Huonot kuskit on karsittava liikenteestä

Taas kävi niin, että kun kuor­ma-auto pysähtyi suo­ja­tien eteen antaak­seen tilaa kolmelle lapselle, henkilöau­to ei kokenut aiheel­lisek­si pysähtyä, vaan ajoi kah­den tytön päälle.

Jos ohit­taa pysähty7mättä suo­ja­tien eteen pysähtyneen ajoneu­von, pitäisi ottaa kort­ti pois, tapah­tui onnet­to­muut­ta tai ei, koska

1) Jos sen tekee tahal­laan, ei ole sovelias aja­maan autoa

2) Jos sen tekee vahin­gos­sa, kos­ka ei osaa, on vielä sopi­mat­tomampi aja­maan autoa.

81 vastausta artikkeliin “Huonot kuskit on karsittava liikenteestä”

  1. Paljonko liiken­netur­mia aiheut­taa ajoko­r­tit­tomat kuskit? Veikkaisin, että suh­teel­lis­es­ti huo­mat­tavasti enem­män kuin ajoko­r­tilliset. Kiel­lot eivät siis aina pure, vaan parem­pi olisi lisätä kansan­sivistys­tä liikennekasvatuksessakin! 

    Tieli­iken­nela­ki on kyl­lä varsin mie­lenki­in­toinen keskustelun aihe, kos­ka siihen on läh­es jokaisel­la mielipide.

  2. Jotkut autoil­i­jat oikein kiihdyt­tävät suo­jateitä kohden, jot­tei jalankulk­i­ja vahin­gos­sakaan saisi päähän­sä käyt­tää lain anta­maa etuoikeut­taan. Itse olen ottanut velvol­lisu­udek­si astua näi­den tapausten eteen. Läh­es aina jar­rut­ta­vat (var­masti moni raivoa tun­tien), sit­ten ylitän lop­un suo­jati­etä. Yhden ker­ran on kus­ki jatkanut ajamista kohden vauh­tia hiljen­tämät­tä, jol­loin sain hypätä takaisin jalka­käytävän puolelle.

  3. Tässähän se ongel­ma on pähk­inänkuores­sa. Liiken­teessä ei ole sijaa virheille, ja ihmiset silti tekevät virheitä. Jos autoli­ikenne kek­ist­täisi­in nyt, kenellekään ei tulisi mieleenkään sal­lia taval­lis­ten ihmis­ten aja­van min­i­maalisel­la koulu­tuk­sel­la näitä laittehia. 

    Viime aikoina näitä vas­taa­van­laisia tapauk­sia on ollut itseasi­as­sa aika paljon. Poli­isin olisi ker­takaikki­aan otet­ta­va ryhtikam­pan­ja ja otet­ta­va kuukau­den-parin ajan ajoko­rt­te­ja pois ihmisiltä jot­ka aja­vat suo­jateistä noin läpi. Kyl­lä se sanoma sit­ten menisi pikkuhil­jaa ihmis­ten takaraivoon. Rahaa­han tuo vaatisi, mut­ta silti var­masti olisi halvem­paa kuin kuolemat/vammautumiset liikenteessä.

  4. Ei ei ei. Paljon parem­pi on jatkaa val­i­t­ul­la lin­jal­la, ja valvoa pelkkiä ylinopeuk­sia peltipoliiseilla.

  5. Meil­lä tääl­lä Salos­sa, joka on surullisen kuu­luisa siitä, että suo­jatielle ei uskalla men­nä suurin sur­minkaan, jopa poli­isien par­tio ajaa raa’asti toista kaistaa ohi suo­ja­tien eteen pysähtyneestä autosta.

  6. Kun bud­jet­ti käytetään sakkoau­tomaat­tien pystyt­tämiseen ja has­su­jen kir­jei­den lähet­te­lyyn, ei poli­isil­la ole resursse­ja valvoa liiken­nekäyt­täy­tymistä. Sain muu­ta­ma päivä sit­ten kir­jeen, jos­sa ker­rot­ti­in min­un aja­neen 103 km/h kun rajoi­tus oli 100. Lisäk­si ker­rot­ti­in, että tuon 3 km/h hiljen­tämi­nen säästäisi ääret­tömän mon­ta ihmishenkeä.

    Mak­saisin oikein ilois­es­ti sen sata­lap­pusen, jos sil­lä saisi poli­isin päiväk­si valvo­maan jotain risteystä. Siihen pystyviä kam­er­avalvon­ta­lait­teis­to­ja ei tai­da edes rahal­la saada.

  7. Itse jäin auton alle n.12 vuot­ta sit­ten saman­ta­paises­sa tilanteessa. Auto pysähtyi ja antoi men­nä suo­ja­tien yli, kun odot­telin vas­takkaisten kaisto­jen välis­sä. Sit­ten rin­nakkaiselta kaistal­ta toinen auto ajoi 50km/h päälle. Ihme että selvisin hengis­sä. Olin tuol­loin noin 9v enkä nykyään enää menisi samaan “hal­paan”.

    Mut­ta miten käytän­nössä Osmo toimisi se, että liiken­teessä olisi vain ajamisen sep­piä niin san­otusti. Auton ajamisen ja liiken­teen vaarat oppii aja­mal­la eli pitäisikö pakol­lisia ajo­tun­te­ja olla noin 1000kpl ennen kuin päästetään omin avuin liiken­teeseen? Ja olisiko vielä sil­loinkaan niin yli-ihmi­nen ettei ikinä erehtyisi?

    Mielestäni pysähtymi­nen ja tien anta­mi­nen jalankulk­i­jalle rin­nakkaiskaistaisel­la tiel­lä tulisi olla kiel­let­tyä. Se on liian vaar­al­lista ja sen hyö­ty on min­i­maa­li­nen jalankulk­i­jalle. Kokenutkaan autoil­i­ja ei aina huo­maa pysähtyä, jos toisel­la kaistal­la auto pysähtyy suo­ja­tien eteen. Tuon tapainen turha kohteliaisu­us jalankulk­i­joi­ta kohtaan voi olla vaarallista.

  8. Lait, joi­ta ei valvota, vievät laeil­ta kun­nioituk­sen. Seurasin het­ken aikaa liiken­net­tä eräässä kohtaa Helsin­gin keskus­tas­sa, ja noin 90% autoil­i­joista ei nou­dat­tanut kään­tymiskiel­to- ja ajok­iel­tomerkke­jä eikä myöskään väistövelvol­lisu­ut­ta puhu­mat­takaan nyt suo­ja­tien eteen pysähtymisestä.

  9. Täysin samaa mieltä. On hyvin har­vo­ja yhtä tärkeitä ja ehdot­to­mia sään­töjä kuin tämä. Kuten Sörnäis­ten Ranta­tien onnet­to­muudessa, niin ratis­sa oli taas naiskul­jet­ta­ja. Onko ongel­ma siinä, että osal­la naisil­la kyky hah­mot­taa ja mallintaa vaarati­lantei­ta on olema­ton ja yllä­tyk­sen kohdal­la ei kyetä kuin paniikkiin?

    Eilen taas 88‑v setä ajoi äidin ja vau­van päälle suo­jatiel­lä. Mik­si hänel­lä oli vielä ajokortti?

    Toki val­lit­se­vaa liiken­nepoli­ti­ik­ka läh­tee siitä, että hitaasti reagoi­va van­hus, naa­purin omapoli­isi kouluk­iusaa­ja ja kuuromykkä sokea ovat kaik­ki yhtä soveli­ai­ta toim­i­joi­ta liiken­teessä. Sik­si sitä osaa, joka osaa toimia kohtu­udel­la liiken­neym­päristössä pitää kurit­ta niiden vuok­si, jot­ka eivät sinne kuu­lu. Liiken­netur­val­lisu­us lie­neekin val­ti­olle etupäässä fiskaa­li­nen intressi.

  10. Anonyy­mi, automaat­ti­valvon­ta esimerkik­si liiken­neval­o­jen kun­nioit­tamisen suh­teen makaa käsit­tääk­seni lain­säätäjän pöy­däl­lä. Kukako­han sitä vastustaa?

    Tuo­mas, juuri noin, ihmiset tekee virheitä. Tosin Hesarin mukaan tässä kyseisessä tapauk­ses­sa yksi pyöräile­vistä tytöistä kerk­isi tien yli eli aika vaikea ymmärtää miten ne kak­si muu­ta olisi tul­lut yllä­tyk­senä. Olisiko niin että kul­jet­ta­ja ei syys­tä tai tois­es­ta ollut ihan ajokunnossa. 

    Mut­ta takaisin tuo­hon virhe­herkkyy­teen: Jos nyt vaan uskot­taisi­in ihan suo­si­ol­la että osa autoil­i­joista syys­tä tai tai tois­es­ta ajaa holtit­tomasti ja ylipään­sä sään­töjä ei nou­date­ta. Loogi­nen johtopäätös tästä on että kaupunkei­hin tehdään sel­l­aisia teitä jos­sa on esimerkik­si kään­nök­ses­tä (vaik­ka liiken­neympyrä) tai hidas­teesta (esimerkik­si korotet­tu suo­jatie) johtuen pakko hidas­taa risteyk­seen jos ei halua rikkoa autoaan, niin kuin kun­nol­liset kul­jet­ta­jat tekee muutenkin. Ja tämän onnet­to­muu­den kaltai­sista tilanteista pääsee sil­lä että pois­taa nelikaistaiset kadut, ne eivät muutenkaan kuu­lu kaupunkili­iken­teeseen. Ja jos auto­jen ajo jon­nekin on kiel­let­ty se estetään puomein, pol­larein, betoni­por­sain, tms. eikä leik­itä liiken­nemerkkien kanssa joi­ta ei kukaan nou­date­ta… Ongel­ma on liiken­nesu­un­nit­telun sään­töusko ja saa­mat­to­muus. Ja sen taustal­la on poli­it­tisen tuen puute.

  11. Betoni­por­saal­la vaan toinen kaista kiin­ni ennen suo­jati­etä. Ei voi enää ohit­taa pysähtymättä.

  12. “Lait, joi­ta ei valvota, vievät laeil­ta kun­nioituk­sen. Seurasin het­ken aikaa liiken­net­tä eräässä kohtaa Helsin­gin keskus­tas­sa, ja noin 90% autoil­i­joista ei nou­dat­tanut kään­tymiskiel­to- ja ”

    Ruot­sis­sa valvon­taa tehostet­ti­in ja autoil­i­jat antoi­vat parem­min tietä jalankulk­i­joille, mut­ta onnet­to­muudet ja loukkaan­tu­miset kasvoivat silti.
    Tämä joh­tui siitä, että jalankulk­i­jat luot­ti­vat nyt liikaa autoilijoihin.

