Setelirahoitusta pöytään

74 vastausta artikkeliin “Setelirahoitusta pöytään”

1. Kyl­lä, ker­ran vielä on varaa käy­dä veron­mak­sajien poh­jat­tomil­la taskuila. Toista ker­taa ei tule.

   Mut­ta onko real­is­tista odot­taa, että PIGS-val­tiois­sa kor­rup­tio ja huono talouden­hoito lop­puisi? Jos se ei ole real­is­tista, sit­ten on turha enää yrittää.

   Kari

   Vastaa

2. “win-capi­ta” tulee kaa­tu­maan kuukau­den sisällä.
   näin uskon vaikken toivo.

   eli e‑euroopan maat tule­vat irtoa­maan eurosta tai vai­h­toe­htois­es­ti sit­ten koko euro kaatuu.

   elämme mie­lenki­in­toisia talousaikoja.

   ehkä jo ensi viikol­la myös Suomes­sa mum­mot ja vaar­it nos­ta­vat raho­jaan pois pankeista.

   luo­jan kiitos oma asun­tovel­ka on mil­tei maksettu.

   Vastaa

3. Mik­sei Kreikan val­tio vain myy omaisu­ut­taan ja mak­sa velko­jaan niil­lä rahoil­la pois? Mik­sei kukaan (EKP/EU/IMF) pako­ta Kreikkaa siihen?

   Vastaa

4. Medi­an ker­tomat tiedot vahvis­ta­vat vaikutel­maa setelira­hoituk­sen käyt­tööno­to­s­ta. Komis­sion velka­kir­jo­jen viimekäti­nen takaa­ja olisi EKP. Jo se, että EKP luopui luot­tolu­ok­i­tusten huomioin­nista Kreikan velka­pa­perei­den kohdal­la, valmis­teli tietä tähän suun­taan. Siis nyt ei EU:ssa enää halu­ta luot­taa yksit­täis­ten lainaa­javal­tioiden mak­sukykyyn ja riskinot­to­halukku­u­teen — kuten oikein onkin. Sak­saa tai Suomea tuskin kiin­nos­taa laina­ta rahaa entistä kovem­mal­la korol­la sen takia, että Kreik­ka tai Espan­ja on vaikeuk­sis­sa. Mut­ta ensisi­jaise­na lain­o­jen takaa­jana oli­si­vat medi­an mukaan edelleen muut euro­maat, aivan kuten tähän asti. Ne pitäisi nyt ensin pois­taa tästä EU:n rahoi­tus­su­un­nitel­mas­ta, jot­ta päästäisi­in miet­timään Osmon ratkaisua. Mut­ta mitä mah­taisi sit­ten tapah­tua euron kurssille? Inflaa­tio ei vält­tämät­tä olisi “pien­tä”, kuten Osmo toivoo.

   Krug­manin ennuste ei näil­lä näkymin toteudu, eli Kreik­ka ei lähde euroalueelta. Tämä olisi voin­ut olla paras ratkaisu, mut­ta siihen ei tar­tut­tu. Nyt öljytään setelipain­ot siltä var­al­ta, että muut euro­maat eivät enää kykene rahoittamaan.

   Vastaa

5. Mark­ka täy­tyy saa­da takaisin, Sak­san Mark­ka ei heikko Suomen Mark­ka sanoisi joku. Täy­tyy toivoa, että Euro kyetään jaka­maan kah­tia hal­li­tusti, ettei koko jär­jestelmä romahda.

   Seu­raa­va toive on, että Suo­mi pää­tyy siihen Sak­san johta­maan parem­paan puoleen. Kyyti PIGS-maid­en kanssa tulee ole­maan kylmää. 😉

   Vastaa

6. Esimerkik­si George Soros ehdot­ti Finan­cial Time­sis­sa jo reilu vuosi sit­ten Euroalueel­la yhteisiä velka­kir­jo­ja, kon­tek­sti­na tosin pankkien ongelmat, :

   The euro suf­fers from cer­tain struc­tur­al defi­cien­cies; it has a cen­tral bank but it does not have a cen­tral trea­sury and the super­vi­sion of the bank­ing sys­tem is left to nation­al author­i­ties. These defects are increas­ing­ly mak­ing their influ­ence felt, aggra­vat­ing the finan­cial crisis…

   The euro­zone bond and bill mar­kets would com­ple­ment but not replace the exist­ing gov­ern­ment bond mar­kets of indi­vid­ual states. They would be under the con­trol of euro­zone finance min­is­ters. The reg­u­la­tion of the finan­cial sys­tem would then be put in the hands of the Euro­pean Cen­tral Bank while the task of guar­an­tee­ing and, when nec­es­sary, res­cu­ing finan­cial insti­tu­tions would fall to the finance min­is­ters. This would pro­duce a uni­fied and well sup­port­ed finan­cial sys­tem with­in the eurozone… 

   http://ecfr.eu/content/entry/commentary_george_soros_ecfr_financial_times_financial_crisis/
   Minus­ta tuos­sa on järkeä. Hänen ehdo­tuk­sen­sa Kreikan kri­isin hoitoon (helmiku­ul­ta) on samaa linjaa:

   …there is a real dan­ger that Greece may not be able to extri­cate itself from its predica­ment what­ev­er it does. Fur­ther bud­get cuts would fur­ther depress eco­nom­ic activ­i­ty, reduc­ing tax rev­enues and wors­en­ing the debt-to-GNP ratio. Giv­en that dan­ger, the risk pre­mi­um will not revert to its pre­vi­ous lev­el in the absence of out­side assistance…

   The most effec­tive solu­tion would be to issue joint­ly and sev­er­al­ly guar­an­teed eurobonds to refi­nance, say, 75 per cent of the matur­ing debt as long as Greece meets its tar­gets, leav­ing Athens to finance the rest of its needs as best it can…

   …makeshift assis­tance should be enough for Greece, but that leaves Spain, Italy, Por­tu­gal and Ire­land. Togeth­er they con­sti­tute too large a por­tion of euroland to be helped in this way. The sur­vival of Greece would still leave the future of the euro in ques­tion. Even if it han­dles the cur­rent cri­sis, what about the next one? It is clear what is need­ed: more intru­sive mon­i­tor­ing and insti­tu­tion­al arrange­ments for con­di­tion­al assis­tance. A well-organ­ised eurobond mar­ket would be desir­able. The ques­tion is whether the polit­i­cal will for these steps can be generated.

   http://www.ft.com/cms/s/0/88790e8e-1f16-11df-9584–00144feab49a.html
   Näköjään tah­toa rupeaa löy­tymään kun on pakko.

   Vastaa

7. Kan­nate­taan sil­lä lisäyk­sel­lä, että velko­jille ja velal­lis­ten edus­miehille (miehiä ne lienevät) pieni penalti.

   Vastaa

8. Niin ja näp­pärät google­sanat EKP:n setelipain­os­ta kiin­nos­tuneille ovat ECB nucler option, esim. http://www.businessweek.com/news/2010–05-05/ecb-nuclear-option-means-euro-at‑1–15-socgen-says-update1-.html

   Vastaa

9. Min­un on vaikea ymmärtää, että Kreikan älytön­tä velka­on­gel­maa ale­taan hoita­maan anta­mal­la lisää velkaa. Hom­man idean täy­tyy olla joku teo­reet­ti­nen talousa­jat­telu, joka ei mah­du meikäläisen kaaliin.
   Mut­ta talous­poli­ti­ikka­han on mieliku­vapoli­ti­ikkaa, tämän täy­tyy olla sitä. Rahoitel­laan ilkeää markki­navoimaa. On help­po ennus­taa, että euro hajoaa ja koko EU-kort­ti­pak­ka kaatuu.

   Vastaa

10. Hyvä Marko,

    Onkin pitänyt tätä kysyä edel­listä Kreikkaa koskevas­sa ketjus­sa minunkin. 

    Tai edes sil­lä tavoin, että omaisu­us olisi vakuute­na lainalle. Ois­han se suo­ma­laisille päheetä omis­taa oma lomasaari Välimerestä. 

    Aika selvää kai on, että Kreik­ka ei pysty takaisin­mak­su­un. Ei ruskei­den kir­jekuorten ja työn­vieroksun­nan kult­tuuria noin vain sormia nap­saut­ta­mal­la muute­ta. Ja onhan Kreikan kansa jo näyt­tänyt kuin­ka nöyrän kiitolli­nen se on saa­mas­taan avus­ta: yleis­lakkoa pukkaa ja ihmisiä polte­taan elävältä..

