Käyty lyhyt taistelu Verkkokauppa.comin myymälän sijainnista – kuulemme lopulta kuitenkin Helsingin ja Espoon ei Vantaan välillä – oli sinänsä mielenkiintoinen, mutta mielenkiintoista on myös se, mitä yrityksen menestys kertoo erikoiskaupan tulevaisuudesta.
Keskustan palvelujen puolustaminen olisi puoltanut Verkkokaupan häätämistä vähintään Kajaaniin, sillä kyseinen yritys on tyhjentänyt Helsingin keskustan tietokonemyymälöistä. Perinteiseen myymälään verrattuna konsepti on ylivoimainen. Koko tuotevalikoima on hyvin selostettuna netissä. Asiakas voi sen valita kaikessa rauhassa ja tilata myymälään tai käydä ostamassa sen myymälästä. Varsinaisen myymälän toiminta on tehokasta, koska sisään tullessaan asiakas tietää, mitä hän haluaa.
Voi tilata myös Postiin, mutta kun Posti suuren kaupan rakenteen kynnyksellä on vetänyt toimipisteverkkonsa alas, tämäkin mahdollisuus taitaa mennä Postilta sivu suun.
On paljon mukavampi asioida rauhassa tietokoneen kanssa kuin nuoren päällekäyvän myyjän kanssa, jolla ei ole tuotteesta muuta sanottavaa, kuin että hänellä on itsellä samanlainen ja hän on ollut siihen hyvin tyytyväinen – aivan siitä riippumatta, mitä tarjolla olevista vaihtoehdoista olet ajatellut.
Hesarin alakerrassa toimiva kameramyymälä Rajala Oy toimii samalla periaatteella, eikä muita kamerakauppoja keskustassa enää juuri olekaan – paitsi siis se Verkkokauppa.com. Tämä taitaa olla erikoiskaupan tulevaisuus.
Autokauppiaat vaviskoot. En ole katsonut uusimpia tilastoja, mutta muutama vuosi sitten autokaupan palveluksessa oli sataa maahan tuotua autoa kohden noin kymmenen henkeä. Henkeä kohden myyntiä olisi siis vajaat yksi auto kuukautta kohden. Tietysti käytettyjen autojen kauppa on vähän eri juttu, mutta kun autokaupan kate myydystä autosta on tuhansia euroja, nettikaupasta voi tulla kova kilpailija. Hinta Hangon satamassa X euroa ja kuljetus kotipaikkakunnalle Y euroa. Auton ostajien keskuudessa on niitäkin, jotka ovat kiinnostuneita ostamaan auton eivätkä unelmia. Ja niitä, jotka haluavat mieluummin alennuksen uuden auton hinnasta sen sijaan, että haluaisivat keinotekoisesti korotetun hinnan vanhasta autostaan.
Isolla osalla ns. erikoiskauppaa on se ongelma, että niiden myymät tuotteet eivät enää ole riittävän erikoisia. Toisin sanoen, ihmiset osaavat keskimäärin ostaa ja käyttää tietokoneita, kameroita, ja autoja eivätkä enää koe tarvitsevansa ”kädestä pitelyä” siinä määrin kuin ehkä joskus. He, jotka tälläistä tarvitsevat, tulevat toimeen suurempien tavaratalojen valikoimilla.
Tälläisten tuotteiden myynti tulee nähdäkseni keskittymään väistämättä Verkkokaupan ja Rajalan kaltaisiin verkon ja kivijalkakaupan yhdistelmiin. Helpolla eivät selviä nekään, sillä monet (tunnustan kuuluvani tähän joukkoon) käyvät ensin käpälöimässä laitetta kaupassa ja tilaavat sen sitten netistä halvimmalta toimittajalta. Mielestäni esim. vaatekaupan puolelta tästä on jo joitain heikkoja signaaleja – yhdellä nettipalstalla heiteltiin puolitosissaan, että etenkin kalliimpia vaatteita kauppaavien liikkeiden tulisi solmia jonkinlainen edustustosopimus nettikauppojen kanssa, saaden rahaa myynninedistämistoiminnasta eikä niinkään kappaletavaran myynnistä.
Saattaa olla, että jossain vaiheessa tälläisiä ”edustustoja” syntyykin ainakin isompiin kaupunkeihin. Ei välttämättä vielä Helsingin kokoiseen.
Autokauppaan ja varsinkin käytettyjen sellaiseen liittyy kuitenkin tiettyjä rituaaleja kuten koeajo, renkaiden potkimien ja naarmujen etsiminen vastavaloon. Toisaalta varsinkin käytettyjen autojen ja muiden ajoneuvojen kauppa on kyllä siirtynyt nettiin, ja eräs tuntemani mies on ostanut kaksi viimeistä autoaan uutena koeajamatta koska ne ovat kuulemma kaikki nykyään niin hyviä ajaa.
Saa nähdä miten verkkokaupan käy, se mitä ostetaan verkosta ja mitä ihan vanhanaikaisesti on aika monimutkainen vyyhti. Hinta vaikuttaa ja samoin esimerkiksi se että onko kyseessä tuote jota haluaa hypistellä. Esimerkiksi huonekalujen kauppa verkossa on kai aika vähäistä.
R-kioskillekin voi tilata, ja niitä on aika tiheässä.
Kilon varastomyymälän ajoista lähtien olen kantanut Verkkokauppa.com:iin rahaa pienemmän henkilöauton verran. Kyse ei läheskään aina ole hinnasta vaan palvelukonseptista johon kuuluu kunnollisen valikoiman ja tuoteinformaation lisäksi tilaushistoria, huolto, vanhojen romujen vastaanotto ja nykyisin myös sijainti lähempänä kuin lähin posti.
Aivan kaikki eivät ole vielä ymmärtäneet että asiakas on valmis maksamaan siitä ettei tarvitse sietää henkilökohtaista palvelua. Verkkokauppa.com:ille tämä on ollut selvää alusta alkaen. Valtavasta tuotevalikoimasta johtuen myyjät ovat tuotteista vielä keskimääräistäkin pahemmin pihalla, mutta tämä ei haittaa kun prosessi on sellainen että asiakas hankkii tiedon muualta.
Autokauppa siirtyy verkkoon vasta jos kilpailu alkaa toimia kunnolla, ja katetaso laskee sellaiseksi ettei asiakaskohtainen hinnoittelu ja suoranaiseen sumutukseen liittyvä vaivannäkö enää kannata. Ei ole ihan heti näköpiirissä.
Kun joku perustaa autoalalle nettikaupan, josta samoja autoja saa pari kolme tonnia halvemmalla, se on siinä.
Soininvaara:”Keskustan palvelujen puolustaminen olisi puoltanut Verkkokaupan häätämistä vähintään Kajaaniin, ”
Kyse ei taida olla Keskustasta puolueena. Asia kylläkin sopii hyvin Keskustan agendaan. Hajasijoitus on cityläisten mielissä kääntynyt kirosanaksi vaikka ko. ajatus toimii kaupunkilaisten hyväksi.
Miksi ruuhkauttaa kaupunkien keskustaan kaikki palvelut? Täytyisi kiihkotta pohtia mitä palveluita tarvitaan kaupungin sisällä, ydinkeskustassa.
Ei sinne tarvitse sijoittaa viihde – ja vapaa-aikaan kuuluvaa kaupankäyntiä. Ydinkeskustassa tarvitaan vain valittömästi elämiseen liittyvät palvelut. Ensimmäisenä tulee mieleen ruoka-,virasto- liikenne ja hoivapalvelut. Kovin paljon muuta ihminen ei tarvitse päivittäisen elämisen tueksi.
Shoppailu ei ole vapaa-ajan viettämistä terveellä tavalla. Tämän uskoisin vihreidenkin allekirjoittavan.
Sitten itse pääpunktiin. Keskusta , kaupunkilaisten puolue, on aina toiminut siihen suuntaan, että Suomen koko alue on pidettävä elinvoimaisena.
Nyt Soininvaaran esittämä verkkokaupan vallankumous toimii juuri tähän Keskustan viitoittamaan ja haluamaan suuntaan. Se on yksi näistä väistämättömistä muutoksista mitä rajojen häviäminen tuo mukanaan. Yritys voi yhtä hyvin toimia Kajaanissa tai Kurdistanissa. Pääasia on , että yhdyskuntarakenne ja yhteiskuntajärjestys on kunnossa.
Helsingin kaltaiset ruuhakautumat jäävät auttamattomasti jalkoihin tässä kehityksessä. Toki sille jää lähimarkkinat, mutta entisestään supistuneena. Mikä ettei verkkokaupaa voisi käydä ruuhkasuomessakin ? Sen kustannukset vain ovat paljon kalliimmat kuin halpojen kiinteistöjen ym. kulujen maaseudulla.
Keskustan, kaupunkilaisten puolueen, päämääränä on vähentää kaupunkien ruuhkautumista. Mitä paremmin ihmiset tulevat toimeen maaseudulla, sitä halvempaa, väljempää ja viihtyisämpää asuminen on kaupungeissa.
Itse olen kokenut Verkkokauppa.comin ja Rajalan hyvin palveleviksi kivijalkakaupaksi. Ajantasaiset nettisivut ovat iso plussa, mutta ostokset olen aina tehnyt paikan päällä.
Tietokoneissa ja kameroissa noiden kaltaiset isot toimijat joilla on kunnollinen valikoima kaupassa ja netissä ovat ainoita jotka pystvät kilpailemaan kuluttajien suosiosta Keski-Euroopan nettikauppojen kanssa.
Eli vaihtoehto ei ole ”pikkukaupat vs verkkokauppa.com”, vaan ”verkkokauppa.com vs ulkomaan nettikaupat”.
Aika huvittava oli Verkkokaupan tapaus. Olen itse käyttänyt Verkkokauppaa usein ja kuten muutkin, pidän sen erinomaista tuotevalikoimaa ja toimivaa nettikäyttöä mainiona. Jos tarvitsen jotakin tuotetta elektroniikan tai tietotekniikan alalta, katson ensimmäisenä Verkkokauppa.com sivustoa.
Verkkokaupan sijainti sensijaan on ollut kaupan toimitatavan ja asiakaskunnan huomioon ottaen vähintäänkin outo. Ja Helsinki näköjään haluaa varmistaa että se myös outona pysyy! Tämä jälleen osoittaa, että Helsinki ja Vantaa olisi syytä yhdistää heti, jotta Helsinki saisi pitää tärkeän toimijan maillaan, mutta sille löytyisi järkevämpi sijainti.
Yksi hyvä sijainti tälaiselle kaupalle olisi kehä III:n ja Tuusulantien risteyksen tuntumassa.
Onhan noita autoalan nettikauppoja, mm.
http://www.autohaus24.de/
http://www.netcar.de/
Ajan kysymys milloin tulevat Suomeen. Mikään ei estä tilaamasta tuolta jo nyt.
Ei välttämättä. Malli joka toimii Verkkokaupan tapaisissa ja hintaisissa tuotteissa, ei itsestäänselvästi toimikaan autokaupassa, jossa ostoksia tehdään harvemmin ja kauppasummat ovat suuria. Muistetaanhan esimerkiksi miten Igglo-asunnonvälitystoiminnalle kävi.
Jos myytävä tavara hyötyy hyvästä logistiikasta (suuri valikoima nopeasti saatavilla), on verkkokaupat vahvoilla. Autot ja asunnot nähdään enemmän investointeina.
Tiedätkö Osmo mikä oli Verkkokaupan sijoittumisvaihtoehto Espoossa?
Liikenteellisesti verkkokaupan uusi sijainti on paljon nykyistä Ruoholahden liikettä huonompi.
Vaikka kuinka paheksuisitte, hyvin suuri osa Verkkokaupan myymäläasiakkaista tulee omalla autolla. Nykyinen sijainti länsiväylän päässä kiinteistössä, jossa on iso parkkihalli, on ollut aika ideaalinen.
Voin olla väärässä, mutta kartasta katsoen Jätkäsaari näyttää yksityisautoilijan kannalta aika sumpulta.
Onneksi Verkkokaupan uusi postitushinnoittelu on ratkaisevasti vähentänyt tarvetta käydä itse myymälässä (saa nähdä vaan kauanko se kestää, toimitus postiin maksoi vielä vuodenvaihteessa euron, nyt jo kaksi).
Elämme (vielä) vapaassa yhteiskunnassa, jossa ihmisillä on vapaus tehdä valintoja, myös sellaisia jotka eivät sovi Enemmistö ry:n aatteisiin.
Helsinki ei määrännyt Verkkokauppaa muuttamaan Jätkäsaareen vaan tarjosi mahdollisuutta. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka suuri osa kaupan asiakkaista tulee autolla ja kuinka moni ilman. Helsinkiläiselle joukkoliikenteen käyttäjälle kaikki mikä on Espoossa on tullimuurin takana. Näyttölipulla matka Helsingin sisällä on marginaalikustannuksena ilmainen, mutta piipahdus pysäkinkin verran Espoon puolella maksaa kahdeksan euroa.
OS:”Kun joku perustaa autoalalle nettikaupan, josta samoja autoja saa pari kolme tonnia halvemmalla, se on siinä.”
Ei, vaan vasta kun valmistaja-maahantuoja joka omistaa jakelutien ja käytännössä määrittelee hintatason uskoo että näin kannattaa tehdä. Sitä ennen se nettiautokauppias ei saa autojansa ostettua mistään, ja vaikka saisi, ei niiden huolto onnistu millään järkevillä kustannuksilla.
