille, jos vaan ne pistävät tarpeeksi rahaa pöytään. ” ei voi jätteen massapolttoon perustuvassa mallissa toteutua, vaikka se järkevää olisikin.
Kuntayhtiöiden hoitama jätehuolto ajaa kierrätyksen täysin nurkkaan. Jos kotitalouden jätteissä on jotain, jonka teollisuus voisi hyödyntää raaka-aineenanaan, olisi varmasti järkevää, että sen saisi kerätä jätemassasta erikseen? Kuitenkaan lainsäädäntö ei mahdollista yrityksille tämmöisen, vaikkapa kalvomuovin, keräyksen aloittamista. Jäteyhtiö tulee ja kieltää keräämästä tai käsittelemästä heidän kaatopaikalleen kuuluvaa jätettä. Eihän tässä ole mitään järkeä. Lahdessakin jäteyhtiö päätti, että paperinkeräyspisteitä saa olla vain heidän ekopisteillään. Muut paperinkeräysastiat ovat laittomia. Eiköhän olisi perusteltua, että jokainen toimija voisi kerätä jätteistä kierrätykseen ne sinne kelpaavat jakeet parhaaksi katsomallaan järjestelmällä ja vasta sitten viedään loppujae energiaksi. Juhlapuheissa kyllä kehoitetaan kierrättämään ja kehittämään uutta kierrätystekniikkaa (esim. Mauri Pekkarinen) mutta kierrättäjä ei saa kuitenkaan koskea koko jätekasaan, kun se on kuntayhtiön “vastuulla”. Etsi siinä sitten raaka-aineita kierrätysteollisuudelle ja luo innovattivisia kierrätysmenetelmiä vaikkapa muoveissa olevan öljyn regeneroimiseksi.. Kotkassakin poltetaan jätteenpolttolaitoksessa kuntayhtiöiden energiajätettä, jossa on seassa pahvia ja kartonkia, jotta saadaan energiaa, että voidaan tehdä uutta kartonkia.. On kuin hölmölöisten peiton jatkaminen
Ei Lahdessa jäteyhtiö mitään kieltänyt, ympäristöpomo kielsi. Ekopisteillä olevat paperinkeruuastiat eivät ole jäteyhtiön, vaan yksityisen toimijan. Pahville ja kartongille on omat keruupisteensä — hiukan toki viitseliäisyyttä vaaditaan!
Seppo S
“Osmon kirjoituksista saa käsityksen, että jätehuollosta vastaavat henkilöt kunnissa olisivat typeryksiä, jotka eivät ymmärrä talousajattelusta pätkääkään.”
Mistä lähtien kunnan työntekijöiden on pitänyt ymmärtää taloudesta jotakin?
Jos joku asia halutaan tehdä päin ***ttua, kannattaa sen järjestäminen siirtää kunnalle.