Viitoittaako Verkkokauppa.com erikoiskaupan tulevaisuuden?

Käy­ty lyhyt tais­te­lu Verkkokauppa.comin myy­mä­län sijain­nis­ta – kuu­lem­me lopul­ta kui­ten­kin Hel­sin­gin ja Espoon ei Van­taan välil­lä – oli sinän­sä mie­len­kiin­toi­nen, mut­ta mie­len­kiin­tois­ta on myös se, mitä yri­tyk­sen menes­tys ker­too eri­kois­kau­pan tulevaisuudesta.

Kes­kus­tan pal­ve­lu­jen puo­lus­ta­mi­nen oli­si puol­ta­nut Verk­ko­kau­pan hää­tä­mis­tä vähin­tään Kajaa­niin, sil­lä kysei­nen yri­tys on tyh­jen­tä­nyt Hel­sin­gin kes­kus­tan tie­to­ko­ne­myy­mä­löis­tä. Perin­tei­seen myy­mä­lään ver­rat­tu­na kon­sep­ti on yli­voi­mai­nen. Koko tuo­te­va­li­koi­ma on hyvin selos­tet­tu­na netis­sä. Asia­kas voi sen vali­ta kai­kes­sa rau­has­sa ja tila­ta myy­mä­lään tai käy­dä osta­mas­sa sen myy­mä­läs­tä. Var­si­nai­sen myy­mä­län toi­min­ta on teho­kas­ta, kos­ka sisään tul­les­saan asia­kas tie­tää, mitä hän haluaa.

Voi tila­ta myös Pos­tiin, mut­ta kun Pos­ti suu­ren kau­pan raken­teen kyn­nyk­sel­lä on vetä­nyt toi­mi­pis­te­verk­kon­sa alas, tämä­kin mah­dol­li­suus tai­taa men­nä Pos­til­ta sivu suun.

On pal­jon muka­vam­pi asioi­da rau­has­sa tie­to­ko­neen kans­sa kuin nuo­ren pääl­le­käy­vän myy­jän kans­sa, jol­la ei ole tuot­tees­ta muu­ta sanot­ta­vaa, kuin että hänel­lä on itsel­lä saman­lai­nen ja hän on ollut sii­hen hyvin tyy­ty­väi­nen – aivan sii­tä riip­pu­mat­ta, mitä tar­jol­la ole­vis­ta vaih­toeh­dois­ta olet ajatellut.

Hesa­rin ala­ker­ras­sa toi­mi­va kame­ra­myy­mä­lä Raja­la Oy toi­mii samal­la peri­aat­teel­la, eikä mui­ta kame­ra­kaup­po­ja kes­kus­tas­sa enää juu­ri ole­kaan – pait­si siis se Verkkokauppa.com. Tämä tai­taa olla eri­kois­kau­pan tulevaisuus.

Auto­kaup­pi­aat vavis­koot. En ole kat­so­nut uusim­pia tilas­to­ja, mut­ta muu­ta­ma vuo­si sit­ten auto­kau­pan pal­ve­luk­ses­sa oli sataa maa­han tuo­tua autoa koh­den noin kym­me­nen hen­keä.  Hen­keä koh­den myyn­tiä oli­si siis vajaat yksi auto kuu­kaut­ta koh­den. Tie­tys­ti käy­tet­ty­jen auto­jen kaup­pa on vähän eri jut­tu, mut­ta kun auto­kau­pan kate myy­dys­tä autos­ta on tuhan­sia euro­ja, net­ti­kau­pas­ta voi tul­la kova kil­pai­li­ja. Hin­ta Han­gon sata­mas­sa X euroa ja kul­je­tus koti­paik­ka­kun­nal­le Y euroa.  Auton osta­jien kes­kuu­des­sa on nii­tä­kin, jot­ka ovat kiin­nos­tu­nei­ta osta­maan auton eivät­kä unel­mia.  Ja nii­tä, jot­ka halua­vat mie­luum­min alen­nuk­sen uuden auton hin­nas­ta sen sijaan, että haluai­si­vat kei­no­te­koi­ses­ti koro­te­tun hin­nan van­has­ta autostaan.

94 vastausta artikkeliin “Viitoittaako Verkkokauppa.com erikoiskaupan tulevaisuuden?”

  1. Isol­la osal­la ns. eri­kois­kaup­paa on se ongel­ma, että nii­den myy­mät tuot­teet eivät enää ole riit­tä­vän eri­koi­sia. Toi­sin sanoen, ihmi­set osaa­vat kes­ki­mää­rin ostaa ja käyt­tää tie­to­ko­nei­ta, kame­roi­ta, ja auto­ja eivät­kä enää koe tar­vit­se­van­sa “kädes­tä pite­lyä” sii­nä mää­rin kuin ehkä jos­kus. He, jot­ka täl­läis­tä tar­vit­se­vat, tule­vat toi­meen suu­rem­pien tava­ra­ta­lo­jen valikoimilla.

    Täl­läis­ten tuot­tei­den myyn­ti tulee näh­däk­se­ni kes­kit­ty­mään väis­tä­mät­tä Verk­ko­kau­pan ja Raja­lan kal­tai­siin ver­kon ja kivi­jal­ka­kau­pan yhdis­tel­miin. Hel­pol­la eivät sel­viä nekään, sil­lä monet (tun­nus­tan kuu­lu­va­ni tähän jouk­koon) käy­vät ensin käpä­löi­mäs­sä lai­tet­ta kau­pas­sa ja tilaa­vat sen sit­ten netis­tä hal­vim­mal­ta toi­mit­ta­jal­ta. Mie­les­tä­ni esim. vaa­te­kau­pan puo­lel­ta täs­tä on jo joi­tain heik­ko­ja sig­naa­le­ja — yhdel­lä net­ti­pals­tal­la hei­tel­tiin puo­li­to­sis­saan, että eten­kin kal­liim­pia vaat­tei­ta kaup­paa­vien liik­kei­den tuli­si sol­mia jon­kin­lai­nen edus­tus­to­so­pi­mus net­ti­kaup­po­jen kans­sa, saa­den rahaa myyn­ni­ne­dis­tä­mis­toi­min­nas­ta eikä niin­kään kap­pa­le­ta­va­ran myynnistä.

    Saat­taa olla, että jos­sain vai­hees­sa täl­läi­siä “edus­tus­to­ja” syn­tyy­kin aina­kin isom­piin kau­pun­kei­hin. Ei vält­tä­mät­tä vie­lä Hel­sin­gin kokoiseen.

  2. Auto­kaup­paan ja var­sin­kin käy­tet­ty­jen sel­lai­seen liit­tyy kui­ten­kin tiet­ty­jä ritu­aa­le­ja kuten koea­jo, ren­kai­den pot­ki­mien ja naar­mu­jen etsi­mi­nen vas­ta­va­loon. Toi­saal­ta var­sin­kin käy­tet­ty­jen auto­jen ja mui­den ajo­neu­vo­jen kaup­pa on kyl­lä siir­ty­nyt net­tiin, ja eräs tun­te­ma­ni mies on osta­nut kak­si vii­meis­tä auto­aan uute­na koea­ja­mat­ta kos­ka ne ovat kuu­lem­ma kaik­ki nyky­ään niin hyviä ajaa.

    Saa näh­dä miten verk­ko­kau­pan käy, se mitä oste­taan ver­kos­ta ja mitä ihan van­han­ai­kai­ses­ti on aika moni­mut­kai­nen vyyh­ti. Hin­ta vai­kut­taa ja samoin esi­mer­kik­si se että onko kysees­sä tuo­te jota halu­aa hypis­tel­lä. Esi­mer­kik­si huo­ne­ka­lu­jen kaup­pa ver­kos­sa on kai aika vähäistä.

    Voi tila­ta myös Pos­tiin, mut­ta kun Pos­ti suu­ren kau­pan raken­teen kyn­nyk­sel­lä on vetä­nyt toi­mi­pis­te­verk­kon­sa alas, tämä­kin mah­dol­li­suus tai­taa men­nä Pos­til­ta sivu suun.

    R‑kioskillekin voi tila­ta, ja nii­tä on aika tiheässä.

  3. Kilon varas­to­myy­mä­län ajois­ta läh­tien olen kan­ta­nut Verkkokauppa.com:iin rahaa pie­nem­män hen­ki­lö­au­ton ver­ran. Kyse ei lähes­kään aina ole hin­nas­ta vaan pal­ve­lu­kon­sep­tis­ta johon kuu­luu kun­nol­li­sen vali­koi­man ja tuo­tein­for­maa­tion lisäk­si tilaus­his­to­ria, huol­to, van­ho­jen romu­jen vas­taan­ot­to ja nykyi­sin myös sijain­ti lähem­pä­nä kuin lähin posti.

    Aivan kaik­ki eivät ole vie­lä ymmär­tä­neet että asia­kas on val­mis mak­sa­maan sii­tä ettei tar­vit­se sie­tää hen­ki­lö­koh­tais­ta pal­ve­lua. Verkkokauppa.com:ille tämä on ollut sel­vää alus­ta alkaen. Val­ta­vas­ta tuo­te­va­li­koi­mas­ta joh­tuen myy­jät ovat tuot­teis­ta vie­lä kes­ki­mää­räis­tä­kin pahem­min pihal­la, mut­ta tämä ei hait­taa kun pro­ses­si on sel­lai­nen että asia­kas hank­kii tie­don muualta.

    Auto­kaup­pa siir­tyy verk­koon vas­ta jos kil­pai­lu alkaa toi­mia kun­nol­la, ja kate­ta­so las­kee sel­lai­sek­si ettei asia­kas­koh­tai­nen hin­noit­te­lu ja suo­ra­nai­seen sumu­tuk­seen liit­ty­vä vai­van­nä­kö enää kan­na­ta. Ei ole ihan heti näköpiirissä.

    1. Kun joku perus­taa autoa­lal­le net­ti­kau­pan, jos­ta samo­ja auto­ja saa pari kol­me ton­nia hal­vem­mal­la, se on siinä.

  4. Soininvaara:“Keskustan pal­ve­lu­jen puo­lus­ta­mi­nen oli­si puol­ta­nut Verk­ko­kau­pan hää­tä­mis­tä vähin­tään Kajaaniin, ”

    Kyse ei tai­da olla Kes­kus­tas­ta puo­lu­ee­na. Asia kyl­lä­kin sopii hyvin Kes­kus­tan agen­daan. Haja­si­joi­tus on city­läis­ten mie­lis­sä kään­ty­nyt kiro­sa­nak­si vaik­ka ko. aja­tus toi­mii kau­pun­ki­lais­ten hyväksi.

    Mik­si ruuh­kaut­taa kau­pun­kien kes­kus­taan kaik­ki pal­ve­lut? Täy­tyi­si kiih­kot­ta poh­tia mitä pal­ve­lui­ta tar­vi­taan kau­pun­gin sisäl­lä, ydinkeskustassa. 

    Ei sin­ne tar­vit­se sijoit­taa viih­de — ja vapaa-aikaan kuu­lu­vaa kau­pan­käyn­tiä. Ydin­kes­kus­tas­sa tar­vi­taan vain valit­tö­mäs­ti elä­mi­seen liit­ty­vät pal­ve­lut. Ensim­mäi­se­nä tulee mie­leen ruoka‑,virasto- lii­ken­ne ja hoi­va­pal­ve­lut. Kovin pal­jon muu­ta ihmi­nen ei tar­vit­se päi­vit­täi­sen elä­mi­sen tueksi.

    Shop­pai­lu ei ole vapaa-ajan viet­tä­mis­tä ter­veel­lä taval­la. Tämän uskoi­sin vih­rei­den­kin allekirjoittavan.

    Sit­ten itse pää­punk­tiin. Kes­kus­ta , kau­pun­ki­lais­ten puo­lue, on aina toi­mi­nut sii­hen suun­taan, että Suo­men koko alue on pidet­tä­vä elinvoimaisena.

    Nyt Soi­nin­vaa­ran esit­tä­mä verk­ko­kau­pan val­lan­ku­mous toi­mii juu­ri tähän Kes­kus­tan vii­toit­ta­maan ja halua­maan suun­taan. Se on yksi näis­tä väis­tä­mät­tö­mis­tä muu­tok­sis­ta mitä rajo­jen häviä­mi­nen tuo muka­naan. Yri­tys voi yhtä hyvin toi­mia Kajaa­nis­sa tai Kur­dis­ta­nis­sa. Pää­asia on , että yhdys­kun­ta­ra­ken­ne ja yhteis­kun­ta­jär­jes­tys on kunnossa.

    Hel­sin­gin kal­tai­set ruu­ha­kau­tu­mat jää­vät aut­ta­mat­to­mas­ti jal­koi­hin täs­sä kehi­tyk­ses­sä. Toki sil­le jää lähi­mark­ki­nat, mut­ta enti­ses­tään supis­tu­nee­na. Mikä ettei verk­ko­kau­paa voi­si käy­dä ruuh­ka­suo­mes­sa­kin ? Sen kus­tan­nuk­set vain ovat pal­jon kal­liim­mat kuin hal­po­jen kiin­teis­tö­jen ym. kulu­jen maaseudulla.

    Kes­kus­tan, kau­pun­ki­lais­ten puo­lu­een, pää­mää­rä­nä on vähen­tää kau­pun­kien ruuh­kau­tu­mis­ta. Mitä parem­min ihmi­set tule­vat toi­meen maa­seu­dul­la, sitä hal­vem­paa, väl­jem­pää ja viih­tyi­säm­pää asu­mi­nen on kaupungeissa.

  5. Itse olen koke­nut Verkkokauppa.comin ja Raja­lan hyvin pal­ve­le­vik­si kivi­jal­ka­kau­pak­si. Ajan­ta­sai­set net­ti­si­vut ovat iso plus­sa, mut­ta ostok­set olen aina teh­nyt pai­kan päällä.

    Tie­to­ko­neis­sa ja kame­rois­sa noi­den kal­tai­set isot toi­mi­jat joil­la on kun­nol­li­nen vali­koi­ma kau­pas­sa ja netis­sä ovat ainoi­ta jot­ka pyst­vät kil­pai­le­maan kulut­ta­jien suo­sios­ta Kes­ki-Euroo­pan net­ti­kaup­po­jen kanssa.

    Eli vaih­toeh­to ei ole “pik­ku­kau­pat vs verkkokauppa.com”, vaan “verkkokauppa.com vs ulko­maan nettikaupat”.

  6. Aika huvit­ta­va oli Verk­ko­kau­pan tapaus. Olen itse käyt­tä­nyt Verk­ko­kaup­paa usein ja kuten muut­kin, pidän sen erin­omais­ta tuo­te­va­li­koi­maa ja toi­mi­vaa net­ti­käyt­töä mai­nio­na. Jos tar­vit­sen jota­kin tuo­tet­ta elekt­ro­nii­kan tai tie­to­tek­nii­kan alal­ta, kat­son ensim­mäi­se­nä Verkkokauppa.com sivustoa. 

    Verk­ko­kau­pan sijain­ti sen­si­jaan on ollut kau­pan toi­mi­ta­ta­van ja asia­kas­kun­nan huo­mioon ottaen vähin­tään­kin outo. Ja Hel­sin­ki näkö­jään halu­aa var­mis­taa että se myös outo­na pysyy! Tämä jäl­leen osoit­taa, että Hel­sin­ki ja Van­taa oli­si syy­tä yhdis­tää heti, jot­ta Hel­sin­ki sai­si pitää tär­keän toi­mi­jan mail­laan, mut­ta sil­le löy­tyi­si jär­ke­väm­pi sijainti.

    Yksi hyvä sijain­ti tälai­sel­le kau­pal­le oli­si kehä III:n ja Tuusu­lan­tien ris­teyk­sen tuntumassa.

  7. Kun joku perus­taa autoa­lal­le net­ti­kau­pan, jos­ta samo­ja auto­ja saa pari kol­me ton­nia hal­vem­mal­la, se on siinä.

    Ei vält­tä­mät­tä. Mal­li joka toi­mii Verk­ko­kau­pan tapai­sis­sa ja hin­tai­sis­sa tuot­teis­sa, ei itses­tään­sel­väs­ti toi­mi­kaan auto­kau­pas­sa, jos­sa ostok­sia teh­dään har­vem­min ja kaup­pa­sum­mat ovat suu­ria. Muis­te­taan­han esi­mer­kik­si miten Igglo-asun­non­vä­li­tys­toi­min­nal­le kävi.

    Jos myy­tä­vä tava­ra hyö­tyy hyväs­tä logis­tii­kas­ta (suu­ri vali­koi­ma nopeas­ti saa­ta­vil­la), on verk­ko­kau­pat vah­voil­la. Autot ja asun­not näh­dään enem­män investointeina.

  8. Tie­dät­kö Osmo mikä oli Verk­ko­kau­pan sijoit­tu­mis­vaih­toeh­to Espoossa?

    Lii­ken­teel­li­ses­ti verk­ko­kau­pan uusi sijain­ti on pal­jon nykyis­tä Ruo­ho­lah­den lii­ket­tä huonompi.
    Vaik­ka kuin­ka pahek­sui­sit­te, hyvin suu­ri osa Verk­ko­kau­pan myy­mä­lä­asiak­kais­ta tulee omal­la autol­la. Nykyi­nen sijain­ti län­si­väy­län pääs­sä kiin­teis­tös­sä, jos­sa on iso park­ki­hal­li, on ollut aika ideaalinen.

    Voin olla vää­räs­sä, mut­ta kar­tas­ta kat­soen Jät­kä­saa­ri näyt­tää yksi­tyi­sau­toi­li­jan kan­nal­ta aika sumpulta.
    Onnek­si Verk­ko­kau­pan uusi pos­ti­tus­hin­noit­te­lu on rat­kai­se­vas­ti vähen­tä­nyt tar­vet­ta käy­dä itse myy­mä­läs­sä (saa näh­dä vaan kau­an­ko se kes­tää, toi­mi­tus pos­tiin mak­soi vie­lä vuo­den­vaih­tees­sa euron, nyt jo kaksi).

    Eläm­me (vie­lä) vapaas­sa yhteis­kun­nas­sa, jos­sa ihmi­sil­lä on vapaus teh­dä valin­to­ja, myös sel­lai­sia jot­ka eivät sovi Enem­mis­tö ry:n aatteisiin.

    1. Hel­sin­ki ei mää­rän­nyt Verk­ko­kaup­paa muut­ta­maan Jät­kä­saa­reen vaan tar­jo­si mah­dol­li­suut­ta. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, kuin­ka suu­ri osa kau­pan asiak­kais­ta tulee autol­la ja kuin­ka moni ilman. Hel­sin­ki­läi­sel­le jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jäl­le kaik­ki mikä on Espoos­sa on tul­li­muu­rin taka­na. Näyt­tö­li­pul­la mat­ka Hel­sin­gin sisäl­lä on mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­se­na ilmai­nen, mut­ta pii­pah­dus pysä­kin­kin ver­ran Espoon puo­lel­la mak­saa kah­dek­san euroa.

  9. OS:“Kun joku perus­taa autoa­lal­le net­ti­kau­pan, jos­ta samo­ja auto­ja saa pari kol­me ton­nia hal­vem­mal­la, se on siinä.”

    Ei, vaan vas­ta kun val­mis­ta­ja-maa­han­tuo­ja joka omis­taa jake­lu­tien ja käy­tän­nös­sä mää­rit­te­lee hin­ta­ta­son uskoo että näin kan­nat­taa teh­dä. Sitä ennen se net­ti­au­to­kaup­pias ei saa auto­jan­sa ostet­tua mis­tään, ja vaik­ka sai­si, ei nii­den huol­to onnis­tu mil­lään jär­ke­vil­lä kustannuksilla.

  10. Suo­ra­toi­mi­tuk­se­na Ahve­nan­maal­ta 0% alv + kau­pan­pääl­le kir­je­kul­je­tus kotiin! ”
    Läh­de: verkkokauppa.com

    Suo­men polii­ti­kot ja val­tion vir­ka­mie­het ovat täy­sin ULA:lla uusi­muo­toi­sen kau­pan ansain­ta­lo­gii­kas­ta. Euron arvo heik­ke­nee vauh­dil­la ja tämän pääl­le Suo­mi korot­taa arvon­li­sä­ve­roa 4,5 pro­sen­til­la 23 pro­sent­tiin. Käsit­tä­mä­tön­tä ummikkomaisuutta.

    Koh­ta Ahve­nan­maa on kaup­po­ja täynnä.

  11. Ilpo Per­naa:

    Täy­tyi­si kiih­kot­ta poh­tia mitä pal­ve­lui­ta tar­vi­taan kau­pun­gin sisäl­lä, ydinkeskustassa. 

    Ei täy­tyi­si. Meil­lä on ihan koh­tuul­li­sen hyvin toi­mi­vat lii­ke­ti­la- ja vähit­täis­myyn­ti­mark­ki­nat, ja kes­kus­taan sijoit­tu­vat täs­mäl­leen ne liik­keet, joi­ta ihmi­set sin­ne halua­vat (jois­ta he tuot­tei­ta ja pal­ve­lu­ja osta­vat). Ei tätä asi­aa sen kum­mem­min tar­vit­se pohtia.

