Demarit haluavat kunnat maksamaan Kreikan tuen

Dema­rit äänes­tä­vät Krei­kal­le annet­ta­vaa lai­naa vas­taan. Hei­dän seli­tyk­sen­sä on, että Krei­kan lai­noi­hin sot­keu­tu­neet sijoit­ta­jat on pan­ta­va myös vas­tuuseen Suo­mes­sa samal­la taval­la kuin Sak­sas­sa. Suo­mes­sa pan­kit eivät ole juu­ri lai­noit­ta­neet Kreik­kaa, elä­keyh­tiöt sen sijaan ovat. Elä­keyh­tiöt ovat osta­neet val­tion lai­na­pa­pe­rei­ta, kos­ka niil­tä on kiel­let­ty lii­an suur­ten ris­kien otta­mi­nen osta­mal­la vaik­ka­pa kovin pal­jon osak­kei­ta sijoituskoriinsa. 

Dema­rien mie­les­tä val­tion sijas­ta siis elä­keyh­tiöi­den pitäi­si kan­taa ris­ki. Yksi näis­tä on Kun­tien elä­ke­va­kuu­tus. Jos Kun­tien elä­ke­va­kuu­tuk­sel­le tulee sijoi­tuk­sis­ta 400 mil­joo­na käm­mi, kuka sen mak­saa? Kun­tien elä­ke­läi­set? Ei var­maan­kaan. Mak­sa­jik­si jou­tu­vat kun­nat, joil­la ei nyt muu­ten­kaan mene niin hyvin. Tus­kin dema­rit tätä tar­koit­ta­vat, mut­ta mitä he sit­ten tarkoittavat?

Tus­kin he tar­koit­ta­vat mitään.

====

Kol­me vuot­ta sit­ten Saul­krat­sis­sa, Latviassa

En usko, että he oikeas­ti ovat myös­kään sitä miel­tä, että Krei­kan pake­tin pitäi­si kaa­tua ja maan pitäi­si jou­tua mak­su­ky­vyt­tö­mäk­si. Sil­loin eivät ainoas­taan elä­keyh­tiöt menet­täi­si raho­jaan ja kun­nat esi­mer­kik­si mak­sai­si. Pal­jon muu­ta­kin tapah­tui­si. Koko Euroop­pa syök­syi­si hal­lit­se­mat­to­maan pank­ki­krii­siin. Tämän tule­vai­suu­den puo­les­ta dema­rit siis äänes­tä­vät. Tai­ta­vat luot­taa sii­hen, että hal­li­tus­puo­luei­den ryh­mä­ku­ri pitää.

Ovat­ko dema­rit siis tyh­miä vai epärehellisiä?

Perus­tus­lain mukaan minis­te­rik­si valit­ta­van on olta­va rehel­li­nen ja tai­ta­vak­si tun­net­tu. Ei saa olla kum­paa­kaan, ei tyh­mä eikä epä­re­hel­li­nen. Vuo­den kulut­tua vali­taan Suo­meen ministereitä.

51 vastausta artikkeliin “Demarit haluavat kunnat maksamaan Kreikan tuen”

  1. No, paket­ti ilmei­ses­ti menee läpi, mut­ta demo­kra­tias­sa kes­kus­te­lua ei ole tapa­na kieltää.
    Dema­rei­ta ilmei­ses­ti eni­ten ottaa pää­hän se, että val­mis­te­luun ei pää­se mukaan, mut­ta lop­pu­tu­lok­ses­ta pitäi­si ottaa vastuu.

  2. Dema­rit sano­vat, että jon­kun pitää aja­tel­la veron­mak­sa­jan­kin etua. On sel­vää, että kokoo­muk­sel­le pank­kien etu on tär­kein­tä. Maa­jus­sit taas ajat­te­le­vat vain tukiai­si­aan. Pal­kan­saa­jat mak­sa­vat joka pen­nis­tään veroa. On oikein, että edes joku puo­lue ajat­te­lee ja toi­mii myös veron­mak­san puo­les­ta. Siis hyvä demarit!

  3. Jos tämä Talous­sa­no­mien artik­ke­lipitää kutin­sa, SDP:n vas­ta­ha­koi­suu­del­le on ymmär­rät­tä­vem­piä­kin perus­tei­ta kuin popu­lis­ti­nen ään­ten kalas­te­lu. Artik­ke­lin mukaan Katai­sen väi­te ettei Kreik­ka-lai­nal­le voi­si vaa­tia vakui­ta on epäilyttävä.

  4. Osmo aset­taa Kun­tien elä­ke­va­kuu­tuk­sen (Keva) sel­lai­seen ase­maan, että koko Suo­men pitää huo­leh­tia, ettei sil­le vain tule tap­pioi­ta rahaleikeistä.

    Tie­tys­ti tap­piot ovat ikä­viä ja jon­kun pitää ne mak­saa. Kyl­lä kait se on kei­not­te­li­ja, jol­le pitää tul­la las­ku kei­not­te­lus­ta. Sekä mah­dol­li­sis­ta voi­tois­ta, että mah­dol­li­sis­ta tap­piois­ta. Vai onko Osmo todel­la sitä miel­tä, että Keva ottaa vaan tuo­tot, mut­ta kaik­kien veron­mak­sa­jien tulee mak­saa tappiot.

    Mie­les­tä­ni on oikeam­paa, että voi­tot ja tap­piot kuit­taa sama taho. Jos tap­pioi­ta tulee lii­kaa, sijoit­ta­ja, Keva, voi aina vaih­taa hen­ki­lö­kun­taan­sa. Kait mui­ta sijoit­ta­jia huo­nom­pi tulos sijoit­ta­mi­ses­sa ker­too lähin­nä sijoit­ta­jan huo­nos­ta ammattitaidosta. 

    Keva poli­ti­soi­tu­na yri­tyk­se­nä on vär­vän­nyt joh­ton­sa polii­ti­kois­ta. Lähin­nä kait “sam­mu­neis­ta täh­dis­tä”. On luon­nol­lis­ta, ettei pal­kin­to­vir­kaan pääs­seil­lä poli­tii­kon kehä­raa­keil­la voi olla asian­tun­te­mus­ta sijoit­ta­mi­ses­ta ja sen ris­kien hal­lin­nas­ta. On täy­sin vää­rin, että kaik­ki veron­mak­sa­jat pako­te­taan täl­läi­sen ammat­ti­tai­dot­to­man joh­don teke­mien munaus­ten mak­sa­mi­seen. Mikä­li anne­taan Kevan sel­vit­tää itse omat asian­sa, on edes topi­voa, että tule­vai­suu­des­sa myös Kevaan vali­taan hen­ki­lös­tö ammat­ti­tai­don mukaan, eikä enää vain poliit­ti­se­na palkintovirkana.

  5. Onko sil­lä kovin suur­ta eroa mak­sa­vat­ko las­kun kun­tien elä­ke­läi­set vai Suo­men val­tio? Kun­ta­lais­ten eläk­keet mak­sa­vat kun­ta­lai­set, jot­ka ovat myös suo­ma­lai­sia veronmaksajia. 

