Nyt on aika puuttua asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuteen. Se pitäisi tehdä asteittain pitkän ajan kuluessa, vaikkapa kahdella prosenttiyksiköllä vuodessa niin, että tuki poistuisi kokonaan 14 vuodessa.
Suomessa tuetaan omistusasumista korkojen verovähennysoikeuden kautta liki miljardilla eurolla vuodessa. Jos tätä ei olisi, voisimme alentaa palkkatulojen verotusta yli yhdellä prosenttiyksiköllä tai palkata julkiselle sektorille 40 000 työntekijää. Verovähennysoikeus ei tee asumisesta juuri yhtään halvempaa, koska se valuu asuntojen hintoihin. Hintoihin valuessaan se nostaa myös vuokra-asumisen hintaa.
Vähennysoikeuteen puuttumista on esitetty kauan, mutta aina se on kaatunut. Asuntoministeri Jan Vapaavuori sanoi siihen syynkin. Tätä etua nauttii noin 700 000 suomalaista.
Jos asuntokanta olisi kiinteä eikä uusia asuntoja rakennettaisi, verovähennysoikeus kapitalisoituisi kokonaisuudessaan hintoihin, eikä alentaisi asumismenoja lainkaan. Kun asuntojen hinnat nousevat, niiden rakentaminen tulee kannattavammaksi. Niinpä aivan pieneltä osalta verovähennysoikeus lisää asuntojen tarjontaa eikä sen takia mene kokonaan hintoihin. Vuoden aikana uustuotannon osuus on alle prosentti asuntokannasta. Se, että nostetaan keinotekoisesti koko asuntokannan hintaa tuon yhdenprosentin takia, on kuitenkin kovin tehoton tapa tukea uustuotantoa. Vaikutus olisi paljon suurempi, jos tuosta miljardin verohelpotuksesta ohjattaisiin vaikka puolet uustuotannon suoraan tukeen.
Kerralla vähennysoikeutta ei voi poistaa, koska moni on maksanut asunnosta sen vähennysoikeuden korottaman hinnan ja mitoittanut koko maksukykynsä vähennysoikeuden varaan. Tehdään siis vaikka laki, että verovähennysoikeus poistuu 14 vuodessa, kaksi prosenttiyksikköä kerrallaan.
Tosin nyt kun korot ovat melkein nollassa, vähennysoikeuden voisi poistaa kerrallakin, mutta eivät ne kauan noin alhaalla ole.
ajatus periaatteessa hyvä,mutta käsittääkseni Suomessa järjestetään 4-vuoden välein eduskuntavaalit ja laki/lait ovat voimassa korkeintaan tuon ajan (kärjistäen).
-joten esimerkkisi 14vuoden siirtymäajasta ei oikein sovi demokratiaan.
-tosin asuntovelallisena en äänestä semmoista puoluetta/ehdokasta joka edes hiukan tuohon suuntaan ehdottelee vaalien alla.
Samaa mieltä, mutta kuten kirjoitit, poliittisesti erittäin vaikea päätös, koska niin suuri osa äänestäjistä on saajapuolella. Verovähennyksen perustelu on kai se, että koska pienituloisten vuokra-asumistakin tuetaan asumistuella, niin keskituloisille pitää antaa myös jotain.
Jos siis tasavertaisia oltaisiin, niin asumistukea voisi kyllä samalla laskea, mikä varmaan ainakin osin kompensoituisi sillä, mitä kirjoitit, eli vuokrataso laskisi asuntojen hinnan mukana.
Jos asumistuesta ja korkovähennyksestä päästäisiin kokonaan eroon, niin eri asumismuodot tulisivat tasavertaisiksi. Nyt pahiten monotetaan päähän niitä, jotka asuvat vuokralla ja maksavat vuokransa kokonaan omasta pussistaan. He eivät saa sen puoleen asumistukea kuin korkovähennystäkään. Silti he joutuvat kärsimään hintatasosta, jota nuo tukimuodot vetävät ylöspäin.
Olisi ehkä parempi ottaa siirtymäkaudeksi 25 vuotta, niin tulisi otettua huomioon ne velkaisimmat ensiasunnon ostajat, jotka ovat vastikään ostaneet asunnon.
”Verovähennysoikeus ei tee asumisesta juuri yhtään halvempaa, koska se valuu asuntojen hintoihin.”
Onkohan tämä nyt ihan varmaa tietoa? Meinaan vaan, että mitekäs suu sitten laitetaan, jos tuo ei olekaan totta?
Onko omistusasuminen ollenkaan järkevä juttu? Tuosta voi olla (ainakin) kahta mieltä. Itselläni oli vaikeita aikoja 90-luvun alussa karmeiden korkojen aikana. Nythän tuo on sitten lusittu ja ihan pienen lainan kanssa on helppo elää. Kohta on sekin maksettu ja rakkaan vaimoni kanssa asumme toisessa omassa asunnossamme melkoisella varmuudella loppuikämme ennen palvelutaloa tai vanhainkotia. Aikaa on toivottavasti vielä sellaiset 30 vuotta. Luoja tietää.
Millään emme olisi selvinneet niistä korkean koron ajoista ilman verovähennyksiä. Niin on sitten veronmaksajat tukeneet meidän asumistamme todella mittavilla summilla. Ei vissiin ihan reilua, mutta ollaan ilolla otettu vastaan. Vaihtoehtona olisi ollut viedä kotiavaimet pankinjohtajalle. Lähellä oli, mutta sinniteltiin.
Nyt sitten nautitaan muutaman vuoden kuluttua puoli-ilmaisesta asumisesta. Toisin aikoinaan päättäneet vuokra-asujat sen sijaan jatkavat samaan malliin.
Mutta hyödytämmekö täysillä yhteiskuntaa kulutuksellamme kun laina-aika on ohi. Ei varmaan ihan koko rahalla, me kun pidämme matkustelusta. Mutta kyllä me kylvämme rahaa myös kotimaahan ja edesautamme yhteiskunnan pyörien rasvaamista kuluttamalla palveluihin ihan hyviä summia. Ei ole lapsia, joten kaikki pitäisi ehtiä kuluttamaan. On siinä hommaa, kun asuminen maksaa sellaiset 100 euroa kuukaudessa ja palkka on ihan kohtuullinen, eikä ole tarve kerätä mitään kummempaa säästöä.
Tältä pohjalta voisin nykytilanteessa sanoa, että pois vaan koko tuki, mutta mitä tehdään vuokratuelle. Sitäkin pitäisi samassa paketissa miettiä. Vähäosaisia ei saa kuitenkaan missään olosuhteissa jättää heittelle. Siinä sitä on yhtälöä kerrakseen. Ei ole veropäätökset helppoja. Ilma tuke asuisin tällä hetkellä ihan satavarmasti vuokralla. Mutta toivottavasti olisin muuten samassa tilanteessa, eli voisin maksaa itse omat vuokrani.
Ensinnäkin, eikö tuon voisi toteuttaa ihan vaan jättämällä inflaatiotarkistukset tekemättä vähennyskelpoiseen summaan.
Toiseksi, en ole helsinkiläisenä tästä ihan vilpittömästi innostunut. Tuo on yksi niitä harvoja veronvähennyksiä jotka käsittääkseni valuu kasvukeskuksiin.
Mielestäni pääomamarkkinoita ja piensijoittajan verokohtelua tulisi kehittää niin, että pääomia ohjautuisi enemmän yrityksiin, asuntojen sijaan.
Nykyään asunnot ovat monesti sijoituskohteita, mikä on tavallaan järjetöntä , koska asunnolla ei ole liikevaihtoa eikä kehittyvää liiketoimintaa. Tässä yksi syy koviin hintoihin, varsinkin pk-seudulla.
Eli tehtäköön verovähennyksen poiston vastapainoksi sitten kevennyksiä toisaalla.
Ymmärsinkö oikein, että puhe korkojen verovähennysoikeuden poistosta koskisivat vain alijäämähyvitystä? Toisin sanoen korkojen vähentämiseen verotettavasta pääomatulosta ei aiotaisi koskea.
Kuka verovähennyksestä saatavan edun tarkkaan ottaen siis nyt saa?
Tärkeä asia ja erittäin hyvä, että Ode jaksaa ja uskaltaa pitää tätä esillä. Korkojen verovähennysoikeus on tosiaan aikamoista tuhlausta, mutta samalla suuria tunteita herättävä asia. Ainakin Siimes sai muistaakseni tappouhkauksia uskaltaessaan aikoinaan nostaa esille mahdollisuuden luopua tästä. Kannatan vähittäistä verovähennyksistä luopumista, mutta toisaalta esim. Tiedemiehen täällä argumentoimat omistamiseen kannustamisen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan on kyllä musta sellainen argumentti, joka pitäisi ottaa tässä huomioon.
