Katala takuueläke

SAK:n sosi­aalipoli­it­ti­nen asiantun­ti­ja Kat­ja Veir­to kir­joit­ti sun­nun­tain Helsin­gin Sanomis­sa, että taku­ueläke on huono ratkaisu. Taku­ueläke on 685 euron min­imieläke. Jos saa niin vähän ansioeläket­tä, että ansioeläke ja kansaneläke yhteen­sä ovat alle 685 euroa, saa ero­tuk­sen eläk­keen täy­den­nyk­senä. Täl­lä taval­la nos­te­taan varsin pienin kus­tan­nuksin kaik­ista köy­himpi­en eläkeläis­ten ase­maa. Veir­ton mukaan tämä syn­nyt­tää turhia epäkohtia.

Väärin se on hänen mukaansa sik­si, että yrit­täjät voivat keinotel­la mak­samal­la liian vähän eläke­mak­su­ja. Yrit­täjän eläke­tur­va ja sen kaut­ta myös eläke­mak­sut perus­tu­vat hänen itsen­sä ilmoit­ta­maan tulota­soon. Ongel­mana on, että jotkut yrit­täjät ilmoit­ta­vat tulon­sa kovin pieniksi, jol­loin he säästävät eläke­mak­su­is­sa ja saa­vat vas­taavasti huonon eläk­keen. Yrit­täjä on voi olla niin ketku, että säästääkin van­hu­u­den var­alle pankki­in tai osakkeisi­in ja saa sik­si sekä taku­ueläk­keen että pääomatuloja.

Ei voi. Jot­ta tämä onnis­tu­isi, yrit­täjän pitäisi ilmoit­taa tulon­sa alle 500 euroksi kuukaudessa. Ei mene läpi. Tämä onnis­tu­isi korkein­taan, jos olisi ollut 20 vuot­ta kotirou­vana ansait­se­mat­ta eläket­tä ja aloit­taisi työu­ran yrit­täjänä joskus läh­es viisikymp­pisenä. Taku­ueläk­keen piiri­in ei pääse, jos on koko elämän­sä ajan yhdek­sän vuot­ta töis­sä 1500 euron kuukausipalkalla.

Veir­ton mukaan köy­hien eläkeläis­ten asi­aa olisi voitu kor­ja­ta kehit­tämäl­lä vam­mais­tukia ja työkyvyt­tömyy­seläkkeitä. Tätä tilkkutäkkiä olisi pitänyt kehit­tää paljon, jot­ta väli­in­putoa­jia ei olisi, kos­ka ihan kun­ni­al­lisia syitä huonoon eläke­tur­vaan on paljon ja eri­laisia.  Kalli­im­mak­si se olisi ainakin tul­lut, kos­ka vaikea noi­ta tukia olisi ollut säätää niin, etteivät ne nos­ta kenenkään eläket­tä yli takuueläkkeen.

Olisiko varsi­nainen syy siinä joukos­sa, joka Veir­ton luet­telosta puut­tui? Yksi tapa jäädä huonolle eläk­keelle on elää työt­tömänä perus­tur­van varas­sa ilman varsi­naista lääketi­eteel­listä työkyvyt­tömyys­di­ag­noosia. SAK:lle näyt­tää ole­van kovin tärkeätä säi­lyt­tää haju­rako kun­ni­al­lis­ten ansiosi­don­naista päivära­haa saavien työt­tömien (oikeut­taa eläke­tur­vaan) ja perus­tur­van varas­sa kitu­ut­ta­van rupusakin välil­lä (ei oikeu­ta eläketurvaan).

SATA-komitean aikaansaan­nok­sista taku­ueläke oli paras.

78 vastausta artikkeliin “Katala takuueläke”

  1. Taku­ueläk­keen huonoin puoli on se, että se on niin kovin pieni — sik­si­hän se on hal­pa. Hyviä puo­lia on runsaasti.
    Oikeasti työkyvyt­tömien, joi­ta eläke­laitok­set eivät hyväksy työkyvyt­tömik­si, ongel­ma on myös ole­mas­sa eikä taku­ueläke oikeas­t­aan ratkaise sitä — eikä siihen ole esitet­tykään ratkaisua.

  2. Hyviä puo­lia taku­ueläk­keestä todel­la löy­tyy. Ensin­näkin Kela-eläkeläiset pide­tään nyt tois­taisek­si kauem­pana sos­sun luukul­ta. Lisäk­si minim­i­toimeen­tu­lon kasvu pieneläkeläisil­lä on kaik­ista järkev­in­tä talous­poli­ti­ik­ka, kos­ka raha palau­tuu pieneläkeläisiltä toden­näköis­es­ti läh­es poikkeuk­set­ta kier­toon yhteiskun­nas­samme. Pitää muis­taa vielä kaik­ista tärkeim­pänä konkreet­tise­na seikkana se, että kyseessä on merkit­tävä paran­nus kaik­ista köy­himpi­en eläkeläis­ten reaalian­sioon, kun vielä täl­lä het­kel­lä yksinäisen peruskansaneläke on 584,13 euroa ja parisuh­teessa eläväl­lä 518,12 euroa kuukaudessa.

    Eivät muuten nuoret työeläkeläisetkään jääneet nuole­maan näppe­jään, kun tämän vuo­den alus­sa mak­set­ti­in ensim­mäisen ker­ran tasoko­ro­tuk­set nuo­rille työkyvyt­tömille. Edel­ly­tyk­senä tasoko­ro­tuk­selle on se, että nuorehko eläkeläi­nen on ollut viisi vuot­ta työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä ja tasoko­ro­tus mak­se­taan aina kalen­terivuo­den alus­sa. Mak­simis­saan tasoko­ro­tus on 31-vuo­ti­aal­la eläkeläisel­lä 25 pros­ent­tia ja 31 vuo­den iästä tasoko­ro­tus ale­nee pros­ent­tiyk­sil­lö ikävu­osien mukaan.

    Jot­ta kukaan ei tule kateel­lisek­si, niin on vielä todet­ta­va että työkyvyt­tömyy­seläk­keelle pääsyä on päin­vas­toin kuten julk­isu­udessa ollei­den tieto­jen poh­jal­ta voisi luul­la koko ajan kiris­tet­ty. Eläke­tur­vakeskuk­sen sivus­toil­ta löy­tyy tietoa, jon­ka mukaan 1990-luvun puo­livälis­sä työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä oli noin 40000 kansalaista enem­män kuin viime vuosina. 

    Olitko muuten Osmo Soin­in­vaara itse vaikut­ta­mas­sa SATA-komitean esityksiin?

  3. Soin­in­vaara kir­joit­ti: “Yksi tapa jäädä huonolle eläk­keelle on elää työt­tömänä perus­tur­van varas­sa ilman varsi­naista lääketi­eteel­listä työkyvyt­tömyys­di­ag­noosia. SAK:lle näyt­tää ole­van kovin tärkeätä säi­lyt­tää haju­rako kun­ni­al­lis­ten ansiosi­don­naista päivära­haa saavien työt­tömien (oikeut­taa eläke­tur­vaan) ja perus­tur­van varas­sa kitu­ut­ta­van rupusakin välil­lä (ei oikeu­ta eläketurvaan).”

    Oliko SATA-komite­as­sa sit­ten mitään puhet­ta rak­en­teel­lis­es­ta työt­tömyy­destä eli käsit­tääk­seni työvoimare­servistä kortis­tossa joka ei min­nekään enää kel­paa? Itse olen dosent­ti Ilk­ka Taipaleen mallin kan­nal­la, kun olen kuul­lut Taipaleen puhu­van etenkin syr­jäy­tynei­den ja ehkä osin syr­jäytet­ty­jenkin miesten puoles­ta. Taipale­han esit­tää, että kaik­ki perustyöhön kel­paa­mat­tomat pitäisi lait­taa eläk­keelle heitä sen enem­pää kiusaamatta. 

    Taipaleen mallia vas­taan sotii kyl­lä val­lal­la ole­va sadis­ti­nen ajat­telu, jon­ka mukaan ihmi­nen itse on täy­del­lis­es­ti vas­tu­us­sa ääripäis­sä niin omas­ta kur­ju­ud­estaan kuin omas­ta menestyksestäänkin.

  4. Kuinka­han paljon eläkeläiset käyt­tävät toimeen­tu­lo­tukea? Kaipa SATA-komiteal­la se oli selvillä? 

    Eläkeläis­ten kesku­udessa olet­taisin ole­van paljon vielä sel­l­aista talvi­so­dan henkeä, että sos­sun luukulle ei ihan tuos­ta vain men­nä, vaan sin­nitel­lään alle toimeentulominimin. 

    Mis­tä sum­mas­ta on siis kyse val­tion budjetissa?

    1. Taku­ueläke mak­saa noin satamiljoon­aa euroa.
      Eläkeläiset eivät käytä paljonkaan toimeen­tu­lo­tukea eivätkä olisi siihen oikeutet­tu­ja, kos­ka eläk­keet ovat verot­tom­i­na selvästi työ­markki­natukea suurem­pia ja eläkeläisen asum­is­tu­ki avokätisempi.

  5. Hyvä kir­joi­tus — taku­ueläke on komeet­ti­nen kupla.

    Mik­si kukaan ei ehdo­ta eläkekat­toa — san­o­taan 4000 euroa kuussa. 

    Ei mene oikeusta­ju­u­ni, että val­tion fir­mo­jen johta­jien korkei­ta palkko­ja perustel­laan sitou­tu­misel­la yri­tyk­seen — mihin tätä sitou­tu­mista enää eläk­keel­lä tarvitaan?

