Setelirahoitusta pöytään

EU pitää krii­si­ko­kouk­sen tor­juak­seen mark­ki­noi­den tuo­mio­ta huo­mi­saa­mu­na pörs­sien avau­tues­sa. Kyse ei ole krei­kas­ta, vaan sii­tä, mitä tämä New York Time­sin kuva ker­too. (Kii­tok­set lin­kis­tä nimi­merk­ki TL:lle) Luvut ovat dol­la­rei­ta. Ame­rik­ka­lai­seen tapaan tril­joo­nil­la tar­koi­te­taan bil­joo­nia. En tie­dä min­kä päi­vän vaih­to­kurs­sin mukaan. Kuvas­ta saa isom­man klikkaamalla. 

Jos vel­kai­set EU-maat jou­tu­vat mak­sa­maan lai­nois­taan kor­ke­aa ris­ki­kor­koa, ne jou­tu­vat tiel­le, jol­ta ei ole paluu­ta. Tämä on tor­jut­ta­va taval­la tai toisella.

Se tapa ei voi olla pan­na näi­tä vel­ko­ja mui­den EU-mai­den veron­mak­sa­jien mak­set­ta­vak­si. Asian­sa kun­nol­la hoi­ta­neis­sa mais­sa ei voi­tai­si sie­tää tilan­net­ta, jos­sa verot nouse­vat ja edut heik­ke­ne­vät.  Tuol­lai­nen poli­tiik­ka joh­tai­si myös lamaan, kos­ka jul­ki­sen talou­den pitäi­si olla rajus­ti yli­jää­mäi­nen olois­sa, jois­sa oikeas­taan pitäi­si yhä elvyttää.

Jos ei oli­si euroa, nuo maat hoi­tai­si­vat vel­kan­sa sete­li­ra­hoi­tuk­sel­la ja sen tuot­ta­mal­la inflaa­tiol­la. Se on parem­pi vaih­toeh­to kuin kuri­na­lai­nen, inflaa­tio­ta mini­moi­va talous­po­li­tiik­ka, jol­la Bri­tan­nia tuho­si suur­val­ta-ase­man­sa sotien välis­sä. Kes­kus­pan­kin sete­li­ra­hoi­tuk­sel­la se pitää nyt­kin hoi­taa. Pie­neen inflaa­tioon EU:lla on varaa,

Oli­si vää­rin, että kes­kus­pank­ki lah­joit­tai­si jät­ti­sum­man rahaa asian­sa sös­si­neil­le mail­le ja pani­si inflaa­tion kaut­ta kaik­ki mak­sa­maan. Minä haa­ru­koi­sin rat­kai­sua sete­li­ra­hoi­tuk­ses­ta, joka jaet­tai­siin asu­kas­lu­vun suh­tees­sa euro­mai­den val­tioil­le. Tämän jäl­keen kun­nos­sa ole­vat maat lai­nai­si­vat saa­man­sa rahat olii­vi­vyö­hyk­keen mail­le ja Irlan­nil­le.  Jos tuo­ta sete­li­ra­hoi­tus­ta oli­si bil­joo­na euroa  rahaa tuli­si noin 3000 euroa/asukas, suo­mel­le siis noin 15 miljardia.

Tätä ei voi teh­dä kah­ta ker­taa. Sik­si pitää kuria koventaa.

74 vastausta artikkeliin “Setelirahoitusta pöytään”

  1. Kyl­lä, ker­ran vie­lä on varaa käy­dä veron­mak­sa­jien poh­jat­to­mil­la tas­kui­la. Tois­ta ker­taa ei tule.

    Mut­ta onko rea­lis­tis­ta odot­taa, että PIGS-val­tiois­sa kor­rup­tio ja huo­no talou­den­hoi­to lop­pui­si? Jos se ei ole rea­lis­tis­ta, sit­ten on tur­ha enää yrittää.

    Kari

  2. win-capi­ta” tulee kaa­tu­maan kuu­kau­den sisällä.
    näin uskon vaik­ken toivo.

    eli e‑euroopan maat tule­vat irtoa­maan euros­ta tai vaih­toeh­toi­ses­ti sit­ten koko euro kaatuu.

    eläm­me mie­len­kiin­toi­sia talousaikoja.

    ehkä jo ensi vii­kol­la myös Suo­mes­sa mum­mot ja vaa­rit nos­ta­vat raho­jaan pois pankeista.

    luo­jan kii­tos oma asun­to­vel­ka on mil­tei maksettu.

  3. Mik­sei Krei­kan val­tio vain myy omai­suut­taan ja mak­sa vel­ko­jaan niil­lä rahoil­la pois? Mik­sei kukaan (EKP/EU/IMF) pako­ta Kreik­kaa siihen?

  4. Median ker­to­mat tie­dot vah­vis­ta­vat vai­ku­tel­maa sete­li­ra­hoi­tuk­sen käyt­töö­no­tos­ta. Komis­sion vel­ka­kir­jo­jen vii­me­kä­ti­nen takaa­ja oli­si EKP. Jo se, että EKP luo­pui luot­to­luo­ki­tus­ten huo­mioin­nis­ta Krei­kan vel­ka­pa­pe­rei­den koh­dal­la, val­mis­te­li tie­tä tähän suun­taan. Siis nyt ei EU:ssa enää halu­ta luot­taa yksit­täis­ten lai­naa­ja­val­tioi­den mak­su­ky­kyyn ja ris­kin­ot­to­ha­luk­kuu­teen — kuten oikein onkin. Sak­saa tai Suo­mea tus­kin kiin­nos­taa lai­na­ta rahaa entis­tä kovem­mal­la korol­la sen takia, että Kreik­ka tai Espan­ja on vai­keuk­sis­sa. Mut­ta ensi­si­jai­se­na lai­no­jen takaa­ja­na oli­si­vat median mukaan edel­leen muut euro­maat, aivan kuten tähän asti. Ne pitäi­si nyt ensin pois­taa täs­tä EU:n rahoi­tus­suun­ni­tel­mas­ta, jot­ta pääs­täi­siin miet­ti­mään Osmon rat­kai­sua. Mut­ta mitä mah­tai­si sit­ten tapah­tua euron kurs­sil­le? Inflaa­tio ei vält­tä­mät­tä oli­si “pien­tä”, kuten Osmo toivoo.

    Krug­ma­nin ennus­te ei näil­lä näky­min toteu­du, eli Kreik­ka ei läh­de euroa­lu­eel­ta. Tämä oli­si voi­nut olla paras rat­kai­su, mut­ta sii­hen ei tar­tut­tu. Nyt öljy­tään sete­li­pai­not sil­tä varal­ta, että muut euro­maat eivät enää kyke­ne rahoittamaan.

  5. Mark­ka täy­tyy saa­da takai­sin, Sak­san Mark­ka ei heik­ko Suo­men Mark­ka sanoi­si joku. Täy­tyy toi­voa, että Euro kye­tään jaka­maan kah­tia hal­li­tus­ti, ettei koko jär­jes­tel­mä romahda.

    Seu­raa­va toi­ve on, että Suo­mi pää­tyy sii­hen Sak­san joh­ta­maan parem­paan puo­leen. Kyy­ti PIGS-mai­den kans­sa tulee ole­maan kylmää. 😉

  6. Esi­mer­kik­si Geor­ge Soros ehdot­ti Financial Time­sis­sa jo rei­lu vuo­si sit­ten Euroa­lu­eel­la yhtei­siä vel­ka­kir­jo­ja, kon­teks­ti­na tosin pank­kien ongelmat, :

    The euro suf­fers from cer­tain struc­tu­ral deficiencies; it has a cent­ral bank but it does not have a cent­ral trea­su­ry and the super­vi­sion of the ban­king sys­tem is left to natio­nal aut­ho­ri­ties. The­se defects are inc­rea­singly making their influence felt, aggra­va­ting the financial crisis…

    The eurozo­ne bond and bill mar­kets would comple­ment but not replace the exis­ting govern­ment bond mar­kets of indi­vi­dual sta­tes. They would be under the cont­rol of eurozo­ne finance minis­ters. The regu­la­tion of the financial sys­tem would then be put in the hands of the Euro­pean Cent­ral Bank whi­le the task of gua­ran­tee­ing and, when neces­sa­ry, rescuing financial ins­ti­tu­tions would fall to the finance minis­ters. This would pro­duce a uni­fied and well sup­por­ted financial sys­tem wit­hin the eurozone… 

    http://ecfr.eu/content/entry/commentary_george_soros_ecfr_financial_times_financial_crisis/
    Minus­ta tuos­sa on jär­keä. Hänen ehdo­tuk­sen­sa Krei­kan krii­sin hoi­toon (hel­mi­kuul­ta) on samaa linjaa:

    …the­re is a real dan­ger that Greece may not be able to ext­rica­te itself from its pre­dica­ment wha­te­ver it does. Furt­her bud­get cuts would furt­her depress eco­no­mic acti­vi­ty, reducing tax reve­nues and wor­se­ning the debt-to-GNP ratio. Given that dan­ger, the risk pre­mium will not revert to its pre­vious level in the absence of out­si­de assistance…

    The most effec­ti­ve solu­tion would be to issue joint­ly and seve­ral­ly gua­ran­teed euro­bonds to refi­nance, say, 75 per cent of the matu­ring debt as long as Greece meets its tar­gets, lea­ving Athens to finance the rest of its needs as best it can…

    …makes­hift assis­tance should be enough for Greece, but that lea­ves Spain, Ita­ly, Por­tu­gal and Ire­land. Toget­her they cons­ti­tu­te too lar­ge a por­tion of euro­land to be hel­ped in this way. The sur­vi­val of Greece would still lea­ve the futu­re of the euro in ques­tion. Even if it hand­les the cur­rent cri­sis, what about the next one? It is clear what is nee­ded: more int­rusi­ve moni­to­ring and ins­ti­tu­tio­nal arran­ge­ments for con­di­tio­nal assis­tance. A well-orga­ni­sed euro­bond mar­ket would be desi­rable. The ques­tion is whet­her the poli­tical will for the­se steps can be generated.

    http://www.ft.com/cms/s/0/88790e8e-1f16-11df-9584–00144feab49a.html
    Näkö­jään tah­toa rupe­aa löy­ty­mään kun on pakko.