    Euroopas­sa täl­laiset onnet­to­muudet ovat harv­inaisem­pia, kos­ka suo­jateitä on vähem­män ja ne on sijoitet­tu paikkoi­hin, jois­sa autoil­i­joil­la on mah­dol­lisu­us väistää myös todellisuudessa.

    Osmon asenne on 30-luvun kypärä­por­vareil­ta perit­tyä eli ran­gais­tuk­sil­la yritetään peit­tää huonoa liikenneympäristöä-

    Todel­lisu­udessa mallia pitäisi ottaa työ­suo­jelus­ta, siel­lä ympäristö pyritään muokkaa­maan sel­l­aisek­si, että ihmi­nen voi tehdä virheitä ilman kohtalokkai­ta seurauksia

  13. Atte N.: “Mielestäni pysähtymi­nen ja tien anta­mi­nen jalankulk­i­jalle rin­nakkaiskaistaisel­la tiel­lä tulisi olla kiel­let­tyä. Se on liian vaar­al­lista ja sen hyö­ty on min­i­maa­li­nen jalankulk­i­jalle. Kokenutkaan autoil­i­ja ei aina huo­maa pysähtyä, jos toisel­la kaistal­la auto pysähtyy suo­ja­tien eteen. Tuon tapainen turha kohteliaisu­us jalankulk­i­joi­ta kohtaan voi olla vaarallista.”

    Sehän ei ole mikään kohteliaisu­us, vaan tieli­iken­nelain määräämä velvol­lisu­us. Vai onko kohteliaisu­ut­ta sekin, ettei aja liiken­neval­ois­sa punaisia päin?

    Eikä se myöskään ole turhaa. Aika kauan saisi mon­esti odot­taa tien yli pääsyä, jos pitäisi odot­taa, kunnes ei auto­ja tule. Varsinkin kun niitä kak­sikaistaisia ajo­ra­to­ja yleen­sä on juuri vilkkaim­mil­la kaduilla.

    Suurin osa autoista sen­tään ymmärtää antaa tilaa, kun­han oikeuk­sis­taan ymmärtää näkyvästi pitää huol­ta. Mut­ta tulee sit­ten vas­taan niitäkin, jot­ka vain kiihdyt­tävät ja vähän vielä koukkaa­vat sivummalle.

    Tärkein­tä on muis­taa, että autoil­i­jaan ei tule koskaan luot­taa. Ikinä en jätä varmis­ta­mat­ta, että myös toisen kaistan autot pysähtyvät. Harmia siitä tulee toki enim­mäk­seen autoil­i­joille, jot­ka joutu­vat odot­ta­maan tienyl­i­tys­täni kauem­min, kun jokaisen kaistan pysähtymistä pitää odot­taa erik­seen. Moni autoil­i­ja voit­taisi, jos ymmärtäisi ajois­sa ennakoi­da väistämisvelvol­lisuuten­sa suo­jateil­lä ja päästää jalankulk­i­ja suju­vasti yli hidas­ta­mal­la jo vähän kauempana.

    Aten kir­joit­ta­ma käsi­tys, että autoil­i­jan väistämisvelvol­lisu­us suo­jatiel­lä olisi vain kohteliaisu­us, on vain valitet­ta­van val­lit­se­va. Sitä kuvas­taa myös se, että mon­et jalankulk­i­jat kiit­tävät käden­heilau­tuk­sel­la suo­ja­tien eteen pysähtyviä autoil­i­joi­ta. Mik­si ketään pitäisi eri­tyis­es­ti kiit­tää siitä, että ei rikkonut lakia? Nykyti­lanteessa ehkä onkin oikein muis­taa niitä har­vo­ja, jot­ka lakia nou­dat­ta­vat, mut­ta se vain kuvas­taa sitä, kuin­ka har­va suo­ja­tien väistämis­sään­töä todel­la noudattaa.

    Pitäisikö suo­ja­tien liiken­nemerkkiä muut­taa? Sen vaiku­tus autoil­i­jaan­han pitäisi olla saman kuin kärkikolmion: tässä sin­un on varaudut­ta­va pysähtymään ja väistämään, saat ylit­tää ris­teävän väylän vain eri­tyisel­lä varovaisu­udel­la. Eikö suo­ja­tien merk­ki voisi sil­loin olla punakeltainen ja sen sijoi­tus saman­lainen kuin kärkikolmion risteyksissä?

  14. Kum­mallista kyl­lä, mut­ta nyt löy­tyi asia jos­ta olen suh­teel­lisen samoil­la lin­joil­la Osmon kanssa.

    Ongel­ma on kuitenkin laa­jem­pi, ja yksinker­tais­tet­tuna tämä:

    Poli­isi keskit­tyy liiken­nevalvon­nas­sa ylinopeusvalvon­taan kos­ka tutkaluke­mat ovat eksak­te­ja, eivät vaa­di sub­jek­ti­ivista arvioin­tia ja oikeu­teen men­nessään menevät läpi­hu­u­tona läpi. Sen­si­jaan ajo­ta­pavalvon­nas­ta kir­joite­tut sakot työl­listävät paljon enem­män ja niitä on han­kalampi ohjeistaa.
    Nopeusvalvon­nal­la poli­isi pystyy hel­posti luo­maan illu­u­sio­ta tehokku­ud­es­ta, jos­ta lie­nee hyö­tyä bud­jet­tia määriteltäessä.

    Kortin poisot­ta­mi­nen taasen ei suurim­malle kuole­maan­jo­htanei­ta onnet­to­muuk­sia aiheut­tavalle ryh­mälle (rattijuopot/huumekuskit) pure, kos­ka yleen­sä liik­keel­lä ollaan nup­pi sekaisin, kor­tit­ta, kat­sas­ta­mat­toma­l­la autol­la jne. Mitä poli­isi voi tehdä? Ottaa kortin pois uud­estaan ja kir­joit­taa sakon. Kortin uudelleen poisot­tamis­es­ta huoli­mat­ta kaveri on liiken­teessä vielä samana päivänä ja satasen sakko on lisät­ty viiden ton­nin ulosot­tolis­taan, jota sos­suko­r­vauk­set lyhen­tävät hitaam­min kuin lista kas­vaa ja vuokran mak­saa sos­su jokatapauksessa.

  15. Osmon idea ei toi­mi, sil­lä läh­es kaik­ki tekevät joskus virheitä ja tämä virhe on eri­tyis­es­ti ulkopaikkakun­ta­lais­ten tekemä virhe. 

    Paljon fik­sumpaa on pyrk­iä min­i­moimaan tuol­laiset kohdan lait­ta­mal­la niihin toimi­vat liiken­neval­ot ja paran­ta­mal­la ihmis­ten huomiokykyä opasteil­la. Näis­sä kohdis­sa opastei­ta ei ole.

    Niin se vain on, elämä on epätäydellistä.

  16. Sveit­sis­sä poli­isi lätkäisee 100 fran­gin sakon autoil­i­jalle, joka ei anna jalankulk­i­jalle suo­jatiel­lä tilaa. Suomes­sa ei poli­isi tästä väl­itä. On paljon helpom­paa ja tuot­toisam­paa pystytel­lä pelti­laatikoi­ta automaat­tiseen rahantuottoon.

  17. Tämä (suo­ja­tien eteen pysähtyneen auton ohit­ta­mi­nen pysähtymät­tä) on todel­li­nen ongel­ma, ja sille pitäisi pyrk­iä etsimään todel­lisia ratkaisu­ja. Ensin­näkin pitäisi vält­tää rak­en­ta­mas­ta suo­jateitä ilman liiken­neval­o­ja paikkoi­hin, jois­sa on use­ampi samaan suun­taan menevä kaista. Ja toisek­seen, sikäli kun näitä kuitenkin on raken­net­tu eikä niitä voi­da muut­taa hel­posti joko valo-ohja­tuik­si, yksikaistaisik­si tai sel­l­aisik­si, että samansuuntaisten(kin) kaisto­jen välis­sä on liiken­teen­jaka­ja, niihin pitäisi lait­taa varoi­tus­merk­ki (esim. lisäk­il­vel­li­nen suo­jatie ‑varoi­tus­merk­ki) ja niitä pitäisi valvoa tehostetusti.

    Samaan aiheeseen liit­tyvä erilli­nen asia on suo­ja­tien eteen lait­tomasti pysäköi­dyn auton ohit­ta­mi­nen pysähtymät­tä. Tähän olen itse (vahin­gos­sa) syyl­listynyt mon­esti, tilanne on siinä määrin odot­tam­a­ton. Voisiko ajatel­la, että suo­ja­tien eteen tai muualle sel­l­aiseen paikkaan, mis­sä muulle liiken­teelle aiheutuu suur­ta hait­taa tai vaaraa, pysäköimis­es­tä saisi korkeam­man virhe­mak­sun, tai mah­dol­lis­es­ti virhe­mak­sun sijaan syyt­teen liiken­teen vaaran­tamis­es­ta? On toki itses­tään selvää, että täl­laisen auton rin­nalle pitäisi pysähtyä.

  18. Mik­si esimerkik­si poli­isi ei voisi puut­tua asi­aan tehokkam­min. Sivi­il­ia­suinen poli­isi voisi men­nä sei­so­maan suo­ja­tien reunaan aiko­muk­se­naan ylit­tää tie. Ja vähän matkan päähän par­tiot sakot­ta­maan kaikkia, jot­ka eivät pysähtyneet. Kun tätä tekee aikansa, niin voisi autoli­ja joskus vaik­ka pohtia, entä jos tuo suo­ja­tien­re­unas­sa odot­ta­va onkin poliisi?
    Osmon alku­peräiseen ajatuk­seen, juuri noin.
    Sen havain­non olen tehnyt, että jos pienen lapsen kanssa odotat suo­ja­tien reunas­sa, aika usein jokin auto pysähtyy. Jos odot­ta­jana on vain yksi aikuinen mies, ei kukaan.

  19. Tapah­tuma­paikan tieo­su­us oli kak­sikaistainen. Nis­san ajoi siis vas­takkaiseen suun­taan kuin rek­ka — näin ainakin keskustelu­pal­sto­jen silmin­näk­i­jöi­den mukaan. 

    Mut­ta eihän tämä sitä muu­ta, että kul­jet­ta­jan olisi pitänyt pysähtyä. Kul­jet­ta­ja oli 88-vuo­tias nainen. Ajo­taidon syyni pitäisi tuos­sa iässä olla huo­mat­tavasti tehokkaam­paa. Ei keskiver­rol­la liki 90-vuo­ti­aal­la vain yksinker­tais­es­ti ais­tit ja reak­tiot enää voi olla terässä. Sairausko­htauk­senkin ris­ki on suuri. 