Ymmärsinkö oikein, että Ode haluaisi poista verovähennysoikeuden myös takautuvasti sen jo saaneilta? Tähän en kyllä ryhtyisi, sillä nämä henkilöt ovat maksaneet asunnosta korkeampaa hintaa juuri tuon etuuden vuoksi. Olisi myös poliittisesti mahdotonta, että 700 000 suomalaiselta samaan aikaan korkomenot kasvaisivat ja asunnon arvo pienenisi (mistä toki on haittaa lähinnä perillisille ja pienempään muuttaville). Myöskään jo nyt omistusasuntonsa omistavien pääomaverovapauteen (2v jälkeen) en koskisi, vaan pitäisin sen ennallaan.
Hyvä uudistuspaketti (jolle voisi olla jopa läpimenomahdollisuuksia) olisi musta seuraava:
1. Jo asuntonsa hankkineiden etuuksiin ei puututa millään tavalla.
2. Uusista omistusasunnoista saatavat korkojen verovähennysoikeudet lakkaisivat siirtymäkauden jälkeen, vaikkapa juuri tämä 2% vuodessa 14 vuoden ajan. Siirtymäkautta tarvitaan mm. sen vuoksi, että jo yhdellä kertaa poiston suunnittelu rikkoisi markkinat aika pahasti.
3. Omistusasunnon myynnin pääomaverovapaudesta luovutaan niiden osalta, jotka ovat ostaneet asunnon lain voimaantulon jälkeen.
4. Varainsiirtoverosta luovutaan kaikkien omistusasuntojen osalta.
Rahaa tällainen malli ei lyhyellä tähtäimellä hirveän paljon säästäisi, mutta korkovähennyksistä koituvat menot pienenisivät tasaisesti, kunnes joskus 45 vuoden päästä olisivat jo hyvin lähellä nollaa. Asuntojen hintoihin ei tulisi dramaattista vaikutusta, mutta vähittäinen aleneminen lievittäisi tehokkaasti hintojen nousua. Ja malli voisi siis olla poliittisesti mahdollinen.
Samaa mieltä. Kokonaan pois nelljän vuoden siirtymäkauden aikana.
Hintatuet valuvat aina hintoihin. Asuntolainojen verovähennysoikeudesta hyötyvät vain pankit, kiinteistövälittäjät ja rakennusliikkeet. Riittävästi Kokoomuksen kannan määritykseen.
Yllättävän myöhään tätä ruvetaan todenteolla ajamaan – onhan suuri ikäluokka sentään jo kuuskymppistä. No, kai niillä vielä on vähän asutolainojen rippeitä jäljellä ja siksi siirtymäaika.
Tahdoin vain pajamäkeläisittäin sanoa, että aika harvoja etuuksia on älytty suurelta ikäluokalta poistaa. Tämä STTK:n Mäenpääkin oli aidon huolestunut työurien lyhyydestä ja ison ammattiliiton johtajana sitten julkitoi ainoan mieleentulevan: kuusivuotiaat kouluun.
Sinänsä olen perusteista kanssasi samaa mieltä ja ehdottamasi siirtymäaika olisi varmaan riittävän reilu meille nykyisille työssäkäyville ikäluokille. Ja hei – mehän tämä kuitenkin maksetaan – sama kait se on, missä muodossa.
Touko Mettinen
nimimerkki
Jos muuten korkojen verovähennysoikeus poistetaan, voisi valtio ”tulla vastaan” ja poistaa varainsiirtoveron, jossa verossa ei kyllä ole mitään logiikkaa.
Periaatteessa noin, mutta muutama juttu on järkevää tehdä toisin:
– lyhyt ylimenokausi on parempi kuin pitkä kitkutus,
– samalla tulee puuttua vuokratukiin, jotka ovat yhtä suuri hölmöily ja
– myös taloyhtiöiden saamat tuet tulee kyseenalaistaa.
Noilla toimenpiteillä saadaan vähän tolkkua asuntomarkkinoille ja kaikki asianosaiset säästävät. 🙂
Tuskinpa asuntojen hinnat kertarysäyksellä muuttuisivat, josko asuntolainan verovähennysoikeus kertarysäyksellä poistuisi ?
Suomessahan kun taloutta ”käsittääkseni” hallinnoidaan ns. pitkän hirttämisen tavalla, että mikään ei muutu tavallisen kansalaisen katsomastaan nähden omaan talouteen. Jotkun taas tahoillaan vaan hymyilevät, ja korjaavat kertyneet rahavarat kansalaistensa taskuista.
Nokiakin on hyvä asia siinä mielessä, että Nokia ei myy tuotteitaan suoraan teollisuudelle, vaan myy tuotteitaan kaksi-jalkaisille kuluttajille.
Milloinkahan Valmet->Metso alkaa em. mainitun asian tajuamaan, että ei kannata myydä paperikoneita teollisuudlle (=teräskilon hinnalla)= vaan myydä mielikuvia kuinka ”ihanaa on pyyhkäistä WC-paperilla omaa sieluaan”.
Tämä on taas sukupolvikysymys. Joskus kaipaisi näissä asioissa terävää Osku Pajamäkeä ja muita haastamaan. Suuret ikäluokat, jotka nyt ovat poistamassa kaikki etuudet tulevilta, ovat niitä, joistä he ovat nautineet itse, ja jotka ovat heidän elintasonsa perusta.
Heidän asunto- ja opintolainansa söi inflaatio. Heillä oli elinikäiset työsuhteet ja suojatyöpaikat. He nauttivat asuntolainan verovähennysoikeuksista ja eläke-eduista, jotka seuraaviksi tulevilta sukupolviulta poistetaan tai vähennetään. (Listaa voisi jatkaa.) Tämä on evoluutiota, luonnontiedettä, enemmän kuin yhteiskuntapolitiikkaa, siltä näyttää. Ihminen on näköjään eläin ja populaation vahva sukupolvi pitää huolen alusta loppuun omista eduistaan. Vielä viimeisenä käden ojennuksena jälkipolville, suuret ikäluokat vaihtavat viimeisinä vuosinaan omaisuutena hyväksi eläkkeeksi (ym.) itselleen. Suuret ikäluokat ovat yhteiskuntamme suurin ja vaikutusvaltaisin puolue, mutta ne tekevät sen tietämättään ja ’julkisuudelta salassa’, koska heillä on ’evoluution’ voima.
Taas voin kannattaa Jan Vapaavuorta, joka ymmärtää sekä pitkäaikaisasunnottomia, että pien- ja keskituloisia asuntovelallisia.
Sorry, tämä menee päinvastoin. Jos oletamme, että korkojen verovähennysoikeus menee kokonaan hintoihin – eikä tämä oletus ole mitenkään tuulesta temmattu -siitä hyötyy vain se joukko, joka omistaa jo asunnon ja karäsii se sukupolvi,, joka on asuntoa ostamassa. Ostava sukupolvi ei pysty alentamaan asumiskustannuksiaan, koska tuki kapitalisoituu hintoihin, joten tältä osin se menee tasan. He joutuvat sen sijaan maksamaan sen miljardin muina veroina. Floridaan muuttava sukupolvi sen sijaan hötyy.
Siis tulevat sukupolvet tarvitsevat isomman asuntolainan? (Ei voi kuin toivoa hyvää perheonnea, kun katsoo Helsingin neliöhintoja.) Eli minäkin olisin siis ’voittajien’ puolella, kun omistusasuntoa makselen? (Mitä tarkoittaa ’omistaa jo asunnon’, jos sen omistaa puoliksi pankki? Ja velkoja maksellaan.) Siis siitä hyötyy se joukko joka omistaa kokonaan ja velat on maksettu? Ostajien ja täysin omistavien välissä on monenlaista ryhmää. Mitä nyt en ymmärrä?
Epäilen, että asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden poisto ei mene koskaan läpi, vaikka se olisi kyllä erittäin tervetullut uudistus. Tähän on useita syitä, erityisesti se, etten usko, että mikään, mikä suosii vuokra-asumista omistusasumisen kustannuksella tulee menemään läpi, koska omistusasumista pidetään itsessään tavoiteltavana.
Ja ”asuntojen hinnan alenemisessa” on kyllä myös vähän epäsuositun oloinen kaiku. Tämä muuten on se syy, miksi tätä uudistusta ei saa tehdä kerralla. Niille, jotka ovat tulotasoonsa ja asuntonsa arvoon nähden eniten velkaantuneita, korkojen verovähennysoikeuden poisto on kaksinkertainen taakka: Toisaalta heidän asuntonsa jälleenmyyntiarvo laskee ja toisaalta käytettävissä olevat tulot pienenevät. Tämä voi monessa tapauksessa tarkoittaa nettovarallisuuden menemistä miinuksen puolelle.
Riccardolle: Muistitko kirjoittaessasi, että vuonna 1951 syntyneen Osmo Soininvaarankin voi lukea kuuluvan noihin kahdehdittuihin suuriin ikäluokkiin?
Suomalaisthan ovat valmiita maksamaan korkeampia veroja, jotta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut saadaan pyörittämään.