    Kai­kil­la Elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöl­lä on tiet­ty sijoitussalkkuportfolio.
    [Kat­so esim. “KTM Pet­ri Hil­lin liik­keen­joh­don sys­tee­mit ‑ainee­seen kuu­lu­va väi­tös­kir­ja ”Ris­kin­hal­lin­ta yksi­tyi­sen sek­to­rin työ­eläk­kei­den rahoi­tuk­ses­sa” Löy­tyy pdf-muo­dos­sa netistä]

    Kun­tien elä­ke­va­kuu­tuk­ses­sa on vino pino poliit­ti­sia päättäjiä.
    He ovat päät­tä­neet sijoit­taa rahat Krei­kan kulutusjuhliin.
    Muu­ten­kin Kevan sijoi­tus­po­li­tiik­ka näyt­tää vuo­si­ker­to­muk­sen perus­teel­la ole­van kovin “moni­kult­tuu­ris­ta”.

    Kreik­kaon­gel­maa ei oli­si, jos jokai­nen päät­täi­si itse mihin sijoit­taa omat eläkerahat. 

    Minä en iki­nä sijoit­tai­si omia raho­ja­ni Kreik­kaan, mut­ta ehkä Samp­sa Kataja(kok) on sijoit­ta­nut omat ja puo­leen­sa säätiörahat
    fetajuustoon.

  6. Jos elä­keyh­tiöt sijoit­ta­vat ilmi­sel­väs­ti ris­kialt­tii­siin koh­tei­siin, kyl­lä nii­den pitää myös kan­taa vas­tuu huo­nois­ta sijoitusvalinnoistaan.

  7. Elä­keyh­tiöt ovat osta­neet val­tion lai­na­pa­pe­rei­ta, kos­ka niil­tä on kiel­let­ty lii­an suur­ten ris­kien otta­mi­nen osta­mal­la vaik­ka­pa kovin pal­jon osak­kei­ta sijoi­tus­ko­riin­sa.” / OS 

    Täs­tä pää­sään­nös­tä on mie­len­kiin­toi­nen poik­keus, Val­tion Elä­ke­ra­has­to. Kun aikoi­naan luin tuon Hil­lin väi­tös­kir­jan, niin väki­sin tuli mie­li­ku­va, että elä­keyh­tiön sijoi­tus­po­li­tiik­ka on mää­ri­tel­ty Suo­men val­tion tahol­ta sel­lai­sek­si, että elä­keyh­tiön on pak­ko ostaa val­tion vel­ka­kir­jo­ja, eli rahoit­taa val­tion budjettialijäämät. 

    Lain­sää­tä­jä ei vali­tet­ta­vas­ti huo­man­nut, että inte­graa­tion myö­tä elä­keyh­tiöt voi­vat siir­tyä osta­maan Väli­me­ren mai­den val­tioi­den ros­ka­lai­no­ja. Aikai­sem­min vaih­toeh­toi­na oli­vat vain Suo­men ja Sak­san valtionlainat.

  8. Pahoit­te­len, että tämä menee vähän späm­min puolelle.
    “Kun­tien elä­ke­va­kuu­tuk­sen sijoi­tuk­set jouk­ko­vel­ka­kir­ja­lai­noi­hin ja kor­ko­ra­has­toi­hin oli­vat vuo­den 2009 lopus­sa mark­ki­na-arvol­taan yhteen­sä 10 086 milj. euroa. Kas­vua edel­lis­vuo­des­ta oli 2 147 milj. euroa. Jouk­ko­vel­ka­kir­ja­sal­kus­ta oli allo­koi­tu ulko­puo­li­sil­le omai­suu­den­hoi­ta­jil­le (mukaan lukien rahas­tot) yhteen­sä 2 674 milj. euroa eli 26,5 %. Jouk­ko­vel­ka­kir­ja­si­joi­tus­ten mark­ki­na-arvoi­nen tuot­to oli 15,1 %.”

    Joku tut­ki­va talous­toi­mit­ta­ja [satu­hah­mo] voi­si kysyä ovat­ko Kreik­ka­si­joi­tuk­set Kevan omia vai ulko­puo­lis­ten omai­suu­den­hoi­ta­jin tekemiä?

    Mah­dol­li­nen jat­ko­ky­sy­mys; Jos sijoi­tuk­set ovat ulko­puo­lis­ten omai­suu­den­hoi­ta­jien, mon­ta­ko Fer­ra­ria he ovat osta­neet bonuk­sil­la, jot­ka on kui­tat­tu Krei­kan sijoi­tuk­sen tuot­ta­mas­ta yli­tuo­tos­ta ver­rat­tu­na ylei­seen joukkovelkakirjaindeksiin?

  9. Voi myös kysyä, miten hyvin Kevan sijoi­tuk­set on hajau­tet­tu, jos 10 000 milj. vel­ka­kir­ja­sal­kus­ta 400 milj. eli 4 % on Krei­kas­sa. Krei­kan BKT on vain 2 % EU:n BKT:sta. Lisäk­si sijoi­tuk­sia voi kai olla EU:n ulko­puo­lis­ten mai­den tai yri­tys­ten vel­ka­kir­jois­sa (joku lakia tun­te­va tie­tää var­mas­ti parem­min). Joka tapauk­ses­sa, ris­kiä on sel­väs­ti otet­tu sijoit­ta­mal­la Kreik­kaan suh­teet­to­man suu­ri osa varoista.

  10. Muis­taak­se­ni se oli eräs Lip­po­nen, dema­ri, joka suo­men EMUun vei. Nyt kun hom­ma räpäsh­ti käsil­le, niin kyl­lä kals­kah­taa populismilta.

  11. Mie­les­tä­ni Dema­rien pää­tös on oikea, kos­ka todel­li­set ris­kien otta­jat on lai­tet­ta­va mak­sa­maan vir­heis­tään. Jos täs­tä tulee oirei­ta, niin ne on vaan kär­sit­tä­vä. Vähän kuin yli­vel­kaan­tu­nut yksi­tyis­hen­ki­lö jou­tui­si myy­mään auton­sa sel­vi­täk­seen velois­taan. Käve­ly on ikä­vää, jos on tot­tu­nut aja­maan autol­la, mut­ta ei se tapa.

    Nyky­ään pal­jon käy­tet­ty “too big to fail” ‑perus­te­lu ei ole jär­ke­vä, kos­ka kun pelas­te­taan ensim­mäi­nen lii­an iso ris­ki, niin pää­dy­tään vaan kasaa­maan seu­raa­vaa, joka on entis­tä isom­pi ja entis­tä enem­män “too big to fail”.

    Pank­kien ris­kie­not­ta­mi­nen taas ei ei pysäh­dy ellei­vät ris­kit ala rea­li­soi­tu­maan. Ja nyt­hän mikään ei aiheu­ta tap­pioi­ta, kun nii­tä ei sal­li­ta. Veron­mak­sa­ja mak­saa kaiken.

  12. Nyt Osmol­la­kin läik­kyy yli, kun hal­li­tuk­sen tuo­li hei­luu ja dema­rit yrit­tä­vät saa­da ennen­ai­kai­set vaa­lit pys­tyyn. Popu­lis­min suden­kuo­pat näky­vät niin hal­li­tuk­sen kuin oppo­si­tion poluilla.

  13. Aja­tus Euron pelas­ta­mi­ses­ta lai­naa­mal­la 1.6 mil­jar­dia euroa Krei­kal­le on itses­sään toki jaloa hyvän­te­ke­väi­syyt­tä ja täy­sin kan­na­tet­ta­vaa. Ongel­ma on että Krei­kas­sa kan­san ylei­nen mie­li­pi­de näyt­täi­si ole­van sääs­tö­jä ja tiuk­kaa talous­kont­rol­lia vas­taan, joten tus­kin Krei­kan talou­teen saa­daan kovin­kaan suur­ta muu­tos­ta. On toki hie­noa olla opti­mis­ti, mut­ta jos nyt kävi­si niin että Kreik­ka (ja muut väli­me­ren maat) eivät tähän tai­vu tulee täs­tä Suo­mel­le kal­lis kokeilu.