    Vähäi­nen ongel­ma toki syn­tyy sii­tä, että nykyi­sin val­tio tar­jo­aa nopean tie­ver­kon kaik­kien haluk­kai­den käyt­töön ilmai­sek­si, mikä jos­sain mää­rin suo­sii näi­tä mega­lo­maa­ni­sia kehä­mar­ket­te­ja, mut­ta eikö­hän sekin seik­ka saa­da vie­lä kun­toon, jah­ka vero­tus­ta­paa rei­va­taan enem­män käy­tös­tä verottamiseen.

    Eipä sil­ti, olen minä, Osmon tavoin, hie­man ihme­tel­lyt nyky­me­noa. Vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na lii­ket­ti­lo­jen mää­rä on, aina­kin noin kadun­mie­hen näkö­kul­mas­ta, kas­va­nut jär­kyt­tä­väs­ti. On raken­net­tu Jum­boa, Kamp­pia ja Sel­loa. Lisäk­si nykyi­set ostos­kes­kuk­set­kin ovat laa­jen­ta­neet tilo­jaan merkittävästi.

    Joten­kin ihme­tyt­tää, miten niil­le kai­kil­le riit­tää asiak­kai­ta, kos­ka samaan aikaan kaup­pa siir­tyy verk­koon ja tilan­tar­ve vähe­nee. Ehkä täs­sä on jokin uusi tren­di, jos­sa ihmi­set viet­tä­vät aikaan­sa kaup­pa­kes­kuk­sis­sa ihan muis­ta­kin syis­tä, kun ostaak­seen tava­raa? Onhan niis­sä nykyi­sis­sä kaup­pa­kes­kuk­sis­sa toki kai­ken­lais­ta elo­ku­va­teat­te­ris­ta ja kei­la­hal­lis­ta lähtien.

    Kes­kus­tan, kau­pun­ki­lais­ten puo­lu­een, pää­mää­rä­nä on vähen­tää kau­pun­kien ruuh­kau­tu­mis­ta. Mitä parem­min ihmi­set tule­vat toi­meen maa­seu­dul­la, sitä hal­vem­paa, väl­jem­pää ja viih­tyi­säm­pää asu­mi­nen on kaupungeissa. 

    Päi­vän paras! 🙂

    Kari

  12. Per­naa, nimi­mer­kil­lä rin­ta­ma­ko­ke­mus­ta pari­kym­men­tä vuot­ta eril­lais­ta etä­vi­ri­tyk­sis­tä, se aja­tus että tie­to­ver­kot pois­taa etäi­syy­det ja sit­ten me kaik­ki asu­taan siel­lä mis­sä on hal­vin­ta eli jos­sain kes­kel­lä kor­pea on aivan täyt­tä potas­kaa. Asia on täy­sin päin­vas­toin, tie­to­tek­niik­ka kor­re­loi kau­pun­gis­tu­mi­sen kanssa.

    Etä­us­ko­vai­set voi­si­vat tar­kas­tel­la vaik­ka­pa sel­lais­ta toi­mia­laa kuin tie­to­tek­niik­ka, joka nyt on luon­te­vas­ti niin ver­koi­tet­tua ja säh­köis­tet­tyä kuin olla ja voi. Ja sit­ten ken­ties huo­ma­ta että se kes­kit­tyy pie­neen mää­rään paik­ko­ja maa­pal­lol­la ja niis­sä­kin ahtau­tuu pie­nel­le osa-alu­eel­le. Tämä on empii­ri­nen tosia­sia eikä sinän­sä vaa­di mitään seli­tys­tä, mut­ta veik­kai­sin että näin mm. sik­si että kaik­ki ei nyt vaan toi­mi säh­köi­ses­ti. Kom­mu­ni­kaa­tion mää­rä pie­ne­nee eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti etäi­syy­den mukaan ja kom­mu­ni­koin­ti on se mitä tie­to­työ on, nyky­ään pikem­min­kin pyri­tään sijoit­ta­maan asian­tun­ti­jat samaan huo­nee­seen.

    Tähän patent­ti­vas­ta­väi­te on että pitäi­si muut­taa toi­min­ta­mal­le­ja sel­lai­sik­si että voi etäil­lä, mut­ta kun se on hyvin han­ka­laa, aikaa­vie­vää, edel­lyt­tää ras­kas­ta byro­kra­ti­aa, jne. lyhyes­ti las­kee tuot­ta­vuut­ta eli mik­si ihmees­sä pitäi­si? Mikä se lisä­ar­vo on, ei kal­lis toi­mis­to­kaan nyt niin kau­heas­ti mak­sa. Jos toi­min­to ei ole paik­kaan sidon­nai­nen niin sit­ten ulkois­te­taan, muta toi­sil­le isoil­le työ­mark­ki­noil­le jois­sa on olen­nai­ses­ti hal­vem­paa työvoimaa.

    Verk­ko­kau­pan suh­teen, jos­tain kor­pien kät­kös­tä saa var­maan hal­val­la varas­to­hal­lin, mut­ta rek­ka­rah­ti syö tuos­ta syn­ty­neet sääs­töt. Ja jos tuot­teet nou­de­taan niin kaup­pa kan­nat­taa par­hai­ten siel­lä mis­sä on eni­ten ihmisiä.

    Suo­mes­sa pos­ti­ku­luis­sa kau­pun­git sub­ven­toi­vat maa­seu­tua kos­ka pos­tin hin­nat on sää­del­ty samoik­si ympä­ri maan, Itel­lan arvio on ulko­muis­tis­ta että tuon sub­ven­tion suu­ruus on noin 200 mil­joo­naa vuo­des­sa. Tämä on kui­ten­kin muut­tu­mas­sa, osit­tain EU:n pos­ti­di­rek­tii­vin myö­tä, mut­ta ennen kaik­kea sik­si että kil­pai­le­vil­la toi­mi­tus­ta­voil­la ei ole tuol­lai­sia rajoitteita.

    Pahoit­te­len pur­kaus­ta, mut­ta olen näh­nyt aivan lii­kaa sinän­sä hyvää tar­koit­ta­vien ihmis­ten etä­vi­ri­tyk­siä joi­hin on ase­tet­tu suu­ria odo­tuk­sia. Ja sit­ten kun mit­kään odo­tuk­set eivät toteu­du, niin seu­raa tai­vas­te­lua tyy­lin aika, tek­niik­ka, yri­tyk­set, tms. eivät ole kyp­siä. Joka on eri­koi­nen tapa sanoa että ei se nyt vaan toimi.

  13. Hyvä­hän siel­lä peri­fe­rias­sa on verk­ko­kau­pan pal­ve­lui­ta käyt­tää, kun sin­ne on ensin val­tion rahoil­la vedet­ty valo­kaa­pe­lit ja sit­ten vie­lä kau­pan pääl­lä sub­ven­toi­tu pos­ti­mak­sut­kin kau­pun­ki­lais­ten pussista.

  14. Tie­to­ko­ne­kaup­pa on niin vai­kea ala, että tus­kin täs­sä on laa­jem­man mal­lin poh­ja: ohuet kat­teet, isot volyy­mit, jot­ka kui­ten­kin koh­dis­tuu vain pie­neen osaa vali­koi­maa, jär­jet­tö­män lyhyt mal­lis­ton elin­kaa­ri, jne. Pie­nel­le kau­pal­le kon­sep­ti muis­tut­taa kai lähin­nä poke­rin peluu­ta — on se sit­ten tai­to­pe­li tai ei.

    Verkkokauppa.com hauk­kaa kui­ten­kin kas­vu­ha­lui­se­na koko ajan lisää leveyt­tä vali­koi­miin­sa, eikä ero vaik­ka­pa Gigant­tiin ole enää kau­hean mer­kit­tä­vä. Samal­la myy­mä­läs­sä esil­lä ole­va mal­lis­to (olkoon­kin tukkureiden/maahantuojien sin­ne tuo­ma) supis­tuu koko ajan. En siis usko, että Verkkokauppa.com ole mikään yli­voi­mai­nen tai eri­kois­laa­tui­nen kon­sep­ti, joka ei sai­si äkkiä kil­pai­lua, mut­ta ko. alan heik­ko tuot­to sijoi­tet­tuun pää­omaan näh­den var­maan kar­sii kilpailua.

    Kau­pun­gin ja ympä­ris­tö­te­ho­kaan ajat­te­lun kan­nal­ta Verkkokauppa.com tar­jo­aa kui­ten­kin pal­jon plus­saa. Toi­vot­ta­vas­ti uusi sijain­ti sai­si käy­tän­nös­sä jär­ke­vät kul­ku­yh­tey­det, oli sit­ten kul­ku­neu­vo tai kul­ki­ja mikä tahansa.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, kuin­ka suu­ri osa kau­pan asiak­kais­ta tulee autol­la ja kuin­ka moni ilman.

    Täs­sä koh­taan van­ha sijain­ti oli aivan täy­del­li­nen; erin­omai­set kul­ku­yh­tey­det hou­kut­te­li monen käyt­tä­mään jouk­ko­lii­ken­net­tä vaik­ka auto oli­si­kin per­hees­sä vaih­toeh­to. Sil­ti autol­la pys­tyi hel­pos­ti asioi­maa pai­kal­la, kun tätä mah­dol­li­suut­ta ei oltu eri­tyi­ses­ti han­ka­loi­tet­tu. Uskoi­sin tar­peen sanel­leen kul­ku­muo­don enem­pi kuin pakon — pelot­ta­vaa, eikö?

  15. Verk­ko­kau­pan sijain­ti sen­si­jaan on ollut kau­pan toi­mi­ta­ta­van ja asia­kas­kun­nan huo­mioon ottaen vähin­tään­kin outo.”

    Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa on pal­jon yri­tyk­siä ja lähel­lä asuu pal­jon autot­to­mia nört­te­jä, joten Ruo­ho­lah­ti oli itse asias­sa todel­la hyvä paikka.

  16. Verk­ko­kaup­paa aut­taa myös se, että mui­den tie­to­ko­ne­kaup­po­jen tren­di­nä on pit­kään ollut se, ettei heil­lä ole mitään enää hyl­lys­sä. Kaik­kia tuot­tei­ta on saa­nut odot­taa joko vii­kon, pari maa­han­tuo­jal­ta tai aina­kin pari, kol­me päi­vää liik­keen omas­ta varas­tos­ta tms.
    Kun vie­lä tähän lisä­tään huo­not kuvauk­set tuot­teis­ta ja vali­koi­mis­ta *, lii­ka muo­din ja blin­gin peräs­sä juok­se­mi­nen **, tiet­ty laa­tu­tie­toi­suu­den puu­te perus­asiois­sa, sekä myy­mä­löi­den siir­tä­mi­nen perä­hi­kiäl­le, ei pää­kau­pun­ki­seu­dul­la oikein ole enää käte­viä tietokoneliikkeitä.

    *) Verk­ko­kau­pal­la on kui­ten­kin aika hyvät perus­ku­vauk­set tuotteista.
    **) esim. vali­koi­mas­ta on hävi­tet­ty ns. asial­li­sen näköi­set perus­tor­ni­ko­te­lot kokonaan

    Verk­ko­kaup­pa nyt tosin näyt­täi­si ole­van muut­tu­mas­sa “mus­tak­si pörs­sik­si” kodin­ko­nei­den myö­tä, joten tie­to­ko­ne­ta­va­ran pai­noar­vo vähe­nee. Vas­taa­vas­ti muu­ten elekt­ro­niik­ka­kom­po­nent­ti­liik­kei­den vali­koi­mat­kin huo­non­tu­vat (tai eivät aina­kaan kas­va vas­taa­maan maa­il­man vali­koi­mia edes tuo­te­ryh­mien osal­ta) ja myy­mä­lät siir­re­tään jon­ne­kin kuuseen. Ympä­ris­tö alkaa tun­tua joten­kin kau­hean har­ras­te­lu­vi­ha­mie­li­sel­tä, kun vie­lä muun­kin har­ras­te­lu­liik­keet lopet­ta­vat tai aina­kin supis­ta­vat valikoimiaan.

    Sama muu­ten tun­tuu päte­vän peli­myyn­tiin. Joten­kin tun­tuu, ettei ketään oikein kiin­nos­ta se itse toi­min­ta. Kes­ki­ty­tään genee­ri­syy­teen ja “isoi­hin nimiin”. Tulee mie­leen soittolistaradiot.

    Suo­mes­ta ei enää koh­ta saa ostet­tua mitään kivaa.

  17. Verk­ko­kau­pan tule­vai­suus meni jo:
    http://web.archive.org/web/20010927092825/http://boo.com/

    Ernst Malms­te­nin suo­men­net­tu­kin kir­ja sii­tä, miten ruot­sa­lais­kol­mik­ko tuho­si $130 000 000 ris­ki­pää­omaa puo­les­sa vuo­des­sa, pitäi­si olla pakol­lis­ta luke­mis­ta kauppaoppilaitoksissa.

    Tai siis net­ti­kau­pan tule­vai­suus on ehti­nyt men­nä mon­ta ker­taa. Esi­mer­kik­si SOK suun­nit­te­li siir­tä­vän­sä auto­kau­pan net­tiin jo kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten. Sit­ten Jere Lah­ti perui hank­keen, kun “auto­kaup­paa teh­des­sä pitää pääs­tä pot­ki­maan ren­kai­ta”. Tär­keäm­pi syy tai­si liit­tyä val­mis­ta­jien kans­sa käy­tyi­hin neu­vot­te­lui­hin ja sii­hen, että ei SOK halun­nut tuho­ta arvoketjua.

    Päi­vit­täis­ta­va­rat­kin oli­vat ihan juu­ri koh­ta siir­ty­mäi­sil­lään net­tiin — siis kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten. Kai siel­lä joku pro­mil­le jo onkin.

    Tär­keä syy, mik­si kaup­paa käy­dään edel­leen perin­tei­sin muo­doin, on se, että shop­pai­lu on monel­le har­ras­tus. Nai­set käyt­tä­vät noin 80% kai­kis­ta kulu­tuk­seen mene­vis­tä rahois­ta ja rakas­ta­vat shop­pai­lua, jos näin poliit­ti­ses­ti epä­kor­rek­ti yleis­tys sal­li­taan. Mie­hi­sem­pi ja sel­väs­ti vähäi­sem­pi kulu­tus taas onkin siir­ty­mäs­sä net­tiin. Monel­le van­huk­sel­le net­tios­ta­mi­nen oli­si tai­vaan lah­ja, kun­han se vain teh­täi­siin riit­tä­vän helpoksi.

    Tar­jon­ta­puo­lel­la net­ti­kau­pan ole­mat­to­muus joh­tuu kai jär­jet­tö­mis­tä työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sis­ta. Päi­vit­täis­ta­va­ran tai vaik­ka pizzan kus­kaa­mi­nen on perus­työ­tä esi­mer­kik­si opis­ke­li­joil­le Jenk­ki­löis­sä. Suo­mes­sa pide­tään jär­ke­väm­pä­nä pitää noin 30% nuo­ris­ta mie­his­tä työt­tö­myys­kor­tis­tos­sa ja mies­opis­ke­li­joi­den kesä- ja osa-aika­työt kor­til­la, vaik­ka juu­ri tuol­lai­nen autol­la aje­lu sopi­si erin­omai­ses­ti val­tion kal­toin koh­te­le­mal­le ja syr­jäy­ty­mi­sel­lä uhkai­lul­le nuo­ru­kai­sel­le tai pien­tä lisä­tie­nis­tiä tar­vit­se­val­le opis­ke­li­jal­le — ja siis nime­no­maan nuo­ril­le mie­hil­le niin, että kul­ta­pos­susu­ku­puo­li ei heti vei­si noi­ta­kin töitä 😉 

    (Olen nimit­täin täs­sä seu­rail­lut sivus­ta kah­den poi­ka­ni kesä­työ­kär­si­mys­tä nyt parin vuo­den ajan. Tilan­ne ei ole ter­ve, jos kor­kea­kou­lus­sa opis­ke­le­val­le nuo­rel­le mie­hel­le ei ole tar­jo­ta kuin puhe­lin­myyn­ti­työ­tä. Jos pitää työ­tä teh­dä alle ton­nin kuu­kausi­pal­kal­la, oli­si edes mie­le­käs­tä työ­tä, eikä leh­den­myyn­tiä kultapossusukupuolelle.)

  18. Tpyy­luo­ma:

    Pahoit­te­len pur­kaus­ta, mut­ta olen näh­nyt aivan lii­kaa sinän­sä hyvää tar­koit­ta­vien ihmis­ten etä­vi­ri­tyk­siä joi­hin on ase­tet­tu suu­ria odo­tuk­sia. Ja sit­ten kun mit­kään odo­tuk­set eivät toteu­du, niin seu­raa tai­vas­te­lua tyy­lin aika, tek­niik­ka, yri­tyk­set, tms. eivät ole kyp­siä. Joka on eri­koi­nen tapa sanoa että ei se nyt vaan toimi. 

    Tek­niik­ka muut­tuu, ihmi­set eivät.

    Vaik­ka en nyt aivan täy­sin eri miel­tä ole­kaan kir­joit­ta­mas­ta­si, niin näh­däk­se­ni olet sii­tä huo­li­mat­ta vää­räs­sä, mitä tulee tähän olet­ta­muk­seen, että “etä­vi­ri­tyk­set” eivät vai­kut­tai­si voi­mak­kaas­ti ihmis­ten ja yri­tys­ten sijoittumiseen.

    Perus­te­lu­ni on seuraava.

    Tie­deyh­tei­söl­lä on var­sin vank­ka yksi­mie­li­syys sii­tä, että ihmi­set käyt­tä­vät liik­ku­mi­seen­sa jota­kuin­kin vakio­ajan, mikä joh­tuu sii­tä, että meil­lä on käy­tet­tä­vis­säm­me 24 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa. Tek­nii­kan kehit­ty­mi­nen (junat, autot, len­to­ko­neet) ovat tie­ten­kin mah­dol­lis­ta­neet mer­ki­väs­ti nopeam­man liik­ku­mi­sen, mut­ta tämä ei ole lyhen­tä­nyt liik­ku­mi­seen käy­tet­tyä _aikaa_. Sen sijaan lii­ku­tut mat­kat ovat kas­va­neet (tätä voi sit­ten näkö­kul­mas­ta riip­puen tar­kas­tel­la joko toi­min­to­jen kes­kit­ty­mi­se­nä, yhteis­kun­ta­ra­ken­teen hajau­tu­mi­se­na tai vaik­ka­pa elä­män­ta­van muuttumisena).

    Vähem­mäl­le huo­miol­le näis­sä etä­työ­vi­siois­sa (tai yli­pää­tään tie­to­lii­ken­ne­tek­nii­kan vai­ku­tuk­sis­sa) on usein jätet­ty se, että on luul­ta­vaa, ettei tämä­kään tek­niik­ka vähen­nä liik­ku­mi­seen käy­tet­tyä aikaa (täs­tä on jon­kin ver­ran evi­dens­siä­kin). Käy­tän­nös­sä uusi tek­niik­ka tar­koit­taa sel­lai­sia ilmiöi­tä, että ihmi­set asu­vat yhä kau­em­pa­na työ­pai­kas­taan, mut­ta käy­vät siel­lä har­vem­min. Itse liik­ku­mi­seen käy­tet­ty aika kui­ten­kin pysyy suun­nil­leen sama­na. Eli toi­sin sanoen, ihmi­set asu­vat entis­tä enem­män “kor­ves­sa” — ja täs­sä yhtey­des­sä “kor­pi” tar­koit­taa myös esi­mer­kik­si Hel­sin­kiä, kun sitä ver­ra­taan esi­mer­kik­si New Yor­kiin tai Pekingiin.

    Se, mis­sä olen kans­sa­si käsit­tääk­se­ni samaa miel­tä — ja eri miel­tä Ilpo Per­naan kans­sa — on se, että kau­pun­gis­tu­mi­nen tulee jat­ku­maan. Tämä joh­tuu sii­tä, että kau­pun­geis­sa talou­del­li­nen toi­min­ta kaik­ki­nen­sa on yli­voi­mai­ses­ti tehok­kaam­paa peri­fe­ri­aan ver­rat­tu­na. Tie­to­lii­ken­ne ei tätä muu­ta, kos­ka mak­ka­ra­pa­ket­ti tai hius­ten leik­kuu ei edel­leen­kään siir­ry valo­kui­tua pitkin.

    Kuvauk­se­si “etä­vi­ri­tys­ten” ongel­mis­ta ja epä­rea­lis­ti­sis­ta odo­tuk­sis­ta ovat var­maan­kin sinäl­lään aivan oikei­ta ja todel­li­sia, mut­ta tähän vas­taan lai­naa­mal­la Osmo A. Wii­oa: “Lähi­tu­le­vai­suus yliar­vioi­daan ja kau­kai­nen tule­vai­suus aliarvioidaan”

    Jos me ole­tam­me näi­den etä­vi­ri­tys­ten yhtäk­kiä muut­ta­van koko peli­ken­tän, olem­me hako­teil­lä. Toi­saal­ta, pit­käl­lä aika­vä­lil­lä muu­tok­set ovat hyvin mer­kit­tä­viä (tätä voi­si kut­sua vaik­ka glo­ba­li­saa­tiok­si, jos haluaisi).