Paitsi että sitten tästä verovähennysepisodista, tai pikemminkin siis sen kovasta vastustuksesta, havaitaan että suomalaisten mielestä kaikkien muiden kuin heidän pitäis maksaa ne korkeammat verot.
Esimerkiksi eläkeläisten mielestä oli aivan pöyristyttävää, että työssäkäyvät saivat tehdä tulonhankkimisvähennykset, koska työssäkäyntiin yleensä uppoa rahaa. No nyt tämmöiset ”epäkohdat” onkin poistettu.
Jukka Jonninen
”että 700 000 suomalaiselta samaan aikaan korkomenot kasvaisivat”
Mitkä ihmeen korkomenot? Oletko viimeaikonia vilkuillut korkotasoja? 😉
PS jos tulee pulaa säästökohteista, kysäiskääpä Wahlroosilta. Häneltä löytyy oikeasti hyviä ideoita.
Verovähennyksestä hyötyy muukin kuin asuntokauppa; yhtä lailla asuntoluottoja käytetään autojen, kesämökkien, remonttien jne rahoitukseen. Koko tuki ei siis kapitalisoidu asuntojen hintoihin.
Hajahuomioita:
Ville-Pekka Heikkilälle:
Useimmille (omistus)asunto on välttämättömyys jossa asutaan itse, mutta olet oikeassa että jopa niitä ajatellaan sijoituksena
(”tässä kaupunginosassa se pitää hintansa, eli saan hyvät rahat kun muutan eläkkeellä pienempään asuntoon vielä keskemmälle tai isoon kämppään pikkukaupunkiin tai kotitilalle”)
Ihmiset hankkivat mitä moninaisimpia sijoituskohteita, tauluja vaikkeivät piittaa taiteesta, tai klassikkoautoja joilla eivät aja metriäkään. Asunnossa sentään joko itse tai vuokralainen asuu:)
Täällä on jo useampi todennut, että vähennysoikeuden nopea poisto johtaisi monilla sekä asuntojen arvon laskuun että kohonneisiin asumiskustannuksiin. Siirtymäkauden optimaaliseen pituuteen en osaa lonkalta ottaa kantaa.
En kannata asumistuen poistoa ”tasapuolisuuden nimissä” jonka joku täällä otti esille.
Asumistuki on monille (elin)tärkeä tulonlähde. Eri asia sitten, jos tämä liitetään laajempaan perustuloremonttiin, mutta silloinkaan ei minusta olisi viisasta, että asumistuki olisi ensimmäisenä poistettava lisätuki.
Ei verovähennysoikeutta voi poistaa olemassaolevilta asuntolainoilta. Ainut mahdollisuus saada vähennyksen poisto ikinä läpi on saattaa se koskemaan vain uusia lainoja ja siinäkin vain tietynlaisen vuosittaisen vähennyskaton avulla.
Olisiko viisaampaa asettaa valtion takaamien ensiasuntolainojen korolle korkokatto. Yksittäinen kansalainen ei pysty pienistä tuloista keräämään varallisuutta juuri muuten kuin lyhentämällä asuntolainaa. Asuntojen hinnat eivät alene niin kauan kuin joku maksaa pyydetyn hinnan, jos ihmisillä ei ole varaa omistusasuntoon niin kyllä jollakin on rahaa ostaa se ja panna vuokralle koska vuokrat tulevat siinä tilanteessa nousemaan.
Osmo:
Ehdottomasti!
No ei todellakaan! Kyllä se vähennysoikeus vaikuttaa asuntojen hintaan vaikka korot oliskin alhaalla. Olis jotenkin epistä, että eduskunnan päätöksellä vaan otettas yht’ äkkiä semmonen 20k nykyisiltä asunnonomistajilta ja annettas se niille jotka omisti asunnon silloin kun vähennysoikeus otettiin käyttöön.
syltty:
todellakin.
Kannatan korkojen vähennysoikeuden poistamista asteittain, mutta yksi asia askarruttaa:
Voiko vaiheittaisella poistolla olla negatiivisia vaikutuksia asunnon reaaliarvoon ja tätä kautta lainan vakuuteen? Voiko poisto saada aikaiseksi tilanteen, missä pankki haluaa myydä asunnon lainan vakuudeksi?
En usko, että tuo olisi mikään kovin todennäköinen skenaario, mutta olisi mukava kuulla tämän palstan pohdintaa aiheesta.
Silleenhän se on hassua, että kun korot on korkeammalla on enemmän rahaa käytettävissä (tasaerä). Kaippa tällä on jonkinlainen ohjaava vaikutus.
Kommenttien perusteella tuntuu, että kun ensin laittaa all-in kulpahintaiseen asuntoon, niin sitten seuraavaksi ollaan itkemässä, että ei sitä korkovähennystä vaan missään nimessä saa poistaa, ei ainakaan näiltä nykyisiltä vähennyksen saajilta (eli ko. kommentoijilta).
Perusteluina on nyt ollut esim. asuntojen arvojen lasku ja asumiskustannusten nousu. Ja vielä mahdollisesti samaan aikaan – hui.
Onko ihmiset muka olleet niin ”järkeviä” että ovat laskeneet verovähennyksen kanssa lainamääränsä ihan tappiin. Ja muka vielä tällä 2% korolla.
Älkää nyt viitsikö…
Kun asuntojen hinnat nousevat lamassa koko maan tasolla 7% vuodessa ja 15% pääkaupunkiseudulla, niin jokin on pahasti pielessä.
Asuntomarkkinoiden nousua olisi pitänyt hillitä politiikan keinoin jo vuonna 2004-2005, mutta viimeistään nyt olisi aika toimia. Toimimatta jättäminen olisi melkoista ”populismia”.
Äkkiä ajatellen Osmon idea on hyvä. Verovähennysoikeus kannattaa todellakin poistaa asteittain ja poistaa se pitää. Kaksi prosenttiyksikköä vuodessa kuulostaa hyvältä.
Jyrki Pulliainen:
No, ei pankki sitä asuntoa saa tuosta vaan myydä, vaikka haluaisikin, jos velallinen hoitaa maksueränsä ajallaan. Sitä paitsi pankille asiakas, joka hoitaa maksunsa korkojen kera on paljon arvokkaampi kuin se asunto, josta parhaassa tapauksessa saadaan lainaksi annettu pääoma takaisin.
Joku mainitsi tuolla ylempänä pääomaverotuksen mukaantuomisen asuntokaupan myyntivoittoon. Minusta tässä ei ole järkeä, kun puhutaan tavallisista pulliaisista, eikä mistään keinottelijoista (siis ollaan sen 2v itse asutun rajan yli). Muutenhan tuolla vain käytännössä aiheutetaan se, että ihmisillä ei ole käytännössä mahdollisuutta vaihtaa asuntoa edes samanhintaiseen, kun joutuvat ensin maksamaan hirveät verot siitä omistamastaan asunnosta. Pelkkä varainsiirtoverokin aiheuttaa kitkaa asuntojen vaihtamiseen.
Kunhan perintövero pidetään voimassa, ei minusta tässä ole mitään erityistä ongelmaa. Valtio saa asuntojen hinnannousussa syntyneistä rahoista osansa omistajan vihdoin heittäessä henkensä.
Jani:
häh? Ja nää ei muka oo ihan hyviä perusteita?
Tää asuntolaina korkojen vähennys on tietty ihan idioottimaista politiikkaa, jolla on joskus siirretty varallisuutta asunnon omistajille, mutta on se nyt aika kohtuutonta, jos tämän politiikan maksumiehiks laitetaan nykyiset asunnonomistajat.
Parempi, että laskun maksaa kaikki veronmaksajat tai sit asunnonomistajat jaettuna jollekin 20 vuodelle tj.
kyllä tuo sukupolvi kysymys tulee väistämättä tässä mieleen. kun suurten ikäluokkien lainat on maksettu, on suorastaan loistava kohde rahoittaa mm. kasvavat terveydenhuoltokulut poistamalla verovähennysoikeus, josta nuorempi keskiluokka parhaillaan nauttii.
mikä lieneekään alunperin ollut se perustelu, jolla nykysysteemiin on päädytty? Vaikea on keksiä syitä miksi omistamista pitäisi tukea, mutta kyllähän sitä harrastetaan muutenkin esim. maataloustukien muodossa. ehkä pitäisi etsiä se tiedemiehen postaus niistä omistamisen positiivisista ulkoisvaikutuksista…
Osmon idea on hyvä ja kannatan verovähennysoikeuden poistamista näin ikäänkuin yhteiskunnallisessa mielessä. Osmon kahden prosenttiyksikön trajektoria on ihan mielekäs, koska se vastaa aika hyvin jäljellä olevia asuntolainojen maksuaikoja. Maltillisemminkin voisi poistaa, mutta se tuskin vaikuttaisi samalla tavalla julkiseen talouteen.
Olen pettynyt kirjoitukseen, koska siitä puuttuu laskennallisen asuntotulon verottamisen vaatimus. Verottamalla 100 %:n verokannalla asuntotuloa, asuntojen hinnat laskisivat nollaan, ja kaikilla olisi onnellinen loppu.
