VR hinnoittelee yhä pahemmin väärin

Kun VR otti rahoit­taak­seen Sei­nä­jo­ki-Oulu rata­töi­tä, se sai pal­kin­nok­si lupauk­sen, että yhtiön mono­po­lia­se­ma mat­kus­ta­ja­lii­ken­tees­sä säi­lyy. Eikä täs­sä kaik­ki. Sii­nä yhtey­des­sä sovit­tiin myös, että VR ajaa nykyi­siä tap­piol­li­sia ratao­suuk­sia ilman val­tion mak­sa­maa kor­vaus­ta. Tämä on mer­kit­tä­vä ja erit­täin lii­ken­ne­po­liit­ti­nen huo­no pää­tös. Pie­nem­mil­lä­kin asioil­la on edus­kun­taa vaivattu.

En tar­koi­ta sitä, että oli­si huo­no pää­tös jat­kaa VR:n mono­po­lia­se­maa. Vii­me tal­ven koke­muk­sis­ta huo­li­mat­ta on tiet­ty jär­ki, että rau­ta­tei­tä mie­ti­tään koko­nai­suu­te­na, JOS  mono­po­lia­se­maa ymmär­re­tään käyt­tää sivis­ty­nees­ti ja vält­tää sen vää­rin­käyt­töä. Yksi­tyi­nen­kään juna ei voi ajaa päin punais­ta valoa.

Lupaus, että VR ottaa tap­piol­lis­ten ratao­suuk­sien tap­piot omaan piik­kiin­sä tar­koit­taa, että VR lupaa käyt­tää mono­po­lia­se­maan­sa entis­tä voi­ma­pe­räi­sem­min vää­rin. Kyse on ris­ti­sub­ven­tios­ta. VR lupaa kerä­tä entis­tä enem­män yli­jää­mää hyvil­tä ratao­suuk­sil­ta, jot­ta se voi­si sub­ven­toi­da huo­no­ja. Ylei­nen mie­li­pi­de pitää tätä intui­tii­vi­ses­ti oikeu­tet­tu­na, mut­ta intui­tio pet­tää taas . Ris­ti­sub­ven­tio on yhtei­sen hyvän haas­kaus­ta ja juu­ri tämän estä­mi­sek­si on halut­tu ava­ta rau­ta­tei­tä kilpailulle.

On monia perus­tei­ta, sekä hyviä että huo­no­ja, sub­ven­toi­da rau­ta­tie­lii­ken­net­tä hil­jai­sil­la ratao­suuk­sil­la, joil­la lii­ken­net­tä ei saa kan­nat­ta­vak­si. Sovi­taan nyt vaik­ka, että tuo sub­ven­toin­ti on jär­ke­vää. Mis­tä kerä­tään rahat tap­piol­li­seen lii­ken­tee­seen? Kum­pi on parempi

a)      kerä­tä rahat ylei­sel­lä vero­tuk­sel­la (ALV ja tulo­ve­ro) vai

b)      koh­dis­taa yli­mää­räi­nen hait­ta­ve­ro kan­nat­ta­vaan junaliikenteeseen?

En ymmär­rä, mitä jär­keä oli­si verot­taa jär­ke­vää juna­lii­ken­net­tä, jot­ta saa­tai­siin tap­piol­li­nen toi­mi­maan. Ris­ti­sub­ven­tio on tätä. Sen seu­rauk­se­na juna­lii­ken­net­tä roko­te­taan siel­lä, mis­sä se on omim­mil­laan. Jos juna­lip­pu Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen välil­lä mak­sai­si puo­let nykyi­ses­tä, käyt­tä­jiä oli­si val­ta­vas­ti enem­män, kos­ka kumi­pyö­rä­lii­ken­ne tuol­la välil­lä oli­si juna­lii­ken­net­tä kal­liim­paa ja hitaam­paa. Ris­ti­sub­ven­tio vähen­tää juna­lii­ken­net­tä siel­lä, mis­sä sil­lä oli­si par­haat edel­ly­tyk­set lisä­täk­seen sitä siel­lä, mis­sä juna ei ole omim­mil­laan. Lop­pu­tu­lok­sen rau­ta­tie­lii­ken­teen koko­nais­mää­rä vähe­nee ja kumi­pyö­rä­lii­ken­ne lisääntyy.

Olem­me kuul­leet pal­jon kau­hu­ta­ri­noi­ta rau­ta­tei­den yksi­tyis­tä­mi­ses­tä Bri­tan­nias­sa ja Ruot­sis­sa. Kaik­ki nuo tari­nat eivät voi olla vää­riä. On pal­jon syi­tä, mik­si juna­lii­ken­net­tä tuli­si hoi­taa yhte­nä koko­nai­suu­te­na. Kui­ten­kin, jok­seen­kin kai­kis­sa Euroo­pan mais­sa rau­ta­tei­den osuus hen­ki­lö­lii­ken­tees­tä vähe­nee, mut­ta Ruot­sis­sa ja Bri­tan­nias­sa se lisään­tyy. (Tie­to on joi­ta­kin vuo­sia van­ha, enkä pys­ty päi­vit­tä­mään sitä hotel­li­huo­nees­ta­ni Lahdessa)

Syy yksi­tyis­ten rau­ta­tei­den hyvään menes­tyk­seen on sii­nä, että kil­pai­lu­ti­lan­tees­sa ris­ti­sub­ven­tio estyy. Ei voi­da yli­hin­noi­tel­la hyviä yhteyk­siä, jot­ta voi­tai­siin ali­hin­noi­tel­la huo­no­ja, kos­ka kil­pai­li­ja iski­si hyvien yhteyk­sien yli­hin­noit­te­luun välit­tö­mäs­ti.  Yli- ja ali­hin­noit­te­lul­la tar­koi­tan täs­sä hin­taa suh­tees­sa sii­hen hin­taan, joi­hin kil­pai­lu joh­tai­si. Se hin­ta oli­si hyvil­lä ratao­suuk­sil­la ”epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ti” mata­la ja huo­noil­la kal­lis, mut­ta juu­ri tämä ”epä­oi­keu­den­mu­kai­suus” toi­si juna­lii­ken­tee­seen jytyä.  Ruot­sis­sa ja Bri­tan­nias­sa ei ole mitään rau­ta­tie­ve­roa, jol­la rahoi­te­taan huo­no­ja osuuk­sia. Sik­si rau­ta­tiet menes­ty­vät niin pal­jon paremmin.

Kos­ka kil­pai­lu toi­si muka­naan pal­jon muu­ta haas­kaus­ta, tämä kil­pai­lun mukai­nen hin­noit­te­lu kan­nat­tai­si tuot­taa ilman kil­pai­lua. Nyt VR on luvan­nut teh­dä mono­po­lia­se­man­sa tur­vin koko­naan toi­sin ja jyr­ken­tää monopolihinnoittelua.

69 thoughts on “VR hinnoittelee yhä pahemmin väärin”

  1. Ris­ti­sub­ven­tio pitää saa­da läpi­nä­ky­väk­si junamatkaverolla.

    Mat­ka­li­pus­ta mak­set­ta­va mat­ka­ve­ro näkyy eri­tel­ty­nä jokai­sel­le lipun osta­jal­le saa­mas­saan osto­kui­tis­sa, sii­nä kuin alv:kin. Mat­ka­ve­ron suu­ruu­dek­si sää­de­tään mää­rä, joka riit­tää tap­piol­lis­ten reit­tien osta­mi­seen junayhtiöiltä.

    Täl­lä taval­la on help­po ava­ta yhä uusia tap­piol­li­sia reit­te­jä korot­ta­mal­la lip­pu­ve­roa. Juna­mat­kus­ta­jat­kin ovat tyy­ty­väi­siä tie­täes­sään että kenen­kään ei tar­vit­se mak­saa pii­lo­tu­kea kan­nat­ta­mat­to­mien reit­tien käyt­tä­jil­le. Veron mää­rä löy­tää pian opti­maa­li­sen arvon poliit­ti­sen pää­tös­ko­neis­ton myllyssä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Tuo­ta, sinän­sä täyt­tä asi­aa, mut­ta kun Suo­mes­sa ei ole Val­tion Rau­ta­tei­tä joi­den­ka tavoi­te oli­si mak­si­moi­da rau­ta­tei­den mat­kus­ta­ja­mää­rät vaan VR Oy jon­ka on tar­koi­tus olla joten­kin kan­nat­ta­va niis­sä mini­mi­pal­ve­lu­raa­meis­sa mitä jul­ki­nen val­ta aset­taa. Näi­tä on esi­mer­kik­si se että lii­ken­nöi­dään tie­tyil­lä ratao­sioil­la vaik­kei se kan­nat­ta­vaa oli­si­kaan, ja se teh­dään ras­kaal­la kalus­tol­la jos­sa on joka junas­sa vähin­tään kak­si ihmis­tä töis­sä, mikä taas nos­taa kannattavuusrajaa.

    Jos halu­taan mak­si­moi­da mat­kus­ta­ja­mää­rät vaih­toeh­to­ja on kak­si. Joko VR muu­te­taan val­tion lii­ke­lai­tok­sek­si jol­la on bud­jet­ti ja jota mita­taan mat­kus­ta­ja­mää­ril­lä. Tai sit­ten ava­taan lii­ken­nöin­ti kil­pai­luil­le mikä tuot­taa lisää vaih­toeh­toi­sia lii­ken­nöin­ti­ta­po­ja, jol­loin pie­nem­män­kin kysyn­nän osuu­det ovat kan­nat­ta­via. Jouk­ko­lii­ken­ne-Mikot Laak­so­nen ja Ala­me­ri ovat ilmoit­tan­neet perus­ta­van­sa kevyem­mäl­lä kon­sep­til­la MR:n eli Mik­ko­jen Rau­ta­tiet heti kun kil­pai­lu avautuu. 🙂

    Bri­tan­nias­sa kil­pai­lu­tet­tiin lii­ken­nöi­nin lisäk­si myös rata­verk­ko, jäl­kim­mäi­nen minus­ta kuu­luu yhteis­kunn­nal­le. Ana­lo­gi­ses­ti, jos HELEN yhtiöi­te­tään niin tuo­tan­to­lai­tok­set voi­si ehkä yksi­tyis­tää, mut­ta kau­ko­läm­pö­verk­koa ei mis­sään nimessä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. 1. Ris­ti­sub­ven­tio on tyh­mää, mut­ta hil­jai­se­mil­la osuuk­sil­la sub­ven­tiol­la tar­vi­taan. Mis­tä se sit­ten muu­ten ote­taan? Entäs jos VR teki­si puo­let kaik­kein tuot­toi­sim­mis­ta osuuk­sis­ta oma­kus­tan­nus­hin­taan, ja mui­den osuuk­sien kus­tan­nuk­sia sub­ven­toi­tai­siin suh­tees­sa tähän vero­va­rois­ta käyt­tä­jä­mää­rän mukaan, tai vas­taa­vaa.. Ja sit­ten on poliit­ti­nen pää­tös se, mitä lin­jo­ja ja rato­ja aje­taan, niin kuin se on nyt­kin. Lopul­ta syr­jäis­ten rato­jen aja­mi­nen on poliit­ti­nen pää­tös. Ei tämä lop­pu­jen lopuk­si voi kovin vai­ke­aa olla.
    2. Voi­sin­ko ostaa, yksi­tyis­tää met­ro­vau­nun, tai koko junan, ja alkaa pitää sitä yksi­tyi­ses­ti? Minun met­rol­la­ni pää­si­si eurol­la välil­lä Rau­ta­tie­a­se­ma-Kai­sa­nie­mi-Haka­nie­mi-Sör­näi­nen. Miten ero­aa, oli­si­ko mahdollista?
    3. Miten hil­jai­siin ja syr­jäi­siin paik­koi­hin rau­ta­tei­tä on syy­tä sub­ven­toi­da? Kemi­jär­vel­le kui­ten­kin vai? Miten mää­ri­tel­lään se, mis­sä menee raja, poliit­ti­ses­ti? Poliittisesti.
    4. Jon­kin­lai­nen yksi­tyis­tä­mi­nen voi­si tuo­da kiel­tä­mät­tä inno­vaa­tioi­ta myös täl­le alu­eel­le, jol­la kaik­ki on ollut ja on niin kuin on aina ollut ja on. Välil­lä Tur­ku-Hel­sin­ki Pen­do­li­non tar­joi­lu­kär­ryt tule­vat kah­den tun­nin aika­na joko puo­len tun­nin sisäl­lä läh­dös­tä tai kun mat­kaa on jäl­jel­lä puo­li­tun­tia. Ei toi­mi ollen­kaan. Oli ravin­to­la­vau­nu tai myyn­ti­pis­te, hen­ki­lös­tön palk­ka­ku­lut ovat samat. Onko sen yhden ravin­to­la­vau­nun kul­jet­ta­mi­nen sii­nä let­kas­sa niin pal­jon kalliimpaa?
    5. Kun nyt mie­tin tiet­ty­jä sosi­aa­li­toi­men tilaa­ja-tuot­ta­ja ‑mal­le­ja, jot­ka eivät sin­ne kovin hyvin kaik­ki sovel­lu, niin huo­maan, että tähän ne ehkä sovel­tu­vat. Eikun huo­men­na vetu­ri- ja vau­nu kata­lo­ge­ja ja selaa­maan, teh­kää pian ne pää­tök­set yksityistää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Yli- ja ali­hin­noit­te­lul­la tar­koi­tan täs­sä hin­taa suh­tees­sa sii­hen hin­taan, joi­hin kil­pai­lu joh­tai­si. Se hin­ta oli­si hyvil­lä ratao­suuk­sil­la ”epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ti” mata­la ja huo­noil­la kal­lis, mut­ta juu­ri tämä ”epä­oi­keu­den­mu­kai­suus” toi­si juna­lii­ken­tee­seen jytyä.

    Vaik­ka olen vah­vas­ti samaa miel­tä tämän jutun koko­nai­suu­den kans­sa, niin väki­sin tulee mie­leen, että pata kat­ti­laa soi­maa. Pää­kau­pun­ki­seu­dun jouk­ko­lii­ken­ne on erin­omai­nen esi­merk­ki sii­tä miten yhden hyvää rahaa lai­te­taan toi­sen huo­non rahan jat­keek­si; voi­tol­lis­ta hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä käy­te­tään tap­piol­li­sen jouk­ko­lii­ken­teen tuke­mi­seen. Tule­vil­la tie­tul­leil­la ja muil­la ohjaus­toi­mil­la luva­taan kerä­tä entis­tä enem­män yli­jää­mää hyväl­tä lii­ken­teel­tä, jot­ta voi­daan sub­ven­toi­da kan­nat­ta­ma­ton­ta joukkoliikennettä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Yhden ratao­san kan­nat­ta­vuu­den las­ke­mi­nen ei ole aivan yksi­se­lit­teis­tä. Tämä joh­tuu muun muas­sa sii­tä, että Hel­sin­ki-Tam­pe­re ratao­saa käyt­tä­vät myös hen­ki­löt, jot­ka mat­kus­ta­vat Sei­nä­joel­ta Hel­sin­kiin. Lii­ken­nöin­ti Rova­nie­mi-Kemi­jär­vi ratao­suu­del­la lisää lii­ken­net­tä myös muil­la ratao­suuk­sil­la jne. 

    Jos esi­mer­kik­si teh­dään pää­tös lii­ken­teen aloit­ta­mi­ses­ta jol­la­kin uudel­la ratao­suu­del­la, las­ken­nas­sa täy­tyy ottaa huo­mioon ratao­san käy­tön mar­gi­naa­li­set raja­kus­tan­nuk­set ja ‑tuo­tot koko jär­jes­tel­män kan­nal­ta. Sik­si las­kel­man teke­mi­nen ei ole ihan yksinkertaista.

    Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa ei ole jär­ke­vää poh­tia, että sub­ven­toi­daan­ko Hel­sin­ki-Tam­pe­re ratao­suu­del­la Rova­nie­mi-Kemi­jär­vi ratao­suut­ta tie­tyl­lä euro­mää­räl­lä. Ei myös­kään pidä aja­tel­la niin, että Hel­sin­ki-Tam­pe­re osuu­den mat­ka­li­put pitäi­si hin­noi­tel­la ratao­suu­den lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nus­ten mukaan. 

    Asia on aika pal­jon moni­mut­kai­sem­pi, kuin Osmo esit­tää. VR:n pitäi­si opti­moi­da lii­ken­nöin­tin­sä ja hin­tan­sa siten, että yhtiön koko­nais­tu­los maksimoituu.