    Vastaa

11. Erit­täin valai­se­va kuva tilanteesta. Olen pitkään ollut huolis­sani Suomen val­tion ja Suomen Pankin huonos­ta, mil­tei olemat­tomas­ta asiantun­te­muk­ses­ta ja tilannetajusta.

    Toiv­ot­tavsti 90-luvulle jämähtäneet Erk­ki Liika­nen ja Raimo Sailas lukee edes tätä blogia.

    Kri­isim­i­maid­en luo­tot­ta­jia ovat siis Sak­sa, Ran­s­ka ja Bri­tan­nia. Suo­mi mak­saa jo nyt Bri­tann­ian puoles­ta EU-mak­sua ja nyt aio­taan Bri­tann­ian puoles­ta tur­va­ta Bri­tann­ian velkasaatavat.

    Kolme suur­in­ta EU-maa­ta, Sak­sa, Ran­s­ka ja Bri­tan­nia ovat löysäkätisil­lä luo­toil­la aihet­ta­neet rahoi­tuskri­isin. Mik­si Suomen pitäisi ottaa vas­tuu näi­den tekosista?

    Mik­si Suomen pitää osal­lista pelastusoperaatioon?

    Vastaa

12. “Pie­neen inflaa­tioon EU:lla on varaa,”

    Vastaa

13. “Pie­neen inflaa­tioon EU:lla on varaa,”

    Ei inflaa­tio “niin” vaar­al­lista ole kuin uskotel­laan. Suo­mi raken­net­ti­in korkean inflaa­tion aikana tai jopa avulla.

    Jotkut talousti­eteil­i­jät jopa usko­vat, että kohta­lainen inflaa­tio jopa lisäisi talouden toimeliaisuutta.

    Täl­lä perus­teel­la setelielvy­tys­tä voi puoltaa. Ja onko parem­pia vaihtoehtoja?

    Vastaa

14. “Mik­sei Kreikan val­tio vain myy omaisu­ut­taan ja mak­sa velko­jaan niil­lä rahoil­la pois? Mik­sei kukaan (EKP/EU/IMF) pako­ta Kreikkaa siihen?”

    Niin, Kreikan val­ti­ol­la olisi 300 mil­jardin yri­tyso­maisu­us. Kyl­lä sitä joku havittelee. 

    Ties, vaik­ka se olisi ollut jos­sain suun­nitelmis­sa. Mätetään velkaa, aje­taan Kreik­ka pankkien syli­in, val­tiot pelas­ta­vat pankit ja jotkut muut huu­ta­vat omaisu­u­den hal­val­la pakkohuutokaupassa?

    Vastaa

15. Off top­ic: Hauskaa, että NYT:n kuvio muo­dostaa pen­ta­gram­min, pimey­den ruhti­naan symbolin!

    Vastaa

16. Ode
    “Tätä ei voi tehdä kah­ta ker­taa. Sik­si pitää kuria koventaa.”

    Ja ongelma­han on siinä, ettei tuo­ta usko kukaan. 

    EKP:n uskot­tavu­us olisi mennyttä.

    Ker­tokaa min­ulle mikä Kreikan ajau­tu­mises­sa mak­su­vaikeuk­si­in on se ongel­ma? Onhan näitä default­taa­jia löy­tynyt vaik­ka kuin­ka paljon maail­man sivu. Onko ongel­mana se, että liian suuria lain­oit­ta­jia alkaa kaa­tu­maan? Eikö tätä voisi hoitaa mitenkään muuten kuin beilaa­mal­la kreikkalaiset?

    Vastaa

17. Val­tioil­la on armei­jat joten pakot­ta­mi­nen voi osoit­tau­tua hankalaksi.
    Kreikan tulisi vain ilmoit­taa ole­vansa kyken­emätön hoita­maan valko­jaan. Näin on käynyt aiem­min ja tulee käymään myös jatkos­sa. Lainansaan­ti Kreikalle vaikeu­tuu ja rahoi­tus­laitok­set joutu­vat kir­jaa­maan luot­to­tap­pi­oi­ta, mut­ta sel­l­aista se rahoi­tus­toim­inta on. Joskus tulee tappioitakin.

    Kun Kreik­ka on vapau­tunut val­ta­van velkataakan alta se voi keskit­tyä kor­jaa­maan rak­en­tei­ta ja siten ter­ve­hdyt­tää talouttaan.

    Vastaa

18. Eihh! Jos setelira­hoi­tus­ta käytetään nyt, niin sitä tul­laan sen jäl­keen käyt­tämään aina jatkos­sakin. Poli­itikot huo­maa­vat, että sehän olikin näp­pärä tapa päästä kri­i­seistä eroon, ilman että talout­ta pitää lait­taa oikeasti kun­toon — kunnes sit­ten ollaan niin pitkäl­lä, ettei se enää tep­si ja koko talous rom­ah­taa kunnolla.

    Vastaa

19. Veikkaisin, että Euroopan keskus­pankin setelira­hoi­tus laite­taan pikaises­ti käyntiin.

    Kysymys ei todel­lakaan ole pelkästään Kreikas­ta vaan enem­mänkin Espan­jas­ta ja muista vas­taavas­sa tilanteessa ole­vista maista. Espan­jan tolku­ton raken­nus­bu­u­mi nos­ti hin­tata­son maas­sa pil­vi­in ja rom­ah­dus sai aikaan 20 pros­entin työt­tömyy­den. Sopeu­tu­mi­nen tilanteesta on todel­la tuskallista, jos sitä yritetään deflaa­tion kaut­ta tehdä. 

    Nythän Espan­jankin pitäisi nos­taa lain­o­ja markki­noil­ta pystyäk­seen rahoit­ta­maan Kreikkaa. Se ei näytä hyvältä samal­la, kun val­tion vero­tu­lot hupenevat deflaa­tion takia. Sil­loin Kreikan tau­ti tart­tuu taku­u­var­masti Espan­jaan, joka sen­tään on paljon Kreikkaa suurem­pi maa.

    Kreikan tilanne osoit­taa sen, että poli­it­tiset voima­suh­teet tule­vat rajusti muut­tumaan, jos sopeu­tu­mi­nen tehdään vain kansalaisille ikävien leikkausten ja deflaa­tion kaut­ta. Sik­si poli­itikot eivät uskalla jatkaa ilman setelira­hoi­tus­ta ja inflaa­tio­ta. Inflaa­tio on helpom­pi “myy­dä” äänestäjille kuin leikkaukset.

    Se, että Euroopan keskus­pank­ki ostaa ensin kaikkien euro­maid­en val­tioiden lainakir­jo­ja, joil­la rahoil­la sit­ten euroval­tiot rahoit­ta­vat Kreikkaa (ja toden­näköis­es­ti muitakin mai­ta), on hyvä sys­tee­mi. Se pitää yllä pakot­teet tehdä ainakin jonkin­laisia leikkauk­sia ja uudistuksia.

    Mut­ta pitääkö setelira­hoi­tus tehdä asukaslu­vun suh­teessa? Eikö BKT:n suh­teessa olisi parem­pi? Ja pitäisikö setelira­hoituk­seenkin lait­taa val­tioille jotain kur­in­pidolisia ehtoja?

    Jär­jeste­ly lait­taa inflaa­tion laukkaa­maan, jol­loin säästäjiltä viedään raho­ja. Asun­tovelkaiset jälleen hyö­ty­i­sivät tilanteesta. Tosin samal­la korotkin nou­se­vat, jol­loin todel­la kovasti velka­an­tuneet saat­ta­vat joutua vaikeuk­si­in, jot­ta saa­vat korko­ra­hat joka kuukausi kasaan.

    Mut­ta toden­näköis­es­ti raharikkaat vas­tus­ta­vat setelira­hoituk­sen käyt­töä, joten aikamoinen poli­it­ti­nen vään­tö asi­as­ta var­maan on käynnissä. 

    Tosin luulen, että mon­et raharikkaat ovat jo arvan­neet inflaa­tion tule­van jokat­a­pauk­ses­sa, joten he ovat ehti­neet suo­jau­tua jo ajat sit­ten. Mut­ta monil­la mum­moil­la, jot­ka eivät seu­raa akti­ivis­es­ti tilan­net­ta, on iso­ja raho­ja pankki­tileil­lä ja hei­dän säästöjän­sä ryhdytään nyt syömään.