    Lisää resursse­ja poli­isille tien päälle ja suo­jatiesään­nön rikkomis­es­ta tun­tu­va ran­gais­tus. Olen Osmon kanssa samaa mieltä siitä, että jos tätä sään­töä ei välin­pitämät­tömyyt­tään tai kyvyt­tömyyt­tään nou­da­ta, niin kort­ti pois. Eihän mil­lään muil­lakaan elämä­nalueil­la saa aiheut­taa väl­itön­tä hen­gen­vaaraa muille, mik­si sit­ten liikenteessä.

  20. Omaisilla/perikunnalla on usein vaikeuk­sia saa­da etupäässä iäkkäiltä papoil­ta pois ajoko­rt­ti. Tääl­lä lapset onnis­tu­i­v­at otta­maan avaimet pois van­hal­ta isältään. Van­ha isä ilmestyi seu­raa­vana päivänä autol­la huoltoase­malle poikansa ällistyk­sek­si. Oli ole­mas­sa myös vara-avain.

    Arve­len, että maaseudul­la ongel­ma on isom­pi kuin kaupungeis­sa. Tääl­lä auto on usein puo­livält­tämätön kap­ine. Ongel­ma senkun pahe­nee, kun väestö ikään­tyy ja ränsistyy.

  21. Min­ulle ei Turus­ta tule täl­laisia suo­jateitä mieleen kuin muu­ta­ma keskus­tan pie­nil­lä yksisu­un­taisil­la kaduil­la ole­va, jois­sa autoil­i­ja tulee vieläpä kaikissa tapauk­sis­sa kolmion takaa. Ehkä näitä on pääkaupunkiseudul­la enem­män, kun yksisu­un­taisia ja use­ampikaistaisia katu­jakin on enemmän.

    Mut­ta se min­ua kyl­lä ihme­tyt­tää, että mik­si tuo­ta suo­jatie-varoi­tus­merkkiä (punare­unainen keltainen kolmio, jos­sa suo­jatie-sym­boli mustal­la, “Suo­ja­tien ennakko­varoi­tus”) ei voi­da käyt­tää enem­pää, ja juuri esimerkik­si täl­lai­sis­sa paikois­sa sys­temaat­tis­es­ti. Ylipäätään varoi­tus­merkke­jä näkyy suo­ma­laises­sa katuku­vas­sa kohtu­ut­toman vähän, sil­loinkaan kun todel­la olisi aihet­ta. Määräi­ly ja kieltämi­nen istuu suo­ma­laiseen kult­tuuri­in parem­min kuin vaaras­ta varoittaminen?

  22. Samaan aiheeseen liit­tyvä erilli­nen asia on suo­ja­tien eteen lait­tomasti pysäköi­dyn auton ohit­ta­mi­nen pysähtymät­tä. Tähän olen itse (vahin­gos­sa) syyl­listynyt mon­esti, tilanne on siinä määrin odot­tam­a­ton. Voisiko ajatel­la, että suo­ja­tien eteen tai muualle sel­l­aiseen paikkaan, mis­sä muulle liiken­teelle aiheutuu suur­ta hait­taa tai vaaraa, pysäköimis­es­tä saisi korkeam­man virhe­mak­sun, tai mah­dol­lis­es­ti virhe­mak­sun sijaan syyt­teen liiken­teen vaaran­tamis­es­ta? On toki itses­tään selvää, että täl­laisen auton rin­nalle pitäisi pysähtyä.
    Tähänkin on rak­en­teelli­nen ratkaisu, leven­netään jalka­käytävää suo­ja­tien kohdal­la. Eli reunakivetys on samas­sa lin­jas­sa pysäköi­ty­jen auto­jen vasem­man reunan kanssa. Suo­ja­tien eteen voi nyt pysähtyä ongelmit­ta kos­ka taskus­sa ole­va auto ei hait­taa näkyvyyt­tä ylit­tävään jalankulk­i­jaan, samal­la saadaan yksi lailli­nen parkkipaik­ka lisää.

    Täl­l­lainen löy­tyy esimerkik­si Vaasankadun ja Kus­taankadun risteyk­ses­tä. Näitä on vas­tustet­tu esteet­tisin perustein sen takia että ne rikkoo kadun lin­jat, mitä en ymmär­rä kos­ka minus­ta tuo on vielä kaupunkiku­val­lis­es­tikin hyvä ja se pysäköi­ty autorivi on myös linja.

  23. Jos tahal­lista päin ajamista ei pide­tä yri­tyk­senä tap­paa (Kou­volan hov­ioikeu­den päätös 16.7.2010), niin mitä toivoa on kur­in­pidos­ta sil­loin, kun kyseessä on silk­ka tumpelous?

  24. “Liiken­neval­ot joka riswteyk­seen mak­sa­vat aika paljon ja hidas­ta­vat liiken­net­tä tolkuttomasti.”

    Vähen­tämäl­lä suo­jateitä niiden tur­val­lisu­us para­nee ja sijoit­ta­mal­la ne paikkoi­hin, jos­sa ajonopeudet ovat tasol­la, että autoil­i­ja kyke­nee todel­lisu­udessa reagoimaan ympäristöön .

    Ihmiset toki oiko­vat sen jäl­keen, mut­ta he tietävät otta­vansa riskin eivätkä tar­joa ain­oaansa vaan katso­vat että uhkaa­va liiken­net­tä ei ole.

    Suo­mi on myöskin mai­ta, jois­sa lapset, alle 10-vuo­ti­aat ‚saa­vat kulkea kaduil­la ilman saat­ta­jaa. Monis­sa mais­sa se on kiellettyä

    Kaven­nuk­set, liiken­neympyrät, varoi­tus­val­ot, liiken­teen ohjaa­jat koulu­jen ympäril­lä paran­ta­vat tur­val­lisu­ut­ta muualla

  25. Suo­jati­et ovat hen­gen­vaar­al­lisia jalankulk­i­jalle. Sik­sipä on yhtä tur­val­lista ylit­tää tie ihan mis­tä kohtaa tahansa. Ruuhkaises­sa keskus­tas­sa vain käytän­nöl­lisyys pakot­taa käyt­tämään suo­jati­etä. Muual­la suo­jati­et tuo­vat vain vaar­al­lista tur­val­lisu­u­den tunnetta.

  26. On hie­man epäoikeu­den­mukaista syyt­tää pelkästään autoil­i­jaa tuos­ta onnet­to­muud­es­ta. Jos ensim­mäi­nen lap­si ennät­ti tien yli, autoil­i­ja var­maankin kuvit­teli ettei lisää seu­raa perässä.
    Ihmi­nen nyt vain on luon­nos­taan sokea myös asioille jot­ka ovat silmien edessä. Esimerkkinä vaik­ka video goril­las­ta ken­täl­lä, jos joku ei ole sitä nähnyt.
    http://www.youtube.com/watch?v=0AwwlJtnwA8

    Jos kaupunki­in tarvi­taan nelikaistaisia teitä mah­dol­lis­ta­maan use­ampi­en auto­jen nopeampi liikku­mi­nen, pitää vain hyväksyä että jalankulk­i­joi­ta sil­loin täl­löin kuolee. Ihmi­nen ei ole täy­delli­nen, vaik­ka kaupunkisu­un­nit­telu niin on saat­tanut joskus olettaa.

  27. Elmo Allén: “Moni autoil­i­ja voit­taisi, jos ymmärtäisi ajois­sa ennakoi­da väistämisvelvol­lisuuten­sa suo­jateil­lä ja päästää jalankulk­i­ja suju­vasti yli hidas­ta­mal­la jo vähän kauempana.”

    Ei toi­mi kaupunkiym­päristössä, eri­tyis­es­ti mum­mo- ja lap­sialueil­la. Autoil­i­jan on joko hyväksyt­tävä että ajo kaupungis­sa on hidas­ta, kos­ka jalankulk­i­jat eivät osaa liit­tyä ryt­mi­in, tai luo­ta­va pelote­vaiku­tus riit­täväl­lä ajonopeudel­la (az:n kuvaa­ma ilmiö). Valitet­tavasti jälkim­mäi­nen tapa toimii erit­täin hyvin. Uskoisin että kyse on ensisi­jais­es­ti tak­ti­ikas­ta vaik­ka se vähän aggres­si­iviselta näyt­tääkin. Moral haz­ardia on sit­ten riskien ulkois­t­a­mi­nen jalankulkijalle.

  28. @Tapio Pel­to­nen

    Tämä © on todel­li­nen ongel­ma, ja sille pitäisi pyrk­iä etsimään todel­lisia ratkaisuja.

    Ongel­man ratkaisu on OS kuvaa­man mukainen: kort­ti pois! Jos tyhjän maantien 35km/h ylinopeud­es­ta saa kortin pois ker­ras­ta, niin kyl­lä per­hana tämän manööverin teosta pitäisi olla seuraamukset. 

    Pidän itse tätä suo­ja­tien eteen pysähtyneen auton ohit­tamista pysähtymät­tä saman­ta­paise­na tekona kuin aseen laukaisemista kohti har­vaa väk­i­joukkoa; ehkä käy tuuri tai sit­ten läh­tee henki. 

    Onko muuten Liiken­netur­va ikinä tehnyt asian eteen mitään?

  29. Kim­mo, miehet aiheut­ta­vat (ajomääri­inkin suh­teutet­tuna) naisia enem­män liikenneonnettomuuksia.

  30. On paras­ta jät­täy­tyä liiken­teestä pois, siis tyy­tyä matkus­ta­jan rooli­in jos tietää itses­tään ole­vansa usein omis­sa ajatuksissaan. 

    Mitä isom­pi ajoneu­vo, tai tarkem­min san­ot­tuna fysikaal­isin ter­mein, mitä suurem­pi liikemäärä (mas­sa ker­rot­tuna nopeudel­la; on tosin syytä muis­taa, että auto ei mene itses­tään kovaa, vaan sen nopeus riip­puu kul­jet­ta­jas­ta!), sitä poten­ti­aalis­es­ti enem­män vahinkoa aiheut­tavas­ta liikku­jas­ta on kyse. Ja mitä suurem­pi liikemäärä, sitä enem­män vas­tu­u­ta kuljettajalla.

  31. Kos­ka kaiken kieltämi­nen ei ehkä kuitenkaan toi­mi, kuten Sylt­tykin yllä antoi ymmärtää, kan­nat­taa kek­siä pelisään­töjä, jot­ka pienen­tävät riskiä. 

    Ihmis­ten on siis vaikea hah­mot­taa riskiä, joka liit­tyy suo­ja­tien eteen pysähtyneen auton ohit­tamiseen. Hmm … Pitäisikö kieltää autoilu tai suo­jati­et … hmm … vai ehkä naisautoilu … hmm … vai pitäisikö viedä heti kort­ti jokaiselta, joka töp­pää liiken­teessä yleen­sä tai vain tässä kohdin … hmm … pitäisikö vaa­tia Osmo liiken­ne­m­i­nis­terik­si ja sitä kaut­ta ajoko­r­tit pois jokaiselta, joka saat­taa erehtyä … ?

