Latino-pallon loppuottelu

6 vastausta artikkeliin “Latino-pallon loppuottelu”

1. Sen kannabik­sen soisi yleistyvän täälläkin.

   Vastaa

2. Ger­maa­ni­pal­lol­lakin pomp­pi hyvin.

   Ger­maanis­ten kiel­ten maat:
   USA, Englan­ti, Aus­tralia, Uusi-See­lan­ti, Sak­sa, Hol­lan­ti ja Sveitsi.

   Ger­maanis­ten maid­en ja muiden maid­en välisiä ottelui­ta tuli 25 kpl ja ger­maaniset maat voit­ti­vat näistä 13. Tas­apele­jä oli 7 ja tap­pi­oi­ta 5.

   Vastaa

3. Vain tilas­toti­eteil­i­jä voi määrit­tää latinopal­lok­si kisat, jois­sa kak­si Euroop­palaista joukkuet­ta pelaa finaalis­sa (ja kol­mas voit­taa pron­ssiot­telun), ja jos­sa paras puo­lus­tus voit­taa, tehtyään vähiten maale­ja koko tur­nauk­sen his­to­ri­as­sa. Eli taas Ital­ialaisin joukkoe voitti?

   Hyvät kisat, ei siinä mitään, enkä olsi pan­nut pahak­seni, vaik­ka niis­sä olisi ollut aav­is­tus enem­mänkin aiotoa latinopalloutta.

   Vastaa

4. Kuten jo siel­lä toises­sa ketjus­sa mainitsin, futik­sen ja kiel­ten yhdis­tämisessä ei ole mitään tolkkua. Espan­jalais­ten futis kuu­luu Euroop­paan, ei Etelä-Amerikkaan. Tur­naus oli lop­pu­jen lopuk­si euroop­palaisen futik­sen voit­to Etelä-Amerikas­ta. Muut man­tereet, etenkin Afrik­ka, jäivät vielä pahem­min näi­den jalkoi­hin, mis­sä ei tietenkään ole mitään uut­ta. Euroop­palaiset veivät kaik­ki mital­isi­jat, ja huonon­nus­ta viime kisoi­hin näh­den tuli ennem­minkin niistä alem­mista pis­te­si­joista (viimek­si 6 puo­livälieräjoukkuet­ta oli Euroopas­ta, nyt vain 3). 

   Sen men­estyneen “latino”-joukkueen, Espan­jan pelistä on kiitel­ty ennen kaikkea syöt­te­lyä, mut­ta lop­pu­jen lopuk­si he voit­ti­vat kisat hyväl­lä puo­lus­tus­pelil­lä. Kaik­ki cup-kier­roksen pelit se voit­ti ital­ia­mais­es­ti 1–0.

   Itsel­leni “per­in­teinen” latinopal­lo tarkoit­taa ennem­minkin sitä, mitä Argen­ti­ina pelasi, eli pyrkimys­tä tehdä paljon maale­ja. Ja tässäkin peli­tyylis­sä mes­tari löy­tyy Euroopas­ta: Sak­sa. Se voit­ti kolme peliä mät­tämäl­lä 4 ker­taa pal­lon vas­tus­ta­jan verkkoon. Tämä on MM-kiso­jen ennätys. 

   Ja mie­lenki­in­toinen tiedon­mu­runen on vielä se, että kiso­jen ain­oa tap­pi­oton joukkue oli Uusi-Seelanti.

   Vastaa

5. “isoista muovi­tuopeista juo­tavaa san­gri­aa kului aika paljon ja moni oli tolkut­toman päissään”

   Eipa tai­da olla san­gria vaan “tin­to de ver­a­no”, eli punavi­inia puo­let, sitrusso­daa puo­let (la casera), juo­daan kyl­mana ja sita juo­daan hel­posti paljon kos­ka raikas ja hyva, ja menee paa­han helposti.

   “Juomi­nen vas­tasi suo­ma­laista käytän­töä (pait­si siis että juoti­in pahvitölkeis­sä myytävää sangriaa).…Ilonpito oli aika ideaton­ta: viinaa, huu­tamista ja jatku­vaa torvensoittoa”

   Sem­moinen juomi­nen on suomes­sa sys­temaatista joka viikon­lop­pu. Espan­jas­sa Hyvin mon­et kayt­ti­vat tilaisu­u­den hyvak­si ja joi­vat mita yleen­sa ei juo­da. Lisak­si mon­es­sa pubis­sa, rav­in­tolois­sa ja baareis­sa sai ilmaista “tin­to de ver­a­no” niin paljon kuin jak­soi juo­da ilmaisek­si tai kaupun­gin lasku­un. Mon­es­sa oli ilmainen ruokatar­joilu “tapas” voiton kunniaksi.

