Pitäisikö euroalua hajottaa?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

2) Ei pitäisi hajottaa.

Mut­ta jos se hajoaa, se hajoaa, vaik­ka ei pitäisi. Kaat­ues­saan raken­nel­ma tuhoaa paljon ympäriltään.

Yhteisessä val­u­u­tas­sa on val­u­vi­ka. Ennen val­tioiden velka­pa­per­it oli­vat taat­tua tavaraa, kos­ka niiden vakuute­na oli setelipaino. Vel­ka kui­tat­ti­in inflaa­ti­ol­la, eli pan­ti­in koko kansa tasais­es­ti mak­samaan. Kun tätä mah­dol­lisu­ut­ta ei enää ole, lainanan­ta­jien pitäisi suh­tau­tua val­tioiden velka­pa­perei­hin samal­la taval­la kuin yri­tys­ten velka­pa­perei­hin. Tämä taas tek­isi elvy­tyk­sen hyvin kalli­ik­si lama-aikoina, kos­ka velka­an­tu­va val­tio joutuu mak­samaan korkeaa korkoa. Jos taas tästä lamas­ta ei olisi pyrit­ty yli velka­an­tu­mal­la, se olisi tul­lut vielä kalli­im­mak­si. Lama-aikana pitäisi hyväksyä se, että keskus­pank­ki elvyt­tää setelira­hoituk­sel­la, kuten EKP onkin tosi­asi­as­sa tehnyt, mut­ta suun­nan­nut rahoituk­sen epäurheil­i­ja­mais­es­ti vain joi­hinkin valtioihin.

Yhteiseen val­u­ut­taa pitää liit­tää yhteinen finanssipolitiikka.

Jotenkin Yhdys­val­lois­sakin on selvit­ty osaval­tioiden taloudel­lis­es­ta itsenäisyy­destä ja yhteis­es­tä val­u­u­tas­ta, vaik­ka Kali­for­nia onkin jo pahasti kuralla.