  7. Kan­na­te­taan sil­lä lisäyk­sel­lä, että vel­ko­jil­le ja velal­lis­ten edus­mie­hil­le (mie­hiä ne lie­ne­vät) pie­ni penalti.

  8. Minun on vai­kea ymmär­tää, että Krei­kan äly­tön­tä vel­kaon­gel­maa ale­taan hoi­ta­maan anta­mal­la lisää vel­kaa. Hom­man idean täy­tyy olla joku teo­reet­ti­nen talous­a­jat­te­lu, joka ei mah­du mei­kä­läi­sen kaaliin.
    Mut­ta talous­po­li­tiik­ka­han on mie­li­ku­va­po­li­tiik­kaa, tämän täy­tyy olla sitä. Rahoi­tel­laan ilke­ää mark­ki­na­voi­maa. On help­po ennus­taa, että euro hajo­aa ja koko EU-kort­ti­pak­ka kaatuu.

  9. Hyvä Mar­ko,

    Onkin pitä­nyt tätä kysyä edel­lis­tä Kreik­kaa kos­ke­vas­sa ket­jus­sa minunkin. 

    Tai edes sil­lä tavoin, että omai­suus oli­si vakuu­te­na lai­nal­le. Ois­han se suo­ma­lai­sil­le pähee­tä omis­taa oma loma­saa­ri Välimerestä. 

    Aika sel­vää kai on, että Kreik­ka ei pys­ty takai­sin­mak­suun. Ei rus­kei­den kir­je­kuor­ten ja työn­vie­rok­sun­nan kult­tuu­ria noin vain sor­mia nap­saut­ta­mal­la muu­te­ta. Ja onhan Krei­kan kan­sa jo näyt­tä­nyt kuin­ka nöy­rän kii­tol­li­nen se on saa­mas­taan avus­ta: yleis­lak­koa puk­kaa ja ihmi­siä pol­te­taan elävältä..

  10. Erit­täin valai­se­va kuva tilan­tees­ta. Olen pit­kään ollut huo­lis­sa­ni Suo­men val­tion ja Suo­men Pan­kin huo­nos­ta, mil­tei ole­mat­to­mas­ta asian­tun­te­muk­ses­ta ja tilannetajusta.

    Toi­vot­tavs­ti 90-luvul­le jämäh­tä­neet Erk­ki Lii­ka­nen ja Rai­mo Sai­las lukee edes tätä blogia.

    Krii­si­mi­mai­den luo­tot­ta­jia ovat siis Sak­sa, Rans­ka ja Bri­tan­nia. Suo­mi mak­saa jo nyt Bri­tan­nian puo­les­ta EU-mak­sua ja nyt aio­taan Bri­tan­nian puo­les­ta tur­va­ta Bri­tan­nian velkasaatavat.

    Kol­me suu­rin­ta EU-maa­ta, Sak­sa, Rans­ka ja Bri­tan­nia ovat löy­sä­kä­ti­sil­lä luo­toil­la aihet­ta­neet rahoi­tus­krii­sin. Mik­si Suo­men pitäi­si ottaa vas­tuu näi­den tekosista?

    Mik­si Suo­men pitää osal­lis­ta pelastusoperaatioon?

  11. Pie­neen inflaa­tioon EU:lla on varaa,”

    Ei inflaa­tio “niin” vaa­ral­lis­ta ole kuin usko­tel­laan. Suo­mi raken­net­tiin kor­kean inflaa­tion aika­na tai jopa avulla.

    Jot­kut talous­tie­tei­li­jät jopa usko­vat, että koh­ta­lai­nen inflaa­tio jopa lisäi­si talou­den toimeliaisuutta.

    Täl­lä perus­teel­la sete­liel­vy­tys­tä voi puol­taa. Ja onko parem­pia vaihtoehtoja?

  12. Mik­sei Krei­kan val­tio vain myy omai­suut­taan ja mak­sa vel­ko­jaan niil­lä rahoil­la pois? Mik­sei kukaan (EKP/EU/IMF) pako­ta Kreik­kaa siihen?”

    Niin, Krei­kan val­tiol­la oli­si 300 mil­jar­din yri­ty­so­mai­suus. Kyl­lä sitä joku havittelee. 

    Ties, vaik­ka se oli­si ollut jos­sain suun­ni­tel­mis­sa. Mäte­tään vel­kaa, aje­taan Kreik­ka pank­kien syliin, val­tiot pelas­ta­vat pan­kit ja jot­kut muut huu­ta­vat omai­suu­den hal­val­la pakkohuutokaupassa?

  13. Off topic: Haus­kaa, että NYT:n kuvio muo­dos­taa pen­ta­gram­min, pimey­den ruh­ti­naan symbolin!

  14. Ode
    “Tätä ei voi teh­dä kah­ta ker­taa. Sik­si pitää kuria koventaa.”

    Ja ongel­ma­han on sii­nä, ettei tuo­ta usko kukaan. 

    EKP:n uskot­ta­vuus oli­si mennyttä.

    Ker­to­kaa minul­le mikä Krei­kan ajau­tu­mi­ses­sa mak­su­vai­keuk­siin on se ongel­ma? Onhan näi­tä default­taa­jia löy­ty­nyt vaik­ka kuin­ka pal­jon maa­il­man sivu. Onko ongel­ma­na se, että lii­an suu­ria lai­noit­ta­jia alkaa kaa­tu­maan? Eikö tätä voi­si hoi­taa miten­kään muu­ten kuin bei­laa­mal­la kreikkalaiset?

  15. Val­tioil­la on armei­jat joten pakot­ta­mi­nen voi osoit­tau­tua hankalaksi.
    Krei­kan tuli­si vain ilmoit­taa ole­van­sa kyke­ne­mä­tön hoi­ta­maan val­ko­jaan. Näin on käy­nyt aiem­min ja tulee käy­mään myös jat­kos­sa. Lai­nan­saan­ti Krei­kal­le vai­keu­tuu ja rahoi­tus­lai­tok­set jou­tu­vat kir­jaa­maan luot­to­tap­pioi­ta, mut­ta sel­lais­ta se rahoi­tus­toi­min­ta on. Jos­kus tulee tappioitakin.

    Kun Kreik­ka on vapau­tu­nut val­ta­van vel­ka­taa­kan alta se voi kes­kit­tyä kor­jaa­maan raken­tei­ta ja siten ter­veh­dyt­tää talouttaan.

  16. Eihh! Jos sete­li­ra­hoi­tus­ta käy­te­tään nyt, niin sitä tul­laan sen jäl­keen käyt­tä­mään aina jat­kos­sa­kin. Polii­ti­kot huo­maa­vat, että sehän oli­kin näp­pä­rä tapa pääs­tä krii­seis­tä eroon, ilman että talout­ta pitää lait­taa oikeas­ti kun­toon — kun­nes sit­ten ollaan niin pit­käl­lä, ettei se enää tep­si ja koko talous romah­taa kunnolla.

  17. Veik­kai­sin, että Euroo­pan kes­kus­pan­kin sete­li­ra­hoi­tus lai­te­taan pikai­ses­ti käyntiin.

    Kysy­mys ei todel­la­kaan ole pel­käs­tään Krei­kas­ta vaan enem­män­kin Espan­jas­ta ja muis­ta vas­taa­vas­sa tilan­tees­sa ole­vis­ta mais­ta. Espan­jan tol­ku­ton raken­nus­buu­mi nos­ti hin­ta­ta­son maas­sa pil­viin ja romah­dus sai aikaan 20 pro­sen­tin työt­tö­myy­den. Sopeu­tu­mi­nen tilan­tees­ta on todel­la tus­kal­lis­ta, jos sitä yri­te­tään deflaa­tion kaut­ta tehdä. 

    Nyt­hän Espan­jan­kin pitäi­si nos­taa lai­no­ja mark­ki­noil­ta pys­tyäk­seen rahoit­ta­maan Kreik­kaa. Se ei näy­tä hyväl­tä samal­la, kun val­tion vero­tu­lot hupe­ne­vat deflaa­tion takia. Sil­loin Krei­kan tau­ti tart­tuu takuu­var­mas­ti Espan­jaan, joka sen­tään on pal­jon Kreik­kaa suu­rem­pi maa.