    Lopuk­si hiu­kan pro­vo­ka­tii­vi­ses­ti Peter Schif­fin näke­mys asi­aan rapa­kon takaa: http://www.youtube.com/watch?v=syZBdkIwWxw

    1. Kreik­ka saa rahan­sa pie­ni­nä eri­nä. Ennen jokaid­sen erän mak­sa­mis­ta tar­kis­te­taan, onko se pysy­nyt sopi­muk­ses­sa. Voi­ko tuol­lais­ta maa­ta kut­sua enää itse­näi­sek­si, on kysy­mys sinänsä.

  14. Tus­kin­pa dema­rit tar­koit­ta­vat mitään, mut­ta mik­si elä­keyh­tiöt ovat sit­ten teh­neet ris­ki­si­joi­tuk­sia? Eikö elä­ke­va­rat pitäi­si sijoit­taa turvallisesti?

  15. Yleen­sä pysyt, Osmo, vähin­tään koh­ta­lai­ses­ti vih­rei­den niin usein koko vasem­mis­toa koh­taan tun­te­man suun­nat­to­man yli­mie­li­syy­den yläpuolella.

    Täl­lä ker­taa rysäh­ti päin sei­nää. Tot­ta kai dema­rei­den koh­dal­la kysees­sä on mitä puh­tain oppo­si­tio­po­li­tiik­ka — taval­laan, tai poli­tiik­ka, joka on aina­kin help­po miel­tää sel­lai­sek­si. Mut­ta, mut­ta. Teke­vät Vih­reät­kin täl­lä het­kel­lä aika puh­das­ta pie­nen puo­lu­een hal­li­tus­po­li­tiik­kaa. Toi­tot­ta­vat kou­lu­tuk­sen mak­sut­to­muut­ta ja äänes­tä­vät eri­lais­ten mak­sul­li­suuk­sien puo­les­ta hal­li­tuk­ses­sa. Mui­ta­kin esi­merk­ke­jä löy­tyy, Lex Nokia jne.

    Ovat­ko vih­reät tyh­miä vai epä­re­hel­li­siä? Perus­tus­lain mukaan minis­te­rik­si valit­ta­van on olta­va rehel­li­nen ja tai­ta­vak­si tun­net­tu. Ei saa olla kum­paa­kaan, ei tyh­mä eikä epä­re­hel­li­nen. Vuo­den kulut­tua vali­taan Suo­meen ministereitä.

  16. Eikö Krei­kan tule­va tila muis­tu­ta vel­ka­sa­nee­raus­ta? Dema­reil­le ainoa sopi­va vaih­toeh­to oli­si ollut kon­kurs­si. Tiet­ty jos hal­li­tus oli­si ollut kon­kurs­sin kan­nal­la, dema­rit oli­si­vat vaa­ti­mas­sa velkasaneerausta.

  17. Olen­ko minä itse­näi­nen, kun en voi ostaa yksi­tyis­suih­ka­ria, kun rahat eivät sii­hen rii­tä, eikä pank­ki anna sii­hen lainaa? 

    Tie­ten­kin jokai­sen maan hal­li­tuk­sen itse­näis­tä pää­tök­sen­te­koa rajoit­taa val­tion raho­jen riit­tä­mi­nen. Krei­kan koh­dal­la tämä toteu­te­taan nyt ekspli­siit­ti­ses­ti, kun impli­siit­ti­nen tapa ei tun­tu­nut riittävän.

  18. Jul­ki­suu­des­sa on pal­jon pyö­ri­tel­ty aja­tus­ta, että ris­kil­lä lai­naa­van tuli­si kan­taa vas­tuu ris­kis­tään. Mut­ta onko asia oikeas­ti näin?

    Kor­ko on hin­ta, jon­ka lai­naa­ja mak­saa lai­nan anta­jal­le. Hin­nas­ta taas sano­taan, että “ei se ole tyh­mä, joka pyy­tää, vaan se joka mak­saa”. Kukaan ei ole pakot­ta­nut Kreik­kaa otta­maan lai­naa kor­keal­la korolla.

    Eli kyl­lä syyl­lis­tä on syy­tä etsiä täl­tä­kin osin Krei­kas­ta, jos­sa pää­tet­tiin mie­luum­min ottaa lai­naa kor­keal­la korol­la kuin lei­ka­ta meno­ja, jot­ta lai­naa ei tarvittaisi.

    Nyt teh­ty rat­kai­su tar­koit­taa, että alun­pe­rin Krei­kan otta­ma lai­na, ote­taan koko Euroa­lu­een kan­net­ta­vak­si. Tilan­ne on siis vas­taa­va kuin tilan­tees­sa, jos­sa tuh­laa­ja­po­jan kulu­tus­luo­tot jär­jes­tel­lään uudel­leen ja mukaan ote­taan van­hem­pien takaus. Lai­nan kor­ko las­kee mer­kit­tä­väs­ti, mikä hel­pot­taa pojan talou­den saa­mis­ta kuntoon.

    Yri­tyk­sen ja yksi­tyis­hen­ki­lön vel­ka­jär­jes­te­lyt ovat mah­dol­li­sia, kos­ka laki tun­tee täl­lai­set käsit­teet. Val­tioi­den koh­dal­la asia ei ole näin ja sik­si asia on moni­mut­kai­sem­pi. Yri­tys­ten ja yksi­tyis­hen­ki­löi­den koh­dal­la tämä rahoi­te­taan muil­ta lai­naa­jil­ta perit­tä­väl­lä mar­gi­naa­lil­la. Kos­ka val­tioi­den koh­dal­la tätä ris­kiä ei ole tar­vin­nut las­kea mukaan, ovat mar­gi­naa­lit olleet alhaisia.

    Jos nyt val­tion vel­ka­jär­jes­te­ly sal­lit­tai­siin, niin miten se toi­mi­si? Kreik­ka ilmoit­tai­si mak­sa­van­sa takai­sin vain 25% velois­taan eli käy­tän­nös­sä sosia­li­soi­si pank­kien omai­suut­ta? Sai­si­ko mikä maa tahan­sa teh­dä mil­loin tahan­sa näin? Sil­loin­han Suo­men­kin kan­nat­tai­si nopeas­ti vel­kaan­tua pal­jon, sijoit­taa varat eri­lai­siin paik­koi­hin, teh­dä vel­ka­jär­jes­te­ly ja elää aika, jon­ka pan­kit muis­ta­vat tämän kuplan sijoi­tet­tu­jen varo­jen tuotoilla.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta myös kuul­la, miten Keva voi­si itse vas­ta­ta ongel­mis­taan? Sen menois­ta var­maan 95% on eläk­kei­tä ja 5% toi­min­ta­me­no­ja, joten on sel­vää, että toi­min­ta­me­nois­ta ei kos­kaan saa­da lei­kat­tua tuo­ta ero­tus­ta. Mitä vaih­toeh­to­ja jää jäljelle?