    Kari

  19. Käsit­tääk­se­ni uusien auto­jen myyn­nis­sä iso osa voi­tos­ta teh­dään lisä­här­päk­kei­den ja rahoi­tus­sys­tee­mien myyn­nil­lä. Perus­mal­lien hin­nat taas on pai­net­tu mah­dol­li­sim­man alas, jot­ta voi­daan mark­ki­noi­da tyyliin:“Hinnat alkaen…” Myyn­ti­pop­poo tekee palk­kan­sa arvoi­sen työn juu­ri sii­nä, että saa asiak­kaan osta­maan muu­ta­kin kuin sen perusmallin. 

    Suo­raan ver­kos­ta tila­tes­sa tämä jäi­si pois ja ihmi­set ostai­si­vat var­maan enem­män nii­tä perus­mal­le­ja ja sitä kaut­ta auto­val­mis­ta­jien voi­tot jäi­si­vät pie­nem­mik­si. Täs­sä voi olla syy sii­hen, mik­si tämä ei niis­tä vai­ku­ta eri­tyi­sen hou­kut­te­le­val­ta mallilta. 

    Käy­tet­ty­jen auto­jen koh­dal­la tilan­ne on tie­ten­kin toi­nen. Sii­nä auto on mikä on ja sen kaik­ki lisä­va­rus­te­lut voi­daan lis­ta­ta netis­sä sii­nä, mis­sä autokaupassakin. 

    Toi­nen vai­kut­ta­va teki­jä on hin­ta. Parin kym­me­nen ton­nin uut­ta autoa ostaes­sa on val­mis näke­mään vähän vai­vaa ja var­mis­tu­maan sii­tä, että auto on sel­lai­nen kuin halu­aa. Sik­si sil­lä käy­dään tes­tia­jol­la jne. Ton­nin parin käy­te­tyn auton koh­dal­la tämä taas ei ole niin tär­ke­ää. Kun­han myy­jä myy sitä, mitä lupaa (eli jos sanoo, ettei autos­sa ole tun­net­tu­ja viko­ja, niin sii­nä ei myös­kään ole ja ker­too rehel­li­ses­ti kaik­ki pie­net puut­teet ja viat) ja suos­tuu kau­pan pur­ka­mi­seen, jos auton kuvaus ei pidä paik­kaan­sa, auton voi aika hyvin ostaa netin kauttakin.

  20. En tie­dä mik­si Osmo yrit­tää kään­tää tätä asi­aa näyt­tä­mään niin, ettei kysees­sä ollut vero­tu­lo­jen takia teh­ty pää­tös, vaaan pal­ve­lui­den tur­vaa­mi­sek­si teh­ty. Ei vakuu­ta Hesa­rin lausunto. 

    Täs­sä ei kui­ten­kaan ollut kysy­mys vero­tu­lois­ta vaan pal­ve­lui­den tur­vaa­mi­ses­ta. Pidän menet­te­lyä hyväk­syt­tä­vä­nä, kos­ka muu­ten kau­pun­ki­lais­ten pal­ve­lu­ta­so oli­si laskenut.”

    1. Sii­nä mene­tet­tiin asun­to­ja. Kyl­lä vero­tu­lot tule­vat lähin­nä asuk­kail­ta. Ei kai tuo yri­tys nyt mikään jät­ti­voit­to­ja teke­vä ole.

  21. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, kuin­ka suu­ri osa kau­pan asiak­kais­ta tulee autol­la ja kuin­ka moni ilman.

    Jotain osviit­taa: Kul­ku­muo­to-osuu­det eri­kois­kau­pas­sa ydin­kes­kus­tas­sa on 10% autol­la, 65% jouk­ko­lii­ken­teel­lä ja 25% kevyel­lä lii­ken­teel­lä. Koko seu­dun tasol­la luvut ovat 45% — 35% — 20%. Ruo­ho­lah­den ja mui­den yksit­täis­ten kes­kus­ten koh­dal­ta ei ole oikein sel­viä luku­ja, mut­ta: “Itä­kes­kuk­seen suun­ta­tu­vis­ta ostos­mat­kois­ta lähes 60 % teh­tiin jouk­ko­lii­ken­net­tä käyt­täen, kun taas Van­taal­la sijait­se­vaan Jum­boon teh­dyis­tä (aineis­tos­sa ole­vis­ta) liki vii­des­tä­kym­me­nes­tä mat­kas­ta yhtä­kään ei teh­ty jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nein, vaan lähes kaik­ki henkilöautolla.”

    Eli arva­taan nyt sit­ten noil­la perus­tein 20% — 60% — 20% Ruo­ho­lah­del­le. Oli­si kiel­tä­mät­tä haus­ka tietää.

    Läh­de: KSV 2009 “Kau­pan kaa­voi­tus Helsingissä
    Osa II: Eri­kois­kaup­pa”, sivu 37 http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/julk_2009‑9.pdf

  22. Auto­tuk­ku­rin” pitäi­si pys­tyä saman­ta­pai­seen hyvin kat­ta­vaan pal­ve­luun kuin mitä verkkokauppa.com tar­jo­aa saa­dak­seen jalan­si­jaa. Eli val­ta­va vali­koi­ma, neu­von­ta, huol­to­pal­ve­lut, sie­det­tä­vät toi­mi­tusa­jat, yms.

    Joku tuos­sa mai­nit­si­kin että auto­teh­tail­ta on käy­tän­nös­sä mah­do­ton saa­da auto­ja myyn­tiin viral­lis­ten maa­han­tuon­ti­ka­na­vien ohi.

    On ole­mas­sa pie­niä job­ba­rei­ta jot­ka tuo­vat käy­tet­ty­jä auto­ja mm Sak­sas­ta. Pie­ni toi­mi­ja ei pys­ty tar­joa­maan kovin kum­mois­ta takuu- tai huol­to­pal­ve­lua, ja huhu­jen mukaan viral­lis­ten maa­han­tuo­jien huol­lot suh­tau­tu­vat pen­seäs­ti mui­den maa­han­tuo­miin autoihin.

    Auto-ostok­seen liit­tyy pal­jon tun­tei­ta, vaik­ka sitä ei itsel­leen mie­lel­lään myön­nä. Autoa ostaes­sa lue­taan 100 eri­lais­ta auto­tes­tiä ja tek­nis­tä ver­tai­lua, mut­ta osto­pää­tös teh­dään lopul­ta sen perus­teel­la mis­sä autos­sa on kivoin fii­lis istua 🙂

  23. Ihan muu­ta­mal­la sanal­la tekee vie­lä mie­li jat­kaa, vaik­ka uhkaa men­nä pahas­ti asian vierestä. 

    Miten kau­an voi tämä niin sanot­tu hyvin­voin­ti­val­tio jat­kaa ole­mas­sao­lo­aan, kun nuo­ri­son koke­mus työ­mark­ki­noil­la on pet­ty­mys toi­sen­sa perään? Mitä se tar­koit­taa maan talou­den tule­vai­suu­den kan­nal­ta, kun nuor­ten par­haim­mis­to, huip­pu­kor­kea­kou­lu­jen opis­ke­li­jat eivät saa edes net­ti­kaup­pa­kus­kin hom­mia puu­mat­ta­kaan alaan liit­ty­vis­tä töis­tä, jot­ka paran­tai­si­vat ammat­ti­tai­toa? Sit­ten on vie­lä tie­tys­ti ne nuo­ret, lähin­nä mie­het, jot­ka syr­jäy­ty­vät kou­lu­tuk­ses­ta­kin. Mis­sä vai­hees­sa noi­den nuo­ru­kais­ten tilan­ne on niin paha ja mää­rä niin suu­ri, että alam­me raken­taa muu­re­ja asui­na­luei­den ympä­ril­le? Kuka pitää sil­loin niin sanot­tua hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa edes pelas­ta­mi­sen arvoi­se­na, jos se on tar­jon­nut lähin­nä leh­den­myyn­ti­töi­tä €600 kuukausipalkalla.

    Nuor­ten mies­ten työt­tö­myys on, muu­ten, huo­non­tu­nut tren­din­omai­ses­ti vii­mei­set kym­me­nen vuot­ta. Kovin kor­keal­la se ei kuin­kaan tun­nu ole­van poliit­tis­ten ongel­mien asialistalla. 

    Ongel­ma liit­tyy tie­tys­ti työ­mark­ki­noi­den mur­rok­seen. Esi­mer­kik­si raken­nus­työt mene­vät nyky­ään yhä useam­min muu­ta­man euron tun­ti­pal­kal­le työs­ken­te­le­vil­le ulko­maa­lai­sil­le. Pal­ve­lua­lo­jen työ­pai­kat lisään­ty­vät, mut­ta niis­sä työ­nan­ta­jat suo­si­vat sel­keäs­ti nai­sia ja niin pois päin. 

    Oli­si todel­la hie­noa, jos pys­tyt­täi­siin yhdis­tä­mään voi­mat niin, että tämä maan tule­vai­suu­den suu­rin uhka voi­tai­siin vält­tää. Ai, sel­lai­nen voi­main yhdis­tä­mien oli jo ja tulos jäi mitättömäksi.

  24. 1960-luvul­la Kal­le Ant­ti­la ran­taut­ti Ame­ri­kas­ta pos­ti­myyn­nin Suo­meen. Sii­nä leh­ti­ku­vien perus­teel­la tilat­tiin kaik­kea tar­pee­ton­ta ja tar­peel­lis­ta ja pos­ti toi peril­le. Nyt tämä kaup­pa on siir­ty­nyt säh­köi­seen muo­toon. Ei tämä mitään uut­ta ole.

  25. Vii­mei­sen parin vuo­den aika­na kun valuut­ta­hei­lah­te­lua on ollut niin olen huo­man­nut että yksin­ker­tai­sin tapa ostaa elekt­ro­niik­ka on sak­sas­ta tai bri­teis­tä. hin­ta­ver­tai­lun voi jokai­nen teh­dä itse osoit­tees­sa idealo.de. useas­ti toi­mi­tus on peril­lä ennen kuin se on kul­ke­nut verk­ko­kau­pan, raja­lan tai vas­taa­van kaut­ta kos­ka varas­tot ovat pää­sään­töi­ses­ti sak­sas­sa tai tans­kas­sa. esim muis­ti­kort­ti kame­raan mak­saa puo­let sii­tä mitä raja­lal­la. val­ta-osa verkkokauppa.com:n tuot­teis­ta ei ole heil­lä varas­tos­sa vaan tila­taan samois­ta varas­tois­ta jos­ta ne läh­te­vät manner-euroopasta. 

    suo­men pos­ti on lisäk­si niin teho­ton & hin­noi­tel­lut itsen­sä niin että esim. tie­to­ko­ne­seen tar­vit­ta­vat osat pait­si kote­lon saa sak­sas­ta lähet­ti­pal­ve­lul­la koti-ovel­le samaan hin­taan kuin hel­sin­gin sisällä..mutta pos­tin jaka­ma­na pal­jon tehot­to­mam­min (2–3pvä ero). tämä on var­mas­ti se syy mik­si esim. verkkokauppa.com yrit­tä käyt­tää eri jake­lu­ta­po­ja (esim. r‑kioskit).

    esi­merk­ki­nä suo­ri­tin heti hyl­lys­sä hin­taan 833

    tai koto-suo­mes­ta 5–10 pvä toi­mi­tusai­ka (siis ennen pos­ti­tus­ta) 1105

    http://www.idealo.de/preisvergleich/OffersOfProduct/1212899_-core-i7-965-xe-box-sockel-1366–45nm-bx80601965-intel.html

    http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=35802

  26. Sii­nä mene­tet­tiin asun­to­ja. Kyl­lä vero­tu­lot tule­vat lähin­nä asuk­kail­ta. Ei kai tuo yri­tys nyt mikään jät­ti­voit­to­ja teke­vä ole.

    Mitä?!?
    Mihin tämä oikein on vastaus?
    Voi­sit­ko lait­taa nii­tä blockquo­te-täge­jä tai edes kom­men­tin alkuun “@nönnönnöö:”?

  27. Kari:“Ei täy­tyi­si. Meil­lä on ihan koh­tuul­li­sen hyvin toi­mi­vat lii­ke­ti­la- ja vähit­täis­myyn­ti­mark­ki­nat, ja kes­kus­taan sijoit­tu­vat täs­mäl­leen ne liik­keet, joi­ta ihmi­set sin­ne halua­vat (jois­ta he tuot­tei­ta ja pal­ve­lu­ja ostavat).”

    Eihän ole, hin­nat nouse­vat, ja Hel­sin­gis­sä kaik­ki on kal­liim­paa kuin maaseudulla.Verkkokauppa tulee muut­ta­maan Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tan kau­pan niin kal­liik­si, että se ei kan­na­ta. Se on vää­jää­mä­tön kehi­tys. Suo­men mark­ki­nat ihmis­ten vähäi­syy­des­tä joh­tuen ovat niin pie­net, että osta­jia ei rii­tä jat­ku­vas­ti kal­lis­tu­viin pal­ve­lui­hin. Emme voi odot­taa saman­lais­ta väes­tön tuo­maa osto­voi­man nousua kuin USA:n tms. suu­ris­sa metropoleissa.

    Verk­ko­kau­pas­sa on huo­mat­ta­va, että logis­tiik­ka on rajoi­te­tum­paa. Enää ei tar­vi­ta väli­va­ras­to­ja vaan asiak­kaan tilaa­ma tuo­te menee suo­raan Hong Kon­gis­ta Pasi­laan tai Pihtiputaalle.

  28. Ilpo P kir­joit­ti, “Shop­pai­lu ei ole vapaa-ajan viet­tä­mis­tä ter­veel­lä taval­la. Tämän uskoi­sin vih­rei­den­kin allekirjoittavan.”

    Olen äänes­tä­nyt vih­rei­tä ja en alle­kir­joi­ta, Cali­for­nias­sa suht suu­ri osa tie­to­ko­ne­kau­pas­ta on siir­ty­ny Applen omis­ta­miin omiin liik­kei­siin ja mikäs niiss on hen­ga­ta, hyvät pai­kat kau­pun­geis­sa ja ostos­kes­kuk­sis­sa, hyvä valais­tus, kiva sisus­tus, genius bar jos­ta saa apua, kurs­se­ja vaik­ka valo­ku­vauk­ses­ta ja edi­toin­nis­ta yms yms. 

    Eikö­hän nii­tä sen tyy­li­siä liik­kei­tä ran­tau­du Hesaan­kin koh­ta pian, ja onkin jo ran­tau­tu­nut, aina­kin vaa­te-muo­ti alalla.

  29. Ennen van­haan 1970-luvun lop­pu­puo­lel­la Radio-Mik­ro jakoi tuo­te­luot­te­loa ympä­ri Suo­mea, jos­ta voi­tiin tila­ta puhe­li­mit­se tai tilaus­ku­pon­gil­la tuotteita.

    Oli var­maan­kin elekt­ro­niik­ka-alan ura­nuur­ta­ja net­ti­myyn­nin pienoorina.

    Ja kyl­lä­hän len­tä­viä­lausei­ta tue­te­luet­te­los­sa vil­jel­tiin, tyy­liin kuten : “Osta kilo japa­ni­lais­ta elekt­ro­niik­kaa, niin aina­kin tuot­teet toi­min­ta­kun­nos­sa myytäessä”.

    Mut­ta kos­kaan em. liik­keen kans­sa ei jou­tu­nut vai­keuk­siin myy­mien­sä tuot­tei­den laa­dun kohdalla.
    Aina oli tila­tun jou­kos­sa muu­ta­ma toi­mi­va kap­pa­le, ja hin­ta per toi­mi­va kap­pa­le oli tilaa­jal­le edullinen.

  30. tpyyluoma:“täyttä potas­kaa. Asia on täy­sin päin­vas­toin, tie­to­tek­niik­ka kor­re­loi kau­pun­gis­tu­mi­sen kanssa.”

    Jos kak­si asi­aa tapah­tuu yhtä­ai­kaa, niin ne eivät vält­tä­mät­tä ole syy ja seu­raus­suh­tees­sa. Kuten ei täs­sä­kään. Kau­pun­gis­tu­mi­nen sisän­sä ei lisää tie­to­tek­niik­kaa eikä tie­to­tek­nii­kan kas­va­mi­nen lisää kaupungistumista. 

    Syltty:“Hyvähän siel­lä peri­fe­rias­sa on verk­ko­kau­pan pal­ve­lui­ta käyt­tää, kun sin­ne on ensin val­tion rahoil­la vedet­ty valo­kaa­pe­lit ja sit­ten vie­lä kau­pan pääl­lä sub­ven­toi­tu pos­ti­mak­sut­kin kau­pun­ki­lais­ten pussista.”

    Uudel­le­maal­le on tänä vuon­na (vai vaa­li­kau­del­la) mak­set­tu val­tion pus­sis­ta 1,4 mrd:n tieinvestoinnit.

    Onnek­si Sylt­ty on itse asias­sa samaa miel­tä kans­sa­ni: “hyvä siel­lä maal­la on verk­ko­kau­pan pal­ve­lui­ta käyttää.”

  31. Vähän nuri­naa… Verkkokauppa.comin tuot­teet oli­vat ennen hal­vem­pia kuin muu­al­la, mut­ta kun kil­pai­li­jat ovat vähi­tel­len men­neet nurin, hin­ta­ta­soa on voi­tu nos­taa. Sak­sas­ta sai­si hal­vem­mal­la, mut­ta on kivem­pi nou­taa tuo­te liikkeestä.

    Pal­kat ovat ihan sur­keat Pamin tau­luk­ko­pal­kat ja yri­tys käyt­tää härs­kis­ti hyväk­si tie­to­ko­neis­ta kiin­nos­tu­nei­ta nuo­ria jät­kiä tar­joa­mal­la pal­kat­to­mia har­joit­te­lui­ta, jois­sa teh­dään käy­tän­nös­sä kassatyötä. 

    Tuo­te­pa­lau­tuk­sia ei Verkkokauppa.com hoi­da kun­nol­la, vaan yrit­tää aina livis­tää niis­tä ja ohja­ta kulut­ta­jan val­mis­ta­jal­le, vaik­ka oikeus on hoi­taa asia Vk.comin kans­sa. Täs­tä löy­tyy hake­mal­la Googlel­la “verkkokauppa.com takuu”.

    Sen sijaan plus­saa on ollut lois­ta­va sijain­ti, joka nyt muut­tuu huo­mat­ta­vas­ti han­ka­lam­mak­si. Ei tai­da Samu­li Sep­pä­lä ymmär­tää, mikä mer­ki­tys jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä on ollut liik­keen menestykselle.

  32. Uusi yri­tys (esi­kat­se­lu oli­si kiva lisä…)

    Ilpo Per­naa:

    Eihän ole, hin­nat nouse­vat, ja Hel­sin­gis­sä kaik­ki on kal­liim­paa kuin maaseudulla. 

    Niin, ja aja­tel­la­kaan sitä, kuin­ka kovat hin­nat Suo­mes­sa ovat­kaan ver­rat­tu­na vaik­ka Bur­ki­na Fasoon!

    Verk­ko­kaup­pa tulee muut­ta­maan Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tan kau­pan niin kal­liik­si, että se ei kan­na­ta. Se on vää­jää­mä­tön kehitys 

    Ihan haus­ka teo­ria. Har­mi, että se on sekä val­lit­se­van talous­teo­rian että empi­rian tuot­ta­man aineis­ton kans­sa ristiriidassa.

    Kari

  33. Kyl­lä tuos­sa käy­tet­ty­jen auto­jen kau­pas­sa pitäi­si saa­da raken­teel­li­nen uudis­tus aikaan. Myin auto­ni aika­naan alle 9 ton­nil­la, mut­ta auto­kaup­pa ilmoit­ti myy­vän­sä sen 14 ton­nil­la. Auto kiil­lo­te­taan ja sitä sei­so­te­taan kuu­kausi pari valais­tus­sa hal­lis­sa. Sii­tä­kö syn­tyy tuo puo­li autol­lis­ta lisäarvoa?
    Voi­si­ko tie­to­tek­nii­kal­la alen­taa kustannuksia?

  34. Kari, liik­ku­mi­seen käy­te­tyn ajan olles­sa vakio lie­nee niin kai mat­ko­jen pituus riip­puu liik­ku­mi­sen nopeu­des­ta. Se mitä minä haen takaa on se että tie­to­lii­ken­teel­lä ei ole tämän kans­sa yhtään mitään teke­mis­tä, eli parem­mat tie­to­lii­ken­neyh­tey­det eivät aina­kaan kas­va­ta etäi­syyk­siä, evi­dens­si itsea­sias­sa viit­taa päin­vas­tai­seen suuntaan.