    Vastaa

20. Kun talousop­pi ja sen toteut­ta­jat usko­vat talouskri­isin ole­van mah­dol­lisu­us uud­is­taa rak­en­tei­ta ja yksi­ty­istää julk­ista var­al­lisu­ut­ta, en usko että tämäkään kri­isi pysähtyy Kreikkaan. Vaik­ka mitä tekisi.

    Kun muu­tamil­la on käytössään kym­me­nien mil­jar­di­en pääo­mat globaalien rahas­tauk­sien toteut­tamiseen, siihen ei riitä sadan mil­jardin tuki kolmes­sa vuodessa. Parinkym­men vuo­den takainen malli osoit­taa, että kri­isiä siir­retään maas­ta toiseen. Oletet­ti­in että euroon siir­tymi­nen pelas­taa val­u­ut­takeinot­telijoil­ta. Ei pelasta.

    Finanssi­markki­noiden ja rahoit­ta­jien sään­te­ly on myöhäistä tähän kri­isi­in. Hyvä tulos tästä olisi, jos viimeinkin globaalit rahoi­tus­markki­nat saataisi­in avoimik­si ja sään­nel­lyik­si. Muu on laastaria.

    Vastaa

21. “Mik­sei Kreikan val­tio vain myy omaisu­ut­taan ja mak­sa velko­jaan niil­lä rahoil­la pois?”

    Mik­si ihmeessä he myi­sivät? Mitä ihmettä kreikkalaiset siitä hyötyisivät?

    ” Mik­sei kukaan (EKP/EU/IMF) pako­ta Kreikkaa siihen?”

    Olisko­han hie­man vaik­ka sel­l­aista tup­peen­sa­hat­tua tup­sah­tanut oikei­den henkilöi­den pihaan? Tilaa­mat­ta, yllättäin.

    Vastaa

22. Mik­sei Kreikan val­tio vain myy omaisu­ut­taan ja mak­sa velko­jaan niil­lä rahoil­la pois? Mik­sei kukaan (EKP/EU/IMF) pako­ta Kreikkaa siihen?

    Mikähän mah­taa olla Kreikan val­tion net­to­var­al­lisu­us, jos se dump­paa markki­noille koko omaisuuten­sa (lähin­nä kiin­teistöt ja maa-alueet) yhdel­lä ker­taa? Voi olla, ettei osta­jia löy­dy, joten omaisu­u­den arvo voi jäädä velkaa pienemmäksi.

    Lisäk­si ongel­mak­si muo­dos­tuu se, että julki­nen talous on ali­jäämäi­nen, joten vaik­ka velat saataisi­in mak­set­tua poiskin, lisää velkaa täy­tyy ottaa koko ajan. Ja jos val­tio tarvit­see omi­in toimi­in­sa kiin­teistöjään ja maa-alueitaan, se joutuu vuokraa­maan ne uusil­ta omis­ta­jil­ta, jol­loin velkaa tarvit­see ottaa jatkos­sa jopa nyky­istä enemmän.

    Vastaa

23. Kreikan val­ti­ol­la käsit­tääk­seni on kaiken­lais­ten fir­mo­jen osakkei­ta, siis sel­l­ainen salkku jota mil­lään nor­maalil­la val­ti­ol­la ei ole. Ja riittävästi.

    Mik­si he sen myi­sivät? No, vaik­ka mak­saak­seen velka­nsa, jot­ta säi­lyt­täi­sivät edes jonkin­laisen poli­it­tisen liikku­mavaran. Toinen vai­h­toe­hto on, että muut maat määräävät mitä Kreikan on tehtävä.

    Rak­en­teel­liset ongel­mansa Kreikan on tietysti myös hoidet­ta­va, sitä matoku­uria he eivät voi vält­tää mil­lään keinolla.

    Vastaa

24. Poli­itikko­jen suhde yhteiskun­nan rahaan on suun­nilleen se, että he eivät ymmär­rä paljoakaan sen mekanis­meista ja pahin­ta on se, että he eivät ole henkilöko­htaises­sa vas­tu­us­sa siitä.

    Jokainen vähänkin asioista per­il­lä ole­va asiantun­ti­ja sanoo, että Kreik­ka ei tule ikinä mak­samaan sinne siir­ret­tyjä raho­ja, ja silti niin tehdään.

    Ilmeis­es­ti poli­itikot usko­vat, että kansan luon­net­ta voi muut­taa EU:n päätök­sel­lä. Jos näin on, EU:n pitäisi muut­taa Suomen kansan­lu­onne sel­l­aisek­si, että emme enää olisi hyväuskoisia hölmöjä, tai ainakaan mei­dän poli­it­ti­nen eli­it­ti ei olisi sellainen.

    Vastaa

25. Onko ole­mas­sa enää muu­ta velkataku­u­ta kuin kunkin val­tion BKT?

    Mielestäni BKT:n kasvun varaan ei voi lainaa ottaa, kos­ka jatku­van talouden kasvu­mantra lie­nee hoet­tu jo lop­pu­un, jos ei sit­ten velka­ra­hal­la eli tässä tapauk­ses­sa vir­tu­aali­ra­hal­la buus­ta­ta taloutta!

    Terkku­ja vielä ja kan­nus­tus­ta blogikirjoitteluun!

    Vastaa

26. Osmo:

    Tätä ei voi tehdä kah­ta ker­taa. Sik­si pitää kuria koventaa.

    Valitet­tavasti tätä ei voi tehdä edes sitä yhtä ker­taa, kos­ka kurin koven­e­m­i­nen ei ole uskot­tavaa. Se mitä EU-val­tiot ovat valmi­ita tekemään osoite­taan markki­noille sil­lä mitä ne tekevät, ei sil­lä mitä ne sanovat tekevän­sä tulevaisuudessa.

    Jos Kreik­ka ja Kreikan velko­jat nyt pelaste­taan niin oon aivan var­ma, että se nos­taa markki­noiden käsi­tys­tä toden­näköisyy­destä, että myös tule­vaisu­udessa rahansa has­san­nei­ta pelaste­taan sil­lä seu­rauk­sel­la, että ne saa­vat keinotekoisen hal­paa lainaa ja pystyvät sös­simään asiansa pahem­min kuin olisi mah­dol­lista, jos lain­oi­hin hin­noiteltaisi­in todel­li­nen konkurssiriski.

    Vastaa

27. Osmon ehdo­tuk­sen lause pien­estä ion­flaa­tios­ta sorah­taa kor­vaani. On tot­ta ettei lyhy­taikainen pieni infla­tio kaa­da Suomen eikä Euroopan taloutta. 

    Kyse onkin siinä, miten päästään pie­neen hal­i­tun pituiseen inflaa­tioon. Koko Euroopas­sa tais­telti­in inflaa­tio­ta vas­taan 40, 50 ja 60-luku. Onnis­tu­mi­nen näyt­ti välil­lä hyvältä, mut­ta pitem­mäl­lä tähtäimel­lä rahan arvo luisui koko ajan. Mon­tako nol­laa niistä paikalli­sista val­u­u­toista joudut­ti­inkaan poistamaan?

    Me iäkkääm­mät muis­tamme Suomen tilanteen. Inflaa­tio­ta 5 — 10 % vuodessa. Deval­vaa­tio n. 10 vuo­den välein 25 — 45 %. Säästäjiltä syöti­in omaisu­us pois. Ne, joille annet­ti­in velkaa, rikas­tu­i­v­at väk­isin. Pank­in­jo­hta­ja oli kuningas, joka määritte ne, jot­ka rikas­tu­i­v­at ja ne, joiden omaisu­us meni inflaa­tios­sa. Peru­sope­tus oli, että ker­ran alka­nut inflaa­tio on mah­do­ton pysäyt­tää. Siihen ei auta minkään­lainen yhteiskun­ta­sopimus. Onko tämä tilanne johon pyritään?

    Olisiko nyt sit­ten mah­dol­lista pysäyt­tää harkiten aloitet­tu infla­tio. Kun poli­itikot huo­maa­vat keinon ole­van help­po ja tulosten halut­tu­ja, lie­nee var­maa, etteivät he säädä äänestäjiä kurit­tavia säädök­siä. Vai uskooko joku tosi­aan, että Euroopan poli­itikko­jen sekalainen seu­rakun­ta ajat­telee enem­män koko Euroopan etua kuin enti­nen Suomen eduskun­ta Suomen etua?