    Krei­kan tilan­ne osoit­taa sen, että poliit­ti­set voi­ma­suh­teet tule­vat rajus­ti muut­tu­maan, jos sopeu­tu­mi­nen teh­dään vain kan­sa­lai­sil­le ikä­vien leik­kaus­ten ja deflaa­tion kaut­ta. Sik­si polii­ti­kot eivät uskal­la jat­kaa ilman sete­li­ra­hoi­tus­ta ja inflaa­tio­ta. Inflaa­tio on hel­pom­pi “myy­dä” äänes­tä­jil­le kuin leikkaukset.

    Se, että Euroo­pan kes­kus­pank­ki ostaa ensin kaik­kien euro­mai­den val­tioi­den lai­na­kir­jo­ja, joil­la rahoil­la sit­ten euro­val­tiot rahoit­ta­vat Kreik­kaa (ja toden­nä­köi­ses­ti mui­ta­kin mai­ta), on hyvä sys­tee­mi. Se pitää yllä pakot­teet teh­dä aina­kin jon­kin­lai­sia leik­kauk­sia ja uudistuksia.

    Mut­ta pitää­kö sete­li­ra­hoi­tus teh­dä asu­kas­lu­vun suh­tees­sa? Eikö BKT:n suh­tees­sa oli­si parem­pi? Ja pitäi­si­kö sete­li­ra­hoi­tuk­seen­kin lait­taa val­tioil­le jotain kurin­pi­do­li­sia ehtoja?

    Jär­jes­te­ly lait­taa inflaa­tion lauk­kaa­maan, jol­loin sääs­tä­jil­tä vie­dään raho­ja. Asun­to­vel­kai­set jäl­leen hyö­tyi­si­vät tilan­tees­ta. Tosin samal­la korot­kin nouse­vat, jol­loin todel­la kovas­ti vel­kaan­tu­neet saat­ta­vat jou­tua vai­keuk­siin, jot­ta saa­vat kor­ko­ra­hat joka kuu­kausi kasaan.

    Mut­ta toden­nä­köi­ses­ti raha­rik­kaat vas­tus­ta­vat sete­li­ra­hoi­tuk­sen käyt­töä, joten aika­moi­nen poliit­ti­nen vään­tö asias­ta var­maan on käynnissä. 

    Tosin luu­len, että monet raha­rik­kaat ovat jo arvan­neet inflaa­tion tule­van joka­ta­pauk­ses­sa, joten he ovat ehti­neet suo­jau­tua jo ajat sit­ten. Mut­ta monil­la mum­moil­la, jot­ka eivät seu­raa aktii­vi­ses­ti tilan­net­ta, on iso­ja raho­ja pank­ki­ti­leil­lä ja hei­dän sääs­tö­jän­sä ryh­dy­tään nyt syömään.

  18. Kun talous­op­pi ja sen toteut­ta­jat usko­vat talous­krii­sin ole­van mah­dol­li­suus uudis­taa raken­tei­ta ja yksi­tyis­tää jul­kis­ta varal­li­suut­ta, en usko että tämä­kään krii­si pysäh­tyy Kreik­kaan. Vaik­ka mitä tekisi.

    Kun muu­ta­mil­la on käy­tös­sään kym­me­nien mil­jar­dien pää­omat glo­baa­lien rahas­tauk­sien toteut­ta­mi­seen, sii­hen ei rii­tä sadan mil­jar­din tuki kol­mes­sa vuo­des­sa. Parin­kym­men vuo­den takai­nen mal­li osoit­taa, että krii­siä siir­re­tään maas­ta toi­seen. Ole­tet­tiin että euroon siir­ty­mi­nen pelas­taa valuut­ta­kei­not­te­li­joil­ta. Ei pelasta.

    Finans­si­mark­ki­noi­den ja rahoit­ta­jien sään­te­ly on myö­häis­tä tähän krii­siin. Hyvä tulos täs­tä oli­si, jos vii­mein­kin glo­baa­lit rahoi­tus­mark­ki­nat saa­tai­siin avoi­mik­si ja sään­nel­lyik­si. Muu on laastaria.

  19. Mik­sei Krei­kan val­tio vain myy omai­suut­taan ja mak­sa vel­ko­jaan niil­lä rahoil­la pois?”

    Mik­si ihmees­sä he myi­si­vät? Mitä ihmet­tä kreik­ka­lai­set sii­tä hyötyisivät?

    ” Mik­sei kukaan (EKP/EU/IMF) pako­ta Kreik­kaa siihen?”

    Olis­ko­han hie­man vaik­ka sel­lais­ta tup­peen­sa­hat­tua tup­sah­ta­nut oikei­den hen­ki­löi­den pihaan? Tilaa­mat­ta, yllättäin.

  20. Mik­sei Krei­kan val­tio vain myy omai­suut­taan ja mak­sa vel­ko­jaan niil­lä rahoil­la pois? Mik­sei kukaan (EKP/EU/IMF) pako­ta Kreik­kaa siihen?

    Mikä­hän mah­taa olla Krei­kan val­tion net­to­va­ral­li­suus, jos se dump­paa mark­ki­noil­le koko omai­suu­ten­sa (lähin­nä kiin­teis­töt ja maa-alu­eet) yhdel­lä ker­taa? Voi olla, ettei osta­jia löy­dy, joten omai­suu­den arvo voi jää­dä vel­kaa pienemmäksi.

    Lisäk­si ongel­mak­si muo­dos­tuu se, että jul­ki­nen talous on ali­jää­mäi­nen, joten vaik­ka velat saa­tai­siin mak­set­tua pois­kin, lisää vel­kaa täy­tyy ottaa koko ajan. Ja jos val­tio tar­vit­see omiin toi­miin­sa kiin­teis­tö­jään ja maa-aluei­taan, se jou­tuu vuo­kraa­maan ne uusil­ta omis­ta­jil­ta, jol­loin vel­kaa tar­vit­see ottaa jat­kos­sa jopa nykyis­tä enemmän.

  21. Krei­kan val­tiol­la käsit­tääk­se­ni on kai­ken­lais­ten fir­mo­jen osak­kei­ta, siis sel­lai­nen salk­ku jota mil­lään nor­maa­lil­la val­tiol­la ei ole. Ja riittävästi.

    Mik­si he sen myi­si­vät? No, vaik­ka mak­saak­seen vel­kan­sa, jot­ta säi­lyt­täi­si­vät edes jon­kin­lai­sen poliit­ti­sen liik­ku­ma­va­ran. Toi­nen vaih­toeh­to on, että muut maat mää­rää­vät mitä Krei­kan on tehtävä.

    Raken­teel­li­set ongel­man­sa Krei­kan on tie­tys­ti myös hoi­det­ta­va, sitä mato­kuu­ria he eivät voi vält­tää mil­lään keinolla.

  22. Polii­tik­ko­jen suh­de yhteis­kun­nan rahaan on suun­nil­leen se, että he eivät ymmär­rä pal­joa­kaan sen meka­nis­meis­ta ja pahin­ta on se, että he eivät ole hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa vas­tuus­sa siitä.

    Jokai­nen vähän­kin asiois­ta peril­lä ole­va asian­tun­ti­ja sanoo, että Kreik­ka ei tule iki­nä mak­sa­maan sin­ne siir­ret­ty­jä raho­ja, ja sil­ti niin tehdään.

    Ilmei­ses­ti polii­ti­kot usko­vat, että kan­san luon­net­ta voi muut­taa EU:n pää­tök­sel­lä. Jos näin on, EU:n pitäi­si muut­taa Suo­men kan­san­luon­ne sel­lai­sek­si, että emme enää oli­si hyvä­us­koi­sia höl­mö­jä, tai aina­kaan mei­dän poliit­ti­nen eliit­ti ei oli­si sellainen.

  23. Onko ole­mas­sa enää muu­ta vel­ka­ta­kuu­ta kuin kun­kin val­tion BKT?

    Mie­les­tä­ni BKT:n kas­vun varaan ei voi lai­naa ottaa, kos­ka jat­ku­van talou­den kas­vu­mant­ra lie­nee hoet­tu jo lop­puun, jos ei sit­ten vel­ka­ra­hal­la eli täs­sä tapauk­ses­sa vir­tu­aa­li­ra­hal­la buus­ta­ta taloutta!

    Terk­ku­ja vie­lä ja kan­nus­tus­ta blogikirjoitteluun!

  24. Osmo:

    Tätä ei voi teh­dä kah­ta ker­taa. Sik­si pitää kuria koventaa.

    Vali­tet­ta­vas­ti tätä ei voi teh­dä edes sitä yhtä ker­taa, kos­ka kurin kove­ne­mi­nen ei ole uskot­ta­vaa. Se mitä EU-val­tiot ovat val­mii­ta teke­mään osoi­te­taan mark­ki­noil­le sil­lä mitä ne teke­vät, ei sil­lä mitä ne sano­vat teke­vän­sä tulevaisuudessa.

    Jos Kreik­ka ja Krei­kan vel­ko­jat nyt pelas­te­taan niin oon aivan var­ma, että se nos­taa mark­ki­noi­den käsi­tys­tä toden­nä­köi­syy­des­tä, että myös tule­vai­suu­des­sa rahan­sa has­san­nei­ta pelas­te­taan sil­lä seu­rauk­sel­la, että ne saa­vat kei­no­te­koi­sen hal­paa lai­naa ja pys­ty­vät sös­si­mään asian­sa pahem­min kuin oli­si mah­dol­lis­ta, jos lai­noi­hin hin­noi­tel­tai­siin todel­li­nen konkurssiriski.