    Jos ihmi­set käy­vät työ­pai­kal­laan har­vem­min sen edel­ly­tys on että työ on yhä itse­näi­sem­pää. Kehi­tys vaan näyt­tää kul­ke­van pikem­min­kin päin­vas­tai­seen suun­taan, eli työ on yhä enem­män sitä että teh­dään jotain mui­den kans­sa. Tämä on mie­les­tä­ni seu­raus­ta eri­kois­tu­mi­sas­teen kasvusta,
    samaa tuo­tet­ta tai pal­ve­lua tuot­taa suu­rem­pi mää­rä ihmi­siä. Esi­mer­kik­si IT-puo­lel­la vie­lä kym­me­nen vuot­ta sit­ten oli mah­dol­lis­ta että yksi tai kak­si ihmis­tä hal­lit­si riit­tä­vän hyvin kai­ken tek­nii­kan, lii­ke­toi­min­nan ja muut asiat jot­ka liit­ty­vät jon­kun säh­köi­sen pal­ve­lun tuot­ta­mi­seen, nyky­ään ei.

    Fyy­sis­ten väli­mat­ko­jen kas­vat­ta­mi­ses­ta työn­te­ki­jöi­den tai toi­mi­paik­ko­jen välil­lä seu­raa välit­tö­miä ja välil­li­siä kus­tan­nuk­sia, ja ne eivät todel­la­kaan ole pie­niä. Hyö­ty­puo­lel­la taas esi­mer­kik­si mitään sel­lais­ta vies­tin­tä­tek­niik­ka jota ei voi­si käyt­tää pai­kan pääl­lä mut­ta voi käyt­tää etä­nä ei ole. Mikä se lisä­ar­vo on vaik­ka sii­nä että hajaut­taa toi­min­not pit­kin Suo­mea? Yksi hyö­ty on se että voi­daan hank­kia osaa­mis­ta jota ei ole pai­kal­li­ses­ti saa­ta­vill­la, toi­nen hakea hal­vem­paa työ­voi­maa, mut­ta kum­paa­kin hae­taan muis­ta kes­kuk­sis­ta eikä niin­kään reuna-alueilta.

    Se mitä minä hain takaa Per­naal­le vas­ta­tes­sa­ni on se että syr­jä­seu­tu­jen sel­viy­ty­mis­stra­te­gia ei voi olla se että joten­kin ihmeel­li­ses­ti tek­no­lo­gia muut­taa mil­lä het­kel­lä hyvän­sä kai­ken. Isoin vies­tin­tä­tek­ni­nen muu­tos oli puhe­lin, ja sen vai­ku­tuk­set lie­nee jo nähtävissä.

  35. Mik­ko V
    “Myin auto­ni aika­naan alle 9 ton­nil­la, mut­ta auto­kaup­pa ilmoit­ti myy­vän­sä sen 14 tonnilla”

    Et sit­ten tul­lut tar­kas­ta­neek­si käy­pää hin­ta­ta­soa netis­tä? Netis­tä löy­tyy auton kuin auton mark­ki­na-arvo ihan paril­la kliksulla.

  36. Et sit­ten tul­lut tar­kas­ta­neek­si käy­pää hin­ta­ta­soa netis­tä? Netis­tä löy­tyy auton kuin auton mark­ki­na-arvo ihan paril­la kliksulla.” 

    Tuli­han noi­ta kat­sot­tua pal­jon­kin ja minul­la oli myyn­ti-ilmoi­tus netis­sä. Ilmei­ses­ti osta­jat osta­vat mie­luum­min luo­tet­ta­val­ta (?) auto­kaup­pi­aal­ta kuin yksityiseltä.

  37. Asun­to­jen, auto­jen ja ehkä venei­den kaup­pa ero­aa esi­mer­kik­si tie­to­tek­nii­kan ja musii­kin, kir­jo­jen ym. kau­pas­ta sii­nä, että useim­mi­ten asiak­kaal­la on jo asun­to, auto tai vene jos­ta pitäi­si pääs­tä samal­la eroon.

    Sik­si auto­kaup­pai­den työ­pa­nos­ta ei ehkä voi mita­ta jaka­mal­la uusien auto­jen vuo­si­myyn­tiä hen­ki­lö­kun­nan määrällä.
    Ne 2–5 vuot­ta van­hat vaih­do­kit kun pitää arvioi­da ja myy­dä myös. Jos­kus jopa vähän kunnostetaan.

    Van­him­mat vaih­to­kos­lat toki myy­dään nipus­sa jobbareille.

    Asun­to­kau­pas­sa toki useim­mai­ten myy­dään jo “käy­tet­tyä” mut­ta sii­nä­kin ana­lo­gia pätee sikä­li että useim­mis­sa dii­leis­sä tulee uut­ta myy­tä­vää. Toi­vo­taan­kin tulevan.

    Sik­si täl­lais­ten “järeän luo­kan” hyö­dyk­kei­den kaup­pa tus­kin siir­tyy koko­naan verkkoon.
    Mut­ta verk­ko on nyt jo aut­ta­nut suu­res­ti alku­kar­sin­nan teke­mi­ses­sä, vaik­ka muu­ta­maa kiin­nos­ta­vin­ta men­nään­kin kat­so­maan pai­kal­le livenä.

  38. Kari:“Harmi, että se on sekä val­lit­se­van talous­teo­rian että empi­rian tuot­ta­man aineis­ton kans­sa ristiriidassa.”

    Käy­tän­tö on eri kuin ter­ro­ri sanoi enti­nen pai­ni­val­men­ta­ja lii­ton her­roil­le. Kos­ka ne Hel­sin­gin hin­nat alka­vat halventua ? 

    Kau­pun­gis­tu­mi­sen hin­to­ja alen­ta­va vai­ku­tus perus­tuu har­haan. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa kaik­ki perus­tuu kas­vuun. Maa­il­mas­sa ele­tään futuu­ris­sa. Val­tiot otta­vat vel­kaa, joka ole­te­taan mak­set­ta­vak­si takai­sin sit­ten kun mark­ki­noi­den kas­vu tuot­taa riit­tä­väs­ti katet­ta. Sitä tilan­net­ta vann ei tule koskaan.

    Aina jää­dään tavoit­tees­ta , jota vie­lä itse­ai­heu­te­tut lamat loi­ton­ta­vat. Kuten USA:n asun­to­lai­na­pom­mi, Krei­kan petok­set, Suo­men UMTS-kau­pat, sata­ma­la­kot jne. osoittavat.

    Mil­loin Hel­sin­gin hin­nat alka­vat las­kea? Hel­sin­gis­sä on jo vuo­sia sit­ten saa­vu­tet­tu kriit­ti­nen pis­te, jol­loin kas­vu on alka­nut tuot­taa pers­net­toa. Kas­vun aiheut­ta­maa tuo­ton odo­tet­ta pide­tään kei­no­te­koi­ses­ti yllä val­tion sub­ven­tioil­la, kes­kit­tä­mis­po­li­tii­kal­la ja maa­kun­nis­sa kou­lu­te­tun työ­voi­man avulla.

    Kun saat­te maa­kun­nat tyh­jät­tyä, niin nii­den elä­ke­läi­set muut­ta­vat Hesaan ja suu­riin kau­pun­kei­hin. Nyt­hän jo saa vali­ta hoi­to­pai­kan vapaas­ti ja tule­vai­suu­des­sa hoi­van saan­nin oikeu­det kas­va­vat vie­lä lisää.

    Eikö sit­ten­kin oli­si parem­pi pitää koko Suo­mi elin­voi­mai­se­na , City-Kes­kus­tan pyr­ki­mys­ten tapaan?

  39. Kun joku perus­taa autoa­lal­le net­ti­kau­pan, jos­ta samo­ja auto­ja saa pari kol­me ton­nia hal­vem­mal­la, se on siinä.”

    Sak­sas­sa näin on hyvin pal­jon käy­tet­ty­jen auto­jen kans­sa. Kess­kus­va­ras­to on jos­sain kes­kel­lä Sak­saa. Tie­dot ovat netis­sä — ja iso myy­jä­lii­ke (esim. Daim­ler ‑Benz) vas­taa, että myy­tä­vä auto on tek­ni­ses­ti ja opti­ses­ti kuvaus­ta vastaava.

  40. Ville:“liikkeisiin ja mikäs niiss on hen­ga­ta, hyvät pai­kat kau­pun­geis­sa ja ostos­kes­kuk­sis­sa, hyvä valais­tus, kiva sisus­tus, genius bar jos­ta saa apua, kurs­se­ja vaik­ka valo­ku­vauk­ses­ta ja edi­toin­nis­ta yms yms.”

    Ove­lat kaup­pa­mie­het luo­vat osto­tar­pei­ta, joi­ta asiak­kaal­la todel­li­suu­des­sa ei ole. Lisäk­si he liit­tä­vät shop­pai­luun elä­myk­siä. Kun on hyvä fii­lis, niin kaup­paa syn­tyy tiu­hem­min. Muo­ti­vaat­teet kuu­lu­vat tren­dis­hop­pai­luun, on hie­noa näyt­tää makeel­ta mui­den saman­hen­kis­ten seurassa. 

    En kyl­lä mil­lään ilveel­lä yhdis­tä täl­lais­ta ajet­te­lu­ta­paa ja käyt­täy­ty­mis­mal­lia vih­rei­siin äänes­tä­jiin. Ellen sii­nä mie­les­sä, että äänes­tä­jän täy­tyy olla vih­reä , sanan novii­sia kuvaa­vas­sa merkityksessä.

    Miten vih­reät voi­vat van­noa kulut­ta­mi­sen lisää­mi­sen nimiin ? Onko aja­tus sii­nä, että pääs­tes­sään vero­puo­lue , dema­rien , kans­sa hal­li­tuk­seen, räjäy­te­tään kulu­tus­ve­rot pilviin.

    Aal­to-yli­opis­ton Paul Lill­rank kir­joit­taa SK:ssa, 4.6.-10, että vel­kael­vy­tyk­sel­lä voi toki lie­ven­tää talous­sykle­jä ja tila­päi­siä ongel­mia. Mut­ta talous­syklien yli ulot­tu­vaa jat­ku­vaa vel­ka­taa­kan kas­va­mis­ta ei täl­lä seli­te­tä. Käsi­tys kulu­tuk­ses­ta moraa­lin mit­ta­puu­na ja hyvin­voin­nin moot­to­ri­na on hou­kut­te­le­va, mut­ta harhaanjohtava.

    Hyvin ovat vih­reät sumut­ta­neet äänes­tä­ji­ään, jot­ka usko­vat mark­ki­noi­den kas­vun tuot­ta­van hal­vem­pia hin­to­ja ja vihreää,kestävää kehi­tys­tä. Tähän liit­tyy olen­nai­ses­ti usko kau­pun­gis­tu­mi­sen autu­aak­si teke­vään kasvuvoimaan.

  41. Tpyy­luo­ma:

    Kari, liik­ku­mi­seen käy­te­tyn ajan olles­sa vakio lie­nee niin kai mat­ko­jen pituus riip­puu liik­ku­mi­sen nopeu­des­ta. Se mitä minä haen takaa on se että tie­to­lii­ken­teel­lä ei ole tämän kans­sa yhtään mitään teke­mis­tä, eli parem­mat tie­to­lii­ken­neyh­tey­det eivät aina­kaan kas­va­ta etäi­syyk­siä, evi­dens­si itsea­sias­sa viit­taa päin­vas­tai­seen suuntaan. 

    Jaa’a, en nyt tie­dä, mihin evi­dens­siin viit­taat, mut­ta olen eri mieltä.

    Minus­ta tie­to­lii­ken­teel­lä on pal­jon­kin teke­mis­tä fyy­si­sen liik­ku­mi­sen kans­sa, kos­ka sil­lä toteu­te­taan osin samo­ja tar­pei­ta, kuten esi­mer­kik­si rahan siir­tä­mi­nen, asia­kir­jo­jen vaih­ta­mi­nen ja kommunikointi.

    His­to­rial­li­ses­ti tie­to­lii­ken­teen kehit­ty­mi­nen on kor­re­loi­nut kul­jet­tu­jen mat­ko­jen piden­ty­mi­sen kans­sa. Tämä ei tie­ten­kään ole kovin vakuut­ta­va todis­tus suun­taan tai toi­seen, kos­ka niin moni muu­kin asia on muut­tu­nut, mut­ta yri­te­tään­pä vähän lisää käsien hei­lut­te­lua parin esi­mer­kin valossa.

    Afri­kas­sa on leh­ti­tie­to­jen mukaan pai­koin otet­tu käyt­töön teks­ti­vies­tei­hin perus­tu­va rahan­siir­to. Tämä on tuo­nut sel­viä tehok­kuus­hyö­ty­jä, kun esi­mer­kik­si naa­pu­ri­kau­pun­gis­sa työs­ken­te­le­vän ei tar­vit­se käyt­tää yhtä työ­päi­vää vii­kos­sa pel­käs­tään vie­däk­seen rahaa per­heel­leen. Samaan aikaan tämä tie­ten­kin mah­dol­lis­taa työs­ken­te­lyn vie­lä kau­em­pa­na: esi­mer­kik­si kah­den päi­vä­mat­kan pääs­sä (kah­ta työpäivää/vko ei oli­si ollut varaa käyt­tää pelk­kään rahan siir­te­lyyn). Samal­la se lisää hyvin­voin­tia ja mah­dol­lis­taa esi­mer­kik­si per­heel­le liik­ku­mi­sen bus­sil­la (=kau­em­mas).

    Sama ilmiö tie­ten­kin on tapah­tu­nut myös Suo­mes­sa. Kos­ka pank­kiin ei ole enää tar­peen men­nä fyy­si­ses­ti pai­kal­le, sen­kin ajan voi käyt­tää vaik­ka­pa junas­sa tai len­to­ko­nees­sa istu­mi­seen, mikä tar­koit­taa pidem­piä matkoja *).

    Ja kai se nyt on aika itses­tään­sel­vää, että ilman moder­ne­ja tie­to­lii­ken­neyh­teyk­siä Hel­sin­ki­läi­set fir­mat teki­si­vät pal­jon vähem­män bis­nes­tä esi­mer­kik­si Tokio­lais­ten kans­sa (->vähem­män lentomatkustamista)? 

    Jos ihmi­set käy­vät työ­pai­kal­laan har­vem­min sen edel­ly­tys on että työ on yhä itse­näi­sem­pää. Kehi­tys vaan näyt­tää kul­ke­van pikem­min­kin päin­vas­tai­seen suun­taan, eli työ on yhä enem­män sitä että teh­dään jotain mui­den kans­sa. Tämä on mie­les­tä­ni seu­raus­ta eri­kois­tu­mi­sas­teen kasvusta,
    samaa tuo­tet­ta tai pal­ve­lua tuot­taa suu­rem­pi mää­rä ihmi­siä. Esi­mer­kik­si IT-puo­lel­la vie­lä kym­me­nen vuot­ta sit­ten oli mah­dol­lis­ta että yksi tai kak­si ihmis­tä hal­lit­si riit­tä­vän hyvin kai­ken tek­nii­kan, lii­ke­toi­min­nan ja muut asiat jot­ka liit­ty­vät jon­kun säh­köi­sen pal­ve­lun tuot­ta­mi­seen, nyky­ään ei. 

    Ihan hyvä, mut­ta miten­käs tämä sit­ten sopii yhteen sen kans­sa, että ark­ki­teh­tuu­ri suun­ni­tel­laan Oulus­sa, las­ku­tus hoi­de­taan Hel­sin­gis­sä, ohjel­moin­ti teh­dään Intias­sa, lai­te kasa­taan Kii­nas­sa ja myy­dään Saksassa?

    Mie­les­tä­ni on var­sin sel­vää, että yllä ole­va bis­nes­mal­li, joka ei oli­si edes mah­dol­li­nen ilman moder­nia tie­to­lii­ken­net­tä, lisää myös fyy­sis­tä liikkumista.

    Se mitä minä hain takaa Per­naal­le vas­ta­tes­sa­ni on se että syr­jä­seu­tu­jen sel­viy­ty­mis­stra­te­gia ei voi olla se että joten­kin ihmeel­li­ses­ti tek­no­lo­gia muut­taa mil­lä het­kel­lä hyvän­sä kai­ken. Isoin vies­tin­tä­tek­ni­nen muu­tos oli puhe­lin, ja sen vai­ku­tuk­set lie­nee jo nähtävissä. 

    Täs­tä olen kyl­lä samaa miel­tä, kuten sanoin. Kau­pun­gis­tu­mi­sen edut (jois­ta vain pie­ni osa on saa­vu­tet­ta­vis­sa tie­to­lii­ken­teen avul­la) ovat niin mas­sii­vi­set, että ei sitä oikein mikään pysäy­tä. Yksi esi­merk­ki on juu­ri­kin tämä asi­na­tun­te­muk­sen kes­kit­ty­mi­nen fyy­si­ses­ti yhteen paikkaan.

    Sil­ti sel­lais­ta­kin on kyl­lä lähi­pii­ris­sä ollut havait­ta­vis­sa, että ihmi­set muut­ta­vat “kesä­mö­kil­leen” jon­ne­kin pön­del­le jär­ven ran­taan teke­mään etä­töi­tä pää­osan viik­koa. Tämä on tie­ten­kin mitä­tön yksi­tyis­koh­ta sii­hen ver­rat­tu­na, että kas­vu­kes­kuk­siin muut­taa jat­ku­vas­ti väkeä kym­me­nin tuhan­sin, mut­ta point­ti on se, että kyl­lä se tie­to­lii­ken­ne ihan oikeas­ti muut­taa asioi­ta mer­kit­tä­väs­ti — eri­tyi­ses­ti pit­käl­lä täh­täi­mel­lä — ja näil­lä nuu­tok­sil­la on vai­ku­tuk­sia myös esi­mer­kik­si sii­hen, miten pik­ku­paik­ka­kun­nil­le käy.

    Minus­ta ilmiö on var­sin moni­syi­nen ja mie­len­kiin­toi­nen, sik­si minä täs­tä aloin vänkäämään 🙂

    Kari

    *) Kuten huo­maat tämä päät­te­ly nojaa hyvin van­kas­ti sii­hen olet­ta­muk­seen, että se liik­ku­mi­seen käy­tet­ty aika tosi­aan on vakio. Jos tämä olet­ta­mus ei päde, mikä tie­ten­kin on mah­dol­lis­ta kyse­hän on empii­ri­ses­ti havai­tus­ta ilmiös­tä eikä luon­non­lais­ta, niin sil­loin vai­ku­tus­me­ka­nis­mit ovat päin­vas­tai­sia: lii­ku­tut mat­kat lyhenevät.

  42. Ilpo Per­naa:

    Kos­ka ne Hel­sin­gin hin­nat alka­vat halventua ? 

    Eh, mik­si ihmees­sä Hel­sin­gis­sä pitäi­si hin­to­jen hal­ven­tua? Pää­kau­pun­ki­seu­dun kor­keam­ma hin­nat­han osoit­ta­vat juu­ri sen, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on kan­nat­ta­vam­paa lii­ke­toi­min­taa ver­rat­tu­na aluei­siin, jois­sa hin­nat laskevat.

    Eikö sit­ten­kin oli­si parem­pi pitää koko Suo­mi elin­voi­mai­se­na , City-Kes­kus­tan pyr­ki­mys­ten tapaan?

    Minus­ta ei kan­na­ta “pitää” mitään aluet­ta elin­voi­mai­se­na. Ihmis­ten ja yri­tys­ten pitää antaa sijoit­tua sin­ne, min­ne ne halua­vat. Suo­mes­sa tie­ten­kin val­tion toi­mes­ta lapa­taan mil­jar­di­tol­kul­la rahaa “kor­pi­kuusen kan­non alle” ja tue­taan epä­te­hok­kuut­ta ja epä­ter­vet­tä yhteis­kun­ta­ra­ken­net­ta, min­kä vuok­si meil­lä kau­pun­gis­tu­mi­sas­te on 70 %, eikä 90 % niin­kuin Ruot­sis­sa. Samas­ta syys­tä olem­me myös köy­hem­piä kuin oli­sim­me, jos nou­dat­tai­sim­me toi­sen­lais­ta politiikkaa.

    Kari

  43. Mik­ko V:

    Sii­tä­kö syn­tyy tuo puo­li autol­lis­ta lisäarvoa? 

    Lisä­ar­vo syn­tyy sii­tä, että ihmi­set luot­ta­vat enem­män auto­kaup­paan kuin sinuun. Vaik­ka tuo­te on sama, sinun on vai­keam­pi vakuut­taa osta­ja sii­tä, ettei autos­sa ole viko­ja. Etkä toi­saal­ta halua ottaa ris­kiä antaa mitään vakuu­tus­ta sil­le, ettei auto hajoa esim. seu­raa­van kuu­kau­den aika­na. Auto­kaup­pa voi tuon vakuu­tuk­sen antaa, kos­ka sen volyy­mit ovat sen ver­ran iso­ja, että vaik­ka jos­kus sat­tui­si noin käy­mään, mui­den yli­hin­tais­ten auto­jen myyn­ti kat­taa sen kevyesti.