”Suoratoimituksena Ahvenanmaalta 0% alv + kaupanpäälle kirjekuljetus kotiin! ”
Lähde: verkkokauppa.com
Suomen poliitikot ja valtion virkamiehet ovat täysin ULA:lla uusimuotoisen kaupan ansaintalogiikasta. Euron arvo heikkenee vauhdilla ja tämän päälle Suomi korottaa arvonlisäveroa 4,5 prosentilla 23 prosenttiin. Käsittämätöntä ummikkomaisuutta.
Kohta Ahvenanmaa on kauppoja täynnä.
Ilpo Pernaa:
Ei täytyisi. Meillä on ihan kohtuullisen hyvin toimivat liiketila- ja vähittäismyyntimarkkinat, ja keskustaan sijoittuvat täsmälleen ne liikkeet, joita ihmiset sinne haluavat (joista he tuotteita ja palveluja ostavat). Ei tätä asiaa sen kummemmin tarvitse pohtia.
Vähäinen ongelma toki syntyy siitä, että nykyisin valtio tarjoaa nopean tieverkon kaikkien halukkaiden käyttöön ilmaiseksi, mikä jossain määrin suosii näitä megalomaanisia kehämarketteja, mutta eiköhän sekin seikka saada vielä kuntoon, jahka verotustapaa reivataan enemmän käytöstä verottamiseen.
Eipä silti, olen minä, Osmon tavoin, hieman ihmetellyt nykymenoa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana liikettilojen määrä on, ainakin noin kadunmiehen näkökulmasta, kasvanut järkyttävästi. On rakennettu Jumboa, Kamppia ja Selloa. Lisäksi nykyiset ostoskeskuksetkin ovat laajentaneet tilojaan merkittävästi.
Jotenkin ihmetyttää, miten niille kaikille riittää asiakkaita, koska samaan aikaan kauppa siirtyy verkkoon ja tilantarve vähenee. Ehkä tässä on jokin uusi trendi, jossa ihmiset viettävät aikaansa kauppakeskuksissa ihan muistakin syistä, kun ostaakseen tavaraa? Onhan niissä nykyisissä kauppakeskuksissa toki kaikenlaista elokuvateatterista ja keilahallista lähtien.
Päivän paras! 🙂
Kari
Pernaa, nimimerkillä rintamakokemusta parikymmentä vuotta erillaista etävirityksistä, se ajatus että tietoverkot poistaa etäisyydet ja sitten me kaikki asutaan siellä missä on halvinta eli jossain keskellä korpea on aivan täyttä potaskaa. Asia on täysin päinvastoin, tietotekniikka korreloi kaupungistumisen kanssa.
Etäuskovaiset voisivat tarkastella vaikkapa sellaista toimialaa kuin tietotekniikka, joka nyt on luontevasti niin verkoitettua ja sähköistettyä kuin olla ja voi. Ja sitten kenties huomata että se keskittyy pieneen määrään paikkoja maapallolla ja niissäkin ahtautuu pienelle osa-alueelle. Tämä on empiirinen tosiasia eikä sinänsä vaadi mitään selitystä, mutta veikkaisin että näin mm. siksi että kaikki ei nyt vaan toimi sähköisesti. Kommunikaation määrä pienenee eksponentiaalisesti etäisyyden mukaan ja kommunikointi on se mitä tietotyö on, nykyään pikemminkin pyritään sijoittamaan asiantuntijat samaan huoneeseen.
Tähän patenttivastaväite on että pitäisi muuttaa toimintamalleja sellaisiksi että voi etäillä, mutta kun se on hyvin hankalaa, aikaavievää, edellyttää raskasta byrokratiaa, jne. lyhyesti laskee tuottavuutta eli miksi ihmeessä pitäisi? Mikä se lisäarvo on, ei kallis toimistokaan nyt niin kauheasti maksa. Jos toiminto ei ole paikkaan sidonnainen niin sitten ulkoistetaan, muta toisille isoille työmarkkinoille joissa on olennaisesti halvempaa työvoimaa.
Verkkokaupan suhteen, jostain korpien kätköstä saa varmaan halvalla varastohallin, mutta rekkarahti syö tuosta syntyneet säästöt. Ja jos tuotteet noudetaan niin kauppa kannattaa parhaiten siellä missä on eniten ihmisiä.
Suomessa postikuluissa kaupungit subventoivat maaseutua koska postin hinnat on säädelty samoiksi ympäri maan, Itellan arvio on ulkomuistista että tuon subvention suuruus on noin 200 miljoonaa vuodessa. Tämä on kuitenkin muuttumassa, osittain EU:n postidirektiivin myötä, mutta ennen kaikkea siksi että kilpailevilla toimitustavoilla ei ole tuollaisia rajoitteita.
Pahoittelen purkausta, mutta olen nähnyt aivan liikaa sinänsä hyvää tarkoittavien ihmisten etävirityksiä joihin on asetettu suuria odotuksia. Ja sitten kun mitkään odotukset eivät toteudu, niin seuraa taivastelua tyylin aika, tekniikka, yritykset, tms. eivät ole kypsiä. Joka on erikoinen tapa sanoa että ei se nyt vaan toimi.
Hyvähän siellä periferiassa on verkkokaupan palveluita käyttää, kun sinne on ensin valtion rahoilla vedetty valokaapelit ja sitten vielä kaupan päällä subventoitu postimaksutkin kaupunkilaisten pussista.
Tietokonekauppa on niin vaikea ala, että tuskin tässä on laajemman mallin pohja: ohuet katteet, isot volyymit, jotka kuitenkin kohdistuu vain pieneen osaa valikoimaa, järjettömän lyhyt malliston elinkaari, jne. Pienelle kaupalle konsepti muistuttaa kai lähinnä pokerin peluuta – on se sitten taitopeli tai ei.
Verkkokauppa.com haukkaa kuitenkin kasvuhaluisena koko ajan lisää leveyttä valikoimiinsa, eikä ero vaikkapa Giganttiin ole enää kauhean merkittävä. Samalla myymälässä esillä oleva mallisto (olkoonkin tukkureiden/maahantuojien sinne tuoma) supistuu koko ajan. En siis usko, että Verkkokauppa.com ole mikään ylivoimainen tai erikoislaatuinen konsepti, joka ei saisi äkkiä kilpailua, mutta ko. alan heikko tuotto sijoitettuun pääomaan nähden varmaan karsii kilpailua.
Kaupungin ja ympäristötehokaan ajattelun kannalta Verkkokauppa.com tarjoaa kuitenkin paljon plussaa. Toivottavasti uusi sijainti saisi käytännössä järkevät kulkuyhteydet, oli sitten kulkuneuvo tai kulkija mikä tahansa.
Tässä kohtaan vanha sijainti oli aivan täydellinen; erinomaiset kulkuyhteydet houkutteli monen käyttämään joukkoliikennettä vaikka auto olisikin perheessä vaihtoehto. Silti autolla pystyi helposti asioimaa paikalla, kun tätä mahdollisuutta ei oltu erityisesti hankaloitettu. Uskoisin tarpeen sanelleen kulkumuodon enempi kuin pakon – pelottavaa, eikö?
”Verkkokaupan sijainti sensijaan on ollut kaupan toimitatavan ja asiakaskunnan huomioon ottaen vähintäänkin outo.”
Helsingin keskustassa on paljon yrityksiä ja lähellä asuu paljon autottomia nörttejä, joten Ruoholahti oli itse asiassa todella hyvä paikka.
Verkkokauppaa auttaa myös se, että muiden tietokonekauppojen trendinä on pitkään ollut se, ettei heillä ole mitään enää hyllyssä. Kaikkia tuotteita on saanut odottaa joko viikon, pari maahantuojalta tai ainakin pari, kolme päivää liikkeen omasta varastosta tms.
Kun vielä tähän lisätään huonot kuvaukset tuotteista ja valikoimista *, liika muodin ja blingin perässä juokseminen **, tietty laatutietoisuuden puute perusasioissa, sekä myymälöiden siirtäminen perähikiälle, ei pääkaupunkiseudulla oikein ole enää käteviä tietokoneliikkeitä.
*) Verkkokaupalla on kuitenkin aika hyvät peruskuvaukset tuotteista.
**) esim. valikoimasta on hävitetty ns. asiallisen näköiset perustornikotelot kokonaan
Verkkokauppa nyt tosin näyttäisi olevan muuttumassa ”mustaksi pörssiksi” kodinkoneiden myötä, joten tietokonetavaran painoarvo vähenee. Vastaavasti muuten elektroniikkakomponenttiliikkeiden valikoimatkin huonontuvat (tai eivät ainakaan kasva vastaamaan maailman valikoimia edes tuoteryhmien osalta) ja myymälät siirretään jonnekin kuuseen. Ympäristö alkaa tuntua jotenkin kauhean harrasteluvihamieliseltä, kun vielä muunkin harrasteluliikkeet lopettavat tai ainakin supistavat valikoimiaan.
Sama muuten tuntuu pätevän pelimyyntiin. Jotenkin tuntuu, ettei ketään oikein kiinnosta se itse toiminta. Keskitytään geneerisyyteen ja ”isoihin nimiin”. Tulee mieleen soittolistaradiot.
Suomesta ei enää kohta saa ostettua mitään kivaa.
Verkkokaupan tulevaisuus meni jo:
http://web.archive.org/web/20010927092825/http://boo.com/
Ernst Malmstenin suomennettukin kirja siitä, miten ruotsalaiskolmikko tuhosi $130 000 000 riskipääomaa puolessa vuodessa, pitäisi olla pakollista lukemista kauppaoppilaitoksissa.
Tai siis nettikaupan tulevaisuus on ehtinyt mennä monta kertaa. Esimerkiksi SOK suunnitteli siirtävänsä autokaupan nettiin jo kymmenisen vuotta sitten. Sitten Jere Lahti perui hankkeen, kun ”autokauppaa tehdessä pitää päästä potkimaan renkaita”. Tärkeämpi syy taisi liittyä valmistajien kanssa käytyihin neuvotteluihin ja siihen, että ei SOK halunnut tuhota arvoketjua.
Päivittäistavaratkin olivat ihan juuri kohta siirtymäisillään nettiin — siis kymmenisen vuotta sitten. Kai siellä joku promille jo onkin.
Tärkeä syy, miksi kauppaa käydään edelleen perinteisin muodoin, on se, että shoppailu on monelle harrastus. Naiset käyttävät noin 80% kaikista kulutukseen menevistä rahoista ja rakastavat shoppailua, jos näin poliittisesti epäkorrekti yleistys sallitaan. Miehisempi ja selvästi vähäisempi kulutus taas onkin siirtymässä nettiin. Monelle vanhukselle nettiostaminen olisi taivaan lahja, kunhan se vain tehtäisiin riittävän helpoksi.
Tarjontapuolella nettikaupan olemattomuus johtuu kai järjettömistä työvoimakustannuksista. Päivittäistavaran tai vaikka pizzan kuskaaminen on perustyötä esimerkiksi opiskelijoille Jenkkilöissä. Suomessa pidetään järkevämpänä pitää noin 30% nuorista miehistä työttömyyskortistossa ja miesopiskelijoiden kesä- ja osa-aikatyöt kortilla, vaikka juuri tuollainen autolla ajelu sopisi erinomaisesti valtion kaltoin kohtelemalle ja syrjäytymisellä uhkailulle nuorukaiselle tai pientä lisätienistiä tarvitsevalle opiskelijalle — ja siis nimenomaan nuorille miehille niin, että kultapossusukupuoli ei heti veisi noitakin töitä 😉
(Olen nimittäin tässä seuraillut sivusta kahden poikani kesätyökärsimystä nyt parin vuoden ajan. Tilanne ei ole terve, jos korkeakoulussa opiskelevalle nuorelle miehelle ei ole tarjota kuin puhelinmyyntityötä. Jos pitää työtä tehdä alle tonnin kuukausipalkalla, olisi edes mielekästä työtä, eikä lehdenmyyntiä kultapossusukupuolelle.)
Tpyyluoma:
Tekniikka muuttuu, ihmiset eivät.
Vaikka en nyt aivan täysin eri mieltä olekaan kirjoittamastasi, niin nähdäkseni olet siitä huolimatta väärässä, mitä tulee tähän olettamukseen, että ”etäviritykset” eivät vaikuttaisi voimakkaasti ihmisten ja yritysten sijoittumiseen.
Perusteluni on seuraava.
Tiedeyhteisöllä on varsin vankka yksimielisyys siitä, että ihmiset käyttävät liikkumiseensa jotakuinkin vakioajan, mikä johtuu siitä, että meillä on käytettävissämme 24 tuntia vuorokaudessa. Tekniikan kehittyminen (junat, autot, lentokoneet) ovat tietenkin mahdollistaneet merkivästi nopeamman liikkumisen, mutta tämä ei ole lyhentänyt liikkumiseen käytettyä _aikaa_. Sen sijaan liikutut matkat ovat kasvaneet (tätä voi sitten näkökulmasta riippuen tarkastella joko toimintojen keskittymisenä, yhteiskuntarakenteen hajautumisena tai vaikkapa elämäntavan muuttumisena).
Vähemmälle huomiolle näissä etätyövisioissa (tai ylipäätään tietoliikennetekniikan vaikutuksissa) on usein jätetty se, että on luultavaa, ettei tämäkään tekniikka vähennä liikkumiseen käytettyä aikaa (tästä on jonkin verran evidenssiäkin). Käytännössä uusi tekniikka tarkoittaa sellaisia ilmiöitä, että ihmiset asuvat yhä kauempana työpaikastaan, mutta käyvät siellä harvemmin. Itse liikkumiseen käytetty aika kuitenkin pysyy suunnilleen samana. Eli toisin sanoen, ihmiset asuvat entistä enemmän ”korvessa” – ja tässä yhteydessä ”korpi” tarkoittaa myös esimerkiksi Helsinkiä, kun sitä verrataan esimerkiksi New Yorkiin tai Pekingiin.