  25. Osmon ehdo­tuk­sen lause pie­nes­tä ion­flaa­tios­ta sorah­taa kor­vaa­ni. On tot­ta ettei lyhy­tai­kai­nen pie­ni infla­tio kaa­da Suo­men eikä Euroo­pan taloutta. 

    Kyse onkin sii­nä, miten pääs­tään pie­neen hali­tun pitui­seen inflaa­tioon. Koko Euroo­pas­sa tais­tel­tiin inflaa­tio­ta vas­taan 40, 50 ja 60-luku. Onnis­tu­mi­nen näyt­ti välil­lä hyväl­tä, mut­ta pitem­mäl­lä täh­täi­mel­lä rahan arvo lui­sui koko ajan. Mon­ta­ko nol­laa niis­tä pai­kal­li­sis­ta valuu­tois­ta jou­dut­tiin­kaan poistamaan?

    Me iäk­kääm­mät muis­tam­me Suo­men tilan­teen. Inflaa­tio­ta 5 — 10 % vuo­des­sa. Deval­vaa­tio n. 10 vuo­den välein 25 — 45 %. Sääs­tä­jil­tä syö­tiin omai­suus pois. Ne, joil­le annet­tiin vel­kaa, rikas­tui­vat väki­sin. Pan­kin­joh­ta­ja oli kunin­gas, joka mää­rit­te ne, jot­ka rikas­tui­vat ja ne, joi­den omai­suus meni inflaa­tios­sa. Perus­o­pe­tus oli, että ker­ran alka­nut inflaa­tio on mah­do­ton pysäyt­tää. Sii­hen ei auta min­kään­lai­nen yhteis­kun­ta­so­pi­mus. Onko tämä tilan­ne johon pyritään?

    Oli­si­ko nyt sit­ten mah­dol­lis­ta pysäyt­tää har­ki­ten aloi­tet­tu infla­tio. Kun polii­ti­kot huo­maa­vat kei­non ole­van help­po ja tulos­ten halut­tu­ja, lie­nee var­maa, ettei­vät he sää­dä äänes­tä­jiä kurit­ta­via sää­dök­siä. Vai uskoo­ko joku tosi­aan, että Euroo­pan polii­tik­ko­jen seka­lai­nen seu­ra­kun­ta ajat­te­lee enem­män koko Euroo­pan etua kuin enti­nen Suo­men edus­kun­ta Suo­men etua?

    Jos inflaa­tio­ta ei saa­da hal­lin­taa, niin eihän Euroo­pan talous sii­hen kaa­du. Euron arvo heik­ke­nee jat­ku­vas­ti ja enna­koi­mat­to­mas­ti. Hin­nat nouse­vat. Kiin­teä omai­suus tuot­taa. Vel­kaa kan­nat­taa ottaa kiin­teän ostoon. Korot nouse­vat mer­kit­tä­väs­ti. Tule­vai­suu­den ennus­ta­mi­nen kävi­si mah­dot­to­mak­si. Koko yhteis­kun­nan tule­vai­suu­den ennus­ta­mi­nen ja sii­hen varau­tu­mi­nen oli­si arvaus­ta. Eli mene­tet­täi­siin pää­osa niis­tä eduiss­ta, jol­la yhteis­va­luut­ta Euroon siir­ty­mis­tä aikoi­naan puolusteltiin.

    Oma yhteen­ve­to­ni asias­ta kitey­tyy sanontaan:“Parempi ker­ta rysäys kuin jat­ku­va kitinä.”

  26. Jo nyt voi­daan ennus­taa, että ei ne euro­mai­den Krei­kal­ta vaa­ti­mat leik­kauk­set tule käy­tän­nös­sä onnis­tu­maan. Kreik­ka­lai­set eivät hyväk­sy leik­kauk­sia ja lait­ta­vat maan sekaisin. 

    Ja sit­ten kreik­ka­lai­set polii­ti­kot vesit­tä­vät leik­kauk­set myön­tä­mäl­lä uusia inno­va­tii­vi­sia eri­tyi­se­tui­suuk­sia saa­dak­seen maan rau­hoit­tu­maan. Aivan kuten pape­ri­työ­läi­sil­lä on Suo­mes­sa sau­na­li­siä. Tai sit­ten jokin popu­lis­ti­nen ryh­mit­ty­mä nousee seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa valtaan.

    Ja jos tau­ti levi­ää Espan­jaan, uhkaa Madri­din ja Barce­lo­nan pank­kien polt­ta­mi­nen mie­le­no­soi­tus­ten yhtey­des­sä. Näis­tä syn­ty­vät savu­pil­vet hai­si­si­vat sit­ten jo Parii­sis­sa, Ber­lii­nis­sä ja Brys­se­lis­sä saakka.

    Tämä on se ikä­vä visio, joka pakot­taa Euroo­pan joh­ta­jat miet­ti­mään aiem­paa kovem­pia otteita.

  27. Hami­lo, olen var­maan luke­nut ne samat jutut kuin sinä, mut­ta minul­le jäi kyl­lä sel­lai­nen kuva että Krei­kan val­tio omis­taa toki vaik­ka hotel­le­ja tai osak­kei­ta (aina­kin jäl­kim­mäi­siä muu­ten myös Suo­men val­tio), mut­ta sii­hen ilmoi­tet­tuun sato­jen mil­jar­dien omai­suu­ten oli kyl­lä las­ket­tu pal­jon muu­ta­kin tyy­liin lent­to­kent­tiä ja muu­ta infraa jon­ka val­tio nyt yleen­sä omistaa.

    Ongel­ma ei joka­ta­pauk­ses­sa ole mie­les­tä­ni se että val­tiol­la on omai­suut­ta, vaan se että sen tuot­to on huo­no. Meil­lä­kin nousee itku­rai­va­ri jos jul­ki­nen puo­li keh­taa ehdot­taa että vaik­ka­pa kiin­teis­töi­hin sido­tun pää­oman tuli­si tuot­taa jotain vuo­kraa. Sit­ten ihme­tel­lään yksityistämisvimmaa.

  28. Ei Kreik­ka kyke­ne myy­mään omai­suut­taan täs­sä ajassa,tai jos kyke­nee niin arvo on olematon.
    Ehkä jos­kus tule­vai­suu­des­sa, kun olot ovat vakiin­tu­neet, omai­suus voi­daan rea­li­soi­da velan maksuun.
    Hyvä esi­merk­ki huo­nos­ta mal­lis­ta on Suo­mi, joka rea­li­soi huo­noi­na aikoi­na mer­kit­tä­vän osan kan­sal­li­ses­ta varal­li­suu­des­ta pilk­ka­hin­taan esim Nokia myy­tiin ulko­mail­le kun osak­keen hin­ta oli matalimmillaan .

    Tuo 60 mil­jar­din tuki­ra­has­to on vähän kuin housuun pis­sai­si, ei sil­lä mitään estetä.

    Yksi syy epä­luot­ta­muk­sen taka­na on EU:n sisäi­nen vero­kil­pai­lu. Kun Sak­san vaa­lit voit­ti­vat oikeis­to­lai­set, jot­ka lupa­si­vat suu­ria veroa­len­nuk­sia niin sijoit­ta­jien ensim­mäi­nen joh­to­pää­tös oli, että Sak­sa eivät­kä muut­kaan EU-val­tiot kyke­ne mak­sa­maan lainojaan.
    Samoin Engaln­nin kon­ser­va­tii­vien voit­to pis­ti epäi­le­mään, että Englan­ti keven­tää vero­tus­taan ja jät­tää lai­nat maksamatta.

    Ei kysy­mys ole pel­käs­tään Krei­kas­ta vaan koko Euro ja EU-alu­ees­ta, jon­ka pit­kän ajan mak­su­ky­ky on ase­tet­tu kyseenalaiseksi.

    Tuo mitä­tön 60 mil­jar­dia vain vah­vis­taa käsi­tys­tä, että EU ‑ei ole enää kykyä ja tah­toa mak­saa lai­nat takaisin.

    USA:n tilan­ne on toi­nen, sil­lä suu­rin veron­kan­ta­ja on liit­to­val­tio, eikä vero­kil­pai­lua ole kuin nimek­si EU:iin verrattuna 

    Tuo sete­li­ra­hoi­tus ja koh­tuul­li­nen inflaa­tio oli­si saat­ta­nut pelas­taa tilan­teen, mut­ta sii­hen oli­si pitä­nyt men­nä jo syksyllä.
    Nyt se tus­kin enää vahvistaa

  29. Olet­te kai jo kaik­ki avan­neet valuut­ta (esim. $) tilin. Euroil­la ei kau­aa maa­il­mal­la mak­sel­la, vaih­det­ta­vuus voi olla pian neu­vos­to-ruplan luokkaa.

  30. Perus­o­pe­tus oli, että ker­ran alka­nut inflaa­tio on mah­do­ton pysäyttää.

    Miten se on sit­ten saa­tu pysäytettyä?

  31. Euro-zone on yhtä uskot­ta­va kuin kun­tayh­ty­mä, jos­sa on muka­na vel­kai­sia kun­tia, hyvin vel­kai­sia kun­tia ja erit­täin vel­kai­sia kuntia.

    Kun­nat tap­pe­le­vat kes­ke­nään kun­tayh­ty­män kuluis­ta eivät­kä luo­ta toi­siin­sa tipan vertaa. 