  6. Kun ilmoit­taa Yel-tulon­sa pienek­si luop­uu samal­la myös sairaspäivära­hoista, työkyvyt­tömyy­seläkkeistä sun muista. Näitä saa sit­ten ostaa vapaae­htoisi­na vaku­u­tuksi­na vaku­u­tusy­htiöiltä, joil­la taitaa olla samat omis­ta­jat kuin Yel-vaku­u­tusy­htiöil­lä ja hal­li­tuk­set täyn­nä ay-demare­i­ta… Hin­noit­telu menee suun­nilleen niin , että parin ton­nin vuosi­hin­taisel­la vaku­u­tuk­sel­la saa ton­nin kuus­sa sairaspäivära­haa, eli keskimäärin kak­si kuukaut­ta vuodessa sairas­ta­va saa jo omansa pois. Ai niin , pait­si Kela-kor­vauk­sen osu­u­den, joka menee tietysti vaku­u­tusy­htiölle. Yrit­täjien työt­tömyyskas­san jäsen­mak­su on muhkea 2,7% tuloista ja vaatii käytän­nössä yri­tyk­sen lopet­tamista, samoin kuin perus toimeen­tu­lotuen saami­nen. Sit­tenkin kestää yli puoli vuot­ta ennenkuin saa vahvis­te­tun vero­tuk­sen viimeiseltä tilikaudelta eli tulotiedot joil­la voi hakea taval­lista sosiaaliturvaa.

    Lisäk­si val­tio ja vaku­u­tusy­htiöt ovat päät­täneet “kan­nus­taa” yrit­täjyy­teen niin, että uusi yrit­täjä saa mak­saa kolme vuot­ta puo­likas­ta Yel-mak­sua. Tämä taas johtaa siihen , että työvoimaval­taisil­la mikroyri­tysa­loil­la , esim. palvelu‑,rakennus‑, kul­je­tusalat, pus­kee koko ajan markki­noille min­i­maalisel­la Yel-mak­sul­la hin­tansa laske­via yri­tyk­siä, jot­ka pakot­ta­vat van­hatkin yrit­täjät pienen­tämään Yelliään. 

    Mik­siköhän esim. syn­ny­tysikäiset naiset tai +50 vuo­ti­aat eivät halua ryhtyä yrittäjiksi?

  7. Eikö asum­is­tu­ki sit­ten pienene, kun eläke nousee?

    On muis­tet­ta­va, että kansaneläket­tä saa­vat myös kaik­ki entiset iso­her­ro­jen vaimot, jot­ka eivät päivääkään ole tehneet töitä — edes kotitöitä, kos­ka vielä 60–70 ‑luvul­la koti­a­pu­laiset oli­vat aivan tavallisia. 

    Jos taku­ueläke heille tosi­aan oli SATA-komitean suurin ansio, niin en nyt hur­raa­ta huu­da ja jalko­jani tömis­tele kovin kiivaasti. 

    Toivoin sitä, että työn­teko olisi aina kan­nat­tavaa, mut­ta päädyit­tekin palk­it­se­maan työn tekemät­tömyy­destä ja kaik­ki muu jäi ilmeis­es­ti ennalleen. Eli esim. kah­den, kol­men lapsen yksin­huolta­jan ei kan­na­ta edelleenkään men­nä töi­hin, ellei palk­ka ole vähin­tään hyvää esimiestasoa.

  8. “asi­aa olisi voitu kor­ja­ta kehit­tämäl­lä vam­mais­tukia ja työkyvyt­tömyy­seläkkeitä. — Kalli­im­mak­si se olisi ainakin tul­lut kos­ka vaikea noi­ta tukia olisi ollut säätää niin, etteivät ne nos­ta kenenkään eläket­tä yli takuueläkkeen.”

    Mik­si ihmeessä olisi tul­lut kalli­im­mak­si tehdä kohden­netumpia koro­tuk­sia? Taku­ueläke olisi esimerkik­si voitu ottaa käyt­töön vain työkyvyt­tömyy­seläk­keessä ja osa näin säästyneestä rahas­ta olisi voitu käyt­tää vam­mais­tukien tai hoito­tukien koro­tuk­seen. Täl­löin olisi saatu kohden­netusti paran­net­tua pitkäaikaises­ti työkyvyt­tömien ase­maa. Ja rahaakin olisi voitu säästää. Taku­ueläke­hän mak­soi nyt kokon­aisu­udessaan vajaa 100 miljoon­aa, ja esim. vam­maistuen kokon­aiskus­tan­nuk­set ovat reilu 100 miljoon­aa. Eikä olisi tarv­in­ut luo­da kokon­aan uut­ta palikkaa eläke­jär­jestelmään. Kyl­lähän taku­ueläke itsessään lisää sosi­aal­i­tur­van tilkkutäkkimäisyyttä.

    Tämän sijaan Sata-komitea päät­ti has­sa­ta kuitenkin miljoo­nia maat­alon emän­tien, vuorineu­vosten vaimo­jen ja itsen­sä ali­vaku­ut­tanei­den yrit­täjien eläkkei­den koro­tuk­seen. Kyl­lä se on mah­dol­lista, että yrit­täjäl­lä jää kokon­aiseläke alle taku­ueläk­keen tason, reaal­i­maail­mas­ta ei ole vaikea löytää sel­l­aisia tapausker­to­muk­sia. Eivät kaik­ki ole yrit­täjinä hyvil­lä tuloil­la koko työuraansa.

  9. “Olisiko varsi­nainen syy siinä joukos­sa, joka Veir­ton luet­telosta puut­tui? Yksi tapa jäädä huonolle eläk­keelle on elää työt­tömänä perus­tur­van varas­sa ilman varsi­naista lääketi­eteel­listä työkyvyttömyysdiagnoosia.”

    Tai sit­ten siinä, että tavalli­nen duu­nari ei taku­ueläk­keestä mitään hyödy. Ei edes pien­i­t­u­loinen. SAK on niiden etu­jär­jestö, ja aivan oikein ajaa jäsen­ten­sä etu­ja. Pien­i­t­u­loisen duu­nar­in näkökul­mas­ta rahat olisi ollut parem­pi käyt­tää kansaneläk­keen tasoko­r­tuk­seen, jol­loin joku SAK:lainenkin olisi niistä päässyt hyö­tymään. Ei tässä mitään salali­it­to­te­o­ri­oi­ta tarvita.

  10. Jut­telin viikon­lop­puna juuri eläköi­tynei­den ystävieni kanssa. 

    Yri­tysjo­hta­jan rou­va saa pian läh­es 700 euroa taku­ueläket­tä, vaik­ka hän ei ole koskaan ollut töis­sä. Ter­vey­den­hoita­ja ja kont­toristi taas oli­vat muu­ta­man vuo­den kotona hoita­mas­sa lap­si­aan, menivät sen jäl­keen takaisin töi­hin, ero­si­vat, kas­vat­ti­vat pienel­lä pal­ka­llaan kumpikin kolme las­taan ja saa­vat nyt toinen vähän yli ja toinen vähän alle 1.000 euroa net­tona eläket­tä. Onko tämä oikein? 

    Jos asum­istuen rajat eivät nouse, on taku­ueläke voit­to ain­oas­taan hyvä­palkkaisten miesten kotona olleille vaimoille kuten esimerkik­si entisen pres­i­dentin rouvalle.

  11. Osmo Soin­in­vaara: “eläk­keet ovat verot­tom­i­na selvästi työ­markki­natukea suurempia”

    Mikäs eläke on vero­ton? Halu­an sellaisen!

    Eli­na: “Toivoin sitä, että työn­teko olisi aina kan­nat­tavaa, mut­ta päädyit­tekin palk­it­se­maan työn tekemättömyydestä”

    Tämän kek­sit var­maan ihan itse.
    Toki työn­teon kan­nat­tavu­ut­ta sopii toivoa, mut­ta se on työmarkkinakysymys.
    Toiv­ot­tavasti et edel­lytä kaik­il­ta eläkeläisiltä työntekoa?

    1. Kansanelöäk­keestä ei mene veroa eikä mene taku­ueläk­keestäkään eläke­tu­lopvähen­nyk­sen vuok­si. Isom­mista eläkkeistä menee veroa.

  12. Taku­ueläke on oikean suun­tainen askel pien­impiä eläkkeitä (=lähin­nä kansaneläket­tä) saavien toimeen­tu­lon tur­vaamisek­si. Ns. täyt­tä kansaeläke­lain mukaista työkyvyt­tömyy­seläket­tä saav­ista alle 65-vuo­ti­aista ylivoimainen enem­mistö on joko kehi­tys­vam­maisia henkilöitä tai nuoru­udessaan mie­len­ter­veyssy­istä eläköi­tyneitä. He ovat myös jatkos­sa niitä, jot­ka ovat enem­mistö pieniä van­hu­useläkkeitä saav­ista. Olisi hyvä jos Kela avaisi tarkem­min tilas­to­jaan, jot­teivät usko­muk­set ohjaisi liiak­si keskustelua. 

    Suomes­sa “rakaste­taan” pas­sit­taa nuoretkin ihmiset mielu­um­min kokon­aan eläk­keelle kuin työelämään, edes osit­tain. Jätetään mie­len­ter­veyspul­mat hoita­mat­ta ja tuki jär­jestämät­tä ja siten luo­daan 50–70 vuo­den kestoisia eläkeläisuria.
    Sata-komite­as­sa taidet­ti­in tor­pa­ta kaik­ki yri­tyk­set luo­da välimuo­to­ja, joil­la tulo­ja olisi voin­ut paran­taa työtä ja sosi­aal­i­tur­vaa yhdistelemällä?

    Tässä kehyk­sessä taku­ueläke on vähin­tä mitä Sata-komitean pitikin saa­da aikaan.

  13. Osmo: “Kansaneläk­keestä ei mene veroa eikä mene taku­ueläk­keestäkään eläke­tulovähen­nyk­sen vuoksi.”

    Niin­pä näyt­tää ole­van — kansaneläke on veronalaista tuloa, mut­ta siitä ei mene veroa — yksinker­taista mut­ta simp­peliä. Onko­han tämä nyt sitä hyvää hallintoa?
    En silti kieltäy­ty­isi verova­paas­ta eläkkeestä…

  14. LRa:
    Kuin­ka mon­ta sel­l­aista yri­tysjo­hta­jan rou­vaa Suomes­sa on alle 75-vuo­ti­aiden ikäryh­mässä, jot­ka eivät ole olleet lainkaan töis­sä? Kyl­lä val­taos­al­la on jotain työ­tu­lo­ja uransa var­relta. Lisäk­si on syytä huo­ma­ta, että kun yri­tysjo­hta­jan rou­va jää leskek­si, vie leskeneläke tämän lisän.