Se, missä olen kanssasi käsittääkseni samaa mieltä – ja eri mieltä Ilpo Pernaan kanssa – on se, että kaupungistuminen tulee jatkumaan. Tämä johtuu siitä, että kaupungeissa taloudellinen toiminta kaikkinensa on ylivoimaisesti tehokkaampaa periferiaan verrattuna. Tietoliikenne ei tätä muuta, koska makkarapaketti tai hiusten leikkuu ei edelleenkään siirry valokuitua pitkin.
Kuvauksesi ”etäviritysten” ongelmista ja epärealistisista odotuksista ovat varmaankin sinällään aivan oikeita ja todellisia, mutta tähän vastaan lainaamalla Osmo A. Wiioa: ”Lähitulevaisuus yliarvioidaan ja kaukainen tulevaisuus aliarvioidaan”
Jos me oletamme näiden etäviritysten yhtäkkiä muuttavan koko pelikentän, olemme hakoteillä. Toisaalta, pitkällä aikavälillä muutokset ovat hyvin merkittäviä (tätä voisi kutsua vaikka globalisaatioksi, jos haluaisi).
Kari
Käsittääkseni uusien autojen myynnissä iso osa voitosta tehdään lisähärpäkkeiden ja rahoitussysteemien myynnillä. Perusmallien hinnat taas on painettu mahdollisimman alas, jotta voidaan markkinoida tyyliin:”Hinnat alkaen…” Myyntipoppoo tekee palkkansa arvoisen työn juuri siinä, että saa asiakkaan ostamaan muutakin kuin sen perusmallin.
Suoraan verkosta tilatessa tämä jäisi pois ja ihmiset ostaisivat varmaan enemmän niitä perusmalleja ja sitä kautta autovalmistajien voitot jäisivät pienemmiksi. Tässä voi olla syy siihen, miksi tämä ei niistä vaikuta erityisen houkuttelevalta mallilta.
Käytettyjen autojen kohdalla tilanne on tietenkin toinen. Siinä auto on mikä on ja sen kaikki lisävarustelut voidaan listata netissä siinä, missä autokaupassakin.
Toinen vaikuttava tekijä on hinta. Parin kymmenen tonnin uutta autoa ostaessa on valmis näkemään vähän vaivaa ja varmistumaan siitä, että auto on sellainen kuin haluaa. Siksi sillä käydään testiajolla jne. Tonnin parin käytetyn auton kohdalla tämä taas ei ole niin tärkeää. Kunhan myyjä myy sitä, mitä lupaa (eli jos sanoo, ettei autossa ole tunnettuja vikoja, niin siinä ei myöskään ole ja kertoo rehellisesti kaikki pienet puutteet ja viat) ja suostuu kaupan purkamiseen, jos auton kuvaus ei pidä paikkaansa, auton voi aika hyvin ostaa netin kauttakin.
En tiedä miksi Osmo yrittää kääntää tätä asiaa näyttämään niin, ettei kyseessä ollut verotulojen takia tehty päätös, vaaan palveluiden turvaamiseksi tehty. Ei vakuuta Hesarin lausunto.
”Tässä ei kuitenkaan ollut kysymys verotuloista vaan palveluiden turvaamisesta. Pidän menettelyä hyväksyttävänä, koska muuten kaupunkilaisten palvelutaso olisi laskenut.”
Siinä menetettiin asuntoja. Kyllä verotulot tulevat lähinnä asukkailta. Ei kai tuo yritys nyt mikään jättivoittoja tekevä ole.
Jotain osviittaa: Kulkumuoto-osuudet erikoiskaupassa ydinkeskustassa on 10% autolla, 65% joukkoliikenteellä ja 25% kevyellä liikenteellä. Koko seudun tasolla luvut ovat 45% – 35% – 20%. Ruoholahden ja muiden yksittäisten keskusten kohdalta ei ole oikein selviä lukuja, mutta: ”Itäkeskukseen suuntatuvista ostosmatkoista lähes 60 % tehtiin joukkoliikennettä käyttäen, kun taas Vantaalla sijaitsevaan Jumboon tehdyistä (aineistossa olevista) liki viidestäkymmenestä matkasta yhtäkään ei tehty joukkoliikennevälinein, vaan lähes kaikki henkilöautolla.”
Eli arvataan nyt sitten noilla perustein 20% – 60% – 20% Ruoholahdelle. Olisi kieltämättä hauska tietää.
Lähde: KSV 2009 ”Kaupan kaavoitus Helsingissä
Osa II: Erikoiskauppa”, sivu 37 http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/julk_2009-9.pdf
”Autotukkurin” pitäisi pystyä samantapaiseen hyvin kattavaan palveluun kuin mitä verkkokauppa.com tarjoaa saadakseen jalansijaa. Eli valtava valikoima, neuvonta, huoltopalvelut, siedettävät toimitusajat, yms.
Joku tuossa mainitsikin että autotehtailta on käytännössä mahdoton saada autoja myyntiin virallisten maahantuontikanavien ohi.
On olemassa pieniä jobbareita jotka tuovat käytettyjä autoja mm Saksasta. Pieni toimija ei pysty tarjoamaan kovin kummoista takuu- tai huoltopalvelua, ja huhujen mukaan virallisten maahantuojien huollot suhtautuvat penseästi muiden maahantuomiin autoihin.
Auto-ostokseen liittyy paljon tunteita, vaikka sitä ei itselleen mielellään myönnä. Autoa ostaessa luetaan 100 erilaista autotestiä ja teknistä vertailua, mutta ostopäätös tehdään lopulta sen perusteella missä autossa on kivoin fiilis istua 🙂
Ihan muutamalla sanalla tekee vielä mieli jatkaa, vaikka uhkaa mennä pahasti asian vierestä.
Miten kauan voi tämä niin sanottu hyvinvointivaltio jatkaa olemassaoloaan, kun nuorison kokemus työmarkkinoilla on pettymys toisensa perään? Mitä se tarkoittaa maan talouden tulevaisuuden kannalta, kun nuorten parhaimmisto, huippukorkeakoulujen opiskelijat eivät saa edes nettikauppakuskin hommia puumattakaan alaan liittyvistä töistä, jotka parantaisivat ammattitaitoa? Sitten on vielä tietysti ne nuoret, lähinnä miehet, jotka syrjäytyvät koulutuksestakin. Missä vaiheessa noiden nuorukaisten tilanne on niin paha ja määrä niin suuri, että alamme rakentaa muureja asuinalueiden ympärille? Kuka pitää silloin niin sanottua hyvinvointiyhteiskuntaa edes pelastamisen arvoisena, jos se on tarjonnut lähinnä lehdenmyyntitöitä €600 kuukausipalkalla.
Nuorten miesten työttömyys on, muuten, huonontunut trendinomaisesti viimeiset kymmenen vuotta. Kovin korkealla se ei kuinkaan tunnu olevan poliittisten ongelmien asialistalla.
Ongelma liittyy tietysti työmarkkinoiden murrokseen. Esimerkiksi rakennustyöt menevät nykyään yhä useammin muutaman euron tuntipalkalle työskenteleville ulkomaalaisille. Palvelualojen työpaikat lisääntyvät, mutta niissä työnantajat suosivat selkeästi naisia ja niin pois päin.
Olisi todella hienoa, jos pystyttäisiin yhdistämään voimat niin, että tämä maan tulevaisuuden suurin uhka voitaisiin välttää. Ai, sellainen voimain yhdistämien oli jo ja tulos jäi mitättömäksi.
1960-luvulla Kalle Anttila rantautti Amerikasta postimyynnin Suomeen. Siinä lehtikuvien perusteella tilattiin kaikkea tarpeetonta ja tarpeellista ja posti toi perille. Nyt tämä kauppa on siirtynyt sähköiseen muotoon. Ei tämä mitään uutta ole.
Viimeisen parin vuoden aikana kun valuuttaheilahtelua on ollut niin olen huomannut että yksinkertaisin tapa ostaa elektroniikka on saksasta tai briteistä. hintavertailun voi jokainen tehdä itse osoitteessa idealo.de. useasti toimitus on perillä ennen kuin se on kulkenut verkkokaupan, rajalan tai vastaavan kautta koska varastot ovat pääsääntöisesti saksassa tai tanskassa. esim muistikortti kameraan maksaa puolet siitä mitä rajalalla. valta-osa verkkokauppa.com:n tuotteista ei ole heillä varastossa vaan tilataan samoista varastoista josta ne lähtevät manner-euroopasta.
suomen posti on lisäksi niin tehoton & hinnoitellut itsensä niin että esim. tietokoneseen tarvittavat osat paitsi kotelon saa saksasta lähettipalvelulla koti-ovelle samaan hintaan kuin helsingin sisällä..mutta postin jakamana paljon tehottomammin (2-3pvä ero). tämä on varmasti se syy miksi esim. verkkokauppa.com yrittä käyttää eri jakelutapoja (esim. r-kioskit).
esimerkkinä suoritin heti hyllyssä hintaan 833
tai koto-suomesta 5-10 pvä toimitusaika (siis ennen postitusta) 1105
http://www.idealo.de/preisvergleich/OffersOfProduct/1212899_-core-i7-965-xe-box-sockel-1366-45nm-bx80601965-intel.html
http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=35802
Mitä?!?
Mihin tämä oikein on vastaus?
Voisitko laittaa niitä blockquote-tägejä tai edes kommentin alkuun ”@nönnönnöö:”?
Kari:”Ei täytyisi. Meillä on ihan kohtuullisen hyvin toimivat liiketila- ja vähittäismyyntimarkkinat, ja keskustaan sijoittuvat täsmälleen ne liikkeet, joita ihmiset sinne haluavat (joista he tuotteita ja palveluja ostavat).”
Eihän ole, hinnat nousevat, ja Helsingissä kaikki on kalliimpaa kuin maaseudulla.Verkkokauppa tulee muuttamaan Helsingin ydinkeskustan kaupan niin kalliiksi, että se ei kannata. Se on vääjäämätön kehitys. Suomen markkinat ihmisten vähäisyydestä johtuen ovat niin pienet, että ostajia ei riitä jatkuvasti kallistuviin palveluihin. Emme voi odottaa samanlaista väestön tuomaa ostovoiman nousua kuin USA:n tms. suurissa metropoleissa.
Verkkokaupassa on huomattava, että logistiikka on rajoitetumpaa. Enää ei tarvita välivarastoja vaan asiakkaan tilaama tuote menee suoraan Hong Kongista Pasilaan tai Pihtiputaalle.
Ilpo P kirjoitti, ”Shoppailu ei ole vapaa-ajan viettämistä terveellä tavalla. Tämän uskoisin vihreidenkin allekirjoittavan.”
Olen äänestänyt vihreitä ja en allekirjoita, Californiassa suht suuri osa tietokonekaupasta on siirtyny Applen omistamiin omiin liikkeisiin ja mikäs niiss on hengata, hyvät paikat kaupungeissa ja ostoskeskuksissa, hyvä valaistus, kiva sisustus, genius bar josta saa apua, kursseja vaikka valokuvauksesta ja editoinnista yms yms.
Eiköhän niitä sen tyylisiä liikkeitä rantaudu Hesaankin kohta pian, ja onkin jo rantautunut, ainakin vaate-muoti alalla.
Ennen vanhaan 1970-luvun loppupuolella Radio-Mikro jakoi tuoteluotteloa ympäri Suomea, josta voitiin tilata puhelimitse tai tilauskupongilla tuotteita.
Oli varmaankin elektroniikka-alan uranuurtaja nettimyynnin pienoorina.
Ja kyllähän lentäviälauseita tueteluettelossa viljeltiin, tyyliin kuten : ”Osta kilo japanilaista elektroniikkaa, niin ainakin tuotteet toimintakunnossa myytäessä”.
Mutta koskaan em. liikkeen kanssa ei joutunut vaikeuksiin myymiensä tuotteiden laadun kohdalla.
Aina oli tilatun joukossa muutama toimiva kappale, ja hinta per toimiva kappale oli tilaajalle edullinen.
tpyyluoma:”täyttä potaskaa. Asia on täysin päinvastoin, tietotekniikka korreloi kaupungistumisen kanssa.”
Jos kaksi asiaa tapahtuu yhtäaikaa, niin ne eivät välttämättä ole syy ja seuraussuhteessa. Kuten ei tässäkään. Kaupungistuminen sisänsä ei lisää tietotekniikkaa eikä tietotekniikan kasvaminen lisää kaupungistumista.
Syltty:”Hyvähän siellä periferiassa on verkkokaupan palveluita käyttää, kun sinne on ensin valtion rahoilla vedetty valokaapelit ja sitten vielä kaupan päällä subventoitu postimaksutkin kaupunkilaisten pussista.”
Uudellemaalle on tänä vuonna (vai vaalikaudella) maksettu valtion pussista 1,4 mrd:n tieinvestoinnit.
Onneksi Syltty on itse asiassa samaa mieltä kanssani: ”hyvä siellä maalla on verkkokaupan palveluita käyttää.”
Vähän nurinaa… Verkkokauppa.comin tuotteet olivat ennen halvempia kuin muualla, mutta kun kilpailijat ovat vähitellen menneet nurin, hintatasoa on voitu nostaa. Saksasta saisi halvemmalla, mutta on kivempi noutaa tuote liikkeestä.