    Rahoi­tus­mark­ki­nat eivät luo­ta kun­tiin. Nii­pä kun­tien luo­to­tus­ta hoi­taa lähin­nä kun­tien omis­ta­ma Kun­ta­ra­hoi­tus Oyj.

    Nyt ollaan­ko raken­ta­mas­sa EU:lle Suo­men Kun­ta­ra­hoi­tus­ta vas­taa­vaa EURO-rahoitusta?

  32. Jos uskot­te sete­li­ra­hoi­tuk­seen, osta­kaa maa­ta, kiin­teis­tö­jä, vaka­va­rais­ten fir­mo­jen osak­kei­ta jne. Jos ette, jem­mat­kaa sukanvarteen.

    Minä aion remontoida.

  33. Pan­kit, jot­ka ovat luot­to­ja myön­tä­neet ovat vuo­si­kausia naut­ti­neet kor­keis­ta korois­ta. Mitä vir­kaa koroil­la on, jos ei nii­hin sisäl­ly­kään ris­kipree­mio­ta? Se on vain sosia­lis­mia. Val­tio allo­koi pää­omaa miten mielii.

  34. Tuo 60 mil­jar­din tuki­ra­has­to on vähän kuin housuun pis­sai­si, ei sil­lä mitään estetä.”

    Lai­nan­ot­to­val­tuuk­sia on 600 mil­jar­dia. Kork­ma­nin mukaan (ja mai­den vel­koi­hin suh­teut­taen­kin) se on jo riittävästi.

    Nyt vel­kai­set maat eivät kaa­du syliin aina­kaan heti. Täs­tä kyl­lä seu­raa kep­pi­ku­ria niil­le vel­ka­mail­le eli suu säk­kiä myö­ten. Talou­den kas­vu voi vähän kär­siä, mut­ta se mitä on, ei perus­tu velalle.

    Tie­de­mies: “Minä aion remon­toi­da.” Joko syöt tai inves­toit. Voit päät­tää myö­hem­min, kum­paa teit.

  35. Luu­len­pa että tänään yri­te­tään sopia EU:n minis­te­rei­den kes­ken pake­tis­ta, joka ei ole sete­li­ra­hoi­tus­ta mut­ta jät­tää sen kui­ten­kin ongel­mien vii­me­kä­ti­sek­si rat­kai­su­mah­dol­li­suu­dek­si. Kun nyt on täl­le “soli­daa­ri­sel­le” tiel­le läh­det­ty, ei tai­da olla pal­jon vaih­toeh­to­ja. Eli val­tiot takaa­vat komis­sion kaut­ta tois­ten­sa vel­ko­ja, ja jos takaa­jat eivät kyke­ne mak­sa­maan, käyn­nis­te­tään setelipaino.

    Ja sii­nä mää­rin kuin maat takaa­vat tois­ten­sa vel­ko­ja, sän­til­lis­ten mai­den vel­ko­jen kor­koon lei­vo­taan sisään vähem­män sän­til­lis­ten default-riski.

  36. Monet ovat enna­koi­neet sen, mihin val­tioi­den yle­tön vel­kaan­tu­mi­nen joh­taa ja ovat teh­neet lama-aika­na kul­ta- ja hopea­si­joi­tuk­sil­la hyvät rahat. Kun sete­li­ra­hoi­tus ja inflaa­tio jyl­lää­vät, niin kul­ta­si­joi­tus on hyvä turvasatama.

    Ja jos kul­lan hin­nan vii­me­päi­väis­tä kehi­tys­tä kat­soo, niin näyt­tää sil­tä, että mark­ki­nat eivät oikein usko EU johtajiin.

  37. Onhan se sel­lais­ta jut­tua kuten Kim­mo Kil­ju­nen­kin tote­si, että näin­hän kaik­ki kan­san­edus­ta­jat ovat ennen­kin mene­tel­leee — mitä tulee mat­ka­lip­pu­jen uudel­leen rei­ti­tyk­sin kanssa.

    Mut­ta EU-tou­hus­sa on aivan pöy­ris­tyt­tä­vää se, että lob­ba­rit tou­huis­saan teke­vät sel­lai­sia tou­hu­ja (siis kenen­kä hyväk­si) , että kuka­pa lob­ba­rien tou­huis­ta sel­vää saa.

    Eikä Suo­men kan­san­edus­ta­jien toi­mis­ta­kaan kukaan tot­ta kai­va esiin, että ovat­ko kuo­ro­lau­la­mas­sa omia etu­jaan ennem­min­kin kuin kan­san etu­ja — köy­hät kun eivät oikein mil­lään taval­la seli­ty kan­san­edus­ta­jien pir­taan kuin vaa­lien alla.

    Ja kun uusi kan­san­edus­ta­ja tulee vali­tuk­si ja menee 1. ker­taa työ­pai­kal­leen, niin vah­ti­mes­ta­rien 1. toi­me­na tuli­si olla osoit­taa uudel­la edus­ta­jal­le käteen­sä “rät­ti ja pesusanko”,
    mil­lä sit­ten uusi edus­ta­ja put­sai­si tilan­sa ennen aset­tu­mis­taan ja “loi­koi­lu­aan”.

    Nyt vaan kan­san­edus­ta­jat odot­te­le­vat avus­ta­jan­sa net­ti­kir­jet­tä, että nyt on hyvä men­nä “kop­piin” odot­ta­maan ja aloit­ta­maan 1. rus­taus­ta esi­tet­tä­väk­si suu­res­sa salissa.

    Näin se vaan potut­taa — aina­kin minua.

  38. Joten­kin luo­tan enem­män ‘EU-byro­kraat­tien’ asian­tun­te­muk­seen täs­sä asias­sa (hei­tän siel­lä pitäi­si riit­tää, ja kan­sal­lis­val­tiois­sa oman­sa) kuin vaik­ka­pa näi­hin puhei­siin omai­suu­den myyn­nis­tä. Eikös se ole vähän sama asia, kuin että jos jokin yksi­tyis­ta­lous ei kyke­ni­si mak­sa­maan asun­to­lai­naan­sa, vaan että lisää pitäi­si lai­na­ta, niin sii­hen neu­vo oli­si, että myy­kää se asun­to. Sit­ten pitäi­si men­nä vaan vuo­kral­le. Miten val­tio menee vuokralle?
    Olen Iiro Vii­na­sen puheis­ta saa­nut käsi­tyk­sen, että Suo­mi oli lähel­lä vas­taa­vaa tilan­net­ta 90-luvul­la. Mil­tä­hän Suo­mes­sa kuu­los­tai­si puheet, että myy­kää ensin kan­sal­li­so­mai­suu­det, teh­taat ja met­sät, ja tul­kaa sit­ten uudes­taan hat­tu kou­ras­sa luukulle?
    Teo­rioil­la kik­kai­luis­ta ei myös­kään ole aina kovin pal­jon hyö­tyä rea­li­teet­tien maailmassa.

  39. Tuki­pa­ket­ti eli eili­nen val­tuus 600 mil­jar­dia + Kreik­ka 110 mdr + Islan­ti 30 mrd ja Lat­via 7,5. Oli­si­ko 1/2‑vuoden kor­koi­neen 750 mil­jar­dia sit­ten se sum­ma, joka kuluu lainoihin?

    EU:n bkt 2009 = 15 590 mrd. $ (2009 arvio) mii­nus (Irlan­ti 117 mil­jar­dia USD + Espan­ja 885,5 mil­jar­dia USD + 1 809 mil­jar­dia + Por­tu­ga­li 203,947 mil­jar­dia USD + Kreik­ka 242,88 mil­jar­dia USD + Lat­via 29,21 mil­jar­dia USD) = 12 300 miljardia. 

    Jos Englan­ti eivät­kä muut­kaan jää pois, se on sit­ten 6 % lai­naa­jien BKT:sta, jos siis koko pot­ti menee lai­nat­ta­vak­si saakka.

    Ilmei­sen huo­not ajat tulos­sa. Tai­taa olla hel­poin­ta kui­ta­ta sete­liel­vy­tyk­sel­lä / inflaa­tiol­la? Voi­nee haa­ru­koi­da, että nykyi­nen ennus­te­lai­tos­ten 1,5–2 %:n “poh­jain­flaa­tio” + 3 % (eli puo­let pake­tis­ta, joka riit­tää parik­si vuodeksi)?

  40. Jotain hyvää­kin sen­tään. Vien­ti­teol­li­suus var­maan hyker­te­lee ja paran­te­lee mark­ki­nao­suuk­si­aan ei-euro­mais­sa kuten Venä­jäl­lä, Bri­tan­nias­sa, Ruot­sis­sa ja USAssa.
    Euron hal­pe­ne­mi­nen toi­mii kuin enti­sai­ko­jen devalvaatio.

  41. Mil­tä­hän Suo­mes­sa kuu­los­tai­si puheet, että myy­kää ensin kan­sal­li­so­mai­suu­det, teh­taat ja met­sät, ja tul­kaa sit­ten uudes­taan hat­tu kou­ras­sa luukulle?”

    Suo­mel­le kävi juu­ri näin, tosin vapaa­eh­toi­ses­ti. Pörs­siyh­töi­den omis­tus siir­tyi 70 %:sti ulkomaille.
    Suo­ma­lai­set myi­vät omis­tuk­sen­sa kun nii­den arvo oli alimmillaan.

