Demarit äänestävät Kreikalle annettavaa lainaa vastaan. Heidän selityksensä on, että Kreikan lainoihin sotkeutuneet sijoittajat on pantava myös vastuuseen Suomessa samalla tavalla kuin Saksassa. Suomessa pankit eivät ole juuri lainoittaneet Kreikkaa, eläkeyhtiöt sen sijaan ovat. Eläkeyhtiöt ovat ostaneet valtion lainapapereita, koska niiltä on kielletty liian suurten riskien ottaminen ostamalla vaikkapa kovin paljon osakkeita sijoituskoriinsa.
Demarien mielestä valtion sijasta siis eläkeyhtiöiden pitäisi kantaa riski. Yksi näistä on Kuntien eläkevakuutus. Jos Kuntien eläkevakuutukselle tulee sijoituksista 400 miljoona kämmi, kuka sen maksaa? Kuntien eläkeläiset? Ei varmaankaan. Maksajiksi joutuvat kunnat, joilla ei nyt muutenkaan mene niin hyvin. Tuskin demarit tätä tarkoittavat, mutta mitä he sitten tarkoittavat?
Tuskin he tarkoittavat mitään.
====
Kolme vuotta sitten Saulkratsissa, Latviassa
En usko, että he oikeasti ovat myöskään sitä mieltä, että Kreikan paketin pitäisi kaatua ja maan pitäisi joutua maksukyvyttömäksi. Silloin eivät ainoastaan eläkeyhtiöt menettäisi rahojaan ja kunnat esimerkiksi maksaisi. Paljon muutakin tapahtuisi. Koko Eurooppa syöksyisi hallitsemattomaan pankkikriisiin. Tämän tulevaisuuden puolesta demarit siis äänestävät. Taitavat luottaa siihen, että hallituspuolueiden ryhmäkuri pitää.
Ovatko demarit siis tyhmiä vai epärehellisiä?
Perustuslain mukaan ministeriksi valittavan on oltava rehellinen ja taitavaksi tunnettu. Ei saa olla kumpaakaan, ei tyhmä eikä epärehellinen. Vuoden kuluttua valitaan Suomeen ministereitä.
No, paketti ilmeisesti menee läpi, mutta demokratiassa keskustelua ei ole tapana kieltää.
Demareita ilmeisesti eniten ottaa päähän se, että valmisteluun ei pääse mukaan, mutta lopputuloksesta pitäisi ottaa vastuu.
Demarit sanovat, että jonkun pitää ajatella veronmaksajankin etua. On selvää, että kokoomukselle pankkien etu on tärkeintä. Maajussit taas ajattelevat vain tukiaisiaan. Palkansaajat maksavat joka pennistään veroa. On oikein, että edes joku puolue ajattelee ja toimii myös veronmaksan puolesta. Siis hyvä demarit!
Jos tämä Taloussanomien artikkelipitää kutinsa, SDP:n vastahakoisuudelle on ymmärrättävempiäkin perusteita kuin populistinen äänten kalastelu. Artikkelin mukaan Kataisen väite ettei Kreikka-lainalle voisi vaatia vakuita on epäilyttävä.
Osmo asettaa Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) sellaiseen asemaan, että koko Suomen pitää huolehtia, ettei sille vain tule tappioita rahaleikeistä.
Tietysti tappiot ovat ikäviä ja jonkun pitää ne maksaa. Kyllä kait se on keinottelija, jolle pitää tulla lasku keinottelusta. Sekä mahdollisista voitoista, että mahdollisista tappioista. Vai onko Osmo todella sitä mieltä, että Keva ottaa vaan tuotot, mutta kaikkien veronmaksajien tulee maksaa tappiot.
Mielestäni on oikeampaa, että voitot ja tappiot kuittaa sama taho. Jos tappioita tulee liikaa, sijoittaja, Keva, voi aina vaihtaa henkilökuntaansa. Kait muita sijoittajia huonompi tulos sijoittamisessa kertoo lähinnä sijoittajan huonosta ammattitaidosta.
Keva politisoituna yrityksenä on värvännyt johtonsa poliitikoista. Lähinnä kait ”sammuneista tähdistä”. On luonnollista, ettei palkintovirkaan päässeillä politiikon kehäraakeilla voi olla asiantuntemusta sijoittamisesta ja sen riskien hallinnasta. On täysin väärin, että kaikki veronmaksajat pakotetaan tälläisen ammattitaidottoman johdon tekemien munausten maksamiseen. Mikäli annetaan Kevan selvittää itse omat asiansa, on edes topivoa, että tulevaisuudessa myös Kevaan valitaan henkilöstö ammattitaidon mukaan, eikä enää vain poliittisena palkintovirkana.
Onko sillä kovin suurta eroa maksavatko laskun kuntien eläkeläiset vai Suomen valtio? Kuntalaisten eläkkeet maksavat kuntalaiset, jotka ovat myös suomalaisia veronmaksajia.
Kaikilla Eläkevakuutusyhtiöllä on tietty sijoitussalkkuportfolio.
[Katso esim. ”KTM Petri Hillin liikkeenjohdon systeemit -aineeseen kuuluva väitöskirja ”Riskinhallinta yksityisen sektorin työeläkkeiden rahoituksessa” Löytyy pdf-muodossa netistä]
Kuntien eläkevakuutuksessa on vino pino poliittisia päättäjiä.