    Jos inflaa­tio­ta ei saa­da hallintaa, niin eihän Euroopan talous siihen kaadu. Euron arvo heikke­nee jatku­vasti ja ennakoimat­tomasti. Hin­nat nou­se­vat. Kiin­teä omaisu­us tuot­taa. Velkaa kan­nat­taa ottaa kiin­teän ostoon. Korot nou­se­vat merkit­tävästi. Tule­vaisu­u­den ennus­t­a­mi­nen kävisi mah­dot­tomak­si. Koko yhteiskun­nan tule­vaisu­u­den ennus­t­a­mi­nen ja siihen varautu­mi­nen olisi arvaus­ta. Eli menetet­täisi­in pääosa niistä eduis­s­ta, jol­la yhteis­val­u­ut­ta Euroon siir­tymistä aikoinaan puolusteltiin.

    Oma yhteen­ve­toni asi­as­ta kitey­tyy sanontaan:“Parempi ker­ta rysäys kuin jatku­va kitinä.”

    Vastaa

28. Jo nyt voidaan ennus­taa, että ei ne euro­maid­en Kreikalta vaa­ti­mat leikkauk­set tule käytän­nössä onnis­tu­maan. Kreikkalaiset eivät hyväksy leikkauk­sia ja lait­ta­vat maan sekaisin. 

    Ja sit­ten kreikkalaiset poli­itikot vesit­tävät leikkauk­set myön­tämäl­lä uusia inno­vati­ivisia eri­tyise­tu­isuuk­sia saadak­seen maan rauhoit­tumaan. Aivan kuten paper­i­työläisil­lä on Suomes­sa saunal­isiä. Tai sit­ten jokin pop­ulisti­nen ryh­mit­tymä nousee seu­raavis­sa vaaleis­sa valtaan.

    Ja jos tau­ti lev­iää Espan­jaan, uhkaa Madridin ja Barcelo­nan pankkien polt­ta­mi­nen mie­lenosoi­tusten yhtey­dessä. Näistä syn­tyvät savupil­vet hai­si­si­vat sit­ten jo Pari­i­sis­sa, Berli­inis­sä ja Brys­selis­sä saakka.

    Tämä on se ikävä visio, joka pakot­taa Euroopan johta­jat miet­timään aiem­paa kovem­pia otteita.

    Vastaa

29. Hami­lo, olen var­maan lukenut ne samat jutut kuin sinä, mut­ta min­ulle jäi kyl­lä sel­l­ainen kuva että Kreikan val­tio omis­taa toki vaik­ka hotelle­ja tai osakkei­ta (ainakin jälkim­mäisiä muuten myös Suomen val­tio), mut­ta siihen ilmoitet­tuun sato­jen mil­jar­di­en omaisuuten oli kyl­lä las­ket­tu paljon muu­takin tyyli­in lent­to­kent­tiä ja muu­ta infraa jon­ka val­tio nyt yleen­sä omistaa.

    Ongel­ma ei jokat­a­pauk­ses­sa ole mielestäni se että val­ti­ol­la on omaisu­ut­ta, vaan se että sen tuot­to on huono. Meil­läkin nousee itku­raivari jos julki­nen puoli kehtaa ehdot­taa että vaikka­pa kiin­teistöi­hin sido­tun pääo­man tulisi tuot­taa jotain vuokraa. Sit­ten ihme­tel­lään yksityistämisvimmaa.

    Vastaa

30. Ei Kreik­ka kykene myymään omaisu­ut­taan tässä ajassa,tai jos kyke­nee niin arvo on olematon.
    Ehkä joskus tule­vaisu­udessa, kun olot ovat vaki­in­tuneet, omaisu­us voidaan real­isoi­da velan maksuun.
    Hyvä esimerk­ki huonos­ta mallista on Suo­mi, joka real­isoi huonoina aikoina merkit­tävän osan kansal­lis­es­ta var­al­lisu­ud­es­ta pilkkahin­taan esim Nokia myyti­in ulko­maille kun osak­keen hin­ta oli matalimmillaan .

    Tuo 60 mil­jardin tuki­ra­has­to on vähän kuin housu­un pis­saisi, ei sil­lä mitään estetä.

    Yksi syy epälu­ot­ta­muk­sen takana on EU:n sisäi­nen verokil­pailu. Kun Sak­san vaalit voit­ti­vat oikeis­to­laiset, jot­ka lupa­si­vat suuria veroalen­nuk­sia niin sijoit­ta­jien ensim­mäi­nen johtopäätös oli, että Sak­sa eivätkä muutkaan EU-val­tiot kykene mak­samaan lainojaan.
    Samoin Engalnnin kon­ser­vati­ivien voit­to pisti epäilemään, että Englan­ti keven­tää vero­tus­taan ja jät­tää lainat maksamatta.

    Ei kysymys ole pelkästään Kreikas­ta vaan koko Euro ja EU-alueesta, jon­ka pitkän ajan mak­sukyky on asetet­tu kyseenalaiseksi.

    Tuo mitätön 60 mil­jar­dia vain vahvis­taa käsi­tys­tä, että EU ‑ei ole enää kykyä ja tah­toa mak­saa lainat takaisin.

    USA:n tilanne on toinen, sil­lä suurin veronkan­ta­ja on liit­to­val­tio, eikä verokil­pailua ole kuin nimek­si EU:iin verrattuna 

    Tuo setelira­hoi­tus ja kohtu­ulli­nen inflaa­tio olisi saat­tanut pelas­taa tilanteen, mut­ta siihen olisi pitänyt men­nä jo syksyllä.
    Nyt se tuskin enää vahvistaa

    Vastaa

31. Olette kai jo kaik­ki avan­neet val­u­ut­ta (esim. $) tilin. Euroil­la ei kauaa maail­mal­la mak­sel­la, vai­hdet­tavu­us voi olla pian neu­vos­to-ruplan luokkaa.

    Vastaa

32. Peru­sope­tus oli, että ker­ran alka­nut inflaa­tio on mah­do­ton pysäyttää.

    Miten se on sit­ten saatu pysäytettyä?

    Vastaa

33. Euro-zone on yhtä uskot­ta­va kuin kun­tay­htymä, jos­sa on mukana velka­isia kun­tia, hyvin velka­isia kun­tia ja erit­täin velka­isia kuntia.

    Kun­nat tap­pel­e­vat keskenään kun­tay­htymän kuluista eivätkä luo­ta toisi­in­sa tipan vertaa. 

    Rahoi­tus­markki­nat eivät luo­ta kun­ti­in. Niipä kun­tien luo­to­tus­ta hoitaa lähin­nä kun­tien omis­ta­ma Kun­tara­hoi­tus Oyj.

    Nyt ollaanko rak­en­ta­mas­sa EU:lle Suomen Kun­tara­hoi­tus­ta vas­taavaa EURO-rahoitusta?

    Vastaa

34. Jos uskotte setelira­hoituk­seen, ostakaa maa­ta, kiin­teistöjä, vakavarais­ten fir­mo­jen osakkei­ta jne. Jos ette, jem­matkaa sukanvarteen.

    Minä aion remontoida.

    Vastaa

35. Pankit, jot­ka ovat luot­to­ja myön­täneet ovat vuosikau­sia naut­ti­neet korkeista koroista. Mitä virkaa koroil­la on, jos ei niihin sisäl­lykään riskipreemio­ta? Se on vain sosial­is­mia. Val­tio allokoi pääo­maa miten mielii.

    Vastaa

36. “Tuo 60 mil­jardin tuki­ra­has­to on vähän kuin housu­un pis­saisi, ei sil­lä mitään estetä.”

    Lainan­ot­to­val­tuuk­sia on 600 mil­jar­dia. Kork­manin mukaan (ja maid­en velkoi­hin suh­teut­taenkin) se on jo riittävästi.

    Nyt velkaiset maat eivät kaadu syli­in ainakaan heti. Tästä kyl­lä seu­raa kep­pikuria niille velka­maille eli suu säkkiä myöten. Talouden kasvu voi vähän kär­siä, mut­ta se mitä on, ei perus­tu velalle.

    Tiedemies: “Minä aion remon­toi­da.” Joko syöt tai investoit. Voit päät­tää myöhem­min, kumpaa teit.