  19. Aivan sama. Jos kun­nat mak­sa­vat, niin se on lop­pu­jen lopuk­si veron­mak­sa­jien kuk­ka­ros­ta. Jos val­tio, niin sekin on veron­mak­sa­jien kuk­ka­ros­ta. Mis­sä ero?

  20. Aika vai­kea on ymmär­tää logiik­kaa, jon­ka mukaan yksi­tyi­set tap­piot oli­si aina siir­ret­tä­vä jul­ki­sel­le puolelle.
    Käy­tän­nös­sä tämä mah­dol­lis­taa hol­ti­to­man ris­kin­o­ton ja pakot­taa jul­ki­sen puo­len pois­ta­maan velat inflaa­tiol­la, jot­ta oli­si kykyä ottaa vas­taan seu­raa­va ros­ka­lai­na­ka­sa. Ame­rik­ka­lai­set kyke­ne­vät kaa­ta­maan inflaa­tion seu­rauk­set ulko­mais­ten rahoit­ta­jien nis­kaan, mut­ta en ole kovin­kaan vakuut­tu­nut EU:n kyky­vys­tä vastaavaan.

    Vel­ka­jär­jes­te­lys­sä neu­vo­tel­laan mak­suai­ka­tau­lus­ta, koros­ta ja mak­su­mää­räs­tä. Kreik­ka voi pit­käl­lä aika­vä­lil­lä mak­saa osan lai­nas­ta takai­sin, jos kor­ko on koh­tuul­li­nen. Kuvi­tel­mat muus­ta ovat täyt­tä fantasiaa.

    Nyt Krei­kas­sa suh­mu­aa pank­kien perin­tä­toi­mis­to IMF jon­ka ainoa tavoi­te on repiä kaik­ki raha­nar­voi­nen irti. Sii­nä sivus­sa toteu­te­taan mark­ki­nau­to­pis­tien talous­po­li­tiik­kaa. Täs­tä saa­ta­va hyö­ty tulee ole­maan huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi kuin sii­tä joh­tu­vat haitat.

  21. Haus­ka blo­gien luke­mi­seen liit­ty­vä anek­doot­ti: Luen RSS-fee­di­nä Soi­nin­vaa­ran blo­gin lisäk­si myös mm Leh­ti-huu­mo­ri­jul­kai­sua. Nyt oli peräk­käin seu­raa­vat otsikkot:

    Pie­net luok­ka­koot par­hai­ta opetustilanteisiin
    http://lehti.samizdat.info/2010/05/12/4303/
    Dema­rit halua­vat kun­nat mak­sa­maan Krei­kan tuen
    http://www.soininvaara.fi/2010/05/12/demarit-haluavat-kunnat-maksamaan-kreikan-tuen/

    Otsi­kois­ta päät­te­lin läh­teet täy­sin nurinpäin 🙂

  22. Osmo kirjoitti:“Kreikka saa rahan­sa pie­ni­nä eri­nä. Ennen jokaid­sen erän mak­sa­mis­ta tar­kis­te­taan, onko se pysy­nyt sopimuksessa.”

    Leh­ti­tie­to­jen mukaan Krei­kan kan­sa ei halua pysyä sopi­muk­ses­sa. Jos Krei­kan hal­li­tus tai­puu kan­san tah­toon, niin se myös luo­puu sopi­muk­ses­ta. Pidem­män pääl­le, ennen seu­raa­via vaa­le­ja, näin toden­nä­köi­ses­ti tapahtuu.

    Ole­te­taan tilan­ne, että Krei­kan havai­taan vuo­den kulut­tua luo­pu­neen sopi­muk­sen seu­raa­mi­ses­ta. Sopi­muk­sen mukaan seu­raa­vaa lai­nae­rää ei mak­se­ta. Täl­löin on lai­nas­ta luo­vu­tet­tu arviol­ta 30 — 40 mil­jar­dia euroa. 

    Eu-sään­tö­jen mukaan ei ensim­mäis­tä­kään lai­nae­rää saa mak­saa Krei­kan tapai­ses­ti talout­taan hoi­ta­neel­le val­tiol­le. Kui­ten­kin pää­dyt­tiin 110 mil­jar­din euron lai­naan vas­toin kaik­kia sopi­muk­sia. Syyk­si sanot­tiin, ettei Eu-maat oli­si kes­tä­neet Krei­kan kon­kurs­sin aiheut­ta­maa yleis­tä lamaa.

    Kuin­ka toden­nä­köis­tä on se, ettei aluk­si mai­ni­tus­sa tilan­tees­sa, jol­loin Krei­kal­le on jo mak­set­tu 30 — 40 mil­jar­dia euroa, Eu-maat kiel­täy­ty­vät lisä­suo­ri­tuk­sis­ta? Kiel­los­ta­han seu­raa Eu-alu­een lama ja jo mak­se­tut mil­jar­dit ovat mene­te­tyt. Mik­si Eu-mail­la oli­si täl­läi­ses­sä tilan­tees­sa roh­keut­ta kiel­täy­tyä lisä­suo­ri­tuk­sis­ta? Miten tilan­ne on muut­tu­nut vii­ma vii­kon tilanteesta?

  23. Dema­rien kan­na­no­tois­ta kiin­nos­tu­nei­ta on nyt aika vähän… Voi toki ottaa mitä tahan­sa kan­taa asioi­hin, jot­ka on jo käy­tän­nös­sä ratkaistu.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti 12.5.2010 kel­lo 14:43

    Kreik­ka saa rahan­sa pie­ni­nä eri­nä. Ennen jokaid­sen erän mak­sa­mis­ta tar­kis­te­taan, onko se pysy­nyt sopi­muk­ses­sa. Voi­ko tuol­lais­ta maa­ta kut­sua enää itse­näi­sek­si, on kysy­mys sinänsä.”

    Jos Kreik­ka ei pysy sopi­muk­ses­sa, niin vaa­ti­muk­sis­ta jous­te­taan. Näin­hän on EU:ssa talous­asiois­sa tähän­kin asti totut­tu toi­mi­maan. Mik­si oli­si ole­tet­ta­va että täl­lä ker­taa teh­täi­siin poik­keus täs­tä vakiin­tu­nees­ta linjasta?

  25. Kysy­mys kuu­luu: voi­ko Kreik­ka jät­tää esim. Suo­men lai­nan mak­sa­mat­ta takai­sin menet­tä­mät­tä luot­ta­mus­taan. Kuten tähän asti tapah­tu­nees­ta voi nimit­täin tyh­mem­pi­kin ymmär­tää, talous on ensi­si­jai­ses­ti luot­ta­mus­sys­tee­mi. Jos ei ole luot­ta­mus­ta, ei ole pal­jon talouttakaan. 

    Jos spe­ku­loi sil­lä, että Kreik­ka aikoo tuho­ta mai­neen­sa eli maa­han koh­dis­tu­van luot­ta­muk­sen seu­raa­vik­si vuo­si­kym­me­nik­si, pitää osa­ta selit­tää, mik­si ihmees­sä se niin teki­si. Dik­ta­tuu­rit ja muut “mei­dän jäl­keem­me veden­pai­su­mus” ‑tsy­dee­mit eivät väli­tä mai­nees­taan, mut­ta en usko, että Kreik­ka kuu­luu noi­hin maihin.