He ovat päättäneet sijoittaa rahat Kreikan kulutusjuhliin.
Muutenkin Kevan sijoituspolitiikka näyttää vuosikertomuksen perusteella olevan kovin ”monikulttuurista”.
Kreikkaongelmaa ei olisi, jos jokainen päättäisi itse mihin sijoittaa omat eläkerahat.
Minä en ikinä sijoittaisi omia rahojani Kreikkaan, mutta ehkä Sampsa Kataja(kok) on sijoittanut omat ja puoleensa säätiörahat
fetajuustoon.
Jos eläkeyhtiöt sijoittavat ilmiselvästi riskialttiisiin kohteisiin, kyllä niiden pitää myös kantaa vastuu huonoista sijoitusvalinnoistaan.
”Eläkeyhtiöt ovat ostaneet valtion lainapapereita, koska niiltä on kielletty liian suurten riskien ottaminen ostamalla vaikkapa kovin paljon osakkeita sijoituskoriinsa.” / OS
Tästä pääsäännöstä on mielenkiintoinen poikkeus, Valtion Eläkerahasto. Kun aikoinaan luin tuon Hillin väitöskirjan, niin väkisin tuli mielikuva, että eläkeyhtiön sijoituspolitiikka on määritelty Suomen valtion taholta sellaiseksi, että eläkeyhtiön on pakko ostaa valtion velkakirjoja, eli rahoittaa valtion budjettialijäämät.
Lainsäätäjä ei valitettavasti huomannut, että integraation myötä eläkeyhtiöt voivat siirtyä ostamaan Välimeren maiden valtioiden roskalainoja. Aikaisemmin vaihtoehtoina olivat vain Suomen ja Saksan valtionlainat.
Pahoittelen, että tämä menee vähän spämmin puolelle.
”Kuntien eläkevakuutuksen sijoitukset joukkovelkakirjalainoihin ja korkorahastoihin olivat vuoden 2009 lopussa markkina-arvoltaan yhteensä 10 086 milj. euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 2 147 milj. euroa. Joukkovelkakirjasalkusta oli allokoitu ulkopuolisille omaisuudenhoitajille (mukaan lukien rahastot) yhteensä 2 674 milj. euroa eli 26,5 %. Joukkovelkakirjasijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 15,1 %.”
Joku tutkiva taloustoimittaja [satuhahmo] voisi kysyä ovatko Kreikkasijoitukset Kevan omia vai ulkopuolisten omaisuudenhoitajin tekemiä?
Mahdollinen jatkokysymys; Jos sijoitukset ovat ulkopuolisten omaisuudenhoitajien, montako Ferraria he ovat ostaneet bonuksilla, jotka on kuitattu Kreikan sijoituksen tuottamasta ylituotosta verrattuna yleiseen joukkovelkakirjaindeksiin?
Voi myös kysyä, miten hyvin Kevan sijoitukset on hajautettu, jos 10 000 milj. velkakirjasalkusta 400 milj. eli 4 % on Kreikassa. Kreikan BKT on vain 2 % EU:n BKT:sta. Lisäksi sijoituksia voi kai olla EU:n ulkopuolisten maiden tai yritysten velkakirjoissa (joku lakia tunteva tietää varmasti paremmin). Joka tapauksessa, riskiä on selvästi otettu sijoittamalla Kreikkaan suhteettoman suuri osa varoista.
Muistaakseni se oli eräs Lipponen, demari, joka suomen EMUun vei. Nyt kun homma räpäshti käsille, niin kyllä kalskahtaa populismilta.
Mielestäni Demarien päätös on oikea, koska todelliset riskien ottajat on laitettava maksamaan virheistään. Jos tästä tulee oireita, niin ne on vaan kärsittävä. Vähän kuin ylivelkaantunut yksityishenkilö joutuisi myymään autonsa selvitäkseen veloistaan. Kävely on ikävää, jos on tottunut ajamaan autolla, mutta ei se tapa.
Nykyään paljon käytetty ”too big to fail” -perustelu ei ole järkevä, koska kun pelastetaan ensimmäinen liian iso riski, niin päädytään vaan kasaamaan seuraavaa, joka on entistä isompi ja entistä enemmän ”too big to fail”.
Pankkien riskienottaminen taas ei ei pysähdy elleivät riskit ala realisoitumaan. Ja nythän mikään ei aiheuta tappioita, kun niitä ei sallita. Veronmaksaja maksaa kaiken.
Nyt Osmollakin läikkyy yli, kun hallituksen tuoli heiluu ja demarit yrittävät saada ennenaikaiset vaalit pystyyn. Populismin sudenkuopat näkyvät niin hallituksen kuin opposition poluilla.
Ajatus Euron pelastamisesta lainaamalla 1.6 miljardia euroa Kreikalle on itsessään toki jaloa hyväntekeväisyyttä ja täysin kannatettavaa. Ongelma on että Kreikassa kansan yleinen mielipide näyttäisi olevan säästöjä ja tiukkaa talouskontrollia vastaan, joten tuskin Kreikan talouteen saadaan kovinkaan suurta muutosta. On toki hienoa olla optimisti, mutta jos nyt kävisi niin että Kreikka (ja muut välimeren maat) eivät tähän taivu tulee tästä Suomelle kallis kokeilu.