  42. Ja jos kul­lan hin­nan vii­me­päi­väis­tä kehi­tys­tä kat­soo, niin näyt­tää sil­tä, että mark­ki­nat eivät oikein usko EU johtajiin.”

    Eivät sijoit­ta­jat usko­kaan poliit­ti­siin päättäjiin.
    Puheet ovat niin ristiriitaisia.
    Samaan aikaan kun val­tiot vel­kaan­tu­vat niin poliit­ti­set päät­tä­jät lupaa­vat suu­ria veronkevennyksiä.Saksa etunenässä

  43. Lii­an van­ha, sinul­la menee nyt yksi­tyi­set ja jul­ki­set rahat sekai­sin. Suo­men pörs­siyh­tiöi­den myyn­nil­lä ei ollut mitään teke­mis­tä Suo­men val­tion raha­pu­lan kans­sa. Eivät­kä toi­saal­ta niis­tä saa­dut myyn­ti­tu­lot aut­ta­neet val­tion raha­pu­laan sitä taik­ka tätä. Val­tio­kin tie­ten­kin myi jotain, kuten Sone­ran, mut­ta sen oli­si juu­ri kan­nat­ta­nut hoi­taa koko myyn­ti siel­lä 1990-luvun puo­lel­la eikä odot­taa dotcom-romahdusta. 

    Ricar­dol­le sanoi­sin taas Krei­kan val­tion omai­suu­den myy­mi­ses­tä, että tie­ten­kin pätee se, että sit­ten nii­den val­tion toi­min­to­jen kus­tan­ta­mi­nen, joi­hin sitä omai­suut­ta tar­vi­taan, kal­lis­tu­vat. Mut­ta ennen kuin EU-maat tuli­vat apuun, Krei­kan lai­nan­saan­ti­kin oli kal­lis­tu­nut rajus­ti. Sil­lä omai­suu­den myy­mi­sel­lä se oli­si siis pys­ty­nyt vält­tä­mään ne kor­keam­mat korkokulut. 

    Toi­nen asia on sit­ten, että jos val­tio omis­taa jotain teol­li­suus­yri­tyk­siä, niin ne pitäi­si kyl­lä pan­na ehdot­to­mas­ti lihoik­si. Val­tion teh­tä­vä ei ole pyö­rit­tää teol­li­suut­ta, vaan se on jär­ke­väm­pää jät­tää yksityisille.

  44. Kjr63
    “Pan­kit, jot­ka ovat luot­to­ja myön­tä­neet ovat vuo­si­kausia naut­ti­neet kor­keis­ta koroista. ”

    Ei vaan täy­sin päin­vas­toin. Vuo­si­kausia Krei­kan ja mui­den sur­keas­ti talout­taan hoi­ta­vien mai­den lai­nat ovat olleet lii­an hal­po­ja, mikä taas on omal­ta osal­taan mah­dol­lis­ta­nut nii­den vel­kaan­tu­mi­sen. Vas­ta vii­me­ai­koi­na ros­ka­mai­den korot ovat pom­pan­neet kattoon.

    Jos korot oli­si­vat olleet kor­keam­pia, pää oli­si tul­lut kreik­ka­lais­ten vetä­vän käteen pal­jon aikai­sem­min ja siis toi­vot­ta­vas­ti sen ver­ran mata­lem­mal­la tasol­la, ettei­vät oli­si vetä­mäs­sä koko euroop­paa mukanaan.

    Ja lii­an van­han on ihan tur­ha syyt­tää Sak­san oikeis­toa täs­tä krii­sis­tä, tämän ongel­man poh­jus­ti hyvin Ger­hard Schrö­de­rin sosia­lis­ti­hal­li­tus 2000-luvun dotcom-kuplan jäl­ki­mai­nin­geis­sa, kun se Rans­kan kans­sa käy­tän­nös­sä nol­la­si emu-sään­tö­jen mer­ki­tyk­sen. Eli se mitä isot edel­lä, pie­net perässä.

  45. Kjr63:

    Pan­kit, jot­ka ovat luot­to­ja myön­tä­neet ovat vuo­si­kausia naut­ti­neet kor­keis­ta korois­ta. Mitä vir­kaa koroil­la on, jos ei nii­hin sisäl­ly­kään riskipreemiota? 

    Popu­lis­ti­set väit­teet Euroo­pan val­tion­lai­no­jen val­tai­sis­ta kor­ko­tuo­tois­ta ovat perättömiä.
    Val­tao­sa myös Ete­lä-Euroo­pan lai­nois­ta on annet­tu hyvin alhai­sil­la koroil­la, ris­kipree­miot ovat nous­seet vas­ta tänä keväänä.

  46. Lii­an vanha:

    Pörs­siyh­töi­den omis­tus siir­tyi 70 %:sti ulkomaille.
    Suo­ma­lai­set myi­vät omis­tuk­sen­sa kun nii­den arvo oli alimmillaan.

    Esi­tä­pä joku läh­de tuol­le väit­teel­le­si suo­ma­lais­ten myyn­nis­tä kurs­sien olles­sa alimmillaan.
    Omaan mie­lee­ni ei tule kuin yksi näin jäl­ki­vii­saas­ti suu­rek­si vir­heek­si osoit­tau­tu­nut myyn­nin ajoi­tus: Vasem­mis­to (Erk­ki Tuo­mio­ja vas­tuul­li­se­na minis­te­ri­nä) esti Sone­ran myyn­nin koko­naan ulko­mail­le. Onnek­si iso sii­vu sen­tään saa­tiin myy­tyä huippuhinnalla.

    Itse en aina­kaan tie­dä yhtään kat­ta­vaa tut­ki­mus­ta pörs­siyh­tiöi­den suo­ma­lai­so­mis­tuk­sen todel­li­ses­ta kehi­tyk­ses­tä. Arvo­pa­pe­ri­kes­kuk­sen (Euroclear) tilas­tois­sa ei näy se, että iso osa suo­ma­lai­so­mis­tuk­ses­ta tapah­tuu nyky­ään ulko­mais­ten yhtiöi­den kaut­ta. (en tar­koi­ta vero­pa­ra­tii­sien kaut­ta tapah­tu­vaa hämä­rä­omis­tus­ta, vaan ihan lail­lis­ta vero­suun­nit­te­lua kuten vaik­ka Ehrn­roo­tien Wärt­si­lä-omis­tus­ta Fis­kar­sin ruot­sa­lai­sen tytä­ryh­tiön kautta).

  47. EU ja EKP on nyt sit­ten päät­tä­nyt käyn­nis­tää sete­li­ra­hoi­tuk­sen ja mark­ki­nat on täy­sin eufo­rias­sa — Hel­sin­gin pörs­si vajaat 8% nousus­sa täl­lä het­kel­lä, Poh­jo­la pank­ki yli 18%. Krii­si on pelas­tet­tu ja kaik­kien pitäi­si olla kait nyt onnellisia.

    Aika val­ju fii­lis kui­ten­kin jää. Pank­kien ris­kit kaa­det­tiin veron­mak­sa­jien nis­kaan ja pan­kit kuit­taa­vat hui­keat tuo­tot täs­tä­kin ope­raa­tios­ta. Samal­la esim. omat kätei­se­nä ole­vat sääs­töt jää­vät käyn­nis­ty­vän inflaa­tion armoille.

    Onko täs­sä tou­hus­sa enää mitään jär­keä? Mik­si pank­kien mark­ki­na­ris­ki on jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti ulkois­tet­tu veron­mak­sa­jil­le. Mik­si esim. taval­li­sen duu­na­rin pitäi­si enää jak­saa töi­tä ja kan­taa vas­tuu­ta, kun muut­kaan ei sitä tee. Ei tämä tou­hu aina­kaan vero­ja kan­nus­ta maksamaan.

    Miten voi ulkois­taa itsen­sä ja rahan­sa täs­tä järjestelmästä…

  48. Muis­tan HS:n pää­kir­joi­tuk­sen vii­me vii­kol­ta, jos­sa Euro­maat jaet­tiin mora­li­soi­den tuot­ta­jiin ja kulut­ta­jiin. Mut­ta eikö ole niin, että maa joka pyr­kii tuot­ta­jak­si, kuten Sak­sa ja muut vien­nis­tä riip­pu­vai­set maat, tekee toi­sis­ta kulut­ta­jia nou­dat­taes­saan vien­ti­teol­li­suut­ta suo­si­vaa poli­tiik­kaa. Tiu­kan palk­ka­ku­rin takia koti­mark­ki­noi­den kysyn­tä on heik­koa. Sik­si sak­sa­lais­pää­omat ovat pää­ty­neet pai­sut­ta­maan mm Espan­jan kiin­teis­tö­kuplaa. Espan­jan val­tio on toi­mi­nut käsit­tääk­se­ni vas­tuul­li­ses­ti. Bud­je­tit oli­vat yli­jää­mäi­siä ennen finans­si­krii­siä ja kuplan puhkeamista.

  49. Vasem­mis­to (Erk­ki Tuo­mio­ja vas­tuul­li­se­na minis­te­ri­nä) esti Sone­ran myyn­nin koko­naan ulko­mail­le. Onnek­si iso sii­vu sen­tään saa­tiin myy­tyä huippuhinnalla.”