    Eli perus­o­let­ta­mus on se, että Kreik­ka ei tie­ten tah­toen tuhoa talout­taan ties kuin­ka pit­käk­si aikaa — var­sin­kin, kun maa­il­man rik­kain talous ja IMF sitä pyr­ki­myk­sis­sä aut­ta­vat. Muut ske­naa­riot pitää osa­ta perus­tel­la poik­keuk­sel­li­sen hyvin. Sel­lai­sia ei ole minul­la eteen sat­tu­nut osumaan.

  26. Muis­taak­se­ni se oli eräs Lip­po­nen, dema­ri, joka suo­men EMUun vei.

    Oli pii­lo­kok­ka­ri.

  27. Itse näen tämän val­ta / vas­tuu dilemmana.

    Jos läh­de­tään sii­tä että val­lan ja vas­tuun pitäi­si kul­kea yhtä mat­kaa, niin tuo vaa­ti­mus vas­tuun kaa­ta­mi­ses­ta kan­sain­vä­li­sil­le rahoi­tus­lai­tok­sil­le tar­koit­taa sitä että myös val­ta pitää olla niil­lä. Toi­sin sanoen kan­sain­vä­li­sen finans­si­pää­oman pitää päät­tää val­tioi­den bud­je­teis­ta (sii­nä suh­tees­sa kuin sen rahaa käy­te­tään meno­jen katteeksi).

  28. Dema­rei­den kom­men­teis­sa oli huo­mio­nar­voi­sia seik­ko­ja, mut­ta koko­nai­suu­te­na ne oli­vat erin­omai­sen töke­röä populismia.

    Jos Jut­ta Urpi­lai­sen sai­si vai­men­net­tua, oli­si dema­reil­la edes mah­dol­li­suus onnis­tua oppositiopolitiikassaan.

  29. Dema­rit iski­vät nyt koi­pen­sa kan­toon. Käsit­tä­mä­tön­tä popu­lis­mia. Ja ihmet­te­len sitä, että riit­tää noi­ta aihei­ta haas­taa hal­li­tus. Tämä aihe on sikä­li onne­ton, että ajat­te­le­vat­ko Suo­men dema­rit kaa­ta­van­sa koko Kreik­ka-pake­tin, vai että muut kan­ta­vat vas­tuu­ta mut­ta Suo­mi ei? Dema­rit oli­vat jo läh­dös­sä hyvään nousuun, Eero Hei­nä­luo­man tai­dok­kuu­de­la, kun­nes tuli näi­tä käsit­tä­mät­tö­miä Mamu-lausun­to­ja. Tilan­teen pelas­ti Jun­ge­rin puo­lue­sih­tee­rieh­dok­kuus, joka taas oli tuo­mas­sa nos­tet­ta puo­lu­ee­seen. Nyt tämä käsit­tä­mä­tön lin­ja (käy­tän­nös­sä), että ei tukea Krei­kal­le. Todel­li­sia sosia­lis­te­ja? Ei aute­ta naa­pu­ria hädässä.
    Ja vaik­ka dema­rit sanoi­si­vat mitä, yksi­kään perus­suo­ma­lai­nen ei äänes­tä hei­tä. En ymmär­rä hei­dän kam­pan­jaan­sa. Kokoo­mus (var­mat oikeis­to­ää­net) husee­raa nyt aikai­sem­pa­na työ­väen­puo­lu­ee­na, ja nyt jo vih­rei­nä. Dema­rit ovat nyky­ään siis per­su­ja. Pitäi­si­kö­hän dema­rien soit­taa Kokoo­muk­sen mai­nos­toi­mis­toon — tai miet­tiä sitä, mitä poli­tii­kal­la tarkoitetaan?

  30. Jos myön­tää lai­nan, hyväk­syy ris­kin takai­sin­mak­sus­ta. Yleen­sä suu­rem­mas­ta ris­kis­tä saa vie­lä­pä parem­man koron, niin ymmär­tääk­se­ni myös täs­sä tapauk­ses­sa. Täs­sä tapauk­ses­sa ris­ki vali­tet­ta­vas­ti toteutui.

    Niin­pä siis aivan pää­asial­li­ses­ti vas­tuun pitäi­si men­nä lai­na­nan­ta­jien luot­to­tap­pioik­si. Jos sit­ten tulee esi­mer­kin mukai­sia 400 m elä­ke­käm­me­jä, niin annet­ta­koon bai­lout suo­raan sin­ne eikä suot­ta luo­ton takai­sin­mak­sun kaut­ta, jol­loin luo­tot­ta­ja pää­see päl­kä­häs­tä ja roh­kais­taan vie­lä yltiö­päi­sem­piin luototuksiin.

  31. Krei­kan jul­ki­nen talous tulee vakau­tu­maan Krei­kan val­tion las­kel­mien mukaan siten, että ei-popu­lis­ti­sen suun­ni­tel­man onnis­tues­sa Krei­kan jul­ki­nen vel­ka vuon­na 2013 ei ole nykyi­nen 115 % vaan 149 % bkt:sta. Kokoo­mus ja vih­reät ovat val­mii­ta siis nak­kaa­maan puo­let kreik­ka­lai­sis­ta köy­hyy­teen, jot­ta mah­do­ton tapah­tui­si. Olen erit­täin tuoh­tu­nut sdp:n populismista.

    1. nos:
      Siis mitä piti teh­dä? Lapioi­da Kreik­kaan rahaa ilman ehto­ja, jot­tei kreik­ka­lai­nen köyh­tyi­si vai pääs­tää koko val­tio kaa­tu­maan, jot­ta kreik­ka­lai­nen köyh­tyi­si oikein kunnolla?

  32. Eipä dema­rit ihan vää­räs­sä ole, vaik­ka noin dras­ti­ses­ti asia­si esititkin.

    MIk­si eivät ole vää­räs­sä? kysyt.

    Sik­si eivät ole vää­räs­sä että suo­ma­lai­sen duu­na­rin hiki­nau­has­ta he ulos­mit­taa­vat paket­tin­sa tapauk­ses­sa kuin tapauksessa.

    Ihan sama tapah­tuu­ko se elä­ke­ra­has­ton sijoi­tus­ten alas­kir­jaus­ten kaut­ta vai tapah­tuu­ko se euroa inflatoimalla.

    Ei ollut nyt oikein hyvä kir­joi­tus Osmol­la. Menee vähän Lippos-osastolle.

  33. Keva poli­ti­soi­tu­na yri­tyk­se­nä on vär­vän­nyt joh­ton­sa polii­ti­kois­ta. Lähin­nä kait “sam­mu­neis­ta tähdistä”. 

    Keva on Kepun lää­ni­tys ja tie­tys­ti Kepul­la on int­res­siä pelas­taa sijoi­tuk­si­aa. Eten­kin kun monet niis­tä ovat poliit­ti­sia varain­ke­ruusi­joi­tuk­sia kuten esim Rova­ni­men kelk­ka­teh­das ja niis­tä­kin syn­tyy jo alaskirjauksia.
    Kepu on lisäk­si jaka­nut val­taa Kevas­sa­kin Kokoo­muk­sen kans­sa kans­sa, joten int­res­si on yhteinen.