    Peri­aat­tees­sa käy­tet­ty­jen auto­jen net­ti­kau­pal­la suo­raan edel­li­sel­tä käyt­tä­jäl­tä uudel­le käyt­tä­jäl­le on mah­dol­lis­ta pois­taa tuo välis­tä­ve­tä­vä auto­kaup­pa, mut­ta se vaa­tii jon­kin­lai­sen luot­ta­mus­me­ka­nis­min luon­tia, eli sitä, että myy­jä ei voi saa­da osta­jan pet­tä­mi­ses­tä talou­del­lis­ta hyö­tyä, vaan molem­mil­la on sel­vä käsi­tys, mis­tä tuot­tees­ta on kyse. Jos tämä toi­mii ja net­ti­kau­pan mark­ki­nat ovat tar­peek­si suu­ret, niin hin­nat aset­tu­vat juu­ri oikeal­le tasol­le ja sekä osta­ja että myy­jä voit­ta­vat ja välis­tä vetä­vä auto­kaup­pa häviää.

  44. Kun joku perus­taa autoa­lal­le net­ti­kau­pan, jos­ta samo­ja auto­ja saa pari kol­me ton­nia hal­vem­mal­la, se on siinä.

    Käy­tän­nös­sä auto­jen net­ti­kaup­pa on mel­kein jo tääl­lä, sil­lä jokai­nen valis­tu­nut kulut­ta­ja pyy­tää tar­jouk­sia muu­al­ta­kin päin Suo­mea. Tuo­te on sama, var­si­nais­ta pal­ve­lua ei käy­tän­nös­sä kui­ten­kaan ole.

    Ainoa jar­ru “eko­lo­gi­seen” auto­kaup­paan on sen yhä nopeam­pi kes­kit­ty­mi­nen kah­den niin tutun kes­kus­liik­keen ympä­ril­le. He mää­rää­vät, mitä ja kos­ka, kulut­ta­ja viki­see. Mik­si myy­dä auto netis­sä, kun tol­lol­le voi myy­dä Pris­mas­ta samal­la uusi jää­kaap­pi, Ros­sos­ta ruo­kaa ja..

  45. Kari:“Eh, mik­si ihmees­sä Hel­sin­gis­sä pitäi­si hin­to­jen hal­ven­tua? Pää­kau­pun­ki­seu­dun kor­keam­mat hin­nat­han osoit­ta­vat juu­ri sen, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on kan­nat­ta­vam­paa lii­ke­toi­min­taa ver­rat­tu­na aluei­siin, jois­sa hin­nat laskevat.”

    Kan­nat­taa­ko ihmi­sen mak­saa pel­käs­tä elä­mi­ses­tä huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­paa hin­taa kau­pun­geis­sa? Kan­nat­taa­ko yri­tyk­sen teet­tää työ­tä kal­lis­palk­kai­sil­la hel­sin­ki­läi­sil­lä? Onko jär­ke­vää mak­saa suu­ria kiin­teis­tö­kus­tan­nuk­sia ruuh­kai­sel­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ? Kari vas­taa, että on. Minä vas­taan , että ei. Raha tuot­taa parem­min maaseudulla.

    Val­tio pump­paa tukea Uudel­le­maal­le monin eri tavoin. Pel­käs­tään lii­ken­ne­verk­koon on mätet­ty vero­ra­ho­ja 1,4 mrd euroa vii­me vuonna.

    Soi­nin­vaa­ra valit­taa ter­veys­pal­ve­lui­den mak­sa­van Hel­sin­gis­sä huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin muu­al­la. Karin mie­les­tä tämä on oikea kehi­tys­suun­ta. Eipä ole ihme eikä kum­ma kun Suo­men talous menee päin h:ttiä kun ete­län talous­op­pi­neil­la on täl­lai­set visiot.

    Nämä kulu­tus­juh­lien viet­tä­jät kehus­ke­le­vat äänes­tä­vän­sä Vih­rei­tä. Onko­han juju sii­nä, että maa­pal­lon tuhoa­va kulut­ta­mi­nen ei kal­va omaa­tun­toa niin pahas­ti kun äänes­tää vih­rei­tä. Aja­tel­laan , että muut hoi­ta­vat kes­tä­vän kehi­tyk­sen vaa­ti­mat sääs­tö­toi­met, ja minä­poi­ka vaan rallattelen.

  46. Samu­li: “…Lisä­ar­vo syn­tyy sii­tä, että ihmi­set luot­ta­vat enem­män auto­kaup­paan kuin sinuun…”

    Pai­kal­li­nen lain­sää­dän­tö­kin vai­kut­taa. Jos halu­aa teh­dä luo­tet­ta­vaa auto­kaup­paa, kan­nat­taa auto hakea Sak­sas­ta. Siel­lä on oleel­li­ses­ti parem­pi kulut­ta­jan­suo­ja. 😉 Niin ja autot ovat halvempia.

  47. Kokeil­tiin juu­ri hil­jat­tain poru­koi­den kans­sa, että jos ostaa tuot­teen verkkokauppa.commin tis­kil­tä kau­pun­gis­ta X, niin kätei­sel­lä, tis­kil­tä ostet­tua tuo­tet­ta verkkokauppa.com ei voik­kaan toi­mit­taa verkkokauppa.comin sisäi­sel­lä busi­ness-ajat­te­lul­laan pos­ti­pa­ket­ti­na kau­punk­kiin Y.

    Eli kun monet van­huk­set mene­vät verkkokauppa.com liik­kee­seen osta­maan kätei­sel­lä lap­sill­leen esim. jou­lu­lah­jaa, niin verkkokauppa.comin busi­ness ei voik­kaan toi­mit­taa lah­jaa omal­la byro­kraat­ti­sel­la ket­jul­laan vas­taa­not­ta­jal­leen — siel­tä verkkokauppa.comin myyntitiskiltä.

    Vaan van­hus­ten tuli­si­kin tila­ta jou­lu­lah­ja lap­sil­leen verkkokauppa.comista luot­to­kor­tin avul­la verkkokauppa.comin webbisivuilta.

    Mut­ta onnek­si monet van­huk­set, jot­ka ovat elä­neet sota-aikoi­na, osaa­vat­kin vär­kä­tä pah­vi­set lähe­tys­laa­ti­kot osta­mil­leen verkkokauppa.comin tuot­teil­le, ja kii­kut­ta­vat­kin lah­ja­lä­he­tyk­sen lähim­pään pos­tin pal­ve­lu­pis­tee­seen (vai Itel­la­ko nykyi­nen pos­ti­pa­ket­tien lähe­tys­paik­ka on).

    Mut­ta outoa on, että verk­ko­kaup­pa-ajat­te­lu raken­tuu luot­to­kort­til­la tehtävään
    kaup­paan — ja vas­ta luot­to­kor­ti­kau­pal­la teh­ty ostos voi­daan toi­mit­taa vastaanottajalleen -
    ihan mihin­kä vaan.

  48. Ilpo Per­naa:

    Kan­nat­taa­ko ihmi­sen mak­saa pel­käs­tä elä­mi­ses­tä huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­paa hin­taa kau­pun­geis­sa? Kan­nat­taa­ko yri­tyk­sen teet­tää työ­tä kal­lis­palk­kai­sil­la hel­sin­ki­läi­sil­lä? Onko jär­ke­vää mak­saa suu­ria kiin­teis­tö­kus­tan­nuk­sia ruuh­kai­sel­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ? Kari vas­taa, että on. Minä vas­taan , että ei. Raha tuot­taa parem­min maaseudulla. 

    🙂 Sit­ten pitäi­si vie­lä selit­tää se, että mik­si inves­toin­nit ja muut­to­voit­to edel­leen koh­dis­tuu nii­hin kau­pun­kei­hin — hin­to­jen nousus­ta huolimatta.

    Ilpon mie­les­tä tämä tie­ten­kin joh­tuu val­tion toi­mis­ta, mut­ta kum­ma kyl­lä ilmiö on käy­tän­nös­sä sama kaik­kial­la maa­il­mas­sa. Lisäk­si sama tren­di on jat­ku­nut koh­tuul­li­sen yhte­näi­se­nä his­to­rian alku­hä­mä­ris­tä aina tähän päivään.

    TUHANSIA VUOSIA JATKUNUT, GLOBAALI KEPULAISVASTAINEN SALALIITTO! Kiel­tä­mät­tä kieh­to­va aja­tus, mut­ta ehkä kan­nat­tai­si mie­lum­min tar­kis­taa lääkitys 🙂

    Soi­nin­vaa­ra valit­taa ter­veys­pal­ve­lui­den mak­sa­van Hel­sin­gis­sä huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin muu­al­la. Karin mie­les­tä tämä on oikea kehityssuunta.

    Olet­ko huo­man­nut, että sinul­la on jon­kin­lai­nen ris­ti­rii­ta tuos­sa ajat­te­lus­sa­si: kaik­kien pitäi­si kulut­taa kovas­ti vähem­män, mut­ta samaan aikaan sit­ten ollaan kovas­ti huo­lis­saan sii­tä, ettei­vät tuot­tei­den hin­nat las­ke tar­peek­si (var­sin­kaan Hel­sin­gis­sä). Suo siel­lä, vete­lä täällä.

    Kari

  49. Ilpo Per­naa
    “Val­tio pump­paa tukea Uudel­le­maal­le monin eri tavoin. Pel­käs­tään lii­ken­ne­verk­koon on mätet­ty vero­ra­ho­ja 1,4 mrd euroa vii­me vuonna.”

    Onko­han sinul­la läh­det­tä tuol­le luvulle?

    Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riön sivul­la vuon­na 2009 käy­tet­tiin koko Suo­men tei­hin, ratoi­hin ja vesi­väy­liin yhteen­sä 1,6 mil­jar­dia, joten tun­tui­si vähän has­sul­ta että sii­tä meni­si vain 200 mil­joo­naa muu­al­le kuin Uudel­le­maal­le, kun pel­käs­tään Sei­nä­joen ja Oulun väli­seen ratao­suu­teen uppo­aa 800 mil­joo­naa ja Luu­mäen ja Lah­den väli­seen 200 miljoonaa. 

    (kaik­ki ei tie­ten­kään yhte­nä vuonna)

  50. Taval­li­nen teknikko:

    Mut­ta outoa on, että verk­ko­kaup­pa-ajat­te­lu raken­tuu luot­to­kort­til­la tehtävään
    kaup­paan – ja vas­ta luot­to­kor­ti­kau­pal­la teh­ty ostos voi­daan toi­mit­taa vastaanottajalleen 

    Suo­ma­lai­sis­sa verk­ko­kau­pois­sa toki voi mak­saa vaik­kei omis­tai­si luot­to­kort­tia. Mak­sun voi teh­dä tili­siir­rol­la tai verk­ko­pank­ki­mak­sul­la ja niis­sä kau­pois­sa mis­sä tuo ei onnis­tu, voi aina­kin mak­saa nykyi­sil­lä “pank­ki­kor­teil­la” (=debit-kor­tit jot­ka kor­vaa­vat van­hat kan­sal­li­set pank­ki­kor­tit tämän vuo­den lop­puun mennessä).

  51. pek­ka kir­joit­ti 12.6.2010 kel­lo 15:09
    #
    Suo­ma­lai­sis­sa verk­ko­kau­pois­sa toki voi mak­saa vaik­kei omis­tai­si luot­to­kort­tia. Mak­sun voi teh­dä tili­siir­rol­la tai verk­ko­pank­ki­mak­sul­la ja niis­sä kau­pois­sa mis­sä tuo ei onnis­tu, voi aina­kin mak­saa nykyi­sil­lä “pank­ki­kor­teil­la” (=debit-kor­tit jot­ka kor­vaa­vat van­hat kan­sal­li­set pank­ki­kor­tit tämän vuo­den lop­puun mennessä).
    #

    Jos halu­aa ostaa verkkokauppa.commista tuot­teen esim. tili­siir­rol­la, niin se tar­koit­taa sitä, että ns. tili on luo­ta­va web­bi­si­vun avul­la verkkokaupppa.comin järjestelmiin.

    Moni­ko van­hus osaa luo­da ns. “tiliä” web­bi­si­vu­jen avul­la, että sit­ten sivul­ta käsin voi teh­dä tili­siir­ron omal­ta tilil­tään kau­pan tilille.

    Siis, tuli­si olla myös näin, että käteis­kau­pal­la verkkokauppa.comin busi­ness-ajat­te­lu tai­pui­si lähet­tä­mään tis­kil­tä, kätei­sel­lä teh­dyn ostok­sen halut­tuun osoitteeseen.

  52. Verk­ko­kau­pan lii­kei­dea on mainio.
    Itse­kin ostan siel­tä pal­jon. Se on suo­ras­taan tuk­ku­kaup­pa minul­le, joka olen myös jäl­leen­myy­jä. On-line sal­do on huip­pu juttu.

    Sijain­ti taas ei ole paras mah­dol­li­nen minul­le kos­ka kes­kei­sin sijain­ti oli­si Konalassa.
    Ymmär­rän kyl­lä että moni asia­kas on met­ro­mat­kus­ta­ja. Minä­kin, joka käyn siel­lä kes­ki­ses­tä Hel­sin­gis­tä (Pukin­mä­ki) ajan Verk­ko­kaup­paan kyl­män vii­leäs­ti Laa­ja­lah­den kier­täen kehäyk­kös­tä-län­si­väy­lää kos­ka se on suju­vin vaik­ka­kaan ei lyhyin reitti.

    Jät­kä­saa­ri on kyl­lä juu­ri sen pykä­län kau­em­pa­na että kan­nat­taa todel­la miet­tiä pus­sin­pe­rän sovel­tu­vuut­ta lii­ke­pai­kak­si. Vai onko kysy­mys vaan Viron-lau­tois­ta ja EU-vapaakaupasta.

    Pus­sin­pe­rän, jos­ta halu­taan teh­tä­vän auto­ton, heh.

    Miten vie­lä kau­pun­ki edis­tää tällaista?
    Eikö yrit­tä­jä sai­si ihan vapaas­ti vali­ta kaup­pa­paik­kan­sa mark­ki­na­ta­lou­den ehdoilla?
    Mitä takei­ta Verkkokauppa.com on anta­nut tämän lii­ke­pai­kan pysy­vyy­den eteen?
    Ei var­maan mitään.

    Kau­pun­gil­ta vaa­dit­tai­siin myös tajua yrit­tä­jyy­des­tä ja tavaravirroista.
    Peri­aat­tees­sa Jus­si Pajusen luu­li­si ymmär­tä­vän ne.

  53. Taval­li­nen teknikko:

    Kokeil­tiin juu­ri hil­jat­tain poru­koi­den kans­sa, että jos ostaa tuot­teen verkkokauppa.commin tis­kil­tä kau­pun­gis­ta X, niin kätei­sel­lä, tis­kil­tä ostet­tua tuo­tet­ta verkkokauppa.com ei voik­kaan toi­mit­taa verkkokauppa.comin sisäi­sel­lä busi­ness-ajat­te­lul­laan pos­ti­pa­ket­ti­na kau­punk­kiin Y.”

    Logis­tiik­ka on vai­kea laji.

    Verk­ko­kau­pal­la on jake­lu­ket­jun­sa kuten muil­la­kin liik­keil­lä. Ket­jun alku­pää ei ole kau­pan tis­kil­lä X vaan varastolla/ toimittajalla/ logis­tiik­ka­kes­kuk­ses­sa yms.

    Joko tilaat tuot­tee­si taval­li­seen tapaan tai toi­mi­tat sen itse halut­tuun määränpäähän.

  54. Syltty:“Onkohan sinul­la läh­det­tä tuol­le luvulle?

    http://www.hs.fi/verkkolehti/20100610/

    En omis­ta ko. lukuoi­keuk­sia, mut­ta luvut löy­ty­ne­vät tuol­ta. Aikai­sem­min kysyin sai­til­la onko ko. sum­ma per vuo­si vai jokin muu, mut­ta en saa­nut vastausta.

  55. Kari:“kaikkien pitäi­si kulut­taa kovas­ti vähem­män, mut­ta samaan aikaan sit­ten ollaan kovas­ti huo­lis­saan sii­tä, ettei­vät tuot­tei­den hin­nat las­ke tar­peek­si (var­sin­kaan Hel­sin­gis­sä). Suo siel­lä, vete­lä täällä.

    Karin ja mui­den mark­ki­naus­ko­vais­ten ole­tuk­se­na on hin­to­jen hal­pe­ne­mi­nen kulu­tuk­sen mää­rän lisään­tyes­sä. Se vaan ei toi­mi. Mik­si Hel­sin­gis­sä hin­nat nouse­vat vaik­ka kulu­tus ja ruuh­kau­tu­mi­nen kasvavat?
    Pys­tyt­kö selit­tä­mään tämän ilmiön?_______ Vas­taus­ti­la on viit­teel­li­nen vaik­ka luu­len, että EN-sanal­le tuo riittääkin.

    Kari:“Lisäksi sama tren­di on jat­ku­nut koh­tuul­li­sen yhte­näi­se­nä his­to­rian alku­hä­mä­ris­tä aina tähän päivään.”

    Täs­sä asias­sa City-Kes­kus­ta onkin niin edis­tyk­sel­li­nen puo­lue. Muut puo­lu­eet elä­vät ajas­sa, jol­loin maja­van­nah­ko­jen ainoa mark­ki­na­paik­ka oli Toombstone.

    Elin­voi­mai­sis­sa maa­kun­ta­kes­kuk­sis­sa mark­ki­nat, val­tion haja­si­joi­te­tut pää­vi­ras­tot, pk-yri­tys­ten pääkonttorit,perus-keskiaste- ja korkeakouluopetus,tutkimus, kult­tuu­ri jne. tar­joa­vat riit­tä­vän kasvusynergian.

    Karin hen­gen­hei­mo­lai­set eivät tajua, että muna oli ennen kanaa. Maa­kun­tien pää­oma, muna, pomi­taan pesäs­tään (maa­kun­nis­ta) ja hau­do­taan Uudel­la­maal­la , jol­loin sii­tä kuo­riu­tuu uusi kana. Se taas munii Uuden­maan pesään ja taas kuo­riu­tuu uusia kanoja.

    City-Kes­kus­ta ajaa­kin uuden­lais­ta hau­don­ta­mal­lia. Muna (maa­kun­tien voi­ma­va­rat) hau­do­taan maa­kun­ta­kes­kuk­sis­sa ja näin uudet kanat syn­ty­vät omaan pesään (maa­kun­tiin).

    Siis : City-Kes­kus­ta on kau­pun­ki­lais­ten asial­la, ruuh­kau­tu­mi­sen aiheut­ta­maa huo­noa tuot­ta­vuut­ta vastaan.

  56. Karin ja mui­den mark­ki­naus­ko­vais­ten ole­tuk­se­na on hin­to­jen hal­pe­ne­mi­nen kulu­tuk­sen mää­rän lisääntyessä. 

    Mitäh? Mil­lä perus­teel­la kulu­tuk­sen mää­rän lisään­ty­mi­nen muka las­ki­si hintoja?

    Mik­si Hel­sin­gis­sä hin­nat nousevat… 

    Hel­sin­gis­sä hin­nat nouse­vat, kos­ka tuot­ta­vuus on kor­keam­pi ja esi­mer­kik­si tont­ti­maal­le on kovem­pi kysyntä.

    Elin­voi­mai­sis­sa maa­kun­ta­kes­kuk­sis­sa mark­ki­nat, val­tion haja­si­joi­te­tut pää­vi­ras­tot, pk-yri­tys­ten pääkonttorit,perus-keskiaste- ja korkeakouluopetus,tutkimus, kult­tuu­ri jne. tar­joa­vat riit­tä­vän kasvusynergian. 

    En nyt tie­dä, mitä tar­koi­tat “maa­kun­ta­kes­kuk­sel­la”, mut­ta jos tar­koi­tat sel­lai­sia paik­ko­ja, kuten Hel­sin­ki, Tam­pe­re, Jyväs­ky­lä, Oulu (… asiois­ta pihal­la on kor­kea­kou­lu), niin olen samaa miel­tä. Joil­lain pie­nem­mil­lä maa­kun­ta­kes­kus­paik­ka­kun­nil­la saat­taa kyl­lä olla vai­keuk­sia (lii­an syr­jäi­nen sijain­ti, eikä riit­tä­vää väestöpohjaa)

    Kari

  57. Kari:“Helsingissä hin­nat nouse­vat, kos­ka tuot­ta­vuus on kor­keam­pi ja esi­mer­kik­si tont­ti­maal­le on kovem­pi kysyntä.”

    Tuos­sa se on. Hel­sin­gis­sä tuot­ta­vuus on alka­nut las­kea , kos­ka ruuh­kau­tu­mi­nen on nos­ta­nut kus­tan­nuk­set lii­an kor­keak­si. Ja ver­taat tuot­ta­vuut­ta ainoas­taan H:ki vs Pih­ti­pu­das jne.

    Kun Suo­men varal­li­suus jae­taan tasai­ses­ti maa­kun­ta­kes­kuk­siin , kuten: Oulu, Rova­nie­mi, Kajaa­ni, Joen­suu, Piek­sä­mä­ki, Jyväs­ky­lä, Kok­ko­la, Vaa­sa, Sei­nä­jo­ki, Kau­ha­jo­ki, Tam­pe­re, Vam­ma­la, Hel­sin­ki, Tur­ku jne. (luet­te­lo ei ole mis­sään tie­tys­sä jär­jes­tyk­ses­sä), niin koko Suo­mi tuot­taa parem­min kuin 3–4 suu­ren kau­pun­gin mallissa.