Palkat ovat ihan surkeat Pamin taulukkopalkat ja yritys käyttää härskisti hyväksi tietokoneista kiinnostuneita nuoria jätkiä tarjoamalla palkattomia harjoitteluita, joissa tehdään käytännössä kassatyötä.
Tuotepalautuksia ei Verkkokauppa.com hoida kunnolla, vaan yrittää aina livistää niistä ja ohjata kuluttajan valmistajalle, vaikka oikeus on hoitaa asia Vk.comin kanssa. Tästä löytyy hakemalla Googlella ”verkkokauppa.com takuu”.
Sen sijaan plussaa on ollut loistava sijainti, joka nyt muuttuu huomattavasti hankalammaksi. Ei taida Samuli Seppälä ymmärtää, mikä merkitys julkisella liikenteellä on ollut liikkeen menestykselle.
Uusi yritys (esikatselu olisi kiva lisä…)
Ilpo Pernaa:
Niin, ja ajatellakaan sitä, kuinka kovat hinnat Suomessa ovatkaan verrattuna vaikka Burkina Fasoon!
Ihan hauska teoria. Harmi, että se on sekä vallitsevan talousteorian että empirian tuottaman aineiston kanssa ristiriidassa.
Kari
Kyllä tuossa käytettyjen autojen kaupassa pitäisi saada rakenteellinen uudistus aikaan. Myin autoni aikanaan alle 9 tonnilla, mutta autokauppa ilmoitti myyvänsä sen 14 tonnilla. Auto kiillotetaan ja sitä seisotetaan kuukausi pari valaistussa hallissa. Siitäkö syntyy tuo puoli autollista lisäarvoa?
Voisiko tietotekniikalla alentaa kustannuksia?
Kari, liikkumiseen käytetyn ajan ollessa vakio lienee niin kai matkojen pituus riippuu liikkumisen nopeudesta. Se mitä minä haen takaa on se että tietoliikenteellä ei ole tämän kanssa yhtään mitään tekemistä, eli paremmat tietoliikenneyhteydet eivät ainakaan kasvata etäisyyksiä, evidenssi itseasiassa viittaa päinvastaiseen suuntaan.
Jos ihmiset käyvät työpaikallaan harvemmin sen edellytys on että työ on yhä itsenäisempää. Kehitys vaan näyttää kulkevan pikemminkin päinvastaiseen suuntaan, eli työ on yhä enemmän sitä että tehdään jotain muiden kanssa. Tämä on mielestäni seurausta erikoistumisasteen kasvusta,
samaa tuotetta tai palvelua tuottaa suurempi määrä ihmisiä. Esimerkiksi IT-puolella vielä kymmenen vuotta sitten oli mahdollista että yksi tai kaksi ihmistä hallitsi riittävän hyvin kaiken tekniikan, liiketoiminnan ja muut asiat jotka liittyvät jonkun sähköisen palvelun tuottamiseen, nykyään ei.
Fyysisten välimatkojen kasvattamisesta työntekijöiden tai toimipaikkojen välillä seuraa välittömiä ja välillisiä kustannuksia, ja ne eivät todellakaan ole pieniä. Hyötypuolella taas esimerkiksi mitään sellaista viestintätekniikka jota ei voisi käyttää paikan päällä mutta voi käyttää etänä ei ole. Mikä se lisäarvo on vaikka siinä että hajauttaa toiminnot pitkin Suomea? Yksi hyöty on se että voidaan hankkia osaamista jota ei ole paikallisesti saatavillla, toinen hakea halvempaa työvoimaa, mutta kumpaakin haetaan muista keskuksista eikä niinkään reuna-alueilta.
Se mitä minä hain takaa Pernaalle vastatessani on se että syrjäseutujen selviytymisstrategia ei voi olla se että jotenkin ihmeellisesti teknologia muuttaa millä hetkellä hyvänsä kaiken. Isoin viestintätekninen muutos oli puhelin, ja sen vaikutukset lienee jo nähtävissä.
Mikko V
”Myin autoni aikanaan alle 9 tonnilla, mutta autokauppa ilmoitti myyvänsä sen 14 tonnilla”
Et sitten tullut tarkastaneeksi käypää hintatasoa netistä? Netistä löytyy auton kuin auton markkina-arvo ihan parilla kliksulla.
”Et sitten tullut tarkastaneeksi käypää hintatasoa netistä? Netistä löytyy auton kuin auton markkina-arvo ihan parilla kliksulla.”
Tulihan noita katsottua paljonkin ja minulla oli myynti-ilmoitus netissä. Ilmeisesti ostajat ostavat mieluummin luotettavalta (?) autokauppiaalta kuin yksityiseltä.
Asuntojen, autojen ja ehkä veneiden kauppa eroaa esimerkiksi tietotekniikan ja musiikin, kirjojen ym. kaupasta siinä, että useimmiten asiakkaalla on jo asunto, auto tai vene josta pitäisi päästä samalla eroon.
Siksi autokauppaiden työpanosta ei ehkä voi mitata jakamalla uusien autojen vuosimyyntiä henkilökunnan määrällä.
Ne 2-5 vuotta vanhat vaihdokit kun pitää arvioida ja myydä myös. Joskus jopa vähän kunnostetaan.
Vanhimmat vaihtokoslat toki myydään nipussa jobbareille.
Asuntokaupassa toki useimmaiten myydään jo ”käytettyä” mutta siinäkin analogia pätee sikäli että useimmissa diileissä tulee uutta myytävää. Toivotaankin tulevan.
Siksi tällaisten ”järeän luokan” hyödykkeiden kauppa tuskin siirtyy kokonaan verkkoon.
Mutta verkko on nyt jo auttanut suuresti alkukarsinnan tekemisessä, vaikka muutamaa kiinnostavinta mennäänkin katsomaan paikalle livenä.
Kari:”Harmi, että se on sekä vallitsevan talousteorian että empirian tuottaman aineiston kanssa ristiriidassa.”
Käytäntö on eri kuin terrori sanoi entinen painivalmentaja liiton herroille. Koska ne Helsingin hinnat alkavat halventua ?
Kaupungistumisen hintoja alentava vaikutus perustuu harhaan. Markkinataloudessa kaikki perustuu kasvuun. Maailmassa eletään futuurissa. Valtiot ottavat velkaa, joka oletetaan maksettavaksi takaisin sitten kun markkinoiden kasvu tuottaa riittävästi katetta. Sitä tilannetta vann ei tule koskaan.
Aina jäädään tavoitteesta , jota vielä itseaiheutetut lamat loitontavat. Kuten USA:n asuntolainapommi, Kreikan petokset, Suomen UMTS-kaupat, satamalakot jne. osoittavat.
Milloin Helsingin hinnat alkavat laskea? Helsingissä on jo vuosia sitten saavutettu kriittinen piste, jolloin kasvu on alkanut tuottaa persnettoa. Kasvun aiheuttamaa tuoton odotetta pidetään keinotekoisesti yllä valtion subventioilla, keskittämispolitiikalla ja maakunnissa koulutetun työvoiman avulla.
Kun saatte maakunnat tyhjättyä, niin niiden eläkeläiset muuttavat Hesaan ja suuriin kaupunkeihin. Nythän jo saa valita hoitopaikan vapaasti ja tulevaisuudessa hoivan saannin oikeudet kasvavat vielä lisää.
Eikö sittenkin olisi parempi pitää koko Suomi elinvoimaisena , City-Keskustan pyrkimysten tapaan?
”Kun joku perustaa autoalalle nettikaupan, josta samoja autoja saa pari kolme tonnia halvemmalla, se on siinä.”
Saksassa näin on hyvin paljon käytettyjen autojen kanssa. Kesskusvarasto on jossain keskellä Saksaa. Tiedot ovat netissä – ja iso myyjäliike (esim. Daimler -Benz) vastaa, että myytävä auto on teknisesti ja optisesti kuvausta vastaava.
Ville:”liikkeisiin ja mikäs niiss on hengata, hyvät paikat kaupungeissa ja ostoskeskuksissa, hyvä valaistus, kiva sisustus, genius bar josta saa apua, kursseja vaikka valokuvauksesta ja editoinnista yms yms.”
Ovelat kauppamiehet luovat ostotarpeita, joita asiakkaalla todellisuudessa ei ole. Lisäksi he liittävät shoppailuun elämyksiä. Kun on hyvä fiilis, niin kauppaa syntyy tiuhemmin. Muotivaatteet kuuluvat trendishoppailuun, on hienoa näyttää makeelta muiden samanhenkisten seurassa.
En kyllä millään ilveellä yhdistä tällaista ajettelutapaa ja käyttäytymismallia vihreisiin äänestäjiin. Ellen siinä mielessä, että äänestäjän täytyy olla vihreä , sanan noviisia kuvaavassa merkityksessä.
Miten vihreät voivat vannoa kuluttamisen lisäämisen nimiin ? Onko ajatus siinä, että päästessään veropuolue , demarien , kanssa hallitukseen, räjäytetään kulutusverot pilviin.
Aalto-yliopiston Paul Lillrank kirjoittaa SK:ssa, 4.6.-10, että velkaelvytyksellä voi toki lieventää taloussyklejä ja tilapäisiä ongelmia. Mutta taloussyklien yli ulottuvaa jatkuvaa velkataakan kasvamista ei tällä selitetä. Käsitys kulutuksesta moraalin mittapuuna ja hyvinvoinnin moottorina on houkutteleva, mutta harhaanjohtava.
Hyvin ovat vihreät sumuttaneet äänestäjiään, jotka uskovat markkinoiden kasvun tuottavan halvempia hintoja ja vihreää,kestävää kehitystä. Tähän liittyy olennaisesti usko kaupungistumisen autuaaksi tekevään kasvuvoimaan.
Tpyyluoma:
Jaa’a, en nyt tiedä, mihin evidenssiin viittaat, mutta olen eri mieltä.
Minusta tietoliikenteellä on paljonkin tekemistä fyysisen liikkumisen kanssa, koska sillä toteutetaan osin samoja tarpeita, kuten esimerkiksi rahan siirtäminen, asiakirjojen vaihtaminen ja kommunikointi.
Historiallisesti tietoliikenteen kehittyminen on korreloinut kuljettujen matkojen pidentymisen kanssa. Tämä ei tietenkään ole kovin vakuuttava todistus suuntaan tai toiseen, koska niin moni muukin asia on muuttunut, mutta yritetäänpä vähän lisää käsien heiluttelua parin esimerkin valossa.
Afrikassa on lehtitietojen mukaan paikoin otettu käyttöön tekstiviesteihin perustuva rahansiirto. Tämä on tuonut selviä tehokkuushyötyjä, kun esimerkiksi naapurikaupungissa työskentelevän ei tarvitse käyttää yhtä työpäivää viikossa pelkästään viedäkseen rahaa perheelleen. Samaan aikaan tämä tietenkin mahdollistaa työskentelyn vielä kauempana: esimerkiksi kahden päivämatkan päässä (kahta työpäivää/vko ei olisi ollut varaa käyttää pelkkään rahan siirtelyyn). Samalla se lisää hyvinvointia ja mahdollistaa esimerkiksi perheelle liikkumisen bussilla (=kauemmas).
Sama ilmiö tietenkin on tapahtunut myös Suomessa. Koska pankkiin ei ole enää tarpeen mennä fyysisesti paikalle, senkin ajan voi käyttää vaikkapa junassa tai lentokoneessa istumiseen, mikä tarkoittaa pidempiä matkoja *).
Ja kai se nyt on aika itsestäänselvää, että ilman moderneja tietoliikenneyhteyksiä Helsinkiläiset firmat tekisivät paljon vähemmän bisnestä esimerkiksi Tokiolaisten kanssa (->vähemmän lentomatkustamista)?
Ihan hyvä, mutta mitenkäs tämä sitten sopii yhteen sen kanssa, että arkkitehtuuri suunnitellaan Oulussa, laskutus hoidetaan Helsingissä, ohjelmointi tehdään Intiassa, laite kasataan Kiinassa ja myydään Saksassa?
Mielestäni on varsin selvää, että yllä oleva bisnesmalli, joka ei olisi edes mahdollinen ilman modernia tietoliikennettä, lisää myös fyysistä liikkumista.
Tästä olen kyllä samaa mieltä, kuten sanoin. Kaupungistumisen edut (joista vain pieni osa on saavutettavissa tietoliikenteen avulla) ovat niin massiiviset, että ei sitä oikein mikään pysäytä. Yksi esimerkki on juurikin tämä asinatuntemuksen keskittyminen fyysisesti yhteen paikkaan.
Silti sellaistakin on kyllä lähipiirissä ollut havaittavissa, että ihmiset muuttavat ”kesämökilleen” jonnekin pöndelle järven rantaan tekemään etätöitä pääosan viikkoa. Tämä on tietenkin mitätön yksityiskohta siihen verrattuna, että kasvukeskuksiin muuttaa jatkuvasti väkeä kymmenin tuhansin, mutta pointti on se, että kyllä se tietoliikenne ihan oikeasti muuttaa asioita merkittävästi – erityisesti pitkällä tähtäimellä – ja näillä nuutoksilla on vaikutuksia myös esimerkiksi siihen, miten pikkupaikkakunnille käy.
Minusta ilmiö on varsin monisyinen ja mielenkiintoinen, siksi minä tästä aloin vänkäämään 🙂
Kari
*) Kuten huomaat tämä päättely nojaa hyvin vankasti siihen olettamukseen, että se liikkumiseen käytetty aika tosiaan on vakio. Jos tämä olettamus ei päde, mikä tietenkin on mahdollista kysehän on empiirisesti havaitusta ilmiöstä eikä luonnonlaista, niin silloin vaikutusmekanismit ovat päinvastaisia: liikutut matkat lyhenevät.