    Kat­soin taan­noin Paa­si­lin­nan kuu­lui­san ohjel­man 60-luvul­ta ja hääm­mäs­tyin , sil­lä se käsi­te­li juu­ri vakuu­tus­yh­tiöi­tä ja eri­tyi­ses­ti eläkevakuuttamista.
    Mikään ei ole näkö­jään muut­tu­nut liki 50-vuo­des­sa. Elä­ke­va­rat oli­vat sik­koin­kin ryös­tön ja poliit­ti­sen pelin kohteina .
    Paa­si­lin­na tuo­mit­tiin risu­par­ta­ra­di­kaa­li­na vaik­ka oli­kin slii­pat­tu karvattihemmo.
    Ei se ole ihme, että elä­kei­kää pitää nos­taa kun rahat on has­sat­tu “epä­on­nis­tu­nei­siin ” liiketoimiin.
    Tuo epä­on­nis­tu­mi­nen, kun on ollut tar­koi­tuk­sel­lis­ta eli Kevan joh­to sai bonuk­set hyväs­tä sijoi­tuk­ses­ta mut­ta sak­koa ei tule jos se menee­kin kiville

  34. Puo­lu­ee­ton tarkkailija
    “Kuin­ka toden­nä­köis­tä on se, ettei aluk­si mai­ni­tus­sa tilan­tees­sa, jol­loin Krei­kal­le on jo mak­set­tu 30 – 40 mil­jar­dia euroa, Eu-maat kiel­täy­ty­vät lisä­suo­ri­tuk­sis­ta? Kiel­los­ta­han seu­raa Eu-alu­een lama ja jo mak­se­tut mil­jar­dit ovat mene­te­tyt. Mik­si Eu-mail­la oli­si täl­läi­ses­sä tilan­tees­sa roh­keut­ta kiel­täy­tyä lisä­suo­ri­tuk­sis­ta? Miten tilan­ne on muut­tu­nut vii­ma vii­kon tilanteesta?”

    Hyvä kysy­mys.

    Toi­saal­ta moni sota­kin on alka­nut ihan saman­lai­ses­ta päh­käi­lys­tä, eli ollaan kokeil­tu rajo­ja niin pit­käl­le, että ne ovat oikeas­ti tul­leet vastaan.

  35. Ehdot on annet­tu pel­käs­tään Krei­kal­le, ei vel­ko­jil­le. Ehdot Krei­kal­le taas ovat sen kal­tai­set, että jos nii­tä nou­da­te­taan, Kreik­ka kur­jis­tuu enti­ses­tään. Jos taas ehto­ja ei nou­da­te­ta eikä ole tar­koi­tet­tu nou­da­tet­ta­van, on kokoo­muk­sen ja vih­rei­den kan­ta popu­lis­mia. Vaihtoehdot:

    1) Kreik­ka irti euros­ta ja vel­ko­jen mak­sa­mat­ta jät­tä­mi­nen osin. Krei­kas­sa pank­ki­krii­si, mut­ta Argen­tii­nan ja Suo­men esi­merk­kiä seu­ra­ten var­sin nopea kil­pai­lu­ky­vyn palau­tu­mi­nen ja uusien inves­toin­ti­koh­tei­den syntyminen.
    2) Liki nol­la­kor­koi­nen lai­na Krei­kal­le, ja vel­ko­jien kyy­kyt­tä­mi­nen. Rahoi­tus­lai­tok­set viki­se­vät, korot nouse­vat het­kel­li­ses­ti (EKP pas­sii­vi­nen), mut­ta Kreik­ka vält­tää mas­sa­työt­tö­myy­den. Vakaus­so­pi­muk­set uusik­si ja kir­ja­taan EKP:n teh­tä­väk­si myös työl­li­syy­den hoi­to bud­jet­tia­voi­muu­den lisäk­si. Har­ki­taan koko nykyi­sen euroa­lu­een mielekkyyttä.

    Suo­mes­sa oli myös pank­ki­krii­si 90-luvun alus­sa, mut­ta suu­rin ongel­ma oli yliar­vos­tet­tu valuut­ta aivan kuin Krei­kal­la nyt.

  36. Osmo:

    Kreik­ka­lai­nen ei köyh­dy jos nii­den yhteis­kun­ta pako­te­taan toi­mi­maan kuten muut­kin toimivat.

  37. Kan­san­edus­ta­ja on hyvä esi­merk­ki dilem­mas­ta. Oppo­si­tios­sa räk­sy­te­tään joka asias­ta ja hal­li­tus­vas­tuus­sa myö­hem­min hyväk­sy­tään ne ja ihme­tel­lään oppo­si­tion type­ryyt­tä. Tämä on eräs syy, mik­si polii­ti­koi­hin ei luoteta. 

    Jokai­nen täys­päi­nen taju­aa, että jos Hei­nä­luo­ma oli­si minis­te­ri, hän kan­nat­tai­si kreik­ka­pa­ket­tia ja ihmet­te­li­si oppo­si­tion tyh­myyt­tä. Niin tai näin, dema­rit antoi­vat itses­tään tosi idioot­ti­mai­sen kuvan. Sir­kus­pel­le­jä. Jokai­nen kivi on näkö­jään kään­net­tä­vä hal­li­tuk­seen hinkumisessa.

  38. EU:n mega­pää­tök­sen vies­ti oli, ettei Kreik­kaa eikä mui­ta­kaan euro­mai­ta pääs­te­tä kon­kurs­siin, vaan ne pelas­te­taan. Siis mik­si Suo­men enää tar­vit­see lai­na­ta Kreikalle? 

    Eikös ne Krei­kal­le myön­net­tä­vät lai­nat jo ole EU:n takaa­mi­na lähes täy­sin ris­kit­tö­miä, joten eikö Krei­kan nyt pitäi­si saa­da lai­naa jo mark­ki­noil­ta­kin kohtuuhintaan? 

    Ja eikös EKP osta ihan tar­peek­si nii­tä Krei­kan vel­ka­pa­pe­rei­ta? Mik­si euro­se­te­lien pai­no­ko­net­ta ei lai­te­ta punaiseksi?

    Vii­me kädes­sä­hän kysy­mys on polii­tik­ko­jen ahneu­des­ta ja ääret­tö­mäs­tä val­lan­hi­mos­ta. Polii­tik­ko­jen poh­ja­ton röyh­keys ole min­ne­kään kadonnut. 

    Kun vaa­lit ovat tulos­sa, ääniä oste­taan hul­vat­to­mal­la rahan­käy­töl­lä. Oikeu­tus täl­le raken­ne­taan sii­tä, että muu­ten vas­tuut­to­mat popu­lis­tit pää­se­vät val­taan ja maa jou­tuu ojas­ta allik­koon hör­hö­jen käsiin.

    Ei dema­rei­den toi­mil­la ole mitään teke­mis­tä kun­tien kans­sa. Kyse on peri­aat­tees­ta. Anne­taan­ko rahoi­tus­lai­tos­ten jat­ku­vas­ti sosia­li­soi­da tap­pion­sa veron­mak­sa­jil­le vai halu­taan­ko täl­le asial­le ryh­tyä todel­la teke­mään jotain? 

    Katai­nen ja Van­ha­nen oli­si­vat saa­neet dema­rit hel­pos­ti hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen taak­se vain lupaa­mal­la jul­ki­ses­ti ryh­tyä tar­mok­kaas­ti tuk­ki­maan tap­pioi­den sosialisoimista. 

    Mut­ta ei Katai­nen tie­ten­kään halua omien­sa etu­ja vahin­goit­taa. Tap­pioi­den sosia­li­soin­ti jat­kuu entis­tä iloi­sem­min EU:n sato­jen mil­jar­dien tuel­la. Tätä­hän Katai­sen taus­ta­jou­kot haluaa.