    Jos VR:n annet­tai­siin toi­mia talou­del­lis­ten kri­tee­rei­den mukaan, yhtiö var­maan las­ki­si hyvin tar­kaan kai­ken­lai­set lii­ken­nöin­ti­vaih­toeh­dot ja hinnoittelut. 

    Mut­ta nyt poliit­ti­set päät­tä­jät ovat suu­res­sa vii­sau­des­saan päät­tä­neet sot­kea VR:n talous­oh­jaus­jär­jes­tel­män koko­naan. Juna­vuo­ro­ja aje­taan poliit­ti­sin perus­tein teh­ty­jen sopi­mus­ten mukaan ja juna­va­nu­ti­lauk­sia mää­rä­tään teke­mään tie­tyil­tä tahoil­ta tiet­ty­nä aikana. 

    Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa yri­tys­joh­don on mah­do­ton­ta toi­mia talou­del­li­ses­ti jär­ke­väs­ti. Ja oli­ko­han näil­lä syil­lä ollut jotain teke­mis­tä VR:n pää­joh­ta­jan vaihdoksessa?

    HS:n kes­kus­te­lu­pals­tal­la eräs hen­ki­lö väit­ti, että yksi syy sii­hen, että Bri­tan­nias­sa juna­lii­ken­teen osuus on kas­va­nut, on se, että siel­lä val­tion sub­ven­tiot ovat nelin­ker­tais­tu­neet yksi­tyis­tä­mi­sen jäl­keen. Epäi­len, että siel­lä sub­ven­tio­va­rat kerä­tään veron­mak­sa­jil­ta ja jae­taan junao­pe­raat­to­reil­le siten, että kan­nat­ta­mat­to­mat lii­ken­nöin­ti­vä­lit nouse­vat juu­ri ja juu­ri junao­pe­raat­to­rin koko­nai­suu­den kan­nal­ta kan­nat­ta­vik­si. Täl­lai­seen jär­jes­tel­mään kan­nat­tai­si myös Suo­mes­sa siir­tyä riip­pu­mat­ta sii­tä aloi­te­taan­ko kil­pai­lu vai ei. Mut­ta kepu­lai­sil­le sil­ta­rum­pu­mi­nis­te­reil­le tämä lie­nee lii­an vaikeaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Kal­le,
    Ensin­nä­kin, se PK-seu­dun auto­lii­ken­ne on seu­dun kun­nil­le ras­kaas­ti tap­piol­lis­ta (auto‑, ajo­neu­vo- ja polt­toai­ne­ve­rot mene­vät val­tiol­le). Toi­sek­seen, jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­toin­ti on täs­sä tapauk­ses­sa sub­ven­tio­ta myös auto­lii­ken­teel­le, sil­lä mark­ki­na­hin­ta joh­tai­si autoi­lun lisään­ty­mi­seen ja ruuh­kau­tu­mi­seen. Kol­man­nek­seen, tien­käyt­tö­mak­suil­la on tar­koi­tus tehos­taa infran käyt­töä hin­noit­te­le­mal­la sisäis­tä­mäl­lä ulkois­hai­tat, autoi­li­joi­den vero­tuk­sen tasoa ei tie­tääk­se­ni ole tar­koi­tus muut­taa (mui­ta vero­ja las­ke­taan vas­taa­vas­ti). Nel­jän­nek­seen, kyse ei ole min­kään­lai­ses­ta ris­ti­sub­ven­tios­ta, kos­ka auto­lii­ken­teen mak­suil­la ja jouk­ko­lii­ken­tees­tä kerä­tyil­lä lip­pu­tu­loil­la ei ole mitään yhteyt­tä — ei vähäi­sin­tä­kään. Yhtä hyvin voi­sit väit­tää, että jouk­ko­lii­ken­net­tä tue­taan tupa­koit­si­joi­den rahoil­la (tupak­ka­ve­ro)

    Mitä tuo­hon Osmon kir­joi­tuk­seen tulee, olen var­sin pit­käl­le samaa miel­tä pait­si sii­tä, että kil­pai­lu toi­si haas­kaus­ta. Kyl­lä sitä haas­kaus­ta tulee enem­män kil­pai­lun puutteesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Ymmär­rän Osmon poin­tin ja olen argu­men­tis­ta samaa miel­tä, mut­ta nyt kan­nat­taa kui­ten­kin huo­ma­ta, että argu­ment­ti on vali­di tavat­to­man mones­sa muus­sa­kin suhteessa.

    1. Alkon mono­po­li on oikeas­taan ris­ti­sub­ven­tio, jos ei min­kään yksit­täi­sen tuot­teen osal­ta, niin mas­sa­tuot­teet ver­sus vali­koi­man laa­juus. Se, että Alkos­ta saa har­vi­nai­sem­pia ja sinän­sä kal­liim­pia tuot­tei­ta, joi­den menek­ki on vähäi­nen, on mah­dol­lis­ta vain sen mono­po­lin turvin. 

    2. Osmo on vali­tel­lut sitä, miten mar­ket­tien kir­ja­myyn­ti on niit­tä­nyt pie­niä kir­ja­kaup­po­ja. Se, että mar­ke­tit eivät voi­neet myy­dä kir­jo­ja, nos­ti kir­jo­jen katet­ta kir­ja­kau­poil­le, tämä toi­mi ris­ti­sub­ven­tio­na laa­jem­mal­le kir­ja­kaup­pa­ver­kos­tol­le, hie­man samaan tapaan kuin pää­ra­dan yli­hin­tai­set liput toi­mi­vat peri­fe­rian rataliikenteelle.

    3. Esi­merk­ke­jä löy­tyy takuul­la myös sii­tä, miten pel­loil­le pys­ty­tet­tä­vien idea­park­kien tms. mega­myy­miö­komplek­sien estä­mi­nen kaa­voi­tuk­sel­la toi­mii ris­ti­sub­ven­tio­na kes­ku­ta­kau­poil­le. Ja niin edelleen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. On ole­mas­sa myös Pos­ti (Itel­la) ‑tyyp­pi­nen vaih­toeh­to, eli perus­pal­ve­luk­si mää­ri­tel­tä­vä lii­ken­nöin­ti tapah­tuu tasa­hin­taan eikä se saa tuot­taa voit­toa. (Tosin Kil­pai­lu­vi­ras­to tun­tuu ole­van aika ham­paa­ton, kun Pos­ti kui­ten­kin rahas­taa yli­hin­taa.) Tämä­kin oli­si kui­ten­kin nyky­ti­lan­net­ta parem­pi VR:n kohdalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Pää­kau­pun­ki­seu­dun jouk­ko­lii­ken­ne on erin­omai­nen esi­merk­ki sii­tä miten yhden hyvää rahaa lai­te­taan toi­sen huo­non rahan jat­keek­si; voi­tol­lis­ta hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä käy­te­tään tap­piol­li­sen jouk­ko­lii­ken­teen tukemiseen.

    Kenel­le hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne on voi­tol­lis­ta? Val­tiol­le­ko? Kunnille?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Toi­saal­ta, jos jon­kin suo­si­tun ratao­suu­den, vaik­ka­pa tuon Hel­sin­ki-tam­pe­reen, kapa­si­teet­ti oli­si jo täyn­nä (kos­ka infra­struk­tuu­rin kehit­tä­mi­seen ei ole panos­tet­tu), ei hin­to­jen las­ke­mi­ses­ta oli­si mitään hyötyä. 

    Eli, hin­to­jen las­ke­mi­nen puo­leen nos­taa kävi­jä­mää­rää vaik­ka­pa 10%, sil­lä enem­pää ei mah­du juniin, mut­ta hin­to­jen nos­ta­mi­nen 50% las­kee kävi­jä­mää­rää vain 25%, kos­ka iso osa junan käyt­tä­jis­tä ei pys­ty tai halua vaih­taa mat­kus­tus­ta­paa hin­nan muka­na. Kum­pi onkaan VR:lle fik­sum­pi ratkaisu?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Asia on aika pal­jon moni­mut­kai­sem­pi, kuin Osmo esit­tää. VR:n pitäi­si opti­moi­da lii­ken­nöin­tin­sä ja hin­tan­sa siten, että yhtiön koko­nais­tu­los maksimoituu.

    VR on käy­tänn­nös­sä mono­po­lil­la suo­jat­tu jul­ki­nen pal­ve­lu eikä mikään oikea yri­tys, sen pitäi­si opti­moi­da lii­ken­nöin­tin­sä ja hin­tan­sa niin että koko­nais­mat­kus­ta­ja- ja rah­ti­mää­rät mak­si­moi­daan. Näin sik­si että val­tion eli omis­ta­jan kan­nal­ta on hal­vem­paa lii­kut­taa ihmi­siä ja rah­tia kis­koil­la kuin kumipyörille.

    Yksi nurin­ku­ri­nen asia on että kis­ko­rah­ti mak­saa väy­län käy­tös­tä mut­ta rek­ka­rah­ti ei, tuon pitäi­si olla päin­vas­toin olet­taen että ne ovat vaih­toeh­toi­sia. Nime­no­maan ras­kas lii­ken­ne vau­riot­taa tie­tä eli aiheut­taa kor­jaus­kus­tan­nuk­sia, tämä pätee niin rek­koi­hin kuin bus­sei­hin. Kuor­mi­tus kas­vaa eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti pai­non kas­vaes­sa, kts. esim. http://www.pavementinteractive.org/index.php?title=ESAL

    Yhdys­val­lois­sa on tämän takia ylei­siä lupa­mak­sut rekoil­le, ja ehkä tämän­kin takia rai­de­rah­din osuus on monin­ker­tai­nen euroop­paan verrattuna.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Kyl­lä meni lii­ken­ne­mi­nis­te­ril­tä puu­rot ja vel­lit sekai­sin ratain­ves­toin­tien raha­pu­lan lää­kit­se­mi­ses­sä. Mais­tuu niin van­hal­ta viritykseltä.

    Ris­ti­sub­ven­tio oli pysy­vä tila lin­ja­lu­pa­kult­tuu­ris­sa kau­an kau­an myös bus­si­puo­lel­la. Sil­loin kan­nat­ta­vat rin­ta­mai­den lin­jat rahoit­ti­vat kan­nat­ta­mat­to­mia tyh­je­ne­vän maa­seu­dun linjoja. 

    Pää­kau­pun­ki­seu­dun lähi­ju­na­lii­ken­teen kor­kea hin­ta­ta­so on pysy­nyt koko sopi­mus­lii­ken­ne­kau­den eikä tämän juna­lii­ken­teen todel­li­sis­ta kus­tan­nuk­sis­ta tai tuot­ta­vuus­ke­hi­tyk­ses­tä ole voi­nut saa­da luo­tet­ta­vaa tie­toa tilaajalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Jos syr­jä­aluei­den jouk­ko­lii­ken­net­tä halu­taan vähen­tää, pitäi­si vas­taa­vas­ti yksi­tyis­liik­ku­mi­sen (-autoi­lun) kan­nat­ta­vuut­ta paran­taa. On koh­tuu­ton­ta patis­taa jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jäk­si ja toi­saal­ta kar­sia kan­nat­ta­ma­ton­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä, jos jouk­ko­lii­ken­tees­tä ei voi saa­da kan­nat­ta­vaa. Syr­jä­alueil­la on yksin­ker­tai­ses­ti lii­an vähän väkeä. Niin on myös kes­ki­ko­koi­sis­sa kau­pun­geis­sa ja nii­den taajamissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Kun maa­nan­tai­per­soo­na kan­nat­taa mark­ki­na­me­ka­nis­min ja tulon­ja­ko­me­ka­nis­min eriyt­tä­mis­tä ja per­jan­tai­per­soo­na vas­tus­taa vää­ris­tä­viä vero­ja, on lop­pu­tu­lok­se­na yhteis­kun­ta­tie­teel­li­nen Darwin, joka käs­kee Kemi­jär­ve­läi­siä muut­ta­maan pois Kemijärveltä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Ymmär­rän Osmon poin­tin ja olen argu­men­tis­ta samaa miel­tä, mut­ta nyt kan­nat­taa kui­ten­kin huo­ma­ta, että argu­ment­ti on vali­di tavat­to­man mones­sa muus­sa­kin suhteessa. 

    Täs­sä koh­taa voi­si heit­täy­tyä huma­nis­tik­si ja tode­ta, että kysy­mys on arvo­va­lin­nas­ta. Eli siis, mis­sä tilan­teis­sa haluam­me pis­tää kan­nat­ta­van bis­nek­sen käyt­tä­jien mak­sa­maan yli­hin­taa, jot­ta muu­ten kan­nat­ta­ma­ton kävi­si mahdolliseksi.

    1. Alkon mono­po­li on oikeas­taan ris­ti­sub­ven­tio, jos ei min­kään yksit­täi­sen tuot­teen osal­ta, niin mas­sa­tuot­teet ver­sus vali­koi­man laa­juus. Se, että Alkos­ta saa har­vi­nai­sem­pia ja sinän­sä kal­liim­pia tuot­tei­ta, joi­den menek­ki on vähäi­nen, on mah­dol­lis­ta vain sen mono­po­lin turvin. 

    Minus­ta se, että kos­su­pul­los­ta mak­se­taan yli­hin­taa ja sii­tä hyväs­tä sub­ven­toi­daan Alkon laa­jem­paa vali­koi­maa, on hyvä asia. Alko­ho­lin kulu­tus­ta pitäi­si parem­min­kin vähen­tää ja tus­kin ne ongel­ma­käyt­tä­jät ovat nii­den kal­liim­pien tuot­tei­den perään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Osmo:

    En sano­nut, että’ syr­jä­aluei­den lii­ken­net­tä pitäi­si vähen­tää, vaan että se pitää mak­saa yhtei­ses­tä pussista

    Ja eilen kir­joi­tit, että syr­jä­seu­tu­jen pitää itse mak­saa infran­sa kus­tan­nuk­set, eikä nii­tä pidä mak­saa yhtei­ses­tä pussista.

    Tämän voi siis ihan hyvin tul­ki­ta niin, että kan­na­tat syr­jä­seu­tu­jen lii­ken­teen vähen­tä­mis­tä, mikä oli­si­kin hienoa!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Kenel­le hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne on voi­tol­lis­ta? Val­tiol­le­ko? Kunnille?

    Val­tio sub­ven­toi pk-seu­dun jouk­ko­lii­ken­net­tä ja val­tio ottaa tie­lii­ken­teel­tä 5–6 ker­taa enem­män kuin sii­hen sijoittaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Eko-Maa­rit

    VR aina­kin suun­nit­te­lee jous­ta­vaa lip­pu­jen hin­noit­te­lua, jol­loin hil­jai­sia vuo­ro­ja täy­tet­täi­siin alen­ne­tuil­la lipun­hin­noil­la. Voi toki lisä­tä ris­ti­sub­ven­tio­ta jos hil­jai­sia yhteyk­siä ruve­taan täyt­tä­mään ale-lipuilla. 

    Joten­kin minä kyl­lä kuvit­te­len että VR rupe­aa “tasaa­maan kapa­si­teet­tia” nos­ta­mal­la suo­sit­tu­jen juna­vuo­ro­jen hin­taa, ei myy­mäl­lä ale­hin­taan hei­kom­man käyt­tö­as­teen junia. Usko­kaa minua, ei ne juna­lip­pu­jen hin­nat aina­kaan halvennu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Val­tio sub­ven­toi pk-seu­dun jouk­ko­lii­ken­net­tä ja val­tio ottaa tie­lii­ken­teel­tä 5–6 ker­taa enem­män kuin sii­hen sijoittaa.”

    Yksi­tyi­sau­toi­lu on joka­ta­pauk­ses­sa teho­ton­ta jouk­ko­lii­ken­tee­seen näh­den. Val­tion kan­nal­ta oli­si parem­pi, että ihmi­set liik­kui­si­vat jouk­ko­lii­ken­teel­lä kuin että he liik­ku­vat autoillaan. 