Kannatan, vaikka olenkin saamapuolella. Jos kaikkia asioita pitäisi kannattaa tai vastustaa vain sen perusteella mikä on nettovaikutus omalta kannalta, ei politiikkaa tarvittaisi ollenkaan. Laskukone riittäisi. Ja näyttää riittävän puolueille nykyisin muutenkin.
Samuli Saarelma:
1)
”No, ei pankki sitä asuntoa saa tuosta vaan myydä, vaikka haluaisikin, jos velallinen hoitaa maksueränsä ajallaan.”
2)
”Sitä paitsi pankille asiakas, joka hoitaa maksunsa korkojen kera on paljon arvokkaampi kuin se asunto, josta parhaassa tapauksessa saadaan lainaksi annettu pääoma takaisin.”
Eikös tilanne ole se, että 1) pitää paikkansa kiitos viime laman jälkeen tehdyn lainmuutoksen. Lainmuutos tarvittiin, koska osoittautui että kohta 2) ei pitänyt paikkansa niissä oloissa.
nos:
Ottamatta kantaa siihen, olisiko tuo asuntojen hinnan laskeminen nollaan tulos asuntotulon verotuksesta, enpä usko kovinkaan monen satoja tuhansia euroja asuntoonsa sijoittaneen olevan erityisen onnellinen siitä, jos sen arvo laskisi nollaan.
Toiseksi jos asuntojen hinta laskisi nollaan, niiden rakentaminen loppuisi siihen paikkaan, mitä ei sitäkään voi pitää erityisen onnellisena loppuna.
Verotustahan pitäisi yksinkertaistaa ja tottakai tämä korkovähennys monimutkaistaa sitä – ja tuottaa kalliimpia asuntoja kaikille. Ongelma tietenkin on siirtymäkaudessa ja 14 vuotta voisi olla kohtuullinen.
Mutta kaikkien hölmöjen verovähennysten äitihän on tämä työmatkavähennys. Mitä järkee! Ei mitään. Suosii nurmijärveläisiä metsänperätontteja ja aluilta pidätään taatusti joukkoliikenne tahallaan pois, jotta saadaan molemmille vanhemmille täydet verovähennykset.
Luitteko Hesarista tästä kaverista, joka kävi Kaskisista töissä Nuorgamissa? Eipä tainnut paljon veroja maksella, kun sai verovähennykset sekä kotimatkoista että kakkosasunnosta. On aivan nurinkurista, että valtiovalta kannustaa asumaan mahdollisimman kaukana työpaikasta huonojen joukkoliikenneyhteyksien varrella.
Mutta taitaa olla taas niin monta edunsaajaa, ettei maksa vaivaa yrittää tämän(kään) etuuden poistoa.
Yleensäkin ”työstä aiheutuvien kulujen” vähennykset ovat kummallisia: jos työstä aiheutuu kuluja, se pitää näkyä parempana palkkana. Jos ei näy, työntekijöitä ei löydy.
Touko Mettinen
hyvä Tuoko!
Kiitos Artturi!
Kuinka useasti olemmekaan olleet eri puolella. Mutta tässä meillä on yhteistä agendaa (aavistelin tätä jo postatessani): verotus yksinketaisemmaksi ja kaikenmaailman vähennykset (metsurivähennys, työhuonevähennys, vaatekuluvähennys, puhelinvähennys jne) pois.
Eli alkuperäiseen postaukseen: jos ja kun omistusasumista ei ole verotuksen kautta mielekästä tukea, ei se liene järkevää myöskään vuokrapuolella. Asumistuen sijaan siis kansalaispalkka. Vai mitä, Artturi?
Touko Mettinen
Touko Mettinen:
Just niin.
Kyllä työmatkoihin kuluva raha on päivänselväsi työntekijälle tulonhankkimiskulu ihan samalla tavalla kuin materiaalikustannukset ovat tulonhankkimiskulu konepajalle.
Minun puolesta ideaalitilanteessa työntekijöiden pitäisi pystyä vähentämään veroistana itsehankittua koulutustakin. Nyt se ei ole mahdollista kuin joissain tapauksissa.
Se on eri asia, onko nykyinen systeemi sitten liian monimutkainen.
Tuo suhde työmatkakuluihin ei ole noin yksinkertainen, vaikka se ensin siltä kuulostaakin.
Jos henkilöllä on olemassa kiinteä työpaikka ja hänellä on tarjolla kaksi vuokra-asuntoa. Toinen työpaikan vieressä kävelymatkan päässä ja toinen 50 kilometrin automatkan päässä. Vuokrakustannukset jha matkakustannukset ovat
A) Vuokra 1000 €/kk, matka 0 yhteensä 1000 €/kk
B) Vuokra 700, matka 300, yhteensä 1000 €/kk
Miksi verottajan pitäisi näistä kahdesta vaihtoehdosta suosia vaihtoehtoa B?
Hyviä kirjoituksia Toukolta. Olen samaa mieltä sekä työmatkavähennyksestä että asumistuesta. Molemmat pois tuottamasta ihmisille vääriä insentiivejä. Asumistuen poiston voi korvata parantamalla pienituloisten perusturvaa.
Työmatkavähennys on vähän kinkkisempi juttu. Ilman sitä voi syrjäseudulla asuvalle työttömyys tulla entistä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi ja siten hän maksaa veronmaksajille enemmän kuin mitä työmatkakulujen vähennys maksaa.
Tuohon asuminen vs. matkustaminen vertailuun sanoisin sen, että matkustamisesta ei kukaan saa varmaan mitään iloa sinällään matkustamisesta, kalliimmasta asumisesta sen sijaan varmaan saa. Siksi en uskoisi ihmisen itsensä valitsevan vapaahtoisesti pitkiä työmatkoja, vaikka niihin liittyvät kulut saisi veroista vähennettyäkin. Suttaantuu siihen joka tapauksessa aikaa, jonka voisi olla vaikka työtä tekemässä.
Osmo on oikealla asialla ehdottaessaan asuntojen korkovähennysoikeuden poistamista. Samalla asialla näyttää olevan myös valtiosihteeri Sailas 🙂
Rakenteellinen ongelma tässä suomalaisessa asuntopolitiikassa on se, että jatkuvasta asuntojen hintojen noususta – jota siis korkovähennykset kiistatta edistävät – hyötyvät lähes kaikki ja haittaa siitä on varsin harvoille.
Asuntojen hinnannousu hyödyttää maanomistajia, jotka saavat mailleen kaavoitetusta rakennusoikeudesta paremman hinnan (tämä ei juuri koske Helsinkiä, joka omistaa lähes kaiken maan alueellaan). Myös kaavoittava kunta hyötyy, kun saa tontteja myydessään tai maankäyttösopimuksia tehdessään paremman hinnan rakennusoikeudesta. Korkeat hinnat houkuttelevat kuntiin myös parempia veronmaksajia, vaikka tätä ei toki ääneen lausutakaan esim. Espoossa.
Nousevat hinnat hyödyttävät myös rahoittajia, kun lainasummat kasvavat ja vakuuksien arvot kasvavat turvallisesti. Asuntoja tuottavat grynderit luonnollisesti iloitsevat kun tuotteiden hinnat nousevat tuotantokustannuksia nopeammin ja kysyntä on silti suurempaa kuin tarjonta.
Myös asuntoja omistavat perheet hyötyvät tai uskovat hyötyvänsä. Lainojen vakuutena olevien asuntojen hinta nousee eikä pankki ole pyytämässä lisävakuuksia. Myös tunnepuolella on tärkeätä että omaisuuden arvo kasvaa eikä laske, se tuntuu kivalta. Tämä on toki epärationaalista ajattelua niille nuorille perheille, jotka suunnittelevat asunnon vaihtoa suurempaan. Hintaero pienen ja suuren asunnon välillä kasvaa, mutta sitä suurempaa vastaan saa taas uutta lainaa kun sen vakuusarvo turvallisesti kasvaa.
Ainoat jota evät tästä hintarallista hyödy ovat vuokralla asujat (joista kukaan poliitikko ei tunnu tosissaan välittävän) ja ensiasunnon ostoa suunnittelevat. Paradoksaalista on että hintojen nousua pelkäävä omaa asuntoa etsivä nuoripari muuttuu hintojen laskua pelkääväksi sillä hetkellä kun nimi kirjoitetaan lainapapereihin ja asunnon kaupakirjaan.
Jos asuntojen hinnat lähtisivät laskuun, esim. keskiarvohintoihin -X % tasomuutos, myös vähennyksen nettomäärä laskisi valtion kassan näkökulmasta joten vaikutus realisoituisi nopeammin kansantalouteen.
Energiamääräysten ja uuden as oy lain myötä uusien asuntojen hintoihin kohdistuu huomattava nousupaine. Vuosittain koulutetaan satoja asiantuntijaupseereja entisten lisäksi valvomaan kansalaisten asumista ja asuntojen rakentamista. Joten jostain pitää saada löysää kuukausipalkkaisten paremmintietäjien elättämiseen. Muuten ensi vuosikymmenillä vain lottovoittajilla on varaa uuteen suomalaiseen asuntoon.