    Katai­sel­le sopii hyvin sol­va­ta dema­rit popu­lis­tis­ten hör­hö­läis­ten jouk­koon. Se oikeut­taa Katai­sen temp­pui­hin, joil­la dema­rit pide­tään oppo­si­tios­sa. Mut­ta mik­si vih­reät kiih­keäs­ti tuke­vat Katais­ta? Tai­ta­vat vih­reät olla pihal­la koko asiasta.

  39. Edus­kun­ta päät­ti isol­la mete­lil­lä 1,6 mil­jar­din lai­nas­ta Krei­kal­le. Samaan aikaan kai­kes­sa hil­ja­suu­des­sa Suo­mi tekee mit­ta­via elkakirjaostoksia.

    Financial Times ja Reu­ters ker­to­vat, että kulu­val­la vii­kol­la Suo­mi, Sak­sa, Ita­lia, Espan­ja ja Rans­ka oste­le­vat Krei­kan, Por­tu­ka­lin ja Irlan­nin velkakirjoja. 

    Kol­men päi­vän aika­na on teh­ty 35 mil­jar­din ostokset.

  40. Kreik­ka tulee joka tapauk­ses­sa köyh­ty­mään oikein kun­nol­la. Nyt he (ja loput euroop­pa­lai­set) vain saa­vat tämän lisäk­si nis­kaan­sa val­ta­vat velat.

    Suu­ret lamat ovat men­neet jota­kuin­kin seu­raa­vaa rataa — asun­to­kupla puh­ke­aa, pank­ki­krii­si, syvä lama.
    Krei­kas­sa on asun­to­kupla, Krei­kan pan­kit ovat pys­tys­sä vain ja ainoas­taan EKP puhal­ta­man pyhän hen­gen ansios­ta, jul­ki­sel­la sek­to­ril­la on mas­sii­vi­ses­ti vel­kaa, yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la on mas­sii­vi­ses­ti velkaa.
    Tämän lisäk­si maa on läpeen­sä kor­rup­toi­tu­nut, veron­kier­to on sys­te­maat­tias­ta, vien­tiä ei ole nimek­si­kään, naa­pu­ri­maat ovat vie­lä hei­kom­pia talou­del­li­ses­ti, poliit­ti­nen kent­tä on voi­mak­kaas­ti jakau­tu­nut jne. jne. jne.

    Kreik­ka on ollut talou­del­li­ses­ti kon­kurs­sis­sa jo pit­kään ja tämän lisäk­si sen kyky toi­mia on vaka­vas­ti rajoittunut.
    Kreik­ka voi lei­ka­ta jul­ki­sen puo­len työn­te­ki­jöi­tä, mut­ta he ovat ainoi­ta jot­ka mak­sa­vat vero­ja. He mene­vät täs­sä talou­del­li­ses­sa tilan­tees­sa suo­raan työt­tö­mik­si. Palk­ko­ja voi­daan lei­ka­ta, mut­ta se syö loput­kin osto­voi­mas­ta. Omai­suut­ta voi­daan myy­dä, mut­ta hin­nat ovat pohjassa.
    Jos Kreik­ka oli­si men­nyt suo­raan vel­ka­jär­jes­te­lyyn oli­si voi­tu sääs­tää se tril­joo­na dol­la­ria sel­lai­siin tapauk­siin jot­ka voi­daan pelastaa.
    Nyt Suo­mi pää­si pelas­ta­maan Krei­kan vel­ko­jia (Sak­san ja Rans­kan sijoit­ta­jat). Tätä aiem­min on oltu pelas­ta­mas­sa Bal­tian vel­ko­jia (Poh­jois­mai­set pan­kit) ja Islan­nin vel­ko­jia (Bri­tit ja Hol­lan­ti­la­set). Suo­ma­lai­sia vie­dään kuin lit­ran mittaa.

  41. Aiem­mas­ta vuo­da­tuk­ses­ta pää­si unoh­tu­maan EKP Yhdys­val­to­jen kes­kus­pan­kin kans­sa teke­mä sopi­mus, jon­ka mukaan EKP mak­saa lai­nan­sa takai­sin sen het­ki­sen euron arvon mukaan (euron las­kies­sa täs­tä tulee rei­lus­ti tak­kiin), EKP kan­taa kaik­ki ris­kit mah­dol­li­sis­ta kon­kurs­seis­ta ja EKP mak­saa täs­tä ilos­ta vie­lä kor­koa Fedille.

    Joten pää­sim­me mukaan rahoit­ta­maan myös Yhdys­val­to­jen pankkikriisia.

  42. ■Sitä mää vaan et kir­joit­ti 12.5.2010 kel­lo 21:12
    kyseli:“Jos spe­ku­loi sil­lä, että Kreik­ka aikoo tuho­ta mai­neen­sa eli maa­han koh­dis­tu­van luot­ta­muk­sen seu­raa­vik­si vuo­si­kym­me­nik­si, pitää osa­ta selit­tää, mik­si ihmees­sä se niin tekisi.”

    Kyse­li­jä ei oikein tai­da ymmär­tää demo­kra­tian kie­mu­roi­ta. Yri­tän raken­taa rautalangasta.

    1 Sopi­muk­sen mukaan Kreik­ka­lai­set sou­tu­vat mato­kuu­ril­le. Kan­sa on tyy­ty­mä­tön­tä. Halu­taan muutosta.
    2 Kreik­ka on yhtä kuin Krei­kan hal­li­tus. Hal­li­tuk­seen pää­see, kun on riit­tä­väs­ti edus­ta­jia par­la­men­tis­sa. Jäse­net par­la­ment­tiin vali­taan äänes­tä­mäl­lä val­tiol­li­sis­sa vaaleissa.
    3 Vaa­lit voit­taa se puo­lue, joka kyke­nee uskot­ta­vas­ti lupaa­maan äänes­tä­jil­le (kan­sal­le) par­haan tule­vai­suu­den. Muil­la ei ole asi­aa hallitukseen.
    4 Riit­tää, että joku puo­lue lupaa kreik­ka­lai­sil­le huna­jaa ja man­naa palk­kiok­si enem­mis­tös­tä vaa­leis­sa. Eli juu­ri niin kuin tähän­kin asti. Ääni­vyö­ry takaa puo­lu­eel­le Krei­kan hal­li­tus­pai­kat eli Kreik­ka tekee niin kuin puo­lue halu­aa. Hal­li­tuk­ses­sa puo­lue voi lail­li­ses­ti ajaa kaik­kia halua­mi­aan asioi­ta omak­si eduk­seen. Krei­kan talou­del­la ei tar­vit­se olla mitään teke­mis­tä toteu­tet­ta­van poli­tii­kan kanssa.
    5 Täl­läi­sel­lä poli­tii­kal­la Krei­kan talous menee samoin kural­le kuin tapah­tui vii­mei­si­nä vuo­sin, mut­ta “What so”? Lai­noit­ta­jat muki­se­vat ja uhkaa­vat kat­kais­ta yhteistyön.
    6 Yhteis­työ­tä ja avus­ta­mis­ta kui­ten­kin jat­ke­taan, kos­ka sen lopet­ta­mi­nen ajai­si koko Euroo­pan lamaan. Sii­hen ei Euroo­pan val­tioil­la ole varaa. Ja tämän kai­ken tie­tää myös Krei­kan hal­li­tus­ta joh­ta­va puolue.
    7 Sii­nä sivuss saa Krei­kan hal­li­tuis­puo­lue ajet­tua omat­kin asian­sa halua­mal­leen tolalle.