    Vastaa

37. Luu­len­pa että tänään yritetään sopia EU:n min­is­terei­den kesken paketista, joka ei ole setelira­hoi­tus­ta mut­ta jät­tää sen kuitenkin ongelmien viimekä­tisek­si ratkaisumah­dol­lisu­udek­si. Kun nyt on tälle “sol­i­daariselle” tielle lähdet­ty, ei tai­da olla paljon vai­h­toe­hto­ja. Eli val­tiot takaa­vat komis­sion kaut­ta tois­t­en­sa velko­ja, ja jos takaa­jat eivät kykene mak­samaan, käyn­nis­tetään setelipaino.

    Ja siinä määrin kuin maat takaa­vat tois­t­en­sa velko­ja, sän­til­lis­ten maid­en velko­jen korkoon leiv­otaan sisään vähem­män sän­til­lis­ten default-riski.

    Vastaa

38. Kum­ma kun asi­aan ei ole ajois­sa varauduttu.Kaikki perus­tuu hui­jauk­seen. Hyvä artikkeli.

    http://www.talouselama.fi/uutiset/article161228.ece

    Huo­matkaa, että tämä on kir­joitet­tu jo vuon­na 2005.

    Vastaa

39. Mon­et ovat ennakoi­neet sen, mihin val­tioiden yletön velka­an­tu­mi­nen johtaa ja ovat tehneet lama-aikana kul­ta- ja hopeasi­joituk­sil­la hyvät rahat. Kun setelira­hoi­tus ja inflaa­tio jyl­läävät, niin kul­tasi­joi­tus on hyvä turvasatama.

    Ja jos kul­lan hin­nan viimepäiväistä kehi­tys­tä kat­soo, niin näyt­tää siltä, että markki­nat eivät oikein usko EU johtajiin.

    Vastaa

40. Onhan se sel­l­aista jut­tua kuten Kim­mo Kiljunenkin tote­si, että näin­hän kaik­ki kansane­dus­ta­jat ovat ennenkin menetelleee — mitä tulee matkalip­pu­jen uudelleen reiti­tyksin kanssa.

    Mut­ta EU-touhus­sa on aivan pöyristyt­tävää se, että lob­bar­it touhuis­saan tekevät sel­l­aisia touhu­ja (siis kenenkä hyväk­si) , että kuka­pa lob­barien touhuista selvää saa.

    Eikä Suomen kansane­dus­ta­jien toimis­takaan kukaan tot­ta kai­va esi­in, että ovatko kuoro­laula­mas­sa omia etu­jaan ennem­minkin kuin kansan etu­ja — köy­hät kun eivät oikein mil­lään taval­la seli­ty kansane­dus­ta­jien pir­taan kuin vaalien alla.

    Ja kun uusi kansane­dus­ta­ja tulee val­i­tuk­si ja menee 1. ker­taa työ­paikalleen, niin vah­times­tarien 1. toime­na tulisi olla osoit­taa uudel­la edus­ta­jalle käteen­sä “rät­ti ja pesusanko”,
    mil­lä sit­ten uusi edus­ta­ja put­saisi tilansa ennen aset­tumis­taan ja “loikoilu­aan”.

    Nyt vaan kansane­dus­ta­jat odot­tel­e­vat avus­ta­jansa net­tikir­jet­tä, että nyt on hyvä men­nä “kop­pi­in” odot­ta­maan ja aloit­ta­maan 1. rus­taus­ta esitet­täväk­si suures­sa salissa.

    Näin se vaan potut­taa — ainakin minua.

    Vastaa

41. Jotenkin luotan enem­män ‘EU-byrokraat­tien’ asiantun­te­muk­seen tässä asi­as­sa (heitän siel­lä pitäisi riit­tää, ja kansal­lis­val­tiois­sa omansa) kuin vaikka­pa näi­hin puheisi­in omaisu­u­den myyn­nistä. Eikös se ole vähän sama asia, kuin että jos jokin yksi­ty­istalous ei kykenisi mak­samaan asun­to­lainaansa, vaan että lisää pitäisi laina­ta, niin siihen neu­vo olisi, että myykää se asun­to. Sit­ten pitäisi men­nä vaan vuokralle. Miten val­tio menee vuokralle?
    Olen Iiro Viinasen puheista saanut käsi­tyk­sen, että Suo­mi oli lähel­lä vas­taavaa tilan­net­ta 90-luvul­la. Miltähän Suomes­sa kuu­lostaisi puheet, että myykää ensin kansal­li­so­maisu­udet, tehtaat ja met­sät, ja tulkaa sit­ten uud­estaan hat­tu kouras­sa luukulle?
    Teo­ri­oil­la kikkailuista ei myöskään ole aina kovin paljon hyö­tyä reali­teet­tien maailmassa.

    Vastaa

42. Tukipaket­ti eli eili­nen val­tu­us 600 mil­jar­dia + Kreik­ka 110 mdr + Islanti 30 mrd ja Latvia 7,5. Olisiko 1/2‑vuoden korkoi­neen 750 mil­jar­dia sit­ten se sum­ma, joka kuluu lainoihin?

    EU:n bkt 2009 = 15 590 mrd. $ (2009 arvio) mii­nus (Irlan­ti 117 mil­jar­dia USD + Espan­ja 885,5 mil­jar­dia USD + 1 809 mil­jar­dia + Por­tu­gali 203,947 mil­jar­dia USD + Kreik­ka 242,88 mil­jar­dia USD + Latvia 29,21 mil­jar­dia USD) = 12 300 miljardia. 

    Jos Englan­ti eivätkä muutkaan jää pois, se on sit­ten 6 % lainaa­jien BKT:sta, jos siis koko pot­ti menee lainat­tavak­si saakka.

    Ilmeisen huonot ajat tulos­sa. Taitaa olla hel­poin­ta kui­tata setelielvy­tyk­sel­lä / inflaa­ti­ol­la? Voinee haarukoi­da, että nykyi­nen ennuste­laitosten 1,5–2 %:n “poh­jain­flaa­tio” + 3 % (eli puo­let paketista, joka riit­tää parik­si vuodeksi)?

    Vastaa

43. Jotain hyvääkin sen­tään. Vien­ti­te­ol­lisu­us var­maan hyk­ertelee ja paran­telee markki­nao­suuk­si­aan ei-euro­mais­sa kuten Venäjäl­lä, Bri­tan­ni­as­sa, Ruot­sis­sa ja USAssa.
    Euron halpen­e­m­i­nen toimii kuin enti­saiko­jen devalvaatio.

    Vastaa

44. “Miltähän Suomes­sa kuu­lostaisi puheet, että myykää ensin kansal­li­so­maisu­udet, tehtaat ja met­sät, ja tulkaa sit­ten uud­estaan hat­tu kouras­sa luukulle?”

    Suomelle kävi juuri näin, tosin vapaae­htois­es­ti. Pörssiy­htöi­den omis­tus siir­tyi 70 %:sti ulkomaille.
    Suo­ma­laiset myivät omis­tuk­sen­sa kun niiden arvo oli alimmillaan.

    Vastaa

45. “Ja jos kul­lan hin­nan viimepäiväistä kehi­tys­tä kat­soo, niin näyt­tää siltä, että markki­nat eivät oikein usko EU johtajiin.”

    Eivät sijoit­ta­jat uskokaan poli­it­tisi­in päättäjiin.
    Puheet ovat niin ristiriitaisia.
    Samaan aikaan kun val­tiot velka­an­tu­vat niin poli­it­tiset päät­täjät lupaa­vat suuria veronkevennyksiä.Saksa etunenässä

    Vastaa

46. Liian van­ha, sin­ul­la menee nyt yksi­tyiset ja julkiset rahat sekaisin. Suomen pörssiy­htiöi­den myyn­nil­lä ei ollut mitään tekemistä Suomen val­tion raha­pu­lan kanssa. Eivätkä toisaal­ta niistä saadut myyn­ti­t­u­lot aut­ta­neet val­tion raha­pu­laan sitä taik­ka tätä. Val­tiokin tietenkin myi jotain, kuten Son­er­an, mut­ta sen olisi juuri kan­nat­tanut hoitaa koko myyn­ti siel­lä 1990-luvun puolel­la eikä odot­taa dotcom-romahdusta. 