Siis asuntojen hinnat eivät laske vähennyksen pienentyessä , väitän , vaan asumisen muulle kallistavalle kehitykselle tulee tilaa. Kannatan siitä huolimatta poistoa (vaikka itse saan jonkin verran ko. vähennystä) , mutta tulisi huolehtia ettei hinnanmuutosta tuhlata muihin kallistumisiin.
Populistipoliitikot tyrmäävät hankkeen tyyliin ”lapsiperheiden asumista pitää tukea” eli lapsiperheiden vanhemmat pitää sitoa asuntolainalla pitkään työuraan ja samalla työväenluokkaiseen identiteettiin. Jos lasten asumista halutaan tukea, eikö voisi antaa lapsen huoltajalle asumissetelin , jolla voi maksaa vuokraa tai asuntolainan korkoa?
@OS
Syrjäseutuasumisen toimeentulotukena?
Jos työntekijällä taas on muuttuva työpaikka, niin työnantaja kustantaa liikkumisen joko kilometrikorvauksin tai järjestämällä kuljetuksen.
Työmatkakulujen vähennysoikeudesta voisi tehdä sellaisen, että sitä maksettaisiin ensimmäisen vuoden ajan yhteen työpaikkaan. Tämän ajan jälkeen tietää varmasti, kannattaako tulevaisuutta rakentaa sen työpaikan varaan. Sen jälkeen asuminen ja matkustamiset olisi ihan oma asia.
Osmo:
Työmatkakulujen verovähennyksen poistaminen on hyvin riskialtista peliä. Ihmisillä on suuri joukko syitä, miksi eivät voi (tai halua) muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle. Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta on ehdottomasti parempi suoda heille verovähennys matkakuluista, kuin tehdä työssäkäynti taloudellisesti kannattamattomaksi.
Samuli Saarelma:
Ei voi, todellisessa maailmassa. Sitähän (perusturvan korotusta) Osmon mukaan Sata-komiteassa yritettiin mutta ay-liike torpedoi yritykset, jotta hajurako roskasakin ja heidän jäsenistönsä välillä säilyisi riittävän leveänä. Vai olisivatkohan he muuttaneet kantaansa, jos asumistuen poistoa olisi ehdotettu samalla?
Osmo: ”Tuo suhde työmatkakuluihin ei ole noin yksinkertainen…”
Eikä se ole edes noin yksinkertainen! 😉 Moni joutuu tänäpäivänä asumaan erossa perhestään ja hankkimaan kakkosasunnon. Niin sanottuja reppureita on entistä enemmän. Kannattaa joskus perjantaina lähteä iltapäivän Pendolinolla Helsingistä Ouluun. Juna on täynnä mm. opettajia, jotka matkaavat kotiin ja korjaavat kokeita matkalla.
MIssä on se uusi Kallio, joka tarjoaa pieniä asuntoja, lähellä keskustaa ja hyvien liikenneyhteyksien päässä edullisesti? Minusta pinta-alasäännökset nykymuodossaan aiheuttavat enemmän vahinkoa kuin niiistä on hyötyä.
Pelkästään vahingollisten tukien poisto ei riitä. Sekä omistus- että vuokra-asumisen tuet on poistettava, mutta se on vain osaratkaisu ongelmaan.
Korkojen vähennysoikeus voitaisiin poistaa UUSILTA lainoilta vaikka heti. Näin saatasiin sen edut asuntomarkkinoille välittömästi.
Sen sijaan vanhoilta lainoilta sitä ei ole syytä poistaa, vaan antaa jatkua niin kauan kuin lainat on lyhennetty. He ovat suunnitelleet taloudensa verovähennyksen varaan ja maksaneet asunnoistaan sen mukaisen hinnan. He joutuisivat aivan kohtuuttomaan tilanteeseen, jos he eivät saisi verovähennystä ja samalla asuntojen hinnat putoaisivat.
Timo, muuten hyvä, mutta olemassaolevien asuntolainojen pitäjäthän voivat pitää asuntolainaansa ikuisesti ja maksaa vain korkoja (jotka valtio siis maksaa). Tämän jälkeen sitten laitetaan rahat korkeakorkoiselle tilille tuottamaan rahaa.
Pankki myöntää oikein mielellään järkeville rahankäyttöä ymmärtäville ihmisille lyhennysvapaita vuosia aina yhden tai kaksi kerrallaan.
TimoT:n ehdotus vaikuttaa kyllä parhaalta. Se olisi reiluin, kukaan ei kokisi tulleensa petetyksi eikä kenenkään talous kaatuisi muutokseen. Ja tuo muutos olisi varmaan jopa mahdollista ajaa läpi, toisin kuin 700 000 talouden nykyisiin lainoihin koskeminen. Lisäksi, jos arvelut vähennysoikeuden valumisesta hintoihin todella pitävät paikkansa, uusien lainojen ottajillakaan ei pitäisi olla valittamista.
Timo T
Mikä on uusi laina? Jos vaihtaa asuntoa niin, että lainan vakuus muuttuu, onko laina uusi? Tällaista asuntoon sitomista ei pitäisi hyväksyä. En ole varma, että menee läpi kohdella eri ihmisiä eri tavalla, mutta jos menee, myös noihin vanhoihin lainoihin pitäisi liittää tämä hidas vähennysoikeuden poisto. Muuten vanhat asuntolainat muutetaan sadan vuoden bulletlainoiksi.
Osmo: ”Mikä on uusi laina…”
Osmon huoli tukien aiheuttaman vääristymän hyväksikäytöstä on ihan perusteltu. Tätäkään ei mietitty silloin, kun tukia alettiin maksaa. Valtion ja kuntien sekaantuminen markkinoihin ei koskaan tuo mitään hyvää. 🙁
Mielestäni tässä keskustelussa ihmisillä on aika paljon omaa karjaa ojassa. Onhan se ymmärrettävää. (Mainittakoon, että minulla on vielä 300 000€ remonttilainaa eli minun yksilöllinen toiveeni olisi tietenkin koron verovähennyksen säilyminen ennallaan.)
En kuitenkaan ole niin hieno ihminen että kannatan vastikkeettomasti itseeni kohdistuvia huononnuksia. Olen rationalisti: hyvätuloinen keskituloinen maksaa joka tapauksessa, kohtuullinen siirtymäaika (14v?) tasoittaa kuoppia ja verorasituksen keveneminen/ palvelujen säilyminen voisi koitua minunkin hyödykseni.
Mutta jos minä olisin esimerkiksi seuraavissa hallistusneuvotteluissa, kytkisin kyllä asumisen (asumistuki ja veroetu) ja tulonhankkimisvähennysten kaventamisen yhteen ja vaatisin ainakin jonkun hetemäenkomitean asiaa tutkimaan.
Se oman asunnon asuntotulo ei kyllä aukene minulle vieläkään.
Touko
Poistetaan verovähennysoikeus heti, mutta jätetään tuo 14 vuoden asteittainen aleneminen niille joilla nyt on lainaa; saavutettu etu.
Tarkoitin vanhalla lainalla sen nykyisillä ehdoilla olevaa lainaa. Jos ehtoja muutettaisiin lain muuttumisen jälkeen, niin siitä tulisi uusi laina, jolloin sen korkoja ei saisi vähentää. Piste pitäisi tietysti panna siihen, jolloin lain muuttamista aletaan suunnittelemaan, jotta Soininvaaran mainitsemia kepulikonsteja ei pystyisi edes yrittämään. Tuossa asunnonvaihtotapauksessa voisi tietysti harkita entisen lainan kaltaisen vähennysoikeuden säilyttämistä, mutta ei mitään lisävähennysoikeuksia kalliimpaan asuntoon siirryttäessä.
Minusta olisi väärin jakaa ihmiset kahteen ryhmään suhteellisen mielivaltaisen asian (milloin laina on otettu) perusteella ja aiheuttaa sillä taloudellisesti merkittävä ja vuosia kestävä epäoikeudenmukaisuus. Paljon järkevämpää on kohdella kaikkia tasapuolisesti ja tuollaisella siirtymäajalla vältää yhtäkkiseen muutokseen liittyvät ongelmat.
Kukaan ei viritä lainanmaksukykyään kireällä 14:ksi vuodeksi. Ne ensimmäiset vuodet siinä vaikeimpia ovat. Sen jälkeen palkankorotukset parantavat lainanmaksukykyä maksuerien pysyen samassa. Vaikka siis verovähennykset poistettaisiin (eikä edes kompensoitaisi sitä yleisillä verokevennyksillä), olisivat nyt lainan ottaneet vähemmän tiukilla 14:n vuoden päästä kuin heti alussa vähennysoikeuksineen.