    Suo­men maa­pe­räs­tä ei pum­pa­ta öljyä, aikä auto­teol­li­suus ole Suo­men vah­vo­ja osaa­mi­sa­luei­ta. Yksi­tyi­sau­toi­le­va kan­sa­lai­nen käyt­tää muis­ti­ni mukaan vii­den­nek­sen tulois­taan liik­ku­mi­seen. Jouk­ko­lii­ken­net­tä käyt­tä­vä ei edes kymmenesosaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. On perus­tel­tu­ja syi­tä väit­tää, että autoi­lu on haja-asu­tusa­lueil­la yli­ve­ro­tet­tua, mut­taq ei löy­dy perus­tei­ta sil­le, että sitä joten­kin yli­ve­ro­tet­tai­siin kau­pun­geis­sa. Nois­sa las­kel­mis­sa, joi­ta autoi­li­jat esit­tä­vät, puut­tu­vat aina kaik­ki kun­tien tien­pi­don kus­tan­nuk­set koko­nai­suu­des­saan. Val­tio­han vas­taa vain pie­nes­tä osas­ta tie­verk­koa, kadut ovat kau­pun­kien vas­tuul­la ja nii­den hin­ta ja kuor­mi­tus on suurempi.
      ‘Kai­kis­ta esi­te­tyis­tä hin­nois­ta puut­tuu maan arvo. Autoi­lun suu­rin kus­tan­nus kau­pun­geis­sa on nii­den vaa­ti­man tilan arvo. Pysä­köin­ti kau­pun­gis­sa mak­saa 20 000–50 000 euroa/paikka, eikä tätä kus­tan­nus­ta ole miten­kään saa­tu autoi­li­joi­den mak­set­ta­vak­si, vaan se mak­se­taan kum­mal­li­sel­la kaa­voi­tus­ve­rol­la, joka menee asun­to­jen hin­toi­hin. Kau­pun­gin pin­ta-alas­ta muis­taak­se­ni noin nel­jän­nes on uhrat­tu autoil­le. Kun las­ket­te maan arvon yhteen, pie­nel­lä ker­to­las­kul­la saat­te sel­vil­le, mikä on autoi­lun hin­ta kaupungissa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. On kyse sit­ten autoi­li­jois­ta, raken­nusa­las­ta tai mis­tä tahan­sa vero­ra­si­tuk­ses­taan ruti­se­vis­ta niin isoin vir­he teh­dään sii­nä että las­ke­taan koko ko. asian vero­tus ran­gais­tus­ve­rok­si. Suo­mes­sa mis­tä tahan­sa kulu­tuk­ses­ta jotain vajaa puo­let on käy­tän­nös­sä veroa, iso teki­jä on pal­ve­lus­ta mak­se­tut palk­ka­ve­rot. Yksi tapa haa­ru­koi­da tämä oli­si las­kea kuin­ka suu­ri ALV:n pitäi­si olla jot­ta se kat­tai­si kaik­ki verotulot.

    Jos jon­kun asian vero­tus on kes­kiar­von alle niin sitä sub­ven­toi­daan sen ver­ran, ja samoin jos sitä vero­te­taan kes­ki­mää­räis­tä enem­män. Näin las­kien autoi­lun ran­gais­tus­ve­rot on suu­rin piir­tein ALVin verran.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Val­tio sub­ven­toi pk-seu­dun jouk­ko­lii­ken­net­tä ja val­tio ottaa tie­lii­ken­teel­tä 5–6 ker­taa enem­män kuin sii­hen sijoittaa.

    Jon­kun pitäi­si teh­dä koos­te täs­tä asias­ta blo­gil­la käy­dyis­tä kes­kus­te­luis­ta. Asia on pui­tu jo aika mon­ta ker­taa läpi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Yhden ratao­san kan­nat­ta­vuu­den las­ke­mi­nen ei ole aivan yksi­se­lit­teis­tä. Tämä joh­tuu muun muas­sa sii­tä, että Hel­sin­ki-Tam­pe­re ratao­saa käyt­tä­vät myös hen­ki­löt, jot­ka mat­kus­ta­vat Sei­nä­joel­ta Hel­sin­kiin. Lii­ken­nöin­ti Rova­nie­mi-Kemi­jär­vi ratao­suu­del­la lisää lii­ken­net­tä myös muil­la ratao­suuk­sil­la jne. 

    Tämä on hyvä teo­reet­ti­nen perus­ta sil­le, mik­si yksi­tyis­tä­mi­nen ei sekään joh­da opti­maa­li­seen resurs­sien allo­koin­tiin, ellei­vät osa­puo­let osaa (ja saa) teh­dä yhteis­työ­tä hin­noit­te­lus­sa ja tulo­jen jaka­mi­ses­sa. Sama ilmiö näkyy sii­nä, että lin­ja-auto­yh­tiöt ovat halut­to­mia toi­mi­maan rautate3iden syöt­tö­lii­ken­tee­nä,. mis­tä kär­sii koko jul­ki­nen lii­ken­ne. Jos VR ymmär­täi­si suo­sia yhdis­tel­mä­lip­pu­ja, joi­den avul­la näh­dään, kuin­ka moni on tul­lut kan­nat­ta­vaan junaan tap­piol­li­sel­la bus­sil­la, VR voi­si ja sen kan­nat­tai­si tukea noi­ta kan­nat­ta­mat­to­mia syöttöliikennereittejä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Toi­saal­ta, jos jon­kin suo­si­tun ratao­suu­den, vaik­ka­pa tuon Hel­sin­ki-tam­pe­reen, kapa­si­teet­ti oli­si jo täyn­nä (kos­ka infra­struk­tuu­rin kehit­tä­mi­seen ei ole panos­tet­tu), ei hin­to­jen las­ke­mi­ses­ta oli­si mitään hyötyä.

    Ei ole täyn­nä, ei lähes­kään. Interci­ty-vuo­ro­ja aje­taan kol­men vau­nun junil­la, kun ase­mil­le mah­tui­si 12 vau­nua. Ruuh­ka-aikoi­na on täyt­tyy, mut­ta hil­jai­si­na tun­tei­na perin väl­jää. Tämä perus­te­li­si voi­mak­kaas­ti vaih­te­le­via hin­to­ja. Mat­kus­ta­jat inhoa­vat nii­tä (haluai­si­vat että kaik­ki ovat hal­po­ja) mut­ta hin­to­jen por­ras­ta­mi­nen sai­si junat täy­teen ja mak­si­moi­si yhteis­kun­nal­li­sen hyödyn.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. 2. Osmo on vali­tel­lut sitä, miten mar­ket­tien kir­ja­myyn­ti on niit­tä­nyt pie­niä kir­ja­kaup­po­ja. Se, että mar­ke­tit eivät voi­neet myy­dä kir­jo­ja, nos­ti kir­jo­jen katet­ta kir­ja­kau­poil­le, tämä toi­mi ris­ti­sub­ven­tio­na laa­jem­mal­le kir­ja­kaup­pa­ver­kos­tol­le, hie­man samaan tapaan kuin pää­ra­dan yli­hin­tai­set liput toi­mi­vat peri­fe­rian rataliikenteelle.

    Run­sas kir­ja­tar­jon­ta paran­taa ja syven­tää kult­tuu­ria. Tämä on otet­tu val­ta­kun­nal­li­sek­si tavoit­teek­si. Kir­jal­li­suu­den ole­mas­sao­loa tue­taan monin muin­kin kei­noin. Tämä monis­sa mais­sa yhä käy­tös­sä ole­va kir­jan­myyn­ti­mo­no­po­li oikeil­le kir­ja­kau­poil­le tar­koit­taa, että Remes sub­ven­toi vähä­le­vik­ki­sem­pää toi­min­taa ja se on ris­ti­sub­ven­tio. Kult­tuu­rin alal­la on voit­ta­ja vie mel­kein kai­ken ‑ilmiön vuok­si perus­tel­tua siir­tää rahaa suu­ri­le­vik­ki­sel­tä tuo­tan­nol­ta pie­ni­le­vik­ki­sem­mäl­le. Jot­kut näis­tä kaik­ki minul­le netis­tä ilmai­sek­si ‑ihmi­set­hän ovat sitä miel­tä, ettei­vät kir­jai­li­jan tulot sai­si riip­pua lain­kaan luki­ja­mää­ris­tä, vaan rahat kir­jai­li­joil­le pitäi­si tul­la kokoo­mus­lais­ten kuk­ka­hat­tu­tä­tien joh­ta­mil­ta kulttuurilautakunnilta.Se oli­si vie­lä ris­ti­sub­ven­tio­ta­kin pahempaa.
    Vähä­lii­ken­teis­ten rato­jen ris­ti­sub­ven­tio kui­ten­kin vas­taa sitä, että kir­jas­to­lai­tos pidet­täi­siin hen­gis­sä yli­mää­räi­sel­lä kirjakauppaverolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Osmo:

    Kult­tuu­rin alal­la on voit­ta­ja vie mel­kein kai­ken ‑ilmiön vuok­si perus­tel­tua siir­tää rahaa suu­ri­le­vik­ki­sel­tä tuo­tan­nol­ta pienilevikkisemmälle. 

    Mik­si voit­ta­ja vie kai­ken ilmiön takia rahaa pitää siir­tää voit­ta­jil­ta häviäjille?

    Tai siis mik­si haluam­me, että kult­tuu­rim­me tuot­taa enem­män ne, jot­ka eivät pys­ty ris­kiä kantamaan?

    Onko nii­den tur­val­lis­ta elä­mää kai­paa­vien tuot­ta­ma kult­tuu­rin joten­kin parem­paa kuin muiden?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Tämä perus­te­li­si voi­mak­kaas­ti vaih­te­le­via hin­to­ja. Mat­kus­ta­jat inhoa­vat nii­tä (haluai­si­vat että kaik­ki ovat halpoja)

    Minä inhoan nii­tä muut­tu­via hin­to­ja kah­des­ta syys­tä. Ensin, kos­kaan ei voi etu­kä­teen tie­tää pal­jon­ko jokin mat­ka mak­saa, ja toi­sek­si sen itsel­leen opti­maa­li­sen hin­ta-ajan­koh­ta-kom­bi­naa­tion löy­tä­mi­nen vaa­tii suh­teet­to­man suu­ren työ­mää­rän. Myön­ne­tään, että len­to­yh­tiöt ja mat­ka­toi­mis­tot ovat hie­man paran­ta­neet vuo­sien mit­taan onli­ne-haku­ko­nei­taan täs­sä suh­tees­sa, mut­ta edel­leen vähän­kään epä­ta­val­li­sem­pien (muu kuin suo­ra meno-paluu-lip­pu) osta­mi­nen on todel­la työ­läs­tä. Enkä näe, että len­to­lip­pu­jen hin­to­jen sel­vit­tä­mi­nen vaik­ka­pa työn teke­mi­sen sijas­ta oli­si var­si­nai­ses­ti yhteis­kun­nan hyvin­voin­tia lisää­vää toimintaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Tpyy­luo­ma,
    Mak­saa se kumi­pyö­rä­lii­ken­ne­kin tien­käy­tös­tään (die­sel-verot esi­mer­kik­si). Käsit­tääk­se­ni rata­mak­su­ja jopa jos­sain mää­rin sää­del­lään sii­tä näkö­kul­mas­ta, ettei­vät ne oli­si “koh­tuut­to­mia” mil­le­kään osa­puo­lel­le. Hom­man jär­ke­vyy­teen en ota kan­taa, enkä sii­hen­kään, ovat­ko hin­nat oikeal­la tasol­la, mut­ta en minä nyt näki­si että täs­sä kumi­pyö­rä­lii­ken­ne sai­si mitään kovin koh­tuu­ton­ta etua VR:ään ver­rat­tu­na, voi olla jopa päin vastoin.

    tcrown,
    Kyl­lä se mat­kus­tusa­jan­koh­dan opti­moin­ti tuot­taa ihan oikei­ta yhteis­kun­nal­li­sia hyö­ty­jä: resurs­sit saa­daan parem­paan käyt­töön, kun mat­kus­ta­ja­vir­rat jakau­tu­vat tasai­sem­min (=enem­män ihmi­siä lii­ku­te­taan samal­la mää­räl­lä junia, esimerkiksi).

    kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. tcrown:

    Enkä näe, että len­to­lip­pu­jen hin­to­jen sel­vit­tä­mi­nen vaik­ka­pa työn teke­mi­sen sijas­ta oli­si var­si­nai­ses­ti yhteis­kun­nan hyvin­voin­tia lisää­vää toimintaa.

    Suo­sit­te­len kat­so­maan tar­kem­min. Onhan se nyt aika itses­tään sel­vää, että jos resurs­si allo­koi­tuu niil­le, jot­ka sitä eni­ten arvos­ta­vat, niin hyvin­voin­ti lisään­tyy. (Ver­rat­tu­na sii­hen, että ne allo­koi­tu­vat joten­kin muuten.)

    Riip­puu tie­tys­ti työn tuot­ta­vuu­des­ta ja pre­fe­rens­sien varians­sis­ta kum­mas­ta on enem­män hyötyä.

    Minus­ta on suht tur­haa yrit­tää arva­ta mikä on oikee mää­rä hin­ta­por­ras­tus­ta ja mikä ei. Sitä ei kukaan yksit­täi­nen ihmi­nen voi tie­tää etu­kä­teen, vaan se syn­tyy mark­ki­noil­la, jois­sa toi­mi­jat mak­si­moi­vat hyvinvointiaan.

    Voi ihan hyvin olla, että kulut­ta­jat todel­la­kin arvos­ta­vat sitä tasais­ta hin­taa niin pal­jon, että min­kään­lais­ta por­ras­tus­ta ei kan­na­ta käyt­tää. (Tosin epäi­len tätä “nurk­ka­rat­kai­sua” aika voimakkaasti.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Nois­sa las­kel­mis­sa, joi­ta autoi­li­jat esit­tä­vät, puut­tu­vat aina kaik­ki kun­tien tien­pi­don kus­tan­nuk­set koko­nai­suu­des­saan. Val­tio­han vas­taa vain pie­nes­tä osas­ta tie­verk­koa, kadut ovat kau­pun­kien vas­tuul­la ja nii­den hin­ta ja kuor­mi­tus on suurempi.
    ‘Kai­kis­ta esi­te­tyis­tä hin­nois­ta puut­tuu maan arvo. Autoi­lun suu­rin kus­tan­nus kau­pun­geis­sa on nii­den vaa­ti­man tilan arvo. Pysä­köin­ti kau­pun­gis­sa mak­saa 20 000–50 000 euroa/paikka, eikä tätä kus­tan­nus­ta ole miten­kään saa­tu autoi­li­joi­den mak­set­ta­vak­si, vaan se mak­se­taan kum­mal­li­sel­la kaa­voi­tus­ve­rol­la, joka menee asun­to­jen hin­toi­hin. Kau­pun­gin pin­ta-alas­ta muis­taak­se­ni noin nel­jän­nes on uhrat­tu autoille. 

    1. Hel­sin­gin kau­pun­gin pin­ta-alas­ta tus­kin 25% on edes raken­net­tua, saa­tik­ka sit­ten uhrat­tu johon­kin auto­saa­ta­nan yksi­noi­keu­del­la toi­mi­val­le puuhamaalle. 

    2. Kau­pun­kiin kuu­luu tie- ja katu­ver­kos­to, jon­ka alle ja kyl­keen raken­ne­taan aina­kin lähiöis­sä yleen­sä myös muu infra, kuten lämpö‑, vesi‑, säh­kö ja tele­tek­niik­ka. Tie- ja katu­ver­kos­tol­la liik­kuu jalan­kul­ki­joi­ta, pol­ku­pyö­riä, ennen van­haan hevos­vank­ku­rei­ta nyky­ään lin­ja-auto­ja, mones­ti rai­tio­vau­nu­ja ja tie­tys­ti itse autosaatana. 

    3. Maan hin­taa sää­te­lee sen käyt­tö, pel­los­ta ja jou­to­maas­ta saa vähem­män kuin vaik­ka­pa toi­mis­to- tai asui­ne­liös­tä. Ensim­mäi­seen ei tar­vi­ta infraa, toi­seen on pak­ko kaa­voit­taa myös “huk­ka­ne­liöi­tä”.

    4. Könk­kö­läs­tä ja Vih­reis­tä joh­tuen jokais­ta asuin­ne­liö­tä rasit­taa nyky­ään inva­ram­pit, ‑ves­sat ja muut tui­ki tar­peel­li­set lisät aivan jokai­ses­sa asuin­huo­neis­tos­sa. Samal­la taval­la tur­haan raken­ne­taan toki nyky­ään jokai­seen huo­neis­toa park­ki­ti­laa. Nämä ovat kui­ten­kin valin­to­ja ja kom­pro­mis­se­ja, jois­sa yksi saa ja toi­nen maksaa…

    5. Tien­pi­don kus­tan­nuk­set nyky-Hel­sin­gis­sä tulee jyvit­tää val­tao­sin jouk­ko­lii­ken­teel­le ihan sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä, että muu­ta tie- ja katu­ver­kos­toa kuin jouk­ko­lii­ken­ne­väy­liä ei juu­ri edes huol­le­ta, ei aina­kaan mil­lään prio­ri­tee­til­la, joka takai­sia tas­a­puo­lis­ta palvelua.