    Ricar­dolle sanois­in taas Kreikan val­tion omaisu­u­den myymis­es­tä, että tietenkin pätee se, että sit­ten niiden val­tion toim­into­jen kus­tan­t­a­mi­nen, joi­hin sitä omaisu­ut­ta tarvi­taan, kallis­tu­vat. Mut­ta ennen kuin EU-maat tuli­vat apu­un, Kreikan lainansaan­tikin oli kallis­tunut rajusti. Sil­lä omaisu­u­den myymisel­lä se olisi siis pystynyt vält­tämään ne korkeam­mat korkokulut. 

    Toinen asia on sit­ten, että jos val­tio omis­taa jotain teol­lisu­usyri­tyk­siä, niin ne pitäisi kyl­lä pan­na ehdot­tomasti lihoik­si. Val­tion tehtävä ei ole pyörit­tää teol­lisu­ut­ta, vaan se on järkeväm­pää jät­tää yksityisille.

    Vastaa

47. Kjr63
    “Pankit, jot­ka ovat luot­to­ja myön­täneet ovat vuosikau­sia naut­ti­neet korkeista koroista. ”

    Ei vaan täysin päin­vas­toin. Vuosikau­sia Kreikan ja muiden surkeasti talout­taan hoitavien maid­en lainat ovat olleet liian halpo­ja, mikä taas on oma­l­ta osaltaan mah­dol­lis­tanut niiden velka­an­tu­misen. Vas­ta viimeaikoina roska­maid­en korot ovat pom­pan­neet kattoon.

    Jos korot oli­si­vat olleet korkeampia, pää olisi tul­lut kreikkalais­ten vetävän käteen paljon aikaisem­min ja siis toiv­ot­tavasti sen ver­ran matalem­mal­la tasol­la, etteivät olisi vetämässä koko euroop­paa mukanaan.

    Ja liian van­han on ihan turha syyt­tää Sak­san oikeis­toa tästä kri­i­sistä, tämän ongel­man pohjusti hyvin Ger­hard Schröderin sosial­is­ti­hal­li­tus 2000-luvun dot­com-kuplan jälki­main­ingeis­sa, kun se Ran­skan kanssa käytän­nössä nol­lasi emu-sään­tö­jen merk­i­tyk­sen. Eli se mitä isot edel­lä, pienet perässä.

    Vastaa

48. Osmo sai sit­ten halu­a­mansa: http://www.hs.fi/talous/artikkeli/EKP+alkaa+ostaa+valtioiden+velkapapereita/1135256730144

    Val­tioiden velka­pa­perei­den ost­a­mi­nen on mod­erni ver­sio rahan painamis­es­ta. Tosin samal­la EKP ilmoit­ti ryhtyvän­sä toimi­in pois­taak­seen luo­mansa lik­vidi­teetin markki­noil­ta, joten suo siel­lä ja vetelä täällä.

    Vastaa

49. Kjr63:

    Pankit, jot­ka ovat luot­to­ja myön­täneet ovat vuosikau­sia naut­ti­neet korkeista koroista. Mitä virkaa koroil­la on, jos ei niihin sisäl­lykään riskipreemiota? 

    Pop­ulis­tiset väit­teet Euroopan val­tion­lain­o­jen val­tai­sista korko­tuo­toista ovat perättömiä.
    Val­taosa myös Etelä-Euroopan lain­oista on annet­tu hyvin alhaisil­la koroil­la, riskipreemiot ovat nousseet vas­ta tänä keväänä.

    Vastaa

50. Liian van­ha:

    Pörssiy­htöi­den omis­tus siir­tyi 70 %:sti ulkomaille.
    Suo­ma­laiset myivät omis­tuk­sen­sa kun niiden arvo oli alimmillaan.

    Esitäpä joku lähde tuolle väit­teelle­si suo­ma­lais­ten myyn­nistä kurssien ollessa alimmillaan.
    Omaan mieleeni ei tule kuin yksi näin jälkivi­isaasti suurek­si virheek­si osoit­tau­tunut myyn­nin ajoi­tus: Vasem­mis­to (Erk­ki Tuomio­ja vas­tu­ullise­na min­is­ter­inä) esti Son­er­an myyn­nin kokon­aan ulko­maille. Onnek­si iso siivu sen­tään saati­in myy­tyä huippuhinnalla.

    Itse en ainakaan tiedä yhtään kat­tavaa tutkimus­ta pörssiy­htiöi­den suo­ma­lai­somis­tuk­sen todel­lis­es­ta kehi­tyk­ses­tä. Arvopa­perikeskuk­sen (Euro­clear) tilas­tois­sa ei näy se, että iso osa suo­ma­lai­somis­tuk­ses­ta tapah­tuu nykyään ulko­mais­ten yhtiöi­den kaut­ta. (en tarkoi­ta veroparati­isien kaut­ta tapah­tu­vaa hämäräomis­tus­ta, vaan ihan lail­lista vero­su­un­nit­telua kuten vaik­ka Ehrn­roo­tien Wärt­silä-omis­tus­ta Fiskarsin ruot­salaisen tytäry­htiön kautta).

    Vastaa

51. EU ja EKP on nyt sit­ten päät­tänyt käyn­nistää setelira­hoituk­sen ja markki­nat on täysin eufo­ri­as­sa — Helsin­gin pörssi vajaat 8% nousus­sa täl­lä het­kel­lä, Pohjo­la pank­ki yli 18%. Kri­isi on pelastet­tu ja kaikkien pitäisi olla kait nyt onnellisia.

    Aika valju fiilis kuitenkin jää. Pankkien riskit kaadet­ti­in veron­mak­sajien niskaan ja pankit kuit­taa­vat huikeat tuo­tot tästäkin oper­aa­tios­ta. Samal­la esim. omat käteisenä ole­vat säästöt jäävät käyn­nistyvän inflaa­tion armoille.

    Onko tässä touhus­sa enää mitään järkeä? Mik­si pankkien markki­naris­ki on jär­jestelmäl­lis­es­ti ulkois­tet­tu veron­mak­sajille. Mik­si esim. taval­lisen duu­nar­in pitäisi enää jak­saa töitä ja kan­taa vas­tu­u­ta, kun muutkaan ei sitä tee. Ei tämä touhu ainakaan vero­ja kan­nus­ta maksamaan.

    Miten voi ulkois­taa itsen­sä ja rahansa tästä järjestelmästä…

    Vastaa

52. Muis­tan HS:n pääkir­joituk­sen viime viikol­ta, jos­sa Euro­maat jaet­ti­in moral­isoiden tuot­ta­ji­in ja kulut­ta­ji­in. Mut­ta eikö ole niin, että maa joka pyrkii tuot­ta­jak­si, kuten Sak­sa ja muut vien­nistä riip­pu­vaiset maat, tekee toi­sista kulut­ta­jia nou­dat­taes­saan vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta suo­si­vaa poli­ti­ikkaa. Tiukan palkkakurin takia koti­markki­noiden kysyn­tä on heikkoa. Sik­si sak­salais­pääo­mat ovat pää­tyneet paisut­ta­maan mm Espan­jan kiin­teistöku­plaa. Espan­jan val­tio on toimin­ut käsit­tääk­seni vas­tu­ullis­es­ti. Bud­jetit oli­vat yli­jäämäisiä ennen finanssikri­isiä ja kuplan puhkeamista.

    Vastaa

53. “Vasem­mis­to (Erk­ki Tuomio­ja vas­tu­ullise­na min­is­ter­inä) esti Son­er­an myyn­nin kokon­aan ulko­maille. Onnek­si iso siivu sen­tään saati­in myy­tyä huippuhinnalla.”

    Nyt val­tio yrit­tää ostaa itselleen teley­htiötä, jot­ta saisi verkon jon­ka avul­la ei vakoil­la suomen valtiosalaisuuksia.Häkämieshän tätä uhoaa koko ajan . Sen lisä­ki val­tio rak­en­taa omaa verkkoa joka mak­saa sato­ja miljoonia.
    Kun verkon hallinta on ulko­mail­la niin kukaan ei tiedä kuka kuun­telee ja nyt ainakin Ruot­si seu­raa aivan viral­lis­es­tikin Suomen liikennettä.

    Mitä tulee Son­er­an myyn­ti­i­in niin se ei onnis­tunut siitäkään syys­tä, että aina suuris­sa osakekaupois­sa on myös rajoituk­sia seu­raav­ille anneille tai myynneille.
    Niin­pä Son­er­an ensim­mäisessä annis­sa val­tio jou­tui lupaa­maan sijoit­ta­jille ja kir­ja­maan myös sop­parei­hin, että se ei tuo uusia eriä markki­noille määräaikaan.
    Tuo­hon mainit­se­maasi pikku erään val­tio sai luvan.