    Nyt val­tio yrit­tää ostaa itsel­leen teleyh­tiö­tä, jot­ta sai­si ver­kon jon­ka avul­la ei vakoil­la suo­men valtiosalaisuuksia.Häkämieshän tätä uho­aa koko ajan . Sen lisä­ki val­tio raken­taa omaa verk­koa joka mak­saa sato­ja miljoonia.
    Kun ver­kon hal­lin­ta on ulko­mail­la niin kukaan ei tie­dä kuka kuun­te­lee ja nyt aina­kin Ruot­si seu­raa aivan viral­li­ses­ti­kin Suo­men liikennettä.

    Mitä tulee Sone­ran myyn­tiiin niin se ei onnis­tu­nut sii­tä­kään syys­tä, että aina suu­ris­sa osa­ke­kau­pois­sa on myös rajoi­tuk­sia seu­raa­vil­le anneil­le tai myynneille.
    Niin­pä Sone­ran ensim­mäi­ses­sä annis­sa val­tio jou­tui lupaa­maan sijoit­ta­jil­le ja kir­ja­maan myös sop­pa­rei­hin, että se ei tuo uusia eriä mark­ki­noil­le määräaikaan.
    Tuo­hon mai­nit­se­maa­si pik­ku erään val­tio sai luvan.

    Sama kos­kee kaik­kia suu­ria osa­ke­kaup­po­ja: Sone­ra myis Ven­na­mon aloit­ta­man GSM ver­kon USA:sta ja sai parin mil­jar­din sijoi­tuk­ses­ta 24 miljardia.
    Täl­lai­sia sum­mia vain ei mak­se­ta rahan vaan tämä­kin tuli Deutsche Teleco­min osak­kei­na ja nii­den muka­na oli sop­pa­ris­sa ehto, että ne voi­vain myy­dä tipoittain,
    Ja niin­pä IT kuplan puh­jet­tua noi­den osak­kei­den arvo ehti las­kea noi­den myyn­ti­ra­joi­tus­ten vuok­si ja niis­tä saa­tiin lopul­ta n 8 miljardia.

    Sen sijaan Sone­ran myyn­ti oli tyh­mää sil­lä nyt ruot­sa­li­set kuun­te­le­vat esteet­tä ja Venä­jä, Turk­ki ja Euraa­sia tuot­tavt vuo­des­sa enem­män osin­ko­ja kuin Suo­men val­tio sai myyntihintaa.

    Kyl­lä Ven­na­mo oli vii­mei­nen lii­ke­mies Sone­ran joh­dos­sa, sen jäl­keen on pel­le­jä riit­tä­nyt kerää­mäs­sä erorahoja

  50. Mie­len­kiin­toi­nen lausun­to Van­ha­sel­ta. Hän sanoo:

    Hyvä­no­lon­tun­tee­seen ei kui­ten­kaan saa tuu­dit­tau­tua, vaan tar­vi­taan lisää toimia. 

    Jul­kis­ta­lou­den vel­kaan­tu­mi­nen EU-mais­sa on pidet­tä­vä kurissa. 

    EU-mai­den on lisäk­si vah­vis­tet­ta­va kil­pai­lu­ky­ky­ään niin, että val­mis­te­taan vain tava­roi­ta, jot­ka käy­vät kaupaksi.”

    EU siis lopet­taa­ko val­ta­via sum­mia nie­le­vät yli­jää­mä­vil­jan interventio-ostot.

  51. Tie­tyn val­tion omai­suu­den myyn­ti sekä Suo­mes­sa että Krei­kas­sa on ja oli­si toki jär­ke­vää, edel­leen. Täl­löin puhu­taan fir­mois­ta, joil­la ei ole kan­sal­lis­ta mer­ki­tys­tä. Mut­ta tämä vaih­te­lee mait­tain. Voi­sin kuvi­tel­la, että turis­ti-Krei­kas­sa hotel­li­ket­jut vas­taa­vat pape­ri­teh­tai­ta Suo­mes­sa (kum­mal­la­kaan ei siis ole kan­sal­lis­ta mer­ki­tys­tä enää, lähin­nä muis­to­ja). No eikun myyn­tiin vaan. Suo­men val­tion omis­tuk­sis­ta kaik­ki ei ole pörs­sis­sä. Se että Suo­men pörs­sis­sä omis­tuso­suu­det mait­tain vaih­te­le­vat on eri asia kuin puhua kan­sal­li­so­mai­suu­den myyn­nis­tä (mikä pro­sent­tio­suus ulko­mai­suu­del­la omis­tuk­sel­la kul­loin­kin on pör­sis­sä on suo­ma­lais­ten arjen kan­nal­ta mer­ki­tyk­se­tön­tä). Nokia esi­mer­kik­si ei ole Suo­men kan­sal­li­so­mai­suut­ta vaan lähin­nä kai moni­kan­sal­li­nen fir­ma, myös omis­tuk­sen suh­teen. Men­taa­li­ta­sol­la Suo­ma­lai­nen (ja sil­lä on merkitystä).
    Eikä val­tio voi pis­tää yht’äk­kiä lihoik­si kaik­kea myy­tä­vis­sä ole­vaa omai­suut­taan. Se on hidas prosessi.
    Evert The Neve­Rest: “EU siis lopet­taa­ko val­ta­via sum­mia nie­le­vät yli­jää­mä­vil­jan interventio-ostot.”
    Kai se nyt jo on tul­lut sel­väk­si, että Vil­je­li­jöi­den EU on monin ver­roin suu­rem­pi ‘val­tio’ kuin Kreik­ka (lähes puo­let EU-bud­je­tis­ta kai vie­lä­kin). Maa­ta­lous­tuet ovat nimit­täin aina­kin Suo­mes­sa osa ‘maan­puo­lus­tus­ta’. Se vaan huo­les­tut­taa sodan tules­sa, että jos öljyn (ym.) tulo kat­ke­aa ja pel­to­ja kyn­tä­mään tar­vi­taan hevo­sia, niin onko meil­lä Suo­mes­sa hevo­sia oma­va­rai­ses­ti tar­peek­si? Vai pitäi­si­kö täl­le asial­le kehit­tää jokin uusi EU-tuki, Hevos­tuen raken­ne­ra­has­to, ja tätä tuke­maan Kan­sal­li­nen Hevostukirahasto.

  52. Tähän men­nes­sä tapahtunutta:

    1) teh­tiin rahoi­tus­pa­ket­ti, jon­ka kokoa ei media ole pys­ty­nyt pal­jas­ta­maan: 440–750 miljardia

    2) Ei tie­de­tä, dum­pa­taan­ko lisää rahaa pank­ki­jär­jes­tel­mään vai vaih­de­taan­ko lainoja

    3) eli deflaa­tio vai inflaatio

    4) Ei tie­de­tä, mon­ta­ko euroa takaa­jil­le toteutuu

    5) Kenet tai mikä pelas­tet­tiin: Kreik­ka, olii­vi­val­tiot, euro, EU, valuut­ta­jär­jes­tel­mä, maa­il­man­ta­lous, pan­kit, kulut­ta­ja vai kaik­ki hyvä…

    Asian­tun­ti­joi­den onkin parem­pi olla nyt hiljaa.

  53. Eilen euro vah­vis­tui ripeäs­ti dol­la­riin näh­den 1,26 tasol­ta yli 1,30 tasol­le eli yli kol­me pro­sent­tia. Sit­ten tuli pus­kis­ta Euroo­pan kes­kus­pank­ki ja sanoi lunas­ta­van­sa vel­ka­kir­jo­ja. Euro puto­si vuo­den alim­mal­le tasol­le ja jat­kaa laskuaan.

    Mitä euron las­ku mer­kit­see. Se mer­kit­see sitä, että kun dol­la­ri on maa­il­man valuut­ta ja lai­nat ovat dol­la­ri­poh­jai­sia niin velan arvo kas­vaa samas­sa suh­tees­sa ja kor­ko­taak­ka nousee enem­män kuin samas­sa suhteessa.

    Euron vuo­den kor­kein notee­raus on 1,52 ja alin 1,26. Tätä kir­joi­tet­taes­sa euro on pudon­nut jo 1,27 dol­la­riin. Jos euro jat­kaa las­ku­aan, niin Krei­kan kuin Suo­men­kin vel­ka­taak­ka kas­vaa kai­ken aikaa.

    Euroo­pan kes­kus­pank­ki teki val­lan kum­mal­li­sen ja vahin­gol­li­sen ulos­tu­lon ja vei uskot­ta­vuu­den koko paketilta.

  54. Evert The Neve­Rest: Jos Suo­men vel­ka­taak­ka on eurois­sa, niin se pie­ne­nee sitä mukaa kun euron arvo las­kee. Jos se jos­sain muus­sa valuu­tas­sa, niin se kas­vaa, kun euron arvo laskee.

    1. Minua lähin­nä ihme­tyt­tää se, että miten euros­ta tulee dol­la­riin näh­den ros­ka­va­luut­ta, jos EKP har­ras­taa saman­lais­ta sete­li­ra­hoi­tus­ta kuin FED, joka vii­kon­lo­pun aika­na myös ilmoit­ti lisää­vän­sä radan tar­jon­taa. Mut­ta pyri­tään sii­hen, että Euro palau­tuu van­haan arvoon­sa. Se tai­si joi­ta­kin vuo­sia sit­ten olla
      0,8 dol­la­rin pinnassa. 