Touko: ”Mutta kaikkien hölmöjen verovähennysten äitihän on tämä työmatkavähennys. Mitä järkee! Ei mitään. Suosii nurmijärveläisiä metsänperätontteja ja aluilta pidätään taatusti joukkoliikenne tahallaan pois, jotta saadaan molemmille vanhemmille täydet verovähennykset.”
Niin ja jos työmatkavähennykset poistettaisiin, niin kauempana olevien asuntojen hintojen olisi myös pakko laskea. Eli tämänkin vähennyksen poistaminen vaikuttaisi todennäköisesti hintoihin. Ja jos työmatkakuluja ajateltaisiin tulonhankkimiskuluina, niin miksei sitten asunnon hankkimuskuluja (työpaikan läheltä) ajateltaisi? Ja todellakaan, työmatkakulujen verovähennysoikeudella ei suosita joukkoliikennettä missään muodossa, vaikka jotkut tähänkin sitä vähennystä voivat toki käyttää ja käyttävätkin.
Summa summarum, asuntojen hintoihin voi ajatella vaikuttavan sekä korkojen verovähennysoikeuden poistaminen/rajaaminen ja työmatkakulujen vähennysoikeuden poistaminen/rajaaminen. Mutta paino sanalla voi. Asuntojen hintojen kehitys ei ole käsittääkseni tähänkään asti ollut kaikkein loogisinta mahdollista.
Samuli Saarelma: Lainan sopimisajankohta ei ole mielivaltainen asia. Jos minä teen jonkun oikeustoimen, niin minulla pitää olla tiedossa sen vaikutukset eteenpäin. Näin on ollut nykyisillä asuntovelallisilla (eli korkojen verovähennysoikeus). Jos yksityinen sopimuskumppani tekisi vastaavan muutoksen sopimukseen yksipuolisesti, se olisi sopimusrikkomus. Valtio voi tietysti lainsäädännöllä sen tehdä, mutta mielestäni se pitäisi käsitellä eduskunnassa vaikeutetussa järjestyksessä, jos se koskisi nykyisiä lainoja, joille verovähennysoikeus on luvattu.
Samuli Saarelma, sinähän tuossa itsekin jaat ihmisiä kahteen suhteellisen mielivaltaiseen ryhmään. En minä ainakaan verovähennysoikeuden säilyttämistä heidän vuokseen puolusta, joilla on pitkäaikainen kokopäiväinen työpaikka, jossa vielä palkka nousee vuodesta toiseen. Muunkinlaisia asuntovelallisia on, ja juuri heitä tuo vähennysoikeuden poisto koskee kipeimmin. Tiedän kyllä joidenkuiden olevan sitä mieltä, että huonosti/epävarmasti toimeentuleva ei saisi lainaa edes ottaa. Prekariaatti kuitenkin laajenee koko ajan, ja pidän vastenmielisenä ajatusta, jonka mukaan he eivät olisi oikeutettuja säästämään asuntolainan avulla kuten muutkin ihmiset (pienituloisellehan asuntolaina on paras, tai usein ainoa, mahdollisuus saada jotakin säästöön). Kunnioitettavampaa riskinottoa se minusta on verrattuna pankkiirien vastuuttomaan riskeeraamiseen muiden rahoilla, jonka epäonnistuessa ne muut kärsivät mutta riskeeraja itse ei.
Välimuotojakin löytynee kohtalainen määrä: heitä, joilta menee vakityöpaikka alta parin lainanmaksuvuoden jälkeen ja sen jälkeen löytyy töitä lähinnä pätkissä, heitä jotka sairastuvat työkykyä alentavasti jne. Kun talous on kuralla ja korot nousevat, osan kohdalla verovähennysoikeus varmasti estää laivaa kaatumasta vaikeimpina aikoina. En tiedä mitä/keitä se hyödyttäisi, että nämä ihmiset joutuisivat vastoin tahtoaan vuokralle nostamaan vuokralaisen asumistukea. Jos taas sekä asumistuki että verovähennysoikeus poistuisivat samaan aikaan, samalla kun asuntojen hinnat laskevat, monelle vähävaraiselle kävisi vielä hullummin.
Minusta jako niihin, jotka ovat ostaneet asunnon kalliilla ja saaneet verovähennysoikeuden, ja niihin jotka saavat kämppänsä halvemmalla mutta ilman vähennysoikeutta, on aivan perusteltu ja oikeudenmukainen. Vai eivätkö vähennysoikeuden poistoa ajavat itsekään tosiasiassa usko sen alentavan asuntojen hintoja?
Ai niin, ja kyllä: minulla(kin) on tässä asiassa oma lehmä ojassa.
TimoT, ensinnäkään kyse ei ole mistään oikeustoimesta valtion kanssa. Ihan samalla tavoin muuten jos eroat työpaikastasi ja ryhdyt työttömäksi (laskettuasi, että yhteiskunnan tuet riittävät elämiseesi) tämä sinusta sitoo valtiota olemaan muuttamatta tukisysteemeitä. Minusta ei.
Samoin jos lasket asuntolainasi sen varaan, että työskentelet työpaikassasi siihen asti, kunnes olet maksanut asuntolainasi, voikin käydä niin, että firma vähentää väkeä ja saat fudut. Tämä on takuulla paljon isompi juttu asuntolainan kannalta kuin se, että verovähennys poistuisi hitaalla 14:n vuoden siirtymällä. Tai mitäpä jos vaimosi pamahtaa ehkäisyn pettäessä raskaaksi? Siitäkin seuraa varmasti suurempia taloudellisia muutoksia kuin verovähennyksen poistumisesta.
Minusta valtiolla ei ole mitään erityistä oikeudellista tai edes moraalista velvollisuutta ylläpitää asuntolainan verovähennyksiä. Sinulla ei ole mitään sopimusta valtion kanssa siitä, ettei se muutu.
Kaiken päälle, jos tuo muutos tehtäisiin noin pitkällä siirtymäajalla, niin siinä on aivan tarpeeksi kelle tahansa sovittaa asuntolainansa koko uudelleen, jos maksukyky ei riitä. Ja siis täysin kontrolloidusti muuttamalla pienempään asuntoon eikä niin kuin kävisi työttömyyden iskiessä, eli pankin viedessä asunnon alta.
Saara, asuntolainan verovähennys ei koske muita kuin ansiotuloa saavia. Eihän ansiotulottomilla ole mitään veroja vähennettäväksi. Eli mihin muihin asuntovelallisiin oikein nyt viittaat?
Ja mitä tulee niihin, joilla työpaikka menee alta, niin hehän menettivät lamavuosina asuntonsa. Ei auttanut korkojen verovähennys. Eihän tässäkään olisi mitään järkeä, koska eihän työtönkään mitään veroja maksa.
Ja kuten täällä jo Osmo on sanonut, koko verovähennysoikeus kapitalisoituu asunnon hintaan. Tästä johtuen niiden köyhimpien on vaikeaa päästä edes alkuun omistusasujina. Juuri heitä ei edes verovähennysoikeus auta, koska heidän marginaaliveronsa on pieni. Verovähennys kaataa kaikkein eniten fyrkkaa korkeaa ansiotuloa nauttivien taskuun. Heillä on isoimmat lainat ja isoimmat marginaaliverot.
Jos verovähennys poistuisi, tämä helpottaisi etenkin ensiasunnon ostajia, koska he eivät joutuisi maksamaan asunnostaan verovähennysten ylös pumppaamaa hintaa. Jos hommaan yhdistettäisiin vielä asuntotuen poisto, vuokrat laskisivat samalla, jolloin ensiasuntoon säästävien olisi nopeampaa saada kokoon tarvittava alkupääoma vuokralla asuessaan.
Mitä viimeiseen kohtaan tulee, niin siirtymäajan olisi juuri tarkoitus pehmentää sitä, ettei kukaan olisi täysin häviäjä eikä kukaan täysin voittaja vain siksi, että oli sattunut ostamaan asunnon väärällä puolella lainmuutosta. Asuntojen hinnat eivät romahtaisi yössä, vaan seuraus olisi ennemminkin se, että niiden hinnannousu oli hillitympää seuraavat 14 vuotta.
Saara:
En nyt oo ihan varma mitä tarkoitit, mutta tottakai kaikilla on ihan sama oikeus ottaa asuntolaina kuin ennenkin. (Ja pankilla on ihan sama oikeus kieltäytyä myöntämästä asuntolainaa kuin ennenkin.)
Tuntuu jotenkin omituiselta, että jos ei oo edellytystä ostaa asuntoa, niin veronmaksajien pitäs maksaa viulut. Eiköhän se oo parempi, että ne ostaa asunnot ja ottaa lainat joilla on kykyä sen riskin kantamiseen ja muut sit asuu vuokralla.
TimoT:
”Jos minä teen jonkun oikeustoimen, niin minulla pitää olla tiedossa sen vaikutukset eteenpäin. Näin on ollut nykyisillä asuntovelallisilla (eli korkojen verovähennysoikeus). Jos yksityinen sopimuskumppani tekisi vastaavan muutoksen sopimukseen yksipuolisesti, se olisi sopimusrikkomus. Valtio voi tietysti lainsäädännöllä sen tehdä, mutta mielestäni se pitäisi käsitellä eduskunnassa vaikeutetussa järjestyksessä, jos se koskisi nykyisiä lainoja, joille verovähennysoikeus on luvattu.”