Ilpo Pernaa:
Eh, miksi ihmeessä Helsingissä pitäisi hintojen halventua? Pääkaupunkiseudun korkeamma hinnathan osoittavat juuri sen, että pääkaupunkiseudulla on kannattavampaa liiketoimintaa verrattuna alueisiin, joissa hinnat laskevat.
Eikö sittenkin olisi parempi pitää koko Suomi elinvoimaisena , City-Keskustan pyrkimysten tapaan?
Minusta ei kannata ”pitää” mitään aluetta elinvoimaisena. Ihmisten ja yritysten pitää antaa sijoittua sinne, minne ne haluavat. Suomessa tietenkin valtion toimesta lapataan miljarditolkulla rahaa ”korpikuusen kannon alle” ja tuetaan epätehokkuutta ja epätervettä yhteiskuntarakennetta, minkä vuoksi meillä kaupungistumisaste on 70 %, eikä 90 % niinkuin Ruotsissa. Samasta syystä olemme myös köyhempiä kuin olisimme, jos noudattaisimme toisenlaista politiikkaa.
Kari
Mikko V:
Lisäarvo syntyy siitä, että ihmiset luottavat enemmän autokauppaan kuin sinuun. Vaikka tuote on sama, sinun on vaikeampi vakuuttaa ostaja siitä, ettei autossa ole vikoja. Etkä toisaalta halua ottaa riskiä antaa mitään vakuutusta sille, ettei auto hajoa esim. seuraavan kuukauden aikana. Autokauppa voi tuon vakuutuksen antaa, koska sen volyymit ovat sen verran isoja, että vaikka joskus sattuisi noin käymään, muiden ylihintaisten autojen myynti kattaa sen kevyesti.
Periaatteessa käytettyjen autojen nettikaupalla suoraan edelliseltä käyttäjältä uudelle käyttäjälle on mahdollista poistaa tuo välistävetävä autokauppa, mutta se vaatii jonkinlaisen luottamusmekanismin luontia, eli sitä, että myyjä ei voi saada ostajan pettämisestä taloudellista hyötyä, vaan molemmilla on selvä käsitys, mistä tuotteesta on kyse. Jos tämä toimii ja nettikaupan markkinat ovat tarpeeksi suuret, niin hinnat asettuvat juuri oikealle tasolle ja sekä ostaja että myyjä voittavat ja välistä vetävä autokauppa häviää.
Käytännössä autojen nettikauppa on melkein jo täällä, sillä jokainen valistunut kuluttaja pyytää tarjouksia muualtakin päin Suomea. Tuote on sama, varsinaista palvelua ei käytännössä kuitenkaan ole.
Ainoa jarru ”ekologiseen” autokauppaan on sen yhä nopeampi keskittyminen kahden niin tutun keskusliikkeen ympärille. He määräävät, mitä ja koska, kuluttaja vikisee. Miksi myydä auto netissä, kun tollolle voi myydä Prismasta samalla uusi jääkaappi, Rossosta ruokaa ja..
Kari:”Eh, miksi ihmeessä Helsingissä pitäisi hintojen halventua? Pääkaupunkiseudun korkeammat hinnathan osoittavat juuri sen, että pääkaupunkiseudulla on kannattavampaa liiketoimintaa verrattuna alueisiin, joissa hinnat laskevat.”
Kannattaako ihmisen maksaa pelkästä elämisestä huomattavasti suurempaa hintaa kaupungeissa? Kannattaako yrityksen teettää työtä kallispalkkaisilla helsinkiläisillä? Onko järkevää maksaa suuria kiinteistökustannuksia ruuhkaisella pääkaupunkiseudulla ? Kari vastaa, että on. Minä vastaan , että ei. Raha tuottaa paremmin maaseudulla.
Valtio pumppaa tukea Uudellemaalle monin eri tavoin. Pelkästään liikenneverkkoon on mätetty verorahoja 1,4 mrd euroa viime vuonna.
Soininvaara valittaa terveyspalveluiden maksavan Helsingissä huomattavasti enemmän kuin muualla. Karin mielestä tämä on oikea kehityssuunta. Eipä ole ihme eikä kumma kun Suomen talous menee päin h:ttiä kun etelän talousoppineilla on tällaiset visiot.
Nämä kulutusjuhlien viettäjät kehuskelevat äänestävänsä Vihreitä. Onkohan juju siinä, että maapallon tuhoava kuluttaminen ei kalva omaatuntoa niin pahasti kun äänestää vihreitä. Ajatellaan , että muut hoitavat kestävän kehityksen vaatimat säästötoimet, ja minäpoika vaan rallattelen.
Samuli: ”…Lisäarvo syntyy siitä, että ihmiset luottavat enemmän autokauppaan kuin sinuun…”
Paikallinen lainsäädäntökin vaikuttaa. Jos haluaa tehdä luotettavaa autokauppaa, kannattaa auto hakea Saksasta. Siellä on oleellisesti parempi kuluttajansuoja. 😉 Niin ja autot ovat halvempia.
Kokeiltiin juuri hiljattain porukoiden kanssa, että jos ostaa tuotteen verkkokauppa.commin tiskiltä kaupungista X, niin käteisellä, tiskiltä ostettua tuotetta verkkokauppa.com ei voikkaan toimittaa verkkokauppa.comin sisäisellä business-ajattelullaan postipakettina kaupunkkiin Y.
Eli kun monet vanhukset menevät verkkokauppa.com liikkeeseen ostamaan käteisellä lapsillleen esim. joululahjaa, niin verkkokauppa.comin business ei voikkaan toimittaa lahjaa omalla byrokraattisella ketjullaan vastaanottajalleen – sieltä verkkokauppa.comin myyntitiskiltä.
Vaan vanhusten tulisikin tilata joululahja lapsilleen verkkokauppa.comista luottokortin avulla verkkokauppa.comin webbisivuilta.
Mutta onneksi monet vanhukset, jotka ovat eläneet sota-aikoina, osaavatkin värkätä pahviset lähetyslaatikot ostamilleen verkkokauppa.comin tuotteille, ja kiikuttavatkin lahjalähetyksen lähimpään postin palvelupisteeseen (vai Itellako nykyinen postipakettien lähetyspaikka on).
Mutta outoa on, että verkkokauppa-ajattelu rakentuu luottokorttilla tehtävään
kauppaan – ja vasta luottokortikaupalla tehty ostos voidaan toimittaa vastaanottajalleen –
ihan mihinkä vaan.
Ilpo Pernaa:
🙂 Sitten pitäisi vielä selittää se, että miksi investoinnit ja muuttovoitto edelleen kohdistuu niihin kaupunkeihin – hintojen noususta huolimatta.
Ilpon mielestä tämä tietenkin johtuu valtion toimista, mutta kumma kyllä ilmiö on käytännössä sama kaikkialla maailmassa. Lisäksi sama trendi on jatkunut kohtuullisen yhtenäisenä historian alkuhämäristä aina tähän päivään.
TUHANSIA VUOSIA JATKUNUT, GLOBAALI KEPULAISVASTAINEN SALALIITTO! Kieltämättä kiehtova ajatus, mutta ehkä kannattaisi mielummin tarkistaa lääkitys 🙂
Soininvaara valittaa terveyspalveluiden maksavan Helsingissä huomattavasti enemmän kuin muualla. Karin mielestä tämä on oikea kehityssuunta.
Oletko huomannut, että sinulla on jonkinlainen ristiriita tuossa ajattelussasi: kaikkien pitäisi kuluttaa kovasti vähemmän, mutta samaan aikaan sitten ollaan kovasti huolissaan siitä, etteivät tuotteiden hinnat laske tarpeeksi (varsinkaan Helsingissä). Suo siellä, vetelä täällä.
Kari
Ilpo Pernaa
”Valtio pumppaa tukea Uudellemaalle monin eri tavoin. Pelkästään liikenneverkkoon on mätetty verorahoja 1,4 mrd euroa viime vuonna.”
Onkohan sinulla lähdettä tuolle luvulle?
Liikenne- ja viestintäministeriön sivulla vuonna 2009 käytettiin koko Suomen teihin, ratoihin ja vesiväyliin yhteensä 1,6 miljardia, joten tuntuisi vähän hassulta että siitä menisi vain 200 miljoonaa muualle kuin Uudellemaalle, kun pelkästään Seinäjoen ja Oulun väliseen rataosuuteen uppoaa 800 miljoonaa ja Luumäen ja Lahden väliseen 200 miljoonaa.
(kaikki ei tietenkään yhtenä vuonna)
Tavallinen teknikko:
Suomalaisissa verkkokaupoissa toki voi maksaa vaikkei omistaisi luottokorttia. Maksun voi tehdä tilisiirrolla tai verkkopankkimaksulla ja niissä kaupoissa missä tuo ei onnistu, voi ainakin maksaa nykyisillä ”pankkikorteilla” (=debit-kortit jotka korvaavat vanhat kansalliset pankkikortit tämän vuoden loppuun mennessä).
pekka kirjoitti 12.6.2010 kello 15:09
#
Suomalaisissa verkkokaupoissa toki voi maksaa vaikkei omistaisi luottokorttia. Maksun voi tehdä tilisiirrolla tai verkkopankkimaksulla ja niissä kaupoissa missä tuo ei onnistu, voi ainakin maksaa nykyisillä “pankkikorteilla” (=debit-kortit jotka korvaavat vanhat kansalliset pankkikortit tämän vuoden loppuun mennessä).
#
Jos haluaa ostaa verkkokauppa.commista tuotteen esim. tilisiirrolla, niin se tarkoittaa sitä, että ns. tili on luotava webbisivun avulla verkkokaupppa.comin järjestelmiin.
Moniko vanhus osaa luoda ns. ”tiliä” webbisivujen avulla, että sitten sivulta käsin voi tehdä tilisiirron omalta tililtään kaupan tilille.
Siis, tulisi olla myös näin, että käteiskaupalla verkkokauppa.comin business-ajattelu taipuisi lähettämään tiskiltä, käteisellä tehdyn ostoksen haluttuun osoitteeseen.
Verkkokaupan liikeidea on mainio.
Itsekin ostan sieltä paljon. Se on suorastaan tukkukauppa minulle, joka olen myös jälleenmyyjä. On-line saldo on huippu juttu.
Sijainti taas ei ole paras mahdollinen minulle koska keskeisin sijainti olisi Konalassa.
Ymmärrän kyllä että moni asiakas on metromatkustaja. Minäkin, joka käyn siellä keskisestä Helsingistä (Pukinmäki) ajan Verkkokauppaan kylmän viileästi Laajalahden kiertäen kehäykköstä-länsiväylää koska se on sujuvin vaikkakaan ei lyhyin reitti.
Jätkäsaari on kyllä juuri sen pykälän kauempana että kannattaa todella miettiä pussinperän soveltuvuutta liikepaikaksi. Vai onko kysymys vaan Viron-lautoista ja EU-vapaakaupasta.
Pussinperän, josta halutaan tehtävän autoton, heh.
Miten vielä kaupunki edistää tällaista?
Eikö yrittäjä saisi ihan vapaasti valita kauppapaikkansa markkinatalouden ehdoilla?
Mitä takeita Verkkokauppa.com on antanut tämän liikepaikan pysyvyyden eteen?
Ei varmaan mitään.
Kaupungilta vaadittaisiin myös tajua yrittäjyydestä ja tavaravirroista.
Periaatteessa Jussi Pajusen luulisi ymmärtävän ne.
Tavallinen teknikko:
”Kokeiltiin juuri hiljattain porukoiden kanssa, että jos ostaa tuotteen verkkokauppa.commin tiskiltä kaupungista X, niin käteisellä, tiskiltä ostettua tuotetta verkkokauppa.com ei voikkaan toimittaa verkkokauppa.comin sisäisellä business-ajattelullaan postipakettina kaupunkkiin Y.”
Logistiikka on vaikea laji.
Verkkokaupalla on jakeluketjunsa kuten muillakin liikkeillä. Ketjun alkupää ei ole kaupan tiskillä X vaan varastolla/ toimittajalla/ logistiikkakeskuksessa yms.
Joko tilaat tuotteesi tavalliseen tapaan tai toimitat sen itse haluttuun määränpäähän.
Syltty:”Onkohan sinulla lähdettä tuolle luvulle?
http://www.hs.fi/verkkolehti/20100610/
En omista ko. lukuoikeuksia, mutta luvut löytynevät tuolta. Aikaisemmin kysyin saitilla onko ko. summa per vuosi vai jokin muu, mutta en saanut vastausta.
Kari:”kaikkien pitäisi kuluttaa kovasti vähemmän, mutta samaan aikaan sitten ollaan kovasti huolissaan siitä, etteivät tuotteiden hinnat laske tarpeeksi (varsinkaan Helsingissä). Suo siellä, vetelä täällä.
Karin ja muiden markkinauskovaisten oletuksena on hintojen halpeneminen kulutuksen määrän lisääntyessä. Se vaan ei toimi. Miksi Helsingissä hinnat nousevat vaikka kulutus ja ruuhkautuminen kasvavat?
Pystytkö selittämään tämän ilmiön?_______ Vastaustila on viitteellinen vaikka luulen, että EN-sanalle tuo riittääkin.
Kari:”Lisäksi sama trendi on jatkunut kohtuullisen yhtenäisenä historian alkuhämäristä aina tähän päivään.”
Tässä asiassa City-Keskusta onkin niin edistyksellinen puolue. Muut puolueet elävät ajassa, jolloin majavannahkojen ainoa markkinapaikka oli Toombstone.