  55. EKP sanoo, että vel­ko­kir­jo­jen lunas­ta­mi­nen ei tapah­du setelirahoituksella.

    Se mikä on var­maa niin nyt siir­tyy euro-rahaa ja vauh­dil­la dol­la­ri­poh­jai­sil­le valuut­ta­ti­leil­le. Jopa yksi­tyi­set ihmi­set teke­vät sitä. On menos­sa valuut­ta­pa­ko eikä setelirahoitus.

    1. Se mikä on var­maa niin nyt siir­tyy euro-rahaa ja vauh­dil­la dol­la­ri­poh­jai­sil­le valuut­ta­ti­leil­le. Jopa yksi­tyi­set ihmi­set teke­vät sitä. On menos­sa valuut­ta­pa­ko eikä setelirahoitus.

      Kuu­los­taa aivan sil­tä, kuin euron kurs­si syök­syi­si alas­päin tun­ti tunnilta…
      Yhdys­val­lat eivät pääs­tä dol­la­ria vah­vis­tu­maan euroon näh­den. Jos Aasian valuu­tat vah­vis­tu­vat, sitä tus­kin kukaan suree.

  56. EKP ilmoit­ti myös ime­ven­sä syn­ty­neen rahan mark­ki­noil­ta, eli peri­aat­tees­sa tämä ei ole sete­li­ra­hoi­tus. Krug­man tote­aa että toi­vot­ta­vas­ti pank­ki ei ole tosis­saan, point­ti­na että kor­keam­pi inflaa­tio teki­si sopeu­tu­mi­ses­ta Ete­lä-Euroo­pas­ta hel­pom­paa ja ennen kaik­kea rea­lis­ti­sem­paa: “Sup­po­se that Speece or Grain need to get rela­ti­ve prices down 15 percent over the next five years. If the eurozo­ne has 1 percent infla­tion, that’s 10 percent defla­tion in the perip­he­ry. If the eurozo­ne has 3 percent infla­tion, all you need is stable prices.”
    http://krugman.blogs.nytimes.com/2010/05/10/shock-and-uh/

    1. Ei EKP tei­ten­kään ole tosis­saan. EKP:llä on inflaa­tio­ta­voi­te, ei rahan­mää­rä­ta­voi­tet­ta. Jos talous alkaa elpyä tämän raha­ruis­keen takia niin, että hin­to­jen ja palk­ko­jen kier­re kiih­tyy, sil­loin EKP tie­tys­ti kiris­tää raha­ha­no­ja. Pal­jon suu­rem­pia sum­mia se syy­si mark­ki­noil­le pank­ki­jär­jes­tel­män kaut­ta ja siel­lä se raha edel­leen on ame­rik­ka­lais­ta asun­to­kupla­ra­laa torjumassa.

  57. Osmo:

    Ei EKP tei­ten­kään ole tosissaan.

    Niin toi­vot­ta­vas­ti ei oo, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti se on aina­kin aikai­sem­min ollut tosis­saan. Vaik­ka euroa­lu­een NBKT on ihan hul­lu­na jäl­jes­sä tren­dis­tä (eli tar­vit­tai­siin sel­väs­ti 2% nopeam­paa inflaa­tioo) EKP on tyy­ty­nyt alle 2% inflaatioon.

    Nyt on toki toi­voa, että se vih­doin ja vii­mein työn­tää mark­ki­noil­le enem­män rahaa, että NBKT-kuop­paa saa­daan umpeen.

  58. Län­si­maat näyt­tä­vät ole­van eni­ten velkaantuneita:
    http://buttonwood.economist.com/content/gdc?source=features_box4

    Suu­rim­mat USA:n vel­ko­jat ovat Kii­na, Japa­ni ja öljyn­tuot­ta­ja­maat. Voi­ma­kas dol­la­rin ja euron inflaa­tio, esim. 5% vuo­des­sa seu­raa­van 10 vuo­den ajan, voi­si olla hyvä jut­tu vel­ko­jen kan­nal­ta. Se söi­si ulko­mai­den vel­ko­ja, lisäi­si län­si­mai­den vien­tiä ja yhdes­sä mata­lien kor­ko­jen kans­sa aut­tai­si myös län­si­mai­den vel­kaan­tu­nei­ta kansalaisia.

  59. Tuo Irlan­nin vel­ka (867 mil­jar­dia) tun­tuu koval­ta. Onhan kuva ja luku todel­la oikein?

  60. Tosi­aan joku kuvios­sa mät­tää pahas­ti. Krei­kan bkt on sen­tään kak­sin­ker­tai­nen Irlan­tiin ver­rat­tu­na. Tuo Irlan­nin vel­ka­mää­rä oli­si tuon kuvion mukaan nelin­ker­tai­nen Kreik­kaan ver­rat­tu­na. Kui­ten­kin Krei­kan val­tion­ve­lan %-osuus on noin kak­sin­ker­tai­nen Irlan­tiin ver­rat­tu­na. Voi­si­ko joku vii­sas ker­toa, miten tuo on mahdollista.

  61. Kar­tan mukaan ‘par­hai­den’ jou­kos­sa on Venä­jä, Iran, Intia, Kazakhs­tan, Boli­via jne. Ovat­ko nuo nii­tä val­tioi­ta jois­sa on elet­ty ‘suu säk­kiä myö­ten’ ja jois­ta mui­den pitäi­si ottaa mallia?

    Mik­ko V: Voi­si­ko joku vii­sas kertoa

    Onko kukaan vii­sais­ta pereh­ty­nyt tuo­hon Japa­ni caseen, mikä siel­lä mät­tää. Kuva ahke­ras­ta, ystä­väl­li­ses­tä, tun­nol­li­ses­ta, laa­duk­kai­ta tuot­tei­ta teke­väs­tä Japa­ni­lai­ses­ta ei lain­kaan synk­kaa noi­den ‘vara­ri­kon par­taal­la’ uutis­ten kans­sa. Sopii­ko Japa­niin nuo Kreik­ka kri­tii­kit huo­nos­ta val­tion­hal­lin­nos­ta, har­maas­ta talou­des­ta ja kor­rup­toi­tu­neis­ta vir­ka­mie­his­tä. Vai onko mui­ta­kin tei­tä talou­den kural­le saamiseksi?

  62. Mik­ko V:

    Tuo Irlan­nin vel­ka (867 mil­jar­dia) tun­tuu koval­ta. Onhan kuva ja luku todel­la oikein? 

    Tuon New York Time­sin “vel­ka­ver­kon” nume­rot ovat tosi­aan herät­tä­neet kysy­myk­siä. Itse­kin mei­na­sin suo­raan vas­ta­ta, että tuo mai­nit­se­ma­si Irlan­nin luku on aivan pie­les­sä. Irlan­nin val­tion­vel­ka 2009 lopus­sa oli vain 75 miljardia.

    Mut­ta NYT:n luvut eivät ole­kaan val­tioi­den vel­ka­lu­ku­ja, vaan mai­den jul­ki­syh­tei­sö­jen, yri­tys­ten ja yksi­tyis­ten ULKOMAISEN velan koko­nais­mää­rät. Sii­nä eivät siis näy maan sisäi­set velat (vaik­ka­pa kreik­ka­lais­ten pank­kien ja yksi­tyis­ten omis­ta­mat Krei­kan valtionlainat).

    Luvut ovat peräi­sin luo­tet­ta­vas­ta läh­tees­tä, kan­sain­vä­li­sel­tä jär­jes­te­ly­pan­kil­ta (Bank for Inter­nal­tionl Sett­le­ments, BIS) täs­tä raportista:
    http://www.bis.org/statistics/provbstats.pdf#page=74

    1. Kii­tos Pek­ka vas­tauk­ses­ta. Olin unoh­ta­nut vas­ta­ta tuo­hon. Sil­lä sivus­tol­la, jol­ta tuon kuvan skan­na­sin, kävi sel­väs­ti ilmi, että kyse oli yksi­tyi­ses­tä ja jul­ki­ses­ta velas­ta, siis taval­laan maariskistä.

  63. Krug­ma­nil­ta palaa her­mot sak­sa­lais­ten kans­sa, enkä ihmet­te­le. Krug­ma­nin point­ti on edel­leen se päi­vän­sel­vyys että kun valuut­ta­kurs­sit eivät jous­ta niin palk­ko­jen pitää jous­taa, eli alen­tua suh­tees­sa Sak­saan Ete­lä-Euroo­pas­sa, Bal­tias­sa ja muis­sa krii­si­mais­sa. Olen samaa miel­tä sii­tä­kin että lisää palk­ka­jous­to­ja on nol­la­vas­taus kun niil­lä nyt vaan on rajan­sa. http://krugman.blogs.nytimes.com/2010/05/17/et-tu-wolfgang/

  64. Nyt on vuo­ros­sa Unka­ri, jon­ka talous­lu­vut ovat aivan muu­ta kuin on ker­rot­tu. Euron arvo las­kee jyr­käs­ti ja talous romah­taa romahtamistaan.

    Ehkä täs­tä sit­ten pääs­tään pik­ku­hil­jaa Karl Marxin visioi­maan ihan­neyh­teis­kun­taan, mis­sä raha menet­tää tar­koi­tuk­sen­sa ja kaik­ki anta­vat mitä voi­vat antaa ja kaik­ki saa­vat tar­pei­den­sa mukaan. 

    EU onnis­tuu­ko sii­nä mis­sä punai­set khme­rit epä­on­ni­tui­vat? Jää nähtäväksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.