    Tai voisiko niitä pelisään­töjä muut­taa? Kaikkien mah­dol­lis­ten suo­jatei­den eteen vaik­ka viiden metrin päähän valkoinen vii­va, johon on pysähdyt­tävä, jos on pysähdyt­tävä. Entäs ne auto­jen hätävilkut, joi­ta käytetään keskimäärin ker­ran kahdessakymme­nessä vuodessa? Kan­nat­taisiko ne ottaa hiukan tiuhem­min käyttöön?

    Niin tai näin, jos on mikä tahansa ris­ki, jota on vaikea hah­mot­taa, pitää ensisi­jais­es­ti kek­siä ennal­ta ehkäi­se­viä keino­ja riskin hah­mot­tamisen helpot­tamisek­si. Vain nihilisti läh­estyy ongel­maa ensi kädessä jälkikäteis­ten ran­gais­tusten kautta.

  32. Avoimek­si jää vain kysymys siitä, vähen­täisikö tiukem­pi lin­ja onnet­to­muuk­sia? Suurin osa tapauk­sista tun­tuu ole­van kuitenkin vir­hearvioi­ta kohtalokkain seu­rauksin eikä sinän­sä piit­taa­mat­to­muut­ta. Esim. ko. tapauk­ses­sa autoil­i­ja on saat­tanut tulki­ta ensim­mäisen pyöräil­i­jän ain­oak­si kadun ylittäjäksi. 

    Sinän­sä kan­natan lämpimästi kortin poisot­tamista nyky­istä herkem­min. Pari tut­tua loukkaan­tui, kun van­hempi henkilö tun­tem­at­tomas­ta syys­tä ajau­tui vas­taan­tule­vien kaistalle maantiel­lä. Ilm. henkilö on taas liiken­teessä eikä muista tapah­tu­mas­ta mitään.

    Vaik­ka aihe tun­tuu ole­vankin Osmolle kroonis­es­ti hie­man herkkä, muu­ta­mat nim­imerk­it lienevät oike­as­sa siinä, että tieli­iken­neym­päristöä ja mah­dol­lis­es­ti sään­nöstöä pitäisi muoka­ta tur­val­lisem­mak­si, vaik­ka se merk­it­sisikin jalankulk­i­joiden oikeuk­sien kaven­tamista. Joka tapauk­ses­sa kaikkien van­hempi­en tulisi teroit­taa lap­sille ko. tilanteen vaar­al­lisu­ut­ta. Tietysti tilanteen tun­nist­a­mi­nen saat­taa olla myös lap­sille mon­esti vaikeaa.

  33. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta (tai ainakin OS)on erit­täin innokas otta­maan käyt­töön uut­ta tekni­ikkaa jot­ta joukkoli­iken­teen käyt­täjiltä saataisi­in laskutet­tua metrilleen kul­je­tun matkan pitu­u­den mukaan. Mik­sei samal­la innol­la aje­ta automaat­tista kam­er­avalvon­taa suo­jateille; jos nykyi­nen tekni­ik­ka ei riitä, niin siitä vaan kehit­tämään uutta.

  34. Olen joskus miet­tinyt, että menisin johonkin risteyk­seen ja ottaisin ylös kaikkien punaista päin ajavien auto­jen rekkar­it ja julka­i­sisin netis­sä. Var­muu­den vuok­si voisi ottaa mukaansa digivideokam­er­an, kuva­ta tapauk­set ja lait­taa todis­teetkin net­ti­in. Taitaisi vain olla laiton­ta? Jos ei ole, niin tästähän voisi perus­taa vaik­ka jonkin nettipalvelun.

  35. yksi huomio on syytä lisätä.

    Monil­la väylil­lä, esim Man­ner­heim­intiel­lä tai Tukhol­mankadul­la liiken­neval­ot jak­sot­ta­vat sekä auto- että jalankulku­vir­taa. Val­oisat päästyä ei ole oikeas­t­aan mielekästä antaa tietä jalnkulk­i­jalle, kos­ka hänel­lä on tovin kulu­tua tur­val­lien kulku tien yki suo­jako­rokkeelle ja sit­ten toiselle puolelle.
    (ja sitä enen oli samoin tur­valli­nen väli).

    Tietenkin autoil­i­jan on seu­ratt­ta­va kaikkea liike­nent­tä, myös jalankulk­i­joi­ta. Eri­tyis­es­ti lap­sia on varot­ta­va aina, myös kun ylitet­tää vihreäl­lä risteystä, sil­lä lap­si on ajattelematon.

    Ja toinen huomio: jalankulk­i­j­ta ja autoil­i­jat eivät ole pis­te­vieras joukko. Kun nousen autos­ta muu­tun jalankulk­i­jak­si, Kun ajalnkulk­i­ja astuu busi­in tai tutun autoon, hän muut­tuu autollaliikkujaksi.

  36. Siperia opet­taa… jokaisen suo­ja­tien eteen kun­non hidas­tustöyssy, niin vauhti piene­nee huo­mat­tavasti eikä tule niin paljoa vahinko­ja. Kun on tavat lop­ul­ta opit­tu, niin sit­ten voidaan ehkä kokeil­la töyssy­jen pois­toa ja palu­u­ta nykyiseen. Nimit­täin liiken­net­tä kun seu­raa, niin jalankulkijan/pyöräilijän päälle kyl­lä uhataan muutenkin kuin kuvaan­nol­lis­es­ti ajaa, mut­ta töyssy pakot­taa hidas­ta­maan, ettei peltilehmä mene rik­ki. Usko­vat ilmeis­es­ti vain kovaa fak­taa (ihmi­nen väistää, töyssy ei).

  37. Kuto­ja:

    Jos ensim­mäi­nen lap­si ennät­ti tien yli, autoil­i­ja var­maankin kuvit­teli ettei lisää seu­raa perässä. 

    Jos näin, niin liiken­netur­val­lisu­u­den rikkomisen lisäk­si kep­piä pitäisi tul­la myös tyh­myy­destä. Olen ollut huo­maav­inani että teitä ylit­tävien las­ten määrä vai­htelee rajusti, joten on ker­takaikkisen ääliömäistä tehdä ole­tuk­sia että kos­ka yksi on men­nyt, ei mui­ta tule. Tähän pätee armei­jas­sa opit­tu kansan­vi­isaus käm­min syn­tymis­es­tä: ensin mä luulin, sit­ten mä ajat­telin, ja oli siel­lä muitakin.

  38. @Samuli Lin­tu­la

    Olen joskus miet­tinyt, että menisin johonkin risteyk­seen ja ottaisin ylös kaikkien punaista päin ajavien auto­jen rekkar­it ja julka­i­sisin netissä.

    Voisitko samal­la kuva­ta myös kaik­ki punaista päin ajel­e­vat pyöräil­i­jät ja jalankulk­i­jat? Liit­tyikö pos­ti­tuk­sesi käsiteltävään aiheeseen vai oliko tämä vain kan­nan­ot­to siihen, että 83 % suo­ma­lai­sista on saatanan riivaamia (lukumäärä autol­lisia suomalaistalouksia)?

  39. Kul­jet­ta­ja oli 88-vuo­tias nainen.

    Sot­keeko­han Eli­na kak­si onnet­to­muut­ta? Samana päivänä Laut­tasaa­res­sa joku 88-vuo­tias ajoi suo­jatiel­lä las­ten­vaunu­jen päälle.
    Vas­takkain henkilöau­to ja rek­ka eivät voineet tul­la, kos­ka nainen selit­ti, ettei näh­nyt tyt­töjä, kos­ka rek­ka esti näkymän suo­jatielle. Näin hän myös tun­nusti syyllisyytensä.

  40. Joo… sotkin ja ne sotket­ti­in net­tikeskusteluis­sakin, joista otin mallia kommenttiini. 

    Huo­masin asian kyl­lä ja olikin tarkoi­tus kor­ja­ta se tänne, mut­ta ehdit ensin. 

    Kiit­ti!

  41. “Jotkut autoil­i­jat oikein kiihdyt­tävät suo­jateitä kohden, jot­tei jalankulk­i­ja vahin­gos­sakaan saisi päähän­sä käyt­tää lain anta­maa etuoikeut­taan. Itse olen ottanut velvol­lisu­udek­si astua näi­den tapausten eteen. Läh­es aina jar­rut­ta­vat (var­masti moni raivoa tun­tien), sit­ten ylitän lop­un suo­jati­etä. Yhden ker­ran on kus­ki jatkanut ajamista kohden vauh­tia hiljen­tämät­tä, jol­loin sain hypätä takaisin jalka­käytävän puolelle.”

    mitä enem­män autot joutu­vat jar­rut­tele­maan, sitä enem­män ben­saa kuluu. Eli kiitos vaan ilmas­ton­muu­tok­sen pahentamisesta.

  42. Koulu­tuk­ses­sa saat­taa vikaa. Min­ulle san­ot­ti­in autok­oulus­sa, että poli­isi oli kieltänyt tuo­mas­ta ajo­har­joit­telijoi­ta keskus­taan liiken­net­tä häir­it­semään. Kun ajo-opet­ta­jat tot­te­liv­at, syn­tyi käytänne, jos­sa suo­ja­tien eteen pysähtymistä ei juurikaan voin­ut har­joitel­la. Näin jäi syn­tymät­tä se reflek­si, joka aikaan­saisi pysähtymisen suo­ja­tien eteen puheena olevas­sa tilanteessa.

  43. OS kir­joit­ti hyvin tolkut­tomista liikennevaloista.
    Kier­toym­pröi­den lähelle ei pidä “kaavoit­taa” suo­jateitä. Vaikkakin liiken­neympyrät joudut­ta­vat tarpeita­mme, on siel­lä ympyrän aja­jia jot­ka tule­vat päälle tan­gentin suun­tais­es­ti. Peltipoli­isi, kuka ties, voisi olla apua ?

  44. Suomen autot ovat kuuromykkiä. Ei tarvitse men­nä kuin Ruot­si­in niin autot keskustel­e­vat keskenään ja oppi­vat toisil­taan. Hätävilkku­ja vilaut­ta­mal­la varoite­taan vas­taan­tuli­joi­ta vaaras­ta: hirviä tms tiellä. 

    Siinä mis­sä suo­ma­laiset kolar­it ja tör­mäyk­set ovat hil­jais­ten auto­jen rysäyk­siä, muual­la Euroopas­sa tööt­tiä eli varoi­tusään­tä käytetään ahk­erasti. Suomes­sa ei enää kuule edes polkupyörän kilinkelloa.

    Väitän, että oppivien ja keskustele­vien auto­jen avul­la Suomes­sa säästet­täisi­in monia ihmishenkiä ja onnet­to­muuk­sia vuodessa.