    Mie­lenki­in­toista huo­ma­ta, kuin­ka eri ihmiset ovat huolis­saan eri­lais­ten henkilöi­den tilanteesta. Tun­tuu, että mikä tahansa muu­tos olisi huonom­paan suuntaan…

    1. On lisäk­si san­ot­ta­va, että yhden tulon­saa­jan per­heet ovat rankasti yliv­erotet­tu­ja Suomes­sa suh­teessa samal­la tulota­sol­la ole­vaan per­heeseen, jos­sa tulot on jaet­tu puolisoiden kesken, ettei tuos­sa teo­reet­tises­sakaan tapauk­ses­sa kovin suur­ta vääryyt­tä syn­ny. Tärkein­tä näyt­tääkin ole­van, ettei perus­tur­van varas­sa ole­vien työt­tömien ase­ma kohen­nu mitenkään.

  15. LRa
    “Yri­tysjo­hta­jan rou­va saa pian läh­es 700 euroa taku­ueläket­tä, vaik­ka hän ei ole koskaan ollut töis­sä. Ter­vey­den­hoita­ja ja kont­toristi taas oli­vat muu­ta­man vuo­den kotona hoita­mas­sa lap­si­aan, menivät sen jäl­keen takaisin töi­hin, ero­si­vat, kas­vat­ti­vat pienel­lä pal­ka­llaan kumpikin kolme las­taan ja saa­vat nyt toinen vähän yli ja toinen vähän alle 1.000 euroa net­tona eläket­tä. Onko tämä oikein?”

    Se on kuule sitä sol­i­daarisu­ut­ta ja tulo­jen tasausta.

    Ei Suomes­sa ihmisil­lä pitäisi olla minkään­laista vas­tu­u­ta itses­tään, joten mik­si yrit­täjil­lä tai hei­dän puolisoil­laan pitäisi olla?

  16. “Tärkein­tä näyt­tääkin ole­van, ettei perus­tur­van varas­sa ole­vien työt­tömien ase­ma kohen­nu mitenkään.”

    Aika outo point­ti taku­ueläkekeskustelu­un. Taku­ueläke on hei­dän aut­tamises­saan melko teho­ton työkalu, kos­ka har­vas­sa leinevät sel­l­aiset ihmiset, jot­ka elävät koko elämän­sä työt­tömyys­tur­van perus­tur­val­la eivätkä sen vuok­si saa työeläket­tä. Jos perus­tur­val­la ole­vien työt­tömien ase­maa halu­taan paran­taa, niin eikö hel­poin­ta olisi nos­taa sit­ten sitä perus­tur­vaa? Ja väite, että ei voi, kos­ka osa resurssista menee ansio­tur­van puolelle, ei oikein toi­mi. Kyl­lä perus­tur­vaan voidaan lait­taa rahaa, jos poli­it­tis­es­ti halu­taan. Ei se sitä estä, että osa siitä rahas­ta menisi ansio­tur­vaa saav­ille. Käsit­tääk­seni myös työn­tek­i­jäjär­jestöt vaa­ti­vat perus­tur­van paran­tamista juuri sik­si, että ansio­tur­vaa saa­va enem­mistö jäsenistä pää­sisi koro­tuk­ses­ta hyötymään.

    1. Jos työ­markki­natukea nos­te­taan kymmenel­lä eurol­la kuus­sa, pienet ansiopäivära­hat nou­se­vat 5,5 eurol­la kuus­sa ja suuret 15 eurol­la kuus­sa. “Suuri” ansiopäivära­ha tulee 2700 euron palkkat­u­lo­jen yläpuolella.
      Työ­markki­natukea pitkään nos­ta­vat saa­vat läh­es aina toimeen­tu­lo­tukea, joten hei­dän net­toan­sion­sa ei nouse lainkaan. Perus­tur­van paran­tamiseen uhrat­tu raha menee sitä melkein kokon­aan ansio­tur­van saa­jien net­to­tu­lo­jen kasvattamiseen.
      Min­ulle san­ot­ti­in suo­raan, että näi­den kytkösten tarkoi­tus on estää perus­tur­van paran­t­a­mi­nen. Esimerkik­si sairaus­päivära­has­sa ei vas­taavaa kytköstä ole. Jos työt­tömyyspäivära­has­sa siir­ryt­täisi­in samaan malli­in kuin sairaus­vaku­u­tuk­ses­sa, pien­tä ansiopäivära­haa nos­ta­vat saisi­vat nyky­istä parem­man kor­vauk­sen ansio­ta­son nousus­ta. Niin­pä kytken­tää ei voi puo­lus­taa sil­lä, että se puo­lus­taisi pien­ten ansiopäivära­han saa­jien oikeut­ta. Sil­lä ei voi olla muu­ta tarkoi­tus­ta kuin pitää työ­markki­natu­ki pienenä. 

  17. “Taku­ueläke on oikean suun­tainen askel pien­impiä eläkkeitä (=lähin­nä kansaneläket­tä) saavien toimeen­tu­lon tur­vaamisek­si. Ns. täyt­tä kansaeläke­lain mukaista työkyvyttömyyseläkettä ”

    Pelkän kansaneläk­keen varas­sa ole­via on n 81000.(kela tasku­ti­las­to 2010)
    Eläkeläi­sistä n 25000 saa toimeentulotukea(stakes Toimeentulotukitilasto)

    Eläk­keen­saa­jien asum­is­tukea saa n 187000.

    Eläk­keenko­ro­tus on vain silmänkään­tötemp­pu, sil­lä koro­tus ulos­mi­tataan oitis toimeen­tu­lo-ja asumistuesta.

    Ain­oi­ta hyö­tyjiä ovat ne joil­la on jo aviop­uoliso tai joku muu elät­täjä eli hyvä­tu­lois­t­en kotirouvat .

    Vai olisiko Osmol­la tarkem­pia luku­ja ? Ainakin pitäisi olla, muuten­han päätök­sen­teko on mitu ‑päätän­tää.

  18. Mitä sit­ten olisi pitänyt tehdä, jos peruskansaneläket­tä ei olisi saanut nostaa?

    Yksi asia mikä tulee itselle mieleen olisi kaikkien eläkkei­den ja muiden tukien sit­o­mi­nen palka­nsaa­jien ansioke­hi­tyk­sen mukaiselle käyrälle!

  19. Var­al­lisu­us pois lukien ihmi­nen var­maankin tarvit­see kas­savir­taa vält­tämät­tömyys hyödykkei­den ostoon saman ver­ran oli­pa tukkaa päässä kuin­ka paljon tahansa. Soin­in­vaar­alle kysymys: mis­sä määrin sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän mon­imutkaisu­us kokon­aisu­udessaan johtuu politiikasta.

  20. Epäilen, (mut­ta en tiedä,) että kyseinen eläke on sovitet­tu maat­alon emän­nille. He ovat koko ikän­sä tehneet raskas­ta työtä taloudessa. Talous, mukaan­lukien eläk­keet, on kuitenkin ollut miehen nimis­sä. On pyrit­ty säästämään myös eläke­mak­su­ista, eikä emän­nälle ole mak­set­tu eläke­tur­vaa. Ken­ties emän­tä on ollut koko tyoelämän­sä kortistossa.

    Kyl­lä emän­nät ovat eläk­keen­sä eteen riit­tävästi työsken­nelleet. Ain­oa ongel­ma on se epäoikeu­den mukaisu­us, että muut (yrit­täjät) ovat joutuneet mak­samaan eläke­tur­vas­taan ja näille se annetaan lah­jana ilmaiseksi.Minustakin se vaikurtt­taa väärältä.

    1. Taku­ueläke tulee lähin­nä työkyvyt­tömyy­destä kar­siville, yleen­sä kyse on syn­nyn­näis­es­tä vam­mas­ta. Van­hu­useläkkeis­sä pelkkää kansaneläket­tä saavia on aika vähän, kun las­ke­taan pois ne, jotkaq ovat siir­tyneet van­hu­useläk­keelle työkyvyt­tömyy­seläk­keen kautta. .

  21. Her­mi­it­ti — eläkkeitä ei voi sitoa palkkoi­hin eli taitet­tua indek­siä ei voi pois­taa, kos­ka se tietäisi ylisu­urien palkkaratkaisu­jen vaikeu­tu­mista. Viimek­si kun­tasek­to­ril­la tehti­in sel­l­aiset ratkaisut, joi­hin ei ker­ta kaikki­aan ole varaa.

    Kansan­taloudelle ja hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nalle se olisi hyväk­si, mut­ta vaikea toe­tut­taa niin kauan kuin SDP on työ­markki­na­jär­jestö­jen eikä koko kansan ml. eläkeläis­ten puolue.

  22. “Jos työ­markki­natukea nos­te­taan kymmenel­lä eurol­la kuus­sa, pienet ansiopäivära­hat nou­se­vat 5,5 eurol­la kuus­sa ja suuret 15 eurol­la kuus­sa. “Suuri” ansiopäivära­ha tulee 2700 euron palkkat­u­lo­jen yläpuolella.”

    Val­tio mak­saa kaikille työt­tömille saman­su­u­ruista peruspäivärahaa.Tästä peri­aat­teesta ay-liike pitää kiinni

    Ansio-osan mak­saa käytän­nössä TVR, joka kerää rahat työ­nan­ta­jil­ta ja työntekijöiltä.

    Jos kas­saan kuu­lumat­tomille alet­taisin mak­saa val­tion toimes­ta parem­paa päivära­haa kuin kas­san jäse­nille niin se murentaisi nykyisen ansiosi­do­nan­naisen tai ainakin rajaisi sen pienelle liitille.

    Mut­ta se lie­neekin Osmon tavoite ??

  23. Van­hu­useläk­keenä pelkkää kansaneläket­tä saav­ista naisia on noin 35 000 ja miehiä reilut 4000.
    Kelan tutkimus­pro­fes­sori Katri Hell­stenin mukaan nämä naiset ovat yleen­sä hoi­ta­neet kotona per­het­tä ja työu­ra on jäänyt lyhyek­si tai sitä ei ole ollut ollenkaan.