Heh, kenenkään lainapapereissa ei taida olla lupausta, että korkoja saa vähentää verotuksessa.
Huvittavaa edes verrata tätä asiaa sopimusrikkomukseen, kun mitään sopimusta ei edes ole.
Artturi, viittasin siihen toisinaan tälläkin toisteltuun mantraan, jonka mukaan asuntolainaa ”ei saa” ottaa, jos maksukyky ei ylitä elinkustannuksia + lyhennyksien määrää + korkojen nousua jollakin varsin reippaalla kertoimella, eli jos ei ole varmaa että lainan pystyy myös hoitamaan. Itse olen ottanut lainan, vaikka maksukyvystäni ei tällä hetkellä suinkaan ole varmuutta koko maksusuunnitelman ajaksi, ja pitäisin muita vaihtoehtoja hölmöinä (olen alalla ja tilanteessa, jossa varmutta ei ole, eikä voi odottaakaan olevan). Kyseessä kyllä on taloudellinen riskinotto, mutta eihän riskin ottaminen aina ole pelkästään kielteinen ja tuomittava asia.
Ihan kuin olisin noin sanonut. Sanoin, että koska konsensus näyttää olevan, että vähennysoikeuden poisto laskee hintoja, tästä seuraa että ennen oikeuden poistoa ostetuissa asunnoissa on sen oikeuden verran liikaa hintaa. Siksi sitä ei olisi oikeudenmukaista poistaa asunnoista, joista kaupat on jo tehty.
Se, että myös pienituloisilla ja epävarmojen tulojen varassa elävillä on asuntolainoja, puolestaan lisää oikeudenmukaisuuden edellyttämisen painoarvoa tässä asiassa (= jos he menettävät asuntonsa, se ei saa johtua tehtyjen päätösten epäoikeudenmukaisuudesta). Jos asuntovelallisina olisi ainoastaan Samuli Saarelman kuvailemia pysyvässä palkkatyössä olevia keski- tai hyvätuloisia, sillä ei olisi niin paljon väliä ollaanko asiassa täysin oikeudenmukaisia, koska silloin ihmisten mahdolliset menetykset olisivat suhteellisesti pienempiä.
Samuli Saarelma, tunnut ajattelevan, että on vain kahdenlaisia ihmisiä: pitkäaikaisessa ja riittävän palkan takaavassa vakityössä olevia, ja totaalitulottomia. Suosittelen päivittämään tätä käsitystä.
Janille suosittelisin vähän sisälukutaidon uudelleen opettelemista. En kirjoittanut mitään, mitä lasinapapereissa lukee, vaan siitä mitä lakikirjassa lukee. Oikeusvaltiossa kyllä oletetaan jonkunlaista ennustettavuutta myös lainsäädännössä.
Korkojen verovähennysoikeus on pieni murhe Vihreiden suurten tavoitteiden rinnalla. Satu Hassin ansiokas, ihailtavasti Brysselin kautta ajama aloite osakeyhtiöiden omakustannusperiaatteella toimimisen lopettamiseksi. Hassin ja vihreiden tavoitteena on asunto-osakeyhtiöiden velvoittaminen maksimoimaan tuottonsa, ts vastikkeet on pk-seudulla nostettava markkinahintoihin (10…15 e/m2?), ja maksimoitava voittonsa. As Oy tuloksesta menee sitten veroa nykyisen vastikkeen verran (2…3 e/m2), ja loppu maksetaan osinkoina osakkeenomistajille, jotka taas maksavat veroa osinkotuloistaan. Monta kärpästä yhdellä vihreällä iskulla!
TimoT:
Jep, ennustettavuus on se, että neljän vuoden välein järjestetään vaaleja, joissa ihmiset ottavat kantaa siihen, ovatko nykyiset lainsäätäjät tehneet hyviä lakeja, vai pannaanko uudet tilalle. Koko demokratian idea romuttuisi, jos vaalit menettäisivät merkityksen, kun tehtyjä lakeja ei voisi muuttaa tai säätää uusia lakeja.
Yksi tämän alkuperäisen ehdotuksen ongelma olisikin juuri tässä, eli mikään hallitus ei voi taata sitä 14:n vuoden siirtymäaikaa, koska sillä on vain neljän vuoden mandaatti.
Saara, ensinnäkin voisit perustella, mistä revit, että minusta on vain vakituisessa korkeapalkkaisessa työssä olevia ja tulottomia. Yllä puhuin siitä, että on ansiotuloisia ja tulottomia. Ansiotuloa se epävarma pienipalkkainen pätkätulokin on. Minun pointtini oli se, että verovähennysoikeus auttaa vain ansiotulossa olevia tuloveroa maksavia. Näillä yleensä tulot nousevat vähintään inflaation vauhtia. En nyt tiedä, mitä muita ryhmiä sinusta vielä pitäisi käsitellä. Pimeää työtä tekeviä? No, heitä ei varmaan ainakaan verovähennysjutut koske.
Jos muutos tehdään pitkähköllä siirtymäajalla, niin mikä tuossa on se ongelma? Tuon siirtymäajan aikanahan hinta ei missään kohdassa romahda yhtäkkisesti, vaan laskee hitaasti tai todennäköisemmin on vain nousematta niin nopeasti kuin muuten tekisi. Miksi siis pitäisi vetää joku raja, jota ennen lainan ottaneet saavat merkittävän taloudellisen hyödyn, mutta sen jälkeen ottaneet eivät?
Kuten jo kirjoitin, verovähennyksistä luopuminen auttaisi pienipalkkaista ja epävarmaa työtä tekevääkin, koska asunnot halpenisivat. Heidän taloudellinen riski asuntoa ostaessaan ei olisi siis niin iso kuin se on nyt. Lisäksi he pääsisivät nopeammin käsiksi omaan asuntoon, koska ei tarvitsisi säästää niin pitkään ennen lainan saamista. Nykysysteemi hyödyttää ennen kaikkea keski- ja hyvätuloisia, koska heillä on korkeammat marginaaliveroprosentit. Tämä on tietenkin myös sen poliittinen kompastuskivi, koska tämä poppoo on poliittisesti merkittävä tekijä.
Saara:
Ehdottomasti samaa mieltä. Ja samaa mieltä siitä, että lainan saa ottaa aina, kun pankki sen myöntää riippumatta mistään kertoimista, koroista yms.
TimoT:lle: No en kyllä ajattele, että yhteiskunnan tuet ja varsinkin niiden määrä on jotain mikä ei ikinä voisi muuttua – eiväthän verotkaan ole pysyviä. Ja nuo tuet on käsittääkseni tulleet asetuksen kautta, eivät siis ole edes laki.
Jos itse asiassa ajatellaan, että kaikki tuet ja avustukset ovat koskemattomia sen jälkeen kun ne on lanseerattu, menetetään yhteiskunnan dynamiikka täysin. Lopputuloksena on maa, joka tukehtuu tukiviidakkoon ja historialliseen tukien painolastiin. Itse asiassa Suomi on jo lähellä tätä tukehtumista.
Lakikirjan yleiseen etiikkaan perustuvat osat ovat niitä, joiden itse ajattelen pysyvän ennustettavina ja pysyvinä. Niillä taataan yhteiskuntarauha.
Mutta kenenkään ei nyt tarvitse huolestua rakkaasta vähennyksestään ja asuntonsa mahdollisesta hinnanlaskusta. Kukaan suurten puolueiden johtajista ei uskalla ajatella korkovähennyksen poistamisesta. Kehtaavat vielä väittää että tuesta on hyötyä ensiasunnon ostajille.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010/06/34414
Mielestäni tämä on surullista, mutta tyypillista suomalaisilta poliitikoilta. Mistä löytäisimme poliitikkoja, jotka uskaltaisivat käydä keskustelua vaikeista uudistuksista ja myös toteuttaa niitä?
Saarelma: ”Yksi tämän alkuperäisen ehdotuksen ongelma olisikin juuri tässä, eli mikään hallitus ei voi taata sitä 14:n vuoden siirtymäaikaa, koska sillä on vain neljän vuoden mandaatti.”
Noinhan se on, mutta mikä estää Osmoa ym. ehdottamasta, että jos se homma tehtäisiin nyt aluksi vaikka 4-vuotiskaudeksi eli pienennetään verovähennysoikeus asteittain 28->20 prosenttiin ja katsotaan sitten, mikä tämän vaikutus on vai onko mitään vaikutusta?