    Asu­kas­mää­rät­hän lisään­ty­vät maa­kun­ta­kes­kuk­siss­sa koko ajan ja Kivi­nie­men kun­ta­lii­tos­paik­ka­kun­nat kehit­ty­vät alku­vai­keuk­sien jäl­keen hyvin.

    Täs­sä mal­lis­sa on Suo­men tule­vai­suus, ei Hel­sin­gin ähkymallissa.

  58. Tuos­sa se on. Hel­sin­gis­sä tuot­ta­vuus on alka­nut las­kea , kos­ka ruuh­kau­tu­mi­nen on nos­ta­nut kus­tan­nuk­set lii­an kor­keak­si. Ja ver­taat tuot­ta­vuut­ta ainoas­taan H:ki vs Pih­ti­pu­das jne. 

    Jos Hel­sin­gis­sä oli­si tuot­ta­vuus alka­nut las­kea, niin sil­loin sen pitäi­si näkyä hin­to­jen lak­su­na ja muut­to­lii­keen pysäh­ty­mi­se­nä pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Ei ole näkynyt.

    Kun Suo­men varal­li­suus jae­taan tasai­ses­ti maakuntakeskuksiin 

    Jos­pa nyt ei men­nä mihin­kään kom­mu­nis­miin, jos­sa varal­suus “jae­taan tasai­ses­ti”, vaan annet­tai­siin ihmis­ten ja yri­tyes­ten päät­tää, mihin rahan­sa investoivat.

    Täs­sä mal­lis­sa on Suo­men tule­vai­suus, ei Hel­sin­gin ähkymallissa. 

    Mis­sä ihmeen “Hel­sin­gin ähkymallissa”?

    Kari

  59. Ilpo Pernaa:Ei kukaan oo vas­tus­ta­mas­sa maa­kun­ta­kes­kuk­sien pär­jää­mis­tä, kun­han ne todel­la pär­jää­vät ilman tukiaisia.

    Jos taas niil­le halu­taan kupa­ta iso­jen kau­pun­kien tuot­ta­maa hyvin­voin­tia, niin se ei käy.

    Suo­men tule­vai­suus ei oo mis­sään Arka­dian­mäel­lä pää­te­tys­sä mal­lis­sa, vaan sii­nä, että edus­kun­ta antaa talou­del­li­sen toi­min­nan sijoit­tua vapaas­ti sin­ne mis­sä se tuot­taa eniten.

    Karin ja mui­den mark­ki­naus­ko­vais­ten ole­tuk­se­na on hin­to­jen hal­pe­ne­mi­nen kulu­tuk­sen mää­rän lisääntyessä.

    Sun on muu­ten ihan tur­ha syy­tel­lä täl­lä foo­ru­mil­la ketään mis­tään uskon­nol­li­suu­des­ta. Eihän tääl­lä sinua­kaan pil­ka­ta maa­ta­lous­tu­kius­ko­vai­seks, maa­seu­tu-usko­vai­seks tai valtiouskovaiseks.

    ps.

    Kulu­tuk­sen mää­rän lisään­ty­mi­nen ei aiheu­ta hin­to­jen hal­pe­ne­mis­ta var­maan mis­sään mal­leis­sa. Kai­kis­ta vähi­ten niis­sä “mark­ki­naus­ko­vai­sis­sa”.

  60. Ihan kaik­keen huu­haa­haan ei pitäi­si vas­ta­ta, mutta…

    Per­naa:

    Val­tio pump­paa tukea Uudel­le­maal­le monin eri tavoin. Pel­käs­tään lii­ken­ne­verk­koon on mätet­ty vero­ra­ho­ja 1,4 mrd euroa vii­me vuonna.

    No ei ole. 1,4 mrd vaa­li­kau­te­na eli nel­jä­nä vuon­na, ehkä. Ja tämä­kin sum­ma jak­sot­tuu vie­lä aina­kin seu­raa­val­la vaalikaudelle.

    Per­naa tar­jo­aa läh­teek­si Hesa­ria 10.6. Oli­si­ko kyse artik­ke­lis­ta “Pek­ka­ri­nen ja Väy­ry­nen höy­kyt­ti­vät metropolipolitiikkaa”:

    Väy­ry­sen mukaan Poh­jan­maan radan perus­kor­jauk­seen löy­tyy vain mur­to-osa sii­tä rahas­ta, mikä menee ete­län rai­de­hank­kei­siin. “Balans­si ei ole oikein.”

    Perus­teet ovat, että infran pain­opis­te oli­si toi­sen­lai­nen”, sanoi myös Pekkarinen.

    Hän kysyi, menee­kö rahan­ja­ko oikein, kun pelk­kä val­tio­no­suus län­si­met­rol­le ja kehä­ra­dal­le on hänen omien sano­jen­sa mukaan 1,2 mil­jar­dia euroa.

    Val­tion osuus Län­si­met­ros­ta on 30%, eli jotain 250 mil­joo­naa, Kehä­ra­das­ta taas 70% eli 350 mil­joo­naa. Yhteen­sä 600 eli puo­let tuos­ta Väy­ry­sen luvus­ta. Se että hel­sin­kä­läis­ten, espoo­lais­ten tai van­taa­lais­ten kun­nal­lis­ve­rot on Väy­ry­sen mie­les­tä val­tion rahaa ei sinän­sä yllä­tä. Sinän­sä sii­tä että Poh­jaan­maan rata oli­si kiireelliisempi/kannattavampi inves­toin­ti kuin kum­pi­kaan nois­ta pai­kal­lis­ra­dois­ta saa­tan olla jopaa samaa mieltä.

    Tie­ten­kin nii­tä mil­joo­nia voi suh­teut­taa väki­lu­kuun, esi­mer­kik­si 160 mil­joo­nan Savon­lin­nan ohi­tus­tie vas­tai­si noin vii­den mil­jar­din inves­toin­tia Pääkaupunkiseudulla.

  61. Kulu­tuk­sen mää­rän lisään­ty­mi­nen ei aiheu­ta hin­to­jen hal­pe­ne­mis­ta var­maan mis­sään mal­leis­sa. Kai­kis­ta vähi­ten niis­sä “mark­ki­naus­ko­vai­sis­sa”.”

    Monel­la tuot­teel­la kulu­tuk­sen kas­vu las­kee yksik­kö­hin­to­ja, mikä ties vaik­ka taas lisäi­si kulu­tus­ta, esim kän­ny­kät, net­ti­liit­ty­mät, digi­ka­me­rat jne.

    Sen sijaan rajal­li­siin luon­non­va­roi­hin, esim öljyn­ku­lu­tus, tuo kulu­tuk­sen kas­vun aiheut­ta­ma hin­to­jen las­ku ei enää päde. Mut­ta var­maan jos­sain vai­hees­sa öljyn­tuo­tan­toa on sel­lai­nen­kin vai­he ollut, 50–100 v sit­ten kenties.

  62. Artturi:“Jos taas niil­le halu­taan kupa­ta iso­jen kau­pun­kien tuot­ta­maa hyvin­voin­tia, niin se ei käy.”

    Pitäi­si vaan ensin hah­mot­taa mis­tä tuo kau­pun­kien tuot­ta­ma hyvin­voin­ti on alku­jaan läh­töi­sin. Sijoi­te­taan myös val­tion , yhtiöi­den, pank­kien jne. kes­kei­set viras­tot tasai­ses­ti ympä­ri maa­ta. Samoin kor­kea­kou­lu­tus ja tie­teen­te­ko, niin hyvin­voin­tia syn­tyy kaut­taal­taan koko Suomeen. 

    Sii­hen vain tar­vi­taan uut­ta näke­mys­tä ja ajat­te­lua, jota tun­tuu ole­van vain Kes­kus­tal­la. Ja nime­no­maan city-Keskustalla. 

    tpyy­luo­ma las­kes­ke­lee joi­ta­kin hiki­siä muru­ja Uudel­le­maal­le tule­vas­ta tues­ta. Toki se on suo­raa ja näky­vää tukea, vaik­ka se ei yleen­sä yli­tä ete­län median uutis­kyn­nys­tä. Uudel­le­maal­le tule­van suo­ran tuen kat­so­taan kuu­lu­van asi­aan aivan samal­la taval­la kuin ns. epä­suo­ran tuen.

    Sen olen kuvan­nut jo niin moneen ker­taan, että tois­to ei ole tarpeen.

    Karil­le vie­lä sel­lai­nen point­ti, että me maa­jus­sit, lan­de­pau­kut, jyvä­jem­ma­rit, tuki­jus­su­kat emme halua tukea. Mak­sa­kaa ruu­as­ta ja suo­je­lus­ta oikea hin­ta, niin tukia ei tar­vi­ta. Voit liit­tyä rei­lun kau­pan kan­nat­ta­jak­si vaik­ka näin:

    http://www.facebook.com/pages/Vaadimme-kalliimpaa-ruokaa-nyt/102175933160926

    tai näin:

    http://www.dyraremat.nu/

    Karil­le vie­lä seli­tys ähky­mal­liin: Soi­nin­vaa­ra etsii lähes jokai­ses­sa avauk­ses­saan miten ruuh­kau­tu­mi­sen hait­to­ja saa­tai­siin pois­tet­tua. Kat­so Hel­sin­gin katu­ja tal­vi­sin. Autot ovat pysä­köi­ty­nä niin, että lumia ei saa aura­tuk­si sivuun. Autot sur­vo­vat akse­lia myö­ten lumes­sa ja soh­jos­sa sivu­ka­duil­la. Lumi pitää kan­taa meren jääl­le kevät­tal­vel­la. Kehä­tei­den ruuh­kat töi­den alka­mi­sen ja lop­pu­mi­sen aikoi­hin ovat valtavia.

    Elä­mi­nen on niin kal­lis­ta, että siis­ti­jät, perus­hoi­ta­jat, opet­ta­jat jne. eivät pys­ty asu­maan Hikis­sä samal­la elin­ta­sol­la kuin maa­seu­dul­la. Palk­koi­hin­kin pitää jois­sa­kin amma­teis­sa mak­saa kalliinpaikanlisää.

  63. Hei­nä­kuun alus­ta voi­maan astu­va ALV:n koro­tu on kuo­lo­nis­ku eri­kois­kau­poil­le ja suo­ma­lai­sel­le pienyrittäjälle. 

    Min­ne ne pik­ku­kau­pat men­neet on — ver­kos­sa ne on…

  64. Ilpo Per­naa:

    Pitäi­si vaan ensin hah­mot­taa mis­tä tuo kau­pun­kien tuot­ta­ma hyvin­voin­ti on alku­jaan lähtöisin.

    Joo kaik­ki ihmis­ten hyvin­voin­ti on läh­töi­sin api­nois­ta, ja sitä ennen jos­tain alku­li­mas­ta, mut­ta sil­lä ei oo mitään mer­ki­tys­tä nyky-yhteis­kun­nas­sa. Mei­dän ei tart­te hah­mot­taa misä hyvin­voin­ti on alun­pe­rin tul­lu, vaan se mis­tä se tulee nyt.

    Sijoi­te­taan myös val­tion , yhtiöi­den, pank­kien jne. kes­kei­set viras­tot tasai­ses­ti ympä­ri maata

    No ei kyl­lä todel­la­kaan sijoi­te­ta, vaan anne­taan ihmis­ten ja yri­tys­ten vali­ta itse mihin sijoit­tau­tu­vat. Kes­kei­set viras­tot saat räis­kiä mun puo­les­ta pit­kin Suomea.

  65. Muun Suo­men pitäi­si ehdot­to­mas­ti antaa Hel­sin­gin men­nä meno­jaan ja ottaa tuo­tan­to­lai­tok­sis­ta tule­van hyö­dyn itse. Puku­mie­het ja jak­ku­nai­set sel­viy­ty­vät erin­omai­ses­ti ilman muun Suo­men tuo­tan­toa — ja päin vastoin.

  66. Ilpo Per­naa:

    Samoin kor­kea­kou­lu­tus ja tie­teen­te­ko, niin hyvin­voin­tia syn­tyy kaut­taal­taan koko Suomeen. 

    Ei muu­ten syn­ny. Tie­teen­te­ko vaa­tii riit­tä­vän mää­rän kriit­tis­tä mas­saa (tie­tei­li­jöi­tä ja resurs­se­ja), jot­ta sii­tä mitään syn­tyi­si. Suo­mes­sa on alue­po­liit­ti­sis­ta syis­tä tie­teen­te­koa on siir­ret­ty pie­niin yksi­köi­hin ympä­ri maa­ta, mikä on näky­nyt tason las­ku­na. En ota kan­taa sii­hen, mikä oli­si yli­opis­to­jen opti­maa­li­nen mää­rä, mut­ta se lie­nee jos­sain yhden ja nyky­mää­rän välimaastossa.

    Viras­tot voi­vat olla hie­man toi­nen asia, mut­ta kyl­lä sii­nä­kin ongel­mia tulee, jos ne ovat kovin hajal­laan (tie­ten­kin voi olla ihan fik­sua­kin siir­tää osa toi­min­nas­ta jon­ne­kin muualle).

    Karil­le vie­lä seli­tys ähky­mal­liin: Soi­nin­vaa­ra etsii lähes jokai­ses­sa avauk­ses­saan miten ruuh­kau­tu­mi­sen hait­to­ja saa­tai­siin poistettua. 

    En ymmär­rä vie­lä­kään. Jos Soi­nin­vaa­ra poh­tii ruuh­kaon­gel­mia, niin mitä teke­mis­tä sil­lä on min­kään “ähky­mal­lin” kans­sa? Jos auto­lii­ken­teen hin­noit­te­lu on teh­ty huo­nos­ti (aina­kin Hel­sin­gin kan­nal­ta), niin ihmek­kö se, että ongel­mia tulee. 

    Maa­il­mas­sa on aika mon­te Hel­sin­kiä suu­rem­paa kylää, joi­den kas­vu ei todel­la­kaan ole pysäh­ty­nyt ruuh­kaon­gel­miin. Ei ole mitään syy­tä olet­taa, että meil­lä kävi­si toisin.

    Ja huom: minä en ole sano­nut, että kaik­ki ihmi­set muut­tai­si­vat Hel­sin­kiin, vaan että entis­tä suu­rem­pi mää­rä ihmi­si­tä tulee muut­ta­maan kaupunkeihin.

    Elä­mi­nen on niin kal­lis­ta, että siis­ti­jät, perus­hoi­ta­jat, opet­ta­jat jne. eivät pys­ty asu­maan Hikis­sä samal­la elin­ta­sol­la kuin maaseudulla. 

    Niin, maa­seu­dul­la ne elä­vät­kin leveäs­ti työt­tö­myys­kor­vauk­sil­la. Vai mik­si ihmees­sa ne ihmi­set kau­pun­kei­hin edel­leen muut­ta­vat? Hei­kom­man elin­ta­son perään????

    Kari

  67. Ilpo Per­naa
    “Sijoi­te­taan myös val­tion , yhtiöi­den, pank­kien jne. kes­kei­set viras­tot tasai­ses­ti ympä­ri maa­ta. Samoin kor­kea­kou­lu­tus ja tie­teen­te­ko, niin hyvin­voin­tia syn­tyy kaut­taal­taan koko Suomeen.

    Sii­hen vain tar­vi­taan uut­ta näke­mys­tä ja ajat­te­lua, jota tun­tuu ole­van vain Keskustalla.”

    Kyl­lä­hän Kes­kus­tan lisäk­si aina­kin Vasem­mis­to­liit­to ja SKP kan­nat­ta­vat noin­kin pit­käl­le vie­tyä suun­ni­tel­ma­ta­lout­ta. Ainoa mihin val­tion pitäi­si nois­ta voi­da vai­kut­taa on viras­to­jen ja kor­kea­kou­lu­jen sijain­ti ja nekin pitäi­si kyl­lä vali­ta toi­min­nal­li­sin, ei alue­po­liit­ti­sin, perustein.

    On se kuma kun maa­il­man kokei­lut eivät edel­leen­kään ole saa­neet ihmi­siä usko­maan, että suun­ni­tel­ma­ta­lous nyt ei toi­mi 2010-luvullakaan.

  68. Muu Suo­mi voi­si pal­ka­ta talous­hal­lin­non ja mark­ki­noin­nin ihmiset/palvelut esi­mer­kik­si Intias­ta, niin ei tar­vit­si­si mak­saa yli­hin­taa Hel­sin­gin tehot­to­mis­ta aineet­to­mis­ta palveluista.

  69. Syltty:“että suun­ni­tel­ma­ta­lous nyt ei toi­mi 2010-luvullakaan.”

    Nyt­hän me juu­ri koem­me suun­ni­tel­ma­ta­lou­den hait­to­ja. Pää­kau­pun­kiin on sijoi­tet­tu val­tion hal­lin­to, kor­kea­kou­lut jne. ilman mitään jär­ke­vää perus­tet­ta. On vain luul­tu, että kai­ken pitää olla suu­ris­sa kaupungeissa.

    Tie­teen­te­ko tar­vit­see jon­kin kriit­ti­sen mas­san, hölyn­pö­lyä. Tie­teen­te­ki­jöi­den ei tar­vit­se asua samas­sa käm­päs­sä, ei olla samas­sa yli­opis­tos­sa, ei samas­sa maas­sa, tie­to kul­kee ja aja­tuk­sia voi vaih­taa lukui­sil­la eri­lai­sil­la keinoilla.

    Kari on niin umpi­so­kea Hel­sin­gin ongel­mil­le, että ei osaa aja­tel­la eteen­päin , kun tuon esil­le autoilun.

    Samat ongel­mat , ruuh­kau­tu­mi­sen seu­rauk­set, näky­vät asu­mi­ses­sa, ener­gian, läm­mön tuo­tan­nos­sa, jäte­ve­sien käsit­te­lys­sä, hoi­va­pal­ve­luis­sa, tlian lop­pu­mi­nen (Sipoo) ja kai­kis­sa hinnoissa.

    Kari:“Maailmassa on aika mon­te Hel­sin­kiä suu­rem­paa kylää, joi­den kas­vu ei todel­la­kaan ole pysäh­ty­nyt ruuhkaongelmiin.”

    On todel­la­kin pysähtynyt. 

    http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/309

    Edel­li­ses­tä Les­ter R. Brown :“Mark­ki­na­ta­lou­den kas­vun myö­tä hii­len polt­ta­mi­sen epä­suo­rat kus­tan­nuk­set, kuten ilman saas­tu­mi­nen, hap­po­sa­teet, vahin­goit­tu­neet eko­sys­tee­mit ja ilmas­ton­muu­tos, voi­vat olla suu­rem­pia kuin suo­rat kus­tan­nuk­set eli hii­len lou­hin­ta ja kul­je­tus voi­ma­lai­tok­seen. Kun epä­suo­ria kus­tan­nuk­sia ei ote­ta huo­mioon, mark­ki­nat aliar­vioi­vat monien tuot­tei­den ja pal­ve­lui­den hin­nan, jol­loin syn­tyy talou­del­li­sia vääristymiä.”

    Täs­tä on kyse juu­ri Hel­sin­gin­kin tapauk­ses­sa. H:ki on pro­fi­loi­tu­nut hii­len polt­ta­ja­na. Van­ha­nen sai pilk­ka­ni­men, hal­ko­kaup­pias, ehdot­taess­saan Tuk­hol­man ener­gia­mal­lia helsinkiläisille.

    Hii­len­polt­to on vain pie­ni osa sii­tä miten Hel­sin­gin (myös muut suu­ret kau­pun­git) vää­ris­tä­vät mark­ki­noi­ta. Val­tion , suur­ten yri­tys­ten, kor­kea­kou­lu­tuk­sen jne. kes­kit­tä­mi­nen riis­tää maa­kun­tia. Yhtei­sis­tä vero­va­rois­ta mak­se­tut sub­ven­tiot em.toimintojen infra­struk­tuu­riin kat­so­taan kuu­lu­van asi­aan. Ilmiö­tä perus­tel­laan sil­lä, että kau­pun­ki­seu­dut tuot­ta­vat suu­rem­man vero­ker­ty­män. Tie­tys­ti, kos­ka kaik­ki oleel­li­nen on kes­ki­tet­ty ko. alueille.

    Maa­kun­tien köyh­ty­mi­nen tämän ilmiön seu­rauk­se­na on yksi nii­tä kus­tan­nuk­sia, jota ei ole otet­tu huo­mioon kau­pun­ki­seu­tu­jen kus­tan­nuk­sis­sa. Oli­si kehi­tet­tä­vä oikeu­den­mu­kai­nen vero­mal­li tämän vää­ris­ty­män oikai­se­mi­sek­si. Itse kan­na­tan kui­ten­kin maan eri aluei­den tas­a­puo­lis­ta kehittämistä. 

    Meil­tä puut­tu­vat suu­ret pää­omat ja mark­ki­nat Ruot­sin ja kes­ki­sen Euroo­pan tapaan. Nii­den avul­la kes­kit­tä­mis­ke­hi­tys on help­po toteuttaa.

  70. Ilpo Per­naal­le kun­nia­mai­nin­ta sii­tä, miten löy­tää omaa ennak­ko-ole­tus­taan tuke­via argu­ment­te­ja! Ne ovat kui­ten­kin potaskaa.