    Noh, mikä nyt on sit­ten “aika vähän” Osmon mielestä, mut­ta jos Liian van­han anta­ma luku pitää paikkansa, niin minus­ta tämä on aika paljon.

  24. Omaan tut­tava­pi­iri­i­ni kuu­luu kym­meniä naisia, jot­ka ovat olleet kotirou­vina ison osan elämästään. Vaik­ka heille onkin ker­tynyt jonkun ver­ran ansioeläket­tä, saa­vat he lisäk­si kansaneläket­tä. He ovat tämän taku­ueläk­keen suurimpia voit­ta­jia, kos­ka enää ei avio­suhde vaiku­ta ken­saneläk­keen suu­ru­u­teen. Heille tulee 166 euroa kuukaudessa lisää.

    Jos asum­istuen rajat eivät muu­tu, ei pien­i­t­u­loisen eläkeläisen elämä muu­tu mitenkään — heille tule­va noin 100 euron lisä menee nou­se­vi­in vuokrakuluihin.

    1. Jos kotirou­va saa jonkin ver­ran ansioeläket­tä, hän ei toden­näköis­es­ti saa taku­ueläket­tä. Sen sijaan hän olisi hyö­tynyt kansaneläk­keen koro­tuk­ses­ta, joka jakau­tu­isi kaikkien kansaneläket­tä saavien kesken.

  25. “Jos työ­markki­natukea nos­te­taan kymmenel­lä eurol­la kuus­sa, pienet ansiopäivära­hat nou­se­vat 5,5 eurol­la kuus­sa ja suuret 15 eurol­la kuus­sa. “Suuri” ansiopäivära­ha tulee 2700 euron palkkat­u­lo­jen yläpuolella.”

    Kaik­ki työt­tömät saa­vat saman sub­ven­tion val­ti­ol­ta riip­pumat­ta työmarkkina-asemasta.

    Ansisidon­naista osu­ut­ta ei mak­sa val­tio vaan TVR , joka kerää rahansa suo­raan työ­nan­ta­jil­ta ja työntekijöiltä.
    Ansiosi­don­nainen jär­jestelmä on hyvin sol­i­daari­nen, sil­lä siinä pitkissä vakaissa työ­suhetis­sa ole­vat tuke­vat pätkätöi­hin työl­listyviä. Toinen edun­saa­jaryh­mä ovat ikääntyneet.
    Eli ansiosi­don­nainen jär­jestelmä takaa akti­ivis­es­ti jatku­vasti työelämään osal­lis­tuville kohtu­ullisen elin­ta­son myös työt­tömyy­den aikana.

    Jos työmarkkinatuki/peruspäiväraha alkaa antaa suurem­man edun kuin nasiosi­do­na­ni­nen niin se merk­it­see, ettäpi­en­i­t­u­lois­t­en ei enää kan­na­ta mak­saa työt­tömyys­vaku­u­tus­ta ja sil­loin ansiosi­don­naisen kor­vauk­sen poh­ja murenee.
    Pitää muis­taa, että tuon val­tion päivära­han osu­u­denkin mak­sa­vat pääosin en , jot­ka ovat oikeutet­tu­ja ansiosi­don­naiseen päivärahaan .

    Tois­taisek­si työ­nan­ta­jatkin ovat tuke­neet jär­jestelmää, joka takaa akti­iviväestölle parem­man sosi­aal­i­tur­van kuin pas­si­is­viväestölle, mut­ta sekin häviää, jos hallinto ei tue tällaista. 

    Jär­jestelmän sisään­raken­net­tu sidos perus­päivära­han ja ansiosi­don­naisen välil­lä takaa edes joskus tark­istuk­sen ansiopäivärahaan.

    Itse asi­as­sa ansiosi­don­naista saa aika harva .
    Viimeisen työl­lisyyskat­sauk­sen mukaan työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta oli kesäku­us­sa 276000 ja heistä ansiopäivära­haan peri­aat­teesa oikeutet­tu­ja 124000,mutta luku kuin­ka moni heistä todel­la saa ansiosi­don­naista tai jotain muu­ta tukea puuttuu.
    Yleen­sä kun 1–3 kuukaut­ta saa lomail­la omaan piikki­in loma ym muiden raho­jen vuok­si eli työt­tömistä vain ehkä n 30 % saa ansiosidonnaista. 

    Nyt Osmo halu­aisi luo­da rinnaki

    1. Liian van­ha taitaa uno­htaa sen, että rahat ansiosi­don­naiseen kerätään kaik­il­ta, niin kas­san jäse­niltä kuin vaku­ut­ta­mat­tomil­takin, mut­ta mak­samal­la sym­bol­isen kas­samak­sun pääsee vas­ta vaku­u­tuk­sen piiri­in. Jos ansiopäivära­hat määräy­ty­i­sivät riip­pumat­ta perus­päivära­has­ta samal­la taval­la kuin sairaus­vaku­u­tuk­ses­ta, niiden taso nousisi nyky­istä nopeam­min ansio­ta­son noustessa. 

  26. Jos vain osan aikaa työelämässä olleen ansioeläke on vaik­ka 300 euroa, on hän tähän asti saanut lisäk­si kansaneläket­tä noin 220 euroa. Taku­ueläk­keen myötä hänelle tulee 166 euroa lisää.

    Mis­tä ihmeestä päät­telet, ettei jonkin ver­ran ansioeläket­tä saav­ille kuu­luisi taku­ueläke? Eikös se kuu­lu kaikille, joiden eläke jää tuon vajaan 700 euron alle?

    1. Jos saa 300 euroa työeläket­tä, saa noin 450 euroa kansaneläket­tä (yksinäi­nen) eikä saa mitään hyvistys­tä takjuueläkkeestä.

  27. Osmo: “Min­ulle san­ot­ti­in suo­raan, että näi­den kytkösten tarkoi­tus on estää perus­tur­van parantaminen.”

    Mie­lenki­in­toista. Tämä tun­tuu kyl­lä ole­van nykyi­nen poli­it­ti­nen lin­ja — olisi siis paikallaan, että hal­li­tus­puoluei­den edus­ta­jat sanois­i­vat se myös jul­ki. Mut­ta rehellisyys poli­ti­ikas­sa on…

  28. Evert The NeveR­est: “Viimek­si kun­tasek­to­ril­la tehti­in sel­l­aiset ratkaisut, joi­hin ei ker­ta kaikki­aan ole varaa.”

    Niin­pä! Kun työe­htoneu­vot­telu­ja käyti­in, näin todel­la väitet­ti­in. Kun palkkati­las­tot sit­ten valmis­tu­i­v­at, tuli selväk­si, että täl­lä kalli­ik­si väitetyl­lä palkkaratkaisul­la kun­tasek­tori ei ollut palkka­jo­hta­ja, ei läheskään.
    Mut­ta pro­pa­gan­da meni perille!

  29. “Jos ansiopäivära­hat määräy­ty­i­sivät riip­pumat­ta perus­päivära­has­ta samal­la taval­la kuin sairaus­vaku­u­tuk­ses­ta, niiden taso nousisi nyky­istä nopeam­min ansio­ta­son noustessa.”

    Niin mut­ta pien­i­t­u­loisil­la ansiopäivära­han taso olisi nyky­istä alhaisem­pi ja suu­rit­u­loisil­la korkeampi. Ansioiden ja etu­u­den väli­nen yhteys on työt­tömyys­tur­vas­sa tosi­aan heikom­pi kuin sairaus­vaku­u­tuk­ses­sa, minkä seu­rauk­se­na pien­i­t­u­loisil­la työt­tömyys­tur­va on suh­teessa ansioi­hin selvästi parem­paa kuin suuritloisilla.

    Tämä johtuu juuri tuos­ta eril­lis­es­tä peru­sosas­ta. Ansiosi­don­nainen työt­tömyyspäivära­ha kor­vaa tulot ikään kuin 100 %:lla perus­päivära­han suu­ru­teen saak­ka, ja sen ylit­tävät tulot 45 %:lla (ja 2700 euron ylit­tävät 20 %:lla). Pieni­palkkaisil­la tuon peru­sosan osu­us koko päivära­has­ta on suuri ja siten koko päivära­han kor­vausaste suurem­pi kuin muis­sa ansioe­tuuk­sis­sa. Ehkä tässä lie­nee syy siihen, mik­si työt­tömyyspäivära­han nykyis­es­tä määräy­tymis­mall­ista halu­taan pitää kiinni.

  30. Osmo: “mak­samal­la sym­bol­isen kas­samak­sun pääsee vas­ta vaku­u­tuk­sen piiriin”.

    Työt­tömyyskas­san jäsen­mak­su ei ole symbolinen.

  31. Maalaistalo­jen entiset emän­nät ovat tietysti oma ryh­män­sä, mut­ta kyl­lä kotirou­va-kult­tuuri oli nimeno­maan kaupunki­laista ja voimis­saan etenkin 60-luvul­la, osin vielä 70-luvullakin. 

    Eivät nämä siis kauhean van­ho­ja ole, siinä 70-vuo­ti­ai­ta ja allekin. Ennen lapset han­kit­ti­in niin paljon nuorempina. 

    Eli vähä­varaisil­ta kansaneläk­keen saa­jil­ta koro­tus leikkau­tuu pois asum­istues­ta, mut­ta hyödyt­tää omis­tusasu­jia ja niitä joil­la on pääo­mat­u­lo­ja. Mitään muu­ta nyt en tästä saa pääteltyä.

  32. Laki työt­tömyy­se­tuuk­sien rahoituk­ses­ta 24.7.1998/555: 4 § (30.12.2002/1301)
    “Ansiopäivära­ho­jen rahoitus
    Val­tiono­suute­na työt­tömyyskas­salle mak­se­taan kus­takin ansiopäivära­has­ta työt­tömyys­tur­valain 6 luvun 1 §:n mukaista perus­päivära­haa vas­taa­va määrä.” …

    Näyt­täisi siis siltä, että ansiosi­don­nais­es­ta työt­tömyys­tur­vas­ta val­tio rahoit­taa vain perus­päivära­han ver­ran eli sen minkä työtön muutenkin saisi.