Lopuksi hiukan provokatiivisesti Peter Schiffin näkemys asiaan rapakon takaa: http://www.youtube.com/watch?v=syZBdkIwWxw
Kreikka saa rahansa pieninä erinä. Ennen jokaidsen erän maksamista tarkistetaan, onko se pysynyt sopimuksessa. Voiko tuollaista maata kutsua enää itsenäiseksi, on kysymys sinänsä.
Tuskinpa demarit tarkoittavat mitään, mutta miksi eläkeyhtiöt ovat sitten tehneet riskisijoituksia? Eikö eläkevarat pitäisi sijoittaa turvallisesti?
Yleensä pysyt, Osmo, vähintään kohtalaisesti vihreiden niin usein koko vasemmistoa kohtaan tunteman suunnattoman ylimielisyyden yläpuolella.
Tällä kertaa rysähti päin seinää. Totta kai demareiden kohdalla kyseessä on mitä puhtain oppositiopolitiikka – tavallaan, tai politiikka, joka on ainakin helppo mieltää sellaiseksi. Mutta, mutta. Tekevät Vihreätkin tällä hetkellä aika puhdasta pienen puolueen hallituspolitiikkaa. Toitottavat koulutuksen maksuttomuutta ja äänestävät erilaisten maksullisuuksien puolesta hallituksessa. Muitakin esimerkkejä löytyy, Lex Nokia jne.
Ovatko vihreät tyhmiä vai epärehellisiä? Perustuslain mukaan ministeriksi valittavan on oltava rehellinen ja taitavaksi tunnettu. Ei saa olla kumpaakaan, ei tyhmä eikä epärehellinen. Vuoden kuluttua valitaan Suomeen ministereitä.
Eikö Kreikan tuleva tila muistuta velkasaneerausta? Demareille ainoa sopiva vaihtoehto olisi ollut konkurssi. Tietty jos hallitus olisi ollut konkurssin kannalla, demarit olisivat vaatimassa velkasaneerausta.
Olenko minä itsenäinen, kun en voi ostaa yksityissuihkaria, kun rahat eivät siihen riitä, eikä pankki anna siihen lainaa?
Tietenkin jokaisen maan hallituksen itsenäistä päätöksentekoa rajoittaa valtion rahojen riittäminen. Kreikan kohdalla tämä toteutetaan nyt eksplisiittisesti, kun implisiittinen tapa ei tuntunut riittävän.
Julkisuudessa on paljon pyöritelty ajatusta, että riskillä lainaavan tulisi kantaa vastuu riskistään. Mutta onko asia oikeasti näin?
Korko on hinta, jonka lainaaja maksaa lainan antajalle. Hinnasta taas sanotaan, että ”ei se ole tyhmä, joka pyytää, vaan se joka maksaa”. Kukaan ei ole pakottanut Kreikkaa ottamaan lainaa korkealla korolla.
Eli kyllä syyllistä on syytä etsiä tältäkin osin Kreikasta, jossa päätettiin mieluummin ottaa lainaa korkealla korolla kuin leikata menoja, jotta lainaa ei tarvittaisi.
Nyt tehty ratkaisu tarkoittaa, että alunperin Kreikan ottama laina, otetaan koko Euroalueen kannettavaksi. Tilanne on siis vastaava kuin tilanteessa, jossa tuhlaajapojan kulutusluotot järjestellään uudelleen ja mukaan otetaan vanhempien takaus. Lainan korko laskee merkittävästi, mikä helpottaa pojan talouden saamista kuntoon.
Yrityksen ja yksityishenkilön velkajärjestelyt ovat mahdollisia, koska laki tuntee tällaiset käsitteet. Valtioiden kohdalla asia ei ole näin ja siksi asia on monimutkaisempi. Yritysten ja yksityishenkilöiden kohdalla tämä rahoitetaan muilta lainaajilta perittävällä marginaalilla. Koska valtioiden kohdalla tätä riskiä ei ole tarvinnut laskea mukaan, ovat marginaalit olleet alhaisia.
Jos nyt valtion velkajärjestely sallittaisiin, niin miten se toimisi? Kreikka ilmoittaisi maksavansa takaisin vain 25% veloistaan eli käytännössä sosialisoisi pankkien omaisuutta? Saisiko mikä maa tahansa tehdä milloin tahansa näin? Silloinhan Suomenkin kannattaisi nopeasti velkaantua paljon, sijoittaa varat erilaisiin paikkoihin, tehdä velkajärjestely ja elää aika, jonka pankit muistavat tämän kuplan sijoitettujen varojen tuotoilla.
Olisi mielenkiintoista myös kuulla, miten Keva voisi itse vastata ongelmistaan? Sen menoista varmaan 95% on eläkkeitä ja 5% toimintamenoja, joten on selvää, että toimintamenoista ei koskaan saada leikattua tuota erotusta. Mitä vaihtoehtoja jää jäljelle?
Aivan sama. Jos kunnat maksavat, niin se on loppujen lopuksi veronmaksajien kukkarosta. Jos valtio, niin sekin on veronmaksajien kukkarosta. Missä ero?