    Jos aja­tel­laan mak­ro­ta­sol­la, niin yri­tys­ten kuin hal­lin­nol­lis­ten toi­min­to­jen­kin sijoit­tu­mi­nen kau­pun­kei­hin johtuu:

    1) Kau­pun­kien suu­rem­mas­ta tehok­kuu­des­ta: Kun orga­ni­saa­tion vie­res­sä ovat ne muut orga­ni­saa­tiot, kans­sa­käyn­ti näi­den kans­sa on tehok­kaam­paa ja tran­sak­tio­ku­lut pie­nem­mät. Tämä joh­taa kau­pun­kien skaa­lae­tui­hin ja parem­paan vaihdantaan.

    2) Pää­sys­tä resurs­sei­hin: Kau­pun­geis­sa on pal­jon laa­jem­pi vali­koi­ma mm. työn­te­ki­jöi­tä, eri­lai­sia raa­ka-ainei­ta ja mui­ta resurs­se­ja. Tämä joh­taa parem­paan tuottavuuteen.

    Täs­sä hyvä link­ki ihan perusasioihin.

    http://www.econport.org/content/handbook/Urbanecon/exist.html

    Jot­ta maan hin­ta (jos­ta joh­tu­vat useim­mat muut kus­tan­nuk­set mm. kor­keam­mat vuo­krat ja pal­kat) voi­si olla kor­keam­pi, on sil­lä olta­va enem­män kysyn­tää kuin hal­vem­man maan alueil­la. Siis­pä kau­pun­kiin halu­taan. Tämä ei mene toi­sin päin, kuten Per­naa esittää!

    Per­naa argu­men­toi myös, kuten Kepu, että kau­pun­gin ei pitäi­si olla suu­ri kuten paha Hel­sin­ki, vaan pik­ku maa­seu­tu­kaup­pa­la kävi­si myös. Täl­löin mene­te­tään kui­ten­kin em. etu­ja: 1) tran­sak­tio­kus­tan­nuk­set kas­va­vat eli neu­vot­te­lui­hin ym. on mat­kus­tet­ta­va pidem­mäl­le, joka mak­saa ja sapet­taa ja 2) ei voi­da vali­koi­da työn­te­ki­jöi­tä, tava­ran­toi­mit­ta­jia ym. yhtä laa­jas­ta poo­lis­ta. Tämän takia alu­eel­lis­ta­mi­nen on pysäy­tet­tä­vä — val­tion tehok­kuus on pian Krei­kan luokkaa.

  71. Ilpo Per­naa:

    Nyt­hän me juu­ri koem­me suun­ni­tel­ma­ta­lou­den hait­to­ja. Pää­kau­pun­kiin on sijoi­tet­tu val­tion hal­lin­to, kor­kea­kou­lut jne. ilman mitään jär­ke­vää perus­tet­ta. On vain luul­tu, että kai­ken pitää olla suu­ris­sa kaupungeissa. 

    No val­tion hal­lin­to nyt yleen­sä on tapa­na sijoit­taa pää­kau­pun­kiin. Sen takia­han sitä kut­su­taan pääkaupungiksi!

    Mitä tulee Suo­men tilan­tee­seen, niin meil­lä ei todel­la­kaan sijoi­tet­tu val­tion toi­min­to­ja mihin­kään suur­kau­pun­kiin, vaan Hel­sin­ki nimi­seen tup­pu­ky­lään, jon­ne siir­ret­tiin aika­naan yli­opis­to­kin — suu­rim­mas­ta kau­pun­gis­ta, Turus­ta. Tek­nil­li­nen kor­kea­kou­lu taas siir­ret­tiin Espoo­seen ja käy­tän­nös­sä kaik­ki vii­mei­sen sadan vuo­den aika­na perus­te­tut yli­op­si­tot on sijoi­tet­tu muu­al­le kuin Helsinkiin.

    Tie­teen­te­ko tar­vit­see jon­kin kriit­ti­sen mas­san, hölyn­pö­lyä. Tie­teen­te­ki­jöi­den ei tar­vit­se asua samas­sa käm­päs­sä, ei olla samas­sa yli­opis­tos­sa, ei samas­sa maas­sa, tie­to kul­kee ja aja­tuk­sia voi vaih­taa lukui­sil­la eri­lai­sil­la keinoilla. 

    Onko sinul­la kovin­kin pal­jon koke­mus­ta tie­teen teke­mi­ses­tä? Ei sitä syn­ny pel­käs­tään pape­rei­ta luke­mal­la ja net­tiä selaa­mal­la, vaan se perus­tuu vah­vas­ti ihmis­ten väli­seen vuo­ro­vai­ku­tuk­seen ja “kah­vi­pöy­tä­kes­kus­te­lui­hin” — tar­vi­taan riit­tä­vä mää­rä asian­tun­te­mus­ta yhteen paik­kaan. Ja tämä on hel­pom­pi toteut­taa suu­rem­mas­sa kau­pun­gis­sa kuin pie­nem­mäs­sä. Samas­ta syys­tä asian­tun­ti­jaor­ga­ni­saa­tiot muu­ten­kin hakeu­tu­vat suu­riin kaupunkeihin.

    Kir­jai­mel­li­ses­ti: ei auta itku markkinoilla.

    Kari on niin umpi­so­kea Hel­sin­gin ongel­mil­le, että ei osaa aja­tel­la eteen­päin , kun tuon esil­le autoilun. 

    Niin, autoi­lu ei ole suur­kau­pun­kien liik­ku­mis­muo­to. Sik­si­pä suur­kau­pun­geis­sa, ja jopa Hel­sin­gis­sä, ihmi­set käyt­tä­vät­kin jouk­ko­lii­ken­net­tä liikkumiseensa.

    Jouk­ko­lii­ken­ne rat­kai­see nuo ruuh­kaon­gel­mat. Itsea­sias­sa jouk­ko­lii­ken­ne on edel­ly­tys sil­le, että kau­pun­ki voi kasvaa.

    Edel­li­ses­tä Les­ter R. Brown… 

    Ihan hyvä, mut­ta tuol­la ei ollut mitään teke­mis­tä kau­pun­gis­tu­mi­sen kanssa.

    Meil­tä puut­tu­vat suu­ret pää­omat ja mark­ki­nat Ruot­sin ja kes­ki­sen Euroo­pan tapaan. Nii­den avul­la kes­kit­tä­mis­ke­hi­tys on help­po toteuttaa. 

    Ruot­sis­sa ja Kes­ki-Euroo­pas­sa kau­pun­gis­tu­mi­sas­te on 90 % ja meil­lä 70 %. Jäte­tään har­joi­tus­teh­tä­väk­si sel­vit­tää, että joh­tu­vat­ko mei­dän pie­nem­mät pää­oman­ne ja mark­ki­nam­me pie­nem­mäs­tä kau­pun­gis­tu­mi­sas­tees­ta vai päinvastoin *). 

    Kari

    *) vink­ki: Lon­too on suu­rem­pi mark­ki­na-alue kuin Posio.

  72. Muun Suo­men tuli­si ostaa tava­ra­tuo­tan­non kan­nal­ta vält­tä­mät­tö­mät talous­hal­lin­to­pal­ve­lut yms. ulko­mail­ta, kos­ka Hel­sin­ki ei kyke­ne tuot­ta­maan pal­ve­lui­ta kil­pai­lu­ky­kyi­seen hintaan.

  73. Hel­sin­gis­sä ja muis­sa kau­pun­geis­sa voi­daan lopet­taa hii­len­polt­to yhteis­tuo­tann­osa ja tuot­taa säh­köl­lä kau­ko­läm­pöä vaik­ka meri­läm­pö­pum­puil­la niin kuin Tuk­hol­mas­sa. Tuo tar­koit­taa sit­ten sitä että ne puo­li mil­joo­naa säh­kö­läm­mit­teis­tä oma­ko­ti­ta­loa, jot­ka on jos­sain ihan muu­al­la kuin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, läm­pi­ää hii­li­lauh­teel­la tuo­te­tul­la säh­köl­lä mil­lä myös ne meri­läm­pö­pum­put käy. Eli tämä on ihan hyvä idea jos unoh­de­taan että se on tek­ni­ses­ti, talou­del­li­ses­ti ja eko­lo­gi­ses­ti erit­täin huo­no idea.

  74. Ilpo Per­naa:
    Koko puheen­vuo­ro­si oli kyl­lä ihan usko­ma­ton­ta potas­kaa. Läm­pe­nee­kö talot maa­kun­nis­sa sit­ten jol­lain pyhäl­lä hengellä? 

    Aina­kin oma asun­to­ni tääl­lä sato­jen kilo­met­rien pääs­sä Kehä-II:sta tai­taa läm­me­tä tur­peel­la ja van­hem­pie­ni talo läm­pe­nee säh­köl­lä. Kum­mas­sa­kaan tapauk­ses­sa en pau­kut­te­li­si henk­se­lei­tä hel­sin­ki­läis­ten hii­li­voi­man kustannuksella.

    Pää­kau­pun­kiin on sijoi­tet­tu val­tion hal­lin­to, kor­kea­kou­lut jne. ilman mitään jär­ke­vää perustetta.”

    …kuten myös Kes­kus­tan puoluetoimisto.

    Mitä ihmet­tä se siel­lä siel­lä Hel­sin­gis­sä tekee, jos kaik­ki voi hoi­taa hyvin­kin etä­nä? Var­mas­ti jos toi­mis­to sijait­si poh­jan­maal­la, äänes­tä­jät oli­si­vat lähem­pä­nä ja vuo­krat alhaisempina.

    Mik­sei kepu siis haja­si­joi­ta omaa kes­kus­hal­lin­to­aan, jos ei ole mitään toi­min­nal­lis­ta mer­ki­tys­tä mis­sä se sijaitsee?

    PS on se has­sua, että ilmas­ton­muu­tos ote­taan välit­tä­mäs­ti huo­mioon kun puhu­taan Hel­sin­gin läm­mit­tä­mi­ses­tä ja ruuh­kis­ta, mut­ta esi­mer­kik­si tur­peen­polt­to, Nur­mi­jär­vel­lä suu­res­sa oma­ko­ti­ta­los­sa asu­mi­nen ja Itä­me­ren rehe­vöit­tä­mi­nen ovat samo­jen hen­ki­löi­den mie­les­tä puh­dai­ta ympä­ris­tö­te­ko­ja tai aina­kin mität­tö­miä kuriositeetteja

  75. Ilpo Per­naa:

    Tie­teen­te­ki­jöi­den ei tar­vit­se asua samas­sa käm­päs­sä, ei olla samas­sa yli­opis­tos­sa, ei samas­sa maas­sa, tie­to kul­kee ja aja­tuk­sia voi vaih­taa lukui­sil­la eri­lai­sil­la keinoilla.

    Joo ja ehdot­to­mas­ti paras tapa on jat­ku­vas­ti ja kasvokkain.

    Samat ongel­mat , ruuh­kau­tu­mi­sen seu­rauk­set, näky­vät asu­mi­ses­sa, ener­gian, läm­mön tuo­tan­nos­sa, jäte­ve­sien käsit­te­lys­sä, hoi­va­pal­ve­luis­sa, tlian lop­pu­mi­nen (Sipoo) ja kai­kis­sa hinnoissa.

    haha­ha­ha… w0t?!

  76. Ilpo Per­naal­le kysymys:

    Eikö Kepu voi­si näyt­tää muil­le mal­lia ja haja­si­joit­taa oman puo­lue­toi­mis­ton­sa johon­kin Eipä­joel­le tai Perä-Lep­sä­mään? Onhan siel­lä sky­pe ja säh­kö­pos­ti ja video­neu­vot­te­lut ja muut käy­tet­tä­vis­sä, joten I. Per­naan talous­teo­rian mukaan­han toi­min­ta jat­kui­si entis­tä tehok­kaam­pa­na ja pian muut seu­rai­si­vat perässä.

    Mik­si ei?

  77. Piti vas­ta­ta Karil­le tuos­ta tie­to­tek­nii­kas­ta ja lii­ken­tees­tä, mut­ta jäin miet­ti­mään asi­aa ja sit­ten unoh­din. Se mitä Kari kir­joit­taa kes­kus­ten väli­ses­tä lii­ken­tees­tä mal­liin Hel­sin­ki — Tokio on ihan tot­ta, tosin nime­no­maan tuol­lai­sia pit­kiä ja epä­mu­ka­via mat­ko­ja tie­to­lii­ken­ne ehkä jopa kor­vaa. Minä ajat­te­lin lähin­nä paikallisliikennettä.

    Tuos­ta kau­pun­gi­nis­tu­mi­sas­tees­ta, Suo­men­maa taan­noin pää­kir­joit­ti että ihmi­set haluai­si­vat asua maal­la mut­ta kun opiskelu‑, pari­tu­mis- ja työ­mah­dol­li­suu­det sekä pal­ve­lut ovat kau­pun­geis­sa. http://www.youtube.com/watch?v=ExWfh6sGyso

  78. Kari:“Ihan hyvä, mut­ta tuol­la ei ollut mitään teke­mis­tä kau­pun­gis­tu­mi­sen kanssa.”

    Nime­no­maan on, kos­ka kau­pun­gis­tu­mi­sen koko­nais­kus­tan­nuk­sia ei ote­ta huo­mioon. Maa­kun­nis­ta vir­taa­va pää­oma (kai­kis­sa muo­dois­saan) aiheut­taa hait­to­ja tyh­je­ne­väl­le alueelle.

    Toi­sek­si ympä­ris­tö­hait­to­jen kus­tan­nuk­sia ei ole lisät­ty suur­kau­pun­kien hintoihin. 

    Koko Suo­men pitä­mi­nen asut­tu­na ja elin­voi­mai­se­na on todel­la vie­ras aja­tus city-ihmi­sil­le. Suo­ma­lai­nen varal­li­suus on jaet­ta­va tasai­sem­min. Sii­nä on vil­la­koi­ran ydin. Sii­tä hyö­ty­vät myös mei­dän mit­ta­puum­me mukai­set suu­ret kaupungit.

    Toi­sek­seen Hikin tuot­ta­vuus on las­ke­nut. Ette pys­ty tar­joa­maan pal­ve­lui­ta yhtä hal­val­la kuin maa­kun­nis­sa, ette yli­pään­sä mitään. Tuot­ta­vuus ei täs­sä tar­koi­ta sitä, että esim. hoi­va­pal­ve­luis­ta mak­se­taaan kor­kea­ta hin­taa. Se ei ole tuot­ta­vuut­ta. Tuot­ta­vuus on talous­tie­tees­sä tuo­tan­non tehok­kuu­den mitta. 

    Kari:“johtuvatko mei­dän pie­nem­mät pää­oman­ne ja mark­ki­nam­me pie­nem­mäs­tä kau­pun­gis­tu­mi­sas­tees­ta vai päinvastoin *).

    Kari

    *) vink­ki: Lon­too on suu­rem­pi mark­ki­na-alue kuin Posio”

    Mikä on se päinvastoin? 

    Syltty:“Lämpeneekö talot maa­kun­nis­sa sit­ten jol­lain pyhäl­lä hen­gel­lä? ” Eivät aina­kaan kei­no­te­koi­ses­ti hal­val­la kivihiilellä.

    Kari:“Onko sinul­la kovin­kin pal­jon koke­mus­ta tie­teen teke­mi­ses­tä? Ei sitä syn­ny pel­käs­tään pape­rei­ta luke­mal­la ja net­tiä selaa­mal­la, vaan se perus­tuu vah­vas­ti ihmis­ten väli­seen vuo­ro­vai­ku­tuk­seen ja “kah­vi­pöy­tä­kes­kus­te­lui­hin” – tar­vi­taan riit­tä­vä mää­rä asian­tun­te­mus­ta yhteen paikkaan.”

    Sen ver­ran on koke­mus­ta, että kah­vi­pöy­tä­kes­kus­te­lut eivät rii­tä tie­teel­li­sen tason saa­vut­ta­mi­seen. Ja tie­dän, että esim. pii­laak­so on hyvä esi­merk­ki pai­kal­li­ses­ta inno­vaa­tio­kes­kit­ty­mäs­tä, joka tuot­taa hyviä tulok­sia alallaan.

    On kui­ten­kin huo­mat­ta­va, että eri tie­de­ryh­miä sisäl­tä­vät kes­kit­ty­mät eivät tuo­ta kes­ke­nään tie­det­tä pää­sään­töi­ses­ti. Sen vuok­si esim. Suo­mes­sa ei tar­vit­se kaik­kien tie­de­kor­kea­kou­lu­jen olla Hikis­sä. Tie­de­kun­tien välil­lä val­lit­see veri­nen kil­pai­lu rahas­ta, mikä ei ole omi­aan lisää­mään tie­teel­lis­tä tasoa. Mää­rää voi tul­la , mut­ta ei tasoa. Haja­si­joi­tus on täs­sä­kin mie­les­sä Suo­mel­le parem­pi malli.

    Esi­merk­ki tästä :

    http://www.uwasa.fi/aluetiede/english/staff/katajamaki/

    Kata­ja­mä­ki on esiin­ty­nyt Vih­reän puo­lu­een lis­toil­la, mut­ta on sii­tä huo­li­mat­ta (?)erit­täin laa­jan näke­myk­sen omaa­va alan­sa asian­tun­ti­ja. Suo­sit­te­len tutus­tu­mis­ta hänen tut­ki­muk­siin­sa ja tuotantoonsa.

  79. Ilpo Per­naa:

    Suo­ma­lai­nen varal­li­suus on jaet­ta­va tasai­sem­min. Sii­nä on vil­la­koi­ran ydin.

    Suo­ma­lai­nen varal­li­suus on jaet­ta­va niil­le, jot­ka ovat sen tuot­ta­neet, eikä tasai­sem­min. Jos varal­li­suus jae­taan tasai­sem­min, niin ihmis­ten kan­nus­ti­met tuot­taa lisää varal­li­suut­ta pie­ne­nee ja varal­li­suut­ta tuo­te­taan vähemmän.

    Sen seu­rauk­se­na olem­me koko­nai­suu­te­na köy­hem­piä ja osa meis­tä tulee riip­pu­vai­sik­si tulonsiirroista.

    Ette pys­ty tar­joa­maan pal­ve­lui­ta yhtä hal­val­la kuin maa­kun­nis­sa, ette yli­pään­sä mitään.

    heh… no ravin­to­lat nyt on aina­kin aika hyvä vas­tae­si­merk­ki. Noin yli­pään­sä mel­kein mitä tahan­sa pal­ve­lua ei pys­ty tar­joa­maan niin hyvin kuin kau­pun­geis­sa sii­hen hin­taan mihin nii­tä tar­jo­taan kaupungeissa.

  80. Ilpo Per­naa:

    Sen ver­ran on koke­mus­ta, että kah­vi­pöy­tä­kes­kus­te­lut eivät rii­tä tie­teel­li­sen tason saa­vut­ta­mi­seen. Ja tie­dän, että esim. pii­laak­so on hyvä esi­merk­ki pai­kal­li­ses­ta inno­vaa­tio­kes­kit­ty­mäs­tä, joka tuot­taa hyviä tulok­sia alallaan. 

    Kah­vi­pöy­tä­kes­kus­te­lut eivät varms­ti ole tie­det­tä (eikä kukaan niin väit­tä­nyt­kään), mut­ta niis­tä nime­no­maan läh­tee syn­ty­mään aja­tuk­sia ja ideoi­ta jot­ka sit­ten myö­hem­min pit­käl­li­sen pro­ses­sin jäl­keen ovat var­tee­no­tet­ta­vaa tiedettä. 

    Pii­laak­so on hyvä esi­merk­ki sii­tä että tie­to­tek­niik­kaklus­te­ri on kaik­kea muu­ta kuin haja­si­joit­tu­nut- päin­vas­toin tii­viis­tä yhtei­sös­tä on ollut juu­ri näi­tä kahvipöytäetuja. 

    Video­neu­vot­te­lut, puhe­lin­kon­fe­rens­sit ja muut on hyviä apu­vä­li­nei­tä ja pai­kal­laan tie­tyis­sä tapauk­sis­sa, mut­ta nii­den­kin käy­tös­sä on val­ta­vas­ti rajoitteita.

  81. Nime­no­maan on, kos­ka kau­pun­gis­tu­mi­sen koko­nais­kus­tan­nuk­sia ei ote­ta huo­mioon. Maa­kun­nis­ta vir­taa­va pää­oma (kai­kis­sa muo­dois­saan) aiheut­taa hait­to­ja tyh­je­ne­väl­le alueelle. 

    Mik­si ne hai­tat eivät välit­tyi­si mark­ki­na­me­ka­nis­min kaut­ta? Tai siis, jos minä muu­tan pön­del­tä kau­pun­kiin, jou­dun mak­sa­maan asun­nos­ta kau­pun­gis­sa huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin mitä saan asun­nos­ta­ni siel­lä pön­del­lä. Tie­ten­kin se las­kee mar­gi­naa­li­ses­ti myös mui­den asun­to­jen arvoa siel­lä, ja nos­taa kaup­nun­giss, mut­ta toi­saal­ta se taas nos­taa mui­den kyn­nys­tä muuttaa.