  45. Suo­ja­tien eteen pitäis saa­da pysähtyä vain keskelle kaistoja.

  46. > Koulu­tuk­ses­sa saat­taa vikaa. Min­ulle san­ot­ti­in autok­oulus­sa, että poli­isi oli kieltänyt tuo­mas­ta ajo­har­joit­telijoi­ta keskus­taan liiken­net­tä häir­it­semään. Kun ajo-opet­ta­jat tot­te­liv­at, syn­tyi käytänne, jos­sa suo­ja­tien eteen pysähtymistä ei juurikaan voin­ut har­joitel­la. Näin jäi syn­tymät­tä se reflek­si, joka aikaan­saisi pysähtymisen suo­ja­tien eteen puheena olevas­sa tilanteessa.

    Epäilen vah­vasti.

  47. Täl­laisia onnet­to­muuk­sia tapah­tuu niin kauan, kun tehdään teitä auto­jen ehdoil­la. Pois monikaistaiset nopeat tiet kaupungista (no, vasem­malle kään­tyville voi olla rin­nakkainen tasku) ja lisätään suo­jateitä, jol­loin liikenne hidas­tuu ruuhkau­tu­mis­es­ta ja siitä, että ihmiset ylit­tävät tien use­am­min, kos­ka se on helpompaa.

    Euroopas­sa on usei­ta mai­ta, jois­sa risteysten liiken­nemerkkien ja val­o­jen pois­tamis­es­ta johtuen auto­jen ja kevyen liiken­teen väliset onnet­to­muudet ovat tipah­ta­neet mur­to-osaan ja kuole­manko­lar­it ovat muut­tuneet loukkaantumisiksi.

    Siel­läpähän autot matel­e­vat ihmisvil­inässä, ei siinä kovin pahasti voi käy­dä. Toisin on teil­lä, jot­ka on suun­nitel­tu lähin­nä sil­lä silmäl­lä, että autoil­i­ja voi ren­nos­ti ajel­la välit­tämät­tä kovin paljon siitä, mitä ympäril­lä tapahtuu.

  48. Samuli Lin­tu­la:

    Olen joskus miet­tinyt, että menisin johonkin risteyk­seen ja ottaisin ylös kaikkien punaista päin ajavien auto­jen rekkarit

    Min­ua ihme­tyt­tää mik­sei poli­isi tee tätä. Näil­lä sako­tuk­sil­la paran­net­taisi­in lain­valvon­nan bud­jet­tia merkit­tävästi. Sama jut­tu liiken­neympyröi­den ja vilkunkäytön kanssa.

    Myös liiken­netur­val­lisu­us paranisi, kos­ka liiken­nesään­nöt ovat enim­mäk­seen täysin vas­taavia “pikku­jut­tu­ja”, jot­ka koske­vat muiden huomioonottamista.

    Kuto­ja:

    On hie­man epäoikeu­den­mukaista syyt­tää pelkästään autoil­i­jaa tuos­ta onnet­to­muud­es­ta. Jos ensim­mäi­nen lap­si ennät­ti tien yli, autoil­i­ja var­maankin kuvit­teli ettei lisää seu­raa perässä.
    Ihmi­nen nyt vain on luon­nos­taan sokea myös asioille jot­ka ovat silmien edessä. Esimerkkinä vaik­ka video goril­las­ta ken­täl­lä, jos joku ei ole sitä nähnyt.

    Gorillavideo on ker­too siitä, että ihmi­nen ei useinkaan huo­maa asioi­ta, johon ei keski­ty. Aja­ja, joka ei keski­ty liiken­teeseen, on kuole­man­vaar­alli­nen ja häneltä pitää ottaa kort­ti pois välittömästi.
    Aivan yhtä hyvin voi olet­taa, ettei val­ot­tomas­sa risteyk­sessä tule poikkikaduil­ta liiken­net­tä, ja siten painua yli hidas­ta­mat­ta ja kat­so­mat­ta. Tuol­lainen tekosyy muiden hen­gen vaaran­tamisek­si on heikko.

  49. “Min­ua ihme­tyt­tää mik­sei poli­isi tee tätä. Näil­lä sako­tuk­sil­la paran­net­taisi­in lain­valvon­nan bud­jet­tia merkittävästi. ”

    Poli­isien tehtävät ovat muuttuneet.
    Val­tion ja yri­tys­ten johdon suo­jelem­i­nen vaatii yhä enem­män resursseja.
    Näi­hin tehtävi­in on sitoutunut jo sato­ja poliiseja .

    EU-kok­ous nielee hel­posti 1500 poliisia 

    Inter­netiä kyt­tää jo kym­meniä poliiseja

    Tuo kaik­ki on pois­sa muiden kansalais­ten turvaamisesta

  50. Liian van­ha:

    Val­tion ja yri­tys­ten johdon suo­jelem­i­nen vaatii yhä enem­män resursseja.
    Näi­hin tehtävi­in on sitoutunut jo sato­ja poliiseja . 

    Val­tion johdon suo­jelemisen poli­isivoimin ymmär­rän, mut­ta se että eri yri­tys­ten johdon suo­jelemiseen käytet­täisi­in jotenkin merkit­tävästi poli­isin resursse­ja vaatii kyl­lä jo jotain lähdettä.

  51. Pajunen oli mielestäni oike­as­sa siinä että Helsin­ki tarvit­sisi oman kaupunkipoli­i­isin, tosin minus­ta romaaniker­jäläiset ei ole toimin­nan pri­or­i­teet­ti. Kaupungilla on pysäköin­nin­valvo­jia jotain vähän toista sataa, ja nämä kyl­lä tien­aa­vat palkkansa sakko­tu­loina, sekä lipun­tarkas­ta­jia muis­taak­seni jotain 80. Kaupun­gin työl­listämien var­ti­joiden määrästä en tiedä, mut­ta arvelisin luvun ole­van vähin­tään sato­ja. Sit­ten on vielä eri­laisia sosi­aal­i­toimen katu­par­tioi­ta ja muu­ta vas­taavaa. Eikä näitä toim­into­ja olisi tehokkaampi yhdistää?

    Eli siis sel­l­ainen kaupunkipoli­isi joka valvoo pysäköin­tiä, kul­kee joukkoli­iken­nevä­lineis­sä ja tark­istaa lip­pu­ja, valvoo risteyk­siä, bus­sikaisto­ja, kor­jaa väsyneim­mät selviämisas­e­malle, ja samal­la luon­tev­asti valvoisi myös anniskelulu­pia. Tämän pitäisi olla kaupun­gin alainen organ­isaa­tio jon­ka tehtävä on huole­htia nimeno­maan kaupun­gin tarvit­se­mas­ta järjestyk­sen­valvon­nas­ta. Ja mielel­lään vähän has­su­is­sa hatuis­sa malli­in Lon­toon bob­byt. Varsi­naiselle sisämin­is­ter­iön alainen poli­isi voisi keskit­tyä vakavaan rikollisuuteen.

  52. Autoli­it­to­han on heti lähdössä Haa­gin itkemään, jos joku joskus yrit­tää rajoit­taa autoil­i­jan oikeut­ta elää edes ratin takana totaalisen solip­sis­tises­sa tilassa…

    Ei menisi läpi.

  53. Aiheen ohi, mut­ta Liian Vanha:

    Inter­netiä kyt­tää jo kym­meniä poliiseja

    Mikä on tarpeeseen näh­den aivan liian vähän. Enkä nyt tarkoi­ta maut­to­mia blogikir­joi­tuskia tai muu­ta moraali­pani­ikkia aiheut­tavaa, vaan ihan oikeaa jär­jestäynyt­tä rikol­lisu­ut­ta. En tiedä kumpi on surullisem­paa, se että hyvää tarkoit­ta­vat lib­er­aalit nuoret miehet tun­tuu vas­tus­ta­van ihan mitä tahansa valvon­taa kat­e­goris­es­ti, vai se että hyvää tarkoit­ta­vat kukka­hat­tutädit halu­aa käyt­tää nuokin vähäiset resurssit sel­l­aisen toimin­nan jah­taamiseen joka on vakavu­usas­teeltaan kadul­la huu­tokiroilua vas­taa­va ongel­ma. Tie hel­vetti­in ja silleen.

  54. @Arttu Tolo­nen

    Autoli­it­to­han on heti lähdössä Haa­gin itkemään, jos joku joskus yrit­tää rajoit­taa autoil­i­jan oikeut­ta elää edes ratin takana totaalisen solip­sis­tises­sa tilassa…

    Suomen Autoli­it­to ei nykyään itke enää yhtään mis­tään (toisin kuin vaik­ka Ruotsin vas­taa­va FIA:n maaosas­to), sil­lä täkäläi­nen Autoli­it­to ei toi­mi enää poli­it­tise­na etu­jär­jestönä tai lob­by­na. En tarkkaan tiedä kos­ka muu­tos tapah­tui ja onko asi­as­ta edes viral­lista päätöstä, mut­ta kyl­lä AL:n yhteiskun­nal­liset ulostu­lot ovat lop­puneet kuin seinään 80-luvun jälkeen. 

    Hyvässä ja huonos­sa “autoil­i­joiden” ään­tä ei täl­lä het­kel­lä oikein edus­ta kukaan. Asi­aan yhdis­tetään usein kaup­paka­mar­it ja lisän­i­men “autop­uolue” saanut Kokoomus, mut­ta voin vaku­ut­taa, että kumpikaan ei kyl­lä ainakaan edis­tä kenenkään työn tai elämän­ti­lanteen takia autol­la primääristi liikku­van asiaa.

    Niin hul­lul­ta kuin asia kuu­lostaa, niin ilman ide­ol­o­gisia ylilyön­te­jä (teemal­la kaik­ki paha läh­tee autosaatanas­ta), niin Vihreät saat­ta­vat hyvinkin Osmon tapaisil­la ennakkolu­u­lot­tomil­la ajat­telijoil­la olla autoilun(kin) paras ystävä.

  55. Liiken­neym­päristö on ihmisen havain­toka­p­a­siteetille vaa­ti­va, varsinkin auton ratin takana istu­valle. Illu­u­sio tilanteen hallinnas­ta tavoit­taa mukavas­sa istu­imes­saan kevyesti hallinta­lait­tei­ta sormeil­e­van liian usein.

    Onnek­si kaupunkiym­päristöis­sä katunopeuk­sia on saatu hie­man putoa­maan muut­ta­mal­la liiken­nejär­jeste­lyjä ja alen­ta­mal­la nopeusra­joituk­sia. Suo­jati­etur­val­lisu­u­den paran­t­a­mi­nen liiken­neym­päristöä muut­ta­mal­la on jäänyt tässä kehit­tämistyössä taka-alalle.