Sitä voi miettiä, että jos tuo lainan korkojen verovähennysoikeus poistuu, niin kompensoiko markkinat asiaa pidentämällä lainanmaksuaikaa tms.? Eli edelleenkin epäilen, ettei näillä (kaikkien mahdollisten asuntojen hintoihin korottavasti vaikuttavien verovähennysten poisto) konsteilla kuitenkaan asuntojen hintoihin juurikaan vaikuteta. Nopeampi vaikutus hintoihin tulisi, jos lailla rajattaisiin lainan takaisinmaksuaika esim. 20 vuoteen. Muutenkin näissä veroasioissa ihmiset ryhmittyvät, inhimillisesti, niihin ryhmiin, jotka ajavat omaa etua. Lopetetaanko kaikki asumisen tukeminen niin ei kenenkään tarvitse ajatella maksavansa muiden asumista? En kannata. Siihen kuitenkin lienee ollut ja on edelleenkin perusteet, että asumista muodossa jos toisessakin tuetaan?
Niin ja vielä tuosta työmatkakulujen verovähennysoikeidesta… eikö sitäkin voisi yrittää muokata siihen suuntaan, että vaikka sitä ei voisi vähentää, niin sitä suunnattaisiin tukemaan joukkoliikenteen kehittämistä? Eli joukkoliikenteen osalta vähennykset olisivat ennallaan, mutta oman auton käytön osalta vähennyksiä pienennettäisiin.
Minusta tämä vouhotus korkojen verovähennysoikeuden leikkaamisen autuudesta on suuresti yliampuvaa.
Vaikka teoreettisesti voidaan ajatella, että vähennysoikeus menee hintoihin, on kyllä aika rohkeata väittää, että vähennyksen poistaminen laskisi hintoja ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Mielenkiinnolla kuulisin, jossa jossakin olisi oikeaa tutkimustietoa, joka tukisi tuota väitettä.
Korkojen verovähennysoikeuttahan on jo leikattu voimakkaasti. Ennenhän vähennys tehtiin tulosta, joten suurituloisella yli 50% marginaaliverolla, vähennys oli erittäin ”tehokas”. Myöskään nykyistä 1400 Euron ylärajaa ei ollut.
Keskustelussa ei juurikaan puhuta siitä, että on yhteiskunnan kannalta erinomaisen toivottavaa, että ihmiset hankkivat omistusasunnon työuransa aikana. Ainakaan pieni- ja keskituloiset, eivät pysty eläkkeelle siirtyessään enää maksamaan markkinanvuokria ilman yhteiskunnan asumistukea. Sen sijaan omistusasuja selviää ilman tukiaisia pienelläkin eläkkeellä.
Samuli Saarelma:
häh? Tällä logiikalla kaikki lait on tässä mielessä ongelmallisia. Mikä pointti on nostaa joku juttu ongelmalliseks, jos se on yhtä ongelmallinen kuin muutkin?
Eduskunta voi ihan hyvin säätää lain 14 vuodeks ja tulevat eduskunnat voi sit perua sen lain, jos ne on sen järkevyydestä eri mieltä. Jos nykyinen eduskunta on huolissaan tästä, niin ne voi vaikka säätää sen perustuslakiin tj, niin sitä on hankalampi muuttaa.
Mörkö:
uh oh?!
Eli koska asumisen tukeminen on rahan kuppaamista veronmaksajilta joillekin eturyhmille, niin tämä on peruste sen ylläpitämiseksi? Mun mielestä se on nimen omaan peruste tukien lopettamiselle.
Ei. Me halutaan että ihmiset liikkuu niille järkevimmällä tavalla, eikä joukkoliikenteellä.
Kaikki verorahojen kerääminen on tavalla tai toisella rahan kuppaamista veronmaksajalta jollekin eturyhmälle. Valtio käyttää kerätyt verorahat sitten päättämällään tavalla. Se, että omistusasumista tuetaan korkojen verovähennysoikeudella ei mielestäni eroa isommin verorahoilla tuetusta vuokra-asumisesta. Se olisikin mielenkiintoista, kun saisi itse päättää, mihin itseltä kerätty verorahat laitetaan ja varsinkin, mihin niitä ei laiteta.
Ja siitä olen yhä sitä mieltä, että on siihen nyt joku syy ollut, että jotakin asiaa verorahoin tuetaan. Jos ei ole ollut, niin kai sellaisten asioiden tukemisen voi lopettaa.
Pitkän aikaa on ollut selvää kuppaamista veronmaksajalta jollekin eturyhmälle työmatkakulujen verovähennysoikeus. Sehän ei koske Helsinkiläisiä mitenkään. Joo… tuetaanhan täällä joukkoliikennettä verorahoin. Mutta tuleeko se veroraha sitten kummasta osoitteesta, pääkaupunkiseudun kunnilta vai valtiolta. En tiedä. Kertokoon se, joka tietää. Onko sitten yksityisautoilu järkevin tapa? En tiedä, miksi ihmisiä ”palkittaisiin” siitä, että he asuvat kauempana ja joukkoliikenneyhteyksien ulkopuolella työpaikasta ja ”rangaistaisiin” siitä, että yrittävät asua toiste eli lähellä työpaikkaa tai joukkoliikenneyhteyksien päässä? On toki poikkeustapauksia, mutta eikö niitä voisi käsitellä poikkeustapauksina?
Artturi, tarkoitin tuossa ”ongelmalla” sitä, että vaikka eduskunta voisi säätää lain, jolla verovähennys asteittain poistuu 14:n vuoden aikana, se ei voi taata sitä, että niin tulee käymään, koska seuraava eduskunta voi sen kumota. Tämä liittyi TimoT:n juttuihin valtion tekemistä sopimuksista tjsp.
Eli kyse ei sinällään ole mistään erityisestä ongelmasta sen enempää kuin siinäkään, jos joku hallitus nostaa tai laskee veroja jollekin tasolle.
Pekka, kiitos, että päivitit minua siitä, mikä on tilanne vähennyksen nykytilanteen suhteen. Sinälläänhän juuri nyt ei vähennyksellä ole hirvittävää merkitystä, koska korot ovat nyt (ja ovat olleet koko euroajan) historiallisesti hyvin alhaalla.
Mörkö, tietenkään asuntojen hinnat eivät hetkessä mihinkään muutu, jos verovähennys poistetaan pitkällä siirtymäajalla.
Niin, ja vielä nopeampi vaikutus tulisi sillä, että asuntoa ei saisi myydä yli X:n euron tai että varainsiirtovero nostettaisiin 50%:in. En vain täysin ymmärtänyt, miksi valtio pitäisi mitenkään puuttua siihen, minkälaisia lainoja ihmiset ja pankit keskenään sopivat.
Siihen on perusteet, että yhteiskunta takaa kaikille sellaisen perustulon, ettei kukaan joudu viettämään öitään taivasalla (ja Suomen ilmastossa kuole pakkaseen tms.), jos omat tulot eivät ole riittäviä. Tätä enemmälle asumisen tukemiselle ei minusta ole mitään erityisiä perusteluita. Asuminen on yksi kulutuksen muoto, ei parempi tai huonompi kuin joku muu. Miksi pitäisi kaataa rahaa niiltä, jotka arvostavat muita asioita kuin asumista, niille, jotka arvostavat asumista?
Tai jos tehdään tulonsiirtoja, niin miksi ne pitäisi korvamerkitä siihen, että niitä saavat käyttävät ne juuri asumiseen, eivätkä johonkin muuhun, mitä pitävät itselleen tärkeämpänä? Ok, jotkut rappioalkoholistit ja narkkarit ovat tästä ehkä poikkeuksia, joita pitää holhota käyttämään tukirahat juuri asumiseen viinan ja huumeiden sijaan, mutta he eivät edusta mitenkään kaikkia matalatuloisia.
Tämä pätee vain, jos asumistuesta ei luovuta samalla kuin korkovähennyksistäkin (mikä on ollut tässä ainakin minun kantava ajatus). Jos ihmiset sijoittavat johonkin muuhun rahojaan samalla tavoin kuin nyt tekevät omistusasunnon kohdalla, niin ei heillä pitäisi olla rahat lopussa eläkkeelle jäädessään.
Mörkö:
Sitä kutsutaan nettopalkaksi 🙂
Kari
Kannatan, vaikka siis olen omistusasuja itse.
Korkotuessa ei ole järkeä, vaikka nyt näyttääkin siltä että Korkotuki ei heti ole poistumassa.
Onkohan olemassa mitään empiiristä tutkimusta, kuinka paljon tuo verovähennys nostaa asuntojen hintoja? Eikös Englannissa verovähennys poistettu 90-luvun lopussa? Eikös siellä ollut melkoinen asuntojen hintojen nousu sen jälkeenkin? Eli eipäs nyt liioitella tuon verovähennyksen markkinavaikutusta. Yksittäisen kotitalouteen sillä voi olla vaikutusta mutta epäilen suurta markkinavaikutusta. Kannatan korkojen verovähennyksen jatkamista vaikka olenkin velaton ekonomisti.
Esim. kalliit asunnot rupeaa jo syömään kilpailukykyä. Esim. ei kannata muuttaa työhön muualle kuin asunnot maksaa liikaa.