  33. “Liian van­ha taitaa uno­htaa sen, että rahat ansiosi­don­naiseen kerätään kaik­il­ta, niin kas­san jäse­niltä kuin vaku­ut­ta­mat­tomil­takin, mut­ta mak­samal­la sym­bol­isen kas­samak­sun pääsee vas­ta vaku­u­tuk­sen piiriin. ”

    Ei uno­hdu, mut­ta nämä ansiosi­do­nan­naisen vapaae­htoiseti rahoit­ta­vat rahoit­ta­vat myös pääosan noista kas­saan kuu­lumat­tomienkin päivära­hoista, joten on oikein, että nuo kas­saan kuu­lumat­tomatkin osal­lis­tu­vat edes vähän jär­jestelmän muiden etu­jen rahoittamiseen.

    Vaa­timuk­sesi olisi oikeutet­tu, jos kas­soi­hin kuu­luisi alle puo­let palkansaajista.
    Kepun, kokOomuk­sen, Vihrei­den ja EK:n yhteinen Tavoite onkin eriyt­tää työt­tömyyspäivära­hat siten, että kas­saan kuu­luma­ton saa automat­tis­es­ti val­ti­ol­ta korkeam­paa päivära­haa kuin kas­saan kuuluva.

    Sil­loin ei peni­palkkaisen ei enää kan­na­ta kuu­lua kas­saan ja näin saadaan kas­so­jen jäsenyys rajat­tua vain pienen eli­itin etuoikeudeksi.

    Kun näi­den pieni­palkkaisten yht­eskun­ta akti­ivi­su­us on muutenkin alhainen niin Suomes­takin saataisi­in luo­tua luokkay­hteiskun­ta, jos­sa on hyvin jär­jestäy­tynyt ja etu­jaan tehokkaasti valvo­va eli­it­ti ja lau­mana hal­lit­ta­va jär­jestäy­tymätön köyhälistö.

    Tähän viit­taa maahanmuuttopolitiikkakin,sillä kaunop­uheista huoli­mat­ta tänne tuo­daan pääasi­as­sa koulut­tam­a­ton­ta hal­patyövoimaa, jota tarvi­taan lähin­nä hajot­ta­maan köy­hien rivit

  34. Taku­ueläke on ymmär­ryk­seni mukaan paran­nus nykytil­am­n­teeseen, ja uskon Osmon ole­van ehkä suomen paras asiantun­ti­ja sanomaan miten se vaikut­taa (tukivi­idakos­sa muu­tosten seu­rauk­set ovat usein todel­la vaikei­ta ja päät­täjätkin ovat niistä pihal­la, tästähän on esimerkke­jä ollut tyyli­in “eihän tässä näin pitänyt käydä”).

    Mut­ta tästä olen kyl­lä jyrkästi eri mieltä:

    Osmo sanoo:

    On lisäk­si san­ot­ta­va, että yhden tulon­saa­jan per­heet ovat rankasti yliv­erotet­tu­ja Suomes­sa suh­teessa samal­la tulota­sol­la ole­vaan per­heeseen, jos­sa tulot on jaet­tu puolisoiden kesken […] 

    Yhden tulon­saa­jan per­heis­sä asu­vien tulo­ja verote­taan täs­mälleen samal­la taval­la kuin kah­den tulon­saa­jan, kol­men tulon­saa­jan ja vaik­ka viiden tulon­saa­jan per­heis­sä asu­vien, ja se on täysin tasa-arvoista: jokainen mak­saa verot tulois­taan, ja ihmiset saa­vat perus­taa sel­l­aisen per­heen kun haluavat.

    Kaiken­lainen per­he-vero­tus on vero-etu­us ja siis tulon­si­ir­to niille suh­teel­lisen hyvä­tu­loisille (yleen­sä miehille), joil­la on varaa pitää puo­liosa (yleen­sä nainen) kotona niin että puoliso ei käy töissä. 

    Ihmisil­lä on toki vapaus jär­jestää elämän­sä kuten halu­a­vat, ja jos jotkut elävät niin, että per­heessä yksi käy töis­sä ja toinen ei, se on hei­dän täysin vapaa oikeuten­sa. En siihen halua mitenkään puut­tua. Mut­ta mik­si muiden veron­mak­sajien pitäisi mak­saa siitä, että hei­dän olisi helpom­pi elää näin? Tukea sitä että joku ei käy töis­sä. Kär­jistäen per­hevero­tus­ta voisi kut­sua kotirou­vavähen­nyk­sek­si, kos­ka sitähän se käytän­nössä olisi.

    (Tähän voi vetää kaiken­laisia argu­ment­te­ja köy­histä lap­siper­heistä, mut­ta hei­dän tukemiseen­sa on parem­pia tapo­ja, esimerkik­si lap­sil­isien korotus)

    Tasa-arvon lähtöko­h­ta on ihmis­ten väli­nen tasa-arvo, ja aina puhut­taes­sa ryh­mien tasa-arvos­ta kan­nat­taa olla hiukan varovainen, ettei ryh­mien (tässä per­hei­den) tasa-arvoisu­us kään­nykin ihmis­ten epätasa-arvoisuudeksi.

    Ps. olisin täl­lä het­kel­lä itse per­hevero­tuk­ses­sa selvä hyö­tyjä, kos­ka puolisoni opiskelee, mut­ta en silti kan­na­ta sitä, kos­ka se perus­tee­ton veroe­tu­us ja vie yhteiskun­taa väärään suuntaan.

  35. “Liian van­ha taitaa uno­htaa sen, että rahat ansiosi­don­naiseen kerätään kaik­il­ta, niin kas­san jäse­niltä kuin ”

    Kaikki­in kohdis­tu­vat työ­nan­ta­jan työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su estää tehokkaasti syrjintää.
    Nyky­isin, kun yri­tyk­sen kus­tan­nus­lasken­ta ulot­tuu jo var­si­in pieni­in kulueri­i­in niin tuo o,75 % vaku­u­tuskam­sun kohdis­t­a­mi­nen vain kas­san jäseni­in johtaisi kas­san jäsen­ten syr­jimiseen kuten on käynyt eläek­mak­su­jen porrastuksessa.

    Ihmisen tuot­tavu­us on nykyään sivu­seik­ka, sil­lä pros­es­sit on ositet­tu ja määri­etl­ty niin, että keskinker­tainen ihmi­nen suo­ri­u­tuu niistä helposti-

    Suurten yri­tys­ten tuot­tavu­us ei ole sidot­tu yksilöi­den tuot­tavu­u­teen vaan koko pros­essin tehokku­u­teen esim SAP on käytössä suuris­sa yri­tyk­sis­sä varsin laa­jasti ja se sanelee talous­pros­essin eikä yri­tysko­htaisia sovel­luk­sia juurikaan sal­li­ta kuin erit­täin kalli­il­la lisä­työl­lä ja korkeil­la ylläpit­o­mak­suil­la eli niitä ei juurikaan tehdä

    Sil­loin yksilön säi­lymi­nen organ­isaa­tios­sa riip­puu vain hänen kus­tan­nus­r­a­sit­teesta ja sil­loin kalli­impi läh­tee aina ensimmäiseksi

  36. Jotenkin tun­tuu, että SATA-komitean lähtöko­htana on ollut nykyi­nen tai suurem­pi sosi­aal­i­tur­van rahoi­tus. Minus­ta se ei ole real­is­tista. Toiv­ot­tavasti teitte stres­sitestit esimerkik­si 30% ja 60% nyky­istä pienem­mälle rahoituk­selle? Se olisi aika viisas veto tässä vaiheessa. 😉

  37. Stm:n sivuil­la lukee näin : “Taku­ueläke otet­taisi­in huomioon tulona eläk­keen­saa­jan asum­is­tukea myön­net­täessä.” Eli ilmeis­es­ti asum­is­tu­ki piene­nee eläk­keen noustes­sa joten tästä eivät hyödy köy­him­mät eläkeläiset sent­tiäkään ? Mut­ta onnek­si maav­il­jeli­jöi­den ja yrit­täjien rou­vien tulota­so nousee !

    1. Eläk­keen­saa­jan asum­is­tu­ki mak­se­taan täytenä niil­lä tuloil­la, joi­hin taku­ueläke yltää. Jos eläk­keen lisäk­si on mui­ta tulo­ja, ne yhdessä laske­vat asum­is­tukea tai jos puolisol­la on riit­tävät tulot. Yksin elävä, pelkkää taku­ueläket­tä saa­vat saa asum­istuen täytenä.

  38. Liian van­ha
    “Ihmisen tuot­tavu­us on nykyään sivu­seik­ka, sil­lä pros­es­sit on ositet­tu ja määri­etl­ty niin, että keskinker­tainen ihmi­nen suo­ri­u­tuu niistä helposti”

    Älä viit­si jauhaa tuo­ta iänikuista vasem­mis­toroskaa siitä, että jokainen duu­nari on työ­nan­ta­jalleen sama­nar­voinen. Ei todel­lakaan ole ja jokainen, joka on joskus ollut työelämässä, tietää tämän (ellei punaiset kakku­lat sumen­na näkökykyä).

    Sitä­pait­si työn­tek­i­jöistä on aina puo­let keskimääräistä heikompia.

  39. Osmo: “Raimo K.lle: Sano­ja edusti virkamieskuntaa.”

    Entä man­daat­ti? Näin se kuitenkin menee — päät­täjät päät­tävät, mitä virkamies­valmis­telu tuo päätettäväksi.

  40. “Älä viit­si jauhaa tuo­ta iänikuista vasem­mis­toroskaa siitä, että jokainen duu­nari on työ­nan­ta­jalleen samanarvoinen.”