    Suo­jati­et voidaan merk­itä näkyväm­min ilman taval­lista liiken­neva­lo-ohjaus­ta. Keino­ja voidaan täy­den­tää mah­dol­lisu­udel­la merk­itä suo­jatie vilkku­val­la val­ol­la, jon­ka ryt­mi voisi vielä jalankulk­i­jan nap­in­painan­nuk­sel­la muuttua.

    Sen asian iskost­a­mi­nen vais­tom­aisek­si reagoin­niksi, että jalankulk­i­ja on kunkku suo­jatielle saa­pues­saan, on tietysti niin val­is­tuk­sen kuin valvon­nan tehtävä. Ajoko­rt­tikan­nan pienen­tämi­nen niin sen saatavu­u­den kyn­nys­tä nos­ta­mal­la kuin sen mene­tyskyn­nys­tä madal­ta­mal­la tehoaisi var­maan oikean­su­un­tais­es­ti, mut­ta poli­it­tista päätöstä siitä tuskin syntyy.

  56. Keino­ja voidaan täy­den­tää mah­dol­lisu­udel­la merk­itä suo­jatie vilkku­val­la val­ol­la, jon­ka ryt­mi voisi vielä jalankulk­i­jan nap­in­painan­nuk­sel­la muuttua.

    Nap­pi­o­h­jatut val­ot on aivan muu­tamia poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta huono idea, mut­ta Porthaninkadul­la Neljän­nen lin­jan risteyk­sessä on kyl­lä tuol­lainen vilkku­va­lo suo­jatiemerkin alle. En tiedä miten se on toteutet­tu kos­ka minus­ta mitään nappe­ja siinä ei ole, var­maan joku liike­tun­nistin, mut­ta autoli­jalle tuo on todel­la hyvä apu.

  57. Sep­po vep­säk­läi­nen kirjoitti:

    “Sen asian iskost­a­mi­nen vais­tom­aisek­si reagoin­niksi, että jalankulk­i­ja on kunkku suo­jatielle saapuessaan..”

    Ehkä olisi parem­pi tiedostaa, että kukaan ei ole kunkku liikenteessä.

  58. Keino­ja voidaan täy­den­tää mah­dol­lisu­udel­la merk­itä suo­jatie vilkku­val­la valolla

    Saa­vatkos muuten epilep­tikot ajaa autolla?

  59. Aika kär­jistynyt mielipi­de Odelta. 

    Kun tyt­täreni oli viime syksynä insinööri­a­jos­sa ja teki ison virheen kaistan­vai­h­dos­sa (aiheut­ta­mat­ta kuitenkaan onnet­to­muut­ta!) hän luuli että hänen suorituk­sen­sa repute­taan. Ja sadat­teli harmis­tuneena puoliääneen heti virheen tehtyään. Kat­sas­tusinsinööril­lä oli ajon pää­tyt­tyä kuitenkin oivalli­nen ja inhimilli­nen näkökul­ma: kaik­ki meistä tekevät liiken­teessä virheitä (ehkä Odekin?) mut­ta on hienoa heti huo­ma­ta itse tehneen­sä ajovirheen jol­loin voi ottaa opiksi.

  60. Kom­men­tat­tori ilmoit­ti epäilevän­sä vah­vasti edel­listä puheenvuoroani.

    Koko tari­nani perus­tui omaan koke­muk­seen keskisu­ures­ta suo­ma­lais­es­ta kaupungista 80-luvul­la. Siis sel­l­aise­na kuin sen muis­tan. Uskon sen ole­van tot­ta, varsinkin kun kukaan ei vielä ole tosis­saan väit­tänyt havain­neen­sa minus­sa dement­ian oireita.

    Jos on niin, että kyseinen tapa oli val­lal­la vain siinä kaupungis­sa ja vain 80-luvul­la, niin silti se vaikut­ti sato­jen, ellei tuhan­sien ihmis­ten ajokäyt­täy­tymiseen ainakin jonkin aikaa.

  61. Opetan aina omille lap­sil­leni, että väistäkää auto­ja ja varokaa niitä. Har­mit­taa olla sään­tö­jen mukaan oike­as­sa, kun on ton­ni peltiä kintuilla. 

    Vaik­ka (kuorma-)auto pysähtyy suo­ja­tien eteen ja antaa tietä, niin silti ei kan­na­ta kään­tää aivo­ja pois päältä, vaan ede­tä varovaisesti. 

    Tien ylit­tämi­nen on vaar­al­lista jos luot­taa vain sään­töi­hin ja liiken­neval­oi­hin. Piste.

  62. @GranpaIgor

    Lentäjän on yleen­sä ehdot­taa totelta­va määräyk­siä ja lennon­jo­htoa. Virheille ei ole tilaa, ei voi ajaa ojaan pikkasen. Val­tavista vaaroista huoli­mat­ta (oheuesti pel­listä tehtyjä 900km/h likku­via palopom­me­ja) onnet­to­muuk­sia tapah­tuu merkit­tävästi vähemän kuin tieli­iken­teessä. Mik­si tieli­iken­teessä peru­so­let­ta­man pitää olla, että sään­töjä ei tarvitse nou­dat­taa tai sään­tö­jen nou­dat­tamiseen kyken­emätön kul­jet­ta­ja on kelvolli­nen auton rattiin?

    Jot­ta autoilun ase­maa voisi mitenkään perustel­la, tulisi auton kul­jet­ta­jien olla edes kykeneviä toim­i­maan sään­tö­jen mukaan. 

    Nyt luomme koko ajan uusia sään­töjä, vaik­ka elävä elää osoit­taa, ettei nyky­isiäkään kyetä nou­dat­ta­maan. Yksinker­tisenkin liiken­neym­päristön havain­noin­ti menee täysin yli isol­ta osalta kul­jet­tjia. Kuin­ka moni kykynee edes nou­dat­ta­maan nopeusra­joituk­sia maantiel­lä, jos­sa nopeus vai­htelee tiheään haarukas­sa 50–100km/h? Käytän­nössä puo­let aja­vat jatku­vaa n. 75km/h nopeut­ta aiheut­taen vaaraa selä ylinopeudel­la että ruuhkia ja ohi­tuk­sia alinopeudella.

  63. Meil­lä on käy­ty paljon keskustelua netis­sä virhep­is­tesys­teemistä, sel­l­ainen on Ital­ias­sa ja tietääk­seeni Sak­sas­sa. Se ainakin vaikut­taisi niihin, joil­la ei ole tapana nou­datel­la sään­töjä. Vahin­gos­sa tapah­tuneet nou­dat­ta­mat­ta jät­tämiset, eivät hait­taa, kos­ka virhep­is­teitä ei sil­loin kasaudu liikaa.

    Muual­la kun kehitetään hyviä sys­teeme­jä, niin tääl­lä ollaan niin jäykkiä, eikä halu­ta niitä ottaa käyt­töön ja sit jos asi­aa hark­i­taan, niin kallispalkkaisia virkamiehiä istute­taan työryh­mi­in miet­timään muual­la jo toimi­vaa vaihtoehtoa.

  64. Syysku­un alus­sa astu­vat uudet ohjeet ajok­iel­lon määri­tyk­seen ovat jälleen vain maantiea­joon viit­taavia. Vaka­va piit­taa­mat­to­muus liiken­netur­val­lisu­ut­ta kohtaan on sisäasi­ain­min­is­ter­iön mukaan vain suuret ylinopeudet ja vaar­al­liset ohi­tuk­set. Mis­sä seep­ra-laki? Vai eikö liiken­nesään­nön nou­dat­ta­mat­ta jät­tämi­nen juuri suo­jatiel­lä ole vakavaa, eikä se aiheuta läh­es poikkeuk­set­ta pää- tai raajavammoja?

    Mitä tääl­lä vielä odotel­laan suo­jatie ‑asian suh­teen. 2kk ajok­iel­to ja 300e sakko tekevät kyl­lä ihmeitä.

    Kom­ment­ti tukhol­man lisään­tyneistä onnet­to­muuk­sista piti paikkansa vain niiden seep­ralain alus­sa. Mut­ta siitäkin on jo läh­es kymme­nen vuot­ta. Mut­ta lop­ut yhdek­sän onkin sit­ten oikeaa asen­net­ta. Jalankulk­i­ja on kuningas ja pyöräil­i­jät niistä seu­raavia. Siel­lä jopa osa­taan merk­itä suo­jati­et riit­tävän hyvin. Ja pysäköin­timerk­it on tois´sijaisina mini­atyyris­inä talo­jen reunoilla.

    Tosin suomes­sa lakitek­sti­in pitäisi saa­da lisäys merk­in­tä­tavas­ta. Nykyään riit­tää joko maalaus tai merk­ki. Lain pitäisi olla sekä maalaus ja merk­ki. Ja mieluiten merk­it kon­sep­toidusti aina kadun viereen samaan korkeu­teen. Nyt niitä roikkuu mis­sälie talo­jen sivuis­sa tai ne puut­tuvat. Siinä on ensik­er­ta­laisen vaikea kyl­lä ajaa.

    Ehkä dis­ain­pääkaupun­ki tuo nämäkin puut­teet (rumuudet) esille.

  65. Jos hyväksymme päämääräk­si sen, että vaarak­l­lisim­mat kul­jet­ta­jat olisi saata­va pois liiken­teestä, on syy vaar­al­lisu­u­teen mikä hyvän­sä, pistey­tys on validein tapa. Kenel­la tahansa sat­tuu virheitä joskus, mut­ta kul­jet­ta­ja, joka tekee virheitä koko ajan, on toki vaar­al­lisem­pi. Sik­si pien i kiin­ni­jäämis­ris­ki ja kort­ti pois ensim­mäis­es­tä erheestä olisi kohtu­u­ton. Suuri kiin­ni­jäämis­ris­ki (kam­er­avalövon­ta!) ja kort­ti pois, jos virheitä tulee vuo­den sisäl­lä liikaa, olisi oikeu­den­mukaisem­pi ja validimpi.
    Kokon­aan toinen asia on, että tapa, jos­sa suo­jatiesään­nöistä ei tarvitse väilit­tää, on ker­takaikkises­ti kar­sit­ta­va pois. Ilmoite­taan siis päivämäärä, jol­loin lain­tulk­in­ta muut­tuu lain­mukaisek­si ja siitä maanan­ta­iaa­mus­ta alka­en voimaan astuu nollatoleranssi.
    Ovat kjai kaik­ki samaa mieltä, että jos kuor­ma-auto pysähtyy suo­ja­tien eteen antaak­seen tietä jalankulk­i­jalle ja autoil­i­ja ajaa viereistä kaistaa täyt­tä vauh­tia, autoil­i­jan virhe on paljon vaar­al­lisem­pi kuin se, että siirtää autoaan parkkipaikalla 0,6 promille hiprakas­sa. Jälkim­mäis­es­tä menee kort­ti, edel­lis­es­tä ei seu­raa mitään.