    6. Ker­ta­luo­kat. Tie­lii­ken­teen vero­y­li­jää­mä on 4–5 MILJARDIA, Hel­sin­gin koko tie- ja katu­ver­kos­ton menot luok­kaa 100 MILJOONAA. Hel­sin­gis­sä luku sisäl­tää jouk­ko­lii­ken­teen väy­lät ja rai­teet, pyö­rä­tiet, jne, ja jopa yleis­ten käy­mä­löi­den kulut.

    7. Auto­saa­ta­naa uskon­nol­li­ses­ti syis­tä vas­tus­ta­vien las­ku­kaa­voi­hin on kuu­lu­nut aina mitä ihmeel­li­sim­piä ker­to­las­ku­ja, joil­la kysei­set tulo­mil­jar­dit on tai­ot­tu menoik­si. Aiem­min argu­men­tit ovat olleet haju- ja melu­hait­taa muu­ta­man mil­jar­din edes­tä, sit­tem­min hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä syli­koi­ran ver­ran ja nyt met­sä- ja pel­to­heh­taa­reis­ta (tai nii­den raken­ta­mi­ses­ta) syn­tyy ihmeel­li­ses­ti kulu­ja juu­ri auto­saa­ta­nan takia…!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Ris­ti­sub­ven­tio lii­ken­tees­sä on paha jut­tu, joo. Mut­ta ener­gian­tuo­tan­nos­sa on vaa­ti­muk­set saa­da sen seit­se­mää sub­ven­tio­ta, syöt­tö­ta­rif­fia ja takuu­hin­taa ettei mitään rajaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Mak­saa se kumi­pyö­rä­lii­ken­ne­kin tien­käy­tös­tään (die­sel-verot esi­mer­kik­si). Käsit­tääk­se­ni rata­mak­su­ja jopa jos­sain mää­rin sää­del­lään sii­tä näkö­kul­mas­ta, ettei­vät ne oli­si “koh­tuut­to­mia” mil­le­kään osa­puo­lel­le. Hom­man jär­ke­vyy­teen en ota kan­taa, enkä sii­hen­kään, ovat­ko hin­nat oikeal­la tasol­la, mut­ta en minä nyt näki­si että täs­sä kumi­pyö­rä­lii­ken­ne sai­si mitään kovin koh­tuu­ton­ta etua VR:ään ver­rat­tu­na, voi olla jopa päin vastoin.

    En ole näh­nyt mitään suo­ma­lais­ta tut­ki­mus­ta ras­kaan kumi­pyö­rä­lii­ken­teen tie­kus­tan­nuk­sis­ta mut­ta luul­ta­vas­ti die­sel­ve­ron tuot­to ei nii­tä kata. Ei sinän­sä että rata­mak­sut­kaan kat­tai­si­vat rata­ver­kon kus­tan­nuk­sia, mut­ta minus­ta tuo die­sel­ve­ro on laa­jem­pi hait­ta­mak­su jol­la myös hae­taan ohjausvaikutusta.

    Len­to­lii­ken­net­tä lukuu­not­ta­mat­ta mikä tahan­sa muu kul­je­tus­muo­to (rai­teet, lai­vat, put­ket…) tuot­taa kes­ki­mää­rin pie­nem­mät ulkois­hai­tat. Se että eri kul­je­tus­muo­to­jen vero­tuk­sen pitäi­si olla balan­sis­sa on vähän niin kuin sanoi­sin että alko­ho­li­ve­ron ja päih­de­huol­lon resurs­sit pitää olla balan­sis­sa ettei vii­nan­myyn­tiä syrjitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Ja lisä­tään nyt vie­lä vähän vet­tä myl­lyyn tähän hintadiskriminaatiokeskusteluun.

    Kyse­hän on sii­tä, että tasa­hin­noit­te­lu joh­taa huo­noon lop­pu­tu­lok­seen sen vuok­si, että esi­mer­kik­si juna­lii­ken­tees­sä (ja jos­sain mää­rin myös len­to­lii­ken­tees­sä) kiin­teät kus­tan­nuk­set ovat erit­täin kor­keat. Mark­ki­naeh­toi­ses­ti toi­mit­taes­sa juna­fir­ma hin­noi­te­lee liput siten, että hin­ta vas­taa kes­ki­mää­räi­siä kus­tan­nuk­sia. Pie­nem­pi hin­ta ajaa fir­man kon­kurs­siin ja suu­rem­pi hin­ta ei käy, kos­ka se kar­koit­taa asiak­kaat kil­pai­li­jal­le *). Tämä kui­ten­kin joh­taa infran “ali­käyt­töön”.

    Yhteis­kun­ta­ta­lou­del­li­nen opti­mi oli­si mar­gi­naa­li­hin­noit­te­lu, siis pis­te jos­sa mar­gi­naa­li­hyö­dyt ja mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set leik­kaa­vat. Käy­tän­nös­sä juna­lii­ken­tees­sä mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set (yksit­täi­sen mat­kus­ta­jan aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set) ovat erit­täin pie­niä, lähes ole­mat­to­mia, aina­kin niin kau­an kuin junat eivät ole mak­si­mi­pi­tui­sia ja täyn­nä, joten mar­gi­naa­li­hin­noit­te­lu joh­tai­si erit­täin alhai­seen lipun hin­taan. Täs­tä hyö­tyi­si­vät tie­ten­kin mat­kus­ta­jat, mut­ta juna­fir­ma tuot­tai­si sil­loin tappiota.

    Juu­ri täl­lä perus­teel­la Osmo ja useim­mat sosia­lis­miin kal­lel­laan ole­vat perus­te­le­vat mm. jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­tio­ta: veron­mak­sa­jat kat­ta­vat junayh­tiöi­den tap­piol­lis­ta hin­noit­te­lua, jot­ta lii­ken­teen käyt­tä­jät pää­si­si­vät hyö­ty­mään hal­vem­mis­ta hin­nois­ta ja jo raken­net­tua infraa käy­tet­täi­siin mak­si­maa­li­sen tehok­kaas­ti (tämä on teo­reet­ti­ses­ti yhteis­kun­ta­ta­loudl­li­nen opti­mi). Iloi­ses­ti ohi­te­taan se, että on vähin­tään kum­mal­lis­ta teh­dä tuol­lai­sia (luul­ta­vas­ti regres­sii­vi­siä) tulon­siir­to­ja kai­kil­ta veron­mak­sa­jil­ta junal­la liik­ku­vil­le. Ja lisäk­si tuos­sa tilan­tees­sa uusia rato­ja­kaan ei pahem­min kan­na­ta rakennella…

    Täy­del­li­nen hin­ta­dis­kri­mi­noin­ti teo­rias­sa rat­kai­see ongel­man (jos ei huo­mioi­da tran­sak­tio­kus­tan­nuk­sia), kos­ka sii­nä mat­kus­ta­ja­mää­rä aset­tuu samal­le tasol­le kuin mar­gi­naa­li­hin­noit­te­lus­sa (=kapa­si­tee­tin käy­tön kan­nal­ta opti­maa­li­sel­le tasol­le), mut­ta mat­kus­ta­jien saa­ma yli­jää­mä kerä­tään ope­raat­to­ril­le, jon­ka ei sil­loin tar­vit­se tuot­taa tappiota.

    Tämän lisäk­si sit­ten vie­lä tule­vat ne edut, jot­ka syn­ty­vät lii­ken­ne­mää­rien tasoit­tu­mi­ses­ta. Tasai­sem­pi kysyn­tä on parem­pi, kos­ka jär­jes­tel­mä mitoi­te­taan (yleen­sä) mak­si­mi­ky­syn­tään, mut­ta hyö­dyt tule­vat kes­ki­mää­räi­ses­tä kysynnästä.

    Kari

    *) Kyl­lä, myös VR altis­tuu kil­pai­lul­le, kos­ka juna­lii­ken­teel­le on ole­mas­sa subs­ti­tuut­te­ja. Jos joku halu­aa, niin tähän voi kyl­lä mää­ri­tel­lä mono­po­li­hin­noit­te­lun­kin, mut­ta sil­loin yhteis­kun­ta­ta­lou­del­li­nen opti­mi on vie­lä kau­em­pa­na kuin mark­ki­naeh­toi­sel­la tasahinnoittelulla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Kyl­lä se mat­kus­tusa­jan­koh­dan opti­moin­ti tuot­taa ihan oikei­ta yhteis­kun­nal­li­sia hyötyjä:

    Muo­toi­lin point­ti­ni näkö­jään vähän epäym­mär­ret­tä­väs­ti. Tuo toi­nen ongel­ma­ni ei ollut sii­nä, että hin­nan löy­tä­mi­nen itses­sään oli­si tuot­ta­ma­ton­ta, vaan se, että nykyi­sil­lä sys­tee­meil­lä tuo­hon löy­tä­mi­seen täy­tyy käyt­tää suh­teet­to­man pal­jon työtä. 

    Jos minä haluan käy­dä mila­nos­sa ja roo­mas­sa samal­la mat­kal­la ja kul­kea välin junal­la, niin voin ostaa Hel­sin­ki-Roo­ma-lipun ja Mila­no-Hel­sin­ki-lipun. Lip­pu­jen yhteis­hin­ta on hel­pos­ti mon­ta tuhat­ta euroa. Täs­mäl­leen samoil­le len­noil­le voin pääs­tä muu­ta­mal­la sadal­la eurol­la, kun­han käy­tän yhden työ­päi­vän eri­lais­ten meno­pa­luu­lip­pu­jen yms. hin­ta­dif­fe­roin­ti­me­ne­tel­mien sel­vit­tä­mi­seen ja hyväk­si­käyt­tä­mi­seen. Mikään resurs­si ei ole allo­koi­tu­nut parem­min, istun täs­mäl­leen samal­la pen­kil­lä kum­mal­la­kin len­nol­la ja olen hukan­nut koko­nai­sen työpäivän. 

    Edel­li­ses­sä ei siis edes allo­koi­tu resurs­se­ja, mut­ta sama pätee len­to­yh­tiöi­den tapauk­ses­sa sii­hen­kin, että minul­le ei ole niin tär­ke­ää mil­lä len­nol­la len­nän kun­han nyt parin päi­vän sisäl­lä pää­sen teke­mään tuon kier­rok­se­ni. Hyväl­lä hin­ta­ha­ku­ko­neel­la voi­sin teh­dä tuon allo­koin­ti­pää­tök­sen vii­des­sä minuu­tis­sa, mut­ta täl­lä het­kel­lä menee tun­ti­tol­kul­la aikaa. Ja siis kaik­ki mikä menee yli tuon vii­den minuu­tin, on kyl­lä vain ja ainoas­taan hyvinvointitappiota. 

    Osmon ehdot­ta­ma kiin­teäs­ti vaih­te­le­vien hin­to­jen mal­li on yksi rat­kai­su, mut­ta joten­kin luu­len, että kil­pail­tu juna­lii­ken­ne muis­tut­taa täs­sä suh­tees­sa enem­män len­to­lii­ken­net­tä kuin lai­va­lii­ken­net­tä, mis­sä tuo on ylei­ses­sä käy­tös­sä. Mono­po­li­na VR tie­tys­ti voi­si tuo­ta har­ras­taa enem­män­kin (Muis­taak­se­ni vr aina sil­loin täl­löin tuo­ta on yrit­tä­nyt­kin, aina­kin jokin vih­rei­den läh­tö­jen kam­pan­ja tulee taka­vuo­sil­ta mieleen)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Käy­tän­nös­sä­hän autu­aak­si teke­vä rau­ta­tei­den yksi­tyis­tä­mi­nen on jo pää­tet­ty. Tätä­hän “asian­tun­ti­jat” ja “tie­de­mie­het” ovat vaa­ti­neet eri roo­leis­sa ja vähän eri järjestöissä. 

    Juna­ka­lus­to Oy hank­kii lähi­ju­nat ja VR ei enää han­ki lähi­lii­ken­ne­ka­lus­toa”, tote­si eräs alan vir­ka­mies minul­le. Näin siis uus­li­be­ra­lis­tien ja kaup­pa­ka­ma­ri­nu­li­koi­den mär­kä uni alkaa vähi­tel­len käy­dä toteen, pala palal­ta. HSL sit­ten iha­nas­ti kil­pai­lut­taa lii­ken­teen ja ulko­mai­nen pol­ku­hin­ta­fir­ma vie rahat ulkomaille.

    Samal­la aiheu­te­taan, että VR menet­tää tuot­toi­san bis­nek­sen, “yhteis­kun­nan sääs­tö” on lii­ken­nöin­ti­ku­luis­sa 5–10% ja näin ollen koko VR:n lii­ke­vaih­to on pää­osin pelk­kää sub­ven­tio­ta muun Suo­men kan­nat­ta­mat­to­mas­ta junaliikenteestä.

    Tie­de­mie­het” ovat ker­to­neet meil­le, että tosia­sias­sa esim. Turun ja Tam­pe­reen lähi­lii­ken­teen käyn­nis­tä­mi­nen on kiin­ni vain VR:n yksi­tyis­tä­mi­ses­tä. Eli siis teo­reet­ti­ses­ta 5–10% kulusääs­tös­tä. Haluai­sin­pa vaan näh­dä tuon­kin. Aikuis­ten reaa­li­maa­il­mas­sa totuus on toi­nen. Tur­ku tai Tam­pe­re ei ole teh­nyt tois­tai­sek­si yhtään pää­tös­tä, jol­la ne sitou­tui­si­vat lähi­ju­na­lii­ken­tee­seen ja infran raken­ta­mi­seen edes osit­tain. Eli näi­den kau­pun­kien oma saa­mat­to­muus ja tiet­ty­jen lin­ju­ri­mies­ten lob­baa­mi­nen ovat ne todel­li­set syyt, että kau­pun­ki­ra­ti­koi­ta tai lähi­ju­nia ei Tam­pe­reel­le tai Tur­kuun tule vie­lä vuo­siin, ehkä ei koskaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jos Ahto­la nyt oikeas­ti sanoo, että hänes­tä on oikein, että VR:n voi­tol­li­nen lähi­lii­ken­ne pitää yllä muun maan tap­piol­lis­ta lii­ken­net­tä, haluan muis­tut­taa, että tuon voi­ton mak­sa­vat pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat. En ker­ta­kaik­ki­ses­ti ymmär­rä, mik­si Savon­lin­nan junayh­teyk­sien yllä­pi­tä­mi­nen on enem­män pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­tien kuin val­tion tehtävä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. -ehdot­to­mas­ti samaa miel­tä blo­gin pitä­jän kanssa!

    -asun itse pk-seu­dul­la ja suun­nat­to­mas­ti jurp­pii että MINUN pitää mak­saa veroina/kalliina lip­pui­na jne jne.,se,että tuo muu Suomi/muut ihmi­set saa­vat naut­tia vero­tu­lois­ta­ni jne jne…

    -ehdo­tan­kin että pk-seu­tu eriy­te­tään muus­ta Suo­mes­ta ja muut saa tul­la omil­laan toimeen!,mitäs ovat muuttaneet/syntyneet sin­ne periferiaan.

    -ja tämän eriyt­tä­mi­sen voi ihan hyvin aloit­taa vaik­ka sii­tä että VR:n juna­lii­ken­ne yksityistetään,MUTTA vain niil­tä lii­ken­nea­lueil­ta mis­sä se on kan­nat­ta­vaa jo valmiiksi(ns.Manulle illal­li­nen pöytä).