Elinvoimaisissa maakuntakeskuksissa markkinat, valtion hajasijoitetut päävirastot, pk-yritysten pääkonttorit,perus-keskiaste- ja korkeakouluopetus,tutkimus, kulttuuri jne. tarjoavat riittävän kasvusynergian.
Karin hengenheimolaiset eivät tajua, että muna oli ennen kanaa. Maakuntien pääoma, muna, pomitaan pesästään (maakunnista) ja haudotaan Uudellamaalla , jolloin siitä kuoriutuu uusi kana. Se taas munii Uudenmaan pesään ja taas kuoriutuu uusia kanoja.
City-Keskusta ajaakin uudenlaista haudontamallia. Muna (maakuntien voimavarat) haudotaan maakuntakeskuksissa ja näin uudet kanat syntyvät omaan pesään (maakuntiin).
Siis : City-Keskusta on kaupunkilaisten asialla, ruuhkautumisen aiheuttamaa huonoa tuottavuutta vastaan.
Mitäh? Millä perusteella kulutuksen määrän lisääntyminen muka laskisi hintoja?
Helsingissä hinnat nousevat, koska tuottavuus on korkeampi ja esimerkiksi tonttimaalle on kovempi kysyntä.
En nyt tiedä, mitä tarkoitat ”maakuntakeskuksella”, mutta jos tarkoitat sellaisia paikkoja, kuten Helsinki, Tampere, Jyväskylä, Oulu (… asioista pihalla on korkeakoulu), niin olen samaa mieltä. Joillain pienemmillä maakuntakeskuspaikkakunnilla saattaa kyllä olla vaikeuksia (liian syrjäinen sijainti, eikä riittävää väestöpohjaa)
Kari
Kari:”Helsingissä hinnat nousevat, koska tuottavuus on korkeampi ja esimerkiksi tonttimaalle on kovempi kysyntä.”
Tuossa se on. Helsingissä tuottavuus on alkanut laskea , koska ruuhkautuminen on nostanut kustannukset liian korkeaksi. Ja vertaat tuottavuutta ainoastaan H:ki vs Pihtipudas jne.
Kun Suomen varallisuus jaetaan tasaisesti maakuntakeskuksiin , kuten: Oulu, Rovaniemi, Kajaani, Joensuu, Pieksämäki, Jyväskylä, Kokkola, Vaasa, Seinäjoki, Kauhajoki, Tampere, Vammala, Helsinki, Turku jne. (luettelo ei ole missään tietyssä järjestyksessä), niin koko Suomi tuottaa paremmin kuin 3-4 suuren kaupungin mallissa.
Asukasmääräthän lisääntyvät maakuntakeskuksisssa koko ajan ja Kiviniemen kuntaliitospaikkakunnat kehittyvät alkuvaikeuksien jälkeen hyvin.
Tässä mallissa on Suomen tulevaisuus, ei Helsingin ähkymallissa.
Jos Helsingissä olisi tuottavuus alkanut laskea, niin silloin sen pitäisi näkyä hintojen laksuna ja muuttoliikeen pysähtymisenä pääkaupunkiseudulle. Ei ole näkynyt.
Jospa nyt ei mennä mihinkään kommunismiin, jossa varalsuus ”jaetaan tasaisesti”, vaan annettaisiin ihmisten ja yrityesten päättää, mihin rahansa investoivat.
Missä ihmeen ”Helsingin ähkymallissa”?
Kari
Ilpo Pernaa:Ei kukaan oo vastustamassa maakuntakeskuksien pärjäämistä, kunhan ne todella pärjäävät ilman tukiaisia.
Jos taas niille halutaan kupata isojen kaupunkien tuottamaa hyvinvointia, niin se ei käy.
Suomen tulevaisuus ei oo missään Arkadianmäellä päätetyssä mallissa, vaan siinä, että eduskunta antaa taloudellisen toiminnan sijoittua vapaasti sinne missä se tuottaa eniten.
Sun on muuten ihan turha syytellä tällä foorumilla ketään mistään uskonnollisuudesta. Eihän täällä sinuakaan pilkata maataloustukiuskovaiseks, maaseutu-uskovaiseks tai valtiouskovaiseks.
ps.
Kulutuksen määrän lisääntyminen ei aiheuta hintojen halpenemista varmaan missään malleissa. Kaikista vähiten niissä ”markkinauskovaisissa”.
Ihan kaikkeen huuhaahaan ei pitäisi vastata, mutta…
Pernaa:
No ei ole. 1,4 mrd vaalikautena eli neljänä vuonna, ehkä. Ja tämäkin summa jaksottuu vielä ainakin seuraavalla vaalikaudelle.
Pernaa tarjoaa lähteeksi Hesaria 10.6. Olisiko kyse artikkelista ”Pekkarinen ja Väyrynen höykyttivät metropolipolitiikkaa”:
Valtion osuus Länsimetrosta on 30%, eli jotain 250 miljoonaa, Kehäradasta taas 70% eli 350 miljoonaa. Yhteensä 600 eli puolet tuosta Väyrysen luvusta. Se että helsinkäläisten, espoolaisten tai vantaalaisten kunnallisverot on Väyrysen mielestä valtion rahaa ei sinänsä yllätä. Sinänsä siitä että Pohjaanmaan rata olisi kiireelliisempi/kannattavampi investointi kuin kumpikaan noista paikallisradoista saatan olla jopaa samaa mieltä.
Tietenkin niitä miljoonia voi suhteuttaa väkilukuun, esimerkiksi 160 miljoonan Savonlinnan ohitustie vastaisi noin viiden miljardin investointia Pääkaupunkiseudulla.
”Kulutuksen määrän lisääntyminen ei aiheuta hintojen halpenemista varmaan missään malleissa. Kaikista vähiten niissä “markkinauskovaisissa”.”
Monella tuotteella kulutuksen kasvu laskee yksikköhintoja, mikä ties vaikka taas lisäisi kulutusta, esim kännykät, nettiliittymät, digikamerat jne.
Sen sijaan rajallisiin luonnonvaroihin, esim öljynkulutus, tuo kulutuksen kasvun aiheuttama hintojen lasku ei enää päde. Mutta varmaan jossain vaiheessa öljyntuotantoa on sellainenkin vaihe ollut, 50-100 v sitten kenties.
Artturi:”Jos taas niille halutaan kupata isojen kaupunkien tuottamaa hyvinvointia, niin se ei käy.”
Pitäisi vaan ensin hahmottaa mistä tuo kaupunkien tuottama hyvinvointi on alkujaan lähtöisin. Sijoitetaan myös valtion , yhtiöiden, pankkien jne. keskeiset virastot tasaisesti ympäri maata. Samoin korkeakoulutus ja tieteenteko, niin hyvinvointia syntyy kauttaaltaan koko Suomeen.
Siihen vain tarvitaan uutta näkemystä ja ajattelua, jota tuntuu olevan vain Keskustalla. Ja nimenomaan city-Keskustalla.
tpyyluoma laskeskelee joitakin hikisiä muruja Uudellemaalle tulevasta tuesta. Toki se on suoraa ja näkyvää tukea, vaikka se ei yleensä ylitä etelän median uutiskynnystä. Uudellemaalle tulevan suoran tuen katsotaan kuuluvan asiaan aivan samalla tavalla kuin ns. epäsuoran tuen.
Sen olen kuvannut jo niin moneen kertaan, että toisto ei ole tarpeen.
Karille vielä sellainen pointti, että me maajussit, landepaukut, jyväjemmarit, tukijussukat emme halua tukea. Maksakaa ruuasta ja suojelusta oikea hinta, niin tukia ei tarvita. Voit liittyä reilun kaupan kannattajaksi vaikka näin:
http://www.facebook.com/pages/Vaadimme-kalliimpaa-ruokaa-nyt/102175933160926
tai näin:
http://www.dyraremat.nu/
Karille vielä selitys ähkymalliin: Soininvaara etsii lähes jokaisessa avauksessaan miten ruuhkautumisen haittoja saataisiin poistettua. Katso Helsingin katuja talvisin. Autot ovat pysäköitynä niin, että lumia ei saa auratuksi sivuun. Autot survovat akselia myöten lumessa ja sohjossa sivukaduilla. Lumi pitää kantaa meren jäälle kevättalvella. Kehäteiden ruuhkat töiden alkamisen ja loppumisen aikoihin ovat valtavia.
Eläminen on niin kallista, että siistijät, perushoitajat, opettajat jne. eivät pysty asumaan Hikissä samalla elintasolla kuin maaseudulla. Palkkoihinkin pitää joissakin ammateissa maksaa kalliinpaikanlisää.
Heinäkuun alusta voimaan astuva ALV:n korotu on kuolonisku erikoiskaupoille ja suomalaiselle pienyrittäjälle.
Minne ne pikkukaupat menneet on – verkossa ne on…
Ilpo Pernaa:
Joo kaikki ihmisten hyvinvointi on lähtöisin apinoista, ja sitä ennen jostain alkulimasta, mutta sillä ei oo mitään merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Meidän ei tartte hahmottaa misä hyvinvointi on alunperin tullu, vaan se mistä se tulee nyt.
No ei kyllä todellakaan sijoiteta, vaan annetaan ihmisten ja yritysten valita itse mihin sijoittautuvat. Keskeiset virastot saat räiskiä mun puolesta pitkin Suomea.
Muun Suomen pitäisi ehdottomasti antaa Helsingin mennä menojaan ja ottaa tuotantolaitoksista tulevan hyödyn itse. Pukumiehet ja jakkunaiset selviytyvät erinomaisesti ilman muun Suomen tuotantoa – ja päin vastoin.
Ilpo Pernaa:
Ei muuten synny. Tieteenteko vaatii riittävän määrän kriittistä massaa (tieteilijöitä ja resursseja), jotta siitä mitään syntyisi. Suomessa on aluepoliittisista syistä tieteentekoa on siirretty pieniin yksiköihin ympäri maata, mikä on näkynyt tason laskuna. En ota kantaa siihen, mikä olisi yliopistojen optimaalinen määrä, mutta se lienee jossain yhden ja nykymäärän välimaastossa.
Virastot voivat olla hieman toinen asia, mutta kyllä siinäkin ongelmia tulee, jos ne ovat kovin hajallaan (tietenkin voi olla ihan fiksuakin siirtää osa toiminnasta jonnekin muualle).
En ymmärrä vieläkään. Jos Soininvaara pohtii ruuhkaongelmia, niin mitä tekemistä sillä on minkään ”ähkymallin” kanssa? Jos autoliikenteen hinnoittelu on tehty huonosti (ainakin Helsingin kannalta), niin ihmekkö se, että ongelmia tulee.
Maailmassa on aika monte Helsinkiä suurempaa kylää, joiden kasvu ei todellakaan ole pysähtynyt ruuhkaongelmiin. Ei ole mitään syytä olettaa, että meillä kävisi toisin.
Ja huom: minä en ole sanonut, että kaikki ihmiset muuttaisivat Helsinkiin, vaan että entistä suurempi määrä ihmisitä tulee muuttamaan kaupunkeihin.
Niin, maaseudulla ne elävätkin leveästi työttömyyskorvauksilla. Vai miksi ihmeessa ne ihmiset kaupunkeihin edelleen muuttavat? Heikomman elintason perään????
Kari
Ilpo Pernaa
”Sijoitetaan myös valtion , yhtiöiden, pankkien jne. keskeiset virastot tasaisesti ympäri maata. Samoin korkeakoulutus ja tieteenteko, niin hyvinvointia syntyy kauttaaltaan koko Suomeen.
Siihen vain tarvitaan uutta näkemystä ja ajattelua, jota tuntuu olevan vain Keskustalla.”
Kyllähän Keskustan lisäksi ainakin Vasemmistoliitto ja SKP kannattavat noinkin pitkälle vietyä suunnitelmataloutta. Ainoa mihin valtion pitäisi noista voida vaikuttaa on virastojen ja korkeakoulujen sijainti ja nekin pitäisi kyllä valita toiminnallisin, ei aluepoliittisin, perustein.
On se kuma kun maailman kokeilut eivät edelleenkään ole saaneet ihmisiä uskomaan, että suunnitelmatalous nyt ei toimi 2010-luvullakaan.
Muu Suomi voisi palkata taloushallinnon ja markkinoinnin ihmiset/palvelut esimerkiksi Intiasta, niin ei tarvitsisi maksaa ylihintaa Helsingin tehottomista aineettomista palveluista.
Syltty:”että suunnitelmatalous nyt ei toimi 2010-luvullakaan.”
Nythän me juuri koemme suunnitelmatalouden haittoja. Pääkaupunkiin on sijoitettu valtion hallinto, korkeakoulut jne. ilman mitään järkevää perustetta. On vain luultu, että kaiken pitää olla suurissa kaupungeissa.
Tieteenteko tarvitsee jonkin kriittisen massan, hölynpölyä. Tieteentekijöiden ei tarvitse asua samassa kämpässä, ei olla samassa yliopistossa, ei samassa maassa, tieto kulkee ja ajatuksia voi vaihtaa lukuisilla erilaisilla keinoilla.
Kari on niin umpisokea Helsingin ongelmille, että ei osaa ajatella eteenpäin , kun tuon esille autoilun.
Samat ongelmat , ruuhkautumisen seuraukset, näkyvät asumisessa, energian, lämmön tuotannossa, jätevesien käsittelyssä, hoivapalveluissa, tlian loppuminen (Sipoo) ja kaikissa hinnoissa.
Kari:”Maailmassa on aika monte Helsinkiä suurempaa kylää, joiden kasvu ei todellakaan ole pysähtynyt ruuhkaongelmiin.”