Aika vaikea on ymmärtää logiikkaa, jonka mukaan yksityiset tappiot olisi aina siirrettävä julkiselle puolelle.
Käytännössä tämä mahdollistaa holtitoman riskinoton ja pakottaa julkisen puolen poistamaan velat inflaatiolla, jotta olisi kykyä ottaa vastaan seuraava roskalainakasa. Amerikkalaiset kykenevät kaatamaan inflaation seuraukset ulkomaisten rahoittajien niskaan, mutta en ole kovinkaan vakuuttunut EU:n kykyvystä vastaavaan.
Velkajärjestelyssä neuvotellaan maksuaikataulusta, korosta ja maksumäärästä. Kreikka voi pitkällä aikavälillä maksaa osan lainasta takaisin, jos korko on kohtuullinen. Kuvitelmat muusta ovat täyttä fantasiaa.
Nyt Kreikassa suhmuaa pankkien perintätoimisto IMF jonka ainoa tavoite on repiä kaikki rahanarvoinen irti. Siinä sivussa toteutetaan markkinautopistien talouspolitiikkaa. Tästä saatava hyöty tulee olemaan huomattavasti pienempi kuin siitä johtuvat haitat.
Hauska blogien lukemiseen liittyvä anekdootti: Luen RSS-feedinä Soininvaaran blogin lisäksi myös mm Lehti-huumorijulkaisua. Nyt oli peräkkäin seuraavat otsikkot:
Pienet luokkakoot parhaita opetustilanteisiin
http://lehti.samizdat.info/2010/05/12/4303/
Demarit haluavat kunnat maksamaan Kreikan tuen
http://www.soininvaara.fi/2010/05/12/demarit-haluavat-kunnat-maksamaan-kreikan-tuen/
Otsikoista päättelin lähteet täysin nurinpäin 🙂
Osmo kirjoitti:”Kreikka saa rahansa pieninä erinä. Ennen jokaidsen erän maksamista tarkistetaan, onko se pysynyt sopimuksessa.”
Lehtitietojen mukaan Kreikan kansa ei halua pysyä sopimuksessa. Jos Kreikan hallitus taipuu kansan tahtoon, niin se myös luopuu sopimuksesta. Pidemmän päälle, ennen seuraavia vaaleja, näin todennäköisesti tapahtuu.
Oletetaan tilanne, että Kreikan havaitaan vuoden kuluttua luopuneen sopimuksen seuraamisesta. Sopimuksen mukaan seuraavaa lainaerää ei makseta. Tällöin on lainasta luovutettu arviolta 30 – 40 miljardia euroa.
Eu-sääntöjen mukaan ei ensimmäistäkään lainaerää saa maksaa Kreikan tapaisesti talouttaan hoitaneelle valtiolle. Kuitenkin päädyttiin 110 miljardin euron lainaan vastoin kaikkia sopimuksia. Syyksi sanottiin, ettei Eu-maat olisi kestäneet Kreikan konkurssin aiheuttamaa yleistä lamaa.
Kuinka todennäköistä on se, ettei aluksi mainitussa tilanteessa, jolloin Kreikalle on jo maksettu 30 – 40 miljardia euroa, Eu-maat kieltäytyvät lisäsuorituksista? Kiellostahan seuraa Eu-alueen lama ja jo maksetut miljardit ovat menetetyt. Miksi Eu-mailla olisi tälläisessä tilanteessa rohkeutta kieltäytyä lisäsuorituksista? Miten tilanne on muuttunut viima viikon tilanteesta?
Demarien kannanotoista kiinnostuneita on nyt aika vähän… Voi toki ottaa mitä tahansa kantaa asioihin, jotka on jo käytännössä ratkaistu.
Osmo Soininvaara kirjoitti 12.5.2010 kello 14:43
”Kreikka saa rahansa pieninä erinä. Ennen jokaidsen erän maksamista tarkistetaan, onko se pysynyt sopimuksessa. Voiko tuollaista maata kutsua enää itsenäiseksi, on kysymys sinänsä.”
Jos Kreikka ei pysy sopimuksessa, niin vaatimuksista joustetaan. Näinhän on EU:ssa talousasioissa tähänkin asti totuttu toimimaan. Miksi olisi oletettava että tällä kertaa tehtäisiin poikkeus tästä vakiintuneesta linjasta?
Kysymys kuuluu: voiko Kreikka jättää esim. Suomen lainan maksamatta takaisin menettämättä luottamustaan. Kuten tähän asti tapahtuneesta voi nimittäin tyhmempikin ymmärtää, talous on ensisijaisesti luottamussysteemi. Jos ei ole luottamusta, ei ole paljon talouttakaan.
Jos spekuloi sillä, että Kreikka aikoo tuhota maineensa eli maahan kohdistuvan luottamuksen seuraaviksi vuosikymmeniksi, pitää osata selittää, miksi ihmeessä se niin tekisi. Diktatuurit ja muut ”meidän jälkeemme vedenpaisumus” -tsydeemit eivät välitä maineestaan, mutta en usko, että Kreikka kuuluu noihin maihin.