    Olen ollut liki 40 vuot­ta eri­lai­sis­sa tuotan­non johtote­htävis­sä suures­sa pörrsiy­htiössä, enim­mil­lään 3500 alaista ja olen näh­nyt miten maail­ma on muuttunut.
    Vielä 70-ja 80-luvul­la sanomasi pitää paikkansa kos­ka tuotan­to oli paikallista ja pitänee vielä paikkansa nakkikioskeissa.

    Mut­ta kun toim­inta on globaalia niin sama pros­es­si monis­te­taan moni­in mai­hin ja sil­loin tuo tehtävien vakioin­ti, pilkkomi­nenon avainasemassa 

    Kyl­lä nykypäivän tuotan­non­suun­nit­telu läh­tee siitä, että yksilön henkilöko­htaiset vaiku­tuk­set pros­esi­i­in minimoidaan.
    Tuotan­to myös pilko­taan, jot­ta koulu­tus tehtävi­in nopeu­tuu ja henkilö on hel­posti korvattavissa
    Tuotan­nos­ta tietysti ulkois­te­taan kaik­ki nor­maal­ista poikkevat,ei ole mitään mieltä palkata liian hyvää eikä liian huonoa.
    Tuotan­nos­sa tarvi­taan tasaisuutta.

    Ongel­mak­si jää edelleen, että ihmisen tuot­tavu­us vai­htelee ajan kulues­sa eli kukaan ei kykene jatku­vasti samaan tuot­tavu­u­teen, ei edes se paras

  41. “Sitä­pait­si työn­tek­i­jöistä on aina puo­let keskimääräistä heikompia.”

    Näin on, mut­ta hmisen tuot­tavu­us ajan suh­teen var­i­oi niin paljon, että ihmis­ten tuot­tavu­us yli/alle keskiar­von vaihtelee.
    Ei ihmisen tuot­tavu­us ole vakio vaan siihen vaikut­ta­vat sairaudet, henkilöko­htaiset ongel­mat, moti­vaa­tion vai­htelu etc.
    Nykyaikaises­ta tuotan­nono­h­jausjär­jestelmästä nämä muu­tok­set näkyvät oitis.

    Tuotan­nos­ta myös kar­si­taan ääripäät, joten hajon­ta tuot­tavu­udessa on pieni.

  42. Liian Van­ha
    “Olen ollut liki 40 vuot­ta eri­lai­sis­sa tuotan­non johtotehtävissä ”

    Eli ilmeis­es­ti johto­por­taas­sa ollaan irtaudut­tu todellisuudesta.

    Ehkä jotkut tuotan­tolin­jas­sa tehtävät pakko­tah­tiset apina­hom­mat, just ne, jot­ka ovat pääosin Suomes­ta siir­tyneet Kiinaan, ovat sel­l­aisia ettei työn­tek­i­jöil­lä ole merkitystä. 

    Suurin osa suomen tuotan­nos­ta on kuitenkin edelleenkin per­in­teistä metalli‑, konepa­ja- ja paperi­te­ol­lisu­ut­ta ja siel­lä ne työn­tek­i­jät vas­ta merkkaavatkin.

    Itsekin olen ollut töis­sä suures­sa pörssi­in lis­ta­tus­sa met­al­liy­htiössä ja voin kyl­lä vaku­ut­taa, että lat­ti­ata­sol­la oli huo­mat­tavia ero­ja työn­tek­i­jöi­den tuto­tavu­udessa. Onnis­tu­in­han itsekin muut­ta­maan A‑luokan tavaraa B‑luokaksi use­am­man tuhan­nen kilon edestä. Ei sitä väärän nap­pu­lan painamista mil­lään pros­es­sil­la tai koneel­la täysin pysty estämään.

    Viimeisen 10v aikana olen ollut kokoa­jan tekemi­sis­sä teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den pien­ten- keskisu­urten ja suurten yri­tys­ten tuotan­non kanssa sekä elek­tro­n­is­ten mas­sat­uot­tei­den, paperikonei­den että investoin­ti­tavaroiden kanssa. Kyl­lä minä tiedän kuin­ka se tuotan­to siel­lä pelaa.

    Ei sitä tuotan­toa pelkästään koneil­la ja pros­es­seil­la tehdä, kuten Suomes­sa ikävän usein on tapana ajatella.

    “Kyl­lä nykypäivän tuotan­non­suun­nit­telu läh­tee siitä, että yksilön henkilöko­htaiset vaiku­tuk­set pros­esi­i­in minimoidaan.”

    Mitä sit­ten? Läh­tee­hän kaik­ki suun­nit­telu siitä ettei virheitä pääse edes syn­tymään, niitä silti kuitenkin syn­tyy melkein joka kään­teessä. Eivät ne hit­sar­it sin­un pros­es­seil­la hit­saa tai asen­ta­jat asenna.

    “Tuotan­nos­ta myös kar­si­taan ääripäät, joten hajon­ta tuot­tavu­udessa on pieni.”

    Tuo on kuitenkin varsin han­kalaa suo­ma­laisen työlain­säädän­nö puit­teis­sa, sil­lä rekry­toin­nis­sakin tehdään virheitä (vaik­ka siel­läkin käytetään niitä sun prosessejas!).

  43. “Tuo on kuitenkin varsin han­kalaa suo­ma­laisen työlain­säädän­nö puit­teis­sa, sil­lä rekry­toin­nis­sakin tehdään virheitä (vaik­ka siel­läkin käytetään niitä sun prosessejas!).” 

    Olen ollut tössä seit­semssä maas­sa ja kyl­lä jokaises­sa oikeusval­tios­sa yösuh­teen puramisen on joutunut perustele­maan, ei Suo­mi ole poikkeus.
    Venäjän kaltai­sis­sa val­tiois­sa voi irti­sanoa pärstäk­er­toimen mukaan.

    Et ole aivan sisäistänyt oikeusval­tio­ta vaan asen­teesi on lähin­nä venäläinen

    Mitä tapah­tuu, jos väität, että naa­purisi on laiska ? Joudut var­maan leivät­tömän pöy­dän eteen kun­ni­an­loukkauk­ses­ta . Mut­ta olet voit­ta­ja, jos kykenet osoit­ta­maan , että naa­purisi on todel­lakin on laiska ja häviäjä ellet kykene.

    Mik­si työelämässä työn­tek­i­jästä saisi esit­tää väit­teitä, joi­ta väit­täjä ei kykene todis­ta­maan oikeaksi ?? 

    Nykyaikaiset työno­h­jausjär­jestelmät ker­to­vat lahjo­mat­tomasti suorit­teet ja palvelutason.
    Olen purkanut henkilöstä johtu­vista syistä kym­meniä työ­sopimuk­sia ja fir­ma on joutunut use­asta niistä oikeu­teen, mut­ta aina olen kyen­nyt perustele­maan päätök­seni eli tul­lut voit­ta­jana ulos oikeudesta

    Toisaal­ta työ­sopimuksin on sopimus ja sen purkami­nen vaatii per­su­teen aivan kuin muutkin sopimukset.
    Vai luul­teko, että voit peru­ut­taa autokau­pan sil­lä perus­teel­la, että auto ei miel­lytäkään sinua ?
    Autossa saa olla aika paljon viko­jakin etkä saa kaup­paa purettua.
    Ei työ­sopimus poikkea muista sopimuksista-

    Tutus­tu­pa sopim­su­juridi­ikkan niin ymmär­rät maail­ma paremmin

  44. “Itsekin olen ollut töis­sä suures­sa pörssi­in lis­ta­tus­sa met­al­liy­htiössä ja voin kyl­lä vaku­ut­taa, että lat­ti­ata­sol­la oli huo­mat­tavia ero­ja työn­tek­i­jöi­den tutotavuudessa. ”

    Olet sil­loin epäon­nis­tunut rekry­toin­nis­sa tai tuotan­to ei ole suun­nitel­tua tai molempia.
    Huonoa johtamista joka tapauk­ses­sa ‚se on Suomes­sa laa­jem­pikin ongelma.
    Minä olen tehnyt urani selvit­telemäsä eri­laisia ongel­maor­gan­isaa­tioi­ta ja saanut ne poikkeuk­set­ta toim­i­maan ilman suuria henkilövaihdoksia,

    Suurin syy ongelmi­in on ollut huono joht­a­mi­nen. Venäjäl­lä ja IVY-mais­sa tämä tuli esi­in koroste­tusti, mut­ta Suomen johtamiskult­tuuris­sa on paljon samo­ja piirteitä

  45. Mietin vielä noi­ta mainit­semisasi tuot­tavu­usero­ja, syynä siihen on usein esimiehen asenne. Jos esimes pitää jotain huonos­ti tuot­ta­vana niin esimies usein antaa ymmärtää, että ihmi­nen on huono ja kier­ret­tä vahvis­taa se, että esimes ei anna henkilölle vaa­ti­vampia tehtäviä.
    Kun tätä jatkuu vuosia niin henkilöstä tuleekin huonos­ti tuot­ta­va eli huonon tuot­tavu­u­den takana on use­am­min huono joht­a­mi­nen kuin henkilön todel­liset ominaisuudet .
    Toien ongel­ma on kom­mu­nikoin­ti eli asioi­ta ja tehtäviä ei selvitetä tarkasti.
    Opin tämän asian ulko­mail­la, sil­lä vaik­ka muodol­liseti puhuimme englan­tia niin eivät sano­jen , asioiden merk­i­tyk­set ole samo­ja eri kult­tuureista tuleville ihmisille ja niin­pä yksi aikaa vievä tehtävä oli varmis­taa, että ymmär­rämme asi­at samal­la tavalla.
    Mut­ta sama ongel­ma on Suomes­sakin ja se on kas­va­maan päin.
    Nykyaikainen johto kyke­nee pistämään yliopis­tois­sa opitut hevon‑p suju­vasti peräkkäin , mut­ta niiden merk­i­tys on hyvin hämärä lat­ti­ata­son henkilöille.

    Toinen ongel­ma johtamises­sa on, että asi­at pitää esit­tää riit­tävän tarkasti, että voimme jälken­päin ver­i­fioi­da onko työ tehty sovi­t­ul­la taval­la. Sekään ei ole suo­ma­lais­ten vahvimpia puo­lia ja johto peit­telee huono­ja toimek­sianto­jaan syyt­tämäl­lä työn­tek­i­jää huonoksi.