  66. Silmin­näk­i­jäk­er­to­mus: “Ajelti­in tuos­ta tapah­tuma­paikas­ta ohi juuri kun siinä oli tilanne päällä.
    Kuor­ma-auto ei ollut varsi­nais­es­ti pysähtynyt suo­ja­tien eteen vaan oli kään­tymässä oikealle, samalle tielle jota pitkin Nis­sani oli tul­lut vasem­mal­ta. Kuor­ma-auto siis odot­teli kolmion takana tielle pääsyä ja samal­la peit­ti näkyvyy­den tuon suo­ja­tien alku­un jos­ta lapset oli­vat suo­jatielle menos­sa. Suo­ja­tien kohdal­la on vain yksi kaista. ”

    Lisäk­si kyse ei ollut jalankulk­i­joista, vaan tytöt oli­vat liik­keel­lä polkupyörällä.

    Jostain syys­tä Osmo Soin­in­vaara kuitenkin väit­tää että kuor­ma-auto olisi pysähtynyt suo­ja­tien ETEEN päästääk­seen JALANKULKIJAT tien yli ja että henkilöau­to olisi OHITTANUT kuor­ma-auton, vaik­ka se ajoi kuor­ma-auton edestä.

    MIKSI?

    Onko vaa­timus tosi­aan se että kort­ti pitää ottaa pois kun ajaa pääti­etä pitkin pysähtymät­tä kärkikolmion ja suo­ja­tien takana odot­ta­van auton editse ja että kaik­ki näin tekevät ovat sopi­mat­to­mia aja­maan autoa? Siitä vas­ta härdel­li syn­tyy jos etu­a­jo-oikeutet­tua tietä aja­vat alka­vat pysähtelemään aina kun joku on tulos­sa kärkikolmion takaa.

  67. Ovat kjai kaik­ki samaa mieltä, että jos kuor­ma-auto pysähtyy suo­ja­tien eteen antaak­seen tietä jalankulk­i­jalle ja autoil­i­ja ajaa viereistä kaistaa täyt­tä vauh­tia, autoil­i­jan virhe on paljon vaar­al­lisem­pi kuin se, että siirtää autoaan parkkipaikalla 0,6 promille hiprakas­sa. Jälkim­mäis­es­tä menee kort­ti, edel­lis­es­tä ei seu­raa mitään.

    0,6 promillen humala ja 31km/h ylinopeus (vaik­ka tyhjäl­lä kor­pi­tiel­lä) vievät molem­mat kortin käytän­nössä ehdot­taa ja aina 1–6kk ajaksi. 

    Jokainen kuolonko­laei­den onnet­to­muus­ra­port­te­ja lukenut tietää, ettei 0,6 promillen humala ole var­maan aiheut­tanut yhtään onnet­to­muut­ta, mut­ta tiet­ty­jen yksinker­tais­ten sään­tö­jen tai havain­noin­tien laimin­lyön­ti tap­paa vuosit­tain kymmeniä. 

    Asian vier­estä: Ter­veeen ja virkeän 0,6–0,8 promille humalaa ollaan rin­naste­tun nukku­mat­tomaan yön jälkeiseen ajokun­toon. Fifth Gear ‑ohjel­man tekemässä (äärim­mäisen epäti­eteel­lisessä) kokeessa pienessä hiprakas­sa ole­va kul­jet­ta­ja ajoi virheet­tä pilkkopimeäl­lä ovali­radal­la tun­nin maantiea­joa simu­loivaa koet­ta. Vas­taavasti 36 tun­tia valvonut kul­jet­ta­ja nukahti kokeen aikana viisi ker­taa. Vain motoorista tarkku­ut­ta vaa­ti­va keilaku­ja sujui unikuskil­ta päi­htynyt­tä paremmin.

    1. Olen joskus tutkimut tilas­tol­lis­es­ti rat­ti­juop­po­jen ajamia onnet­to­muuk­sia. Pari havaintoa:
      a) Saadak­seen aikaan kuolonko­lar­in rat­ti­juop­po tarvit­see 20 km/h suurem­mannopeu­den kuin selvin päin aja­va. Tsi liioitel­laan vähän vähem­män: rat­ti­juop­po­jen ajamis­sa onnet­to­muuk­sis­sa keski­noipeus on 20 km/h suurempi.
      b) Aamuli­iken­teessä sat­tuneis­sa onnet­to­muuk­sis­sa humalas­sa ole­via on niin vähä
      n, että kra­pu­las­sa aja­vat näyt­tävät ole­van selvästi mui­ta tur­val­lisem­pia. Tosin voi olla, että aina ei veren alko­holip­i­toisu­ut­ta ole mitattu.
      Näistä molem­mista voi päätel­lä, ettei rat­ti­juop­po­jen noin 200-ker­taista onnet­to­muus­riskiä selitä kli­ini­nen reak­tionopeu­den hidas­tu­mi­nen tai muu sel­l­ainen. Parin lasin jäl­keen 25-vuo­tias on vielä kli­inis­es­ti parem­pi aja­ja kuin 70-vuo­tias. Kuka tahansa voi tietokone­peleil­lä tes­ta­ta, että taidot jopa paranevat yhdestä lasil­lis­es­ta. Ongel­mana on nousuhu­malaan joil­lakin liit­tyvä uho. Kra­pu­las­sa tuo uho-efek­ti on jopa negati­ivi­nen. Vähem­mistö alko­holin käyt­täjistä on niitä, joil­la alko­holi nos­tat­taa uhon, saa itsen­sä tun­temaan yli-ihmisek­si ja haas­ta­maan riitaa jokaisen vas­taan­tule­van kanssa. Hei­dän taki­aan hiprakas­sa ajo on kuitenkin kiel­let­ty kaikilta.

  68. En tiedä kumpi on surullisem­paa, se että hyvää tarkoit­ta­vat lib­er­aalit nuoret miehet tun­tuu vas­tus­ta­van ihan mitä tahansa valvon­taa kat­e­goris­es­ti, vai se että hyvää tarkoit­ta­vat kukka­hat­tutädit halu­aa käyt­tää nuokin vähäiset resurssit sel­l­aisen toimin­nan jah­taamiseen joka on vakavu­usas­teeltaan kadul­la huu­tokiroilua vas­taa­va ongel­ma. Tie hel­vetti­in ja silleen.

    En ole koskaan juuri kenenkään pait­si lib­er­taarien ja muiden oikeis­toa­nark­istien kater­goris­es­ti vas­tus­ta­van valvon­taa. Useim­mis­sa tapauk­sis­sa kuitenkin voidaan nähdä jo ennal­ta, ettei valvon­ta vaiku­ta halu­tul­la taval­la (jos vaikut­taa lainkaan) ja että se lähin­nä tar­joaa väärinkäyt­tömah­dol­lisuuk­sia ja aiheut­taa perusoikeusrikkomuksia.
    Jos nyt ensin vaik­ka kokeil­taisi­in mui­ta keino­ja ja siis oikeasti myös käytet­täisi­in niitä.

  69. > Kom­men­tat­tori ilmoit­ti epäilevän­sä vah­vasti edel­listä puheenvuoroani.

    > Koko tari­nani perus­tui omaan koke­muk­seen keskisu­ures­ta suo­ma­lais­es­ta kaupungista 80-luvul­la. Siis sel­l­aise­na kuin sen muis­tan. Uskon sen ole­van tot­ta, varsinkin kun kukaan ei vielä ole tosis­saan väit­tänyt havain­neen­sa minus­sa dement­ian oireita.

    > Jos on niin, että kyseinen tapa oli val­lal­la vain siinä kaupungis­sa ja vain 80-luvul­la, niin silti se vaikut­ti sato­jen, ellei tuhan­sien ihmis­ten ajokäyt­täy­tymiseen ainakin jonkin aikaa.

    Huokaus. San­o­taan, että en ihan usko tätä osaa:

    > Min­ulle san­ot­ti­in autok­oulus­sa, että poli­isi oli kieltänyt tuo­mas­ta ajo­har­joit­telijoi­ta keskus­taan liiken­net­tä häir­it­semään. Kun ajo-opet­ta­jat tottelivat

    Mut­ta minus­ta on ihan saman­tekevää, oliko edelli­nen tot­ta vai ei.

    > Kun ajo-opet­ta­jat tot­te­liv­at, syn­tyi käytänne, jos­sa suo­ja­tien eteen pysähtymistä ei juurikaan voin­ut har­joitel­la. Näin jäi syn­tymät­tä se reflek­si, joka aikaan­saisi pysähtymisen suo­ja­tien eteen puheena olevas­sa tilanteessa.

    ja

    > Koko tari­nani perus­tui omaan koke­muk­seen keskisu­ures­ta suo­ma­lais­es­ta kaupungista 80-luvulla.

    Sat­tumal­ta olen saanut oman ajoko­rt­ti­ni keskisu­ures­sa suo­ma­laises­sa kaupungis­sa 80-luvul­la. Vaik­ka keskus­tas­sa ajet­ti­in jonkun ver­ran, niin suuri osa ajos­ta oli kyl­lä syr­jem­mäl­lä. Ja kyl­lä niitä suo­jateitä siel­läkin oli. Sitä pait­si autok­oulus­sa ja autol­la-ajamises­sa on hitosti asioi­ta, joi­ta tapah­tuu har­voin (yksisu­un­taiset kadut ovat aika harv­inaisia, näin jää syn­tymät­tä se reflek­si, joka aikaan­saisi, ettei ajaisi yksisu­un­taista tietä väärään suun­taan; moot­toriteil­lä ajamista ei voin­ut har­joitel­la 80-luvul­la, näin jäi syn­tymät­tä se reflek­si, joka aikaan­saisi, että siir­ty­isi autol­la tur­val­lis­es­ti 120 km/h alueelle yms.). Sitä pait­si ihmiset oli­vat ennen autok­oulua jo olleet liiken­teessä, joten kyl­lä se tieto suo­jateistä oli jo olemassa.

    > silti se vaikut­ti sato­jen, ellei tuhan­sien ihmis­ten ajokäyt­täy­tymiseen ainakin jonkin aikaa.

    Tätä epäilen vahvasti.

  70. Huonoista kuskeista:

    Selvän kul­jet­ta­jan onnet­to­muusker­roin on 1
    Ker­toimia eri lähtei­den mukaan alko­ho­lille ja kannabikselle

    Williams et al (1985), kannabis 0,2 alko­holi 5
    Ter­hune et al (1992) kannabis 0,7 alko­holi 5,7
    Drum­met (1994) kannabis 0,7 alko­holi 5,5
    Hunter et al (1998) kannabis 0,35 alko­holi 6,8
    Lowen­stein and Koziol-Mclain(2001) kannabis 1,1 alko­holi 3,2

    Näis­sä on mitat­tu samaa asi­aa, mitä poli­isi mit­taa eli thc:n aineenvaihduntatuotetta. 

    hunter et al (1998) sai thc pitoisuuk­sista seu­raa­vat tulokset:
    alle ng/ml ker­roin 0,35
    1.1- 2 ng/ml ker­roin 0,51
    yli 2 ng/ml ker­roin 1,74

    Eli tilanteessa, jos­sa ihmiset laite­taan pitoisu­u­den mukaan kolmeen päi­htymys­ryh­mään saa niistä eniten päi­htyneet tulok­sen, jos­sa hei­dän onnet­to­muus­ris­ki on nous­sut yli selvän autoilijan.