Eli perusolettamus on se, että Kreikka ei tieten tahtoen tuhoa talouttaan ties kuinka pitkäksi aikaa — varsinkin, kun maailman rikkain talous ja IMF sitä pyrkimyksissä auttavat. Muut skenaariot pitää osata perustella poikkeuksellisen hyvin. Sellaisia ei ole minulla eteen sattunut osumaan.
Oli piilokokkari.
Itse näen tämän valta / vastuu dilemmana.
Jos lähdetään siitä että vallan ja vastuun pitäisi kulkea yhtä matkaa, niin tuo vaatimus vastuun kaatamisesta kansainvälisille rahoituslaitoksille tarkoittaa sitä että myös valta pitää olla niillä. Toisin sanoen kansainvälisen finanssipääoman pitää päättää valtioiden budjeteista (siinä suhteessa kuin sen rahaa käytetään menojen katteeksi).
Demareiden kommenteissa oli huomionarvoisia seikkoja, mutta kokonaisuutena ne olivat erinomaisen tökeröä populismia.
Jos Jutta Urpilaisen saisi vaimennettua, olisi demareilla edes mahdollisuus onnistua oppositiopolitiikassaan.
Demarit iskivät nyt koipensa kantoon. Käsittämätöntä populismia. Ja ihmettelen sitä, että riittää noita aiheita haastaa hallitus. Tämä aihe on sikäli onneton, että ajattelevatko Suomen demarit kaatavansa koko Kreikka-paketin, vai että muut kantavat vastuuta mutta Suomi ei? Demarit olivat jo lähdössä hyvään nousuun, Eero Heinäluoman taidokkuudela, kunnes tuli näitä käsittämättömiä Mamu-lausuntoja. Tilanteen pelasti Jungerin puoluesihteeriehdokkuus, joka taas oli tuomassa nostetta puolueeseen. Nyt tämä käsittämätön linja (käytännössä), että ei tukea Kreikalle. Todellisia sosialisteja? Ei auteta naapuria hädässä.
Ja vaikka demarit sanoisivat mitä, yksikään perussuomalainen ei äänestä heitä. En ymmärrä heidän kampanjaansa. Kokoomus (varmat oikeistoäänet) huseeraa nyt aikaisempana työväenpuolueena, ja nyt jo vihreinä. Demarit ovat nykyään siis persuja. Pitäisiköhän demarien soittaa Kokoomuksen mainostoimistoon – tai miettiä sitä, mitä politiikalla tarkoitetaan?
Jos myöntää lainan, hyväksyy riskin takaisinmaksusta. Yleensä suuremmasta riskistä saa vieläpä paremman koron, niin ymmärtääkseni myös tässä tapauksessa. Tässä tapauksessa riski valitettavasti toteutui.
Niinpä siis aivan pääasiallisesti vastuun pitäisi mennä lainanantajien luottotappioiksi. Jos sitten tulee esimerkin mukaisia 400 m eläkekämmejä, niin annettakoon bailout suoraan sinne eikä suotta luoton takaisinmaksun kautta, jolloin luotottaja pääsee pälkähästä ja rohkaistaan vielä yltiöpäisempiin luototuksiin.
Kreikan julkinen talous tulee vakautumaan Kreikan valtion laskelmien mukaan siten, että ei-populistisen suunnitelman onnistuessa Kreikan julkinen velka vuonna 2013 ei ole nykyinen 115 % vaan 149 % bkt:sta. Kokoomus ja vihreät ovat valmiita siis nakkaamaan puolet kreikkalaisista köyhyyteen, jotta mahdoton tapahtuisi. Olen erittäin tuohtunut sdp:n populismista.
nos:
Siis mitä piti tehdä? Lapioida Kreikkaan rahaa ilman ehtoja, jottei kreikkalainen köyhtyisi vai päästää koko valtio kaatumaan, jotta kreikkalainen köyhtyisi oikein kunnolla?
Eipä demarit ihan väärässä ole, vaikka noin drastisesti asiasi esititkin.
MIksi eivät ole väärässä? kysyt.
Siksi eivät ole väärässä että suomalaisen duunarin hikinauhasta he ulosmittaavat pakettinsa tapauksessa kuin tapauksessa.
Ihan sama tapahtuuko se eläkerahaston sijoitusten alaskirjausten kautta vai tapahtuuko se euroa inflatoimalla.
Ei ollut nyt oikein hyvä kirjoitus Osmolla. Menee vähän Lippos-osastolle.
”Keva politisoituna yrityksenä on värvännyt johtonsa poliitikoista. Lähinnä kait “sammuneista tähdistä”.
Keva on Kepun läänitys ja tietysti Kepulla on intressiä pelastaa sijoituksiaa. Etenkin kun monet niistä ovat poliittisia varainkeruusijoituksia kuten esim Rovanimen kelkkatehdas ja niistäkin syntyy jo alaskirjauksia.
Kepu on lisäksi jakanut valtaa Kevassakin Kokoomuksen kanssa kanssa, joten intressi on yhteinen.
Katsoin taannoin Paasilinnan kuuluisan ohjelman 60-luvulta ja häämmästyin , sillä se käsiteli juuri vakuutusyhtiöitä ja erityisesti eläkevakuuttamista.
Mikään ei ole näköjään muuttunut liki 50-vuodessa. Eläkevarat olivat sikkoinkin ryöstön ja poliittisen pelin kohteina .