  43. 6 Yhteis­työ­tä ja avus­ta­mis­ta kui­ten­kin jat­ke­taan, kos­ka sen lopet­ta­mi­nen ajai­si koko Euroo­pan lamaan. Sii­hen ei Euroo­pan val­tioil­la ole varaa.”

    Euroo­pan val­tioil­la ei ole kyl­lä varaa avus­taa Kreik­kaa, joka ei edes halua lait­taa asioi­tan­sa kuntoon. 

    Sama­ten muis­sa mais­sa Kreik­ka-pake­tit ovat erit­täin epä­suo­sit­tu­ja ja täl­löin jos­sain mer­kit­tä­väs­sä emu-maas­sa voi pääs­tä val­taan sel­lai­nen hal­li­tus, joka lait­taa Krei­kan kon­kurs­siin seu­raa­muk­sis­ta välittämättä.

  44. Niin, Kreik­kaan voi tul­la perä­jäl­keen hal­li­tuk­sia, jot­ka eivät väli­tä kan­sa­lais­ten hyvin­voin­nis­ta ja pitä­vät esi­mer­kik­si asun­to­lai­no­jen korot paris­sa­kym­me­nes­sä pro­sen­tis­sa tai talou­den inves­toin­nit olemattomina. 

    Mut­ta kuten kir­joi­tin, jos noin väit­tää, pitää olla hyvät perus­te­lut. Spe­ku­lee­raus sii­tä, että Kreik­ka muut­tuu jon­kin­lai­sek­si banaa­ni­val­tiok­si (sori, banaa­ni­val­tiot), jos­sa kaik­ki yhteis­kun­nal­li­set tahot ja kan­sa­lai­set pääl­lä halua­vat ajaa talou­den tuhoon, ei kel­paa hyväk­si perusteluksi.

    Jos Kreik­ka toi­mii jär­ke­väs­ti, se käyt­tää krii­si­tie­toi­suut­ta hyväk­seen ja uudis­taa yhteis­kun­taa niin, että talous läh­tee entis­tä parem­paan kas­vuun. Krei­kan talou­den kas­vu onkin toden­nä­köi­ses­ti seu­raa­van parin­kym­me­nen vuo­den aika­na kes­ki­mää­räis­tä nopeam­paa, kuten Suo­mes­sa laman jälkeen. 

    Kan­san” mel­la­koin­tia ei pidä myös­kään ymmär­tää vää­rin. Kaduil­la mel­las­taa pie­nen pie­ni osa kreik­ka­lai­sis­ta ja heis­tä­kin enem­mis­tö tiu­kan pai­kan tul­len tai­puu uudis­tuk­siin. Mel­la­koin­ti on Krei­kan tapai­sis­sa mais­sa pää­osin eri­tyis­ryh­mien voi­man­näyt­töä: “mei­dän etui­hin ei sit­ten kos­ke­ta tai pis­täm­me hulinaksi”.

  45. Vai että Kreik­ka kur­jis­tuu jos se alkaa elä­mään tulo­jen­sa mukaan. On tää ihmis­ten ymmär­rys talou­des­ta kyl­lä ylei­ses­ti sem­mos­ta hut­tua, että ei voi muu­ta kuin pää­tään puistella. 

    Toi­saal­ta, ovat­han ammat­tie­ko­no­mis­tien­kin seli­tyk­set pää­sään­töi­ses­ti mie­let­tö­miä, irra­tio­naa­li­sia houreita. 

    Ote­taan esi­merk­ki­nä Krei­kan vel­ko­jen lunas­tus. Kreik­ka piti nopeas­ti pelas­taa tai krii­si voi­si ‘tart­tua’ mui­hin vel­kaan­tu­nei­hin mai­hin. Mitä hit­toa, ei se vel­kaan­tu­nei­suus enää mihin­kään ‘tar­tu’. Ne, kenel­lä on lii­kaa vel­kaa, ovat sitä vel­kaa otta­neet jo vuosikaudet. 

    On vain ajan kysy­mys kun muut vel­kai­set Euro­maat ovat EKP:n ovel­la vel­ka­pa­pe­rei­neen. Sivis­ty­nyt arvauk­se­ni on, että ne ovat jo nyt siel­lä — kai­kes­sa hil­ja­suu­des­sa ettei kan­sa vaan saa tietää…

    Arvoi­tus: kun mel­kein kaik­ki Euro­maat halua­vat lai­naa samaan aikaan, eikä kukaan halua anto­lai­na­ta, niin miten EKP pitää korot alhaal­la tai ‘elvyt­tä­vän’ alhaalla?

    -R-

  46. R Esko­la:

    Arvoi­tus: kun mel­kein kaik­ki Euro­maat halua­vat lai­naa samaan aikaan, eikä kukaan halua anto­lai­na­ta, niin miten EKP pitää korot alhaal­la tai ‘elvyt­tä­vän’ alhaalla?

    Tää on help­po… mä tiiän tän… ne ostaa arvo­pa­pe­rei­ta mark­ki­noil­ta! (Tai vaih­toeh­to­ses­ti pis­tää reser­vit verol­le tai sitou­tuu aiheut­ta­maan inflaa­tioo tulevaisuudessa.)

  47. Juu. Koko Euroop­pa romah­taa ja tulee maa­il­man­lop­pu, jos Suo­ma­lai­set eivät hiki pääs­sä lapioi rahaa Euroo­pan vel­ka­mail­le. Lisäk­si, jos pidäm­me pie­nen­kin tauon rahan lapioin­nis­sa EU:n kos­to tulee ole­maan hirmuinen.

    Joten jat­ka­kaa lapioimista.

  48. Krei­kan talou­den kas­vu onkin toden­nä­köi­ses­ti seu­raa­van parin­kym­me­nen vuo­den aika­na kes­ki­mää­räis­tä nopeam­paa, kuten Suo­mes­sa laman jälkeen. ”

    Tus­kin­pa, kas­vu-ural­le pää­se­mi­nen edyl­lyt­täi­si euros­ta luo­pu­mis­ta ja oman valuu­tan arvon laskua.
    Suo­mi­kin nousi kas­vu-ural­le kun se luo­pui valuu­tan valuuttakorikytkennästä.
    Samoin kävi Argen­tii­nal­le, se toi­pui oitis sen jäl­keen kun irrot­ti peson dollarista.

    Ruot­sin kruuu­nu kel­lui 25 % alas­päin ja se veti Ruot­sin talou­den nope­aan kasvuun.

    Kyl­lä pie­nil­le talouk­sil­le, jot­ka ovat integroi­tu­neet maa­il­maan eri tavoin kuin suu­ret euro­maat, oma valuut­ta on kul­lan arvoinen

  49. On vain ajan kysy­mys kun muut vel­kai­set Euro­maat ovat EKP:n ovel­la vel­ka­pa­pe­rei­neen. Sivis­ty­nyt arvauk­se­ni on, että ne ovat jo nyt siel­lä – kai­kes­sa hil­ja­suu­des­sa ettei kan­sa vaan saa tietää”

    Euro­mai­den val­tion­vel­ka on jo kes­ki­mää­rin yli 70 % bkt:ta ja kas­vaa paris­sa vuo­des­sa yli 90 %…ellei perä­ti yli 100 %eli kriis­lai­noit­ta­jik­si jää­vät vain Viro ja Slovenia.….

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.