  46. Liian van­ha
    “Venäjän kaltai­sis­sa val­tiois­sa voi irti­sanoa pärstäk­er­toimen mukaan.
    Et ole aivan sisäistänyt oikeusval­tio­ta vaan asen­teesi on lähin­nä venäläinen”

    Mitä ihmettä oikein sekoi­let? Itse väi­tit että työn­tek­i­jöilden tuot­tavu­u­den hajon­ta on pieni kos­ka sitä voi kar­sia. Minä taas väitin että se ei onnis­tu, johon sinä alat höpisemään jotain siitä, mitä mieltä minä olen oikeusvaltiosta.

    Miten ihmeessä min­un mielip­i­teeni val­tios­ta voi liit­tyä siihen, kuin­ka help­poa tääl­lä on kar­sia han­kalia työn­tek­i­jöitä? Itse­hän juurikin perustelit, mik­si se ei tääl­lä onnnis­tu, lakien takia. 

    Toiv­ot­tomat tunar­it kyl­lä saadaan aina pihalle, mut­ta en sitä väit­tänytkään, olen itsekin antanut potkut työhön sopi­mat­toma­lle työntekijälle.

    “Tutus­tu­pa sopim­su­juridi­ikkan niin ymmär­rät maail­ma paremmin”

    Löysääp­pä sinä puolestasi vähän pipoa, en jak­sa kuun­nel­la sun demaripup­pu­gen­er­aat­toriveivaus­ta asioista, joista kuvit­telet turhia.

    “”“Itsekin olen ollut töis­sä suures­sa pörssi­in lis­ta­tus­sa met­al­liy­htiössä ja voin kyl­lä vaku­ut­taa, että lat­ti­ata­sol­la oli huo­mat­tavia ero­ja työn­tek­i­jöi­den tutotavuudessa. “”

    “Olet sil­loin epäon­nis­tunut rekry­toin­nis­sa tai tuotan­to ei ole suun­nitel­tua tai molempia.”

    Ai että meinaatko, että pari-kol­me­tuhat­ta työn­tek­i­jää työl­listävässä tehtaas­sa tulee joskus virheitä rekry­toin­nis­sa? Enpä olisi uskonut! 

    Ja mitä tulee tuotan­non suun­nit­telu­un, niin herää jo. Ei sitä voi sel­l­aisek­si suun­nitel­la, etteikö virheitä voisi sat­tua. Lisäk­si mitä tulee työn­tek­i­jöi­hin, niin työ­nan­ta­ja ei edes voi suun­nitel­la hei­dän vapaa-aikaansa sel­l­aisek­si, että Penan ryyp­py­put­ki ei jatkuisi maanan­taina tai että Pirkko ei sairastelisi 2x sitä mitä Essi.

    “Minä olen tehnyt urani selvit­telemäsä eri­laisia ongel­maor­gan­isaa­tioi­ta ja saanut ne poikkeuk­set­ta toim­i­maan ilman suuria henkilövaihdoksia,”

    Mitä sit­ten? Ei se, että organ­isaa­tio toimii hyvin ilman henkilö­vai­h­dok­sia, todel­lakaan tarkoi­ta etteikö siel­lä olisi muu­ta­ma B‑luokan työn­tek­i­jä mukana. 

    “Mietin vielä noi­ta mainit­semisasi tuot­tavu­usero­ja, syynä siihen on usein esimiehen asenne.”

    Tuo­hon voi sanoa että suat­taapi olla, suat­taapi olla olematta. 

    Mut­ta esimie­skin on työn­tek­i­jä, eli nyt onkin ole­mas­sa suuria ero­ja esimiehinä toimivien työn­tek­i­jöi­den tuot­tavu­udessa? Eiks ne pros­es­sit olekaan sem­moisia ettei niihin työn­tek­i­jät vaikuta?

    Eli tarkoi­tatko ettei riv­imi­esten tuot­tavu­udessa ole eroa, mut­ta esimi­estyön­tek­i­jöi­den tuot­tavu­udessa taas on, ja paljon?

    “Toien ongel­ma on kom­mu­nikoin­ti eli asioi­ta ja tehtäviä ei selvitetä tarkasti.”

    No jos tämä ei ole työn­tek­i­jästä (oli­pa se esimies, tuotan­non­suun­nit­teli­ja, suun­nit­teli­ja tai kuka tahansa) johtu­va vika, niin ei sit­ten mikään.

    “Nykyaikainen johto kyke­nee pistämään yliopis­tois­sa opitut hevon‑p suju­vasti peräkkäin , mut­ta niiden merk­i­tys on hyvin hämärä lat­ti­ata­son henkilöille.”

    Nyt taas sekoi­let, sil­lä noi johtamis­jar­gonia puhu­vat esimiehet ovat jo niin kaukana lat­ti­ata­son kavereista, ettei heil­lä ole juurikaan merk­i­tys­tä sen päivit­täisen työn kannal­ta. Jos työka­lut on kun­nos­sa, mut­ta hitsari/koneistaja/asentaja lukee vaik­ka huonos­ti piirus­tuk­sia ja tekee sik­si väärin, kyl­lä se on työn­tek­i­jästä, ei esimiehestä johtu­va virhe. Trukil­la voi ajaa kolare­i­ta, nos­tureil­la viedä teräk­set väärään paikkaan, varas­tomies voi hyl­lyt­tää väärään hyl­lyyn ja niin edelleen ja niin edelleen. Mah­dol­lisuuk­sia tehdä virheitä on luke­mat­to­mia määriä.

    Tehtail­la ja konepa­joil­la on luke­mat­to­mia töitä, jois­sa työn­tek­i­jän huolel­lisu­us vaikut­taa lop­putu­lok­seen. Sen siel­lä lin­jas­sa kyl­lä huomaa. 

    Olet ilmeis­es­ti itse ollut jo niin kauan jos­sain johto­hom­mis­sa ja vielä niin pahasti vasem­malle kallel­laan, että uskot sen hevon­paskan jota siel­lä jauhetaan. Ei se eroa mis­tään uusien johta­jaop­pi­en bullshit-bingosta.

  47. taku­ueläk­keen voimaan­tu­lon jäl­keenkin suomen min­i­mi eläke on selkeästi pohjo­is­maid­en pienin , eikö niin,osmo vai oletko eri mieltä ?

    1. Ver­tailu ei ole niin yksinker­tainen, kos­ka on otet­ta­va huomioon aika run­saskäti­nen eläk­keen­saa­jan asum­is­tu­ki. Mut­ta kyl­lä meil­lä kaik­ki peruse­tu­udet ovat pieniä ver­rat­tuna mui­hin Pohjo­is­maisi­in ja ger­maanisia kieliä puhu­vi­in Euroopan mai­hin. Se on tämä ansio­tur­van ja perus­tur­van vas­takkainaset­telu, jos­sa työ­markki­na­jär­jestöt ovat pitäneet huol­ta siitä, että haju­rako pysyy riit­tävänä rupusakkiin.

  48. On ainakin yksi poikkeus, tur­va­paikan hak­i­jan toimeentulotuki. 

    Se oli Suomes­sa Euroopan korkein vuon­na 2009 tehdyssä selvi­tyk­sessä. Ja näin ollen luon­nol­lis­es­ti samal­la maail­man korkein.

  49. “Tehtail­la ja konepa­joil­la on luke­mat­to­mia töitä, jois­sa työn­tek­i­jän huolel­lisu­us vaikut­taa lop­putu­lok­seen. Sen siel­lä lin­jas­sa kyl­lä huomaa.”

    Huoli­mat­toman työn­tek­i­jän voi irti­sanoa, mut­ta poikkea­va huoli­mat­to­muus on kyet­tävä todis­ta­maan tarvit­taes­sa oikeudessa.Riippuen virhei­den vakavu­ud­es­ta työ­sopimuk­sen voi purkaa heti tai jos virhe on vähäisem­pi , irti­sanoa varoi­tusten jäl­keen esim jos trukkikus­ki ajaa humalas­sa kolar­in niin lähtö tulee oitis.
    Tai jos sen tekee tahal­laan tai törkeää huoli­mat­to­muut­ta osoittaen.

    Mut­ta kuten samoin , näyt­tö voi olla ongel­ma lep­sul­la esimiehellä 

    Mut­ta sen lisäk­si oikeus myös arvoi, onko tuotan­to suun­nitel­tu riit­täväl­lä tarku­udel­la ja ovatko ohjeet riit­tävät , jot­ta ihmi­nen voi toimia oikein.

    Kysymys on oikeu­den harkin­nas­ta, ei laki sano yksi­tyisko­htais­es­ti mitään tästä asi­as­ta, kysymyshän on sopimus­ri­idas­ta, eikä sopimus­toim­intaa sään­nel­lä kovinkana tarkasti laissa.

    Kaik­ki ihmiset tekevät virheitä, myöskin ne parhaat, joten oikeus ver­tailee henkilön virhemäärää mui­hin ja vaatii siitä todisteet

    Pelkkä esimiehen mielipi­de huo­noud­es­ta ei päde mis­sään oikeusval­tios­sa ellei tuek­si ole myös näyttöä.

    Suomes­sa irti­sanomisko­r­vauk­setkin ovat pieniä mui­hin oikeusval­tioi­hin ver­rat­tuna, esim USA:sa perustett­tomas­ta irti­sanomis­es­ta voi joutua mak­samaan miljoonia

  50. Eli­na: “On ainakin yksi poikkeus, tur­va­paikan hak­i­jan toimeentulotuki.
    Se oli Suomes­sa Euroopan korkein vuon­na 2009 tehdyssä selvi­tyk­sessä. Ja näin ollen luon­nol­lis­es­ti samal­la maail­man korkein.”

    Se oli tuol­loin kuitenkin vain saman­su­u­ru­inen kuin muukin toimeen­tu­lo­tu­ki. Ja nythän sitä on alen­net­tu, ilmainen ruo­ka ja asum­i­nen ote­taan huomioon.