Paasilinna tuomittiin risupartaradikaalina vaikka olikin sliipattu karvattihemmo.
Ei se ole ihme, että eläkeikää pitää nostaa kun rahat on hassattu ”epäonnistuneisiin ” liiketoimiin.
Tuo epäonnistuminen, kun on ollut tarkoituksellista eli Kevan johto sai bonukset hyvästä sijoituksesta mutta sakkoa ei tule jos se meneekin kiville
Puolueeton tarkkailija
”Kuinka todennäköistä on se, ettei aluksi mainitussa tilanteessa, jolloin Kreikalle on jo maksettu 30 – 40 miljardia euroa, Eu-maat kieltäytyvät lisäsuorituksista? Kiellostahan seuraa Eu-alueen lama ja jo maksetut miljardit ovat menetetyt. Miksi Eu-mailla olisi tälläisessä tilanteessa rohkeutta kieltäytyä lisäsuorituksista? Miten tilanne on muuttunut viima viikon tilanteesta?”
Hyvä kysymys.
Toisaalta moni sotakin on alkanut ihan samanlaisesta pähkäilystä, eli ollaan kokeiltu rajoja niin pitkälle, että ne ovat oikeasti tulleet vastaan.
Ehdot on annettu pelkästään Kreikalle, ei velkojille. Ehdot Kreikalle taas ovat sen kaltaiset, että jos niitä noudatetaan, Kreikka kurjistuu entisestään. Jos taas ehtoja ei noudateta eikä ole tarkoitettu noudatettavan, on kokoomuksen ja vihreiden kanta populismia. Vaihtoehdot:
1) Kreikka irti eurosta ja velkojen maksamatta jättäminen osin. Kreikassa pankkikriisi, mutta Argentiinan ja Suomen esimerkkiä seuraten varsin nopea kilpailukyvyn palautuminen ja uusien investointikohteiden syntyminen.
2) Liki nollakorkoinen laina Kreikalle, ja velkojien kyykyttäminen. Rahoituslaitokset vikisevät, korot nousevat hetkellisesti (EKP passiivinen), mutta Kreikka välttää massatyöttömyyden. Vakaussopimukset uusiksi ja kirjataan EKP:n tehtäväksi myös työllisyyden hoito budjettiavoimuuden lisäksi. Harkitaan koko nykyisen euroalueen mielekkyyttä.
Suomessa oli myös pankkikriisi 90-luvun alussa, mutta suurin ongelma oli yliarvostettu valuutta aivan kuin Kreikalla nyt.
Osmo:
Kreikkalainen ei köyhdy jos niiden yhteiskunta pakotetaan toimimaan kuten muutkin toimivat.
Kansanedustaja on hyvä esimerkki dilemmasta. Oppositiossa räksytetään joka asiasta ja hallitusvastuussa myöhemmin hyväksytään ne ja ihmetellään opposition typeryyttä. Tämä on eräs syy, miksi poliitikoihin ei luoteta.
Jokainen täyspäinen tajuaa, että jos Heinäluoma olisi ministeri, hän kannattaisi kreikkapakettia ja ihmettelisi opposition tyhmyyttä. Niin tai näin, demarit antoivat itsestään tosi idioottimaisen kuvan. Sirkuspellejä. Jokainen kivi on näköjään käännettävä hallitukseen hinkumisessa.
EU:n megapäätöksen viesti oli, ettei Kreikkaa eikä muitakaan euromaita päästetä konkurssiin, vaan ne pelastetaan. Siis miksi Suomen enää tarvitsee lainata Kreikalle?
Eikös ne Kreikalle myönnettävät lainat jo ole EU:n takaamina lähes täysin riskittömiä, joten eikö Kreikan nyt pitäisi saada lainaa jo markkinoiltakin kohtuuhintaan?
Ja eikös EKP osta ihan tarpeeksi niitä Kreikan velkapapereita? Miksi eurosetelien painokonetta ei laiteta punaiseksi?
Viime kädessähän kysymys on poliitikkojen ahneudesta ja äärettömästä vallanhimosta. Poliitikkojen pohjaton röyhkeys ole minnekään kadonnut.
Kun vaalit ovat tulossa, ääniä ostetaan hulvattomalla rahankäytöllä. Oikeutus tälle rakennetaan siitä, että muuten vastuuttomat populistit pääsevät valtaan ja maa joutuu ojasta allikkoon hörhöjen käsiin.
Ei demareiden toimilla ole mitään tekemistä kuntien kanssa. Kyse on periaatteesta. Annetaanko rahoituslaitosten jatkuvasti sosialisoida tappionsa veronmaksajille vai halutaanko tälle asialle ryhtyä todella tekemään jotain?
Katainen ja Vanhanen olisivat saaneet demarit helposti hallituksen esityksen taakse vain lupaamalla julkisesti ryhtyä tarmokkaasti tukkimaan tappioiden sosialisoimista.
Mutta ei Katainen tietenkään halua omiensa etuja vahingoittaa. Tappioiden sosialisointi jatkuu entistä iloisemmin EU:n satojen miljardien tuella. Tätähän Kataisen taustajoukot haluaa.