On todellakin pysähtynyt.
http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/309
Edellisestä Lester R. Brown :”Markkinatalouden kasvun myötä hiilen polttamisen epäsuorat kustannukset, kuten ilman saastuminen, happosateet, vahingoittuneet ekosysteemit ja ilmastonmuutos, voivat olla suurempia kuin suorat kustannukset eli hiilen louhinta ja kuljetus voimalaitokseen. Kun epäsuoria kustannuksia ei oteta huomioon, markkinat aliarvioivat monien tuotteiden ja palveluiden hinnan, jolloin syntyy taloudellisia vääristymiä.”
Tästä on kyse juuri Helsinginkin tapauksessa. H:ki on profiloitunut hiilen polttajana. Vanhanen sai pilkkanimen, halkokauppias, ehdottaesssaan Tukholman energiamallia helsinkiläisille.
Hiilenpoltto on vain pieni osa siitä miten Helsingin (myös muut suuret kaupungit) vääristävät markkinoita. Valtion , suurten yritysten, korkeakoulutuksen jne. keskittäminen riistää maakuntia. Yhteisistä verovaroista maksetut subventiot em.toimintojen infrastruktuuriin katsotaan kuuluvan asiaan. Ilmiötä perustellaan sillä, että kaupunkiseudut tuottavat suuremman verokertymän. Tietysti, koska kaikki oleellinen on keskitetty ko. alueille.
Maakuntien köyhtyminen tämän ilmiön seurauksena on yksi niitä kustannuksia, jota ei ole otettu huomioon kaupunkiseutujen kustannuksissa. Olisi kehitettävä oikeudenmukainen veromalli tämän vääristymän oikaisemiseksi. Itse kannatan kuitenkin maan eri alueiden tasapuolista kehittämistä.
Meiltä puuttuvat suuret pääomat ja markkinat Ruotsin ja keskisen Euroopan tapaan. Niiden avulla keskittämiskehitys on helppo toteuttaa.
Ilpo Pernaalle kunniamaininta siitä, miten löytää omaa ennakko-oletustaan tukevia argumentteja! Ne ovat kuitenkin potaskaa.
Jos ajatellaan makrotasolla, niin yritysten kuin hallinnollisten toimintojenkin sijoittuminen kaupunkeihin johtuu:
1) Kaupunkien suuremmasta tehokkuudesta: Kun organisaation vieressä ovat ne muut organisaatiot, kanssakäynti näiden kanssa on tehokkaampaa ja transaktiokulut pienemmät. Tämä johtaa kaupunkien skaalaetuihin ja parempaan vaihdantaan.
2) Pääsystä resursseihin: Kaupungeissa on paljon laajempi valikoima mm. työntekijöitä, erilaisia raaka-aineita ja muita resursseja. Tämä johtaa parempaan tuottavuuteen.
Tässä hyvä linkki ihan perusasioihin.
http://www.econport.org/content/handbook/Urbanecon/exist.html
Jotta maan hinta (josta johtuvat useimmat muut kustannukset mm. korkeammat vuokrat ja palkat) voisi olla korkeampi, on sillä oltava enemmän kysyntää kuin halvemman maan alueilla. Siispä kaupunkiin halutaan. Tämä ei mene toisin päin, kuten Pernaa esittää!
Pernaa argumentoi myös, kuten Kepu, että kaupungin ei pitäisi olla suuri kuten paha Helsinki, vaan pikku maaseutukauppala kävisi myös. Tällöin menetetään kuitenkin em. etuja: 1) transaktiokustannukset kasvavat eli neuvotteluihin ym. on matkustettava pidemmälle, joka maksaa ja sapettaa ja 2) ei voida valikoida työntekijöitä, tavarantoimittajia ym. yhtä laajasta poolista. Tämän takia alueellistaminen on pysäytettävä – valtion tehokkuus on pian Kreikan luokkaa.
Ilpo Pernaa:
No valtion hallinto nyt yleensä on tapana sijoittaa pääkaupunkiin. Sen takiahan sitä kutsutaan pääkaupungiksi!
Mitä tulee Suomen tilanteeseen, niin meillä ei todellakaan sijoitettu valtion toimintoja mihinkään suurkaupunkiin, vaan Helsinki nimiseen tuppukylään, jonne siirrettiin aikanaan yliopistokin – suurimmasta kaupungista, Turusta. Teknillinen korkeakoulu taas siirrettiin Espooseen ja käytännössä kaikki viimeisen sadan vuoden aikana perustetut yliopsitot on sijoitettu muualle kuin Helsinkiin.
Onko sinulla kovinkin paljon kokemusta tieteen tekemisestä? Ei sitä synny pelkästään papereita lukemalla ja nettiä selaamalla, vaan se perustuu vahvasti ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja ”kahvipöytäkeskusteluihin” – tarvitaan riittävä määrä asiantuntemusta yhteen paikkaan. Ja tämä on helpompi toteuttaa suuremmassa kaupungissa kuin pienemmässä. Samasta syystä asiantuntijaorganisaatiot muutenkin hakeutuvat suuriin kaupunkeihin.
Kirjaimellisesti: ei auta itku markkinoilla.
Niin, autoilu ei ole suurkaupunkien liikkumismuoto. Siksipä suurkaupungeissa, ja jopa Helsingissä, ihmiset käyttävätkin joukkoliikennettä liikkumiseensa.
Joukkoliikenne ratkaisee nuo ruuhkaongelmat. Itseasiassa joukkoliikenne on edellytys sille, että kaupunki voi kasvaa.
Ihan hyvä, mutta tuolla ei ollut mitään tekemistä kaupungistumisen kanssa.
Ruotsissa ja Keski-Euroopassa kaupungistumisaste on 90 % ja meillä 70 %. Jätetään harjoitustehtäväksi selvittää, että johtuvatko meidän pienemmät pääomanne ja markkinamme pienemmästä kaupungistumisasteesta vai päinvastoin *).
Kari
*) vinkki: Lontoo on suurempi markkina-alue kuin Posio.
Muun Suomen tulisi ostaa tavaratuotannon kannalta välttämättömät taloushallintopalvelut yms. ulkomailta, koska Helsinki ei kykene tuottamaan palveluita kilpailukykyiseen hintaan.
Helsingissä ja muissa kaupungeissa voidaan lopettaa hiilenpoltto yhteistuotannosa ja tuottaa sähköllä kaukolämpöä vaikka merilämpöpumpuilla niin kuin Tukholmassa. Tuo tarkoittaa sitten sitä että ne puoli miljoonaa sähkölämmitteistä omakotitaloa, jotka on jossain ihan muualla kuin pääkaupunkiseudulla, lämpiää hiililauhteella tuotetulla sähköllä millä myös ne merilämpöpumput käy. Eli tämä on ihan hyvä idea jos unohdetaan että se on teknisesti, taloudellisesti ja ekologisesti erittäin huono idea.
Ilpo Pernaa:
Koko puheenvuorosi oli kyllä ihan uskomatonta potaskaa. Lämpeneekö talot maakunnissa sitten jollain pyhällä hengellä?
Ainakin oma asuntoni täällä satojen kilometrien päässä Kehä-II:sta taitaa lämmetä turpeella ja vanhempieni talo lämpenee sähköllä. Kummassakaan tapauksessa en paukuttelisi henkseleitä helsinkiläisten hiilivoiman kustannuksella.
”Pääkaupunkiin on sijoitettu valtion hallinto, korkeakoulut jne. ilman mitään järkevää perustetta.”
…kuten myös Keskustan puoluetoimisto.
Mitä ihmettä se siellä siellä Helsingissä tekee, jos kaikki voi hoitaa hyvinkin etänä? Varmasti jos toimisto sijaitsi pohjanmaalla, äänestäjät olisivat lähempänä ja vuokrat alhaisempina.
Miksei kepu siis hajasijoita omaa keskushallintoaan, jos ei ole mitään toiminnallista merkitystä missä se sijaitsee?
PS on se hassua, että ilmastonmuutos otetaan välittämästi huomioon kun puhutaan Helsingin lämmittämisestä ja ruuhkista, mutta esimerkiksi turpeenpoltto, Nurmijärvellä suuressa omakotitalossa asuminen ja Itämeren rehevöittäminen ovat samojen henkilöiden mielestä puhdaita ympäristötekoja tai ainakin mitättömiä kuriositeetteja
Ilpo Pernaa:
Joo ja ehdottomasti paras tapa on jatkuvasti ja kasvokkain.
hahahaha… w0t?!
Ilpo Pernaalle kysymys:
Eikö Kepu voisi näyttää muille mallia ja hajasijoittaa oman puoluetoimistonsa johonkin Eipäjoelle tai Perä-Lepsämään? Onhan siellä skype ja sähköposti ja videoneuvottelut ja muut käytettävissä, joten I. Pernaan talousteorian mukaanhan toiminta jatkuisi entistä tehokkaampana ja pian muut seuraisivat perässä.
Miksi ei?
Piti vastata Karille tuosta tietotekniikasta ja liikenteestä, mutta jäin miettimään asiaa ja sitten unohdin. Se mitä Kari kirjoittaa keskusten välisestä liikenteestä malliin Helsinki – Tokio on ihan totta, tosin nimenomaan tuollaisia pitkiä ja epämukavia matkoja tietoliikenne ehkä jopa korvaa. Minä ajattelin lähinnä paikallisliikennettä.
Tuosta kaupunginistumisasteesta, Suomenmaa taannoin pääkirjoitti että ihmiset haluaisivat asua maalla mutta kun opiskelu-, paritumis- ja työmahdollisuudet sekä palvelut ovat kaupungeissa. http://www.youtube.com/watch?v=ExWfh6sGyso
Kari:”Ihan hyvä, mutta tuolla ei ollut mitään tekemistä kaupungistumisen kanssa.”
Nimenomaan on, koska kaupungistumisen kokonaiskustannuksia ei oteta huomioon. Maakunnista virtaava pääoma (kaikissa muodoissaan) aiheuttaa haittoja tyhjenevälle alueelle.
Toiseksi ympäristöhaittojen kustannuksia ei ole lisätty suurkaupunkien hintoihin.
Koko Suomen pitäminen asuttuna ja elinvoimaisena on todella vieras ajatus city-ihmisille. Suomalainen varallisuus on jaettava tasaisemmin. Siinä on villakoiran ydin. Siitä hyötyvät myös meidän mittapuumme mukaiset suuret kaupungit.
Toisekseen Hikin tuottavuus on laskenut. Ette pysty tarjoamaan palveluita yhtä halvalla kuin maakunnissa, ette ylipäänsä mitään. Tuottavuus ei tässä tarkoita sitä, että esim. hoivapalveluista maksetaaan korkeata hintaa. Se ei ole tuottavuutta. Tuottavuus on taloustieteessä tuotannon tehokkuuden mitta.
Kari:”johtuvatko meidän pienemmät pääomanne ja markkinamme pienemmästä kaupungistumisasteesta vai päinvastoin *).
Kari
*) vinkki: Lontoo on suurempi markkina-alue kuin Posio”
Mikä on se päinvastoin?
Syltty:”Lämpeneekö talot maakunnissa sitten jollain pyhällä hengellä? ” Eivät ainakaan keinotekoisesti halvalla kivihiilellä.
Kari:”Onko sinulla kovinkin paljon kokemusta tieteen tekemisestä? Ei sitä synny pelkästään papereita lukemalla ja nettiä selaamalla, vaan se perustuu vahvasti ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja “kahvipöytäkeskusteluihin” – tarvitaan riittävä määrä asiantuntemusta yhteen paikkaan.”
Sen verran on kokemusta, että kahvipöytäkeskustelut eivät riitä tieteellisen tason saavuttamiseen. Ja tiedän, että esim. piilaakso on hyvä esimerkki paikallisesta innovaatiokeskittymästä, joka tuottaa hyviä tuloksia alallaan.
On kuitenkin huomattava, että eri tiederyhmiä sisältävät keskittymät eivät tuota keskenään tiedettä pääsääntöisesti. Sen vuoksi esim. Suomessa ei tarvitse kaikkien tiedekorkeakoulujen olla Hikissä. Tiedekuntien välillä vallitsee verinen kilpailu rahasta, mikä ei ole omiaan lisäämään tieteellistä tasoa. Määrää voi tulla , mutta ei tasoa. Hajasijoitus on tässäkin mielessä Suomelle parempi malli.
Esimerkki tästä :
http://www.uwasa.fi/aluetiede/english/staff/katajamaki/
Katajamäki on esiintynyt Vihreän puolueen listoilla, mutta on siitä huolimatta (?)erittäin laajan näkemyksen omaava alansa asiantuntija. Suosittelen tutustumista hänen tutkimuksiinsa ja tuotantoonsa.
Ilpo Pernaa:
Suomalainen varallisuus on jaettava niille, jotka ovat sen tuottaneet, eikä tasaisemmin. Jos varallisuus jaetaan tasaisemmin, niin ihmisten kannustimet tuottaa lisää varallisuutta pienenee ja varallisuutta tuotetaan vähemmän.
Sen seurauksena olemme kokonaisuutena köyhempiä ja osa meistä tulee riippuvaisiksi tulonsiirroista.
heh… no ravintolat nyt on ainakin aika hyvä vastaesimerkki. Noin ylipäänsä melkein mitä tahansa palvelua ei pysty tarjoamaan niin hyvin kuin kaupungeissa siihen hintaan mihin niitä tarjotaan kaupungeissa.
Ilpo Pernaa:
Kahvipöytäkeskustelut eivät varmsti ole tiedettä (eikä kukaan niin väittänytkään), mutta niistä nimenomaan lähtee syntymään ajatuksia ja ideoita jotka sitten myöhemmin pitkällisen prosessin jälkeen ovat varteenotettavaa tiedettä.