    -ja lopuk­si totean etten ole mis­sään kos­ke­tuk­sis­sa mihin­kään VR:n “apajille“pyrkiviin kan­sain­vä­li­siin junayhtiöihin/sijoitusyhtiöihin.

    eli en ole saa­nut kon­sult­ti­toi­mek­sian­toa tms.yo.tahoilta.

    kun­han haluan vain koko Suo­men parasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Kyse on yhtei­sis­tä vero­va­rois­ta, joi­ta lii­ku­tel­laan tas­kus­ta toi­seen. Kaup­pa­ka­ma­ri­nu­li­koi­den kil­pai­lut­ta­mi­si­deo­lo­gia ei auta tähän ongel­maan ja mie­lum­min jätän voi­tot val­tiol­le kuin jol­le­kin toi­sel­le v‑alkuiselle toi­mi­jal­le, jon­ka pää­kont­to­ri on ulko­mail­la. VR on tär­keä yhteis­kun­nal­li­nen resurs­si ja sil­lä on kan­sal­lis­ta mer­ki­tys­tä. Lähi­lii­ken­teen ostot ovat HSL-alu­eel­la n.50milj euroa. Se on VR:n lii­ke­vaih­dos­sa vie­lä aika vähän. Asia voi­tai­siin rat­kais­ta niin, että HSL ostai­si lii­ken­teen VR:ltä enti­sin ehdoin, mut­ta val­tio tuki­si HSL:n toi­min­taa, jota se ei nyt muu­ten tee juu­ri yhtään, kor­kein­taa paril­la has­sul­la mil­joo­nal­la vuo­des­sa. On ihan tur­ha aset­taa vas­tak­kain Savon­lin­nan yhteyk­siä (jot­ka jo muu­ten­kin ovat val­tion osto­lii­ken­net­tä) tai eri­tyi­ses­ti kokoo­mus­nu­li­koi­den ja “tie­de­mies­ten” aja­maa yksi­tyis­tä­mis­pel­lei­lyä. Tie­dät Osmo yhtä hyvin kuin minä, että jos Tam­pe­re ja Tur­ku halua­vat lähi­lii­ken­net­tä, kil­pai­lu­tet­tu­na tai ei, hei­dän täy­tyy a) olla itse asias­sa aktii­vi­sia b) teh­tä­vät tar­vit­ta­vat poliit­ti­set pää­tök­set infran rahoit­ta­mi­sek­si, aivan kuten pk-seu­dul­la­kin on teh­ty. VR:n myy­mi­nen, pilk­ko­mi­nen tms ei auta tätä asi­aa yhtään. Myös Veo­lial­le on raken­net­ta­va infraa, joka mak­saa ja sii­tä päät­tää kaupunki.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Hel­sin­gil­lä on oma met­ro­verk­ko, min­kä lisäk­si kau­pun­ki ostaa juna­lii­ken­net­tä VR:ltä. Jäl­kim­mäi­nen on aivan hir­veän pal­jon kal­liim­paa kuin edel­li­nen (siis met­ro) . Tätä on kovas­ti ihme­tel­ty ja toi­vot­tu, että kau­pun­ki voi­si ottaa hoi­toon­sa myös lähi­ver­kon, jos se VR:ltä sujuu noin tehottomasti.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Rau­ta­tei­den yksi­tyis­tä­mis­tä ei lie­ne kukaan poliit­ti­nen taho Suo­mes­sa esit­tä­nyt­kään. Rata­ver­kon avaa­mi­nen kil­pai­lul­le on eri asia. 

    Savon­lin­nan junayh­tey­det on jo parin vuo­den ajan hoi­det­tu VR:n omal­la lii­ke­ris­kil­lä eivät­kä siis ole kyt­kyk­sis­sä VR:n Poh­jan­maan radan kun­nos­tus­ra­hoi­hin ja vii­me jou­lu­kuus­sa sol­mit­tuun yksinoikeussopimukseen. 

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Voi­si­ko ris­ti­sub­ven­tio­kiel­lon, nup­pi­lu­vun mukai­sen veron ja las­ken­nal­li­sen asu­mis­tu­lon verot­ta­mi­sen yhdis­tää. Teh­dään VR-mak­su, jol­la kerä­tään jokai­sel­ta hen­ki­löl­tä nup­pi­lu­vun mukai­nen rau­ta­tie­mak­su las­ken­nal­li­ses­ta mat­kus­ta­mi­ses­ta. Kaik­ki on täy­del­lis­tä: vero perus­tuu hypo­teet­ti­seen etuun, kukaan ei voi vält­tyä mak­sul­ta ja ne kär­si­vät, jot­ka eivät junaa voi käyttää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Osmo:
    Juu­ri­kin Savon­lin­nan junat ovat VR:lle “itse­kan­nat­ta­via”, tämä ilmei­ses­ti sii­tä syys­tä, että huo­mat­ta­va osa näi­den taa­ja­ma­ju­nien mat­kus­ta­jis­ta (noin kak­si kol­mas­osaa) jat­kaa eteen­päin kal­liil­la Joen­suu-Kou­vo­la-radan pen­do­li­no- ja IC-junil­la. Sinän­sä Savon­lin­nan radan mat­kus­ta­ja­mää­rät per juna ovat alhai­sem­mat kuin esi­mer­kik­si “ei-kan­nat­ta­van” Hanko-Karjaa-välin.

    Ahto­la:
    Mikä­li kil­pai­lu­tus teh­dään osaa­vas­ti (neu­voa voi kysyä vaik­ka­pa Ruot­sis­ta), niin tämän yksi­tyi­sen lii­ken­nöit­si­jän voi­tot jää­vät hyvin lähel­le nol­laa. Sääs­ty­neil­lä rahoil­la HSL voi sit­ten ostaa lisää pai­kal­lis­lii­ken­net­tä, sen sijaan, että nämä mil­joo­nat eurot meni­si­vät lihot­ta­maan val­tion bud­jet­tia VR:n kaut­ta. Vaik­ka hyvin toden­nä­köis­tä on myös se, että VR voit­taa kysei­sen kil­pai­lu­tuk­sen, jol­loin voi­tot (rei­lus­ti koh­tuul­lis­tet­tui­na) yhä meni­si­vät val­tion hyödyksi.

    Mitä “VR:n yksi­tyis­tä­mi­seen” tulee, niin kyseis­tä voi­ton tuot­ta­mi­seen suun­tau­tu­nut­ta osa­keyh­tiö­tä­hän ei ole kukaan yksi­tyi­sil­le myy­mäs­sä, vaan sen mono­po­lia on vain tar­koi­tus enti­ses­tään hellittää. 

    Mik­si Turun ja Tam­pe­reen lähi­lii­ken­ne aikoi­naan lope­tet­tiin, joh­tui puh­taas­ti sii­tä, ettei kysei­nen lii­ken­ne Val­tion­rau­ta­tiet-nimis­tä viras­toa kiin­nos­ta­nut. Mik­si sitä taas ei ole palau­tet­tu, joh­tuu Val­tion­rau­ta­tei­den seu­raa­jan VR:n yhä nih­keäs­tä asen­tees­ta Hel­sin­gin ulko­puo­li­seen pai­kal­lis­lii­ken­tee­seen sekä lain­sää­dän­nös­tä, joka estää kun­tia ja läänejä/ELYjä itse järjestämästä/ostamasta liikennettä. 

    Jos pai­kal­lis­lii­ken­ne oli­si mah­dol­lis­ta kil­pai­lut­taa, niin se luon­nol­li­ses­ti hel­pot­tai­si sen jär­jes­tä­mis­tä, ottaen huo­mioon lukuis­ten ulko­mais­ten esi­merk­kien poh­jal­ta todel­li­set sääs­töt kuluis­sa. Mut­ta mikään edel­ly­tys tämä ei sil­le tie­ten­kään ole, var­sin­kaan, kun lii­ken­teen aloit­ta­mi­nen on puh­taas­ti lii­ken­ne­mi­nis­te­riön käsis­sä. Har­vah­ko pai­kal­lis­lii­ken­ne ei vaa­di suu­ren suu­ria infra­struk­tuu­ri-inves­toin­te­ja, joten sii­tä asias­sa ei ole kyse.

    Rai­tio­tei­den kans­sa VR:n ase­mal­la ei ole mitään teke­mis­tä. Niis­tä on muu­ten Turus­sa jo teh­ty peri­aa­te­pää­tös, ja Tam­pe­reel­la asen­teet vai­kut­ta­vat hyvin posi­tii­vi­sil­ta, val­tuus­to­pää­tös lähin­nä odot­taa alus­ta­van yleis­suun­ni­tel­man valmistumista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Sel­ven­nyk­se­nä VR-lii­ken­ne­mi­nis­te­riö-suh­tees­ta sen ver­ran, että VR voi­si vaik­ka heti ryh­tyä aja­maan pai­kal­lis­ju­nia esi­mer­kik­si Salon ja Turun välil­lä, kalus­to (Sm1/2‑junia) löy­tyy ja lai­tu­rit voi­daan raken­taa kun­tien rahoil­la. Välin lii­ken­nöin­ti on sel­vi­tyk­sis­sä arvioi­tu kan­nat­ta­vak­si, ilman­kin VR:lle mat­kus­ta­jien syö­tös­tä kau­ko­ju­niin koi­tu­via hyö­ty­jä. Ongel­ma­na vain on, että halu puut­tuu (saman lail­la kuin VR:ltä puut­tuu halu ajaa tava­ra­puo­len vau­nu­kuor­ma­lii­ken­net­tä, ja sen sijaan kes­ki­ty­tään kokojuniin)…

    Mitä lii­ken­ne­mi­nis­te­ri­öön tulee, niin sil­lä on 3.12.2009 voi­maan tul­leen yksi­noi­keus­so­pi­muk­sen poh­jal­ta oikeus pakot­taa VR aja­maan nämä junat, joko kor­vaus­ta vas­taan tai ilman (ris­ti­sub­ven­tio). Jos VR ei suos­tu, niin sit­ten yhtiöl­tä kato­aa koti­maan mat­kus­ta­ja­lii­ken­teen mono­po­li, joka muu­ten nyky­ään­kään ei kos­ke mat­kus­ta­ja­lii­ken­teet­tö­miä rato­ja eikä HSL:n lähiliikennettä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Eli­na, rati­kan kus­tan­nus per nouse­va mat­kus­ta­ja on jotain 70 sent­tiä mikä on suu­rin piir­tein saman ver­ran kuin lip­pu­tu­lot, moder­neis­sa euroop­pa­lai­sis­sa ratik­ka­jär­jes­tel­mis­sä kus­tan­nuk­set on muu­ten tuos­ta noin puo­let. Samoin suo­si­tuim­mat bus­si­lin­jat, 58 tuli mie­leen, luul­ta­vas­ti kan­nat­ta­vat itsensä.

    Olen­nais­ta on se että rati­kan lii­ken­nöin­ti mak­saa ihan saman ver­ran on sii­nä sit­ten kym­me­nen tai sata­kym­me­nen ihmis­tä kyy­dis­sä, tämän takia muu­ten halu­taan isom­pia rati­koi­ta. Ja sama pätee kaik­keen jouk­ko­lii­ken­tee­seen, jos mat­kus­ta­jia on edes koh­tuul­li­ses­ti niin mitään sub­ven­tioi­ta ei tar­vi­ta aina­kaan rai­teil­la. Ja jos ei ole niin se on ihan sama kuin­ka edul­li­ses­ti lii­ken­ne on hoi­det­tu. Hel­sin­gis­sä sub­ven­tio­ra­hat palaa har­vaan asut­tu­jen lähiöi­den lii­ken­tee­seen, seu­tu­lin­jois­ta taas löy­tyy sel­lai­sia­kin jois­sa HSL:n kan­nat­tai­si mel­kein jopa mak­saa tak­si matkustajille.

    Eli tilan­ne on vähän sama kuin VR:n kanssa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Yksi sekä oikeis­toa että vasem­mis­toa tyy­dyt­tä­vä rat­kai­su voi­si olla, että 2017 alkaen (jol­loin VR:n sopi­mus päät­tyy) perus­tet­tai­siin Oy HSL Juna­lii­ken­ne / Ab HRT Tågt­ra­fik pää­kau­pun­ki­seu­dun lähi­lii­ken­net­tä hoi­ta­maan. Kaik­kein mie­luum­min niin, että saa­tai­siin val­tio siir­tä­mään myös Sm1/2‑kalusto sekä Ilma­lan vari­kon lähi­ju­na­puo­li sen omistukseen. 

    Kun sekä tilaa­ja­na että tuot­ta­ja­na oli­si sama taho, oli­si edel­ly­tyk­set pääs­tä huo­mat­ta­vas­ti parem­paan kus­tan­nus­te­hok­kuu­teen kuin nyky­mal­lis­sa, jos­sa toi­se­na osa­puo­le­na on vain voi­ton tuot­ta­mi­seen suun­tau­tu­nut mono­po­liyh­tiö. HKL:n hoi­ta­mas­sa rai­tio- ja met­ro­lii­ken­tees­sä ei lie­ne mer­kit­tä­väm­pää tehot­to­muut­ta havait­ta­vis­sa, joten ei ole kai mitään, mikä voi­si estää samaa mal­lia toi­mi­mas­ta myös junaliikenteessä.

    Aikai­sem­min­han on mie­tit­ty rau­ta­tei­den kau­pun­ki­ra­to­jen muut­ta­mis­ta met­ro­ra­doik­si, mut­ta kun VR:n mono­po­li nyt on his­to­ri­aa, niin onnis­tui­si­han lähi­ju­na­lii­ken­teen “sosia­li­soin­ti” helpomminkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Höpön löpi­nät. On var­maan tot­ta, että sil­loi­nen Rau­ta­tie­hal­li­tus syys­tä tai toi­ses­ta ajoi alas Tam­pe­reen ja Turun “lähi­lii­ken­teen”. Turun osal­ta kyse oli siis Uuden­kau­pun­gin lät­tä­hat­tu­vuo­ro­jen lopet­ta­mi­ses­ta, jos­ta hyö­ty, yllä­tys-yllä­tys, valui suo­raan erään tun­ne­tun var­si­nais­suo­ma­lai­sen lin­ju­ri-isän­nöit­si­jän tas­kuun. Ei Tam­pe­reel­la tai Turus­sa ole kos­kaan ollut mitään todel­lis­ta pai­kal­lis­ju­na­verk­koa, Tam­pe­reen seu­dul­la toki on ollut lät­tä­hat­tu­lii­ken­net­tä. Tosin Turun ja Tam­pe­reen sai­ras kiin­nos­tus autoi­lun edis­tä­mi­seen ja haja­kaa­voi­tus on joh­ta­nut tilan­tee­seen, jos­sa jul­ki­nen lii­ken­ne on sta­tis­tin osas­sa. Jos näil­le alueil­le halu­taan Hel­sin­gin mal­lia mukai­le­vaa pai­kal­lis­ju­na­lii­ken­net­tä, täy­tyy asias­ta teh­dä myös poliit­ti­nen pää­tös kun­nis­sa ja infral­le pitää löy­tyä mak­su­mie­hiä muu­al­ta­kin kuin val­tiol­ta. Vaan eipä ole kovin kii­re näil­lä asioil­la nois­sa kun­nis­sa. Minul­le ei ole uusi asia, että rai­tio­teil­lä ei ole mitään teke­mis­tä VR:n kans­sa. Ei ole­kaan, se on kun­tien asia. Se vii­meis­tään todis­taa, että kun­nat voi­si­vat, jos haluai­si­vat (mut­ta Tur­ku ja Tam­pe­re eivät halua) edis­tää rati­kan tuloa sii­nä mis­sä lob­baa­vat uusia mota­rei­ta. Tam­pe­reen rai­tio­vau­nu on niin vah­vas­sa vas­ta­tuu­les­sa, että pidän suo­ra­nai­se­na ihmee­nä, jos se läpäi­si­si eräi­den lin­ju­ri-isän­nöit­si­jöi­den niin kovas­ti hel­li­män päätöksentekokoneiston.

    Ja Osmol­le: uskon kyl­lä, että uus­li­be­ra­lis­teil­ta löy­tyy aina jokin seli­tys sil­le, mik­si kun­nan tai val­tion toi­min­to­ja pitäi­si myydä/pilkkoa/yksityistää jne. Hyvä­nä “esi­merk­ki­nä” hin­to­jen osal­ta toi­mi­koon auto­kat­sas­tuk­sen avaa­mi­nen kilpailulle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Lai­tu­rit voi­daan raken­taa kun­tien rahoil­la”. Niin­pä niin. Mik­sei­kö­hän pai­kal­lis­ju­na­lii­ken­ne kuu­lu pir­kan­maa­lais­ten ja var­si­nais­suo­ma­lais­ten edus­ta­jien prio­ri­ty-lis­tal­le. Sitä sopii ihme­tel­lä. Kun moot­to­ri­tei­den lob­baus onnis­tuu heil­tä niin hyvin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. pai­kal­lis­ju­na­lii­ken­ne ei vaa­di inves­toin­te­ja”. Mik­si se Hel­sin­gis­sä vaa­tii inves­toin­te­ja. Mik­si lii­ken­ne­po­liit­ti­ses­sa selon­teos­sa on bud­je­toi­tu 65milj Tam­pe­reen seu­dun lähiliikenteeseen.