Kataiselle sopii hyvin solvata demarit populististen hörhöläisten joukkoon. Se oikeuttaa Kataisen temppuihin, joilla demarit pidetään oppositiossa. Mutta miksi vihreät kiihkeästi tukevat Kataista? Taitavat vihreät olla pihalla koko asiasta.
Eduskunta päätti isolla metelillä 1,6 miljardin lainasta Kreikalle. Samaan aikaan kaikessa hiljasuudessa Suomi tekee mittavia elkakirjaostoksia.
Financial Times ja Reuters kertovat, että kuluvalla viikolla Suomi, Saksa, Italia, Espanja ja Ranska ostelevat Kreikan, Portukalin ja Irlannin velkakirjoja.
Kolmen päivän aikana on tehty 35 miljardin ostokset.
Kreikka tulee joka tapauksessa köyhtymään oikein kunnolla. Nyt he (ja loput eurooppalaiset) vain saavat tämän lisäksi niskaansa valtavat velat.
Suuret lamat ovat menneet jotakuinkin seuraavaa rataa – asuntokupla puhkeaa, pankkikriisi, syvä lama.
Kreikassa on asuntokupla, Kreikan pankit ovat pystyssä vain ja ainoastaan EKP puhaltaman pyhän hengen ansiosta, julkisella sektorilla on massiivisesti velkaa, yksityisellä sektorilla on massiivisesti velkaa.
Tämän lisäksi maa on läpeensä korruptoitunut, veronkierto on systemaattiasta, vientiä ei ole nimeksikään, naapurimaat ovat vielä heikompia taloudellisesti, poliittinen kenttä on voimakkaasti jakautunut jne. jne. jne.
Kreikka on ollut taloudellisesti konkurssissa jo pitkään ja tämän lisäksi sen kyky toimia on vakavasti rajoittunut.
Kreikka voi leikata julkisen puolen työntekijöitä, mutta he ovat ainoita jotka maksavat veroja. He menevät tässä taloudellisessa tilanteessa suoraan työttömiksi. Palkkoja voidaan leikata, mutta se syö loputkin ostovoimasta. Omaisuutta voidaan myydä, mutta hinnat ovat pohjassa.
Jos Kreikka olisi mennyt suoraan velkajärjestelyyn olisi voitu säästää se triljoona dollaria sellaisiin tapauksiin jotka voidaan pelastaa.
Nyt Suomi pääsi pelastamaan Kreikan velkojia (Saksan ja Ranskan sijoittajat). Tätä aiemmin on oltu pelastamassa Baltian velkojia (Pohjoismaiset pankit) ja Islannin velkojia (Britit ja Hollantilaset). Suomalaisia viedään kuin litran mittaa.
Aiemmasta vuodatuksesta pääsi unohtumaan EKP Yhdysvaltojen keskuspankin kanssa tekemä sopimus, jonka mukaan EKP maksaa lainansa takaisin sen hetkisen euron arvon mukaan (euron laskiessa tästä tulee reilusti takkiin), EKP kantaa kaikki riskit mahdollisista konkursseista ja EKP maksaa tästä ilosta vielä korkoa Fedille.
Joten pääsimme mukaan rahoittamaan myös Yhdysvaltojen pankkikriisia.
■Sitä mää vaan et kirjoitti 12.5.2010 kello 21:12
kyseli:”Jos spekuloi sillä, että Kreikka aikoo tuhota maineensa eli maahan kohdistuvan luottamuksen seuraaviksi vuosikymmeniksi, pitää osata selittää, miksi ihmeessä se niin tekisi.”
Kyselijä ei oikein taida ymmärtää demokratian kiemuroita. Yritän rakentaa rautalangasta.
1 Sopimuksen mukaan Kreikkalaiset soutuvat matokuurille. Kansa on tyytymätöntä. Halutaan muutosta.
2 Kreikka on yhtä kuin Kreikan hallitus. Hallitukseen pääsee, kun on riittävästi edustajia parlamentissa. Jäsenet parlamenttiin valitaan äänestämällä valtiollisissa vaaleissa.
3 Vaalit voittaa se puolue, joka kykenee uskottavasti lupaamaan äänestäjille (kansalle) parhaan tulevaisuuden. Muilla ei ole asiaa hallitukseen.
4 Riittää, että joku puolue lupaa kreikkalaisille hunajaa ja mannaa palkkioksi enemmistöstä vaaleissa. Eli juuri niin kuin tähänkin asti. Äänivyöry takaa puolueelle Kreikan hallituspaikat eli Kreikka tekee niin kuin puolue haluaa. Hallituksessa puolue voi laillisesti ajaa kaikkia haluamiaan asioita omaksi edukseen. Kreikan taloudella ei tarvitse olla mitään tekemistä toteutettavan politiikan kanssa.
5 Tälläisellä politiikalla Kreikan talous menee samoin kuralle kuin tapahtui viimeisinä vuosin, mutta ”What so”? Lainoittajat mukisevat ja uhkaavat katkaista yhteistyön.
6 Yhteistyötä ja avustamista kuitenkin jatketaan, koska sen lopettaminen ajaisi koko Euroopan lamaan. Siihen ei Euroopan valtioilla ole varaa. Ja tämän kaiken tietää myös Kreikan hallitusta johtava puolue.