   Suomes­sa kayte­taan muovi­lase­ja tapah­tu­mis­sa kuten espan­jas­sa, mut­ta mon­et baar­it ovat tar­jon­neet sita muo­vi­sis­sa, sita ei nae espanjassa.

   Aamul­la, 6–9 valil­la oli ilmainen “chur­ro” tar­joilu eri kaupungi­nosis­sa, jos­sa ihmiset tan­si­vat ja seu­ruste­liv­at seu­raavaan aamuun asti.

   Sama kuin suomes­sa? Olisi­pa suomes­sa vastaavaa!! 

   “Vuon­na 1995 lätkävoiton jäl­keen Helsingis­sä oli paljon hauskempaa”

   Osmo hyva, ala anna etta pieni kuva vaaris­taa kokon­aisu­u­den. Mil­loin lat­ka mes­taru­udessa kaupun­ki on tar­jonut juo­tavaa syotavaa, tan­sit­tavaa ja yleen­sa hauskaa. Mis­sa­han se paljon hauskem­paa oli? 

   Ika­va etta et kier­tanyt vahan ympar­il­la paikallis­ten kanssa etta saisit aitokos­ke­tus tahan juh­limiseen, esim Arguelles, Val­le­cas, Malasana, Lava­pies, Huer­tas, La Lati­na mm.

   En uskonut puhu­vani jalka­pal­losta tas­sa blo­gis­sa mut­ta sekin toteutui!!

   Vastaa

6. Kyl­lä ne MM-kisat EM-kisat lop­ul­ta oli­vat, lati­noa niistä ei saa lop­ul­ta mil­lään (sijat 1–3 Euroop­pa). Pait­si sil­lä tarken­nuk­sel­la, että Etelä-Amerikan joukkueet pää­sivät yksilöpo­h­jal­ta aika pitkälle. Mut­ta tässä on juuri taitavien yksilöi­den ja organ­isoidun tiimin muo­dosta­man ryh­män ero. Euroopas­sa on parhaat liigat ja val­men­nus. Ja se ‘latin­o­maa’ Espan­jakin pelasi ital­ialaista peliä, kuten tääl­lä on jo todettu.
   Organ­isoitu puo­lus­tus vaatii taitavia ykisilöitä hyökkäyk­seen, ja niitä löy­tyi aikon­aan myös Sak­san koneesta, Beck­en­bauerista alka­en. Ensin organ­isoin­ti (val­men­nus), sit­ten yksilöt. Niin ovat ratken­neet MM-kisat Euroop­paan jo about kymme­nen vuot­ta. Kol­men parhaan joukos­sa lati­no­joukkuei­den, sijoil­la 1–3 (Brasil­ia, Argen­ti­ina), määrä on vähen­tynyt viime aikoina.
   Tästä voisi tehdä myös yhteiskun­tapoli­it­tisia johtopäätök­siä, että jär­jestäy­tynyt suun­nitel­tu hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta toimii lop­ul­ta parem­min kuin muu­tamien taitavien yksilöi­den sooloilu­un perus­tu­va lib­er­aali markki­na­t­alous. Mut­ta tämän johtopäätök­sen jätän tekemät­tä. (Tuli tänään luet­tua Arto Salmisen romaani Varas­to, joka provosoi.)

   Se vielä jalka­pal­losta, että se jos mikä on monikult­tuurista. Umber­to Bossin (Ital­ian Pohjoisen-liiton pj.) luul­tavasti kan­nat­ta­ma Inter voit­ti mes­tarien liigan viimek­si joukkueel­la, jon­ka aloi­tuskokoon­panos­sa ei tain­ut olla yhtään Italialaista.

   http://fi.wikipedia.org/wiki/FC_Internazionale_Milano#Joukkue_2009.E2.80.932010

   Olisiko maali­vahti ollut? Samat ihmiset, jot­ka eivät halua eri­laisia maa­han­muu­ta­jia maa­han, huu­ta­vat linkissä ole­vien mamu­jen (tosin vähän rikkaampi­en) perään. Siinä on jotain inhimillistä.

   (Jos Umber­to Bossi kan­nat­taa hal­li­tuskump­panin­sa Berlus­conin AC-Mila­nia, perun sanani. Mut­ta niin rah­vas Bossi ei kai ole?)

   Vastaa