  51. “Tehtail­la ja konepa­joil­la on luke­mat­to­mia töitä, jois­sa työn­tek­i­jän huolel­lisu­us vaikut­taa lop­putu­lok­seen. Sen siel­lä lin­jas­sa kyl­lä huomaa.”

    Kysymys on vain siitä, että esimiehet pakoil­e­vat vas­tu­u­ta ja kohtel­e­vat työn­tek­i­jöitä eriarvoisesti.
    niin kuin ker­roin, jos esimies pitää jotain huonona työn­tek­i­jänä niin asenne vie moti­vaa­tion työntekijältä.
    Jos työ­paikalla on ongelmia eikä niitä kyetä selvit­tämään niin ensim­mäisenä pitää pistää esimies vaihtoon.

  52. “Tehtail­la ja konepa­joil­la on luke­mat­to­mia töitä, jois­sa työn­tek­i­jän huolel­lisu­us vaikut­taa lop­putu­lok­seen. Sen siel­lä lin­jas­sa kyl­lä huomaa.”

    Jos jonkun henkilö tuot­tavu­us on huono on halvem­paa mak­saa kor­vauk­set ja tehdä ns laiton irti­sanomi­nen jos todis­teet eivät riitä.
    Raha­han tulisi takaisin nopeasti jos henkilö aiheut­taa tois­tu­vasti vahinkoa tai alen­taa tuottavuutta
    Mut­ta kun et tee näin niin et näköjään uskalla johtaa etkä puut­tua asioi­hin. Et myöskää hal­litse henkilöstöhallintoa , sopimus­toim­intaa, et puu­tu ongelmi­in kuin pakot­tavis­sa tapauk­sis­sa etkä kot­jaa tuotantoprosessia .

    Täy­tyy ihme­tel­lä miten voit toimia esimiehenä.

    Lopuk­si ker­ron esimerkin miten asioi­ta voi hoitaa.

    Län­si­mainen oikeuskäytän­tö läh­tee siitä, että ihmi­nen tekee virheitä eli län­si­maises­sa oikeuskäytän­nössä tun­netaan ns huolelli­nen ihmi­nen. Se ei tarkoi­ta, että hän ei tee virheitä vaan sal­li­taan että ihmi­nen tekee virheitä.
    Riit­tää, että hän toimin­ut kuten huolelli­nen ihmi­nen toimii.

    Toinen län­si­mainen oikeuspe­ri­aate on työan­t­jan direk­tio-oikeus, joka on luon­teeltaan dikda­toori­nen ts työan­ta­jan eui tarvitse ottaa työn­tek­i­jän mileip­iedet­tä huomioon ja työn­tek­i­jän on tehtävä hänelle määrä­tyt tehtävät, jot­ka eivät riko lakeja.
    Mut­ta tuo direk­tio-oikeus sisältää myös velvoit­teen organ­isoi­da , ohjeis­taa ja valvoa työtä niin, että se voidaan tehdä mah­dol­lisim­man tur­val­lis­es­ti . Se , että tapah­tuu virheitä ei ole mikään peruste syyt­tää työn­tek­i­jää, jos hän on täyt­tänyt ns huolel­lisen ihmisen vaateen.
    Sil­loin työantajan/esimiehen pitää kor­jat pros­es­sia /antaa koulutusta/lisäohjeita/lisätä laadun valvon­taa eli puut­tua ongelmiin.

    Jos taas työn­tek­i­jä lyö laimin ns huolelisen ihmeisne velvoit­teen niin kysymys on henkilöstä johtu­vista syistä ja siil­loin on puu­tut­ta­va henkilön käytökseen.
    Jos virheet ovat tahal­lisia ti törkeästä huoli­mat­to­muud­es­ta johtu­via niin se oikeut­taa välit­tömään työ­suh­teen purkuun.
    Jos teot ovat lievem­piä niin sil­loin kysymyk­seen tulevet puhut­telu , mah­dolli­nen lisäk­oulu­tus, opas­tus, ohjei­den täy­den­tämi­nen puhut­telun perus­teel­l­la, myös varoi­tus voidaan antaa tässä vaiheessa.

    Mikäli toim­inta ei kor­jaan­nu niin henkilö voidaan irtisanoa.

    Esim viimeis­es­tä yksiköstä, jon­ka toim­intaa paransin.
    N 30 hen­gen asi­akas­palveluyk­sikössä oli kuusi alisuo­ri­u­tu­jaa , Viisi heistä paran­si suorituk­sen­sa muiden tasolle puhut­telun ja lisäk­oulu­tuk­sen jälkeen.
    Jäl­jelle jäi yksi, joka ei selvin­nyt suh­teel­lisen yksinker­tai­sista tehtävistä,joten vai­h­toe­htoisi­akaan tehtäviä ei olleut Seu­rauk­se­na oli toinen varoi­tus ja parin kuukau­den jäl­keen irtisanominen.

  53. tiedätkö osmo ker­toa mon­tako pros­ent­tia tuo 685
    euron taku­ueläke on suo­ma­laisen kokoaikaisen teol­lisu­ustyön­tek­i­jän keskimääräis­es­tä nettokuukausiansioista ?
    alanko­mais­sa se on tietääk­seni yli 50% sikäläisen
    teol­lisu­ustyön­tek­i­jän net­tomääräis­es­tä ja keskimääräis­es­tä kuukau­sian­sios­ta ( kokoaikaista
    työtä tekevän siis )

  54. NIM. Ei se nyt noin mene…
    Maat­alon emän­tiä vartenko tosi­aan taku­ueläke. Eiköhön se kansanosa kuitenkin ole niin pieni ettei heille kan­na­ta noin suur­ta pain­oa antaa!
    Sitä­pait­si kyl­lä siel­läkin on jo vuosikymmenet mak­set­tu eläk­keet ihan kohdalleen, ovat naiset jo maal­lakin osan­neet asioi­ta hoidel­la. Pienem­piä ovat eläke­mak­sut tuloista johtuen, mut­ta juuri sen yli ettei taku­ueläke ole hei­dän juttunsa.

  55. Liisa, onko 685 euroa tosi­aan yli 50% alako­maalaisen teol­lisu­ustyön­tek­i­jän nettoansiosta?

  56. ei ole.halusin ver­tail­la alanko­maid­en vähim­mäiseläk­keen tasoa tähän suomen 685 euron tule­vaan takuueläkkeeseen.

  57. Työ­markki­natu­ki on brut­tona noin 510 euroa
    neljässä viikossa.Nostetaanko kuukau­den työ­markki­natukimäärä 685 euroon?
    Mik­si val­tio kyykyt­tää työmarkkinatukilaisia
    mak­samal­la kuukau­den rahamäärän kahdessa jaksossa.
    Ensin neljän viikon osu­us ja 0–3 päivän osuus
    sit­ten joskus.Vuokria ja eläkkeitä ei mak­se­ta neljän viikon jaksoissa.

  58. Osmo kysy­isin sin­ul­ta miten tämä eläke­muu­tos vaikut­taisi itsel­läni, tulot työkyvyyt­tömy­seläke vak yhtiö ilmari­nen mak­sa­jana 726e/kk 0% verol­la sit­ten kansaneläke KELA mak­sa­jana 224e/kk ja lisäk­si asum­is­tu­ki 289,50e/kk vuokrani ollessa 607 jos­ta hyväksyt­ty vuokrao­su­us 602e/kk ja olen naima­ton yksi­na­su­va syn­tynyt 1984.

    onko luvas­sa eläk­keen­saa­jan asum­istuen tip­pumi­nen mah­dol­lisen eläke­nousun takia? voiko eläkenos­tos­ta kieltäy­tyä pitäen samat etu­isu­us­ta­sot kuin täl­lä het­kel­lä mikäli eläkenos­to vaikut­taisi tuloi­hin negati­ivis­es­ti esimerkik­si eläk­keen­saa­jan asum­istuen alenemisena?

  59. Raimo K:
    >Työt­tömyyskas­san jäsen­mak­su ei ole symbolinen.

    Viitisen pros­ent­tia rahoituk­ses­ta. Kyl­lä se on pikem­minkin sym­bo­l­i­nen kuin todel­li­nen osa rahoi­tus­ta; se, että oikeus päivära­haan syn­tyy vain tämä osu­us mak­samal­la, on ay-poli­ti­ikkaa ja liit­toi­hin sidon­nais­ten kas­so­jen ja samal­la liit­to­jen tukemista, ei todel­lista sosi­aalipoli­ti­ikkaa eikä oikeutta.

  60. Osmo

    Korvi­i­ni on kan­tau­tunut tapaus, jos­sa sairaseläk­keel­lä ole­va nos­ti könt­tänä työl­lä tien­aa­mansa eläk­keen ja nyt taku­ueläk­keel­lä paikkaa sen pois­tu­van työeläk­keen. Tuliko tuol­lainen ske­naario mieleen taku­ueläket­tä väsätessä?

    1. Jaakko. Älä ukso kaikkea. Lak­isääteistä eläket­tä ei voi nos­taa ker­ral­la, joten tuo ei voi pitää paikkansa. Henkilöko­htauiset säästöt, ei pitkäaikaistal­letuk­set eivätkä säästöeläk­keet, vaiku­ta takuueläkkeeseen.

  61. Taku­ueläke on sikäli epäoikeu­den­mukainen, että juuri nuo vajaa 10 vuot­ta työelämässä olleet, joiden työeläke ja kansaneläke on yhteen­sä noin 700e eivät hyödy siitä mitenkään. Lisäk­si he eivät edes saa yhtä suuria eläkeläisalen­nuk­sia kuin pelkkää kansaneläket­tä saa­vat. Sik­si he ovat nyt itseasi­as­sa hie­man huonom­mas­sa ase­mas­sa ja lisäk­si tun­te­vat itsen­sä hui­ja­tuik­si kun kuitenkin ovat eläke­mak­sun­sa mak­sa­neet. Eikö oikeu­den­mukaisu­u­den nimis­sä myös hei­dän kansaneläket­tään olisi kuu­lunut nostaa?

Vastaa käyttäjälle Syltty Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.