  71. Ja edel­lisen kom­mentin tarkoi­tus ei ollut se, että kannabis pitäisi määrätä pakol­lisek­si liiken­teessä. Tarkoi­tus oli vain kiin­nit­tää huomio­ta siihen, mihin löy­tyy lop­ut­tomat resurssit vaik­ka ongel­mat ovat muualla.

  72. Ihan näin äkkiseltään kor­jaisin Elmon viestiketjun alkupään raivaria, jos­sei joku ole sitä jo tehnyt, että ei autol­la ole väistämisvelvol­lisu­ut­ta kevyelle liiken­teelle jos tiel­lä on keskel­lä sel­l­ainen odot­telu­paik­ka kevyelle liiken­teelle (mik­si sitä kutsutaankaan).

    1. että ei autol­la ole väistämisvelvol­lisu­ut­ta kevyelle liiken­teelle jos tiel­lä on keskel­lä sel­l­ainen odot­telu­paik­ka kevyelle liiken­teelle (mik­si sitä kutsutaankaan).

      Sitä kut­su­taan keskiko­rokkeek­si, mut­ta muuet Atten väite on kum­malli­nen. Jos vbä
      lis­sä on keskiko­roke, suo­ja­tien eteen pysähtyneen auton saa ohit­taa pysähtymät­tä, m,utyytas autoil­i­jan on annet­ta­va esteetön kulku jalankulk­i­jalle, joka on ylit­tämässä sietä suo­jati­etä pitkin. Mik­si Atte luulet sen jalankulk­i­jan ole­van siel­lä suo­jatiel­lä? Lakkaamssa kynsiään?

  73. Nim­imerk­ki T on oike­as­sa siinä, että Helsin­gin San omista kopi­oitu uuti­nen oli virheelli­nen. Kuor­ma-auto ei ollut pysähtynyt suo­ja­tien eteen, vaan risteyk­seen niin, että se peit­ti näkyvyy­den suo­jatielle. En kuiten kaan väit­tänyt kysymyk­sessä oleen jalankulkijoiden.
    Juridis­es­ti asia ei muu­tu autoil­i­jan osalta. Hän sanoi itse kuor­ma-auton estäneen näkyvyy­den suo­jatielle, jol­loin saman pykälän saman mon­en tin mukaan hänen olisi pitänyt pysähtyä. Mut­ta on myön­net­tävä, että vaik­ka asia on juridis­es­ti näin, asi­asial­lis­es­ti autoil­i­jan rikko­mus oli vähäisem­pi kuin HS:n uuti­nen antoi ymmärtää. Tuomiois­tu­in ratkaisee.
    Ilmeis­es­ti tytöt oli­vat autoon näh­den väistövelvollisia.

  74. Olen siis oppin­ut päin prinkkalaa tuon hom­man. Anteek­si, että noin itse­var­masti asi­aa julistin.

    Jos keskiko­roke ei muu­ta väistämisvelvol­lisuuk­sia niin mikä sit­ten on keskiko­rokkeen tarkoi­tus, jos jalankulk­i­jal­la ei pitäisi olla mitään syytä pysähtyä keskiko­rokkeelle? kuten sanoit, tuskin lakkaa­maan kyn­siään ainakaan.

    Sitä­pait­si mitä autoil­i­jan tulisi tehdä jos jalankulk­i­ja sit­ten käyt­tää keskiko­roket­ta (lain vas­tais­es­ti? Hänen­hän pitäisi kulkea)? Tulisiko aina pysähtyä anta­maan tietä, kos­ka laki velvoit­taa, riip­pumat­ta kumpaan suun­taan jalankulk­i­ja vaikut­taa menevän? Ja se voi olla äkkiseltään ratin takaa vaikea arvioi­da kumpaan suun­taan jalankulk­i­ja halu­aa keskiko­rokkeelta men­nä. Väärä arvio olisi tuholli­nen. Selkeät sään­nöt ovat parem­pia kuin autoil­i­jan arviokykyyn luottavat.

    Ehkä olin uskonut väärän tiedon keskiko­rokkeen tarkoituk­ses­ta sen takia, että se vetosi logi­ikkaani. Ainakin edel­läole­vien asioiden takia ja mm. sik­si, että sil­lä taval­la pää­sisi keskiko­rokkeen avul­la tur­val­lis­es­ti tien yli, ilman että auto­jen tarvit­see pysähtyä ym.

    Täy­tynee myös sanoa, että en pidä siitä että autot anta­vat tietä huoli­mat­ta oli se hei­dän velvol­lisuuten­sa tai ei. Liiken­neval­ot ovat tiet­ty eri asia. En halua luot­taa, että autoil­i­ja on huo­man­nut min­ut ja olemme samal­la aal­lon­pitu­udel­la tien antamis­es­ta. Väärinkäsi­tyk­ses­tä kärsin eniten minä. Sik­si siis toivon selkeät sään­nöt ja sel­l­aiset mis­sä heikom­pi määrää mil­loin menee ja mil­loin ei. Nykyisel­lään autoil­i­ja viit­too kohti liikku­vas­ta autostaan, että “mene nyt jalankulk­i­ja, kyl­lä minä väistän. Vai väistänkö sittenkään…”

  75. Täy­tynee myös sanoa, että en pidä siitä että autot anta­vat tietä huoli­mat­ta oli se hei­dän velvol­lisuuten­sa tai ei. 

    Niin, selkeät sään­nöt ovat tietysti paras, kun ei voi kuitenkaan luot­taa näin val­ta­van epäho­mogeenin mas­san tilannetajuun. 

    Se turha pysäyt­tämi­nen voi olla myös vaarati­lanteen aiheut­tamista samaan malli­in kuin (selkeän lain­vas­taiset) kaistan­vai­h­dot moot­tori­tiel­lä, jos­sa “annetaan tietä” liit­tymistä tuleville. Vaik­ka teko on hyvää tarkoit­ta­va, niin se aset­taa tek­i­jän ja muun liiken­teen vaaraan.

    On kiva olla kohtelias, mut­ta kyl­lä autoil­i­jan katse pitää ensin käy­dä taustapeilis­sä, ettei samal­la ase­ta kaikkia vaaraan.

    Samal­la alle­vi­ivaan, että jutun johdan­tona ole­va tilanne, jos­sa pysähdytään suo­ja­tien eteen antaak­seen tilaa ja muiden velvol­lisu­us täl­löin pysähtyä ennen suo­jati­etä pitää olla jokaiselle yhtä selkeä kuin vaikka­pa STOP-kyltti.

  76. Joskus oikeasti tun­tuu, että kaistan vai­h­to on krim­i­nal­isoitu. Tulee esimerkik­si työ­maa, joka sul­kee vasem­man kaistan. Kaik­ki sen tietävät vai­h­ta­vat kaistaa bus­sikaistalle jo 1km ennen, mut­ta se ryökäle, joka vai­h­taa kaistaa vas­ta siitä ker­to­van merkin jäl­keen on type­r­ys. Jota ei tarvitse päästää väli­in. Muis­sa mais­sa jous­to on aivan toista ja tietenkin sille annetaan tila. Tukhol­mas­sa joskus jopa kolmio voitaisi­in kor­va­ta “vetoketju ‑liiken­nemerkil­lä”, sen ver­ran hyvin risteys toimii.

    Keskiko­rokkeen suurin funk­tio on kaven­taa kaistaa kolmes­ta metristä (ajonopeus ale­nee) ja samal­la siihen saa tur­val­lis­es­ti suojatiemerkin/valotolpan. Se on aivan sama, onko ruuhkan takia auto suo­ja­tien edessä tai sen pääl­lä vai päästääkö autoil­i­ja lain mukaan jalankulk­i­jan yli. Auton on pysähdyttävä.

    Kumpi väistää suo­jatiel­lä, raitio­vaunu vai jalankulkija?
    — entä henkilöau­to vai jalankulkija?
    — entä poli­isi­au­to vai jalankulkija?

    Mik­si liiken­net­tä ei valvota, vain jotain type­r­iä kännyköitä??!

  77. Kolmio­draa­ma on vaar­alli­nen. Olin tänään fil­lar­il­la aika lähel­lä saman­laista tilan­net­ta, jos­sa ketjun tuot­tanut onnet­to­muus sat­tui (joka siis meni aivan eri taval­la kuin Hesarin net­ti­sivu­jen uuti­soin­ti väit­ti ja johon kir­joituk­seni perustui)
    Ajoin etu­a­jo-oikeutet­tua kat­ua ajoti­etä pitkin. Olin siis ajoneu­vo siinä mis­sä rekka-autokin.
    Oikeal­ta kolmion takaa oli tulos­sa oikealle kään­tyvä tak­si ja sen oikeal­ta puolelta min­ua ris­teävälle suo­jatielle luval­lis­es­ti pyrkivä fillari.
    Taksin piti väistää sekä min­ua (kolmio) että fil­lar­ia (tak­si kääntyi)
    Molem­pi­en piti väistää min­ua (tak­sil­la kolmio, fil­lari väistää kevyen liiken­teen väylältä tul­lessaan ajotiel­lä ole­vaa ajoneuvoa)
    Jos olisin ollut auto, kuten ketjun aiheena ollessa tapauk­ses­sa, min­un olisi pitänyt pysähtyä, kos­ka en olisi näh­nyt suo­jatielle. (Tuskinkukaan tekee näin, mut­ta oikeudessa kuitenkin sitä edel­lytetään.) Min­un ei tarvin­nut pysähtyä, kos­ka fil­lari näkee taksin yli.

    Minä oletin taksin pysähtyneen väistääk­seen min­ua ja fil­lari olet­ti taksin­pysähtyneen väistääk­seen hän­tä. Sik­si fil­lari lähti liik­keelle min­ua huo­maa­mat­ta ja minä jatkoin jar­rut­ta­mat­ta. Tässä tapauk­ses­sa ei ollut ongel­maa, kos­ka minä siis näin fil­lar­in, mut­ta näin onnet­to­muus syn­tyy. Jos olisin ajanut autoa, olisin ajanut sen fil­lar­in päälle. Liiken­nease­tus toimii oikein. Jos ei näe suo­jatielle, pitää pysähtyä, mut­ta se lie­nee täysin kuol­lut kirjan.

Vastaa käyttäjälle Kimmo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.