    Onko siis todel­la niin, että meil­lä on iso paha susi nimel­tä VR, joka ei halua ava­ta itsel­leen kul­ta­kai­vos­ta ja ryh­tyä tah­koa­maan omal­la ris­kil­lään rahaa Turun ja Tam­pe­reen paikallisliikenteessä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Ahto­la:

    Sekä Tam­pe­reel­la että Turus­sa on ollut todel­lis­ta pai­kal­lis­lii­ken­net­tä (työ­läis­ju­nia ym) kaik­kiin rata­suun­tiin. Tam­pe­reen seu­dul­la jopa Par­ka­non oiko­ra­dal­la kul­ki aluk­si pai­kal­lis­ju­nia, vaik­kei kyseis­tä rataa ole lin­jauk­sel­taan sel­lai­sil­le miten­kään tar­koi­tet­tu. Turus­ta Saloon mene­vät lät­ta­hat­tu­ju­nat lopet­ti­vat kul­kun­sa 70-luvul­la, Toi­ja­lan ja Uuden­kau­pun­gin suun­taan meni pai­kal­lis­ju­nia 90-luvun vaih­tee­seen asti, täl­löin jo tie­ten­kin die­sel­ve­tu­ri­ve­dol­la. Tam­pe­reen lähi­lii­ken­ne ajet­tiin 90-luvun vaih­tee­seen men­nes­sä alas, lop­pu­vuo­si­na men­tiin lät­tien sijaan puu- ja teräs­vau­nuis­sa. Lop­pu­vuo­si­na vuo­ro­ti­heys oli tie­tys­ti mini­mis­sä, eikä se kos­kaan luon­nol­li­ses­ti Hel­sin­gin (nyky)tasoa ollut. Sii­tä huo­li­mat­ta lii­ken­ne oli hyvin­kin “todel­lis­ta”, ennen alas­ajon alkua (=hou­kut­te­le­vuu­den hei­ken­tä­mis­tä) ajet­tiin pit­kil­lä ja täy­sil­lä junilla.

    Var­si­nais-Suo­mes­sa tule­va pai­kal­lis­lii­ken­ne on vah­vas­ti maa­kun­nal­li­nen asia laa­juu­ten­sa takia, ja maa­kun­ta­liit­to kun­tien ohel­la asi­aa kyl­lä ajaa eteen­päin. Tam­pe­reel­la pai­kal­lis­lii­ken­ne on enem­män muu­ta­man kun­nan jut­tu. Mut­ta kun min­kään­lais­ta omaa toi­mi­val­taa asias­sa ei ole, niin ollaan täy­sin Hel­sin­gin pään armoil­la. Jos lii­ken­tees­tä on pää­tös, niin sil­loin kun­nat ovat yleen­sä val­miit mak­sa­maan lai­tu­rit omas­ta pus­sis­taan, tämä on näh­ty taa­ja­ma­ju­na­lii­ken­tees­sä. Ne 65 mil­joo­naa oli­si mah­dol­lis­ta käyt­tää mm. sel­lai­siin asioi­hin kuin kalus­to, lai­tu­ri­jär­jes­te­lyt, vaih­de­muu­tok­set, sei­so­tus­rai­teet ym.

    Mil­lä perus­teil­la väi­tät, että ratik­ka oli­si Tam­pe­reel­la vah­vas­sa vas­ta­tuu­les­sa? Mikä poliit­ti­nen blok­ki on sitä vah­vas­ti vas­taan? Vir­ka­mie­his­tös­sä nega­tii­vi­nen asen­ne aina­kin suo­ras­taan häi­käi­see puuttumisellaan. 

    Turun pai­kal­lis­ju­nil­la tulee ole­maan enem­män alu­eel­li­nen kuin pai­kal­li­nen roo­li, joten asu­kas­poh­jaa kyl­lä löy­tyy sii­tä­kin huo­li­mat­ta, ettei radan var­teen ole vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä kaa­voi­tet­tu. Mm. pät­kän mat­kaa radas­ta raken­net­tu Varis­suo tul­laan ohit­ta­maan pysäh­dyk­set­tä, kos­ka bus­sit (ja tule­vai­suu­des­sa ratik­ka) pal­ve­le­vat parem­min. Tam­pe­reel­la tule­vat pai­kal­lis­ju­nat ovat lyhyt­mat­kai­sem­pia, ja siten kaa­voi­tuk­sel­la on suu­rem­pi mer­ki­tys. Tam­pe­reel­la ratik­ka onkin täs­tä syys­tä sel­väs­ti pai­kal­lis­ju­nia suu­rem­pi prio­ri­teet­ti, kos­ka mat­kus­ta­ja­poh­ja on niin pal­jon parem­pi (mat­kus­ta­ja­mää­räen­nus­tei­ta voi kat­soa seu­dun raken­ne­suun­ni­tel­mas­ta). Molem­mil­la kau­pun­ki­seu­duil­la on edis­tet­ty ja edis­te­tään rati­kan tuloa sel­väs­ti (Turun peri­aa­te­pää­tös, Tam­pe­reen nopea suun­nit­te­lu ym), tätä fak­taa ei voi min­kään väri­sil­lä sil­mä­la­seil­la tai­koa pois.

    Rau­ta­tie­lii­ken­net­tä ei tar­vit­se tun­tea kovin­kaan syväl­li­ses­ti näh­däk­seen, että VR todel­la on kuvai­le­ma­si “iso paha susi”, joka mono­po­li­ti­lan­tees­sa tor­pe­doi monia rau­ta­tie­lii­ken­teen osa-aluei­ta. Mm. vau­nu­kuor­ma­lii­ken­net­tä, yhdis­tet­ty­jä kul­je­tuk­sia, Hel­sin­gin ulko­puo­lis­ta pai­kal­lis­lii­ken­net­tä, ei-Hel­sin­ki-kes­keis­tä kau­ko­lii­ken­net­tä sekä joi­ta­kin eri­koi­sa­luei­ta kuten pos­ti­ju­nia. Ja miten tätä teh­dään, on että kiel­täy­dy­tään yksin­ker­tai­ses­ti aja­mas­ta junia (lii­ken­ne­pai­kan tava­ra­lii­ken­teen lak­kau­tus) tai nos­te­taan hin­nat pil­viin. VR on val­tio-omis­tei­nen, mut­ta sil­ti erit­täin vastuuton.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Jos­kus yksi lause ker­too hyvin pal­jon. Asen­ne hen­ki­lö­lii­ken­ne­puo­lel­la tus­kin ero­aa tästä:

    How may we be of ser­vice to you?

    http://www.osrinc.ca/update/Main/main1.htm

    Hel­po­ta työ­tä­si ja tutus­tu rau­ta­tie­kul­je­tus­ten käytäntöihin.

    http://www.vrcargo.fi/fin/

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Jus­si Ahtola:

    Hyvä­nä “esi­merk­ki­nä” hin­to­jen osal­ta toi­mi­koon auto­kat­sas­tuk­sen avaa­mi­nen kilpailulle. 

    Oli­si­ko täs­sä kysei­ses­sä tapauk­ses­sa pare­mi ver­tai­lu­koh­ta esi­mer­kik­si YTV-alu­een (nykyi­sen HSL-alu­een) bus­si­lii­ken­teen kil­pai­lut­ta­mi­nen? Aina­kaan minus­ta mat­ka­lip­pu­jen hin­nan ale­ne­mi­nen ja kym­me­nen — kah­den­kym­me­nen pro­sen­tin kus­tan­nus­sääs­töä ei voi pitää mer­ki­tyk­set­tö­mä­nä mat­kus­ta­jien ja veron­mak­sa­jien kan­nal­ta. Pal­ve­lu­ta­sos­sa­kaan ei ollut siir­ty­mää aina­kaan huo­nom­paan suun­taan, min­kä ker­to­vat mat­kus­ta­ja­ky­se­lyt ja käyttäjämäärät.

    Sitä voi­si tie­tys­ti poh­tia, mik­si kat­sas­tuk­set mak­sa­vat niin pal­jon. Oli­si­ko sii­nä lii­kaa sää­te­lyä? Jos nyt, ehdo­tuk­se­ni mukaan, pois­tet­tai­siin kat­sas­tuk­setn pakol­li­suus, niin eivät­kö­hän ne hin­nat siitä.…

    Kir­joi­tuk­se­si perus­teel­la syn­tyy sel­lai­nen vai­ku­tel­ma, että olet puh­taan ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä kil­pai­lu­tus­ta ja/tai yksi­tyis­tä­mis­tä vas­taan. Mik­si? Minun näh­däk­se­ni se, mit­kä asiat kan­nat­taa hoi­taa val­tion ja kun­tien toi­mes­ta ja mitä kan­nat­taa jät­tää ykis­tyis­ten toi­mi­joi­den (yri­tys­ten) kon­tol­le on puh­taas­ti tar­koi­tu­ken­mu­kai­suus­ky­sy­mys ja joten­kin tun­tuu has­sul­ta, että joku vie­lä 20 vuot­ta Neu­vos­to­lii­ton kaa­dut­tua­kin näkee tämän­tyyp­pi­sis­sä asiois­sa jotain “ideo­lo­gis­ta”.

    Mitä tulee sii­hen lähi­ju­na­lii­ken­teen avaa­mi­seen kil­pai­lul­le, jos­ta kai oli kysy­mys, niin on var­sin luul­ta­vaa, että sitä kaut­ta oli­si kus­tan­nus­sääs­tö­jä ja pal­ve­lu­ta­son paran­tu­mis­ta saa­ta­vis­sa. Perus­te­lu on sii­nä, että nykyi­nen lähi­ju­na­lii­ken­ne mak­saa HSL:lle (siis jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kus­ta­jil­le ja veron­mak­sa­jil­le) enem­män per mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­ri kuin bus­sit, ja monin­ker­tai­ses­ti ver­rat­tu­na tek­ni­ses­ti ottaen vas­taa­vaan metrojärjetelmään.

    Kilm­pai­luts voi­daan toki myös moka­ta, eikä se yleen­sä ottaen ole mikään helpp jut­tu. Mut­ta täs­sä tapauk­ses­sa on luul­ta­vaa, että hom­ma kyl­lä osa­taan hoi­taa, kos­ka se osat­tiin bus­sien­kin kans­sa ja toi­saal­ta Tuk­hol­man esi­merk­ki osoit­taa, ettei juna- ja met­ro­lii­ken­teen kil­pai­lu­tus ole sen kum­mem­paa (siel­lä­hän yksi­tyi­set fir­mat aja­vat met­ro­ja ja junia).

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Oli­si sinän­sä mie­len­kiin­tois­ta poh­tia, mik­si lät­tä­hat­tu­lii­ken­ne yms lope­tet­tiin. Voi­si joten­kin kuvi­tel­la, että taus­tal­la on täl­lä­kin pals­tal­la mai­ni­tun ison pahan suden lisäk­si se, että sil­lois­ta val­tion lai­tos­ta halut­tiin sanee­ra­ta ja kar­sia toi­min­to­ja. Tulok­se­na oli­kin oy-muo­toi­nen toi­mi­ja. Sinän­sä on ris­ti­rii­tais­ta edel­lyt­tää osa­keyh­tiöl­tä voit­toa ja kan­nat­ta­mat­to­mien toi­min­to­jen yllä­pi­toa. Vii­me kädes­sä kui­ten­kin on kyse poliit­ti­ses­ta pää­tök­sen­teos­ta, sil­lä osak­kee­no­mis­ta­jia on vain yksi. Myön­nän suo­raan, että en tun­ne näi­den “työ­läis­ju­nien” his­to­ri­aa, mut­ta osa­syy voi olla työ­läis­ten ja työ­elä­män muut­tu­mi­nen monel­la­kin tapaa?

    Mie­len­kiin­toi­sek­si tämän kes­kus­te­lun tekee sen täy­del­li­nen tapa igno­roi­da poliit­ti­sia rea­li­teet­te­ja ja tosi­asioi­ta. Yksi sel­lai­nen tosia­sia on, että Turun kau­pun­ki ei ole kos­kaan teh­nyt pää­tös­tä rai­tio­vau­nu­jen palaut­ta­mi­ses­ta, ei edes 14.12.2009. Turun kau­pun­gin­val­tuus­to päät­ti ainoas­taan näin (suo­ra lai­naus) “Ras­kaim­min kuor­mi­te­tuil­le lin­joil­le toteu­te­taan pika­rai­tio­tie, kun sil­le on rahoi­tuk­sel­li­set ja kaa­val­li­set edel­ly­tyk­set sekä val­tion­ra­hoi­tus ja mui­den seu­dun kun­tien osuus toteu­tuk­ses­ta on sovit­tu. Pika­rai­tio­tien toteut­ta­mi­nen ja sii­hen liit­ty­vä maan­käy­tön kehit­tä­mi­nen rat­kais­taan kau­pun­ki­seu­dun raken­ne­mal­lis­sa”. Rai­tio­vau­nut eivät Tur­kuun ole tämän pää­tök­sen nojal­la tulos­sa ehkä kos­kaan, tai jos niin vuo­sien kulut­tua. Pää­tös jät­tää asian täy­sin ilmaan ja olen var­mis­ta­nut asian niil­tä, jot­ka Tuurn kau­pun­gil­la asias­ta vastaavat.
    Tam­pe­reen osal­ta kon­kre­ti­aa on tasan tämän verran:
    http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2010–017098/

    Toi­nen mie­len­kiin­toi­nen seik­ka on Tam­pe­reen ja Turun kau­pun­kien pitä­mi­nen euta­na­si­aa odot­ta­vi­na vihan­nek­si­na. Niil­lä on täy­si mah­dol­li­suus loba­ta eri asioi­ta sii­nä onnis­tuen. Täs­tä esi­merk­ki­nä ovat ne mil­jar­dien tie­hank­keet, joi­ta var­si­nais­suo­ma­lai­set ja pir­kan­maa­lai­set ovat haa­li­neet kau­pun­kien­sa­kin tuel­la. Näi­tä mil­jar­di­hank­kei­ta on help­po ver­ra­ta nii­hin kon­kreet­ti­siin toi­men­pi­tei­siin, joi­ta pai­kal­lis­ju­na­lii­ken­teen ja rai­tio­vau­nu­lii­ken­teen hyväk­si on teh­ty. Kun­tien aktii­vi­suus on siis tär­keä asia, esi­merk­ki­nä täs­tä jouk­ko­lii­ken­ne­lain muu­tos, joka syn­tyy sik­si, että Tam­pe­reen seu­dun kun­nat halua­vat toi­mi­val­tai­sen viran­omai­sen myös Tam­pe­reen seudulle.
    http://www.tampereenseutu.fi/@Bin/1820461/98%a7_HE+luonnos+joukkoliikennelaiksi.doc

    Tam­pe­reen seu­dul­la ratik­ka-asia on ollut esil­lä vuo­sia. Sen ete­ne­mi­nen on ollut erit­täin hidas­ta ja lob­baus ratik­kaa vas­taan on alus­ta asti ollut aika värikästä:
    http://www.paunu.fi/pdf/raportti.pdf
    Saman­lai­nen lob­bause­pi­so­di näy­tel­tiin, kun Tam­pe­reen seu­dul­le pää­tet­tiin perus­taa seu­dul­li­nen joukkoliikenneviranomainen

    On tie­tys­ti aina hel­pom­paa syyt­tää “Hel­sin­kiä” ja “VEEÄRRÄÄ”, kun todel­li­set syyt ovat muu­al­la ja näin ollen todel­li­suus­ku­va saa­daan hämärtymään.

    Tosia­sia on, että niin Tam­pe­reen seu­dul­la kuin Turun seu­dul­la­kin on täy­det mah­dol­li­suu­det edis­tää tai olla edis­tä­mät­tä tiet­ty­jä asioi­ta, kuten vaik­ka­pa fanaat­ti­nen tien­ra­ken­nus­vim­ma osoittaa.