    Mil­tä osin ne hai­tat eivät väli­ty tuon hin­ta­me­ka­nis­min kautta?

    Toi­sek­si ympä­ris­tö­hait­to­jen kus­tan­nuk­sia ei ole lisät­ty suur­kau­pun­kien hintoihin. 

    Miten­kä niin eivät? Eikös ympä­ris­tö­hai­tois­ta mak­se­ta sinäl­lään ihan vas­taa­vin peri­aat­tein sekä kau­pun­gis­sa että maa­seu­dul­la? No, peri­aat­tees­sa kau­pun­gis­sa on kyl­lä mah­dol­lis­ta aiheut­taa enem­män ulkois­hait­to­ja muil­le ihmi­sil­le, mut­ta sen­kin pitäi­si välit­tyä hin­ta­me­ka­nis­min kaut­ta. Tai mik­si ei välit­tyi­si, jos näin ei ole?

    Suo­ma­lai­nen varal­li­suus on jaet­ta­va tasai­sem­min. Sii­nä on vil­la­koi­ran ydin. 

    Eli kom­mu­nis­mi rocks?

    Toi­sek­seen Hikin tuot­ta­vuus on las­ke­nut. Ette pys­ty tar­joa­maan pal­ve­lui­ta yhtä hal­val­la kuin maa­kun­nis­sa, ette yli­pään­sä mitään. 

    Fak­ta: Viros­sa työn tuot­ta­vuus on hei­kom­pi kuin Suo­mes­sa. Toi­nen fak­ta: Viros­sa on hal­vem­paa kuin Suomessa.

    Ei se hin­ta asi­aa kuvaa, vaan ostovoima.

    Tuot­ta­vuus on talous­tie­tees­sä tuo­tan­non tehok­kuu­den mitta. 

    Niin, ja tuot­ta­vuus on pää­sään­töi­ses­ti kau­pun­geis­sa kor­keam­pi kuin maa­seu­dul­la. Ja useim­mi­ten jopa suu­rem­mis­sa kau­pun­geis­sa kor­keam­pi kuin pienemmissä.

    Ote­taan rau­ta­lan­kae­si­merk­ki. A myy päh­ki­nöi­tä pik­ku­kau­pun­gis­sa ja B suur­kau­pun­gis­sa. A:lla käy 10 asia­kas­ta tun­nis­sa ja päh­ki­nä­pus­sis­ta jää käteen (sisää­nos­to­hin­nan jäl­keen) 2 euroa per pus­si. A:n työn tuot­ta­vuus on siis 20 euroa/h.

    B:llä käy 20 asia­kas­ta tun­nis­sa (suu­rem­pi asia­kas­vo­lyy­mi, kos­ka isos­sa kau­pun­gis­sa on enem­män ihmi­siä liik­keel­lä), jol­loin vas­taa­vin hin­noin rahaa jää käteen 40 euroa/h. B:n työn tuot­ta­vuus on siis 20 euroa tun­nis­sa korkeampi.

    Tämä kor­keam­pi tuot­ta­vuus voi­daan sit­ten jakaa esi­mer­kik­si asiak­kaal­le hal­vem­pi­na hin­toi­na, työn­te­ki­jäl­le kor­keam­pa­na palk­ka­na, val­tiol­le kor­keam­pi­na veroi­na tai kiin­teis­tön omis­ta­jal­le kor­keam­pa­na vuokrana.

    Päh­ki­nöi­den tilal­le voi sijoit­taa mel­kein min­kä tahan­sa lii­ket­toi­min­nan hius­ten­leik­kuus­ta tietoliikennepalveluihin.

    Mikä on se päinvastoin? 

    Se, että meil­lä oli­si vähem­män pää­omia ja pie­nem­mät mark­ki­nat, min­kä vuok­si kau­pun­gis­tu­mi­sas­teem­me oli­si alhaisempi. 

    Tar­kem­min asi­aa mie­tit­tyä­ni, pää­omien puu­te on kyl­lä aika­naan saat­ta­nut olla syy­nä alhai­seen kau­pun­gis­tu­mi­sas­tee­seem­me: ei ollut pää­omia teol­li­sen toi­min­nan aloit­ta­mi­seen, jol­loin ihmi­set muut­ti­vat maal­ta Ruot­sin kau­pun­kei­hin (?). Mut­ta nykyi­sin pää­omia kyl­lä on.

    On kui­ten­kin huo­mat­ta­va, että eri tie­de­ryh­miä sisäl­tä­vät kes­kit­ty­mät eivät tuo­ta kes­ke­nään tie­det­tä pääsääntöisesti. 

    Poik­ki­tie­teel­li­syys on siis tur­haa hapatusta?

    Sen vuok­si esim. Suo­mes­sa ei tar­vit­se kaik­kien tie­de­kor­kea­kou­lu­jen olla Hikissä. 

    Ei tar­vit­se, ja pää­osa Suo­men tie­de­kor­kea­kou­luis­ta onkin muu­al­la. Kyse on sii­tä, että suu­rem­mil­la kau­pun­geil­la on etu­lyön­tia­se­ma, kos­ka niil­lä on laa­jem­pi rek­ry­toin­ti­poh­ja ja suu­rem­piin kau­pun­kei­hin sopeu­tu­vat parem­min vähän hör­häh­tä­neem­mät­kin tut­ki­jat yms. has­sut ulkomaanelävät.

    Kari

  82. Kari:“Tämä kor­keam­pi tuot­ta­vuus voi­daan sit­ten jakaa esi­mer­kik­si asiak­kaal­le hal­vem­pi­na hin­toi­na, työn­te­ki­jäl­le kor­keam­pa­na palk­ka­na, val­tiol­le kor­keam­pi­na veroi­na tai kiin­teis­tön omis­ta­jal­le kor­keam­pa­na vuokrana.”

    Näin se on teo­rias­sa. Mut­ta kysy­myk­see­ni mik­si hin­nat ovat kal­liim­pia Hikis­sä, et ole osan­nut vastata.

    Kari:“Tarkemmin asi­aa mie­tit­tyä­ni, pää­omien puu­te on kyl­lä aika­naan saat­ta­nut olla syy­nä alhai­seen kau­pun­gis­tu­mi­sas­tee­seem­me: ei ollut pää­omia teol­li­sen toi­min­nan aloittamiseen”

    Nyt olet pää­se­mäs­sä asian yti­meen, pidä tuos­ta kiin­ni sanoi­si Kopo­nen. Pää­omien puut­tu­mi­sen vuok­si ei voi ver­ra­ta Suo­mea, Ruot­siin, Sveit­siin, Alan­ko­mai­hin, Iso-Bri­tan­ni­aan, Por­tu­ga­liin, Ita­li­aan, Espan­jaan, Sak­saan jne. Suo­mel­ta puut­tu­vat his­to­rian alus­sa siir­to­mai­den riis­tä­mi­nen ja niis­tä seu­ran­neet val­ta­vat pää­omat. Ne voi­daan sijoit­taa tuot­ta­maan lisää rahaa.

    Suo­ma­lais­ten on aina pitä­nyt teh­dä itse koko varal­li­suu­ten­sa, sii­nä ohes­sa aut­taa Ruot­sia ja Neu­vos­to­liit­toa. Kun suo­ma­lai­set yrit­tä­vät sijoit­taa rahaa niin ne pää­ty­vät sak­sa­lais­ten tas­kui­hin UMTSEINA. Met­sä­teol­li­suus osti kon­kurs­si­kyp­siä teh­tai­ta USA:sta jne.

    Mei­dän on aivan tur­ha mat­kia suu­rem­pien mai­den kau­pun­gis­tu­mis­ke­hi­tys­tä sun muu­ta, rah­keem­me eivät riitä. 

    Kari:“Tämä kor­keam­pi tuot­ta­vuus voi­daan sit­ten jakaa esi­mer­kik­si asiak­kaal­le hal­vem­pi­na hin­toi­na, työn­te­ki­jäl­le kor­keam­pa­na palk­ka­na, val­tiol­le kor­keam­pi­na veroi­na tai kiin­teis­tön omis­ta­jal­le kor­keam­pa­na vuo­kra­na ja maa­kun­tiin alue­ke­hi­tys­ra­hoi­na, kos­ka pää­omat kai­kis­sa muo­dois­saan ovat läh­töi­sin maaseudulta.”

    Kun sisäis­tät tuon vii­mei­sen niin olem­me asias­ta samaa miel­tä. Kau­pun­ki­seu­tu­jen kor­keam­mat hin­nat vaan vie­lä jää ilman seli­tys­tä. Mik­si esim. hoi­va­pal­ve­lut mak­sa­vat enem­män Hikis­sä kuin Höytyäisissä?

  83. Ilpo Per­naa:

    Näin se on teo­rias­sa. Mut­ta kysy­myk­see­ni mik­si hin­nat ovat kal­liim­pia Hikis­sä, et ole osan­nut vastata. 

    Ensin­nä­kin: hin­nat Hel­sin­gis­sä eivät ole kal­liim­pia kuin muu­al­la Suo­mes­sa. Taso­kin on eri luok­kaa. Ei Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tas­sa esi­mer­kik­si tapah­du seu­raa­vaa keskustelua:
    — Mitäs vii­niä teil­lä on myynnissä?
    — No meil­lä on val­ko­vii­niä ja punaviiniä
    — Ok, otan oluen — pullosta!

    Kaik­kien kun ei ole tar­vis olla niin kovin köy­hiä, niin on varaa mak­saa jopa laadusta.

    Suo­mel­ta puut­tu­vat his­to­rian alus­sa siir­to­mai­den riis­tä­mi­nen ja niis­tä seu­ran­neet val­ta­vat pää­omat. Ne voi­daan sijoit­taa tuot­ta­maan lisää rahaa. 

    Mer­kan­ti­lis­ti­nen talous­teo­ria kai on unoh­det­tu jo pää­osas­sa maa­il­maa, mut­ta jos­sain se näyt­tää ole­van vah­voil­la edelleen!

    Kun sisäis­tät tuon vii­mei­sen niin olem­me asias­ta samaa mieltä. 

    Pait­si että… Se hyvin­voin­ti on kyl­lä tääl­lä syn­ty­nyt teol­li­suu­des­ta. Ensin met­sä­teol­li­suu­des­ta, sit­ten kemia- ja metal­li­teol­li­suu­des­ta. Nyt sit­ten tie­to­lii­ken­tees­tä ja elekt­ro­nii­kas­ta. Eikä se sii­hen jää!

    Kari

  84. rpyy­luo­ma:

    Piti vas­ta­ta Karil­le tuos­ta tie­to­tek­nii­kas­ta ja lii­ken­tees­tä, mut­ta jäin miet­ti­mään asi­aa ja sit­ten unoh­din. Se mitä Kari kir­joit­taa kes­kus­ten väli­ses­tä lii­ken­tees­tä mal­liin Hel­sin­ki – Tokio on ihan tot­ta, tosin nime­no­maan tuol­lai­sia pit­kiä ja epä­mu­ka­via mat­ko­ja tie­to­lii­ken­ne ehkä jopa kor­vaa. Minä ajat­te­lin lähin­nä paikallisliikennettä. 

    Mie­ti lisää, niin minä­kin teen 🙂

    Seu­raa­va glo­ba­li­saa­tios­ta, ei niin­kään pai­kal­lis- tai muus­ta­kaan liikenteestä…


    Asia on pai­na­nut miel­tä­ni pidem­män aikaa.

    Suo­mel­la on pari todel­la kovaa kort­tia kädes­sä, ja minus­ta tun­tuu ettei nii­tä olla oikein ihan täys­mää­räi­ses­ti ostat­tu hyödyntää.

    Arlan­das­ta ei nimit­täin onnis­tu alle puo­les­sa vuo­ro­kau­de­sa (kään­töi­neen) len­not kau­koi­dän met­ro­po­lei­hin. Hel­sin­gis­tä onnis­tuu, ja se ei ole ihan vähäi­nen etu se.

    Toi­nen kort­ti on se, että Hel­sin­gis­tä on Pie­ta­riin alle 400 kilo­met­riä. Sii­nä on vie­res­sä luon­non­va­roil­taan maa­il­man rik­kain val­tio, jon­ka kans­sa käy­dä kauppaa.

    Voi­ko näil­lä kor­teil­la hävi­tä? Me olem­me län­nen port­ti sekä Kau­ko-Itään että Venä­jäl­le. Se pitäi­si vain osa­ta tie­dos­taa ja teh­dä asiat kun­nol­la. Mut­ta eihän näis­tä asiois­ta edes kes­kus­tel­la! Se on tur­ha odot­taa Euroo­pas­ta vas­tauk­sia näi­hin kysy­myk­siin, kos­ka ne odot­ta­vat nii­tä vas­tauk­sia meiltä.

    Hyvin pelaa­mal­la voi­sim­me olla Euroo­pan Hong Kong, sil­lä ero­tuk­sel­la, että mei­dän vuo­kra­so­pi­muk­sem­me ei pääty 🙂

    Kari

  85. Kari:“Kaikkien kun ei ole tar­vis olla niin kovin köy­hiä, niin on varaa mak­saa jopa laadusta.”

    Eipä niin tar­vit­se, kos­ka city-aluei­den itse­käs raha­nah­neus tyh­jen­tää maa­kun­nat. Otat esi­mer­kik­si met­sä­teol­li­suu­den, joka on hyvä mal­li maa­kun­tien riistämisestä.

    Puu on aina hin­noi­tel­tu vah­vem­man ehdoil­la, met­sä­no­mis­ta­jan on pak­ko myy­dä saa­dak­seen tap­piol­li­sen maa­ta­lou­den pysy­mään pys­tys­sä. Maa­ta­lou­den kan­nat­ta­mat­to­muus taas joh­tuu, kuten tie­dät, tuot­ta­jil­le mak­se­tus­ta riistohinnasta.

    Jul­ki­suu­des­sa pide­tään esil­lä sel­lais­ta myyt­tiä, että kal­liin kan­to­hin­nan vuok­si met­sä­teol­li­suu­den on ostet­ta­va puu­ta Venä­jäl­tä ja raken­net­ta­va teh­tai­ta hal­po­jen kus­tan­nus­ten mai­hin , esim. Urugyaihin.

    Ts. suo­ma­lais­ten met­sä­no­mis­ta­jien pitäi­si myy­dä puun­sa itä­blo­kin tai kehi­tys­mai­den hin­noil­la. Met­sän­hoi­don laki­sää­tei­set mää­räyk­set, luon­non­suo­je­lu, ja kol­min­ker­tai­nen vero­tus eivät rii­tä perus­teek­si län­si­mai­sel­le tuottajahinnalle.

    Eli sum­ma sum­ma­rum met­sä­teol­li­suu­den nousu on revit­ty maa­kun­tien selkänahasta.

    Viit­taan kolo­nia­lis­tien suu­riin pää­omiin kau­pun­gis­tu­mis­ke­hi­tyk­sen takaa­ja­na. Mitä­töit tämän vetoa­mal­la sii­hen, että nuo ajat ovat jää­neet his­to­ri­aan. Voit­ko selit­tää samal­la mihin ovat sula­neet ne mää­rät­tö­mät rikkaudet ? 

    Olet­ko kumon­nut aineen häviä­mät­tö­myy­den lain ?

    Antoi­ne Lau­rent Lavoi­sier pyö­rii haudassaan…

  86. Ilpo Per­naa:

    Puu on aina hin­noi­tel­tu vah­vem­man ehdoil­la, met­sä­no­mis­ta­jan on pak­ko myy­dä saa­dak­seen tap­piol­li­sen maa­ta­lou­den pysy­mään pys­tys­sä. Maa­ta­lou­den kan­nat­ta­mat­to­muus taas joh­tuu, kuten tie­dät, tuot­ta­jil­le mak­se­tus­ta riistohinnasta.

    öööö… ensin­nä­kään kukaan ei pako­ta myy­mään puu­ta lii­an hal­val­la ja toi­sek­seen kukaan ei pako­ta vil­je­le­mään maa­ta tappiolla.

    Ts. suo­ma­lais­ten met­sä­no­mis­ta­jien pitäi­si myy­dä puun­sa itä­blo­kin tai kehi­tys­mai­den hinnoilla.

    No niin var­maan pitäi­si, jos eivät muu­ten saa kau­pak­si. Vähän sama kuin min­kä tahan­sa muun­kin resurs­sin kanssa.

    Eli sum­ma sum­ma­rum met­sä­teol­li­suu­den nousu on revit­ty maa­kun­tien selkänahasta.

    1+1=3?

    Viit­taan kolo­nia­lis­tien suu­riin pää­omiin kau­pun­gis­tu­mis­ke­hi­tyk­sen takaa­ja­na. Mitä­töit tämän vetoa­mal­la sii­hen, että nuo ajat ovat jää­neet historiaan. 

    Niin kos­ka sil­lä ei oo mitään mer­ki­tys­tä enää mis­tä ne rik­kau­det on tul­lu. Se, että Suo­mel­la ei oo mitään siir­to­maa­men­nei­syyt­tä toi­sin kuin yhtä rik­kaal­la Bel­gial­la ei oo syy pitää Suo­mes­sa ihmi­siä asu­mas­sa maa­seu­dul­la, kun ne Bel­gias­sa pääs­te­tään asu­maan kaupunkeihin.

  87. Voi­ko näil­lä kor­teil­la hävitä?

    Poke­ris­sa voi hävi­tä vaik­ka pel­kil­lä ässil­lä, jos ei osaa pela­ta. Suo­mes­sa ei osa­ta eikä uskalleta.
    Sen vuok­si Venä­jän isot­te­lu­kin menee läpi.

  88. Ilpo Per­naa,
    Voi voi kun on synk­kää. Hyvin­voin­ti on revit­ty köy­hien kehi­tys­maa­las­ten suus­ta ja maa­nil­vei­li­jöi­den sel­kä­nä­has­ta. Ilok­se­si voin ker­toa, että olet vää­räs­sä! Talous ei ole nol­la­sum­ma­pe­liä, eikä yhden elin­ta­son para­ne­mi­nen ole usein­kaan toi­sil­ta pois. Useim­mi­ten pikem­min­kin päin­vas­toin: esi­mer­kik­si kii­na­lais­ten vau­ras­tu­mi­nen vau­ras­tut­taa myös suo­ma­lai­sia, kos­ka voim­me sit­ten myy­dä sin­ne enem­män kal­liim­paa tavaraa.

    Tosi­aan, siir­to­maa­po­li­tii­kan aika on (täs­sä yhtey­des­sä) epä­olen­nais­ta, kos­ka niil­lä ei ole juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä ihmis­ten elin­ta­soa, talous­kas­vua tai varal­li­suut­ta tar­kas­tal­taes­sa. Edel­lä mai­ni­tut nimit­täin syn­ty­vät resurs­sien parem­mas­ta jaka­mi­ses­ta ja tek­nii­kan kehit­ty­mi­ses­tä. Euroo­pas­sa­kin elin­ta­so on nous­sut lähin­nä kolo­nia­li­mia­jan jäl­keen, eikä ole näh­tä­vis­sä kovin suu­ria ero­ja nii­den mai­den välil­lä, jot­ka kolo­nia­lis­mia ovat har­ras­ta­neet ja nii­den mai­den välil­lä, jot­ka sitä eivät ole har­ras­ta­neet. Ver­taa nyt vaik­ka­pa Suo­mea ja Espanjaa.

    Kari

  89. Artturi:“öööö… ensin­nä­kään kukaan ei pako­ta myy­mään puu­ta lii­an hal­val­la ja toi­sek­seen kukaan ei pako­ta vil­je­le­mään maa­ta tappiolla.”

    Et ole yti­mes­sä, suo­sit­te­len EU:n CAP:iin tutustumista.

    …“Niin kos­ka sil­lä ei oo mitään mer­ki­tys­tä enää mis­tä ne rik­kau­det on tullu”

    Pää­omien mää­räl­lä ja laa­dul­la on oleel­li­nen mer­ki­tys kansantalouteen.

  90. Mik­si ostai­si Verkkokauppa.com:sta, kun voi ostaa mis­tä tahan­sa EU-alu­een verk­ko­kau­pas­ta. Ei mene tul­lia. Tila­sin tie­to­ko­neen, se tuli muis­taak­see­ni Irlan­nis­ta, robot­ti­pö­ly­ni­mu­ri­ni tuli Englann­si­ta (Lon­toos­ta), sil­mä­la­si­ni tuli Englannista. 

    Tosin sil­mä­la­sit kävin ensin kokei­le­mas­sa mal­lin ja halusin toi­sen­lai­sen kehyk­sen samaa mal­lia, jota ei ollut valikoimassa.

    Tie­to­ko­neen osia tai tie­to­ko­net­ta ei tar­vit­se vält­tä­mät­tä ostaa mis­tään fyy­si­ses­tä kau­pas­ta. Riit­tää kun tun­tee jon­kun, joka osaa lait­taa osat pai­koil­leen ym.

    Seu­raa­vak­si hom­maan video­ka­me­ran ja täy­tyy kat­sas­taa euroo­pan verk­ko­kau­pat läpi, mikä on hintataso.

    Pojal­le ostin auton tur­vais­tui­men Saksasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.