7 Siinä sivuss saa Kreikan hallituispuolue ajettua omatkin asiansa haluamalleen tolalle.
”6 Yhteistyötä ja avustamista kuitenkin jatketaan, koska sen lopettaminen ajaisi koko Euroopan lamaan. Siihen ei Euroopan valtioilla ole varaa.”
Euroopan valtioilla ei ole kyllä varaa avustaa Kreikkaa, joka ei edes halua laittaa asioitansa kuntoon.
Samaten muissa maissa Kreikka-paketit ovat erittäin epäsuosittuja ja tällöin jossain merkittävässä emu-maassa voi päästä valtaan sellainen hallitus, joka laittaa Kreikan konkurssiin seuraamuksista välittämättä.
Niin, Kreikkaan voi tulla peräjälkeen hallituksia, jotka eivät välitä kansalaisten hyvinvoinnista ja pitävät esimerkiksi asuntolainojen korot parissakymmenessä prosentissa tai talouden investoinnit olemattomina.
Mutta kuten kirjoitin, jos noin väittää, pitää olla hyvät perustelut. Spekuleeraus siitä, että Kreikka muuttuu jonkinlaiseksi banaanivaltioksi (sori, banaanivaltiot), jossa kaikki yhteiskunnalliset tahot ja kansalaiset päällä haluavat ajaa talouden tuhoon, ei kelpaa hyväksi perusteluksi.
Jos Kreikka toimii järkevästi, se käyttää kriisitietoisuutta hyväkseen ja uudistaa yhteiskuntaa niin, että talous lähtee entistä parempaan kasvuun. Kreikan talouden kasvu onkin todennäköisesti seuraavan parinkymmenen vuoden aikana keskimääräistä nopeampaa, kuten Suomessa laman jälkeen.
”Kansan” mellakointia ei pidä myöskään ymmärtää väärin. Kaduilla mellastaa pienen pieni osa kreikkalaisista ja heistäkin enemmistö tiukan paikan tullen taipuu uudistuksiin. Mellakointi on Kreikan tapaisissa maissa pääosin erityisryhmien voimannäyttöä: ”meidän etuihin ei sitten kosketa tai pistämme hulinaksi”.
Vai että Kreikka kurjistuu jos se alkaa elämään tulojensa mukaan. On tää ihmisten ymmärrys taloudesta kyllä yleisesti semmosta huttua, että ei voi muuta kuin päätään puistella.
Toisaalta, ovathan ammattiekonomistienkin selitykset pääsääntöisesti mielettömiä, irrationaalisia houreita.
Otetaan esimerkkinä Kreikan velkojen lunastus. Kreikka piti nopeasti pelastaa tai kriisi voisi ’tarttua’ muihin velkaantuneihin maihin. Mitä hittoa, ei se velkaantuneisuus enää mihinkään ’tartu’. Ne, kenellä on liikaa velkaa, ovat sitä velkaa ottaneet jo vuosikaudet.
On vain ajan kysymys kun muut velkaiset Euromaat ovat EKP:n ovella velkapapereineen. Sivistynyt arvaukseni on, että ne ovat jo nyt siellä – kaikessa hiljasuudessa ettei kansa vaan saa tietää…
Arvoitus: kun melkein kaikki Euromaat haluavat lainaa samaan aikaan, eikä kukaan halua antolainata, niin miten EKP pitää korot alhaalla tai ’elvyttävän’ alhaalla?
-R-
R Eskola:
Tää on helppo… mä tiiän tän… ne ostaa arvopapereita markkinoilta! (Tai vaihtoehtosesti pistää reservit verolle tai sitoutuu aiheuttamaan inflaatioo tulevaisuudessa.)
Juu. Koko Eurooppa romahtaa ja tulee maailmanloppu, jos Suomalaiset eivät hiki päässä lapioi rahaa Euroopan velkamaille. Lisäksi, jos pidämme pienenkin tauon rahan lapioinnissa EU:n kosto tulee olemaan hirmuinen.
Joten jatkakaa lapioimista.
”Kreikan talouden kasvu onkin todennäköisesti seuraavan parinkymmenen vuoden aikana keskimääräistä nopeampaa, kuten Suomessa laman jälkeen. ”
Tuskinpa, kasvu-uralle pääseminen edyllyttäisi eurosta luopumista ja oman valuutan arvon laskua.
Suomikin nousi kasvu-uralle kun se luopui valuutan valuuttakorikytkennästä.
Samoin kävi Argentiinalle, se toipui oitis sen jälkeen kun irrotti peson dollarista.
Ruotsin kruuunu kellui 25 % alaspäin ja se veti Ruotsin talouden nopeaan kasvuun.
Kyllä pienille talouksille, jotka ovat integroituneet maailmaan eri tavoin kuin suuret euromaat, oma valuutta on kullan arvoinen
”On vain ajan kysymys kun muut velkaiset Euromaat ovat EKP:n ovella velkapapereineen. Sivistynyt arvaukseni on, että ne ovat jo nyt siellä – kaikessa hiljasuudessa ettei kansa vaan saa tietää”
Euromaiden valtionvelka on jo keskimäärin yli 70 % bkt:ta ja kasvaa parissa vuodessa yli 90 %…ellei peräti yli 100 %eli kriislainoittajiksi jäävät vain Viro ja Slovenia…..