    Pai­kal­lis­ju­na- tai ratik­ka­lii­ken­ne vaa­tii aika pal­jon työ­tä Turus­sa ja Tam­pe­reel­la ja omaa aktii­vi­suut­ta. Toi­vot­ta­vas­ti halua sii­hen on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Suo­ras­taan epä-älyl­li­sek­si tämän kes­kus­te­lun tekee­kin se, että yksit­täi­nen osa­keyh­tiö ja “kil­pai­lu­tus” nos­te­taan avain­tee­moik­si. Vas­tuu lepää nime­no­maan kun­tien omil­la har­teil­la yhtei­ses­ti val­tion kans­sa. Edus­kun­nal­la ja val­tuus­toil­la on oikeus teh­dä asias­sa käy­tän­nös­sä mil­lai­sia pää­tök­siä vaan.
    Mut­ta lei­ki­tään nyt aja­tus­leik­ki: VR on siis yhtei­sel­lä sopi­muk­sel­lam­me syyl­li­nen sii­hen, että Tam­pe­reel­la ei ole mitään kivaa, ei ratik­kaa, saa­tik­ka lähi­ju­nia. Tome­rat polii­ti­kot kysy­vät Soininvaara.fi-blogista neu­voa ja teke­vät kuten käs­ke­tään: VR lihok­si ja sas­siin ja sit­ten vie­lä koko lähi­ju­na­lii­ken­ne kil­pai­lul­le auki heti 1.1.2011.
    Edel­leen rat­kai­se­mat­ta ovat kysymykset:

    a) Vaik­ka kil­pai­lu­tuk­sen onni ja autuus ovat­kin nyt toti­sin­ta tot­ta, kuin­ka pal­jon Tam­pe­reen kau­pun­ki­seu­tu on val­mis pane­maan rahaa kalus­to­yh­ti­öön, lähi­ju­na­rai­tei­siin ja asemiin

    sekä

    b) Kuin­ka pal­jon Tam­pe­reen kau­pun­ki­seu­tu on val­mis pane­maan kan­nat­ta­mat­to­maan pai­kal­lis­ju­nien osto­lii­ken­tee­seen lii­ken­nöit­si­jäyh­tiö X Oy:lle

    sekä

    c) Kuin­ka pal­jon Tam­pe­reen kau­pun­ki­seu­tu on val­mis inves­toi­maan rati­koi­hin ja pal­ve­lun ostoon?

    Huo­maam­me, että ison pahan suden ja tie­de­mies­ten suu­rim­man mur­heenk­ryy­nin, VR:n pois­ta­mi­nen ja manaa­mi­nen ei auta. Tam­pe­reen kau­pun­ki­seu­dul­la jon­kun on joka tapauk­ses­sa teh­tä­vät a) poliit­ti­sia pää­tök­si b) otet­ta­va niis­tä vastuu.
    Ai niin. Se iha­na ulko­mai­nen ope­raat­to­ri on tie­ten­kin 20% edul­li­sem­pi kuin joku suo­ma­lai­nen. Tosin sii­tä­kin huo­li­mat­ta jon­kun on teh­tä­vä asias­ta poliit­ti­sia pää­tök­siä, kun mil­joo­nia lii­ku­tel­laan. Mis­täs nyt kek­si­tään uusi syn­ti­puk­ki? Minul­la on ehdo­tus asian­tun­ti­ja­lausun­nok­si: “Val­tio ei avan­nut kil­pai­lut­ta­mis­ta oikein, on val­tion ja ennen­kaik­kea Hel­sin­gin syy, että Tam­pe­reen seu­dul­la ei ole varaa mak­saa liikennöintikustannuksia”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Jos yksit­täi­sel­lä yhtiöl­lä on yksi­noi­keus hen­ki­lö­ju­na­lii­ken­tee­seen, var­sin luon­nol­lis­ta on nos­taa tämä yhtiö ja kil­pai­lun vapaut­ta­mi­nen avain­tee­moik­si. Toki tämän pääl­le tar­vi­taan nii­tä poliit­ti­sia pää­tök­siä eikä kukaan lie­ne ehdot­ta­nut VR:n pane­mis­ta lihoik­si. Ruot­sis­sa­kin val­tiol­li­nen rau­ta­tie­o­pe­raat­to­ri on pysy­nyt suu­re­na toi­mi­ja­na kil­pai­lun vapaut­ta­mi­ses­ta huolimatta. 

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Hel­sin­gin ulko­puo­li­sen pai­kal­lis­lii­ken­teen joh­don­mu­kai­nen kar­sin­ta alkoi jo 60-luvun lopul­la, noin 1966–1967. Syy­nä oli lii­ken­ne­po­liit­ti­nen lin­jaus, joka vuo­den 74 Ota­van Fokus-tie­to­sa­na­kir­jas­sa on tii­vis­tet­ty seu­raa­val­la tavalla:

    Maan­tie­lii­ken­ne on parin vii­me vuo­si­kym­me­nen aika­na kehit­ty­nyt voi­mak­kaas­ti ja aset­ta­nut rau­ta­tiet kil­pai­lu­ti­lan­tee­seen. Tämän vuok­si rau­ta­tie­lai­tos on mää­rä­tie­toi­ses­ti hakeu­tu­nut nii­hin kul­je­tus­teh­tä­viin, jot­ka kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta ovat lai­tok­sel­le edul­li­set. Rau­ta­tiet pyri­tään kes­kit­tä­mään riit­tä­vän suu­ris­sa yksi­köis­sä tapah­tu­vaan tava­ran­kul­je­tuk­seen ja hen­ki­lö­lii­ken­tees­sä pit­kän mat­kan lii­ken­teen jous­ta­vaan hoi­ta­mi­seen, suur­ten kes­kus­ten väli­siin nopei­siin yhteyk­siin ja pää­asias­sa Hel­sin­gin pai­kal­lis­lii­ken­tee­seen. Muis­ta kul­je­tus­teh­tä­vis­tä pyri­tään mah­dol­li­suuk­sien mukaan luopumaan.”

    Eli siis kai­kis­ta kul­je­tus­teh­tä­vis­tä, jot­ka koh­tuul­li­sen rea­lis­ti­ses­ti voi­daan hoi­taa kumi­pyö­rin, tulee luo­pua. Kumi­pyö­rät ovat tule­vai­suus, eikä puhet­ta­kaan yrit­tää suu­rem­mas­sa mää­rin kil­pail­la nii­den kanssa. 

    Kos­ka tar­koi­tus on nime­no­maan ollut ja on pääs­tä “vää­rän­lai­ses­ta” lii­ken­tees­tä eroon, ei yhteis­kun­nal­li­nen tai talou­del­li­nen kan­nat­ta­vuus ole ollut mikään syy sääs­tää tiet­ty juna­lii­ken­ne. Esi­mer­kik­si pai­kal­lis­lii­ken­net­tä on perin­tei­ses­ti val­mis­tel­tu lak­kau­tuk­seen siten, että ensin on lak­kau­tet­tu suo­si­tuim­mat vuo­rot (yleen­sä työ­mat­ka-sel­lai­set), kun­nes jäl­jel­lä on vain yksi-kak­si juna­pa­ria päi­väs­sä mah­dol­li­sim­man han­ka­laan aikaan (aamu­päi­vä, myö­häi­sil­ta tms). Tämän jäl­keen mat­kus­ta­jia on niin vähän, että lopul­li­nen lak­kau­tus on hyvin help­po perus­tel­la suu­rel­le ylei­söl­le (tämän tak­tii­kan käy­tös­tä on lukui­sia esi­merk­ke­jä sekä Suo­mes­ta että ulkomailta).

    Suo­mes­sa ei ole 60-luvun jäl­keen teh­ty var­si­nai­sia uusia rau­ta­tie­po­liit­ti­sia lin­jauk­sia, ja tämä van­ha lin­ja on näh­tä­vis­sä punai­se­na lan­ka­na myös nykyi­sen osakeyhtiö-VR:n toi­min­nas­sa. Kes­keis­tä ei tähän kult­tuu­riin kas­va­neil­le hen­ki­löil­le ole se, kan­nat­taa­ko jokin kul­je­tus talou­del­li­ses­ti, vaan se, sopii­ko se ideo­lo­gi­siin kehyk­siin. Esi­mer­kik­si VR Car­gol­la on kuu­le­man mukaan se lin­jaus, että alle 20 vau­nul­lis­ta ker­ral­la kul­jet­ta­vil­le suo­si­tel­laan rek­ko­ja (VR:n Trans­point-tytä­ryh­tiö), ja vas­ta sitä suu­rem­mat mää­rät kul­je­te­taan junal­la. Tämän tyyp­pi­sil­le pää­tök­sil­le ei kan­sain­vä­li­ses­sä kat­san­nos­sa pahem­min ole jär­ki­pe­rus­tei­ta löydettävissä.

    ——————————–

    Sitee­raa­mas­sa­si Turun ratik­ka­pää­tök­ses­sä kes­keis­tä on nime­no­maan sana “kun”, rai­tio­tie toteu­te­taan kun. Ei “jos”. Eli on ilmais­tu peri­aat­teel­li­nen halu saa­da kau­pun­kiin ratik­ka, ja nyt ede­tään kaa­voi­tuk­sen ja rahoi­tuk­sen etsi­mi­sen kaut­ta sii­hen, että se myös saa­daan. Täs­tä ilmai­su “peri­aa­te­pää­tös”. Tam­pe­reel­la on ratik­ka­kon­kre­ti­aa mm. pit­kään val­mis­tel­lun seu­dun raken­ne­mal­lin ja vuo­sia jat­ku­neen aktii­vi­sen poliit­ti­sen kes­kus­te­lun ver­ran. Tuon yllä lin­ki­te­tyn alus­ta­van yleis­suun­ni­tel­man tar­koi­tuk­se­na on mah­dol­lis­taa sito­va poliit­ti­nen pää­tös asias­ta jos­kus vuo­den­vaih­teen 2011/2012 tie­noil­la. Ratik­ka­pää­tök­siä ede­saut­taa tie­tys­ti huo­mat­ta­vas­ti se, jos val­tiol­ta saa­daan lobat­tua 30 pro­sen­tin rahoi­tuso­suus Län­si­met­ron tapaan.

    Vas­taa­vat mene­tel­mät, kuin mil­lä Pau­nu tap­pe­lee Tam­pe­reen seu­dun lii­ken­teen kehit­tä­mis­tä vas­taan, ovat olleet käy­tös­sä myös esi­mer­kik­si Uuden­kau­pun­gin juna­lii­ken­net­tä vas­tus­tet­taes­sa. Ilmei­ses­ti on myös niin, että nykyis­tä jouk­ko­lii­ken­ne­la­kia val­mis­tel­taes­sa oli ollut har­kin­nas­sa siir­ty­mi­nen tilaa­ja-tuot­ta­ja-mal­liin koko maan alu­eel­li­ses­sa bus­si­lii­ken­tees­sä (Ruot­sin tapaan), mut­ta bus­si­fir­mo­jen lob­baus vesit­ti pää­tök­sen, ja yksi­tyi­set mono­po­lit sekä voit­to­jen mak­si­moin­nin mah­dol­lis­ta­va lin­ja­lu­pa­jär­jes­tel­mä sai pit­kät siirtymäajat.

    Tam­pe­reen seu­dun jouk­ko­lii­ken­ne­vi­ran­omai­sen luon­ti on tie­tys­ti erit­täin posi­tii­vi­nen asia, ja sopia toi­voo, että se ajan mukaan kat­tai­si vähin­tään koko Pir­kan­maan. Saman lail­la oli­si toi­vot­ta­vaa, että HSL laa­je­ni­si koko Uudel­le­maal­le sekä Rii­hi­mäen ja Lah­den seu­dul­le. Rau­ta­tie­lii­ken­teen osal­ta lakieh­do­tuk­ses­sa vali­tet­ta­vas­ti on vain edel­leen todet­tu, että ainoat toi­mi­val­tai­set viran­omai­set ovat LVM ja HSL. Pien­tä toi­von­ki­pi­nää edus­taa toki hil­jat­tai­nen pää­tös siir­tää kai­ken nykyi­sen lähi­lii­ken­teen suun­nit­te­lu ja val­von­ta LVM:ltä HSL:lle: http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/view/1165593

    Olen kans­sa­si samaa miel­tä sii­tä, että Tam­pe­reen ja Turun seu­tu­jen tuli­si olla mah­dol­li­sim­man aktii­vi­sia val­tion suun­taan kos­kien rai­tio­tei­den rahoi­tus­ta ja pai­kal­lis­ju­na­lii­ken­teen käyn­nis­tä­mis­tä. Erit­täin suu­ri ongel­ma on vain se, että rau­ta­tie­lii­ken­teen pää­tös­val­ta on kuten sanot­tua vain val­tiol­la. Jos Tam­pe­reen seu­dun alu­eel­li­sel­la jouk­ko­lii­ken­ne­vi­ran­omai­sel­la sekä Var­si­nais-Suo­men kuvit­teel­li­sel­la vas­taa­val­la oli­si val­ta jär­jes­tää juna­lii­ken­net­tä, niin en ruot­sa­lais­ten esi­merk­kien valos­sa epäi­li­si, ettei­kö sitä myös saa­tai­si aikaan heti, kun kalus­to on saa­tu han­kit­tua ja muut käy­tän­nön asiat jär­jes­tet­tyä. Eli aivan muu­ta­man vuo­den sisäl­lä. Halua kui­ten­kin on sen ver­ran olemassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. En tun­ne Turun enkä Tam­pe­reen tilan­net­ta kovin hyvin, mut­ta tuo Ahto­lan logiik­ka että jos kil­pai­lu ei rat­kai­se kaik­kia ongel­mia ml. poliit­ti­nen tah­to­ti­la niin sii­tä ei ole mitään hyö­tyä on omi­tuis­ta. Kysy­mys on sii­tä että onko kil­pai­lut­ta­mi­nen paran­nus nyky­ti­lan­tee­seen vai ei, ja jos on niin onko jotain vie­lä parem­paa ideaa?

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tilan­nen on käsit­tääk­se­ni, en ole itse las­ken­nut mut­ta en epäi­le­kään, että HSL:n kan­nat­tai­si peri­aat­tees­sa muut­taa nykyi­set kau­pun­ki­ra­dat met­ro­ra­doik­si kos­ka lii­ken­nöin­ti oli­si niin pal­jon hal­vem­paa. Se että noin saa­te­taan jopa teh­dä ker­too jotain tilan­teen jär­jet­tö­myy­des­tä. Mus­sut­ta­mi­nen “kaup­pa­ka­ma­ri­nu­li­kois­ta” ja “tie­de­mie­his­tä” ei tätä muu­ta mihinkään.

    Ja sil­lä että kau­pun­kit kinu­aa val­tiol­ta rahaa tie­hank­kei­siin ei ole suo­ra­nai­ses­ti mitään teke­mis­tä jouk­ko­lii­ken­teen kans­sa, se joh­tuu ihan sii­tä että val­tion osuus tie­hank­keis­ta on hyvin kor­kea, jopa 100%. Jon­kun muun rahois­ta on kroo­ni­nen pula. Hel­sin­ki tosin nyt yrit­tää saa­da aluel­laan tähän sel­lais­ta muu­tos­ta että osuu­det oli­si­vat samat eri tie- ja rata­hank­keis­sa edes Hel­sin­gis­sä, ja että nii­tä muu­ten­kin kat­sot­tai­siin kokonaisuutena.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Tpyy­luo­ma esit­ti, että VR:n tavoit­tee­na pitäi­si olla koko­nais­mat­kus­ta­ja- ja rah­ti­mää­rien mak­si­moin­ti. Mut­ta sehän onnis­tui­si alen­ta­mal­la hin­to­ja ja suu­ren­ta­mal­la veron­mak­sa­jien tuki­ra­ho­ja. Eli täy­tyy­hän VR:llä olla joku talou­del­li­nen tavoi­te. Muu­ten koko hom­ma menee järjettömäksi.

    Tpyy­luo­man kan­nat­tai­si­kin miet­tiä sitä miten val­tio käy­tän­nös­sä ohjaa VR:n toimintaa.

    Itse olen ymmär­tä­nyt niin, että val­tio aset­taa VR:lle sopi­muk­sil­la, rata­mak­suil­la yms jär­jes­te­lyil­lä toi­min­taym­pä­ris­tön. Sen pääl­le val­tio vaa­tii, että VR:n tulee toi­mia kuten nor­maa­li osa­keyh­tiö eli mak­si­moi­da voittonsa.

    Jos val­tio halu­aa, että jol­la­kin välil­lä lii­ken­nöi­dään, vaik­ka lii­ken­nöin­ti on tap­piol­lis­ta, niin val­tio voi teh­dä VR:n kans­sa sopi­muk­sen, että val­tio tukee vero­va­rois­ta lii­ken­nöin­tiä yhteysvälillä.