Piilaakso on hyvä esimerkki siitä että tietotekniikkaklusteri on kaikkea muuta kuin hajasijoittunut- päinvastoin tiiviistä yhteisöstä on ollut juuri näitä kahvipöytäetuja.
Videoneuvottelut, puhelinkonferenssit ja muut on hyviä apuvälineitä ja paikallaan tietyissä tapauksissa, mutta niidenkin käytössä on valtavasti rajoitteita.
Miksi ne haitat eivät välittyisi markkinamekanismin kautta? Tai siis, jos minä muutan pöndeltä kaupunkiin, joudun maksamaan asunnosta kaupungissa huomattavasti enemmän kuin mitä saan asunnostani siellä pöndellä. Tietenkin se laskee marginaalisesti myös muiden asuntojen arvoa siellä, ja nostaa kaupnungiss, mutta toisaalta se taas nostaa muiden kynnystä muuttaa.
Miltä osin ne haitat eivät välity tuon hintamekanismin kautta?
Mitenkä niin eivät? Eikös ympäristöhaitoista makseta sinällään ihan vastaavin periaattein sekä kaupungissa että maaseudulla? No, periaatteessa kaupungissa on kyllä mahdollista aiheuttaa enemmän ulkoishaittoja muille ihmisille, mutta senkin pitäisi välittyä hintamekanismin kautta. Tai miksi ei välittyisi, jos näin ei ole?
Eli kommunismi rocks?
Fakta: Virossa työn tuottavuus on heikompi kuin Suomessa. Toinen fakta: Virossa on halvempaa kuin Suomessa.
Ei se hinta asiaa kuvaa, vaan ostovoima.
Niin, ja tuottavuus on pääsääntöisesti kaupungeissa korkeampi kuin maaseudulla. Ja useimmiten jopa suuremmissa kaupungeissa korkeampi kuin pienemmissä.
Otetaan rautalankaesimerkki. A myy pähkinöitä pikkukaupungissa ja B suurkaupungissa. A:lla käy 10 asiakasta tunnissa ja pähkinäpussista jää käteen (sisäänostohinnan jälkeen) 2 euroa per pussi. A:n työn tuottavuus on siis 20 euroa/h.
B:llä käy 20 asiakasta tunnissa (suurempi asiakasvolyymi, koska isossa kaupungissa on enemmän ihmisiä liikkeellä), jolloin vastaavin hinnoin rahaa jää käteen 40 euroa/h. B:n työn tuottavuus on siis 20 euroa tunnissa korkeampi.
Tämä korkeampi tuottavuus voidaan sitten jakaa esimerkiksi asiakkaalle halvempina hintoina, työntekijälle korkeampana palkkana, valtiolle korkeampina veroina tai kiinteistön omistajalle korkeampana vuokrana.
Pähkinöiden tilalle voi sijoittaa melkein minkä tahansa liikettoiminnan hiustenleikkuusta tietoliikennepalveluihin.
Mikä on se päinvastoin?
Se, että meillä olisi vähemmän pääomia ja pienemmät markkinat, minkä vuoksi kaupungistumisasteemme olisi alhaisempi.
Tarkemmin asiaa mietittyäni, pääomien puute on kyllä aikanaan saattanut olla syynä alhaiseen kaupungistumisasteeseemme: ei ollut pääomia teollisen toiminnan aloittamiseen, jolloin ihmiset muuttivat maalta Ruotsin kaupunkeihin (?). Mutta nykyisin pääomia kyllä on.
Poikkitieteellisyys on siis turhaa hapatusta?
Ei tarvitse, ja pääosa Suomen tiedekorkeakouluista onkin muualla. Kyse on siitä, että suuremmilla kaupungeilla on etulyöntiasema, koska niillä on laajempi rekrytointipohja ja suurempiin kaupunkeihin sopeutuvat paremmin vähän hörhähtäneemmätkin tutkijat yms. hassut ulkomaanelävät.
Kari
Kari:”Tämä korkeampi tuottavuus voidaan sitten jakaa esimerkiksi asiakkaalle halvempina hintoina, työntekijälle korkeampana palkkana, valtiolle korkeampina veroina tai kiinteistön omistajalle korkeampana vuokrana.”
Näin se on teoriassa. Mutta kysymykseeni miksi hinnat ovat kalliimpia Hikissä, et ole osannut vastata.
Kari:”Tarkemmin asiaa mietittyäni, pääomien puute on kyllä aikanaan saattanut olla syynä alhaiseen kaupungistumisasteeseemme: ei ollut pääomia teollisen toiminnan aloittamiseen”
Nyt olet pääsemässä asian ytimeen, pidä tuosta kiinni sanoisi Koponen. Pääomien puuttumisen vuoksi ei voi verrata Suomea, Ruotsiin, Sveitsiin, Alankomaihin, Iso-Britanniaan, Portugaliin, Italiaan, Espanjaan, Saksaan jne. Suomelta puuttuvat historian alussa siirtomaiden riistäminen ja niistä seuranneet valtavat pääomat. Ne voidaan sijoittaa tuottamaan lisää rahaa.
Suomalaisten on aina pitänyt tehdä itse koko varallisuutensa, siinä ohessa auttaa Ruotsia ja Neuvostoliittoa. Kun suomalaiset yrittävät sijoittaa rahaa niin ne päätyvät saksalaisten taskuihin UMTSEINA. Metsäteollisuus osti konkurssikypsiä tehtaita USA:sta jne.
Meidän on aivan turha matkia suurempien maiden kaupungistumiskehitystä sun muuta, rahkeemme eivät riitä.
Kari:”Tämä korkeampi tuottavuus voidaan sitten jakaa esimerkiksi asiakkaalle halvempina hintoina, työntekijälle korkeampana palkkana, valtiolle korkeampina veroina tai kiinteistön omistajalle korkeampana vuokrana ja maakuntiin aluekehitysrahoina, koska pääomat kaikissa muodoissaan ovat lähtöisin maaseudulta.”
Kun sisäistät tuon viimeisen niin olemme asiasta samaa mieltä. Kaupunkiseutujen korkeammat hinnat vaan vielä jää ilman selitystä. Miksi esim. hoivapalvelut maksavat enemmän Hikissä kuin Höytyäisissä?
Ilpo Pernaa:
Ensinnäkin: hinnat Helsingissä eivät ole kalliimpia kuin muualla Suomessa. Tasokin on eri luokkaa. Ei Helsingin ydinkeskustassa esimerkiksi tapahdu seuraavaa keskustelua:
– Mitäs viiniä teillä on myynnissä?
– No meillä on valkoviiniä ja punaviiniä
– Ok, otan oluen – pullosta!
Kaikkien kun ei ole tarvis olla niin kovin köyhiä, niin on varaa maksaa jopa laadusta.
Merkantilistinen talousteoria kai on unohdettu jo pääosassa maailmaa, mutta jossain se näyttää olevan vahvoilla edelleen!
Paitsi että… Se hyvinvointi on kyllä täällä syntynyt teollisuudesta. Ensin metsäteollisuudesta, sitten kemia- ja metalliteollisuudesta. Nyt sitten tietoliikenteestä ja elektroniikasta. Eikä se siihen jää!
Kari
rpyyluoma:
Mieti lisää, niin minäkin teen 🙂
Seuraava globalisaatiosta, ei niinkään paikallis- tai muustakaan liikenteestä…
—
Asia on painanut mieltäni pidemmän aikaa.
Suomella on pari todella kovaa korttia kädessä, ja minusta tuntuu ettei niitä olla oikein ihan täysmääräisesti ostattu hyödyntää.
Arlandasta ei nimittäin onnistu alle puolessa vuorokaudesa (kääntöineen) lennot kaukoidän metropoleihin. Helsingistä onnistuu, ja se ei ole ihan vähäinen etu se.
Toinen kortti on se, että Helsingistä on Pietariin alle 400 kilometriä. Siinä on vieressä luonnonvaroiltaan maailman rikkain valtio, jonka kanssa käydä kauppaa.
Voiko näillä korteilla hävitä? Me olemme lännen portti sekä Kauko-Itään että Venäjälle. Se pitäisi vain osata tiedostaa ja tehdä asiat kunnolla. Mutta eihän näistä asioista edes keskustella! Se on turha odottaa Euroopasta vastauksia näihin kysymyksiin, koska ne odottavat niitä vastauksia meiltä.
Hyvin pelaamalla voisimme olla Euroopan Hong Kong, sillä erotuksella, että meidän vuokrasopimuksemme ei pääty 🙂
Kari
Kari:”Kaikkien kun ei ole tarvis olla niin kovin köyhiä, niin on varaa maksaa jopa laadusta.”
Eipä niin tarvitse, koska city-alueiden itsekäs rahanahneus tyhjentää maakunnat. Otat esimerkiksi metsäteollisuuden, joka on hyvä malli maakuntien riistämisestä.
Puu on aina hinnoiteltu vahvemman ehdoilla, metsänomistajan on pakko myydä saadakseen tappiollisen maatalouden pysymään pystyssä. Maatalouden kannattamattomuus taas johtuu, kuten tiedät, tuottajille maksetusta riistohinnasta.
Julkisuudessa pidetään esillä sellaista myyttiä, että kalliin kantohinnan vuoksi metsäteollisuuden on ostettava puuta Venäjältä ja rakennettava tehtaita halpojen kustannusten maihin , esim. Urugyaihin.
Ts. suomalaisten metsänomistajien pitäisi myydä puunsa itäblokin tai kehitysmaiden hinnoilla. Metsänhoidon lakisääteiset määräykset, luonnonsuojelu, ja kolminkertainen verotus eivät riitä perusteeksi länsimaiselle tuottajahinnalle.
Eli summa summarum metsäteollisuuden nousu on revitty maakuntien selkänahasta.
Viittaan kolonialistien suuriin pääomiin kaupungistumiskehityksen takaajana. Mitätöit tämän vetoamalla siihen, että nuo ajat ovat jääneet historiaan. Voitko selittää samalla mihin ovat sulaneet ne määrättömät rikkaudet ?
Oletko kumonnut aineen häviämättömyyden lain ?
Antoine Laurent Lavoisier pyörii haudassaan…
Ilpo Pernaa:
öööö… ensinnäkään kukaan ei pakota myymään puuta liian halvalla ja toisekseen kukaan ei pakota viljelemään maata tappiolla.
No niin varmaan pitäisi, jos eivät muuten saa kaupaksi. Vähän sama kuin minkä tahansa muunkin resurssin kanssa.
1+1=3?
Niin koska sillä ei oo mitään merkitystä enää mistä ne rikkaudet on tullu. Se, että Suomella ei oo mitään siirtomaamenneisyyttä toisin kuin yhtä rikkaalla Belgialla ei oo syy pitää Suomessa ihmisiä asumassa maaseudulla, kun ne Belgiassa päästetään asumaan kaupunkeihin.
Pokerissa voi hävitä vaikka pelkillä ässillä, jos ei osaa pelata. Suomessa ei osata eikä uskalleta.
Sen vuoksi Venäjän isottelukin menee läpi.
Ilpo Pernaa,
Voi voi kun on synkkää. Hyvinvointi on revitty köyhien kehitysmaalasten suusta ja maanilveilijöiden selkänähasta. Iloksesi voin kertoa, että olet väärässä! Talous ei ole nollasummapeliä, eikä yhden elintason paraneminen ole useinkaan toisilta pois. Useimmiten pikemminkin päinvastoin: esimerkiksi kiinalaisten vaurastuminen vaurastuttaa myös suomalaisia, koska voimme sitten myydä sinne enemmän kalliimpaa tavaraa.
Tosiaan, siirtomaapolitiikan aika on (tässä yhteydessä) epäolennaista, koska niillä ei ole juurikaan merkitystä ihmisten elintasoa, talouskasvua tai varallisuutta tarkastaltaessa. Edellä mainitut nimittäin syntyvät resurssien paremmasta jakamisesta ja tekniikan kehittymisestä. Euroopassakin elintaso on noussut lähinnä kolonialimiajan jälkeen, eikä ole nähtävissä kovin suuria eroja niiden maiden välillä, jotka kolonialismia ovat harrastaneet ja niiden maiden välillä, jotka sitä eivät ole harrastaneet. Vertaa nyt vaikkapa Suomea ja Espanjaa.
Kari
Artturi:”öööö… ensinnäkään kukaan ei pakota myymään puuta liian halvalla ja toisekseen kukaan ei pakota viljelemään maata tappiolla.”
Et ole ytimessä, suosittelen EU:n CAP:iin tutustumista.
…”Niin koska sillä ei oo mitään merkitystä enää mistä ne rikkaudet on tullu”
Pääomien määrällä ja laadulla on oleellinen merkitys kansantalouteen.
Miksi ostaisi Verkkokauppa.com:sta, kun voi ostaa mistä tahansa EU-alueen verkkokaupasta. Ei mene tullia. Tilasin tietokoneen, se tuli muistaakseeni Irlannista, robottipölynimurini tuli Englannsita (Lontoosta), silmälasini tuli Englannista.
Tosin silmälasit kävin ensin kokeilemassa mallin ja halusin toisenlaisen kehyksen samaa mallia, jota ei ollut valikoimassa.
Tietokoneen osia tai tietokonetta ei tarvitse välttämättä ostaa mistään fyysisestä kaupasta. Riittää kun tuntee jonkun, joka osaa laittaa osat paikoilleen ym.
Seuraavaksi hommaan videokameran ja täytyy katsastaa euroopan verkkokaupat läpi, mikä on hintataso.
Pojalle ostin auton turvaistuimen Saksasta.