    Sama kos­kee kaikkia suuria osakekaup­po­ja: Son­era myis Ven­na­mon aloit­ta­man GSM verkon USA:sta ja sai parin mil­jardin sijoituk­ses­ta 24 miljardia.
    Täl­laisia sum­mia vain ei mak­se­ta rahan vaan tämäkin tuli Deutsche Tele­comin osakkeina ja niiden mukana oli sop­paris­sa ehto, että ne voivain myy­dä tipoittain,
    Ja niin­pä IT kuplan puh­jet­tua noiden osakkei­den arvo ehti laskea noiden myyn­ti­ra­joi­tusten vuok­si ja niistä saati­in lop­ul­ta n 8 miljardia.

    Sen sijaan Son­er­an myyn­ti oli tyh­mää sil­lä nyt ruot­saliset kuun­tel­e­vat esteet­tä ja Venäjä, Turk­ki ja Euraa­sia tuot­tavt vuodessa enem­män osinko­ja kuin Suomen val­tio sai myyntihintaa.

    Kyl­lä Ven­namo oli viimeinen liikemies Son­er­an joh­dos­sa, sen jäl­keen on pelle­jä riit­tänyt keräämässä erorahoja

    Vastaa

54. Mie­lenki­in­toinen lausun­to Van­haselta. Hän sanoo:

    “Hyvänolon­tun­teeseen ei kuitenkaan saa tuu­dit­tau­tua, vaan tarvi­taan lisää toimia. 

    Julk­istalouden velka­an­tu­mi­nen EU-mais­sa on pidet­tävä kurissa. 

    EU-maid­en on lisäk­si vahvis­tet­ta­va kil­pailukykyään niin, että valmis­te­taan vain tavaroi­ta, jot­ka käyvät kaupaksi.”

    EU siis lopet­taako val­tavia sum­mia nielevät yli­jäämävil­jan interventio-ostot.

    Vastaa

55. Tuostapa tuo­ta infoa löy­tyy osakkei­den omistuksista.
    Mut­ta tämä tilas­to on jo 2005 jälkeisetä tilanteesta ja tilanne hie­man paran­tunut 90-luvusta-

    http://www.bof.fi/Stats/default.aspx?r=/tilastot/arvopaperimarkkinat/osakkeet/ulkom_osakeomistus_chrt_fi

    Vastaa

56. Tietyn val­tion omaisu­u­den myyn­ti sekä Suomes­sa että Kreikas­sa on ja olisi toki järkevää, edelleen. Täl­löin puhutaan fir­moista, joil­la ei ole kansal­lista merk­i­tys­tä. Mut­ta tämä vai­htelee mait­tain. Voisin kuvitel­la, että tur­isti-Kreikas­sa hotel­liketjut vas­taa­vat paperite­htai­ta Suomes­sa (kum­mal­lakaan ei siis ole kansal­lista merk­i­tys­tä enää, lähin­nä muis­to­ja). No eikun myyn­ti­in vaan. Suomen val­tion omis­tuk­sista kaik­ki ei ole pörssis­sä. Se että Suomen pörssis­sä omis­tu­so­su­udet mait­tain vai­htel­e­vat on eri asia kuin puhua kansal­li­so­maisu­u­den myyn­nistä (mikä pros­ent­tio­su­us ulko­maisu­udel­la omis­tuk­sel­la kul­loinkin on pör­sis­sä on suo­ma­lais­ten arjen kannal­ta merk­i­tyk­setön­tä). Nokia esimerkik­si ei ole Suomen kansal­li­so­maisu­ut­ta vaan lähin­nä kai monikansalli­nen fir­ma, myös omis­tuk­sen suh­teen. Men­taal­i­ta­sol­la Suo­ma­lainen (ja sil­lä on merkitystä).
    Eikä val­tio voi pistää yht’äkkiä lihoik­si kaikkea myytävis­sä ole­vaa omaisu­ut­taan. Se on hidas prosessi.
    Evert The NeveR­est: “EU siis lopet­taako val­tavia sum­mia nielevät yli­jäämävil­jan interventio-ostot.”
    Kai se nyt jo on tul­lut selväk­si, että Vil­jeli­jöi­den EU on monin ver­roin suurem­pi ‘val­tio’ kuin Kreik­ka (läh­es puo­let EU-bud­jetista kai vieläkin). Maat­aloustuet ovat nimit­täin ainakin Suomes­sa osa ‘maan­puo­lus­tus­ta’. Se vaan huolestut­taa sodan tulessa, että jos öljyn (ym.) tulo katkeaa ja pel­to­ja kyn­tämään tarvi­taan hevosia, niin onko meil­lä Suomes­sa hevosia omavarais­es­ti tarpeek­si? Vai pitäisikö tälle asialle kehit­tää jokin uusi EU-tuki, Hevostuen raken­ner­a­has­to, ja tätä tuke­maan Kansalli­nen Hevostukirahasto.

    Vastaa

57. Tähän men­nessä tapahtunutta:

    1) tehti­in rahoi­tus­paket­ti, jon­ka kokoa ei media ole pystynyt pal­jas­ta­maan: 440–750 miljardia

    2) Ei tiede­tä, dumpataanko lisää rahaa pankki­jär­jestelmään vai vai­hde­taanko lainoja

    3) eli deflaa­tio vai inflaatio

    4) Ei tiede­tä, mon­tako euroa takaa­jille toteutuu

    5) Kenet tai mikä pelastet­ti­in: Kreik­ka, oli­ivi­val­tiot, euro, EU, val­u­ut­ta­jär­jestelmä, maail­man­talous, pankit, kulut­ta­ja vai kaik­ki hyvä…

    Asiantun­ti­joiden onkin parem­pi olla nyt hiljaa.

    Vastaa

58. Eilen euro vahvis­tui ripeästi dol­lari­in näh­den 1,26 tasol­ta yli 1,30 tasolle eli yli kolme pros­ent­tia. Sit­ten tuli puskista Euroopan keskus­pank­ki ja sanoi lunas­ta­vansa velka­kir­jo­ja. Euro putosi vuo­den alim­malle tasolle ja jatkaa laskuaan.

    Mitä euron lasku merk­it­see. Se merk­it­see sitä, että kun dol­lari on maail­man val­u­ut­ta ja lainat ovat dol­lar­ipo­h­jaisia niin velan arvo kas­vaa samas­sa suh­teessa ja korko­taak­ka nousee enem­män kuin samas­sa suhteessa.

    Euron vuo­den korkein noteer­aus on 1,52 ja alin 1,26. Tätä kir­joitet­taes­sa euro on pudon­nut jo 1,27 dol­lari­in. Jos euro jatkaa laskuaan, niin Kreikan kuin Suomenkin velkataak­ka kas­vaa kaiken aikaa.

    Euroopan keskus­pank­ki teki val­lan kum­mallisen ja vahin­gol­lisen ulostu­lon ja vei uskot­tavu­u­den koko paketilta.

    Vastaa

59. Evert The NeveR­est: Jos Suomen velkataak­ka on eurois­sa, niin se piene­nee sitä mukaa kun euron arvo las­kee. Jos se jos­sain muus­sa val­u­u­tas­sa, niin se kas­vaa, kun euron arvo laskee.

    Vastaa

    1. Min­ua lähin­nä ihme­tyt­tää se, että miten eurosta tulee dol­lari­in näh­den roskaval­u­ut­ta, jos EKP har­ras­taa saman­laista setelira­hoi­tus­ta kuin FED, joka viikon­lop­un aikana myös ilmoit­ti lisäävän­sä radan tar­jon­taa. Mut­ta pyritään siihen, että Euro palau­tuu van­haan arvoon­sa. Se taisi joitakin vuosia sit­ten olla
       0,8 dol­lar­in pinnassa. 

       Vastaa

60. EKP sanoo, että velkokir­jo­jen lunas­t­a­mi­nen ei tapah­du setelirahoituksella.

    Se mikä on var­maa niin nyt siir­tyy euro-rahaa ja vauhdil­la dol­lar­ipo­h­jaisille val­u­ut­tatileille. Jopa yksi­tyiset ihmiset tekevät sitä. On menos­sa val­u­ut­ta­pako eikä setelirahoitus.