    Ei VR:n hen­ki­lö­kun­ta tai hal­li­tus voi teh­dä poliit­ti­sia pää­tök­siä sii­tä, että tap­piol­lis­ta lii­ken­nöin­tiä yllä­pi­det­täi­siin yhtiön kan­nat­ta­vien toi­min­to­jen tuo­toil­la. Täy­tyy­hän täl­lai­set pää­tök­set tul­la poliit­ti­sil­ta päättäjiltä.

    Jos VR:n toi­min­taa ohja­taan edel­lä kuva­tul­la taval­la, niin VR:n sisäl­lä ei pitäi­si teh­dä mitään “vää­riä hin­noit­te­lu­pää­tök­siä” kuten Osmo väit­tää. VR toi­mii niin kuin val­tio sitä ohjaa.

    Jos VR:n hin­noit­te­lu on Osmon mie­les­tä pie­les­sä, niin ensim­mäi­sek­si kat­soi­sin sitä, toi­mii­ko val­tion ohjaus­jär­jes­tel­mä tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ti. VR:n sijas­ta Osmon pitäi­si syyt­tää polii­tik­ko­ja, jot­ka ovat teh­neet huo­non ohjaus­jär­jes­tel­män tai toi­mi­mat­to­man raken­teen (kuten VR:n yhtiö­ra­ken­ne). Ehkä­pä VR:n poliit­ti­seen ohjauk­seen pitäi­si lisä­tä jokin lisäelementti?

    Osmo kri­ti­soi sitä, että lii­ken­ne­mi­nis­te­riö ja VR ovat teh­neet sopi­muk­sen sii­tä, että VR lii­ken­nöi eräi­tä tap­piol­li­sia ratao­suuk­sia ilman val­tion mak­sa­mia korvauksia.

    Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa sitä, että lii­ken­ne­mi­nis­te­riö ei halua juna­lii­ken­teen tuki­ra­jo­ja näky­viin val­tion bud­jet­tiin, siis edus­kun­nan pää­tet­tä­väk­si. Sen sijaan tuki­ra­hat ote­taan VR:n voi­tois­ta, jol­loin peri­aat­tees­sa myös val­tion tulot vas­taa­vas­ti pienenevät.

    Riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä miel­tä ollaan tuki­ra­hois­ta, täl­lai­nen lii­kenn­ne­mi­nis­te­riön bud­jet­ti­kik­kai­lu on mie­les­tä­ni lain­vas­tais­ta ja ääret­tö­män pahek­sut­ta­vaa, kos­ka se kaven­taa edus­kun­nal­le mää­rät­tyä bud­jet­ti­val­taa. Kysei­sen sopi­muk­sen lain­mu­kai­suus pitäi­si­kin vie­dä välit­tö­mäs­ti oikeus­kans­le­rin tutkittavaksi. 

    Yri­tys­toi­min­nas­sa kysei­nen kik­kai­lu on kir­jan­pi­to­lain mää­räyk­sin kiel­let­tyä, siten, että tulot ja menot pitää kir­ja­ta täy­si­mää­räi­si­nä, eikä nii­tä saa ennen kir­jaus­ta netot­taa. Tämä on teh­ty sik­si, että lii­ke­toi­min­nat oli­si­vat läpi­nä­ky­viä. Täl­lai­nen läpi­nä­ky­vyy­den peri­aa­te pitäi­si toi­mia myös jul­ki­sen val­lan puolella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Kes­kus­te­lus­sa on ver­rat­tu pal­jon VR:n ja len­to­yh­tiöi­den hin­noit­te­lua toi­siin­sa. Tämä on perus­tel­tua, mikä­li VR:n kau­ko­lii­ken­tees­sä asia­kas­pro­fii­li vas­taa len­to­yh­tiöi­den asia­kas­pro­fii­lia eli mat­kus­ta­jis­ta vain pie­ni osa mak­saa omas­ta pus­sis­taan sään­nöl­li­siä aika­kriit­ti­siä mat­ko­ja (esim. työ­pai­kan ja kodin väliä).

    Jos tar­kas­tel­laan esim. suo­sit­tua Hel­sin­ki-Tam­pe­re yhteyt­tä, niin käsit­tääk­se­ni välil­lä (esim. Hämeen­lin­nas­ta molem­piin suun­tiin) on var­sin pal­jon myös työ­mat­ka­lai­sia, joi­den on pak­ko kul­kea tie­tyil­lä juna­vuo­roil­la. Jos nyt hin­nat ohjau­tui­si­vat kysyn­nän mukaan, nousi­si näi­den mat­kus­ta­jien lip­pu­jen hin­ta (aina­kin mie­li­ku­va­na suh­tees­sa ale­hin­taan), kun taas väl­jem­pien läh­tö­jen lip­pu­jen hin­nat laskisivat.

    Tar­kas­tel­ta­vak­si tulee siis kysy­mys sii­tä, että mikä on koko­nais­vai­ku­tus? Kato­aa­ko täs­tä ruuh­ka­lii­ken­tees­tä enem­män sään­nöl­li­siä mat­kus­ta­jia kuin voi­te­taan satun­nai­sis­ta mat­kus­ta­jis­ta hil­jai­sem­mil­le vuoroille?

    Tilan­net­ta voi­daan tie­tys­ti kor­ja­ta hin­noit­te­le­mal­la kausi- ja sar­ja­lip­pu­ja perus­ta­rif­fin läh­tö­koh­dis­ta, mut­ta point­ti on siis, että suo­ra ver­taus len­to­yh­teyk­sien hin­noit­te­luun ei ole vali­di mat­kus­ta­ja­pro­fii­lin ero­jen vuoksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ei ole tark­joi­tus hin­noi­tel­la noi­ta ruuh­ka­vuo­ro­ja tyh­jik­si. On kai sen työ­mat­ka­lai­sen­kin etu, että hän mah­tuu sii­hen junaan, kun joku elä­ke­läi­nen ei ole kol­mea kuu­kaut­ta aiem­min osta­nut paik­kaa sii­hen, vaan vähän hil­jai­sem­paan vuoroon.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Yksi mah­dol­li­suus lisä­tä avoi­muut­ta oli­si osto­lii­ken­ne­lii­ke­toi­min­to­jen muo­dos­ta­mi­nen omak­si yhtiök­seen. Täl­lais­ta olem­me vii­me vuon­na ehdot­ta­neet­kin: http://www.rautatiematkustajat.fi/SRM_PR.pdf. VR:lle myön­net­ty 10 vuo­den yksi­noi­keus­so­pi­mus ei kai­ke­ti täy­sin pois­sul­je vie­lä­kään täl­lais­ta järjestelyä. 

    Nime­no­maan avoi­muu­den lisää­mi­sen nimis­sä vas­taa­van­lai­sia jär­jes­te­lyi­tä on toteu­tet­tu aina­kin Kanadassa:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Terra_Transport.

    Ei kuu­los­ta myös­kään kovin län­si­mai­sen demo­kra­tian tyy­li­sel­tä se, että val­tion ja VR:n väli­seen suh­tee­seen liit­ty­viä asia­kir­jo­ja on julis­tet­tu salaiseksi.

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Sep­po S, olen ihan samaa miel­tä val­tion roo­lis­ta. En tar­koi­ta että VR pitäi­si ajaa tap­piol­le mal­liin HelB vaan että tyy­dyt­täi­siin pie­nem­pään kan­nat­ta­vuu­teen tulok­sen mak­si­moin­nin sijaan. Ero on sii­nä että lii­ken­nöi­dään­kö lin­jo­ja joi­den tuot­to on huo­no mut­ta ei tapppiollinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tilan­nen on käsit­tääk­se­ni, en ole itse las­ken­nut mut­ta en epäi­le­kään, että HSL:n kan­nat­tai­si peri­aat­tees­sa muut­taa nykyi­set kau­pun­ki­ra­dat met­ro­ra­doik­si kos­ka lii­ken­nöin­ti oli­si niin pal­jon hal­vem­paa. Se että noin saa­te­taan jopa teh­dä ker­too jotain tilan­teen järjettömyydestä.”

    Kyl­lä nykyi­sel­lä kus­tan­nus­ra­ken­teel­la näin kan­nat­tai­si mene­tel­lä. Met­ro on kai­kil­ta rat­kai­suil­taan sopeu­tet­tu kau­pun­ki­lii­ken­teen vaa­ti­muk­siin. Rata on not­keam­pi ja vau­nu kevyem­pi. Nopeus­ta­so on hyvä lyhyil­lä­kin ase­ma­vä­leil­lä. Väli­tys­ky­kyä on lyhyil­lä­kin junil­la tiheän vuo­ro­vä­lin vuok­si ja hen­ki­lö­kun­nan mää­rän ja palk­kauk­sen mitoi­tus on kohdallaan.

    VR:n seu­dun kau­pun­geil­le myy­mien pal­ve­lu­jen hin­noit­te­lun kal­leus aiheu­tuu toi­saal­ta VR:n ras­kaam­mas­ta hoi­to-orga­ni­saa­tios­ta, toi­saal­ta tavas­ta kat­taa tääl­tä saa­duil­la voi­toil­la muun maan ei-kan­nat­ta­vaa liikennettä.

    Kun ja jos val­tion met­ro­po­li­po­li­tiik­kaa jos­kus tämän hal­li­tuk­sen saa­mat­to­muu­den jäl­keen oikeas­ti kir­ja­taan poliit­ti­sek­si tah­dok­si ja toteut­ta­mis­oh­jel­mak­si, VR:n ase­maa ja roo­lia ei voi sii­nä jät­tää nykyiselleen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. VR tun­tuu tämän kes­kus­te­lun perus­teel­la ole­van se ukko­sen­joh­da­tin ja fetis­si, johon koh­dis­tuu ylei­nen tyy­ty­mät­tö­myys lii­ken­ne­po­liit­ti­siin linjauksiin.
    Saman­lai­sen roo­lin on Hel­sin­gis­sä saa­nut HKL, kos­ka jot­kut halua­vat vält­tä­mät­tä Rau­ta­tien­to­ril­le lin­ja-autot 80–98 pörisemään.

    Oltiin­pa tämän ison pahan suden ase­mas­ta mitä miel­tä hyvän­sä, on epä-älyl­li­nen väi­te esit­tää VR:ää jon­kin­lai­se­na kes­kei­se­nä ongel­ma­na vaik­ka­pa pk-seu­dun ongel­miin. Ongel­mat liit­ty­vät vuo­si­kym­me­niä jat­ku­nee­seen lai­min­lyön­tiin, kos­ka haja­nai­nen kun­ta­ra­ken­ne ja “Espoon hen­ki” ovat luo­neet meil­le eri­näi­sen mää­rän moot­to­ri­tie­hel­vet­te­jä kan­sal­li­sen lii­ken­ne­po­li­tii­kan seu­rauk­se­na. Met­roa ei ole kehi­tet­ty, rai­tio­vau­nua ei ole kehi­tet­ty ja bus­si­vuo­ro­ja on ajet­tu alas. Surul­li­sek­si esi­merk­si kel­paa h18, jon­ka aika­tau­lut vuon­na 2002 tai 2003 oli­vat kovin eri­lai­sia kuin 2010.
    Vep­sä­läi­sen mai­nit­se­maan ris­ti­sub­ven­tioon aut­taa se, että val­tio tukee suo­raan sitä osaa, joka ei kan­na­ta. Kaik­ki edel­ly­tyk­set­hän val­tiol­la on toi­mia, pis­tet­tiin­hän Fina­via­kin mak­sa­maan kehä­ra­taa 30:llä mil­joo­nal­la. Vään­net­tiin­pä VR nyt mihin asen­toon tahan­sa, Hel­sin­gis­sä ei ole sen tiheäm­piä bus­si­vuo­ro­ja, enem­män met­roa tai enem­män ratikkaa.

    Turun osal­ta voi­si tode­ta, että jokai­nen, joka halu­aa, voi uskoa kuin puk­ki suu­riin sar­viin­sa 14.12.2009 ole­van joten­kin his­to­rial­li­nen. Se oli sitä toki pape­ril­la. Mitään aktii­vis­ta asias­sa ei ole vireil­lä, olen asi­aa suo­raan kysy­nyt. Moni asi­aa lähel­tä seu­ran­nut vai­kut­ta­ja antaa Turun rati­koil­le aika huo­not pros­sat. Aina saa toki uskoa ja toi­voa vaik­ka kuu­ta nousevaa.

    Tääl­lä esi­tet­tiin, että tien­ra­ken­nus­hank­keet eivät liit­tyi­si asi­aan miten­kään. Eri­kois­ta. Mik­si kan­san­edus­ta­jil­le loba­taan kau­pun­gin X toi­mes­ta mota­ria, mut­tei ratik­kaa tai vaik­ka lähi­ju­naa. Mik­si Suo­mes­sa kaup­pa­ka­ma­rit kau­pun­geis­sa X ja Y lob­baa­vat tie­tä, mut­tei­vat ratik­kaa. Kyse on vain ja ainoas­taan kau­pun­kien itsen­sä teke­mäs­tä prio­ri­soin­nis­ta. Oli­si rehel­lis­tä myön­tää tämä, sil­lä kuten jo aiem­min todet­tua, Tur­ku tai Tam­pe­re eivät ole euta­ni­si­aa odot­ta­via, jo tajun­sa menet­tä­nei­tä vihan­nek­sia ilman omaa tah­toa. Jos­tain syys­tä niin ilmei­ses­ti kuvitellaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. VR ei toki toi­mi pahas­sa ris­ti­aal­lo­kos­sa omas­ta tah­dos­taan. Sitä on vie­ty muu­tok­ses­ta toi­seen EU:n kil­pai­lut­ta­mis­vaa­ti­muk­sien vuok­si, vaik­ka se oli­si niin mie­lel­lään pitä­nyt mono­po­lia­se­man­sa kirkkaana. 

    Näin pie­nen mark­ki­na-alu­een veto­voi­ma poten­ti­aa­li­sil­le uusil­le toi­mi­joil­le on mar­gi­naa­li­nen, jol­loin kil­pai­lut­ta­mi­sen kaut­ta saat­ta­vat hin­tae­dut jää­dä pieniksi.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dun kan­nal­ta ensi­si­jais­ta oli­si­kin saa­da lähi­ju­na­lii­ken­ne omak­si talou­del­li­sek­si yksi­kök­seen joko val­tion ja seu­dun kun­tien yhtei­so­mis­tuk­seen tai pel­käs­tään kuntayhtymälle.

    Näin ris­ti­sub­ven­tio­suh­mu­roin­ti val­ta­kun­nan tasol­la jäi­si pois ja lähi­ju­na­lii­ken­net­tä kehi­tet­täi­siin seu­dun tar­peis­ta ja toi­veis­ta käsin lähei­sem­mäs­sä yhteis­työs­sä mm met­ron kanssa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Kau­pun­gin pin­ta-alas­ta muis­taak­se­ni noin nel­jän­nes on uhrat­tu autoil­le. Kun las­ket­te maan arvon yhteen, pie­nel­lä ker­to­las­kul­la saat­te sel­vil­le, mikä on autoi­lun hin­ta kaupungissa. 

    Las­kes­ke­lin tuo­ta kau­pun­ki­au­toi­lun hin­taa taan­noin, ja itse asias­sa mer­kit­tä­vim­pä­nä teki­jä­nä oli­vat onnet­to­muu­det ja saas­teet, kun kau­pun­ki­ra­ken­teen hajaan­tu­mi­sen kus­tan­nuk­sia ei ote­ta suo­raan huomioon.

    Katu­jen hin­taa ei voi las­kea tont­ti­maan arvol­la, kos­ka ei kai­kes­ta tilas­ta voi teh­dä tont­te­ja, vaan muu­ta­kin tar­vi­taan (mm. katu­ja). Sen sijaan las­kin­kin maa-alan hin­nan jaka­mal­la kau­pun­gin kaik­kien tont­tien hin­nan kau­pun­gin koko­nai­sa­lal­la. Läh­tö­tie­dot oli­vat kyl­lä sen ver­ran viit­teel­li­siä, että tulok­ses­sa voi olla ihan mer­kit­tä­viä vir­hei­tä. Pitäi­si ehkä etsiä jos­tain parem­pia tie­to­ja jos­kus ja yrit­tää uusiksi…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply to Tiedemies Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.