    Vastaa

    1. Se mikä on var­maa niin nyt siir­tyy euro-rahaa ja vauhdil­la dol­lar­ipo­h­jaisille val­u­ut­tatileille. Jopa yksi­tyiset ihmiset tekevät sitä. On menos­sa val­u­ut­ta­pako eikä setelirahoitus.

       Kuu­lostaa aivan siltä, kuin euron kurssi syöksy­isi alaspäin tun­ti tunnilta…
       Yhdys­val­lat eivät päästä dol­lar­ia vahvis­tu­maan euroon näh­den. Jos Aasian val­u­u­tat vahvis­tu­vat, sitä tuskin kukaan suree.

       Vastaa

61. EKP ilmoit­ti myös imeven­sä syn­tyneen rahan markki­noil­ta, eli peri­aat­teessa tämä ei ole setelira­hoi­tus. Krug­man toteaa että toiv­ot­tavasti pank­ki ei ole tosis­saan, point­ti­na että korkeampi inflaa­tio tek­isi sopeu­tu­mis­es­ta Etelä-Euroopas­ta helpom­paa ja ennen kaikkea real­is­tisem­paa: “Sup­pose that Speece or Grain need to get rel­a­tive prices down 15 per­cent over the next five years. If the euro­zone has 1 per­cent infla­tion, that’s 10 per­cent defla­tion in the periph­ery. If the euro­zone has 3 per­cent infla­tion, all you need is sta­ble prices.”
    http://krugman.blogs.nytimes.com/2010/05/10/shock-and-uh/

    Vastaa

    1. Ei EKP teit­enkään ole tosis­saan. EKP:llä on inflaa­tio­tavoite, ei rahan­määrä­tavoitet­ta. Jos talous alkaa elpyä tämän raharuiskeen takia niin, että hin­to­jen ja palkko­jen kierre kiihtyy, sil­loin EKP tietysti kiristää raha­hano­ja. Paljon suurem­pia sum­mia se syysi markki­noille pankki­jär­jestelmän kaut­ta ja siel­lä se raha edelleen on amerikkalaista asun­toku­plar­alaa torjumassa.

       Vastaa

62. 0.86 ja vien­ti veti kuin Ukko-Pekka

    Vastaa

63. Osmo:

    Ei EKP teit­enkään ole tosissaan.

    Niin toiv­ot­tavasti ei oo, mut­ta valitet­tavasti se on ainakin aikaisem­min ollut tosis­saan. Vaik­ka euroalueen NBKT on ihan hul­lu­na jäl­jessä trendis­tä (eli tarvit­taisi­in selvästi 2% nopeam­paa inflaa­tioo) EKP on tyy­tynyt alle 2% inflaatioon.

    Nyt on toki toivoa, että se vih­doin ja viimein työn­tää markki­noille enem­män rahaa, että NBKT-kuop­paa saadaan umpeen.

    Vastaa

64. Län­si­maat näyt­tävät ole­van eniten velkaantuneita:
    http://buttonwood.economist.com/content/gdc?source=features_box4

    Suurim­mat USA:n velko­jat ovat Kiina, Japani ja öljyn­tuot­ta­ja­maat. Voimakas dol­lar­in ja euron inflaa­tio, esim. 5% vuodessa seu­raa­van 10 vuo­den ajan, voisi olla hyvä jut­tu velko­jen kannal­ta. Se söisi ulko­maid­en velko­ja, lisäisi län­si­maid­en vien­tiä ja yhdessä matal­ien korko­jen kanssa aut­taisi myös län­si­maid­en velka­an­tunei­ta kansalaisia.

    Vastaa

65. Tuo Irlan­nin vel­ka (867 mil­jar­dia) tun­tuu koval­ta. Onhan kuva ja luku todel­la oikein?

    Vastaa

66. Tosi­aan joku kuvios­sa mät­tää pahasti. Kreikan bkt on sen­tään kaksinker­tainen Irlan­ti­in ver­rat­tuna. Tuo Irlan­nin velka­määrä olisi tuon kuvion mukaan nelink­er­tainen Kreikkaan ver­rat­tuna. Kuitenkin Kreikan val­tion­ve­lan %-osu­us on noin kaksinker­tainen Irlan­ti­in ver­rat­tuna. Voisiko joku viisas ker­toa, miten tuo on mahdollista.

    Vastaa

67. Kar­tan mukaan ‘parhaiden’ joukos­sa on Venäjä, Iran, Intia, Kaza­khstan, Bolivia jne. Ovatko nuo niitä val­tioi­ta jois­sa on elet­ty ‘suu säkkiä myöten’ ja joista muiden pitäisi ottaa mallia?

    Mikko V: Voisiko joku viisas kertoa

    Onko kukaan vii­saista pere­htynyt tuo­hon Japani caseen, mikä siel­lä mät­tää. Kuva ahk­eras­ta, ystäväl­lis­es­tä, tun­nol­lis­es­ta, laadukkai­ta tuot­tei­ta tekevästä Japani­lais­es­ta ei lainkaan synkkaa noiden ‘vararikon par­taal­la’ uutis­ten kanssa. Sopi­iko Japani­in nuo Kreik­ka kri­ti­ik­it huonos­ta val­tion­hallinnos­ta, har­maas­ta taloud­es­ta ja kor­rup­toituneista virkamiehistä. Vai onko muitakin teitä talouden kuralle saamiseksi?

    Vastaa

68. Mikko V:

    Tuo Irlan­nin vel­ka (867 mil­jar­dia) tun­tuu koval­ta. Onhan kuva ja luku todel­la oikein? 

    Tuon New York Timesin “velka­verkon” numerot ovat tosi­aan herät­täneet kysymyk­siä. Itsekin meinasin suo­raan vas­ta­ta, että tuo mainit­se­masi Irlan­nin luku on aivan pielessä. Irlan­nin val­tion­vel­ka 2009 lopus­sa oli vain 75 miljardia.

    Mut­ta NYT:n luvut eivät olekaan val­tioiden vel­ka­luku­ja, vaan maid­en julk­isy­hteisö­jen, yri­tys­ten ja yksi­ty­is­ten ULKOMAISEN velan kokon­ais­määrät. Siinä eivät siis näy maan sisäiset velat (vaikka­pa kreikkalais­ten pankkien ja yksi­ty­is­ten omis­ta­mat Kreikan valtionlainat).

    Luvut ovat peräisin luotet­tavas­ta läh­teestä, kan­sain­väliseltä jär­jeste­ly­pankil­ta (Bank for Internal­tionl Set­tle­ments, BIS) tästä raportista:
    http://www.bis.org/statistics/provbstats.pdf#page=74

    Vastaa

    1. Kiitos Pekka vas­tauk­ses­ta. Olin uno­htanut vas­ta­ta tuo­hon. Sil­lä sivus­tol­la, jol­ta tuon kuvan skan­nasin, kävi selvästi ilmi, että kyse oli yksi­tyis­es­tä ja julkises­ta velas­ta, siis taval­laan maariskistä.

       Vastaa

69. Krug­manil­ta palaa her­mot sak­salais­ten kanssa, enkä ihmettele. Krug­manin point­ti on edelleen se päivän­selvyys että kun val­u­ut­takurssit eivät jous­ta niin palkko­jen pitää jous­taa, eli alen­tua suh­teessa Sak­saan Etelä-Euroopas­sa, Bal­ti­as­sa ja muis­sa kri­isi­mais­sa. Olen samaa mieltä siitäkin että lisää palkka­jous­to­ja on nollavas­taus kun niil­lä nyt vaan on rajansa. http://krugman.blogs.nytimes.com/2010/05/17/et-tu-wolfgang/

    Vastaa

70. Nyt on vuorossa Unkari, jon­ka talous­lu­vut ovat aivan muu­ta kuin on ker­rot­tu. Euron arvo las­kee jyrkästi ja talous rom­ah­taa romahtamistaan.

    Ehkä tästä sit­ten päästään pikkuhil­jaa Karl Marx­in visioimaan ihan­ney­hteiskun­taan, mis­sä raha menet­tää tarkoituk­sen­sa ja kaik­ki anta­vat mitä voivat antaa ja kaik­ki saa­vat tarpei­den­sa mukaan. 

    EU onnis­tuuko siinä mis­sä punaiset khmer­it epäon­ni­tu­i­v­at? Jää nähtäväksi.

    Vastaa